1. No category

YHTEISKUNNAN
PALVELULUPAUS
&
YRITYSTEN LUOTOTUS
Tuloksia FK:n päättäjätutkimuksesta
Piia-Noora Kauppi
SuomiAreena 15.7.2015
1
Tutkimuksen taustaa
 Tutkimuksen toteutti Aula Research Finanssialan Keskusliiton
toimeksiannosta
 Kohderyhmät:
– Kansanedustajat
– Valtiosihteerit ja ministerien erityisavustajat
– Puoluetoimistot ja muut poliittiset taustavaikuttajat
– Keskeiset virkamiehet avainministeriöistä
 Otos kerättiin 11.5.-12.6.2015 välisenä aikana sähköisellä kyselyllä ja
puhelinhaastatteluin
 Yhteensä 266 vaikuttajaa osallistui tutkimukseen, vastausprosentit
korkeita:
–
–
–
–
Kansanedustajat 30 %
Valtiosihteerit ja ministerien erityisavustajat 31 %
Virkamiehet 34 %
Poliittiset taustavaikuttajat 61 %
PITÄÄKÖ YHTEISKUNNAN
PALVELULUPAUS MÄÄRITELLÄ?
3
Palvelulupauksen määritteleminen
Johdanto: Suomessa ei ole selvästi määritelty, millaisiin hoivapalveluihin kansalaisella on oikeus.
Etuuden saamiseen vaikuttaa käytännössä etenkin oman kunnan taloudellinen tilanne.
Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli
millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus?
Poliitikot ja virkamiehet, n = 142
Kyllä
20%
Ei
En osaa sanoa
17%
63%
Palvelulupauksen määritteleminen
Poliitikot ja virkamiehet
Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli
millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus?
Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142)
63%
Kansanedustajat (n=59)
17%
69%
Poliittiset taustavaikuttajat (n=37)
15%
54%
Virkamiehet (n=46)
22%
63%
0%
10 %
20 %
Kyllä
30 %
Ei
20%
24%
15%
40 %
50 %
En osaa sanoa
60 %
15%
70 %
22%
80 %
90 %
100 %
Palvelulupauksen määritteleminen
Puolueittain
Pitäisikö päättäjien Suomessa määritellä tarkemmin palvelulupaus, eli
millaisiin verovaroin kustannettaviin hoivapalveluihin kansalaisilla on oikeus?
Poliitikot (n=96)
64%
18%
Kesk (n=17)
19%
88%
PS (n=18)
12%
67%
Kok (n=17)
22%
59%
SD (n=22)
18%
55%
Vihr (n=7)
14%
50%
67%
KD (n=3)
67%
10 %
20 %
14%
43%
17%
RKP (n=6)
0%
24%
32%
43%
Vas (n=6)
30 %
Kyllä
11%
17%
17%
33%
40 %
Ei
33%
50 %
En osaa sanoa
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Palveluvastuuvelan määritteleminen
Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu
palveluvastuuvelka eli pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan
rahoitusvastuulla oleville terveys- ja hoivapalveluille, jotta
julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin arvioida?
Poliitikot ja virkamiehet, n = 142
Kyllä
20%
Ei
En osaa sanoa
21%
58%
Palveluvastuuvelan määritteleminen
Poliitikot ja virkamiehet
Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu palveluvastuuvelka eli
pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan rahoitusvastuulla oleville terveys- ja
hoivapalveluille, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin
arvioida?
Poliitikot ja virkamiehet
yhteensä (n=142)
58%
Kansanedustajat (n=59)
58%
Poliittiset taustavaikuttajat
(n=37)
21%
25%
41%
32%
74%
10 %
20 %
17%
27%
Virkamiehet (n=46)
0%
20%
30 %
Kyllä
11%
40 %
Ei
50 %
En osaa sanoa
60 %
70 %
80 %
15%
90 %
100 %
Palveluvastuuvelan määritteleminen
Puolueittain
Tulisiko tällä hallituskaudella määritellä niin sanottu palveluvastuuvelka eli
pitkän aikavälin hintalappu yhteiskunnan rahoitusvastuulla oleville terveys- ja
hoivapalveluille, jotta julkisen talouden kestävyyttä voitaisiin paremmin
arvioida?
Poliitikot (n=96)
51%
Kesk (n=17)
26%
41%
23%
29%
PS (n=18)
29%
67%
Kok (n=17)
59%
SD (n=22)
59%
Vihr (n=7)
17%
12%
50%
RKP (n=6)
50%
KD (n=3)
10 %
20 %
9%
43%
14%
50%
17%
33%
0%
29%
32%
43%
Vas (n=6)
17%
33%
33%
30 %
Kyllä
40 %
Ei
50 %
En osaa sanoa
33%
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
Palveluseteli
Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun sijasta
kunnan tarjoama palveluseteli?
Poliitikot ja virkamiehet, n = 142
12%
Kyllä
34%
54%
Ei
En osaa sanoa
Palveluseteli
Poliitikot ja virkamiehet
Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun
sijasta kunnan tarjoama palveluseteli?
Poliitikot ja virkamiehet yhteensä
(n=142)
54%
Kansanedustajat (n=59)
34%
61%
Poliittiset taustavaikuttajat (n=37)
34%
54%
Virkamiehet (n=46)
32%
46%
0%
10 %
20 %
Kyllä
12%
14%
35%
30 %
Ei
40 %
50 %
En osaa sanoa
60 %
5%
20%
70 %
80 %
90 %
100 %
Palveluseteli
Puolueittain
Tulisiko jokaisella kansalaisella olla oikeus saada valita julkisen palvelun
sijasta kunnan tarjoama palveluseteli?
Poliitikot (n=96)
58%
33%
Kesk (n=17)
8%
76%
PS (n=18)
18%
39%
44%
Kok (n=17)
17%
88%
SD (n=22)
6%
50%
Vihr (n=7)
6%
45%
43%
5%
57%
Vas (n=6)
83%
17%
RKP (n=6)
83%
17%
KD (n=3)
67%
0%
10 %
20 %
6%
33%
30 %
Kyllä
40 %
Ei
50 %
En osaa sanoa
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
JULKISIN VAROIN RAHOITETUN HYVINVOINNIN
”SUKUPOLVISOPIMUS” ON UHATTUNA
Vanhoilla on
varat,
nuorilla on
velat
ja kiristyvä
verotus.
13
0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
24
26
28
30
32
34
36
38
40
42
44
46
48
50
52
54
56
58
60
62
64
66
68
70
72
74
76
78
80
82
84
86
88
90+
SUOMALAINEN JULKISTEN PALVELUIDEN
KÄYTTÄJÄNÄ JA KUSTANTAJANA
- OLLI KANGAS/KELA/2014
IKÄÄNTYNEIDEN HYVINVOINNIN KOLME LÄHDETTÄ
Kokonaiseläketurva
• Vastuusta rahastoimatta yli
400 mrd.€
Omat resurssit
•
•
•
•
15
terveys
toimintakyky
oma tukiverkosto
omat tulot ja varat
Julkiset sosiaalija terveyspalvelut
• Vastuu kokonaan
rahastoimatta
PALVELUJEN KUSTANTAMINEN ITSE TULEVAISUUDESSA
Uskotteko, että kansalaiset joutuvat
kustantamaan seuraavia palveluja yhä
enemmän itse oman vakuutuksen
turvin tai muuten varautumalla?
% vastaajista
Terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia
2012, n=1026
87
2014, n=1000
10 3
84
10
6
Vanhuuden hoivaan liittyvien palvelujen
kustannuksia
2012, n=1026
90
2014, n=1000
88
0
20
Kyllä
Vakuutustutkimus 2014, IRO Research
16
40
Ei
7 3
6 6
60
80
En osaa sanoa
100
MITEN HYVINVOINNIN RAHOITUS TURVATAAN?
 Palvelulupaus määritellään
 Palveluvastuuvelka selvitetään
 Yhteiskunnan ja yksilön vastuunjako
 Valinnanvapautta lisätään
 Kansalaisten oma rahoitus mukaan
 Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan
ja yhdenmukaistetaan
17
ONKO PK-YRITYSTEN
RAHOITUKSESSA ONGELMIA?
18
Yritysrahoituksen ongelmat
Mistä yritysrahoituksen ongelmat mielestäsi ensisijaisesti johtuvat?
Poliitikot ja virkamiehet, n = 142
Heikosta taloustilanteesta ja vähentyneistä
investoinneista
36%
Lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien
kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista
28%
Yritysten omien pääomien riittämättömyydestä
14%
Pankkirahoituksen rinnalla on liian vähän muita
sopivia rahoituskanavia
14%
Jokin muu, mikä
8%
0%
10%
Jokin muu, mikä:
-Riittämätön riskirahoituksen
mahdollisuus (2)
-Pääomarahoittajat ovat kiristäneet
tuottomarginaalejaan
-Rahoitus ei ole pullonkaula,
tuottavat ideat ovat
-Suomalaisen pääoman puute ja
investointivarovaisuus
-Resurssien puute
-Epävarma tulevaisuudennäkymä
20%
30%
40%
Yritysrahoituksen ongelmat
Poliitikot ja virkamiehet
Mistä yritysrahoituksen ongelmat mielestäsi ensisijaisesti johtuvat?
Poliitikot ja virkamiehet yhteensä (n=142)
36%
Kansanedustajat (n=59)
28%
26%
Poliittiset taustavaikuttajat (n=37)
36%
24%
46%
0%
10 %
20 %
19%
30 %
40 %
14%
17%
43%
Virkamiehet (n=46)
14%
50 %
60 %
19%
16%
5%
70 %
11%
80 %
Heikosta taloustilanteesta ja vähentyneistä investoinneista
Lisääntyneestä finanssisääntelystä ja pankkien kiristyneistä vakavaraisuusvaatimuksista
Yritysten omien pääomien riittämättömyydestä
Pankkirahoituksen rinnalla on liian vähän muita sopivia rahoituskanavia
Jokin muu, mikä
8%
8%
8%
19%
90 %
100 %
Keinot pk-yritysten rahoitustilanteen
parantamiseksi
Miten suhtaudut seuraaviin keinoihin pk-yritysten rahoitustilanteen
parantamiseksi?
Poliitikot ja virkamiehet, n = 142
Yritysrahoitukseen liittyvän sääntelyn
vähentäminen ja rahan hintaa
nostavien uusien verojen välttäminen
29%
Yritysten joukkorahoituksen
kehittäminen
29%
23%
Valtion kasvurahaston perustaminen
pk-yrityksille
14%
Finnveran ja Suomen
Teollisuussijoituksen
rahoitusvaltuuksien laajentaminen
13%
0%
10 %
20%
39%
26%
42%
23%
39%
20 %
30 %
10%
8%
32%
40 %
50 %
60 %
70 %
4%
8%
4%
8%
6%
4% 3%
80 %
Erittäin myönteisesti
Jokseenkin myönteisesti
En myönteisesti enkä kielteisesti
Jokseenkin kielteisesti
Erittäin kielteisesti
En osaa sanoa
90 %
6%
9%
100 %
SUOMESSA YRITYSRAHOITUS TOIMII
Yrityslainojen kehitys euromaissa, vuosikasvu %*
22
*arvopaperistamisella ja lainojen siirrolla korjattu vuosikasvu.
Yrityslainat sisältää asuntoyhteisöt.
TILASTOT KERTOVAT: LAINAA SAA
23
MITÄ KATVEALUEET OVAT?
 Uusi pankkisääntely luonut
rahoituksen katvealueita
 Kyse yleensä yrityksistä,
jotka ovat
• liian riskipitoisia pankeille
• liian pieniä pääomamarkkinoille
• haluttomia laajentamaan
omistuspohjaansa
 Pankkien kannalta
ongelmana yritysten omien
pääomien ja vakuuksien
puute
24
SÄÄNTELYN VAIKUTUS YRITYSRAHOITUKSEEN
•
•
Vakavaraisuus
Pankkien lisättävä omia pääomiaan
Omien pääomien laatua parannettava:
enemmän osakepääomaa ja/tai jakamattomia
voittovaroja
 Oman pääoman kustannus kasvaa
•
Maksuvalmius
Maksuvalmiutta on parannettava kasvattamalla
maksuvalmiuspuskureita
 Likvidien ja vähäriskisten (= vähän tuottavien)
varojen hallussapidosta tuottomenetys
•
Varainhankinta
25
Pankkien on pidennettävä varainhankintansa
maturiteettia vastaamaan paremmin lainojen
maturiteettia
• Pidempi varainhankinta kalliimpaa kuin lyhyt
 Varainhankinnan kustannus kasvaa
YRITYKSEN RAHOITUSLÄHTEET VAIHTELEVAT
KEHITYSVAIHEEN MUKAAN
Vaihe
Perustaminen
Käynnistys
Kasvu
Laajentuminen
Listautuminen
Perustajat
Julkiset tuotekehityslainat ja -avustukset
Enkelisijoittajat ja -sijoittajaryhmät
Rahoituslähteitä
Julkiset ja yksityiset pääomasijoittajat
Sijoituspalveluyritykset välittäjinä
Suora markkinarahoitus
First North
Työeläkeyhtiöt
Pankit ja rahoitusyhtiöt
26
Pörssit
KIITOS
27