8.
JOHAN ADOLF BAHR, ( JANI\E TAI JOBBEN )
I
12.06.1829 Seiniijoki - 18.03.1896 Helsinki
Jobben oli pienikokoinen, mutta omasi suunnattomat ruumiinvoimat, joista
perimiitieto kertoo iillistyttiivii tarinoita. Granit-Ilmoniemen "Sukukuvastossa" on
kuva J.A.Biihristii ja hiinen ensimmiiisestii vaimostaan Karolinasta.
Aloitettuaan tycinteon isiinsi tytipajoissa Jobben yleni22-vuotiaana konttoristiksi
Seiniijoen ruutitehtaalla. Vuoden 1860 kirkonkirjoissa hiinet mainitaan konttoristina
ja neljii vuotta mytihemmin maakauppiaana. Lapualla hiin omisti Tynjiiliin talon.
Muutamaa vuotta myiihemmin hiin muutti Alavudelle Rtiyskiin sotilasvirkatalon
vuokraviljelijiiksi. Hiin rakennutti rappioituneelle tilalle komean kaksikerroksisen
asuinrakennuksen. Hiin toimi my6s kauppiaana. Katovuosien 1866-1867
seurauksena perheen taloudellinen tila heikkeni. Karolina-rouvan tiedetiiiin
koettaneen hankkia tuloja perheelle kirjoittamalla tiisin eriiiin tuomarin papereita.
Tilanne jatkoi heikkenemistAiinja iiidin kuollessa 1875 perhe hajaantui siten, ettii
neljii nuorinta tytiiftA otettiin kasvateiksi eri perheisiin. Perheen hajoaminen oli tietysti
traagista, mutta jokainen lapsi sai hyviin kodin.
Vuoden kuluttua niiistii tapahtumista Jobben avioitui leipurina vaurastuneen
leskirouva Fanny Neppenstriimin kanssa. Seuranneessavararikossa kumpikin
aviopuoliso menetti omaisuutensa.
Perhe muutti Jyv?iskyliiiin 06.07.1883. Fanny-rouva oli tarmokas ja ympiiristtinsii
suosima, mutta sukulaisten kesken kovin siirmikiis, niin ettii h2injoutui epiisopuun niin
miehensii kuin mytihemmin poikansa Gtjstankin kanssa. Puolisot muuttivat erilleen
asumaan.Jobben eli vanhoilla pdivilldiin vaikeissa taloudellisissa oloissa murtuneena
miehenii elettyii2in viikeviisti ja vaihdellen toimialaa, milloinkaan tiiyttii tyydytystii
saamatta.
OleskellessaanpoikansaAlfonsin luona Jobben sai tuberkuloositartunnan,jonka
seurauksenahlin kuoli 67-vuotiaana. Viimeiset elinvuotensa hiin asui Helsingissii
parantumattomien sairaitten hoitolassa, joka oli vastapiiiit?iDiakonissalaitosta. Paikan
siellii hiinelle kustansi viivy Josef Stenbiick.
Jobben Biihrin perilliset muodostavat niin kutsutun Alavuden sukuhaaran.
2.
Nicolai ErnstBiir, 24.02.1800K6iipenhamina- 23.O9.1857Seiniijoki
Tynnyrimestari,tehtailija
Laihia - 03.1881
SofiaElisabeths. Jernberg,12.03.1802
3.
I puoliso27.12.1855
Alavus
Karolina(Liina)Elisabeths. Griinfors,05.07.1831
Vaasa- 13.04.1875
ItI A
II puoliso12.11.1876
FannyEmilia Neppenstriims.Ingman, - 31.12.1927Jyviiskyl?i
(iatkuu)
4.
I JosefStenblick"27.01.1800- 11.10.1852,
Vaasanhovioikeudenasessori
liiti eaeUamainitun,luultavasti niirpitiliiinen, taloudenhoitaja
tr GustafHenrik Ingman, 1799 - 1842,Kauhavankappalainen
FredrikaChristina s. Biickvall. 1806- 1882
5.
tr
l. Emst JohanAlfons, 25.10.1E56Seiniijoki- [email protected]
z.Karl EdwardWaldemar, O1.04.1858
Seinlijoki- @.06.1859Seiniijoki
3. SofiaEvelina, 23.01.1860Seiniijoki- 15.01.1922Viipuri
4. Anna August4 25.07.1862Sein?ijoki- 10.03.1949Helsinki
5. Mathilda ElisabetRosina, 01.07.1864Seinljoki - 19.05.1865haud.Lapualle
6. Wivi Katharina, 19.12.1866- kuoli pienenii
7. Elli @llen) Maria, 25.02.1868Alavus - 22.06.1949Vaasa
8. EdittrJohanna,14.06.1870Alavus- 05.08.1948
Vinat
9. SigneKarolina, 16.06.1872Alaws - 12.06.t873Alavus
10.Pikku Julia (Lilli), 27.06.1874Alavus - 26.08.1953Kerimiiki
I1. GustafAdolf (Gdsta/Poju),
Alavus- 09.1l.I9l4 Sahalin
07.12.1878
InB
9.
ERNSTJT]LIUS BAHR
I
23.07.1831Seindjoki- 05.12.1901Veteli
E.J.Bah kiivi VasaHiigre Elementiirskolaaainakin vuonna 1843.HAnfii ei kuitenkaan
mainitakoulunmatrikkelissa(L.L.Lauren,VasaTrivialskola). Miss6iintapauksessa
hiin ei niiytii kiiyneenkoulualoppuun,silli jo seuraavana
vuonna,vain 13-vuotiaana,
h:in ryhtyi Seiniijoenruutitehtaankonttoriharjoittelijaksi ja nrli konttoriapulaiseksi
(bokhillare) noin vuodenkuluttua.
Vajaan 19 vuodeniiissii,siis alaik?iisenii,
hiin meni naimisiinpatruunaWasastjernan
takuulla itseiiiin l2ihes7 vuotta vanhemmanAnna Lindrothin kanssa. Samoihin
y.m. omistaman
aikoihin hiinelleuskottiinserkkunsaGustafAugustWasastjennan
Kiimingin rautaruukin(Karstulassa)
isiinntiitsijiintoimi. Vuonna1856hiin muutti
Inhan (alk. Gustafsforsin) rautaruukinhoitajaksi.
jiirvimalmistarautaaliihiseuduntarpeisiin.
Inhanruukki valmisti menestyksekkiiiisti
UpporikasWasastjerna
teki vararikonsuurtenliikeyritystenepiionnistumisen
vuoksi.
ja
Pakkohuutokaupassa
15.07.1870osti ruukin maineen(77 tynnyrinalaa),sahoineen
myllyineenoluttehtailijaChristianv.Biir. Uusi omistajamyi 17.09.1872puolet
ruukistaserkulleenErnstJuliusBiihrille, joka otti vastatakseen
puolestaruukin
veloista.
EnsimmiiisetparikymmentAvuottaolivat E.J.Biihrinperheenonnellisintaaikaa.
Inhassaheidiin kiiyttissiiiin kauniin virran rannalla oli tavattomankomea
kaksikenoksinenialo. Kummassakinkerroksessaoli kymmenenhuonetta,joskaan
yliikertaa ei laitettu asuttavaankuntoon.
Tehdastoimintamenestyialuksi hyvin. Mytihemmin tulokset viihitellen
heikkeniviit,osaksivarmaansiksi, ettii raudanvalmistusjiirvimalmista yhii heikommin
kykeni kilpailemaanmuiden valmistustapojenkanssa,osaksisiksi, ettii lZihelliiolevista
jiirvistii malmi loppui. Albin Wasas{ernaosti 1879ErnstJuliukseltatiimiin osuuden.
Viimemainitun taloudellinen tilannejohti 1881vararikkoon,jolloin kuitenkin
saamamiehetsaivatkaikki saatavansatakaisin.
Tiimiin jiilkeen E.J.Biihr oli Ahlstriim-yhtiiin Kauttuanrautatehtaanisiinntiitsijiinii .
Tehdasoli rappiolla. E.J.Biihr sai tuotannonhuomattavastilisiiiintym2iiin,mutta kun
taloudellinentulos ei heti ensimmiiiseniivuonnaollut tyydyttiivii,sanottiinhiinetirti.
Tiimiin jiilkeen hiin ryhtyi MaalaistenPaloapuyhtiiinLaukaanpiirin asiamieheksija
muutti 1882 Jyviiskyliiiin.
ja huumorintajuinen,
E.J.Bahroli luonteeltaanhiljainen,hyvtintahtoinen
muttajoskus
kiivas. Erityisestihiin harasti hyviinjiidestystii.Ennenvararikkoahiin sairasti17
jota hiin paransipellavansiemenillii.
vuotta vatsahaavaa
tai mahakatarria,
Vuonna 1865perhettiikohtasivatraskaatsurutkun he ensintammikuussamenettiviit
keuhkokuumeeseen
kesiiniitulirokkoonja
2-vuotiaanpojanja seuraavana
kurkkumdtiiiinkolmenviikon sisiillii yhdentyttiirenja kolme poikaa,iatfiAn 3-11vuotiaita.
OllessaantyttiirensiiJulianluonafiimiin Naimi-tyttiirenhiiissiiEmst Julius satastui
joka mursihiinenvoimansaja, josta hiin ei koskaantiiysin
keuhkokuumeeseen,
jossakuoli
toipunut.Pari vuotcahiin vaimoineenasuiJulianluona Vetelin pappilassa,
1901.Ern-stJuliusBiihr on Inhansukuhaaran
kantaisii.
(iatkuu)
2.
Nicolai ErnstBiibr, Z4.O2.I8OO
Kiitipenhamina- 23.O9.1857Seiniijoki
Tynnyrimestari,tehtailij a
SofiaElisabeths. Jernberg,l2.O3.l8OZ
Laihia- .03.1881
3.
Puolrso '26.1',2.1449
Anna Lovisa (Louise) s.Lindroth, 12.09.1824Vaasa - 04.06.1910 ,zihtliri
Isiin kuollessa Anna oli 6-vuotias. Onneksi perheellti oli oma talo Vaasassaja isiin iiiti
, tarmokas Beata Liirka, talontytiir MustasaarenBdlestii, asui samassatalossa.Anna
oppi jo lapsenalukemaan, kirjoittamaan ja laskemaan. Myiihemmin hiin toimi
kotiapulaisena varakkaissavaasalaisperheissiikuten Hiigglundeilla ja Willebrandeilla.
Ennen naimisiin menoaan hiin oli "hushillsmamsellina " hoitamassa vanhaa
Wasastjernaatiimiin kuolintaudissa.
K.J.Kalliala muistaa suomeakin puhuneen mummunsa olleen lyhyehkiin, ei kauniin,
mutta olennoltaan tavattoman sydiimellisen, vilkkaan ja hilpeiin. "Laskettaessaanyli
kivien ja kantojen" htin teki hupaisia kielivirheitii. Ruukinpatruunan suuren talouden
piiiinii hiinen uutteruutensaja neuvokkuutensa ovat olleet vertaansavailla. Hiin on
ollut hyvin vieraanvarainen ja ktiyhille erittiiin antelias.
4.
JohanPetter Lindroth, 10.fr4.I792Vaasa- 06.07.1830Marseilles
Merimies,kuoli jonkinlaiseenruttotautiinja haudattiinMarseillesinedustalle.
KatharinaJohansdotter,05.08.1797Niirpitt - Vinat
5.
Kuolleenasyntynyttytiir, 02.10.1850
1. JuliaNannySofia, 07.10.1851 Karstula- 09.09.1931 MiinftA
2. ErnstChristianAlfred, 11.03.1854M,inttii - 08.07.1865AtrUiri
3. Karl Johan. 21.02.1856Miinfta - 17.06.1865Atrt:iri
4. Hilma catharinacharlotta, 21.06.1858
A,htiiri- 19.09.1940
Rauma
5. HuldaLouiseAugusta, 27.12.1860Atrtliri - 30.06.1865Atrciri
6. RichardEdvardJulius, I9.L2.I862titrttiri - 22.06.t865,ti,trtiri
7. ErnstAugustEmil, 30.11.1864
Ahtiiri - 15.01.1865
Atrtarl
8. Aina Ines Emilia, 22.O8.l866litr*iri - 14.04.1940Helsinki
9. Edvin Ossian. 23.O8.I872,t\hCiri- 13.12.195IJvviiskvlii
10. FREDRIK CHRISTIAN BAHR
I
1833Seiniijoki- 1853Seiniijoki
Toimi Kuortaneellahenkikirjoittaja Larickin apulaisena.
Kuoli 2O-vuotiaanakiitiiviiiin keuhkotautiin.
Naimaton
,
Nicolai ErnstBiihr, 24.02.1800Ktiiipenhaminu- Z:.Ol
Tynnyrimestari, tehtailij a
SofiaElisabeths. Jernberg,12.03.1802
Laihia- 03.1ggl
3.
4.
5.
III
11. AUGUSTA CHARLOTTA BAHR
III
1
26.09.1835 Seiniijoki- 10.05.I 868Seiniijoki
Em?innditsijiiserkkunsaGustafAugust WasastjernanNygird-nimisellii tilalla.
Seiniijoella.
Kuoli 35-vuotiaanaverensyiiksyyn,joka arvattavastijohtui keuhkotuberkuloosista
Naimaton
2.
Nicolai Ernst Biihr, 24.02.L800Ktitipenhamina- 23.09.1857Seiniijoki
Tynnyrimestari, tehtailij a
SofiaElisabeth s. Jernberg,12.03.1802Laihia - 03.1881
3.
4.
5.
12. KARL GUSTAF BAHR
NI
I
24.0I.1838 Seiniijoki - 03.05.1863Alavus
Asui Alavudella nimismies E.G.westersrtandin luona tiimiin apulaisenaja oli
kihloissa
tiimiin tyttiiren kanssa.
Morsian Rosa oli syntynyt 25.10.1843.
Hilflt piti vietettiimiin 06.06.1863, mutta sulhanenkuoli edellisen toukokuun alussa
kiitav2iitn keuhkotautiin_
2.
Nicolai Ernst Biihr, 24.02.1800 Kd<ipenhamina - 23.09.1857
Seiniijoki
Tynnyrimestari, tehtailij a
Sofia Elisabeth s. Jernberg, 12.O3.|BOZLaihia - 03.1881
3.
4.
).
13. NIKOLAIEDVARD
BAHR
III
I
21.07.1839Seiniijoki - .10.1867Ahtiiri
Maakauppias Alavudella. Teki vararikon , jonka jiilkeen hiin turvautui veljeensii Ernst
Juliukseen, viettAen aikaansa ahkeranakalamiehanii, surren epiionnistunutta
eliimiiiinsii ja sita, effa hiinen vaimonsa oli konkurssin jiilkeen hiinet kokonaan
hylZinnyt. Hiin kuoli keuhkotautiin sairastettuaanyhden viikon.
2.
Nicolai Ernst Biihr, 24.02.1800Ktidpenhamina- 23.09.1857Seiniijoki
Tynnyrimestari,tehtailija
SofiaElisabeths. Jernberg,12.03.1802Laihia- 03.1881
3.
Henrika Wilhelmina (Mimmi) s.Westerstrand 15.10.1844 Kuortane tai Alavus Eronnut 1867
Avioliiton mentyi hajalle Mimmi Biihr muuttiHelsinkiin ja oli senaatin valtionvarain
toimituskunnassa ensin puhtaaksikirjoittajana ja sitten arkistonhoitajana. Hiin omisti
hyvin menestyviin liikkeen Ab. M.Biihr Oy., joka toimitti kouluille
kaunokirjoitusvihkoj a ja yleisdlle patentoituja mustekyniin kuivaimia.
Avioliitosta ei syntynyt lapsia eikii Mimmi Biihr mydhemminkiiiin mennyt naimisiin.
4.
E.GustafWesterstrand
Alavudennimismies
Anette s. Aberg
).
14. AUGUSTALFRED BAHR
I
10.05.1843
Sein?ijoki- 27.05.1843Sein?ijoki
Kuolemansyy "magref'.
2.
Nicolai Ernst Biibr, 24.02.1800Kdtipenhamin
a - 23.09.1857Seiniijoki
Tynnyrimestari,tehtailij a
SofiaElisabeths. Jernberg,I2.03.l802laihia - .03.1881
3.
I
l
tr
4.
i
5.
IN
15. FREDERIK CARL CHRISTIAN VANHEMPI
BAR
IIIC
1
20.08.1841 Ktiiipenhamina - 27.11.1882Ruovesi
Olutrnestari, lienee tullut 1861 Suomeen ( merkintii Seiniijoen kirkonkidoissa).
Vuonna 1855 hiinen tiedetiiiin viel?i olleen Tanskassa. Jalmari Niemen teoksessa
SuomenBanimoteollisuuden vaiheita sivulla 31 kerrotaan , efta 1859 perustettiin
Seiniijoelle G. Wasastjernan olutpanimo. Voi arvailla, ettii Wasastjernaon kutsunut
tehtaalleen iiidinpuoleisen serkkunsa E.J.B:ihrin isiinpuoleisen serkun Christian v.
Biirin. Viimemainittu avioitui Seiniijoella 1866 Sofia Grrinforsin kanssa. Tiimiin sisar
puolestaan oli naimisissa Johan Adolf Biihrin kanssa.
Tiivis sisarusten,serkustenja langosten ketju Biirien ,Wasastjernojen,Grrinforsien
( Stenbiickien) ja Jernbergien kesken oli muodostunut Suomeen.
Kuten edellii on kerrottu, Christian v. Biir osti pakkohuutokaupastamaineen,
myllyineen ja sahoineenInhan ruukin, josta parin vuoden piiitstii myi puolet Ernst
Julius Biihrille. Seitsemiin vuotta mytihemmin tiimii puolestaan myi osuutensa, sillii
Christian v. ilmoittaa kirjeessiiiin Furuhjelmille 20.03.1879 (VA. vol.85), ettii ruukin
silloin omistivat hiin ja Gustaf Albin Wasastjerna.
He myiviit ruukin 30.04.1881 ruotsalaisille vuori-insinijdreille; Christian vanhemman
11 vuotta kestiinyt aika ruukinpatruunana oli piiiittynyt.
Jo vuonna 1875 tai 1876, lasten syntymtipaikoista piiiitellen, perhe lienee muuttanut
Ruovedelle, Ajostaipaleen kyliiiin, Vilppulan oluttehtaalle. Kirkonkirjoista lOytyy
vuosiluku 1878. Tuolloin Christian v. oli vielii Tanskan kansalainen. Perimiitiedon
mukaan hiin pani alulle Vilppulan olutpanimon ja toimi senjohtajana. 1884 panimon
omistaj ana mainitaan A.Aminoff .
Panimossatytiskenteli 7 henkeii ja se tuotti 18650 kannua olutta vuodessa,rahalliselta
arvoltaan 11 190 markkaa.
Ensimmiiisen avioliiton kaksi nuorinta lasta on merkitty Ruovedellii syntyneiksi. Aiti
menehtyi niihtiiviisti lapsivuoteeseen. Kahdeksasta lapsestaan hiin oli saattanut tuonen
kehtoon kolme, vanhimmaisen ja nuorimmaisen vain viihiin ennen kuolemaansa.
Viiden, alle lO-vuotiaan lapsen "yksinhuoltajaksi" jiiiinyt Christian v. solmi vuoden
suruajan jiilkeen avioliiton Maria s. Gelanderin kanssa.Mainittakoon, ettl Marian
iiiti ja tynnyrimestari Nicolai Ernst Biihrin vaimo olivat sisaruksia.Uuteen liittoon
syntyi 3 lasta, nuorin nuorin samanapiiiviinZi kuin isii haudattiin, joten Maria ei voinut
osallistua miehensii hautajaisiin . H:in jai yksin 8 lapsen kanssa,joista vanhin oli 13vuotias. John ja 1l-vuotias Ivar liihetettiin Tampereelle, Augusta ja Selma setdnsii
Nikolain luo Tdysiidn, jonne Kristiankin saapuurippikoulun kayryAiin.
Miehuutensa vuosina Christian vanhemman mainitaan olleen pontevan,
keskiminai senja pyyleviin.
Valokuvien perusteella hiinen voi p?iiitell?iolleen omanarvontuntoinen, hyvin
pukeutunut herra.
Suvun kesken Christian vanhemman iiilkeliiiset muodostavat Ruoveden sukuhaaran.
2.
ErnstFrederik BAr, 17.08.18I 0 Kiiiipenhamina- I 89I Ttiysii
Puuseppii
Karoline s. Haeslund,28.03.1810
Saeby- Tdysii
(iatkuu)
3.
I puoliso04.10.1866
Sofia Charlotta s. Grrinfors. 15.11.1833Vaasa - 22.01.1878Ruovesi
Valokuvat paljastavat Sofian uupuneen lapsirunsaudentaakan alle ja hiin kuolikin
lapsivuoteeseen,
Parina viimeisenii elinvuotenaan hiintii oli auttamassasisarentvtdrEvelina Biihr.
II puoliso 28.0L1879
MariaLouise (Lovisa) s. Gelander. 05.04.1842 Jurva - 13.08.1923 Virrat. Veljet
jiirjestiviit leskeksi jiiiineen Marian harjoittelijaksi Ruoveden postitoimistoon.
Seuraavanavuonna, 1883,Virroille avaffiin postitoimisto, jonka I hoitaja Mariasta tuli
ja perhe muutti sinne. Hiin jatkoi ty<itiiitn,kunnes nuorin tytiir Anna valmistui
postinhoitajaksi.
4.
5.
I Josef Stenbiick,27.01.1800- 11.10.1852
Vaasan hovioikeuden asessori
Aiti yilamainitun taloudenhoitaja Grdnfors, mahdollisesti Niirpidstii
II Michel Michelson Gelander
Lukkari
1. KarolinaKatarina,19.08.1867
Seiniijoki- 04.01.1878
Ruovesi
2. EmstJohn Waldemar,02.05.1869
Seiniijoki- 03.08.1936
Vinat
3. OnniCarl Christian,30.04.1870
Seiniijoki- 19.09.1870
Seiniijoki
4. Karl Ivar, 08.06.1871
Seiniijoki- 13.12.1939
Tampere
5. AugustaSofia, 30.06.1873
Seiniijoki- 14.04.1948
Virrat
6. SelmaMatilda, 06.01.1875
Sein?ijoki
Vinat
- 31.10.1954
7. Karl Kristian n., 16.02.1876
Ruovesi-16.06.1935
Virrat
8. OskarAlfred, 25.08.1877Ruovesi- 02.09.L877Ruovesi
9. LempiMaria, 14.10.1879
Ruovesi- 08.12.1956
Virrat
10.Karl (Kaarlo)Fredrik, 05.12.1880
Ruovesi- 01.03.1936
Karkku
11.AnnaElvira. 09.12.1882
Ruovesi-26.12.1947Ywat
16. NICOLAIERNST BAR
III D
15.02.1843Kiiiipenhamina- 30.10.1907 Ttiysd
h-kirjaimen.
Alunperin setiinsiitiiysi kaima, kunnest?imiilisiisi sukunimeens?i
ei ole tiyttii varmuutta,mutta 1889hiin sai taanA
Suomeenmuuttovuodesta
kansalaisoikeudet.
Koskenniskanoluttehtaanosakasja Mlihtisentilan isiintii Toysiissii.
Christian-veljentiiysorvoiksijiiiineist?ilapsistaMlihdsessiiovat asuneetAugusta,
Selmaja Kristian.
2.
EnrstFrederik B:ir, 17.08.1810 Kiiiipenhamina- 1891 Ttiysii
Puuseppii
SaebyKaroline s. Haeslund,28.03.1810
3.
Puoliso28.07.I876 Tanskassa
Karin Maria (tantMari) s. Jensen,O6.02.L842
Tanska - 16.03.1920Alavus
4.
Puoliso 28.07.1876 TanskassaKarinin vanhemmista emme tiedii mitiilin. Hlinen
tiedetiiiin sukuloineen Tanskassa useaankin otteeseen. Mukana on ainakin kerran ollut
Christian vanhemman Augusta -tyt?ir.
Karin Maria (tant Mari) s. Jensen, 06.02.1842 Tanska - 16.03.1920 Alavus
f.
Ttiysii- 21.09.1885
Tiiysl
1.AnnaKarolina, 16.02.1883