Vanhoissa asemissa on - Suupohjan kehittämisyhdistys ry
Suupohjan seutukunnan asukaslehti TALVI / 2012-2013 ISOJOKI KAUHAJOKI KARIJOKI KURIKKA TEUVA Suupohjan Seutuverkosta otetaan mallia ympäri maailman s. 6 Hyvä sahti aina janottaa s. 14 Vanhoissa asemissa on taikaa ja tunnelmaa Suupohjan radoille on löytynyt uusi elämä koteina, ravintoloina ja kylätaloina. 100-vuotias Suupohjan ratakin etsii uusia toimintamuotoja, joihin vastaus voi löytyä vihreistä toimintamuodoista. Julkiset palvelut kehittyvät s. 5 2 sisällysluettelo pääkirjoitus 3 Päätoimittajalta 4 Yrityspalvelut helposti yhdeltä luukulta 5 Kuntien investoinnit 6 ENGAGE-hanke 7 Suvimedia 8 Maakuntakorkeakoulu 10 Vanhassa asemassa on taikaa ja tunnelmaa 12 Suupohjan rata - 40-vuoden odotus 13 Kotouttamisohjelma, Komiampi Teuva 14 Hyvä sahti aina janottaa 16 Hyvän tuulen seutukunta 17 Bändikoulu-hanke 18 Uusi kehittämisstrategia 19 Suupohjan kulttuuriyhdistyksen uudet haasteet 20 Pelikoulutusta ammatti-instituutissa ” Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu on laajentunut Kauhajoelle ja Kurikkaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja palvelu-tarjonnan saatavuutta sekä tukea alueen kehittämistyötä." s.8. timo vesiluoma päätoimittaja S s. 18 Ulkoasu: Mediaporras Oy Painosmäärä: 17 000 kpl Paino: Botnia Print Suupohjan seutukunnan asukaslehti LEHDEN JULKAISIJA Tässä numerossa avustivat: Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä Johanna Peltoniemi, Henna Toivola, Esa Ylikoski, Carita Latikka, Nina Lahtela, Hannu Vainionkulma ISSN-1795-1194 PÄÄTOIMITTAJA Toimitussihteeri Postiosoite Timo Vesiluoma P. 040-5257207 [email protected] Laura Syväoja Suupohjalainen, c/o Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki taitto Kaisa Vuorela/Mediaporras oy Suupohjan seutukunnan asukaslehti uupohjalainen-asukaslehti ilmestyy taas pienen tauon jälkeen. Tällä kertaa uudistuneena ja uusien toimittajien voimin. Kiitos lehden uudistamisesta ja toimittamisesta Suupohjan viestintätiimille sekä SEK:n yhteistyökumppani Mediaporras Oy:lle, Esa Ylikoskelle ja Laura Syväojalle. Suupohjalainen pyrkii valottamaan Suupohjassa meineillään olevia kehittämishankkeita sekä tuomaan tietoa alueen tapahtumista. Lisäksi haluamme nostaa esiin muutamia mielenkiintoisia Suupohjalaisia kohteita, henkilöitä ja teemoja. Tuulivoima ja uusiutuva ener- s. 8 TALVI / 2012-2013 Päätoimittajalta s. 17 s. 13 gia ovat olleet kuluneen vuoden aikana paljon esillä julkisuudessa. Uusiutuvan energian ratkaisut lisännevätkin merkitystään tulevaisuudessa. Tuulivoiman käytön edistämiseksi on tehty ja tehdään paljon töitä myös Suupohjassa. Suupohja onkin monilla mittareilla hyvin potentiaalinen alue tuulivoiman suhteen. Alueen tuuliolosuhteet ovat suotuisia, eikä täällä ole merkittäviä rajoituksia mm. Puolustusvoimien alueiden tai lentoliikenteen suhteen. Alueella on suunnitteilla alan hankkeita useamman sadan myllyn edestä. Jos osakin hankkeista toteutuu ja nyrkkisääntönä pidetään sitä, että yksi mylly työllistää 0,7 henkilöä, voi tuulivoiman työllistävä vaikutus olla merkittävä. Oma lisänsä tuulivoimakokonaisuuteen on Suupohjan ammatti-instituutin käynnistämä, Suomessa uraa uurtava tuulivoima-asentajien koulutus. Noin 100 vuotta sitten Suupohja sai uuden valtaväylän, Suupohjan radan. Tässä lehdessä valotamme hiukan historiaa ja kerromme radan ja sen varrella olevien asemien vaiheista. Rata puolustaa paikkaansa myös nykyään Etelä-Pohjanmaan yritysten kuljetusväylänä Kaskisiin ja sitä maailman merille. Radan kunnostaminen onkin ajankohtaista. Siksi alueen kuntien ja elinkeinoelämän toimijoiden pyrkimyksiä kunnostusrahan saamiseksi on kannustettava. Ja kuka tietää, tekniikan kehittyessä ja hiilineutraalien tavoitteiden lisääntyessä, rata voisi joskus palvella taas henkilöliikennettäkin. Nykyajan valtaväyliä ovat nopeat tietoverkot. Meillä Suupohjassa on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää tietoyhteiskuntaa huippunopean, avoimen seutuverkon avulla. Verkon hienous piilee sen avoimuudessa. Verkko on avoin, niin kutsuttu open access, mikä tarkoittaa sitä, että se mahdollistaa lukuisten eri palveluntarjoajien toimimisen siinä. Seutuverkon hyödyntämistä pyrkii edistämään SEK:n vetämä ENGAGE-hanke. Se on 10 eurooppalaisen alueen yhteinen, Interreg IV C-rahoitettu hanke. ENGAGE -hankkeen yhteydessä Suupohjan verkko on nostettu mo- nilla eurooppalaisilla alueilla ideaalimalliksi seudullisesta kuituverkosta. Tämän vuoksi kahdeksalta eurooppalaiselta alueelta on tulossa toimijoita työharjoitteluun Seutuverkkoomme. Myös meidän suupohjalaisten tulisi entistä enemmän pohtia sitä, miten verkkoa hyödynnetään entistä enemmän niin eri toimijoiden yhteistyössä, koulutuksessa kuin yrityselämän palveluissa. Ehkäpä ulkopuolinen näkemys auttaa meitäkin löytämään uusia ratkaisuja verkon hyödyntämiseen. Sähköiset ratkaisut eivät voi olla kuitenkaan ainoa yhteistyön muoto. Me kaikki tarvitsemme myös henkilökohtaisia tapaamisia ja inhimillistä kontaktia. Näin Joulun lähestyessä tämä on entistäkin tärkeämpää. Muistetaan siis kaikki toisiamme. Suupohjalainen-lehti haluaa toivottaa kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta! Toivotaan myös, että tulevana talvikautena saamme nauttia hohtavista hangista, aurinkoisesta kelistä ja virkeästä mielestä! Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 3 4 5 Julkiset palvelut kehittyvät Yrityspalvelut helposti yhdeltä luukulta Suupohjan alueen keskeiset yritys- ja elinkeinotoiminnan palveluorganisaatiot ovat syventäneet ja laajentaneet yhteistyötään. Uusille yrittäjille suunnattujen palveluiden kannalta tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa tiedot ja palvelut löytyvät entistäkin helpommin. Tavoitteena on tehostaa palveluita poistamalla niiden päällekkäisyyksiä sekä samalla lisätä neuvonta- ja asiantuntijapalveluiden saatavuutta, monipuolisuutta ja laatua. e toimijat tunnemme toistemme työnkuvat ja virastojen tarjoamat palvelut. Näin pystymme tehokkaaseen ja monipuoliseen palvelukokonaisuuteen, kertoo SEK:n elinkeinoasiamies Carita Latikka. – Ei tarvitse juosta luukulta luukulle, vaan suurin osa asioista tulee yleensä hoidettua tässä minun kanssani. Asiakas ei välttämättä edes tiedä, kenen palvelua on loppujen lopuksi saanut, kun tästä onnistuvat niin starttirahahakemukset, liiketoimintasuunnitelmat kuin avustushakemuksetkin, Latikka naurahtaa. – Kun mitään virallisia peliliikkeitä ei ole tehty, voin auttaa kysymään ne oikeat kysymykset, jotta paras toimintamuoto löytyy. Autan tekemään muun muassa liiketoimintasuunnitelman ja selvittämään rahoitusmahdollisuuksia ja tukimuotoja. Uusien yrittäjien lisäksi palveluita on myös kokeneemmille yrittäjille. – Emme tokikaan unohda yrittäjää myöhemminkään, vaan mielellämme neuvomme heitä myös myöhemmin eri muutostilanteissa. Latikka kertoo, että tällä hetkellä paljon esillä ovat esimerkiksi omistajanvaihdosasiat, niin sukupolven vaihdokset että liiketoiminnasta luopuminenkin. Pelkkä liikeidea r iittää Uusi sopimus tiivistää yhteistyöstä Carita Latikka kertoo ihanteellisen tilanteen olevan se, kun asiakas tulee pelkän liikeideansa kanssa. – Uudessa sopimuksessa on sovittu entistä tarkemmin jokaisen toimijan tehtävät ja työnkuvat. Asiakkaalle suu- Laura Syväoja Toimitussihteeri M rin hyöty on tehokas ja monipuolinen palvelu. Nyt tehdyn sopimuksen osapuolia ovat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä(SEK), Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto, Suomen Metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan Uusyrityskeskus ry, ProAgria Etelä-Pohjanmaa ja Suupohjan kehittämisyhdistys ry. – Suupohjan alue on ainoa, jossa mukana on myös Metsäkeskus. Alueen elinkeinorakenteen kannalta on tärkeää, että heidänkin asiantuntemuksensa on mukana verkostossa. Sopijaosapuolet ovat sitoutuneet edistämään alueen yrittäjyyttä, yritystoiminnan perustamista ja yritysten toimintaedellytyksiä sekä kansainvälistymistä järjestämällä julkiset yrityspalvelut mahdollisimman tehokkaasti yhteisen Yritys-Suomi palvelukonseptin mukaisesti. Yritys-Suomen palvelut 1 Internetpalvelu: Yrityssuomi.fi on yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville suunnattu valtakunnallinen sivusto, joka kokoaa kaikki julkiset yrityspalvelut yhteen osoitteeseen. 2 3 Puhelinpalvelu: yrittäjille ja yrittäjäksi aikoville tarkoitettu Yritys-Suomi – puhelinpalvelu, josta saa tietoa yrityksen perustamiseen ja yrittäjänä toimimiseen sekä tietoa julkisista yrityspalveluista. Ohjaus tarvittaessa seudullisiin yrityspalveluihin. Henkilökohtaiset palvelut eli seudulliset yrityspalvelut, kuten Yritys-Suomi/Suupohjan seutu, tarjoavat neuvoja ja palveluja yritystoiminnan aloittamiseen, kasvuun ja kehittämiseen. SEK:n yrityspalveluissa on tekemisen meininkiä! carita latikka Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä/ yrityspalvelut S uupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän yrityspalvelut auttavat alkavia yrittäjiä kaikissa liiketoiminnan käynnistämiseen liittyvissä asioissa aina liikeidean arvioinnista yrityksen perustamisasiakirjojen täyttämiseen. Käynnissä olevien yritysten palveluihin kuuluvat mm. erilaiset kehittämis- ja investointihankkeiden laatimiset, koulutustilaisuudet ja yrityskohtainen erikoiskonsultointi. Yrityspalveluyksikössä työskentelevät elinkeinoasiamiehet ja elinkeinojohtaja. Yksikön vetäjä on elinkeinoasiamies Carita Latikka. Yhteensä yksikössä on ollut syyskuun 2012 loppuun mennessä 340 asiakastapah- Suupohjan seutukunnan asukaslehti tumaa, tavoite tälle vuodelle on 500 asiakastapahtumaa. Syyskuun loppuun mennessä SEK on ollut mukana perustamassa 30 yritystä alueelle perustetuista 95 yrityksestä. Alueelle on pitkästä aikaa perustettu myös tuotannollisia yrityksiä. Suurin osa perustetuista yrityksistä on kuitenkin edelleen palvelualalle. Yrityspalveluissa on kirjoitettu ahkerasti myös yritys- hankkeita alueen yrityksien tarpeisiin. Yrityshankkeilla haetaan rahoitusta yrityksen erilaisiin investointeihin ja kehittämiseen. Syyskuun loppuun mennessä yritystukia on haettu noin 1,2 miljoonalla eurolla. Tuen osuus tästä summasta on yli 708 000 euroa. Loppuosan yritykset maksavat itse. Omistajanvaihdosasiat ovat myös osa-alue, joissa yritys- palvelut voivat olla avuksi alueen yrityksille. SEK onkin alkuvuoden aikana ollut mukana 7 eri omistajanvaihdostapahtumasta ja viisi näistä näyttää etenevän varsinaiseksi yrityskaupaksi saakka. Eikä tekemisen meininki ainakaan vähene loppuvuoden aikana, sillä yleensä yhteydenottojen määrä vain lisääntyy vuoden loppua kohti! Investoinneilla iloa, terveyttä ja toiminnallisuutta Kuntien investoinnit lisäävät alueen vetovoimaisuutta, parantavat palveluita sekä nykyaikaistavat kuntien palveluyksiköiden tiloja ja laitteistoja. Koulujen ja terveyskeskusten remontoinnit vaikuttavat usein myös asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen puhtaamman sisäilman muodossa. Kauhajoen koulukeskus. Laura Syväoja Toimitussihteeri T ammikuussa 2013 Kauhajoen uusi yhteiskoulu avaa ovensa oppilaille. Suunnittelun ja toteutuksen lähtökohta on ollut uudenlainen. Opettajat ovat osallistuneet prosessiin alusta asti ja punaisena lankana on ajatus yhteisestä perusopetuksesta. – Lähtökohtana on se, että samalla tontilla on sekä yläettä alakoulu. Fyysisten tilojen monikäyttöisyyden ja avattavuuden avulla voidaan ylittää rajoja ja luoda uudenlaista pedagogista toimintaa, kuvailee Kauhajoen yhteiskoulun rehtori Merja Paananen. Tar peiden mukaan kestävästi Julkisia palveluita tarjoavien rakennusten remontointi ja kehittäminen on ollut esillä useissa Suupohjan kunnissa. Karijoella työn alla on ollut terveysaseman ja vanhankodin laajennukset. Teuvalla on valmistunut jo terveyskeskuksen osasto 1:n peruskorjaus. Yhteiskoulun laaja peruskorjaus on parhaillaan kuva: Mirja Koivisto/Tarina Kuva työn alla ja oppilaat pääsevät saneerattuihin tilojen vuoden 2014 alusta lukien. Teuvan kunnaninsinööri Markku Salonen näkee investoinnit vastauksena tarpeiden muutokselle. – Palvelurakenteet ja palveluiden painopisteet muuttuvat. On selvä, että asiakkaiden ja koululaisten tarpeet ovat nyt erilaisia kuin esimerkiksi kolmekymmentä vuotta sitten. Teuvalla osastoremontissa on muun muassa ennakoitu suurien ikäluokkien vanhenemista tilasuunnittelussa. Painopiste on nyt ” Fyysisten tilojen monikäyttöisyyden ja avattavuuden avulla voidaan ylittää rajoja ja luoda uudenlaista pedagogista toimintaa. " kuntouttavassa hoidossa entistä enemmän. Koulukeskuksen saneerauksessa rakennus saatetaan tämän päivän ja tulevien vuosien vaatimusten tasolle ja sen odotetaan palvelevan opetustointa seuraavat 20 - 30 vuotta. Energiatehokkuutta uusilla ratkaisuilla Kauhajoen uuden koulukeskuksen rakentamisen lisäksi työn alla on uusi päiväkoti ja terveyskeskuksen laajennus. Lisäosan myötä terveyskeskukseen saadaan liki 400 neliötä lisätilaa. Uusien tilojen valmistettua alkaa vanhan osan peruskorjaus. – Muuttuviin tarpeisiin vastaaminen on myös ensisijaista Kauhajoella. Tilat ovat olleet ahtaat ja epäkäytännölliset. Lisäksi sisäilmaongelmat ovat asia, joka vaikuttaa suoraan henkilöstön ja potilaiden hyvinvointiin, kertoo Kauhajoen tekninen johtaja Harri Virtanen. – Uusissa investoinneissa voidaan myös pitkällä tähtäimellä toimia kustannustehokkaammin, kun materiaalivalinnoissa tähdätään kestävyyteen ja teknisissa ratkaisuissa huomioidaan energiatehokkuus. Suupohjan tapahtumakalenteri siirtyi verkkoon Laura Syväoja Toimitussihteeri S uupohjan tapahtumakalenterista löydät menot ajankohdittain, aiheittain, kunnittain tai kohderyhmittäin. Kiinnostaapa sinua sitten konsertit, markkinat tai messut, festivaalit, kurssit tai hengelliset tapahtumat, kaikki löytyvät nyt sähköisestä kalenterista. Tapahtumat on myös luokiteltu kolmeen ryhmään: lapset ja perheet, nuoret ja seniorit. – Kalenteria tehdessä on pyritty siihen, että tapah- tumat löytyvät mahdollisimman helposti etsijänsä tarpeiden mukaan. Lisäksi tapahtumat ovat nyt katsottavissa ajantasaisesti minä tahansa päivänä ja kellon aikana, kertovat tapahtumakenterin SEK:lle toteuttaneet Mika Ahonen ja Ari Paananen. – Uusi palvelu korvaa Suupohjalaisessa aikaisemmin julkaistun menopalstan nykyaikaisella ja hyvin palvelevalla tavalla. Tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta: tapahtumat.suupohja.fi Teuvan yrittäjät 60-vuotta: Yrittäjyys pitää kunnan elinvoimaisena Laura Syväoja Toimitussihteeri T euvan yrittäjät perustettiin 13.10.1952 ja täsmälleen 60-vuotta myöhemmin juhli Teuvan nuorisoseuralla 120:n juhlavierasta Tapani Kansan tahdissa. Yrittäjyys Teuvalla elää edelleen vahvasti, kertoo yrittäjien puheenjohtaja Ari Ollikkala. – Yhdistyksen 200 jäsentä pelkästään työllistävät 850 henkeä. Yrityksiä Teuvalla kaiken kaikkiaan on noin 350, joten työllistävä vaikutus on vieläkin suurempi, Ollikkala kertoo. Vajaan 6 000 hengen kunnassa se on arvostettava määrä. Yrittäjyys pitää kunnan elinvoimaisena, sillä se tarjoaa työpaikkoja ja ihmisille palveluita. – Yrittäjyyden uusi mahdollisuus Teuvalla on seu- tuverkko. Hyvien tietoliikenneyhteyksien kautta on mahdollista tehdä isojakin projekteja. Eikä tässä ole lentokenttäkään kaukana, josta pääse vaikka kuinka kauas maailmalle, Ollikkala pohtii. Tukea ja taustavoimaa yr ittäjyydelle Ollikkala lähettää kiitoksensa pian päättyvälle Suupohjan toimialaytimet –hankkeelle, joka on selkeästi vaikuttanut positiivisesti ja vireyttänyt yritystoimintaa. – Toiveena olisi vielä, että kunta ja päättäjät tukisivat vielä vahvemmin paikallista yrittäjyyttä. Esimerkiksi kilpailuttamisessa tämä voitaisiin ottaa huomioon. Näin luodaan mahdollisuuksia, että omat yrittäjät voivat tarjota palveluita ja tätä kautta kehittääkin toimintaansa, kiteyttää Ollikkala. Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 6 7 Suvimedia on Suupohjalaisten kanava Suvimedia-tv on verkon kautta näkyvä paikalliskanava Suupohjalaisten videoille. Kanava on ollut toiminnassa jo muutaman vuoden ajan. Keväällä toiminta sai uuden peruspilarin, kun sen taustalle perustettiin Suvimedia ry. esa ylikoski suvimedia ry nopeat kuituverkot mahdollistavat Suupohjan alueelle uudenlaisia palveluita yksityisille ja yrityksille. Suupohjan kuituverkosta otetaan mallia ympäri maailman Suupohjan alue on edelläkävijänä avoimien kuituverkkojen rakentamisessa myös Euroopan mittakaavassa. Alueella on kuntien omistama, huippunopea seudullinen kuituverkko, jollaisesta monet muut vain haaveilevat. Nopea tietoverkko mahdollistaa erilaisten palveluiden kehittämisen ja näin myös maaseutualueiden elinvoimaisuuden. Laura Syväoja toimitussihteeri K unnat omistavat Suupohjan alueella avoimen verkon. Avoimuus tarkoittaa sitä, että me tarjoamme teknologian ja viemme kuituyhteyden koteihin. Jokainen voi itse kilpailuttaa operaattorin, jolta varsinaisen verkkoyhteyden ottaa, kertoo projektipäällikkö Anne-Mari Leppinen. Elinvoimaa ja kilpailukykyä Yksi nopeiden kuituverkkojen hyöty on, että ne mahdollistavat erilaisia palveluita myös maaseudulle. – Ruotsissa nopeita verk- koyhteyksiä on voitu käyttää esimerkiksi terveydenhuollon palveluiden tarjoamisessa haja-asutusalueilla. Lääkärin konsultaatiot tai vaikka lapsen kotihoidon valvonta käyvät yhteyksien tarjoamien videoyhteyksien avulla, Anne-Mari Leppinen visioi. – Verkon päälle rakennettujen palvelut siis myös säästävät niin kustannuksia kuin ihmisten aikaakin, hän jatkaa. Suupohjan alueella on kokeiltu jo jonkin verran virtuaalineuvottelujen hyödyntämistä muun muassa eri virastojen palveluissa. – Mahdollisuuksia on edelleen vaikka mihin, hetki voi vielä mennä, että asenteet ja rakenteet tukevat tätä kehitystä. Suupohjan seutukunnan asukaslehti Mikä on avoin kuituverkko? •Valokuitu on erittäin ohut, lasista valmistettu johdin, jota pitkin signaali siirtyy valon muodossa •Valokuitu on ominaisuuksiltaan ja tiedonsiirtokyvyltään ylivoimainen langattomiin ja kupariyhteyksiin verrattuna. •Etuja ovat luotettavuus, rajaton kapasiteetti ja valmius myös tulevaisuuden sähköisten palveluiden käyttöön. •Avoin verkko tarkoittaa sitä, että yksi taho omistaa verkon, mutta ei tarjoa palveluja vaan avaa verkon samoilla periaatteilla kaikille palveluntarjoajille. Tämä vaatii sen, että fyysinen verkko on erotettu palveluista. Esimerkkinä voi ajatella sähkömaailmaa, jossa siirtomaksu maksetaan verkon omistajalle ja itse sähkö kilpailuttamallensa sähköntarjoajalle. Syrjäytymisen ehkäisyä ja tiedon siir toa Nopeiden kuituverkkoyhteyksien ja niiden käytön kehittäminen Suupohjan alueella on osa ENGAGE-hanketta, jossa mukana ovat Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK sekä Etelä-Pohjanmaan liitto. Hankkeessa on mukana 12 eri tahoa 10:stä Euroopan maasta. Hankkeen tarkoituksena on ehkäistä digitaalista syrjäytymistä ja edesauttaa tietoliikenneverkkojen rakentumista haja-asutusalueille Euroopassa. Myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaverkko voi mahdollisesti olla osa Suomen partnereiden toteutussuunnitelmaa. – Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana hankkeessa edistämässä hyviä käytäntö- Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru tuli tutustumaan kuituverkon rakentamiseen. jä myös muihin seutukuntiin. Maakunnallisen liiton tavoite on tietenkin edistää verkkoyhteyksien saatavuutta koko maakunnan alueella. Nopeat verkkoyhteydet ovat sekä nykyaikaa että tulevaisuutta. Ihmisiä kohtaa digitaalinen syrjäytyminen varsinkin maaseutualuilla, jos tarvittavaa teknologiaa ei ole saatavilla, kansainvälisten hankkeiden päällikkö Jaakko Hallila kuvailee. – Suupohjassa ollaan edelläkävijänä, koska avoin valokuituverkko on jo olemassa. Suupohjan mallista otetaankin nyt oppia muissa maissa, Hallila jatkaa.. – Kaikki eivät Suupohjan alueella ymmärräkään, miten hyvät tietoliikennepalvelut heillä on saatavillaan. Kyllä sitä tällainen seinäjokinen kadehtii. K anavan perusideana on tarjota kanava alueen ihmisten sisällöille. Lisäksi se tuottaa omaa sisältöä ja ajankohtaisia uutisia muun muassa kulttuurista, kuntien asioista tai vaikka ihmisten asioista. – Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää paikallis- ja nettitelevisiotoimintaa. Lisäksi haluamme edistää ja vaalia paikallisen kulttuurisisällön taltioimista ja sen esiintuomista, kertoo Suvimedia Ry:n puheenjohtaja Esa Ylikoski. Yhdistyksessä on tällä hetkellä muutaman aktiivisen ihmisen joukko ja lisää etsitään koko ajan. – Olemme huomanneet, että vakituista asiansa osaavaa työntekijää tarvitaan. Tavoitteena kuitenkin on, että ohjelmia syntyisi muutama viikossa. Pelkkien kansalaisten liskanavia Suomesta löytyy. Ei olla vain YLE:n, maikkarin tai nelosen varassa. Näitä pieniä toimijoita tullaan tarvitsemaan jatkossakin, koska isojen kanavien kuvausryhmät eivät hevillä suurempien kaupunkien ulkopuolella liiku. Potentiaalinen markkinointikanava ilmaiseksi tekemien taltiointien turvin ei kanava pyöri, johtuen alueellamme olevasta pienestä väkimäärästä, hän jatkaa. – Kuntamarkkinointikin on alueellamme aika tavalla lapsen kengissä. Usein puhutaan kuinka varsinkin nuoria perheitä pitäisi saada paluumuuttajina takaisin kotiseudulle. Kunnille tulisikin esittää kysymys, miten ja koska ajattelitte markkinoida? Alueella on muutama aktiivinen tekijä. Olle Haaviston Kristiinankaupungissa luotsaama KRS-TV. Närpiössä NÄR-TV taas välittää ruotsin kanavat närpiöläisille, ja tekee samalla arvokasta paikallis-TV työtä. – Suvimedia ry aikoo jatkossa toimia näiden tekijöiden kanssa sen eteen, että voisimme jatkossakin katsoa paikallista ohjelmaa. Myös niitä pienempiä tapahtumia, jotka eivät suurempia televisioyhtiöitä kiinnosta. Yksi televisiokuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa vai miten se menikään, sanailee Ylikoski. Yhteistyössä eteenpäin Koska Suupohjan kunnilla ei ole satojen tuhansien saati miljoonien innovaatiorahastoja, jokin muu rahoituskanava tulisi olla. Yhteistyökuvioiden suhteen Suvimediassa käännytään perinteisten medioiden suuntaan. – Paikallislehdet ovat viime vuosien aikana saaneet nettisivunsa pikkuhiljaa päivitettyä jokseenkin ajan tasalle. Videot tosin kyllä suurimmalta osalta puuttuvat edelleen. Tässä olisikin paikka yhteistyölle, pohtii Ylikoski. Ylikoski kehottaakin avaamaan silmät alati laajenevalle mediakentälle, kanavia viedä viestiään on nykyään lukuisia. – Nettiä selatessa huomaa kuinka paljon pieniä paikal- Suvimedian historiaa Suvimedia-tv sai alkunsa SEK:n hallinnoiman Suvi- esiselvityshankkeen kautta (4.5.2007-31.1.2008). Tätä hanketta seurasi pidempiaikainen Suvi-mediahanke (1.6.2008 - 31.5.2012), jonka aikana kanava käynnistettiin. Tämän yleishyödyllisen kehittämishankkeen aikana toteutettiin myös IPTV-kanavan pilotointi verkko-osuuskunta Kuuskaistan palvelun kautta. Kanava on kyseisessä palvelussa mukana edelleen, mutta koska kanava on saanut netistä laajemman katsojapotentiaalin, on nettitelevisiota kehitetty vähän enemmän. Anne-Mari Leppinen ja Jaakko Hallila luotsaavat Etelä-Pohjanmaasta nopeiden yhteyksien maakuntaa. Kuva: laura syväoja www.suvimediatv.fi Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 8 9 Jätevesikiertue oli hyvä juttu Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n jätevesihanke järjesti viikon kestävän jätevesikiertueen syys-lokakuun vaihteessa. Kiertueen avulla jätevesineuvonta tuotiin asukkaiden lähelle, jolloin jätevesitietoutta saatiin helposti ja vaivattomasti. niina lahtela Tiedottaja J ätevesikiertue pysähtyi noin 40 kylässä muun muassa nuorisoseurojen, kauppojen ja kahviloiden pihoilla. – Kohteessa oltiin 15–30 minuuttia kerrallaan. Kyläläi- sillä oli näin hyvin aikaa jututtaa jätevesineuvojaa, jätevesineuvoja Jouko Kortesharju muistelee. Talkoolaisia saatiin mukaan Kiertueella olevaa traktoria ajoivat talkoolaiset. Lisäksi Junkkari lahjoitti kiertueelle korkeareunaisen viljaperävaunun. – Ensin ajateltiin, että perävaunun sisälle laitettaisiin esitteitä ja kuivakäymälä. Sateiden takia päädyttiin laittamaan yhteistyökumppaneiden nimet traktorin kylkiin. Jätevesikiertue sujui Kortesharjun mukaan todella hyvin. – Kiertue tavoitti 250 henkilöä. Kaikki sujui positiivi- Jätevesikiertueen traktori kiersi pitkin kyliä kertomassa jätevesien puhdistuksesta. sessa hengessä. Sateiltakaan ei vältytty, mutta huippuhetki oli kuitenkin rankimman sateen pitäminen Teu- van Luovankylän kylätalon katoksen alla. Jätevesiasioista keskusteltiin sielläkin. Etäneuvottelu on kuin istuisi saman pöydän ääreen Elämänlaatua, yrittäjyyttä ja tilaa hengittää Teuvan yhteispalvelupiste otti toukokuussa käyttöönsä etäneuvottelupalvelut KELAn ja oikeusaputoimistojen osalta. Uudet palvelut ovat olleet ahkerassa käytössä ja vastaanotto on ollut kiinnostuneen positiivinen. Kolmentoista kilometrin päässä Isojoen keskustasta Vanhakylässä toimii Haapanen Forest Consulting. Yritys on metsänhoitaja Reija Haapasen vuonna 2003 perustama. Asuinpaikan voi valita myös elämänlaatua ajatellen, kun nykyaikana on monia töitä, joita voi tehdä lähes mistä vain. Laura Syväoja Toimitussihteeri O Maakuntakorkeakoulu tarjoaa palvelua koulutustarpeeseen Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu on laajentunut Kauhajoelle ja Kurikkaan. Tavoitteena on vahvistaa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetus- ja palvelutarjonnan saatavuutta sekä tukea alueen kehittämistyötä. Laura Syväoja Toimitussihteeri N uorille suunnatun ammattikorkeakouluopetuksen keskittyessä Seinäjoelle tuodaan tilalle korkeakouluopetusta, joka on suunnattu aikuisille. Alueella on jo laaja oppilaitosten kenttä, ja tarkoitus on toimia alueen koulutustarjonnan yhteistyöverkoston kehittäjänä. – Tarkoitus ei ole kehittää uutta oppilaitosta, vaan luoda verkosto, jonka avulla aikuiskoulutuksen tarpeisiin voidaan vastata entistä parem- min. Tavoitteena on, että koulutus on myös löydettävissä ja saatavilla entistä paremmin, kuvailee korkeakoulukoordinaattori Pirjo-Leena Ketola. Ketola viittaa tällä muun muassa verkkopohjaisten oppimismahdollisuuksien entistä laajempaan hyödyntämiseen. – Opiskelun esteinä ei ole tällöin aika eikä paikka, vaan tutkintoja voidaan suorittaa myös kotoa käsin. Kampukset kehittäjinä ja toteuttajina Maakuntakorkeakoulun yhteydessä vilahtavat myös sanat Kauhajoki Kampus ja Kurikka Kampus. Kampukset toimivat EAKR-hankkeena, jonka päärahoittajana on EP:n liitto, muina rahoittajina alueen kunnat ja SeAMK. – Fyysisesti toimistojen sijaintina ovat Jurvan Sella sekä Sööpärin kampusalue Kauhajoella. Jurvassa työskentelee yritysasiamies Tarja Sandvik ja minä taas työskentelen täällä Kauhajoen SeAMK:n tiloissa. Tarkoituksena on palvella laajasti Kurikan, Kauhajoen, Teuvan, Karijoen ja Isojoen alueita, Ketola kertoo. Kampusten tavoitteena on myös kehittää uusia malleja koulutuksen sekä TKI-toiminnan (tutkimus, kehitys, innovaatioit) luomiseen ja välittämiseen eteenpäin. Räätälöityjä koulutuspalveluita Tarja Sandvik ja Pirjo-Leena Ketola. Suupohjan seutukunnan asukaslehti Koulutuksen ja erilaisten kehittämishankkeiden lisääntyessä alueen yritysten osaamistaso ja kehittymiskyky kasvaa, joka osaltaan tukee seutukunnan elinkelpoisuuden kohottamista ja kehittymistä. Tästä hyötyvät niin alueiden asukkaat, elinkeinoelämä, kaupungit ja kunnat kuin muutkin organisaatiot. – Niin yritykset kuin kunnatkin voivat esimerkiksi pyytää meiltä räätälöityjä koulutuksia henkilöstön tarpeisiin. Autamme etsimään juuri oikeanlaisen koulutuspaketin oikeanlaisen yhteistyökumppanin kanssa. Tällä lailla voimme toimia ihan konkreettisena apuna ja resurssina yrityksille, visio Ketola. Maakuntakorkeakoulun palvelut: •Alueen aikuisten ja nuorten aikuisten korkeakoulutuksen koulutustarpeiden selvittäminen sekä yritysten koulutus- ja kehittämistarpeiden kartoittaminen •Aikuisten tarpeisiin räätälöity avoin korkeakouluopetus (sekä yliopisto-opinnot että amkopinnot) •Yhteistyö muiden koulutusorganisaatioiden kanssa, kuten keskiaste ja vapaa sivistystyö •Opinto-ohjauksen palvelut •Koulutuksen saatavuuden kehittäminen mm. irtuaalioppimisympäristöt •Täydennyskoulutus ja yrityksille suunnatut räätälöidyt koulutus- ja kehittämispalvelut •Opiskelijoiden rekrytointi alueen yrityksiin harjoittelijoiksi ja opinnäytetöiden tekijöiksi sekä sitä kautta sitouttaminen alueen kehittämiseen •Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutustu osoitteessa: www.seamk.fi/?Deptid=1160 Laura Syväoja Toimitussihteeri I soimmat hyödyt palvelusta on, että nyt asiakaspalvelija on tavattavissa joka päivä eikä vain kerran viikossa. Sen lisäksi ei tarvitse enää lähteä ajamaan kauemmas palveluja saadakseen, kertoo yhteispalvelupisteen palveluneuvoja Mailis Syväluoma. Kuin istuttaisiin saman pöydän ääressä KELAn kohdalla etäneuvottelu on mahdollista ilman ajanvarausta. Oikeusaputoimistoon aika pitää varata etukäteen. Kaiken kaikkiaan palvelu on otettu vastaan hyvin, mutta joitain huoliakin asiakkailla on. – Joskus asiakkailla on kynnys käyttää palvelua, koska välineenä on tietokone. Mitään teknisiä taitoja ei kuitenkaan tarvita. Henkilöstö täällä ottaa yhteyden asi- akkaan puolesta ja myös sulkee sen tapaamisen jälkeen. Myös henkilöllisyyden todistaminen onnistuu näyttämällä ajokorttia kameralle, Syväluoma ohjeistaa. – Kaikin puolin keskustelu on niin kuin istuttaisiin pöydän ääressä. Ilman odottelua KELAn toimihenkilö on paikalla toimipisteessä maanantaisin, joka on edelleen kiireisin päivä. – Jos haluaa välttyä odottamiselta, niin suosittelen todella kokeilemaan etäneuvottelupalvelua, joka on siis käytössä tiistaista perjantaihin, neuvoo Syväluoma. Pienempiä asioita yhteyspalvelupisteessä voi hoitaa myös suoraan palveluneuvojan kanssa. TE-keskuksen palveluita toimittaa työpaikkojen hakemiseen tarkoitettu tietokone ja lisäksi neuvojan kanssa onnistuu muun muassa lomakkeiden täyttäminen ja jättäminen. len syntynyt ja elänyt elämäni ensimmäiset 30 vuotta Helsingissä. Tottakai firmani voisi sijaita myös siellä, tai ihan missä vain, Reija Haapanen toteaa. Haapanen on kuitenkin valinnut rauhan, luonnon ja tilan. Nykyajan keskusteluihin nousseet slow life ja downshiftaus ovat juuri tätä. Elämän rauhoittamista, suorittamisen vähentämistä. – Monet ottavat annettuna, että pitää ottaa iso asuntolaina, ostaa talo pääkaupunkiseudulta, kestää pitkät työmatkat ja ruuhkat. Mitä jos laittaisikin kuitenkin vähemmän rahaa niihin seiniin ja panostaisi enemmän elämänlaatuun. Yr ittäjänä ympär i maailman Haapanen kertoo, että hänellä ei ole koko yritystoimintansa aikana ollut yhtään toimeksiantoa maakunnasta. Ympäri Suomen ja maailman töitä sen sijaan piisaa. Tutkimukset ja laskelmat valmistuvat pääosin kotona, ja asiakkaan kanssa neuvotellaan sekä tulokset toimitetaan verkkoyhteyksien avulla. Kirjojen ja raporttien kirjoittaminen on yksi tyypillinen toimenkuva, ja sehän vaatii rauhaa ja keskittymistä. Nyt on valmistumassa kirja Suomen valtakunnan metsien inventoinnin historiasta. – Olen viime vuosina tehnyt myös kehitysapuprojekteja Nepalissa ja Tansaniassa. Tottakai opetustyö tapah- Reija Haapasen metsäalan yritys on kotonaan maaseudulla. kuva: Ville Kangasniemi tuu paikan päällä, mutta sen jälkeen voi opastaa vaikkapa Skypen tai sähköpostin avulla. Hyvä henki kannustaa Haapanen toimii myös juuri 50 vuotta täyttäneen Isojoen Yrittäjät ry:n puheenjohtajana. – Yrittäjien toiminta on paikkakunnalla vahvaa. Juhlassa paikalla oli lähes 60 hen- keä ja jäsenistömme kattaa 60 prosenttia kunnan yrityksistä. Sukujuurien Isojoelle vetämä Haapanen pitää Isojoen henkeä hyvänä yrittämiselle. – Isojoella on perinteisesti ollut maanviljelyksen ohella paljon yrittäjyyttä. Kun isoja työllistäjiä ei ole, ovat ihmiset tottuneet työllistämään itse itsensä. Yrittäjyys on varteenotettava mahdollisuus kenelle vain, eikä mikään pelottava kummajainen. Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 10 11 Suurin osa Suupohjan radan vanhoista asemista on yksityisomistuksessa. Useampia on asuntoina, Kristiinan ja Kurikan asemista on tehty ravintola. kuva: laura syväoja Vanhassa asemassa on taikaa ja tunnelmaa Kauhajoen asema tai Mattilan asema Aronkylässä eli suurta päiväänsä marraskuun 1.päivä 1911. Ehkä lapset odottivat rautatien varressa äitien huolehtivien huutojen saattelemana. Ehkä isännät keskeyttivät hetkeksi tilan työt mennäkseen katsomaan, kuinka ensimmäinen juna saapui virallisesti pitkin Suupohjan rataa. Laura Syväoja Toimitussihteeri K enties päivä oli lähes samanlainen tumma loppusyksyn päivä, jona itse astun sisään samaisen aseman ovesta 101-vuotta myöhemmin. Ovella vastaan kävelee Ari Paananen, aseman uusi isäntä. Tulen ensimmäiseksi saliin, jonka yhdellä seinällä on lipunmyyntitiski. Paikallaan on edelleen alkuperäinen lasi. Lasissa on kurkistusluukku kasvojen korkeudella ja auk- ko, josta rahat ja liput vaihtoivat omistajaa. Katto on alkuperäinen, muuten pinnat ovat saaneet uuden ilmeen. Käytävää pitkin keittiöön Talon toisessa päässä, ruokatilassa, istuvat perheen äiti Merja sekä heidän 4-vuotias tyttärensä, joka kertoo nimekseen Haltija. Myöhemmin ihmisnimeksi paljastuu Ella. Pikku sisko Enni alias Prinsessa on vuoden ja neljä kuukautta. Paanaset ostivat vanhan aseman toukokuussa 2001 ja muuttivat jo jouluksi uuteen kotiin. Pieni kuusikin oli saa- Suupohjan seutukunnan asukaslehti Haltija-Ellan ja Prinsessa-Ennin joulunodotus on täynnä kimallusta. Kuva: Laura Syväoja tu ruokasaliin, vaikka osa uudesta kodista oli vielä hieman kesken. – Ensimmäiset kuukaudet menivät purkaessa ja kaapiessa, Paanaset kertovat. – Istuimme äitini kanssa tässä ruokailutilassa poistamassa sähkötaltalla muovimaton liimaa ja kuitua lankkulattiasta. Sitä ei voinut tehdä kuin parikymmentä minuuttia kerrallaan, sitten piti vaihtaa tekijää, Merja muistelee. Tilaa rakennuksessa riittää. 320 neliöisestä kodista on vasta käytössä alakerta. Yläkerrasta löytyy neliöitä vielä saman verran. Suunnitelmia yläkerrankin varalle on. Se rakennetaan viimeistään sitten kun lapset tarvitsevat omia huoneita. Myös kodinhoitohuone on haaveissa. ” Aulassa löytyy edelleen alkuperäinen lipunmyyntitiski. kuva: laura syväoja Istuimme äitini kanssa tässä ruokailutilassa poistamassa sähkötaltalla muovimaton liimaa ja kuitua lankkulattiasta. Sitä ei voinut tehdä kuin parikymmentä minuuttia kerrallaan, sitten piti vaihtaa tekijää, Merja muistelee. " dan väliin. Eikä se taida olla viimeisin projekti joka on tulossa. On puhetta yläkerrasta ja puutarhasta ja ulkorakennusten kunnostamisesta. – Meille tämä sopii, eikä koskaan ole harmittanut, että teimme tällaisen valinnan. Ihana elämän mittainen projekti Kansalliskirjapainolta on saapunut paketti Kristiinaan vuonna 1917. kuva: laura syväoja Aluksi Suupohjan radalla kulki yksi juna per päivä. Tilanne on sama myös tällä hetkellä. Kaskisiin kulkee puutavarajuna edes takaisin. – Siitä kuuluu kolinaa, eikä saa mennä ladalle, tietää Ella. Merja toteaakin heti perään, että seuraava projekti on rakentaa aita tuohon talon ja ra- paanasten perhe Merja, Enni, Ella ja Ari ovat saaneet nauttia ainutlaatuisesta kodista jo yli 10-vuotta. kuva: laura syväoja Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 12 13 Suupohjan rata 40-vuoden odotus Laura Syväoja Toimitussihteeri R autatien saaminen Suupohjaan kesti 40 vuotta. Ensimmäisen kerran asia tuli esille Pohjanmaan radan kulkureittiin liittyvien keskustelujen yhteydessä 1863–1864 Valtiopäivillä. Suupohjan reitti ei saanut tuolloin kannatusta, vaikka hanketta edistämään luvattiin niin työvoimaa kuin ilmaista maatakin. Kymmenen vuotta myöhemmin, vuoden 1872 Valtiopäivillä oli esillä vaihtoehto, jossa rata olisi kulkenut reittiä Tampere-Kyröskoski (Hämeenkyrö)–Kankaanpää– Kauhava–Ilmajoki–Välimaa (Seinäjoki)–Rantsila–Temmes (Tyrnävä)–Oulu. Vaasaan eli silloiseen Nikolainkaupunkiin oli tarkoitus rakentaa sivuraide Välimaalta. Asiat menivät kuitenkin toisin ja Suupohja jäi ilman rataansa. Vuoden 1877–1878 Valtiopäivillä Pohjanmaan rata päätettiin rakentaa sisämaan kautta. – Ratojen reittien valitsemisen kannalta tärkein tekijä oli helppous. Rannikon maaalueet olivat epäedullisempia rakentaa kuin sisämaan kuivat kankaat, kertoo historioitsija Liisa Ruismäki. Suupohjan rataa koskevista suunnitelmista ei kuitenkaan luovuttu, vaan sen otti esille kristiinalainen valtiopäivämies, sittemmin kauppaneuvos C. A. Carlström jälleen vuonna 1882. Hanke ei saanut kannatusta siitäkään Kotouttamisohjelmalla hyvä startti uuteen kotimaahan Teuvasta vielä Kotouttaminen on maahanmuuttajien sopeuttamista elämään uudessa kotimaassaan. Tämä tarkoittaa muun muassa kielitaidon kehittämistä, jotta työpaikan tai verkostojen luominen helpottuisi. Teuvan keskustan alueelle on tehty uunituore kehittämissuunnitelma ”Vielä komiampi Teuva” - hankkeen avulla. Perusajatuksena on keskusta-alueen tilallinen ja toiminnallinen vahva muokkaus sekä tapahtumien lisääminen keskusta-alueella. komiampi Johanna peltoniemi projektipäällikkö laura syväoja toimitussihteeri T Suupohjan rata. kuva: Kauhajoen museon kokoelma huolimatta, vaikka rakentamiselle olisi ollut hyvät perusteet. Seutu, jonka läpi rautatietä ehdotettiin vietäväksi, oli kaikkein viljavimpia Suupohjassa ja koko maassa. Ilmajoki on tunnettu kautta Suomen, samoin Kurikka, Kauhajoki ja Lapväärtti. Vuosikymmenien aikana lähetettiin edustajistoja viemään sanaa hallitukselle, suunniteltiin jopa yksityisen rautatien rakentamista, pidettiin kokouksia ja tehtiin vetoomuksia. – Kansanliike rautateiden rakentamisen vuoksi ei sinänsä ollut ainutlaatuinen Suomessa. Siihen aikaan jokainen halusi luonnollisesti rautatien omalle kylälleen, Ruismäki kuvaa. Monien vaihteiden jälkeen vuoden 1905–1906 ylimää- Rautatieasema keisarivallan aikana. Kuva: A. Niemistö. Kauhajoki-Seuran arkisto Suupohjan seutukunnan asukaslehti räisillä valtiopäivillä C.A. Carlström ja Kaskisen edustaja Gustaf Mattson saivat vihdoin voitettua porvarissäädyn vastarinnan ja myönteinen päätös tehtiin. Keisari Nikolai II antoi määräyksen rautatien rakentamisesta Seinäjoelta Kaskisiin 11.12.1906 eli lähes tasan 106-vuotta sitten. Arvio kustannuksista oli 15 274 000 markkaa. Rakennussuunnitelmat valmistuivat 1909 ja työt aloitettiin saman vuoden lokakuussa. Kahden vuoden kuluttua rata oli valmis Teuvan Perälään asti ja liikenne valmiilla rataosalla aloitettiin marraskuussa 1911. Aluksi liikennöi yksi juna päivässä, joka kuljetti tervaa, puutavaraa ja ihmisiä. – Rautatien merkitys oli alueelle aina merkittävä. Se helpotti kulkemista ja kapasiteetti tavaroiden kuljettamiseen oli aivan eri luokkaa, mitä hevospelillä, Ruismäki kertoo. – Radan ympärille syntyi aktiivista elämää ja liiketoimintaa. Esimerkiksi Kauhajoella ennen viime sotia Aronkylä oli aktiivisempi toiminnan keskus kuin Kauhajoen kirkonkylä. Lähde: Liisa Ruismäki: Kauhajoen historia sekä Aulis J. Alanen: Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vihreydestä voi löytyä Suupohjan radan tulevaisuus S uupohjan radan kunnostaminen ja toiminnan aktivoiminen on aktiivisesti esillä radanvarsikunnissa. Peruskorjausta pidetään ehdottoman tärkeä alueelle ja sen elinkeinoelämälle. Kustannusarvion mukaan kunnostustyöt tulisivat maksamaan noin 100 miljoonaa euroa. – Jotta kunnostaminen olisi perusteltua pitää radan volyymin kasvaa ja kustannustehokkuuden parantua. Sinänsä rautatieverkostot tulevat tulevaisuudessa olemaan merkittäviä kuljetusväyliä ympäristövaatimusten tiukentuessa, pohtii Etelä-Pohjanmaan kauppakamarin toimitusjohtaja Pertti Kinnunen. Kilpailukykyä ympär istöystävällisesti Suupohjan rata on ollut jo pitkään osa Pohjoismaista North East Cargolink projektia, joka kehittää itä-länsi suuntaista vihreää kuljetusväylää pohjoismaiden läpi Norjasta Suomen rajalle. Hiilineutraalit ratkaisut tuovat myös liiketoiminnallisia vaihtoehtoja, joita Kinnunen pitää selvittämisen arvoisina. – Keskusteluissa on ollut esillä mielenkiintoinen ajatus biodieseljalostamosta, joka voisi sijaita Kaskisissa tai Kristiinankaupungissa. Jalostamo käyttäisi polttoainemateriaalina maa- ja kalatalouden sivutuotteita. Biodiesel voitaisiin tuoda junarataa pitkin Seinäjoelle suunnitteilla olevaan logistiikka keskukseen, joka hoitaa sen jakelun juna- ja rekkaliikenteelle. Kinnusen visioinnissa uusi toimiala toisi sekä teollisuutta alueelle, että kasvattaisi radan volyymia. – Ainakin kannattaa selvittää löytyykö polttoainebisneksestä toimijaa, jota ajatus kiinnostaisi ja voidaanko toiminta järjestää tarvittavan kustannustehokkaasti. Joka tapauksessa Suupohjan radan toimintakuntoa tullaan ylläpitämään myös jatkossa. VR on sitoutunut toistaiseksi kunnostustoimenpiteisiin liikennekunnon säilyttämiseksi. Agnes SzemÁnin valmistelema kotouttamisohjelma luo yhteistyötä ja helpottaa uuteen maahan sopeutumista. kuva: laura syväoja Laura Syväoja Toimitussihteeri L yhyesti sanottuna kotouttamisohjelman tavoitteena on luoda mahdollisimman nopeasti itsenäisen ja tasavertaisen kansalaisuuden vaatimat valmiudet, kertoo uutta kotouttamisohjelmaa Suupohjan alueella valmistellut Agnes Szemán. Ohjelma pitää sisällään suunnitelman kotouttamista edistävistä ja tukevista toimenpiteitä, palveluista, yhteistyöstä ja vastuista. – On tärkeää, että tällainen suunnitelma on olemassa, jotta maahanmuuttajien tarpeet voidaan ottaa huomioon. Szeman jatkaa, että suunnitelma helpottaa eri tahojen välistä yhteistyötä ja maahanmuuttajan kulkemista eri virastojen luomassa verkostossa. Kotouttamisohjelman tekeminen on syyskuussa 2011 uudistuneen kotouttamislain mukaan kunnan velvollisuus. Sen suunnittelemisessa on mukana useita eri tahoja esimerkiksi TE-toimisto, KELA, varhaiskasvatukset, koulut, asuntoviranomaiset ymv. Mielekästä ja hyvää elämää Kasvava maahanmuutto edellyttää peruspalveluiden kehittämistä myös maahanmuuttoväestölle soveltuviksi. Lisäksi tarvitaan erityisiä kotouttamispalveluita. Hyvin suunnitellusti ja toteutetusti kotouttamiseen panostaminen keventää eri sektoreiden työtä ja luo kustannustehokkuutta. Pitkällä aikavälillä kotouttamiseen osoitettavat lisäpanostukset tuovat säästöjä muun muassa työttömyys- ja toimeentulotukimenoissa. – Keskeisimmin erityispalvelut liittyvät kielitaitoon, työllistymiseen ja yhteiskuntaan perehdyttämiseen, Agnes Szesmán kuvaa. Suunnitteilla olevista palveluista että maahanmuuttajien työllistymistä voitaisiin edistää muun muassa työpaikalla työaikana tapahtuva kieliopetuksen avulla. Lasten ja nuorten kotoutumisen ja sosiaalisen vahvistamisen edistämisestä esimerkkinä voisi olla mentoritoiminta kouluissa. – On kaikkien etu, että kaikki kunnassa asuvat ihmiset voivat elää täysipainoista elämää ja osallistua yhteiskunnan ylläpitämiseen. euvan keskustan kehittämiseen liittyvä hanke sai alkunsa Teuvan kunnalle laaditusta markkinointistrategiasta vuonna 2009. – Tällöin koettiin, että keskustataajaman ilme ja siistit ympäristöt ovat keskeinen vetovoimatekijä keskustassa, kertoo projektipäällikkö Johanna Peltoniemi. Kunta yhdessä kiinteistönomistajien ja yrittäjien kanssa päätti viedä keskustan kehittämishanketta eteenpäin. Kehittämistä yhteistuumin Kehittämisajatuksia haettiin vuorovaikutteisella menettelyllä. Hankkeelle perustettu taajamatyöryhmä. – Suomen johtava alan asiantuntija Tuomas Santasalo tiimeineen veivät hanketta eteenpäin ja järjestivät muun muassa kaikille avoimen työpajan, Peltoniemi kuvaa prosessia Yhdessä virkamiehet, luottamusmiehet, kiinteistönomistajat, yrittäjät ja kuntalaiset miettivät ja ideoi- asiantuntijapalvelu Tuomas Santasalo Ky vei vielä komiampi teuva hanketta eteenpäin. Kuvassa Tuomas Santasalo ja Sito Oy:n edustaja Sisko Hovila. vat työpajassa konkreettisia ja toimivia kehittämisideoita. Kun niitä täydennetään muualta saatujen kokemusten ja mallien avulla, löytyy keskustan kehittämiselle toimiva polku. – Vielä komiampi Teuva - hankkeen turvin halutaan keskusta-alueesta vetovoimainen ja kilpailukykyinen hankkeen työpaja, jossa oli mukana yrittäjiä, kiinteistönomistajia, virkamiehiä, kauppiaita sekä kuntalaisia. pienen kunnan keskusta. Keskustasta halutaan persoonallinen ja kaikkia väestöryhmiä palveleva. Viihtyisyys on kaikkien etu Suunnitelmassa keskeistä on muokata keskustasta viihtyisämpi paikka elää ja toimia. Keskustan selkeä merkitseminen, liikenteellinen rauhoittaminen ja kävelyalueen laadullinen kohottaminen muokkaa keskustaa aikaisempaa parempaan suuntaan. Peltoniemi kertoo, että viihtyvyys tuo merkittäviä etuja myös yritystoiminnalle. Se tuo asiakkaat lähemmäksi palveluita ja palveluiden vahvempi esille tuominen lisää niiden houkuttelevuutta ja käytettävyyttä. – Kun keskustaan vielä tuodaan erilaisia tapahtumia ja toimintaa, Teuva on entistä elinvoimaisempi. Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 14 15 Ihana juoma on sahti täyttää mahan ja riuduttaa hermot suloiseen ’itu klanuun’ niin että joukon möhläys anihavoin paisuu parkinaksi vaan pikemminkin lauhtuu haparoivaksi plääsäykseksi... Se on tuo kultainen kansallisjuoma maan uumenien, salaperäisen itämisen, saunan löylyn ja saccharomyces-sieni vekkulin jalo yhteistyö... Sahtiopiston seinillä roikkuu jokaisen jäsenen oma nimikkotuoppi. SAHDIN YLISTYS F.E. Sillanpään novellikokoelmasta Poika eli elämäänsä kuva: laura syväoja Tapio Alatalo (vas.), Taisto Vanha-Viitakoski ja Hannu Väliviita kippistävät juuri valmistunutta sahtia. Kuva: laura syväoja Ylivoimainen juhlajuoma Hyvä sahti aina janottaa Juhlajuoma, joulujuoma. En pääse paljoa porstuasta pidemmälle Sahtiopisto Kuurnan tiloihin, kun kädessäni on jo lasillinen suomalaista kansanperinnettä. Lasillinen sahtia. Voin tuntea kuinka menneiden aikojen henget, viikinkien ajoista lähtien, kerääntyvät ympärilleni seuraamaan kun maistan ensimmäisen kulaukseni. Laura Syväoja Toimitussihteeri K ultainen pihkan ruskea väri, makeahko maltainen tuoksu. Pyörittelen juomaa suussani. Aluksi kirpeä, mutta jälkimakuna sahdille tunnusomainen banaanimainen maku (toki maistan sen vasta kun erikseen kysytään). Sahti maistuu ehkä makeahkolta oluelta, se on pak- sumpaa ja täyteläisempää, silti raikasta. – Sahti on juhlajuoma, joka kulkee ihmisen mukana kehdosta hautaan, toteaa perinneyhdistys Kuurna ry:n puheenjohtaja Hannu Väliviita. Väliviidan lisäksi aloittelijaa sahdin saloihin opastavat myös Tapio Alatalo ja Taisto Vanha-Viitakoski. Miltäs konkareiden suussa se sahti sitten maistuu? – Sahti maistuu joko hyvältä tai todella hyvältä, miehet naurahtavat. Suupohjan seutukunnan asukaslehti ” Sahti on maultaan uskomattoman monipuolinen ja maukas. Lisäksi sahti on mielestäni oluenteon historian puuttuva linkki Mesopotamian ja nykypäivän välillä. Sahti on ikään kuin lasillinen antropologiaa”, olutkirjailija Michael Jackson (Helsingin Sanomien haastattelu 2002) Joulun alusaika on Kuurnan omalla sahdinvalmistamolla vuoden kiireisintä. Juhlajuomaa pitää saada joka tuvan joulupöytään. – Ehdottomasti kuuluu jouluun, mutta ei välttämättä ruuan kanssa. Sahti on parasta seurustelun juomana jälkeenpäin, miehet toteavat. Sahteja on niin monen makuisia kuin on valmistuskertoja, kahta samanlaista sahtia ei tule. Tavallista parempaa kuitenkin aina silloin tällöin. – Jos jossain talossa on erityisen hyvää sahtia, on perinteisesti saattanut unohtua niin sanotusti ”kintaat” edellisellä kyläreissulla. Niitähän pitää sitten seuraavana iltana mennä noutamaan, Väliviita tarinoi pilke silmäkulmassa. Mutta kenen sahti on parasta, joko siitä on yksimielisyys? – Oma sahti, paras sahti, miehet toteavat yhteen ääneen. Tavallaan yksimielisyys siis löytyy. Viikingeiltä Sahdin toi Suomeen viikingit, joka selittää osaltaan sitä, miksi Häme ja Pirkanmaa ovat niin vahvaa sahtialuetta. – Olutkulttuuri on lähtenyt viikinkien sahdista, viikinkisimasta jo 1000 vuotta sitten. Sitä perinnettä pyritään pitämään täällä yllä edelleen. Eri alueilla on omat valmistustapansa. Hämäläisessä sahdissa pääraaka-aine on mallastettu ohra. Pohjois-Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla taas ruis. Etelä-Pohjanmaalla sahtiperinne ulottuu lähinnä Isojoki, Karijoki, Jalasjärvi akselille. Kun perinteistä puhutaan niin, mikäs se kuurna sitten on? – Se on siivilöintiastia, jossa mäski siivilöidään. Sinne laitetaan ensin katajanoksia pohjalle, jotta saadaan makua. Lopputulos on niin sanottu kantavierre, johon lisätään hiiva. Ne saavat astiassa seurustella pari päivää, jonka jälkeen juoma siirretään säilytysastioihin jälkikäymään pariksi viikoksi. Sitten sahti on parhaimmillaan nautittavaksi. Vielä siis ehtii saada oman joulusahdin pöytään, jos heti aloitat. Nuorempaa sukupolvea pyritään innostamaan myös perinteen vaalimiseen. Ville Väliviita, Juhamatti Itävaara, Johannes Vanhatalo ja Matti Saarinen tekevät kolmansia joulusahtejaan. kuva: laura syväoja ” Kun joulusahtia juo kunnolla, niin tulee hyvä ohravuosi, jos juo liikaa, niin ohrat menee lakoon." SAHTI •Perinteinen suomalainen suodattamaton olut, jonka teossa käytetään etupäässä ohra- ja ruismaltaitas sekä joskus vehnää ja kauraa. •Sahti on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi helmikuussa 2002. •Sahti eroaa oluesta mm. siten, että siinä on elävä hiiva ja oluesta se suodatetaan pois Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 16 17 Suupohja on hyvän tuulen seutukunta Kauhajoen Mustaisnevalla pyörii muutaman vuoden päästä uljas tuulivoimaturbiinien joukko. Näin siis, jos tuulivoimapuiston eteneminen jatkuu suunnitellun mukaisesti. Kauhajoen kaupungin oma tuulivoimaprojekti on kuitenkin vain yksi alueen monesta hankkeesta. Laura Syväoja Toimitussihteeri T avoitetaso tuulivoimalle on mahdollisimman paljon, naurahtaa nykyinen tuulivoimayrittäjä ja entinen SEK:n tuulivoimakoordinaattori Jaakko Leppinen. – Jos kaikki hankkeet toteutuvat tuotettaan tuulivoimalla 750 megawattia energiaa. Valtion asettama tavoitetaso koko maassa on 2500 megawattia. ” Suomi on tuulinen maa, jossa on paljon erämaata. Tuulivoimapuistojen rakentamiselle on hyvät edellytykset." piä alle kymmenen turbiinin puistoja. Kahden kolmen vuoden päästä myös isommat puistot alkavat valmistua. Jaakko Leppinen alkoi itse tuulivoimayrittäjäksi, koska näkee alassa tulevaisuuden potentiaalia. – Yritystoimintamahdollisuuksia on niin teollisuuden-, rakentamisen- kuin huollonkin puolella eli paljon uusia työpaikkoja voidaan saada tätä kautta Suupohjan alueelle, Leppinen kannustaa. Tuulivoima kohisten käyttöön – Toimijoita, jotka käynnistävät omia projektejaan on useampia. Tuulivoimaa on rakenteilla Teuvalle, Kristiinankaupunkiin, useampia Kauhajoelle, Isojoelle, Karijoelle, Kaskisiin eli ympäri seutukuntaa ja sen lähialueita. Myös Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä SEK jatkaa tuulivoiman kehittämistä osana ensi vuonna käynnistyvää Energiaomavarainen Suupohja -hanketta. Leppinen kertookin, että tuulivoiman rakentamiseen liittyvät hankkeet ovat edenneet kaiken kaikkiaan positiivisesti. – Projektit ovat edenneet siinä aikataulussa, mitä on ollut mahdollista. Mustaisneva jopa nopeasti, sillä kaupunki on vienyt kaavoitusja kartoitusasioita eteenpäin etupainotteisesti. Tyytyväinen voi olla. Hyvien edellytyksien maa Tuulivoimapuisto-hankkeet ovat lähteneet Suomessa käyntiin rannikolta, mutta nyt painopiste on siirtynyt enemmän sisämaahan päin. – Tuulipuiston rakentaminen sisämaahan on mahdollista tuulivoimateknologian kehittymisen ansiosta, turbiinit ovat nyt sellaisia, että toimivat hyvin myös pienemmillä tuuli määrillä. Suomi on tuulinen maa, jossa on paljon erämaata. Tuulivoimapuistojen rakentamiselle on hyvät edellytykset, pohtii Leppinen. Suupohjan alueelle tulee nousemaan ensin pienem- Bändikoulu-hanke on Oiva paikallisteko Suupohjan kulttuuriyhdistyksen toteuttama ja Suupohjan kehittämisyhdistyksen rahoittama Bändikoulu-hanke kerää arvostuksen osoituksia. Hanke valittiin neljän finalistin joukkoon valtakunnallisessa; Leader – Oiva paikallisteko -sarjassa. Tampereella 9.11.2012 pidetyssä gaalassa hanke sijoittui jaetulle 2. sijalle kolmen muun kanssakilpailijan kanssa. Laura Syväoja Tuulivoima-asentajakoulutus alkaa Kauhajoella T uulivoimapuistot tuovat alueelle uuden työllistävän alan, johon Suupohjan ammatti-instituutti on ensimmäisten oppilaitosten joukossa aloittamassa koulutusta. Tulevaisuuden suunnat pitää ottaa herkin aistein vastaan ja kun ensimmäiset tuulivoimapuistot valmistuvat 2-3 vuoden päästä on Suupohjalla valmiina monta ammattilaista. – Jos kaikki, tai edes suurin osa hankkeista toteutuu tarkoittaa se vähintään 200500 tuulimyllyä, joita pitää korjata ja huoltaa. Alueesta on kasvamassa todellinen tuulivoimakeskittymä, pohtii Suupohjan ammatti-instituutin rehtori Matti Voutilainen. Tuulivoima-asentajakoulutus järjestetään Kauhajoella ja Kristiinankaupungissa, yhteistyössä on myös EteläKymenlaakson ammattiopisto Kotkasta. Suupohjan seutukunnan asukaslehti – Siellä ollaan oltu tekemässä alan tutkintosuunnitelmaa, joten opettamiseen on perehdytty syvällisesti. Koulutus siellä alkaa samaan aikaan kuin meilläkin eli näillä näkymin tammikuussa. Tulevaisuuden ala Ammatti-instituutin koulutukseen otetaan 20 opiskelijaa. Suosituksena on metalli- tai sähköalan koulutus tai kokemus. Kaiken kaikkiaan koulutus kestää 1,5-2 vuotta. ELY-keskukselta on haettu ESR-rahoitusta koulutuksen järjestämiseen, josta vihreää valoa onkin jo näytetty. Kun päätökset kuntarahoista saadaan, voidaan haku koulutukseen aloittaa. Tämä tapahtuu todennäköisesti joulu-tammikuussa. – Koulutus on tapahtuu pääosin Kauhajoella. Työssäoppimisjaksoja järjestetään myös Kristiinankaupungissa, jossa valmistuu aikaisemmin tuulivoimapuistoja. Välineistö teknisten taitojen opiskeluun taas löytyy Kauhajoelta, Voutilainen kertoo. Kehityksen keskellä Opettajien ammatillista taitoa on lähdetty kehittämään jo vuosi sitten. Tutustumista on tehty ulkomaita myöten. – Pyrimme hakemaan myös rahoitusta erilaisiin laiteinvestointeihin. Tanskassa ja Saksassa käytössä on myös tietokonesimulaatio-ohjelma, jollaisesta myös me haaveilemme. Ammatti-instituutti suunnittelee muutakin uusiutuvaan energiaan liittyvää koulutusta. – Ajatuksissa on ammatillista lisäkoulutusta liittyen aurinkopaneeleihin, mutta sitä asiaa voidaan tarkastella tarkemmin vuoden päästä. Viedään nyt yksi asia läpi kerrallaan, naurahtaa Voutilainen. Toimitussihteeri B ändikoulu-hanke osallistui Maa- ja Metsätalousministeriön yksikön Maaseutuverkoston järjestämään Parhaat Käytännöt 2012 -kilpailukokonai- ” Kilpailuun lähetettiin liki 200 ehdotusta, jokainen finaaliin päässyt oli voittaja, Toivola iloitsee." suuteen. Useammista kategoriavaihtoehdoista valittiin ilmoittautuessa yksi. – Kun ilmoitimme Bändikoulu-hanketta mukaan kilpailuun tuntui Oiva paikallisteko – sarja oikeimmalta vaihtoehdolta, vaikka kilpailusarjoja oli muitakin, kertoo Henna Toivola Suupohjan kulttuuriyhdistyksestä. Kriteerit sarjassa olivat muun muassa asuinseudun elävöittäminen sekä tulosten ja toimenpiteiden siirrettävyys myös muille aluille. – Meidän hankkeemme tarjosi matalan kynnyksen toimintaa maaseudulla. Lasten oli helppo osallistua opetukseen, koska se tapahtui koulupäivän jälkeen eikä erillisiä kyydityksiä tarvittu. Tarpeellisuudesta kertoo mielestäni se, että osallistui yli 100 nuorta ympäri maaseutua. Parhaat käytännöt ja paikallisteot Bändikoulu-hankeen esittely. kuva: Jannina Lahti Kilpailun tarkoituksena on viestiä Suomen maaseudun kehittämisohjelmien puitteissa syntyneistä, suomalaisesta maaseutuyrittäjyydestä ja maaseudun elinvoimaisuutta lisäävistä kehittämishankkeista. Näin hyviksi havaitut ideat ja toimintatavat siirtyvät eri puolille Suomea. – Kilpailuun lähetettiin liki 200 ehdotusta, jokainen finaaliin päässyt oli voittaja, Toivola iloitsee. Kilpailun voitti Jämsänjoki-virtaa hanke, jossa elävöitettiin joenvarsien asutusta. Hankkeen aikana järjestettiin noin 80 tapahtumaa, joihin osallistui 10 000 ihmistä. – Kaikki finaaliin päässeet hankkeet olivat toteutettu erinomaisesti. Oli hieno olla tässä joukossa. Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 18 19 Toiminnanjohtaja Paavo Mattila ja kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi Suupohjan kehittämisyhdistyksestä luottavat jatkuvaan kehitykseen ja uusien ratkaisujen luomiseen. kuva: esa ylikoski Kehittämisstrategiaa tehdään alhaalta ylöspäin Suupohjan Kehittämisyhdistys valmistelee uutta kehittämisstrategiaa vuosille 2014-2020. Ensimmäistä luonnosta on ollut tekemässä yli 80 henkilöä. Vuoden vaihteen jälkeen lähempään tutustumiseen päästään ympäri toiminta-alueen. rahoitustyökalujen kehittämiseen. – Hankkeiden osalta tavoitteena on byrokratian vähentäminen. Toivottavaa on, että hakemuksia ja hakijoita on paljon. Yksinkertaisemmat hakumenettelyt madaltavat osaltaan kynnystä tukien hakemiseen, Pihlajaniemi toteaa. Tulevalla ohjelmakaudella pyritään siirtymään myös maaseutuohjelman osalta sähköiseen hakumenettelyyn. Suunnitteilla on myös erilaisiin tarpeisiin vastaavia rahoitustyökaluja. – Kehitteillä on erityisesti uusia avustusmuotoja yritysrahoitukseen, kertoo Paavo Mattila. Tällä hetkellä valmistelussa on, että investointiavustus nousisi 20 prosentista 30 prosenttiin. – Uutena tulisi alustavien suunnitelmien mukaan perustamisavustus, joka voidaan myöntää könttäavustuksena aloittavalle tai alkutaipaleella olevalle yrittäjälle. Se voi olla noin 50 000 euroa, jonka yritys voi käyttää kolmen vuoden aikana esimerkiksi henkilökunnan palkkaukseen, vuokra- tai korkomenoihin tai ostopalveluihin, avaa Mattila suunnitelmien sisältöä. – Yrityksille suunnattuihin avustuksiin tulisi myös kokeilutoimintaan tarkoitettu 10 000 euron kerta-avustus. Kehitysstrategiatyö jatkuu yhdessä Laura Syväoja Toimitussihteeri V almistelutyön lähtökohtana on laaja kumppanuuteen perustuva tekeminen. Valmistelua varten koottiin kuusi teemaryhmää paikallisten järjestöjen, kylätoimikuntien, yrittäjien ja kuntien edustajista. Jokainen teemaryhmä edustaa yhtä ohjelman painopistettä. – Ohjelman painopisteiksi nousivat pienyrittäjyyden ja työpaikkojen säilymisen tukeminen, kestävät energiaratkaisut sekä digitaalinen Suupohja, kertoo kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi. Muita osa-alueita ovat elintarvike, peruspalvelut ja kylien kehittäminen sekä aktiivinen asukas. – Koko Eurooppaa koskevina painopisteinä ovat lisäksi ilmastonmuutos, ympäristö ja innovaatiot, Pihlajaniemi täydentää. Kokonainen Kur ikka mukana Leader-rahoitus on maaseudun kehittämisrahaa, jota voivat hakea niin yhdistykset, yritykset kuin kunnatkin. Suupohjan Kehittämisyhdistyksen nykyiseen toimintaalueeseen kuuluu Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Teuva ja Kurikan Jurvan alue. – Syksyllä Kurikka teki päätöksen siirtyä kokonaisuudessaan osaksi Suupohjan kehittämisyhdistystä tulevalla ohjelmakaudella. Tämä on merkittävä asia sen kannalta, että toiminta-alueemme väkiluku pysyy tarpeeksi suurena oman kehittämisyhdistyksen säilyttämiseen, kertoo Suupohjan Kehittämisyhdistyksen toiminnanjohtaja Paavo Mattila. Etelä-Pohjanmaan alueella on neljä kehittämisyhdistystä, jotka ovat nyt lähellä toistensa koko luokkaa. Suupohjan seutukunnan asukaslehti ” Suupohjassa on monipuolinen ja monialainen yritysverkosto ja alue on tunnettu innovatiivisista toimintatavoistaan. Alueen yritykset, kunnat, kehittäjä-organisaatiot ja oppilaitokset tekevät tiiviistä yhteistyötä alueen kehittämiseksi." kuva: esa ylikoski – Maakunnallisestikin on hyvä, että saadaan EU-tuet jaettua mahdollisimman tasaisesti eri alueille. On myös hyvä, että kunnat, joiden problematiikka on samankaltaista, ovat samalla kehittämisalueella. Rahoitustyökaluja yhä enemmän yr ityksille Uusia ohjelmakausia suunnitellessa pyritään aina myös Varsinaisen kehittämisstrategian koostamisesta ja kirjoittamisesta ovat tähän mennessä vastanneet kehittämispäällikkö Hanna-Leena Pihlajaniemi ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Vesiluoma. Kehittämisstrategian työstämistä jatketaan osallistavalla menetelmällä kunhan Maa- ja metsätalousministeriö avaa varsinaisen haun. – Suunnittelussa on koko ajan mukana osallistaminen. Periaatteessa kenellä tahansa on mahdollisuus kommentoida kehittämisstrategiaa. Tulemme kiertämään ensi vuoden puolella kaikki alueen kunnat, lisäksi luonnos kiertää kaikkien kuntien valtuustot, Pihlajaniemi kertoo. Kehittämisstrategia on myös nähtävillä eri vaiheissaan Suupohjan kehittämisyhdistyksen verkkosivuilla. Suupohjan Kulttuuriyhdistyksellä on uudet haasteet edessä Tämä syksy on ollut sanan varsinaisessa merkityksessä muutoksen syksy. Kunnissa painitaan erittäin isojen asioiden äärellä. Ensi vuoden budjetteja laadittaessa tulee löytää miljoonien eurojen säästöt, jotta kuntalaisille voidaan taata kaikki vaaditut peruspalvelut. HENNA TOIVOLA Suupohjan Kulttuuriyhdistys ry toiminnanjohtaja Uudessa maaseutuohjelmassa kulttuurilla on merkitystä T S ämä syksy on myös vaikuttanut Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen tulevaisuuteen. Kuntien tiukat säästökuurit ovat johtaneet siihen, että seudullisen kulttuurityön kehittäminen on tullut jonkinlaisen tien päähän ja on pohdittava tulevaisuutta uudella tavalla. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminta jatkuu vielä vuoden 2013 loppuun saakka kuten tähänkin asti, mutta siitä eteenpäin tilanne on vielä avoin. On löydettävä toiminnalle uudenlainen rakenne ja uudet rahoituskanavat, jotta yhdeksän vuoden työ saisi ansaitsemansa jatkon. Mihin säästöt mahdollisesti johtavat Kuntien säästäessä tasapuolisesti kaikkialta, on mahdollista, että kuntien yleiset kulttuuritoimet häviävät kohta kokonaan niiden pienten resurssien myötä. Siinä tilanteessa kaikki vastuu kulttuurista siirtyykin kolmannelle sektorille eli yhdistyksille ja harrastelijoille, jotka toimivat miltei poikkeuksetta vapaaehtoisvoimin ja harrastajanäkökulmasta. Tapahtumia ja toimintaa varmasti järjestetään, mutta vain jos löytyy aktiivisia ihmisiä, jotka jaksavat omaa aikaansa tähän laittaa. Vuonna 2003 kunnissa nähtiin seudullinen kulttuuriyhdistys todella tärkeänä uupohjan Kulttuuriyhdistys on saanut kunnian edustaa seudullista kulttuurikenttää aikoinaan, kun tämän hetkistä ohjelmakautta 2007-2013 valmisteltiin. Sama kunnia sai jatkoa kuluvana syksynä, kun uutta maaseutuohjelmaa alettiin suunnitelemaan. Saimme vetovastuullemme Aktiivinen asukas -teemaryhmän, jossa aiheena olivat kulttuuri, viestintä ja kehitystyö. Tarkoituksena on, että tulevallakin ohjelmakaudella kulttuurihankkeille on budjetoitu rahaa ja niiden toteuttaminen Suupohjan alueella on mahdollista. ” Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminnan jatkumisella pystyttäisiin turvaamaan alueellamme ympärivuotinen ja ammattitaitoinen kulttuuripalveluiden tarjonta." Suupohjan alueella on käynnissä olevan ohjelmakauden aikana toteutettu kolme Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen koordinoimaa kulttuurihanketta. Hankkeiden kautta rahaa alueelle on tullut reilut 214 000 €, josta kuntarahan osuus on ollut noin 36 000€. Tämä summa on melkoinen suhteutettuna Suupohjan alueen asukaslukuun tai maantieteelliseen kokoon. Nyt kuitenkin päällimmäiseksi huolenaiheeksi on nousemassa huoli tulevasta – kuka koordinoi kulttuurihankkeita, jos Kulttuuriyhdistyksen toiminta lakkaa? Tällä hetkellä Suupohjan ylikuntarajoja toimivana tahona. Nyt vuonna 2012 tämä usean vuoden uurastus on koettu tarpeettomaksi, vaikka nimenomaan tässä tilanteessa kaikenlainen yhteistyö tulisi nähdä mahdollisuutena yhdistää resursseja ja löytää uusia tapoja toteuttaa palveluja. Suupohjan Kulttuuriyhdistyksen toiminnan jatkumisella pystyttäisiin turvaamaan alueellamme ympärivuotinen ja ammattitaitoinen kulttuuripalveluiden tarjonta, johon muuten pienillä tai olemattomilla resursseilla ei pystyttäisi. Kulttuuriyhdistys on selkeästi aktiivisin kulttuurihankkeiden toteuttaja ja seudullisen kulttuurikentän kehittäjä seutukunnassamme. Kuntien eroilmoitusten myötä, Kulttuuriyhdistyksen tulevaisuus on vielä täysin avoin vuoden 2014 alusta lähtien. Ilman pohjarahoitusta ja yksityistä rahoitusta ei hankkeita haeta saatikka toteuteta. Ja ilman kuntien jäsenmaksuja, joista Kulttuuriyhdistyksenkin hankkeiden pohjarahoitus on kertynyt, emme voi muuta kuin haikailla hakematta jäävien EU -rahojen perään. Uusi kasvo tar ttuu haasteisiin Kulttuuriyhdistyksessä on sisäisestikin muutoksien vaihe meneillään. Olen jäämässä joulukuun puolivälissä äitiyslomalle ja sijaisekseni on valittu Kirsti Vuori Kauhajoelta. Ensi vuoden haasteet silmällä pitäen, toivoisinkin nyt teiltä kaikilta kulttuurin ystäviltä ideoita, kannustusta ja eritoten sitä kuuluisaa yhteisöllisyyttä, jotta pystyisimme takaamaan seudullisen kulttuurityön ja sen kehittämisen jatkumisen myös tulevaisuudessa. Suupohjalainen TALVI • 2012-2013 20 YHTEYSTIEDOT Isojoen kunta Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2013! Teollisuustie 1 64900 Isojoki Puh. (06) 2413 2000 Fax. (06) 263 1317 s-posti: [email protected] www.isojoki.fi Kar ijoen kunta Kristiinantie 3 64350 Karijoki Puh. (06) 2413 5900 Fax. (06) 268 0674 s-posti: [email protected] www.karijoki.fi Kauhajoen kaupunki Kauppaoppilaitos iskee ajan hermoon - Peliala on tätä hetkeä ja tulevaisuutta Suupohjan ammatti-instituutin kauppaoppilaitos astuu koulutuksen eturintamaan tarjoamalla ensi syksystä alkaen pelialaa ohjelmistotuotannon koulutusohjelmassaan (datanomi). Ala on tulevaisuuden ala maailmalla ja tekijöitä tarvitaan. koulutusjohtaja S Koulutus pelien tekijöille – Tärkeää on osata kuvakerronnan perusteet. Peleissä on elokuvallisia elementtejä, jotka pitää hallita, siksi kuvakerronta on tärkeää, sanoo videotuotannon lehtori Tomi Saarijärvi. Tutkinnon suorittanut voi Kur ikan kaupunki PL 500 (Asematie 8) 61301 Kurikka Jur van palvelupiste PL 5 (Koulutie 8) 68301 Jurva Puh. (06) 451 3555 Fax. (06) 2413 4490 s-posti: [email protected] Teuvan kunta PL 25 (Porvarintie 20 A 4) 64700 Teuva Puh. (06) 2413 4000 Fax. (06) 2413 4490 s-posti: [email protected] www.teuva.fi hannu vainionkulma uomeen tarvitaan lisää Rovioita. Pelit myyvät ja kiinnostavat maailmanlaajuisesti. – Vain taivas on rajana millaisia pelejä tehdään, kertoo Tieto- ja viestintätekniikan lehtori Margit Haapamäki kauppaoppilaitokselta. Koulutuksessa perehdytään pelituotannon prosessiin ja käydään läpi eri vaiheet käsikirjoituksesta graafiseen suunnitteluun, pelin toteutukseen, pelimoottoreiden käyttöön ja 3D -mallinnukseen. Myös videokuvaus, valokuvaus ja multimediatuotanto kuuluvat opinto-ohjelmaan. PL 500 (Hallintoaukio) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 2000 Fax. (06) 2413 2009 s-posti: [email protected] www.kauhajoki.fi Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä PL 112 (Teknologiapuisto 1) 61801 Kauhajoki Puh. (06) 2413 2000 Fax. (06) 2413 3806 s-posti: [email protected] sek.suupohja.fi Pelien tekijöitä tarvitaan. Ensi kevään yhteishaussa on mahdollista hakea pelialaa opiskelemaan. Kuva: Joni Rinta-Möykky toimia pelisuunnittelijana, -testaajana ja -ohjelmoijana sekä 3D-mallintajana. Tutkinto antaa myös hyvät valmiudet jatko-opiskeluun pelialalla. – Oppiminen vaatii aitoa paneutumista koulutukseen. Opittuja ammattitaitoja hyödynnetään jo nykyisin varsin laajasti: teollisuudessa, 3Dmallinnuksessa, julkishallinnossa, useilla koulutusaloilla, listaa Haapamäki. Opiskelemaan hakeville ja tuleville haluaa koulutusjohtaja Han- Suupohjan seutukunnan asukaslehti nu Vainionkulma puolestaan viestittää, että opiskelu voi olla hauskaa, mutta se ei ole kuitenkaan leikkimistä taikka pelaamista. Koulutus valmistaa pelien tekijöitä, ei pelaajia. Koulutus kestää kolme vuotta. Pelialaan suuntaavaan ohjelmistotuotannon datanomikoulutukseen haetaan ensi kevään valtakunnallisessa yhteishaussa. Nuorisoasteen koulutus käynnistyy ensi syksynä ja aikuisten vuotta myöhemmin. Suupohjan Kehittämisyhdistys r y Teknologiapuisto 1 61800 Kauhajoki Puh. 020 7470 205 Fax. 020 7470 210 s-posti: [email protected] www.suupohjankehittamisyhdistys.fi Suupohjan Kulttuur iyhdistys r y VT. Toiminnanjohtaja Kirsti Vuori Porvarintie 26 A 64700 Teuva Puh. 050 4679 503 s-posti: [email protected] www.suupohjankulttuuriyhdistys.fi
© Copyright 2024