Insinööriperhe
tasaa vastuun
7
2014
Palopäällystö
uhan alla
Projektityö
sujumaan
Nenäpäivä
lasten apuna
16
10
24
Sisällys 7/2014
10
14
16
18
19
20
22
24
26
28
30
38
39
43
Laatua ja työviihtyvyyttä
Kaivosalaa kansainvälisesti
Monipuolinen kupari
Kenttäkierros käynnissä
Työsuojelupalkinto Ouluun
Perheystävällisiä tapoja
Työhön paluu sujuvaksi
Työhyvinvointia voi johtaa
Akava hylkäsi eläkeratkaisun
Läpinäkyviä näyttöjä
Palopäällystökoulutuksen uhat
Liitto tarjoaa esimiesvalmennusta
Nenäpäivän haasteita
Voimistelusalilta vastapainoa
VAKIOT
3
4
9
19
32
34
36
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Tutkittua
Oikeutta
Opiskelijat
Jäsenpiste
Beneq
valmistaa
läpinäkyviä
näyttöjä.
s. 28
2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
S
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Ilona Mäenpää
0201 801 826
TOIMITTAJA
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TIEDOTTAJA
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
VERKKOTIEDOTTAJA
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2014 / 11.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.ﬁ
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
Suomi sai muistutuksen
L
okakuun puolivälissä tapahtui se, mitä osattiin odottaa. Luottoluokittajista ensimmäinen, Standard &
Poor´s, päätyi arviossaan siihen, että Suomen valtion
pitkäaikaisten lainojen luokitusta on syytä pudottaa
kolmesta A:sta pykälä alaspäin. Reittauksen heikentyminen
ei lyhyellä aikavälillä ole katastrofi – Suomelle on luvassa
lainarahaa kohtuuhintaan – mutta luottoluokittajan viesti
on selvä; maan talous kaipaa käännettä parempaan ennemmin tai myöhemmin.
On mielenkiintoista, millaiseen asemaan luokitusyhtiöiden tekemät arviot ovat nousseet suomalaisessa politiikassa. Niillä on valtionlainojen korkojen kautta kiistatonta
merkitystä talouspolitiikkaan ja valtiontalouden liikkumavaraan, mutta voiko luottoluokituksen säilyminen parhaassa AAA-ryhmässä olla talouspolitiikan määräävin
tavoite? Tai pitääkö puolueiden eduskuntavaalikannatusta
saati yksittäisten puolueiden henkilövalintoja edes puolivakavissaan arvioida etukäteen sen mukaan, miten arvon
luottoluokittajat vaalin tulokseen mahdollisesti reagoivat?
Valitettavasti näin tapahtuu; muutamasta keskeisestä
luokitusyhtiöstä on tullut globaalissa rahataloudessa demokratian ylituomareita, joiden sanomiset ajavat kaiken muun
ohi. Lainarahaa kaipaavan valtion on toki oltava harkitseva,
jopa nöyrä, mutta kyllä aidossa kansanvallassa politiikan
onnistumista pitää arvioida muidenkin kriteerien, esimerkiksi kansalaisten arjen näkökulmasta.
S&P:n tekemä luottoluokituksen lasku on eräänlainen
välitodistus talouspolitiikan päättäjille. Vaikeassa kansainvälisessä tilanteessa talouspolitiikan hoitaminen ei ole ollut
helppoa. Suomi on kuluttanut enemmän kuin pystynyt
tienaamaan, valtio on velkaantunut huolestuttavaa vauhtia.
S&P antoi oman muistutuksensa siitä, mihin se johtaa; jos
suunta ei muutu; vaarana on valtion kipeästi tarvitseman
lainarahan kallistuminen.
Muistutus on saatu ja kuitattu. Talouspoliittisten päättäjien tehtävä on arvioida, miten siihen suhtaudutaan. Korjausliikkeitä tarvitaan, mutta millaisia? Yhtälössä valtion
velkaantuminen ja valtionlainojen korot ovat yksi tärkeä,
mutta ei suinkaan ainoa muuttuja.
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
3
BITTIKATTAUS
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Opi uutta
kehityskeskustelusta
Insinööriliitto järjestää maanantaina
17. marraskuuta kello 9–10 webinaarin aiheesta Kehityskeskusteluissa onnistumisen avaimet – miten saan keskusteluista eniten irti.
– Kunnolla toteutettuna
kehityskeskustelut ovat erinomainen kanava johdon ja
työntekijöiden välisen vuorovaikutuksen syventämiseen.
Keskustelun pitää olla dialogi,
johon kumpikin osapuoli panostaa, webinaarin kouluttaja
Tommi Lindholm painottaa.
Tiiviissä tunnin koulutuspaketissa pureudutaan siihen,
miten tarvittava dialogi mahdollistuu,
miten siihen voi valmistautua ja miten osapuolien on mahdollista saada
keskusteluista eniten hyötyä työhön ja
tulevaisuuteen.
Koulutukseen ilmoittaudutaan liiton nettisivuilla osoitteessa www.ilry.fi/
urawebinaari1. Webinaarin teknisestä
toteutuksesta vastaa TJS Opintokeskus.
Kehityskeskustelu-koulutus toimii
myös pilottina, sillä se on Insinööriliiton ensimmäinen webinaari.
– Samalla kun jäsenet saavat koulu-
8 312
Ammattikorkeakoulujen kustannukset viime
vuonna olivat keskimäärin 8 312 euroa opiskelijaa kohden. Kalleimmat opiskelijakohtaiset käyttökustannukset olivat kulttuurialalla ja edullisimmat yhteiskuntakuntatieteiden, liiketalouden ja
hallinnon alalla.
tusta kehityskeskustelusta, me saamme
kokemusta ja tietoa siitä, miten webinaarit soveltuvat osaksi koulutustarjontaamme, urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen sanoo.
Palkankorotuksia tänä vuonna
Insinööriliiton lokakuun uutiskirjeessä kysyttiin, ovatko lukijat saaneet
tänä vuonna työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisen, vähintään 20 euron palkankorotuksen.
Kolme viidestä vastaajasta on saanut korotuksen. Vastaajia oli yhteensä
1 363, ja heistä 14 prosenttia ei ole saanut, koska ei ole työskennellyt tänä
vuonna.
Neljännes vastaajista ei ole saanut palkankorotusta, vaikka onkin töissä.
Heistä iso osa on oletettavasti yksityissektorin alalla, jossa ei ole työehtosopimusta. Näitä aloja on muun muassa metsä- ja rakennusteollisuus sekä
kauppa. Kaupan alalla on meneillään Käynkö minä kaupaksi -kampanja.
Lue lisää: www.ytn.fi/kauppa.
24 %
En ole saanut korotusta,
vaikka olen töissä
14 %
En ole saanut korotusta,
sillä en ole töissä
4
62 %
Kyllä, olen saanut
palkankorotuksen
BITTIKATTAUS
Kunniamaininnat yritysyhdistyksille
Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n
yritysyhdistysryhmä on palkinnut
kunniamaininnalla kaksi yhdistystä
Vuoden yritysyhdistys -kilpailussa.
Ansioituneet yhdistykset olivat
Yleisradion Päällikköyhdistys YPY
ry ja Stockmann Oyj Abp:n Ylemmät Toimihenkilöt SYT ry.
YPY:n toiminnassa nähtiin linjakkuutta ja taitoa sekä kokemuksen
tuomia tuloksia edunvalvonnassa.
Perinteikkäällä vaikuttajalla on myös
selkeä, jäsenistönsä keskuudessa hyvin tunnistettava identiteetti.
Tulevaisuuden lupaus SYT toimii haastavassa kaupan alan ympäristössä ja on tehokkaasti aktivoitunut sekä jäsenistön että työnantajan
suuntaan. Pitkään hiljaiseloa viettänyt yhdistys on uusiutunut onnistuneesti ja pystynyt palauttamaan
myös jäsenistön luottamuksen edunvalvontaa kohtaan.
– Varsinaista palkintoa ei tänä
vuonna jaettu, koska halusimme
nostaa esille kaksi hyvää, tasaisen
vahvaa ehdokasta, sanoo yritysyhdistysryhmän puheenjohtaja Ainokaisa Saarinen.
– Jatkossa haluamme panostaa
erityisesti yhdistysten uuteen sukupolveen, joka tekee edunvalvontaa
modernilla otteella ja toimii maineikkaana yhdistyksenä tunnistettavalla identiteetillä ja brändillä,
Saarinen jatkaa.
Oletko ehdokkaana
eduskuntavaaleissa?
Jos olet Insinööriliiton jäsen ja ehdokkaana
ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa, ilmoittaudu Insinööri-lehdelle heti, kun ehdokkuutesi on
varmistunut.
Alkuvuoden Insinööri-lehdissä esittelemme ehdokkaat. Tavoitteena on saada tekniikan alan
ammattilaisille riittävän suuri äänisaalis edustajapaikan saavuttamiseksi.
Lähetä sähköpostisi, puhelinnumerosi, vaalipiirisi ja puolueesi osoitteeseen toimitus@ilry.ﬁ.
Shutterstock
Korkeakoulutetut miehet
jyräävät naiset työelämässä
Ennaltaehkäisyä työpaikoilla
Työpaikkaselvityksestä on tullut
yhä tärkeämpi osa työterveyshuoltoa. Selvitysten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
Työpaikkaselvitysten kustannukset vuonna 2012 olivat noin 40
miljoonaa euroa, mikä oli lähes 14
prosenttia enemmän kuin vuotta
aiemmin. Sen sijaan työterveyshuollon korvaamat sairaanhoidon
kustannukset kasvoivat vain vajaa
kuusi prosenttia.
Vuoden 2011 alusta voimaan
tullut sairausvakuutuslain muutos
lisäsi merkittävästi työpaikkaselvitysten määrää. Muutos sai aikaan
sen, että työkyvyn hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen toimintakäytännön laadinnasta aiheutuneet
kustannukset oikeuttivat 60 prosentin korvaukseen.
Työpaikkaselvitys on työterveyshuoltotoiminnan perusta. Selvitysten avulla tunnistetaan henkilöstön
työ- ja toimintakykyyn vaikuttavat
tekijät työympäristössä, työyhteisössä ja itse työssä. Samalla arvioidaan näiden tekijöiden terveydellistä merkitystä.
Työpaikoista lähes 90 prosenttia
teki toimenpide-ehdotuksia työpaikkaselvitysten perusteella.
Korkeakoulutetuille naisille työelämään sijoittuminen on hankalampaa kuin korkeakoulutetuille
miehille. Lisäksi naisten työsuhteet ovat epävakaampia kuin miesten.
Valmistumisen hetkellä 60 prosentilla naisista ja
74 prosentilla miehistä oli koulutustansa vastaava työ. Kolmen vuoden kuluttua valmistumisesta
naisista 78 prosentilla oli vakituinen työ, miehistä
jopa 88 prosentilla.
Naiset olivat olleet työttömänä huomattavasti miehiä useammin; naisista kolmannes oli ollut
työttömänä kolmen vuoden sisällä valmistumisesta, miehistä vain viidennes. Lisäksi miehillä oli naisia todennäköisemmin kokoaikainen työ, he olivat
korkeammissa sekä asiantuntija-asemissa naisia
useammin ja työllistyivät naisia nopeammin. He
myös saavuttivat paremman vastaavuuden työn
ja koulutuksen välillä.
Myös saman tutkinnon suorittaneiden naisten
ja miesten sijoittumisessa työelämään on selvä
ero miesten hyväksi. Tämä ero on samanlainen
sekä mies- (insinöörit) että naisvaltaisilla (tradenomit) aloilla.
– Tilanne on hyvin ristiriitainen. Tytöt peittoavat pojat oppimistuloksissa jo alakoulusta lähtien,
mutta työelämään siirryttäessä tilanne kääntyy
päinvastaiseksi, tutkija Päivi Vuorinen-Lampila
Koulutuksen tutkimuslaitokselta ihmettelee.
Tutkimuksessa mukana olleet valmistuneet
olivat teknilliseltä (AMK-insinöörit, diplomi-insinöörit) ja kaupalliselta (tradenomit sekä kauppatieteiden maisterit) alalta.
5
BITTIKATTAUS
IAET-kassan maksu nousee
ISMON
PALSTA
Ismo Kokko
Neuvottelujohtaja
Hyvinvointi edellyttää
monipuolista vientiä
S
uomi on Euroopan ja maailman mittakaavassa pieni kansantalous, mikä näkyy
nykyisessä tilanteessa. Kotimarkkinamme
ovat rajalliset, taloudellinen menestys ja
sitä kautta hyvinvointi on pitkälle tavara- ja palveluviennin varassa. Kun ne sakkaavat, vaikeuksia
alkaa oitis ilmetä.
Tilannetta ei helpota se, että vienti suuntautuu
enemmän Eurooppaan. Tullin tilastojen mukaan
vuonna 2013 vienti EU:n ulkopuolisiin maihin väheni, mutta EU-maihin kasvoi. Tämä on pitkällä
ajanjaksolla huolestuttavaa, koska kasvavat talouden ja markkinat ovat pääosin Euroopan ulkopuolella. Jos haluamme taloudellista kasvua, meidän
on pärjättävä myös siellä, ei vain Euroopassa.
Viennin maantieteellisen epätasapainon lisäksi
huolta aiheuttaa viennin teollisuusala- ja yrityskohtainen keskittyminen. Tällä hetkellä ainoa
kasvava vientiala on kemianteollisuus, menneiden
vuosikymmenien mahtialat metsä ja teknologia
ovat pääosin vaikeuksissa. Kun vielä kymmenen
suurinta yritystä kuittaa viennin 56 miljardin kokoisarvosta (2013) kolmanneksen, olemme erinomaisen alttiita suhdannevaihteluille.
Vaikka toisin väitetään, ay-liikettä kiinnostavat
yhteiskunnan kokonaisetu ja yritystemme menestys maailmalla, ei vain ”hyväpalkkaisten palkansaajien palkankorotukset”. Ammattiliitot jos ketkä
tietävät, mikä merkitys vientiyrityksillä on maan
talouteen ja sitä kautta esimerkiksi työllisyyteen.
Olemme huolemme ja kykymme vastuunkantoon myös osoittaneet. Työllisyys- ja kasvusopimus tarjosi palkansaajille rahalla mitattuna vain
ropoja laskien ostovoimaa. Myös eläkeratkaisu
leikkaa palkansaajien tulevien vuosien hyvinvointia. Olemme asettaneet yhteiskunnan menestyksen
oman etumme edelle. Samaa asennetta meillä on
oikeus edellyttää työnantajilta, yrityksiltä, valtiovallalta, tarvittaessa myös itseltämme.
6
IAET-kassaan kuuluvien korkeasti koulutettujen työllisyys
on heikentynyt ja korvauksien maksaminen vastaavasti kasvanut niin paljon, että kassan jäsenmaksun korottaminen
on viranomaisten määräämien vakavaraisuussäännösten
takia välttämätöntä.
IAET-kassan hallitus on päättänyt kassan jäsenmaksun
korottamisesta 27 eurolla;vuoden 2015 kassamaksu on 105
euroa.
Palkansaaja-asemassa olevien Insinööriliiton jäsenten
työttömyyskassamaksu laskutetaan liiton jäsenmaksun yhteydessä vuoden 2015 alussa.
Insinööriliiton jäsenistä 2 036 työtöntä sai syyskuussa
IAET-kassasta ansiosidonnaista päivärahaa. Kassamaksulla
katetaan myös vuorotteluvapaan korvaukset.
Työeläkemaksuista sopimus
Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat sopineet vuoden 2015
yksityisalojen työeläkevakuutusmaksusta. Vuonna 2015 perittävä maksu on keskimäärin 24 prosenttia palkasta.
Ensi vuoden työeläkemaksun lähtökohtana on työmarkkinakeskusjärjestöjen solmima työllisyys- ja kasvusopimus,
jossa sovittiin maksun korottamisesta 0,4 prosenttiyksiköllä
vuosina 2015 ja 2016. Korotukset jaetaan puoliksi työnantajien ja työntekijöiden kesken.
Ensi vuonna työntekijän maksu on 5,7 prosenttia alle
53-vuotiailla ja 7,2 prosenttia 53 vuotta täyttäneillä. Työnantajan maksu on keskimäärin 18 prosenttia palkoista.
Yrittäjien eläkemaksu eli YEL-maksu on alle 53-vuotiailla
23,7 prosenttia ja vähintään 53-vuotiailla 25,2 prosenttia.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työeläkevakuutusmaksun perusteet työeläkevakuutusyhtiöiden hakemuksesta.
Patentteja entistä vähemmän
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten yritysten ja yhteisöjen saamat patentit vähenivät vuonna 2013 noin yhdeksän prosenttia vuoden takaisesta. Yhteensä suomalaisille
yrityksille ja yhteisöille myönnettiin 573 patenttia; määrä
laski alimmalle tasolleen kuuteen vuoteen.
Erityisesti metalliteollisuuden saamat patentit vähenivät jatkaen vuodesta 2010 alkanutta laskutrendiään. Metalliteollisuudelle myönnetyt patentit laskivat 13 prosenttia
edellisvuodesta, ja 32 prosenttia vuodesta 2010. Myös elektroniikan toimialalle myönnettyjen patenttien määrä jatkoi
loivaa laskuaan.
Suomalaiset yritykset ja yhteisöt myös hakivat patentteja
edellisvuosiin nähden niukemmin. Vuonna 2013 suomalaiset yritykset ja yhteisöt hakivat yhteensä 1 252 patenttia;
määrä laski kolme prosenttia edellisvuodesta.
Myös suomalaisten yritysten ja yhteisöjen hakemat hyödyllisyysmallit vähenivät kolmella prosentilla vuodesta
2012. Metalliteollisuuteen kohdistuneiden hakemusten
määrän vähentyi noin viidenneksellä.
BITTIKATTAUS
Shutterstock
Kuluttajista on tullut
energian yhteistuottajia
Tukea työnhakuun
Korkeakoulutetut työttömät eivät saa tällä hetkellä
tarpeeksi apua työnhakuunsa TE-toimistoista.
Uudellamaalla korkeakoulutettujen työnhaun apuna toimii Työnhakuveturi, jonka takana on kahdeksan akavalaisen liiton muodostama Omaehtoisen
Työllistymisen Tuki OTTY ry.
Osallistua voi sekä Työnhakuboosteri-nimellä kulkevaan noin kaksi kuukautta kestävään intensiiviseen
vertaisryhmävalmennukseen että kuukausittaisille
asiantuntijaluennoille.
Luennoille on tänä vuonna osallistunut yli tuhat
kävijää, vertaisryhmiin noin sata. Osallistujamäärät
ovat viime vuodesta kasvaneet 40 prosenttia.
Työllistymistavoitteiseen vertaisryhmävalmennukseen osallistuneista lähes kaksi kolmasosaa on
löytänyt ratkaisun työttömyyteensä. Suurin osa työllistyy palkansaajana.
Toiminta keskittyy erityisesti yli 50-vuotiaiden,
pitkäaikaistyöttömien sekä vastavalmistuneiden,
joiden työllistyminen on pitkittynyt, auttamiseen.
Osallistuneista yli kolmannes on ollut yli 50-vuotiaita ja puolet pitkäaikaistyöttömiä.
Mukana olevat akavalaiset jäsenliitot rahoittavat Työnhakuveturin asiantuntijaluennot, joten ne
on suunnattu näiden liittojen jäsenille. Insinööriliiton
jäsenjärjestö Helsingin Insinöörit on OTTY:n jäsen.
Passiiviset energian kuluttajat ovat muuttuneet energiamarkkinoilla aktiivisiksi yhteistuottajiksi. Muutoksen
taustalla ovat energian pientuotantoteknologiat, jotka
muuttavat kotitalouksien roolia energiajärjestelmässä.
Jouni K. Juntunen on tutkinut energian tuottajakuluttajien ja pientuotantoteknologioiden välistä vuorovaikutusta sekä järjestelmien ympärille rakentuneita
uudenlaisia yhteistyömuotoja.
– Uudet pientuotantoteknologiat tulevat usein lisälähteiksi vanhojen rinnalle. Yhden uusiutuvan energiantuotantoteknologian käyttö johtaa helposti muiden uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoon, Juntunen sanoo.
Tutkimuksen mukaan uudenlaisten yhteisöjä syntyy
käyttäjätukea tarjoavien internetin keskusteluryhmien
pohjalta. Yhteisöt tukevat pientuotantoteknologian käyttöönottoa ja päivittäistä käyttöä sekä käyttäjien innovatiivisia projekteja.
Osa käyttäjien tekemistä keksinnöistä on edennyt kaupallisiksi tuotteiksi. Esimerkiksi pellettipoltinratkaisu
voidaan helposti ja kustannustehokkaasti asentaa olemassa oleviin öljykattiloihin, mikä edistää kotitalouksissa
siirtymistä öljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan.
Olen ollut perhevapaalla
alle 1 kk
47 %
1 kk – 3 kk
42 %
yli 3 kk – 6 kk
yli 6 kk – 1 v
yli 1 v – 3 v
6%
2%
6%
6%
3%
25 %
1%
yli 3 v
48 %
13 %
miehet
naiset
7
Vain
"
Lapsen
!
!
!
!
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Neuvoteltavaa riittää
E
läkeratkaisu syntyi, vaikka koko Akava, neljä SAK:n ja kaksi STTK:n liittoa
sen hyväksymistä vastusti. Voidaan
siis perustellusti sanoa, että ratkaisu ei
syntynyt laajassa yhteisymmärryksessä. Akava
on mukana lakien jatkovalmistelussa, vaikka
jäi pois ratkaisusta.
Lopputuloksesta sen verran, että kaikkien
vuonna 1962 jälkeen syntyneiden eläkkeitä
leikattiin kahdella vuodella. Vuoden 1955 jälkeen syntyneet osallistuvat leikkaukseen kolmen kuukauden vuosivauhtia. Eniten häviävät 1960- ja 1970-luvuilla syntyneet. Ratkaisu
ei näin ollen ollut tasapuolinen.
Kun eläkeneuvottelut ovat ohi, huomio kääntyy työllisyys- Ja kasvusopimuksen häntiin. Ratkaisematta on ensi keväänä
neuvoteltava palkankorotus ja mahdollinen
optiovuosi, vuoden jatko sopimukselle. Jos
keskitetylle ratkaisulle ei tule jatkoa, siitä
seuraa automaattisesti liittokierros. YTN:n
sopimustoiminta on ollut liittokierroksilla
tuottoisampaa kuin keskitetyillä kierroksilla.
Valmistaudumme molempiin.
Jos työllisyys- ja kasvusopimus saa jatkon,
on todennäköistä, että myös sen jälkeen tehdään maltillinen keskitetty ratkaisu. Se olisi
varmasti järkevää tässä talouden vaikeassa
tilanteessa. Toisaalta, kun seuraa nyt julkaistavia yritysten osavuosikatsauksia, ei ainakaan yrityksillä mene huonosti. Voitot ovat
hulppeita, etunenässä Nordea, jonka liikevoitto nousi heinä – elokuussa 1,1 miljardiin
euroon. Viimeksi tästä seurasi massiiviset
väen vähennykset. Työttömien määrä on nyt
ennätyksellisen korkea, mikä näkyy työttömyyskassojen jäsenmaksun nousuna.
Työllisyys- ja kasvusopimuksessa on mahdollista neuvotella neuvottelujärjestelmän
kokonaisuudistuksesta. Siitä ei taida tulla
mitään, kun työnantajaleiri on poteroitunut
yhden asian taakse. He haluavat nostaa merkittävästi ulosmarsseista langetettavia lakkosakkoja ja kutsuvat näitä toimenpiteitä laittomiksi lakoiksi. Vastuuta halutaan sälyttää jopa
henkilökohtaisesti luottamusmiehelle. En näe
tästä saavutettavan mitään etua kenellekään.
Jos työelämässä on häiriöitä, pitää tutkia häiriöön johtavat syyt ja puuttua niihin.
Henkilöstön mielenilmaukset johtuvat
lähes täysin työnantajien toimista. Yritys
joko rikkoo jotain lakia, työehtosopimuksen
kohtaa, paikallista sopimusta tai käynnistää
yt-neuvottelut väen vähentämiseksi juuri, kun
on tehty miljardin tulos. Tällaisissa tilanteissa
henkilöstö saattaa kokea tulleensa niin vakavasti laiminlyödyksi ja loukatuksi, että ryhtyy
mielenilmauksella ajamaan asiaa kuntoon.
Kaikkien etu on mahdollistaa Ruotsista ja
Saksasta tuttu liittojen kanneoikeus ennalta
ehkäiseväksi lääkkeeksi kaikkiin näihin
ongelmiin.
9
Laatua ja
työviihtyvyyttä
kehityshankkeilla
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jouni Matilainen
Pienyrittäjä ei itse pysty leivän hankkimisen
rinnalla jatkuvaan kehittämiseen, vaan tarvitsee
avukseen tehokkaan projekti-insinöörin. ››
10
Henkilökunta siivoaa itse
viikoittain hallin tilat.
Jokaisella on oma lohko
vastuullaan, sanovat Anneli
Miettinen ja Pertti Tarkiainen.
11
– Jokaisen työkalun kohdalla
mietittiin, miten usein sitä
käytetään. Sen perusteella
päätettiin tavaroiden
vakiopaikat, kertoo Anneli
Miettinen.
12
P
ieksämäen Kanavatarvike Oy on
eteläsavolainen perheyritys, jossa
on jo kolmas sukupolvi töissä.
Vetäjänä on hallinnollinen johtaja
Anneli Miettinen, jonka isä perusti
yrityksen 1970-luvulla. Vuonna
1989 yrityksen nimi muutettiin nykyiseksi;
samalla muuttui liikeidea. Kanavatarvike keskittyi valmistamaan tuotteita ja jätti asentamisen muille.
Yritys valmistaa ilmanvaihtokanavia, rakennuspeltilistoja sekä konehuoneiden runkoja ja
kehikkoja. Asiakkaina ovat eri puolella Suomea
olevat urakointi- ja asennusliikkeet. Vuosittainen liikevaihto on yli miljoona euroa, josta lähes 80 prosenttia tulee ilmanvaihtokanavista.
– Kun on käsistään taitavia miehiä töissä ja
hyvät laitteet, olemme valmiita kokeilemaan
mitä vain pellistä, vaikka sisustustarvikkeita,
Miettinen sanoo.
Hän on työskennellyt talossa neljännesvuosisadan ja sukupolven vaihdos tehtiin 10
vuotta sitten.
– Yrityksen kehittäminen on ollut kulmakivi
kaiken aikaa.
Koska yritys on pieni, erilaiset kehityshankkeet ovat vaativia muun työn ohessa. Sen
tähden 14 vakituisen työntekijän joukkoon
palkataan tarvittaessa projektiväkeä. Lisäksi
vuosittain on paikallisen ammattioppilaitoksen
opiskelijoita harjoittelijoina.
Alkusyksystä päättyi runsaan vuoden mittainen projekti-insinöörin määräaikaisuus.
Sinä aikana Kanavatarvikkeessa muutettiin
tuotannonohjausjärjestelmä, otettiin käyttöön
5S-laatujärjestelmä ja remontoitiin yrityksen
tilat. Projekti-insinööri veti hankkeet; toki hän
tarvitsi kannustusta ja ohjausta.
PUHEISTA TEKOIHIN
– Laatujärjestelmästä oli puhetta monta
vuotta, kertoo tekninen johtaja, insinööri
Pertti Tarkiainen.
Viime vuonna kaikki napsahti kohdalleen.
Paikkakuntalainen yrittäjä oli tilannut omaan
yrityksensä 5S-kurssin, johon Kanavatarvikkeen koko henkilöstö mahtui mukaan. Pekka
Parviainen oli valmistunut vastikään insinööriksi, ja hänet palkattiin vetämään projektia.
Toki hän teki muutakin, esimerkiksi toimi
sijaisena yrityksen kahden insinöörien kesälomien aikana.
Parviainen oli talossa jo aiemmalta tuttu.
Hän oli ollut työharjoittelussa, kun opiskeli
paikkakunnan ammattikoulun metallilinjalla.
Sittemmin hän jatkoi opintojaan ammattikorkeakoulussa.
– Kuka olisi ollut parempi: Pekalla oli kokemusta meiltä, tuoreen tutkinnon kautta
uutta tietoa ja halu päästä ensimmäiseen koulutusta vastaavaan työpaikkaan, Miettinen
hehkuttaa.
HALLIIN YLEISSIISTEYTTÄ
Laatujärjestelmän tarkoitus oli luoda viihtyisämpi työympäristö siistissä hallissa ja säästää
työaikaa, kun työkalut ja muut tarvikkeet löytyvät nopeasti omilta paikoiltaan.
Aiemmin Kanavatarvikkeen halli oli kuin
monen muun pikkuyrityksen tuotantotilat.
Työkaluja etsittiin välillä ärräpäiden saattelemana. Seinän vierustavat olivat täynnä pellinpalasia, joita säilytettiin, jos niitä joskus tarvittaisiin. Hallin lattialla pyöri villan palasia, joita
jäi yli eristettyjen osien valmistuksessa.
– Jos niitä ei siivota ajoissa pois, ne tallaantuvat lattialle ja aiheuttavat enemmän pölyä,
Tarkiainen selventää.
Pieksämäen Kanavatarvike sai jonkin verran taloudellista tukea Etelä-Savon ely-keskuksesta. Anneli Miettinen sanoo, että ilman tukea
he eivät olisi rekrytoineet projekti-insinööriä.
Tosin hänen mielestään jälkikäteen katsottuna
lopputulos oli niin hyvä, että olisi kannattanut
lähteä ilman tukeakin.
– Nuorilla on niin paljon energiaa ja uutta
tietoa, jota he pääsevät kokeilemaan. Saan
itsekin nuorilta virtaa, sen takia pidän heitä
projektitöissä.
Projektista hyötyi myös määräaikaisena
työskennellyt insinööri. Hän sai arvokasta työkokemusta, jonka turvin oli helpompi saada
seuraava työ.
Pelti-Arvo vastaanottaa
vierailijat Pieksämäen
Kanavatarvikkeen ovella.
”Yrityksessä
on tiivis ja hyvä
yhteishenki.”
Nyt kaikki on siivottu eikä mitään turhaa
varastoida. Romulavalle vietiin muutama sata
kilo peltiä. Niin hallissa kuin varastoissa jokaisella tarvikkeella on oma paikkansa. Kun
henkilökunta ja projektivetäjä pohtivat eri
tavaroiden tarkoituksenmukaisia säilytyspaikkoja, jouduttiin tekemään jonkin verran
kompromisseja.
Tarkiainen hämmästyi, miten helposti henkilöstö omaksui järjestelmän.
– He ymmärsivät, että siitä on itsellekin
hyötyä. Osa kavereista tekee urakkaa, joten tilipussissa näkyy, ettei työaikaa enää mene tavaroiden etsimiseen.
Järjestelmän käyttöön oton jälkeen esimerkiksi läpimenoajat ja valmistus ovat nopeutuneet, työturvallisuus on parantunut sekä pölyn
määrä on vähentynyt.
MYÖNTEISET MUUTOKSET KANNUSTAVAT
Pertti Tarkiainen suosittelee 5S-järjestelmää
lämpimästi.
– Jos vähäänkään näyttää siltä, että muutoksista on myönteisiä seurauksia, olen aina
niiden puolella.
Projekti eteni joustavasti. Pienyritykselle on
kuitenkin iso kynnys ottaa uusia järjestelmiä
käyttöön. Oma työaika ei välttämättä riitä projektinhallintaan ja ulkopuolisen palkkaaminen
voi olla rahasta kiinni.
13
Länsimaissa
kaivostoiminta on
pitkälti koneistettu
ja automatisoitu.
Suomi ja
Chile jakavat
kaivosalan
osaamistaan
TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Juho Torvi /Kajaanin ammmattikorkeakoulu ja Freeimages
Kaivosalan koulutus- ja tutkimusyhteistyö
Suomen ja Chilen välillä tiivistyi, kun
Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut
solmivat yhteistyösopimuksen chileläisen
Santa Marian teknillisen yliopiston kanssa.
14
V
alparaisossa Tyynen
meren rannalla sijaitsevalla Santa Marian
teknillisellä yliopistolla
on pitkät perinteet
kaivosalan opetuksessa ja tutkimisessa. Kaivosteollisuus
on Chilessä merkittävä työllistäjä ja
kaivosalan insinööriosaamiselle on
kysyntää. Chile on maailman suurin
kuparintuottaja.
Kokeneita ja osaavia kaivosalankouluttajia ovat myös suomalaiset
yhteistyökumppanit Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulut. Ne ovat
kehittäneet kaivostekniikkaan suuntautuvaa täydennys-, lyhytkestoista
ja tutkintoon johtavan insinöörikoulutuksen kaivosalalle suuntautuvia
opintosisältöjä ja ammattiaineita jo
vuodesta 2006 lähtien.
Kajaanin ammattikorkeakoulun
osaamisaluejohtaja Jari Kähkönen
kertoo, että aloite kaivososaamisen
kehittämisestä Chilen kanssa tuli valtionjohdosta. Viime vuonna silloisen
pääministerin mukana Chileen matkusti muun muassa kaivos-, energia- ja metsäalan yritysten edustajista
koostuva delegaatio.
Kun chileläiset tekivät vastavierailun Suomeen, Kähkönen esitteli
vieraille suomalaisen ammatillisen
toisen asteen ja ammattikorkeakoulujärjestelmän kaivostekniikan opetuksesta ja tutkimuksesta. Vierailun aikana syntyivät ensimmäiset kontaktit
Chileen.
Viime keväänä suomalaisdelegaatio vieraili Chilessä ja tutustui muun
muassa Santa Marian teknilliseen
yliopistoon. Vierailun aikana kävi
selväksi, että kaivosalan opetus on
korkeatasoista ja yliopistolla on laajat
verkostot ympäri maailmaa.
Viisivuotinen yhteistyösopimus
Santa Marian teknillisen yliopiston
sekä Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakoulujen välillä solmittiin syyskuussa. Yhteistyösopimus sisältää
opiskelija- ja asiantuntijavaihtoa sekä
tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyötä.
YMPÄRISTÖTIETOISUUS KASVANUT
Muun muassa vedenpuute ja energiantarpeen kasvaminen sekä hinnan
Kaivostyönjohtajaopiskelijat tutustuivat Tulikiven vuolukivilouhoksen louhintamenetelmiin.
kallistuminen asettavat haasteita chileläiselle kaivosteollisuudelle. Kähkösen mukaan vedestä on pulaa varsinkin aavikoilla ja vuorilla sijaitsevilla
kaivoksilla, jonne vesi on kuljetettava
kymmenien kilometrien takaa.
Ympäristötietoisuus on kasvanut
myös Chilessä. Kähkönen arvioi, että
chileläiset ovat kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta uusiutuvien
energiaratkaisujen hyödyntämisessä
teknologioissa sekä vihreän, kestävän
kaivosteollisuuden kehittämisessä.
Tutkimuksen kansainvälinen kehittäminen sisältyy Suomi kestävän
kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi
-toimintaohjelmaan, joka tukee käynnistyvää yhteistyötä.
Chileläiset arvostavat suomalaisen
koulutusjärjestelmän korkeaa tasoa.
Vaikka kaivosalan insinöörikoulutus
on korkeatasoista Santa Marian teknillisellä yliopistolla, suomalaisten osaamista voidaan hyödyntää erityisesti
kaivoksien työnjohtajakoulutuksessa.
Suomalaisilta toivotaan erityisesti
apua ammatillisen työnjohtajakoulutuksen opetussisällön ja opettajien pedagogisten tietojen ja taitojen kasvattamisen suunnittelussa.
VAIHTOA MOLEMPIIN MAIHIN
Kähkösen mukaan opiskelijavaihto realisoituu mahdollisesti jo ensi syksynä.
Neljä Kajaanin ammattikorkeakoulun
insinööriopiskelijaa on jo ilmoittanut
olevansa kiinnostunut lähtemään vaihtoopiskelijaksi Chileen. Vaikka espanja on
Chilen virallinen kieli, Santa Marian teknillisellä yliopistolla voi suorittaa kursseja myös englannin kielellä.
Kähkönen toivoo, että Chilestä tulee
myös vaihto-opiskelijoita niin Kajaanin
kuin Lapin ammattikorkeakouluihin.
Hän ideoi, että Chilestä voisi tulla opiskelija tekemään lopputyötään Suomessa
toimivaan kansainväliseen kaivosalan
yritykseen.
Vaikka yhteistyösopimuksen solmiminen chileläisen yliopiston kanssa on
merkittävä asia Kajaanin ammattikorkeakoululle, sillä on jo entuudestaan
kokemusta kansainvälisestä koulutusyhteistyöstä. Ammattikorkeakoulu on jo
pitkään tehnyt yhteistyötä niin espanjalaisen kuin ruotsalaisen yliopiston
kanssa.
– Esimerkiksi Luulajan yliopistosta
on tullut vierailevia opettajia kasvattamaan kotimaista alan ammattiosaamista, Kähkönen sanoo.
15
– Pori on Suomen
kuparipääkaupunki. Täällä
on tehty kuparituotteita
1940-luvulta lähtien,
Tero Horttana kertoo.
Kuparista
on moneksi
TEKSTI: Matti Välimäki KUVAT: Jussi Partanen
Luvatan Porin tehtaan kuparisia
erikoistuotteita käytetään
niin energiantuotannossa,
liikennevälineissä kuin
elektroniikkateollisuudessakin.
16
”Kupari on
punaruskeaa
– ja vihreää.”
S
ähkömoottorit, autot,
autoteollisuuden hitsauselektrodit, kännykät,
tietokoneet, sairaaloiden
kuvantamislaitteet, suprajohteet, tuulivoimalat,
aurinkopaneelit…
Muun muassa näissä kaikissa on
kuparia. Modernissa maailmassa
on vaikea ottaa montakaan askelta
kohtaamatta punaruskeaa, pehmeää,
mutta hyvin sitkeää metallia.
Tuotantotalouden insinööri, tuoteryhmäpäällikkö Tero Horttana
Luvatan Porin tehtaalta muistuttaa,
että kuparin valtteja ovat erinomainen lämmön- ja sähkönjohtavuus sekä
hyvä korroosion kesto.
– Luvata tekee kuparista erikoistuotteita kaikkiin mainittuihin kohteisiin. Toimintamme on vakaalla pohjalla, sillä jos yhdellä sektorilla menee
joskus huonommin, niin joku toinen
vetää taatusti hyvin.
KUNNIAKKAAT KUPARIPERINTEET
Luvata jatkaa osaltaan Outokummun tarinaa. Se osti kupariliiketoiminnan, josta
Outokumpu luopui 2000-luvun alussa.
Porin tehdas sijaitsee samassa kupariteollisuuspuistossa kuin myös
esimerkiksi Outotec, Cupori, Boliden,
Upcast sekä Aurubis, Luvatan entinen
valssaamo. Horttanan mukaan Pori on
Suomen ehdoton kuparipääkaupunki:
– Porissa on tehty kuparituotteita
40-luvulta lähtien. Meillä on kupariin
liittyvää erikoisosaamista sekä huippuunsa viritettyä tuotantotekniikkaa.
Luvata on tehnyt esimerkiksi kuparin kylmämuovaukseen, -puristukseen
ja vetotekniikkaan liittyviä keksintöjä.
– Käytämme myös Outokummun
aikana kehitettyä hapetonta, erittäin
puhdasta ja hyvin sähköä johtavaa
kuparia.
Tinaseoksella päällystetty
Sunwire-kuparinauha
yhdistää aurinkopaneelissa
piikennot toisiinsa.
Porin tehtaalla työskentelee tällä
hetkellä noin 300 henkeä. Kaikkiaan
ruotsalaisen Nordic Capitalsin omistama Luvata toimii 17 maassa. Sillä on
36 tehdasta ja palveluksessaan yli 6300
työntekijää.
Erikoistuotteiden lisäksi Luvatakonserniin kuuluvat myös kupariputkia sekä lämmönvaihtimia valmistavat
divisioonat.
AURINKONAUHA VENYY, EI PAUKU
Tero Horttana myy ja markkinoi aurinkokennoihin tarkoitettuja Sunwiretuotteita. Hän toimii myös tuoteryhmän
kansainvälisten asiakkuuksien johtajana.
Sunwiren tuotantolinja on kehitetty Porissa.
– Sunwire on tinaseoksella päällystetty kuparinauha, joka yhdistää
piikennot sähköisesti toisiinsa. Piin ja
kuparin lämpölaajenemiskertoimissa
on valtava ero, mutta Sunwire antaa
myöten, palautuu sitten entiselleen ja
kestää koko aurinkopaneelin käyttöiän.
Horttana vierailee työnsä puolesta
esimerkiksi Euroopassa järjestettävissä
myynti- ja markkinointitapahtumissa
sekä osallistuu erilaisiin asiakaspalavereihin. Hän on valmistunut tuotantotalouden insinööriksi Kotkan teknisestä oppilaitoksesta vuonna 1993 ja
on suorittanut kursseja myös Saksassa.
Työuraan mahtuvat pestit Vaasassa
Wärtsilällä ja Köyliössä kuljetinketjuja
valmistavalla FB-ketjutekniikalla; Luvatalla hän on työskennellyt vuodesta
2008.
– Työssäni korostuvat ihmissuhdetaidot, teknisen osaamisen ohella.
Parasta on vaihtelevuus ja erilaisten
ihmisten kanssa työskentely kansainvälisessä ympäristössä. Haastavinta
on runsas matkustelu ja lentokoneissa
istuskelu.
EI KUPARI IHAN KAIKKEEN KÄY
Kupari on punaruskeaa – mutta myös
vihreää. Kuparia käytetään aurinkokennojen lisäksi esimerkiksi sähköautoissa.
Porissa valmistetaan kuparisia sähkömoottorin profiilitankoja muun muassa
Teslan sähköautoihin. Kuten aurinkokennojen myös sähköautojen markkinoiden odotetaan kasvavan tulevaisuudessa merkittävästi.
– Ja todella ekologista sähköautojen
käyttö on silloin, kun niiden tuottama
sähkö tuotetaan aurinkopaneeleilla. Kupari on myös sataprosenttisen kierrätettävää.
Poikkeamme kierroksellamme vielä
Sunwire-osaston taukotiloihin. Koko
huone on maalattu, ei punaruskeilla,
vaan Porin Ässien punamustilla väreillä.
Käy ilmi, että Horttana kuten muutkin
osaston miehet ovat armoitettuja patajoukkueen faneja.
Hmm, Ässien takavuosien kapteeni
oli vankka, fyysinen asennepelaaja
Matti Kuparinen. Ja joukkue on tänäkin
vuonna rikkonut kuparisen lähes joka
pelissä. Kelpaisiko siis kauden päätteeksi
vaikkapa pronssi – metalliseos, jonka
pääkomponenttina on kupari?
– Ei, lätkässä kelpaa ainoastaan kulta,
Horttana naurahtaa.
17
YTN:n teknologiateollisuuden
kenttäkierros käynnistyi
Tampereelta.
Teknologiateollisuuden
kenttäkierros käynnissä
TEKSTI ja KUVA: Jari Rauhamäki
Ammatillisen järjestäytymisen tärkeys ja jäsenyyden edut
olivat keskeisesti esillä lokakuun puolivälissä Tampereella
käynnistyneellä YTN:n teknologiateollisuuden syksyn
kenttäkierroksella.
P
erinteisen kenttäkierroksen toteuttamistapa
poikkeaa tänä vuonna hieman totutusta. Kiertueen
kohteina ovat korostetusti
paikkakunnat, eivät yksittäiset yritykset.
– Toki tilaisuuksien osanotto edelleen nojaa kunkin alueen suuriin
yrityksiin, mutta yksi ajatus on koota
eri yritysten ylempiä toimihenkilöitä
vaihtamaan ajatuksia ja tutustumaan
toisiinsa, teknologiateollisuuden vastuullinen asiamies Hannu Takala
kertoo.
Syyskiertueen teemana on ammatillisen järjestäytymisen tärkeys otsikolla
Yksin et pärjää. Takalan mukaan jäsenyydestä puhuminen ei ole valikoitunut aiheeksi sattumalta.
– Siitä, miten luottamusmiesten
pitää suhtautua työpaikalla niin sanottuihin villeihin eli järjestäytymät-
18
tömiin, puhutaan jokaisessa luottamusmiesseminaarissa. Puhe on välillä
aika kovaakin, tarjotut keinot myös.
Ilmeisesti teknologiateollisuudessa
työskentelevien ylempien enemmistö
on tässä suhteessa eräänlaista hard
rock-osastoa, hän sanoo.
Takalan mukaan kenttäkierroksella
painotetaan ennen muuta jäsenyyden
tuomia etuja. Hänen mielestään ne
eivät ole vain yksilöllisiä vaan kollektiivisia.
– Joku voi pitää ajatusta vanhanaikaisena, mutta jokainen jäsen parantaa kaikkien hyvinvointia työpaikalla.
Reilut työelämän pelisäännöt syntyvät
yhdessä, ei sooloilemalla, hän jatkaa.
Kolmentoista tilaisuuden kiertue
päättyy 19. marraskuuta Helsinkiin.
PALKKARATKAISU PUHUTTAA
Kenttäkierroksen Tampereen tilaisuudessa puhuttiin myös työllisyys-
ja kasvusopimuksen toisen vuoden
palkkaratkaisusta. Mikäli paikallista
palkkaratkaisua ei tehdä, teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus tuo 0,4 prosentin
korotuksen ensi vuoden maaliskuussa.
– Nyt on aika arvioida kevään
palkkaratkaisua sen suhteen, mikä
on viisasta. Sopimuksessa on perälauta, mutta jos korotuksista halutaan
sopia paikallisella palkkaratkaisulla,
sen aika on nyt. Takaraja on lokakuun
loppu, Takala sanoo.
Tampereella pohdittiin muun
muassa sitä, kannattaako yrityksessä
tarttua työnantajan tarjoamaan esitykseen lykätä korotusta, mikä tietäisi
hieman isompaa korotusprosenttia.
Paikallisesti voidaan toki myös sopia
korotuksen aikaistamisesta.
Takalalla ei ollut yhtä ja oikeaa vastausta kysymykseen. Hänen mukaansa
hyvä tapa on selvittää edustettavien
mielipidettä asiaan etukäteen ja sen
pohjalta ratkaista, mikä on kaikille parasta.
– Työnantajalla on toki kova halu
näyttää, että palkoista voidaan sopia
myös paikallisesti. Tällä kierroksella
se on ainakin halpaa, Takala pohtii.
Työsuojelupalkinto
Ouluun
TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää
T
yösuojeluvaltuutettu Seppo Karjalainen
ja työsuojelupäällikkö Kimmo Leskinen
Oulun teknisestä liikelaitoksesta ovat saaneet
valtakunnallisen työsuojelupalkinnon ansiokkaasta yhteistyöstä työsuojelun ja työterveyden
edistämiseksi.
Työparina toimivat Karjalainen ja Leskinen ovat
yhdessä parantaneet työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta Oulun kaupungin liikelaitosten työpaikoilla.
Viimeisten viiden vuoden ajan Oulun kaupungin työtapaturmapoissaolot ovat laskeneet vuosittain
keskimäärin 7,9 prosenttia. Oulun teknisen liikelaitoksen Teklin osalta työtapaturmat ovat laskeneet
keskimäärin 15 prosenttia. Tekli on kasvanut 550
hengen organisaatioksi lyhyessä ajassa palveluiden
yhdistämisen ja kuntien yhdistymisenkin kautta.
RISKIEN ARVIOINTIA
Leskinen on vastannut siitä, että kaikille Teklin
työpaikkasektoreille on tehty vaarojen ja riskien
arviointi, jota pidetään ajan tasalla. Hän on toiminut päätoimisena työsuojelupäällikkönä vuodesta
2008 lähtien.
– Pääkeino tapaturmien laskemiseen oli riskien
kartoitus, joka kohdistui kaikkiin 550 työntekijään,
Leskinen kertoo.
Hänen mukaansa työn tuottavuus on viiden vuoden aikana kasvanut lähes miljoonalla eurolla.
Karjalainen on toiminut päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna teknisessä liikelaitoksessa vuodesta
2003 lähtien. Hänen mukaan tärkeintä on yhteistyö
kaikkien eri tahojen – työntekijöiden, esimiesten ja
työterveyshuollon – kanssa.
KOLUMNI
Teppo Valtonen
kehittämispäällikkö,
Työterveyslaitos
Keskusyksikkönä aivot
I
hminen on monimutkaisin tuntemamme automaatiojärjestelmä. Sen keskusyksikkö ovat aivot,
joiden merkittävin osa on aivokuori, korteksi.
Aivokuoren ajatellaan olevan vastuussa tietoisista kokemuksista, muistista ja kyvystä suunnitella
tulevaa.
Aivot havainnoivat jatkuvasti sekä kehon sisäistä
tilaa ja toimintaa että aistien kautta ulkomaailmaa.
Havaintojen avulla aivot ohjaavat kehon prosesseja
automaattisesti. Osaan prosesseista, kuten hengittämiseen, voimme kuitenkin vaikuttaa myös tietoisesti. Ulkomaailmassakin toimintamme on osin
automaattista, osin tahdonalaista.
Välillä kuvittelemme tekevämme samanaikaisesti
montaa keskittymistä vaativaa tehtävää. Todellisuudessa keskitymme vuoroin esimerkiksi kirjoittamiseen, vuoroin puhelinkeskusteluun – suoriutumisen
kärsiessä molemmissa. Tehtävät, jotka osaamme
hyvin, automatisoituvat; pystymme tekemään niitä
yhtä aikaa vaativankin tehtävän kanssa.
Vaativa tehtävä voi kuitenkin varata resursseja,
joita automatisoitunut tehtävä saattaisi tarvita.
Vaikka ajaisimme tuttua reittiä autolla, mutta keskitymme puhelinkeskusteluun, saatamme reagoida
liian hitaasti edessä ajavan äkkijarrutukseen.
Ajattelua vaativat tehtävät kuormittavat myös jäädessään kesken. Muistamme keskeytyneen tehtävän
yksityiskohdat paremmin kuin päättyneen, jolloin
keskeytynyt tehtävä häiritsee muita muistia vaativia
tehtäviä. Esimerkiksi keskeytetty kirjoitustehtävä
heikentää sanalistojen muistamista. Useimmiten
olisikin hyödyllistä tehdä tehtävä valmiiksi ennen
siirtymistä seuraavaan.
Toisaalta, vaikeaa ja tärkeää päätöstä kannattaa
joskus hauduttaa. Muistamisen lisäksi myös tiedostamattamme työstämme kesken jäänyttä tehtävää.
Kun palaamme tehtävään uudestaan, ratkaisu saattaa löytyä helpommin kuin jos olisimme koittaneet
saada sen kerralla valmiiksi. Keskusyksikön suurin
haaste lieneekin prosessin säätäminen tehtävän
vaihtamisen ja loppuun tekemisen välillä.
Kimmo Leskinen (vas.) ja Seppo Karjalainen saivat
työsuojelupalkinnon Työsuojelupäivillä lokakuussa.
19
Kaikki hyötyvät
perheystävällisistä
käytännöistä
TEKSTI: Minna Virolainen
Jatkuva ristiriita työn
ja perhe-elämän
yhteensovittamisessa
aiheuttaa stressiä
ja nakertaa
työhyvinvointia.
Kun yhtälö
saadaan toimimaan
tasapainossa, työ
ja perhe voivat
olla toistensa
voimavaroja.
20
T
yön ja perhe-elämän
yhteensovittamisen haasteiden katsotaan helposti
kuuluvan nimenomaan
pikkulapsivaiheeseen.
Ongelmat eivät koske kuitenkaan vain lapsiperheitä tai tiettyä
vaihetta. Työn ohessa hoidettavana
saattavat olla lasten sijaan ikääntyneet
vanhemmat tai sairastunut puoliso.
– Perhe-elämä onkin ymmärrettävä tässä yhteydessä laajasti. Työn
ja muun elämän yhteensovittaminen
koskee oikeastaan kaikkia työntekijöitä koko uran ajan, sanoo ohjelmakoordinaattori Salla Toppinen-Tanner Työterveyslaitokselta.
Jotta vaativista elämäntilanteista
on mahdollista selvitä ehjänä, tarvitaan työelämältäkin joustoa. Toppinen-Tanner luotsaa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työ ja
perhe-elämä -ohjelmaa, jolla pyritään
löytämään ja edistämään perheystävällisiä käytäntöjä työpaikoilla.
Erilaiset työaikajärjestelyt ja mahdollisuus etätöiden tekemiseen ovat
arkea helpottavista keinoista käytetyimpiä. Liukumat, työaikapankit ja
muut työaikajoustot antavat työntekijälle liikkumatilaa.
– Työntekijä ja työnantaja voivat
myös keskenään sopia työajan lyhentämisestä määräajaksi. Tämä mahdollisuus ei ole mitenkään rajattu vain
hoitovapaaseen tai -rahaan.
Osalla aloista työ on vahvasti sidoksissa työpaikkaan ja tiettyihin
työaikoihin, tällöin etätyö ja perinteiset työaikajoustot eivät onnistu.
Toppinen-Tanner haluaa herätellä
ihmisiä huomaamaan, että näilläkin
työpaikoilla on yleensä mahdollista
toimia perheystävällisemmin. On
vain kehitettävä juuri kyseiselle työpaikalle sopivia keinoja.
Ideoita itämään
työpaikoille
Työterveyslaitoksen Työ ja perhe-elämä
-ohjelma tarjoaa työpaikoille konkreettisia
työkaluja käytäntöjen kehittämisen tueksi.
Ohjelmakoordinaattori Salla ToppinenTanner kutsuu toimintaa kehittämisitujen
jalkauttamiseksi.
Käytetyimpiä palveluita ovat olleet
henkilökunnalle tehtävät kyselyt ja työpaikoilla toteutettavat asiantuntijaluennot. Myös vertaisryhmätoiminnasta on
jo saatu kokemuksia.
Ohjelman nettisivuille kerätään työpaikoilta esimerkkejä toimivista keinoista ja käytännöistä. Uusia ideoita
ammennetaan myös verkkoaivoriihistä
ja ohjelman järjestämistä tapahtumista.
Sähköisen materiaalin lisäksi
työn alla on työpaikoille tarkoitettu
opas perheystävällisten käytäntöjen
kehittämisestä.
www.tyojaperhe.ﬁ
YHDESSÄ SOPIMALLA
Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan parantaa puuttumalla
isoihin perustavanlaatuisiin asioihin,
mutta myös monilla pienillä ja yksinkertaisilla päätöksillä. Normaaliin työrytmitykseen liittyvät suunnitteluprosessit
ovat esimerkki isommasta kokonaisuudesta. Pienistä arkisista keinoista on ohjelmassa saatu jo monenlaisia malleja.
– Työpaikalla voidaan esimerkiksi yhdessä sopia, että palaverit
pidetään tietyn ydinajan sisällä eli ei
liian aikaisin aamulla tai ihan myöhään iltapäivällä. Näin kaikki pääsevät
osallistumaan niihin joustavammin,
Toppinen-Tanner ehdottaa.
Tai voidaan sopia, että vältetään
organisaation sisällä työsähköpostin
lähettämistä illalla tietyn kellon ajan
jälkeen. Jos joku viestejä sitä myöhemmin kirjoittelee, hän voi ajastaa niiden
lähdön aamuksi. Tällöin ei anneta
sellaisia signaaleja, että työntekijöiden
odotetaan paiskovan töitä ajasta riippumatta, Toppinen-Tanner selventää
ajatusta käytännön takana.
Työ ja perhe-elämä -ohjelman työsuojeluhenkilöstölle tekemän kyselyn
mukaan erityisesti työaikajärjestelyihin ja yksilöllisiin joustoihin liittyviä
käytäntöjä on työpaikoilla käytössä
melko yleisesti. Samaan aikaan työpaikoilta kantautuu kuitenkin myös
viestiä, että ihmiset eivät käytä joustoja
hyväkseen tai ne eivät ole tasaisesti
kaikkien käytettävissä.
TASAPUOLISET KÄYTÄNNÖT
Jos työpaikalla vallitseva kulttuuri tai
ilmapiiri ei suosi joustojen käyttöä,
työntekijät eivät voi niitä todellisuudessa
hyödyntää. Ongelmia aiheutuu myös
erilaisista käytännöistä työpaikan sisällä
eri yksiköissä tai tiimeissä
Johdon ja esimiesten on aidosti sitouduttava sovittuihin käytäntöihin ja
tuettava niitä omalla toiminnallaan.
”Aloitteen voi tehdä
kuka tahansa.”
– Siksi on tärkeää, että sovitut käytännöt kirjataan tarpeeksi konkreettisesti myös henkilökuntaa koskeviin
suunnitelmiin tai toimintaohjeisiin.
Sitoutumisen lisäksi tämä edistää tasapuolisuutta.
Sääntöjen ja käytäntöjen on oltava kaikille samat, mutta se ei yksin
riitä. Tarvitaan myös tietoa ja yhteistä
keskustelua siitä, mitkä ovat meidän
työyhteisössämme kaikille yhteiset
mahdollisuudet joustoihin tai erilaisiin
järjestelyihin. Avoin keskustelu lisää
ymmärrystä ja vähentää mahdollista
närää tai kateutta.
Toppinen-Tannerin mielestä työn ja
perhe-elämän yhdistämiseen liittyviä
kysymyksiä on hyvä käydä läpi myös
kehityskeskusteluissa. On kuitenkin
muistettava, että työntekijä itse päättää, mitä hän haluaa perheestään tai
työn ulkopuolisesta elämästään kertoa.
MYÖS TYÖNANTAJAN ETU
Perheystävällisten käytäntöjen hyödyt
työnantajalle ovat selkeästi osoitettavissa. Jos työntekijä kokee vähemmän
ristiriitaa työn ja muun elämän yhteensovittamisessa, hän on tyytyväisempi ja
sitoutuneempi työhönsä; hän pystyy antamaan paremman työpanoksen.
Kun työhyvinvonti lisääntyy, poissaolot vähenevät ja työntekijöiden vaihtuvuus pienenee. Paremman työnantajakuvan myötä yritys on houkuttelevampi
uusillekin työntekijöille.
– Tutkimuksissa on nähty, että työn
ja perhe-elämän yhdistämiseen liittyvillä
asioilla on yhteys myös asiakastyytyväisyyteen ja yrityksen taloudelliseen tulokseen, Toppinen-Tanner toteaa.
21
– Työn ja perhe-elämän
yhteensovittaminen on
mahdollista, vaikka se vaatii
joustamista ja aikataulutusta,
Anni-Maija Lundholm sanoo.
Työyhteisön
tuki
helpottaa
töihin
paluuta
TEKSTI: Päivi-Maria Isokääntä KUVAT: Pekka Sippola
22
Anni-Maija Lundholm tietää,
että työyhteisön myönteinen
suhtautuminen ja tieto
tulevista työtehtävistä
helpottavat perhevapailta
töihin palaamista.
Mikko Lundholm rakensi
perheelleen omakotitalon
Porvooseen. Kuvassa
mukana Anni-Maija,
Severi ja Pihla-Maria.
P
ienet lapset, kaksi rhodesiankoiraa ja mielenkiintoiset työtehtävät ovat
Anni-Maija ja Mikko
Lundholmin arkea. AnniMaija on nyt äitiysvapaalla
perheen nuorimman, kolmikuisen
Vernerin kanssa. Isommat sisarukset
Pihla-Maria ja Severi ovat myös kotihoidossa. Kevättalvella arki muuttuu,
kun Anni-Maija palaa töihin ja Mikko
jää lasten kanssa kotiin.
Anni-Maijalla on jo kokemusta
onnistuneesta töihin paluusta perhevapaiden jälkeen, sillä hän on nyt kolmatta kertaa äitiysvapaalla. Esikoista
odottaessaan hän päätti palata töihin
heti vanhempainvapaan jälkeen, mutta
jatkoikin hoitovapaalla siihen asti,
kunnes poika oli puolitoistavuotias.
Töihin paluu silloiseen työpaikkaan
jäi lyhyeksi, sillä hän ehti työskennellä
kolmisen kuukautta ennen uuden äitiysloman alkua. Lyhyt paluu töihin
tuntui oikealta ratkaisulta, sillä AnniMaija pääsi hetkeksi työelämään.
Lyhyen työssäolon johdosta hän sai
myös kolmen kuukauden palkallisen
äitiysvapaan.
UUSIIN TYÖTEHTÄVIIN
Kun keskimmäinen lapsi oli puolentoista vuoden ikäinen, Anni-Maija
Lundholm palasi hoitovapaalta takaisin töihin. Toimenkuva pysyi lähes sa-
mana, mutta työtehtäviin tuli muutoksia. Anni-Maija vaihtoi laatuinsinöörin
tehtävään ruotsalaiseen lääketieteellisen tekniikan alan yritykseen Elektaan.
Uudessa työpaikassa Anni-Maija
ehti työskennellä reilun vuoden ennen
nykyisen äitiysvapaan alkua. Häntä
jännitti esimiehen suhtautuminen raskauteen, varsinkin kun töitä oli paljon;
miesvaltaisessa yrityksessä hän oli ensimmäinen äitiysvapaalle jäänyt työntekijä kymmeneen vuoteen.
Esimies suhtautui myönteisesti ja
totesi myöhemmin, että äitiysvapaan
myötä laatuinsinöörien tehtäviin saatiin palkattua yksi henkilö lisää. Sijaiseksi palkattu henkilö vakinaistettiin ja
laadunvalvontaan liittyviä töitä hoitaa
jatkossa useampi ihminen.
Erikssonilla vuodesta 2005 lähtien
ohjelmistotestauksen ja erilaisten tietoliikenneprojektien parissa työskennellyt Mikko Lundholm kokee, että
hänellä on nyt hyvä sauma jäädä
perhevapaalle.
– Tiimin töitä on siirretty Kiinaan
ja työskentelemme nyt eri yksiköille.
Perhevapaalle jäämistä helpottaa myös
työyhteisön myönteinen suhtautuminen yksityiselämässä tapahtuviin
muutoksiin.
TÖIHIN PALUU SUJUNUT HYVIN
Anni-Maijalla on pelkästään hyviä
kokemuksia perhevapaille jäämisestä
ja töihin paluusta; hän on tuntenut
itsensä tervetulleeksi takaisin töihin. Ennen paluuta työpaikalleen hän
on käynyt juttelemassa esimiehensä
kanssa tulevista työtehtävistään.
Työkaverit ovat myös ottaneet hänet lämpimästi vastaan. Suhteellisen
lyhyet perhevapaat ovat myös alentaneet kynnystä palata töihin.
Perhevapaiden aikana kehittyy
myös taitoja, joista on hyötyä työelämässä.
– Organisointikyky on kasvanut
aivan uusiin mittasuhteisiin. Vaikka
olen aina ollut hyvä organisoimaan,
lapsiperheen arjen pyörittäminen on
kehittänyt näitä taitoja, Anni-Maija
kertoo.
ETÄTYÖ JA ISOVANHEMMAT APUNA
Kun molemmat vanhemmat palaavat
töihin työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa etätyömahdollisuus,
liukuvat työajat ja isovanhempien apu.
Isä Lundholmin työsopimukseen on
kirjattu mahdollisuus tehdä 12 etätyöpäivää kuukaudessa. Tämä helpottaa
arjen sujumista, sillä ajomatka Porvoosta Kirkkonummelle kestää lähes
tunnin.
– Pitkän automatkan voi hyödyntää
soittamalla puheluita tai vaikka nauttimalla aamupalan, Mikko kertoo.
Äiti Lundholmkin kertoo pystyvänsä tekemään tarvittaessa etätöitä.
23
Työssä
hyvinvointia
voi johtaa
TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää
Anne Hirvelä ja
Timo Kinnunen tekevät
saumatonta yhteistyötä
työhyvinvoinnin eteen.
24
”Itsestä on
pidettävä
huolta.”
Sairauspoissaolot laskuun,
eläkeikä nousuun.
Laatupäällikkö Anne Hirvelän
mielestä tähän päästään
johtamalla hyvinvointia.
H
enkilökunnan hyvinvointia voi kehittää ja
seurata aivan samoin
kuin tuotteita koskevia laatujärjestelmiä
kehitetään. Se on Anne
Hirvelän mielestä myös yhtä tärkeätä.
Ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutettuna hän tietää, miten
vaativaa esimiehen työ on elintarviketeollisuudessa.
– Työhyvinvoinnin johtamisen täytyy olla arkipäivää kuten laadun johtaminenkin, hän painottaa.
Bio- ja elintarvikealan insinööriksi
valmistunut Hirvelä tuli Atrialle töihin Trainee -ohjelman kautta kuutisen vuotta sitten. Sen kautta hän on
perehtynyt myös elintarviketalouteen
työn ohella opiskelemalla. Lisäoppia
laatuasioihin hän on saanut konsernin Atria Meat Technology Seminar
AMTS -ohjelmassa.
Laatupäällikkönä hänellä on apunaan kaksi laadunohjaajaa ylläpitämässä laatujärjestelmää ja kehittämässä tuotannon toimintaa.
– Sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes 40 prosenttia, Kinnunen
kertoo.
Prosenttiyksikön lasku vuositasolla
tarkoittaa Atrialla miljoonan euron
suoria säästöjä palkkakustannuksissa.
Esimiestyön kehittämisessä käytössä ovat sairauspoissaoloihin liittyvät
keskustelut työhyvinvointi- ja kehityskeskustelujen ohella.
– Esimiehille on tarjolla jatkuvasti
sekä lyhyempää että pitempikestoista
koulutusta ja tukitoimintojen apu ongelmatilanteissa, Hirvelä muistuttaa.
Esimiehet toimivat tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.
Henkilöstökyselyn mukaan esimiestoiminta Atrialla on tiukentunut, mutta
inhimillistynyt.
VARHAISTA VÄLITTÄMISTÄ
HAASTAVAA MUTTA ANTOISAA
Atrialla työhyvinvointiin on paneuduttu perinpohjaisesti. Vuonna 2009
käyttöön otettu Varhaisen välittämisen
malli on oleellinen osa työhyvinvoinnin
johtamista. Se koskee koko työyhteisöä. Esimiestyön, työturvallisuuden ja
terveyden seuraamiseen on luotu selkeät
mittarit.
– Malli otettiin käyttöön lähinnä
kalliiksi tulleen sairastavuuden ja työtapaturmien suuren määrän takia, Atria Suomen johtava työterveyslääkäri
Timo Kinnunen selvittää.
Kuluneen viiden vuoden aikana
sekä sairauspoissaolot että työtapaturmat ja niistä aiheutuneet kustannukset on saatu laskemaan huomattavasti.
Samoin eläkekustannukset on saatu
pienemään ja eläkkeellelähtöikä nousemaan jopa yli 63 vuoteen.
Elintarviketeollisuus on yksi haastavimmista teollisuuden aloista sen aiheuttaman fyysisen kuormituksen takia.
– Annamme työntekijälle jo työsuhteen alussa viestin, että itsestä on
pidettävä huolta, jos aikoo työssä pärjätä, Kinnunen sanoo.
Sairauspoissaoloista aiheutuvat kustannukset saattavat Atrian kaltaisessa
suuressa yrityksessä nousta kymmeniin miljooniin euroihin vuodessa.
Siksi asialle on ajoissa tehtävä jotain.
– Yhtä hokkuspokkuskonstia ei ole,
vaan teemme työtä laaja-alaisesti, Kinnunen selvittää.
Apunaan hänellä on yrityksen
omassa työterveyshoitoyksikössä työterveyslääkäri, neljä työterveyshoitajaa, kaksi työfysioterapeuttia sekä ammatillisen kuntoutuksen ohjaaja.
Monipuoliset kuntoiluvälineet
ovat jokaisen käytettävissä.
LAAJA KIRJO APUKONSTEJA
Atrialla on tarjolla apua niin hyväkuin huonokuntoisillekin. Kulttuurisetelien lisäksi Atria osallistuu henkilökunnan hieronnan, uimahallien sekä
urheilutilojen kustannuksiin merkittävissä määrin. Tarjolla on myös työterveyden järjestämiä ryhmiä tupakasta
vieroitusta hakeville, painonhallinnan
kanssa kamppaileville sekä tuki- ja
liikuntaelinvaivaisille.
Ammatillista kuntoutumista tarjotaan niille, jotka hakeutuvat uusille
urille. Työurien pidentämisessä tällä
on suuri merkitys. Saamapuolella ovat
Mikkosen mukaan tällöin myös vakuutusyhtiöt ja työnantajat.
Työura- ja aikuiskoulutusasiantuntija eli kuntoutusluotsi on työelämän,
koulutuksen sekä ammatillisen kuntoutuksen asiantuntija, suunnittelija
ja ohjaaja, joka toimii osana yrityksen
työterveyshuollon tiimiä.
– Työntekijän on mielekkäämpää
olla pitempään työssä kuin lähteä aikaisin työkyvyttömyyseläkkeelle,
Kinnunen arvioi.
Ammatillisen kuntoutuksen ohjaus on Kinnusen mukaan samalla
myös ammatinvalintaohjausta, jossa
päätavoitteena on uuden työuran löytäminen. Työelämästä syrjäytymisen
ehkäiseminen sekä työmarkkinakelpoisuuden turvaaminen ovat ammatillisen kuntoutuksen keskeisiä
tavoitteita.
Uusimuotoista parille vuodelle jaksotettua kuntoremonttitoimintaa Atria
on tarjonnut muutaman vuoden ajan.
Sirius-työkykyjohtamisjärjestelmä
otettiin käyttöön viime vuonna.
25
Akava vaati
oikeudenmukaisempaa
eläkeratkaisua
TEKSTI: Akavan viestintä
Työmarkkinakeskusjärjestöt
Akavaa lukuun ottamatta
allekirjoittivat syyskuussa
neuvottelusopimuksen
työeläkeratkaisuksi.
A
kavan hallitus, joka
koostuu jäsenliittojen edustajista, päätti
yksimielisesti, että
Akava ei voi allekirjoittaa sopimusta.
Akavan pääneuvottelija, johtaja Pekka
Piispanen kertoo, miksi Akava jäi ulos
vuosikymmenien merkittävimmäksi
kutsutusta ratkaisusta.
– On hyvä tarkentaa, että vaikka
Akava hylkäsi sopimusesityksen, pidämme ratkaisua monin osin hyvänä.
Ratkaisun tärkein tavoite oli pidentää
työuria, ja tämä tavoite ei näkemyksemme ja laskelmiemme mukaan toteudu riittävästi.
Akava painotti koko neuvotteluiden
ajan, että työurat eivät pitene vain eläkeiän nostolla.
– Lisäksi ratkaisu on epäoikeudenmukainen ammattikorkeakouluissa
ja yliopistossa kouluttautuville, jotka
tulevat työelämään keskimäärin muita
myöhemmin.
Piispasen mukaan Akava hylkäsi
ratkaisun, sillä tehty ratkaisu ei kannusta työntekijöitä pidentämään työuriaan. Neuvotellussa eläkeratkaisussa
häviävät suhteellisesti eniten he, jotka
jatkavat vanhuuseläkeikään saakka.
TALOUDELLINEN KANNUSTE UUPUU
Työurat eivät pitene, koska ikääntyviltä puuttuu jatkossa taloudellinen
kannuste jatkaa työssä. Uudistus tuo
ikävälillä 63–65 vain hieman lisää
työeläkettä nykytilanteeseen ver26
rattuna. Keskituloisen koulutetun
palkansaajan eläke huononee jopa
satoja euroja kuukaudessa nykyiseen
verrattuna.
Akavan mielestä eläkeratkaisu ei
sisällä tarpeeksi sellaisia työelämäjoustoja ja kannusteita, joilla todella
edistetään työssä jaksamista. Ihmisten
kunto, jaksaminen ja työmotivaatio eivät parane vain sillä, että lakitekstissä
lukee 65 vuoden eläkeikä. Lisäksi ratkaisusta puuttuvat kannustimet, joilla
edistetään ikääntyvien työntekijöiden
jatkamista ja jaksamista työssä.
Akava vaati myöhemmille työvuosille korotettua karttumaa nimenomaan siitä syystä, että se kannustaa
kaikkia, ei vain koulutettuja, pidentämään työuria.
– Lisäksi pidämme oikeustajun vastaisena sitä, että suurilla ikäluokilla on
korotettu karttuma ja alhaisempi eläkeikä, mutta nuorilta ikäluokilta tämä
karttuma poistettiin.
Lykkäyskorotuksen saa tulevaisuudessa vasta jatkaessaan töissä 65
vuoden jälkeen. Lykkäyskorotus eli
kannustin jatkaa töissä minimivanhuuseläkeiän jälkeen on hyvä ja Akava
oli sopimukseen tältä osin tyytyväinen. Kannustimet jatkaa töissä eläkeikään saakka heikentyvät kuitenkin
olennaisesti.
RATKAISUSSA MYÖS MYÖNTEISTÄ
Akava ajoi eläkeneuvotteluissa tavoitteitaan läpi. Eläkeratkaisussa on
monia myönteisiä elementtejä, joiden sisältöön Akava vaikutti aktiivisesti. Niitä ovat erityisesti työeläkkeiden rahoituksen sekä joustavien
eläkkeelle jäämismahdollisuuksien
turvaaminen sekä lykkäyskorotus.
– Akava jäi neuvotteluissa yksin,
sillä eläkeuudistuksessa tuli esille, että
vain Akava puolustaa koulutettuja.
Tilanne näkyi selkeimmin korotettua
karttumaa koskeneessa ratkaisussa.
Piispasen mukaan Akava halusi
riittävän korotetun karttuman, mutta
SAK ja STTK eivät pitäneet sitä sangen tärkeänä, vaan halusivat kaikille
tasakarttuman. Työnantajajärjestöjen esitys korotetuksi karttumaksi oli
sangen vaatimaton. Kun kustannuksiltaan kalliimpi palkansaajamaksun
eläkevähenteisyyden poistaminen ja
korotettu karttuma pantiin vastakkain,
ei korotetun karttuman toteuttamiselle
jäänyt tilaa.
ELÄKEUUDISTUS ETENEE
Sosiaali- ja terveysministeriössä on
aloitettu eläkeuudistusta koskeva
lainvalmistelu, jonka pohjana on
työmarkkinakeskusjärjestöjen sopimus. Sopimuksen sisältö valmistellaan hallituksen esitykseen muotoon
ensi vuoden alkutalveen mennessä.
Esitys annetaan seuraavalle eduskunnalle.
Pääasiallinen valmistelu tapahtuu
yksityisten alojen valmisteluryhmässä.
Julkisen sektorin eläkejärjestelmien
erityispiirteisiin liittyviä kysymyksiä
arvioidaan keskeisten julkisen sektorin
työnantajien ja pääsopijajärjestöjen
kanssa.
– Jatkossa on ensiarvoisen tärkeää,
että eläkeratkaisun puutteita eli tasaarvoon ja työssä jaksamiseen liittyviä
ongelmia ratkaistaan muilla keinoilla,
ja Akava aikoo sitkeästi edistää näiden
tavoitteiden toteutumista, Piispanen
painottaa.
Kaikki eläkeneuvotteluihin osallistuneet järjestöt ovat mukana kiinteästi
lainsäädännön valmistelussa.
– On tärkeää, että jatkovalmistelussa otetaan huomioon Akavan näkökulmat eläkeuudistuksen sisältöä koskevissa monissa yksityiskohdissa.
Suomen
julkisen sektorin
rakennuskannan
ongelmat
NÄKÖKULMA
TEKSTI: Janne Juujärvi, viittä vaille rakennustekniikan insinööri
S
uomen rakennuskanta
on noin 1,5 miljoonaa
rakennusta, joista asuinrakennuksia on 85 prosenttia ja loput ovat muita
rakennuksia.
Muiden kuin asuinrakennusten
merkittävimmät kosteus- ja homeongelmat ovat usein hoitolaitoksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Harvemmin
ongelmia on toimistorakennuksissa.
Julkisen hallinnon rakennusten rapautuminen on merkittävää verrattuna yksityisten omistamiin, jos tarkastellaan
pelkästään kosteus- ja homeongelmia.
Julkisen hallinnon rakennukset
kaipaavat siis pikaisesti kunnostusta.
Rakennusten ongelmat ovat tosi moninaisia; ongelmia voi olla suunnitteluratkaisuissa, työmaan kosteudenhallinnassa sekä työmaatoteutuksessa.
Myös kunnossapidon laiminlyönnit,
rakenteiden luonnollinen kuluminen
tai vaurioituminen elinkaarensa päässä
aiheuttavat ongelmia. Näihin kaikkiin
asioihin on todennäköisesti vaikuttanut raha ja aika, tai itse asiassa molempien puute.
Toivottavaa on, että kunnat ja valtio kykenevät panostamaan omaan
omaisuuteensa vaikeina aikoina. Tällä
ylläpidetään myös moni rakennusliike
pystyssä. Vaurioiden korjaamisella on
myös myönteinen vaikutus kuntien ja
valtion kassaan.
Rakentaminen on tällä hetkellä
edullista kysynnän ja tarjonnan lain
vuoksi.
Ongelmat on helppo havaita, mutta
usein niitä ei taloudellisista syistä pystytä korjaamaan riittävän nopeasti ja
laajasti. Tämä on huolestuttavaa, kun
ongelmarakennuksissa oleskelee to-
della paljon nuoria ja lapsia, vanhuksia
sekä työntekijöitä, jotka altistuvat kaikkiin sisäilmaongelmiin.
Julkisen rahoituksen saaminen on
haasteellista. Päättäjien olisi kuitenkin
syytä kyetä kustantamaan edes ennakoiva kunnossapito. Rakennusfysiikan
tunteminen on tärkeää, ja säästötoimet on mitoitettava niiden mukaan.
On esimerkiksi hyvä tiedostaa, miten
kosteus pääsee rakenteisiin sisä- ja ulkolämpötila erojen vuoksi.
Kosteus- ja homevaurioiden terveyteen liittyvien kustannusten taso on ar-
vioitu olevan jopa lähes miljardi euroa
riippuen laskentamalleista. Laskentamalliin sisältyy yleensä oireet, sairaudet ja niiden tutkiminen, työkyvyn menettämiset sekä työtehon tuottavuuden
laskeminen.
Syyskuun alussa uudistuneessa rakennuslaissa on otettu huomioon korjausrakentamisen suunnittelutehtävät.
Korjaamisrakentaminen on tervetullut
lisä lakiin. Toivottavasti myös asetukset
ja ohjeet ottavat huomioon riittävässä
laajuudessa insinöörien hyvän osaamisen tälläkin saralla.
Janne Juujärvi on huolissaan julkisten rakennusten kunnosta.
27
Puhdastilat ovat
välttämättömiä virheettömien
tuotteiden valmistamiseksi.
Beneqin juuret ovat
nanossa ennen nanoa
TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Matti Vuohelainen
Maailman ainoa läpinäkyviä
elektroluminesenssinäyttöjä
valmistava tehdas on Espoon
Olarissa.
T
ehtaan tuotanto juontaa
juurensa Lohja-yhtiön
elektroniikkaliiketoimintaan ja keksijä Tuomo
Suntolan innovaatioon. Se
sovelsi nanoteknologiaa
vuosikymmeniä ennen kuin nanoteknologia löi itsensä läpi terminä ja
uusina sovelluksina.
Kaikki elektroniikkateollisuuden
työpaikat eivät ole valumassa halvan
tuotannon maihin, ja Suomi ei suinkaan häviä kilpailussa muille, itseään
isommille länsimaille. Espoolainen
Beneq on mainio esimerkki molemmista.
– Ilman taannoisen omistajan, yhdysvaltalaisen Planar Systems’in intialaista pääjohtajaa maailman ainoa
elektroluminesenssinäyttöjä (TFEL)
valmistava tehdas saattaisi nyt olla
28
Oregonissa, arvioi Beneqin tuotantojohtaja Jukka Lammi.
– Tuo kahdenvälinen kisa käytiin jo
2000-luvun alussa, takaisin suomalaisomistukseen siirryimme vuonna 2012.
Lammi kertoo uusien TFEL-sovelluskohteiden kehittymisen olleen
vakaata, joskin suhteellisen verkkaista
verrattuna niihin elektroniikkaliiketoimintoihin, joiden on suollettava uusia
massatuotteita kuluttajille vuosittain.
– Olemme erikoisala elektroniikan
ja puolijohdeteknologian sovellusalueella. Varsinkin läpinäkyvien TASELnäyttöjen liiketoiminnan tärkeimpiin
kohderyhmiin kuuluvat isojen laitevalmistajien suunnittelijat, tuotantojohtaja
sanoo.
– Läpinäkyvissä näytöissä on kyse
siitä, että niiden avulla laitteiden käyttäjille saadaan mahdollisimman huomionarvoista tietoa visuaalisesti tyylikkäällä tavalla. Konkreettinen esimerkki
on japanilainen vaakavalmistaja, jonka
lisäksi meillä on suurehko määrä kehitysvaiheessa olevia asiakassovelluksia
avioniikasta työkoneisiin sekä rannelaitteisiin.
SÄTEILEVÄÄ VALOA ÄÄRIOLOISSA
Elektroluminesenssinäyttö koostuu
tyypillisesti viidestä päällekkäisestä
ohutkalvokerroksesta, joiden kokonaispaksuus on luokkaa kaksi mikrometriä. Uloimmat kaksi kerrosta ovat
johdinkerroksia ja sisimmät ALD-menetelmällä kasvatettuja eristeitä.
Eristeiden ja johtimien välissä on
puolijohtava kidemäinen fosforikerros. Yleensä sinkkisulfidi- ja mangaaniatomeista koostuva kerros säteilee
vaihtojännitekentässä keltaista valoa,
josta johtuu elektroluminesenssinäytöille ominainen väri.
Toinen värivaihtoehto on terbiumatomien varaustilan purkautumisessa
muodostuva vihreä valo. Se on osoittautunut hämärässä kontrastiominaisuuksiensa ansiosta silmälle miellyttäväksi.
– Moni tärkeistä kehitteillä olevista
ja potentiaalisista sovelluksista liittyy
työskentelyyn äärimmäisen vaativissa
ja epävakaissa oloissa, Lammi kertoo.
Hän toteaa muun muassa kaivosteollisuuden ja satamien soveltuvan
erinomaisesti Beneqin läpinäkyvien
Jukka Lammi
on ylpeä
työpaikastaan.
TASEL- ja varsinkin perinteisten
TFEL-näyttöjen käyttöympäristöiksi.
Myös rakennustyömaiden koneet,
joissa tärinä voi olla iso ongelma
useimmille elektronisille laitteille,
kuuluvat Beneqin tuotteiden
sovelluksiin.
Lammi korostaa Espoon tehtaalla
valmistettavien läpinäkyvien näyttöjen
etuja: iskun-, tärinän- ja ennen kaikkea lämmönkestävyyttä.
– Samantyyppistä käyttöä on esimerkiksi nestekidenäytöillä, mutta ne
alkavat takkuilemaan äärioloissa siinä,
missä meidän ratkaisumme ominaisuudet säilyvät muuttumattomina
oloista riippumatta, hän kehaisee.
LÄPINÄKYVÄT NÄYTÖT YLEISTYVÄT
Beneqin noin 25 miljoonan euron
liikevaihdosta noin puolet tulee eiläpinäkyvien TFEL-näyttöjen tuotannosta. Laiteliiketoiminta, ohutkalvojen pinnoituspalvelut sekä
läpinäkyvien näyttöjen tuotanto muodostaa loput.
Lammin mukaan läpinäkyvät näytöt ovat tulevaisuuden kasvuajureita.
Niiden, kuten kaikessa muussakin yrityksen tuotanto tarvitsee äärimmäisen
puhtaita tiloja. Jopa muutaman
mikrometrin kokoinen epäpuhtaus
voi tärvellä tuotteen, vaikka prosessin kaikki 24 muuta vaihetta sujuisivat
moitteettomasti.
– Jotta tuotantoprosessin saanto
on riittävä, jokaisen tuotantovaiheen
on onnistuttava niin lähellä sataa pro-
senttia kuin se on inhimillisesti mahdollista, Lammi korostaa.
Inhimillistä erehtyväisyyttä auttaa
minimoimaan Lean Six Sigma -toimintafilosofia, jonka nimenomainen
päätarkoitus on maksimoida tuotantoprosessin saanto laatuvaihtelua
pienentämällä sekä prosessin läpivirtausta hiomalla.
Tämä edellyttää tietysti myös ensiluokkaista laitekantaa, sen huoltoa ja
ylläpitoa sekä ammattitaitoista henkilökuntaa. Viime mainittua vaatimusta
näyttöliiketoiminnalla helpottaa se,
että keskimääräinen virkaikä lähentelee kahtakymmentä vuotta.
– Meillä tavataankin veistellä, että
kymmenen vuoden kuluttua ihmiseltä
kysytään ensi kertaa: miten olet viihtynyt koeajallasi, sanoo Lammi, itse
14 vuotta yhtiössä työskennelleenä.
Myös mittatarkkuusvaatimukset
ovat ymmärrettävän korkeat. Niihin
voi vastata parhaalla mahdollisella
laitekannalla. Esimerkkinä on Olarinluomaan hiljattain hankittu lasertoiminen lasinleikkuri, Pohjoismaiden
ainoa lajissaan. Laserin avulla jyrsitään tyypillisesti vajaan millimetrin
paksuista lasilevyä, muutama kymmenen mikrometriä kerrallaan. Yksi
jyrsintärupeama vie tyypillisesti pari
minuuttia.
– Tuotanto on tarkkaa, myös käsityövaiheita sisältävä. Laadussa ei voi
tinkiä, mutta muuten tuotantoprosessin läpivirtausaika on minimoitu. Esimerkiksi välivarastot ovat tästä tehokkuusnäkökulmasta myrkkyä, Lammi
huomauttaa.
PUHDASTILAT OVAT LAAJAT
Noin 2000 neliömetriä on puhdastilaksi poikkeuksellisen iso. Suuri osa
yhtiön runsaasta sadasta tuotantotyöntekijästä työskentelee puhdastiloissa.
Samassa rakennuksessa on myös
kokoonpano-osasto, sekin runsaasti
työllistävä.
Suomen lisäksi Beneqillä on elektroniikan ja TFEL-lasin liittämisen eli
kokoonpanon sopimustuotantoa Indonesiassa, jossa valmistuvat yhtiön
bulkkituotteet.
– Kaikki vaativimmat tuotteet, erityisesti läpinäkyvät näytöt valmistetaan täällä Olarinluomassa.
Läpinäkyvä elektroluminenssinäyttö.
29
Palopäällystökoulutus
on vaarassa kuihtua
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Pelastusopisto
Pelastusalan koulutuskaan
ei ole säästynyt valtion
leikkauksilta. Alalla säästöt
purevat kahta kautta.
30
P
elastusopisto saa sisäministeriön pääluokasta
niin sanottua kehysrahoitusta. Sitä on vähennetty
ja vähennetään edelleen
kuten kaikkien muidenkin
valtion toimijoiden rahoitusta. Myös
ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus leikkaa pelastusalan rahoitusta.
Pelastusopisto on sisäministeriön alainen oppilaitos, jonka tehtäviä säätelee oma lakinsa. Oppilaitos
antaa tutkintoon johtavaakoulutusta
ja ammatillista täydennyskoulutusta,
koordinoi pelastustoimen tutkimusja kehittämistoiminta sekä huolehtii
siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiuksista.
Pelastusopisto tarjoaa muun
muassa tutkintoon johtavaa koulutusta
palomiehille, alipäällystölle ja päällystölle. Päällystökoulutus järjestetään
yhdessä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Tavallinen tutkinto-opiskelija huomaa Savonian mukana olon
usein vasta silloin, kun hän valmistuu.
Tutkintotodistuksen on allekirjoittanut
Savonian rehtori, ei Pelastusopiston
rehtori.
Yhteensä pelastusopistossa on vuosittain 450 tutkinto-opiskelijaa, joista
päällystöopiskelijoita on noin 150. Lisäksi oppilaitos tarjoaa joka vuosi noin
300 täydennyskoulutustilaisuutta.
KAIKILLE ON TARJOLLA TÖITÄ
Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaista kismittää. Muutama yksittäistapausta lukuun ottamatta kaikki
oppilaitoksen opiskelijat valmistuvat
ja työllistyvät hyvin. Vaikka kaikkia
eläkkeelle siirtyvien virkoja ei täytetä,
kenttä vetää niin paljon, että työttömiä
ei ole.
– Koulutusalalla on hyvä vetovoima. Alalle ei kuitenkaan meinaa
löytyä rahoitusta, Parviainen harmittelee.
Vaikka Pelastusopistolle on kyse
isoista rahoista, kokonaisuudessa
summat eivät ole suuria. Ensi vuodelle opistolla on pahimmillaan 1,7
miljoonan euron säästötarpeet. Parin
seuraavan vuoden aikana säästöjen on
tarkoitus jatkua.
– Olemme mahdottoman tehtävän
edessä. Samoilla opetussuunnitelmilla
kuin tähän asti ei pystytä koulutusta
järjestämään.
KÄYTÄNNÖN HARJOITUKSET VALTTI
Jotta valmistuvat pystyvät toimimaan
eri pelastustoimen tehtävissä, käytännön tilanteita pitää harjoitella.
Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston
vahvuutena ovat 40 hehtaarin harjoitusalue ja hyvät simulaatioympäristöt.
Harjoitusalueella on ollut mahdollisuus tehdä autenttisen kaltaisia
tilanteita.
Harjoitusalueopetus on kalleinta
opetusta. Siitä joudutaan leikkaamaan,
ja ryhmäkokoja kasvattamaan.
– Joudumme pohtimaan esimerkiksi, riittääkö aiemman neljän harjoituskerran sijaan kaksi kertaa tai lyhennetäänkö harjoituksia.
Tilalle tulee kirjatenttejä ja itsenäistä opiskelua, joten opetuksen laatu
laskee. Parviaisen mukaan opistolla
on ollut hyvä yhteys kenttään, josta on
saatu hyviä tuntiopettajia.
– Säästöt aiheuttavat sen, että joudumme leikkaamaan tuntiopettajien
kustannukset aivan minimiin. Se tarkoittaa myös sitä, että yhteys kenttään
heikkenee.
TOIMILUVAT TARKKOJA
”Palomiehet
ansaitsevat
osaavan
päällystön.”
– Olemme opettaneet pelastustoimen johtamista ja kaikkia muita
työelämässä vastaantulevia tilanteita
oikeasti, rehtori kertoo.
– Päällystötutkinto on Savonian toimiluvassa määritetty ja meitä säätelevän lain mukaan päällystökoulutus
toteutetaan yhdessä Savonian kanssa,
Parviainen sanoo.
Hän näkee tilanteen korjaamiseksi
kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäisenä Savonialta täytyy saada lisärahaa, mutta
sitä ei ole luvattu. Toinen vaihtoehto
on etsiä uusi yhteistyökumppani, jonka
kanssa raha-asiat hoituvat paremmin.
Sisäministeriön pelastusosasto on
viritellyt yhteistyötä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Parviainen arvelee, että näin Pelastusopisto voi saada
kehysbudjetissa enemmän rahaa, kun
oppilaitokset olisivat samalla hallinnon
alalla. Hallinnollisista syistä sisäministeriö ei ole valmis rahoittamaan Savoniaa suoraan.
Ajatuksena on, että Pelastusopisto
toteuttaisi koulutuksen edelleen muun
muassa sen takia, että Tampereella sijaitsevassa Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole samanlaista harjoitusaluetta
kuin Kuopiossa.
Sisäministeriön pelastusosasto on
perustanut työryhmän selvittämään
mahdollista siirtoa Poliisiammattikorkeakouluun. Työryhmälle ei ole
asetettu aikataulua, mutta Parviainen
arvioi, että mitään ei tapahdu vielä
pariin vuoteen.
31
TUTKITTUA
TEKSTI: Minna Janhonen, erikoistutkija, Työterveyslaitos
Kohti sujuvampaa
projektityötä
Työtä tehdään yhä useammin erilaisissa projekteissa.
Työ ja terveys 2012 -haastattelututkimuksen mukaan
työssäkäyvistä jo lähes kolmanneksella työ koostui
ainakin osin projekteista. Pääosin projekti- ja
hanketyössä työskenteli noin kuudennes
työssäkäyvistä.
32
P
rojekteja tehdään yhtä lailla työpaikkojen sisällä kuin
sen rajat ylittäen. Työnteon
kokoonpanoista on tullut
muuttuvampia kuin ennen. Esimerkiksi projektit
miehitetään osaamisen ja saatavuuden
pohjalta, ei tiettyyn yksikköön kuulumisen vuoksi.
Projektityölle on leimallista myös
päällekkäisyys. Useammassa kuin yhdessä työ- tai projektiryhmässä työskenteli saman kuukauden aikana noin
kolmannes työssäkäyvistä. Erityisesti
nuorimmat eli 25–34-vuotiaat tekivät
projektityötä.
Projektityö koostuu eri alojen tai
saman alan ammattilaisten itsenäisistä
työosuuksista, jotka ovat sidoksissa
toisiinsa. Työ täytyy usein toteuttaa
tietyssä järjestyksessä, sovittaa yhteen
ja tarkastaa. Sujuva työskentely edellyttää oikea-aikaista kommunikaatiota
yhdessä työskentelevien kesken.
Projektin seuranta- ja hallintavälineillä, kuten tulosseurannalla, voidaan
vaikuttaa osaltaan siihen, muodostuuko työtapa yksilö- vai ryhmätyökeskeiseksi. Ryhmätason kannusteet
auttavat projektin jäsenten halua puhaltaa yhteen hiileen. He tekevät usein
muitakin projekteja samanaikaisesti,
mikä saattaa vähentää sitoutumista yksittäiseen projektiin. Tämän vuoksi on
tärkeää huomioida myös eri projektien
aikataulujen yhteensovittaminen.
Työterveyslaitoksen Rajoja rikkova työ -hankkeessa on tutkittu
projektityötä ja kehitetty sujuvampia
käytäntöjä siihen. Kohteena olivat insinöörialan suunnittelutoimisto sekä
terveydenhuoltoalan toimipaikka.
VASTUUN JAKOA VUOROVAIKUTUKSESSA
Projektityössä perinteinen johtajan
kontrolli muuttuu luotsaamiseksi.
Johtajan tehtävänä on ohjata tiimin
työskentelyä eteenpäin.
Johtajan paikka on enemmin
toiminnan ulkoreunalla kuin sen
keskiössä. Hän huolehtii siitä, että
mahdolliset toimintaympäristön muu-
tokset huomioidaan, mutta eivät rasita
liikaa yksittäisen työntekijän työrauhaa.
Kun työsuoritukset koostuvat projektin jäsenten työosuuksien summana, he seuraavat samalla myös
toistensa töiden edistymistä. Tämä
vertaiskontrolli ottaa helposti keskinäisen kyttäilyn muodon. Sitä voidaan
välttää rakentamalla projektiin yhteisen osallistumisen, jakamisen ja oppimisen kulttuuria. Toisen työn ja sen
vaatimusten ymmärtäminen auttaa
näkemään myös sitä, mistä mahdolliset hankaluudet toisen työssä voivat
johtua.
Kolmas projekteissa tapahtuva johtamisen muoto on itsensä johtaminen.
Esimiehen kanssa sovitaan siitä, mistä
asioista henkilö voi päättää itsenäisesti
ja mistä neuvotellaan. Jotta itseään voi
johtaa hyvin, eri toimijoiden roolien
ja vastuiden täytyy olla selvillä. Hyvän
itsensä johtamisen edellytyksenä on
omien rajojen, mahdollisuuksien ja
voimavarojen ymmärtäminen.
SUUNNITELMAT JA JOUSTOT YHDESSÄ
Projekteissa tarvitaan sekä huolellista, ryhmän osallistavaa etukäteissuunnittelua että jatkuvaan tilannearvioon perustuvaa reagointia.
Etukäteissuunnittelussa voidaan
käyttää apuna aiemmista projekteista
saatuja kokemuksia.
Etukäteissuunnittelu soveltuu erityisesti yksinkertaisia tuotteita tai palveluita tekeviin projekteihin, kun taas
monimutkaisemmissa hankkeissa tarvitaan myös jatkuvaan tilannearvioon
perustuvaa reagointia.
Projekti voi esimerkiksi kasvaa tai
sen tavoitteet muuttuvat asiakkaiden
tarpeiden mukaan, jolloin tarvitaan
joustavuutta. Lisäksi aikataulut ja henkilövaihdokset voivat vaikuttaa siihen,
että projektia ei voida toteuttaa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti.
RAJAT EIVÄT SAA OLLA SULJETUT
Tiukat projektin rajat voivat tuoda
ennustettavuutta, selkeyttä ja pysy-
vyyttä sekä helpottaa projektin sisäistä toimintaa. Kiinteälle ryhmälle
on ominaista osapuolten välinen
suuri luottamus ja yhteiset tavoitteet.
Liian kiinteät rajat kuitenkin
eristävät projektin laajemmasta toimintaympäristöstä. Rajat ylittävällä
vuorovaikutuksella on usein tärkeä
uudistava ja eheyttävä merkitys, sillä
sidokset ryhmän ulkopuolelle mahdollistavat uuden tiedon virtaamisen
projektin sisälle.
Tieto ja osaaminen rakentuvat
parhaiten silloin, kun projektin sisäinen ja ulkoinen vuorovaikutus ovat
tasapainossa. Silloin on riittävästi
jäsenten keskinäistä sisäistä vuorovaikutusta ja uutta tietoa tuovia,
projektin ja sen ympäristön välisiä,
ulkoisia linkkejä.
Yhä useammin työt koostuvat toisiaan seuraavista ja myös päällekkäisistä hankkeista.
Useissa yhtäaikaisissa projekteissa
selviäminen voi tuntua raskaalta.
Sujuva projektinhallinta ja oikea
mitoitus selkeyttävät samanaikaista
työskentelyä.
Yksittäinen projekti ei ole tai sen
ei ainakaan pitäisi olla irrallinen sitä
toteuttavan organisaation tai organisaatioiden toimintamallista, strategiasta ja visiosta.
Projektityön kehittäminen pitäisikin aloittaa organisaatiotasolta, arjen
pulmakohtien yhteisestä tarkastelusta ja niiden peilaamisesta organisaation tavoittelemaan toimintamalliin.
Vasta kun toiminnan laajempi
tavoite ja tapa ovat selvillä, voidaan
luoda uusia, sujuvampia projektikäytäntöjä.
Työterveyslaitos on julkaissut nettisivuillaan infograaﬁn ja tietolehtisiä,
jotka opastavat sujuvaan projektityöhön. Ne ovat Rajoja rikkova työ
-hankkeen sivuilla osoitteessa
www.ttl.ﬁ/rajojarikkovatyo.
33
OIKEUTTA
TEKSTI: Matti Andström, työsuhdeneuvoja PIIRROS: Markku Haapaniemi
Päättösopimusta on
harkittava tarkoin
Sopimus työsuhteen päättämisestä eli päättösopimus
tarkoittaa työnantajan ja työntekijän solmimaa sopimusta, jolla
sovitaan sekä työsuhteen päättymisestä että päättymiseen
liittyvistä muista seikoista.
P
äättösopimuksen solmiminen on poikkeuksellinen
tapa päättää työsuhde.
Sopiminen on mahdollista
sekä toistaiseksi jatkuvien
että määräaikaisten työsopimusten kohdalla.
Päättösopimus on tärkeää erottaa
työsopimuksen irtisanomisesta. Irtisanominen on yksipuolinen tahdonilmaisu, joka työnantajan suorittamana
edellyttää työsopimuslain mukaisia
irtisanomisperusteita.
Päättösopimus sen sijaan on nimensä mukaisesti sopimus, joka syntyy osapuolten yhteisymmärryksen
tuloksena. Se tarkoittaa, että päättösopimuksen pätevyyttä ei voi riitauttaa
vedoten työsopimuslain säännöksin,
vaan kyseeseen tulevat varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain mukaiset pätemättömyysperusteet.
Huomionarvoista on, että sopimuksen pätemättömäksi tai kohtuuttomaksi katsomisen kynnys on varsin
korkealla. Pacta sunt servanda eli sopimusten sitovuuden periaate on vahva
lähtökohta myös työsuhteen päättämiseen liittyvien sopimusten kohdalla.
TYÖNANTAJALLE MONESTI HELPPOA
Päättösopimus on usein työnantajalle edullinen ja helppo tapa päättää
työntekijän työsuhde. Päättösopimuksen tarjoaminen ei edellytä yhteistoimintalain mukaista neuvotteluvelvollisuuden täyttämistä. Työnantajan ei
tarvitse päättösopimuksen vaihtoeh34
Ota yhteyttä liiton
asiakaspalveluun,
jos työnantaja
ehdottaa
päättösopimusta.
tona kartoittaa mahdollisuutta sijoittaa
työntekijää muihin tehtäviin.
Päättösopimuksen sisältönä on
usein se, että sopimuksella sovitaan
kertakaikkisesti ja lopullisesti kaikista
työsuhteeseen tai sen päättymiseen
liittyvistä seikoista. Allekirjoittaminen
siis useimmiten sulkee pois mahdollisuuden vaatia myöhemmin esimerkiksi työsuhteen aikana kertyneitä
saatavia.
Perusmuodossaan päättösopimuksen sisältönä on, että osapuolet sopivat työsuhteen yhteisymmärryksessä
päättymään tiettynä päivänä tai jopa
allekirjoitushetkellä.
Vastineeksi työntekijän suostumisesta sopimukseen työnantaja yleensä
suorittaa työntekijälle työsuhteen
päättyessä ylimääräisen korvauksen.
Korvauksen suuruus on osapuolten
vapaasti sovittavissa.
Työnantajalla ei myöskään ole sinällään mitään velvollisuutta maksaa
ylimääräistä korvausta. Työntekijän ei
kannata sopimuksella luopua irtisanomisajan palkastaan.
Sopimuksen tarkoituksena on
yleensä tietyn lisähyödyn saaminen
oikeuksista luopumisen vastikkeeksi.
Irtisanomisajan palkka on erä,
joka työntekijälle joka tapauksessa
kuuluu.
KILPAILUKIELLOSTA ON SOVITTAVA
Päättösopimuksen solmiminen ei
automaattisesti tarkoita, että työntekijän työsopimuksessa mahdollisesti määritelty kilpailukieltolauseke
raukeaisi. Jos päättösopimuksesta
neuvotellaan, työntekijän kannattaa
huolehtia siitä, että kilpailukieltolauseke mitätöidään päättösopimukseen
otetulla lausumalla.
Työttömyysturvaviranomaiset
yleensä tulkitsevat päättösopimuksen solmimisen siten, että työntekijä
on itse irtisanoutunut työstään. Tämä
johtaa lähes poikkeuksetta työttömyysturvalain mukaiseen 90 päivän
karenssiin.
Lisäksi mahdollinen ylimääräinen
kertakorvaus jaksotetaan viimeisimmästä työsuhteesta saadun palkan
perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että
päättösopimuksessa määritelty korvaus siirtää päivärahakauden alkua
jaksotusajan verran.
Päättösopimuksen solmimisen
myötä työntekijä yleensä menettää
oikeutensa pitkän työuran (20 vuotta)
perusteella maksettavaan korotettuun
ansio-osaan. Korotetun osan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä
ei ole itse aiheuttanut työsuhteensa
päättymistä.
KORVAUS ON VEROLLINEN
Kertakorvaus ei kerrytä eläkettä,
mutta se on verotettavaa ansiotuloa.
Kertakorvaus on tiettyjen edellytysten vallitessa mahdollista jaksottaa
useammalle verovuodelle tulontasauksella. Tästä mahdollisuudesta
kannattaa olla yhteydessä liittoon tai
verottajaan ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista.
Työntekijän ottama lainaturva-
vakuutus ei todennäköisesti korvaa
mitään, jos työsuhde ei ole päättynyt
taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä.
Tämä on syytä huomioida päättösopimusta harkittaessa.
Työnantajalla ei ole velvollisuutta
tarjota päättösopimusta työntekijöille.
Toisaalta myöskään työntekijällä ei
ole velvollisuutta suostua työsuhteen
päättämiseen sopimuksella. Jos sopimus ei ole edullinen, sen allekirjoittamista kannattaa tarkoin harkita.
Joissain tapauksissa irtisanotuksi
tuleminen taloudellisilla ja tuotannollisilla irtisanomisperusteilla on tulevaisuuden kannalta järkevämpää kuin
päättösopimuksen solmiminen.
35
OPISKELIJAT
TEKSTI ja KUVA: Heini Ristell
Tekniikka ihmisen
toiminnan apuna
Hyvinvointiteknologiassa
etsitään tapoja helpottaa
ihmisten toimintaa
tekniikan keinoin. Alan
työllistymismahdollisuudet
ovat monipuoliset.
H
yvinvointiteknologiaan
suuntautunut 22-vuotias Roosa Peltonen
valmistuu Turun
ammattikorkeakoulusta
tietotekniikan insinööriksi keväällä 2015.
– Matemaattiset aineet olivat vahvuuteni lukiossa. Isäni kannustamana
laitoin ensimmäiseksi hakuvaihtoehdoksi tietotekniikan koulutusohjelman
ja pääsin sisään, Peltonen kertoo.
Otettuaan opiskelupaikan vastaan
Peltonen tutustui alaan ja sen eri suuntautumisvaihtoehtoihin paremmin.
Hyvinvointiteknologia sai nuoren insinööriopiskelijan innostumaan alasta.
Hyvinvointiteknologiaan erikoistunut
insinööri suunnittelee ja kehittää terveydenhuoltoalan järjestelmiä, laitteita
ja uusia palveluja.
– Työssä jaksaminen korostuu
työurien pidentyessä ja työergonomiaan pitää panostaa. Hyvinvointiteknologian avulla pystyy muun muassa
suunnittelemaan erilaisia laitteita
terveydenhuoltoalalle ja kehittynyttä
teknologiaa hyödyntämällä voidaan
parantaa esimerkiksi potilasturvallisuutta. Myös älykkään työympäristön
luomisella saadaan henkilöstöresursseja kohdistettua oikein.
TÖITÄ USEISSA TEHTÄVISSÄ
Hyvinvointiteknologia tarkoittaa ihmisen toiminnan helpottamista tekniikan keinoin. Alan työllistymismahdollisuudet ovat laajat.
– Opiskelijoita on valmistunut
monenlaisiin tehtäviin muun muassa
projektipäälliköiksi, vaatimusmäärittelijöiksi, ohjelmistosuunnittelijoiksi,
36
Roosa Peltonen toimii teknisenä tukihenkilönä terveys- ja sosiaalialalle ICT-palveluita
tuottavassa yrityksessä.
käyttöliittymäsuunnittelijoiksi, käytettävyystestaajiksi ja sovellusasiantuntijoiksi, Peltonen luettelee.
Ensimmäisen kosketuksen oman
alan töihin hän sai ensimmäisellä harjoittelujaksolla Fujitsulla, jossa hän oli
palvelutuotannon yksikössä käyttäjätukihenkilönä. Tehtäviin kuului muun
muassa työpyyntöjen käsittely, palvelupyyntöjen analysointi ja ohjelmistoasennukset.
Tällä hetkellä Peltonen työskentelee
järjestelmäasiantuntija-harjoittelijana
Medbit Oy:n Turun yksikössä. Kesän
hän työskenteli samassa tehtävässä.
– Yritys tuottaa Satakunnan, Vaasan
ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueen terveyden- ja sosiaalihuollon organisaatioiden tarvitsemia
ICT-palveluita. Toimin yrityksessä
teknisenä tukihenkilönä ja autan
asiakkaita sovellusongelmien kanssa,
selventää Peltonen.
TOIVEISSA APUA ASIAKKAILLE
Valmistuttuaan ammattikorkeakoulusta Peltonen pitää jatkokoulutusmahdollisuudet avoinna. Toiveet tulevaisuuden työpaikalta ovat selkeät.
– Unelmieni työhön kuuluu muun
muassa asiakkaiden auttamista löytämällä heille liiketoimintaansa parhaiten tukevat IT-ratkaisut. Tärkeimpinä piirteinä tulevaisuuden työssäni
pidän vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa olemista, mukavaa
työilmapiiriä sekä uralla etenemismahdollisuuksia.
Opiskelija vaikuttajana
Vuosi Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n hallituksessa on lopuillaan. Olen vastannut IOL:n hallituksessa työelämästä.
Vuosi on pitänyt sisällään monenlaista. Olen tavannut ihania
ihmisiä ympäri Suomea. Ei vuosi pelkkää hauskanpitoa ole
ollut, vaikka niitä kuuluisia hyviä suhteita on muodostunut.
Vuoden aikana olen oppinut monen Suomen kaupungin sijainnin ja löytänyt upeita paikkoja ympäri maata.
Olen oppinut paljon uusia asioita erilaisista seminaareissa
ja toimikunnissa. Olen tutustunut, miten valtakunnallista
liittoa pyöritetään; se eroaa aika paljon paikallisyhdistyksen
pyörittämisestä. Olen ollut mukana päättämässä isoista linjauksista ja tutustunut tarkasti esimerkiksi liiton budjettiin.
Toki vuoteen on mahtunut aikaisia herätyksiä, pitkiä päiviä,
huonosti nukuttuja öitä sekä myöhässä olevia junia. En voi
sanoo, että hetkeäkään en vaihtaisi, mutta vuotta en mihinkään vaihtaisi.
TEKSTI: Taija Frilander KUVA: Heini Ristell
Taija Frilander ei vaihtaisi vuotta liittohallituksessa mihinkään.
Ei pakkojäsenyydelle
Uuden ammattikorkeakoululain käsittely on loppusuoralla;
lain on tarkoitus astua voimaan ensi vuoden alusta lähtien.
Suurinta keskustelua opiskelijoiden keskuudessa on herättänyt kirjaus opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä ja sen
vaikutuksista. Perustuslakivaliokunta otti tähän opiskelijakuntien pakkojäsenyyteen kantaa syyskuun kokouksessaan.
Antamassaan lausunnossa perustuslakivaliokunta toteaa että
uudessa laissa opiskelijakunnalle säädettävät julkiset tehtävät
eivät olleet sellaisia, että niiden perusteella opiskelijakunnilla
pitäisi olla pakkojäsenyys.
Valiokunta ei myöskään kokenut, että pakkojäsenyyden
perusteluna käytetyn Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiö
YTHS:n palveluiden laajentaminen ammattikorkeakouluopiskelijoille olisi riittävän hyväksyttävä syy pakkojäsenyyden
sallimiseksi opiskelijakunnissa. Siihen vaadittava terveydenhuoltomaksun kerääminen voidaan kerätä muutoinkin kuin
osana opiskelijakunnan jäsenmaksua.
Lausunnon lopussa valiokunta toteaakin, että säännös opiskelijakuntien pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa
turvattua yhdistymisvapautta. Sääntelyä on tarkistettava niin,
että jäsenyys opiskelijakunnassa on jatkossakin jäsenelle
vapaaehtoista.
IOL:n
ÄÄNI
Marjut Lehtinen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Kielten opiskelu kannattaa
H
erättelin lähipiirissäni keskustelua siitä,
millainen henkilö heille tulee mieleen,
kun joku kertoo olevansa insinööri.
Vastaukset vaihtelivat laajasti vitsien
kautta siihen, miten kukin menee töihin joka
päivä.
Yksi asia kuitenkin tuli melkein jokaisella
mieleen – kielitaitoinen.
Eräs ystävistäni kertoi pyytävänsä apua
ruotsin kielioppiin insinöörituttavaltaan. Toinen myönsi laiskotelleensa koko kouluaikansa
englannin tunneilla, minkä takia hänellä tulee
joskus tukalia tilanteita ollessaan töissä kaupan
kassalla.
Suomalaisia pidetään kielitaitoisina jo pelkästään sen vuoksi, että maamme on kaksikielinen.
Ruotsi aiheuttaa monelle närkästystä. Kieli kauhistuttaa monia jo alakoululaisena, ennen kuin
kieltä on edes opiskeltu.
Ammattikorkeakoulussa englannissa ja ruotsissa on pakolliset kurssit, mutta valitettavasti
monen kieliopinnot jäävät siihen.
Vaikka useat ammattikorkeakoulut tarjoavat
laajaa valikoimaa kieliä, kuten saksaa, venäjää tai
espanjaa, silti harmillisen usein ajatellaan englannin riittävän tarpeeksi pitkälle elämässä.
Esimerkiksi EU-maiden pk-yritykset kaipaavat kielitaitoisempaa väkeä, varsinkin kiinan,
japanin, ranskan, saksan ja venäjän osaajia haetaan kokoajan.
Opiskelija saattaa kavahtaa ajatusta lisäkielistä jo muutenkin vaativien opintojen ohelle.
Kannattaa ottaa huomioon, että suomalaisia on
ympäri maailmaa erilaisilla tekniikan aloilla;
samalla he oppivat uutta kieltä ja näin nostavat
suomalaisen insinöörin profiilia kielitaidossa.
Myös moni insinööriopiskelija lähtee vaihtoon
opiskeluidensa aikana ja oppii siinä samalla
uutta kieltä.
Ei siis tarvitse miettiä, että kannattavatko kieliopinnot. Oli sitten kyseessä koulun tarjoamat
opintopisteelliset kurssit tai sen ulkopuolelta
otettavat kurssit, kielten opiskelu kantaa aina
hedelmää.
TEKSTI: Tero Rinne
37
Esimiesvalmennuksessa kurssilaiset kävivät läpi työpaikan vuorovaikutustilanteita.
Pulinaa, naurua
ja oivalluksia
TEKSTI ja KUVA: Kirsi Tamminen
Vuorovaikutusharjoitukset
sujuvat pareittain.
L
okakuun pimeässä illassa
kymmenenkunta paria
seisoo selät vastakkain. He
pohtivat esimieskoulutuksen
edellisen tilaisuuden antia
ja muutoksia itsessään. Pian
he kääntyvät toisiaan kohti ja kertovat,
mitä jäi mieleen muutaman viikon
takaisesta tilaisuudesta. Innokas puhe
täyttää tilan.
Insinööriliitto järjestää loka-marraskuussa pilottina kolmen jakson
esimiesvalmennuksen. Kaksi muuta
osiota ovat Valmentavan esimiestyön
kulmakivet ja Itsensä johtaminen –
esimiehen tärkein johtamistaito.
Meneillään on Esimiehen vuorovaikutustaidot vahvaksi -osio. Valmennuksen keskimmäisessä tilaisuudessa
kurssilaiset ja vetäjä istuvat yhteisessä
ympyrässä ja välillä he ottavat tilaa
lattialla, kun vuorossa on pariharjoituksia. Pöydät seisovat tyhjillään salin
nurkassa.
Improvisoivaksi insinööriksi itsensä
tituleeraava, kouluttaja Jani Turku saa
osallistujat nauramaan. Rentoina harjoitukset sujuvat mukavammin.
38
Insinööreillä on eri syitä osallistua valmennukseen. Kansainvälisen
myynnin kehitysjohtaja Riina Luoso
on ollut vuorotellen asiantuntija- ja
esimiestehtävissä. Nykyisessä tehtävässä QRS Softwarella hän on ollut
kolme vuotta. Työnantaja on tarjonnut esimieskoulutusta samantapaisista
aiheista, mutta eri näkökulmista kuin
liiton valmennus.
Luoso hakee kurssilta käytännönläheisiä vinkkejä ja työkaluja ihmisten
johtamiseen. Ensimmäiseltä kurssikerralta tarttui mukaan työn mielekkyys,
joka on tarkoitus nostaa keskusteluun
alaisten kanssa.
IHMINEN ESIIN TYÖROOLIN TAKAA
Turku toivoo, että kurssilaisille jää
tältä kurssikerralta mieleen hyvien
asioiden kierrättäminen.
– Sen sijaan, että miettii töissä, miten näyttää tehokkaalta, on hyvä pohtia, miten voi auttaa muita.
Turun mukaan esimiehet piiloutuvat liian usein työroolin taakse. Heiltä
puuttuu uskallus kohdata ihminen
ihmisenä. Moni idea tyrmätään heti
ennen kuin sitä on edes kokeiltu.
Turku pitää suomalaisten esimiesten
vahvuutena luotettavuutta; sana pitää ja
tehdään se, mitä luvataan. Vuorovaikutuksen parantamiseksi hän kehottaa tekemään tilanteista enemmän havaintoja
ja vähemmän tulkintoja. Havaintojen ja
tulkintojen eroja harjoitellaan kurssilla
yhdessä.
Sanoman kirkkaus tai epäselvyys vaikuttavat viestin perille menoon. Sali on
täynnä naurua ja oivalluksia, kun kurssilaiset selittivät asiaan vihkiytymättömille facebook-frendiä, esimiesroolia
tai tiimityötä.
ESIMIEHEN ON OLTAVA LÄSNÄ
Halu ymmärtää paremmin omaa esimiestä on tuonut Planmecan mekaniikkasuunnittelija Jari Tynyksen
valmennukseen. Hän itse viihtyy
asiantuntijatehtävissä.
Tomi Bergman hakee parhaillaan
töitä. Jatkossa yksi mahdollisuus on
hakeutua esimiestehtäviin, minkä tähden valmennus kiinnostaa.
– Hyvään esimieheen saa helposti
kontaktin, hän osaa kuunnella ja hänelle voi esittää kaikenlaisia kysymyksiä, Bergman listaa hyvän pomon
ominaisuuksia omien kokemustensa
perusteella.
Insinööriliiton esimiesvalmennukset jatkuvat ensi vuonna.
5.
1.
Hyväntekeväisyyttä
hymyssä suin
Insinööriliitto on jälleen mukana Nenäpäiväkampanjassa. Tiimin keräyspottia kartutetaan
monenlaisilla tempauksilla.
Nenäpäivä-säätiön järjestämä kampanja
hankkii varoja kehitysmaiden lasten ihmisarvoisen elämän edistämiseksi. Nenäpäivän tuella yhdeksän eri järjestöä tekevät pitkäkestoista kehitysyhteistyötä Afrikassa, Aasiassa
sekä Väli- ja Etelä-Amerikassa.
Omien tempaustensa lisäksi liitto haastaa
jäsenet mukaan. Lahjoituksen voi tehdä netissä IL:n tiimisivulla nenapaiva.ﬁ/tiimit/101905,
jossa voi seurata potin kertymistä.
2.
2.
3.
6.
1. Uudenmaan piirin jäsentapahtumassa lahjoituksia kerättiin SuperSelﬁe-klinikalla.
2. Naamion takana on yksi illan isännistä.
3. + 7. Punainen nenä oli klinikan suosituin
asuste.
4. Herrasmies ja ryöväri ryhtyivät hyvän tekijöiksi Nenäpäivän hengessä.
5. Insinööriliiton toimistolla vietettiin
polkutyöpäivää.
6. Polkutyöpäivän ajan henkilökunta keräsi kilometrejä polkemalla kuntopyörää. Työnantaja
maksoi jokaisesta kilometristä viisi euroa tiimin
keräyspottiin.
8. Kahvitauolla kannustus oli kohdillaan.
Yhteensä kilometrejä kertyi päivän aikana
huikeat 169.
7.
Koonnut: Minna Virolainen
4.
8.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
12 25 12 21
2
16
16
20
22
10
17
29
11
24
3
4
33
29
29
24
21
10
12
19
23
12
4
6
34
6
2. Suomessa viisi nisäkäslajia on luokiteltu
äärimmäisen tai erittäin uhanalaisiksi. Mitkä
ne ovat?
3. Kuusi pöllöä syö kuusi hiirtä kuudessa tunnissa. Kuinka monta hiirtä pöllöpariskunta syö
12-tuntisen yön aikana?
38
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.ﬁ
40
1. Googlen nelijalkaisella Cheetah-robotilla
on hallussaan jalallisten robottien juoksuennätys. Kumpi on nopeampi juoksija − ihminen
vai Cheetah?
3
10
3
Tiukka trio
35
16
24
6
10 29
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
JÄSENPISTE
TEKIJÄ: Paula Utriainen, kehittämispäällikkö
Rahalle vastinetta
Apua ja tukea työelämän tilanteisiin, potkua uralle ja palkkaneuvotteluihin, edunvalvontaa yhteisten ja omien tavoitteiden puolesta, vakuutuksia työelämään ja vapaa-ajalle,
osaamisen kehittämistä, alennuksia lehtimaksuihin, matkustukseen ja majoitukseen sekä lomailuun liittyen…
Muun muassa nämä jäsenedut ja -palvelut ovat käytettävissäsi Insinööriliiton jäsenenä.
Oikeus jäsenetujen ja -palveluiden on jäsenellä, jolla on
voimassa oleva jäsenyys. Jäsenyys pysyy voimassa vain, kun
maksat jäsenmaksusi viimeistään eräpäivänä. Jäsenmaksu
on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen.
Jos olet unohtanut maksaa jäsenmaksusi, toimi ripeästi
ja varmista jäsenyyden voimassa pysyminen maksamalla
rästiin jääneet jäsenmaksut välittömästi.
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja
Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä
Seija Welling, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
palvelupäällikkö Jemina Fabritius
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsenrekisteriasiantuntija
Jarkko Ursin, 0201 801 879
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
42
Jos jäsenmaksulaskusi on kadonnut tai et ole laskua
saanut, laita viesti asiasta asiakaspalveluun osoitteeseen
[email protected]. Ilmoita viestissä myös jäsennumerosi, joka on jäsenkortissa.
Saatat olla oikeutettu myös jäsenmaksualennukseen.
Tutustu alennusohjeeseen osoitteessa www.ilry.fi/alennusohjeet; samassa osoitteessa on myös alennushakemuslomakkeen.
Maksamattomat jäsenmaksut johtavat jäsenyydestä
erottamiseen maksujen laiminlyönnistä alkaen.
Jos yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa,
tee muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyyntö tehdään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa
www.ilry.fi.
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 822
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Urapalvelut
urahallinta-asiamies Petra Bedda,
0201 801 876
urahallinta-asiamies
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 877
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 832
nuorjäsenasiamiehet
Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
Ilkka Malkavaara, 0201 801 885
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
[email protected]
www.ilry.fi
Mikko Sormunen, 0201 801 778
asiakasyhteyshenkilö
Anssi Oksanen, 0201 801 838
assistentti
Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi
Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto,
Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.
johtaja
Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Petteri Oksa, 0201 801 839
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
assistentti
Tea Tähkäpää, 0201 801 874
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Projektitiimi
projektipäällikkö
Tommi Grönholm, 0201 801 801
projektiasiamiehet
Saara Eriksson, 0201 801 842
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Niina Salmi
Ala-Kymen Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
Tuomas Ylläsjärvi
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Milla Vahtila ja Thinkstock
Raila Kosonen
oli tuomarina
telinevoimistelun
EM-kilpailuissa
Moskovassa.
Voimistelusali vastapainona työlle
Telinevoimistelun parissa puuhaileminen on jo vuosia sitten
muuttunut Raila Kososelle harrastuksesta enemmänkin
elämäntavaksi.
K
aikki alkoi, kun 10-vuotias
Raila Kosonen kuuli liikuntatunnilla telinevoimisteluseurasta. Hän harrasti lajia vuosia
ja vähän kilpailikin. Oman voimisteluuransa aikana hän ryhtyi jo valmentamaan nuorempiaan.
Telinevoimistelun lopetettuaan
Kosonen oli mukana hetken aikaa seuransa näytösvoimistelujoukkueessa.
Vaikka viime vuosina aikaa voimistelemiseen ja valmentamiseen ei ole enää
riittänyt, hän kävi vielä pari vuotta
sitten säännöllisesti sekä voimistelemassa että ohjaamassa seuran aikuisten telinevoimisteluryhmässä.
Koska voimisteluseuroissa on pulaa
tuomareista, seura kehotti aktiivista
naista lähtemään tuomarikurssille.
Vuodesta 1997 asti hän on tuomaroinut aktiivisesti ja edennyt portaittain
kansainvälisen tason tuomariksi.
– Lukuisat tunnit voimistelusalissa
voimistelijana, valmentajana, tuomarina, hallituksen jäsenenä ja äitinäkin
ovat tuoneet elämääni valtavasti hyviä
ystäviä ja paljon muistoja.
mistelutuomarina tarvitaan loogista
ajattelukykyä. Myös koulutuksen
antamasta kielitaidosta on hyötyä,
vaikkakin voimistelussa on myös oma
kieli.
– Jokaisella voimisteluliikkeellä on
oma symbolinsa, ja kansainvälisen
tuomarin on osattava koko symbolitaulukosto.
TUOMAROINTIA MAAILMALLA
Nykyäänkin telinevoimistelu vie Kososen aikaa viikoittain. Tuomarointiviikonloppuja on useita vuodessa,
kotimaisten kisojen lisäksi ulkomailla.
Puolitoista vuotta sitten hän oli tuomaroimassa EM-kilpailuja Moskovassa; tuolloin reissu kesti yli viikon.
– Telinevoimistelumaailma ja tuomarointiviikonloput ovat hyvää vastapainoa normaalille arjelle, Kosonen
sanoo.
– Vaikkakin kokonainen viikonloppu voimistelukisoissa on usein
pitkä ja raskas, se tarjoaa silti irtioton
sekä töistä että hektisestä arjesta.
Kososen mielestä insinöörin koulutuksesta on hyötyä vapaa-ajan
toiminnassa. Työssä ja telinevoi-
KANNUSTUSTA MUILLE TUOMAREILLE
Raila Kosonen on kouluttanut uusia
tuomareita kymmenkunta vuotta. Hän
haluaa jakaa nuorille ja vähän vanhemmillekin omaa osaamistaan sekä
sparrata heitä kehittymään tuomareina.
Alan tuomarin pitää tuntea telinevoimistelua lajina ja voimisteluliikkeet,
mutta ilman näitäkin taitoja voi osallistua tuomarikursseille, jos on valmis
opiskelemaan ja tekemään töitä tuomaroinnin eteen.
– Telinevoimistelutuomarilta vaaditaan tarkkuutta, keskittymiskykyä,
kykyä muistaa säännöt ja myös luottamusta omaan tuomarointityöhönsä,
Kosonen luettelee.
43
Kaipaatko nostetta urallesi?
Työpaikka-
Ura-
koulutukset
tori
Henkilökohtainen
ohjaus
Palkka-
neuvonta
Urakoulutukset tarjoavat välineitä oman uran hallintaan ja tehokkaaseen työnhakuun. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla voit suunnitella urapolkuasi yhdessä liiton asiantuntijoiden kanssa. Oikea palkkataso on kätevä
tarkistaa liiton verkkosivujen Palkkanosturilla. Lisää tietoa ja tukea palkkaneuvotteluihin saat henkilökohtaisesta palkkaneuvonnasta. Uutta työpaikkaa etsiessä kannattaa hyödyntää Insinööriliiton Työpaikkatori.
Insinööriliiton urapalvelut ovat
tukenasi työelämän eri vaiheissa
YYYKNT[ƂWTCRCNXGNWV