Fortum 4 2010 ENERGIAVEROTUS UUDISTUU 5 Jorma Blom Suomenojan voimalaitokselta on tekemässä kaupunkilaisille lämpöä, jonka tuottaminen hyödyntää tehokkaasti energiaa ja luonnonvaroja. TALVINEN RUKA ON VIHREÄ 16 ARKKITEHTUURIN HELMI PYHÄKOSKELLA 26 HYVÄÄ lämpöä TALVEEN PÄÄKIRJOITUS PER LANGER HEAT-DIVISIOONAN JOHTAJA Lämpöä hyvillä mielin OLEMME PÄIVITTÄNEET SYKSYLLÄ strategiamme, ja jatkossa sen perustana on hiilidioksidipäästöttömän vesi- ja ydinvoiman lisäksi energiaa ja luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävä sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jota kutsutaan CHPtuotannoksi. OLEMME JO TÄLLÄ HETKELLÄ maailman neljänneksi suurin lämpöyhtiö ja uskomme vakaasti mahdolli- YHTEISTUOTANNOSSA POLTTOAINEEN ENERGIASTA PYSTYTÄÄN HYÖDYNTÄMÄÄN JOPA 90 PROSENTTIA. suuksiimme vahvistaa asemaamme entisestään ympäristömyönteisissä ja energiatehokkaissa ratkaisuissa. sähkö tuotetaan yhä tehokkaammin ja luonnonvaroja säästäen. MEILLÄ ON TÄLLÄ HETKELLÄ joko omistuksessamme tai käytössämme yli 23 CHP-laitosta seitsemässä maassa sekä lisäksi satoja lämpölaitoksia Pohjoismaissa ja Itämeren alueella. Uskomme vankasti siihen, että tulevaisuus on juuri CHP-tuotannon: Yhteistuotannossa polttoaineen energiasta pystytään hyödyntämään parhaimmillaan yli 90 prosenttia. Samalla päästöt ympäristöön ovat 25–40 prosenttia pienemmät kuin erillistuotannnossa. LÄMMÖNTUOTANTOMME perustuu yhä enemmän biopolttoaineisiin, joiden käyttöä lisäämme jatkuvasti. Uudet laitokset suunnittelemme niin, että ne pystyvät hyödyntämään biopolttoaineita mahdollisimman monipuolisesti. omistajille ja muille meistä kiinnostuneille on luonnollisesti tärkeää tietää, mikä muuttuu. MERKITTÄVIN MUUTOS on siinä, että tulevaisuudessa yhä useampi voi asua lämpimässä kodissa hyvillä mielin tietäen, että me Fortumissa pidämme huolen siitä, että lämpö ja Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien sukupolvien elämää. Tarjoamme kestäviä ratkaisuja, jotka auttavat vähentämään päästöjä, tehostamaan resurssien käyttöä ja varmistamaan energian saatavuuden - samalla tuotamme merkittävää lisäarvoa osakkeenomistajillemme. Liiketoimintaamme on sähkön ja lämmön tuotanto, myynti ja jakelu sekä energia-alan asiantuntijapalvelut. Fortumin toiminta on keskittynyt Pohjoismaihin, Venäjälle ja Itämeren alueelle. Tulevaisuudessa kasvumahdollisuuksia tarjoavat myös kilpaillut energiamarkkinat nopeasti kasvavissa Euroopan ja Aasian talouksissa. Vuonna 2009 Fortumin liikevaihto oli 5,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,8 miljardia euroa. Konsernissa työskentelee noin 11 000 henkilöä. Fortum Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä. Lisätietoja: www.fortum.fi YKSITYISASIAKKAAT YRITYSASIAKKAAT 0800 1 9900 arkisin 8–17, faksi 010 452 8224 tai [email protected] 0800 1 9001 arkisin 8–17, faksi 010 452 8224 tai [email protected] Forte on Fortumin sidosryhmälehti. Päätoimittaja: Pauliina Vuosio Toimituspäällikkö: Anne Muhonen Toimitus: Compositor Oy Ulkoasu: Neutron Design Julkaisija: Fortum Oyj puh. 010 4511, fax 010 452 4447 PL 1, 00048 FORTUM, www.fortum.fi Paino: Libris Oy Kannen kuva: Topi Saari SÄHKÖNSIIRRON VIKAILMOITUKSET KAUKOLÄMMÖN VIKAILMOITUKSET 0800 1 95011 (24 h) 020 520 5400 (Espoo, Kauniainen ja Kirkkonummi) 020 520 4751 (Joensuu) 010 45 24500 (muu Suomi) ASIAKASPALVELUN YHTEYSTIETOJA Yhä useampi asiakas valitsee kaukolämmön sen helppouden, edullisuuden ja ympäristömyönteisyyden takia. Olemme sitoutuneet käytönaikaisten ympäristövaikutusten pienentämiseen sähkön- ja lämmöntuotannossa. Siksi tässä talvinumerossa ja samalla viimeisessä Forte-lehdessä pääosassa on ansaitusti lämpö. Mukavia lukuhetkiä! Osoitelähde: Lehden tilaajarekisteri Osoitteenmuutokset: [email protected] ISSN 1459-2371 Lehdessä mainitut tuote- ja yritysnimet ovat haltijoidensa tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Voit antaa palautetta lehdestä lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] INTERNET Internet-palvelumme ovat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa osoitteessa www.fortum.fi. KUVA: LEENA LOUHIVAARA KAUKOLÄMPÖ ON MUKAVA TUOTE. ENTÄ SITTEN? Asiakkaille, osakkeen- TÄSSÄ NUMEROSSA 4 AJANKOHTAISTA 8 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA 14 GALLUP Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? 15 TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON Fortumilla valmistuu uutta CHP-kapasiteettia vielä vuoden 2010 loppuun menneessä. 16 VIHREÄ TUNTURI Ruka nipistää energiankäytöstään ainakin 9 prosenttia vuoteen 2016 mennessä. 19 KOTITALOUSOPETTAJAN YMPÄRISTÖTEOT Helsinkiläisperheen äiti Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. 16 4/2010 20 HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Palvelinkeskukset lämmittävät espoolaistaloja. 22 MIEHEMME PUOLASSA Mikael Lemström on ulkomaankomennusten konkari. 25 VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN Päästökaupan tarkoitus on kannustaa päästöttömiin investointeihin. 26 PYHÄKOSKEN SALAISUUS Yksi arkkitehti Aarne Ervin merkittävimmistä töistä löytyy Oulujoelta. 27 MATTILA KELAA Kannustetaan Esa-Pekka Mattila MM- naaliin. 19 26 22 8 forte 4/2010 3 AJANKOHTAISTA TOIMITTANUT: ARJA KORHONEN Fortum luopuu CCS-koelaitoksesta Fortum ei rakenna Meri-Poriin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin (CCS) koelaitosta. Päätös tehtiin lukuisten selvitysten ja yhtiön päivitetyn strategian perusteella. Pakkastalvi voi kääntyä leudoksi TALVI SAAPUI POHJOIS-SUOMEEN marraskuun alussa, perinteiseen tapaan. Etelässä alkutalven pakkaset ovat olleet poikkeuksellisen napakoita. Ylimeteorologi Henri Nyman Ilmatieteen laitokselta kertoo, että talven sää voi vielä muuttua yllättäen. − Suomessa on vallinnut jo reilun vuoden ajan mannermainen säätyyppi: kesällä mitattiin ennätyslämpöjä, talvi taas oli kylmä ja luminen. Ilmavirtaukset ovat tuoneet meille vuoroin helteitä tai pakkasia Venäjältä, kun taas Atlantin tasainen lämpö ei ole päässyt tänne länsituulten mukana, sanoo Nyman. Ilmatieteilijät olettavat ennusteissaan saman säätyypin jatkuvan, kunnes havaitaan pitempiaikainen ilmavirtauksien muutos. − Jos joulukuussa virtaukset muuttuvat läntisen lauhoiksi, matalapaine saattaa kestää useita viikkoja ja talvesta tulee lämmin, sanoo Nyman. Talven 2010 keskilämpötila oli Suomessa noin −10 celsiusastetta, kun lauhana talvena se voi olla vain 1 tai 2 miinusastetta. Näin suuri lämpötilan Verkkosivut ykkösenä FORTUM SIJOITTUI Pohjoismaiden yritysten sarjassa jälleen ensimmäiseksi pörssiyhtiöiden Internet-palveluja arvioivassa Hallvarsson & Halvarsson Webranking 2010 -tutkimuksessa. Eurooppalaisten yhtiöiden sarjassa Fortum oli viides. vaihtelu on aivan normaalia peräkkäisinäkin talvina. − Puolalainen tutkimusryhmä ennustaa talvesta 2011 vuosituhannen pakkastalvea. He perustavat näkemyksensä Golf-virran heikentymiseen. Brittitutkimuksen mukaan taas pieni muutos auringon säteilytehossa on heikentänyt länsivirtauksen voimakkuutta, mikä selittäisi viime vuoden lämpimän kesän ja kylmän talven. Meidän kokemuksemme mukaan ilmavirtaukset vaikuttavat lämpötilaan huomattavasti voimakkaammin kuin aurinko tai merivirrat. Golf-virran lämpö saapuu Suomeen juuri tuulen mukana, sanoo Nyman. Ilmastonmuutos ei tunnu lähitalvien säässä, sillä se kohottaa keskilämpötiloja hyvin hitaasti. Ilmatieteen laitoksen kausi- ja viikkoennusteita voi seurata osoitteessa http://ilmatieteenlaitos.fi/ ja http://twitter.com/meteorologit. Investointitukea älykkään sähköverkon pilottihankkeelle RUOTSIN ENERGIAVIRASTO myönsi TOPI SAARI JOS JOULUKUUSSA VIRTAUKSET MUUTTUVAT LÄNTISEN LAUHOIKSI, MATALAPAINE SAATTAA KESTÄÄ USEITA VIIKKOJA JA TALVESTA TULEE LÄMMIN. 4 forte 4/2010 lokakuussa rahoituksen Fortumin ja ABB:n yhteishankkeelle, jossa tutkitaan älykkäiden sähköverkkojen asentamista kaupunkiympäristöön. Pilottihanke alkoi lokakuussa 2010. Tutkimusprojektissa testataan joustavaa sähköverkkoa Tukholman uudessa Norra Djurgårdsstadenin kaupunginosassa. Siellä hankkeen kehittymistä ja asennuksia voidaan seurata oikeassa ympäristössä. Uuden verkon avulla kuluttajat voivat vaikuttaa omaan sähkönkulutukseensa entistä aktiivisemmin. KAUKOLÄMMITETTYJÄ KOTITALOUKSIA, Uusi höyrylaitos Ouluun MILJOONAA 1,2 2,2 Suomi Fortum rakentaa uuden höyryn tuotantolaitoksen Oulun Sanginsuuhun. Laitos palvelee kahta Fortumin sopimuskumppania, Fermion Oy:tä ja Chempolis Oy:tä, ja se käyttää polttoaineina kotimaisia biopolttoaineita ja turvetta. Ruotsi Lähde: Energiateollisuus, Svensk Fjärrvärme veron korotus on kaikille sama riippumatta sähköyhtiöstä tai paikkakunnasta ja perustuu yksinomaan sähkön kulutukseen. Kaukolämmön hinnan arvioidaan nousevan Suomen tasolla keskimäärin 13 prosenttia, mutta sen suuruus tulee vaihtelemaan voimakkaasti paikallisesta lämmön tuotantotavasta ja käytetystä polttoaineesta riippuen. Myös muiden lämmitysmuotojen kustannukset nousevat. FORTUM FORTUM OYJ Suomen hallitus esittää energiaverotuksen muuttamista niin, että lämmöntuotannon veron suuruuden määräävät jatkossa käytetyn polttoaineen energiasisältö, hiilidioksidipäästöt sekä tuotantomuoto (yhteis- vai erillistuotanto). Lisäksi suoraan sähköasiakkaalta perittävään sähköveroon esitetään merkittävää korotusta. Toteutuessaan esityksellä on suora vaikutus kuluttajan tai yrityksen talouteen. Sähkö- TOPI SAARI Energiaverotus uudistuu? Fortumin ilmastoraportointi ja -toimet Pohjoismaiden huippua FORTUM OLI YKSI PARHAITEN MENESTYNEISTÄ yrityksistä lokakuussa julkaistussa CDP:n Nordic 200 -raportissa. Carbon Disclosure Project (CDP) analysoi 200 suurimman pohjoismaisen pörssiyrityksen hiilidioksidipäästöihin liittyvää raportointia ja toimia. Ydinvoima täytti 65 vuotta VENÄJÄLLÄ ON TÄNÄ VUONNA muistettu erilaisin juhlallisuuksin toisen maailmansodan päättymisen 65-vuotismerkkipaalua. Seremonioihin sisältyi myös juhla ydinvoiman 65-vuotisen käytön kunniaksi. Syyskuussa Kremlissä pidettyyn tilaisuuteen kutsuttiin edustajat kaikista maista, joiden ydinvoimalaitoksissa on käytössä venäläisvalmisteinen VVERtyypin reaktori, kuten Loviisassa. Myös Fortum lähetti tilaisuuteen tervehdyksensä. Suomen valtuuskuntaa johti entinen IVO:n toimitusjohtaja Kalevi Numminen, jolle tilaisuuden isäntä, Venäjän entinen pääministeri Sergei Kirienko, myönsi kunniamerkin. Kunniamerkit saivat myös muut osallistujat, joita olivat Kalervo Nurmimäki, Kari Ruokonen, Viktor Novitsky ja Juhani Santaholma. Kaikki osallistuivat aikoinaan Loviisan ensimmäisen ydinvoimayksikön suunnitteluun ja rakentamiseen. Loviisan ydinvoimalaitoksen kakkosyksikkö kytkettiin valtakunnan sähköverkkoon 30 vuotta sitten 4.11.1980. Ykkösyksikkö oli valmistunut kolmisen vuotta aiemmin. forte 4/2010 5 Vakaa tulostaso jatkui AJANKOHTAISTA Vuoden 2010 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana Fortumin Heat- ja Russia-divisioonat sekä Distribution-liiketoiminta-alue paransivat tulostaan selvästi edellisvuodesta. Täyssähköurheiluauto menestyi maailmalla FORTE-LEHDESSÄKIN (3/2009) ESITELTY Metropolia Ammattikorkeakoulun sporttinen täyssähköauto Electric RaceAbout (ERA) saavutti toisen sijan kansainvälisessä ajoneuvokehityskilpailussa. Sähköurheiluauton kehittänyt tiimi palkittiin syyskuussa 2010 Washingtonissa. Monivaiheinen Progressive Insurance Automotive X PRIZE -kilpailu alkoi viime vuonna. – Suunnitelmat esiteltiin aluksi kirjallisesti, ja niiden joukosta valittiin jatkoon pääsevät tiimit. Kilpailu vei meidät kolme kertaa Yhdysvaltoihin, jossa on tullut tänä vuonna vietettyä yhteensä miltei kymmenen viikkoa, laskee projektipäällikkö ja ammattikorkeakoulun lehtori Sami Ruotsalainen. Paremmuus ratkaistiin kilpailussa, jossa energiaa sai käyttää vain tietyn määrän. Voitto jäi sekunnin murto-osista kiinni. – Viimeinen taistelu käytiin meidän ja pienen amerikkalaistiimin välillä. Johdimme kisaa viimeiselle kierrokselle asti, Ruotsalainen kertaa kilpailun kulkua. Kuluvana talvena autoon rakennetaan lämpöpumppu. Vuonna 2011 aikomuksena on keskittyä ERA:n nopeuteen liittyviin asioihin. – Auton energiatehokkuus on tullut jo todistettua, joten seuraavaksi on aika näyttää, kuinka nopeasti ERA kulkee. Keväällä demonstroimme myös Fortumin kanssa, miten auton akku voidaan ladata kymmenessä minuutissa, Ruotsalainen summaa tulevia suunnitelmia. Metropolia Ammattikorkeakoulun projektitiimin lisäksi auton kehittämiseen ovat osallistuneet Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti sekä Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Kehitysprojektissa on ollut mukana lisäksi yli 60 yhteistyökumppania, joista yksi on Fortum. METROPOLIA Sporttisen täyssähköauton energiatehokkuus on tullut jo todistettua. EDUSKUNNAN URHEILUKERHO ja jalkapallon juniorivalmentajia sparraava Fortum Tutor -joukkue kohtasivat ystävyysottelussa Sonera Stadiumilla lokakuussa. Ottelu päättyi tiukan väännön jälkeen tutorien voittoon. Eduskunnan joukkueessa pelasivat muun muassa Paavo Arhinmäki, Ville Niinistö ja Kari Uotila ja lukuisien tutorien joukoissa Tommi Koivistoinen, HJK:n Mestareiden liiga 6 forte 4/2010 -maalivahti vuonna 1998, ja Palloliiton toimitusjohtaja Kimmo J. Lipponen. Joukkueiden vierailevina valmentajina toimivat entiset maajoukkueen päävalmentajat Jukka Vakkila ja Jyrki Heliskoski. Fortumin ja Suomen Palloliiton Fortum Tutor -ohjelman tavoitteena on taata jokaiselle lapselle innostava harrastus sekä osaava ja kannustava valmentaja. JUSSI ESKOLA Fortum Tutor -joukkue kohtasi Eduskunnan Urheilukerhon Koillismaalta uusia asiakkaita SINI PENNANEN Fortum sai marraskuun alussa uusia asiakkaita Koillismaalta, kun Energiapolar siirtyi Fortumin omistukseen. Koti- ja yritysasiakkaiden sähkösopimukset jatkuvat ennallaan. ASIAKAS KYSYY Suomen energiapolitiikka esillä Energia- ja kasvufoorumin syysseminaarissa ENERGIA- JA KASVUFOORUMIN SYYSSEMINAARI kokosi lokakuussa joukon nuoria vaikuttajia vaihtamaan ajatuksia Suomen energiapolitiikasta. Näkemyksiään eduskunnan Kansalaisinfossa järjestetyssä tilaisuudessa esittelivät poliittisten nuorisojärjestöjen edustajat. Kyseessä oli todellinen tulevaisuuden sekä tämän päivän vaikuttajien kohtaaminen, sillä tilaisuuteen osallistui nuorten vaikuttajien ohella Energia- ja kasvufoorumin toimijoiden eli Fortumin, Neste Oilin, Outokummun, Pohjolan Voiman sekä UPM Kymmenen edustajia. Mielipiteitä vaihdettiin muun muassa kaupunkiasumisesta sekä paikallisesta energiaomavaraisuudesta. Keskustelunaiheet eivät kuitenkaan jääneet Suomen rajojen sisälle, sillä esille nousi myös EU:n keskeinen rooli energiapoliittisessa päätöksenteossa. Seminaari huipentui poliittisten nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli, miltä näyttää vähäpäästöinen Suomi vuonna 2030. Tärkeinä kestävää energiapolitiikkaa tukevina ratkaisuina pidettiin esimerkiksi energiatehokkuuden edistämistä, joukkoliikenteen käyttöön kannustamista sekä osaamisen tehokasta hyödyntämistä. Syysseminaarissa kuului myös ympäristöjärjestön ääni, sillä mukana keskustelussa oli poliittisten nuorisojärjestöjen edustajien lisäksi WWF:n ilmastoasiantuntija Salka Orivuori. Keskustelun moderaattorina toimi Tampereen yliopiston professori Ilkka Ruostetsaari. Energia- ja kasvufoorumi on viiden suomalaisen yrityksen keskustelualoite energiasta ja sen merkityksestä Suomelle. FORTUM Siirtymä etäluentaan alkoi Fortum aloitti uusien etäluettavien mittareiden, Fortum Älyboksien, asennukset lokakuussa Järvenpään Kyrölässä. Näkyvin ja välitön muutos mittarinvaihdon jälkeen on, että sähköstä maksetaan jatkossa kuukausittain mitatun kulutuksen mukaan, minkä ansiosta arvioja tasauslaskut siirtyvät historiaan. Uusien mittarien asennukset tehdään paikkakunta kerrallaan vuoden 2013 loppuun mennessä, ja asennusaika kerrotaan asiakkaalle noin viikkoa aikaisemmin lähetettävässä kirjeessä. Mikä on sopiva kodin sisälämpötila? OLESKELUTILOJEN SOPIVA HUONELÄMPÖTILA on noin 21 astetta. Sitä pidetään terveellisenä ja energiataloudellisena lämpötilana. Makuuhuoneissa lämpötila voi olla muutaman asteen viileämpi. Nyrkkisäännön mukaan yhden asteen muutoksella on noin viiden prosentin vaikutus energiankulutukseen ja lämmityskuluihin. Talvisin kannattaa olla tarkkana, ettei lämpö mene harakoille tuuletuksen aikana. Nopea ristivetotuuletus vaihtaa ilman, muttei jäähdytä rakenteita. Avoimen ikkunan alla olevan lämpöpatterin termostaatti kannattaa sulkea. Pintalämpömittarin avulla voit mitata eri pintojen lämpötiloja asunnossasi ja paikallistaa muun muassa mahdollisia lämpövuotoja. Fortum.fi-palvelusta löydät listan kirjastoista, joista mittaria voi lainata. Tällä palstalla vastataan Fortumin asiakaspalveluun tulleisiin kysymyksiin. asiakaspalvelu@fortum. Viimeinen Forte-lehti Kädessäsi on tällä erää viimeinen Forte-lehti. Ensi vuoden alusta alkaen palvelemme sidosryhmiämme painetun lehden sijaan entistä aktiivisemmin internetsivuillamme osoitteessa www.fortum.fi. Verkosta löydät muun muassa hyödyllistä energiatietoutta sekä ajankohtaista informaatiota toiminnastamme. Lisäksi toimitamme edelleen kaikille asiakkaillemme sähkölaskun mukana Kotienergia-liitteen, jossa pureudutaan tarkemmin kuluttajia koskeviin asioihin. Kiitos kaikille lukijoille − tavataan verkossa! forte 4/2010 7 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA LÄMPÖÄ JA SÄHKÖÄ yhdessä 8 forte 4/2010 3/2009 Prosessinhoitaja Carl-Mikael Osenius tarkkailee paineen kehitystä Fortumin Suomenojan CHP-laitoksen vesikierrossa. Lapsikin tietää, ettei lämpöä pidä päästää harakoille. Miksi näin pitäisi tehdä voimalaitoksissa? Teksti JULIA KRISTENSEN Kuvat TOPI SAARI forte 4/2010 9 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA os kaksi kärpästä voi lyödä yhdellä iskulla, se yleensä kannattaa. Tämä pätee myös sähkön ja lämmön yhteistuotantoon (CHP), jossa sähkön tuotantoprosessissa syntynyt lämpö otetaan talteen ja käytetään joko kaukolämpönä tai teollisuuden prosesseissa. Sähkön erillistuotannossa turbiinissa syntyvä lämpö sen sijaan johdetaan lauhdelämpönä esimerkiksi vesistöön. – Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali, energiateknologian professori Sven Werner Halmstadin yliopistosta sanoo. – Hukkalämmön määrä nykymaailmassa on todella suuri. Jos se otettaisiin käyttöön, lisättäisiin paitsi voimalaitosten tuottavuutta ja polttoaineen käytön tehokkuutta, myös vähennettäisiin hiilidioksidipäästöjä ja riippuvuutta tuontienergiasta. YHTEISTUOTANTOLAITOS on investointina kalliimpi kuin vain sähköä tuottava voimalaitos, mutta kun katsotaan pelkkiä rakennuskustannuksia pitemmälle, suh- 10 forte 4/2010 teet muuttuvat. Yhteistuotantolaitosten käyttökustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat, sillä polttoaineen osuus voimalaitoksen kokonaiskustannuksista on noin puolet. Yhteistuotannolla voidaan säästää karkeasti kolmasosa siitä polttoaineen energiasta, joka kuluu kun sähköä ja lämpöä tuotetaan erikseen. Siinä missä hyötysuhde erillistuotannossa on polttoaineesta riippuen Pohjoismaissa karkeasti puolet, yhteistuotannossa se saattaa nousta jopa 90 prosenttiin. Ja kun polttoaineen energia käytetään paremmin hyödyksi, myös hiilidioksidipäästöt vähenevät. – Kaukolämmöstä noin 80 prosenttia perustuu toissijaiseen energian käyttöön eli esimerkiksi paikallisen teollisuuden tai sähköntuotannon prosesseissa syntyneeseen lämpöön. Tämän tuotannon hiilidioksidipäästöt syntyisivät joka tapauksessa, käytettiinpä lämpö hyväksi tai ei. Kun lämpö käytetään hyväksi, se alentaa hiilidioksidipäästöjä tuotettua energiayksikköä kohden, Werner täsmentää. Lisäksi yhteistuotannossa voidaan hyödyntää paikallisia polttoaineita, mikä täällä pohjoisessa tarkoittaa usein juuri biomassoja metsäteollisuuden sivutuotteiden muodossa. Korkeiden siirtokustannusten takia kaukolämpöä kannat- Yhteistuotannossa on aivan valtava potentiaali. Kari-Pekka Hakala (alla) seuraa ja ohjaa laitosyksikköjen toimintaa Suomenojalla. Voimalaitos tuottaa vuodessa sähköä noin 1 800 gigawattituntia ja kaukolämpöä noin 2 200 gigawattituntia Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten asukkaille. Koneasentaja Jan Hedman (vas.) korjaa apukattilan syöttöpumppua. taa tuottaa lähellä lämmön kulutuspaikkaa. Vastaavasti metsäbiomassojen käyttäminen energiantuotannossa on tehokkainta, kun kuljetusetäisyydet polttoaineen tuotantopaikalta sen käyttöpaikalle ovat mahdollisimman pienet. Aivan keskelle metsiä yhteistuotantolaitosten rakentaminen ei kuitenkaan kannata, ellei lähellä ole paikallista teollisuutta tai asutusta, jotta lämmölle riittää kysyntää. Teknologian kehittyminen on kuitenkin viimeisten 10–15 vuoden aikana tehnyt entistä pienimuotoisemmista, biomassaan perustuvista sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista kannattavampia. SUOMESSA YLI 40 PROSENTTIA sähköntuotannosta perustuu yhteistuotantoon, kun taas koko EU:ssa keskiarvo on vähän yli 10 prosenttia. Jos yhteistuotanto on kiistatta energiatehokkain tapa tuottaa sähköä ja lämpöä, miksi sitä ei ole käytössä enemmän? – Erittäin hyvä kysymys, johon ei ole yksiselitteistä vastausta, kaukolämmöstä vastaava johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä sanoo. – Teknologia on ollut olemassa jo yli sata vuotta. Suomessa yhteistuotantoa on suosittu aina, kun se on ollut kannattavaa, ja täällä on Tanskan ohella oltu edelläkävijöitä. Yksi selitys yhteistuotannon hyödyntämättömyyteen voi piillä toimintaympäristön erilaisissa ja erillisissä toimijoissa. Toinen vaikuttava tekijä voi olla yhteiskunnassa vallitseva näkemys yksilön ja valtion päätösvallan suhteesta. Monissa länsimaissa valtion puuttumista yksilön vapauteen ja omistusoikeuteen, esimerkiksi oman asunnon lämmitystavan valintaan, ei ole katsottu hyvällä. Kansainvälinen energiajärjestö IEA on samoilla linjoilla. Sen mukaan yhteistuotannon lisääminen ei vaadi niinkään mittavia rahallisia investointeja kuin oikein suunnattuja poliittisia päätöksiä purkamaan yhteistuotannon esteitä. Tavallisia yhteistuotannon esteitä ovat muun muassa vaikeudet verkkoon myytävän sähkön käyvän arvon määrittämisessä, tietämättömyys yhteistuotannon eduista sekä sääntelyyn liittyvät ongelmat. TAHATTOMIEN LAINSÄÄDÄNNÖLLISTEN esteiden merkitys nähtiin esimerkiksi Ruotsissa, jossa kaukolämmöllä on suuri markkinaosuus, mutta jossa yhteistuotantoa on viimeisten 30 vuoden aikana ollut vähän. – Yksi vähäisen osuuden syistä oli se, että energiaverotuksessa yhteistuotantoon perustuvaa lämpöä ei katsottu hukkalämmöksi vaan fossiilisilla polttoaineilla tuotetuksi lämmöksi, jota verotettiin kuin se olisi ollut erillistuotantoa. Tämä korjattiin vasta vuonna 2004, ja yhteistuotantoa alettiin edistää jo ennen sitä esimerkiksi tukemalla uutta biomassoihin perustunutta CHP-tuotantoa, Sven Werner kertoo. EU:n tavoitteena on ollut yhteistuotannon kaksinker- forte 4/2010 11 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA On virhe ajatella, ettei muualla kuin PohjoisEuroopassa riittäisi kysyntää lämmölle. taistaminen jo pitkään. Yhteistuotannolla on muun muassa oma direktiivinsä, johon odotetaan päivitystä tulevan energiatehokkuuden toimintasuunnitelman päivityksen yhteydessä. Euroopan maista erityisesti Saksassa ja Ranskassa on pyritty tukemaan yhteistuotantoa, ja Ranskassa on tehty poliittinen päätös kaukolämmityksen kaksinkertaistamisesta vuoteen 2020 mennessä. Euroopan ulkopuolella yhteistuotannon lisäämisen veturimaa on Kiina, jossa yhteistuotanto ja kaukolämpö kasvavat vuosittain 15–20 prosenttia. Jari Kostaman mukaan yhteistuotannon lisäämiseksi tarvittaisiin keskitetympää yhteistyötä sekä paikallistason 12 forte 4/2010 vaikuttamista ja tiedon levittämistä. – Kunnat ja kaupungit ovat tässä suuressa roolissa. Lisäksi demonstraatiorahoituksella voitaisiin aluksi kannustaa yhteistuotantoon maissa, joissa teknologiaa ei vielä juuri käytetä. Näin voitaisiin toimia, vaikka suosittaisiinkin markkinaehtoista kehitystä pitkällä aikavälillä, Kostama sanoo. KAUKOLÄMPÖ TOIMISI erittäin hyvin Euroopassa, jossa asukastiheys on suuri. Se, ettei muualla kuin Pohjois-Euroopassa riittäisi kysyntää lämmölle, on sekä Wernerin että Kostaman mukaan ajatusvirhe. NÄKÖKULMA Teksti JULIA KRISTENSEN Heittäisitkö ruokakassin roskakoriin? KUVITTELEPA TEHNEESI juuri perheen ruoka- ostokset viikonlopuksi. Olet raahannut neljä raskasta kauppakassia kotiin ja ylös kuudenteen kerrokseen. Entä jos sisään päästyäsi purkaisitkin vain kahden kassin sisällön jääkaappiin ja heittäisit toiset kaksi suoraan roskakoriin? LUULENPA, ETTEI YKSIKÄÄN tuntemistani ihmisistä näkisi tässä mitään järkeä. Näin kärjistetysti ajateltuna turha kuluttaminen tuntuisi todella hullulta. ENERGIAA KÄYTETÄÄN kuitenkin aika mones- sa arjen tilanteessa juuri näin: Töihin ajetaan yksin omalla autolla ja sillä käydään myös kaupassa kilometrin päässä kotoa. Talvella kodin huonelämpötila pidetään mukavassa t-paitakelissä, eikä käyttämättömien laitteiden töpseleitä aina muisteta irrottaa. Ja kaikesta tuotetusta ruoasta jopa puolet saattaa todella mennä kaatopaikalle. MIKSI ENERGIAA ON NIIN HELPPO heittää hukkaan? Yksi vastaus on, että energiahävikki on liian näkymätöntä. Ylijääneen ruoan joutuu todella itse heittämään roskikseen, mutta ylijäämäenergia häipyy vaivihkaa taivaan tuuliin. Rahankaan menoa ei huomaa ennen kuin kuukausia jälkikäteen saatavasta laskusta. Tältä osin etäluettavat sähkömittarit antavat kodin energiatehokkuuden lisäämiseen uudet aseet. ILMASTONMUUTOKSEN KANNALTA nyt jos koskaan energiaa pitäisi alkaa kuluttaa järkevästi. Tämä ei tarkoita sitä, että meidän kaikkien pitäisi lopettaa kuluttaminen ja palata elämään kynttilänvalossa. SEN SIJAAN, että kieltäisimme miljoonilta vaurastuvilta kiinalaisilta tai intialaisilta jääkaapit ja autot, voisimme todella käyttää sen energian, jonka tuotamme jo nykyään. – EU-tasolla 40 prosenttia käytetystä energiasta kuluu lämmitykseen. Vaikka rakennustekniikka muuttuukin koko ajan energiatehokkaammaksi, lämmön kysynnän lasku on erittäin hidasta, ja vuonna 2050 olemassa olevista rakennuksista arviolta jo puolet on rakennettu. Yhteistyössä Lappeenrannan ja Tampereen teknillisten yliopistojen, Turun kauppakorkeakoulun ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa vuodelle 2050 tekemämme sähkön ja kaukolämmön vision mukaan rakennusten lämmöntarve pienenee Suomessa tulevaisuudessa noin 30 prosenttia, mutta rakennuspinta-ala kasvaa, joten kaukolämmön kysyntä ei laske, Kostama kertoo. Prosessinhoitaja pitää huolta käytännön toiminnasta valvomosta saamiensa ohjeiden mukaan. Kuvassa prosessinhoitaja Jorma Blom. ENERGIATEHOKKUUDESTA on viime kädessä kyse myös sähkön ja lämmön yhteistuotannossa. Jos et kotona heittäisi pois kokonaista ruokakassia, tuskin voimalaitoksessakaan kannattaa käyttää tilatusta polttoainekuormasta vain puolet. forte 4/2010 13 TEEMA: HUKKALÄMMÖSTÄ HYÖTYENERGIAA Miten kotisi lämmitetään nyt? Entä miten haluaisit kotisi lämmitettävän? Teksti HANNA ASPELIN Taloyhtiössämme on käytössä kaukolämpö. Se on mielestäni sopiva lämmitysvaihtoehto taajamiin hyvän hyötysuhteen vuoksi. Kerrostaloja voidaan nykyään lämmittää maalämmöllä, mikä olisi kiinnostava vaihtoehto, jos vain kaupunki antaisi porata reikiä maahan. SALLA JOKELA, TAMPERE Aivan vieras ilmiö kaukolämpö ei ole Etelä-Euroopassa nytkään. – Pohjois-Italian suurissa kaupungeissa on jo laajoja kaukolämpöjärjestelmiä, samoin Kreikassa on kaksi pienempää järjestelmää. Ainakin Barcelonassa ja Lissabonissa kaukolämpöjärjestelmä on rakenteilla, Werner sanoo. Hän huomauttaa, että samaa teknologiaa voidaan hyödyntää myös jäähdyttämiseen. Kaukojäähdytys on yksi tapa hyödyntää yhteistuotantoa. Silloin putkissa kiertää lämpimän veden sijaan kylmä vesi. Myös Kostama puoltaa tätä. – Etelässä sähkön kulutushuiput aiheutuvat kesähelteiden jäähdytyksestä, juuri päinvastoin kuin pohjoisessa. Kaukojäähdytys olisi siellä omiaan leikkaamaan kulutushuippuja ja vähentämään varakapasiteetin tarvetta. Lisää voimalaitoksia vai nykyisten tehokkaampaa hyödyntämistä? PERINTEISESTI CHP-voimalaitokset ovat olleet suuria perusvoimantuotantolaitoksia, mutta teknologian kehittyessä yhä pienemmissä voimaloissa voidaan tuottaa kannattavasti sekä sähköä että lämpöä. – Tällä hetkellä keskimääräinen hyötysuhde maailman voimalaitoksissa on noin 31 prosenttia. Jo pelkästään olemassa olevan tekniikan käyttöön ottaminen nostaisi sitä huomattavasti, Kostama huomauttaa. Sen sijaan maissa, joissa yhteistuotanto on jo tavallista, uusi teknologia mahdollistaa pienempien voimalaitosten yhteistuotannon, polttoainevalikoiman lisäämisen esimerkiksi yhdyskuntajätteisiin ja biomassoihin sekä sähkötehon kasvattamisen. Yhteistuotantolaitosten sähkötehon lisääminen on tärkeää, sillä sähkönkulutuksen on ennakoitu kasvavan, kun muita energialähteitä korvataan yhä enemmän sähköllä esimerkiksi liikenteessä. Voimalaitosten lisäämisen sijaan olemassa olevan tuotantokapasiteetin tehokkaampi hyödyntäminen olisi järkevä ratkaisu. Sähköntuotannosta syntyneen hukkalämmön ottaminen hyötykäyttöön auttaisi merkittävästi myös energiatehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. ”Ei lämpöä harakoille” -ryhtiliikkeelle olisi siis tilausta. 14 forte 4/2010 KUN JOHTAJA PASI MIKKOSELTA Fortumin Heat-divisioonasta tiedustelee, kuinka pitkään yhtiöllä on ollut sähkön ja lämmön yhteistuotantoa (CHP), kysymys saa miehen hymyilemään. – Taisimme alun perin aloittaa CHP-tuotannon 1930-luvulla silloisessa Vanajan voimalaitoksessa, joka tosin ei enää ole omistuksessamme. Liioittelematta voi siis sanoa meidän olleen mukana suomalaisessa yhteistuotannossa sen alkuajoista lähtien. Tämän kokemuksen pohjalta panostetaan tulevaisuuteen: CHPtuotannon lisäämiseksi on käynnissä tai suunnitteilla tälläkin hetkellä monia hankkeita. Viimeisen vuoden aikana avajaisia on vietetty nyt jo käytössä olevissa Tarton biomassaa ja turvetta polttoaineena käyttävässä CHP-laitoksessa sekä Suomenojan uudessa kaasuturbiinilla käyvässä voimalaitosyksikössä. – Vielä tämän vuoden loppuun mennessä kaupalliseen käyttöön ovat valmistumassa Viron Pärnussa bio-turvelaitos ja Puolan Częstochowan monipolttoainelaitos, joka käyttää pääasiassa biomassaa ja hiiltä. Lisäksi kahden jätteenpolttolaitoksen rakennustyöt ovat käynnissä Tukholmassa ja Liettuan Klaipedassa. Myös Venäjällä on käynnissä oma investointiohjelma, Mikkonen kertaa. FORTUMILLA YHTEISTUOTANTO nähdään sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevänä tuotantotapana. Luonnonvaroja tehokkaasti hyödyntävällä yhteistuotannolla on yhtiön syyskuussa päivitetyssä strategiassa keskeinen rooli. Käytössä olevia yhteistuotantolaitoksia on nykyään jo seitsemässä eri maassa yhteensä 23, ja Fortum on maailman neljänneksi suurin Talomme lämmitysratkaisu on tällä hetkellä suora sähkölämmitys, jota tukevat varaava takka ja ilmalämpöpumppu. Haluaisin lämmitysratkaisun, joka pohjautuu uusiutuvaan energiaan. Esimerkiksi aurinko- ja tuulivoiman hyödyntäminen yhdistettynä maalämpöön voisi olla hyvä ratkaisu, kunhan teknologia kehittyy. Rakennutamme parhaillaan omakotitaloa, johon valitsimme lämmitysmuodoksi kaukolämmön. Sähkön markkinahinnan kehitys tuntui epävarmalta. Maalämpöäkin mietimme, mutta se osoittautui melko hintavaksi rakennusvaiheessa. Kaukolämpö tuntuu turvalliselta ja ympäristöystävälliseltä vaihtoehdolta. Asun kaukolämmitetyssä kerrostalossa. Ratkaisu on hyvä, sillä käyttö on vaivatonta sekä lämmön ja sähkön yhteistuotannon ansiosta ympäristö kuormittuu vähemmän moniin muihin vaihtoehtoihin verrattuna. Myös maalämpö on mielenkiintoinen, mutta vielä melko harvinainen ratkaisu kerrostaloissa. PETRI TURUNEN, HYVINKÄÄ SATU SAVELA, KAUNIAINEN GUY PELED, TAMPERE TÄYTTÄ HÖYRYÄ LÄMMÖNTUOTANTOON Fortumilla uskotaan vahvasti sähkön ja lämmön yhteistuotantoon. Uutta tuotantokapasiteettia on valmistumassa lisää vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Teksti JULIA KRISTENSEN Kuva EVA H SMITH lämpöyhtiö. Itämeren ympäristössä yhtiön Heat-divisioona tuottaa vuosittain noin 25 terawattituntia lämpöä ja vajaa viisi terawattituntia sähköä. Venäjällä puolestaan Russiadivisioonan lämmön vuosituotanto on 26 terawattituntia ja sähkön 16 terawattituntia. Valtaosa Fortumin lämmön tuotannosta on CHPtuotantoa, ja siitä suuri osa käytetään kaukolämpönä. – Asiakkaalle kaukolämpö on huoleton, luotettava ja ympäristön kannalta kestävä lämmitystapa. Lämmöntuottajan näkökulmasta se on kokonaistaloudellinen ja kilpailukykyinen muihin lämmön tuotantotapoihin verrattuna, Mikkonen perustelee. neratkaisuja. Fortum on Tukholman alueen merkittävin kaukolämpötoimittaja. Biopolttoaineiden ja jätteen käytön kasvattaminen ovat tärkeässä osassa CHP-tuotannon lisäämisessä Tukholmassa vuoteen 2020 mennessä. Yksi hankkeista on Mikkosenkin edellä mainitsema Brista 2, jonka pohjatyöt aloitettiin lokakuussa 2010. Sillä on myös historiallista arvoa, TUKHOLMA KANTAA TÄNÄ VUONNA TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖSSÄ ETSITÄÄN JATKUVASTI UUSIA POLTTOAINEVAIHTOEHTOJA. Euroopan ympäristöpääkaupungin titteliä, ja kaupungin ansioina on pidetty muun muassa kaukolämmön tuotantoa, jätteenkäsittelyä ja liiken- sillä Brista 2 on Fortumin Ruotsin lämpöliiketoiminnan tähän mennessä mittavin investointi. – Rakennamme Bristan CHPvoimalaitokselle uuden yksikön, jossa käytetään polttoaineena kotitalous- ja teollisuusjätettä. Läheisen jätteenkäsittelylaitoksen ja Bristassa jo olemassa olevan biomassaa käyttävän yksikön ansiosta paikalla on jo tarvittava infrastuktuuri, kuten kaukolämpöverkko, sähkönjakeluverkko ja rautatie, joka on suuri etu CHP-laitoksen sijainnin kannalta, Leif Evaldsson Fortumilta kertoo. Valmistuttuaan vuonna 2013 Brista 2 käyttää vuosittain jopa 240 000 tonnia jätettä. – Meillä on jo neljänkymmenen vuoden kokemus jätteenpoltosta Högdalenin CHP-laitoksella Etelä-Tukholmassa, ja pohjoiseen valmistuvan Brista 2:n myötä polttoaineen kuljetukset voidaan suunnitella entistä tehokkaammin ja lyhentää kuljetusmatkoja, Evaldsson sanoo. YHTEISTÄ FORTUMIN TUOREILLE lai- toshankkeille on, että niissä pyritään mahdollisimman vähäisiin hiilidioksidipäästöihin. Esimerkiksi Puolassa biomassaa ei juuri ole aikaisemmin käytetty polttoaineena voimalaitoksissa. Mikkosen mukaan tutkimus- ja kehitystyössä etsitään jatkuvasti uusia polttoainevaihtoehtoja ja tehdään sekä nykyisiä että tulevia CHP-laitoksia palvelevaa kehitystyötä. Mielenkiintoisimmasta päästä ovat Värtanin CHP-laitoksen kokeilut – kuka tietää, vaikka tulevaisuuden kattiloissa sähköksi ja lämmöksi jalostuisivat esimerkiksi oliivinkivet ja palmunytimen kuoret laajemmassakin mittakaavassa. forte 4/2010 15 ASIAKKAAN MAAILMA Rukalle raivattiin ensimmäinen rinne jo vuonna 1954. Nyt perinteinen hiihtokeskus on edelläkävijän roolissa ekologisessa ajattelussa. Teksti ANTTI POHJA Kuvat TOPI SAARI Tuntur Vihreä 16 forte 4/2010 uri R ukan Saaruan-rinteessä on täysi tohina päällä. Laskettelijat ja lautailijat tulevat rinnettä alas tasaisena virtana, ja rinteen reunalla uutuuttaan hohkavat keltakylkiset lumitykit sylkevät kuorrutusta pitkin mäkeä. Lumetuksen asetuksia voidaan muokata nopeasti: huoltomies painelee hetken lumitykin kyljessä olevan näyttötaulun kosketusnäyttöä, ja kaikki on valmista. Ruka on ennen kaikkea hiihtokeskus ja vapaaajanviettopaikka. Siksi sille yrityksenä on tärkeää tuottaa asiakkailleen elämyksiä, nautintoja ja rentoutumista. Luontoon ja ympäristöön kietoutuvan liiketoiminnan odottaisi olevan ekologisen ajattelun kärkipäässä, ja niin tässä tapauksessa onkin. Rukakeskus Oy liittyi ensimmäisenä hiihtokeskuksena Motivan ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n vuonna 2008 alkaneeseen energiatehokkuusohjelmaan, jossa on tällä hetkellä seitsemän hiihtokeskusta mukana. Ohjelman tavoitteena on 9 prosentin suhteellinen energiansäästö vuoteen 2016 mennessä. SÄHKÖN TALVIKÄYTÖSSÄ ON NIPISTÄMISEN PAIKKA. Rukakeskus Oy:n liiketoimintajohtaja Matti Parviainen on aidosti ylpeä siitä, miten Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. Esimerkiksi sähköä kuluu joka talvi niin paljon, että jo pienilläkin muutoksilla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Tarvitsemme sähköä oikeastaan kaikkeen. Vuosittainen kulutuksemme on noin 5,5 miljoonaa kilowattituntia (5 500 MWh), ja valtaosa siitä kuluu tietenkin talvella. Siinä on paikka nipistää pois se 9 prosenttia ja enemmänkin. Pitkälti kyse on ajattelutapojen ja kulutustottumusten muutoksista, Parviainen kertoo. forte 4/2010 17 HISSIKAPASITEETTIMME ON 24 000 HENKILÖÄ TUNNISSA. ENERGIAA VOI SÄÄSTÄÄ hiihtokeskuksissa lähes kaikesta. Jo pelkästään rinteisiin liittyvää toimintaa tehostamalla voidaan saada merkittäviä tuloksia aikaan. Rinteiden lumetus ja muu kunnostus, hissien käyttö, valaistus sekä rinteiden suunnittelu vievät hurjan määrän energiaa. Päälle tulevat tietenkin vielä kaikki majoitukseen, muonitukseen ja matkustamiseen liittyvät toimet, joita hiihtokeskuksessa tarvitaan. Tähän kaikkeen voidaan vaikuttaa kulutustottumusten hienosäädöillä. Erilaisten mittareiden avulla voimme tarkkailla koneiden polttoainekulutusta ja ajotapojen vaikutusta kulutukseen. Jo tietoisuus mittareiden olemassaolosta muuttaa käyttötottumuksia taloudellisempaan suuntaan, Parviainen arvioi. KULUVAN TALVEN suurin muutos Rukalla on ollut lumetusjärjestelmän täysremontti. Miljoonaluokan investoinnilla haetaan energiatehokkuutta – ja Kiitosta luotettavuudesta RUKAKESKUS OY on Fortumin sähkönsiirtoasiakas. Liiketoimintajohtaja Matti Parviainen arvostaa sähkönsaannissa luotettavuutta, sillä koko liiketoiminta on siitä riippuvainen. Yrityksellä kuluu vuosittain sähköä 5 500 megawattitunnin verran. Ruka ostaa käyttöönsä vesisähköä, joten heidän sähkönkulutuksen hiilijalanjälkensä on pyöreä nolla. − Kyllä Fortumia voi pitää erittäin luotettavana toimijana sähkönsiirrossa, ja olemme erittäin tyytyväisiä asiakkuuteemme. Kaikki on mennyt niin kuin pitää, ja luotettavuus on jopa parantunut vuosittain. Varsinkin lumetuksen aikana on kriittisen tärkeää, että sähkönsaanti on turvattu. Vesipumppujen hyytyminen sähkökatkon vuoksi on todellinen painajainen. Satojen yksiköiden sammuminen ei ole ihan pikku juttu. 18 forte 4/2010 Rukakeskus ja sen henkilökunta ovat kokeneet energiansäästöajattelun tärkeäksi osaksi yrityksen toimintaa. taloudellisia säästöjä. Yli viidenkymmenen uuden lumitykin ansiosta päästään yli 20 prosentin energiasäästöön. Lisäksi vedenpumppauksen automatisointi takaa suuria säästöjä kulutukseen. Hissiverkosto on laskettelukeskuksessa se kaikkein oleellisin asia. Hissilinjastot ovat pitkäikäisyytensä vuoksi harvoin investoinnin kohteena, mutta energiaa voi säästää vanhemmillakin hisseillä käyttökapasiteettia parantamalla. Mitä vähemmän vaijeri vetää ylös tyhjiä penkkejä, sitä vähemmän energiaa kuluu hukkaan ja sitä tehokkaammin koko hiihtokeskus pyörii. Hissikapasiteettimme on 24 100 henkilöä tunnissa. Ruuhka-aikoina voimme hissilippujärjestelmän avulla seurata todellista käyttöastetta. Keskiarvo on tällä hetkellä noin 70 prosenttia. Jos saisimme sen nostettua 80:een, emme tarvitse uutta isoa hissiä, mikä tarkoittaa hurjia taloudellisia ja energiankulutuksellisia säästöjä, Parviainen muistuttaa. PALJON ON SIIS TEHTY, mutta vielä enemmän on tekemättä. Energiansäästäminen on ennen kaikkea asennemuutoskysymys, johon kaikki voivat itse vaikuttaa. Toivoisin, että mahdollisimman moni suomalainen hiihtokeskus liittyisi tähän energiatehokkuusohjelmaan, jotta saisimme koko alalle sellaisen hyvän draivin päälle. Meidän pitää näyttää, että hiihtokeskusala huolehtii ympäristöstään ja että se on meille tärkeä asia, Parviainen päättää. MINUN VALINTANI Tällä palstalla esitellään ihmisiä, jotka pyrkivät elämään kestävällä tavalla. Kotitalousopettajan isot ja pienet ympäristöteot NELIHENKISEN HELSINKILÄISPERHEEN ÄITI Rauni Piiponniemi tietää, että ilmastonmuutoksen estämiseksi voi tehdä isoja ja pieniä tekoja. Piiponniemen perheen ympäristöystävällisiin rutiineihin kuuluu kodin hyviä käytäntöjä, joita Rauni vie jakoon myös työssään yläasteen kotitalousopettajana. − Kierrätämme pahvit, lasit ja metallit ja kompostoimme omat biojätteemme. Koulussa tuntuu, että ala-asteen opettajat ottavat ympäristöasiat hyvin esille. Myös vanhemmat edesauttavat lastensa ympäristötietoisuutta. Yläasteen kotitalousopettajan tehtäväksi jää kerrata ja syventää aiemmin opittuja asioita. − Ilmastomyönteisyyttä on totta kai tarpeen tuoda esille tasaisin väliajoin ja useassa oppiaineessa, eri näkökulmista. ISO ASIA OLI KODIN LÄMMITYSTAVAN vaihtaminen öljylämmityksestä maalämpöön, kertyyhän asumisesta keskimäärin kolmannes ilmastopäästöistämme. − Päädyimme maalämpöön lähinnä ympäristösyistä. Laskimme, että säästöä lämmityskustannuksissa tulisi tuhansia euroja vuodessa ja investointi maksaisi itsensä takaisin 6−7 vuodessa. Laskelmat ovat pitäneet paikkansa, ja maalämpö on lisäksi osoittautunut hajuttomaksi, äänettömäksi ja vaivattomaksi. LIIKENTEEN OSUUS ilmastopäästöistä on noin viidennes. Kun Rauni Piiponniemi vaihtoi viimeksi autoa, pohti hän tarkasti eri vaihtoehtoja. Kolmisen vuotta sitten oli paljon puhetta ilmastonmuutoksesta ja hybridien toinen sukupolvi oli juuri tulossa markkinoille. Siitä lähti ajatus, että uusi auto voisi olla hybridi. − Mieluiten käyttäisin joukkoliikennettä, varsinkin kun asun Helsingissä. Elämästä ei kuitenkaan tulisi mitään ilman toista autoa, kun perheessä on harrastavia lapsia ja paljon menoja, Rauni Piiponniemi sanoo. Toyota Prius ei ollut puhtaasti ideologinen valinta, vaan valinnassa painoi myös näppäryys. − Halusin vähän kuluttavan, käytännöllisen auton, joka on riittävän väljä, että kyytiin mahtuvat lapset ja heidän kaverinsa sekä ostokset. ODOTUKSET OVAT TÄYTTYNEET HYVIN. Kyytiin mahtuu neljä lasta, ja tavaratila vetää treenikamat ja ostokset. Kakkosautona hybridi on hyvä, sillä se pääsee kaupunkiajossa oikeuksiinsa. Prius on ollut toimintavarma eikä ole vaatinut korjauksia 2,5 vuoden käyttöaikana. Muita autoilijoita kiinnostaa eniten, paljonko sähkö- ja bensiinimoottorin yhteistyö kuluttaa bensiiniä. Piiponniemeä viehättää se, että kulutusta voi seurata ajotietokoneen näytöltä koko ajan. − Kun kulutus näkyy koko ajan, opettaa se erilaista ajotyyliä. Hybridin monitori neuvoo taloudellisempaan ajotapaan. Teksti MARIAANA NELIMARKKA Kuva TOMI PARKKONEN Rauni Piiponniemen perheen koti lämpiää maalämmöllä. 2/2009 19 forte 4/2010 TEKNOLOGIA HYVÄSTIT HUKKAPUTKILLE Fortumin kaukolämmöntuotannossa pyritään mahdollisimman energiatehokkaisiin ratkaisuihin, joista kuluttajatkin hyötyvät. Yksi mielenkiintoisimmista löytyy Elisan ja Tiedon palvelinkeskuksista Espoosta. Teksti ANTTI POHJA Kuva SHUTTERSTOCK K aukolämpötoiminta voidaan jakaa kolmeen osa-alueeseen: tuotantoon, jakeluun ja käyttöön. Fortumin tavoitteena on kehitellä mahdollisimman energiatehokkaita ratkaisuita jokaiselle alueelle. Esimerkiksi uudella Espoon Suomenojan maakaasukäyttöisellä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksella kaukolämmön tuotanto tehostui merkittävästi. Jakelupuolella energiatehokkuutta voidaan parantaa tarkkailemalla lämpöhäviöitä siinä vaiheessa, kun vesi kulkee putkissa maan alla. Fortum seuraa 20 forte 4/2010 jakeluverkoston tilaa mittauksin koko ajan. Tämä on meille erittäin keskeinen seuranta. Teemme määrätietoisesti työtä koko ajan sen eteen, että lämpöhävikki olisi mahdollisimman pieni, Fortumin myyntijohtaja Jussi Ojanen tähdentää. Kolmantena tulee kaukolämmön käyttö; Fortum tarkkailee energiatehokkuutta etäluettavien mittareiden avulla myös yksittäisten käyttäjien tasolla. Automaattiset, etäluettavat sähkömittarit ovat verraten uusi asia, mutta kaukolämpöpuolella niitä on ollut jo kauan. Mittarit raportoivat kaukolämmön meno- ja tuloveden LÄMPÖPUMPPUJEN AVULLA SAAMME PALVELINTEN TUOTTAMAN LÄMMÖN TALTEEN JA VOIMME KÄYTTÄÄ SITÄ TALOJEN LÄMMITYKSESSÄ. lämpötilan lisäksi kaukolämpöveden virtaustiedot. Poikkeuksellisia lukemia osoittavat mittarit kertovat, että lämmönjakokeskus on huollon tarpeessa tai että se on vaihdettava uudempaan ja energiatehokkaampaan. Automaattinen muistutus vaihdon ajankohtaistumisesta tulee myös kaikille niille Fortumin asiakkaille, joiden vaihdin on 20 vuotta vanha. Se on ikä, jolloin vaihdin on monessa tapauksessa varminta vaihtaa jo kustannussyistä, sillä uudemmat laitteet ovat myös energiataloudellisempia. Lämmönvaihtimien tasoa, ikää ja laatua on syytä tarkkailla omistajien itsensäkin, FORTUM TUTKII JA KEHITTÄÄ Haalentunutkin vesi kelpaa moneen paikkaan TALOJEN LÄMMITYSKIERROSTA palautuvan kaukolämpöveden ei tarvitse mennä suoraan takaisin voimalaitokselle lämmitettäväksi. Mitä viileämpää palautuva vesi on, sitä energiatehokkaampaa on sähkön ja lämmön yhteistuotanto. Talojen lämmityksessä viilentynyttä vettä voidaan käyttää toistamiseen maan lämmittämiseen. Noin 40-asteinen vesi ei enää kelpaa taloihin, joissa kaukolämmön tuloveden pitää olla yli 70-asteista. Fortumin kaukolämmön paluuvettä käytetään esimerkiksi jalkapallokenttien lämmittämisessä. – Pallokenttien alle on vedetty lämmitysputkia, jotka lämmittävät kentän pintaa. Tällaisessa ratkaisussa voittavat kaikki: me saamme viileämmän palaavan veden ja jalkapalloilijat sulan ulkokentän aikaisemmin keväällä ja toisaalta myöhempään syksyyn, Jussi Ojanen sanoo. Fortumin pääkaupunkiseudun kaukolämpöverkostoalueella pallokenttälämmityksestä nautitaan muun muassa Kauniaisissa, Espoonlahdessa, Tapiolassa ja Matinkylässä. Lisäksi esimerkiksi Tapiolan keskustan katujen alla käytetään hyväksi edullista paluuvesilämmitystä. Vastaavia ratkaisuja on myös muualla kuin Espoossa ja Kauniaisissa. – Kyllä kentänkäyttäjät ja omistajat ovat olleet tyytyväisiä – niin kuin mekin. Heidän ulkopelikautensa pitenee huomattavasti, ja he voivat itse päättää, milloin vetävät lämmityshanat kiinni ja menevät halliin. Tapiolan keskustassa vastaavasti viihtyisyyttä lisää se, ettei katuja tarvitse hiekoittaa talvisin ja ettei tule kuraa sisälle liikkeisiin, Ojanen mainitsee. sillä kaikki nuo seikat vaikuttavat laitteen tehokkuuteen ja toimivuuteen. Tarjoamme ilmaista asiantuntijapalvelua talonrakentajille koko urakan ajan: talon suunnitteluvaiheessa, lämmönvaihtimen käyttöönottovaiheessa ja talon lopputarkastuksen yhteydessä. Jos jotain on pielessä, me autamme asiakkaitamme parantamaan suunnitelmiaan, Ojanen kertoo. UUSIOKÄYTTÖÄ. Kaukolämmön energiatehokkuuden saralla on kehitetty mielenkiintoisia hankkeita, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi. Fortum on yhdessä Elisa Oyj:n ja Tieto Oyj:n kanssa alkanut hyödyntää yritysten palvelinkeskusten tuottamaa hukkalämpöä. Palvelinkeskusten koneet tuottavat erittäin paljon lämpöä joutuessaan toimimaan jatkuvasti ja kovalla teholla. Ilman konesalien jäähdyttämistä koneet jouduttaisiin ajamaan nopeasti alas vaurioiden välttämiseksi, Ojanen muistuttaa. Ja kun keskusten kautta pyörii lukuisia kriittisiä tietoliikennepalveluita, ei katkoksiin ole varaa. Tästä johtuen palvelimet ovat tarvinneet aiemmin kompressorijäähdytystä – vaan eivät enää. Jäähdytämme tietokonemyllyjä lämpöpumppujen avulla entisen kompressoriviilennyksen sijaan, mikä on energiatehokkuuden kannalta radikaalisti järkevämpi ratkaisu. Lämpöpumppujen avulla saamme konesalien tuottaman lämmön talteen ja voimme käyttää sitä talojen lämmityksessä, eli tässä voittavat kaikki. Tällainen ympäristöystävällinen kokonaisratkaisu on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuista, joten voimme olla ylpeitä siitä, mitä olemme saaneet aikaiseksi. KÄYTÄNNÖN ESIMERKKI VALAISEE ASIAA. Kahden palvelinkeskuksen tuottamalla niin sanotulla turhalla lämmöllä voi- daan Espoon alueella lämmittää 2 500 omakotitaloa vuodessa. Palvelinkeskusten laajennussuunnitelmien toteutuessa hyöty voi vielä moninkertaistua lähivuosien aikana. Kaukolämmön kokonaiskulutus Espoossa on vuositasolla 2 000 gigawattituntia (GWh). Palvelinkeskuksissa lämpöä syntyy ensimmäisessä vaiheessa noin 50 GWh, joten siltä osin puhutaan parin–kolmen prosentin osuudesta Espoon kaukolämmön tuotannossa. Edellä mainitut laajennukset nostaisivat osuutta jo lähemmäs kymmentä prosenttia. Ei siis ihan hukkaputkia. forte 4/2010 21 KASVOT Ulkomaankomennusten konkari Mikael Lemström listaa avoimen mielen ja positiivisen asenteen ekspatriaatin tärkeimmiksi työkaluiksi. Teksti MINNA KALAJOKI Kuvat TOPI SAARI A sennetta ja avoimuutta tarvittiin muun muassa vuosi sitten, jolloin Mikael Lemström astui uutena johtajana keskelle uutta organisaatiorakennetta maassa, jonka liiketoimintakulttuuria ei tuntenut lainkaan. Mikael Lemström nimitettiin viime vuoden lokakuussa Puolan Heatdivisioonasta vastaavaksi johtajaksi. Divisioona sisältää sähkön ja lämmön yhteistuotannon, kaukolämpötoiminnan sekä yritysten lämpöratkaisut. Puolalainen työkulttuuri ja ilmapiiri olivat täysin uutta. Haasteita riittää, mutta puolalaisten ammattiosaaminen ja joustavuus ovat tehneet minuun suuren vaikutuksen. Nuoren työvoiman menestyksen nälkä on suurta, Lemström sanoo. Reilut 10 vuotta ulkomaankomennuksella työskennellyt johtaja elää niin kuin opettaa. Kiinnostus uutta asemapaikkaa kohtaan on niin suurta, että puhelinhaastattelukin venyy. Mihin tahansa menemmekin, asetumme sinne ”toistaiseksi”, ja koko elämä siirretään uuteen paikkaan. Yritämme päästä sisään paikallisiin näkökulmiin ja elää maan tavalla, Lemström kertoo. Paino on sanalla ”me”, sillä kaikkein tärkeimmäksi voimavarakseen Lemström nimeää perheensä. Vaimo ja neljä 10–22-vuotiasta lasta muodostavat tärkeän vastapainon työkuvioille. 22 forte 4/2010 Puolassa Lemströmiä kiinnostavat upean luonnon, historian ja keskieurooppalaisen kulttuurin rinnalla markkinoiden mahdollisuudet. Liiketoimintaympäristö on vakaa, ja viime vuonna Puola oli EU-maista ainoa, jonka bruttokansantuote nousi. Asukkaita on liki 40 miljoonaa. Itämeren alueeseen kuuluva Puola on yksi Fortum Heatin liiketoiminnan painopisteistä. MERKITTÄVÄ VIRSTANPYLVÄS saavutet- tiin syyskuussa, jolloin Częstochowassa vietettiin ensimmäisen oman voimalaitoksen avajaisia. Sähköä ja lämpöä tuottava voimala käyttää hiilen rinnalla biomassaa. Biomassan käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja Puolan valtio tukee sen käyttöä vihreillä serti kaateilla, Lemström selvittää. Monet asiat etenevät kuitenkin totuttua hitaammin, ja Częstochowan voimalaitosprojektikin venyi. Joskin laitos rakennettiin Puolan mittapuussa ennätysajassa ja saimme siitä ansaittua kiitosta Puolan lehdistössä, Lemström kertoo. Maan erityispiirre on muun muassa se, että voimalaitoksen raken- Mie Mikael Lemströmin ura on myötäillyt Fortumin liikkeitä maailmalla. ehemme Puolassa forte 4/2010 23 Yritämme päästä sisään paikallisiin näkökulmiin ja elää maan tavalla. taminen tapahtuu paikan päällä. Valmiita elementtejä tai tehdasrakenteita ei käytetä. Częstochowan rakennustöihin kului peräti 2,3 miljoonaa miestyötuntia, kun esimerkiksi Suomenojan rakentamiseen kului alle 600 000 tuntia, Lemström huomauttaa. Częstochowa on Fortumin ensimmäinen sähköä tuottava laitos Puolassa. Lämpöpuolella kapasiteettia on laajennettu määrätietoisesti alusta lähtien. Lukuisia kaukolämpöyhtiöitä on jo hankittu, ja markkinaa seurataan tarkalla silmällä. Toistaiseksi Fortum on pieni toimija Puolassa. Lemström arvioi kaukolämpömarkkinan kooksi noin 150 terawattituntia, ja viime vuonna Fortumin kaukolämpömyynti ylsi 3,9 terawattituntiin. Yksityistäminen jatkuu, ja paljon voimalaitoksia on tulossa myyntiin. Meidän strategiamme on olla tässä prosessissa aktiivisesti mukana. Częstochowan rakentaminen osoitti, että olemme täällä pitkäjänteisesti ja kasvaaksemme, Lemström alleviivaa. Aasiassa, ennen kaikkea Laem Chabangin voimalaitoksen kehittämisen Thaimaassa, sen johtamisen ja lopuksi myynnin vuonna 2002. Aasian vuosien jälkeen Lemström työskenteli Fortum Servicen myyntijohtajana. Globaali tehtävä kuljetti miestä muun muassa Britanniaan, Baltian maihin, Tukholmaan, Pietariin, Dubaihin ja Hampuriin. Eikö parissakymmenessä vuodessa ole ehtinyt lainkaan kyllästyä? Työyhteisöt ovat olleet mukavia, ja olen saanut vaihtaa tehtäviä aina vain kiinnostavampiin alle kolmen vuoden välein. En yksinkertaisesti ole ehtinyt kyllästyä, Lemström selittää. Perheen lisäksi Lemströmin golf-harrastus on seurannut häntä maasta ja maanosasta toiseen. Ei ihme, että parhaiten mieleen jäänyt asuinpaikka on Thaimaa, jossa perheen koti sijaitsi kuvankauniilla golfkentällä Pattayan pohjoispuolella. Lemströmin tasoitus on viiden luokkaa, ja Puolassakin hän yrittää ehtiä kentälle joka viikonloppu. Talveksi on suunnitteilla matka johonkin läheisistä hiihtokeskuksista. LEMSTRÖM EI EHKÄ nyt olisi kiinnos- tavassa tehtävässään Puolassa, ellei olisi kaksikymmentä vuotta sitten sattumalta päätynyt Fortumille harjoittelijaksi. Teknillisen fysiikan opiskelija sai harjoittelupaikan silloisesta Imatran Voimasta. Taloon jäätyään hän työskenteli aluksi analyytikkona ja voimalaitospäällikkönä. Alkuvuosien jälkeen Lemströmin ura on myötäillyt Fortumin liikkeitä maailmalla: toimintojen käynnistäminen ja kehittäminen Aasiassa, niiden myynti ja sen jälkeen siirtyminen nykyisille liiketoiminnan ydinalueille Pohjois-Eurooppaan. Uransa tähänastisina huippuhetkinä hän mainitsee kehitystyön 24 forte 4/2010 Mikael ”Micke” Lemström PERHE: vaimo ja neljä lasta KOULUTUS: diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu, 1992 ALOITTI Fortumilla harjoittelijana vuonna 1990 VIIMEISIMMÄT TEHTÄVÄT: johtaja, Heatdivisioona, Puola, lokakuun alusta 2009; myyntijohtaja, Fortum Service, 2008−2009; johtaja, Kaakkois-Aasia ja Lähi-itä, 2007 K eskustelu windfall-voitoista ja niiden verotuksesta virisi loppuvuodesta 2005 EU:n päästökaupan astuttua voimaan. Joidenkin hiilidioksidipäästöttömien sähköntuotantomuotojen eli käytännössä vanhan vesi- ja ydinvoiman katsottiin ansiottomasti hyötyvän päästökauppajärjestelmästä, ja hyötyä haluttiin verottaa. Päästökauppajärjestelmässä sähköntuottajien on hankittava päästöoikeuksia aiheuttamiaan päästöjä vastaava määrä. Vuoteen 2012 saakka osa päästöoikeuksista jaetaan sähköntuottajille ilmaiseksi, mutta runsaasti päästävät tuotantolaitokset joutuvat ostamaan niitä markkinoilta lisää. Päästöttömän tuotannon kustannukset eivät muutu, koska päästöjä ei aiheudu eikä päästöoikeuksia näin ollen tarvitse ostaa. Sähkön markkinahinta pohjoismaisessa sähköpörssissä määräytyy aina sen halvimman tuotantomuodon perusteella, joka riittää tyydyttämään kulloisenkin kysynnän. Usein ajatellaan, että tämä on aina kivihiilellä tuotettua lauhdevoimaa, jonka hinta sisältää päästöoikeuksien kustannukset. Kuitenkin esimerkiksi vuonna 2009 hiililauhde määritti markkinahintaa vain noin 60-prosenttisesti. Silloin, kun hiililauhde määrittää markkinahintaa, maksetaan myös päästöttömästi tuotetusta sähköstä samaa korkeampaa hintaa, sillä sähköllä on ja voi olla vain yksi hinta. Suomessa tätä päästöoikeuksien aiheuttamaa markkinahinnan nousua pidetään päästöttömien sähköntuotantomuotojen osalta ansiottomana hyötynä, windfallina. Muissa EU-maissa windfall-voitoksi katsotaan fossiilisten polttoaineiden tuottajien saamat ilmaiset päästöoikeudet. − Päästöoikeus voidaan käyttää joko omaan tuotantoon tai myydä markkinahintaan. Tällöin ilmaiseksikin saadulla päästöoikeudella on rahallinen arvo, joka heijastuu sähkön tuotantokustannuksiin ja sitä kautta hintaan. Muualla Euroopassa ilmaiseksi saadun päästöoikeuden luomaa hyötyä pidetään windfall-voittona, ja siksi EU on päättänyt lopettaa ilmaisten päästöoikeuksien jakamisen sähköntuotannolle vuoden 2012 jälkeen, Fortumin yhteiskuntasuhdejohtaja Esa Hyvärinen selvittää. PÄÄSTÖKAUPAN TARKOITUS on parantaa päästöttömän sähköntuotannon kannattavuutta ja kilpailukykyä sekä kannustaa päästöttömiin investointeihin. − Päästökaupan tarkoitus on, että investoiminen päästöttömään tuotantoon olisi kannattavaa ja että olemassa olevaa päästötöntä kapasiteettia käytettäisiin maksimaalisesti ja sitä pidettäisiin kunnossa. Alun perin ei ehkä ymmärretty, että päästökaupan tarkoituksena SIJOITTAMINEN VERORATKAISUJEN TULEE OHJATA PÄÄSTÖTTÖMYYTEEN Suomen hallitus veti elokuussa pois ehdotuksensa windfall-verotuksesta. Kaavailtu vero olisi ollut monella tavalla syrjivä ja ristiriidassa ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden kanssa. Teksti MINNA KALAJOKI JA PAULIINA VUOSIO on siirtää myös ilmaiseksi saadun päästöoikeuden hinta sähkön markkinahintaan ja että energian hinta nousee, Hyvärinen pohtii. Hyvärisen mukaan Suomen olisi erittäin vaikeaa perustella päästöttömän tuotannon verottamista. Tällöin ohjausvaikutus olisi päästökauppalainsäädännön tarkoituksen ja hengen vastainen. Yleisesti esitetty veron perustelu on hyödyn suuruus. Windfall-voitoksi on määritelty yksinkertaisesti päästöoikeuden vaikutus sähkön markkinahintaan, jota ei kuitenkaan voi käytännössä määrittää objektiivisella tavalla. Palaisimme siis harkintaverotuksen aikaan, mistä Suomessa on määrätietoisesti pyritty eroon. − Useissa esityksissä vesi- ja ydinvoiman päästökaupasta saama hyöty näyttäytyy kohtuuttoman suurena, sillä laskelmissa huomioidaan vain tuotannon muuttuvat kustannukset. Vesi- ja ydinvoima ovat kuitenkin erittäin pääomaintensiivisiä tuotantomuotoja, ja myös nämä kustannukset pitää pitkällä aikavälillä kattaa, Hyvärinen muistuttaa. VUOSIA JATKUNUT KESKUSTELU huipentui maaliskuussa 2009, jolloin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi veron käyttöönotosta. Viime elokuussa kuitenkin todettiin, ettei veroa voida ottaa käyttöön, koska valtiovarainministeriö ei ollut löytänyt toteuttamiskelpoista mallia. Ehdotuksen kaatuminen ei Hyväristä yllättänyt. Esitetty windfall-vero olisi ollut EUlainsäädännön vastaisesti syrjivä, koska päästötöntä vesi- ja ydinvoimatuotantoa olisi verotettu, mutta muita tuotantomuotoja ei. Niin ikään teollisuuden omakäyttö- ja osakkuussähkö oli määrä jättää verotuksen ulkopuolelle. Tällainen valikoiva verotus voidaan nähdä valtion tukena muille tuotantomuodoille ja tuottajille. Kaavailtu vero olisi myös EU:n energiaverodirektiivin tarkoituksen vastainen. − Verotusta on tarkoitus ohjata energian kulutukseen, jolloin sen ohjausvaikutus toimisi parhaiten. Jos verotus kohdistuisi myös tuotantoon, olisi sähkö kaksinkertaisen verotuksen kohteena, Hyvärinen toteaa. Lisäksi windfall-vero vääristäisi kilpailua, sillä verotus ei koskisi tuontisähköä. Sähkö kulkee kuitenkin helposti maasta toiseen. − Vero heikentäisi kotimaisen sähköntuotannon kilpailukykyä ja lisäisi sähköntuontia, juuri kun tuontiriippuvuutta pyritään alentamaan, Hyvärinen sanoo. HALLITUS LUPASI veroa valmistellessaan, ettei verotus nostaisi sähkön kuluttajahintaa. Hyvärisen mukaan myös markkinahinta ennen pitkää nousisi, sillä pitkällä tähtäimellä kaikenlaiset lisäkustannukset siirtyvät väistämättä hintoihin. Teollisuuden omakustannussähkön hintaa vero nostaisi täysimääräisesti, ja sama koskisi useita kunnallisia yhtiöitä, jotka perustavat hinnoitteluaan markkinahinnan lisäksi myös tuotantokustannuksiin. Joka tapauksessa veron määrä olisi yhtiöiden kassasta pois, mikä hidastaisi investointeja. − Kaiken kaikkiaan voidaan perustellusti todeta, ettei windfall-vero ehdotetussa muodossaan hyödyttäisi energiavaltaista teollisuutta tai kuluttajaa eikä kannustaisi investoimaan uusiutuvaan tai päästöttömään tuotantoon, saati ylläpitämään vanhaa päästötöntä kapasiteettia, Esa Hyvärinen linjaa. Vero saattaisi myös vähentää ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta investoida suomalaiseen teollisuuteen. − Kansainväliset analyytikot seuraavat tilannetta tarkasti. Summittaiset täsmäveroehdotukset eivät ole hyvää elinkeinopolitiikkaa, jolla maahan houkutellaan ulkomaisia investointeja. Asia ei rajoitu ainoastaan Fortumiin tai energia-alaan, Hyvärinen painottaa. Keskustelu kuitenkin jatkuu, ja verotus on varmasti yksi kevään vaaliteemoista. − Energiaa verotetaan varmasti myös tulevaisuudessa. Oleellista on, että verot tukevat ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita. Sanomattakin on selvää, että verojen tulee olla sekä kansallisen että EU-lainsäädännön mukaisia. Epäyhtenäinen verotuskohtelu vääristäisi kilpailua kansainvälisillä sähkömarkkinoilla, Hyvärinen muistuttaa. ENERGIAVEROKESKUSTELUA KÄYDÄÄN muualla- kin. Saksassa kaavaillaan uraaniveroa, jonka tuotot ohjattaisiin uusiutuvaan energiantuotantoon. Ruotsissa vesivoimaa verotetaan erityisellä kiinteistöverolla ja ydinvoimaa tehoon perustuva verolla, joista molemmat on kyseenalaistettu samoin perustein kuin windfall-vero. Keskustelu windfall-verosta saattaa kuitenkin päättyä, sillä sähköntuotanto ei vuoden 2012 jälkeen saa lainkaan ilmaisia päästöoikeuksia. − Sen jälkeen sähköntuotannon ympäristöohjaus toimii yksinomaan päästökaupan kautta ohjaten tuotantoa kohti päästöttömyyttä, Hyvärinen ennakoi. FORTUM ENERGIAVEROTUKSESTA: Verotuksen on oltava syrjimätöntä eri sähköntuotantomuotojen välillä ja niiden sisällä Verotuksen pitää kannustaa päästöttömään tuotantoon Verotus ei saa vääristää kansainvälistä kilpailua Verotuksen pitää tukea ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita Verotuksen pitää painottua energian kulutukseen eikä tuotantoon forte 4/2010 25 FORTUM TUKEE Aarne Ervin suunnittelemissa vesivoimalaitoksissa yhdistyvät aikansa arvostetuin arkkitehtuuri, laadukas rakentaminen, häkellyttävät yksityiskohdat ja viihtyisät tilat. Teksti AULI PACKALÉN Kuva HEIKKI RAUTIO PYHÄKOSKEN SAL K un listataan suomalaisen arkkitehtuurin merkkirakennuksia, kärkipäähän nousevat varmuudella ainakin Alvar Aallon Finlandiatalo, Eliel Saarisen, Herman Geselliuksen ja Armas Lindgrenin Hvitträsk sekä Aarne Ervin suunnittelema Tapiolan ydinkeskusta. Harva tulee ajatelleeksi, että monet Suomen vesivoimalaitoksista ovat aikansa nimekkäiden arkkitehtien pitkään ja hartaasti hiomia mestariteoksia. Vesivoimalaitokset kun yleensä korkeintaan hieman pilkottavat puiden välistä, eikä patosiltaa ylittäessä näe juuri muuta kuin valtaisan pudotuksen. Yksi suomalaisen vesivoimalaitosarkkitehtuurin helmistä on 26 forte 4/2010 Suomen suurimpiin kuuluva Fortumin Pyhäkosken voimalaitos Oulujoella, Muhoksen keskustan itäpuolella. Pyhäkoski, kuten muutkin Oulujoen voimalaitokset Merikoskea lukuun ottamatta ovat Aarne Ervin suunnittelemia. Pyhäkoskella suunnittelun perinpohjaisuuden ja rakentamisen laadun havaitsee amatöörikin. Rakennushistoriaan perehtynyt ja Ervin kaupunkisuunnittelusta väitellyt tutkija Juhana Lahtikin on vaikuttunut. – En voi muuta kuin ihmetellä, miten 1940-luvulla valettu betoni voi olla niissä oloissa sen näköistä kuin se olisi valettu muutama vuosi sitten, Lahti sanoo. Hän kertoo, että Oulujoen ja siihen laskevan Emäjoen voi- malaitoksissa juuri betonitekniikoiden kehittäminen ja julkisivuelementtikokeilut oli keskeisessä osassa. Niiden kylkeen rakennetuilla voimalaitosten työntekijöiden asuinalueilla, kuten Pyhäkosken vieressä olevassa Leppiniemessä, taas kokeiltiin uusia rakentamisen standardeja käytännössä. VOI VAIN KUVITELLA, millaista Pyhäkosken voi- malaitoksen rakentaminen aikanaan oli, kun vuolaana virtaava joki padottiin ja alajuoksun PYHÄKOSKEN VOIMALAITOS ON IKÄISEKSEEN ERINOMAISESSA KUNNOSSA. MATTILA KELAA Aarne Ervi suunnitteli ihmisen kokoisia tiloja ARKKITEHTI AARNE ERVIN (1910– 1977) syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Aikalaiset ovat kuvanneet arkkitehtiä sosiaaliseksi ja seuralliseksi ihmiseksi, jonka kanssa oli helppo ystävystyä ja tehdä yhteistyötä. 35-vuotiselle uralle mahtui rajaustavasta riippuen noin 500 suunnittelutyötä, kuten Tapiolan ydinkeskusta, Helsingin yliopiston Porthania, Turun yliopisto ja Oulujoen vesivoimalaitokset asuinalueineen. – Ervi tunnettiin tulevaisuuteen katsovana ihmisenä, joka oli kasvanut moderniin arkkitehtuuriin. Hän opiskeli 1930-luvulla, jolloin moderni arkkitehtuuri tuli Suomeen. Sotien jälkeen rakentaminen alkoi teollistua ja teollisia menetelmiä alettiin soveltaa myös rakennuksiin, Juhana Lahti kertoo. Hänen mukaansa Erville tyypillistä ovat vaivannäkö ja halu tehdä tiloja, joissa ihmiset viihtyvät ja joissa on luontaisesti helppo olla. – Hyvä esimerkki on Tapiolan elokuvateatteri, jossa huomasin, ettei matkallani aulasta katsomoon ollut yhtään kynnystä. Aarne Ervin arkkitehtuuriin ja Oulujoen vesistön voimalaitosyhdyskuntien arkkitehtuuriin pääsee tutustumaan Rakennustaiteen museon Aarne Ervi – Tilaa ihmiselle -näyttelyssä 1.12.2010–20.2.2011. Pyörätuolikelaaja Esa-Pekka Mattila on yksi Fortumin tukeman Team Forten nuorista lupauksista. Tällä palstalla hän kertoo urheilijan elämästään. Tammikuu tähtäimessä SAIN VARMISTETTUA PAIKAN UudenSeelannin MM-kisoihin syyskuussa. Kahdeksas sija maailman rankingissa antoi tarpeeksi suuret näytöt siitä, että noihin kisoihin kuulun. SIKSI KULUVA KAUSI (2010–2011) vedetään hieman eri lailla kuin tavallisesti, sillä peruskuntokausi aloitettiin jo syyskuussa. Se ei valitettavasti sujunut ihan parhaalla tavalla, sillä harmikseni sain lähes kaikkia kiusanneen syysflunssan ja kohta sen perään korvatulehduksen. ALAISUUS puolelle alettiin tehdä rakennusta, joka vastaa korkeudeltaan 12-kerroksista kerrostaloa. Juhana Lahti kertoo, että voimalaitoksen putouskorkeus on peräti 32 metriä ja jyhkeään rakennukseen myös panostettiin eniten. Vuonna 1951 valmistunutta voimalaitosta suunniteltiin ja rakennettiin vuosia eikä voimia säästelty pienimmissäkään yksityiskohdissa. – Tämä näkyy vaikkapa väliovien kahvoissa, jotka on päällystetty messinkilangalla. Koska kahva kääntyy ylhäällä 180 astetta, lankaa on hiottu sisäkaarteessa käsin ohuemmaksi, Lahti mainitsee ja sanoo, että nykyisin vastaava käsityön määrä tuskin tulisi kysymykseen. Hänen mukaansa Pyhäkosken voimalaitoksen sisätilat ovat hyvässä kunnossa varmasti siitä syystä, että laitoksessa ei juurikaan nykyisin työskennellä melun ja tärinän takia eikä pitkälle automatisoitujen vesivoimalaitosten tiloihin voi sijoittaa muun tyyppistä toimintaa. Rakennuksen ja tilojen kunnon kannalta tämä on tietysti hyvä asia, mutta toisaalta on sääli, että rakennuksilla on riski jäädä ”tarkkaan varjelluiksi salaisuuksiksi”. Vuoden vaihteessa suuri yleisö pääsee tutustumaan Aarne Ervin suunnitteluun ja voimalaitosarkkitehtuuriin Rakennustaiteen museossa joulukuun alussa avautuvassa näyttelyssä. Fortum on yksi näyttelyn tukijoista. NYT ONGELMAT OVAT jo hyvän matkaa takanapäin. Tätä kolumnia kirjoittelen Etelä-Afrikasta. Paikka on taas Potchefstroom, koska viime talven leirillä totesimme sen olevan ihanteellinen tämän kaltaiseen pohjaharjoitteluun. Täältä palaan Suomeen marraskuun puolivälissä. PARIN VIIKON HENGÄHDYSTAUON jälkeen jatkan matkaa muiden suomalaisten kelaajien kanssa Teneriffan yhteisleirille 23.11.–14.12. Siellä hiotaan nopeutta kohdilleen enenevissä määrin, vähennetään samalla matkoja ja lisätään tehoja. Sen jälkeen olen Suomessa joulun ja vuodenvaihteen yli. TAMMIKUUSSA KOKO KELAUSJENGI matkaa Uuteen-Seelantiin. Matkalla käymme kääntymässä viimeistelyleirillä Australiassa, ja reissussa olemme näillä näkymin koko tammikuun. Tulevina kuukausina ei olla paljon muualla kuin reissussa. AUSTRALIASSA KUNTO VIRITELLÄÄN parhaimpaansa ja otetaan muutama harjoituskisa ennen tositoimia Uudessa-Seelannissa. MM-kisat ovat aikavälillä 21.1.–30.1. Siellä sitten punnitaan 100 metrin lähtöviivalla kuluvan kauden tekemiset. Arvokisoissa mikään ei ole varmaa, mutta vähintään finaalipaikkaa lähden tavoittelemaan. KIITOKSET LUKIJOILLE tästä vuodesta, hyvää joulun ja vuodenvaihteen odotusta. Pitäkää peukut pystyssä tammikuun lopussa! forte 4/2010 27 VÄITTEET VESISÄHKÖN HYVYYDESTÄ EIVÄT OLE TUULESTA TEMMATTUJA. TO TESTAA TIE SI VESIVO IMASTA JA NE! O H P i A T I VO vesivoima fortum.fi/ Vesisähkön tuotannosta ei aiheudu päästöjä. Kaikki energiantuotantomuodot rasittavat kuitenkin luontoa jollain tapaa. Vähennämme vesivoimasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia muun muassa kalaistutuksilla, tukemalla vesistöjen kunnostusta ja kehittämällä veden säännöstelyä. Puolet sähköntuotannostamme Euroopassa on jo nyt uusiutuvaa energiaa ja päästötöntä vesivoimaa tarvitaan myös tulevaisuudessa. Se on meidän tapamme hillitä ilmastonmuutosta ja valintamme nykyisten ja tulevien sukupolvien hyväksi. Uuden sukupolven energiaa.
© Copyright 2024