1. No category

Kauppa
kaipaa
omaa
sopimusta
6
2014
Ajankohtainen
ydinvoima
Ilmailualalle
innovaatio
Isoveli
valvoo
32
10
38
Sisällys 6/2014
10
14
16
18
20
22
24
26
27
28
30
38
43
Insinööriaktiivi Pohjanmaalta
Kosteus- ja hometalkoot purevat
Ydinvoimasta ajankohtaista
Suomessa riittää sähköä
Afrikassa huima it-alan kasvu
Kaupan alalle tasa-arvoa
Työyhteisö voi tarvita sovittelua
Vastuullinen vaikuttaja töissä
Lisäkäyttäjiä aikuiskoulutustuelle
Tekninen innovaatio ilmailualalla
Toimihenkilöhistoriasta tutkimus
Puheenjohtajan merkkipäivä
Antoisa vastapaino työlle
VAKIOT
3
4
9
31
32
34
36
42
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Oikeutta
Tutkittua
Opiskelijat
Jäsenpiste
KANNEN KUVA: Annika Rauhala
Insinööriopiskelija
tähtää
energiaalalle
s. 36
2
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Ilona Mäenpää
0201 801 826
TOIMITTAJA
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TIEDOTTAJA
Päivi-Maria Isokääntä
0201 801 801
VERKKOTIEDOTTAJA
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2014 / 6.11., 11.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
68 409 kpl (12.2.2014)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.fi
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
TEM sähköisti ydinvoimakeskustelun
T
yö- ja elinkeinoministeriö ja elinkeinoministeri Jan
Vapaavuori järjestivät viime viikolla yllätyksen epäämällä Teollisuuden Voimalta yrityksen hakeman lisäajan neljännen ydinvoiman rakentamisluvalle. Ajoittain vastatuulessa olleelle Fennovoiman hankkeelle ministeri
sen sijaan näytti vihreää valoa, jos kotimainen omistusosuus
nousee 60 prosenttiin. Fennovoiman luvan siunaaminen sai
odotetusti vihreät lähtemään hallituksesta.
Edellinen hallitus ja eduskunta hyväksyivät molempien
yhtiöiden luvat kesällä 2010. Lupien täydennyskäsittely ministeriössä on varmasti sujunut asiallisesti ja taiteen sääntöjen mukaan, mutta ratkaisu herättää silti kysymyksiä. Etenkin teollisuuden järjestöjen ja sieltä leipänsä tienaavien on
vaikea ymmärtää, miksi hallitus vetää keskellä lamaa maton
alta hankkeelta, joka ei vaadi euroakaan julkista rahoitusta?
Peiliin katsomisen paikka on myös TVO:lla ja sen omistajilla. TVO:n kolmannen reaktorin rakentaminen on suomalaisen teollisuushistorian ikuisuustarina, josta on puuttunut
vauhtia vaan ei vaarallisia tilanteita. Valmistumisen takarajat
ovat paukkuneet jo useaan kertaan, minkä vuoksi TVO haki
keväällä vuonna 2010 myönnettyyn lupaan viiden vuoden
lykkäystä. Ilmeisesti yhtiössä oletettiin jatkoajan lankeavan
automaattisesti, mutta toisin kävi: TVO sai karvaasti kokea,
että rakentamislupapäätösten voimassaolo ei ole yhtä venyvä
kuin voimalan rakentaminen.
Viime viikon jälkeen suomalainen ydinvoimaruletti on
jälleen uudessa asennossa. Fennovoima on niskan päällä,
mutta henskeleitä ei auta liikaa paukuttaa, sen verran kova
on 60 prosentin kotimaisuusvaatimus. Tuskin kukaan osaa
tällä hetkellä aivan varmuudella sanoa, mihin ja kenen toimesta maassa rakennetaan seuraavaa ydinvoimamyllyä. Voi
olla, että ensi keväänä valittava eduskunta pääsee kokonaan
uuden lupakierroksen pyörteisiin.
Suomi ja suomalainen teollisuus tarvitsevat jatkossakin
edullista energiaa. Yli neljä vuotta puhaltaneesta vastatuulesta huolimatta maa tarvitsee lisää kotimaassa tuotettua
ydinenergiaa. Jos uutta kapasiteettia eivät rakenna vuoden
2010 luvansaajat, sen tekee joku muu.
ISSN 2342-270X (painettu)
ISSN 2342-2718 (verkkojulkaisu)
3
BITTIKATTAUS
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Kokeilu
lääkärintodistusten
sähköisestä siirrosta
Lahden terveyskeskuksen päivystysyksiköissä kokeillaan loppuvuoden lääkärintodistusten välittämistä suoraan
Kelaan. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri
liittyy kokeiluun marraskuussa.
Kun lääkäri tallentaa potilaan A-lääkärintodistuksen Potilastiedon arkistoon,
se voidaan samalla välittää suoraan Kelaan sairauspäivärahan hakemista varten. Todistuksen välittämiseen tarvitaan
asiakkaan lupa. Potilas saa A-todistuksestaan tulosteen työnantajaa varten.
Tulosteessa mainitaan, että todistus on
välitetty Kelaan.
Kun Kela on saanut lääkärintodistuksen sähköisesti, todistusta ei tarvitse
enää toimittaa erikseen päivärahahakemuksen liitteenä. Päivärahahakemukseksi riittää, että työnantaja ilmoittaa
asiointipalvelussa sairausajalta maksetun palkan. Jos asiakas ei ole työssä tai
ei saa palkkaa sairausajalta, asiakas täyt-
tää hakemuksen itse asiointipalvelussa.
Asiakas näkee Kelaan välitetyn todistuksen Kelan asiointipalvelussa ja marraskuusta lähtien myös Potilastiedon arkiston Omakanta-palvelusta.
Kokeilu kestää vuoden loppuun.
Todistusten sähköinen välitys Kelaan
laajenee sen jälkeen sitä mukaa kun
terveydenhuollon potilastietojärjestelmätoimittajilla on siihen valmius.
Kokeilu koskee vain A-todistusta,
eli sairauslomatodistusta lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä. Jatkossa on
tarkoitus, että Kela saa muitakin lääkärintodistuksia sähköisesti lääkärin vastaanotolta.
Uratehdas ylittänyt jo tavoitteensa
52
Insinööriliiton ja IAET-kassan jäsenistä 52 oli elokuussa vuorotteluvapaalla. Syyskuun alussa vuorotteluvapaan ehdot muuttuivat. Nykyisin edellytetään 16 vuoden työhistoriaa, kun se oli ennen
10 vuotta. Vuorotteluvapaalta ei voi enää jäädä
suoraan eläkkeelle.
4
Uratehtaan projektilaisista on tänä vuonna työllistynyt jo 162.
– Tavoitteeksi koko vuodelle asetettu 150 työllistynyttä on siis ylittynyt huimasti, kertoo kehityspäällikkö Henna Ojala.
Lisäksi koulutukseen on siirtynyt 60 henkilöä. Uratehtaan tämän
vuoden noin 600 projektilaisesta on insinööritaustaisia ollut 166 henkilöä eli 28 prosenttia kaikista. Heistä on työllistynyt 36.
– Työllistyneistä 34 henkilöllä on ollut työkokemusta yli 20 vuotta,
eli myös vanhempi porukka on työllistynyt hyvin, hän kertoo.
Määräaikaiseen työsuhteeseen on työllistynyt 42 prosenttia, toistaiseksi voimassaolevaan 53 ja viisi prosenttia on ryhtynyt yrittäjäksi
tai tekee jotain muuta. Toistaiseksi voimassaolevan ja määräaikaisen
sopimuksen suhde on Ojalan mukaan koko ajan ollut noin 50–50.
Työllistyneistä kolmasosa työllistyi piilotyöpaikkaan.
Uratehtaan ensimmäinen vastavalmistuneille suunnattu valmennus
Boostcamp viilaa työnhaun asiakirjat huippukuntoon, keskittyy yritysten kontaktointiin sekä ottaa osaa rekrytointitapahtuman järjestelyihin.
Uratehdas on Pirkanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PIOTTY
ry:n hanke.
BITTIKATTAUS
Työterveys
Hyvät käytännöt palkitaan
ja -turvallisuus
on yhteinen
asia. Hyväks
i sinulle. Hyväks
i tuottavuudelle
.
Terveellinen työ
Stressi hallin
nassa!
www.healthy-w
orkplaces.eu
manage
stress
I-P
Esimerkkejä hyvistä käytännöistä voivat esittää työpaikat, yritykset tai organisaatiot, koulutuksen järjestäjät ja muut
oppilaitokset, työnantaja-, ammatti- ja
kansalaisjärjestöt sekä ammattiliitot.
Myös kaikki työterveys- ja -turvallisuusriskien ehkäisyyn keskittyvät alueelliset tai paikalliset organisaatiot, vakuutuspalvelujen tarjoajat ja muut alan
organisaatiot voivat niitä esittää.
Hyvän käytännön on oltava ei kaupallinen ja voittoa tavoittelematon toimintaesimerkki. Kilpailuehdotusten
viimeinen jättöpäivä on 1.10.2014 osoitteeseen [email protected]
TE-02-13-066-F
Terveellinen työ – stressi hallinnassa!
-kampanja haluaa palkita hyvät käytännöt. Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto etsii jäsenmaista palkittavia
ehdokkaita työterveyden ja työturvallisuuden hyvistä käytännön ratkaisuista.
Ehdokkaiden tarkoituksena on esitellä esimerkillisiä organisaatioita, yrityksiä tai työpaikkoja, joissa stressin ja
psykososiaalisten riskien hallintajärjestelmät ovat kunnossa.
Ehdokkaissa tuodaan esiin parhaita
käytäntöjä johdon ja työntekijöiden yhteisistä toimista psykososiaalisten riskien hallinnan parantamiseksi.
Lisätietoja: www.riskithaltuun.fi
Työssä tylsistyminen
uhkaa terveyttä
Valtio vähentää satoja työpaikkoja
Työ- ja elinkeinoministeriö TEM ja
sen hallinnonalaan kuuluvat ELYkeskukset aloittavat yt-neuvottelut,
joiden tavoitteena on vähentää 700
työpaikkaa. Yt-neuvottelujen piirissä on 3 300 työntekijää.
Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn TEM:n
hallinnon alan pääluottamusmies
Pekka Liimatainen kertoo, että ytneuvottelut koskevat kaikkia ELYkeskuksia ja niiden vastuualueita
sekä yksiköitä
Yt-neuvotteluprosessin aikana
käynnistetään myös ministeriön ja
ELY-keskusten uudistamistyö. Hallinnollisten tehtävien keskittäminen
johtaa siihen, että moni jukolainen
saattaa menettää työpaikkansa.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen
hallinto- ja kehittämiskeskus aloittaa ensi vuoden alussa.
Liimatainen toivoo, että valtiota ei rinnastettaisi yksityiseen
sektoriin. Hän kertoo olevansa eri
mieltä ministeri Jan Vapaavuoren
kanssa siitä, pitääkö valtion työpaikkoja vähentää samaan aikana
kuin yksityisellä sektorilla menee
huonosti.
– Valtio ampuu itseänsä jalkaan,
jos se leikkaa tässä taloustilanteessa
resursseja niistä toiminnoista, joiden pitäisi palvella kansalaisia.
Työssä tylsistyvä työntekijä kokee, että työtehtävät eivät tarjoa riittävästi mielekkäitä haasteita,
niihin on vaikea keskittyä ja aika tuntuu kuluvan
hitaasti niiden parissa. Jos kiinnostavia tehtäviä
ei ole riittävästi, työntekijä passivoituu eikä laita
itseään likoon työssään.
Satunnaisena ilmiönä pitkäveteisyys on harmitonta, mutta pitkittyessään se voi vaikuttaa haitallisesti sekä yksilön hyvinvointiin että työpaikan
tuottavuuteen.
Myös asiantuntijatehtävissä toimivat kokevat
pitkästymistä. Miehet raportoivat enemmän tylsistymisen kokemusta kuin naiset. Ikäryhmistä
tylsistyneimpiä olivat alle 36-vuotiaat työntekijät.
– Nuorten työntekijöiden tylsistyminen saattaa
selittyä osittain sillä, että työelämässä paikkaansa
hakevat eivät ole vielä löytäneet itselle sopivia
tai riittävän haastavia työtehtäviä, pohtii tutkija
Lotta Harju Työterveyslaitoksesta.
Tylsistyneet työntekijät kokivat terveytensä ja
työkykynsä innostunutta työntekijää heikommaksi
vielä senkin jälkeen, kun taustatekijät, kuten ikä ja
toimiala, oli huomioitu. Tylsistyminen myös lisäsi
todennäköisyyttä suunnitella työpaikan vaihtoa
sekä aikomusta siirtyä ennenaikaiselle eläkkeelle. Tylsistymisen kokemukset myös lisäävät työn
kuormittavuutta, sillä työssä tylsistymisellä oli yhteys stressioireisiin.
Työssä tylsistymisen aiheuttama pahoinvointi
ei välttämättä näy eikä siitä mielellään puhuta työpaikalla. Tutkimuksen perusteella työntekijöiden
tylsistymisen ehkäisyyn kannattaa panostaa, sillä
työntekijöiden työhyvinvoinnilla ja motivaatiolla
on yhteys työn tuottavuuteen. Työhyvinvoinnilla
on vaikutusta myös työurien pituuteen.
TEKSTI: Lotta Harju pl
5
BITTIKATTAUS
Kunta-alalle oma työelämän
kehittämisohjelma
MIKON
PALSTA
Mikko Wikstedt
Järjestöjohtaja
Työpaikkakiusaaminen
on vakava asia
O
n ainakin yksi työelämän laatuasia, jossa
Suomi erottuu muista. Työpaikkakiusaaminen on täällä kaksi kertaa yleisempää
kuin keskimäärin muualla Euroopassa.
Viidesosaa suomalaisista on kiusattu työpaikalla.
Ruotsissa työpaikkakiusaamisen lukemat ovat vain
neljänneksen Suomen lukemista. Asiaa tutkinut
professori Liisa Keltikangas-Järvinen sanoo:
– Ennen kuin kiusaaminen voi tapahtua, pitää
olla se suuri joukko, joka taputtaa käsiään tai vähintään kääntää päänsä ja antaa kiusaamisen tapahtua.
Työpaikkakiusaaminen on tilanne, jossa yksi tai
useampi työyhteisön jäsen joutuu toistuvasti kielteisen ja vihamielisen käyttäytymisen kohteeksi. Se
on myös työturvallisuuslain 18§ ja 28§ mukaista
häirintää. Kiusaamisesta voi olla uhrille hyvin vakavia terveydellisiä vaikutuksia. Myös tilannetta
sivusta seuraavissa on todettu haitallisia seuraamuksia muun muassa hermostuneisuutta, masentuneisuutta, väsymystä ja uniongelmia.
Workplace Bullying Instituten tutkimuksessa listataan työpaikkakiusaamisen yleisimpiä taktiikoita. Kiusattua syytetään valheellisesti ”virheistä”, joita ei oikeasti
tehdä. Häntä tuijotetaan, käytös häntä kohtaan on uhkaavaa ja vihamielisyyttä osoitetaan selvästi.
Mitätöidään henkilön ajatuksia ja tunteita esimerkiksi kokouksissa. Käytetään mykkäkoulua ja/
tai eristetään muista. Kerrotaan perättömiä huhuja
tai juoruja henkilöstä. Kannustetaan ihmisiä kääntymään kiusattua vastaan. Julkisesti valehdellaan
henkilön tuloksista tai mitätöidään niitä. Sabotoidaan henkilön työpanos tai tiimin tavoite. Varmistetaan henkilön epäonnistuminen esimerkiksi projektissa jättämällä tarvittavat työt tahallisesti tekemättä
Työpaikkakiusaajista harva tunnistaa itsensä
kiusaajiksi tai sivusta seuraajiksi. Yllä oleva lista on
pieni lajitelma taktiikoista, mutta jos osakin niistä
tuntuu koskevan omaa työyhteisöäsi, ota asia puheeksi. Kierre on syytä katkaista ennen kuin se menee liian pitkälle.
6
Kunta-alalle on valmisteilla oma työelämän kehittämisohjelma Kunteko 2020. Sen tavoitteena on tehdä näkyväksi
kuntatyöpaikkojen hyvä kehittämistyö ja edistää työelämän kehittämistä osana kuntasektorin isoja uudistuksia.
Kuntasektorilla on pitkät perinteet tuottavuuden, tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiselle. Se edellyttää kuntalaisten ja henkilöstön osallistamista palvelutoiminnan kehittämiseen.
KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt
käynnistivät tammikuussa yhteisen Kunta-alan työelämän
kehittämisohjelman vuosille 2014–2020. Sen valmistelussa
on hyödynnetty kuntatyöpaikkojen tuloksellisuustyöstä ja
työurien pidentämisestä kertyneitä kokemuksia.
Kehittämisohjelman suuntaviivoina on tuloksellisuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen sekä
kuntaorganisaatioiden omista tarpeista lähtevien kehityshankkeiden tukeminen.
Sateenvarjona on kansallinen Työelämä 2020 –strategia.
Työkyky ja työturvallisuus
entistä tärkeämpiä
Työkykyä edistävä toiminta kuten panostaminen työntekijöiden osaamiseen, terveyteen ja elintapoihin sekä työturvallisuuteen on lisääntynyt. Työntekijöiden mahdollisuudet osallistua oman työpaikan kehittämiseen ovat myös
parantuneet.
Neljä viidestä palkansaajasta sanoi vuonna 2013, että
osaamisesta ja työympäristön turvallisuudesta huolehditaan työpaikalla ainakin jossain määrin. Etenkin pienillä
työpaikoilla on edistytty. Ero suurempiin organisaatioihin, joissa kehittäminen on tavallisempaa, on kaventunut.
Eri työntekijäryhmien väliset erot osallistumisessa,
oppimisessa sekä vaikuttamisessa omaan työhön ovat
säilyneet suurina läpi 2000-luvun. Ylemmille toimihenkilöille nämä ovat selvästi yleisempiä kuin muille.
Viime vuonna niiden osuus, jotka vastasivat, että työpaikalla kiinnitetään paljon huomiota työympäristön
turvallisuuteen, on huipussaan 16 vuoteen, 38 prosenttia. Samalla avain kolme prosenttia sanoi, että turvallisuusseikkoja ei ole lainkaan huomioitu. Muutos on
huomattava, sillä runsas viisitoista vuotta sitten melkein
viidennes sanoi, ettei turvallisuuteen kiinnitetty lainkaan
huomiota.
90 prosenttia palkansaajista tuntee työkykynsä hyväksi tai melko hyväksi. Osuus on pysynyt samalla
tasolla viime vuodet. Työntekijät kokevat fyysisen
työkykynsä heikommaksi kuin toimihenkilöt, mutta
henkisessä työkyvyssä ei juuri ole eroja.
Tiedot käyvät ilmi vuoden 2013 työolobarometristä
Työolobasrometri on tehty joka syksy vuoesta 1992 lähtien.
BITTIKATTAUS
Start up -rahoitus
uudistuu ensi vuonna
Nuoret innovatiiviset yritykset -rahoitus on suunnattu kaikkein
lupaavimmille suomalaisille startupeille. Rahoituksella tuetaan
yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tekes ottaa uudistukset
käyttöön ensi vuoden alusta.
Muutokset johtuvat Euroopan unionin valtiotukilainsäädännön uudistuksista. Uudistus koskee yrityksen ikää ja rahoitusmallia. Rahoitusta voidaan myöntää jatkossa alle 5-vuotiaille innovatiivisille yrityksille kun aiemmin rajana on ollut kuusi vuotta.
Uudessa mallissa yritys voi saada rahoitusta 500 000 euroa
avustuksena ja 750 000 euroa lainana. Avustuksen ja lainan yhdistelmänä kokonaisrahoitus on enimmillään 1,25 miljoonaa euroa. Aiemmin rahoitus on ollut 1-1,25 miljoonaa euroa avustusta
riippuen yrityksen kotipaikasta. Nyt tuen suuruus on kaikille yrityksille sama.
Vaatimus yrityksen tutkimus- ja kehityspanostuksesta laskee
nykyisestä 15 prosentista 10 prosenttiin ja muuta julkista tukea
koskeneet rajoitteet poistuvat, mikä tarjoaa entistä enemmän joustoa yritykselle.
Yrityksen on haettava vanhan mallin mukaista rahoitusta viimeistään 15. lokakuuta.
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari palkitsi
Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Jani-Petri Semin (kesk.)
liiton kultaisella ansiomerkilä yhdistyksen 70-vuotisjuhlien
yhteydessä. Vierellä Marika Semi.
Kansainväliset rakennusalan ammattimessut FinnBuild ovat 1.–3.10.
Messukeskuksessa Helsingissä. Insinööriliitto on mukana.
www.finnbuild.fi
Markkinointihenkistä insinööriä haetaan
Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto MTL kumppaneineen järjestää
Suomen markkinointihenkisin insinööri -kilpailun nostaakseen esille
markkinoinnin merkitystä kilpailukykytekijänä. Voittajalle on luvassa
10 000 euron palkinto. Kilpailun tuomaristoa johtaa Matti Alahuhta.
Kilpailussa menestyminen perustuu vahvoihin näyttöihin: voittaja on
innovatiivisesti ja tuloksellisesti yhdistänyt teknologia- ja markkinointiosaamista yrityksen liiketoiminnan kehittämisessä tai käynnistänyt
uutta yrittäjyyttä. Menestyminen kansainvälisillä markkinoilla luetaan
kilpailijan eduksi.
Nyt kolmatta kertaa järjestettävän kilpailun voitti edellisenä vuonna
Helkama Velox Oy:n toimitusjohtaja Jari Elamo. Elamo sai kiitosta
kiinnostavan kansainvälisen brändin rakentamisesta ja kotimaiseen laatuun ja työpaikkoihin panostamisesta.
Kilpailu on käynnissä 14.11.saakka. Kilpailuun voivat osallistua kaikki
diplomi-insinöörit ja insinöörit ja siihen voi myös ilmiantaa työtovereitaan tai tuttaviaan. Voittaja julkistetaan ja palkitaan ensi tammikuussa. Voittaja saa 10 000 euron palkinnon, jonka on lahjoittanut
Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö.
Tarkemmat osallistumisohjeet ovat osoitteessa www.markinssi.fi.
7
Mietipä hetki,
&
% $$ #(##&%%$%#$%#(!("(#$ # %
$%#$'#!$(((% $!"#$(##$($$(#( $ %$$$%% %#!&%%$%## # $$##&%%$%#%$ %$& &$'($$(($# $ #$&%%$%#&" %!#$&$
$##"#!#" %
%%$%#')$((#(%%$%#'$)&
%%$%#" $%#%& $$($&"$%
%
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Moraalitonta toimintaa
I
rtisanomisiin tähtäävät yt-neuvottelut
jatkuvat kiivaina niin yksityisellä kuin
julkisella sektorilla ja työttömyytemme
on jo lähes 1990-luvun alun luokkaa.
Näin pitkää taantumaa ei ole aiemmin
ollut. Krimin niemimaalta alkanut Ukrainan kriisi on vielä antanut oman iskunsa jo
orastavaan nousuun.
Massairtisanomiset ovat luoneet perässään erittäin ikävän lieveilmiön, palkan
alennukset. Oulun seudulta on paljastunut
muutama tapaus käyttää törkeästi hyväksi
hädänalaisten työttömien asemaa. Liiton
tietojen mukaan asialla on ollut pari yritystä, jotka ovat tarjonneet töitä kokeneille
suunnittelijoille 1 700–2 000 euron kuukausipalkalla.
Takavuosina muistan kuulleeni vastaavanlaisen yhden tarjouksen suunnittelu- ja
konsulttialalta. Kyseisellä alalla tehtiin tosin palkanalennussopimuksia yritystasolla
viime laman aikana sillä seurauksella, että
alan palkat laahaavat edelleen muuta teollisuutta jäljessä.
Sen lisäksi, että tämän tason palkkatarjoukset ovat moraalisesti täysin tuomittavia, ne
aiheuttavat myös ikävän pakkoraon työttömille työn hakijoille. Jos tarjottu työ on koulutusta vastaavaa eikä sitä ota vastaan, työttömyyskassa langettaa karenssin. Se ei ota
päätöksissään kantaa palkkatasoon. Tämä
on varmasti tiedossa näissä yrityksissä.
Olemme keskustelleet liitossa paljon tästä
ongelmasta ja tarvittaessa aiomme kohdistaa hakusaartoja kyseisille yrityksille. Myös
julkisuus tulee keinovalikoimaan, sillä tällä
tavoin toimivat yritykset eivät voi olla muutenkaan asianmukaisia työpaikkoja ja niitä
on syytä karttaa nyt ja tulevaisuudessa.
Toinen ajankohtainen aihe on eläkeneuvottelut, jotka ovat tätä kirjoittaessani loppusuoralla. Valitettavasti näyttää siltä, että
halu leikata eläkkeitä on ilmeinen. En näe
siinä mitään tasapuolista tai reilua, enkä
edes tarvetta. Jos karttumat heikentyvät ja
eläkeiän alarajaa nostetaan, vaikka nytkään
keskimääräinen eläköitymisikä ei ole 63–68
vuoden haarukassa vaan 60,9 vuotta, niin
miten ilman mitään työnantajia velvoittavia
toimia työurat voivat yhtäkkiä pidentyä ja
valtion talouden kestävyysvaje supistua.
Jos edellä mainitut toimet toteutuvat
Insinööriliiton lukuisista varoituksista
huolimatta, voivat pahimmillaan työuran
loppupäässä työttömyysjaksot pidentyä ja
kestävyysvaje entisestään paheta.
Ikävää on myös se, että eläkeasioista
ei juurikaan puhuta julkisuudessa aidolla
tavalla. Kuulemme vain yhtä totuutta,
työnantajien totuutta, joita eläkemaksut
harmittavat. Eläkemaksut ovat osa työnteon kokonaiskuluista eikä mikään erillinen
kuluerä.
Täytyy myös ymmärtää, että eläkkeitä
ei makseta valtion kassasta, vaan ne on kerätty palkoista työeläkemaksuina.
9
Jyrki Sauramäki arvostaa
yhteisten pelisääntöjen
sopimista työnantajan
kanssa.
10
Aktiivinen insinööri
Etelä-Pohjanmaalta
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Juha Harju
Luottamusmiestehtävissä voi
solmia ihmisiin ja yrityksiin
kontakteja, joista on hyötyä
myös omalle arkityölle. ››
11
Jyrki Sauramäki ja
Kimmo Kujanpää (oik.)
keskustelevat tuotteiden
laadusta.
12
T
uotepäällikkö Jyrki Sauramäki
työskentelee koneenohjausjärjestelmiä tuottavassa Epec Oy:ssä
Seinäjoella. Työ sisältää muun
muassa analyysia kilpailijoista ja
markkinoiden vaatimuksista sekä
uusien tuotteiden kustannuslaskelmia.
– Ulkomailla käyn esittelemässä tuotteita
asiakkaiden luona sekä alan messuilla ja seminaareissa.
Sauramäellä on matkapäiviä koti- ja ulkomailla noin 40 vuodessa; enimmillään niitä on
ollut 90. Epecin tuotteita myydään kaikkialle
maailmassa, koko tuotanto on kuitenkin Suomessa.
– Asiakkaat arvostavat, että tuotanto ja tuotekehitys ovat samassa paikassa, sanoo Epecin
toimitusjohtaja Jouni Matikainen.
– Jos on ongelmia, ne voidaan ratkaista saman tien.
Epec on älykkäisiin koneenohjausteknologioihin keskittynyt ratkaisutoimittaja. Se on
erikoistunut vaativissa ympäristöoloissa toimivien työkoneiden sulautettuihin ohjausjärjestelmiin, ajoneuvojen PC-laitteisiin sekä logistiikkajärjestelmiin. Tuotteiden täytyy kestää
kovia oloja, kuten suuria lämpötilanvaihteluita,
tärinää, kosteutta tai pölyä.
– Valmistamme tuotteita esimerkiksi sähköautoihin, Matikainen kertoo.
Epecin liikevaihto oli viime vuonna 15 miljoonaa euroa. Sen perusti yrittäjä Veikko Rintamäki vuonna 1978. Kymmenen vuotta sitten
hän myi yrityksen Ponsselle.
HENKILÖSTÖRYHMÄT LISÄÄNTYNEET
Kun Sauramäki aloitti ohjelmistosuunnittelijana Epecissä 14 vuotta sitten, yritys oli pieni.
Henkilöstöä oli kolmisenkymmentä. Talossa
oli yksi henkilöstöryhmä eli työntekijät johdon
lisäksi.
Nyt henkilöstöä on 115, joista 70 prosenttia
on insinöörejä tai diplomi-insinöörejä. Toimihenkilöille ja ylemmille toimihenkilöille on
muodostettu omat henkilöstöryhmänsä.
Mekaniikkainsinööri Sauramäki on talon
ensimmäinen ylempien luottamusmies; hän on
ollut tehtävässä suunnilleen yhtä kauan kuin
tuotepäällikkönä eli kahdeksan vuotta. Edustettavia hänellä on noin 20.
Yhteistyö kolmen henkilöstöryhmän luottamusmiesten kesken toimii hyvin, samoin
työnantajan kanssa. Noin kerran kuussa luottamusmiehet, toimitusjohtaja ja henkilöstöpäällikkö kokoontuvat käymään ajankohtaisia
asioita läpi.
– Yhdessä me luottamusmiehet olemme
edistäneet työhyvinvoinnin kehittämistä, esimerkiksi virkistysrahastoa, Sauramäki kertoo.
Rahastosta voi anoa pari kertaa vuodessa
rahoitusta henkilöstölle järjestettäviin tapahtumiin. Porukalla on esimerkiksi harjoiteltu
keilausta ja käyty tanssikurssilla.
Kerran vuodessa on konsernitason yhteistyöpalaveri, johon kokoontuvat Epecin ja Ponssen luottamushenkilöt ja johdot. Niissä päivitetään tiedot konsernin taloudellisesta tilanteesta
ja keskustellaan eri asioista henkilöstöhallinnon
ja luottamustoimisten näkökulmasta.
”Parhaat tulokset
neuvottelemalla.”
– Viimeksi isona asiana oli patentti- ja tuotesuojauspalkitseminen. Ponssella on patentteja, sen sijaan Epecillä on vuosittain neljä, viisi
tuotesuojausta, Sauramäki sanoo.
ONNISTUMINEN YHDESSÄ PALKITSEE
Sauramäki kokee luottamustoimessa palkitsevana, kun työnantajan kanssa yhdessä ratkaistaan asioita, joita henkilöstö on nostanut esille.
Hän oli mukana tekemässä ylempien toimihenkilöiden matkustusohjesäännöstöä. Se sisältää sopimuksen, kuinka korvataan matkalla
tehtyä ylityötä ja matka-aikaa.
Viikonloppuun ajoittuvasta matka-ajasta
korvataan korkeintaan 80 prosenttia ja viikolla
öiseen aikaan tapahtuvasta matkustamisesta
korvataan puolet. Ylityöt korvataan normaaliin
tapaan ylitöinä.
Sauramäelle vaikein hetki luottamusmiehenä oli yt-neuvottelut viitisen vuotta sitten,
jolloin työnantaja halusi leikata kuluja. Ne saatiin kunnialla päätökseen eikä ketään irtisanottu.
Osa vaihtoi lomarahan vapaaksi, tietyissä
toiminnoissa väkeä lomautettiin ja määräaikaisuuksia ei jatkettu.
AKTIIVINA VALTAKUNNAN TASOLLA
Jyrki Sauramäki on ollut Etelä-Pohjanmaan Insinöörien (EPI) hallituksen jäsenenä 10 vuotta.
Nykyisin hän on luottamusmiesvastaava, jolle
yhdistys tarjoaa luontevan verkoston. Arvostusta saavat myös kenttäpäällikkö Timo Ruokon kanssa järjestetyt luottamusmiestapaamiset.
Lisäksi Sauramäki on Insinööriliiton tesvaltuuskunnan varsinainen jäsen toista kautta.
Hänen mielestään tes-valtuuskunta kokoaa
yhteen luottamusmies- ja EPI:n hallituksen jäsenen työskentelyä. Tesvan kokouksiin viemisinään hänellä on paikallisia ajatuksia ja hyviä
käytäntöjä.
EPI:n näkökulmasta yksi hyvä käytäntö on
aktiivinen yhteydenpito jäseniin. Seinäjoen
ammattikorkeakoulusta valmistuneista insinööreistä 60 prosenttia jää alueelle töihin.
– Olemme onnistuneet nivomaan yhteen
yrityksiä ja ammattikorkeakoulua.
Sauramäen omalla työpaikalla on tiivis
yhteistyö Seinäjoen ammattikorkeakoulun
kanssa. Oppilaitos sijaitsee viereisessä rakennuksessa. Epecissä on joka kesä muutama insinööriopiskelija harjoittelussa tai lopputyötä tekemässä. Yrityksessä koetaan, että on helpompi
rekrytoida uutta väkeä, kun he ovat tuttuja jo
kesätöistä.
Sauramäki on aktiivinen mies muullakin
vapaa-ajallaan. Siihen mahtuu muun muassa
yhdistystoimintaa golfin tiimoilta, juniorivalmennusta sekä perheen kolmen pojan kuljettamista urheilutreeneihin.
Epec valmistaa muun
muassa työkoneiden
ohjausjärjestelmiä.
13
Juhani Pirinen on vetänyt
kosteus- ja hometalkoita
kohta viisi vuotta.
Kosteus- ja hometalkoot
alkavat purra
TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää
Lähes viidennes
maamme kouluista
ja päiväkodeista
kärsii kosteus- ja
homevaurioista,
hoitolaitoksista
joka neljäs.
14
K
osteus- ja hometalkoot
-projektin ohjelmapäällikkö Juhani Pirisen mukaan
Suomen rakennuskanta on
huolestuttavassa kunnossa. Lähes 750 000 ihmistä
altistuu päivittäin kodeissa, kouluissa
ja työpaikoilla.
Pirisen mukaan syyt ovat pääasiassa
menneiden vuosikymmenien suunnittelussa, rakennustyössä ja kosteudenhallinnassa, mutta myös käyttäjissä ja
huollossa.
Kaikkien hometalojen kertakorjaus
maksaisi eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan lähes 1,5 miljardia
euroa.
Ympäristöministeriö on viiden vuoden ajan tehnyt kuntien ja kuntayhtymien kanssa monipuolista yhteistyötä
Kosteus- ja hometalkoot -ohjelman
kanssa. Se tarjoaa informaatiota ja
opetusta sekä uusia toimintatapoja.
Monessa kunnassa on jo tehty pitkän tähtäimen toimenpideohjelma rakennuskannan kuntouttamiseksi.
– Tilojen monikäyttöisyyttä kannattaa myös miettiä, Pirinen painottaa.
Kiinteistön huoltoon
kannattaa Katja Outisen
mielestä satsata.
Hänen mukaansa syy nykyisiin ongelmiin sai alkunsa 1960-luvun lopun
muuttoliikkeen myötä. Sen ajan rakentamiselle oli tyypillistä sekä kiire että
pyrkimys edulliseen rakentamiseen.
Uusia innovaatioita, kuten elementtirakentaminen, matalat perustukset ja tasakatot, otettiin käyttöön ilman tutkimusta niiden pitkäaikaiskestävyydestä.
– Tuolloin rakennetuissa taloissa on
monia riskirakenteita kuten valesokkelit ja sisältäpäin lämmöneristetyt betoniset lattiat, Pirinen luettelee.
Matalat perustukset ja kellarinseinät ovat hänen mukaansa kaikkein
haitallisimpia. Kaksi kolmasosaa homeongelmista johtuu maata vasten
olevien rakenteiden vaurioista. Monissa kunnissa piillyt rahaongelma
aiheutti sen, ettei niissä harrastettu
kiinteistönhoitoa 10–15 vuoteen.
KUNNOSTUKSIA TEHTÄVÄ
Suunnittelijoille, isännöitsijöille ja taloyhtiöiden hallituksille on tekeillä
käytännönläheinen opas kosteusteknisesti turvallisista korjausrakentamisen
periaateratkaisuista.
– Suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon kannattaa satsata, sanoo yliinsinööri Katja Outinen.
Hänen vastuullaan on ympäristöministeriön käynnistämä kosteusmääräysten uudistamisen. Sen taustalla on
eduskunnan kannanotto kosteus- ja
homeongelmista, joka edellyttää ottamaan paremmin huomioon rakennus-
Vaurioiden selvittäminen
on Paula Hännisen
mukaan haastavaa.
”Korjauksiin on
herätty viime
hetkellä.”
ten terveellisyyteen liittyvät seikat sekä
rakennustyömaiden kosteudenhallinnan parantamisen.
Maankäyttö- ja rakennuslain muutos vuosi sitten säätää rakennuksen
olennaisista teknisistä vaatimuksista
uudis- ja korjausrakentamisessa. Asetuksella tullaan antamaan säädökset
rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä olosuhteista.
– Sisäilman sekä kosteus-, lämpöja valaistusolosuhteiden pitää olla
terveellinen ja turvallinen, Outinen
mainitsee esimerkin.
Rakennustuotteiden CE-merkinnän
pakollisuus aiheuttaa muutostarvetta
rakentamismääräyksiin.
–Ministeriö selvittää tarvetta
asettaa kansallisia tuotekohtaisia
vaatimuksia tärkeimmille rakennustuotteille, kuten vedeneristys- ja
höyrynsulkutuotteet sekä vesi- ja viemärilaitteistot, hän kertoo.
LISÄOPPIA TARKASTAJILLE
Rakennusteollisuuden koulutuskeskus RATEKO alkoi viime keväänä
kouluttaa rakennusteknisen perus-
koulutuksen saaneita rakentamisen
terveellisyyteen liittyvissä asioissa.
Täydennyskoulutus on saanut koulun
penkille rakennusten kuntotutkijoita,
rakennusterveyden asiantuntijoita ja
korjaussuunnittelijoita.
Tietojen päivittäminen on aiheellista siksikin, että terveydensuojelulakiin on ehdotettu tiukennuksia koskien tutkijoiden pätevyysvaatimuksia.
– Koulutus on sekä tarpeellinen että
mielenkiintoinen, terveystarkastaja
Paula Hänninen sanoo.
Hän tarkastaa Porvoon lisäksi Sipoon, Askolan, Pornaisten, Lapinjärven ja Loviisan rakennusten kuntoa
terveydensuojelulain perusteella. Ympäristötekniikan insinööriksi valmistunut Hänninen pääsee RATEKOn
koulutuksessa perehtymään myös rakennustekniikkaan.
– Terveystarkastajan työ on haastavaa, sillä monesti tutkittavassa kohteessa ei haise eikä näy vaurioita, mutta
käyttäjillä on oireilua, hän kertoo.
Silloin on tehtävä kuntotutkimus ja
avattava riskirakenteet eli valesokkelit,
salaojat, vesieristeet ja alapohja.
Terveydensuojelulakiin vedoten
kiinteistönomistaja voidaan velvoittaa
korjaamaan. Kunnissa vastuullinen
taho on kunnan tilapalvelut, joka käyttää yksityisiä kuntotarkastajia kartoituksien tekemisessä.
Terveyshaitat kosteus- ja homeongelmista kunnissa maksavat lähes 450
miljoonaa euroa vuodessa.
15
Ydinvoima poliittisessa
TEKSTI: Petteri Oksa, elinkeinopoliittinen asiamies KUVA: TVO
Energia on politiikkaa.
Ydinenergia on sitä
vielä enemmän.
Syksyllä ydinvoima
on poliittisessa
käsittelyssä tosissaan.
Y
dinvoiman rakentamisessa sekä periaatepäätöstä, rakentamislupaa
että käyttölupaa haetaan
valtioneuvostolta. Periaatepäätös viedään lisäksi eduskunnan käsiteltäväksi, jolloin se
voi kumota päätöksen tai päättää, että
päätös jää sellaisenaan voimaan.
Periaatepäätöksessä kiinnitetään
erityisesti huomiota ydinlaitoshankeen tarpeellisuuteen energiahuollon
kannalta, sijaintipaikan sopivuuteen ja
laitoksen ympäristövaikutuksiin sekä
ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon
järjestämiseen. Rakennus- ja käyttölu-
16
van myöntää valtioneuvosto ydinenergialaissa määriteltyjen perusteiden
mukaan.
Eduskunta myönsi vuonna 2010
periaatepäätöksen kahdelle ydinlaitoshankkeelle. Toinen on Fennovoiman hanke, jossa Pyhäjoelle nousisi
ensimmäinen reaktori. Toinen lupa on
TVO:lla Olkiluotoon rakennettavaa
neljättä reaktoria varten.
Kummallakin hankkeella on omat
ongelmansa. Siksi ne ovat joutuneet
ottamaan askeleen prosessissa taaksepäin. Kumpikin luvanhaltija jätti hakemuksen täydentääkseen saamaansa
lupaa.
olisi 66 prosenttia. Osan kotimaisista
sijoittajista luovuttua hankkeesta ollaan vähän päälle 50 prosentin tasossa.
Lopullinen osuus ei vielä ole tiedossa.
Olkiluoto 3:n rakentamiset ongelmat ovat kaikille julkisuudesta tuttuja.
TVO:n kohdalla kyse on siis aikataulusta. Yhtiö sanoo, että uuden reaktorin rakentamisen aloittaminen ei
onnistu niin kauan kuin edellisen rakentamistyöt ovat kesken. Ongelman
muodostaa se, että periaatepäätökset ovat määräaikaisia. Yhtiön pitäisi
hakea rakennuslupaa viiden vuoden
aikana.
MIKÄ IHMEEN TÄYDENNYSLUPA?
RAHA JA AIKATAULU
Fennovoiman hankkeen kohdalla kyse
on ensisijaisesti rahasta – tai tarkemmin
sanoen hankkeen rahoituksen kotimaisen osuuden tasosta. Muutoksia on ollut
muitakin, muun muassa aiottu laitetoimittaja ja rahoittaja ovat muuttuneet
saksalaisesta venäläiseksi.
Yhtiön oma alkuperäinen tavoite
oli, että kotimaisen omistuksen taso
Ydinenergialaki ei tunne täydennyslupamenettelyä tai mainitse tapaa, jolla
jo tehtyä periaatepäätöstä voidaan
muuttaa tai täydentää. Siksi nyt käsittelyyn tulevia täydennyksiä kohdellaan prosessissa kuin uusia lupia eli
ne menevät hallituksesta eduskuntaan
päätettäväksi.
Ainakin enemmistön oikeudellinen ja poliittinen tulkinta on ollut se,
prosessissa
että koska molemmilla hakijoilla on
jo periaateluvat, niin kysymyksessä
ei ole uusi lupaprosessi, vaan vanhan
muuttaminen. Näin hallitusohjelmassa
oleva kirjaus siitä, että uusia ydinvoimalalupia ei myönnetä, täyttyy.
Poliittista tulkintaa käytetään muutenkin. Laissa ei ole mitään mainintoja
siitä, mikä pitäisi olla laitoshankkeen
kotimainen rahoitusaste. Kysymys ei
siis ole lain kirjaimen täyttämisestä,
vaan sen tulkinnasta, joka on poliittisesti hyväksyttävää.
Laki ei tunne myöskään mahdollisuutta anoa jatkoaikaa luvalle. Taas on
poliittisen pohdinnan ja näkemysten
aika. Hakemuksia harkitessaan hallitus
viestitti, että molemmissa hankkeissa
on kysymys tilanteista, joita lakia
säädettäessä ei ole osattu huomioida.
Tällä haluttiin kertoa, että hankkeet
voidaan tulkita täydennyksinä.
FENNOVOIMA ETEENPÄIN
Henki ennen päätöksiä oli se, että molemmat tai ainakin toinen lupahakemuksista hyväksytään. Ennakoitavissa
on myös, että eduskunnasta löytyy
enemmistö luvan myöntämiseksi.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
ilmoitti 15.9., että vain Fennovoiman
hakemus menee eteenpäin. TVO ei siis
saa jatkoaikaansa. Lopullinen päätös
Fennovoiman osalta on odotettavissa
jouluksi.
Vihreät ovat yksiselitteisesti ilmoittaneet jättävänsä hallituksen, kun
lupia myönnetään. Heille poliittinen
tulkinta on ollut se, että kysymyksessä
ovat uudet luvat. Hallituksen muut
puolueet ovat ilmoittaneet hallituksen
tästä huolimatta jatkavan. Jos vihreät
uhkauksensa toteuttavat, hallituksen enemmistö kutistuu 102 kansanedustajaan.
Seurauksia tulee TVO:n anomuksen hylkäämisestäkin. Se tarkoittaa,
että tulevaisuudessa Suomen energiantuotannossa häämöttää iso aukko
nykyisten ydinvoimaloiden käyttöiän
loppuessa. On vähintäänkin epäselvää, miten tämä aukko voidaan paikata kotimaisella tuotannolla ilman
ydinvoimaa.
Tulossa parempaa
ydinvoimaa
Ydinvoimaloiden reaktorityypit on tapana
jakaa sukupolviin. Suurin osa käytössä olevista reaktoreista edustaa toista sukupolvea. Olkiluotoon rakenteilla oleva yksikkö
on paranneltu kevytvesireaktori, kolmatta
polvea.
Seuraava sukupolvi lupaa parempaa
ydinvoimaa. Uudelta tekniikalta odotetaan uusien polttoaineiden hyödyntämistä, uraanivarantojen riittävyyden parantamista, polttoaineen uudelleenkierrätystä,
jätteen määrän ja sen radioaktiivisuuden pienentämistä sekä yhteistuotannon
mahdollistamista.
Suuri osa tulevan polven reaktoritekniikoista perustuu niin sanottuun hyötöön. Hyötöreaktori pystyy tuottamaan
omaa fissiilistä polttoainettaan sellaisista
isotoopeista, jotka eivät halkea neutronien
vaikutuksesta.
Tätä halkeavaa isotooppia on luonnonuraanissa vain 0,7 prosenttia. Nykyisin
sitä joudutaan rikastamaan muutamaan
prosenttiin perinteisiä reaktoreita varten.
Hyötöreaktorit pystyvät siis käyttämään
yleisintä uraanin isotooppia, joka tällä hetkellä jää käyttämättä. Ne voivat hyödyntää
myös perinteisten ydinvoimaloiden ydinjätettä. Näiden reaktorien tuottama jäte
on aktiivista satoja vuosia nyt puhuttujen
tuhansien sijasta.
USEITA TEKNIIKOITA KÄYTÖSSÄ
Neljännen sukupolven tekniikoita on kuitenkin lukuisia. Keskenään erilaisia esimerkkejä ovat sulasuolareaktori ja erittäin
korkean lämpötilan reaktori.
Erittäin korkeiden lämpötilojen reaktoreissa käytetään jäähdytteenä kaasua,
jonka lämpötila voi olla jopa tuhat astetta. Korkea lämpötila mahdollistaa prosessihöyryn tai vedyn tuottamisen sähkön
ohella.
Vedyn valmistus ydinreaktorissa termokemiallisesti rikkiä ja jodia hyödyntävän prosessin avulla olisi merkittävä parannus ydinvoiman kilpailukykyyn, vaikka
reaktorityyppi ei olekaan hyötöreaktori.
Sulasuolareaktorissa polttoaine on
nestemäisessä muodossa, suolaseoksena.
Suola toimii myös jäähdytteenä. Reaktori
ei tarvitse kallista paineastiaa, koska suolan kiehumispiste ylittää reaktorin käyttölämpötilan ja toimii ilmakehän paineessa.
Suola ei missään oloissa syty palamaan,
eikä reaktorin polttoaine voi sulaa, koska
se on jo sulassa muodossa.
17
Talven sähkönsaanti on turvattu
TEKSTI: Birgitta Suorsa /UP ja KUVA: Tuomo Väinämö /Gorilla
Suomen käyttämästä maakaasusta kaikki tulee
Venäjältä, samoin osa uraanista, raakaöljystä, kivihiilestä
ja sähköstä. Jos Venäjä laajentaa talouspakotteitaan
energiaan, Suomessa selvitään silti talven yli.
18
Suomessa sähköntarpeen
huippu on noin 15 000
megawattia. Sähköä kuluu
eniten oikein kylminä
talvipäivinä.
S
ähköntuonti Venäjältä
on enää murto-osa aiemmasta. Kaksi siirtoyhteyttä Ruotsiin takaa, että
sähköä saadaan Norjasta
ja Ruotsista.
Tavallisena syyskuun iltapäivänä
Venäjältä tuli Suomen verkkoon 341
megawattia ja Ruotsista 2 600 megawattia. Norjasta syötettiin PohjoisSuomen verkkoon 30 megawattia. Samaan aikaan Suomesta siirtyi Viroon
335 megawattia.
Sähköntuonti Ruotsista on niin
suurta, ettei valmisteilla olevan Olkiluoto 3:n tuotanto riitä sitä täysin korvaamaan.
Reilu neljäsosa Suomen energiasta
tuotetaan ydinvoimalla. Ydinvoimaloista kaksi on valmistettu Neuvostoliitosta, ja niiden uraani tuodaan
Venäjältä.
Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Kananen vakuuttaa, että
uraania riittää.
– Uraania on aina vähintään vuoden tarpeiksi eteenpäin. Vaikka uraanin tuonti lakkaisi heti, ydinvoimalat
kävisivät varastossa olevalla määrällä
ainakin vuoden.
Muiden polttoaineiden maahantuojilla pitää huoltovarmuusvelvoitteen mukaan olla kivihiiltä vähintään
kolmeksi kuukaudeksi, öljytuotteita
vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Mukana ovat myös liikennepoltto-aineet.
– Kun näiden lisäksi lasketaan mukaan valtion varmuusvarastot, tuontipolttoaineita riittää nykykäytöllä
viiden kuukauden tarpeisiin, Kananen
kertoo.
SUOMI ON HAAVOITTUVAINEN
Euroopan komission selvitti keväällä, kuinka energiariippuvainen
Euroopan unioni on. Omillaan tulisivat toimeen vain Tanska ja Viro.
”Sähkönsaannin
poikkeuksiin on
varauduttu.”
Niidenkin energiasta noin viidennes
tulee muualta.
Täysin tai miltei täysin riippuvaisia
tuontienergiasta ovat Liettua, Irlanti
ja Italia.
Suomi kuuluu keskikastiin muun
muassa Ison-Britannian ja Espanjan
kanssa. Näissä maissa tuontienergian
osuus on 40– 60 prosenttia.
Komissio huomauttaa, että Suomi
ja Baltian maat ovat haavoittuvaisia
maakaasun osalta. Suomessa maakaasua ei voida varastoida maapohjan
takia toisin kuin Saksassa, Italiassa ja
Isossa-Britanniassa, joissa kaasua on
varastoitu esimerkiksi vanhoihin kaivoksiin.
Etenkin tammi-maaliskuussa
Suomi voi komission raportin mukaan
joutua pulaan, koska energiaa tarvitaan paljon lämmitykseen. Kymmenesosa maakaasusta menee lämmitykseen.
Huoltovarmuuskeskuksesta vakuutetaan, että kaukolämpö- ja sähkölaitokset toimivat joka tapauksessa.
Maakaasun sijaan voidaan käyttää
esimerkiksi kevyttä polttoöljyä tai kivihiiltä.
Maakaasusopimus Gasum Oy:n
kanssa on voimassa vuoteen 2025.
Maakaasun korvaaminen tulisi kalliiksi, sillä sitä korvaava öljy pitäisi
kuljettaa maanteitse. Jos maakaasu
täytyisi korvata pakotteiden takia koko
EU:ssa, öljyn hinta nousisi roimasti.
VOIMALOITA SULJETAAN
Energiavirastosta muistutetaan, että
Suomessa sähköntarve on viime vuosina vähentynyt. Tosin kylminä talvipäivinä sähköä tarvitaan paljon – jokaisena niistä noin 15 000 megawattia.
Tehoreservinä ovat olleet muun
muassa hiililaudevoimalat. Niitä suljetaan lähivuosina.
– Seuraavan viiden tai kymmenen
vuoden sisällä suljetaan monta voimalaa, Energiaviraston ylijohtaja Riku
Huttunen sanoo.
Loviisan ydinvoimaloiden toimiluvat päättyvät 2027 ja 2030. Huttunen
huomauttaa, että niiden toimintalupia
voidaan pidentää vielä, jos laitokset
ovat kunnossa.
SÄHKÖNKATKOJA KIERRÄTETÄÄN
Suomi on varautunut sähkönsaannin
poikkeustilanteisiin. Suomen kantaverkosta vastaavan Fingridin kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo kertoo, että
jakeluverkkoyhtiöillä on tarkemmat
suunnitelmat mahdollisiin poikkeustilanteisiin.
Jos sähkönsaantiin tulee häiriöitä,
Fingrid antaa ohjeet paikallisille yhtiöille.
– Me katsomme valtakunnan tasolla, mikä on rajoitustarve. Sähköyhtiöt jakavat rajoitukset eteenpäin siten,
että kukin alue on tunnin tai kaksi
kerrallaan ilman sähköä.
Uusitalo painottaa, että elintärkeät
kohteet, kuten sairaalat, on rajattu sähkökatkojen ulkopuolelle.
Jakeluyhtiöt eivät välttämättä erottele, saavatko sähköä ensisijassa teollisuuslaitokset vai kotitaloudet. Periaatteena on, ettei talojen lämmitystä
katkaista.
– Teollisuuslaitokset ovat yleensä
varautuneet sähkökatkoksiin, ja ne tulevat yleensä muista syistä kuin rajoituksista, Uusitalo toteaa.
19
Kuvateksti
Afrikassa huima
it-alan kasvu
TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Kimmo Brandt, Pekka Kankaan kotiarkisto ja Hannelie Coetzee /MediaClubSouthAfrica.com
Pekka Kangas retkellä
Afrikan eteläkärjessä.
20
Afrikan maat
loikkaavat monen
verkkosukupolven yli
suoraan älypuhelimiin
ja mobiililaitteisiin.
Suomalainen
Tecnotree on hyvin
kehityksessä mukana.
Kolmasosa sen
liikevaihdosta tulee jo
kaupasta paikallisille
teleoperaattoreille.
”Suomella on hyvä maine Afrikassa.”
T
ecnotreen tärkein yhteistyökumppani Afrikassa
on mantereen johtava televiestintäkonserni MTN
Group. Sillä on noin 200
miljoonaa asiakasta yli
20 maassa.
– Afrikassa on valtavat kasvumarkkinat niin tilaaja- ja liikennemäärissä kuin yksittäisen käyttäjän
palveluissa, kaupallinen johtaja Ilkka
Aura kertoo.
Tecnotreella on Afrikassa toimintaa jo 15 maassa. Tuotekehitys tehdään pääosin Bangaloressa Intiassa,
jossa on noin 800 yrityksen yli tuhannesta työntekijöitä. Jonkin verran
tuotekehitystä tehdään myös Irlannissa ja Suomessa.
Yrityksen tuotanto on vuosien
mittaan kehittynyt henkilöhakulaitteista kohti puheposti- ja ennakkomaksujärjestelmiä ja nykyisiä
it-järjestelmien lisäarvopalveluja.
Intialaisen Lifetree -ohjelmistoyrityksen oston jälkeen vuonna
2009 Tecnomen-nimi muutettiin
Tecnotreeksi.
YHDEN SUKUPOLVEN YLI
Tecnotreen nykyisen toiminnan pääpaino on laskutus- ja asiakashallintajärjestelmissä sekä uusien palvelujen
kehittämisessä.
– Afrikassa hypätään ainakin
yhden päätelaitesukupolven yli,
kun siirrytään suoraan älypuhelimiin, tuotepäällikkö Pekka Kangas
sanoo.
Mikromaksujärjestelmät ovat
siellä kehittyneitä ja virtuaalirahalla
voi maksaa jo monet palvelut, kuten
parturin ja taksin. Käteistä ei siis aina
tarvita.
Kankaan asemapaikkana on jo
muutaman vuoden ollut Dubai Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa.
Sieltä käsin hoituu kauppa myös pariinkymmeneen Afrikan maahan.
Kankaan mukaan Afrikassa on
isoja alueita, joissa operaattorin
kasvu on saattanut perustua siihen,
Ilkka Aura tuntee
kaupanteon
kiemurat
Afrikassa.
että se on ostanut yhden tukiaseman
ja dieselgeneraattorin. Sitten on lähetetty poika reppu täynnä prepaidmaksukortteja myymään niitä
kylissä.
– Saattaa kuulostaa huvittavalta,
mutta näin se on toiminut.
Sähkönsaanti on usein ongelma
infrastruktuuriltaan kehittymättömissä maissa. Pätkivät lankayhteydet
eivät piinaa enää, sillä lähes 90 prosenttia Afrikan teleliikenteestä tapahtuu jo mobiilisti.
TÄRKEÄT LISÄARVOPALVELUT
Teleoperaattorikentän voimakas
muutos ja mobiililaitteiden esiintulo
ovat panneet operaattorit etsimään
uusia kasvumahdollisuuksia. Internetin kautta käytettävät Skype, WhatsApp ja Lync ovat jo syöneet perinteisiä operaattoripalveluja.
– Kuluttajat kaipaavat elämyksiä,
Aura sanoo.
Matkapuhelinverkkojen vastaajapalvelut ovat olleet perinteistä
Tecnotreen osaamisaluetta. Uusinta
uutta edustaa Visual Voice Mail eli
oman viestin hallinta älypuhelimella
sähköpostin tavoin.
– Autamme teleoperaattoreita
luomaan uusia palveluita ja kasvuuria. Näitä on erityisesti it-puolella ja
kommunikaatiopalveluissa.
ILMASILTA AFRIKKAAN
Pekka Kankaan mukaan EteläAfrikassa on hienoja innovaatioita
enemmän kuin EU:ssa konsanaan.
Valtiot panostavat koulutukseen,
niinpä parhaat opiskelijat lähetetään ulkomaisiin yliopistoihin
opiskelemaan.
– Ammattitaito on kohdillaan ja
insinööritaito on korkealla, insinööri
Kangas kehuu.
Tecnotree toivoo enemmän yhteistyötä koulutuksen alueella korkeakoulujen, yliopistojen ja yritysten
välillä.
Finpro on ansiokkaasti auttanut
yrityksiä tarjoamalla tiloja käyttöön
ja eri maiden lähetystöt ovat avanneet ovia yritysten edustajille. Myös
expatriaatit ovat auttaneet start up
-yrityksiä.
SUOMALAISUUTTA ARVOSTETAAN
Suomalaisuus on vahva sana Afrikassa ja Lähi-Idässä. Kankaan arvelujen mukaan tämä on perua paperiteollisuuden ja Nokian pitkästä
läsnäolosta mantereella.
– Olemme rehtiä porukkaa
emmekä yritä huiputtaa, Kangas
tiivistää.
Suomi geopoliittisesti neutraalina maana pystyy hänen mukaansa
toimimaan alueella helpommin kuin
amerikkalaiset, kiinalaiset ja israelilaiset yritykset. Muslimimaat katsovat tarkkaan kenen kanssa tekevät
kauppaa.
Yksi merkittävä kilpailutekijä on
myös kyvykkyys toimia vaikeillakin
alueilla ja suorittaa projektit loppuun
saakka. Esimerkiksi Jemenin, Sudanin ja Nigerian kulttuurit poikkeavat huomattavasti suomalaisesta.
Alueella työskentelevä voi törmätä
huomattaviin riskeihin, alueella on
sotia ja sairaudet leviävät.
– Menen sinne, minne pitää, jos
vain paikallinen lentoyhtiö lentää
paikalle, Kangas naurahtaa.
Jalat maassa, järki päässä – se on
suomalaisen insinöörin motto.
21
Toiveena
tasa-arvo
TEKSTI: Anu Väätäjä /YTN KUVA: Annika Rauhala
Kaupan alan ylemmät
toimihenkilöt tarvitsevat
oman työehtosopimuksen.
K
aupan alan ylemmät toimihenkilöt työskentelevät
asiantuntija- ja esimiestehtävissä niin vähittäiskuin tukkukaupassakin.
Ylempiä toimihenkilöitä
alalla työskentelee noin 30 000.
Toimiala on yksi suurimmista koko
Suomessa. Vielä viisi vuotta sitten
ala arvioi tarvitsevansa useita tuhansia osaajia lisää, mutta ennusteet ovat
muuttuneet synkemmiksi viime
vuosina.
Ala on ollut rakennemuutoksen
kourissa viimeiset vuodet, jossa esimerkiksi verkkokaupan kasvulla on
ollut merkittävä rooli. Eikä vaikea taloudellinen tilanne ole jättänyt myöskään kaupan alaa osattomaksi. Kahden
viime vuoden sisään alalla on nähty
massiivisia irtisanomisia, jotka käynnistyivät jo ennen talouden taantumaa. Irtisanomisilta eivät ole välttyneet ylemmät toimihenkilötkään.
– Yritykset petrasivat tuloskunto22
aan irtisanomalla henkilöstöään jo
ennen taantumaa. Niihin ei ollut tuolloin minkäänlaisia perusteita, kun alan
yritykset tahkosivat samaan aikaan
voitollisia tuloksia, arvioi kaupan alan
vastuullinen asiamies Ville-Veikko
Rantamaula Ylemmät Toimihenkilöt
YTN:stä.
Vuoden sisään irtisanomistahti
on kiihtynyt ja lisää on odotettavissa.
Uusia toimintamalleja työstetään
useissa yrityksissä, joissa keskiössä
ovat osaaminen sekä henkilöstö.
Kaikki henkilöstöryhmät eivät voi antaa panostaan tärkeään työhön, sillä
ylemmillä toimihenkilöillä ei alalla ole
omaa sopimusta.
– Oman työehtosopimuksen puute
näkyy paitsi ylempien toimihenkilöiden asemassa ja palkkatasossa, myös
siinä, ettemme monestikaan ole mukana kehittämässä yrityksen toimintamalleja ja sitä kautta tulevaisuuden
menestystekijöitä, Rantamaula sanoo.
– Jäsenillämme alan tuloksenteki-
jöinä olisi varmasti annettavaa myös
tällaiseen kehittämistyöhön. On merkillistä, ettei sellaista haluta sopimusteitse hyödyntää, hän pohtii.
TYÖNANTAJALLA PENSEÄ ASENNE
YTN on käynyt vuosia alan työnantajaa edustavan Kaupan Liiton kanssa
neuvotteluja ylempien toimihenkilöiden työsuhteiden ehdoista sekä työehtosopimuksen tarpeesta. Työnantajan
mielestä työehtosopimus on kankea
malli ja vanhanaikainen tapa sopia
alan ylempien toimihenkilöiden asemasta.
Konkreettisimmin työnantajien
välinpitämätön asenne on näkynyt
esimerkiksi keskitettyjen ratkaisujen
implementoinnissa eri toimialoille.
Varsin usein näiden sopimusten yleiskorotukset on maksettu muille sovitusti – paitsi kaupan alan ylemmille
toimihenkilöille.
Kaupan Liitto ei edes suosittele
omille jäsenyrityksilleen työllisyys- ja
Ylempien toimihenkilöiden
henkilöstöedustaja
Mirja Juslin toivoo, että
ylemmät toimihenkilöt
ymmärtäisivät
järjestäytymisen tärkeyden
myös kaupan alalla.
kasvusopimuksen mukaisten palkankorotusten maksamista alan ylemmille toimihenkilöille. Jo vuonna
2011 solmitun raamisopimuksen mukaiset palkankorotukset jäi valtaosin
kaupan alan ylemmillä toimihenkilöiltä saamatta.
– Pahimmillaan jäsenistössämme
on ihmisiä, jotka ovat jo toista kertaa
korotusten ulkopuolella ja ”nollakorotusvuosia” on takana jo neljä vuotta,
Rantamaula huomauttaa.
Hän pitää käsittämätöntä, ettei
alan kaikkia henkilöstöryhmiä kohdella tasa-arvoisesti.
– Välillä tuntuu, että työnantajat
ovat pitäneet työehdoista sekä palkankorotuksista neuvoteltaessa akavalaisia täysin pilkkanaan. Työantajan välipitämätön asenne sekä haluttomuus
neuvotella ovat olleet pitkään tiedossa
ja nyt meille riittää.
KOHTI OMAA TYÖEHTOSOPIMUSTA
YTN uudisti kaupan alan edunvalvontatyön kokonaisuudestaan kuluvan vuoden alusta. Alalle perustetun
projektiryhmän voimin etsitään uusia
tulokulmia edunvalvontatyöhön jäsenistön tuella. Insinööriliiton edustaja työryhmässä on projektiasiamies
Ulla-Mari Pasala.
Toiminnalla on yksi selkeä tavoite:
kaupan alan ylemmille toimihenkilöille oma työehtosopimus vuoteen
2016 mennessä.
– Syyskuun alussa alkanut kenttäkierros on osoittanut, että toiminnalle
on tilausta. Kentän tuki on tässä työssä
tärkeää ja se meillä on, Pasala sanoo.
Kaupan alan ylempien toimihenkilöiden oma työehtosopimus tuo oikeudenmukaisuutta ja vakautta.
– Tällä hetkellä käytännöt ja työsuhteen ehdot ovat todella kirjavat, jopa
työpaikkojen sisällä, Pasala kertoo.
Tarve yhteiselle sopimukselle
Matkustusajan ja ylitöiden korvaamisesta sekä
etätöistä sopiminen hiertävät monilla työpaikoilla.
Asiat ovat tuttuja myös kaupan alalla.
– Meillä Cramolla on hyvä työyhteisö. Keskustelu johdon ja
henkilöstön välillä on sujuvaa,
sanoo rakennuskoneita vuokraavalla Cramolla laatupäällikkönä toimiva Mirja Juslin.
– Olemme kaikki sitä mieltä,
että tämä on hyvä työpaikka.
Mutta mekin olemme törmänneet muutamaan ongelmaan,
joita aiheuttaa se, että kaupan
alalla ei ole omaa työehtosopimusta.
Juslin arvelee, että monet asiat
olisivat sovittu jos ennalta, jos
työehtosopimus olisi olemassa.
Cramolla maksetaan ylityökorvauksia, vaikka niiden maksaminen tuntuu vaihtelevan
toiminnoittain. Ensimmäistä
kauttaan ylempien toimihenkilöiden toimiva henkilöstöedustaja kertoo, etätöiden tekemisestä
on vaihtelevia käytäntöjä, koska
asiasta ei ole erikseen sovittu.
HYÖTYÄ MOLEMMIN PUOLIN
Juslin arvelee, että kunnon työehtosopimuksesta hyötyisivät
sekä työntekijät että työnantajat.
Työnantajan ei tarvitsisi miettiä
erikseen joka kerta ja jokaisen ihmisen kohdalla, miten
toimitaan, kun asiat on sovittu
selkeästi.
Työehtosopimus toisi tasa-arvoa eri henkilöstöryhmien välille.
– Yksittäiset ihmiset, erityisesti ylemmät toimihenkilöt,
kuvittelevat olevansa niin hyviä
neuvottelijoita, että saavat muita
paremmat ehdot. Tämä ei ole
totta, erittäin harva pystyy siihen,
Juslin muistuttaa.
Hänen työpaikallaan tilanne
on siinä mielessä useimpia muita
paremmin, että työnantaja on
maksanut palkankorotukset samalla tavoin kuin muillekin henkilöstöryhmille.
Rakennusalaa sivuavalla palvelualalla on taloudellisesti tiukkaa ja Cramollakin on käyty ytneuvotteluja.
– Firmassa oli lomautustarve
koko henkilöstölle. Saimme puolitettua lomautukset, sillä henkilöstö teki aloitteita säästöihin
yksinkertaisissa, jokapäiväisissä
asioissa.
Parhaillaan vuorotteluvapaalla
oleva Juslin kokee henkilöstön ja
johdon väliset keskustelut erittäin
tärkeiksi; hän haluaa jatkossakin
olla niissä mukana. Sen tähden
hän aikoo asettua ehdolle seuraavissa luottamusvaltuutettuvaaleissa.
Teksti: Kirsi Tamminen
23
Sovittelu tarjoaa
työkaluja työpaikan
hankauksiin
TEKSTI: Kirsi Tamminen ja KUVAT: Jarkko Vertanen ja Shutterstock
Työyhteisösovittelija
perää työpaikoille lisää
avointa keskustelua,
jonka kautta syntyy usein
työskentelyä parantavaa
joukkuehenkeä.
24
”Työyhteisön
pitää jakaa
yhteinen
päämäärä.”
K
un työyhteisössä on
kiusaamista, epäasiallista toimintaa, tarvetta
yhteistyön kehittämiseen
tai yhteisymmärryksen luomiseen, paikalle
voidaan kutsua työyhteisösovittelija.
Erilaisten muutosprosessien, kuten ytneuvottelujen tai fuusioiden, jälkeen
syntyy usein konflikteja ja jännitteitä,
joita voidaan purkaa työyhteisösovittelulla.
– Yrityksessä ihmisten täytyy tulla
toimeen sen verran, että saadaan aikaiseksi tulos, jota henkilöstöltä odotetaan, sanoo työyhteisösovittelija Seppo
Mäki IC Insightista.
Mäen mielestä suomalaisilla työpaikoilla keskustellaan liian vähän. Esimiehet ja johto eivät aina ajattele, että
he sulattelevat muutosta pitkän aikaa
ennen kuin sitä lähdetään viemään
eteenpäin. Heistä voi tuntua, että henkilöstön sopeutuminen muutokseen
kestää todella pitkään.
Henkilöstön on saatava kertoa,
miltä muutos tuntuu, vaikka oma toive
ei toteudu. Mäki suosittaa, että yhdessä esimiehen kanssa keskustellaan
tilanteesta ja kuinka siitä selvitään.
Mäki puhuu muutosvastarinnan sijaan siitä, että muutoksen omaksuminen vaatii aikaa. Joskus on kyse siitä,
että kun halutaan vaihtaa toimintatapaa, asiantuntija kokee, ettei hänen
tapansa ole oikea tai hyväksytty. Silloin
pitää keskustella siitä, miten asiantuntijuus toimii uudessa tilanteessa.
ONGELMIEN RATKAISU TYÖPAIKALLA
Kun on tarvetta ulkopuoliselle, puolueettomaksi koetulle osapuolelle, työyhteisösovittelija saa kutsun. Hän ei kuitenkaan ratkaise työpaikan ongelmia,
vaan mahdollistaa keskustelun.
Seppo Mäki kannustaa
esimiehiä kuuntelemaan
alaisiaan.
Ulkopuolisen tulo sovittelemaan voi
aiheuttaa häpeää – etenkin esimiehessä,
jos kutsujana on HR. Ongelmia saatetaan myös vähätellä. Välillä työpaikoilla
ei haluta sovittelua, koska pelätään, että
tilanne huononee entisestään.
Joskus esimiehetkin ovat sitä
mieltä, että asiat lutviintuvat itsekseen.
Mäki ei ole törmännyt tilanteeseen,
jossa sovittelu olisi huonontanut työpaikan ilmapiiriä.
Mäen lähtökohtana toimivalle sovittelulle on subjektiivinen totuus; kenelläkään ei ole kokonaistotuutta.
– Ei mennä juupas–eipäs-taisteluun, vaan yritetään ymmärtää, miten
kukin tilanteen itse näkee. Sovitaan
niin, ettei kenenkään tarvitse luopua
omasta totuudestaan.
Tyypillinen sovitteluprosessi on
lyhyt. Alussa on sovitteluun osallistuvalle tiimille tai organisaatiolle infotilaisuus, jossa Mäki painottaa, että
kukin kunnioittaa toisten näkökulmia,
vaikka ei olisikaan samaa mieltä.
Seuraavaksi sovittelija haastattelee
jokaisen erikseen. Hän kannustaa puhumaan vaikeistakin asioista ja pyytää
käytännön esimerkkejä hankalasta tilanteesta. Tavoitteena on, että varsinaisessa sovittelussa jokainen osallistuu
avoimesti keskusteluun.
Varsinaiselle sovittelulle varataan
kokonainen päivä. Sen päätteeksi tehdään keskustelun pohjalta yhteisistä
asioista sopimus, jonka kaikki allekirjoittavat ja johon kaikki sitoutuvat.
Sovitteluprosessin päätteeksi, 2–3
kuukauden sisällä, pidetään muutaman tunnin seurantatapaaminen.
KATASTROFISTA TULOSPALKKIOON
Seppo Mäki kertoo esimerkin asiantuntijatiimistä, jossa syntyi palkkaneuvottelujen seurauksena työnseisaukseen johtanut konflikti. Esimies oli
ajautunut tiimin ulkopuolelle ja yhteistyö ei enää sujunut hyvin pitkään
yhdessä olleessa tiimissä. Organisaatiossa mietittiin, mitä tiimin kanssa
tehdään.
Henkilöstöpäällikkö kutsui sovittelijan paikalle. Esimies oli kuunnellut
asiakkaita sekä muita tiimejä ja tehnyt
johtopäätöksen, että oma tiimi ei hoitanut asioita toivottavalla tavalla. Hän
ei kuitenkaan kysynyt omalta tiimiltä
mitään.
Heti alkuhaastatteluissa selvisi, että
tiimin jäsenet kokivat, etteivät saaneet
palkkaa niin paljon kuin olisivat halunneet.
Kun Mäki kysyi, mitä palkka merkitsee, hän sai vastauksen:
– Jotakin kautta näkee, että meitäkin arvostetaan.
Loppujen lopuksi ei ollut kysymys
palkasta, vaan arvostuksesta. Esimies
ei ollut tajunnut tilannetta, mutta hän
pyysi anteeksi ymmärrettyään syvällisten keskustelujen kautta, mistä oli
kysymys.
Sovittelun jälkeen tiimi alkoi työskennellä yhteistyössä paremmin kuin
koskaan aikaisemmin. Samana vuonna
tiimiläiset saavuttivat myös ensimmäisen tulospalkkionsa, jota he olivat yrittäneet vuosia.
– Sovittelussa usein käydään viimein keskustelu, jonka olisi voinut jo
aiemmin käydä, Mäki toteaa.
25
Vastuullinen
vaikuttaja
työpaikalla
TEKSTI: Minna Anttonen, alueasiamies
Alaistaidoilla tarkoitetaan
työntekijän kykyjä ja taitoja
toimia työyhteisössä.
J
otkut vierastavat alainensanaa, koska heidän mielestään
se viittaa alamaisuuteen. Mutta
suora käännös englanninkielisestä vastaavasta termistä Organizational citizenship -organisaatiokansalaisuus puolestaan kuulostaa erittäin
kankealta.
Kun puhutaan alaistaidoista, sana
alainen tarkoittaa esimiehen vastaparia, työntekijää, joka työskentelee
toisen määräysten ja ohjeiden mukaisesti. Merkitykseltään alaistaidotkäsite on suppeampi kuin työyhteisötaidot, mutta enemmän kuin
käyttäytyminen.
Alaistaitojen perusta ovat luottamus, sitoutuminen ja motivaatio.
Alaistaito on vastuullista vaikuttamista
työntekijän roolissa. Se ei niinkään
liity työn muodollisiin vaatimuksiin, vaan enemmän työntekijän
asenteisiin työtä, työyhteisöä ja
esimiestään kohtaan.
26
Taitava alainen keskittyy olennaiseen eikä valita pienistä. Hän kehittää
omaa toimintaansa eikä etsi kehitettävää vain muiden toiminnassa. Hän on
kiinnostunut organisaation kehittämisestä ja suhtautuu avoimin mielin
muutoksiin. Taitava alainen toimii
työyhteisön parhaan edun mukaisesti.
Hän on sitoutunut ja antaa energiaa
ja osaamistaan työyhteisön käyttöön.
Alaistaitoihin kuuluu myös tarpeettomien konfliktien välttäminen ja oman
mielipiteen rakentava ilmaiseminen.
Taitava alainen ymmärtää esimiehen
roolin ja yrittää katsoa asioita myös
hänen näkökulmastaan.
ALAIS- JA ESIMIESTAIDOT YHTENEVIÄ
Hyvät alaistaidot ovat hyvin pitkälti
samoja ominaisuuksia kuin hyvät
esimiestaidot. Hyvä alainen kohtelee
työkavereitaan tasapuolisesti. Hän
ymmärtää ja sietää erilaisuutta, pitää
kiinni sovitusta ja auttaa.
Yleensä myös
esimies on
jonkun alainen, joten
hänkin tar-
vitsee alaistaitoja. Esimiehen roolissa
hyvät alaistaidot usein vielä korostuvat. Esimiehellä on esimiehen velvoitteet alaspäin ja alaistaitovelvoitteet
ylöspäin.
Alaistaidot ovat työn tekemisen perusosaamiseen, asenteeseen ja itsetuntemukseen liittyviä asioita, joita voi ja
kannattaa kehittää.
Oman työn tekeminen hyvin on
alaistaitojen minimivaatimus. Jotta
työnsä voi tehdä hyvin, täytyy ensin
tunnistaa, mitä ja kenelle työssä tuotetaan. Ihan ensimmäiseksi työntekijän
pitää olla kiinnostunut yrityksestä ja
työyhteisöstä. Hänen pitää ymmärtää,
mistä organisaation niin sanottu lisäarvo tulee. Lisäksi työntekijän on hyvä
olla kiinnostunut siitä, mihin suuntaan
organisaatio on menossa.
ARVOJEN MERKITYS ARJESSA
Mikä on yrityksen strategia? Miksi
yritys ylipäätään on olemassa ja
miten se on järjestäytynyt. Organisaation arvot on hyvä tuntea ja
erityisesti se, mitä arvot merkitsevät
käytännössä.
Bisnesgurut Ken Blanchard ja
Michael O’Connor toteavat kirjassaan Managing by Values:
– Kun henkilöstö sisäistää organisaation toiminta-ajatuksen ja sitoutuu yhteisiin arvoihin, tavalliset
ihmiset yltävät epätavallisiin suorituksiin.
Hyviin alaistaitoihin liittyy olennaisesti kyky antaa ja vastaanottaa
palautetta. Palautteen saaminen on
kehittymisen ja oppimisen edellytys.
Hyvän kolmen A:n alaisen ominaisuudet ovat: ammattitaitoinen,
auttavainen ja aloitteellinen. Asian
voi sanoa vielä lyhyemmin; tärkeintä
on, että asenne on kohdallaan.
Aikuiskoulutustuen saajien
määrä kaksinkertaistunut
TEKSTI: Aku Karjalainen /YTN
Oman osaamisen kehittäminen lisää ammattitaitoa sekä
helpottaa uuden työpaikan
saantia ja uudelle toimialalle siirtymistä, selviää
tuoreesta Koulutusrahaston
tutkimuksesta.
A
ikuiskoulutustuki on alentanut kynnystä hakeutua
ammatillista osaamista
kehittävään omaehtoiseen
koulutukseen. Edunsaajien määrä on
yli kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Viime vuonna tukea sai noin
15 000 henkilöä.
– Vuonna 2009 aikuiskoulutustuki
oli selvästi työttömyyspäivärahaa pienempi, ja 2010 se korotettiin työttömyyspäivärahan tasolle. Siitä käynnistyi hurja kasvu, joka on jatkunut,
kertoo Koulutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja.
Noin 96 prosenttia tukea käyttäneistä vastanneista koki Koulutusrahaston myöntämän tuen merkittävänä tai erittäin merkittävänä
koulutukseen hakeuduttaessa.
Sen sijaan taloudellinen tilanne
nähdään yleisimpänä esteenä koulutukseen hakeutumiselle. Lisäksi
potentiaaliset käyttäjät tuntevat tukimuodon heikosti.
OPISKELU AVAA UUSIA POLKUJA
Tutkimus osoittaa, että työelämän
aikana suoritettu opiskelu avaa sekä
nykyisen tehtävän että koko työuran
kannalta uudenlaisia mahdollisuuksia. Vastaajista neljä viidestä uskoo,
että työelämässä olevien koulutus kehittää ennen kaikkea ammattitaitoa.
Yli puolet vastaajista on sitä mieltä,
että koulutus helpottaa uuden työpaikan saantia ja uudelle toimialalle
siirtymistä. Lähes puolet vastaajista
puolestaan katsoo, että koulutus lisää
mahdollisuutta palkankorotukseen.
Pohjan mukaan aikuiskoulutustuki
soveltuu myös muunto- ja täydennyskoulutukseen rakennemuutoksen kanssa kamppailevilla aloilla, jos
kaikki hakuehdot täyttyvät.
TUKEA KAHDEKSI LUKUVUODEKSI
Aikuiskoulutustukea voi saada joko
täysimääräisenä tai soviteltuna, jolloin
opiskelu on mahdollista työn ohessa.
Aikuiskoulutustuki muodostuu
perusosasta ja palkan perusteella määräytyvästä ansio-osasta. Valtio rahoittaa perusosan ja työttömyysvakuutusrahasto ansio-osan.
Aikuiskoulutustuen saaminen edellyttää, että henkilöllä on vähintään
kahdeksan vuoden työhistoria, voimassa oleva työsuhde ja työnantajan
hyväksymä opintovapaa.
Tukea voi saada tutkintoon johtavaan koulutukseen tai ammatilliseen lisä- ja täydennyskoulutukseen.
Tukiaika on enintään 19 kuukautta eli
kaksi lukuvuotta. Aikuiskoulutustukea
voi käyttää vain kerran.
Viime vuonna tuen saaneista ammattikorkeakoulussa opiskeli 37 prosenttia, yliopistoissa 31,7 prosenttia
ja ammatillisissa oppilaitoksissa 28,5
prosenttia.
Lisätietoja:
www.koulutusrahasto.fi/fi/
aikuiskoulutustuki
27
Jarmo Aurekoski palasi tekniikan pariin
kehittämään lentoliikennepalveluja.
Lentocatering-työ
pohjusti tekniseen
innovaatioon
TEKSTI: Vesa Tompuri KUVAT: Jarmo Teinilä
Tuusulalainen Jarmo Aurekoski oli nuorena
innokas tekniikan harrastaja. Aikuisiällä tie vei
lentoyhtiöiden catering-palveluiden kehittäjäksi.
28
”Säästöjä
ruokien
tarjoilusta
yläilmoissa.”
V
anhat keksijänlahjat puhkesivat esiin
uudelleen, kun omassa
työssä harmitti ja
kummastutti, miksi
ruokatäydennyksiä on
lämpötilasyistä tehtävä joka välilaskulla.
Jarmo Aurekoski sai vajaat kymmenen vuotta sitten idean, joka sittemmin johti yrittäjäksi. Hän oli jo
pitkään miettinyt, löytyisikö totuttuun aterialogistiikkaan järkevämpi
ratkaisu. Lentoemäntien käytävillä
lykkäämät trollit täytettiin uusilla
ateriapakkauksilla välilaskujen aikana, vaikka tilaa trolleissa olisi ollut
useammille annoksille.
– Pulman ydin oli se, että trollien sisäpuoli oli totuttu pitämään
kylmänä tuomalla sinne aina uutta
kylmänlähdettä eli käytännössä - 78°
C:n lämpötilaan jäähdytettyä hiilidioksidijäätä. Kukaan ei tullut miettineeksi, miten trollien rakenteen saisi
paremmin eristäväksi, Aurekoski
kertoo.
Kun hän oli catering-ammattilaisena uudistanut ensin Blue 1:n
palvelukonseptin ja pari vuotta
myöhemmin tutustunut Finnairin
palvelukonseptiin, koitti sopiva hetki
keskittyä omien keksijänkykyjen elvyttämiseen.
tuun solumuoviin, jota lähtökohtana
pitäen saimme viranomaisten ja onneksi myös asiakkaiden hyväksymän
tuotteen, Aurekoski sanoo.
– Nyt meillä on 16 lentoyhtiöasiakasta eri puolilla maailmaa. Lisäksi
toista sataa yhtiötä harkitsee siirtymistä uuteen ratkaisuun.
RATKAISU VANHAAN KALUSTOON
Teknisten ominaisuuksien lisäksi tarvittiin kuitenkin etuja, jotka tekisivät
siirtymisen uuteen ratkaisuun mahdollisimman vaivattomaksi. Tämä oli
Aurekosken mukaan tiedostettu
jo Keksintösäätiön tukemassa tuotekehitysvaiheessa.
– On olennaista, että pakkausta
voi käyttää kaikissa olemassa olevissa
tarjoilukärryissä eli trolleissa. Tämä
tekee uuden ratkaisun käyttöönotosta
mahdollisimman taloudellisen.
Vähintään yhtä tärkeä asia on se,
että enää trolleja ei tarvitse siirtää
koneista välilaskujen aikana, mikä tehostaa lentojen valmisteluprosessia.
TAUSTALLA PALJON VAATIMUKSIA
Ilmailun ammattilaisena Aurekoski
oli hyvin perillä niistä palo- ja turvallisuusteknisistä vaatimuksista, jotka
kaikkien lennoilla käytettävien materiaalien tuli täyttää.
Myös hygieniavaatimukset ovat ilmailumaailmassa ymmärrettävän tiukat. Eri vaatimukset rajasivat suuren
osan materiaaleista pois.
– Lopulta päädyimme vaahdotet-
Lentoateriapakkaukset säilyttävät lämpötilansa
Icebridgen ratkaisun ansiosta jopa
vuorokauden.
– Esimerkiksi KLM-yhtiö on arvioinut, että se säästää toista miljoonaa euroa vuodessa lennoillaan tämän prosessitehostuksen ansiosta.
Aurekosken yritys Icebridge Oy
keskittyy toistaiseksi pelkästään perustajansa kehittämiin tuotteisiin,
joille on saatu patenttisuoja. Ateriakuljetusten lisäksi ratkaisu on herättänyt kiinnostusta myös esimerkiksi
lääkekuljetuksista vastaavien yritysten keskuudessa.
Täysin uusiakin materiaaliratkaisuja on kokeiltu sovelluksissa, jotka
liittyvät luksuspalveluja tarjoavien
lentoyhtiöiden palveluihin.
– Olemme valmistaneet esimerkiksi sähköttömiä baarikaappeja erikoismateriaaleista, joiden poikkeuksellista lämmöneristävyyttä on tähän
asti hyödynnetty lähinnä avaruusteknologiassa.
TÄHTÄIMESSÄ MYÖS VIENTI
Päätuotteena jatkossakin Aurekoski
pitää tavallisilla lennoilla käytettäviä pakkauksia. Niiden kysyntä on
kasvanut parissa vuodessa tasolle,
joka on mahdollistanut entistä voimakkaamman panostamisen myös
vientiin.
Icebridge on perustanut tytäryhtiön Delawareen Yhdysvaltoihin, ja
Abu Dhabi on seuraavana listalla.
Viiden vuoden kuluttua Jarmo Aurekoski arvioi yhtiön kokonaisliikevaihdon kasvavan noin 20 miljoonaan euroon.
– Emme aio nostaa tuotteiden yksikköhintaa pilviin, vaikka kilpailua
ei juuri olekaan, Autekoski sanoo.
– Tärkeintä on, että asiakas saa
konkreettisia hyötyjä ratkaisustamme. Näyttää siltä, että olemme
onnistuneet tässä, koska asiakkaista
on tullut yleensä kestoasiakkaita.
29
Insinöörisormusten jako Turussa 1968.
Piilosta esiin
TEKSTI: Jouni Virolainen KUVA: Insinööriliiton arkisto
Nyt tutkitaan toimihenkilöiden edunvalvonnan ydintä.
V
iime syksynä alkaneessa
tutkimushankkeessa
etsitään tietoa siitä,
millaiset syyt ja tilanteet
ovat eri aikoina saaneet
toimihenkilöalojen
jäsenet järjestäytymään palkan tai
työehtojen puolustamiseksi.
Hankkeessa on useita osia. Ensimmäisessä tutkitaan toimihenkilöiden –
tai kuten 1930-luvulla sanottiin – henkisen työn tekijöiden järjestäytymisen
varhaisvaiheita. Toisessa keskitytään
sukupuoleen, koulutukseen ja palkkatasa-arvoon liittyvien kysymysten
kautta toimihenkilöliikkeen järjestäytymisen logiikoihin sekä toiminnan
päämääriin ja tuloksiin eri aikoina.
Hankkeiden tutkijoina toimivat
sosiologian ja kulttuurihistorian dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yli30
opistosta ja Suomen ja Pohjoismaiden
historian dosentti Ilkka Levä Helsingin yliopistosta.
Toimihenkilöliikkeen historiaa tarkastellaan siis uusista näkökulmista.
Tulossa ei ole selvitys tai historiikki
mistään yhdestä järjestöstä, vaan tutkimus toimihenkilöliikkeeksi kutsutusta kokonaisuudesta. Tutkimuksissa
selvitetään toimihenkilöiden järjestäytymistä sukupuolen ja koulutuksen
perusteella sekä sitä, miten tämä on
näkynyt liikkeen muotoutumisessa.
Tutkimushankkeen yhtenä kärkenä
analysoidaan toimihenkilöliikkeen toimintaa ja itseymmärrystä eli sitä, miten järjestöaktiivit ovat oman toimintansa hahmottaneet ja suhteuttaneet
tilanteisiin. Toisena kiinnostuksena on
se, millä tavoin toimihenkilöliikkeessä
on otettu huomioon sukupuolen ja
koulutuksen vaikutus palkkaukseen ja
ammatissa toimimiseen sekä siihen,
miten palkkatasa-arvoa on edistetty.
Toimihenkilöalojen kipeimpiä työmarkkinakysymyksiä on sukupuolten
välinen palkkatasa-arvo. Tutkimuksessa sukupuolten ohella tarkastellaan
myös eri sukupolvien ja koulutustasojen sekä työnsuorituksiin perustuvaa
tasa-arvoa.
Sukupuolten välinen palkkatasaarvo on ollut kolmikantayhteistyössä
osa työmarkkinapolitiikkaa. Työmarkkinayhteistyössä ei ole kuitenkaan
pystytty poistamaan palkkaeriarvoisuutta. Työ palkkatasa-arvon puolesta
on edelleen kesken.
KANSAINVÄLINEN KIMMOKE
Kansainvälinen työjärjestö ILO hyväksyi vuonna 1950 samapalkkai-
KOLUMNI
suussopimuksen eli sopimuksen siitä, että
samoista työtehtävistä on naisille ja miehille
maksettava sama palkka. Sopimus ratifioitiin
Suomessa vuonna 1962. Palkkataulukkojen
sukupuolijako poistettiin käytöstä, mutta sukupuolitetut käytännöt jäivät kuitenkin vielä
elämään.
Seuraava virstanpylväs oli vuonna 1986
säädetty laki miesten ja naisten välisestä tasaarvosta sukupuoleen perustuvan syrjinnän
estämiseksi ja naisten aseman parantamiseksi
erityisesti työelämässä. Samalla perustettiin
Tasa-arvoasiain neuvottelukunta TANE.
Vuodesta 2008 alkaen työpaikoilla ovat olleet käytössä palkkakeskustelumallit. Yksityisten yritysten henkilöstöstä noin puolella
palkka määräytyy pätevyyden tai työsuorituksen systemaattisen arvioinnin pohjalta. Näissäkin malleissa on kuitenkin heikkoutensa.
Näyttää siltä, että työmarkkinat ovat jakautuneet kahtia: kokoaikaisesti pysyvissä työsuhteissa työskenteleviin ja muunlaisilla työn
tekemisen tavoilla tulonsa kerääviin. Niinpä
pelkkä kuukausipalkkakaan ei paljasta eroja
palkkatasa-arvossa, vaan laskentatavassa pitäisi
pikemminkin tarkastella esimerkiksi toteutuneita vuosiansioita.
TULOKSIA PARIN VUODEN KULUTTUA
Hankkeelle on saatu osarahoitusta Suomen
Kulttuurirahastosta sekä Työsuojelurahastosta. Ensimmäiset tutkimushaastattelut on
tehty ja hanke on etenemässä kohti aineiston
analysointivaihetta. Jos kaikki sujuu aikataulun mukaan, ensimmäisiä tuloksia saattaisi
päästä lukemaan loppuvuodesta 2016.
Toimihenkilöiden järjestäytymistä liikkeenä
on tutkittu Suomen poliittisessa historiassa
kovin vähän. Jotta voidaan tehdä tutkimusta,
pitää olla tutkimusaineistoja. Toimihenkilöarkisto ottaa vastaan yhdistysten historiikkeja,
dokumentteja toiminnasta ja muuta materiaalia.
Lisätietoja
Toimihenkilöjärjestöjen historiatoimikunnan
sihteeri Inka Ukkola TJS Opintokeskuksessa,
inka.ukkola@tjs-opintokeskus.fi.
Jyrki J.J. Kasvi
TkT, Tietoyhteiskunnan
kehittämiskeskus TIEKE
Ei mitään syytä
huolestua
A
jan aamulla töihin ja vilkutan liikennettä
seuraaville kameroille. Ne tunnistavat autoni rekisterinumeron ja laskevat liikenteen
keskinopeuden matkalla kameralta toiselle.
Pysäköintihallin kamera tekee saman ja avaa hallin
portin. Työpaikan lukko tunnistaa avaimenperäni ja
päästää minut sisään.
Töissä avaan tietokoneen ja kännykän ja kirjaudun
käyttämiini verkkopalveluihin. Tietoa minusta ja tekemisistäni alkaa kertyä eri puolille maailmaa.
Kun soitan tai lähetän sähköpostia tai tekstiviestin,
operaattori tallentaa tiedot poliisia varten. Keneen
olen yhteydessä, koska ja missä? Salasuhteeni ei olekaan niin salainen.
EU-tuomioistuin on todennut tallentamiseen velvoittavan direktiivin loukkaavan kansalaisoikeuksia
niin pahasti, että se on mitätön. Mutta ei anneta sen
häiritä Suomessa. Mitäs pelättävää tavallisella lainkuuliaisella suomalaisella on? Tosin Helsingin Sanomien mukaan (31.8.2014) lupia teletietojen käyttöön
on myönnetty kevein perustein ja toiminnan valvonta
on käytännössä mahdotonta.
Toista se on muualla. Esimerkiksi Azerbaidžanissa
ei kannata Euroviisuissa äänestää tekstiviestillä Armeniaa. Silloin voi käydä kutsu turvallisuuspoliisin
kuulusteluihin.
Lounastauolla maksan luottokortilla ja vilautan
kanta-asiakaskorttia. Mastercard ja S-ryhmä tietävät
minun pitävän burritoista ja juovan oluen kesken työpäivän, jo toisen kerran tällä viikolla.
Viranomaiset ja yritykset eivät tietenkään käytä
meistä keräämiään tietoja koskaan väärin. Mutta aina
tiedot eivät pysy siellä, missä pitäisi. Edes Applen tietoturva ei ole aukoton, kuten parisuhdekuvansa netistä löytäneet julkkikset hyvin tietävät.
Mutta eiväthän tavallisen meikäläisen kuvat tai
tiedot kiinnosta ketään? Paitsi ehkä mustasukkaista
puolisoa tai ylennystä kärkkyvää työkaveria.
31
OIKEUTTA
TEKSTI: Viivi Mäkinen, työsuhdejuristi PIIRROS: Markku Haapaniemi
L ait suojaavat
työntekijän
yksityisyyttä
Työnantajan oikeus johtaa
ja valvoa työntekijöittensä
työtä on yksi työsuhteen
tunnusmerkeistä.
T
yönantajalla olevasta
henkilötietojen keräämistarpeesta ja yksityisyyden
suojan yhteensovittamisesta säännellään henkilötietolaissa ja yksityisyyden
suojasta työelämässä annetussa laissa
(jäljempänä työelämän tietosuojalaki). Niissä toteutetaan yksityisyyden suojaa turvaavia perusoikeuksia
työelämässä.
Lakien lähtökohtana on, että työnantaja saa käsitellä vain välittömästi
työsuhteen kannalta tarpeellisia työntekijän henkilötietoja, eikä tästä tarpeellisuusvaatimuksesta voida poiketa
edes työntekijän suostumuksella.
Yhteistoimintaneuvotteluissa on
käsiteltävä muun muassa työntekijöihin kohdistuvan teknisen valvonnan käyttöönotto ja menetelmät sekä
sähköpostin ja tietoverkon käytön
periaatteet.
TEKNISEN VALVONNAN RAJOITTEITA
Teknistä valvontaa on muun muassa
kamera- ja kulunvalvonta, puhelimen
käyttö ja paikantaminen.
Työnantaja saa valvoa työntekijöitään kameroiden avulla vain muutamassa erityisessä tapauksessa. Kameravalvonta on mahdollista, jos
32
tarkoituksena on työntekijöiden ja muiden työnantajan tiloissa olevien
henkilökohtaisen turvallisuuden varmistaminen,
omaisuuden suojaaminen tai tuotantoprosessien sujumisen varmistaminen. Lisäksi valvonta
on sallittua, jos pyritään
ennalta estämään vaaratilanteita tai selvittämään
niitä.
Kameravalvonta on
mahdollista ainoastaan
työnantajan käytössä olevissa
tiloissa, eikä sitä saa käyttää
tietyn työntekijän tai tiettyjen
työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Kameravalvontaa ei saa käyttää
henkilöstö- ja sosiaalitiloissa, pukeutumistilassa, käymälässä eikä työntekijän henkilökohtaisessa työhuoneessa.
Poikkeuksellisesti kameravalvonta
voidaan kuitenkin kohdentaa tiettyyn
työpisteeseen, jos se on välttämätöntä
työntekijän työhön liittyvän ilmeisen
väkivallan uhan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi.
Kohdennus on sallittua myös omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävänä on käsitellä merkittävää
omaisuutta tai työntekijän etujen ja
oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu työntekijän pyyntöön ja asiasta on yhdessä sovittu.
SALAKUUNTELU ON KIELLETTY
Työntekijän puhelimen salainen kuuntelu tai nauhoittaminen on kiellettyä
ja rikoslain nojalla sanktioitu. Suostumuksen perusteella puheluita voidaan
nauhoittaa esimerkiksi koulutuskäyttöön. Puheluiden tunnistamistietoja
voidaan hankkia kustannusten seurantaan liittyvistä syistä; silloinkin tunnistamistiedot on saatava ilman kolmea
viimeistän numeroa.
Kulunvalvonta on sallittua, jos se
on kytköksissä työntekijän turvallisuuteen tai työajanseurantaan. Työnantaja
voi myös paikantaa työntekijän liikkumista työpaikan ulkopuolella.
Jos paikantaminen kohdistuu ajoneuvoon, kyse on työntekijän välillisestä paikantamisesta, kun esimerkiksi
työvuorolistan perusteella voidaan
selvittää ajoneuvon kulloinenkin käyttäjä. Paikantaminen on sallittua, jos
perusteena on esimerkiksi työntekijöiden turvallisuuden varmistaminen
tai resurssien ohjaaminen oikeaan
paikkaan.
Välittömässä paikannuksessa on
tarkoitus paikantaa ja seurata nimenomaan tiettyä työntekijää. Paikannus
voidaan suorittaa esimerkiksi työntekijän käytössä olevan matkapuhelimen
avulla. Tarvetta työntekijän välittö-
mälle paikantamiselle on arvioitava
työntekijäkohtaisesti, ja työntekijän on
annettava paikantamiselle suostumus.
Lisäksi työnantajan on huolehdittava, että työntekijä voi kytkeä paikannuksen pois päältä ja päälle, varsinkin
silloin kun päätelaitetta, kuten työsuhdepuhelinta, voi luvallisesti käyttää
työajan ulkopuolella.
TYÖNANTAJA PÄÄTTÄÄ
Työnantajalla ei ole oikeutta lukea
työntekijän yksityisiä sähköposteja.
Työnantajalla on kuitenkin oikeus
päättää, mihin tarkoitukseen työpaikan sähköpostia käytetään.
Työnantaja voi siis halutessaan jopa
kieltää kokonaan yksityisen sähköpostiviestinnän työajalla.
Työnantajalla voi olla työntekijän
poissa ollessa tarve saada selville työn-
antajaorganisaatiolle kuuluvat viestit.
Siksi työelämän tietosuojalaissa ovat
yksityiskohtaiset säännöt niistä edellytyksistä ja menettelytavoista, joita
noudattamalla työnantaja voi hakea ja
jopa avata työntekijälle lähetettyjä tai
hänen lähettämiään viestejä.
Tavoitteena on, että työntekijän
sähköpostiviestien salaisuus ei vaarannu ja toisaalta työnantajalle kuuluvat, tämän toiminnan jatkumisen
kannalta välttämättömät viestit voidaan työntekijän poissa ollessa saada
työnantajan käyttöön.
Lähtökohtana on työntekijän suostumus, mutta aina suostumusta ei ole
mahdollista saada riittävän nopeasti,
jos ollenkaan.
Työnantajan on huolehdittava, että
työntekijä voi tehdä poissaoloilmoituksen työnantajaorganisaation sähköpostijärjestelmään ja ohjata viestit
toiselle henkilölle tai omassa käytössä
olevaan sähköpostiosoitteeseen tai valita henkilön, joka saa avata sähköpostit työntekijän puolesta.
Huolehtimisvelvollisuuden lisäksi
lakiin on kirjattu monikohtainen lista
edellytyksistä, joiden pitää täyttyä,
jotta työnantaja voi hakea ja avata sähköpostiviestin. Jos viesti haetaan tai
avataan, siitä on laadittava työntekijälle kirjallinen selvitys.
Avaamiseen osallistuneilla henkilöillä on salassapitovelvollisuus viestin
sisällöstä ja otsikkotiedoista. Sähköpostien avaamista ja hakemista koskevien säännösten rikkomisesta voi
seurata sakkorangaistus.
Vaikka laki antaa suojaa viestien
yksityisyydelle, työntekijän kuitenkin
kannattaa hoitaa työhön liittymätön
sähköpostiviestintä henkilökohtaisen
sähköpostiohjelman kautta turhien
epäselvyyksien ja vaivan välttämiseksi.
Lisätietoja:
Työelämän tietosuojalaki 6 luku 18–20 §
33
TUTKITTUA
TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies
Työttömyys
kasvaa edelleen
Insinöörejä oli viime kesänä vailla työtä
enemmän kuin kertaakaan 2000-luvun
aikana. Työttömien lukumäärä on
kasvanut jo vuodesta 2012 lähtien.
S
uomalaisinsinöörien
työttömyydessä alueelliset
erot ovat suuret. Eniten
työttömyys on viimeisen
parin vuoden aikana
lisääntynyt Uudellamaalla
ja Pirkanmaalla. Tilanteen paranemista ei ole näköpiirissä.
Heinäkuussa työttömiä insinöörejä oli 6 515. Tämä on 895 henkilöä
enemmän kuin vuotta aiemmin ja
1 917 henkilöä enemmän kuin kaksi
vuotta aiemmin. Insinöörien työttömyys ei ole 2000-luvulla ollut kertaakaan niin korkealla kuin viime ja tänä
vuonna.
Työttömyys on heinäkuussa yleensä
suurimmillaan. Tämä kausivaihtelu
johtuu keväällä valmistuvien tulosta
työmarkkinoille, määräaikaisuuksien
päättymisestä kesäajaksi ja lomautusten lisääntymisestä keväällä. Työttömyys yleensä hellittää hieman jo
elokuussa, mutta tällä hetkellä näkymä
tulevaan on epävarma.
Vuoteen 2009 saakka insinööreillä
meni työmarkkinoilla suhteellisen hyvin. Vähiten työttömiä oli aivan vuosikymmenen alussa. Vastavalmistuneilla
oli tuolloin lähes täystyöllisyys.
34
Vuosikymmenen lopulla finanssikriisin seurauksena työttömien
insinöörien määrä lisääntyi hyvin
nopeasti. Vuosien 2008 ja 2009 välillä
työttömien insinöörien lukumäärä
kasvoi yli 1 700 insinöörillä. Työttömyystilanne parani hieman vuosina
2011 ja 2012, mutta 2000-luvun alkuvuosien tasolle ei ole enää päästy. Nyt
parin viime vuoden aikana työttömyys
on heikentynyt jälleen merkittävästi.
TILANNE PAREMPI KUIN 1990-LUVULLA
Insinöörien laskennallinen työttömyysaste heinäkuussa 2014 oli noin
kuusi prosenttia. Työttömyysaste on
viimeksi ollut näin korkea 1990-luvun
laman aikaan, jolloin insinöörikoulutuksen saaneita oli huomattavan paljon vähemmän kuin nyt.
Tuolloin työttömyysaste oli korkeimmillaan vuonna 1993, jolloin
peräti noin 13 prosenttia insinöörikoulutuksen saaneista oli vailla työtä.
1990-luvun laman aikana pahin työttömyysvaihe kesti viisi vuotta aina
vuodesta 1992 vuoteen 1997 saakka.
Tällä välillä laskennallinen insinöörien työttömyysaste oli koko ajan yli
seitsemässä prosentissa ja vuosien
1992 ja 1995 välillä yli yhdeksässä
prosentissa.
1990-luvulla työttömyys iski etenkin nuoriin ikäluokkiin ja vastavalmistuneisiin, nyt työttömyys on suurimmillaan vastavalmistuneiden lisäksi
kaikkein iäkkäimmillä, yli 60-vuotiailla insinööreillä.
1990-luvulla iäkkäimmät työttömät
siirtyivät työttömyyseläkkeelle, mitä
mahdollisuutta ei nykyään enää ole.
Iäkkäämpien työntekijöiden irtisanomiset näyttäisivät nykyään olevan
myös aiempaa yleisempiä.
TYÖTTÖMYYS ON KASVANUT
Vaikka insinöörien työttömyys on
kasvanut viime vuosina lähes kaikkialla Suomessa, työttömyyden
kasvu ei ole ollut alueellisesti kovin
tasaista. Viimeisen kahden vuoden
aikana määrällisesti suurin työttömien kasvu on tapahtunut Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Jos tarkastellaan työttömyyden
kasvua kahden viime vuoden aikana
prosentuaalisesti, suurimmat kasvuprosentit ovat Satakunnan, Lapin ja
Kainuun alueilla. Kaiken kaikkiaan
näillä alueilla työskentelevien insinöörien määrä on kuitenkin pieni.
Elektroniikkateollisuuden alasajon myötä pahin työttömyyden kasvu
Pohjois-Pohjanmaalla tapahtui jo vuosien 2011 ja 2012 välillä, jolloin työttömien määrä nousi 27 prosenttia yhden
vuoden aikana.
Jos nykyistä tilannetta verrataan
Kasvu työttömien insinöörien ja rakennusarkkitehtien määrässä
ely-keskusalueittain heinäkuusta 2012 heinäkuuhun 2014
Uusimaa
Pirkanmaa
Pohjois-Pohjanmaa
Varsinais-Suomi
Häme
Työttömien
määrä
7/2012
Kaakkois-Suomi
Keski-Suomi
Pohjois-Savo
Työttömien
määrä
7/2014
Lappi
Satakunta
Pohjanmaa
Pohjois-Karjala
Etelä-Savo
Etelä-Pohjanmaa
Kainuu
Ahvenanmaa
0
200
vuoden 2012 heinäkuun tilanteeseen,
Pohjois-Pohjanmaan alueen työttömien insinöörien määrä on noussut
607 työttömästä 780 työttömään eli
noin 30 prosentilla.
Elektroniikkateollisuuden alasajo
näkyy myös Pirkanmaan ja Uudenmaan työttömyyden kasvussa. Pirkanmaalla työttömien insinöörien määrä
on noussut kahdessa vuodessa yli 50
prosenttia ja Uudellamaallakin 45
prosenttia.
Aina vuoteen 2012 saakka Uusimaa
oli työllistymisen kannalta insinööreille hyvää aluetta, mutta tilanne on
työmarkkinoilla heikentynyt varsinkin
viime vuodesta lähtien selvästi. Viime
400
600
800
1000
vuoden heinäkuusta työttömyys Uudellamaalla on noussut yli 20 prosentilla.
Insinöörityöttömyyden kasvulta
ovat parin viime vuoden aikana säästyneet parhaiten Etelä-Pohjanmaan
ja Kaakkois-Suomen alueet. Vaikka
näillä alueilla työttömyyden kasvu
on ollut pienintä, myös näillä alueilla
työttömyys on lisääntynyt kahden
viimeisen vuoden aikana noin viidenneksellä. Yleensäkin pienemmillä
alueilla sijaitsevat perheyritykset näyttäisivät yhä jossain määrin pitävän
kiinni työntekijöistään, kun suuremmilla paikkakunnilla sijaitsevat isot
yritykset ovat irtisanoneet työntekijöitä joukoittain.
1200
1400
1600
TYÖNHAKIJOITA ON PALJON
Työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden työtä hakevien insinöörien
määrä on kasvanut vuoden 2013 heinäkuusta 2 092 työnhakijalla ja vuoden 2012 heinäkuusta 3 520 työnhakijalla. Tämän vuoden heinäkuussa
työnhakijoiksi ilmoittautuneita insinöörejä oli kaikkiaan 11 627.
Työvoimatoimistoon ilmoittautuneiden työnhakijoiden määrä sisältää
työttömien lisäksi myös lomautetut ja
työttömyysuhan alla olevat.
Työnhakijoiden määrä on nyt korkeammalla tasolla kuin kertaakaan
2010-luvulla ja ennakoi sitä, että insinöörityöttömyys jatkaa yhä kasvuaan.
35
OPISKELIJAT
TEKSTI: Heini Ristell KUVA: Tero Rinne
Oskari Hoppula on lähtenyt
mukaan Jyväskylän
Insinööriopiskelijat JIO ry:n
toimintaan.
Energia-ala
kasvaa
ja kehittyy
Jatkuvasti kasvavalla energiaalalla tulevaisuuden näkymät
ovat valoisia. Uusia tekniikoita
kehitetään koko ajan lisää,
kun energiankulutus kasvaa.
J
yväskylän ammattikorkeakoulu JAMK:ssa opiskeleva
Oskari Hoppula aloitti
energiatekniikan opinnot
vuonna 2012. Hoppulan isä
oli puhunut energiatekniikasta monet kerrat ja ajatus alan opinnoista jäi hautumaan nuoren miehen
takaraivoon.
Varusmiespalveluksen jälkeen Hoppula mietti tulevaisuuden suunnitelmiaan ja päätti pistää hakupaperit
JAMK:n energiatekniikan koulutusohjelmaan. Kesällä Hoppula sai koululta
viestin, että hänet oli hyväksytty kouluun opiskelemaan energiatekniikan
insinööriksi.
Insinööritutkintoon kuuluvien
matematiikan ja fysiikan opintojen lisäksi energiatekniikan opinnot
koostuvat alan perusopinnoista sekä
automaation, sähkö- ja konetekniikan perusteista. Energiatekniikkaan
36
syvennytään energiatalouden, lämpöja virtaustekniikan sekä termodynamiikan opinnoissa. Käytännön työhön
energiatekniikan parissa tutustutaan
työharjoittelujaksoilla.
LASKEMINEN KIINNOSTAA
Hoppula on viihtynyt koulussa energiatekniikan opintojen parissa. Opiskelu koostuu pääasiassa laskemisesta.
Statiikan, lujuusopin ja termodynamiikan laskut ovat tulleet tutuiksi.
– Laskeminen on mukavaa. On
mielenkiintoista ratkaista haastavia ja
kinkkisiä yhtälöitä tai selvittää voimalaitoksen polttoaineen tarvetta ja tuottoa, Hoppula kertoo.
Hänen opintonsa ovat puolessa välissä ja valmistuminen on tähtäimessä
vuoden 2016 keväälle. Ennen valmistumistaan Hoppula suunnittelee lähtemistä opiskelijavaihtoon.
JAMK:ssa opiskelijavaihtoon lähtemistä kannustetaan; vaihdossa pääsee
harjoittamaan kielitaitoa ja hankkimaan alan kansainvälistä koulutusta.
Hoppula toivoo pääsevänsä opiskelijavaihtoon Keski-Eurooppaan, mieluiten Saksaan tai Itävaltaan. Maat vetävät puoleensa runsaan teollisuuden
vuoksi.
PINTAA SYVEMMÄLTÄ
Viime kesänä Hoppula oli kesätöissä
Suolahden vaneritehtaalla. Kun tuotanto oli seisokkiviikolla pysähdyksissä huollon vuoksi, Hoppula pääsi
tehtaan voimalaitokselle työskentelemään ja tutustumaan omaan alaansa
pintaa syvemmältä.
Hoppula tutustui kattiloihin ja
säiliöihin sisältä käsin. Kun tuotanto on käynnissä, sinne ei ole mitään
asiaa.
VALOISA TULEVAISUUS
Hoppula kokee energia-alan näkymät valoisina. Uusia energiatuotantotapoja on kehitettävä ja tehokkuutta
parannettava; energian kulutus on
nousussa.
– Ala kehittyy kohti puhtaampia
energiamuotoja. Jatkossa energiaa tuotetaan monesta eri lähteestä. Uskon,
että energiatehokkaammat tuotteet
ja laitteet yleistyvät tulevaisuudessa,
Hoppula pohdiskelee.
Valmistumisen jälkeen hän haluaa päästä luomaan uutta tekniikkaa
energia-alalle. Toiveena on saada myös
kansainvälistä työkokemusta; jos ei
ulkomailla työskentelystä niin ainakin
työmatkojen muodossa.
Työssäkäyntitutkimus
on käynnissä
Insinööriliiton ja Insinööriopiskelijaliiton yhdessä toteuttama tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimus TOTT on parhaillaan käynnissä.
Insinööriopiskelijoiden työllistymistä kesäisin
on tutkittu jo 34 vuoden ajan.
Kuusi vuotta sitten tutkimus tarkennettiin
koskemaan ammattikorkeakoulujen tekniikan ja
liikenteen alaa laajemmin; tutkimuksessa otetaan
huomioon myös lukukausien aikana tehty työ.
Näin tutkimus on entistä kattavampi läpileikkaus työnteon ja opiskelun yhteensovittamisesta.
Liitot tutkivat perinteisesti opiskelijoiden työja harjoittelupaikkatilannetta, työn laatua ja sisältöä sekä niiden kehitystä. Tietoja käytetään
apuna edunvalvontatyössä. Tavoitteena on saada
harjoittelu laadullisesti ja sisällöllisesti tukemaan
mahdollisimman hyvin valmistumisen jälkeistä
työllistymistä.
Liiton tekemät tutkimukset ovat kiistatta
osoittaneet opiskeluaikaisen työkokemuksen
tärkeyden valmistumisen jälkeisessä työelämään
sijoittumisessa, asematasossa ja palkkauksessa.
TAVOITTEENA KATTAVA OTANTA
Osaava ammatillinen edunvalvonta tarvitsee tietoa tuekseen. Siksi onkin äärimmäisen tärkeää,
että tutkimuksen otanta on kattava ja alueellisesti
opiskelijamääriin oikein suhteutettua.
Työelämätutkimuksella saatuja tietoja hyödynnetään vuosittain kesätyöpalkkasuosituksissa. Tietoja tarvitaan myös, kun neuvotellaan
tekniikan koulutukseen ja opiskelijoiden työllistymiseen liittyvissä asioissa työnantajien ja päättäjien kanssa.
Tutkimukseen voivat vastata kaikki tekniikan
ja liikenteen alan ammattikorkeakouluopiskelijat
toisesta vuosikurssista lähtien eli tänä syksynä
opintonsa aloittaneet opiskelijat eivät vielä kuulu
kohderyhmään. Kyselyyn voi vastata netissä tai
kouluilla jaettavalla paperilomakkeella. Muista
vastata vain yhtä vastaustapaa käyttäen. Tutkimusaikaa on syyskuu.
Vastaa kyselyyn
www.iol.fi/kyselyt
In English www.iol.fi/surveys
IOL:n
ÄÄNI
Marjut Lehtinen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Opinnot joustavat
N
iin paikallisyhdistyksissä kuin Insinööriopiskelijaliitossa toiminta on jo hyvässä
vauhdissa. Myös koulun penkin kulutus
on kuumimmillaan; moni saattaa alkaa
kyseenalaistamaan opintojen järkevyyttä ja
aiheellisuutta.
Ajan mittaan arvostus omaa tutkintoa kohtaan
laskee ja opiskelumotivaatio saattaa kärsiä. Turhautuminen laboratoriossa ja matematiikan luennoilla
istumisesta saattaa olla lähelläkin monen tunnetilaa.
Ammattiaineet ja konkreettinen käsillä tekeminen
ovat kaikista mielenkiintoisinta, mutta ne häämöttävät edessä pahimmillaan vasta kolmantena
opiskeluvuotena.
Ammattiaineet tuovat opiskeluun jotain normaalista päiväjärjestyksestä poikkeavaa, sillä jokainen
päivä on erilainen. On kuitenkin muistettava, että
kaikkien opintosuunnitelmat eivät ole alusta asti kiveen hakattuja ja suunnitelmiin voi tulla muutoksia.
Jos kaksi vuotta puutekniikkaa lukenut insinöörinalku päättää vaihtaa linjaa sähkön puolelle, niin
järjestelmä on joustava ja tarjoaa mahdollisuuden.
Puupuolen ammattiaineita ei ole vielä takana liikaa
ja peruskurssit on suoritettu. Linjan vaihto on tehty
siis melko kivuttomaksi.
Suunnitelmat saattavat muuttua esimerkiksi perheenlisäyksen tai sairauden myötä. Äkillisen sairauslomaa vaativan sairauden yllättäessä ajatus opinnoista on varmasti kovan mietinnän aiheena.
Onneksi 1.1.2015 alkaen opiskelijoilla on jatkossa
oikeus vähäiseen opiskeluun sairauslomalla, jolloin
opiskelijalle maksetaan opintotuen sijaan sairauspäivärahaa. Tällä hetkellä sairauspäivärahan ehdot
estävät opintojen suorittamisen.
Tulevaisuudessa siis kun istut turhalla luennolla,
pidä mielessäsi, että insinöörikoulutus perustuu
luonnontieteelliseen ytimeen ja opintosuunnitelmat
on pyritty laatimaan meidän kaikkien hyvinvointia ajatellen. Joustovaraakin on eri elämäntilanteissa
oleville.
Lisätietoja: tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner
ja asiamies Heini Ristell, sähköpostitse
etunimi.sukunimi@ilry.fi.
37
Porokari siirtyi
uudelle vuosikymmenelle
TEKSTI ja KUVAT: Jari Rauhamäki
Tunnelma nousi riehakkaaksi, kun Marzi Nymanin bändi soitti Paranoidin.
Puheenjohtaja Pertti
Porokarin 50-vuotisjuhlat
Kalastajatorpan Merisalissa
olivat rento tilaisuus.
Päivänsankaria luonnehdittiin
selväsanaiseksi, suorapuheiseksi ja tiukaksi
insinöörien edunvalvojaksi.
Puolentoista sadan vieraan
joukossa oli lähimpien
työtoverien lisäksi
runsaasti suomalaisia
työmarkkinapolitiikan
vaikuttajia.
Jari Nummenpää, Hannele Aikio ja Kirsi Kaasinen edustivat teknologiateollisuuden luottoja.
38
Yhdessäoloa ja musiikkia
1.
2.
3.
1. Työnantajaliitoista on onnitteluvuorossa
Teknologiateollisuus ry: Jarkko Ruohoniemi,
Risto Alanko ja Jorma Turunen (oik.).
Kolmikko tunnusti, että neuvotteluissa on
välillä ollut tiukkoja paikkoja.
2. Marzi Nymanin bändi viihdytti riehakkaasti
juhlakansaa. Musiikkitarjonta vaihteli raskaasta rockista hienostuneeseen jazziin.
3. Paikalla oli suuri joukko liiton jäsenjärjestöjen johtoa pohjoisinta Suomea myöten.
Etualalla Helsingin ja Kuopion edustajia.
4. Valtakunnansovittelija Esa Lonka löysi juttuseuraa ministeritasolta: liekö eläkeneuvottelut Longan seurueen aiheena.
5. Työmarkkinapöydistä tuttu Antti Rinne oli
Porokarin vieraana uudessa roolissa, valtiovarainministerinä. Miehillä tuntuu olevan hauskaa edelleen.
6. Insinööriliiton varapuheenjohtajat Pekka
Liimatainen (vas.), Matti Häkkinen ja Raimo
Sillanpää toivat omat onnittelunsa Pertti ja
Marju Porokarille. Onnittelupuheen pitäneen
Liimataisen mukaan puheenjohtajan kovin
tuki löytyy aina läheltä.
4.
5.
6.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi
40
Tiukka trio
1. Suomi jakaa joka toinen vuosi miljoonan
euron Millenium-palkinnon ihmisten elämänlaatua parantavan teknologian kehittäjälle.
Kuka oli sen ensimmäinen saaja ja mistä hänet palkittiin?
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
2. Raaka-ainepörsseissä kauppaa käydään perinteisillä mittayksiköillä. Kultaa voi ostaa esimerkiksi unsseissa ja öljyä barreleissa. Kuinka
monta litraa on yksi barrel?
3. Setelinipussa on kaksikymppisiä, viisikymppisiä ja satasia yhteensä 25. Rahaa nipussa on
yhteensä 1 090 euroa. Kuinka paljon on mitäkin
setelilajia, kun kaksikymppisiä on kolme kertaa
satasten määrä?
Kuopion Insinöörit ry:n syyskokouskutsu
Aika: Torstai, 30.10.2014 klo 18.00
Paikka: Hotelli Savonia,
Sammakkolammentie 2
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11§
mainitut asiat.
Paikalle ovat tervetulleita kaikki Kuopion
Insinöörit ry:n jäsenet.
Kutsu IOL:n liittokokoukseen
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n sääntömääräinen liittokokous järjestetään 14.-15.11.2014
Original Sokos Hotel Lakeudessa Seinäjoella.
Liittokokoudessa käsitellään sääntömääräiset asiat;
vahvistetaan tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta
2013, päätetään vastuuvapauden myöntämisestä
vuoden 2013 toimijoille, vahvistetaan vuoden 2014
talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan
puheenjohtajisto ja hallitus vuodelle 2014.
Lisäksi liittokokoudessa käsitellään Insinööriopiskelijaliiton strategiaa sekä jäsenmaksu-uudistusta.
Ala-Kymen Insinöörit AKI ry:n syyskokous
Aika: Torstai 6.11.2014 klo 18:00
Paikka: Sirius Sport Resort, Kotitie 10,
49270 Pyhtää
Kokouksessa käsitellään sääntöjen 10 §
määräämät asiat.
Tarkemmat tiedot esityslistoineen toimitetaan paikallisyhdistyksen liittokokousedustajille viimeistään kaksi
viikkoa ennen kokousta.
Lisätietoa
puheenjohtaja Marjut Lehtinen
OCTLWVNGJVKPGP"KQNƂRWJ
asiamies Juha Manu
LWJCOCPW"KNT[ƂRWJ
Ilmoittautumiset viimeistään 23.10.2014
osoitteessa www.aki.fi.
Jo yli 2 000 jäsentä on
ilmoittanut, ettei enää
halua taskukalenteria.
Onko paperikalenteri
sinulle turhake?
Jos et halua enää liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria,
peruuta se 5.10. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa
YYYKNT[ƂMCNGPVGTK
Lomakkeella tarvittavat tiedot
ovat nimi, sähköpostiosoite
sekä jäsennumero.
Aiemmin tehdyt peruutukset
ovat edelleen voimassa eikä
niitä tarvitse uusia.
Insinööriliiton keilamestaruuskilpailut 2014
Pollen Pokaalin yhteydessä
Lohjan Keilahallissa 6.10. - 23.11.2014
Sarjat: henkilökohtainen, parikisa ja nelimieskisa.
Joukkue nimettävä ennen ensimmäisen kilpailijan heittosuorituksia.
Tasoitukset: Keskiarvotasoituksin 70 %, 0 raja 210
Kilpailulähdöt:
torstaisin klo 19:15
lauantaisin klo 12:00
sunnuntaisin klo 12:00, 14:00
tai sopimuksen mukaan
Kilpailumaksu: Insinööriliiton kilpailu käydään Pollen
Pokaali -kilpailun yhteydessä maksamalla kilpailumaksu.
Insinööriliiton kilpailuun voi osallistua myös rekisteröimätön keilaaja (Insinööriliiton jäsen), mutta hän ei ole mukana
Polleen Pokaali -kilpailussa.
Kussakin sarjassa palkitaan kolme parasta.
Tulokset
www.loke.fi ja www.lohjankeilailuliitto.com
Kilpailuvaraukset
Lohjan Keilahalli puh. (019) 369 1809
41
JÄSENPISTE
TEKIJÄ:Paula Utriainen, kehittämispäällikkö
Varmista jäsenmaksusi
ajantasaisuus
Kun maksat jäsenmaksusi, pidät jäsenyytesi voimassa ja
varmistat oikeutesi lukuisiin jäsenetuihin kuten vakuutuksiin ja kurssialennuksiin.
Jäsenetujen lisäksi käytettävissäsi on merkittäviä ja rahanarvoisia jäsenpalveluita, kuten työsuhdeneuvonta ja
urapalvelu.
Maksamasi jäsenmaksu on kokonaisuudessaan verovähennyskelpoinen. Jos jäsenmaksulaskusi on kadonnut tai
et ole laskua saanut, laita viesti asiasta asiakaspalveluumme
osoitteeseen [email protected]. Ilmoita viestissä myös
jäsennumerosi, joka on jäsenkortissa.
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja
Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä
Seija Welling, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
palvelupäällikkö Jemina Fabritius
asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Talous ja jäsentietopalvelut
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 862
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä
Ilkka Uusitalo, 0201 801 867
42
Koko vuoden jäsenenä olleelle jäsenelle voidaan
myöntää vuoden 2014 jäsenmaksuun alennusta, jos alennusperuste kestää yhdenjaksoisesti vähintään kolme
kuukautta.
Alennus myönnetään kerrallaan vain yhdellä alennusperusteella. Perättäisillä alennusjaksoilla voi olla eri alennusperusteet.
Tämän vuoden jäsenmaksun alennukseen oikeuttavia
syitä ovat muun muassa työttömyys/lomautus, perhevapaa
ja eläkkeelle siirtyminen, joka ei koske osa-aikaeläkettä.
Mikäli yhteystietosi muuttuvat tai vaihdat työpaikkaa,
muista tehdä muutospyyntö jäsenrekisterin tietoihin. Muutospyyntö tehdään jäsensivujen jäsennäkymässä osoitteessa
www.ilry.fi.
Lisätietoja: www.ilry.fi /edut ja palvelut, www.ilry.fi/
alennusohjeet
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
järjestelmäasiantuntija
Tuire Siitonen, 0201 801 816
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää, 0201 801 826
tiedottaja
Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 801
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Urapalvelut
urahallinta-asiamies Petra Bedda,
0201 801 876
urahallinta-asiamies
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
tutkimusassistentti
Varpu Multisilta, 0201 801 801
Nuorjäsentoiminta
asiamiehet
Juha Manu, 0201 801 830
Heini Ristell, 0201 801 858
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 832
nuorjäsenasiamiehet
Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
Ilkka Malkavaara, 0201 801 885
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
johtaja
Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
elinkeinopoliittinen asiamies
Petteri Oksa, 0201 801 839
Asiamiestiimi
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
[email protected]
www.ilry.fi
Projektitiimi
projektipäällikkö
Tommi Grönholm, 0201 801 801
projektiasiamiehet
Saara Eriksson, 0201 801 842
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
Mikko Sormunen, 0201 801 778
asiakasyhteyshenkilö
Anssi Oksanen, 0201 801 838
assistentti
Paula Tapani-Alidemaj, 0201 801 805
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Tiina Kauppila, Viivi
Mäkinen, Jukka Siurua, Niina Suvanto,
Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen
Jäsenjärjestöt
Insinööriliitolla on 30 alueellista ja kuusi
valtakunnallista jäsenjärjestöä. Lisätietoa
jäsenjärjestöistä sekä linkit järjestöjen
nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.
Insinööri-lehden toimitusneuvosto
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Niina Salmi
Ala-Kymen Insinöörit
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
Tuomas Ylläsjärvi
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Ilona Mäenpää KUVAT: Anu Kaniin ja Thinkstock
Vapaaehtoinen pelastustyö
tarjoaa Sami Majurille
haasteita ja yllätyksiä.
Antoisa vastapaino työlle
Ala-asteella syntynyt kiinnostus vapaaehtoiseen pelastustyöhön ei ota sammuakseen. Sami Majurin mielestä se on
sekä antoisa että haastava vastapaino työlle.
K
oulun seinällä ollut ilmoitus VPK:n nuoriso-osaston
toiminnasta herätti 11-vuotiaiden poikien kiinnostuksen
vapaaehtoiseen palo- ja pelastustyöhön. Ensimmäisiin harjoituksiin
oli kokoontunut yli viisikymmentä
10–17-vuotiasta nuorta.
– Omasta ikäluokastani oli mukana
useampia, nyt taitaa siitä porukasta
olla enää pari jäljellä, Sami Majuri
laskee.
Työt, koulut ja elämäntilanteet ovat
vieneet miehiä muille paikkakunnille.
Osa on tehnyt harrastuksesta ammatin ja siirtynyt pelastuslaitoksen
leipiin.
Majuri muistelee käyneensä nuoriso-osastossa melkein kaikki silloiset kurssit. 18-vuotiaana hän pääsi
mukaan hälytysosaston toimintaan.
Harrastus on jatkunut työn ohella pelkästä mielenkiinnosta ja tarjoaa kannustimen itsensä kunnossapitämiselle.
NYKYISIN SOPIMUSPALOKUNTA
Parinkymmenen vuoden aikana pelastustoimi on käynyt läpi suuria
muutoksia. Nyt puhutaan sopimuspalokunnasta; VPK-yhdistys tekee pelastuslaitoksen kanssa sopimuksen, jota
vapaapalokunnan hälytysosaston jäsen
toteuttaa. Hälytyksistä ja harjoituksista
maksetaan niihin osallistuville palkkaa.
Majuri on toiminut vuodesta 1997
lähtien osastonsa koulutusvastaavana
ja viime vuosina myös Lapin pelastuslaitoksessa sopimuspalokuntien neuvottelukunnan jäsenenä.
TILANTEET VAIHTUVAT RIPEÄSTI
Antoisinta Majurin mielestä ovat
vaihtuvat tilanteet. Ne voivat muuttua
nopeastikin eikä yksikään hälytys ole
samanlainen. Tietyt rutiinit toimivat
aina, mutta opittuja tietoja ja taitoja
pitää osata soveltaa.
– Kun toisilla on hätä, pyrimme
ratkaisemaan tilanteen mahdollisim-
man nopeasti, oli talvi tai kesä, hän
selvittää.
Haastavimpia ovat olleet tilanteet
tehdasympäristöissä. Siellä on paljon
riskejä eikä turvallisuudesta voi tinkiä.
Myös suuret maasto- ja metsäpalot
ovat vaativia.
– Lapissa etäisyydet ovat pitkät,
joten hälytykseen lähtiessä on jo
pieni pelko, että paikalle ei ehditä
ajoissa ihmishengen tai omaisuuden
suojelemiseksi.
Yleisimmät pelastustyöt ovat rakennuspalojen ja liikenneonnettomuuksien yhteydessä.
HARRASTUS VAI TYÖ
Majuri kertoo harrastuksen haasteista,
että joskus saattaa aamuyöstä tulla
hälytys, johon tekisi mieli lähteä. Vaakakupissa painaa kuitenkin enemmän
työpalaveri aamulla.
Välillä on tullut oltua yö hälytyksessä ja tunnin parin yöunilla on saanut selvitä seuraavan päivän työssä.
– Meidän hälytysosastossamme
on alueen teollisuuden sekä muiden
alojen ammattilaisia vahvasti edustettuina, heidän asiantuntemuksestaan
on hyötyä hälytystilanteissa.
43
Liiton jäsenyydessä on järkeä
Työehtosopimuspöydissä
neuvottelemme
palkastasi sekä
palkansaajan oikeuksista.
Turvanasi ovat kattavat
oikeusturva- ja vastuuvakuutukset sekä
vapaa-ajan vakuutukset.
Henkilökohtainen
neuvonta tarjoaa välineitä
palkan parantamiseen ja
uran hallintaan.
Paikallinen toiminta
tarjoaa hyötyä ja huvia
sekä mahdollisuuden
verkostoitua.
i
ör öri
inö
inö
inööri
insinsins
Luottamusmiehet,
asiamiehet ja lakimiehet
ovat tukenasi työpaikan
ongelmissa.
Käytössäsi on
monipuolinen valikoima
rahanarvoisia etuja.
Jäsenyytesi
liitossa
Jäsenmaksu
Saat kiinnostavaa
luettavaa työstä ja
elämästä.
Edunvalvonnalla
rakennamme
oikeudenmukaista
työelämää ja turvaamme
tulevaisuutta.
Työttömyyskassan
jäsenyys
Verovähennys
Parempi työpäivä
Insinööriliitto tekee työtä
parempien työpäivien puolesta.
YYYKNT[Ƃ.