Vanhuuskuolema

Vanhuuskuolema
Minna Löppönen
LT, yleislääketieteen ja geriatrian el
Ayl, Härkätien sosiaali- ja terveyspalvelut
Konsensuslausuma 2014: Vanhuuskuolema
3.-5.2.2014 Hanasaari; Duodecim ja Suomen Akatemia
(Duodecim 2014; 130:115-123)
1. Mikä on vanhuuskuolema?
2. Mitä kuolemassa tapahtuu?
3. Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja oikeudet?
4. Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?
5. Miten iäkkään ihmisen elämää ja kuolemaa arvostetaan?
6. Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen
Elinaika pitenee
Miehet
Naiset
1910 lopulla
43 v
49 v
1990
70,9
78,9
2013
77,8
83,8
• V. 2013
• Syntyi 58 134 elävää lasta
• Kuoli 51 472 henkilöä (+ 6662)
• 100+ vuotiaita n. 350 henkilöä
Vanhuspalvelut ja kuoleminen
• Kuoleman siirtyminen vanhempaan ikään tapahtuu samanaikaisesti
palvelujärjestelmän muuttuessa: lyhyet hoitoajat, kotona
mahdollisimman pitkään, palveluasumisen kasvu
• => vanhuspalveluissa on huomioitava myös laadukas elämän
loppuvaiheen hoito
Kuolinpaikka
• Terveyskeskuksessa kuolee lähes joka toinen vanhus, seuraavaksi
yleisintä on kuolla kotona tai yleissairaalassa, 10% kuolee
kunnallisessa vanhainkodissa, 5% yliopistosairaalassa
• Siirtymät hoitopaikkojen tai kodin ja hoitopaikan välillä ovat tavallisia
kuolemaa edeltävina kuukausina
• Tehostetussa palveluasumisessa olevilla siirtymiä on kaksinkertaisesti
verrattuna vanhainkodeissa asuviin. Ei ole tdn että siirtymien pääsyy
olisi lääketieteellinen hoidon tarve
• Hoidon jatkuvuus on suuri haaste: ympärivrk hoidon yksiköiden halua
ja kykyä hoitaa vanhaa ihmistä elämän loppuun saakka on
parannettava
Kuolinsyyt v. 2012
• Yli 65-vuotiaita kuoli eniten (43 %) verenkiertoelinten sairauksiin.
Suurin tautiryhmä oli sepelvaltimotauti, johon kuoli lähes joka neljäs.
• Miehillä 2. yleisin kuolemansyyryhmä oli kasvaimet (keuhkosyöpä,
eturauhassyöpä) ja 3. yleisin dementia
• Naisilla dementia oli 2. yleisin kuolemansyy, johon kuoli 20% iäkkäistä
naisista. 3. yleisin syy oli kasvaimet (keuhkosyöpä, rintasyöpä).
• Tapaturmaiset kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat n. 800 yli 75vuotiaan kuoleman
Mikä on vanhuuskuolema? Mitä kuolemassa
tapahtuu?
• Vanhuuskuolema on ensisijaisesti biologinen käsite
• Kun elimistön rappeutuminen etenee riittävän pitkälle, yksilö kuolee
• Termi hauraus-raihnausoireyhtymä (HRO) kuvaa tätä kuolemaa
edeltävää tilannetta
• HRO:ää potevien elimistön stressinsietokyky on heikentynyt, mikä lisää mm
vajaatoimintojen ja kuoleman riskiä. Stressinsiedon heikentymisen taustalla
on useiden elinjärjestelmien reservien vähentyminen (lihaksisto, luusto,
verenkierto, hormoni- ja immuunijärjestelmä)
• HRO kliininen kuva: tahaton laihtuminen, subjektiivinen uupumus, vähäinen fyysinen
aktiivisuus, hitaus ja lihasheikkous
Saksela E; Duodecim 2014;130:1843-50
Mitkä ovat kuolevan vanhuksen tarpeet ja
oikeudet?
• Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tulee turvata kuolevan
vanhuksen laadukas palliatiivinen hoito ja saattohoito tämän omassa
hoito- ja asuinpaikassa. Se edellyttää riittävää osaamista ja
resurssointia.
• Vanhusten parissa työskentelevien ammattilaisten geriatrista ja
gerontologista osaamista tulee vahvistaa
• Yo, amk, oppilaitokset: palliatiivisen ja saattohoidon opetusta.
Erikoistumistutkintoja.
• Vanhuksia tulee rohkaista hoitotahdon ilmaisemiseen
Vanhuus ja hoidon etiikka (Etene 2008)
Vanhuksella on oikeus hyvään oireenmukaiseen hoitoon ja arvokkaaseen
kuolemaan.
Vanhuksen hoitotahtoa on kunnioitettava.
Hoitolinjauksen päätökset on syytä tehdä hyvissä ajoin yhdessä ikääntyneen tai hä
nen läheistensä kanssa kunnioittaen vanhuksen omia toiveita ja elämänarvoja.
Yksilöllisesti valitun hoitolinjan selkeä dokumentointi helpottaa hoitohenkilöstön
työtä, vähentää omaisten ahdistusta ja lisää vanhuksen hyvinvointia.
Hoitoneuvottelu
• Potilaan toiveet ja tarpeet
• Riittävän ajoissa
• Omaisten mukanaolo
Hoitotahto
Suullinen tai kirjallinen tahdonilmaisu
Vapaamuotoinen tai esim THL:n tai Muistiliiton mallilomake
Hoitotahtoa voi muuttaa ja sen voi peruuttaa
Syksystä 2014 voi kirjata kansalliseen sähköiseen terveysarkistoon
Hoitotahdossa ilmaistu kieltäytyminen tutkimuksista ja hoidosta sitoo
hoitohenkilöstöä, ellei ole aihetta olettaa, että henkilön tahto on
muuttunut
• Vain harvat suomalaiset ovat laatineet kirjallisen hoitotahdon (Euroopassa
10-26%, USA ad 70%)
• Hoitotahto ennustaa kotona kuolemista CV-potilailla muttei sairaalasiirtoja
10 v seurannassa (Karppinen et al EGM 2014)
•
•
•
•
•
Muistipotilaan saattohoidon
erityispiirteitä
• >80% pitkäaikaishoidossa olevaista potilaista on
dementoituneita
• 12 000 demen apo lasta kuolee vuosi ain, :lla
pitkälle edennyt dementia
• Jäljellä olevaa elinaikaa vaikeaa/mahdotonta
ennakoida
• Muistipotilaan mielipidettä hoitoratkaisuihin ei voida
kysyä
• Eri muistisairauksissa erilainen taudinkulku
• Saattohoidon toteuttaminen on usein miten selkeää,
kunhan hoitolinja on päätetty
Sijaispäättäjä
• Edunvalvontavaltuutuksessa (www.maistraatti.fi)
ihminen voi valtuuttaa toisen henkilön ottamaan
kantaa hoitoon liittyviin asioihin, esim. DNRpäätöksiin, loppuvaiheen antibioottihoitoihin jne
• Vaikka sijaispäättäjää ei olekaan laissa, lääkärin on helppo keskustella hä
nen kanssaan potilaan hoidosta, koska hänellä on asiaan valtuutus
• Englannissa sijaispäättäjä on laissa (Mental Health Act)
Kuolevan vanhuksen hoito
- Fyysisten oireiden hoito
• Havainnointi, dokumentointi
• Mittarit (esim. PAINAD)
• Hoidon teho ja mahdolliset haitat
- Psykososiaalinen tuki
- Olemassaolon kysymykset ja
hengellinen tuki
- Läheisten tarpeet
Miten vanhuksen kuolinsyy on tutkittava?
• Nykyistä lainsäädäntöä kuolemansyyn selvittelystä voidaan pitää
riittävänä
• Lääketieteellisiä ruumiinavauksia on tärkeää tehdä diagnostiikan ja
hoidon laadunvarmistuksen parantamiseksi sekä lääketieteellisen
tiedon lisäämiseksi
• yhteistyön tiivistäminen poliisin, hoitavan lääkärin ja oikeuslääkärin
välillä parantaa kuolemansyyn selvittelyn tasoa
Kuolemansyyn selvitys
Vuosi
Oikeuslääketieteellinen
Lääketieteellinen
1975
14,5%
20,7%
1995
18,6%
12,4%
2008
24,9%
7%
• Vanhuksen kuolemassa (laitoskuolemassa) oikeuslääketieteellinen
selvitys yleensä kun kyseessä on tapaturma, kaatuminen,
toimenpiteen yhteydessä, mahd hoitovirhe, omaisten
tyytymättömyys ja myös silloin kun ei ole diagnosoitua vakavaa
sairautta (muista itsemurhat; 70+ n. 100-120 henkeä vuodessa)
• Ei ole selvää, kuinka tarkkoja kirjatut kuolinsyyt, etenkään tauteihin
liittyvät, ovat hyvin vanhoilla. Tilastokeskuksen tietojen mukaan yli
75-vuotiaille tehdään nykyisin noin 5000 – 6000 ruumiinavausta
vuosittain.
• Kuolemansyy on siis useimmiten kliinisen päättelyn tulos. Näin on
asia nuoremmillakin, mutta vanhuusiässä päättelyä voi vaikeuttaa
monien samanaikaisten sairauksien esiintyminen.
Miten vanhan ihmisen elämää ja kuolemaa
arvostetaan?
• Kuolemaa korkeassa iässä voisi pitää merkkinä onnistuneesta
hyvinvointiyhteiskunnasta
• Vanhuksia hoitavilla yksiköillä tulee olla riittävät valmiudet, jotta
turhilta siirroilta hoitopaikasta toiseen vältytään
• Viihtyisä hoitoympäristö tukee vanhusten hyvää hoitoa
• Yksilöllisyyden, kulttuuritaustan ja vakaumuksen huomioiminen on
osa kuolevan vanhuksen arvostamista
• Ihmisarvoa kunnioittavalla asenteella on suuri merkitys kuolevan
vanhuksen hyvinvoinnissa
Vanhuksen kuolintoive ja siihen vastaaminen
• Kuolemasta täytyy puhua ja keskustella
• Vanhuksen kuolintoiveet tulee kohdata ja niitä täytyy kuunnella
• Läheisten tai vapaaehtoistyötekijöiden osallistuminen saattohoitoon
vähentää kuolevien vanhusten yksinäisyyttä
• Kuolintoive ei yleensä tarkoita toivetta hoidosta luopumisesta, oireita
voidaan lievittää
• Lempeä ja asiallinen keskustelu kuolemasta ja kuolemisesta vähentää
pelkoa
Konsensuspaneeli on huolissaan suomalaisessa yhteiskunnassa
vallitsevasta kielteisestä suhtautumisesta
vanhuuteen. Raihnaistuvaa vanhusta ei arvosteta.
Vanhuuskuolemaa korkeassa iässä voisi kuitenkin pitää merkkinä
onnistuneesta hyvinvointiyhteiskunnasta. Vanhusten parissa
työskentelevien ihmisarvoa kunnioittavalla asenteella on suuri
merkitys kuolevan vanhuksen hyvinvoinnissa.
Vanhuksella tulisi olla oikeus kuolla pysyvässä hoitopaikassa ja
tarpeettomia siirtoja hoitopaikkojen välillä elämän loppuvaiheessa
tulisi välttää. Kotona saattohoidossa olevalle vanhukselle tulee
varmistaa vaivaton pääsy tukiosastolle ilman tarvetta
päivystykseen. Viihtyisä ympäristö on vanhukselle tärkeä, ja se
tukee myös omaisten ja hoitohenkilökunnan hyvinvointia ja
jaksamista.