jätevedet putkeen suupohjassa - Suupohjan kehittämisyhdistys ry

JÄTEVEDET PUTKEEN
SUUPOHJASSA
Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke, Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki
Kiireisiä aikoja odotettavissa
V
alonia, eli VarsinaisSuomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden
palvelukeskus tarjoaa muun muassa
jätevesineuvontaa.
Valoniassa
työskentelevä vesiasiantuntija ja
vesibiologi Jarkko Leka tietää
tällä hetkellä jätevesineuvonnassa
pinnalla olevat asiat.
Lekan mukaan Valonian jätevesineuvonnassa kiinteistökohtainen
neuvonta puree hyvin, mutta yleisö-
luennot eivät ole enää niin suosittuja. – Tällä hetkellä halutaan henkilökohtaista neuvontaa. Olemme käyttäneet nuohooja-tekniikkaa, jossa käyntiaikaa ehdotetaan erikseen.
Olen tehnyt 50 käyntiä kesällä 2012
ja siitä on pidetty, Leka kertoo.
Ajat ovat muuttuneet
Lekan mukaan neuvontakäynnit
ovat muuttuneet vuosien varrella. –
Olemme tehneet kaksi vuotta kiinteistökohtaisia käyntejä. Tällä hetkellä tunnelma on odottava. Hässäkkää on luvassa, joten jätevesiremontti kannattaa tehdä nyt. Jätevesijärjestelmät tulee laittaa kuntoon
15.3.2016 mennessä.
Valoniassa jätevesien tiedotuskäytännöt ovat vakiintuneet. – Näis-
tä asioista kannattaa puhua, jolloin
asialle saadaan positiivinen noste.
Teoilla on merkitystä
Ympäristöasioissa peli on koventunut. – Suomessa asioista ajatellaan
globaalisti ja asioihin tartutaan nopeasti, kun jotain tapahtuu, hän juttelee.
Valoniassakin pieniä asioita tuodaan esille ja niistä halutaan kertoa.
– Ihmisten pitäisi osata suhteuttaa
asiat. Voidaan ajatella, että omilla
teoilla ei ole merkitystä, mutta kyllä
niillä on, Leka muistuttaa.
Ympäristöasiat kiinnostavat
nuoria. – Lapset ja nuoret voivat
kertoa myös kotona ympäristöasioista, jolloin saadaan vaikutettua
myös vanhempiin.
Valoniassa työskentelevä
Jarkko Leka välittää luonnosta.
Jarkko Leka ja Jouko Kortesharju
neuvovat jätevesiasioissa.
Kuivakäymälä
kannattaa
s. 4
Hyypän pohjavesialue keskustelussa
l
s. 6
Jätevesineuvontakäynnistä apua
s. 8
2
PÄÄKIRJOITUS
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
JULKAISUTIEDOT
Jätevedet putkeen Suupohjassa -kehittämishanke,
Suupohjan jätevesi-info -tiedotushanke, Isojoen,
Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki.
Hankkeiden antama
jätevesineuvonta
loppuu
– mitä sitten?
Näillä näkymin Suupohjan jätevesihankkeet loppuvat syksyllä 2013 ja samalla loppuu myös Suupohjan Kehittämisyhdistyksen ilmainen jätevesineuvonta.
Ja mitä sitten: Yksittäiselle kiinteistölle löytyy internetistä ensiapu. Jätevesijelpparia (http://www.jatevesitieto.fi) käyttämällä voi jo aika pitkälle päätellä minkälainen järjestelmä paikalle soveltuu. Jätevesijärjestelmän rakentamiseen tarvitaan kunnalta toimenpidelupa ja niinpä seuraavaksi kannattaa kysyä rakennustarkastajalta, onko hän samaa mieltä jätevesijelpparin tulosten tai rakentajan ajatusten kanssa. Rakennustarkastaja kysyy tarvittaessa ympäristöviranomaisen mielipidettä, jos rakennus on pohjavesialueella tai vesistön läheisyydessä. Sitten
jatketaan asiaa suunnittelijan kanssa, sillä toimenpidelupaan tarvitaan suunnitelma. Suunnittelijoista on toistaiseksi pulaa, mutta FISE Oy:n ja Suomen LVI-liiton nettisivuilta voi hakea osaavia suunnittelijoita. Lopuksi suunnitelma kuntaan ja järjestelmää toteuttamaan!
Suuremman – esimerkiksi kyläviemäröinnin kanssa ollaan vähän isommissa vaikeuksissa. Tässä kannattaa
kääntyä heti suunnittelijan puoleen ja pyytää aluksi hin-
Julkaisu on rahoitettu Manner-Suomen Maaseudun
Kehittämisohjelmasta, johon rahoituksen on
myöntänyt Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Julkinen
rahoitus ohjelmaan tulee Suupohjan alueen kunnilta,
kansallisista varoista sekä Euroopan Unionin
maaseudun kehittämisrahastosta.
Jouko Korteharjun
tapaa jätevesikäynneillä.
Julkaisu jaetaan jokaiseen talouteen Isojoen, Karijoen,
Teuvan ja Kauhajoen alueilla.
Päätoimittaja:
Toiminnanjohtaja Paavo Mattila
ta-, aluerajaus- ja menetelmäarvio. Näihin asioihin kannattaa käyttää aikaa ja kilpailutus on hyvä muistaa – toki laatua unohtamatta. Kun päätös on tehty, on syytä kilpailuttaa rakennussuunnittelijat, mahdollisesti puhdistamot (jos puhdistamoratkaisuun on päädytty) ja urakoitsijat. Lisäksi on muistettava, että vähintään sadan hengen
puhdistamo vaatii ympäristöluvan.
Ei se niin vaikeaa ole – taidan tästä lähteä omaa järjestelmää pohtimaan.
l
Toimitussihteeri:
Niina Lahtela
Painos:
12 000 kpl
Julkaisun suunnittelu
ja toteutus:
Viestintätoimisto I-print | plus
Paino:
I-print Oy, Seinäjoki
Näillä näkymin
Suupohjan
jätevesihankkeet
loppuvat
syksyllä 2013.
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT
BIODISC-bioroottori:
-Klargester BioDisc-
– Täyttää jätevesiasetuksen puhdistustehovaatimukset
Jatkuvatoiminen jätevedenpuhdistamo
– Puhdistusprosessi on biologis-kemiallinen
Kaikille asuinkiinteistön jätevesille uudis- ja saneerauskohteissa
– CE-hyväksytty EN12566-3:n mukaan
– Laite on varusteltu Suomen olosuhteisiin
– Yksiosainen rakenne:
helppo asentaa, toimintavarma ja helppo huoltaa
– Käytössä hiljainen ja hajuton
– Jatkuvatoimisuutensa ansiosta prosessi hallitsee
jätevesien määrälliset ja laadulliset vaihtelut
– Ensimmäinen BioDisc markkinoille jo 1974.
Sen jälkeen tuhansia asennettuja laitteita.
Kerromme mielellämme lisää!
Soita tai laita sähköpostia!
p. 010 235 1101 • E-mail: [email protected]
www.phvetikko.com
p. 010 235 1101 www.phvetikko.com
3
JÄTEVESISUUNNITELMA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
Jätevesisuunnitelma
kannattaa tehdä suunnittelijan kanssa
J
Jyrki Löppönen muistuttaa, että
jätevesiremontit kannattavat, sillä
niiden avulla saadaan kaikkien
kannalta parempi ympäristö.
UPONOR_JV_260x180_C.indd 1
ätevesiasetuksen mukaan jätevesiremontit tulee olla tehtynä 15.3.2016.
Nyt on hyvä aika toimia ja aloittaa
jätevesiremonttiprojekti ottamalla yhteyttä
jätevesisuunnittelijaan.
Jyrki Löppönen työskentelee jätevesialan
yrityksessä tuotepäällikkönä erikoisalanaan
jäteveden puhdistamot ja radonin poisto. Hän
on nähnyt jätevesialalla olevat muutokset ja
uudet tuulet sekä tietää mistä jätevesiremontti on hyvä aloittaa.
-Suunnittelu ja budjetoiminen hyvissä
ajoin yhdessä pätevän jätevesisuunnittelijan
kanssa on hyvä alku. Lisäksi hyvä apu suunnitteluun on internetistä löytyvä jätevesijelppari. http://jatevesitieto.fi., Löppönen mainitsee. Jätevesineuvojan ja jätevesisuunnittelijan kanssa kannattaa keskustella
tulevasta remontista. Jätevesineuvoja
antaa muun muassa neuvoja suullisesti ja kirjallisesti sekä ohjeita jatkoa ajatellen. Jätevesisuunnittelijan tehtävänä
on valita ja mitoittaa kiinteistöolosuhteisiin
valmis sopiva ja toimiva järjestelmä. Suunnitelmaan on hyvä pyytää lisäksi suunnittelijan
tekemä kustannusarvio. Kokonaiskustannuksia pääsee arvioimaan erilaisilla järjestelmävaihtoehdoilla. Valmis suunnitelma tulisi säilyttää, sillä kiinteistöllä pitää olla selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä.
Suunnittelijan kanssa pitäisi käydä läpi
useampi kohteeseen käyvä vaihtoehto. Kaik-
kiin kohteisiin löytyy hyvä ja toimiva ratkaisu, kun paikka on selvillä. – Jätevesisuunnittelija, urakoitsija ja rakentaja tekevät yhteistyötä. Avoin yhteistyö rakentamisen osapuolten
kesken onkin hyvin tärkeää, Löppönen sanoo.
Jätevesiremontteja tehdään pitkäänmutta valmista pitää olla 15.3.2016
Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeva asetus uusittiin ja uusi asetus astui voimaan 15.3.2011. Uudisrakentamisessa uudet
vaatimukset tulivat heti voimaan, saneerauskohteissa jätevesiremonttien tulee olla tehtynä 15.3.2016. – Tämä on jatkuva prosessi,
jätevesineuvojille löytyy varmasti töitä vielä
vuoden 2016 jälkeenkin. Remonttien kanssa
tulee varmasti kiire, Löppönen huomioi.
Tässä jätevesiremontissa
päädyttiin saneerauspuhdistamoon.
Jätevesijärjestelmien
käyttäminen on jatkuva prosessi
Osa asukkaista mieltää kaiken olevan kunnossa, kun kaivot ovat ehjiä ja vesi kulkee
viemäreissä. – Esimerkiksi mahdolliset hajuhaitat voivat olla merkkinä toimimattomasta järjestelmästä. Olemassa olevaa jätevesijärjestelmää on syytä välillä tarkastaa, Löppönen muistuttaa. Saneerauspuolella toimimattomat järjestelmät täytyy uusia siirtymäajan aikana. – Lisäksi kiinteistöillä, joihin tehdään laajennuksia, jätevesijärjestelmän saneeraukset tulee tehdä laajennustöiden yhteydessä, hän lisää.
l
4/23/13 1:20 PM
4
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
Kuivakäymälä
on kannattava vaihtoehto
K
 Kuivikkeen käytöllä ja ilmanvaihdolla on suuri merki
tys kuivakäymälän käytössä. Kuvaaja: Heli Pelkonen
äymäläseura Huussi ry
on vuonna 2002 perustettu kansalaisjärjestö,
jonka tavoitteena on edistää
kuivakäymälöiden käyttöä muun
muassa tiedottamalla. Huussien
käyttö on järkevää, koska tällä tavoin
saadaan ravinteet kiertoon.
Huussien yleistyminen helpottaisi jäteveden käsittelyä haja-asutusalueella. – Ulostetta ja virtsaa sisältävää, niin sanottua mustaa jätevettä
ei kannata sekoittaa pesuvesiin. Suurin osa ravinteista on käymäläjätteessä. Tavoitteena on, että ihmiset valitsisivat kuivakäymälän ja käyttäisivät
käymälätuotokset maanparannukseen sekä lannoitteeksi, Huussi ry:n
projektipäällikkö Susanna Pakula
kertoo.
Kuivakäymälöissä
vaihtoehtoja
Monelle kiinteistölle käy useampikin
kuivakäymälävaihtoehto. – Puuceetä
kannattaa harkita, sillä siitä on vähän
vaivaa. Vähävetinenkin kuivakäymälä
vähentää veden käyttöä.
Huusseissa on valinnanvaraa.
Vaihtoehtona on esimerkiksi pakastava- ja polttokäymälä. – Polttokäymälässä aines tuhkataan ja tuhkaa syntyy pari kupillista kerran vii-
Maanrakennus
Tapio Tuominen Oy
Pikkuhommiin oma lapio.
Ja muihin Tuomisen Tapio.
Maanrakennus Tapio Tuominen Oy
Yläkoskentie 40 66300 Jurva
puh. 0400 567554
fax. 06 3631963
[email protected]
kossa, jolloin tyhjennys on noin kahdesta neljään kertaan kuukaudessa.
Pakastavassa vaihtoehdossa tuotos
on jäätynyttä, Pakula mainitsee. Lisäksi käymälävaihtoehtoina on kompostoiva, haihduttava- tai erotteleva käymälä. – Haihduttavassa käymälässä kaikki tavara menee samaan
säiliöön. Erottelevaa kuivakäymälää
käytettäessä virtsa ja uloste menevät
kukin omiin säiliöihinsä. Nesteestä saa kompostikiihdykettä ja lantraamalla valmista kasvien lannoiteainesta. Ulostetta pystytään käyttämään kompostoituna maanparannusaineena, jolloin se ei rehevöitä vesiä, eikä aiheuta terveydellisiä haittoja, hän lisää.
Asenna kuivakäymälä harkiten
Mahdollisuus huussin asentamiseen
pitää aina katsoa paikan päällä. Käymälät säiliöineen ovat erikokoisia, joten on tärkeää miettiä millainen laite
sopii mihinkin. Toimiva ilmanvaihto pitää käymälätilan hajuttomana ilman poistuessa kuivakäymälälaitteen
kautta. Sisäkuivakäymälät tarvitsevat
sähköä, jotta ilmastointi toimii riittävän tehokkaasti. Monessa laitteessa
on lisäksi itsessään puhaltaja.
Sisäkuivakäymälä kannattaa
asentaa lähelle ulkoseinää ja ulko-
ovea, ettei käymälää tyhjennettäessä tarvitse kuljettaa käymälätuotoksia talon läpi. Lisäksi käymäläjäte- ja
nestesäiliöille tulee olla riittävästi tilaa. Esimerkkinä on kahteen kerrokseen asennettava kompostoiva kuivakäymälä, joka vaatii paljon tilaa. – Istuin saadaan asennettua mihin vain,
mutta putkien läpiviennit, säiliöiden
sijoitus ja tyhjentäminen on eri asia,
Pakula muistuttaa.
Jätevesijärjestelmää ja käymäläratkaisua haja-asutusalueella suunniteltaessa on hyvä ottaa yhteyttä kunnan viranomaisiin ja selvittää kunnan suunnitelmat alueen vesihuollon järjestämisestä. Mikäli verkosto
laajenee alueelle, siihen on velvollisuus liittyä. – Lisäksi on myös hyvä
selvitellä, koskevatko kiinteistöä esimerkiksi tiukemmat vaatimukset jätevesien käsittelyssä, kuten pohjavesi ja ranta-alueet. Kompostin sijoituspaikka kannattaa miettiä niin, että vesialueet, naapurin tontti tai oma
kaivo eivät ole lähellä, hän mainitsee.
Kuivakäymälä on hyvä ravinteiden kierrätyksen takia. Se helpottaa
jäteveden puhdistusta. – Ei ole järkevää käyttää juomavettä huuhteluvetenä. Kun tuotosta käytetään lannoitteena, mitään ei mene hukkaan, Pakula tuumaa.
l
Kuivakäymälä
kiinnostaa
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys (KVVY)
teki kiinteistökohtaisia neuvontakäyntejä, joita tarjottiin 158 kiinteistölle. Kiinteistöt olivat saaneet kesällä
2012 kiinteistökohtaista jätevesineuvontaa KVVY:ltä.
Neuvontakäyntien yhteydessä kiinteistön omistajat ilmaisivat kiinnostuksensa siirtyä vesivessasta kuivakäymälään.
Käymäläseura Huussi ry:llä alkoi Kuivakäymälän hankinta-Tuumasta toimeen!-hanke syksyllä 2012.
Hankkeen rahoittaja on Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Hankkeen yhteydessä KVVY toteutti kohdennetun neuvonnan valmiiseen
asiakaspohjaan. Käyntejä kertyi joulukuusta 2012 maaliskuuhun 2013 välillä 21 kappaletta.
Laitteen valintaa rajoittivat pääsääntöisesti
lattiarakenteet. Tällöin kyseisille kiinteistöille kävi vain tasalattiamalliset kuivakäymälät, eikä lattian alle sijoitettavat suursäiliöt
tai vaihtosäiliöratkaisut. Suunnitteluvaiheessa huomioon otettavia asioita
on huolto ja tyhjennysreitit, erityisesti jos on tilanahtautta, Reetta Toivanen Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksestä mainitsee.
Asukkaat olivat valmiita tekemään rakenteellisia muutoksia käymälätilaan. Suurimmat mahdolliset muutokset olivat seinän tai
oven paikan siirtäminen esimerkiksi tuuletusputkien asennuksen
helpottamiseksi.
l
Reetta Toivanen nostaa
peukkuja kuivakäymälöille.
5
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
Ympäristöystävällinen
Kati Lunden kannattaa jätevesiremontin tekemistä.
paineviemäröinti
P
aineviemäröinti ratkaisee
sellaisten
kylien ongelmia,
missä viemäröinti ei ole ollut
aiemmin teknistaloudellisesti
mahdollista. Paineviemäreiden aluemyyntipäällikkö
ja suunnittelija Kati Lunden
muistuttaa, että kylien
viemäröinnissä on paljon
tärkeämpiäkin syitä kuin
jätevesiasetus. Viemäröinti
suojelee asukkaiden kaivoja
ja pintavesiä sekä ympäristöä.
Paineviemäröinnillä kiinteistöllä muodostuneet jätevedet johdetaan yhteiseen purkupaikkaan, kuten kyläpuhdistamoon tai kunnan viemäröintiin. – Ihmiset ovat tottuneet viettoviemäreihin. Perinteiseen viettoviemäriin verrattuna paineviemäröinnin etuja
ovat muun muassa pienemmät putkikoot, alhaisemmat
kustannukset, helpompi projektin vetäminen ja joustavuus, jonka ansiosta kivet ja
kalliot sekä arvokkaat kohteet
voidaan kiertää. Tällöin viemäröinti voidaan tehdä vaivattomasti, Lunden mainitsee. Paineviemäröinnin putket
on tehty samasta materiaalista ja putket rakennetaan samalla tekniikalla kuin vesijohtoverkoston putket. Edut korostuvat, jos kiinteistöjen väliset etäisyydet ovat pitkiä sekä esimerkiksi rakennettaessa
herkille ranta-alueille.
siosuuskuntia. Paineviemärihankkeiden yhteydessä rakennetaan kyliin yleensä myös vesijohtoverkosto. Hyvälaatuisen
juomaveden ja keskitetyn jäteveden käsittelyn saaminen kylille on iso asia, Lunden lisää.
Paineviemäröinnin
käyttö on lisääntynyt
Viemäröinnillä
myös vireyttä kyliin
Lundenin mukaan paineviemäröintiä on rakennettu jo
1970-luvulla, nyt sen rakentaminen on kuitenkin yleistynyt Suomessa. Niitä rakentavat niin kunnat, kaupungit kuin vesiosuuskunnatkin.
Kohteiden koko vaihtelee yhdestä kiinteistöstä useaan sataan kiinteistöön.
Nyt puhutaan kuitenkin
valtion tuen vähenemisestä.
– Toivottavasti näin ei käy ja
jatkossakin tuettaisiin jäteve-
Kylien viemäröinnillä saadaan
kylille monia etuja. – Kylillä on
suuremmat mahdollisuudet
jäädä vireiksi, kun viemäröinti
on tehty. Viemäröinti tekee kylän viihtyisämmäksi puhtaamman elinympäristön myötä sekä alueen houkuttelevammaksi uusien asukkaiden silmissä
ja sitä myöten maan ja kiinteistön arvo nousee. Puhtaan
ja myös tasalaatuisen juomaveden saaminen kyliin luo turvallisuutta, hän tuumaa.
WehoPuts- jäteveden pienpuhdistamojen laaja vakiomallisto ulottuu 5 hengen kotipuhdistamosta
300 asukkaalle mitoitettuihin malleihin. Tehdastilauksena aina 1200 asukkaan tarpeisiin.
Toimiva huolto ja varaosapalvelu takaavat puhdistamojen huolettoman toiminnan.
WehoPuts 5 - ja 10 -malleissa on valittavissa lietteentyhjennys: joko lietepussi tai loka-auto.
WehoPuts tuo varmatoimisuutta ja valinnan mahdollisuuksia jätevesien puhdistukseen.
Lunden muistuttaa, että
ennen kuin kiinteistön omistajat ryhtyvät kiinteistökohtaisiin jätevesiremontteihin
olisi hyvä ja järkevää selvittää
keskitetyn jäteveden käsittelyn
ja viemäröinnin mahdollisuus.
Lunden suosittelee paineviemäröintiä kunnille ja kaupungeille, sillä sen avulla saadaan usein samalla kustannuksella tehtyä viemäröintiä
laajemmalle alueelle.
Ympäristöystävällinen
vaihtoehto
Paineviemäröinnissä puhdistustulos on yleensä parempi,
kun puhdistus tehdään keskitetysti esimerkiksi kunnan
puhdistamolla. Muualle pumpatessa päästään jätevesikuormituksesta kylällä kokonaan
eroon.
l
6
POHJAVESIALUEET
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
Kaavoittaja Marketta Nummijärvi pitää erityisesti Hyypän maiseman monipuolisuudesta ja pinnanmuodoista.
– Maisema on vaihteleva ja
vaikuttavan kaunis.
Hyypänjokilaakson maisemahanke on
Suomen paras
H
yypänjokilaaksossa toimineet maisemahankkeet
palkittiin ansaitusti Suomen parhaina. Kilpailuun osallistui
useamman hankkeen kokonaisuus.
Muun muassa asukkaat ovat tehneet
paljon töitä Hyypänjokilaakson
maiseman hoidossa.
Hyypänlaaksossa on ollut useampia hankkeita. Vuonna 2006–2009 oli
ydinhanke, joka aloitettiin Hyypän
kyläseura ry:n aloitteesta. Tarkoituksena oli selvittää, voiko Hyypänlaakson kulttuurimaisemasta muodostaa
luonnonsuojelulain mukaisen maisema-alueen kulttuurimaiseman arvo-
jen esiin tuomiseksi ja vaalimiseksi.
Maisemahankkeet
ovat kylän yhteinen puristus
Maisemahankkeita varten on tehty käyttö- ja hoitosuunnitelma sekä
maisemanhoidollisia talkoita, joissa on esimerkiksi avattu maisemia ja
tehty kävelypolku. – Eri tahot ovat
olleet aktiivisia ja tehneet keskenään
yhteistyötä. Tahoihin ovat kuuluneet
muun muassa kalastusseura, ympäristöviranomaiset, metsänhoitoyhdistys ja maanomistajat, Kauhajoen kaupungin kaavoittaja Marketta
Nummijärvi sanoo.
Maisemahankkeiden palkinto
jaetaan joka toinen vuosi ja sen jakaa
ympäristöministeriö. Suomen paras
maisemahanke osallistuu EU:n laajuiseen kilpailuun. Muita maisemahankkeita on kilpailussa 18 maasta,
muun muassa Ranskasta, Irlannista,
Puolasta ja Romaniasta.
Palkinto on kannustava, imagoa
nostava ja se huomataan valtakunnallisesti. – Palkinto on aktiivisuuden saama huomionosoitus, kannustus ja tunnustus. Erityisen hyvää tässä on, että maisemanhoidon keskelle on saatu ihmisiä tekemään yhteistyötä, Nummijärvi juttelee.
Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen neuvottelukunnasta intoa kehittämiseen
Kauhajoen kaupunki perusti vuonna 2010 maaliskuussa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne—ja ympäristökeskuksen aloitteesta Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen
neuvottelukunnan. Jäsenistössä on
mukana viranomaistahojen edustajia ja Hyypän kylien toimijoiden sekä maanomistajien edustajia. Hyypän paikalliset toimijat ovat olleet
aiemminkin aktiivisia alueen hoidossa ja nyt neuvottelukunnan perusta-
misella viranomaiset vastaavat myös
haasteeseen. Neuvottelukunta esimerkiksi nostaa esiin kehittämistarpeita ja kannustaa eri toimijoita toimimaan Hyypänjokilaakson maisemanhoidon edistämiseksi.
Jätevesiasioissa
ei suositusta
Maisemahankkeiden jätevesiasioihin
ei ole tullut suositusta. – Kaikessa pitää ottaa kuitenkin maisema huomioon. Lisäksi pitää ottaa huomioon
esimerkiksi millaista kasvillisuutta
tuotetaan, hän tuumaa.
Nummijärven mielestä Hyypän
maisema- ja jätevesiasioiden tulisi toimia tarkoituksenmukaisesti. –
Maalla nähdään panoksen ja tuotoksen suhde. Tehdyllä työllä pitää olla
järkevä lopputulos, sillä tämä kannustaa.
l
Hyypän pohjavesialue erityisasemassa
H
yypän pohjavesialue on
Suupohjan alueella hyvin
erityinen ja herättää
keskustelua.
Ympäristösihteeri
Niina Yli-Keturi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän
ympäristöpalveluista neuvoo asukkaita Hyypän aluetta askarruttavissa
kysymyksissä.
Jätevesijärjestelmän mahdollisuuksista Hyypän pohjavesialueella
tulee Yli-Keturille kyselyjä. – Hyypän alue on I-luokan pohjavesialuetta. Erikoiseksi sen tekee alueen laajuus ja muoto. Alue on pinta-alallisesti suuri. Tavallisesti vedet kulkevat pohjavesialueen keskellä sijaitsevasta harjusta sivuille. Hyypässä jätevesien johtamismatkat pohjavesialueen ulkopuolelle ovat pitkiä ja maastonmuodot aiheuttavat sen, että jätevesiä voi joutua pumppaamaan. Tämä on taas kallista jätevesijärjestelmän rakentajalle.
Yli-Keturin mukaan Hyypässä on
alueita, joihin käyvät tavalliset jätevesiratkaisut, kuten panospuhdistamot ja suodatuskentät. Jokaisen pi-
tää kuitenkin selvittää tämä asia itse
kiinteistönsä osalta.
Jätevesiremontin
tekeminen tapauskohtaista
Ympäristönsuojelulaki uudistuu ensi vuonna. – Pohjaveden pilaantumiskielto on voimassa, jolloin sellaista toimintaa ei saa harjoittaa, mikä vahingoittaa pohjavesiä, Yli-Keturi tuumaa.
Yli-Keturi toivoisi, että rakennettaessa pohjavesialueella tehtäisiin kaksoisviemäröinnit, missä otettaisiin erikseen harmaavedet ja vain
WC-vedet johdettaisiin umpisäiliöön. – Tämä ei aina onnistu vanhoissa kiinteistöissä. Yksiselitteistä vastausta ei voida asiaan antaa, vaan jätevesiremontin tekeminen on suunniteltava tapauskohtaisesti.
Maaperän laatu
ratkaiseva tekijä
Pohjavesialueella sijaitsevasta kiinteistöstä tulisi johtaa kaikki jätevedet tai puhdistetut vedet pohjavesialueiden ulkopuolelle. Jos tämä ei
ole mahdollista, kannattaa selvittää
maaperän laatu. – Maaperän laatu
tulee selvittää maanpinnasta lähtien.
Jos pinnan alla on hiekkaa, niin suodatuskenttää ei ole mahdollista tehdä. Pintamaiden alta paljastuvien savikerrosten paksuus voidaan selvittää kaivamalla, mutta tässä asiassa
on varoituksen sana: niillä alueilla
missä on paineellista pohjavettä, vesi voi tulla kaivetusta reiästä paineella ulos. Se voi myös esimerkiksi syövyttää maata. Kiinteistön jätevesijärjestelmä mietitään tapauskohtaisesti ja se voi olla myös jokin muu kuin
umpisäiliö, Yli-Keturi kertoo.
Pohjavedet ovat
yhteinen asiamme
Pohjavesien suojeleminen on tärkeYmpäristötarkastaja Anna-Kaisa
Kittilä ja ympäristösihteeri Niina
Yli-Keturi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymästä pohtivat
ratkaisuja Hyypän pohjavesialueen
polttaviin kysymyksiin.
ää, koska pohjavesien likaantuessa
niitä on vaikeaa enää puhdistaa. – Ihmisen toiminnalle ja pohjavesien suo-
jelulle on haasteellista löytää tasapaino, mutta pohjavedet ovat yhteinen
asiamme, Yli-Keturi mainitsee.
l
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN VALINTA
JÄTEVESIPUMPPAAMOT
POHJOISIIN OLOSUHTEISIIN
Kiinteistöille ja vesiosuuskunnille
Kestävät ja pitkäikäiset Grundfos Polar -pumppaamot soveltuvat pohjoisen ilmaston vaativiin
olosuhteisiin. SEG AUTOADAPT-pumpun ansiosta pumppaamossa ei enää tarvita häiriöalttiita
pintakytkimiä, jolloin pumpun toiminta on entistäkin tehokkaampaa ja luotettavampaa.
7
8
JÄTEVESINEUVONTAA
Jätevedet putkeen Suupohjassa 2013
Jätevesineuvontakäynnistä
hyödyllistä tietoa
S
uupohjan Kehittämisyhdistyksen
Jätevedet
Putkeenhankkeen
jätevesineuvoja
Jouko Kortesharju tarjoaa ilmaista
ja puolueetonta jätevesineuvontaa.
Espoossa asuva Jukka Salmi sai jätevesineuvontaa kesämökillään kesällä
2012.
Salmella on loma-asunto ja pihapiiriin kuuluva pohjalaistalo Kauhajoella.
Loma-asunnolla ollaan vain kesäisin ja
mökki sijaitsee pohjavesialueella joen
lähettyvillä, joten pohdittavaa jäteve-
siremontin tekemiseen riittää. Lomaasunnolle on tulossa jätevesiremontti ennen pitkää. – Remontti on pakko
tehdä, joten se tehdään. Mietimme eri
jätevesijärjestelmävaihtoehtoja ja tällä
hetkellä olemme odottavalla kannalla.
Jätevesijärjestelmän tekeminen on kuitenkin iso investointi, Salmi kertoo.
Salmen loma-asunnolla kävi jätevesineuvoja Jouko Kortesharju, joka neuvoi jätevesiremontin tekemisessä. – Olin jo tekemässä suodatuskenttää, mutta kuulin jätevesineuvojalta, et-
Fakta
 Jätevesiremontit pitää olla tehtynä 15.3.2016.
 Jätevesijärjestelmävaihtoehtoja on monia, apua valintaan on tarjolla.
 Ilmaista ja puolueetonta jätevesineuvontaa saa vielä syksyyn asti.
 Suupohjan Kehittämisyhdistyksen jätevesineuvoja Jouko Kortesharju
neuvoo jätevesiasioissa, pyydä Jouko kiinteistökäynnille!
Tämä oli
hyvä käynti ja
pääsin jyvälle
jätevesiasioista.
laitetaan
jätevesien käsittely Kuntoon
- kutsu jätevesineuvoja maksuttomalle kiinteistökäynnille!
Jukka Salmen mökki sijaitsee joen lähettyvillä,
joten tulvat pääsevät välillä yllättämään. Kuvaaja: Jukka Salmi
tä paikalle täytyykin laittaa umpisäiliö.
Kannoin kymmenen vuotta vettä kaivosta, mutta nyt pumpatessa tilanne on
toinen, Salmi mainitsee.
Jätevesineuvontakäynti oli elokuussa 2012. – Käynti oli asiallinen ja siitä sai neuvoa. Jätevesineuvojalla oli jopa kartta mukana pohjavesialueesta.
Tämä oli hyvä käynti ja pääsin jyvälle
jätevesiasioista. Selvittelimme samalla
kerralla pohjalaistalon kohtaloa. Sille ei
tarvitse tehdä mitään, koska vesi kannetaan sisään.
Salmin mielestä jätevesineuvonta
on aiheellista ja hän suositteleekin sitä
monille epätietoisille. – Jätevesineuvojalta voi aina kysyä apua.
l
Panosta haluttuun
Onko jätevesijärjestelmän hankinta ajankohtaista?
Nimi:
Puhelin:
Osoite:
10.000
myytyä
järjestelmää!
Palauta lomake seuraavin osoitetiedoin, niin jätevesineuvoja ottaa sinuun yhteyttä:
Suupohjan Kehittämisyhdistys ry, Jouko Kortesharju, PL 45, 61801 Kauhajoki
Jouko Kortesharju, 040-7396830, [email protected]
Asiantuntijuutta ja
luotettavuutta
arvostavalle
se oikea valinta on Jita.
Siitä todisteena
jo yli 10.000 myytyä
jätevesijärjestelmää.
Laitetaan yhdessä
hommat putkeen!
Kysy lisää:
03 475 6100
www.jita.fi