Pirkanmaan eläkeläispiirien neuvottelukunta EKL Pirkanmaan piiri ry Eläkeläiset Pirkanmaan Aluejärjestö ry Eläkeliiton Pirkanmaan piiri ry Pirkanmaan Kansallinen Senioripiiri ry _______________________________________________________________________________________ MUISTIO kansanedustajien kuulemistilaisuus 18.11.2014 13.00 – 15.30 Läsnä kansanedustajat: Mikko Alatalo, Jukka Gustafsson, Pauli Kiuru, Leena Rauhala, Arto Satonen ja Pertti Virtanen. Kimmo Sasi ilmoitti esteestä ja Sofia Vikman ei saapunut paikalle, vaikka oli ilmoittautunut. Neuvottelukunnan jäsenistä olivat paikalla Juha Salonen, joka toimi tilaisuuden puheenjohtajana, Martti Nykänen, Mirja Koski, Sinikka Heino, Pentti Ahlstén, Vilho Siltanen ja sihteeri Kaarina Sillanpää. Yleisöä oli 102 henkilöä + kansanedustajat. Kansanedustajat saivat ensin käyttää 5 minuutin puheenvuoron ja 3 minuutin kommenttipuheenvuoron. Niissä käsiteltiin mm. eläkeindeksiä, pankkipalveluiden saatavuutta, eläkeläisten asemaa lasten- ja vanhusten hoitajina, liikunta- ja kulttuuripalveluiden ohjaajina. Liikuntapalveluiden (ohjaajien ja tilojen) käytön kalleus vaikeuttaa eläkeläisten omaa vertaistoimintaa. Kuitenkin liikunta on yli muiden, kun puhutaan senioreitten hyvinvoinnista. Senioreitten verotus ja sotaveteraanien kuntoutusrahojen jako tuli myös esille. Kansainvälistyminen ja teknologian kehitys lisää vanhusten eriarvoistumista. Ikäihmiset ovat yksilöitä. Eläkeläiset ovat suuri kuluttajaryhmä, jota ei voi väheksyä. On väläytelty eläkeläisten lakkoa erilaisista heidän hoitamistaan tehtävistä. Miten kävisi päivähoidon, omaishoidon. Jos lakkaisimme harrastamasta, matkatoimistot, liikuntatilojen ylläpitäjät olisivat vaikeuksissa. Se ei kuitenkaan vie asiaamme eteenpäin. Vanhuspalvelulakia käsiteltiin vähän joka puheenvuorossa niin yleisön kuin edustajien puheenvuoroissa. Vanhusneuvoston tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa ja valmistelussa ja sen mielipidettä on kysyttävä ja kuultava. Vanhustenhuoltoa tehdään asenteilla – ei resursseilla. Kuntien yhdistyessä pitää käyttää myös tervettä talonpoikaisjärkeä. Ikä ei sano, mitä palveluita tarvitaan. Palvelusuunnitelman tärkeyttä korostettiin, vanhus itse tai hänen edunvalvojansa mukaan sen laadintaan. Tämä on lain vaatimus ja vanhuksella on oikeus saada oma vastuuhoitaja. Omaishoitajien asemasta käytettiin monta puheenvuoroa. He tarvitsevat vapaapäiviä, heidän eläkkeensä pitää saada kuntoon ja palkka maksettavaksi KELAsta. Yleisöstä tuli esille vähemmän julkisuudessa ollut asia: moni eläkeläinen auttaa rahallisesti n. 50v työttömän lapsensa perhettä pienestä eläkkeestään. Samoin avioerotapauksessa isovanhempien tapaamisoikeutta ei määrätä, vaikka he olisivat ennen eroa hoitaneet lastenlapsia täysipäiväisesti. Monilla katkeaa yhteys lapsenlapsiinsa lasten erossa. Esille tuotiin poliitikkojen vastuu esimerkin antajana ja yleisö otti myös esille erilaiset kohtuuttomat palkat ja luontaisedut eläkelaitosten johtohenkilöillä. Kuitenkin EETUn tutkimuksen mukaan eläkeläisistä 8.15 % oli tyytyväisiä elämäänsä, kun taas työikäisistä vain 7.14 %