2 ■ 2 0 12 -lehti Satakunnan KAUPPAKAMARI 8 YDINVOIMALATYÖMAILLA TILAA MYÖS SUOMALAISYRITYKSILLE 10 KUNPA KEKSISIN MITEN INNOVOIDA 24 POP-UP -MYYMÄLÄINNOVAATIO SOPII MONELLE ALALLE Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! porienergia.ﬁ Satakuntalaista pääomaa SISÄLTÖ 9 Apparaatti – satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka on loistava väylä saada jalkaa oven väliin työmarkkinoilla. 10 Lähisähkö virtaa puhtaasti Pori Energia tarjoaa työtä suoraan lähes 300 henkilölle ja välillisesti vielä paljon useammalle. Tilintarkastus Vero- ja lakipalvelut Neuvontapalvelut Moderni tilitoimisto, joka palvelee sinua henkilökohtaisesti. Itäpuisto 9, 28100 Pori puh. 020 760 3000 Lue lisää: e-mail. etunimi.sukunimi@kpmg.ﬁ kpmg.ﬁ 1. Accounting Oy Itsenäisyydenkatu 39 B, 4. krs 28100 Pori puh. 010 778 1900 fax 010 778 1910 › Taloushallintopalvelut › Sähköiset palvelut › Konsultiontipalvelut Kumpa keksisin miten innovoida Tutustumme innovaatioiden kehittämisen tukemiseen konkreettisella satakuntalaisella tasolla. Mitä maakuntamme pystyy tarjoamaan? 16 Todellista yritystoimintaa Ari ja Ulla Junnila pitävät Kankaanpään Venesjärvellä Arin kotitilaa. Tila on erikoistunut maidontuotantoon. 2/2012 5 PUHEENVUORO Kari Karpale, Satakunnan Kauppakamarilehden toimituskunnan jäsen 6 LYHYESTI 8 Ydinvoimalatyömailla tilaa myös suomalaisyrityksille 9 Apparaatti – satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka 10 Kumpa keksisin miten innovoida 14 Paatit vesille 16 Todellista yritystoimintaa 20 PROFIILI Akdeli Reho 23 KOLUMNI Jouko Kauppila 24 Pop-up –myymäläinnovaatio sopii monelle alalle 26 VIERASTUOLI Cimmo Nurmi 28 JÄSENYRITYS Knauf Oy, Kaikki kipsistä Kankaanpäässä 30 Diakonialaitoksen PDL-Palvelut tarjoaa turvallista ja yksilöllistä sydänkuntoutusta 32 KOULUTUS 33 LIITY JÄSENEKSI 30 Sydän vaatii rasitusta vahvistuakseen Porissa PDL-Palvelut Oy:n DiaVire-yksikössä on käytössä Suomessa kehitetty, hyviä tuloksia tuottanut CorusCardio-sydänkuntoutusohjelma. 2 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 3 SISÄLTÖ 20 P U H E E NVUORO PROFIILI K AR I K AR PAL E Sat akunnan K aup p akamarilehden t oi mi t uskunnan j äse n Clothing Plus Oy:n toimitusjohtaja Akseli Rehon uran alku on kankaanpääläisessä lastenvaateyrityksessä Reima Oy:ssä, jossa ovat myös Clothing Plussan juuret. Alkuaikojen keksijästä ja tuotekehittäjästä Rehon rooli on muuttunut toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. 26 VIERASTUOLI Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Cimmo Nurmen vetämässä 20 hengen tutkijatiimissä kaiken tutkimustoiminnan lähtökohtana on kehittää käytännön ratkaisumalleja palvelemaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä. 28 JÄSENYRITYS Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta on kaksinkertaisesti ylpeä kankaanpääläinen. Ensinnäkin hän on kotoisin Kankaanpään Venesjärveltä ja toiseksi Knauf Oy:n virallinen kotipaikka on tämän vuoden alusta ollut Kankaanpää. ➤ Satakunnan kauppakamari -lehti 3/2012 ilmestyy viikolla 23. JULKAISIJA: Satakunnan kauppakamari PÄÄTOIMITTAJA: Juhani Saarikoski TOIMITUSNEUVOSTO: Juha Heljakka, Matti Hyyppä, Maarika Iijolainen, Kari Karpale, Juhani Saarikoski TOIMITUKSEN OSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6, 28100 Pori, puh. (02) 634 0700, fax (02) 6326 324 www.sata.chamber.fi ILMOITUSMARKKINOINTI: Petri Valtala, puh. 040 569 0030 [email protected] JAKELU: 6 600 kpl, ISSN 0785-4579 TILAUSHINTA: 48 euroa/vuosi. KUSTANTAJA: Brand ID Oy, PL 111, 28101 Pori PAINOPAIKKA: Brand ID Oy kirjapaino, Kuninkaanlahdenkatu 7, 28100 Pori, puh. vaihde 044 7300 200, www.brandid.fi SÄHKÖPOSTIOSOITE: [email protected] TAITTO: Riitta Matomäki/Brand ID Oy kirjapaino OSOITTEENMUUTOKSET: [email protected] KANNEN KUVA: Teollisuuden Voima Oy 4 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Tilaa on - tapahtumakaupungillekin P orin kaupunkisuunnittelun toista kertaa järjestämä yleisötilaisuus antoi maakunnan pääkaupungista avaran ja myönteisen kuvan. Kaupunkialueella on käynnissä lukuisa määrä kehitysprojekteja eri tarkoituksiin. Kaupalle ja teollisuudelle on kaavoitettu tai ollaan kaavoittamassa merkittäviä alueita Vaasan tien varrelta, Outokummun ja lentokentän alueelta sekä Kirrinsanta Kaanaa alueelta muutaman mainitakseni. Asuinneliöitä kerrostalokohteisiin kaavoitussuunnitelmien mukaan tulee kymmeniä tuhansia. Urheilu- ja tapahtumakulttuuriakaan ei ole unohdettu, vaan esiin tulleet hankkeet antavat todella mittavat mahdollisuudet asemoida koko toiminta uuteen asentoon. Ehdotus entisen Electroluxin alueelle rakennettavasta jäähalli- tapahtumahalli yhdistelmästä on yhtenä hyvänä esimerkkinä Porin ja Satakunnan huomisen mahdollisuuksista kehittyä valtakunnallisesti kiinnostavaksi työ-, opiskelu- ja asuinpaikaksi. Lyhyen kävelymatkan päässä keskustasta oleva palvelukokonaisuus on erinomainen valinta kun siihen yhdistää vielä pitkään odotetun kehätien ja pohjoisen sisääntuloväylän valmistumisen. Saman tunnusmerkistön tietysti täyttää Kofﬁn alue, mutta se tuskin tulee alueena kysymykseen, mikäli tilojen käyttäjiksi kaavaillaan myös sisähallipelejä talvisin harrastavia ryhmiä. Alueelle kaavaillut kerrostaloneliöt myös nostavat hintaa kohtuuttomasti. Muita mahdollisia alueita löytynee lisää laajasta suunnitelmanipusta. Kulttuuritiloista on aina pula. Kulttuuriin ja varsinkin pienimuotoisempiin tapahtumiin liittyy aina rahoitusvaje. Julkista rahoitusta haetaan ja saadaan, mutta se ei yksin riitä. Tilaisuudet itsessään eivät imagorakennusta tai myyntiä tavoittelevia yrityksiä kiinnosta sponsorointikohteina liian pienen kohdeyleisön vuoksi. Lisänä on vielä matalan vuokranmaksukyvyn vuoksi ainainen pelko tilojen muille vuokraamisesta. Tapahtuma-, konsertti- ja jäähalli yhdistelmä jaettavine tiloineen sopisi tähänkin tarkoitukseen mainiosti. Perinteikkäiden suurseurojen ja tapahtumien tulisi katsoa samaan suuntaan ja laatia yhdessä käyttötarkoituksenmukainen suunnitelma, jossa huomioidaan jääpelit, konsertit, tapahtumat, näyttelyt sekä niiden harrastajat. Tässä tulevaisuuden visiossa ratkaistaan kerralla useimpien tilapuutteesta kärsivien tarpeet. Tapahtumakaupunki olisi osa kaupunkia. Rakennetaan 7000 hengen peliareena, liitetään siihen 3000 hengen messu- ja tapahtumaosuus sekä vielä kaiken yhdistävä 2000 hengen konserttisaliosuus. Osana areenaa ja alueen pääkadun varrella sijaitsisi lukuisa määrä eri näyttely-, työ- ja harrastetiloja. Alueen koko ja tapahtumien ympärivuotisuus aikaansaisi uuden mahdollisuuden hankkia rahoitusta myös yhteistyökumppaneilta. Helsingin Musiikkitalossa on vastaavaa toteutettu hienosti musiikkiin keskittyen. Suuren pääsalin lisäksi on rakennettu eri musiikkilajien vaatimukset täyttäviä akustiikan ja näyttämötekniikan erikoistiloja sekä näihin helposti liitettäviä laajoja kokoontumistiloja. Talossa toimivat ympärivuotisesti musiikkikoulutukseen keskittyvä Sibelius Akatemia ja ammatikseen soittava Radion Sinfoniaorkesteri. Musiikkitalo kerää taitavasti yhteen alan ammattilaisia ja harrastajia jazzista kirkkomusiikkiin puhumattakaan satunaisista kävijöistä. Palvelukokonaisuuden yhteiskäytöllä saavutetaan merkittäviä kulujen osittamismahdollisuuksia ja saavutetaan korkeampi käyttöaste neliöille. Tästä mallista on hyvä ottaa ne kuuluisat rusinat pullasta ja käyttää niitä omaksi hyödyksi tapahtumakaupunkia rakentaessa. ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 5 LYHYESTI KOONNUT: OUTI TURUNEN ■ KARHUKORTTELI TULEE MUTTA SATAMAITO PYSYY ■ SAMKIN KUVATAITEEN OPETUS SÄILYY Satakunnan ammattikorkeakoulun kuvataideopetus Kankaanpäässä säilyy. Opetusministeriö päätti maaliskuun lopussa ammattikorkeakoulujen vuoden 2013 aloituspaikkamääristä. Kuvataide saa jatkaa 20 aloituspaikalla. Sen sijaan aloituspaikkoja leikataan tekniikasta ja taloudesta. Yhteensä SAMK menettää 142 aloituspaikkaa, muun muassa viestinnän koulutuksen. Valtakunnallisesti vähennykset johtuvat pienenevistä ikäluokista. ■ SUORA LENTOREITTI KYMMENEN VUODEN TAUON JÄLKEEN PORISTA TUKHOLMAAN Historiaa tekevä, uuden reitin aloittanut 50-paikkainen Saab 2000 -lentokone lennättää matkustajia jälleen väliä Pori-Tukholma. Kyydistä huolehtii SAS:n tytäryhtiö Blue1. Lennot toimivat porttina myös muuhun maailmaan. Blue1-yhtiössä uskotaan, että matkustajat niin Porista kuin lähikunnistakin jatkavat usein matkaansa Tukholmasta eteenpäin. Lentoreitti palvelee myös Olkiluodon ulkomaalaisia työntekijöitä. Pori-Tukholma -reitin suosiota uskotaan parantavan se, että yhteys Porin ja Helsingin välillä loppui lentoyhtiö Flyben toimesta 9. huhtikuuta. 6 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Vuodesta 1920 lähtien Satamaidon keskuksena toiminut, Hallitus- ja Valtakadun välissä oleva, 0,5 hehtaarin tontti pysyy jatkossakin Osuuskunta Satamaidon toimipisteenä. Osuuskunta Satamaito, maakunnan maidontuotannon markkinajohtaja, ei aio lähteä tontiltaan, vaikka entisen oluttehtaan tontilla alkavatkin uudet kulttuurielämän viritelmät ja hankkeet. Toimitusjohtaja Jarmo Oksman vahvistaa tiedon Satamaidon pysymisestä pitkään jo palvelleella tontillaan. Vaikka tontti on arvokas, myyminen ei tule harkintaankaan. Sen sijaan Oksman ilmoittaa, että Satamaito investoi vuosi vuodelta lisää. ■ PORIN JUNIEN AIKA- TAULUMUUTOKSET VOIMAAN 4. KESÄKUUTA Aamujunista klo 8.15 Porista lähtevän InterCity2-vuoron aikataulu muuttuu lähteväksi Porista klo 7.15. Vuoro kulkee suoraan Tampereen kautta Helsinkiin, jonne saapumisaika on klo 10.52. Tampereelle menevien aamujunien määrä pysyy ennallaan. Aikataulumuutoksen syynä olivat asiakkailta tulleet toiveet entisen vuoron palauttamisesta ja viime vuoden palaute VR:n ja Satakuntaliiton asiakaskyselyssä. Kesäkuusta joulukuulle sijoittuvat ratatyöt muuttavat junavuoroja, joita osin korvataan linja-autoyhteyksillä. Uudet muuttuvat ja korvaavat vuorot löytyvät kevään aikana VR:n nettisivuilta. ■ KAUPPINEN KAUPPIAAKSI UUTEEN ANTINKADUN K-SUPERMARKETTIIN Kesällä avattavan uuden Antinkadun K-supermarketin kauppiaan saappaisiin astuu gradua vaille valmis kauppatieteiden mais- teri Jaakko Kauppinen. 26-vuotias, Turussa puolisonsa kanssa asuva Kauppinen on paraikaa Ruokakeskon Kauppiasvalmennuksessa. Kevään kuluessa Poriin muuttava Kauppinen kehuu tulevan kaupan hyvää sijaintia ja uskoo pystyvänsä vastaamaan valikoivankin asiakkaan makuun tuotetarjonnallaan. Pinta-alaltaan 1200-neliöinen ja 10 000 tuotteen valikoiman sisällä pitävän liikeyrityksen työntekijöiden rekrytointi alkoi maaliskuussa. ■ ULLA HYTTI VALITTIIN PORIIN YRITTÄJYYDEN PROFESSORIKSI Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön yrittäjyyden professoriksi on nimetty dosentti Ulla Hytti. Hänet valittiin kuuden muun hakijan joukosta. Hytin tehtäviin Porin yksikössä kuuluu yksikön koulutuskokonaisuuksien tukeminen ja tutkimusten kehittäminen. Hän toimii kiinteästi yhteistyössä Satakunnan korkeakoululaitoksen toimijoiden kanssa. Satakunnan korkeakoulusäätiön hallitus teki Turun kauppakorkeakoulun Porin yksikölle 500 000 euron lahjoituksen liiketaloustieteen alan liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden professuuriin. Kyseessä on jatkorahoitus aikaisemmalle lahjoitusprofessuurille, joka päättyi 31.7.2011. ■ YKSINYRITTÄJIEN KONTAKTIT TARKASTELUUN Satakuntalaisten yksinyrittäjien yhteistyötä on alkanut tutkimaan Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikkö. Tutkimus kestää kaksi vuotta. Tutkimuksen tavoitteena on tutkia yksinyrittäjien välisiä liiketoimintakontakteja. Projektin tarkoituksena on kehittää yrittäjän ammatillisia valmiuksia, yritystoimintaa, työhyvinvointia ja laajentaa yhteistyöverkostoja. Tutkimusta ohjaavan professori Ulla Hytin mukaan yksinyrit- täjien välinen yhteistyötutkimus hyödyttää yrittäjien ja heidän asiakkaidensa välejä. Satakunnassa toimii 11 200 yrittäjää, joista 7 200 on yksinyrittäjiä. Koko maassa yksinyrittäjiä on 154 000. ■ SATAKUNNAN AVOIMET TYÖPAIKAT LISÄÄNTYNEET Vuoden kuluessa työttömien määrä on vähentynyt Satakunnassa ja avoimien työpaikkojen määrä on lisääntynyt. Tammikuun aikana avoimia työpaikkoja oli 2 950 eli 700 enemmän kuin vuosi sitten, kertoo Satakunnan työvoimatoimisto. Työttömien määrä väheni yli 600:lla edellisvuoteen verrattuna. Avoimet työpaikat lisääntyivät viime vuodesta suhteellisesti eniten kaupan ja rakennustyön parissa. Vastaavasti avoimet paikat vähentyivät eniten hallintoja toimistotyössä. ■ ASIANTUNTIJAT ERIMIELISIÄ SUOMEN TALOUSNÄKYMISTÄ Suomen talouden muutoksista on näkyvissä erilaisia arvioita. Taloustutkimus PTT arvioi, että Suomen talouden kohtaloksi lankeaisi taantuma tänä vuonna. Vasta-arvionsa ilmoille tuo Finanssikonserni Nordea, joka arvioi Suomen pysyvän poissa Ruotsin ja euroalueen taantumasta. Pellervon taloustutkimus PTT:n arvion mukaan syynä talouden hienoiseen, vajaan prosentin laskuun ovat kotimaisen kulutuksen lasku ja viennin vetämättömyys. Nordean talousnäkymän mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa puoli prosenttia. Vienti alkaa elpyä vuoden lopussa, kun kansainvälinen talous alkaa vahvistua. Kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, etenkin työttömyyden arvellaan lisääntyvän. ■ MAKSUHÄIRIÖMERKINNÄT 40 000:LLE Sunnuntaina 1.4. muuttuivat maksuhäiriömerkinnän kriteerit. Jatkossa pitkäkestoiset ulosotot tulevat maksuhäiriömerkintänä luottorekisteriin. Uuden muutoksen myötä merkinnät koskettavat 40 000 velallista, heistä 9 000 on uusia. Tähän asti ulosmittaus on voinut jatkua vuosia ilman luottotietorekisterimerkintöjä. Jatkossa ulosotosta menee tieto luottotietoyhtiöille, kun ulosmittaus on ollut voimassa viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana vähintään 18 kuukauden ajan. Uudistusten myötä muun muassa lainan saanti voi vaikeutua. ■ BENSAN HINNAN NOUSU JOPA 2 EUROON Mika Anttonen, St1-ketjun hallituksen puheenjohtaja, arvioi bensan hinnan nousevan lähiaikoina 1,80–1,85 euroon. Hinnan arvioidaan jatkavan nousuaan jatkossakin. Bensan hinnan nousuun vaikuttavana asiana ovat voimaan tullut uusi veronkorotus ja Iran, sekä sen ympärillä olevat jännitteet. Niiden jatkuminen ja sodan syttyminen aiheuttaisivat bensan hinnan nousun mahdollisesti jopa kahteen euroon. ■ OIKAISU Satakunnan Kauppakamari -lehden numerossa 1/2012 kerrottiin virheellisesti Lyhyestipalstan uutisessa, että Pohjola ja Lähivakuutus yhdistyvät vuonna 2013. Lähivakuutus yhdistyy kuitenkin Tapiolan kanssa, ei Pohjolan. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 7 MATTI HYYPPÄ TEKSTI JA KUVAT: EULA WESSBERG Ydinvoimalatyömailla Apparaatti tilaa myös suomalaisyrityksille Pk-yritysten kannattaa verkostoitua havitellessaan suurehkoja osaprojekteja Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentamisen odotettiin avaavan sekä maakuntamme että koko Suomen yrityksille melkoiset työmahdollisuudet. Suurimmat toiveet eivät kuitenkaan toteutuneet. Joidenkin mielestä urakoista tuli suomalaisten osalle katastrofaalisen vähän. Olkiluoto 3:n rakentamisesta vastaavan Arevan Olkiluoto-projektien viestintäjohtaja Virginie Moucquot-Laiho. Tällä hetkellä elämme jälleen kasvavien odotusten aikaa. Teollisuuden Voima Oyj on pyytänyt tarjouksia laitostoimittajilta Olkiluoto 4:n rakentamisesta ja myös Fennovoima Oy valmistelee oman Pyhäjoen voimalansa rakentamista. Viimeisimpienkin ydinvoiman rakentamisesta kiinnostuneiden yritysten kannattaa alkaa valmistautua tositoimiin. Olkiluoto 3:n kokemuksista kannattaa oppia Olkiluoto 3:n rakentamisesta vastaavan Arevan Olkiluoto-projektien viestintäjohtaja Virginie Moucquot-Laiho kertoo yhteistyön varsinkin suomalaisten pk-yritysten kanssa olleen alkuvuosina melko haasteellista. - Ydinvoimalaitoksen rakentaminen poikkeaa melkoisesti muusta rakentamisesta. Viranomaisvalvonta, esimerkiksi Säteilyturvakeskuksen (STUK) tekemä, on luonnollisesti tarkkaa. Vaatimukset, osaprojektit, sertiﬁoinnit ja dokumentaatiot ovat kaikki suuria sekä osaamista ja tarkkuutta vaativia. Koko maailmassa ei aloittaessamme oltu rakennettu ydinvoimaa pitkään aikaan. Suomessa viimeisin ydinvoimala (Olkiluoto 2) oli aloittanut kaupallisen tuotantonsa vuonna 1982. - Tässä tilanteessa ainoastaan isot yritykset pääsivät heti melko vaivattomasti toimintaan mukaan. Monet potentiaaliset suomalaiset pk-yritykset kompastelivat esimerkiksi sertiﬁointien kanssa varsinkin vuosina 2003-2005. - Olkiluoto 3:n rakentamisessa on kaikkiaan mukana noin 600 alihankkijaa. Niistä noin 100 on suomalaista, joten ei osuutta aivan pienenä voi pitää. Uskomme lisäksi, että menneet vuodet ovat opettaneet kaikille osapuolille paljon tulevia rakentamisprojekteja ajatellen. Yrityksemme toimii kansainvälisesti. Otamme mukaan tuleviin ulkomaisiin projekteihimme meille sertiﬁoituja alihankintaketjuja myös Suomesta. Olkiluoto 3:ssa vielä uusiakin osaprojekteja - Olkiluoto 3 valmistuu vuonna 2014. Voimalan rakentamisessa, asennustöissä ja viimeistelyssä riittää vielä töitä. Esimerk- 8 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 keinä voisi mainita sähköistystyöt, putkityöt ja niihin liittyvät oheistyöt maalauksineen. Toivoisimme yritysten olevan myös itse meihin päin aktiivisia. Olemme antaneet monille yrityksille eri yhteyksissä tarkat tiedot projektin ominaisuuksista ja vaatimuksista. Haluamme laajentaa yhteistyötämme suomalaisyritysten kanssa. Vastauksia emme vielä ole liiemmin saaneet, mutta kiinnostuts tuntuu olevan kasvussa.. Meiltä voi myös sekä kysyä lisätietoja ja tarkennuksia asioihin että saada tukea itse valmistusprosessiin. Ei ydinvoimalan rakentamiseen osallistuminen ylivoimaista ole, vaikka vaatiikin normaalia enemmän paneutumista. Ottakaa rohkeasti yhteyttä. OL3:sta on vielä mahdollisuus saada hyvä ensiaskel ydinvoimateollisuuteen ja valmistautua siten tulevaisuuteen kanssamme. - Yritysten kannattaa myös ottaa huomioon, että useat työt eivät lopu voimalan valmistuessa. Huollot ja monet muut palvelut työllistävät koko voimalan käyttöiän. Verkostoitukaa - Riippumatta siitä, kuka uudet voimalat Olkiluotoon ja Pyhäjoelle rakentaa, kannattaa varsinkin pk-yritysten verkostoitua saavuttaakseen hyvät lähtöasemat hankkeisiin osallistumiselle. Käytettävissä ovat tuoreet kokemukset niin laadusta, turvallisuusvaatimuksista, sertiﬁointiprosesseista, dokumentaatioista kuin muistakin huomioon otettavista asioista. - Parhaimmillaan Olkiluodossa ja Pyhäjoella voi olla jopa 8000 rakentajaa yhtä aikaa töissä. Mahdollisuuksia on paljon myös suomalaisille. Olkiluoto 3:n sekä uusien ydinvoimaloiden rakentaminen antaa myös monille niihin osallistuville suomalaisyrityksille hyvät lähtökohdat päästä mukaan myös ydinvoiman kansainvälisille markkinoille. Nyt kun jo monet yritykset ovat oppineet ydinvoimarakentamisen säännöt ja menetelmät, ovat mahdollisuudet hyvät. Suomalaiset opetetaan jo lapsina kotona, päiväkodissa ja koulussa noudattamaan sääntöjä - sopimuksista ja aikatauluista pidetään kiinni. Lähtökohdat ovat nyt paljon paremmat kuin 10 vuotta sitten, muistuttaa Virginie MoucquotLaiho. ı – satakuntalaisten osaajien kohtaamispaikka P oriin viime vuoden lopulla rantautunut Apparaatti on yksinkertaisesti sanottuna yritysten ja opiskelijoiden kohtauspaikka. Se on myös osa kansallista Protomo-ketjua. Protomon perusidea on hyödyntää ihmisten osaaminen, jota maastamme löytyy monien miljardien eurojen edestä. Apparaatissa eri alojen opiskelijat, vastavalmistuneet tai työttömät työnhakijat pääsevät käyttämään osaamistaan, sen sijaan että vaivoin hankittu erikoisosaaminen jäisi käyttämättömänä kortistoon. Projektipäällikkö Teppo Lundell kertoo Apparaatin vaatineen useamman vuoden kehittelyä, ennen kuin hankkeeseen lopulta ryhdyttiin. - Aluksi ideana oli saada satakuntalaiset korkeakouluopiskelijat työskentelemään yhdessä. Erilaisia hanke- ja rakennesuunnitelmia tehtiin yhdessä kehittäjäorganisaatioiden kanssa, joiden kautta päädyttiin lopulta tähän ratkaisuun, Lundell kertoo Apparaatin alkuvaiheista. Ensimmäinen Apparaatin toimitila avattiin joulukuussa 2011 Porissa. Tällä hetkellä Apparaatti toimii myös Kankaanpäässä, Huittisissa ja Raumalla. Ideoiden ja osaajien yhdistäjä Käytännössä Apparaatti kokoaa yhteen yritysten tai järjestöjen toimeksiannot. Toimeksiantojen pohjalta opiskelijoista kootaan tiimejä, joilta löytyy tarvittavaa ammattitaitoa toteuttaa kyseinen toimeksianto. Erilaisia toimeksiantoja löytyy Excelpohjaisen laskentataulukon tekemisestä aina tapahtumien ja messujen järjestämiseen. Vaikka tällä hetkellä Apparaatti ei tarjoa nuorille juurikaan konkreettisia työpaikkoja, Lundell kertoo Apparaatin olevan loistava Porin Yliopistokeskuksen opetuksen johtoryhmä pitää kokoustaan Liisankadun Apparaatin tiloissa. väylä saada jalkaa oven väliin työmarkkinoilla. Sen lisäksi, että Apparaatti on ainutlaatuinen törmäyspaikka, se tarjoaa uusille yrittäjille apua yrityksen perustamisprosessin alkuvaiheessa. Apparaatista löytyy yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulujen henkilökuntaa, jotka antavat maksutonta apua ja sparrausta. Tämän lisäksi tarjolla on maksuttomat tilat ja laitteet, joita voi käyttää esimerkiksi kokouksissa tai asiakastapaamisissa. Tavoitteet todellisuudeksi Konkreettiselle törmäyspaikalle on selvästi ollut kysyntää. Toimeksiantojen tavoiteltu määrä, joka asetettiin kahdelle ensimmäiselle vuodelle, on jo vajaan puolen vuoden aikana ylitetty. Lisäksi Apparaatti on Apparaatissa voit toteuttaa itseäsi. Projektipäällikkö Teppo Lundell innovoi legorakennelmien merkeissä. yhdessä Satakunnan ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämön kanssa laittanut käyntiin jo useita yrityksiä tämän vuoden puolella. - Hienoa on ollut myös huomata, että perimmäinen tavoite saada korkeakoulut tekemään yhteistyötä on myös toteutunut. Ihmiset ovat löytäneet Apparaatin hyvin, ja jos kasvu jatkuu samanlaisena, kohta Porin Apparaatti saa etsiä lisää tiloja käyttöönsä. Vaikka toiminta on käynnistynyt jopa odotettua paremmin, Lundell kertoo yhtenä haasteena olevan tietoisuuden lisääminen. - Kannustankin satakuntalaisia yrityksiä tulemaan vaikka paikan päälle tutustumaan toimintaamme ja etsimään ongelmiin, tavoitteisiin tai toiveisiin ratkaisuja. ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 9 Kunpa keksisin miten innovoida MATTI HYYPPÄ Olemme tämän lehden viime numeroissa käsitelleet yritysten kilpailukyvyn parantamista eri tulokulmista – koulutuksen parantamisesta uusiin pilvipalveluihin. Tällä kertaa tutustumme innovaatioiden kehittämisen tukemiseen konkreettisella satakuntalaisella tasolla. Mitä maakuntamme pystyy tarjoamaan? Koko Suomi on helposti pelkkää yhden asian liikettä. Menneinä vuosina sana innovaatio kaluttiin niin paljaaksi, että jo pelkästään termin kuuleminen aiheutti joissakin kuulijoissa tai lukijoissa allergisia reaktioita. Kokonaisuuteen kuuluu, ettei edes itse käsitteen sisällöstä olla samaa mieltä. Tässä jutussa käsitämme innovaation siten, että ensin tarvitaan jokin idea. Se ei sisällään ole vielä innovaatio – sehän saattaa olla jo aivan kelvoton. Idea perustaa Guggenheim-museo Siikaisiin –yhdistys voisi olla huumorimielessä hyvä, muttei varmaan kantaisi kovin kauas. Sinänsä idea voi koskea kokonaan uutta tuotetta tai palvelua (keksintö), parantaa tuotantoprosessia tai sen osaa, uutta muotoilua, vanhan tuotteen uutta käyttötarkoitusta, parantaa tuotteen ominaisuuksia yms. Pääkriteeri on, että kuluttajat tai asiakasyritykset pitävät ideaa käyttökelpoisena, jolloin tuotteesta tai palvelusta kaupallisesti kannattava. Todellinen innovaatio on siten aina ideasta lähtevän prosessin tulos. Emme myöskään ainakaan tällä kertaa puutu siihen, käytetäänkö innovaatioiden kehittämisen tukemiseen tarkoitetut EU-tuet ja kansalliset tuet tehokkaasti ja oikein. Sekin asia on tietenkin tärkeä. 10 10 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 ” Miten kertoa innovaatioista innovoivasti? S atakunnan ammattikorkeakoulun (SAMK) tutkimusja innovaatiojohtaja Matti Lähdeniemi naurahtaa odotukselle pusertaa koko asia muutamaan riviin. Nyt tarvittaisiin todellista innovaatiokykyä. - Yliopistoissa ja korkeakouluissa tehdään tietenkin koko ajan tieteellistä ja soveltavaa tutkimusta, jota voidaan hyödyntää joko uusina tuotteina ja palveluina tai antamaan lisäarvoa tuotteelle, palvelulle, tuotantoprosessille, materiaaleille ja niin edespäin lähes loputtomiin. Asiakkaan, joka voi olla kuluttaja tai yritys, todellinen tarve on aina tunnistettava. Muuten idea ei kanna kaupallisesti, eikä siten ole innovaatio. Tämä tästä. - Meillä SAMK:issa toimii monien tuntema yrityskiihdyttämö. Kun opiskelijamme ovat mukana erilaisissa projekteissa, syntyy työn ohessa samalla usein lisäarvoinnovaatioita. Voi olla, että ideat kantavat myöhemmin, vaikka ne eivät juuri sillä hetkellä kiinnosta sitä yritystä, jonka projektissa opiskelija on mukana. Tässä yhteydessä kannattanee ottaa esiin, että nykyisin opiskelijat ovat entistä huomattavasti kiinnostuneempia myös yrittäjyydestä. Järjestämme niin sanotun intentiokyselyn joka vuosi. Viime kyselyn perusteella jo 40 prosenttia vastaajista pitää yritystoimintaa varteenotettavana vaihtoehtona. Pahim- millaan vastaavissa kyselyissä joissakin oppilaitoksissa kiinnostuneiden määrä on ollut vain muutaman prosentin luokkaa. - Rekrytoimme myös jatkuvasti omia opiskelijoitamme töihin omaan Innovaatiolaboratorioomme. Opiskelijoista löytyy uskomattomia voimavaroja. Parhaillaan on käsittelyssä yhden opiskelijamme kehittämä konstruktio kosketusnäyttöihin. Se sisältää älykästä kameratekniikkaa, ja alentaa toteutuessaan näyttöjen valmistuskustannuksia merkittävästi. Apu yrityksille - Innovaatiot eivät kuulu tyypillisen pk-yrityksen aktiiviseen ajankäyttöön. Innovaatioiden merkitys kyllä tiedetään, mutta aika ei yksinkertaisesti riitä liiketoiminnan pyörittämisen lisäksi muuhun – ainakaan tehokkaaseen toimintaan. Siksi tarjoamme halukkaille yrityksille strategista kumppanuutta, jossa sovimme tarkasti, miten toimimme tuotekehityksessä, opiskelijoiden käytöstä, rekrytoinneista, yrityksen omien asiantuntijoiden hyödyntämisestä, Tekes-rahoituksen hakemisesta sekä kaikesta muusta yhteistyön kannalta olennaisista tehtävistä. Me yritämme olla itse aktiivisia, mutta myös yritykset itse voivat tietenkin ottaa meihin yhteyttä. - Meillä on yhteistyöverkostomme kautta nykyisin entistä paremmat mahdollisuudet auttaa yrityksiä myös kansainvälisten strategisten kumppanien hakemisessa aina Kiinaa myöten. - Meillä on SAMK:issa käynnissä myös tutkimusohjelma nimellä Tutkimusohjelmalla kilpailukykyä. Tutkimusohjelmassa on neljä painopistealuetta: energia, älykkyys (konenäkö ja tuotantoprosessit), kilpailukyky ja yhteistyö. Kiinnostuneet ottakoon yhteyttä. - Kaiken kaikkiaan yhteinen tekeminen ja toistemme tunteminen on Satakunnassa parantunut viime vuosina paljon. Verkosto alkaa olla aika hyvä ja liikkeellä ” - Kaiken kaikkiaan yhteinen tekeminen ja toistemme tunteminen on Satakunnassa parantunut viime vuosina paljon. Matti Lähdeniemi ollaan avoimin mielin. Tiedämme entistä ja myös suomalaista keskivertoa paremmin, mihin kukin on menossa. Loppujen lopuksi kaiken toiminnan tarkoituksena on kilpailukykymme parantaminen, ja sitä kautta pärjääminen maailman taloudessa, kannustaa Matti Lähdeniemi. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 11 ” ELY-keskus tarjoaa yhden väylän innovatioille I ” - Oman prosessimme läpikäyneet keksinnöt lähetään valmistelujeni jälkeen valtakunnallisen Kehittämistiimin arvioitaviksi. Aimo Hakala Innovaatio voi koske muotoilua ja käytettävyyttä. nnovaatio, tuotekehitys ja keksintö ovat merkitykseltään lähes päällekkäisiä. Jotta emme joutui täysin semantiikan hyllyvälle suolle, kutsumme keksinnöksi sellaista innovaatiota, jolle voidaan myöntää patentti. Terminologian vaihtelevuutta kuvanne sekin, että entinen keksintöasiamies Aimo Hakala on saanut uuden tittelin. Hänet tunnetaan nyt Satakunnan ELY-keskuksen innovaatioasintuntijana. - Toiminnan taustalla oleva Keksintösäätiö on ottanut pari ja puoli vuotta sitten käyttöön uuden Tuoteväylä –nimisen toimintamallin. Se toimii siten, että kuka tahansa keksinnön tehnyt voi tulla tänne Satakunnan ELYkeskukseen esittelemään minulle ideansa. Sen jälkeen keksintö esitellään omalle Tuoteväylä-tiimillemme, jossa ovat edustajat Tekesistä, Prizztechistä, SAMK:ista, Porin yliopistokeskuksesta (Tampereen teknisen yliopiston edustaja), Finnverasta ja omasta Työllisyys- ja yrittäjyys –yksiköstämme. Tiimi kokoontuu keskimäärin kerran kuukaudessa arvioimaan ideoita. Ne joko hylätään, hyväksytään tai joissakin tapauksissa pää- tetään tehdä jatkotutkimuksia. Tiimillä on mahdollisuus käyttää myös alkuselvitysrahaa maksimissaan 5000 euroa ideaa kohden. Jatkotutkimuksissa tehdään esimerkiksi patentoitavuusselvitys, arvioidaan keksinnöllisyysvaatimus, selvitetään loukkaako keksintö jonkun muun oikeuksia, pohditaan teollista käyttökelpoisuutta jne. - Oman prosessimme läpikäyneet keksinnöt lähetään valmistelujemme jälkeen valtakunnallisen Kehittämistiimin arvioitaviksi. He voivat tehdä puolestaan vielä lisäja markkinaselvityksiä, valmistuttaa prototyypin ja lähteä myös rahoittamaan keksintöä. Hyvän keksinnön tehnyt ei välttämättä aina halua lähteä itse yrittäjäksi. Tiimi pyrkii silloin löytämään keksinnölle toteuttajaksi jonkun yrityksen laajasta yhteistyöyritysverkostostaan. - Toteutuneesta satakuntalaiskeksinnöstä esiteltiin vähän aikaa sitten televisiouutisissa kankaanpääläisen C.MyllFast Oy/Charles Myllymäen keksintö JarruTasku. Se estää työkalujen putoamisen työvaatteiden taskuista. Tehokkaan ei tarvitse aina olla suurta, pohtii Aimo Hakala. Innovaatio voi koskea sisältöä. Kivettömät klementiinit menevät paremmin kaupaksi. ” Helpommin eteenpäin K ehittämispäällikkö Mikko Puputti Prizztech Oy:stä työskentelee Satakunnan osaamiskeskuksessa ”Jokapaikan tietotekniikan klusteriohjelmassa”. Hän itse selventää oman ja yksikön neljän muun työntekijän roolin innovaatioympäristössä siten, että ”meidän roolimme on laskea yritysten kynnystä lähteä kehittämään uusia tuotteita”. - Olemme mukana lähinnä esiselvitysvaiheessa. Kuvitellaan, että yrityksellä on joku uusi tai vanha tuoteidea, jolle se arvelee saattavan olla kysyntää markkinoilla. Me pystymme tässä vaiheessa auttamaan yritystä siten, että luomme ensin kokonaiskuvan kaavaillusta tuotteesta, mietimme tarvitaanko lisäkehittämistä, arvioimme pystyykö yritys itse jatkokehitykseen sekä rahoituksen että asiantuntemuksen osalta, mitä kumppaneita yritys mahdollisesti tarvitsee omien resurssien riittämättömyyden takia ja tarvitaanko myös strategisia kumppaneita. Mikäli kumppaneita tarvitaan, pyrimme hakemaan niitä muun muassa oman verkostomme kautta. Toimimme ikään kuin puolueettomana työpöytänä, johon tuomme maksutta lisäosaamisemme. - Mikäli tuote on esiselvityksissä osoittautunut toteuttamis- kelpoiseksi avustamme myös liiketoimintasuunnitelman teossa, asiakaspotentiaalin arvioinnissa (yleensä tuotteet suunnattu toisille yrityksille) sekä tarvittavien lisätutkimusten teossa yhdessä esimerkiksi SAMK:in ja Tampereen teknisen yliopiston tarjoamien resurssien kanssa. Olemme apuna myös tuotteen prototyypin kehittelyssä ja testauksessa. - Me emme tuputa yrityksille omia ideoitamme, mutta olemme valmiita auttamaan tarvittaessa. Ideoita tuntuu Satakunnastakin löytyvän, joten ei meidän ole tarvinnut sormiamme pyöritellä. - Itselleni on syntynyt sellainen kuva, että innovaatioiden tuotteistaminen ja siihen tarvittavan rahoituksen puuttuminen on kuitenkin suurin haaste. Julkista rahoitusta toki on, mutta yksityistä rahaa kaivattaisiin huomattavasti enemmän. Esimerkiksi Israelissa, joka on väestömäärältään Suomeen verrattavissa, kansainvälisiä kasvuyrityksiä syntyy paljon Suomea enemmän. Siellä valtio antaa kasvuyritykselle 100 000 euroa jokaista yksityisiltä sijoittajilta saatua 100 000 euron rahoitusta kohden (Yozma-rahoitusmalli). Kasvuyrityksiin sijoitettaessa kannattaa myös olla kärsivällinen eli tarvitaan niin sanottua kärsivällistä ” - Me emme tuputa yrityksille omia ideoitamme, mutta olemme valmiita auttamaan tarvittaessa. Mikko Puputti riskipääomaa. Ennen kuin nyt tunnettu Angry Birds löi itsensä läpi, pelikehitykseen paloi todella paljon rahaa. Onneksi lähipiiristä löytyi asiaan uskova rahoittaja. Tuskinpa tietäisimme koko lintuporukasta muuten mitään. Kuinka monta Angry Birdsiä jää rahoituksen puutteesta toteuttamatta? ı Innovaatio on muoto. Kaunis myy rumaa paremmin. Innovaatio on käytännöllisyys. Keittiöjakkara päivittää tuolin. 12 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 13 Ihana-laiva on tyypiltään kahvelipurjeilla varustettu kaksimastoinen kaljaasi. Lasse Kiekara on valmistanut monia haaparuuhia isoisänsä oppien mukaan. Paatit vesille Jäät ovat sulaneet Satakunnan alueelta kevään koittaessa. Hinku vesille on kova, oli sitten kyse pienestä soutuveneestä tai vähän suuremmasta merikelpoisesta aluksesta. Veneenrakennusalalta löytyy taitajia myös Satakunnasta. TEKSTI: KUVA: JA 14 VELI-MATTI VELI-MATTI MATTI LAHDENNIEMI LAHDENNIEMI LAURILEHTO SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Matka taittuu haaparuuhella 30- ja 40-luvuilla Noormarkussa, Pomarkussa ja Ahlaisissa haavasta tehtyjen haaparuuhien teko oli yleistä. Noormarkussa asuva Lasse Kiekara osaa vielä tämän veneen valmistusmenetelmän. Hän on saanut alustavat oppinsa isoisältään Juho Kivirannalta. Haaparuuhen tekemiseen tarvitaan suora ja iso haapa. Haavan sisusta hakataan auki ja tämän jälkeen sisusta aletaan kovertaa. - Tärkeintä on saada pohjasta ja sivuista saman paksuiset, tasan 15 millimetriä, täsmentää Kiekara. Pelkällä koverretulla haavalla ei vielä lähdetä vesille, vaan ruuhi täytyy levittää. Levitys tapahtuu pitkän hiilloksen päällä. Ruuhen sisus valetaan tervalla, joka auttaa pehmentämään puuta. Kun terva alkaa olla kiehuvan kuumaa ja puu on pehmeimmillään, aloitetaan reunojen levitys. Levitysvaihe on tarkkuutta vaativaa puuhaa, koska puu voi helposti haljeta, jolloin ruuhi on käyttökelvoton. Valmiiksi veistetyt puukaaret asetetaan pakoilleen ruuheen ja ruuhi alkaa saada oikean veneen muodon. Kaarituksen avulla voidaan myös korjata levityksessä muodostuneita pikku virheitä. - Valmista haaparuuhea melotaan kaksipäisellä melalla, mutta isopiin ruuhiin voidaan laittaa myös airot, kertoo Kiekara. Haaparuuhea on käytetty kalastukseen. Lisäksi se on ollut myös merkittävä väline niitettäessä jär- vikortetta rehuksi karjalle. Haaparuuhi on kevyt ja se sopii hyvin mataliin vesistöihin. Lasse Kiekara on ollut Satakunnan Kansansoudussa yhteensä kuusi kertaa omalla haaparuuhellaan. Soutu tapahtuu Sastamalasta Poriin Kokemäenjokea pitkin. Matka on 109 kilometriä pitkä. Kaljaasi Ihana seilaa isoimmillakin vesillä Perinnelaivayhdistys Ihana ry rakensi kulttuuriperinteen elvyttämiseksi Luvian Laitakarissa kaljaasi Ihanaa vuosina 2006-2011. Laiva laskettiin veteen vuonna 2010 ja neitsytpurjehdus tehtiin 1.6.2011. - Tällä hetkellä Ihana on Laitakarin satamassa talvehtimassa. Huolto- ja kunnostustyöt laivan saattamiseksi purjehduskuntoon ensi kesäksi on aloitettu ja purjehduksien myynti on vilkasta, kertoo Ihanan toiminnanjohtaja Suvi Taitonen. Viime kesä eteni neitsytpurjeh- duksen jälkeen suunnitellusti ja hyvin. Ihana purjehti kesällä 2011 Luvian saariston lisäksi Merikarvialla, Reposaaressa, Raumalla, Ahvenanmaalla, Uudessakaupungissa, Turussa, Helsingissä ja Viron Hiidenmaalla. Purjehduksia kertyi kaikkiaan yli 150. Purjehduksia oli päivittäin kaksi, lukuun ottamatta huoltopäiviä. Yhteensä Ihanalla matkusti viime kesän aikana noin 5000 matkustajaa. Kesällä 2012 Ihana purjehtii niin ikään päivittäin kahdesti pääsääntöisesti Luvialla, mutta vierai- lee tänäkin kesänä Merikarvialla, Reposaaressa, Raumalla, Ahvenanmaalla, Uudessakaupungissa, Turussa ja Helsingissä. Kausi alkaa komeasti, kun Ihana tekee koulutuspurjehduksen uusille kansimiehille Tanskaan Bornholmin saarelle. Purjehdus tehdään 20.5.-4.6.2012. - Odotettavissa on ikimuistoisia purjehduksia perinteisellä tervantuoksuisella aluksella upeassa saaristossa. Kesän purjehduksista valtaosa on jo varattu, mutta edelleen vapaita aikoja on vielä jäljellä, Taitonen sanoo. ı Luvia Boats on uusi venevalmistaja Luvia Boats on satakuntalainen veneenvalmistaja, joka on valmistanut puuveneeltä näyttävän komposiittirakenteisen veneen, Barchetta 27:n. Ensiesittelynsä Barchetta 27 sai Vene 2012-messuilla. Veneessä yhdistyy puuveneen kaunis ulkonäkö ja nykyaikaisen lujitemuoviveneen hyvät puolet. Suunnittelun kolme pääteemaa olivat haluttavuus, suorituskyky ja monikäyttöisyys. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 15 - Nykyisin tilakokomme on kasvanut 250 hehtaariin, joista 70 hehtaaria on nurmiviljelyksessä olevaa peltoa. Lypsäviä lehmiä meillä on keskimäärin 70, joiden keskituotos on vähän yli 11 000 kiloa vuodessa. Rakensimme uuden navetan viitisen vuotta sitten. Kustannukset koneistuksen kanssa nousivat noin 900 000 euroon. Karjamäärämme on tällä hetkellä tilan peltomäärään ja navetan kokoon suhteutettuna optimikokoa. Kodasta kodiksi Todellista yritystoimintaa MATTI Ari ja Ulla Junnila sekä ukrainalainen harjoittelija Vitali Gumeniuk. HYYPPÄ Muutos on joka paikassa välttämätöntä. Muutosta voi joissakin asioissa ohjata, jopa edistää tai hidastaa. Estää sitä ei voi. Kaikki muuttuu kuitenkin meistä riippumatta – kirppu kuolee ja jopa maailmankaikkeus muuttuu joka hetki erilaiseksi. Mikä on sellainen tuotannonala, jossa tuotannon elävien tekijöiden tuotosedellytyksiä tutkitaan tieteellisin menetelmin jatkuvasti. Niille annetaan parasta mahdollista ravintoa ja niiden työhyvinvointi olosuhteiden, virikkeiden sekä työterveydenhuollon osalta on huippuluokkaa. Niiden tuotannossaan tarvitsemien raaka-aineiden sekä niiden itsensä tuottaman tuotteen logistiikka on tarkkaan mietitty. Tuotannon tehostamisessa käytetään häpeämättä hyväksi karjan (rodun) jalostusta, eikä kukaan paheksu saati osoita asiasta mieltään. Tuotanto on yhä enemmän automatisoitua, ja prosesseja ohjataan tietokoneilla. Alalla työnantaja päättää omavaltaisesti työntekijöiden eläkeiästä (poistumasta). Yhtenä tärkeimmistä tavoitteista tuotannon parantamiseksi on kuntaliitosten tapaan yhä suurempien ja tehokkaampien yksikköjen aikaan saaminen. 16 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Tein neljännesvuosisata sitten Radio Porissa kolmisen vuotta Maatilaradio nimistä ohjelmaa. Silloin tuli käydyksi useammassakin navetassa. Navetta ja navetta. Polkuauto ja Ferrari ovat nekin molemmat nimeltään autoja. - Ennen lehmät olivat kesäisin ulkona ja talvisin navetassa kytkettyinä parsiinsa. Silloin tarvittiin säännöllistä sorkkahoitoa pelkästään sen takia, että lehmien sorkat (kynnet) kasvoivat ylipitkiksi talven aikana liikunnan eli kulutuksen puutteesta. Lehmien koti on nykyisin täysin erilainen. Onnistuin saamaan yhdeltä ammujalta haastattelun. - Minulla on tietenkin oma parteni, niin kuin kodissa pitääkin olla. En suinkaan ole kytkettynä siihen, vaan voin jaloitella aina halutessani. Käyn silloin tällöin myös ulkona pihaton puolella, joka on mitoitettu siten, että siellä saa myös omaa rauhaa. Välillä vain makailen parressani ja syön säännöllisesti ruoka-aikoina. Jätehuolto käy kerran tunnissa. Tosin se on jonkun hölmön robotin ohjaama metallilevy, mutta hyvää työtä se tekee. Kun minua alkaa maidotuttaa (punastuu lievästi), käyn robottiasemalla. Se pesee utareeni ja lypsää maidon todella hellävaraisesti. Minulla on tällainen sininen klöntsi kaulassani. Ulla, Ari ja ukrainalainen harjoittelija Vitali Gumeniuk sanovat sitä transponderiksi. Siihen on kuulemma talletettu kaikki tärkeät tietoni. Esimerkiksi robottiasemalla joku lukija lukee transponderista, paljonko saan väkirehua lisäravinnoksi ja terveyteni ylläpitämiseksi. Yrittävät siten myös houkutella minua lypsylle, vaikka kyllä minä siellä muutenkin kävisin. Karppaustoiveitani ei kylläkään ole otettu huomioon. - Tullessani äidiksi minut viedään erilliseen poikimiskarsinaan. Lapset hoidetaan erillisessä, lämmitetyssä ja ilmastoidussa vasikkahuoneessa. Ensin niitä syötetään seitsemän päivää tuttipullosta annetulla ternimaidollani, myöhemmin maidolla ja maitojauheella. Hoidossa lapset ovat vasikkahuoneessa 2-3 kuukautta jaettuna kahteen ryhmään – nuorimmat leikkivät itsekseen poissa vanhempien lasten jaloista. - Ulla, Ari ja Vitali ovat kanssani oikeastaan koko päivän. Tekevät omia töitään, mitä nyt välillä taputtavat meikäläistäkin ahteriin. Loppuaika kuluu juorutessa ja nukkuessa. Saako muuten lähettää terveisiä? Ai saa. terveisiä vaan sitten kaikille maidonjuojille, jogurtinsyöjille, piimäparroille, kermanlatkijoille, juustoista nauttiville, rahkapiirakan tekijöille… Haastateltava jää puhelemaan yksikseen. Yhdessä työtä yhteistyöllä Ari ja Ulla Junnila työpäivä alkaa aamuisin 5.306.00. - Teemme työtä yhdessä ja monet asiat yhteistyössä. Säännöllisiä töitämme ovat muun muassa juoma-altaiden puhdistaminen, pienten vasikoiden ruokinta, eläinten yleistarkastus esimerkiksi tulehdusten tai jalkavikojen mahdollisimman aikaiseksi havaitsemiseksi, ruokinta-automaatin (jakaa ruokaa 10 kertaa päivässä) tarkastus ja tarvittavat huoltotoimenpiteet, poikimisen tarkkailu ja koskaan päättymätön kaikenlaisten paikkojen puhdistaminen. Aamun työt kestävät yleensä 10.30 asti. - Meillä on tällä kertaa harjoittelijana ukrainalainen Vitali Gumeniuk. Hän on innostunut alasta ja siksi hyvänä apuna töissämme. Hän asuu kodissamme perheenjäsenenä. Nykyaikaiseen tapaan keskustelemme Vitalin kanssa englanniksi. Vitali käy päivittäin iltapäivällä kahden tietämissä valvomassa ruokailua, lypsyä ja tekemässä puhdistustöitä. Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi Ullan ja Arin kanssa navetan valvomohuoneessa. Jippii - suomalainen lehmä ja maito ovat olleet muutos- ja innovointiprosessin selviytyjiä. Isäntä ja emäntä vai toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja Ari ja Ulla Junnila pitävät Kankaanpään Venesjärvellä Arin kotitilaa. Tila on erikoistunut maidontuotantoon, jonka juuret ovat jo Ari Junnilan isovanhempien Svanten ja Lempin sekä vanhempien Eilan ja Olavin vuosikymmeniä kestäneessä työssä ja karjanjalostuksessa. Perinteet jatkuvat, mutta lähes täysin uudessa kuosissa. - Vanhempieni aikana tilakoko oli 18 peltohehtaaria ja suurin lehmämäärä taisi olla isovanhempieni aikana 24, muistelee Ari Junnila. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 17 - Oma työpäivämme jatkuu navetassa klo 16.00, jolloin teemme samoja töitä kuin aamuisin noin iltakahdeksaan asti. Ennen nukkumaanmenoa teemme myös iltakierroksen tarkastaaksemme kaiken olevan kunnossa. Navettaan lähdetään tietenkin aina tarpeen vaatiessa. - Hygienia on lehmien terveyden ja maidon laadun varmistamiseksi ensiarvoisen tärkeää. Pelkästään lehmien parsipedit puhdistetaan monta kertaa kertaa päivässä. Se antaa ehkä jonkinlaisen kuvan puhdistustyön määrästä – automaatti puhdistaa sitten käytävät kerran tunnissa, lisää Ulla Junnila. Kylmäketju ei katkea Robottiasema. Autonkuljettaja Kari Sillanpää tulee samaan hyömyyn tyhjentämään Junnilan tilan 5000 litran tilatankkia, jossa maito on jäähdytetty neljäasteiseksi. Tilatankki tyhjennetään joka toinen päivä. Tilat ja tankit ovat tulleet Kari Sillanpäälle hyvin tutuiksi kuuden vuoden aikana. - Teen joka päivä kierroksen Pohjois-Satakunnassa. Koska tilatankit tyhjennetään joka toinen päivä, teen vuoropäivinä 35:n ja 23:n tilan kierroksen. Keräilyauton tankkiin mahtuu maitoa 15 000 litraa. Siksi meillä on 28 000 litraa vetävä perävaunu Merikievarin pihassa. Käyn tyhjentämässä keräilyauton tankin siihen kahdesti päivässä. Lopuksi otan perävaunun kyytiin ja ajan Satamaitoon Poriin parhaimmillaan yli 40 000 litraa maitoa auton tankeissa. Tankit ovat niin hyvin eristettyjä ja maitomassa niin suuri, ettei maidon lämpötila nouse kovillakaan helteillä. Työni ei todellakaan ole pelkkää rutiinia. Maidontuottajat ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi, joten päivän aikana ehtii kuulla ja kertoa monta mielenkiintoista juttua ja tarinaa. Suomalainen maito huippulaatua Kari Sillanpää käy tyhjentämässä Junnilan tilan 5000 litran tilankin joka toinen päivä. 18 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Istuessamme kahvipöydässä paikalle pyrähtää tilakäynnille myös Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi. Hänen korvansa eivät näytä punaisilta, vaikka Ulla ja Ari Junnila olivat vähän ennen hänen tuloaan kehuneet Satamaidon joka suhteessa hyväksi palveluorganisaatioksi. Tuotantoneuvojalla on kuulemma yksi tehtävä yli muiden. Työhön kuuluu kyllä paljon muutakin – tilaisuuksien ja koulutuspäivien järjestelyjä, luentoja ja laatujärjestelmän ylläpitoa. - Ensisijaisesti vastaan Satamaitoon tulevan maidon laadusta. Ei ihan voi sanoa suomalaisen maidon olevan maailman parasta, koska norjalaiset ovat silloin tällöin karvan leveyden verran meitä edellä. Mutta maailman huippulaatua silti ollaan. Laadun perustana on maitotiloilla tehtävä työ. Oma tehtäväni on tilakäynneillä ja muun yhteydenpidon avulla opastaa ja auttaa maidontuottajia laadun parantamisessa. Kahvin jälkeen Ulla, Ari ja Eija menevät navetan valvomohuoneeseen pohtimaan jonkun uuden laitteen käyttöä. Jotenkin laatuun se liittyy, mutta juttu menee sen verran yli hilseeni, että katson aiheelliseksi siirtyä ulkotiloihin kuvia ottamaan. Annetaan silti Eijan jatkaa juttuaan. - Ei ehkä mene liian tieteelliseksi jos kerron, että EU-raja maidon bakteerimäärässä on alle 100 000 kappaletta millilitrassa. Satamaidon vastaanottama maito alittaa aina tuon rajan, mutta peräti 99,34 prosentissa vastaanottamastamme maidosta on vielä parempaa. Esimerkiksi Junnilan tilalla on päästy jopa 1000:een bakteeriin. Näitä lukuja voi esitellä ihan aiheesta ylpeänä. - Kuljetuksessa kylmäketjun merkitys on ratkaiseva. Esimerkiksi 20-asteisen maidon bakteerimäärä kasvaa kaksinkertaiseksi joka kahdeskymmenes minuutti. Siten hyvälaatuisen 10 000 bakteeria millilitrassa sisältävän maidon bakteerimäärä kasvaa 20-asteisena viidessä tunnissa yli 327 000 000 bakteeriin. Tankista purkkiin Matkaamme Junnilan tilan maidon matkassa Satamaidon meijeriin Poriin. Satamaito vietti juuri 30-vuotisjuhliaan jatkaen tällä nimellä maakuntamme 110-vuotista meijeriperinnettä. Toimitusjohtaja Jarmo Oksman on edelleen tyytyväinen satakuntaisten kuluttajien ostouskollisuuteen. - Paikallisuus on meille tärkeää sekä tuotannossa että kulutuksessa. Hankimme vuosittain maitoa noin 44 miljoonaa litraa 240 tilalta. Tuotantotilojen määrä on puolittunut 10 vuodessa, ja väheneminen näyttää jatkuvan 6-7 prosentin vuosivauhdilla. Näillä luvuilla meillä on tämän vuosikymmenen lopussa enää 100-120 tuotantotilaa. Tähän asti tilakoon ja lehmä- määrän kasvu sekä keskituotoksen kasvu ovat korvanneet tilojen määrän vähenemisen. Jatko on pitkälti arvailujen varassa. - Maitotuotteet ovat pitäneet pintansa hyvin eri tuoteryhmien välisessä kilpailussa. Maidon kulutus on pysynyt tasaisena, piimän laskenut, mutta esimerkiksi jugurttien ja juustojen kulutus on kasvanut viime vuosikymmenien aikana noin kolminkertaiseksi. - Hypermarketissa on tarjolla erilaisia maitotuotteita 1500-1700. Pelkästään erilaisia juustoja saattaa olla satoja. Me Satamaidossa olemme keskittyneet nestemäisiin perustuotteisiin: maidot, maitojuomat (ei laktoosia) piimät ja kermat ovat keskeistä osaamistamme. Me emme pienenä yksikkönä pysty investoimaan kovin moneen tuotantoon. Jo pelkästään fyysisesti ahtaat tilamme rajoittavat mahdollisuuksiamme. Ainakin näillä näkymin valikoimamme pysyy samana. Kiitos kuluttajille, jotka jatkuvasti valitsevat uskollisesti hyllyistä meidän tuotteitamme. Kuten aikaisemmin kerrotusta ilmenee, tekevät maidontuottajamme ja me itse kaikkemme tuotteittemme laadun varmistamiseksi. Satamaidon meijerissä tätä työtä tekee 45 henkilöä ja kuljetuksissa noin 30. Tilakäynnillä Satamaidon tuotantoneuvoja Eija Kortesniemi. Aina voi innovoida Vaikka maitoa ei itsessään voi keksiä uudelleen, voi sen tuotantoa jatkuvasti kehittää ja laatua parantaa. Asia tuli todistetuksi Junnilan tilalla. Myös maidon jalostuksessa otetaan käyttöön uusia menetelmiä. Satamaito toi juuri markkinoille uudistettuja ”perinteisiä” tuotteita. Ne ovat myös Satamaidon markkinointipäällikkö Kari Karpaleen mukaan keino vastata kilpailuun. - Vaikka maitotuotteita käytetään edelleen paljon, muuttuvat nuorten kulutustottumukset vanhempia helpommin – energiajuomat, makuvedet ja jopa juotavat jogurtit valtaavat alaa. Maitojuomat ovat eräs vastaus tähän suuntaukseen. Maitojuomissa maidosta on poistettu laktoosi kokonaan. Olemme myös vastanneet lisääntyvään luomutuotteiden kysyntään tuomalla markkinoille oman luomumaitomme sekä rasvattomana että kevyenä vaihtoehtona. Myös kermoissa tarjoamme laktoosittoman vaihtoehdon. Kaikki kermamme säilyvät nykyisin 30 vuorokautta. Säilyvyys ei perustu mihinkään lisäaineisiin, vaan pas- töroimiseen (bakteerit tapetaan) entistä korkeammassa lämpötilassa. - Satamaito pyrkii pysymään kulutuksen muutosten tahdissa. Uusista tuotteittemme käytöstä on saatu vasta vähän aikaa kokemusta. Palaute on ollut positiivista myös tuotepakkaustemme uuden ilmeen osalta. Jotkut voivat pitää pakkausilmeen vaihtoa turhana puuhasteluna, mutta tutkimusten mukaan jo pelkällä pakkauksella ja sen ulkonäöllä on uskomattoman suuri merkitys tuotteitten valinnassa. Tässäkin kehityksessä on pysyttävä mukana. Muutos jatkuu. Ari ja Ulla Junnilakaan eivät tiedä jatkaako kumpikaan heidän kahdesta tyttärestään, Janita 17 vuotta ja Julia 14 vuotta, tilan pitoa. Tilannetta voisi yleisesti helpottaa, jos arvostaisimme enemmän kotimaista maataloustuotantoa ja erityisesti tuottajia. Nykynuoret tekevät ammattivalintojakin melko yhtenäisen normiston perusteella. Asiat tahtovat edelleen olla sitä, miltä ne näyttävätkin. ı Satamaidon toimitusjohtaja Jarmo Oksman on edelleen tyytyväinen satakuntaisten kuluttajien ostouskollisuuteen. Satamaidon markkinointipäällikkö Kari Karpale esittelee uudistettuja ”perinteisä” tuotteita. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 19 PROFIILI TEKSTI JA KUVAT: AULI AKSELI REHO AALTONEN AKSELI ”On hienoa, että täältä soitten takaa, niin perämetsästä kuin vain maailmankartalla voi olla, pystyy ponnistamaan globaaliin bisnekseen ja olemaan maailmanlaajuinen markkinajohtaja, ja tulevaisuus näyttää ihan taivaalliselta.” Nimi: Akseli Reho, toimitusjohtaja, yrittäjä Tausta: diplomi-insinööri yrittäjäperheestä Kotoisin: satakuntalainen, tullut Heinävedeltä 4-vuotiaana Kankaanpäähän Perhe: vaimo ja kolme lasta, 3-vuotias ja vajaan vuoden ikäiset kaksoset Ura: ”Tässä samassa firmassa melkein koko ikäni eikä ahdista yhtään.” Harrastukset: kaikkiruokainen, silloin kun ehtii, intuitiolla ihan mitä vaan Motto: yläasteen liikunnanopettajan Olli Latvalan positiivinen lausahdus: Akseli Reho, tuttu teho. 20 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Clothing Plus Oy:n toimitusjohtaja Akseli Rehon uran alku on kankaanpääläisessä lastenvaateyrityksessä Reima Oy:ssä, jossa ovat myös Clothing Plussan juuret. Alkuaikojen keksijästä ja tuotekehittäjästä Rehon rooli on muuttunut toimitusjohtajaksi ja yrittäjäksi. - Kaikki alkoi vuonna 1997, kun Reimaan ilmestyi uusi omistaja, joka halusi selvittää mihin tätä perinteistä suomalaista lastenvaatetarinaa lähdettäisiin kehittämään. Yksi vaihtoehdoista oli panostaa tuotekehitykseen, mikä kuulosti luontevalta, olihan Reima ollut innovaatioiden varaan rakennettu yhtiö, joka oli jo ollut kehittämässä toiminnallista lastenvaatetta. Niinpä käynnistettiin projekti ja lähdettiin selvittämään, millaisia konsepteja syntyy, kun vaatetta ja korkeaa teknologiaa yhdistetään. Projektissa keksittiin valtava määrä asioita, mutta löydetyistä ominaisuuksista parhaat liittyivätkin urheilumittaamiseen, terveydenhuoltoon ja työvaatteisiin, eikä lastenvaatteisiin. Tulosten jälkeen päätettiin tehdä spinoff operaatio ja antaa projektille oma identiteetti. - Näin perustettiin vuonna 2001 Clothing Plus Oy, jonka Reima omisti mutta me toimimme sen ulkopuolella ohjeistuksella tehdä mahdollisimman hyvää liiketoimintaa yhdistämällä tekstiiliä ja elektroniikkaa. Reho kuvailee värikkäästi kehitystyön etenemistä virheineen ja pettymyksineen. - Joka ikinen vaateyritys otti meidät avosylin vastaan ylistäen, että vihdoinkin tulee todellinen innovaatio, kunnes sitten ilmaantui pestävyys-, logistiikka-, hinnanmuodos- tus- ja monia muita ongelmia, jolloin yksi toisensa jälkeen sanoi, että tämä on valtavan hieno idea, mutta valitettavasti ei tänä päivänä vielä mahdollista tehdä. Emme kuitenkaan luovuttaneet. Nousukiitoon Rehon mukaan kuvio käännettiin ympäri: kun aikaisemmin oli yritetty myydä elektronisia ominaisuuksia vaatetusteollisuudelle, ryhdyttiinkin vuonna 2006 myymään elektroniikkateollisuudelle tekstiiliosaamista ja aloitettiin muovisten sykepantojen valmistajista. - Muovipannat olivat kylmiä ja kovia, joten tarjosimme samaa juttua tekstiilisenä, mistä valmistajat innostuivat heti. Suunnittelimme tekstiilisen helposti puettavan, konepestävän, teknisesti toimivan ja edullisen sykepannan. Onnistuimme valtaamaan muovisten pantojen markkinat lähes kokonaan eli tänä päivänä Clothing Plus on maailman suurin sykepantojen valmistaja. Teemme sykepantoja Garminille, Suunnolle, Adidakselle, Polarille, käytännössä kaikille maailman merkittäville sykemittariﬁrmoille. Tällä me pääsimme todistamaan markkinoille, että pystymme tekemään onnistuneita tekstiilisiä anturiratkaisuja. Reho ei kuitenkaan ollut haudannut alkuperäistä haavetta tehdä vaatteisiin uusia ominaisuuksia, vaan lähti uudestaan käymään läpi maailman suurimpia vaateﬁrmoja ja ehdottamaan anturin integrointia osaksi urheilualusvaatteita. - Tästä tuli ponnahduslauta ja suuri mahdollisuus tulevaisuuteen. Toimme vuosi sitten markkinoille tanskalaisen korkealaatuisen alusvaateﬁrman kanssa urheiluliivin, jossa on huomaamaton anturi ja vaate toimii kuin normaali alusvaate. Tänä vuonna neljä maailman suurinta urheilualusvaateﬁrmaa tulee mukaan. Olemme vakuuttuneita, että tämä on menestys. Huippumahdollisuudet Tarina ei pääty tähän. Reho näkee huippumahdollisuuden lääketieteellisessä mittaamisessa, jossa on tehty kehitystyötä Philipsin kanssa. - Länsimainen terveydenhuoltojärjestelmä on rakennettu akuutteja sairauksia varten; esimerkiksi kun katkeaa käsi tai tulee sydänkohtaus, upea järjestelmä tulee apuun REHO, TOIMITUSJOHTAJA, YRITTÄJÄ ja hoitaa sen hyvin. Mutta nykyinen järjestelmä ei kykene paneutumaan sokeritaudin kaltaisiin kroonisiin sairauksiin, jotka yleisen käsityksen mukaan hoidetaan kotihoidossa. Philipsin kanssa on menossa hanke, jossa Philips rakentaa tietojärjestelmän, elektroniikan ja käyttäjäpalvelun ja Clothing Plus tekee järjestelmään liivin, joka Rehon mukaan on miellyttävä kuin kevyt aamutakki ja jonka ihminen pukee aamuisin vartiksi päälle. Liivi mittaa erilaisia tietoja, joista menee tieto sekä lääkärille että potilaalle. Yleensä kerran vuodessa tapahtuvalla lääkärikäynnillä potilaan kehitys on lääkärin tiedossa, jolloin hänen on helpompi ohjeistaa potilasta kotihoitoa varten. - Ihminen itse havainnoi itseään ja saa siitä palautetta ja pystyy hyödyntämään tietoa elintapojaan säädellessään. Työilmapiiriä vaalitaan Tuotanto on menestyksen myötä kasvanut ja Kankaanpään toimipisteen lisäksi Clothing Plussalla on Kiinassa maaseudulla tehdas, jossa on 300 työntekijää. - Reima on sen aikoinaan perustanut, ja se siirtyi yrityskaupassa meille vuonna 2008. Reimaan ilmestyi ostaja, joka halusi ostaa vain Reiman mutta ei Clothing Plussaa eikä Kiinan tehdasta, jolloin me muutamat avainhenkilöt ja kolme bisnesenkeliä ostimme ne ja irtauduimme Reimasta. Yritystä johtavan Rehon toimenkuva on laaja. Hallinnollisten asioiden lisäksi hän osallistuu tuotekehitykseen ja markkinointiin, patenttien hoitamiseen ja sopimusneuvotteluihin. - Olen yrittänyt siirtyä myyntimiehestä enemmän rakenteiden ja systeemien rakentajaksi, vaikka nautinkin suunnattomasti tilaisuuksista olla asiakkaan luona. Olen monessa mukana, mutta voin myöntää osaamattomuuteni, koska meillä on loistavia asiantuntijoita töissä. Minun tarvitsee vain muodostaa mielipide ja näkemys mihin yrityksen pitää mennä ja innostaa heitä kulkemaan siihen suuntaan. Yrityksen 25 työntekijää ovat lähes kaikki diplomi-insinöörejä taustaltaan. Suurin osa henkilökunnasta tekee tuotekehitystä, osa heistä hoitaa myyntiä. Hyvää työilmapiiriä ja yhteishenkeä on Rehon mielestä vaalittava, koska vain sen kautta pystytään tarjoamaan asiakkaille palveluja. SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 21 KOLUMNI PROFIILI J O U KO K AU P P I L A asiana jaja ” - Pidän merkittävimpänä voimavaranani kykyä innostaa ihmisiä. Tehtäväni on muodostaa ylimmän tason mukaisia innostustiloja ja kylvää niitä täällä ihmisille. Akseli Reho - Jokainen osallistuu markkinointiin siten, että joka ikinen puhelu, sähköposti tai tapaaminen on markkinointia. Kaikki tekevät myös samalla markkinatutkimusta, ja kaikkien tehtävä on oivaltaa kentällä, onko jotain mitä me ei osata mitä asiakas haluaa ja onko maailma muuttumassa. Inhimilliset tavoitteet Rehon kyky innostua ja innostaa heijastuu ympäristöön. Auktoriteetti/byrokraattia hän ei tunnista itsessään eikä näe sellaisessa toimintatavassa hedelmällisyyttä heidän yrityksessään. - Pidän merkittävimpänä voimavaranani kykyä innostaa ihmisiä. Tehtäväni on muodostaa ylimmän tason mukaisia innostustiloja ja kylvää niitä täällä ihmisille. Koetan ymmärtää ihmisiä ja olla empaattinen vaikka insinööri olenkin. - Omalla alalla olen sikäli, että pystyn motivoitumaan mistä tahansa, kunhan tavoitteena on aitoon hyvään tähtääminen. Me pyrimme tekemään tuotteita, joilla ihmiset pystyvät urheilemaan miellyttävämmin, saavuttamaan tavoitteita, tervehtymään ja jopa parantumaan 22 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 jostain sairaudesta. Pitkäjänteisyyttä ja sitoutuneisuutta tähän toimintaan on antanut hyvin myötämielinen omistaja, olipa se sitten aikoinaan Reima tai nykyinen henkilöstön ja bisnesenkelien porukka. Omistajat eivät edellytä numerotavoitteita, kuten 20 %:n vuosikasvua vaan meidän tavoitteena on tehdä parhaamme, ja kun teemme niin hyvin kuin osaamme, siitä syntyy perusteltu, itseään ruokkiva kiehtova tavoite, johon pystyy motivoitumaan paljon paremmin kuin johonkin keksittyyn prosenttitavoitteeseen. Omistajakunnasta heijastuu tällainen inhimillinen tavoite. Reholla on alusta lähtien ollut vahva usko menestykseen. Clothing Plussan mahdollisuudet laajentua ovat kasvaneet kymmen-, jopa satakertaisiksi. - Tuntuu silti siltä, että ollaan vasta alussa murusia poimimassa, vaikka meillä on asiakkaita ympäri maailmaa. Kilpailijat Reho toivottaa huoletta tervetulleiksi. - Meillä on mahtava toiminnallinen etumatka ja näkemys. Olemme yli 10 vuotta tehneet tätä ja päivittäin teemme uusia oivalluksia, joten kilpailijat eivät meitä saavuta. ı Pöhötauti – yritysten ainainen uhka K uluneen sanonnan mukaan menestyvää yritystä ei pelasta mikään. Tämä sanonta on syytä pitää mielessä. Varsinkin hyvinä aikoina yrityksillä on tapana kehuskella erinomaisuuttaan ja iskukykyään. Pörssiyhtiöissä on meneillään prosesseja, jotka ovat karu todiste siitä, että itsetyytyväisyys on pettävää. Löysä rahantulo kerryttää vyötärölle rasvaa, joka pahimmillaan tappaa. Finnair toimi pitkään alalla, jossa oikeata kilpailua ei ollut. Organisaatio ja palkkataso paisuivat mittoihin, jotka eivät istu tähän päivään. Uusilla koneilla operoivat ketterät halpalentoyhtiöt kuljettavat kansaa käsittämättömän halvalla. Paremmalle väelle tarkoitetusta matkustusmuodosta on tullut suurten massojen arkipäivää. Lukuisista saneerauksista huolimatta Finnair on edelleenkin kilpailukyvytön. Halpalentoyhtiöt juoksevat lujempaa. Eronneen toimitusjohtajan kiroamat patjakomiteat käyvät vieläkin työajalla tutkimassa sopivia loistohotelleja lentohenkilökunnan yöpymiseen. Halpalentoyhtiöissä logiikka on toinen. Kaikesta säästetään. Financial Timesin toimittaja kävi juttua varten haastattelemassa Ryanairin toimitusjohtajaa. Haastattelun jälkeen toimittaja sai johtajalta sähköpostiviestin, missä pahoiteltiin sitä, että yhtiö unohti laskuttaa toimittajalta pahvimukista tarjotun kahvin. Sama prosessi on menossa Nokialla. Loiston päivinä organisaatio paisui ja kävi tehottomaksi. Kerrankin suomalaisella yhtiöllä oli rahaa tuotekehitykseen, mutta tehtiin ilmeisesti vääriä asioita. Apple pani Nokian ahtaalle vaikka sen tuotekehittelyyn käyttämät rahat olivat murto-osa Nokiaan verrattuna. Uskomus jonka mukaan suomalainen vastaa kymmentä ulkomaanpelleä on koetuksella. Nokian imussa nousi elcoteqejä ja eimoja, jotka vakuuttelivat sijoittajille erinomaisuuttaan. Pian kävi kuitenkin selväksi, että ne olivat päiväperhosia jotka elivät niin kauan, kun Nokia maksoi tuotteista mitä pyydettiin. Tilanteen normalisoituessa yhtiöitä ei pelastanut edes halpamaihin muutto. Aasialaiset kilpailijat osasivat bisneksen paremmin ja ﬁksuimmat ymmärsivät luopua yhtiöistään hyvän sään aikana. Konkurssikypsä Benefonkin oli aikanaan miljardin FIM:n arvoinen. Parhaiten ajoituksessa onnistui JOT-Automation, jonka nimi suomennettuna tarkoittaa oikea-aikaisuutta (just on time). Pääomistajat Lesonen ja Terentjeff ymmärsivät, että tavarasta on luovuttava silloin, kun amerikkalainen salkunhoitaja hehkuttaa yhtiötä huipputekniikan Rolls-Royceksi. Tänään yhtiön nimi on Elektrobit ja meno huomattavan vaisua. Vierailin JOTAutomationissa sen suuruudeen edellä. Firma oli yhtä kuin pari-kolmesataa sähköasentajaa, jotka käyskentelivät parhaat päivät nähneessä teollisuushallissa meisselit perstaskussa. Asentajien tarkkaa määrää en voi kertoa, koska se oli silloin suuri yrityssalaisuus. Laihdutuskuuri on meneillään myös Tiedossa. Tuntuu suorastaan käsittämättömältä, että Tiedon kokoisesta pörssiyhtiöstä on mahdollista saneerata yli 1000 työntekijää jotka pääosin työskentelevät hallinnossa. Alalle ovat tulleet halpatyöntekijät ItäEuroopasta ja Intiasta. Englanti on intialaiselle toinen äidinkieli ja maassa riittää loputtomiin matematiikan älypäitä. Toisin on julkishallinnossa. Vanhan nimismiessysteemin perintönä poliisia vaivaa turhien päälliköiden suma. Jos poliisihallinto olisi yritys, päälliköitä karsittaisiin ja kenttämiehiä lisättäisiin. Yritysmaailmassa toistuvat kriisit ovat pitkällä tähtäimellä elinehto. ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 23 MATTI HYYPPÄ mälällään. Putkahdusmyymälät ovat lisääntymässä koko ajan myös tuote- ja palvelumarkkinoinnissa. Kokemuksia ei vielä paljon ole, joten putkahdusmyymälöiden yleistyminen jää vielä arvailujen varaan. Puustelli Group Oy kokeilee Pop-up –myymäläinnovaatio sopii monelle alalle V anha kertomus Muhammedista ja vuoresta on innovoitu uuteen käyttöön pop-up (putkahtaminen) –myymäläkonseptilla. Pop-up –myymälä tarkoittaa väliaikaista myynti- tai markkinointipaikkaa. Päämääränä on tavoittaa sellaisia asiakkaita, joihin kiinteän myymäläverkon kautta ei saada yhteyttä tai ei ainakaan tehokkaasti. Putkahtamista Puustelli on keittiövalmistuksestaan tunnettu 92-vuotias harjavaltalainen perheyritys. Yrityksen Brand Manager on Juuso Korpinen. 24 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 voi käyttää myös markkinointikeinona joko yleisesti tai tiettynä aikana tai tietyssä tapahtumassa. Pop-up –myymälät ovat tulleet tutuiksi esimerkiksi ”ravintoloista” – tiettynä päivänä kuka tahansa myy itse valmistamaansa ruokaa. Porin kaupunki kirkasti imagoaan maaliskuun alussa Helsingin Lasipalatsiin kolmeksi päiväksi pystytetyllä pop-up –myy- Puustelli on keittiövalmistuksestaan tunnettu 92-vuotias harjavaltalainen perheyritys. Yrityksen Brand Manager Juuso Korpinen kertoo tavoitteena olevan asiakkaiden hyvä palvelu. - Yleisimmin keittiökaupat tehdään siten, että uudisrakentajat tai saneeraajat tulevat itse johonkin myymäläämme. Joissakin tapauksissa asiakas pyytää asiantuntijaamme käymään kotonaan esittelemässä vaihtoehtoja ja tekemään tarvittavia mittauksia. Jotkut asiakkaat tavoitamme myös messuilla. - Vaikka meillä on Suomessa 45 myymälän kattava verkko, jää markkina-alueelle silti helposti katvealueita. Yleensä näiltä alueilta tulee hankalan pitkä matka lähimpään myymäläämme. Katvealueella viikon tai kaksi toimiva pop-up – myymälä on yksi keino tarjota näiden alueiden asiakkaille tietoa Puustellin tuotteista ja palveluista. Olemme käynnistäneet toiminnan tämän vuoden alussa, ja saamiemme positiivisten kokemusten perusteella haluamme kehittää tätä palvelumuotoa edelleen. Rauman Puustellin kauppias Mikko Juola. Hyvä vaihtoehto Rauman Puustellin kauppias Mikko Juola innostui pop-upista heti siitä kuultuaan. - Asiakkaat käyvät Rauman myymälässä laajalta alueelta. Olin monta kertaa miettinyt, mikä olisi paras tapa hoitaa Raumalta katsoen etäisten kuntien asiakkaita. Pop-up kolahti heti, ja päätin kokeilla sitä ensimmäiseksi täällä Eurassa. Aluksi mietin yhtä viikkoa, mutta se tuntui lyhyeltä ajalta. Päätökseksi tuli kahden viikon pop-uppi. Kokemus on ollut rohkaiseva. Asiakkaatkin ovat olleet tyytyväisiä. Keittiö on tärkeä hankinta. Se on edelleen kodin sydän, jossa vietetään paljon aikaa. Koska malli-, materiaali- ja hintavaihtoehtoja on paljon, asiakkaat tarvitsevat hyviä palveluja päätöksensä tueksi. Hyvä palvelu on kiristyvässä kilpailussa tärkeä kilpailutekijä. - Pop-up on ainakin tässä Euran tapauksessa osoittautunut kustannustehokkaaksi vaihtoehdoksi. Sopivan tilan löytäminen, sen sisustaminen ja päivystys vievät tietenkin aikaa, mutta vastaavat nyt saamieni kokemusten perusteella tarkoitustaan. Puustellin hankkima ja porilaisen Brand ID Oy:n suunnittelema pop-up –sisustusmateriaali esitteineen on tietenkin toiminnan välttämätön edellytys. Euralaiset Pasi ja Sirkka Lammela käyvät haastattelumme aikana tutustumassa tarjontaan. Molemmat ovat tyytyväisiä uuteen palveluun. - Tämä on ihan mahtavaa. Ei tarvitse lähteä 40 kilometrin päähän Raumalle. Tänne pystyimme ottamaan lapsetkin mukaan. Palvelu tuntuu tällaisessa tilanteessa tosi läheiseltä ja kotoisalta. Jaa-a. Mahtaako pop-upeja alkaa putkahdella enemmänkin ja erilaisia ympäri Satakuntaa? ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 25 VIERASTUOLI TEKSTI AULI 26 JA KUVAT: AALTONEN SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 VIERASTUOLISSA TUTKIMUSJOHTAJA CIMMO NURMI SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULU Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusjohtajan Cimmo Nurmen vetämässä 20 hengen tutkijatiimissä kaiken tutkimustoiminnan lähtökohtana on kehittää käytännön ratkaisumalleja palvelemaan alueen elinkeinoelämän kehittymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimustoiminta kiteytyy runsas vuosi sitten valmistuneessa tutkimusohjelmassa, jonka valmistelussa oli mukana keskeisiä elinkeinoelämän vaikuttajia, muun muassa Satakunnan kauppakamari. - Tutkimusohjelma toi ison muutoksen SAMKin tutkimustoimintaan, ja se on iso panostus sekä SAMKilta että sen kumppaneilta, alueen kehittäjiltä ja rahoittajilta. Tutkimusohjelmaan on valittu Satakunnan elinkeinoelämän kehittämisen kannalta tärkeitä alueita, kuten aurinkoenergia, hyvinvointi, automaatio, konenäkö, rﬁd-teknologia ja laskennallinen älykkyys, kertoo tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi. Tehokkuutta älykkäillä algoritmeilla Merkittävä osa Nurmen työsarkaa on tutkimusohjelmaan sisältyvä, kansainvälisesti huipputasoa oleva laskennallisen älykkyyden tutkimus käytännön sovelluksineen. Sovelletusta matematiikasta 1998 väitelleen Nurmen työura alkoi vakuutusmatemaatikkona ja jatkui it-alalla ohjelmistosuunnittelijana, minkä jälkeen hän tuli SAMKiin ensin koulutusasioiden pariin ja koulutusyksikön johtajaksi. - Koulutuspuolen kokemus ennen nykyistä tutkimusjohtajan työnkuvaa on ollut hyödyksi, sillä opiskelijat ovat tiiviisti mukana kaikessa mitä teemme. Sopiva ajankohta laskennallisen älykkyyden tutkimustyön aloittamiselle tuli vuonna 2007, jolloin Nurmi päätti tutkijakollegansa Jari Kyngäksen kanssa lähteä soveltamaan osaamistaan käytäntöön. - Aloitimme aikataulutustutkimuksesta ja paneuduimme koulujen lukujärjestysten optimointiin. Onnistuimme osoittamaan tutkimuksellisesti, että käytännössä voitaisiin nappia painamalla optimoida Suomen koulujen lukujärjestykset. Saimme saadaan kulkemaan tuotantolinjan läpi optimaalisella nopeudella. Myös peleihin liittyvä tekoäly on iso sovellusalue, sillä pelialalle on tullut paljon uusia mobiilialan yrityksiä. Tutkijakollega Harri Ketamon tekoälyratkaisut ovat kansainvälistä huippuluokkaa. Nurmen johtaman laskennallisen älykkyyden tutkimusryhmän tulokset edustavat kansainvälistä kärkeä, eikä tiettävästi kukaan maailmassa ole pystynyt tekemään optimointia niin hyvin ja niin isoille määrille kuin he. - Suomessa olemme ainoita tällä tutkimusalueella, joten yhteistyö kansainvälisen tutkijaverkoston kanssa on tosi tärkeätä. Meillä on joka maanosassa yliopistokumppaneita, yhteensä noin 30. Teemme yhteisiä testejä ja järjestämme tapaamisia, kertoo vastikään Kiinan matkalta palannut Nurmi. Uusi innovaatio- ja kohtaamisympäristö tutkimuksesta kansainvälistä huippua olevat tulokset, ja se tietenkin kannusti meitä uusiin haasteisiin. Seuraava sovellusalue ilmaantui SAMKin yhteistyökumppanin Ässien taholta, jonka toimitusjohtajan Jukka Hirsimäen kanssa tuli puhetta sarjaohjelmien aikataulutukseen liittyvistä ongelmista. - Lähdimme tutkimaan ongelmaa ja vajaan vuoden testien ja tutkimustyön tuloksena kehitimme älykkäät algoritmit ammattilaisliigojen sarjaohjelmien laadintaan. Nämäkin tulokset ovat kansainvälistä huippua. Työvuorojen ja tuotannon optimointia Tällä hetkellä laskennallisen älykkyyden tutkijatiimin ykkösasia on työvoiman hallintaan liittyvä optimointi, mikä tarkoittaa työvoimatarpeen ennustamista, työvuorojen rakentamista sekä vapaapäivien ja työvuorojen sovittamisen optimointia. - Tästä ehkä suurin meriitti meillä on Helsingin Bussiliikenteen 1300 bussikuljettajan työvuorojen optimointi. Nyt näkee nappia painamalla, miten kuljettajien vapaat ja työvuorot asettuvat. Sama malli toimii kaikilla henkilöstövaltaisilla aloilla, joilla ei työskennellä kahdeksasta neljään, kuten puhelinpalvelut, tehtaat, sairaalat ja turvallisuusala. Olemme kehittäneet mallia niin, että samat lainalaisuudet toimivat eri yrityksissä, jotkut parametrit vain muuttuvat riippuen työehtosopimuksista. Nurmen mukaan työvuorojen optimoinnilla on pystytty selvästi osoittamaan, että menetelmä lisää sekä työnantaja- että työntekijäpuolen tehokkuutta ja työtyytyväisyyttä. - Kuljetusalalla olemme tehneet reittioptimointiin liittyviä asioita, esimerkiksi jätehuoltoon liittyvä optimointi on työlistallamme. Teollisuudessa työlistalla on tuotantolinjojen optimointia, jolla kappaletavara Tärkeä linkki yritysten ja opiskelijoiden välillä on puoli vuotta toiminnassa ollut Apparaatti-toimintaympäristö, jota on kehitetty yhdessä alueen muiden korkeakoulujen ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. - SAMKilla on perinteisesti ollut tiivistä yritysyhteistyötä, jopa 300 yritysprojektia vuodessa. Opiskelijat ovat päässeet ohjatusti tutustumaan yritysmaailmaan ja soveltamaan oppejaan käytäntöön. Nyt Apparaatissa toteutetaan samaa toimintaa niin, että koko Satakunnan korkeakoululaitos on mukana ja kaikki 8000 opiskelijaa ovat käytettävissä yritysprojekteihin. Yrityksillä on mahdollisuus tuoda Apparaattiin sellaisia toimeksiantoja, joihin niillä ei ole aikaa tai omia resursseja. Toimeksiannot näkyvät Apparaatin verkkosivuilla ja Facebookissa, jossa opiskelijat voivat ilmoittautua valitsemaansa projektiin. - Toimeksiannot voivat olla markkinaselvityksiä, asiakastyytyväisyystutkimuksia, taloushallinnon projekteja, verkkopalvelujen suunnittelua, tapahtumaideointia, mitä tahansa palveluja laidasta laitaan. Tarkoitus ei ole kilpailla paikallisten yritysten kanssa vaan tarjota opiskelijoille mahdollisuus saada kokemusta oman alansa töistä jo opiskeluaikana. Apparaatin Porin toimipiste on Liisankatu 8:ssa, jossa on käytössä tilat ja laitteet yritysten, opiskelijoiden ja asiantuntijoiden tapaamisiin. Tähän mennessä on käynnistetty jo yli 50 yritysprojektia. Nurmi lupaa, että monialaisesta opiskelijajoukosta löytyy aina tekijä yrityksille, olipa ongelma mikä tahansa. Käynnissä oleviin hankkeisiin voi tutustua Apparaatin kotisivuilla osoitteessa www.apparaatti.ﬁ. Työ ja vapaa-aika Nurmi sanoo olevansa siinä mielessä unelma-ammatissa, että hän saa matemaatikkona soveltaa osaamisensa käytäntöön yritysten ja opiskelijoiden hyödyksi. - Juuriltani köyliöläis-vanhakoivistolaisena tuntuu hienolta, että saan olla mukana kehittämässä satakuntalaista korkeakoululaitosta ja toimia yritysten kehittämisen parissa. Vaativan työn vastapainoksi vapaa-aika kuluu lasten parissa ja urheiluharrastuksissa. - Koko elämäni olen pelannut tennistä, yli 20 vuotta tosissani kilpaurheillen. Lisäksi harrastan sählyä, hiihtoa, kuntosalia ja golﬁa. 11- ja 13-vuotiaat poikanikin viihtyvät samojen harrastusten parissa. ı ” - Toimeksiannot voivat olla markkinaselvityksiä, asiakastyytyväisyystutkimuksia, taloushallinnon projekteja, verkkopalvelujen suunnittelua, tapahtumaideointia, mitä tahansa palveluja laidasta laitaan. Cimmo Nurmi Slogan: ”Impossible is nothing.” SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 27 JÄSENYRITYS T E KSTI JA KU VAT: MATTI H Y Y PPÄ tuotantomme kattaa pelkästään kipsilevyt. Kipsilevyjä joka lähtöön Kaikki kipsistä Kankaanpäässä Jäsenyritysesittelyssämme on tällä kertaa kipsilevyjä Kankaanpäässä valmistava Knauf Oy. Kartonkipäällysteiset kipsilevyt ovat tulleet monille suomalaisille tutuiksi uudisrakentamisen ta remonttien yhteydessä – monien kotien, mökien, vapaa-ajan asuntojen ja muiden rakennusten seinät ja katot on päällystetty niillä. Knauf-konserni on vuonna 1932 perustettu saksalainen perheyritys. Sillä on 150 tuotantolaitosta yli 40 maassa. Konsernin liikevaihto oli vuonna 2008 yli 5,6 miljardia euroa. Kipsilevyjen lisäksi konsernin yli 23 000 työntekijää valmistavat muun muassa laasteja, lattiamassoja sekä akustiikka- ja sementtilevyjä. Kankaanpäässä on keskitytty 54 työntekijän voimin kipsilevyjen valmistukseen. Kaikkiaan Knauf Oy työllistää Suomessa 75 henkilöä Kankaanpään tehtaalla ja Espoon pääkonttorissa. Ylpeä kankaanpääläinen Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta on kaksinkertaisesti ylpeä kankaanpääläinen. Ensinnäkin hän on kotoisin Kankaanpään Venesjär28 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 veltä ja toiseksi Knauf Oy:n virallinen kotipaikka on tämän vuoden alusta ollut Kankaanpää. - Myös Knauﬁn juuret Suomessa ovat vahvasti Kankaanpään maaperässä. Tänne perustettiin vuonna 1991 kipsilevyjä valmistava Suomen Kipso Oy. Se aloitti tuotantonsa 1993. Seuraavana vuonna Knauf osti yhtiön koko osakekannan. Suomalaisuuttamme korostaa se, että Knauf Oy:llä on oikeus käyttää Suomalaisen Työn Liiton Avainlippu-tunnusta. Olemme siten samalla sekä suomalainen ja satakuntalainen että omistajakonsernimme kautta myös kansainvälinen yritys. Kansainvälisyyden etuja on muun muassa se, että pystymme palvelemaan asiakkaitamme myymällä kaikkia Knaufkonsernin tuotteita, vaikka oma - Kaksi yleisintä sisäverhoukseen tarkoitettua kipsilevyämme kattaa tuotannostamme noin 75 prosenttia. Lisäksi valmistamme kuutta muuta erikoislevyä eri tarkoituksiin. Kipsilevyllä on monta hyvää ominaisuutta. Sillä on ensinnäkin hyvät palonkestävyysominaisuudet. Kipsilevyssä on nimittäin 20 prosenttia vettä. Se on levyssä kipsikiteen sisällä, joten levy ei suinkaan ole normaalimielessä märkää. Mahdollisen palon sattuessa lämpötila ei levyn toisella puolella pääse nousemaan yli sadan asteen (veden kiehumislämpötila) niin kauan kuin vettä levyssä riittää. Kipsilevy tasaa lisäksi hyvin sisäilman kosteutta, sitä on helppo työstää ja se eristää hyvin ääntä – tässä muutamia hyviä ominaisuuksia. Hankalissa olosuhteissa, joissa levy voi murtua, niitä kannattaa nostaa päistä. Reunoista nostettaessa lujuus putoaa kolmasosaan. Ilmiö johtuu levyjen päällystykseen käytetyn kartongin kuitujen suunnasta. Siksi ei ole samantekevää, miten päin levyt esimerkiksi seinään joissakin tapauksissa asennetaan, muistuttaa Olli Santahuhta. Kankaanpää oikea paikka - Yritykset joutuvat pohtimaan sijaintipaikkaansa muun muassa työvoiman saatavuuden, alueen yleisten kustannusten ja logistiikan kannalta. Kankaanpää on mielestäni hoitanut asiat siinäkin mielessä hyvin, että työvoimaa on aina ollut vaikeuksitta saatavilla. Työntekijät ovat motivoituneita, joka näkyy hyvänä pysyvyytenä. Työntekijät osaavat myös ammattinsa hyvin. - Kankaanpäässä kunnallistekniikkaan, kiinteistönhoitoon ja elämiseen liittyvät kustannukset ovat esimerkiksi pääkaupunkiseu- Tehtaanjohtaja Olli Santahuhta. tuun verrattuna edullisia. Logistiikan kannalta voisimme tietenkin sijaita lähempänä suurimpia asiakkaitamme, jotka isoina rakennustarvikeketjuina ovat keskittäneet toimintansa lähinnä pääkaupunkiseudulle. Toisaalta saamme raakaaineemme eli kipsin kätevästi Länsirannikon sähkövoimaloista, joiden tuotannossa kipsiä ”sivutuotteena” syntyy. Kipsilevy säilyttää asemansa Olli Santahuhta lupaa pitää aina silmät auki ja seurata tarkasti kehitystä. - Uskon kipsilevyn säilyttävän asemansa myös tulevaisuudessa. Näköpiirissä ei ole sellaista materiaalia, joka pystyisi vastaamaan kaikkiin vaadittaviin ominaisuuksiin edes kohtuullisella hinnalla. Kipsilevyn asema näkyy myös siinä, että olemme 20 toimintavuotemme aikana pystyneet tasaamaan myynnin heilahtelut oikeastaan aina kesälomien pituuksia säätelemällä ja palkkaamaalla kesätyöntekijöitä. Vaikka suhteellisen laaja ja vuosien varrella lisääntynyt tuotevalikoimamme on taannut tasaisen tuotannon ympäri vuoden, olemme olleet nelivuorojärjestelmässä pariin otteeseen yhteensä 2,5 vuotta. ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 29 Diakonialaitoksen PDL-Palvelut tarjoaa turvallista ja yksilöllistä sydänkuntoutusta Lääketieteelliseen näyttöön perustuva CorusCardio-ohjelma on jyväskyläläisen liikuntalääketieteen tohtori Merja Perhosen kehittämä ja Suomessa käytössä vain muutamalla paikkakunnalla. - Meillä on Länsi-Suomessa ohjelman käyttöön yksinoikeus. Syyskuun 13. päivä käynnistyi ensimmäinen ryhmä uudessa liikuntasalissamme, muistaa yksikönjohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä päiväntarkasti. CorusCardio on tarkoitettu sepelvaltimotauti- ja diabetespotilaille sekä henkilöille, joilla on kohonnut sairastumisriski sydän- ja verisuonisairauksiin. Muun muassa ylipaino, kohonnut verenpaine ja heikko fyysinen kunto ovat sydäntä kuormittavia tekijöitä. - Usein sydäntaudit kulkevat sukurasitteena, jolloin sopivalla kuntoutuksella voidaan ennaltaehkäistä tai siirtää taudin puhkeamista. Moni käy lenkillä itsekseen, muttei hengästy eikä hikoile, jolloin sydän ei saa riittävästi rasitusta. Usein ihmiset ovat myös epätietoisia, mikä on esimerkiksi infarktin jälkeen turvallinen liikuntatapa, kertoo Pudas-Tähkä. Päivi Saustamon jalkalihakset vahvistuvat jalkaprässissä. Ohjaaja Ulla Joopi neuvomassa. polkemista ja kuntosalilaitteilla lihasten vahvistamista sekä tarvittaessa ravitsemusneuvontaa. Ohjelmaa tehostetaan ja sykettä nostetaan viikoittain yksilöllisen kehittymisen mukaan. - Jokainen tekee omaa ohjelmaansa ja täyttää omaa harjoituspäiväkirjaansa, joten tässä ei tarvitse kilpailla muiden kuin itsensä kanssa. Langattomuus, yksilöllisyys ja turvallisuus Fysioterapian osastonhoitaja Päivi Saustamo tekee kuntopyöräosuutta ohjaaja Ulla Joopin seuratessa näytöltä arvoja. Harjoittelupaikkana DiaVireen uusi liikuntasali nykyaikaisine laitteineen. Sydän vaatii rasitusta vahvistuakseen TEKSTI AULI 30 JA KUVAT: AALTONEN SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 Vaikka sepelvaltimotauti ja diabetes ovat suomalaisten kansantauteja, ohjattua ja turvallista kuntoutusta ei juurikaan ole tarjolla. Porissa PDL-Palvelut Oy:n DiaVire-yksikössä on käytössä Suomessa kehitetty, hyviä tuloksia tuottanut CorusCardio-sydänkuntoutus-ohjelma, joka sopii sekä sydän- ja verisuonitautien ennaltaehkäisyyn että kuntoutukseen. CorusCardio-ryhmään tullaan ajanvarauksen kautta ensin kardiologin tutkimukseen ja rasituskokeeseen, jonka perusteella jokaiselle laaditaan yksilöllinen, terveydentilan mukainen harjoitusohjelma. - Ryhmään otetaan 8 henkilöä, ja perustamme uusia ryhmiä tulijoiden mukaan. Työssäkäyville meillä on ilta-ryhmiäkin, kertoo ryhmäohjaaja, kehittämisvastaava Ulla Joopi. Tulosten saamiseksi Joopi toivoo tulijoilta sitoutumista. Suositeltava määrä harjoittelua on kaksi kertaa viikossa tunti kerrallaan vähintään kolmen kuukauden ajan. - Nykyihmiset ovat usein niin kärsimättömiä, että tulosten pitäisi näkyä välittömästi. CorusCardio perustuu EKG-teknologiaan, jonka avulla harjoittelu tapahtuu turvallisesti ja valvotusti. - Ennen tunnin alkua jokainen harjoittelija pukee päälleen ns. älypaidan, jossa on kolme tekstiilielektrodia. Paidan taskuun laitetaan lähetin, joka siirtää EKG-signaalin langattomasti tietokoneelle. Minulla on koko ajan näköyhteys harjoittelijoihin ja näytöltä pystyn seuraamaan kaikkien suorituksia ja EKG-käyriä samanaikaisesti ja puuttumaan tarvittaessa asiaan, mikäli ilmenee rytmihäiriöitä tai muita oireita, Joopi selittää. Harjoittelu sisältää sopivassa suhteessa kestävyys- ja voimaharjoittelua, pyörällä Hyvät tulokset ” - Ennen tunnin alkua jokainen harjoittelija pukee päälleen ns. älypaidan, jossa on kolme tekstiilielektrodia. Ulla Joopi Reilun puolen vuoden kokemusten seuranta on osoittanut parannusta niin fyysisessä kunnossa kuin rasva- ja sokeriarvoissa. Vyötärön ja lantion ympärysmitat ovat pienentyneet huomattavasti. Tietenkin edellytyksenä on 3-6 kuukauden säännöllinen osallistuminen ohjelmaan. - Osallistujat ovat tulleet minulle omaaloitteisesti kertomaan, kuinka verenpaine, kolesteroli ja verensokeri ovat menneet positiiviseen suuntaan, ja joiltakin on pystytty jättämään lääkityskin pois. Monet ovat intoutuneet kuntoutuskuurin jälkeen jatkamaan liikuntaa omin päin. Yritykset ovat jo osoittaneet kiinnostusta henkilöstönsä kuntouttamiseen turvallisessa ja ohjatussa ympäristössä. - Kela korvaa osan lääkärintarkastuksen ja rasituskokeen kustannuksista, ja Smartumin liikuntasetelit käyvät meillä myös. Räätälöimme sopivat harjoitteluajat asiakkaiden aikataulujen mukaan, kannustaa Ulla Joopi tulemaan CorusCardio-kuntoutukseen. ı SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 31 KOULUTUS ARVONLISÄVEROTUKSEN AJANKOHTAISKATSAUS 27.4.2012 Aika Perjantai 27.4.2012 klo 9.00 – 14.00 INCOTERMS 2010 KÄYTÄNNÖSSÄ 9.5.2012 Aika Ke 9.5.2012 klo 9.00 – 12.00 Paikka Hotelli-Ravintola Rantakartano, Isojoenrannantie 58, Pori Paikka Hotelli-Ravintola Rantakartano, Isojoenrannantie 58, Pori Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla [email protected] viimeistään ke 25.4.2012. Ilmoittautuminen Kauppakamarin toimistoon puh. 634 0700 tai sähköpostilla [email protected] viimeistään ma 7.5.2012. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 220 € + alv 23 %. Hinta sisältää luentoaineiston, lounaan ja kahvitarjoilun. Lasku osanottomaksusta jaetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Osanottomaksu Kauppakamarin jäsenhinta on 190 € + alv 23 %. Hinta sisältää luentoaineiston ja kahvitarjoilun. Lasku osanottomaksusta jaetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ke 25.4.2012 tai osallistuja ei saavu paikalle perimme puolet osallistumismaksusta. Peruutusehto Mikäli ilmoittautumista ei peruuteta viimeistään ma 7.5.2012 tai osallistuja ei saavu paikalle perimme puolet osallistumismaksusta. OHJELMA OHJELMA 8.30 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi 8.45 Ilmoittautuminen, aineiston jako ja aamukahvi 9.00 Viimeaikainen oikeus- ja verotuskäytäntö • uusimmat korkeimman hallinto-oikeuden ALV-ratkaisut • kiinteistön ja osakkeiden myynnin kulujen vähennyskelpoisuus • keskusverolautakunnan uusimmat ALV-ennakkoratkaisut • uusimmat verohallinnon ohjeet 9.00 Toimituslausekkeiden ja Incotermsin tausta ja tarkoitus • mikä on Incoterms ja kuka sitä ylläpitää • Incoterms-lausekkeiden yhteys muihin toimintoihin Uudistuksen tarkoitus Incoterms 2010-toimituslausekkeiden esittely ja niiden oikea käyttö • viimeisimmät muutokset • uudet lausekkeet Uusimmat lakimuutokset • postipalvelujen osittainen arvonlisäverottomuus • tilattujen lehtien verollisuus • alennetut verokannat • tulevat muutokset? Mikä muuttui, miten muutos vaikuttaa, mitkä ovat kokemukset • muutoksesta kokemuksia Incoterms 2010 käytöstä • uudet lausekkeet • C-ryhmän lausekkeet, erityisesti CIF • FCA ja DAT Rakentamispalvelujen käännetty verovelvollisuus – käytännön kokemuksia • verohallinnon tulkintoja rakentamispalvelun määrittelyn rajanvedoista ja ostajaa koskevien soveltamisedellytysten täyttymisestä • uusien säännösten vaikutukset muille kuin rakennusalan yrityksille – soveltamisalueen laajeneminen • virheellisen menettelyn seuraamukset eri tilanteissa Toimituslausekkeen suhde kuljetussopimukseen, vakuutussopimukseen ja maksuehtoon • tavaran toimitus kuljetusehtojen mukaan • tavaravakuutus – kuka vakuuttaa, onko vakuutukselle vaihtoehtoja • toimituslauseke ja maksuehto • Kansainvälisen kaupan arvonlisäverotuksen ajankohtaiset kysymykset • messu-, konferenssi-, koulutus- ja muiden vastaavien tilaisuuksien ja niihin liittyvien palvelujen ALV-käsittelyn muuttuneet menettelyt myynti- ja ostonäkökulmasta • yhteisömyyntiin liittyvän maahantuonnin verottomuuden edellytysten tarkentaminen • 1.7.2011 sovellettavaksi tullut ALV-direktiivin täytäntöönpanoasetus • maahantuonnista kannettavan arvonlisäveron alarajan nosto vuoden 2013 alusta • tavaroiden myynti asennettuna, erityismenettelyt ja tarkentuvat tulkinnat • kaukomyynti eli tavaroiden myynti kuluttajille toiseen EU-valtioon Ajankohtaista laskujen arvonlisäverosta • tarkentuvat laskutussäännöt 1.1.2013 • muutosten käytännön vaikutukset Suomessa • kv. kaupan laskuissa erityisesti huomioitavaa – eri myynti- ja ostotilanteet ja niihin liittyvät laskuvaatimukset 14.00 Tilaisuus päättyy Riskit kuljetuksessa, toimituksessa ja kaupan toteutumisessa • sähköinen kauppa • konttiliikenne • turvallisuustarkastus Ajankohtaisia erityiskysymyksiä Toimituslauseke ja kaupan yleiset ehdot Oikean toimituslausekkeen valinta Tapauksia ja esimerkkejä 12.00 Tilaisuus päättyy -KURSSI HHJ – KURSSI TOUKOKUU 2012 5.5., 25.5., 29.5., 12.6. ryhmätyö viikolla 23 Yrittäjä, yritysjohto, omistajat ja rahoittajat tarvitsevat tuekseen eri alojen kokeneita asiantuntijoita, jotta yritys kykenisi kaupallistamaan tuotteitaan, kasvamaan, uudistumaan ja laajentamaan markkina-alueitaan samalla säilyttäen kannattavuutensa. Myös erilaiset murrokset kuten sukupolvenvaihdokset, omistajamuutokset, kansainvälistyminen, kasvunopeus, markkinahäiriöt ovat helpommin hallittavissa, kun yrityksestä löytyy laajalti kokemusta. Hallitustyöskentelyn avulla voidaan parhaiten sitoa yritykseen sen tarvitsevat ulkopuoliset resurssit toimivan johdon tai yrittäjän tueksi. Hyväksytty hallituksen jäsen (HHJ) –kurssi soveltuu hallitustyöskentelyn aktivoimiseen ja kehittämiseen. Se sopii sekä hallitustyötä jo tekevälle henkilölle tai sitä harkitseville ja auttaa myös yrittäjiä ja yritysjohtajia hyödyntämään hallitustyöskentelyä entistä paremmin. OHJELMA: 15.5.2012 1. jakso: Hyvä hallintotapa 25.5. 2012 2. jakso: Hallituksen ja hallitustyön organisointi 29.5.2012 3. jakso: Strategiatyö vko 23 Ryhmätyö 12.6.2012 4. jakso: Yrityksen talouden seuranta ja ohjaus Tilaisuudet alkavat klo 12.45 ja päättyvät noin 17.15 Luennoitsijat: Johtaja Mika Heikkilä, Keskuskauppakamari Toimitusjohtaja, asianajaja Ville Kotka, Kauppila Partners Asianajotoimisto Oy Hallituksen puheenjohtaja, kauppat.maist. Matti Jaakola, CapWell Oy KTT Kari Lohivesi, Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Partner, HHJ Asko Ahonen, Hallituspartnerit ry KHT Henry Kampman, Audiator-yhtiöt Yrityscaset HHJ –KURSSI JÄRJESTETÄÄN PORISSA. Sisältö: Kurssilla käsitellään hallituksen kokoonpano, rooli, vastuut, riskienhallinta ja työmuodot erityisesti pk-yrityksen kannalta ja vahvasti käytäntöön soveltaen. Kirjallisuutta: Hyvä hallitustyö: Juhani Erma, Tommi Rasila, Olli V.Virtanen, Bookwell Oy 2011 (kirja sisältyy kurssin hintaan) Listaamattomien yhtiöiden hallinnon kehittäminen, Corporate Governance: Keskuskauppakamari (on liitteenä Hyvä hallitustyö –kirjassa) Hinta: 990 euroa (+ alv 23 %). Osallistumismaksu laskutetaan. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen perutuista kurssi-ilmoittautumisista perimme 50 % osallistumismaksusta. Ilmoittautumiset [email protected] viimeistään 27.4.2012. Lisätietoja: toimitusjohtaja Juhani Saarikoski puh. 634 0710. Kysymyksiä luennoitsijalle voi lähettää etukäteen osoitteeseen: [email protected]. Luennoitsijana: Senior Adviser, Trade Procedures Asko Räty HHJ on Tampereen kauppakamarin ja Hallituspartnerit ry:n yhdessä alulle panema koulutuskokonaisuus, jossa mukana ovat kaikki Manner-Suomen kauppakamarit. Luennoitsijana: arvonlisäveroasiantuntija Petri Salomaa, Deloitte 32 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 33 Seuraava Satakunnan kauppakamari -lehti 3/2012 ilmestyy viikolla 23 LIITY JÄSENEKSI SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIIN › 8 milj.euroa 1–25 › 25 1–50 › 50 Mikäli liikevaihto on yli 17 milj.euroa ja henkilökunnan määrä on alle 100 henkilöä 100 – 200 henkilöä 201 – 500 henkilöä yli 500 henkilöä PALAUTUSOSOITE: Satakunnan kauppakamari, Valtakatu 6 maan. Jäseniä on 17.000 – yrityksiä yhden miehen yrityksistä suuriin konserneihin – useilta yritystoiminnan alueilta kaupan, teollisuuden 610 euroa 800 euroa 1080 euroa 1800 euroa Ilmoitamme yrityksemme Satakunnan kauppakamarin jäseneksi ja sitoudumme vuosittain suorittamaan kunakin vuonna vahvistettavien jäsenmaksuperusteen mukaisen jäsenmaksun. Jäsenmaksu on vähennyskelpoinen verotuksessa. TIEDOT YRITYKSESTÄMME: Nimi: Puhelin: Valtakatu 6, 28100 Pori Toimiala: Telefax: Liikevaihto: alle 2 milj.euroa ❒ Toimitusjohtaja: Puhelin: (02) 634 0700 Yhteyshenkilö kauppakamariin: [email protected] 2–8 milj.euroa ❒ 8–17 milj.euroa yli ❒ / 2012 17 milj.euroa ❒ Allekirjoitus: ETISSÄ N S Ö Y M YÄ VOIT LIITT ata.chamber.fi www.s 34 SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 To 24.5.2012 klo 14.30 Koulutus- ja Juhlatalo Mekani, Konepajanranta 2 B, Pori OHJELMA Henkilökunnan määrä: Postiosoite: PL 100, 28101 Pori Faksi: (02) 632 6324 SATAKUNNAN KAUPPAKAMARIN KEVÄTKOKOUS 24.5.2012 Aika Paikka tai faksilla TOIMISTO: Kierrätä! Kuusakosken jäljiltä maailma on vihreämpi! edunvalvontaorganisaatio, johon yrityksesi kannattaa kuulua. 28100 PORI www.sata.chamber.fi Onko jälkee vai ei? ja palvelualan piiristä. Kauppakamarijärjestö on yritysten palvelu- ja Osoite: (02) 6326 324 Mäntyluodon palvelupiste 28880 Pori p. 020 781 7660 avoinna ma - pe 8 - 16 www.kuusakoski.fi Suomessa toimii 19 kauppakamaria, joiden toimialueet kattavat koko 120 euroa 250 euroa 330 euroa 420 euroa 520 euroa Kierrätämme veloituksetta: metalliromut, akut, autot, renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet Kuusakoski Oy Kauppakamarin jäsenyys kannattaa YRITYSTEN JÄSENMAKSUPERUSTEET: Liikevaihto Henkilökunnan Jäsenmaksu lukumäärä ‹ 2 milj.euroa › 2 milj.euroa Satakunnan kauppakamari www.sata.chamber.fi Kierrättämällä vähennät merkittävästi jätteen syntyä, säästät luontoa ja energiaa. 14.30 15.00 Kevätkokous Kevätkokousesitelmä ”Eläkejärjestelmän haasteet?” Matti Vuoria, toimitusjohtaja, Varma Oy Ilmoittautumiset kauppakamariin [email protected] tai puh. 634 0700 viimeistään ti 22.5.2012. Tervetuloa! SATAKUNNAN KAUPPAKAMARI SATA K U N N A N K A U P PA K A M A R I 2 / 2012 35 PAINOTUOTTEET ESITTEET, LEHDET, KALENTERIT, YM. LIIKEPAIKKAMAINONTA TEIPPAUKSET, SUURTULOSTEET, YM. DIGITAALISET PALVELUT POSTITUKSET, PERSONOINNIT, YM. HYVÄ YRITTÄJÄ, VAPAUTA VIESTISI VOIMA! Kannattavan ja kehittyvän liiketoiminnan kannalta on tärkeää, millaisen kuvan yrityksenne tai liikepaikkanne antaa. Vahva ja tavoitteen mukainen mielikuva syntyy hallituilla ja yhtenäisillä markkinointiviestinnän toteutuksilla kaikissa yrityksenne toiminnoissa. Brand ID tarjoaa yrityksellesi valtakunnan monipuolisimmat markkinointiviestinnän toteutukset ammattitaidolla ja vankalla kokemuksella. Ota siis yhteyttä ja anna vinkki kiinnostuksestasi, me hoidamme loput. Brand ID Oy, Kuninkaanlahdenkatu 7, PORI, p. (02) 624 4100, www.brandid.ﬁ