Metsästä on moneksi 4SIVU
Keitele Forest Oy:n asiakaslehti • Nro 2/2013 Matti Kylävainio: Metsästä on moneksi 4 SIVU Keiteleen tiimi Kilpailukykyinen kumppani SIVU Puu kaatuu Pellikan koneilla SIVU 8 10 www.keitelegroup.fi Liimapuutehtaan laajennus otettiin tuotantokäyttöön Julkaisija: Keitele Group • Päätoimittaja: Matti Kylävainio • Toimituskunta: Olli Ljokkoi, Jarmo Seppälä, Heikki HIntikka (ulkoasu), Taitto: Mainostoimisto Crealab Oy • Paino: Kopijyvä, 2013 p ä ä k i r jo it u s Puuala murroksessa tässä lehdessä: P Puuala murroksessa........... 2 Puuala murroksessa........................2 Liimapuutehtaan laajennus otettiin tuotantokäyttöön................ 3 Metsästä on moneksi............................4–6 Metsällä Jekun kanssa....... 7 Talousmetsän hoitoa tuottavasti........................8–9 Keiteleen tiimi on kilpailukykyinen kumppani........8–9 Puu kaatuu Pellikan koneilla............ 10–11 Ammattilaisia arvostetaan......................... 11 Tarkkuustyötä puun vastaanotossa....................12 Metsälaki uudistuu............13 Keitele Groupin tuotanto kasvoi..................14 Tyytyväinen liimapuuasiakas Japanista...............15 Pekka Väätäinen aloitti tuotepäällikkönä.................15 Keitele Forest mukana beach volley -tapahtumassa...................15 2 uun tuotannossa ja jalostuksessa eletään nyt useammalla tavalla murroskautta. Yhteinen nimittäjä on se, että metsäteollisuuden on muuntauduttava biotalouden toimijoiksi. Ekologisen puutuoteteollisuuden tuotteiden kysyntä kasvaa rakentamisessa ja puuta käytetään yhä enemmän myös energianlähteenä. Metsäsektorin murros näkyy jatkossa metsässä, kun uusi metsälaki tulee voimaan. Tarjolla on metsänomistajille entistä enemmän valtaa ja valinnanvapautta, mutta myös vastuuta. Metsäpolitiikan tärkeimmät päämäärät, eli metsien kestävän käytön varmistaminen ja metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen, säilyvät muuttamattomina. Tavoitteena on, että uudistettu metsälainsäädäntö asettaa metsänomistajien omaisuudenhoidolle entistä selvemmät sallitun toiminnan rajat, mutta ei ohjaa metsänkäsittelypäätöksiä. Näin myös motivoidaan metsänomistajia hoitamaan aktiivisesti metsiään ja siten lisäämään puuntarjontaa. Lisäksi muutoksilla pyritään selkeyttämään metsälainsäädäntöä ja tehostamaan viranomaisten valvontatyötä. Metsälain muutoksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2014 alusta. Uusi laki ja sen valinnanvapaudet näyttäisivät olevan selkeää edistystä, mutta mielestäni ne vaativat uudistumista koko metsäorganisaatiolta. Haasteita siis riittää. Me Keiteleellä olemme tottuneet tekemään tehokkaasti huippulaatuista sahatavaraa ja liimapuuta sitä haluaville. Optimoimme valmistuksessa raaka-aineen käytön mahdollisimman tarkasti ja saamme näin käyttökelpoisen, ykkösluokan puutuotteen juuri oikeilla mitoilla oikeaan käyttötarpeeseen. Alan murros näkyy kuitenkin myös tuotannossa. Olemme huomanneet, että heikompilaatuisen tai vähemmän viimeistellyn perussahatavaran menekki kehittyvissä maissa kasvaa koko ajan, sikäläisen rakentamisen kasvuvauhdin tahdissa. Kehittyvien markkinoiden kasvun pohjan luo nopea väestönkasvu ja valtiolliset asuntotuotantoprojektit. Tätäkään tuotanto- ja vientimahdollisuutta ei pidä väheksyä. Kun teemme sitä, mitä asiakas haluaa, saamme hieman vähemmän jalostetustakin tuotteesta vientituloja koko puuntuotanto- ja valmistusketjulle. Optimointi toimii mallikkaasti myös suomalaisen puutuoteteollisuuden eri sektorien yhteistyönä, joten puu kulkee ja kauppa käy. Esimerkiksi Keitele Forestissa toimitamme hankinnastamme tulevan, omaan tuotantoomme sopimattoman kuitupuun massantuottajille ja saamme vastaavasti tukkeja Keiteleelle. Metsäklusterin tehokas toiminta ja yhteistyö takaavat näin myös metsänomistajille parhaan tuoton metsästä. Johtaja Matti Kylävainio Keitele Groupin liimapuutehtaan toinen puristinlinja otettiin virallisesti tuotantokäyttöön elokuun alussa. Kokonaisuutena noin kahdeksan miljoonan euron investointi kaksinkertaisti sekä yrityksen liimapuutuotannon että tuotantoon käytetyn sahatavaran jalostusarvon Tuo täyteen tuotantovauhtiin päästyään konserniin 50 uutta työpaikkaa lisää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta toi liimapuutehtaan avajaisiin valtiovallan tervehdyksen. Hän korosti erityisesti mekaanisen puunjalostuksen suurta merkitystä niin Keitele Groupin toimialueen kuin koko Suomen kannalta. – Keitele Group on 30 vuoden ajan kehittänyt toimintaansa määrätietoisesti ja kestävän kehityksen mukaisesti eikä esimerkiksi ole joutunut lomauttamaan tai irtisanomaan henkilöstöään. Perheyrittäjyydellä ja ”kasvollisella omistajuudella” on näinä aikoina kysyntää, Virranta huomautti. Virranta korosti, että Suomi tarvitsee lisää puuhun perustuvaa liiketoimintaa, ja puuta voitaisiin hakata esimerkiksi Keitele Groupinkin hankinta-alueella noin kolmanneksen nykyistä enemmän. – Metsiämme hoidetaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaan, ja myös valtiovalta on kehittämisessä mukana muun muassa Metso- metsäteollisuuden strategisen ohjelman avulla. Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio (vas.) ja Pohjois-Savon ELY-keskuksen ylijohtaja Kari Virranta avasivat liimapuutehtaan laajennuksen. taamaan uuden puristinlinjan tarpeita. Keitele Groupin hallituksen puheenjohtaja, teollisuusneuvos Ilkka Kylävainio mainitsi. Hän korosti investointien toteutumisessa Keitele Groupin rahoittajien, konevalmistajien, Pohjois-Savon ELY-keskuksen sekä osaavan henkilöstön ja vahvojen asiakassuhteiden merkitystä. Rakennusprosessien automaation ja laatutietoisuuden lisääntyessä liimattujen puutuotteiden maailmanlaajuinen kysyntä kasvaa. Kylävainion mukaan Keiteleelle tehdyt isot investoinnit tukevat Keitele Groupin teknologiajohtajuutta ja turvaavat yrityksen kilpailukyvyn tulevaisuudessa. Samalla maakuntaan saadaan vuosittain 15 miljoonaa euroa lisää vientituloja. Keitele Engineered Wood Oy:n vuonna 2005 valmistunut liimapuutehdas tuottaa pieniä ja keskisuuria rakenteellisia insinööripuutuotteita pääasiassa Japanin markkinoille Aurorazai-tuotemerkillä. Liimapuutehtaan avajaisissa suurin osa vieraista kuuluikin japanilaisten talotehtaiden, maahantuontiyritysten ja kauppahuoneiden edustajien muodostamaan ryhmään, joka oli tutustumassa suomalaiseen metsänkasvatukseen, Keitele Groupin raaka-ainehankintaan sekä sahaus- ja liimapuutuotantoon. Juhlapäivän päätteeksi vieraat ja isännät vielä keskustelivat epävirallisemmassa yhteistilaisuudessa liimapuualan näkymistä, markkinoista sekä alan yhteisistä haasteista ja mahdollisuuksista. Liimapuun tulevaisuus nähdään erittäin positiivisena puun hyvien teknisten ominaisuuksien ja ympäristöystävällisyyden ansiosta. n Liimapuun kysyntä kasvaa – Olemme valmistelleen liimapuutehtaan laajennusta jo pitkän ja olemme toteuttaneet ison investointiohjelman, jolla on lisätty sahatavaran tuotanto- ja kuivauskapasiteettia vas- Matti Kylävainion isännöimä japanilaisryhmä tutustui suomalaiseen puunkorjuuseen ja -jalostukseen. 3 Tuottoa ja virkistystä Metsästä on moneksi Metsä on sijoitus, joka vaatii työtä ja huolenpitoa. Se on myös mainio virkistäytymispaikka metsästäjille sekä marjojen ja sienien ystäville. Metsän moninaiskäyttö on nykyajan käsite sille toiminnalle, jota me ”metsäsuomalaiset” olemme oikeastaan aina tehneet. Matti Kylävainio tarkastelee Vesannolla metsäpalstaansa, josta noin puolentoista hehtaarin alueelta on kaadettu lähes satavuotias kuusikko pois. Maaston pinta on muokattu ja palsta on valmis taimien istutukselle. – Istutuksen yhteydessä on aina tärkeää valita maastotyyppiin ja maaperään sopiva puulaji. Tämäkin maasto on sen verran kuivaa ja karua, että alkuperäisen kuusimetsän tilalle istutamme mäntyä. Muokattuun ja hyvään, kivennäispitoiseen maahan taimen on hyvä juurtua, Kylävainio esittelee. Kylävainion metsänomistuksen pohjan luo Valion Eläkekassalta vuonna 2010 ostettu tilakokonaisuus Vesannolla. Riivikon kylällä sijaitsevan tilan lisäksi omistuksessa on pari pienempää metsätilaa Keiteleellä ja Kivijärvellä. Hän ei itse juuri ehdi tekemään metsänhoitotyötä, joten palstan maanmuokkauksesta ja taimien istutuksesta vastaavat alan ammattilaiset, kuten Vesannolla Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Savo. 4 5 Metsällä Jekun kanssa Y ksi Matti Kylävainion harrastuksista on metsästys ja siihen liittyen seisovan kanakoiran koulutus. Toimistotyön ja pitkien työmatkojen vastapainona koiran kanssa touhuaminen metsässä rentouttaa ja irrottaa hyvin työasioista. Saksanseisoja Jekku on innokas, taitava ja monipuolinen metsästyskaveri. – Aloitamme kauden kyyhkynmetsästyksellä, sitten tulevat vuorostaan sorsastus, kanalintujahti, fasaanit ja vielä rusakotkin. Kaikessa tässä Jekku on erinomaisena apuna. Kolme ja puolivuotias Jekku, Nortin Jérome Kauhavalta, on Suomen muotovalio ja menestynyt erinomaisesti sekä käyttöpuolella kanakoirien erikoiskokeissa että näyttelyissä. Huippukoira on saanut jo jälkeläisiäkin. Koira osaa työnsä - Tähän kuivaan ja karuun maastoon istutamme alkuperäisen kuusimetsän tilalle mäntyä. Muokattuun ja kivennäispitoiseen maahan taimen on hyvä juurtua, Matti Kylävainio suunnittelee. - Tähän nousevaa taimikkoa ensin varhaisperataan, sitten raivataan viimeistään kahdeksan vuoden kuluttua ja ensiharvennus tehdään puiden ollessa 25–30-vuotiaita. Päätehakkuu voisi olla joskus 80 vuoden kuluttua eli kyllähän metsänkasvatus on kärsivällisen ihmisen työtä, Kylävainio tuumailee. Metsänhoito uudistumassa Uusi metsälaki on valmistelussa ja se on tarkoitus saada voimaan vuoden 2014 alusta. Uusi laki antaa metsänomistajalle jatkossa nykyistä vapaammat kädet hoitaa ja uudistaa metsäänsä. Nykykäytännön eli tasaikäisen metsän avohakkuumenetelmän ohella on mahdollista toteuttaa myös jatkuvaa kasvatusta eli palstalta myydään kerrallaan vai osa puustosta. Kylävainion mukaan metsälain uudistus ja valinnanvapaudet ovat selkeää edistystä, mutta ne vaativat uudistumista koko metsäorganisaatiolta. Tällä hetkellä puukauppa käy hyvin. Jatkossa alalla on pohtimista esimerkiksi siinä, mistä löytyy uusia metsureita istu- 6 tukseen ja taimikonraivaukseen, kun nykyiset ammattilaiset eläköityvät. Metsäretkiä perheen kanssa Metsän pitää tuottaa - Metsä on sijoitus eli varallisuutta pitää aktiivisesti hoitaa ja tuoton pitää realisoitua. Se vaatii työtä ja huolenpitoa. Itselleni on tärkeää metsän kasvatus sekä tuotto ja kannattavuus, mutta toki myös metsän tarjoamat virkistysmahdollisuudet. Metsässä on aina myös jotain jatkuvuuden tuntua, Kylävainio sanoo. Kylävainio korostaa metsänhoidossa oikea-aikaisuutta. Kun taimet istutetaan mahdollisimman pian, taimikkoa hoidetaan ja sekä kasvatus- että päätehakkuut tehdään ajallaan, puuston kasvua ei hukata yhtään. - Kun asiat suunnitellaan oikein, saadaan puukauppaan tasaisuutta eli tasaista kassavirtaa metsänomistajalle. Tällä tavalla optimoidaan verotusta ja metsään voidaan myös investoida eli hoitaa taimikkoa, rakentaa tai peruskunnostaa tiestöä ja mahdollisesti vaikkapa lannoittaa metsää, jolloin metsän arvo kasvaa. n – Metsästysretkillä saalis ei ole pääasia, vaan se, että ollaan luonnossa ja koulutan koiraa tekemään asioita oikein. Saalista tulee, jos on tullakseen, mutta aina koiran oikean työskentelyn jälkeen. Kylävainio kertoo jättäneensä kiväärillä passista metsästämisen kokonaan pois. Koira ja haulikko ovat hänen mukaansa paljon kiehtovampi yhdistelmä. Kylävainio korostaa, että metsänhoidossa voidaan ottaa huomioon myös riistan elinolojen turvaaminen. Esimerkiksi matalia kuusipusikoita voidaan jättää kanalintujen suojaksi harvennusten yhteydessä. Kylävainio liikkuu metsässä myös perheensä kanssa: – Käymme marjastamassa ja sienestämässä ja samalla tulee tehdyksi pieniä metsäretkiä. Harrastan myös valokuvausta, ja luonnossa liikkuessa voi tallentaa ilmiöitä, hienoja maisemia eri valaistuksessa sekä pieniä yksityiskohtiakin. Kylävainion mukaan joskus riittää pelkkä ”kameralla metsästys” eli teerien soitimen aamuinen kuvaaminen voi olla yhtä antoisaa kuin saalistaminen koiran ja aseen kanssa. n Metsänhoidon oikea-aikaisuus alkaa nopeasta taimien istutuksesta. 7 Talousmetsän hoitoa tuottavasti Metsätalousyrittäjä Marjatta Pelkonen on tyytyväinen yhteistyöhön Ari Nuutisen (vas.) ja Eero Keräsen kanssa. Keiteleellä syntynyt Marjatta Pelkonen lähti nuorena maailmalle ja toimi pitkään Kuopiossa muun muassa Kuopion Sokoksessa markkinointitehtävissä. Vuonna 1994 hän palasi metsätalousyrittäjäksi takaisin kotitilalleen. – Ajatuksenani oli palata takaisin juurilleni sekä hoitaa kotitilaa ja auttaa tilaa pitäviä, ikääntyviä vanhempiani, Marjatta Pelkonen kertoo. Tilalla on metsää 60 hehtaaria, joista osa on saaressa. Pelkonen päätti hoitaa metsää mahdollisimman hyvin ja tuottavasti, ja kävi tietojensa ja taitojensa kartuttamiseksi naisten metsäkurssin. – Metsän kasvu on ollut hyvä. Olen tehnyt itse jonkin verran metsänhoitotöitä, se on kiinnostavaa työtä ja samalla myös hyvää kuntoilua. Seuraavaksi on vuorossa noin kymmenen hehtaarin kokoisen taimikon hoito palkatun työvoiman avulla, Marjatta suunnittelee. Marjatta on ohjaamassa metsänhoitotyöhön mukaan myös nuorta sukupolvea eli kaupungissa asuvia kahta poikaansa ja tytärtään. Pojat ovat esimerkiksi olleet vuonna 2005 mukana laatimassa metsä- mummon homma on ihan mukava tehtävä, Marjatta hymyilee. suunnitelmaa ja ottaneet sen jälkeen tuntumaa metsänistutukseen. – Seuraava suunnitelma tehdään tietokoneella, joten sekin voi osaltaan kiinnostaa nuorta väkeä. Puuta maailmalle – Yhteistyömme Keitele Forestin kanssa alkoi vuonna 2000. Luotettavaa metsäkauppaa on helppo tehdä tuttujen henkilöiden kanssa, ja kyllä yhtiön työllistävyydellä ja paikallisuudella on tietysti oma, tärkeä merkityksensä kokonaisuuden kannalta. Marjatta on tyytyväinen Keitele Forestin tapaan pitää asiakkaistaan huolta. Esimerkiksi asiakkaiden virkistyspäivä on aina hyvä mahdollisuus tavata niin hankinta-asiamiehiä kuin muita metsänomistajia. Paikallinen toimija on myös kansainvälinen tekijä. Marjatan metsätilaan kävi tänä keväänä tutustumassa ryhmä Keitele Forestin japanilaisia asiakkaita. He halusivat nähdä, millaisesta metsästä heidän ostamiensa liimapuupalkkien raaka-aine tulee, miten puunkorjuu tapahtuu ja miten puuta Keiteleen tehtaalla jalostetaan. n Tuottoa ja virkistystä Marjatta on metsätalousyrittäjä ja sen vuoksi metsän tärkein tehtävä hänelle on talousmetsän kasvattaminen. Toki hän myös mielellään marjastaa ja sienestää sekä talvisin hiihtelee metsässä tutuissa lapsuudenmaisemissaan. Marjatta on toiminut 20 vuotta oikeuden lautamiehenä, mutta on nyt luopumassa tästä tehtävästä. Samoin hän on ollut Osuuskauppa PeeÄssän edustajistossa. Myös toiminta Maanpuolustusnaisissa on jo useiden vuosien mittainen, kiinnostava harrastus. – Minulla on yksi lapsenlapsi, ja kyllä Keiteleen tiimi: Kilpailukykyinen kumppani Ari Nuutinen (vas.), Eero Keränen ja Ville Pulkkinen vastaavat puukaupoista Keiteleen tiimissä. 8 Keitele Forestin Keiteleen tiimin hankinta-alueena ovat Keitele, Pielavesi, Tervo ja Vesanto. Alueella on metsää noin 300 000 hehtaaria, joista yksityismetsien osuus on yli 270 000 hehtaaria. Tiimin alueella yksityismetsien hakkuusuunnite on noin 400 000 kuutiota. – Alueella on hyviä metsiä ja ne ovat lähellä tuotantolaitostamme. Puunhankinnan kilpailu tosin kovenee koko ajan, koska lähellä on muitakin isoja sahoja, hankintaesimies Eero Keränen kertoo. Keränen on toiminut 14 vuotta Keiteleen tiimissä ja jäämässä nyt eläkkeelle. – Hyvin olen Keitele Forestin leivissä viihtynyt. Se on hyvin toimiva yhtiö, joka työllistää paikkakunnan väkeä ja tarjoaa puun myyjille kilpailukykyisen kumppanuuden, Keränen mainitsee. Eero Keränen vertailee, miten metsän tuotto on kehittynyt vuosien varrella: – Nyt tukkipuita ovat parhaimmillaan jo 60-vuotiaat puut. Myös puumäärän saanti hehtaarilta on kasvanut takavuosien reilusta sadasta kuutiosta nykyiseen 300 kuutioon. Jatkuvuus ja luottamus Keräsen seuraaja on Ari Nuutinen, jolle Keitele on metsänhoitotehtävistä tuttu jo aiemmilta vuosilta. Hän on ollut Keitele Forestin leivissä 14 vuotta Suonenjoen tiimissä. – Asiakaslähtöinen toimintatapa, jossa jatkuvuus ja luottamus ovat tärkeitä tekijöitä, jatkuu Keiteleen tiimin osalta edelleen. Voimme tarjota puukaupasta kokonaispaketin leimikon suunnittelusta korjuuseen, Nuutinen sanoo. Uuden lain suomasta jatkuvan metsänkasvatuksen ajatuksesta hankintaesimiehet tuumaavat, että erityisesti kaupunkilaismetsänomistajat saattavat innostua siitä, vaikka puusta saatava tuotto onkin päätehakkuumenetelmää huonompi. – Metsänhoitotyöt on tehtävä ajoissa, jotta puut kasvavat. Jatkuva kasvatus onnistuu hyvin joillain metsätyypeillä, esimerkiksi viljellyssä kuusikossa, Keiteleen tiimin korjuuesimies Ville Pulkkinen huomauttaa. Miehet pohtivat myös sitä, miten metsänhoitomaksun poistuminen vaikuttaa: Jääkö osa tiloista aktiivisen neuvonnan ulkopuolelle? Miten kaikille metsänomistajille voidaan tarjota oikeat palvelut ja huolehtia metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudesta? Miten turvataan tasainen puukauppa tulevina vuosina? n 9 – Metsäkoneurakointi on kaikin puolin tarkkaa työtä, toimitusjohtaja Juha Pellikka (vas.) sanoo. Marko Metso on yksi yrityksen kokeneimmista kuljettajista. työntekoon on oltava kohdallaan, sillä kuljettaja vastaa niin koneen kuin metsänkin oikeasta ja asiallisesta käsittelystä, Hannu Pellikka sanoo. Metsäkoneurakointi on tarkkaa ja melko säädeltyä toimintaa, ja tarkkuutta vaaditaan vain lisää niin Suomen kuin EU-määräystenkin mukaan. – Kustannuksia tulee helposti lisää, mutta niitä on vaikea siirtää suoraan työn hintaan. Toki esimerkiksi Keitele Forestin kanssa meillä on aina ollut asiallinen ja toimiva yhteistyö tässäkin mielessä, Juha Pellikka kertoo. Alueellista yhteistyötä Vuonna 1983 perustetun Veljekset Pellikka Oy:n omistajina ovat Puu kaatuu Pellikan koneilla Veljekset Pellikka Oy:llä on tärkeä osa Keitele Forestin raaka-ainetoimitusten sujuvuuden varmistamisessa. Koneurakointiyritys kaataa ja toimittaa puut metsästä tien varteen sekä toimii linkkinä metsänomistajan suuntaan. Kuljettajalla on tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan tietojärjestelmästä. 10 Maaningan Kurolanlahdessa koneenkuljettaja Marko Metso ohjastaa Veljekset Pellikan uudenkarheaa Ponsse-harvesteria. Keiteleellä sahataan jaksoissa, joten tällä keralla Metso valitsee ja kaataa vain kuusitukkeja sahalle toimitettaviksi. Mäntytukkien sinistymisvaaran vuoksi ne kaadetaan vasta silloin, kun niitä sahalla tarvitaan. Valikoitujen tukkien kaataminen on hieman työläämpi ja tavallista enemmän tarkkuutta vaativa työmaa. Metso on Pellikan kokeneimpia kuljettajia, ja 20 vuoden työkokemus alalla Pellikan leivissä näkyykin työn sujuvuutena. Metso pujottaa koneen kivien sekä pystyyn jätettävien puiden välistä, kaataa kuusitu- kit, karsii oksat kasoihin ja sahaa tukit määrämittaan yhtäjaksoisena työvaiheena. Lisäksi harvesteri tuikkaa automaattisesti jokaisen kannon sahauspintaan harmaaorvakkasientä eli tekee kantokäsittelyn, jonka pitäisi estää juurikäävän kasvu kannon pinnalle. Kone pörrää, puru lentää ja katkotut tukit kasaantuvat siistiin pinoon melkoista vauhtia. Harvesterin ohjaaja hakee itselleen tietoverkon kautta tarkat hakkuuohjeet suoraan Keiteleen sahan tietojärjestelmästä. Puut katkotaan +/- kahden sentin tarkkuudella. Kuljettajan tehtävänä on myös vastata siitä, että kierot puut jätetään pois kuormasta jo metsässä. – Motossa on digitaalinen veljekset Juha, Hannu ja Matti Pellikka. Toimitusjohtajana Juha tekee pääasiassa toimistotöitä, Hannu hoitaa huollot ja Matti työskentelee metsässä koneella. Yritys urakoi viidellä koneketjulla Pohjois-Savon ja osin Keski-Suomen alueella. Keitele Forestin kanssa Veljekset Pellikka on tehnyt yhteistyötä lähes koko toimintansa ajan. Keitele Forestin Keiteleen tiimin alueella toimii nyt kaksi hakkuuketjua ja Suonenjoen tiimin alueella yksi. Asiakkaina ovat myös eri alueiden metsänhoitoyhdistykset. Veljekset Pellikka työllistää 18 henkilöä, joista osa on alan harjoittelijoita ja oppisopimusoppilaita. Toiminta on ympärivuotista, ja liikevaihto on 1,6 miljoonaa euroa. Paikallisen yhteistyön ja tuotantoketjun yhteensopivuuden vuoksi käytettävät harvesterit ja metsätraktorit ovat pääasiassa Ponssen valmistamia. n Hannu Pellikka vastaa koneiden huolloista. kartta ja GPS:n avulla nähdään oma sijainti ja ajojälki. Vastaavasti sahalle lähtee jokaisen työpäivän jälkeen sähköisesti koneelta tiedot kaadetuista puumääristä ja niiden laadusta, Veljekset Pellikka Oy:n toimitusjohtaja Juha Pellikka esittelee. Osaamista ja asennetta Pellikan veljesten yritys ajaa tukit myös tienvarteen odottamaan jatkokuljetusta sahalle. Hannu Pellikan ohjastama ajokone mönkii puiden keskellä raskaassa lastissaan hyvin kivien ja kantojen yli ja purkaa tukkikuorman pinoksi metsäautotien varteen. – Kokeneita motokuljettajia on nykyään aika vähän. Hyviä nuoria on toki jonkin verran tulossa, kunhan he valmistuvat alan kouluista. Asenne, palveluosaaminen, tarkkuus ja halu Ammattilaisia arvostetaan Kurolanlahdessa asuva metsänomistaja ja lihakarjan kasvattaja Raimo Airaksinen on tyytyväinen palstallaan tehtävän hakkuutyön jälkeen. – Useamman puukaupan olen Keiteleen kanssa tehnyt, mutta ehtona olen aina pitänyt, että ammattilaiset eli Pellikan miehet ja koneet tulevat tukit kaatamaan, Airaksinen sanoo. – Puukauppa on luottamuskauppaa. Työohje tulee koneenkuljettajalle sahalta, ja koko vaiheen ajan myös metsänomistajan toiveita kuunnellaan, Airaksinen kiittelee. – Taitava puunkorjuu on metsänomistajalle iso asia eli tukkipuuta pitäisi tietysti saada mahdollisimman paljon. Tällainen yhteistyö Keitele Forestin kanssa on toiminut aina hyvin, Harvesterin eli moton kuljettaja onkin ensisijainen yhteyshenkilö metsänomistajan kanssa. Hän keskustelee hakattavasta alueesta omistajan kanssa ja tarvittaessa selventää yksityiskohtia metsässä. Metsänomistaja myös pääsee halutessaan harvesterin ohjaamoon seuraamaan kuljettajan työskentelyä. n 11 info Tarkkuustyötä puun vastaanotossa Näin metsälaki uudistuu: • Metsänomistajan päätök sentekovalta metsätalou den harjoittamisessa ja toimenpiteiden valinnassa kasvaa oleellisesti. Lajittelija Jussi Savolainen varmistaa, että sahalle menee vain parasta raaka-ainetta. Tukkirekat tuovat lähes taukoamatta kuormiaan Keitele Forestin tehtaalle. Tukit kuormataan autoista kuljettimelle, josta rungot jytisevät metallinpaljastimen läpi eteenpäin lajittelijan tarkkojen silmien alle. Lajittelijan apuna on nykytekniikka, jonka avulla puut lajitellaan kokojensa ja ominaisuuksiensa mukaan 84 erilaiseen lokeroon. – Meille tulee noin 50 rekkaa vuorokaudessa eli puuta tulee jopa 4 000 kuutiota. Työskentelemme kolmessa vuorossa kello 6:sta alkaen 24:ään asti yhteensä viiden työntekijän voimin, kuutisen vuotta puun vastaanoton esimiehenä toiminut Antti Juutinen kertoo. – Yritämme saada tänne puuta mahdollisimman paljon. Keväiset kelirikot voivat joskus kyllä vaikeuttaa toimintaa. Lajittelija Jussi Savolainen istuu lajitteluohjaamon tukevassa tuolissa, mistä näkee jokaisen tulevan tukin. Hän ohjaa lajittelua ikään kuin pelaisi tietokonepeliä tai toimisi simulaattorissa. Valot vilkkuvat, näppäimet rapisevat ja tukit liikkuvat. Tarkkana on oltava, mutta ammattimieheltä työ sujuu varmaotteisesti. Noin kerran päivässä lajittelija menee ulos mittauslaitteen ääreen ja puhdistaa sen huolellisesti siihen kertyneestä pölystä ja roskista. Näin vältetään mahdolliset mittausvirheet jo ennakolta. Lisäksi ulkopuolinen virallinen valvoja tarkastaa mittauslaitteet vuosittain. Savolainen kertoo, että tulevan puun laatuoletusarvo lajittelussa on A-luokka. – Jos lajittelun tuloksena tulee liikaa ”raakkitavaraa” eli esimerkiksi liian pientä tai käyrää puuta, lähetämme siitä korjuupuolelle laatuhuomautuksen. Näin toimintaa voidaan tarvittaessa parantaa puuntoimituksen eri portaissa, Savolainen esittelee. – Olen työskennellyt Keitele Forestilla vuodesta 2009 lähtien. Työnä lajittelu menettelee, mutta kyllä kuitenkin mieluummin siirtelen kuormia isoilla kuormaajilla tuolla kentällä, Savolainen osoittaa tukkikasojen suuntaan. n – Meille tulee puuta noin 50 rekkakuormaa vuorokaudessa, puun vastaanoton esimies Antti Juutinen esittelee. • Metsänomistajalla on täy si vapaus päättää milloin hänen metsikkökuvionsa on uudistuskypsä ja mil loin hän uudistaa metsik könsä. • Metsänomistajalla on laaja vapaus päättää miten hän uudistaa metsikkönsä. Professori Matti Kärkkäinen: Uudistuvassa metsälaissa hyvää ja huonoa Emeritusprofessori ja puuntuottaja Matti Kärkkäisen mukaan metsälain uudistuksessa on sekä hyvää että huonoa. – Kentällä ei ole ollut erityisiä paineita lain uudistamiseksi, sillä metsän jatkuva ja monipuolinen kasvatus on nytkin ollut mahdollista. Muutosajatus on lähtenyt enemmänkin juristeilta, joiden mukaan nykyiset, usein asetusten tasolla olevat ohjeet on pitänyt saada lakitekstin tasolle. Jos lakimuutokset tulevat esitetyn kaltaisena voimaan, ne eivät Kärkkäisen mukaan lyhyellä ajalla vaikuta paljonkaan nykyisiin käytäntöihin. – Ehkä tukkipuuta tulisi pieniä määriä lisää, mutta pidemmällä aikavälillä myytävän tukkipuun määrä vähenisi. Voi olla, että metsän väljemmät kasvatusmenetelmät houkuttelevat joitain vihreästi ajattelevia metsän jatkuvaan kasvattamiseen. Kyseessä on joka tapauksessa suuri kokeilu, jonka lopputulos näkyy myöhemmin, Kärkkäinen arvelee. Uudistusvelvoite säilyy Tuleva metsälaki on nykyistä lakia väljempi, joten metsänomistaja voi käsitellä omaisuuttaan varsin vapaasti. Laki ei kuitenkaan poista velvoitetta metsän uudistamiseksi tavalla tai toisella. Uudistusvelvoite säilyy jatkossa metsän- 12 omistajilla esimerkiksi niin, että 40 cm:n taimikko pitää olla kasvamassa Etelä-Suomessa 10 vuoden ja Pohjois-Suomessa 25 vuoden kuluessa hakkuista. – Nuo aikarajat ovat kyllä melko väljät ja niissä olisi vähän tiukentamistakin. Kärkkäinen muistuttaa, että lainsäädäntö vaatii vain sen, että metsän uudistuksesta pitää huolehtia, mutta se ei ota kantaa työn kannattavuuteen. – Metsän jatkuva kasvatus vaatii paljon hakkuita, jotta uusia taimia nousee riittävästi kasvamaan. Kuitenkin luonnontilaisessa metsässä juuri pienimmät puut kuolevat ja katoavat ja suuret jäävät kasvamaan, mutta nykyisessä metsänhoidossa tilanne on juuri päinvastoin, ja tämä ei ole luonnonmukaista kehitystä. • Metsänomistaja voi har joittaa jatkuvaa kasvatus ta omalla tilallaan. • Kasvatushakkuut voidaan toteuttaa oleellisesti va paammin (jäävän puuston määrä, harvennustapa ja puuvalinta) kuin aiemmas sa metsälaissa. Keitele pystyy hyödyntämään maksimaalisesti uuden metsälain tuomat mahdollisuudet uudistusja harvennuskohteissa. Pikavoitot vaarana Vaarana on lisäksi se, että ahneet toimijat ottavat jatkossa ”vapaan toiminnan merkeissä” metsästä enemmän irti kuin metsänomistaja toivookaan. – Myös metsänomistajille voi tulla harhakuvitelmia siitä, että metsästä voi vain kuitata kantorahatulot ja jättää metsämaa oman onnensa nojaan. Riskiä kasvattaa se, että metsänomistajiksi tulee ihmisiä, joilla ei ole enää yhteyttä maaseudun elinkeinoihin. n 13 Tilinpäätös 2012: Keitele Groupin tuotanto kasvoi Keitele Forest -konsernin liikevaihto vuonna 2012 oli 114,5 miljoonaa euroa (2011: 113,8 Meur). Sahaus ja jalostustuotannot kasvoivat, mutta liikevaihto jäi edellisvuoden tasolle tuotehintojen laskiessa. Kansainvälisestä taantumasta huolimatta kaikki Keitele Groupin tuotantolaitokset pyörivät normaalisti ja tuotantoa voitiin nostaa kasvavan jalostuksen tarpeisiin. Hyvät strategiset päätökset ja oikein ajoitetut investoinnit ovat pitäneet Keitele Groupin kilpailukyvyn kunnossa myös taantumassa. Kiitos menestyksestä kuuluu myös osaavalle henkilökunnalle, puunkorjuun alihankintayrityksille ja asiakkaille. Vuoden 2012 tilikauden aikana toimitettiin sahatavaraa 369 350 kuutiometriä (+ 4,2 %) ja jalostettuja puutuotteita 152 223 kuutiometriä (+16,0 %). Sahatavaraa ja jalosteita toimitettiin 28 maahan. Konsernin päämarkkina-alueet ovat Aasia, Japani, Pohjois-Afrikka ja Eurooppa, laskutuksen tonnimääräinen hinta oli 718 euroa/tonni (v. 2011: 708 eur/tn). Erityisesti Euroopan talouskehitys on ollut muuta maailmaa heikompaa. Keitele Group suuntasikin yhä suuremman osan tuotannostaan Pohjois-Afrikkaan, Lähi-itään ja Kaukoitään, suurelta osin yhtiön päämarkkinaan Japaniin. Sahateollisuuden kannattavuus vuonna 2012 oli erittäin heikko ja monet metsäyhtiöt Pohjoismaissa tekivät tappiollisen tuloksen. Markkinaosuuden kasvattaminen ja lievä kannattavuuden lasku vuonna 2012 oli Keitele Forest -konsernilta hyvä suoritus. Tilivuoden tulos oli olosuhteisiin nähden tyydyttä- vä ja maksuvalmius oli hyvä. Vuoden 2012 aikana Keitele Forest korjasi 781 000 kuutiometriä puuta. Puumarkkinat olivat hiljaiset vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Keitele Forest sai ostettua puut toisella vuosipuoliskolla. Lähiajan näkymät: Merkit globaalin sahatavaran kulutuksen varovaiselle kasvulle ovat toteutumassa 2013. Yhdysvaltojen asuntotuotanto on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden takaisesta, ja Kiinan talouden ja sahatavaran kulutuksen ennustetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia. Myös Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän taloudet kasvavat. Keitele Groupin päämarkkinalla Japanissa maanjäristyksen tuhoalueella Sendaissa rakennustyöt ovat pääsemässä käyntiin. Japanin asuntotuotannon uskotaan kasvavan vuonna 2013 noin viisi prosenttia. Alhainen korkotaso, maan saatavuus ja suhteellisen vahva Japanin jeni luovat edellytyksiä asuntoaloituksille. Kysyntä Japanissa vuonna 2013 on vakaa ja Keitele Engineered Wood Oy:n liimapuun valmistuskapasiteetin lisäys tulee oikeaan aikaan markkinoille vuoden 2013 toisella vuosipuoliskolla. Euroopan talouksien ongelmat jatkuvat. Rakentaminen Suomessa ja Euroopan markkinoilla on alle normaalin tason. Suomessa valtiovallan veron korotukset ja muut maksut vuosina 2010 – 2012 ovat lisänneet Keitele Groupin kuluja lähes miljoona euroa vuodessa. Puukauppa on alkuvuonna 2013 ollut vilkkaampaa kuin edellisenä vuonna. Uu- tunnuslukuja • Liikevaihto: 114,5 milj. euroa (v. 2011: 113,8) • Liikevoitto: 4,0 milj. euroa (5,7) • Voitto ennen tilinpäätös siirtoja ja veroja: 1,4 milj. euroa (4,0) • Henkilöstö: keskim. 292 henkilöä (297) • Omavaraisuusaste: 39,2 % (38,8 %) • Investoinnit: 6 575 946 euroa (7 875 000) • Maksetut palkat: 10,0 milj. euroa (9,8) siutuvana ja ympäristöystävällisenä rakennusmateriaalina puutuotteilla on loistavat edellytykset hyötyä vahvistuvasta kestävän kehityksen megatrendistä tulevina vuosina. Jalostettujen puutuotteiden kysynnän uskotaan kasvavan perussahatavaran kysyntää voimakkaammin niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. n Suurimmat itsenäiset sahat Versowood Group Liikevaihto milj. € Liiketulos milj. € Liiketulosprosentti Nettotulos, milj. € Nettotulosprosentti Sijoitetun pääoman tuotto Omavaraisuusaste % 245,7 –5,8 –2,4 –12,4 –5,1 –3,2 14,2 39,2 Keitele Forest 114,5 4,0 3,5 1,0 0,8 5,8 Pölkky 112,9 –1,8 –1,6 –2,4 –2,1 –4,0 31,8 Vapo Timber 110,6 –10,5 –9,5 –10,6 –9,6 –24,6 54,9 Kuhmo 76,3 0,1 0,2 –0,5 –0,7 0,6 36,2 Junnikkala 62,7 0,0 0,0 –1,0 –1,7 0,1 24,0 Luvian Saha -konserni 60,4 1,2 2,0 –0,1 –0,2 9,4 3,9 Raunion Saha 50,6 0,2 0,5 –0,2 –0,4 1,1 22,3 22,4 Iisalmen Sahat* 45,6 0,1 0,2 –0,2 –0,4 3,1 Haapajärven Ha-Sa 42,2 1,9 4,6 0,7 1,7 8,2 15,8 ER-Saha 36,4 1,0 2,8 0,6 1,8 9,8 24,8 Iivari Mononen 33,5 1,4 4,3 1,8 5,4 4,4 52,6 * Tilinpäätös 7/2012, muut 12/2012 Tyytyväinen liimapuuasiakas Japanista Shinohara Co. Ltd rakentaa toimii Tokion alueella ja valmistaa taloja myös Japanin taannoiselle maanjäristysalueelle. Yritys on ostanut kaiken käyttämänsä liimapuun noin viiden vuoden ajan suoraan ilman välikäsiä Keitele Groupilta. Johtaja Yuichi Shinohara sanoo, että yksi heidän yrityksensä tärkeimmistä kilpailutekijöistä on ensiluokkainen, suomalainen liimapuutavara. Keiteleen tuotteet ovat Shinoharan mukaan selkeä etu heille, sillä heidän asiakkaansa arvostavat laatua. Japanissa toimii noin 700 Shinoharan tyyppistä talonrakennusyritystä, joten kilpailu ja rakentamisen laatuvaatimukset ovat äärimmäisen kovat. – Liimapuun käyttö kasvaa koko ajan, joten on hyvä, että Keiteleelläkin kasvatettiin kapasiteettia. Yrityksemme työllistää 200 henkilöä ja toimii pääasiassa Tokion alueella, jossa asuu yli 30 miljoonaa ihmistä. Jatkossa voisimme ehkä lisätä tuotantoamme, Shinohara pohtii. Shinohara Co. Ltd:n ja Keitele Groupin yhteistyö on sujunut erinomaisesti. Molemmat yhtiöt ovat perheyrityksiä, joissa myös yhtiön nuorempi omistajapolvi on jatkamassa ja kehittämässä yritystoimintaa. – Yritystemme taustat ovat samantyyppiset. Minä sekä Matti ja Mikko Kylävainio ymmärrämme hyvin toisiamme ja toimimme yhteistyössä kummankin yrityksen parhaaksi strategisen kumppanuuden periaatteella, Shinohara hymyilee. n Lähde: Kauppalehti 23.7.2013 / Balance Consulting Johtaja Yuichi Shinohara. 14 Pekka Väätäinen aloitti tuotepäällikkönä Maat.- ja metsätiet. maisteri, metsänhoitaja Pekka Väätäinen (28 v.) aloitti elokuun alussa Keitele Forestin tuotepäällikkönä. Hänen tehtäviinsä kuuluu jalostettujen puutuotteiden myynti ja vientimarkkinoiden seuraaminen. – Olen aiemmin työskennellyt muun muassa Lunawood Oy:ssä ja Lunacomp Oy:ssä Ii- salmessa. Keitele Groupissa minua kiinnostaa esimerkiksi se, että täällä näkee koko puunjalostusketjun ja miten siinä kaikki vaikuttaa kaikkeen, Väätäinen kertoo. – Keitele Forestiin oli mukava tulla. Alku näyttää mielestäni oikein hyvältä, täällä on hyvä työporukka ja asiat sujuvat reippaaseen tahtiin. Nilsiäläislähtöinen Väätäinen asuu Kuopiossa. Perheeseen kuuluvat vaimo ja seitsemän kuukauden ikäinen poika. Kiireinen työ vaatii jatkossa paljon matkustamista, mutta siihen Väätäinen kertoo tottuneensa jo aiemmissa tehtävissään. Kun työltä ja perheeltä löytyy aikaa, Väätäinen harrastaa kestävyysliikuntaa, kuten suunnistusta, maastopyöräilyä, hiihtoa sekä jonkin verran myös metsästystä ja metsätöitä. Keitele Forest mukana beach volley -tapahtumassa Hankintaesimies Ari Jäntti (vas.) ja korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen esittelivät Keitele Forestin toimintaa Kuopion beach volley -tapahtumassa. Kolmantena esittelijänä toimi hankintaesimies Ari Nuutinen. Keitele Forest oli näkyvästi esillä kesäkuun puolivälissä Kuopiossa järjestetyssä Trust Kapital Open beach volley -tapahtumassa. Keitele Forestin tapahtumaständi oli vastaanottamassa tapahtuman osallistujia ja vieraita Kuopion satamassa Ravintola Albatrossin vieressä olleella päänäyttämön portilla. Tämän kesän Suomen suurin, koko viikonlopun kestänyt rantalentopallotapahtuma kiinnosti mukavasti yleisöä, vaikka kesäsää olikin hieman oikullinen. Keitele Forestin ständillä yrityksen puukauppaa ja toimintaa esittelivät hankintaesimiehet Ari Jäntti ja Ari Nuutinen sekä korjuuesimies Pekka-Jussi Jääskeläinen. Puukaupoista ja metsänhoidosta kiinnostuneita ihmisiä kävi miesten juttusilla tasaiseen tahtiin. – Tarkoituksemme on olla näkyvästi esillä isoissa, suuria ihmismääriä kiinnostavissa tapahtumissa, joissa liikunta on yksi tärkeä yhteinen nimittäjä. Keitele Forest näkyy vuoden mittaan myös esimerkiksi Reiska-MM-futiksessa sekä ”perinteisemmissä” lentopallo- ja jääkiekko-otteluissa, Ari Jäntti kertoi. Kanta-asiakashankinta on pitkäjänteistä työtä, jonka yksi osa on näkyvyys ja aktiivinen ja vuorovaikutteinen osallistuminen erilaisiin tapahtumiin. Kuopion beach volley -tapahtuman ständillä Keiteleen miehet jutustelivat kävijöiden kanssa ja tarjosivat samalla mahdollisuutta osallistua arvontaan. Palkinnot eli retkireput ja -kirveet arvottiin kaikkien yhteystietolomakkeiden palauttaneiden kesken. 15 Katse talven hakkuisiin Tarvitsemme puuta ensi talven hakkuisiin, ja olemme kiinnostuneita päätehakkuukelpoisista talvileimikoista. Jos harkitset puun myyntiä, niin tarjouspyyntö kannattaa jättää Keiteleelle juuri nyt! Puukauppa Keiteleen kanssa: • reilu palvelu niin hinnassa kuin hakkuissakin • hyödyt Keiteleen katkonnasta: hyödynnämme pienemmätkin tukit • vahvistat Keitele Forestin vaikutusalueen taloutta ja työllisyyttä • puusi päätyvät kotien rakennusmateriaaliksi ympäri maailman • huomioimme kestävän kehityksen periaatteet kaikilla puunhankinnan osa-alueilla Tee paras puukauppatili nyt! Soita maksuttomaan metsänomistajan palvelunumeroon 0800 168 268 tai ota yhteyttä sähköpostilla: [email protected] www.keitelegroup.fi
© Copyright 2024