1. No category

Terveysteknologiassa
vienti vetää
1
2014
Rehn uskoo
koulutukseen
Normipäivä
valtiolla
Palkkauksen
perusteita
40
16
34
Sisällys 1/2014
10
14
16
18
20
22
22
24
26
34
38
Kopterit valmiudessa sodan ja rauhan aikana
Salon rakennemuutoksen kourissa
Siltojen lumoissa
Insinööri hoitaa ihmisten terveyttä
Julkisesta sektorista ei ole palkkaveturiksi
Palkansaajat EU-kampanjaan
Työelämää kehitetään taantumassakin
Renkaita valmistetaan Venäjällä
Intiasta pohjoiseen töihin
Jääkiekolla insinööriksi
Järjestöjohtajat koolla
VAKIOT
3
4
9
15
28
36
42
43
Pääkirjoitus
Bittikattaus
Puheenjohtajan palsta
Kolumni
Oikeus
Opiskelijat
Jäsenpiste
Luuppi
Tekniikkaa
Puolustusvoimiin
2
s. 10
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden
tekniikan ammattilaistenjärjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
JULKAISIJA
Insinööriliitto IL ry
Osoite Ratavartijankatu 2,
00520 Helsinki
PUHELINVAIHDE
0201 801 801
PÄÄTOIMITTAJA
Jari Rauhamäki
0201 801 847
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ
Ilona Mäenpää
0201 801 826
TOIMITTAJA
Kirsi Tamminen
0201 801 819
VERKKOTIEDOTTAJA
Minna Virolainen
0201 801 827
TAITTO
Aste Helsinki Oy
ILMESTYMISPÄIVÄT
2014 / 20.3., 8.5., 12.6., 21.8., 25.9., 6.11., 11.12.
TARKASTETTU LEVIKKI
67 947 kpl (14.1.2013)
Painos 72 000
OSOITTEENMUUTOKSET
puh. 0201 801 801
PAINOPAIKKA
Oy Scanweb Ab
VERKKOLEHTI JA
NÄKÖISLEHTIARKISTO
www.insinoori-lehti.fi
ILMOITUSHINNAT
Sivu 3 600 €
1/2 sivu 2 500 €
1/4 sivu 1 850 €
TILAUSHINTA
50 /vuosikerta
ILMOITUKSET JA TILAUKSET
Kirsi Tamminen
0201 801 819
ISSN-L 1796-8178ISSN
1796-8178 (Painettu)
ISSN 2242-895X (Verkkojulkaisu)
PÄÄKIRJOITUS
Jari Rauhamäki / Päätoimittaja
Uusi nousu tarvitsee leveitä hartioita
N
äinä aikoina ei ole herkkua työskennellä julkisen sektorin palveluksessa. Julkisuudessa käydyn keskustelun
perusteella Etelä-Euroopan hurlumhei-valtioiden julkisen velan vastuuton paisuttaminen on rantautunut
myös Suomeen.
Valtiovalta ja puolueet puhuvat kovin äänenpainoin valtiontalouden tasapainottamisesta, kiistelevät säästöjen ja veronkorotusten oikeasta suhteesta ja etsivät keinoja julkisten palvelujen tehokkaampaan tuottamiseen.
Viesti on selkeä, Suomen julkinen talous on saatava nykyistä kestävämmälle pohjalle. Velan varassa ei voi loputtomiin
elää, ei yksittäinen ihminen, perhe, kunta tai valtio. Tätä ei käy
kiistäminen, mutta säästövimman keskellä on pidettävä järki
päässä.
Valitettavan monelle yhteiskunnalliselle keskustelijalle pohjoismainen hyvinvointimalli julkisine palveluineen on lähes
paholaisesta, asia, josta on päästävä rivakasti eroon. Asian voi
nähdä perustellusti toisinkin. Kansakunnan menestys on vuosikymmenten ajan levännyt suurelta osin hyvinvointimallin ja
julkisen sektorin tuottamien palvelujen varassa.
Suomalaisyritykset eivät olisi menestyneet ilman korkeatasoista ja tasa-arvoista peruskoulutusta. Edullinen ja kaikkien
saatavilla oleva päivähoito on puolestaan mahdollistanut sen,
että yhä useampi nainen voi osallistua työelämään. Toisin kuin
monista puheenvuoroista voisi päätellä, nämä ja monet muut
verovaroin rahoitetut palvelut ovat luoneet kilpailukykyä, eivät
rapauttaneet sitä.
Tämä on syytä pitää kirkkaana mielessä, kun Suomi etsii
keinoja uudelle talouden nousulle. Hartioiden on oltava leveät, on huolehdittava siitä, että menneiden vuosikymmenten
tavoin mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua
uuden rakentamiseen. On tarkkaan harkittava mistä säästetään ja kuinka paljon, jotta emme kansakuntana sahaisi omaa
oksaamme.
Menojen lisäksi huomiota on kiinnitettävä myös tuloihin.
Yritykset huutavat kuorossa verohelpotuksia ja verosuunnittelun nimissä yrittävät parhaan kykynsä mukaan minimoida
Suomeen maksettavia veroja. Lyhytnäköistä tai ei, jokainen
verottajan ulottumattomiin ulkomaille kiikutettu euro on pois
valtiovallan mahdollisuuksista luoda Suomeen uuden kasvun
edellytyksiä, pitää tiet ja muu infrastruktuuri kunnossa, huolehtia osaavan työvoiman saatavuudesta.
3
BITTIKATTAUS
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Kuljetusten häiriöiden
vähentämiseen on
useita keinoja
Kun tunnistetaan toimitusketjujen
riskejä, seurataan tavarankuljetuksia nykyistä paremmin, reagoidaan
poikkeaviin tapahtumiin ja kirjataan
häiriötilanteita ylös, voidaan ehkäistä
tavarankuljetusten kuljetusvahinkoja,
varkauksia ja muuta hävikkiä sekä viivästyksiä.
Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa ja Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä on parin vuoden ajan kehitetty tavarankuljetusten turvallisuutta
ja pyritty tutkimuksen keinoin vähentämään kuljetuksiin liittyviä häiriötekijöitä.
Logistiikan häiriöiksi hankkeessa
tunnistettiin muun muassa aikataulujen
epätarkkuus, katoamisesta tai varastamisesta johtuva hävikki sekä tiedonkulun erilaiset ongelmat. Eniten hävikkiä
kohtaavat korkean teknologian tuotteet,
erityisesti elektroniikka.
Häiriöt aiheuttavat sekä välittömiä
että välillisiä kustannuksia. Merkittävimpiä ovat sellaiset häiriöt, jotka aiheuttavat helposti todennettavia suuria
kustannuksia tavaranomistajille sekä
niiden lisäksi lisäävät toimitusten viiveitä, muita kuluja ja vahinkoja.
Tutkimuksessa selvisi myös, että tieto
40 %
Taloustutkimuksen mukaan tablet-tietokoneiden
käyttäjämäärät ovat kaksinkertaistuneet jo kolmena peräkkäisenä vuotena Suomessa. Yhä useampi
suomalainen käyttää internetiä jollakin mobiililaitteella. Heidän netin käytöstä jopa 40 prosenttia
tapahtuu mobiilissa.
ja tietämys häiriöiden laadusta sekä
määrästä on hajallaan monimutkaisissa kuljetusketjuissa eikä osapuolilla
ole yhtenäisiä toimintatapoja häiriöiden
hallintaan. Koska asiantuntemus on hajallaan, myös häiriöihin puuttuminen ja
niiden estäminen on hankalaa, puutteellista ja satunnaista.
Talvilomakausi alkaa
Insinööriliiton vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä kysyttiin talvilomaviettotapoja. Vastaajien suosikki on talvinen ulkoilu ja liikunta. Vastaajia oli 1 260, ja
heistä 31 prosenttia ulkoilu oli mieluisin vaihtoehto.
Tammi-helmikuun vaihteessa tullut lumipeite mahdollistaa lumilajien harrastamisen koko maassa.
Viidennes vastaajista ei lomaile talvella.
21 %
En pidä talvilomaa.
10 %
Ohjelma rakentuu
lasten lomailun
ympärille.
31 %
18 %
Liity Insinööri-lehden parveen:
www.twitter.com/insinoorilehti.
4
31 %
Ulkoilen ja liikun
talvilomien parissa.
Puuhailen ja rentoudun kotosalla.
Matkustan etelän
lämpöön tai muuten ulkomaille.
BITTIKATTAUS
Julkisen sektorin kokoa voi mitata eri tavoin
Julkinen sektori tuottaa Suomessa viidesosan bruttokansantuotteesta ja yksityinen sektori neljä viidesosaa. Tuotannon arvoa kuvaava bruttokansantuote
ei koostu julkisista ja yksityisistä menoista, vaan yksityisestä ja julkisesta
arvonlisäyksestä, joka tarkoittaa kansantaloudessa tuotettujen tavaroiden ja
palveluiden arvoa.
Tilastokeskuksen pääjohtajan
Marjo Bruunin mukaan ehkä vertailukelpoisin julkisen talouden koon
mittari on julkisen talouden tuottaman arvonlisäyksen osuus koko
kansantalouden arvonlisäyksestä. Se
kuvaa julkisen talouden omaa palvelutuotantoa ja koostuu pääasiassa henkilöstömenoista.
Suomessa tuo osuus oli 20 prosenttia vuonna 2012. EU-maista osuus oli
suurempi Tanskassa ja Ruotsissa.
Toinen vertailukelpoinen, helposti
ymmärrettävä mittari voisi olla julkisen talouden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Suomessa osuus
oli vuonna 2012 kansantalouden tilinpidon mukaan 24 prosenttia, Ruotsissa
28 prosenttia.
Julkiset kulutusmenot sisältävät
paitsi julkisen talouden arvonlisäyk-
sen, myös julkisen sektorin ostamat tavarat ja palvelut, joista on vähennetty
asiakasmaksut ja vastaavat tulot.
Julkisten kulutusmenojen suhde
bruttokansantuotteeseen kuvaa siten
julkisen sektorin tuottaman ja ostaman palvelutuotannon nettomenoja
verrattuna koko kansantalouden tavara- ja palvelu-tuotannon arvoon.
Suomessa suhdeluku oli 25 prosenttia
vuonna 2012. EU-maista suhdeluku
oli suurempi Alankomaissa, Tanskassa
ja Ruotsissa.
Eläkkeelle keskimäärin
60,9-vuotiaanat
Auton näkyvyys kuntoon
Talven pakkaskelit tietävät lunta ja
jäätä auton pinnoille ja ikkunoihin.
Näkyvyyden varmistamiseksi ennen ajoa pitää puhdistaa auton ikkunat, peilit ja valot. Liikenneturva
muistuttaa, että oiva apu jään sulattamiseen on auton riittävä esilämmitys.
– Esilämmittämällä autoa sopivan ajan lumet ja jäät poistuvat ikkunapinnoista, eikä laseja tarvitse
skraapata. Liikkeellelähtö sujuu
sekä nopeammin että mukavammin, sanoo Liikenneturvan turvallisuusinsinööri Ari-Pekka Elovaara.
Talvella auton matkustajien kenkien ja vaatteiden mukana autoon
voi kulkeutua lunta ja jäätä. Lämpimässä autossa lumi sulaa ja ilmaan
syntyy vesihöyryä, joka usein tiivistyy ikkunoihin. Koska lika sitoo
kosteutta, huurtuu likainen ikkuna
herkemmin kuin puhdas.
– Auton esilämmitys auttaa
myös huurtumisen ehkäisyyn. Kun
auto on lämmin ja kosteus on poistunut, eivät lasit myöskään huurru
niin helposti. Esilämmitystä voi siis
ajatella myös turvallisuustekijänä,
Elovaara täydentää.
Sisätilojen lämmin ilma ehkäisee huurtumista, mutta pidemmällä
ajalla on tärkeää huolehtia myös ilman kierrosta.
Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote pysyi vuonna 2013 samana kuin edellisvuonna. Suomalaiset jäivät
työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiaana.
Viime vuonna eläkkeelle siirtyneiden määrä
nousi edellisestä vuodesta ja vanhuuseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi lähes kymmenellä
prosenttiyksiköllä.
Vaikka eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi
selvästi, muutokset eri ikäryhmissä ja suhteessa
ikäluokkien kokoon olivat pieniä. Siksi keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä pysyi ennallaan.
Eläketurvakeskuksen julkaisema odote
perustuu eläkelaitoksilta saatuihin tietoihin.
Eläkkeellesiirtymisiän muutosta seurataan tilastollisella odoteluvulla. Luku kertoo, missä iässä
eläkkeelle siirrytään, jos alkaneiden eläkkeiden
määrä suhteessa vastaavanikäisen työeläkevakuutetun väestön määrään pysyy tilastovuoden
(2013) tasolla.
Viime vuonna työeläkkeelle siirtyi 73 300
henkilöä, mikä on yli 4 000 henkilöä enemmän
kuin aiempana vuonna.
Työeläkkeelle siirtyneistä valtaosa, yli 70
prosenttia, siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle.
Viime vuonna heitä oli ensimmäisen kerran yli
50 000 henkilöä.
Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden
määrä pysyi samana kuin edellisvuonna. Viime
vuonna 20 000 henkilöä jätti työelämän työkyvyttömyyden vuoksi.
Seuraa ajankohtaista eläkekeskustelua osoitteessa www.elakeuudistus.fi.
5
BITTIKATTAUS
KOONNUT: Kirsi Tamminen
Opiskelijat haastavat
ohjaukseen
ISMON
PALSTA
Ismo Kokko
Neuvottelujohtaja
Julkisen sektorin leikkaaminen
T
alouspoliittinen keskustelu käy juuri nyt
kuumana Suomessa. Vieläpä varsin usein
siitä näkökulmasta, että meillä on liian suuri
ja tehoton julkinen sektori, ja että ratkaisu
ongelmiimme on sen leikkaaminen.
Valtiontaloudessa meillä onkin noin kahdeksan
miljardin euron vuotuinen alijäämä, joka joudutaan
kattamaan tällä hetkellä rahoitusmarkkinoilta hankittavalla lainarahalla. Näin ei voida pitkällä aikavälillä jatkaa, joten ongelma on todellinen.
Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde
käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.
Keinoina on lueteltu taloudellisen kasvun vauhdittaminen, työllisyyden parantaminen, työurien pidentäminen, kotimaisen kysynnän tukeminen, verotulojen lisääminen sekä kohdennetut menojäädytykset
ja säästöt.
Verojen ja leikkausten osuudet on hallituksen sisällä sovittu 50/50.
Hallitus ei useiden arvioiden mukaan ole onnistunut edellä luetelluissa tavoitteissaan. Tilanne
onkin todella hankala. Inhorealistisesti voi kysyä:
otetaanko lapsilta, sairailta vai vanhuksilta?
Kunta- ja sote-uudistukset ovat karanneet käsistä.
Säästöjä ei tällä vaalikaudella ole tiedossa. Jäljellä
ovat selkeät menoleikkaukset kunta- ja valtionpalveluissa. Reilun vuoden päässä olevat eduskuntavaalit
eivät perinteisesti kannusta vaikeisiin päätöksiin.
Meilläkin on Insinööriliiton sisällä kahtalainen tilanne. Valtaosa jäsenistä työskentelee teollisuudessa
ja sitä lähellä olevilla palvelualoilla. Suuressa kuvassa
he toivovat yleensä tiukempaa kulukuria julkiselle
puolelle, joka vähentäisi kokonaisverorasitusta.
Toinen osa jäsenistä työskentelee kunnilla ja valtiolla. He tuottavat meille kaikille niitä julkisia palveluita, joita me ja perheemme kulutamme. Tasapainon löytäminen on vaikeaa.
Tosiasia on kuitenkin se, että taas seuraava hallitus on yhtä askelta lähempänä leikkaamisen absoluuttista pakkoa, kun velkataakka jatkaa kasvuaan.
6
Korkeakoulutuksen laajenemisen myötä harjoitteluista ja
työkokemuksesta on muodostunut yhä keskeisempi koulutuksen kehitystrendi. Esimerkiksi ammattiyhdistykset
ovat julkisuudessa vedonneet yrityksiin työharjoittelujen
laadun kehittämiseksi. Harjoittelun toivotaan edistävän
työllistymistä.
Opiskelijat arvioivat kokemuksiaan pääasiassa myönteisesti ja kokivat harjoittelujen laajentaneen osaamistaan. He suhtautuivat kuitenkin kriittisesti ammattikorkeakouluista saamiinsa oppimistehtäviin, itsearvioinnin
ohjaukseen ja ammatillisen kehityksen haasteiden tunnistamiseen harjoittelunohjauksen avulla.
Työnantajat toivoivat enemmän yhteydenpitoa erityisesti opiskelijoiden ohjauksen ja käytännön järjestelyjen tiimoilta. He olivat myös kiinnostuneita ohjaajakoulutuksesta. harjoittelua voidaan parantaa kehittämällä
laatujärjestelmiä työnantajien näkökulmia paremmin
huomioiviksi.
Maarit Virolainen tutki väitöskirjassaan ammattikorkeakoulujen työharjoitteluja. Tuoreen tutkimuksen avulla
pyrittiin löytämään lähtökohtia harjoitteluissa oppimisen
ja ammattikorkeakoulujen harjoitteluyhteistyön vahvistamiseksi.
Uudet yritystukialueet kesällä
Äkillisen rakennemuutoksen alueena Salon seutukunta sekä
harvan asutuksen perusteella Itä- ja Pohjois-Suomen suuralue on nimetty korkeimman tukitason alueiksi. Yritysten
investointitukien tukitasot ja tukialueet muuttuvat heinäkuun alusta alkaen.
– Tulevalla rakennerahastokaudella haluamme kohdistaa
käytettävissä olevia varoja entistä tehokkaammin. Nyt päätetyt tukialueet on arvioitu sillä perusteella, missä hyöty olisi
kaikista suurin, toteaa elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.
Aiemmin on jo päätetty rakennerahastovarojen tehokkaammasta hallinnoinnista. Nyt halutaan varmistaa, että
rahaa olisi siellä, missä sitä eniten tarvitaan eli yritysten kehittämishankkeissa.
Tukikarttaan tehdään EU-säädösten mahdollistama välitarkastus ja alueet määritellään tarpeen mukaan uudelleen
ajalle 1.1.2017–31.12.2020. Väliarvioinnin yhteydessä myös
Salon asema arvioidaan uudelleen.
Tukialuemäärittely vaikuttaa siihen, millaisella tukiprosentilla erikokoisille yrityksille voidaan myöntää investointeihin kohdistuvaa kehittämisavustusta. Rakennemuutosalueiden nimeäminen tukialueiksi mahdollistaa
korkeamman tukiprosentin pienille ja keskisuurille yrityksille sekä suurten yritysten tukemisen ja vahvistaa alueiden
talouskasvun edellytyksiä.
BITTIKATTAUS
Työsuojelu osaksi työpaikan arkea
Työsuojelu koetaan edelleen muusta toiminnasta irrallisena.
Siitä saatavaa hyötyä esimerkiksi työn sujuvuuteen, laadukkuuteen ja mielekkyyteen ei nähdä.
– Vaikka työpaikan työsuojelun hallintajärjestelmät ovat
paperilla ja suunnitelmissa kunnossa, toiminta ei näy käytännössä, koska työ, työtilanteet ja vastuuhenkilöt muuttuvat jatkuvasti, sanoo asiantuntija Maija-Leena Merivirta Työterveyslaitoksesta.
– Työpaikoilla tarvitaan näkyvää turvallisuusjohtamista ja
toimivia hallintajärjestelmiä työsuojelun toimivuuden varmistamiseksi.
Työsuojelutoiminnan kehittämisen kannalta on tärkeätä
yhdistää työsuojelu osaksi työpaikan päivittäistä toimintaa,
esimerkiksi ottamalla se palaverien asialistalle. Keskeistä on
myös kaikkien työntekijöiden ottaminen mukaan työsuojelutoimintaan ja sen yhteiseen kehittämiseen.
– Eniten kehitettävää on turvallisuustoiminnan suunnitelmallisuudessa, järjestelmällisessä seurannassa sekä henkilöstön
mukaanotossa työn kuormitus- ja vaaratekijöiden selvittämiseen, Merivirta kertoo.
Tärkeää on myös, että kaikki ottavat vastuuta omasta ja toisten turvallisuudesta, ettei työturvallisuuspuutteista ja vaaratilanteista ilmoittaminen jää vain työsuojeluhenkilöstön tai
esimiesten kontolle.
Työmatkojen mediaanipituudet (kilometrejä)
asuinmaakunnittain vuonna 2010
Akavan hallitus on
järjestäytynyt
9,8
UUSIMAA
PIRKANMAA
KANTA-HÄME
7,4
KOKO MAA
KYMENLAAKSO
VARSINAIS-SUOMI
POHJOIS-POHJANMAA
KESKI-SUOMI
PÄIJÄT-HAME
POHJOIS-SAVO
Lähde: Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto
Insinööriliitolla on kolme jäsentä keskusjärjestö
Akavan hallituksessa kaudella 2014–2015. Heillä
on jokaisella henkilökohtaiset varajäsenensä IL:n
puheenjohtajistosta.
Neuvottelujohtaja Ismo Kokon varajäsen on
varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää.
Puheenjohtaja Pertti Porokarin varajäsen on 1.
varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen.
Järjestöjohtaja Mikko Wikstedtin varajäsen on
varapuheenjohtaja Matti Häkkinen.
Akavan puheenjohtajana jatkaa Sture Fjäder.
Varapuheenjohtajiksi on valittu Olli Luukkainen
Opetusalan Ammattijärjestöstä, Heikki Kauppi
Tekniikan akateemiset TEK:stä, Lotta Savinko
Suomen Ekonomiliitosta sekä Jyrki Wallin
Agronomiliitosta.
POHJOIS-KARJALA
ETELÄ-KARJALA
ETELÄ-POHJANMAA
POHJANMAA
SATAKUNTA
LAPPI
ETELÄ-SAVO
AHVENANMAA
KESKI-POHJANMAA
KAINUU
Käy tutustumassa jäsenetuihisi.
0
2
4
6
Km
8
10
12
Taulukossa on käytetty vuoden 2013 aluejakoluokitusta.
7
!
PERTIN
PALSTA
Pertti Porokari / Puheenjohtaja
Seminaareja riittää
H
allitus on ottanut uuden käytännön
maan asioiden hoitamisessa. Kun
ideat ovat loppuneet, pidetään seminaari, johon kutsutaan kaikki talouselämän vaikuttajat. Ensimmäisen kutsun
esitti pääministeri; Heurekassa pohdimme,
miksi valtakunnan talousasiat eivät luista.
Malli oli saatu vanhasta ja legendaarisesta
Korpilammen seminaarista.
Lukuisat esitykset keskittyivät tarkoitushakuisten kalvojen avulla todistamaan, kuinka
kurja tilanne on ja kuinka paljon pahempaa
on vielä tulossa. Päätöksiä ei tehty ja yhdessä
sovimme, että kenellekään ei hiiskuta, mitä
monipuolisissa ryhmätöissä puhuimme.
Seuraavaksi asialla oli elinkeinoministeri
ja tilaisuuden nimenä selkärankaseminaari.
Paikalle oli kutsuttu lähinnä teollisuuden
talousvaikuttajia, olihan aiheena teollisuutemme tila ja tulevaisuus. Paikalla oli paljon
globaalisti toimivien yrityksien toimitusjohtajia, mutta myös pk-sektorin johtoa sekä
yrittäjien edustusta.
Suuryritysten edustajien viesti oli suunnilleen yhdestä suusta; kannattavuuden näkökulmasta Suomeen ei kannata investoida.
Esitykset olivat jopa ivallisen ylimielisiä.
Pk-sektorilta kuului sentään hajanaisia kommentteja, että täällä on osaamista, jota kannattaa hyödyntää. Joku puhui varovaisesti
isänmaastakin.
Pankkisektori latasi kaikkein isoimmalla
tykillä, että Suomi-neito on sairas ja niin
edelleen. Onhan pankkien tilanne todella
kurja. Nordeakin teki vain neljän miljardin
tuloksen ja ilmoittikin saman tien aloittavansa 900 miljoonan kulukuurin pohjalla
olevien 500 miljoonan säästöjen päälle. Jostain sairaudesta tämä kyllä kertoo.
Suuryritysten äänitorvi EK on huutanut,
että yrityksille pitää luoda kilpailukykyiset
toimintaedellytykset. EK:n mielestä palkat
ovat liian korkeat, niistä pitää maksaa ikäviä
sivukuluja, verotus on liian kovaa ja irtisanominen kallista ja hankalaa.
Totuus on aivan toinen. Työvoimamme
on vanhojen EU- maiden halvinta. Palkat
ovat toki pienempiä entisissä Itä-Euroopan
ja päiväntasaajan alapuolella olevissa maissa,
mutta jos yritys ajattelee, että yksikköhinnalla luodaan kilpailukyky, yritys ei voi olla
kovinkaan innovoiva ja menestyvä.
Palkkojen sivukuluista on sovittu ja
palkka on suhteutettu kokonaiskuluihin. Yhteiskunta kustantaa verovaroin koulutuksen,
joka takaa yrityksille korkeatasoisen ja osaavan työvoiman. Myös yritysten tarvitsema
infra on rahoitettu verovaroin. On reilua,
että yrityksetkin maksavat veroja.
Lisäksi irtisanominen on Suomessa helppoa ja halpaa, lähes ilmaista. Väkeä irtisanotaankin massoittain. Elämmekö ahneuden
aikakaudella? Siihen vaivaan eivät seminaarit
auta.
9
Kopterit
valmiudessa
sodan ja
rauhan
aikana
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Marja Seppälä
Lentoteknisen johtajan Pasi Kaikosen
tehtävänä on pitää Utin jääkärirykmentin
helikopterit ilmassa. ››
10
Pasi Kaikonen huolehtii, että
lentopalveluun osallistuvat
henkilöt ovat pukeutuneet
asianmukaisesti ja että
heillä on ohjeet hallussa.
11
Pasi Kaikosen mielestä
Puolustusvoimissa
ei tarvitse pidentää
sotilashenkilöiden työuria
yli 55 ikävuoden.
U
tissa on nyt 17 isoa NH90-helikopteria, mutta pian niitä on 20.
Pienempiä koulutusoptereita on
seitsemän. Kopterit ovat päivällä
joko ilmassa tai odottelevat lentovuoroaan hallissa. Ympäri vuorokauden, jokaisena vuoden päivänä yksi on
valmiudessa lähteä auttamaan siviilitehtävissä,
esimerkiksi jos joku on eksynyt maastoon.
Pasi Kaikosen osaston tehtävänä on varmistaa kopterien toimintaedellytykset niin sodan
kuin rauhan aikana. Hän suunnittelee helikopterien huoltotoimintaa.
– On oltava riittävästi koulutettua väkeä,
koulutus on kohdennettu oikeisiin henkilöihin,
sekä laadullisesti että määrällisesti. Huoltotilat
ja -välineet ovat asianmukaiset ja täyttävät sotilasilmailuviranomaisen vaatimat edellytykset,
Kaikonen kuvailee vaatimuksia.
Hänellä on kahdeksan suoraa alaista; he tekkevät työtä noin sadan hengen organisaation
eeteen lentoteknisellä toimialalla.
Kaikosen päivästä ison osan vie esimiestyö,
jonka rinnalla ovat asiantuntijatehtävät. Tällä
jon
hetkellä hän suunnittelee vuosien 2015 ja 2016
hetk
toimintaa.
toim
lyödään lukkoon kokonais– Määrärahat
M
summana suunnittelun perusteella, mutta
summ
suunnittelusyklin pituuden takia on vaikea
su
nähdä kaikkia tarpeita.
ILMASSA ENÄÄ TOISTEN KYYDISSÄ
Lentoteknisen johtajan tehtävät ovat hallinnollisia eikä Kaikonen lennä nykyään kuin
matkustajana. Nuoremmat miehet hoitavat
koelennot.
12
– Yritän pitää helikopterit ilmassa. Ilmailupuoli on hyvin ohjeistettua ja normitettua. Kun
toimitaan ohjeiden mukaan, niin turvallisuus
on otettu huomioon.
Kaikonen vertaa helikopteria mustaan taikalaatikkoon.
– Hyppäät mustaan boksiin jossakin, vähän
aikaa ravistusta ja olet jossain muualla, kun
astut ulos.
Myös matkustaminen maata pitkin on
vähentynyt huomattavasti videoneuvotteluiden ansiosta. Neuvottelut sujuvat hyvin, kun
palaverin väki on tuttua. Yhteistyökumppanit
sijaitsevat ympäri Suomea, ja palaveriajoihin
kului helposti viisi, kuusi tuntia päivässä.
– Nyt matkapäiviä on vuodessa noin 20; aiemmin olin reissussa lähes pari päivää viikossa.
ILMAILUA KOKO URA
Kaikonen opiskeli insinööriksi Tampereen teknisessä opistossa. Viimeisenä opintovuotena
alkoi ilmailukoulutus, johon hän lähti mukaan.
Hän teki insinöörityön Ilmavoimien varikolle,
mistä syntyi kontakti Puolustusvoimiin.
Muutama kuukausi valmistumisen jälkeen
aukeni työsopimussuhteinen insinöörin paikka
Ilmavoimissa Tampereella.
– Nelisen vuotta kesti ennen kuin laitoin
virkapuvun päälle ja sain erikoisupseerin viran.
Ura jatkui Kuopiossa Karjalan lennostossa,
jonka aikana Kaikonen kouluttautui koelentoinsinööriksi Ilmavoimien koelentokeskuksessa Kuorevedellä. 2000-luvun alussa hän
siirtyi lentotekniseksi johtajaksi Utin jääkärirykmenttiin, jossa hän on viihtynyt siitä asti.
Tehtävät ovat kehittyneet vuosien varrella suhteellisen nuoressa organisaatiossa.
Ura on edennyt askel askeleelta. Koulutus
on tuonut lisää vastuuta. Kaikonen on päivittänyt tutkintonsa ammattikorkeakoulussa. Johtamisen osaamiseen antoi eväitä ylempi ammattikorkeakoulututkinto teknologiaosaamisen
johtaminen -koulutuksessa.
INSINÖÖRIT TEKNIIKAN TAITAJIA
Kaikosen mielestä insinöörin koulutuksella
pärjää hyvin Puolustusvoimissa. Hyvästä kunnosta on hyötyä, sillä kuntoa testataan monin
eri tavoin.
– Kipinä Puolustusvoimia kohtaan helpottaa täällä oloa.
Insinöörit tuovat Puolustusvoimiin teknisen
osaamiseen, jota ei voi muulla korvata.
– Olen ennen kaikkea insinööri ja minulla
kuten kollegoilla on insinöörimäinen ajatusmaailma.
Kaikosella insinöörikollegoja on kymmenkunta. Kaikkiaan Utissa työskentelee runsas
350 henkilöä. Lennostoihin verrattuna insinöörejä on ihan hyvin asiantuntijatehtävissä.
Iso osa erikoisupseereita on aliupseeritaustalla.
Puolustusvoimat on rakentanut koulutusohjelman, jossa täydennetään erikoisupseerien
sotilaallisia taitoja. Osittain koulutusten läpikäynti on vaatimus ylenämisellekin.
Kaikonen on sotilasarvoltaan insinöörieverstiluutnantti.
Mullistuksilla Kaikonen viittaa useiden
joukko-osastojen lakkauttamiseen ja henkilöstön siirtymisiin paikkakunnilta toisiin.
– Puolustusvoimauudistus on kohdellut Utin jääkärirykmenttiä silkkihansikkain.
Olemme kehittyvä joukko-osasto eikä täällä
ole paljon muutoksia.
Kuohuntaa ympärillä kuitenkin on ollut.
Kaikonen tietää sen, sillä hän on Puolustusvoimien Kymen alueen Julkisalan koulutettujen
neuvottelujärjestö JUKOn ESJA-sopimusalan
luottamusmies.
Edustettavia on kolmisenkymmentä ja alueeseen kuuluu Itä-Suomen huoltorykmentti
Kouvolasta, Karjalan prikaati Vekarajärverltä
ja Reserviupseerikoulu Haminasta.
Kaikonen on tukenut Itä-Suomen huoltorykmentin väkeä ja ennen kaikkea kuunnellut
heidän murheitaan. Kouvolan seudulla muutamalle ei löydy Puolustusvoimista lainkaan
paikkaa ja useat joutuvat vaihtamaan paikkakuntaa.
– Jos oikein harmittaa syvältä, kuuntelukin saattaa auttaa. Luottamusmiehelle voi aina
purkaa tuntojaan.
Kaikonen perustelee luottamustehtäviään ja
osallistumistaan Maanpuolustuksen Insinöörit
MPI:n hallitukseen sillä, että ne ovat yksi kanava vaikuttaa. Hän on hyötynyt esimiestehtävissään luottamusmiestiedoistaan.
– En myöskään väheksy koulutusta, jota
luottamustehtävissä saa.
Olkapäällä lepää
Utin jääkärirykmentin
joukko-osastotunnus.
ARMEIJAN PALVELUKSESSA VIIHDYTÄÄN
Työilmapiirikyselyjen perusteella Puolustusvoimia pidetään hyvänä työympäristönä.
Vaikka takana ovat suuret mullistukset, ne
eivät ole näkyneet notkahduksina työympäristökyselyissä.
”Olen ennen kaikkea
insinööri ja minulla
kuten kollegoilla
on insinöörimäinen
ajatusmaailma.”
13
Salo
rakennemuutoksen
kourissa
TEKSTI ja KUVAT: Ilona Mäenpää
Salon kaupunki elvyttää
talouttaan seuraavan kolmen
vuoden ajan palvelu- ja
organisaatiomuutoksilla.
S
yynä talouden huonoon
jamaan on pääasiassa Nokian, sen alihankkijoiden
ja muun ict-teollisuuden
katoaminen alueelta. Siitä
on aiheutunut yli 50 miljoonan euron menetys vuosittaisissa
verotuloissa. Tänä vuonna päästään
tuskin kahdeksaan miljoonaan.
Samaan aikaan työttömyys on
noussut yli 13 prosenttiin. Työpaikkoja on hävinnyt viidessä vuodessa yli
6 000. Nokialta hävisi lähes 3 500 työpaikkaa ja sen alihankkijoilta yli 1 000.
– Olemme viime vuosina pyrkineet
välttämään tilannetta, että joutuisimme yhtäkkiä irtisanomaan useita
työntekijöitä, sanoo kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi.
Vapautuvia työpaikkoja ei ole täytetty automaattisesti, jos ollenkaan.
Kuntaliitoksesta tuli tämän vuoden
alussa kuluneeksi viisi vuotta. Samalla
päättyi työntekijöiden suoja-aika, jona
14
Mika Mannervesi arvioi, että insinöörimäinen ajattelu kuplii pinnan alla.
aikana heitä ei saanut irtisanoa tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä.
Mannerveden mukaan kuntaliitoksen arveltiin tuovan järkevyyttä yhteisten varojen käyttöön.
– Joskus tulee raja vastaan siinä,
että ulkopuolisia ei voi rekrytoida,
vaan olemassa olevat työntekijät jatkavat, Mannervesi ennustaa.
kouluttamiseen etupäässä rakennus- ja
hoitoaloille. Huoli aluesairaalan tulevaisuudesta on suuri.
– Uusi päivystysasetus on jo aiheuttanut päänvaivaa; minkälaista pätevyyttä päivystystä hoitavilta vaaditaan
ja onko heidän palkkaamiseensa varoja, Mannervesi kertoo.
TOIVE PAREMMASTA ELÄÄ
OSAAMISTA TARVITAAN
Nykyisen 55 000 asukkaan Salon kaupungin osaamis- ja koulutusrakenne on
laaja, yleistä osaamista on paljon. Mannerveden mukaan syvempää osaamista
voisi kuitenkin olla enemmän.
Euroopan rakennerahastolta saatava tuki Salon alueen kehittämiseen,
lähemmäs 20 miljoonaa euroa, menee
kokonaan Nokialta ja sen alihankkijoilta irtisanottujen työntekijöiden
Salon kaupunki on jo petrannut
tulostaan ja viime vuoden tulos oli
huomattavasti ennakoitua parempi.
Insinöörimäinen ajattelu kuplii edelleen ihmisten mielessä pinnan alla.
– Piirilevyjä on rakennettu jokaisessa autotallissa vuosikymmenten
ajan, mikä on jättänyt jälkensä ihmisten mieleen, Mannervesi muistuttaa.
Lumian tuotekehittely tehtiin Salossa ja vieläkin yli tuhat henkilöä on
töissä Nokialla tehtävissä, jotka yrityskaupan myötä
siirtynevät suureksi osaksi Microsoftille.
– Toivo elää, että siitä tulee vielä moottori, joka
synnyttää jotain uutta.
PÄRJÄÄMISELLÄ ON PERINTEET
Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKOn pääluottamusmies Antero Leppäsen mielestä Salossa on aina vallinnut pärjäämisen henki.
Vaikka vaatetusteollisuus, meijerilaitos ja sokeritehdas ovat lähteneet sekä Nokia alihankkijoineen
on romahtanut, usko uuteen nousuun on yllättävän vankka.
Henkilöstömenojen karsimiseen tähdännyt organisaatiomuutos on toteuttamista vaille valmis.
Esimiesportaasta voidaan irtisanoa enimmillään 11
työntekijää. Työntekijätason yt-neuvottelujen aloittamisesta ei ole vielä päätetty.
Leppäsen mukaan irtisanottaville on tarjottava
muita tehtäviä. Teknisessä toimessa ei ole pilvin pimein insinöörejä tai arkkitehtejä, joita voisi irtisanoa.
– Tahto suur-Salosta oli kuntaliitoksen aikoihin korkealla. Nokia tahkosi rahaa, pikkukuntia oli
monta ja niiden tulevaisuus näytti heikolta. Ajateltiin, että on hyvä diili panna hynttyyt yhteen, Leppänen muistelee.
Ja niinhän se olikin; kaikki kunnat pääsivät osallisiksi yhteisöverotuotoista. Nyt ajat ovat toiset. Muutos agraariyhteiskunnasta tietotekniikkavetoiseksi oli
suuri. Mutta harppaus uuteen palveluyhteiskuntaan
taitaa olla vielä suurempi.
KOLUMNI
Pekka Liimatainen
1. varapuheenjohtaja
Harmaalta vyöhykkeeltä
illaksi kotiin
V
altiolla insinöörien määrä suhteessa muihin
asiantuntijoihin on vähentynyt yhteen liitetyissä mammuttivirastoissa. Vinoutuman takia
insinöörien asema heikkenee. Heidän tehtävän
vaativuuttaan ja työkäytäntöjään ei tunnisteta, joten palkkakilpailukyky on huono. Palkkatasoon vaikuttaa valtiolla
urakiertomahdollisuus, joka on paljon heikompi kuin
yksityisellä sektorilla.
Palkan ohella valtion insinöörejä jurppii matkustaminen. Virastoissa ei mielletä insinöörityön luonnetta. Tekniselle alalle tyypillisesti työ on siellä, missä suunnitellaan
ja rakennetaan. Työ ei tunne välttämättä virka-aikaa ja
arkipäivää tai virkapaikkaa.
Insinöörin projektiin suunnittelemansa sidosryhmätai maanomistajien kuulemistilaisuuden järjestäminen
illalla etäällä virkapaikasta tuntuu lähes mahdottomalta.
Hallinto näkee tilaisuuden mieluummin virka-aikana
järjestettävänä tilaisuutena, jolloin sidosryhmäläiset ja
maanomistajat ovat yleensä itse töissä.
Matka-ajan korvattavuus on ongelma. Iltatilaisuudesta
200 kilometrin päässä korvataan tilaisuuden kesto eli pari
tuntia, vaikka kulutettu matka-aika on viisi tuntia. Toisinaan vaaditaan menetettyjen työtuntien tekemistä takaisin, jos on lähtenyt työmatkalle kello 14.
Virkamies on menettänyt normipäivänsä ja lataa väsyneenä akkujaan, jotta seuraavana aamuna jaksaa taas
aloittaa virkatyöt.
Normipäivä-käsitteestä ei hevin luovuta eikä normipäivän ylittämistä noteerata tai korvata. Asiantuntijoina
muiden akavalaisten työ on paljon staattisempaa. Insinöörin on oltava läsnä suunnittelussa, rakentamisessa ja
kuunneltava katselmuksissa myös valitukset.
Asiantuntijoita huonommassa asemassa ovat esimiesasemassa olevat päällikkötason insinöörit. Hallinto ottaa
aikansa, matkustamista ja pitkiä päiviä riittää, eikä työpaikalta uskalleta poistua ennen kuin päivän aikana kertyneet sähköpostit ja taskuun kirjoitetut muistilaput on
käyty läpi.
Työhön on hiipinyt harmaa alue, jonka ongelmat halutaan välttää tulemalla ajoissa illaksi kotiin. Jäävätkö työt
tekemättä ja kenen on vastuu oikein aikuisten oikeesti?
Antero Leppäsen mielestä Salossa vallitsee pärjäämisen henki.
15
Siltojen
lumoissa
TEKSTI: Ilona Mäenpää
KUVAT: Petri Blomqvist ja Mari Männistö
Jari Nikki vietti
20-vuotista
taiteilijajuhlaansa
siltojen parissa
viime vuonna.
Rakennusinsinööriksi
valmistumisesta tuli
vierähtäneeksi sen
verran. Hän lumoutui
siltoihin jo kesätöissä,
kun valoi betonia ja
kantoi rautaa.
16
N
ykyisin siltainsinöörinä työskentelevä
Jari Nikki vastaa siltojen ja laitureiden
kunnossapidosta
sekä siltasuunnittelu- ja rakentamishankkeiden
toteuttamisesta Varsinais-Suomen
ELY-keskuksessa.
Työsarkaa riittää pohjoisessa
sijaitsevalta Honkajoelta eteläiseen Kasnäsiin. Siltaurakoiden
rahoitukseen käytetään vuosittain
6–9 miljoonaa euroa.
– Tarve olisi vieläkin suurempi,
Nikki toteaa huolestuneena.
Siltojen kunto on hänen mielestään huonontunut viimeisten
15 vuoden aikana Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueella.
TARKASTUKSIA JA KORJAUKSIA
Varsinais-Suomen ELY-keskuksen
alueen 1 800 sillasta yli 400 sillalle
tehtiin erilaisia tarkastuksia viime
vuonna. Yleis- ja erikoistarkastusten perusteella siltainsinööri tekee
tulevien vuosien korjausohjelmat.
– Ongelmana on se, että osa pitää jättää toistaiseksi korjaamatta,
Nikki kertoo.
Sillankorjaussuunnitelmien ja
-urakoiden teettäminen on siltainsinöörin arkipäivää. Nykyisin
ei uusia teitä ja siltoja juuri rakenneta; pääpaino on korjaamisessa.
– Korjaaminen on haastavaa
puuhaa. Koskaan ei tiedä, mitä
sillasta paljastuu.
Työmenetelmien vaihtaminen
kesken työn nostaa myös kustannuksia.
– Siltojen rakentamisessa käytettävä raaka-aine betoni on parantunut hurjasti laadultaan siitä,
mitä se oli 1960-luvulla. Nyt se
ELY-keskukset
ylläpitävät
Suomessa
1. 78 000 kilometriä
maantieverkkoa
2. 5 000 kilometriä pyöräteitä
3. 14 600 siltaa
kestää suolausta paremmin, eikä
rapaannu niin herkästi, Nikki
tietää.
Sillanrakentamisen asiantuntijana hän on kysytty myös muiden
teettäjien hankkeissa. Jäsenenä
valtakunnallisessa SILKO-Pintarakenne -työryhmässä hän on
mukana laatimassa ohjeita sillan
korjaamiseen. Tarvittaessa hän
osallistuu siltakonsulttien ja -urakoitsijoiden laatuauditointeihin.
PAINORAJOITUKSET LISÄMURHEENA
Uuden ajoneuvoasetuksen myötä
painorajoitettujen siltojen määrä
miltei seitsenkertaistui VarsinaisSuomen ELY-keskuksen silloilla.
Vanhoista kiviholvisilloista yli puolelle jouduttiin asettamaan painorajoitus, mikä nähtiin merkittävänä
ongelmana etenkin metsäteollisuuden kuljetuksille.
– Kiviholvisilloilla on alkujaan
ajettu hevosella ja kärryillä, nyt
niillä pitäisi päästä kulkemaan
suurilla rekoilla, Nikki ihmettelee.
Kiviholvisiltojen uusimista
mietitään yhdessä muun muassa
Museoviraston kanssa.
Nikki on vastannut omalla
toiminta-alueellaan lossin korvaavien siltahankkeiden kilpailuttamisesta ja rakennuttamisesta.
Siltoja on tehty hänen aikanaan
yhteensä kahdeksan kappaletta.
Esimerkiksi Turun saaristossa
on useita losseja, joiden korvaaminen silloilla on keskusteluttanut
asukkaita ja kesävieraita vuosikausia. Nyt lossien korvaamisohjelma silloilla on keskeytyksissä.
– Lossit ja lautat saaristossa
vanhenevat. Pitää miettiä, kumpi
kannattaa, lossin ylläpito vai uuden sillan rakentaminen, Nikki
huomauttaa.
Uusi silta on kuolettanut investointimaksunsa vajaassa kymmenessä vuodessa. Lossin ylläpidosta
ja liikennöinnistä pitää maksaa
jatkuvasti vuosittain satoja tuhansia euroja.
Vuonna 2010 valmistuneen Lövön sillan on suunniteltu kestävän
sata vuotta. Yleensä peruskorjaus
silloille tehdään 40 vuoden välein.
Satu Pekkasen
työ ELY-keskuksen
aluevastaavana on
monipuolista ja
itsenäistä.
Alueurakat kestävät vuosia
Rakennusinsinööri Satu Pekkanen on kiireinen
Äänekosken alueurakan kilpailuttamisen kanssa.
Uuden viisivuotisen urakan tarjouspyyntöasiakirjat
ovat aluevastaavan käsittelyssä ja ne pitää saada
kohta valmiiksi.
Urakka kestää vuoteen 2019 saakka. Se käsittää
yli 700 kilometriä maanteitä ja lähes 70 kilometriä
kevyen liikenteen väyliä.
Pekkanen vastaa Keski-Suomen ELY-keskuksessa
myös Karstulan urakasta, joka päättyy vuonna 2016.
Kumpikin urakka on kustannuksiltaan koko urakkakaudelle 10 miljoonan euron luokkaa.
Pekkanen osallistuu Itäisen yhteistyöalueen eli
Pohjois-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon maakuntien, Kaakkois-Suomen sekä Keski-Suomen ELYkeskuksen yhteisen kilpailutustyöryhmän työhön
Kuopiossa.
Pitkät päivät urakointeja pisteyttämässä ovat
poissa normaalista työajasta Jyväskylässä.
OMA TYÖ TOIVEAMMATTI
Rakennusinsinööriksi vuonna 2005 valmistunut
Pekkanen kertoo olevansa unelma-ammatissaan.
Yhdyskuntatekniikan opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa kiinnostivat alusta pitäen; erityisesti
tie- ja vesirakentaminen ovat olleet hänelle mieleen.
Opiskeluaikana Pekkanen teki töitä työnjohtoharjoittelijana Tampereen kaupungin katuyksikössä sekä
Tampereen Vedellä.
Valmistuttuaan hän sai töitä Tiehallinnon KeskiSuomen tiepiiristä. Työkseen hän valmisteli erilaisia
lupia kuten opaste-, mainos-, kaapeli- ja vesijohtolupia. Ne kuuluvat nykyisinkin ELY-keskusten toimialaan, samoin liikenteen ja infrastruktuurin ylläpito.
MAASTOKÄYNTEJÄ ON VIIKOITTAIN
Kahden hoitourakan aluevastaavan päivät kuluvat toimistotöiden ohella maastokäyntien, pistokokeiden ja
mittausten tekemisessä. Kummankin urakka-alueen
kiertämiseen kerran viikossa kuluu helposti kaksi työpäivää: 700 kilometriä ajettavaa ja mittaukset päälle.
– Talvella teen mittauksia polanteen vahvuudesta,
tien tasaisuudesta, lumivalleista ja lumimäärästä sekä
kitkasta, Pekkanen listaa.
Urakoitsijoihin hän on yhteydessä päivittäin sähköpostilla ja puhelimitse. Sähköisten järjestelmien ja
säätietojen seuranta on osa työnkuvaa. Tienkäyttäjän
linjalta tulevien viestien seurannasta sekä urakoitsija
että aluevastaava saavat tietoa tienkäyttäjiltä teiden
kunnosta 24 tuntia vuorokaudessa.
17
Työelämää
kehitetään myös
huonoina aikoina
TEKSTI: Mika Peltonen / UP ja KUVA: Shutterstock
Työelämä 2020
-hankkeen johtaja
Margita Klemetti
uskoo, että
suomalaisesta
työelämästä voidaan
tehdä Euroopan
paras vuoteen
2020 mennessä,
vaikka tällä hetkellä
käydään jatkuvasti
yt-neuvotteluja ja
irtisanotaan ihmisiä.
18
J
ohtaja Margita Klemetin
mukaan maailma on muuttunut siitä, kun Euroopan
paras työelämä -hankkeen
tavoitteet kirjoitettiin.
– Ei muutos ole tavoitetta
pienentänyt, vaan se on vahvistanut
hankkeen tarpeellisuutta. Kun menee
huonosti, se ei tarkoita, että työelämän
kehittäminen lopetetaan.
Euroopan paras työelämä 2020
-hankkeen käytännön työ tehdään
työpaikoilla. Klemetin mukaan ydinrooli on työelämätoimijoilla, joilla on
työpaikkakontaktit ja kanavat tukea
työpaikkoja.
– Ei meillä ole yhtä mallia tai sapluunaa, jota toteuttamalla tehtäisiin
menestyvä työpaikka tai Euroopan
paras työelämä. Jokaisella työpaikalla
on oma tilanteensa ja lähtötasonsa,
Klemetti sanoo.
Hänen mukaansa jokaisella työpai-
kalla pitäisi miettiä omia vahvuuksia
ja sitä, missä olisi kehitettävää.
Euroopan parhaaseen työelämään
pyritään myös alueverkostojen työllä.
Verkostot toimivat 15 ELY-alueella.
Niiden tavoitteena on Klemetin mukaan löytää alueelle sopiva yhteinen
toimintatapa työelämäpalveluiden parantamiseksi.
– Alueilla on ollut eri toimijoiden
välillä yhteistyötä tähänkin asti. Nyt
yhteistyötä katsotaan nimenomaan
työelämästrategian näkökulmasta ja
etsitään samalla synergiaa.
Alueilla on mietitty elinkeinoelämän kehittämisen näkökulmasta, mihin pitäisi porukalla panostaa.
– Minä uskon vahvasti alueverkostojen toimintaan. Ne ovat lähellä työpaikkoja ja tuntevat alueensa tilanteen.
Myös alueen toimijat tekevät keskenään yhteistyölupauksen, että me hoidamme tämän ja te tuon.
Klemetin mukaani yhteistyölupaukset ovat väline tuottaa palveluita
ja tukea työpaikoille. Tavoite on, että
lupaukset johtaisivat kunkin työpaikan
omiin kehittämisohjelmiin.
ON SUOMESSA ENNENKIN SELVIYDYTTY
Hankkeen arvopajoissa on pohdittu
suomalaisen työn tekemisen arvoja ja
päädytty neljään: luottamus, sinnikkyys,
rohkeus ja tarkoitus.
– Keskiössä on tarkoitus. Se antaa
merkityksen muille arvoille.
Rohkeus tarkoittaa uudistumiskykyä ja dynaamisuutta. Sinnikkyys
taas tulee suomalaisesta sisusta, siitä,
että ei anneta periksi, vaan hoidetaan
hommat.
Tällä hetkellä suomalainen työelämä luokitellaan Euroopan neljänneksi parhaaksi.
– Meillä on todella hyvä perusta,
joka liittyy luottamukseen ja yhteistyö-
hön. Tällaista ei muualta löydy, Klemetti korostaa.
Hän muistuttaa, että Suomessa on
hyviä esimerkkejä lamoista ja rakennemuutoksista selviytymisestä.
– Meillä on uskoa ja kyky ottaa taas
uusi askel eteenpäin. Emme voi palata entiseen, vaan meidän on tehtävä
sellaista, missä on meidän tulevaisuutemme.
Klemetti ei halua puhua ongelmista, vaan haasteista.
– Iso haaste on hankkeen suuruus,
miten pidämme tämän koossa ja kuljemme samaan suuntaan. Yhdessä pitää saada myös jotakin aikaan.
Pienen tivaamisen jälkeen Klemetti
suostuu myöntämään, että jos Euroopan paras työelämä ei onnistu, kakkostilakin olisi ”aika hyvä”.
– Ykköstä kuitenkin tavoitellaan.
Pitää ottaa käyttöön vahvuutemme ja
miettiä asioita rohkeasti.
Mukaan haetaan uusia toimijoita
Euroopan paras työelämä 2020 -hankkeen
käynnisti viime vuoden alussa ydinryhmä,
johon kuuluivat ministeriöt, työmarkkinakeskusjärjestöt sekä muutama asiantuntijalaitos ja -yhdistys.
Nyt mukana on myös muita toimijoita, lähinnä yhdistyksiä, jotka ovat
tehneet yhteistyölupauksen hankkeen
te
kanssa. Uudet toimijat tuntevat ja noudatka
tavat toiminnoissaan valtioneuvostossa
ta
hyväksyttyjä yhteiskuntavastuun periaatteita.
Toimijoilta odotetaan myös uusia näkökulmia
työelämän kehittämiseen.
Työelämätoimijoiden yhteistyölupauksia
on tällä hetkellä 34.
Työelämähankkeen johtajan Margita
Klemetin mukaan toimijoiden määrä kasvaa
jo tänä vuonna.
Oulun kaupunki
edistää työhyvinvointia
Oulun kaupunki toteutti viime syksynä pilottihankkeen, joka kiinnitti
huomiota henkilöstön liikunnalliseen elämäntapaan.
Oulun kaupungin henkilöstöliikunnan, Oulun Työterveyden ja
Virpiniemen liikuntaopiston yhdessä toteuttaman hankkeen tavoitteena oli luoda organisaatioon
toimiva malli liikunnalliseen elämäntapaan aktivoimiseksi.
Hankkeeseen valittiin kolme
työn kuvaltaan erilaista ryhmää.
Kohderyhmänä olivat organisaatiosta valitut henkilöt, joiden työ
ja työssä jaksaminen edellyttävät
hyvää fyysistä kuntoa.
Mukana oli yhteensä 45 henkilöä hyvinvointipalveluiden vuodeosastolta, Oulun Konttori -liikelaitoksesta ja Oulun Tekninen
-liikelaitoksesta.
– Heille räätälöitiin matalankynnyksen liikuntaohjelma, joka sisälsi
mittauksia ja monipuolista ohjattua
liikuntaa, henkilöstöliikunnan koordinaattori Nina Ylitalo kertoo.
Pilottihanke toteutettiin syyskaudella 2013. Hanke rahoitettiin
kaupungin osuudella ja Kunnossa
kaiken ikää -ohjelman hankerahalla.
Ohjatun liikunnan lisäksi hankkeessa korostettiin myös omatoimista liikkumista sekä arkiliikuntaa.
Liikunnat merkattiin sähköiseen
Hymis -liikuntapäiväkirjaan.
Suosituimmat liikuntalajit, joita
harrastettiin, olivat kävely, pyöräily,
pihatyöt ja työmatkaliikunta.
TEKSTI: Ilona Mäenpää
19
Julkisesta
sektorista
ei ole
palkkaveturiksi
TEKSTI Jari Rauhamäki KUVAT Kimmo Brandt
EU:n talouskomissaari ja komission
varapuheenjohtaja Olli Rehn pitää syksyn
työmarkkinaratkaisua rohkaisevana. Maltilliset
palkankorotukset takaavat, että Suomi kuroo
kiinni kilpailukykyeroa teollisiin kilpailijamaihin.
V
uodesta 1998 lähtien
Euroopan komissiossa työskennellyt Olli
Rehn on näinä aikoina poikkeuksellisen
kiireinen mies. Talouskomissaarin epäkiitollinen tehtävä
on pitää jäsenmaat ruodussa julkisen
velan kasvun suhteen. Kiireitä lisää
20
Euroopan liberaaliryhmän Alden
kärkiehdokkuus toukokuun Euroopan
parlamentin vaaleissa.
Haastatteluun Rehn rientää Sitran
kestävän talouspolitiikan seminaarista. Komissaari saapuu helsinkiläisen
tavaratalon kabinettiin täsmällisesti
ajallaan. Aloitus kuitenkin lykkääntyy
muutamalla minuutilla.
– Onhan tämä huono tekosyy,
mutta Kreikan pääministeri on puheeni aikana tavoitellut parikin kertaa.
Pakko tarkistaa, mitä murheita hänellä
on, Rehn pahoittelee.
TUTTUJA KÄPPYRÖITÄ
Rehn on esitellyt seminaarissa faktoja,
jotka ovat työmarkkinapolitiikassa toimivalle tuttuja. Rehnin esittämät kuvaajat todistavat, kuinka yksikkötyökustannukset ovat 2000-luvulla kääntyneet
Suomen kannalta epäedulliseen suuntaan. Tekijän kohdalla ei kuitenkaan lue
tällä kertaa Elinkeinoelämän keskusliitto
tai Teknologiateollisuus ry, vaan European Commission.
Rehnin mukaan etenkin viime vuosikymmenen lopun palkkaratkaisut
Olli Rehn sanoo olevansa
valtiotieteilijänä suvun
musta lammas; lähes kaikki
muut ovat insinöörejä.
”Nyt on
tartuttava
toimeen”
rapauttivat suomalaista kilpailukykyä.
Työnantajapuolella oli halua päästä irti
keskitetystä sopimisesta, mikä myös
tapahtui.
Julkinen sektori määritteli palkankorotusten tason, joka oli pienelle,
viennistä riippuvaiselle kansantaloudelle liian korkea. Sen tuloksena syntyi
liittojen välinen kilpalaulanta, jonka
seurauksena kilpailukyky rapautui.
– Avoimessa taloudessa julkinen
sektori ei voi toimia palkkaveturina.
Yhdessä Euroopan maassa eli Kreikassa sitä testattiin 30 vuotta, ja tulos
näkyy.
– Olen itsekin virkamies ja arvostan virkamiehiä, mutta ei virkamiesten
palkkakehitys voi terveessä kansantaloudessa olla nopeinta. Kyllä isänmaan
parhaiden voimien pitää hakeutua oikeisiin, tuottaviin töihin, Rehn sanoo
ja pitää viime syksyn työmarkkinakierrosta kilpailukyvyn palautumisen
kannalta rohkaisevana.
SOPIMISTA TARVITAAN
Kilpailukyky, yksikkötyökustannus, innovaatiot ja tuottavuus toistuvat tasaisin
välein Rehnin puheessa. Se ei ole ihme,
olihan filosofian tohtorin väitöskirjan
aihe Oxfordin yliopistossa nimenomaan
pienen valtion talouspoliittiset strategiat
kilpailukyvyn näkökulmasta.
Vuodet Brysselissä eivät ole täysin
vieneet Rehnin uskoa suomalaisen tulopolitiikan mahdollisuuksiin. Hänen
mielestään palkansaajan ja kilpailukyvyn kannalta paras malli on keskitetty
palkkaratkaisu, joka jättää tilaa valtion
vastaantulolle.
– Sen sisällä on oltava tilaa paikalliselle sopimiselle, joka ottaa huomioon
tuottavuuden kehityksen. Uskon, että
tällaisella mallilla päästään pitkällä
tähtäimellä parhaaseen tulokseen.
Menestymisen ehto on, että suomalaiset tunnistavat ja tunnustavat
toimintaympäristössä tapahtuneet
muutokset. Avoin kansainvälinen kilpailu ei jätä loputtomiin pelivaraa tinkiä esimerkiksi tuottavuudesta. Myös
julkisen sektorin koko on mitoitettava
talouden kestokyvyn mukaan.
– En näe mitään estettä, ettei Suomi
menestyisi myös jatkossa. On vain uskallettava tarttua toimeen, rakennettava uudistusten kautta pohjaa talouden uudelle nousulle, hän sanoo.
– Innovaatiot ja investoinnit ympäristöön ovat
tulevaisuuden musiikkia, Olli Rehn sanoo.
PERUSKOULU MENESTYKSEN TAE
Rehn kuluu niihin taloustieteilijöihin, jotka näkevät kilpailukykytekijöitä
muuallakin kuin pelkissä numeroissa tai
”käppyröissä”. Erityisen lämpimästi hän
puhuu peruskoulusta, jota ilman Suomi
olisi pudonnut kilpailijoiden kyydistä jo
aikoja sitten.
– Ilman peruskoulua kumpikaan
meistä ei olisi tässä nyt. Peruskoulu
on taannut sen, että jokaisella pienimmänkin peräkylän pojalla tai tytöllä on
ollut mahdollisuus kouluttaa itsensä.
Pienellä maalla ei ole varaa tinkiä tasaarvoisesta koulutuksesta.
Vakaan ja toimivan yhteiskunnan
sekä luotettavaksi koetun oikeusvaltion Rehn laskee Suomen kilpailuvalteiksi. Hänen mielestään Suomella
on paljon annettavaa myös vihreän
talouden sekä ympäristöteknologian
saroilla.
– Liikkuessani eri puolilla maailmaa olen konkreettisesti huomannut,
miten energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvien asioiden merkitys kasvaa. Uskon, että esimerkiksi suomalainen metsäteollisuus ja puunjalostus
kokevat uuden tulemisen, mutta se
edellyttää uusia innovaatioita, panostusta tuotekehitykseen ja kykyä
kaupallistaa uudet tuotteet ja palvelut
nykyistä paremmin.
– Onneksi näistä on jo hyviä esimerkkejä, Rehn sanoo.
IKÄVÄ VELVOLLISUUS
EU:n talouskomissaarina Rehnin velvollisuus on huolehtia siitä, että EU:n
jäsenmaat eivät Huittisten hullun miehen tavoin syö enemmän kuin tienaavat.
Tällaisessa tehtävässä saa helposti ikävän
miehen maineen.
– Ei komission suositukset tai vaateet mitään kevytmielisiä heittoja ole.
Niiden takana on iso määrä tutkimusta ja vakavaa harkintaa. Sellaisia
Janne Kivivuoren hommiahan nämä
ovat, eurooppalaisen huoltopoliisin
hommia; paljon kiitosta ei saa, mutta
asialliset hommat pitää vain suorittaa,
Rehn puolustautuu.
Pahin vaihe Euroopan taloudessa
näyttäisi olevan ohi. Varovaisena miehenä Rehn ei kuitenkaan ryhdy paukuttelemaan henskeleitään; työtä on
paljon tehtävänä niin Suomessa kuin
muualla Euroopassa.
– Paine nopeisiin ratkaisuihin on
hellittämässä, mutta edessä on edelleen pitkä tie julkisen talouden tasapainottamiseksi ja kestävän talouskasvun luomiseksi.
– Minä olen reformisti. Uskon, että
erilaisten uudistusten kautta, luottamalla laajan koulutuksen, tieteen
ja tutkimuksen voimaan sekä luomalla tilaa uusien yritysten synnylle ja
vanhojen kasvulle pääsemme kasvuuralle, Rehn sanoo.
21
Lauri Haimelinin
päätyö on tukea
teknisesti asiakkaita
eri puolella
maailmaa.
Insinööri hoitaa
ihmisten terveyttä
TEKSTI Kirsi Tamminen KUVAT Annika Rauhala
Teknisen tuen päällikkö Lauri Haimelin
viihtyy terveysteknologia-alalla.
– Ala kehittyy nopeasti ja lisäksi kasvaa
jatkuvasti. Uusia markkina-alueita tulee
koko ajan lisää.
22
”Planmecassa
arvostetaan
kielitaitoa”
T
erveysteknologian toimialajärjestö FiHTAn
mukaan alan vienti kasvoi
vuonna 2012 yli 20 prosenttia vuotta aiemmasta.
Terveysteknologian tuotteita vietiin Suomesta tuolloin runsaan
1,6 miljardin euron arvosta.
Terveysteknologia-ala tuottaa noin
40 prosenttia Suomen huipputekniikan viennistä ja työllistää Suomessa yli
10 000 henkeä.
Yksi heistä on insinööri Lauri
Haimelin, joka työskentelee Planmecassa. Yritys kuuluu alan suurimpiin
Suomessa.
– Planmeca suunnittelee, valmistaa
ja markkinoi hammaslääkärin vastaanotoille laitteistoja: kuvantamisen
laitteita, hammashoitokoneita ja ohjelmistoja, Haimelin kertoo.
Helsingin Herttoniemessä on yrityksen kaikki yrityksen toimitilat,
myös tuotantolaitos. Planmeca työllistää noin 700 henkeä. Koko Planmeca
Groupissa on maailmanlaajuisesti
noin 2 500 työntekijää. Tuotteiden
jakelijoita on reilussa 120 maassa ja
tuotteista vientiin meneekin yli 90
prosenttia.
– Kun tulin taloon, 3D-laitteita oli
yksi. Nyt on viisi erilaista, toki samaa
tuoteperhettä, Haimelin toteaa.
– Viimeisin aluevaltauksemme on
suuskanneri, joka on kuin iso sähköhammasharja.
Skannerin sinisen valon avulla potilaan hampaiden pinnasta luodaan kolmiulotteinen pintamalli, joka tuodaan
ohjelmistoon. Ohjelmistossa potilaalle voidaan suunnitella esimerkiksi
paikka tai kokonaan uusi hammas.
Suunniteltu työ lähetetään jyrsimelle,
joka työstää potilaalle uuden hampaan
noin 15 minuutissa. Mahdollisten jatkokäsittelyjen jälkeen työ on valmis
asetettavaksi potilaalle.
TEKNISTÄ TUKEA ASIAKKAILLE
– Jälkimyyntisastomme tukee kaikkea
sitä, mitä Planmeca valmistaa ja myy,
Haimelin sanoo.
Jälkimyynnissä työskentelevällä
esimiehellä on osastollaan 14 teknistä tuotespesialistia, jotka antavat
jakelijoille teknistä tukea puhelimitse,
Afrikan mantereella
kasvaa kysyntä
terveysteknologiatuotteille.
sähköpostitse ja etäyhteyksiä hyväksikäyttäen. Myös esimies osallistuu tuen
antamiseen.
Planmeca myy tuotteensa jakelijoille, joilla on vastuu huollosta.
– Suurimman osan he pystyvät hoitamaan omatoimisesti, mutta välillä
on niin hankalia tapauksia, että he ottavat meihin yhteyttä.
Puolet Haimelinin työajasta menee
teknisen tuen hoitamiseen. Loppuaika
jakautuu esimiestehtävien, yrityksen
sisäiseen suunnitteluun ja tuotekehitykseen osallistumisen sekä kouluttamisen kesken.
Englanti on päätyökieli, mutta
työssä tarvitaan monipuolista kielitaitoa; saksaa, ranskaa, espanjaa, ruotsia
ja niin edelleen. Koska asiakkaita on
lukuisissa eri maissa, kaikissa ei edes
näillä kielillä pärjää. Jakelija etsii tulkin, joilla valitettavasti useimmilla ei
ole teknistä taustaa tai ymmärrystä
laitteista.
– Silloin toiminta menee rikkinäiseksi puhelimeksi. Joku joka ei ymmärrä, mitä kääntää, yrittää kääntää
teknistä sanastoa, Haimelin kuvailee.
Avuksi kielivaikeuksiin Planmeca
järjestää paljon teknistä koulutusta eri
maista tuleville teknikoille. Vuosittain
järjestetään vähintään kolme kertaa
parin viikon mittainen peruskurssi,
jossa käydään läpi hoitokoneet, röntgenlaitteet ja ohjelmistot.
TYÖMATKOILLA OPASTETAAN
Jälkimyyntiosaston vastuualue kattaa
koko maailman. Osaston väki matkustaa paljon, jotta huolto-ongelmia
ja asennuksia voidaan tutkia paikan
päällä. Samalla paikallisiin toimijoihin
tutustuu, mikä auttaa etäneuvonnassa.
– Eri puolilla maailmaa on erilainen
tapa käyttää kuvantamislaitteitamme.
Esimerkiksi Aasiassa mennään kuvan
laatu edellä, kun taas Euroopassa ta-
voitteena on mahdollisimman pieni
säteilyannos, Haimelin sanoo.
Paikallinen lainsäädäntökin vaikuttaa. Kaikkialla Aasiassa ei ole kovin
tarkkoja siitä, kuka tulkitsee kuvia. Sen
sijaan Italiassa tai Israelissa 3D-röntgenkuvien tulkitsijalla täytyy aina olla
radiologin koulutus.
Yhtenä rankimpana matkana Haimelin pitää Kiinan reissuna; se oli
samalla yksi mielenkiintoisimmista.
Parin viikon ajan tavattiin useita asiakkaita eri puolilla Kiinaa. Kielitaidon
puute toi ongelmia, vaikka tulkki oli
mukana.
– Välillä asennettiin laitteita fyysisesti eli lähes haalarihommia ja iltapäivällä pidettiin luentoja ohjelmistojen
käytöstä radiologeille. Sillä reissulla
pääsi käyttämään koko osaamistaan.
Päivien venyminen teki siitä rankan,
Haimelin muistelee.
OPINNOT ANTAVAT PERUSTIEDOT
Lauri Haimelinin mielestä insinöörikoulutuksella pärjää terveysteknologiaalalla hyvin, kunhan on valmis oppimaan uutta.
– Ammattikorkeakoulu opettaa teknisen ymmärryksen ja kyvyn soveltaa esille tulevia asioita. Mutta oman
työpaikan tuotteita ei pysty missään
muualla opiskelemaan.
Koulutukseen sisältyi esimerkiksi
opintoja kuvantamislaitteista ja röntgensäteilystä, joista on ollut paljon
apua. Myös ihmisen anatomiaa, fysiologiaa ja potilaan kohtaamista opiskeltiin.
– Matkoillani kohtaan potilaita, joihin pitää pystyä asennoitua oikein eikä
heihin voi suhtautua vain insinöörimäisesti.
Haimelinista ihmiset tuovat työhön
kiehtovuutta, sillä heitähän laitteilla
hoidetaan.
– Jos sorvaa akseleita tai tekee kännyköitä, ihmisestä ei tarvitse huolehtia.
23
Suomea lähinnä oleva
miljoonakaupunki on
Pietari. Siellä on monen
suomalaisen työpaikka.
Rengas on
muutakin kuin
musta ja pyöreä
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Kirsi Tamminen
Heidi Keltanen
kiertelee mielellään
Pietarin nähtävyyksissä
vapaa-ajallaan.
24
T
ehdasesittely Nokian Renkaiden Venäjän tehtaalla
on päättymässä.
– Nyt ymmärrän, mistä
renkaan hinta muodostuu.
Renkaiden tekeminen on
yllättävän monimutkaista, hihkaisee
yksi suomalaisvierailijoista.
Koetoimintainsinööri Heidi Keltanen hymähtää; tämän hän on kuullut
useasti aiemminkin. Kun ulkopuoliset kuulevat, mitä tapahtuu renkaan
valmistuksen aikana, moni havaitsee,
ettei tuotantoprosessi ole kovin yksinkertainen.
Keltanen tietää, miten tuotteita valmistetaan Nokian Renkaan tehtailla.
Hän on itse tehnyt renkaita insinööriopintojen aikana. Valmistumisen
jälkeen hän on ollut talossa 11 vuotta.
Tuosta ajasta noin puolet hän on työskennellyt Vsevolozhskin tehtaalla,
joka sijaitsee 40 kilometrin päässä
Pietarista.
– Tulin pariksi kuukaudeksi tuuraamaan työkaveria, joka halusi olla
hetken Suomessa. Kun hän vaihtoi
osastoa, minulta kysyttiin, että onko
kiinnostusta lähteä pidemmäksi aikaa.
VASTUUNA TUOTTEIDEN SISÄÄNAJO
Keltanen työskentelee tuotekehityksessä rengasteknisellä osastolla, joka
vastaa renkaidenvalmistusresepteistä.
– Teemme uusien tuotteiden jokaiselle koolle koesarjat. Valmistamme
pienen erän, joita testaamme ja mittaamme eri tavoin, hän sanoo.
Kun tuotantokelpoisuus on todettu,
voidaan tuote hyväksyä tuotantoon,
jolloin se on valmistettavissa isoilla
määrillä.
– Teemme piirustuksista tuotantokelpoisia komponentteja, Keltanen
tiivistää.
Hänellä on paikallinen tiimi, joka
tekee koesarjoja. Itse hän on koko tuotekehityksen ainoa suomalainen Venäjän tehtaalla.
– Autan myös paikallisia laatuteknikoita; hyväksyn esimerkiksi reseptimuutokset. Jos en itse pysty auttamaan, pyydän vinkkejä Nokialta.
Keltanen toimii linkkinä Nokian ja
Vsevolozhskin tehtaan välillä, sillä osa
asioista on helpompi selittää kasvotusten kuin sähköpostitse. Joten Nokialta
soitetaan hänelle, ja hän välittää viestin paikallisille.
JOKA VIIKKO KIELIOPINTOJA
Teknisen koulutuksen saaneiden kollegoiden kanssa työkieli on englanti.
Venäjää Keltanen ei osannut ennen
maahan muuttoa, mutta kielitaito on
kehittynyt runsaassa viidessä vuodessa. Työantaja tarjoaa viikoittaisen
venäjän kielen tunnin.
– Toimiston pojat ovat opettaneet
paremman sanavaraston, Keltanen
nauraa.
Hän kehuu tiimiään, joka on ahkera
ja jonka kanssa on myös hauskaa. Väki
on nuorta, noin kolmenkympin hujakoilla.
Tehdaskin on nuori verrattuna
Nokian tehtaaseen. Suomessa ei tule
juurikaan uusia tilanteita vastaan, kun
käytännöt ovat vuosikymmeninä muotoutuneet omalle saralleen.
– Siellä on ihmisiä, jotka ovat tehneet koko ikänsä Hakkapeliittaa.
Keltanen arvostaa sitä, että hän on
päässyt uudella tehtaalla rakentamaan
uusia toimintatapoja.
Koetoimintainsinöörin mielestä
venäläisillä työntekijöillä pitää olla
tarkka työn kuva, jota he seuraavat
järjestelmällisesti. Heihin verrattuna
Pietari on innostava kotikaupunki.
suomalaiset ovat itsenäisempiä ja
oma-aloitteisempia. Venäläiset eivät
helposti kyseenalaista esimiestensä
hölmöjäkään ideoita.
– Olemme yrittäneet luoda sellaista
kulttuuria, että jos joku tekee virheen,
niin häntä ei ensimmäisenä toruta,
vaan kannustetaan ja ohjataan häntä
oikeaan suuntaan.
VIISUMIN HAKU VUOSITTAINEN RIESA
Heidi Keltanen on tehnyt noin vuoden työsopimuksia Venäjän-komennuksen aikana. Nykyinen päättyy
kesällä, joten keväällä taas neuvotellaan, jatkaako hän maassa vai palaako
Suomeen.
Sopimuksiin liittyy työviisumin
haku. Työnantaja huolehtii lomakkeiden täyttämisestä, mutta itse on
käytävä erilaisissa terveystesteissä. On
varauduttava siihen, että passi saattaa
olla kuukaudenkin viisumin haussa.
Byrokratian kiemuroita on muuallakin. Iltapäivällä Keltanen huomaa
tarvitsevansa yhden erityisen renkaan
varastolta. Hän huokaa ja ryhtyy täyttämään lomakkeita. Niihin on saatava
vielä muutamia nimikirjoituksia, jotta
rengasta ei tarvitse odotella viikkoa.
SUOMEN KUULUMISET TYÖMATKALLA
Työpäivä päättyy kuudelta ja kuten
useimpina päivinä koetuotantoinsinööri istahtaa kuuden muun suomalaiskollegan kanssa pikkubussiin.
Matkan kesto on noin tunti, Pietarin
ruuhka ja mahdollinen lumentulo
määrittelevät aikaa.
Suomen kieli pysyy vetreänä, kun
keskustelee omalla äidinkielellään aamuin illoin työmatkabussissa.
– Toimistossa kuuntelee koko ajan
venäjää ja muiden kanssa kommunikoi englanniksi.
Useina iltoina urheilullinen Keltanen käy venäjänkielisissä jumpissa tai
kuntosalilla.
Vaikka Tampereen-kodissa vierailuja on noin puolentoista kuukauden
välein, kotiutuminen Pietarin keskustaan on sujunut hyvin.
– Kun palasin joululomalta Suomesta, ajattelin, että on hauska olla
taas kotona.
25
P
ohjoiselle
l eveyspiirille ja
aaltopituudelle
TEKSTI: Sami Korkala ja KUVA: Mikko Törmänen
Suomalaisen työelämän
systemaattisuus on tehnyt
vaikutuksen intialaiseen
Hemalatha Govindasamyyn.
26
Intialainen insinööri jännitti
aluksi vieraaseen maahan
muuttamista.
O
ttaako vastaan vuoden
työrupeama Suomessa, mietti Hemalatha
Govindasamy kaksi
ja kolmekin kertaa.
Hyppäys Etelä-Intian
lämmöstä Espoon kautta talviseen
Ouluun ei ollut kevyt, mutta hyviä
puolia Suomessa työskentelemisestä
on löytynyt paljon.
– Täältä saatu työkokemus antaa
minulle lisää itsevarmuutta. Olen vakuuttunut siitä, että tämä on tärkeä
virstanpylväs urallani, Govindasamy,
27, sanoo.
Hän on toiminut koko kuusivuotiaan työuransa it-alan konsultointitehtävissä. Oulussa hän koodaa metriikka- ja raportointityöluja.
– Yksinkertaisesti sanottuna koodaan työkaluja johdon päätöksenteon
avuksi.
TYÖKULTTUURI TEKI VAIKUTUKSEN
Govindasamy uskoo, että täkäläisen
työkulttuurin sisäistäminen helpottaa jatkossa kanssakäymistä suomalaisen yrityskumppanin työntekijöiden
kanssa. Työkavereiden kanssa samalle
aaltopituudelle pääseminen on tärkeää.
– Täällä työskennellään enemmän
ryhmissä. Kun asiat on sopivasti vastuutettu, se auttaa meitä saavuttamaan
tavoitteet ajallaan. Olen myös oppinut,
miten voi olla vielä systemaattisempi.
Säännölliset työajat ovat ”Heman”
mieleen.
– Ehkä kaikkein vaikuttavin asia
Suomessa on toimistoaikaan työskentely. Se auttaa saavuttamaan tasapainon
työn ja vapaa-ajan välillä. Joissain tapauksissa Intiassa meidän täytyy sopeutua
kumppaneiden läntisiin toimistoaikoihin, mikä hankaloittaa rutiineja.
Suomessa hänen työmatkansa
hoituu kävellen tai bussilla. Etenkin
Intian suuremmissa kaupungeissa työmatkaan voi tuhrautua jopa tunteja.
– Itse asuin puolen tunnin ajomatkan päässä työpaikastani. Valitsin tarkoituksella sellaisen asuinpaikan, että
työmatkalla ei tarvinnut seistä liikennevaloissa.
Govindasamy on maisteri (Master Of Computer Applications) ja
perheensä ensimmäinen toimistotyöntekijä. Hänen isosiskonsa on
kouluttautunut opettajaksi, mutta on
kotirouvana.
– Suomessa tasa-arvo on hieno asia.
Naiset voivat omalla osaamisellaan
nousta hyviin asemiin.
Suomalaisessa kaupunkikuvassa
näkyi heti naisia ammateissa, jotka Intiassa kuuluvat yleensä miehille.
”Naiset
voivat omalla
osaamisellaan
nousta hyviin
ammatteihin.”
– Olin niin yllättynyt, kun näin
täällä naisten ajavan bussia ja taksia. Sekin kertoo, että naiset pystyvät
hoitamaan monia tehtäviä siinä missä
miehetkin.
HARPPAUS JÄNNITTI
Govindasamy tuli Suomeen yksin ja tiesi
jo tulleessaan olevansa vuoden omillaan.
– Huolehdin etukäteen siitä, kuinka
selviän yksin vieraassa maassa. Täällä
on kuitenkin turvallista, mikä osoittaa
että ihmiset ovat rehellisiä ja luotettavia. Loppujen lopuksi päätös tulla
Suomeen oli todella hyvä, ja toivottavasti voin vielä palata Eurooppaan
tulevaisuudessa, Govindasamy kertoo
sujuvalla englannillaan.
Hänen onnekseen työpaikalla on
kymmenkunta muutakin eteläintialaista, joiden kanssa hän voi rupatella
äidinkielellään.
Suomalaiset kollegat ovat tulleet tutuiksi myös kasvotusten.
– Aluksi pidin suomalaisia hieman
varautuneina. Kun luottamus rakentui,
totesin heidän olevan todella ystävällisiä ja kunnioittavia minua kohtaan.
Useimmat intialaiset it-alan osaajat
tarttuvat lyhyisiinkin mahdollisuuksiin työskennellä Suomessa, sillä kaikille tätä tilaisuutta ei tarjoudu. Monet
tulevat Suomeen vain kolmeksi kuukaudeksi.
– Muutama kuukausikin Suomessa
voi auttaa paljon.
Marraskuussa Espooseen ja joulukuussa Ouluun saapuneelle Hemalle
ilmasto oli luonnollisesti pieni yllätys.
– Kylmyys ja pimeys olivat aluksi
vaikeita, mutta oikeastaan osaan jo
nauttia niistä.
Suomen komennuksella hän sai
luonnollisesti palkankorotuksen.
– Vaikka tuloni nousivat Suomessa,
ne ovat tietysti verrannollista elinkustannuksiin. Jotkut tuotteet voivat olla
täällä jopa 10 kertaa kalliimpia kuin
kotona.
Hema palaa komennuksen jälkeen
Intiaan ja aikoo edetä elämässään seuraavalle askelmalle.
– Kun palaan kotiin, ensimmäinen
tavoitteeni on päästä naimisiin, hän
hymyilee.
”Koulutus on
hoidettu kunnolla”
Työvoiman ulkoistamisesta on tullut
Suomessa viime vuosina trendi. Nokia
on ulkoistanut viime aikoina satoja työpaikkoja HCL Technologies- ja TATA
Consultancy Services -yhtiöille.
Osa suurille intialaisille ulkoistamiskumppaneille siirtyneestä työvoimasta
on irtisanottu ja työtehtäviä on siirtynyt
Intiaan.
Joillakin toimipaikoilla Nokian työtekijät eivät ole suhtautuneet suopeasti siihen, että he ovat joutuneet opettamaan omia, Aasiaan siirtymässä olevia
työtehtäviään ulkoistamiskumppanin
työntekijöille.
– Vaikka purnaamistakin on ollut,
koulutus on hoidettu kunnolla ja tyylikkäästi, aiemmin Nokialla työskennellyt
henkilö kertoo.
Myös suomalaisille Nokian työntekijöille on tarjottu tilaisuutta työskennellä
Intiassa esimerkiksi vuoden ajan, mutta
näihin mahdollisuuksiin ei tiettävästi ole
tartuttu kovinkaan hanakasti.
Esimerkiksi Peking vetää suomalaisia
puoleensa paljon vahvemmin.
27
OIKEUTTA
TEKSTI: Tiina Savikko, työsuhdelakimies
PIIRROS: Markku Haapaniemi
Työ- ja virkasuhteet
eroavat toisistaan
Toisin kuin yksityisellä
sektorilla, julkisella sektorilla
työskentelee henkilöitä sekä
työ- että virkasuhteissa.
Vaikka arjessa oman
palvelussuhteen juridinen
muoto ei ole päällimmäisenä
mielessä, niin työsuhteen ja
virkasuhteen välillä
on merkittäviäkin
eroavaisuuksia.
28
T
yösuhteissa oleviin henkilöihin
sovelletaan työsopimuslakia,
joka toimii kehyksenä työn
tekemisen ehdoille. Työsopimuslain määräysten lisäksi työn
tekemisen ehtoja määrittävät sovellettava työehtosopimus sekä osapuolten
kesken laadittu työsopimus.
Työsopimuslain lisäksi merkittäviä
työsuhteessa sovellettavia lakeja ovat
esimerkiksi työaikalaki, vuosilomalaki
ja yksityisellä sektorilla laki yhteistoiminnasta yrityksissä.
Valtion virkasuhteissa puolestaan
sovelletaan lakia valtion virkamiehistä
ja kunnan virkasuhteissa toimiviin
henkilöihin lakia kunnallisesta viranhaltijasta. Vaikka virkasuhteiden lähtökohdat ovat pääasiassa samat, näidenkin lakien välillä on eroavuuksia.
Olennaisesti palvelussuhteen ehtoihin vaikuttavat myös virkasuhteissa
sovellettavat virkaehtosopimukset.
Valtiolla sekä kunnissa työskenteleviä
koskevat myös omat lait yhteistoimintavelvoitteiden täyttämisestä. Toisaalta
esimerkiksi vuosilomalaki tulee sovellettavaksi myös virkasuhteissa.
suhteessa kumpikaan osapuoli ei saa
yleensä muuttaa työsuhteen olennaisia
ehtoja yksipuolisesti.
asioiden ollessa osapuolten tuoreessa
muistissa ja asian sovinnollinen selvittäminen edellyttää, että kanneaikaa on
vielä riittävästi jäljellä.
PERUSTEETON PÄÄTTÄMINEN EROAA
VIRKAAN MÄÄRÄYKSELLÄ
Yksi työsuhteen tunnusmerkeistä
on se, että työn tekeminen perustuu
työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Virkasuhteessa vastaavanlaista sopimusta ei kuitenkaan tehdä.
Virkaan hakeneista henkilöistä
valitaan tehtävään sopivin ja tätä päätöstä seuraa kirjallinen virkamääräys.
Virkaan nimitettävä henkilö ei siis voi
neuvotella työn tekemisen ehdoista
samalla tavoin kuin työsopimuslain
piirissä oleva työntekijä.
Virkasuhteessa toimivan henkilön
on pitkälti noudatettava niitä määräyksiä, joita työnantajan edustaja antaa.
Työsuhteessa työsopimus rajaa
työnantajan työnjohtovallan laajuutta;
henkilön työtehtävät määritetään pääpiirteissään työsopimuksessa. Työ-
Perusteet palvelussuhteen päättämiselle ovat työ- ja virkasuhteissa toimiville hyvin yhtenevät, vaikka näitä
säätelevätkin eri lait. Irtisanomisperusteita on aina tarkasteltava asiaa koskevan lainsäädännön ja oikeuskäytännön
valossa. Esimerkiksi tuotannollisia ja
taloudellisia irtisanomisperusteita arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, onko
kyseessä työntekijä, kunnallinen viranhaltija vai valtion virkamies.
Virkasuhteita koskee niin sanottu
jatkuvuusperiaate. Sen mukaan virkasuhde jatkuu suoraan lain nojalla, jos
virkasuhteen päättäminen katsotaan
tuomioistuimessa perusteettomaksi.
Mikäli asiaa ei saada irtisanomisaikana selvitettyä, virkamies on käytännössä pidätettynä virasta, kunnes asiaan saadaan lopullinen päätös.
Jos päättämisperuste todetaan tuomioistuimessa lain vastaiseksi, henkilö
palaa takaisin virkaansa ja hänelle
suoritetaan korvausta aiheutuneesta
ansionmenetyksestä.
Korvauksen määrässä huomioidaan
toki vastaavalta ajalta mahdollisesti
saatu työttömyysturva. Jatkuvuusperiaatteen vuoksi perusteettomaksi
koettuun päättämiseen pitää reagoida
suhteellisen nopealla aikataululla. Viranhaltijalle tai virkamiehelle annettu
irtisanomisilmoitus sisältää valitusosoituksen, jossa kerrotaan tarkasti,
miten ja milloin päätökseen on viimeistään haettava oikaisua.
Työsuhteen perusteettomasta päättämisestä seurauksena puolestaan ei
ole työsuhteen palautuminen vaan
rahallinen korvaus. Työsopimuslain
mukaan perusteettomasta päättämisestä pitää yleensä suorittaa korvausta
henkilön 3–24 kuukauden palkkaa
vastaava summa.
Kanne perusteettomasta työsuhteen
päättämisestä on nostettava kahden
vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde
on päättynyt. Luonnollisesti irtisanomisperusteita on hyvä selvittää
ONGELMIEN SELVITYS PAIKALLISESTI
Niin työ- kuin virkasuhteissakin kohdataan aina välillä ongelmatilanteita.
Erimielisyys voi liittyä esimerkiksi
tietyn lain noudattamisesta tai työ- tai
virkaehtosopimuksen määräyksestä
nousseeseen näkemyseroon.
Virkasuhteissa ilmenneissä erimielisyyksissä edellytetään lähtökohtaisesti, että asiasta käydään ensin
neuvotteluja paikallistasolla. Usein
ensimmäinen askel ongelmatilanteen
ratkaisemiseen onkin yhteydenotto
paikalliseen luottamusmieheen.
Eroavuudet
käytännössä
Henkilö A on solminut määräaikaisen
työsuhteen, jonka perusteena on tietty
työprojekti. Koska A ei ole erikseen sopinut siitä, että työsuhde olisi irtisanottavissa ennen työsuhteen päättymistä,
hän ei voi irtisanoa työsuhdetta yksipuolisella ilmoituksella.
A:lle käy työsuhteen kestäessä ilmi,
että työnantajan työvoiman tarve ei
olekaan tilapäistä ja hän tahtoo riitauttaa asian. A voittaa riita-asian käräjäoikeudessa, joka katsoo, että työsuhde
olisi tullut tehdä toistaiseksi voimassa
olevaksi.
Jos A:n työsuhde olisi jo päättynyt,
hän voisi saada korvausta työsuhteen
perusteettomasta päättämisestä.
Henkilö B on aloittanut valtion määräaikaisessa virassa. Määräaikaisuuden
perusteena on eräs viraston projekti.
Valtion virkamieslain mukaan B voisi
halutessaan irtisanoutua irtisanomisaikaa noudattaen.
B:n virkasuhdetta jatketaan uudella määräaikaisella jaksolla ja hän alkaa
epäillä määräaikaisuuden lainmukaisuutta. Jos B:n määräaikaisuus katsottaisiin perusteettomaksi, hän voisi valittaa asiasta ja saada korvausta valtion
virkamieslain mukaan.
Virkasuhdetta ei kuitenkaan katsottaisi toistaiseksi voimassa olevaksi.
29
OIKEUTTA
TEKSTI: Insinööriliiton työsuhdelakimiehet
Työttömän
turva selkeentyi
Työttömyysturvalaki muuttui vuoden alusta. Muutokset vaikuttavat muun muassa
siihen, miten pian henkilö on kassan jäsenenä oikeutettu ansiopäivärahaan ja
kuinka suurta ansiopäivärahaa hänelle työttömyyden ajalta voidaan maksaa.
T
yöttömyyskassan jäsenenä olevan palkansaajan
jäsenyysehto lyheni 34 viikosta 26 viikkoon eli
noin kuuteen kuukauteen. Samoin palkansaajan työssäoloehto lyheni 34 kalenteriviikosta 26
kalenteriviikkoon. Työssäoloehdon lyhenemisestä johtuen jäsenet voivat saada päivärahaa
entistä lyhyemmän työskentelyn perusteella. 30.12.2013
alkaen myös korkeimmalla korotetulla palkkatuella tehty
työ kerryttää työssäoloehtoa kokonaisuudessaan.
Yleensä päivärahan suuruus määritellään silloin, kun
työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Lakimuutosten myötä päiväraha kuitenkin määritellään uudelleen vain kerran vuodessa.
Omavastuuajan pituus lyheni seitsemästä arkipäivästä
viiteen. Myös omavastuuaika asetetaan yleensä silloin, kun
työssäoloehto on täyttynyt ja uusi päivärahan enimmäismaksuaika alkaa. Kuten päivärahan määrittelyn kohdalla
omavastuuaikakin asetetaan jatkossa uudelleen vain kerran
vuodessa.
PÄIVÄRAHAN OSISSA MUUTOKSIA
Aikaisemmin työttömyyskassa maksoi jäsenilleen eri perusteilla ansiopäivärahaa, korotettua ansio-osaa ja muutosturvan ansio-osaa. Lakimuutosten myötä työsuhteen
päättyessä maksettava korotettu ansio-osa 20 päivältä
poistui, samoin muutosturvan ansio-osa.
Jatkossa korotettua ansio-osaa voidaan maksaa vain
työllistymistä edistävien palvelujen eli TEP-palvelujen
ajalta sekä pitkän työuran päätyttyä. Korotetun ansio-osan
suuruus nousi vuoden alusta entisen muutosturvan ansioosan suuruiseksi.
Henkilöt, jotka viime vuoden puolella saivat työllistymistä edistävien palvelujen ajalta korotettua ansio-osaa
tai muutosturvan ansio-osaa, saavat jatkossa korotettua
ansio-osaa TEP-palvelujen ajalta.
Pitkän työuran päättymisen perusteella voidaan jat30
kossa maksaa korotettua ansio-osaa entisen 100 päivän
sijaan enintään 90 päivää, mutta maksettavan etuuden
suuruus taas puolestaan nousi entisen muutosturvan ansio-osan suuruiseksi.
Myös edellytykset, joiden perusteella korotettua ansio-osaa pitkän työuran päätyttyä voidaan maksaa, ovat
osittain muuttuneet. Työttömäksi jääneen henkilön pitää
edelleen täyttää palkansaajan työssäoloehto ja hänellä pitää olla työhistoriaa vähintään 20 vuotta sekä kassan jäsenyyttä vähintään 5 vuotta.
Nykyisin henkilön pitää ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon 60 päivän kuluessa työsuhteen päättymisestä,
jotta hänellä on oikeus korotettuun ansio-osaan. Enää ei
myöskään edellytetä, että työnantaja on irtisanonut työsuhteen tuotannollisista tai taloudellisista syistä.
Edellytyksenä kuitenkin on, että työnantaja on yksipuolisesti irtosanonut työsuhteen ja että irtisanominen ole
johtunut työntekijästä. Oikeutta korotettuun ansio-osaan
ei edelleenkään synny esimerkiksi tilanteessa, jossa jäsen
on itse irtisanoutunut, työsuhde on purettu, työnantaja ja
työntekijä ovat yhteisesti sopineet työsuhteen päättämisestä, kyseessä on lomautus tai työsuhde on irtisanomisaikaa noudattaen muutettu osa-aikaiseksi.
PÄÄTTÖSOPIMUSKÄYTÖNTÖIHIN HELPOTUSTA
Insinööriliiton johtava lakimies Kati Hallikainen pitää
erittäin hyvänä, että työttömyysturvalain muutokset tuovat
jatkossa jäsenille selkeän helpotuksen irtisanomisen jälkeen
tehtyjen päättösopimusten osalta. Jäsenillä on muiden edellytysten täyttyessä oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän
työuran päätyttyä, jos työnantaja on irtisanonut toistaiseksi
voimassa olleen työsopimuksen tai irtisanomisehdoin tehdyn määräaikaisen työsuhteen, eikä irtisanominen ole johtunut työntekijästä.
– Uutta on, että jos jäsen on irtisanomisen jälkeen tehnyt
sopimuksen, jolla vähennetään hänen työsopimuslaista joh-
tuvia oikeuksiaan, hänellä on edelleen oikeus korotettuun
ansio-osaan pitkän työuran päätyttyä muiden edellytysten
täyttyessä.
Hallikaisen mukaan uudistus auttaa yleiseen ongelmaan,
että irtisanottujen jäsenten ohimennen ja kiireellä allekirjoittamat käytännön asioita koskevat sopimukset ovat aiemmin vieneet heiltä korotusosat. Muutos koskee vuoden
2014 puolella päättyneitä työsuhteita.
PÄIVÄRAHAN ENIMMÄISAIKA VAIHTELEE
Aikaisemmin ansiopäivärahaa voitiin maksaa enintään 500
päivän ajalta. Vuoden alusta voimaan tulleiden lakimuutosten myötä työttömyyskassa voi edelleen maksaa työttömyyspäivärahaa 500 päivän enimmäisajalta. Enimmäisaika,
jolta voidaan maksaa päivärahan ansio-osaa, voi lyhentyä
300 tai 400 päivään työhistorian pituudesta ja/tai työ- ja
elinkeinotoimiston aktiivitoimista kieltäytymisen johdosta.
Jos henkilöllä on työhistoriaa yli kolme vuotta, ansioosan enimmäisaika on edelleen 500 päivää. Jos työhistoriaa taas on alle kolme vuotta, ansio-osan enimmäisaika
on 400 päivää.
Ansio-osaa voidaan jatkossa lyhentää 100 päivällä
myös sen vuoksi, että henkilö on ensimmäisen 250 ansiopäivärahan maksupäivän aikana kieltäytynyt työ- ja
elinkeinotoimiston tarjoamasta työllistymistä edistävästä
palvelusta tai keskeyttänyt tällaisen palvelun ilman hyväksyttävää syytä. Kieltäytymistä tai keskeyttämistä
koskeva säännös koskee kaikkia päivärahan saajia. Jos
ansio-osan maksamisaikaa lyhennetään edellä mainituissa tapauksissa, maksaa kassa ensimmäiset 300 tai
400 päivää ansiopäivärahaa ja loput 100 tai 200 päivää
peruspäivärahan suuruista päivärahaa enimmäismaksuaikaan, eli 500 päivään asti.
ANSIOPÄIVÄRAHAAN UUSI SUOJAOSA
Osa-aikaisesti työllistyvälle henkilölle voidaan maksaa
soviteltua ansiopäivärahaa. Aikaisemmin kaikki tulot
huomioitiin sovittelussa siten, että puolet ansaitusta tulosta vähensivät päivärahan määrää.
Lakimuutosten myötä sovittelussa huomioidaan niin
sanottu suojaosa, joka tarkoittaa summaa, jolta osin tuloja ei huomioida lainkaan sovittelussa. Suojaosa on 300
euroa kuukaudessa tai 279 euroa neljän peräkkäisen kalenteriviikon jaksossa.
Jatkossa vasta puolet suojaosan ylittävästä tulosta vähentävät päivärahan suuruutta. Suojaosasta huolimatta
kaikki työt pitää ilmoittaa työttömyyskassalle ja palkkatiedot on edelleen toimitettava hakemuksen liitteeksi.
Kassa huolehtii suojaosan huomioimisesta.
Lain säännöksen mukaan päivärahan ja työtulon yhteissumma ei saa olla suurempi kuin se palkka, jonka perusteella päiväraha on määritelty. Myös näihin tuloihin
sovelletaan niin sanottua suojaosuutta; kun tulot ovat
alle 300 euroa kuukaudessa, enimmäismäärää koskevaa
säännöstä ei sovelleta.
Kuitenkin jos edellä mainitut yhteenlasketut tulot ylittävät suojaosan, kaikki tulot huomioidaan, kun enimmäismäärää lasketaan.
LYHYTAIKAISTYÖ EI PIENENNÄ PÄIVÄRAHAA
Hallikainen arvioi, että päivärahan määrittelyn uudistus
kannustaa työttömäksi jääneitä jäseniä ottamaan vastaan
huonompipalkkaisiakin lyhyitä määräaikaisuuksia. Päivärahaa ei määritellä jatkossa enää uudelleen, jos uudelleen
maksaminen alkaisi vuoden kuluessa edellisen maksamisen alkamisesta, ja henkilön päivärahan perusteena oleva
palkka on silloin laskettu.
Tällöin siis verrataan edellisen 500 päivän päivärahakauden ensimmäistä maksettua päivää uuden 500 päivän päivärahakauden ensimmäiseen maksettavaan päivään. Jos nämä
päivät ovat vuoden sisällä, päivärahaa ei määritellä uudelleen.
– Useampaa osa-aikatyötä tekeville jäsenille on myös
selvä parannus, että palkanmäärittelyssä otetaan kokonaisuudessaan huomioon palkat kahdesta tai useammasta
työstä, Hallikainen sanoo.
Aiemmin työt luettiin työssäoloehtoon suhdelukujen
mukaan enimmäistyöaikaan asti, mutta jatkossa päivärahan
perusteeksi huomioidaan palkat kokonaisuudessaan kaikista osa-aikatöistä.”
Lisäpäivien osalta muutosta tuli ainoastaan vuonna
1957 tai sen jälkeen syntyneiden osalta, sillä heille voidaan
lakimuutosten myötä maksaa ansiopäivärahaa enimmäisajan estämättä sen kalenterikuukauden loppuun, jolloin he
täyttävät 65 vuotta, mikäli henkilö on täyttänyt 61 vuotta
ennen enimmäisajan päättymistä.
Uralounaskiertue
Uudelle urapolulle? Uralounaalla saat liiton
asiantuntijalta tiivistettyä tietoa urasuunnittelusta ja työnhaun peruskysymyksistä. Ruokailun
lomassa keskustellaan ja verkostoidutaan sekä
tutustutaan liiton palveluihin. Tervetuloa!
11.3. Mikkeli
12.3. Lappeenranta
12.3. Kokkola
13.3. Kouvola
13.3. Pori
14.3. Turku
18.3. Hämeenlinna
19.3. Seinäjoki
19.3. Kajaani
20.3. Tampere
20.3. Joensuu
21.3. Kuopio
25.3. Lahti
26.3. Jyväskylä
26.3. Rovaniemi
27.3. Kemi
28.3. Oulu
Tarkemmat tiedot tilaisuuksista
YYYKNT[ƂVCRCJVWOCV
31
TUTKITTUA
TEKSTI: Jenni Larjomaa, tutkimusasiamies
P alkkaan
v aikuttavat useat tekijät
Insinööriliiton työmarkkinatutkimuksen
avulla kartoitetaan
insinöörien palkkatasoa, ansiokehitystä,
insinöörikunnan
rakennetta ja siinä
tapahtuvia muutoksia
sekä keskeisiä työsuhteen ehtoja. Palkka on yksi työsuhteen
tärkeimpiä ehtoja.
Vastavalmistuneen, 10 ja
20 vuotta työelämässä
olleiden insinöörien
keskiarvopalkka.
Vastavalmistunut 2 692 €
10 vuotta työelämässä 4 029 €
20 vuotta työelämässä 4 768 €
32
Aseman vaikutus palkkatasoon asiantuntijoihin verrattuna
53 %
YLIN JOHTO
35 %
JOHTO
YLEMPI
KESKIJOHTO
19 %
ALEMPI
KESKIJOHTO
6%
ASIANTUNTIJAT
-16 %
-20 %
T
TOIMIHENKILÖT
0
ärkein palkan suuruuteen vaikuttava tekijä on
tehtävän vaativuus. Lisäksi
palkkaukseen vaikuttaa
merkittävästi työntekijän
henkilökohtainen suoriutuminen tehtävistään.
Tilastoista voidaan ammentaa muitakin palkkakehitykseen vaikuttavia
tekijöitä ja niitä käsitellään tässä artikkelissa. Artikkelissa esitettyjä tilastollisia lukuja voi käyttää omien palkkapohdintojen tukena. Tilastolliset luvut eivät
kuitenkaan toteudu kenenkään yksittäisen työntekijän kohdalla sellaisenaan,
eivätkä ne ole yhteenlaskettavissa.
Valmistumisen jälkeinen työkokemuksen karttuminen nostaa palkkaa.
Palkka nousee eniten työuran alkupäässä ja sen kasvu hidastuu myöhemmin uran aikana. Tutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuotena palkka kasvaa
keskimäärin 2,7 prosenttia.
Vuonna 2013 valmistuneiden keskiarvopalkka oli 2 692 euroa kuussa,
kun taas 10 vuotta työelämässä olleiden insinöörien keskiarvopalkka oli
noussut jo yli 4 000 euroon, tarkemmin
sanottuna 4 029 euroon kuussa. Vaikka
20 %
40 %
60 %
valmistuneiden insinöörien työtilanne
on heikentynyt aiemmista vuosista, pitkään paikallaan polkenut alkupalkkataso nousi vuodesta 2012.
Työsuhteen laatu vaikuttaa myös
palkkatasoon, sillä vakituisissa työsuhteissa työskentelevillä palkkataso
on keskimäärin 6,5 prosenttia korkeampi kuin määräaikaisissa työsuhteissa
työskentelevillä. Sukupuolellakin on
merkitystä palkkaeroissa. Insinööreillä
naisten ja miesten palkkaerot ovat kuitenkin pienet moneen muuhun ammattikuntaan verrattuna.
JOHDOSSA KORKEIMMAT PALKAT
Työntekijän asema yrityksessä heijastelee tehtävän vaativuutta ja se on keskeinen palkan suuruuteen vaikuttava
tekijä. Johtotehtävissä työskentelevien
palkat ovat muissa tehtävissä työskentelevien palkkoja korkeammalla tasolla.
Ylimmässä johdossa työskentelevät
insinöörit ansaitsevat keskimäärin 53
prosenttia enemmän kuin asiantuntijatehtävissä toimivat. Ilman itsenäistä
asemaa toimihenkilötasoisissa tehtävissä työskentelevien insinöörien palkat
taas ovat keskimäärin 16 prosenttia
alemmalla tasolla kuin asiantuntijoilla.
Työnantajayrityksen koko ja työnantajan sektori vaikuttavat myös palkkatasoon. Mitä suurempi yritys, sitä
korkeampi keskimääräinen palkkataso
on. Yli kolmentuhannen, kotimaassa
työskentelevän työntekijän yrityksissä
palkkataso on keskimäärin 10 prosenttia korkeammalla tasolla kuin pienissä
1-10 henkilöä työllistävissä yrityksissä.
Yksi palkkaeroa selittävä tekijä on
työtehtävien erilaisuus erikokoisissa
yrityksissä. Suuremmissa yrityksissä
työtehtävät ovat usein laaja-alaisempia kuin pienissä yrityksissä. Julkisen
sektorin työpaikoissa palkkataso on
jonkin verran alempi kuin yksityisellä
sektorilla. Julkisen sektorin ero yksityiseen sektoriin on yhdestä viiteen
prosenttiin alasta riippuen.
PALKKATASO VAIHTELEE
Pääkaupunkiseudun palkkataso on
muuta maata keskimäärin 6–11 prosenttia korkeammalla tasolla. Kai-
kat ovat usein myös pidempiä kuin
muualla Suomessa, joten niihin kuluu
enemmän aikaa ja rahaa.
Maantieteellisiä palkkaeroja selittävät myös muut tekijät kuten maakuntien toimiala- ja elinkeinorakenne
sekä paikkakuntakohtainen työllisyystilanne.
PALKKANOSTURI ARVIOINNIN AVUKSI
Vakituinen työsuhde nostaa palkkaa 6,5 prosenttia
määräaikaiseen verrattuna.
ken kaikkiaan palkkataso on alhaisin
Vaasan alueella ja Itä-Suomessa. Näillä
alueilla palkat jäävät keskimäärin 11
prosenttia pääkaupunkiseutua alemmiksi.
Vaikka pääkaupunkiseudun palkat
ovat muuta maata korkeammat, ostovoimaa heikentää kuitenkin muuta
maata korkeammat asumiskustannukset. Pääkaupunkiseudulla työmat-
Insinööriliiton jäsensivuilla olevan
palkkanosturin aineisto on päivitetty
vuoden 2013 työmarkkinatutkimuksen tuloksilla. Palkkanosturilla voi
arvioida omaa palkkatasoa tai sitä voi
käyttää työnhaun apuna työhakemuksen palkkatoivetta pohtiessa.
Vaikka uusia työpaikkoja on viime
aikoina ollut melko vähän tarjolla,
palkkanosturi on jäsenten paljon
käyttämä työkalu. Lisäeväitä palkkakeskusteluun on Paranna palkkaasi
-oppaassa, joka on liiton jäsensivuilla.
Insinööriliitto tarjoaa myös henkilökohtaista palkkaneuvontaa.
Työmarkkinatutkimuksesta faktaa
Lokakuussa 2013 toteutetun insinöörien työmarkkinatutkimuksen mukaan
kokopäivätoimessa olevien insinöörien
mediaanipalkka eli palkka, joka jakaa
insinöörikunnan kahtia oli 3 835 euroa.
Ammattikunnan keskiarvopalkka oli
4 072 euroa.
Ansiokehitys oli vuosien 2012 ja 2013
välillä varsin maltillista. Insinöörien mediaanipalkka nousi lokakuusta 2012 seuraavaan lokakuuhun 2,3 prosenttia ja
keskiarvopalkka 1,8 prosenttia.
Insinöörien työmarkkinatutkimus
toteutetaan vuosittain lokakuussa.
Tutkimuksen perusotokseen kuuluvista insinööreistä palkkatietonsa ilmoitti tänä vuonna 9 221 kokopäivätoimessa olevaa insinööriä. Vuonna 2013
tutkimuksen otoskokoa laajennettiin,
mikä näkyy aiempaa kattavimpina
palkkatilastoina.
Palkkaan vaikuttavista taustatekijöistä saatiin lisätietoa regressiomenetelmällä muodostetun tilastollisen
mallin avulla. Muodostettu palkkamalli
selittää 64 prosenttia palkan vaihtelusta, muu osa palkan vaihtelusta selittyy
mallin ulkopuolella olevilla tekijöillä ja
satunnaisvaihtelulla.
Pääkaupunkiseudun palkkatasosta jäädään muualla Suomessa.
33
Heidi Huhtamäki voisi hyvin
kuvitella työskentelevänsä
tulevaisuudessa muuallakin
kuin Suomessa.
Jääkiekolla
insinööriksi
TEKSTI: Eija Kallioniemi KUVAT: Kimmo Brandt ja Tom Killips
Espoolainen Heidi Huhtamäki
pääsi opiskelemaan
insinööriksi yhdysvaltalaiseen
huippuyliopistoon, koska
pelaa huippujääkiekkoa.
34
”Peli on
nopeampaa
kuin Suomessa”
V
iisivuotiaana Heidi
Huhtamäki alkoi pelata
jalkapalloa. Jääkiekon
vuoro tuli kymmenvuotiaana. Kiekon peluusta
tuli niin vakavaa, että
Huhtamäestä tuli lopulta jääkiekkoseura Espoon Bluesin puolustaja.
Lukiossa Huhtamäki oli pitänyt
eniten matemaattisista aineista. Hän
järkeili, että insinööriopinnot voisivat
olla hänen juttunsa, vaikka ei yhtään
insinööriä tuntenutkaan.
Kun Espoon Blues voitti viime keväänä ensimmäisen naisten jääkiekon
SM-kultansa, puolustaja Huhtamäki
palkittiin SM-sarjan tehopelaajana.
Samana keväänä Huhtamäestä tuli ylioppilas. Siinä vaiheessa hänellä oli jo
opiskelupaikka takataskussa.
Huhtamäki oli kuullut, että pelaamisen ja opinnot voisi yhdistää Yhdysvalloissa, jos saisi opiskelustipendin.
Huhtamäki ryhtyi etsimään tietoa.
– Selvisi, että kyse on yliopistosarjasta. Aloin etsiä sarjan joukkueita, ja
päädyin omaani heti nimen perusteella: Rensselaer Engineers, Huhtamäki kertoo.
Huhtamäki oli löytänyt Yhdysvaltain vanhimman teknillisen yliopiston, Rensselaer Polytechnic Instituten, naisjoukkueen. Tämä yksityinen
yliopisto sijaitsee New Yorkin osavaltiossa ja Troyn kaupungissa. Sen insinööritutkinto on rankattu maailman
kymmenenneksi parhaimmaksi.
Huhtamäki otti yhteyttä joukkueen
valmentajaan, joka vastaavasti alkoi
selvittää kandidaatin taustoja suomalaisilta valmentajilta. Yliopisto lennätti
Huhtamäen tutustumaan opintoihin ja
jääkiekkojoukkueeseen syksyllä 2012.
Valmentaja halusi Huhtamäen,
josta tuli samalla naisjoukkueen ensimmäinen eurooppalainen pelaaja.
Myös opiskelupaikkaa oli haettava,
mutta hakuprosessi oli enää muodollisuus. Stipendi kattaa neljän vuoden
opetuksen kirjoineen, majoituksen,
He Huhtamäki (vas.) ja
Heidi
hänen joukkuetoverinsa
hä
Delaney Middlebrook ovat
De
puolustajia.
pu
ruuat, jääkiekkovarusteet, osin vaatteetkin. Jääkiekkokaukalossa tuleva insinööri on kuutena päivänä viikossa.
PÄÄAINEENA YDINFYSIIKKA
Kampuksella ensimmäinen syksy on
sujunut matematiikan, fysiikan ja kemian perusopinnoissa. Huhtamäen
pääaine on ydinfysiikka, ja siinä opiskelija voi valita joko energiatuotannon
tai lääketieteen. Huhtamäkeä kiinnostavat lääketiede ja radiologia, erityisesti syövän hoidon kehittäminen.
– Opinnot tuntuvat ensimmäisen
syksyn perusteella hyviltä ja oikeilta.
Pääasia on, että pääsen keksimään
sekä soveltamaan matematiikkaa ja
fysiikkaa, nyt 20-vuotias Huhtamäki
sanoo.
– Kieli oli alkuun shokki, koska ihmiset puhuvat nopeasti. Oli vaikeata
osallistua keskusteluun, koska energiani meni siihen, että käänsin asioita
suomeksi. Pian aloin jo nähdä unia
englanniksi. Kurssit ovat olleet tähän
mennessä suhteellisen helppoja, ja
kun nyt luen kemian kirjaa, sanoja ei
tarvitse enää kääntää. Keskustelutkin
sujuvat jo.
opinnot alkavat kärsiä jossain vaiheessa, pitää mennä sitten juttelemaan
valmentajan kanssa. Sellaista vapaaaikaa ei ole, että ehtisi löhötä television
ääressä tai hengailla kaverien kanssa.
Viime syksynä Huhtamäellä oli vain
yksi vapaa viikonloppu. Silloin hän
kävi tutustumassa Bostoniin.
Joukkueen tavoite on pelata kevätkauden playoffseissa. Syksyn peleissä
puolustaja Huhtamäki teki yhden
maalin ja syötti seitsemän nousten heti
joukkueen pistetilaston kolmanneksi.
Muut fuksit pysyivät kaukana perässä,
mutta Huhtamäki on vaatimaton.
– Olen saanut hyvin vastuuta ja sitä
myötä itseluottamusta ja pisteitä. Tuntuu välillä, että muut ovat käsitelleet
minua silkkihansikkailla, koska olen
ensimmäinen eurooppalaispelaaja.
Huhtamäki on pannut merkille, että
joukkueessa tasoerot on pienempiä
kuin Suomessa, ja peli on nopeampaa
kuin Suomessa.
– Myös pelaajien keskinäinen kunnioitus on isompaa; kaukalossa ei saa
esimerkiksi iskuja käsille. Huuteluun
tai loukkaaviin kommentteihin kesken
pelin olen törmännyt enemmän Suomessa.
VAPAAHETKIÄ NOLLA
Peruspäivään mahtuu luentoja, omatoimista opiskelua ja kiekkotreenejä.
Jääkiekkoa Huhtamäki treenaa kahdesta neljään tuntia päivässä. Sarjapelit
joukkue pelaa perjantaisin ja lauantaisin. Vain sunnuntai on vapaa jääkiekosta, mutta ei opinnoista.
Kun päivä voi venyä 10–12-tuntiseksi, herää kysymys, kärsivätkö joko
opinnot tai jääkiekko?
– Kun tykkään siitä, mitä opiskelen,
tahti ei tunnu pahalta. Olen päättänyt suorittaa tutkinnon ja varaudun
siihen, että se vie paljon energiaa. Jos
KAKSI UNELMAA
Huhtamäen työunelma on päästä pysäyttämään syöpää ja auttamaan ihmisiä esimerkiksi kehittämällä koneita.
– Miten kehitettäisiin teknologiaa
niin, ettei syöpä uusiudu? Uskon, että
teknologia on jo olemassa, mutta on
vielä niin paljon sellaista, mitä siitä ei
tiedetä.
– Jääkiekkounelmani on, että urani
huipentuisi Suomen maajoukkueessa
olympialaisissa Etelä-Koreassa 2018.
Sen jälkeen keskityn uraan ja perheen
perustamiseen, suunnitelma kuuluu.
35
OPISKELIJAT
TEKSTI: Ulla-Mari Pasala KUVA: Erik-Mikael Telkki
Arvokasta työkokemusta
julkiselta sektorilta
Tekniikan opiskelijoiden työssäkäyntitutkimuksen mukaan
insinööriopiskelijoista yhdeksän prosenttia työskentelee
julkisella sektorilla ja valmistuneiden joukosta osuus on
13 prosenttia.
P
orilainen kone- ja tuotantotekniikan opiskelija Mikko
Tuomivirta on työskennellyt
kaksi kesää ja yhden kokonaisen vuoden Liikennevirastossa harjoittelijana operatiivisen tieliikenteen
hallinnan ja liikennekeskustoiminnan
kehittämisessä.
Hän päätyi Liikennevirastolle normaalin prosessin kautta. Avoin tehtävä
kiinnosti, hän laittoi hakemuksen ja
tuli valituksi.
– Ensimmäisenä kesänä työhön
sisältyi kehittämistä sekä pelastus- ja
poliisiviranomaisten kanssa viranomaisyhteistyössä että tieliikennekeskuspäivystäjien koulutuksessa, Tuomivirta kertoo.
Seuraavana kesänä hän haki Liikennevirastoon hyvällä menestyksellä.
Tehtävinä olivat tieliikenteen ohjausprosessien selvittäminen, toiminnan
kuvaaminen ja erilaiset kehittämistehtävät. Toisena kesänä alettiin keskustella insinöörityön tekemisestä.
myksen mukaan julkisella sektorilla
pyritään ajattelemaan hieman suuremmassa mittakaavassa asioiden kehittämistä.
– Tosin tämä voi johtua liikennealan omalaatuisuudesta; liikennettähän
käyttävät kaikki ihmiset joka päivä.
YHTEISTYÖ OPETTI KOKONAISUUTTA
Yhteistyössä eri viranomaisten kanssa
Tuomivirta oppi näkemään, miten eri
alojen toiminnan kehittäminen nivoutuu yhteen.
TIEDOTTAMINEN OPINNÄYTETYÖNÄ
Tammikuussa 2013 Tuomivirta aloitti
insinöörityön tekemisen Liikenneviraston tieliikenteenohjausyksikölle.
Työ käsitteli häiriötiedottamisen kehittämistä käynnissä olevan liikenteenhallinnan ohjausjärjestelmien uudistusprojektin myötä. Muut tehtävät
vaihtelivat viranomaisten välisen yhteistyön parantamisesta nykyisen häiriötietojärjestelmän kehittämiseen.
Ammattikorkeakouluopintojen aikana Tuomivirralle on kertynyt työkokemusta kesätöistä YIT:llä
haalariharjoittelijana, Insinööriliiton
jäsensihteerinä ja Helsingin seudun
ympäristöpalveluissa putkiasentajana.
Satakuntalaisopiskelijan näke36
Voimalaistotekniikkaan ja
johtamiseen suuntautunut Mikko
Tuomivirta on hankkinut opiskelujen
ohessa monipuolista työkokemusta.
– On ollut mielenkiintoista nähdä
pitkän tähtäimen infrakehitystä. Projektijohtamisen ja -hallinnan kursseista sekä yhdistystoiminnasta on
ollut hyötyä projektien vetämisessä,
Tuomivirta summaa.
– Koulun penkillä turhalta tuntunut
raporttien tekeminen on kehittämistehtävissä osoittautunut yllättävänkin
tarpeelliseksi.
Tuomivirralla häämöttää valmistuminen noin vuoden kuluttua. Satakuntalaista opiskelijaa huolestuttaa
tulevaisuus.
– Metson, STX:n ja Hollming
Worksin alasajot mietityttävät. Eniten
tulevaisuudessa arveluttaa, työllistynkö vai joudunko kortistoon, Tuomivirta pohtii.
Kesäduunitorin
kautta töihin
Tässä vaiheessa kevättalvea kesätyömarkkinat ovat
yleensä kuumillaan. Nyt on viimeiset hetket hypätä kesätyönmetsästäjien kelkkaan, jos et vielä ole
käynnistänyt työnhakua.
Vuoden vaihteessa uudistuneen Insinööriliiton
Työpaikkatorin kainaloon on pystytetty nyt myös
Kesäduunitori, jossa työnantajat etsivät osaajia kesätöihin, harjoitteluun sekä opinnäytetöitä tekemään. Kannattaa käydä tarkistamassa, onko siellä
paikka, joka vastaisi sinun tarpeitasi.
Kesäduunitorin lisäksi Insinööriliiton urapalvelu
tarjoaa apua työnhakuun ja oman uran suunnitteluun jo opintojen alkumetreiltä. Alkuvuoden aikana
osassa oppilaitoksissa järjestetään CV-klinikoita.
Jos klinikka ei ole osunut kohdallesi, kysy vinkkejä
ansioluettelon muokkaamiseen ja hakemuksen kirjoittamiseen urapalvelusta tai Insinööriliiton nuorjäsentoiminnan kevätkiertueständeilllä oppilaitoksessasi.
Kesäduunitorin ja Työpaikkatorin avoimet työpaikat ovat osoitteessa www.ilry.fi/urapalvelut.
Avoimien työpaikkojen selaaminen vaatii kirjautumisen jäsensivulle.
Asiamies Anu Kaasalainen vastaa opiskelijajäsenien uraan ja työnhakuun liittyviin kysymyksiin
osoitteessa [email protected].
Aleksi Suomalainen
TEKSTI: Anu Kaasalainen
Tien päällä taas
Nuorjäsentoiminnan kevään kiertue startattiin
Roveniemen Isona insinööriksi -teemapäivänä tammikuussa.
Kiertueen aikana liitto vierailee työelämäkysymysten merkeissä kaikilla tekniikan opetusta tarjoavilla ammattikorkeakouluilla. Kevään teemana
ovat kesätyöt ja työttömyyskassa.
Osa kierrospäivistä toteutetaan yhteistyössä
Tradenomiopiskelijaliitto TROL:n kanssa.
Lisätietoja osoitteessa www.iol.fi.
IOL:n
ÄÄNI
Marjut Lehtinen
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Lukukauden kiireet käynnistyivät
O
piskelijoiden uurastus on käynnistynyt ja
se jatkuu kohti kevätlukukauden loppua.
Toimijat ovat vaihtuneet niin Insinööriopiskelijaliiton hallituksessa kuin paikallisyhdistyksissäkin.
Myös minulle, niin kuin monelle uudelle toimijalle, vuoden alku oli askel tuntemattomaan. Viime
vuoteni meni hallituksen jäsenen kengissä, jossa
muodostui perspektiiviä hallituksen toiminnasta ja
into tehdä jatkui koko vuoden ajan. Tänä vuonna
hoidan innoissani puheenjohtajan tehtävää.
Kun uudet toimijat aloittavat, Insinööriopiskelijaliiton koulutusten tärkeys korostuu. Koulutukset
sisältävät kaikkea kokoustekniikasta työnhakuun ja
neuvottelutaitoihin. Samalla perinteet ja tietotaito
siirtyvät eteenpäin antaen hyvät valmiudet uusille
toimijoille.
Vuoden ensimmäinen koulutus kokosi paikallisyhdistysten puheenjohtajat, sihteerit, rahastonhoitajat ja nyt jo toista kertaa koulutuspoliittiset vastaavat
PuSiRaKo-koulutukseen tammikuussa.
Koulutuksessa käytiin läpi yhdistysten perustoimontoja sekä tulevan vuoden tapahtumia ja ohjelmaa. Kuluva vuosi antaa haasteita monessa eri
muodossa niin paikallisyhdistystoimijoille kuin liittohallituksellekin.
Myös liittohallitus on kokoontunut ensimmäisen
kerran ja vastuualueet toimijoille on valittu. Hallituksen jäsenet toimivat paikallisyhdistysten kummeina varmistaen, että edunvalvontamme osa-alueita seurataan ja jäsenten etuudet toteutuvat.
Viime vuonna rikottiin monia ennätyksiä paikallisyhdistyksissä niin jäsenhankinnan kuin Tekniikan
opiskelijoiden työssäkäyntitutkimukseen (TOTT)
vastanneiden osalta. Myös uusia jäseniä tuli melkein
4 000, vaikka aloituspaikkoja vähennettiin paljon.
Määrä ei ole mikään mahdoton tavoite myöskään
tuleville vuosille.
Kuluva vuosi on täynnä mahdollisuuksia ja haasteita, mutta niitä ei pidä pakoilla vaan rohkeasti tarttua niihin.
37
Uusia ideoita
järjestötoimintaan
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVAT: Jari Rauhamäki ja Kirsi Tamminen
Järjestöjohdon neuvottelupäivät ovat myös verkostoitumista varten. Oikealla Julkisen alan
Insinöörien Liitto JIL:n puheenjohtaja Stig Landén.
Insinööriliiton jäsenjärjestöjen
puheenjohtajat ja muut vaikuttajat
kokoontuivat perinteisille
Järjestöjohdon neuvottelupäiville.
Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Kalle
Kiili odottavat kokouksen jatkumista.
38
Tänä vuonna kokouspaikkana oli Jyväskylä.
Päivien teemana oli alueellisten ja valtakunnallisten yhdistysten yhteistyö. Aihetta pohdittiin
ennen kaikkea koulutuksen ja jäsenhankinnan
näkökulmasta.
Kotiin viemisiksi järjestövaikuttajat saivat uusia ajatuksia erilaisista tavoista järjestää
jäsentilaisuuksia. Useat toivoivat enemmän
yhdistysten välistä yhteistyötä koulutusten järjestämisessä.
Päivät avasi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt.
Puheenjohtaja Pertti Porokari sekä johtajat
Hannu Saarikangas ja Ismo Kokko pitivät ajankohtaiskatsaukset. Jäseneduista kertoi asiamies
Erik Sartorisio.
1.
Neuvottelupäivät
Jyväskylässä
1. Järjestöjohtaja Mikko Wikstedt (vas.)
ja JIL:n Juhani Kaukosuo saapuvat
kokouspaikalle.
4.
2. Työpajojen pienryhmissä kerättiin erilaisia hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja järjestää tilaisuuksia yhdistysten jäsenistöille.
3. Työpajoissa pohdittiin jäsenhankintaa ja koulutusten järjestämistä. Etualalta
Hyvinkää-Riihimäen Insinööreistä Tuija
Rinne-Ketonen, Insinööriopiskelijaliiton
Marjut Lehtinen ja Jani Pelkonen Turun
Insinööreistä.
4. Järjestöjohtajat ja muut vaikuttajat
kuulivat muun muassa liiton tarjoamista
jäseneduista. Edessä Maarit Ratavaara
Länsi-Pohjan Insinööreistä.
2.
5. Valkeakosken Insinöörien yhdistys on
edelläkävijöitä sosiaalisessa mediassa.
Puheenjohtaja Jani-Petri Semi rentoutui
kokoustauolla.
6. Uudenmaan piirin puheenjohtaja
Lasse Laurikainen (oik.) on ruisleipä kädessään kotiinlähtötunnelmissa. Vierellä
Insinööriliiton varapuheenjohtaja Matti
Häkkinen ja Jyri Hakkarainen Kuopion
Insinööreistä.
3.
5.
6.
39
PULMAT JA ARJEN SUUNNITTELUTOIMISTO
9
18
12
1
11
13
29
10
14
24
6
7
24
8
14
3
15
20
12
24
11
11
1. Maapallon kiertoradalla sijaitseva Hubbleavaruusteleskooppi on nimetty amerikkalaisen
astronomin Edwin O. Hubblen mukaan. Mistä
herra Hubble on tullut tunnetuksi?
2. Nykyaikaisia olympialaisia on järjestetty
1800-luvun lopulta lähtien. Mitä tarkoittaa
olympialaisten latinankielinen motto Citius,
altius, fortius?
6
34
6
17
Tiukan trion ja kakuron ratkaisut ovat verkkolehdessä: www.insinoori-lehti.fi
40
Tiukka trio
24
29
21
3
21
39 16 25
22
44
3
23
7
Kakuro on japanilainen numeroristikko, jossa
numerot ovat korvanneet kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa on oltava joku luvuista
1–9. Rivin numeroiden summan pitää vastata
lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai
siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat
harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa
ruuduissa.
3. Kirjoita järjestyksessä jonosta 8, 2, 3, 6,
4, 0, 7, ___, ___ ja ___ puuttuvat kolme
numeroa. Minkä säännön mukaan numerot on
järjestetty?
Hanna Kuntsi ja Ari Åberg luotsaavat ay-kampanjaa.
Palkansaajat
EU-kampanjaan
TEKSTI ja KUVA: Ilona Mäenpää
P
alkansaajajärjestöt haluavat nostaa työelämäkysymykset EU-vaalien keskiöön. Työpaikkatapaamisissa ja valtakunnallisen kiertueen tapahtumapisteissä työntekijöitä koskevat tärkeät teemat
nostetaan kevään aikana esiin.
Ay-liittojen jäsenet, 2,6 miljoonaa ihmistä, muodostavat Suomen suurimman kansanliikkeen.
– Jos heidät saadaan äänestämään työntekijöiden
etuja ajavia parlamenttivaaliehdokkaita, paljon on jo
saavutettu, kampanjapäällikkö Hanna Kuntsi painottaa.
Kampanja nostaa työelämän tulevaisuutta koskevat
asiat voimakkaasti esiin. Tarkoitus on puhua työaikoihin, työehtoihin ja työsuojeluun liittyvistä jokaista koskettavista asioista mahdollisimman kansantajuisesti.
Vaikeat termit kuten sääntely, harmonisointi ja rakennemuutos halutaan kampanjan aikana avata niin, että jokainen ymmärtää, mitä ne tarkoittavat omaa työpaikkaa
ja työtä koskien. Ja miten niihin vaikutetaan.
Kuntsin mukaan suomalaisen palkansaajan etu on,
että komissio ja parlamentti käyttävät valtaa EU:ssa, eivät markkinavoimat.
Kampanjakoordinaattori Ari Åbergin mielestä rahamarkkinoita sääntelevää lainsäädäntöä tarvitaan pikaisesti. Valtaosalla työpaikoista on törmätty siihen, että
konsernin sisällä sääntely menee yli maiden rajojen.
– Jostain kumman syystä EU-tasolla vallitsevat tässä
suhteessa eri säännöt kuin kansallisella tasolla, Åberg
ihmettelee.
Omaa toimistoa Hakaniemen rannassa pyörittää
kuusi henkilöä. Kuntsin ja Åbergin lisäksi muut ovat
Merja Lehmussaari (SAK), Tuula Laitinen Akavan Erityisalat (Akava), Henrik Haapajärvi Pro (STTK) sekä
Eva Fager (SAK).
Palkansaajavaalikone aukeaa kampanjan kotisivuille
maaliskuussa. Siellä voi tentata ehdokkaiden mielipiteitä
muun muassa rakennemuutosdirektiivin tarpeellisuudesta tai työaikadirektiivin uusimisesta.
Täältä tullaan työelämä
Ota suunnaksi parempi työura.
Insinööriliiton Kevätkiertueella saat
asiantuntijoilta arvokkaita vinkkejä
työnhakuun ja urasi alkutaipaleelle.
Kiertuepaikkakunnat 2014
11.3. Lappeenranta
20.3. Riihimäki
12.3. Kotka
20.3. Joensuu
12.3. Vaasa
21.3. Kuopio
13.3. Helsinki
25.3. Jyväskylä
13.3. Turku
26.3. Lahti
14.3. Pori
26.3. Rovaniemi
18.3. Seinäjoki
27.3. Helsinki
19.3. Tampere
27.3. Kemi
19.3. Kajaani
28.3. Oulu
Tule mukaan hakemaan
vauhtia ja varmuutta
oman urapolkusi rakentamiseen.
Lisätiedot ja ilmoittautuminen
YYYKNT[ƂMGXCVMKGTVWG
JÄSENPISTE
TEKIJÄ Tommi Grönholm, projektipäällikkö
Insinööriliitto tarjoaa
askeleen parempaan
työpäivään
Insinööriliitto on ollut nimenä käytössä jo toista kuukautta.
Hämmentävä etuliite ”Uusi” on poistunut, mutta muuten
uusi suunta on säilynyt. Liitto palvelee jatkossakin jäseniä
työuran kaikissa eri vaiheissa.
Insinööriliitto on merkittävässä roolissa sopimassa jäsenten työelämään vaikuttavia työ- ja virkaehtosopimuksia.
Sopimuksen piirissä oleva jäsen saa näistä etua, vaikkei ak-
Toiminnan johto
Puheenjohtaja
Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja
Pekka Liimatainen, 040 052 4191
varapuheenjohtaja
Matti Häkkinen, 040 152 2500
varapuheenjohtaja
Raimo Sillanpää, 040 050 334 1191
johdon assistentti
Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Järjestö- ja kenttäyksikkö
järjestöjohtaja
Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti
Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Järjestötoiminta
koulutusasiamies
Jani Huhtamella, 0201 801 835
asiamies
Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies
Marja Riihimäki, 0201 801 865
toimistoemäntä
Seija Welling, 0201 801 868
Asiakaspalvelu
0201 801 801
palvelupäällikkö / Jemina Fabritius
Asiamiehet
Sanna Ahtiainen, Eero Husari, Atte Lepistö,
Afsaneh Palomäki, Linda Wikstedt
Jäsentietopalvelu
kehittämispäällikkö
Paula Utriainen, 0201 801 801
kehitysasiantuntija
Tarja Salmi, 0201 801 837
Jäsensihteerit
Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Tarja Mörsky
Taloushallinto
talousasiainhoitaja
Anneli Lohva, 0201 801 866
talousassistentti
Riitta Malinen, 0201 801 808
42
tivoituisi millään tavalla liiton suuntaan.
Tämä ei kuitenkaan ole ainoa tapa edistää omaa työuraansa. Kun käyttää liiton palveluita, hyödyntää jäsenmaksun mahdollisimman tehokkaasti.
Liitto painottaa jatkossa entistä enemmän jäsenten palvelemista. Tästä hyvänä esimerkkinä on asiakaspalvelu,
jossa on kohta vuoden ajan autettu jäseniä kaikissa jäsenyyteen, liittoon ja työelämään liittyvissä asioissa. Yhden yhteydenoton periaatteella on mahdollisimman helppo ottaa
jäsenyydestä hyöty irti.
Uusina asioina liiton toiminnassa ovat laadukkaat jäsenkoulutukset, joihin osallistumalla saa perustiedot niin työn
hausta, liiton toiminnasta kuin työelämän pelisäännöistä.
Koulutuksia on runsaasti tarjolla koko kevään. Liitto kiertää maata maaliskuussa uralounaiden merkeissä.
Insinööriliitto IL
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
toimisto avoinna arkisin klo 9–16
Asiakaspalvelu
0201 801 801
avoinna arkisin klo 9-16
Tietohallinto
tietohallintopäällikkö
Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija
Aleksi Eteläharju, 0201 801 818
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö
Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri
Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
tutkimusasiamies
Jenni Larjomaa, 0201 801 870
Viestintä
viestintäpäällikkö
Jari Rauhamäki, 0201 801 847
toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja
Kirsi Tamminen, 0201 801 819
verkkotiedottaja
Minna Virolainen, 0201 801 827
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies
Minna Anttonen, 0201 801 886
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
Häme ja Keski-Suomi
alueasiamies
Olli Backman, 0201 801 845
Kalevankatu 4, 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies
Marjo Nykänen, 0201 801 836
Microkatu 1, 70210 Kuopio
Länsi-Suomi
kenttäpäällikkö
Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A, 28100 Pori
Pohjois-Suomi
alueasiamies
Anu Kaniin, 0201 801 859
Hallituskatu 29 A, 90100 Oulu
Koulutus- ja tutkimusyksikkö
johtaja
Hannu Saarikangas, 0201 801 820
Urapalvelut
urahallinta-asiantuntija
Seija Utriainen, 0201 801 821
asiamies
Anu Kaasalainen, 0201 801 871
Nuorjäsentoiminta
asiamies
Juha Manu, 0201 801 830
asiamies
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 875
projektiasiamies
Tero Rinne, 0201 801 832
nuorjäsenasiamiehet
Jaana Kuorelahti, 020 1801 873
Ilkka Malkavaara, 0201 801 885
assistentti
Vassa Honkanen, 0201 801 834
[email protected]
www.ilry.fi
Työsuhdeneuvonta
Työsuhdeneuvontaan otetaan yhteyttä
asiakaspalvelun kautta 0201 801 801
Johtava lakimies / Kati Hallikainen
assistentti / Paula Tapani-Alidemaj
Työsuhdelakimiehet
Maria Jauhiainen, Viivi Mäkinen, Tiina
Savikko, Jukka Siuria, Niina Suvanto,
Satu Tähkäpää, Joel Uusi-Oukari
Työsuhdeneuvojat
Matti Andström, Paavo Honkanen
Jäsenjärjestöt
Uudella Insinööriliitolla on 30 alueellista
ja kuusi valtakunnallista jäsenjärjestöä.
Lisätietoa jäsenjärjestöistä sekä linkit
järjestöjen nettisivuille www.ilry.fi/jarjestot.
Työsuhde- ja neuvotteluyksikkö
Insinööri -lehden toimitusneuvosto
johtaja
Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti
Pia Haveneth, 0201 801 851
edunvalvontapäällikkö
Jouko Malinen, 0201 801 817
projektipäällikkö
Tommi Grönholm, 0201 801 848
projektiasiamies
Saara Eriksson, 0201 801 842
Mika Paukkeri
toimitusneuvoston puheenjohtaja
Lounais-Suomen Insinöörit
Asiakasyhteyshenkilöt
Anssi Oksanen, 0201 801 838
Meri Heiskanen, 0201 801 822
Vesa Välimäki, 0201 801 814
Asiamiehet
Elina Das Bhowmik, 0201 801 844
Ira Laitakari-Svärd, 0201 801 803
Tapio Soltin, 0201 801 855
Mikko Sormunen, 0201 801 778
Juha Särkkä, 0201 801 843
Hannu Takala, 0201 801 809
Milla Pennanen
Tietoalan toimihenkilöt
Niina Salmi
Ala-Kymen Insinöörit
Jani-Petri Semi
Valkeakosken Insinöörit
Jari Vihervirta
Porin Insinöörit
Tuomas Ylläsjärvi
Insinööriopiskelijaliitto
LUUPPI
TEKSTI: Kirsi Tamminen KUVA: Anna Bonnor / Yle
Kari Kontusen vakaa
aikomus on polkaista
insinöörinura kunnolla
käyntiin.
Työnantajat tutuiksi rasteja kiertämällä
Töitä voi hakea monin tavoin.
Mikkelissä kokeiltiin, voiko
pelaaminen olla avuksi
työnhaussa.
M
ikkelissä järjestettiin viime
syksynä digitaalinen seikkailupeli, jonka tavoitteena
oli tutustuttaa osallistujat
kaupungin tarjontaan. Peliaikaa oli
viikon verran, ja pelissä kierrettiin
avainkohteisiin sijoiteltuja rasteja ympäri kaupunkia. Rasteilla oli tarkoitus
tutustua kyseiseen kohteeseen ja vahvistaa tietämystä tietokilpailulla.
Paikkarastien lisäksi pelissä oli
myös tapahtumarasteja kuten työvoimatoimiston esittely tai yrittäjyysinfo
sekä kerran päivässä yksi salarasti.
Rasteilta sai pisteitä.
Kilpailun voitti töitä hakeva insinööri Kari Kuntonen.
– Pisteiden keruun ohella asetin
peliviikolle myös henkilökohtaisen
tavoitteen työnsaannista. Monet paikkarasteista olivat potentiaalisia työnantajia, joten ajattelin käyttää pelin
suoman tilaisuuden hyväksi kontaktien luomiseen, voittaja kertoo.
– Tulostinkin peliviikolle noin 20
kopiota ansioluettelostani ja pyrin pitämään mahdollisimman suurta melua
siitä, että etsin töitä.
SINNIKKYYS PALKITTIIN
Kontunen arvioi voittaneensa pelin
sinnikkyytensä ja nopeutensa ansiosta.
– Jokaisena pelipäivänä pyrin olemaan ensimmäisenä liikkeellä ja saapumaan tapahtumarasteille ensimmäisenä.
Nopeus oli Kontusen apuna salarasteilla, sillä niille ensimmäiseksi ehtinyt
sai isomman pistepotin ja niiden sijainti paljastettiin kryptisillä vihjeillä.
Kilpailun pääpalkintona oli matka
New Yorkiin, jossa voittaja vieraili viikon ajan tyttöystävänsä kanssa.
Kilpailun ansioiksi Kontunen lukee
myös paikallisen tunnettavuutensa
hienoisen lisäyksen sekä luodut kontaktit. Esimerkiksi pelin teknisestä
toteutuksesta vastannut mikkeliläinen
ict-yritys Observis oli mukana yhtenä
tapahtumarastina.
TEKNISET AINEET OLIVAT HELPPOJA
Lukion jälkeen Kari Kontunen oli hetken vailla suuntaa. Pienen pähkäilyn
jälkeen hän päätyi siihen, että matemaattiset aineet ja tietotekniikka kiinnostivat enemmän kuin humanistiset
aineet.
Viime kesänä insinööriksi valmistunut Kontunen on työtön työnhakija
ja hakee aktiivisesti palkkatyötä monin
eri tavoin. Tällä hetkellä hän on työkokeilussa Observiksessa.
– Toiveissani on työpaikka, jossa
toimenkuva on koulutusta ja osaamista vastaava. Harrastuneisuuden
takia etenkin pelialan työpaikat kiinnostavat.
Kontunen toteaa, että hänelle on
vaikeaa hyväksyä epäonnistumisia,
mikä tähden pettymys on usein suuri,
kun toiveissa ollut työpaikka jää saamatta. Hakuprosessin aloittaminen
alusta tuntuu välillä raskaalta.
Aikomus ei ole kuitenkaan lannistua, vaan etsiä oman insinöörinuran
käynnistystä avoimin mielin. Hakijalla
on silmät ja korvat koko ajan auki työpaikkavihjeiden varalta.
43
7WFGNNGWTCNNG6[ÒRCKMMCVQTKNVC
#XQKOGVV[ÒRCKMCV
Työpaikkatorin avoimissa työpaikoissa
yritykset etsivät erilaisia tekniikan alan
osaajia. Viime vuoden aikana liiton rekrytointipalvelussa oli yli 1 200 työpaikkaa.
AVOIMET
TYÖPAIKAT
CV
PANKKI
PAIKKA
VAHTI
%XRCPMMK
2CKMMCXCJVK
1UCNNKUVWUWQTCJCMWKJKPNWQOCNNCQOCRTQƂKNKUK
cv-pankkiin. Suorahaussa työantaja tekee toimeksiannon, jonka perusteella liiton asiantuntijat etsivät sopivia ehdokkaita pankista.
Paikkavahdin avulla pysyt ajan tasalla juuri
itsellesi sopivista avoimista työpaikoista. Tee
kohdennettuja hakuja ja saat ilmoituksen uusista paikoista sähköpostiisi.
YYYKNT[ƂV[QRCKMMCVQTK