1. No category

r,i,
SARPARANTA
Sukulehti2
!!! SUKUADRESSILLAON MIELUISAA SAADAONMTTELUJA !!!
VANHEAIPISUKUPOLW VOI TUNTEASUKUI-AISUUDESTAANYLPEYTTA
NUOREMMATHUOMAAVATOMAN SUKUNSAMERKIWKSEN.
Adressinhinta on vain 30:-,
Voit tilala niiki useampiasamaankihetykseenesimrahastonhoitojalta
SUKUVIIRI
SINUNKIN POYDALLES] !
SUKUV]]RI ON MYOS ARVOKAS LAHJA
S U K U Y H D I S T Y K S E NJ A S E N I L L E !
virrin
vdrit
ovat sininen ja hopea.
sj-ihen on kuvattu sarpa, joka on helniikasvi
seka sauvon merenrantaa suvun LAhtokohtaa.
vj-1rin
saa rahastonhoitaj
alta tai
hinta 100: -
puheenj ohtaj al ta
otal)laoa1}tttif
oal|00f t1)iatatatoaaaf
aaoaaoto
pikkoVilberg
lehti ilmestyysukukokouksessa
02.08.1997hinta20:- totmittanut
-J-
Lukijalle !
Olen ttinci ptiivcind onnellinen , sukulehti on valmis ja Sinci olel saanut sen kiteesi. Haluan
syddmellisesti kttttid kaikkia sukulaisiani, jotka oval kiheftcineel lehteen kirjoituksiaan. Osa niistrj
on saorastaan hrjoilettu tdtd lehteci varten. Kaikissa on ncihty paljon vaivaa. Kirjoittajat ovqt
uh/anneet ail@qrsa. Kirjoituksissa nrilgy kirjoittajan persootn ja nfule henkilddn, jonka elcimcitin
fuin on syventynyt. On kuljettava yhdesui matkaq ja laydettdvci henkildn ajatusmaoilma. Tai
airnkin mirulle kivi niin kirjoittaessani omasta isoisdsttini ! Mirusta tuntui ,ettd kirjoitlaminen oli
saorastaan teraryuttista ja koin monia ahq.a-eldmyksid.
filosofian lisensiaatti Merja Saorenheimon vciildstutkimuksesta " Jos etsil
ladonmttta aikaa - Vanhuusja oman ekimcin muisteleminen".
" Muislojen krlominen on sosiaalista luovaa toiminlaa: muistoissa
painottuvat eri puolel aina sen mukaon, kenelle ja milloisessa tilanteessa
niitd kerrotaon". Hcinen mukaansa tdmd muuntutaus on mvos vksi
muistelun leropeuttisvuden vaatimus.
Tdnd wonno Suomi tdyttdd 80 wotta. Kaikki tdssd lefulessci olevat henkildt ovat olleet
taistelemassa meille itsenciisyytlri kolmessa sdassa miehel rintamalla ja naisel lottina tai
tekemcisscikodin tditci miestenkin tilalla. Kunnioitan heiddn muistoaan ia perintMcin!
Sarpmannan mtorisossa on sutankin tulevaisttus. Toivon, ettd tdmci lehti loytciisi my1s heislti
lukijansa. Olen seuranmtt monen n oren ekimcidja lodenmtt, ettd meilld on suwssa paljon kykyja
tieleen, taiteen ,tekniikan ja liikuman alalla. Olisi mieluisaa kuulla heistri enemmrin !
Puheenjohtajal@utenani olen saar l tutustua wkuun laajemmin kuin aiksisemmin. Se on ollut
anloisaa. Tehlcivdkseni jdi myos edellisten skukokousten jdlkeen kzhittaii tuotteita sawn
vaakunasta sawn pdcitdsten edellytltimcillci tavalla. Meilki on tdrkeA symboli, jola kaikh jeisenet
voivat omislcu ja Wtdd: viiri, adressija merkki. Tdrkeintci kuilenkin on suwn jasenten rakkausja
Ioi stensa hyvtikqnni nen, y hde ssti lu ontevasti vi i hlyen !
Hyvciri v kukokousta kai h l le.
Orzr'.
I'irkko Villherg
i .c (1 -- I :.,,.
-4
MARTTI ILMARI SARPARANTA r vuorEEN
1s36
soDERMAN
)
Martti Sarparanta on syntynyt 14.o1.I897 Kurikassa ja kuol.l-ut
Ylistarossa
05.01. 1983.
Vanhernmat Kurikan k irkkoherra , rovast i Berndt Israel
Soderman
ja Hilda Josefiina
(s.10.4.1850
k.5.3.1909)
Karen Vesunnin
(18.4.1864
kartanosta Hattulasta
k.23.3.1904).
l. Lapsuus
Rovasti Sodermanilla olj yhteens:i viisitojsta
lasta,joista
vain
jii tyterta
ja koJme poikaa, joista
seitsemiin e-[i tiiysi-ikiiiseksi.ne]
M a r t t i o l - i k e s k i r n m di n e n . V i j - m e v u o s i s a d a n l o p u l l a
Iasten
ja niinpa vuonna 1888
kuofleisuus
oli vielii hyvin yleistii
S6dermanin perheestd samana piiiviinii haudatti in kurkkurndtiiiin
sairastuneet
Toivo,Lenpl- ja Tuovi Koylion kirkkomaahan
samaan hautaan.
Perheen kotikieli
ofi aikakauden yleisen kdytdnnon nukaisestiruotsi,nutta
v o j - n a k k a a n s u o r n al a i s u u s a a t t e e n v a i k u t u k s e s t a
kotikieli
rnuuttui suorneksi vuosisadan viimej-sind vuosina.My6skin
Martti ehti kuitenkin
saada kotoaan hyviin pohjan ruotsin kieleen.
perheessii n5kyy selvdsti
Suonalai suusaatteen nousu rovastin
myos
nFrhpFn
laqtah
nimissl.Nimet
olivat
uusia
suomalaisia
pjlii.r"r'wno
ja Sakari.
Rauha,Toivo,Lenpi,Tuovi,Anna,Armas,Martti
Rovasti Bernt Sijderrnan siirtyi
Nurmon Seurakunnan kirkkoherran
virasta
1 . 5 . 1 8 9 8 K u r i k a n k i r k k o h e r r a k s i . N di n d a i k o i n a p a p p i l o i s s a
har jo i tetti.in
v a r s i n Ja a ' j a a m a a n v i ) j e 1 y s t i i , j o h o n l a p s e t k i n o s a I I istuivat
o m i e n k y k y j e n s d m u k a is e s t i j a n i i i n k a i k k i o p p i v a t m a a ta-[outeen ) i ittyviit
t y o t j a t o i m e t , j o s t a M a r t i - LI a e ] e m e n s e
nyohenpind vuosina oli paljon apua.
Martti menetti iiitinsii 7-vuotiaana I9O4 )a o.li vain t2-vuotj-as,
kun is5 kuoli syopden l-909.Perheen huoltajan tehtdvdt jeivat
jonka kanssa Berndt Soderman oli solrninut
Olga-teidin harteiille,
kolmannen avioliittonsa
1907.OLga Karen oli Martin Sidin Hilda
Karenin nuorin sisar.
2 . Koulut
Perheen lapsiIJ.a oli Kokkolassa koulukoti, jossa kaikki lapset
vuorollaan
kaiviviit koul-uaan. Kou lukod in ruokahuofto
hoidettiin
Kurikan pappilasta hevosella tdnne yli 2Oo kilometrin
piiiissii
sl j aitsevaan koulukotiin.
Hdn suoritti
Kokkolassa keskikoulun ja jatkoi
lukiossa Lapuan
yhteiskoulussa
kunnes siirtyi
Liikemiesten kauppaopistoon
Helsinkiin, jonka hZin suoritti
1913-1916
3 . Vapaussota
Martt]- Sarparanta Iiittyi
K u r i k a n s u oj e . l u s k u n t a a n h e t i s e n
perustamisen yhtyedesse 1917 ja toirni sen viifiaikaisena
johtalana
jonkj-n aikaa,Kun vapaussota alkoi 28.o1.191B,hiin otti
siihen osaa
ja sitten
ensin ryhndnjohtajana
j oukkueenj ohta j ana ja oti etiildpohjalaisten
rnukana Seindjoen ja Vilppulan taj,stefuissa.
l4.naaliskuuta
1918 hiinet miiiiriittiin
ensirnmeii-se]]e
sotav5nrlkkikoulun
j oka pidettiin
kurssille,
Kotiniemeltii
liihel-lii
Vilppulaa.Hiinet
ylennettiin
vdnrikiksi
26.4. 1918.
-f,-
keskeytyi Tampereen ta j-steluiden takia ia
Sotavdnrikkikoulu
21.03 lahtien
taisteluihin
Martti Sarparanta osallj,stui
Renvaldin iohtaman Ete.Ie-Pohjanmdan
everstiluutnantti
R u u t a n a - K a n g a s aI a reservipata I j oonan joukoissa rautatiel-inialfa
M e s s u k y l S j a m y o h e r n m i n2 8 . o 3 m u o d o s t e t u n 2 J i i i i r i r y k m e n t i n
\/r pataljoonan 1. komppanian j oukkueenj ohta j ana
JiiSkiir irykmentt i oli muodostettu Pohjanrnaan ia Ruotsalaisen
komentajansa
Pohjanmaan asevelvoll isjsta.Rykmentt i osalljstui
johdolla
28.3 Tanpereen valtaukseen, ensin
rnajuri c von Bonsdorffin
Messukylen kautta Kalevankankaalle ja 3.4 TammerkoskenyIi
NHsrlinnan piiiillikkonsii
kesk ikaupungi I le , jossa l.kornppania valtasi
jiiiikdrikapteeni
E. G.I4el-inin j ohdoI la.
raskajssa Tampereen
Je:ikarirykmentin menetykset erittiiin
yhteense 178 miestd kaatuneina ia
olivat
taisteluissa
h a a v o t t u n e i n a . J a l . k o m m p p a n j , a n ,j o s s a M a r t t i S a r p a r a n t a p a l v e l i ,
menetti 34 sotil-asta kaatuneina ja 50 haavottuneena'
ensirnrndisiii upseereita, koska
Niiin nopeasti oli koulutettava
katsoen Iuotava tyh.liistli '
Vdlkoinen Armeija oIi k2iytdnnoLlisesti
j
i
i
a
k
a
r
i
t
p
a
j
v
5
n
e
nousseet marhin Vaasassa ja
o
l
i
v
a
t
m
i
k
u
u
n
2
5
Hel
p
a
ikkoihin
organisoimaan,
t
i
i
r
k
e
i
m
p
i
i
n
v
a
i
n
k
a
i
k
k
e
i
n
heitii rij-tti
j
o
h
t
a
m
a
a
n
j
a
kovin niukan
t
a
i
s
t
e
l
e
v
i
a
m
a
a
n
v
a
p
a
u
d
e
s
t
a
koul-uttanaan
s
a
a
n
e
i
t
a
m
i
e
h
i
i
i
.
koulutuksen
nurl
V c l u d u s : ' ( ,^Lr c- l
h-]!!!--r
PddLLy.r
lo.
LU(]I!U^uu
kotiin,mutta
niehet palasivat
uelsinkrin
p u o l u s t u s v o j - ni e n p a l v e l u k s e e n .
\/^ tk.)i qpn
Martti
A r m c ri iJaunt t
Sarparanta
rn.ar r S S i i n
iAi
4. Sotilasura
a s e r n e s t a ri k u r s s i n v u o n n a 1 9 1 8 j a
Hdn suoritti
han suorittl
v iest iupseer ikurss in vuonna 1919 .Kadettikuolun
j
a
y
l
e
n
n
e
t
t
i
j
n
192L.
luutnantiksi
konennettunarr
"ulkopuolefta
j
i
i
l
k
e
e
n
h
A
n
et
k o m p p a n i a n p e a1 1 i, k k o k u r s s i n
Taistelukoulun
ylennettiin
L925.
kapteeniksi
majuriksi
L928-3o ja ylennettiin
Sotakorkeakou lun hiin suoritti
j
a
p u ol u s t u s l a i t o k s e n n a j u r i n v i r k a a n 1 9 3 4 .
nimitettiin
1933
rauhan aikana varsin usein ja
Upseerin tehtavet vaihtuivat
j
.
v
a
t
Sarparanta oIi useamman
Jyhytaikaisia.Martti
komennukset ol
t.iedonantokurss in johtajana, santahaminan aI iupseer ikou lussa
piiiillikkbnii.
o p e t t a j a n a , S a v o n J e a k a r j - r y k m e n tj - n j a S a v o n P r i k a a t i n
es ikuntapaa I l ikkona vuodesta 1.935 la
xarjalan sotilasfiienin
juuri talvisodan
esikuntapiiiillikoksi
miiiirAttiin
L939 I.Divisjoonan
ollessa ovel Ia
Laatokan
Martti sarparanta osallistui
Talvisodan taisteluihj-n
loppuvaiheessa franet komennettiin ensin
koiltispuolella.sodan
eri
kdyttoon, ja sieltii
Ete la-Pohj anmaan Suojeluskuntapiirin
j
i
r
t
o
jen jiilkeen juuri ennen jatkosodan alkua sairnaan
s
Suojeluskuntapi iri in,
Everst i luutnant iks r hdnet yJ-ennettiin 1941.
Kannaksella.Vuonna 1942 hanet
Jatkosotaan hdn osallistui
ja 1943 Kannaksen Ryhniin
I/JR 16:konentajaksi
siirrettiin
o s a s t o n p i i 5l . l i k o k s i .
esikuntaan operatiivisen
P i i i i m aj a n L i n n o i t u s o s a s t o n
Aivan sodan lopulla hdn sai siirron
k e n r . l u u t n . H l i g gl u n d r n a p u l a i s e k s i .
Saimaan suojeluskuntapi iriin
Lokakuussa 1944 henet siirrettj-in
j ohta j aks i, .
kotiuttarnisen
-6kunnianeuvoston
Martti Sarparanta oli Savon Prikaatin
puheenj ohta )ana 1927. savon Jiiiikiiripatali oonan kunnianeuvoston
jiisen 193 J.3.Divisjoonan
kunn iatuomioj-stuimen jHsen 1935-I938 ia
k u n n i a n e u v o s t o n p u h e e n l o h t a i a 1 9 35 - 1 9 3 8 .
Karjalan Sotilasliiiinin
muutosten
Kun jatkosota pbSttyi , puolustusvo imat joutuivat
palvel leet puolustuskouri in.Varsink in upseerit. jotka olivat
ja sit2i
voittajan
voimissa jo Vapaussodasta liihtien, jouduttiin
r n y o t i i i -l e v i e n p a i n o s t u k s e s t a e r o t t a m a a n . N d i n v a p a u t e t t r i n M a r t t i
palveluksesta
2.12.L944.
Sarparanta vakinaisesta
Edess5 oli uuden ammatin va.Iinta ja tyopaikan ets j.nte.
5 - Perne
Kirvussa 11.05.1935
Puoliso Aili Maria Latvalahti,vihitty
vanhemmat liikemies
Matti wiljan
26.04.191L.
Syntynyt Ylistarossa
ja Reetta Serafia PoIIari.
Latvalahti
Sarparanla 19.08. 1936 Diplomi- ins inoori
Lapset:Matti Juhani
Heikki Antero Sarparanta 15.L2.1937 Maanviljelijii
Sarparanta 17. o3. 1941 Apteekkari
Marja-Leena
11.05. 1951 Aqroloqi
Riitta-Liisa
SaLminen
6,Uudet anmatlt
Uudeksi kotipaikaksi
^ ,u, L^ ,1 i r- ^t -s ( J t i
p
r.^+i+i
l-
vr
icf
tuli
^r^n
Ylistaro
ja perheen asuinpaikaksi
p>i>m_5occI
r\qJu!'qLrJu.
Martti Sarparanta,siviilikoul-utukseltaan
m e r k o n o n i , n j mi t e t t i i n
j
o
h
t
a
j
a
k
s
i
KoP:n Ylistaron
konttorin
l-945.
otettu siirtoviielle-10ha
]uovutett i ink inKun til-an rnaat olisi
Tuppelan
Martti sarparanta erosi virastaan pankista 1955 ja siirtyi
oli nuoruudessaan
rsiinndksi.Nyt hiinellii oli paljon apua siitS,ettii
laa jaan maanviI jeJ ykseen'ja karjanhoitoon.
osall.istunut
kotipappilan
Tuppeian tiIaIla
oli vield 25 ha peltoa,mutta
tila
oIi rappeutunul,
koska vuokraajat oJ-ivat vain ottaneet sadot, huolehtirnasttd naan
peruskunnostu ksesta ja I annoittami sesta.
kanno+Sisukkaasti
isiintii al-koi kunnostaa maita,oj j-ttaa,raivaLa
j a kaivaa kivet. Vehitell-en hankittiin
tarpeellinen
maatalouskoneisto.
Martti sarparanta ei ensinmdiseksi hankkinut kal-l-ista
eteni
n a a t a I o u s k o n e j -s t o a , v a a n h e n e n t i s e n i i p a n k i n j o h t a j a n a
ja taloudeflisesti.
varovaisesti
Vuonna 1963 llarttj- Sarparanta luovutti
Tuppelan til.an isannyyden
jo 1800-luvulta, oli pitkiiiin
pojalleen HeikilIe.Vanha
pohjalaistalo,
asunattonana rappeutunut korj auskel-vottomaksi ja niinpA uusi asunto
vanhuudenoli viks i kankitti-in
Ylistaron
kirkolta
7. Luottamustol-net
Martti Sarparanta valittiin
Ylistaron
kunnanvaltuustoon
v u o s i k s i l g 6 a - 1 g 6 4 , K o ul u l - a u t a k u n n a n j i i s e n e n i i j a s e n v a r a p u h e e n johtajana hiin toini
:.957-I964. Lisiiksi hiin toimi valtiollistenj a kunnallisten
puheenj ohta j ana vuosikymmenen
vaalil-autakuntien
ajan.
Mirjan
Leskinen/lishykset
Ilkka
Sarparanta
7-
os. Heini6
Sarparanta
AitiniLauraMatilda
H a m e e n li n n a s s a
syntynyt
kuollut
13.10.1894
09.04.1964 Porissa
NUORIN MATILDA WILHELMIINAN JA EDVARD HENRIKSONINIEPSISTN
Aitj- on vanhaa hamalaista maanviljelyssukua
s.21 .01.1861
o1i Matilda wilhelmina Josefintytiir
Hiinen iiitinsii
j
a
1
862 Hameenlinnassa.
s
.
2
1
.
0
9
.
Vesilahdel-la
isense Edvard Henriksson
aina
Hilda-mamman sukua on voitu seurata Vesilahdella
Henen aitinsii
1500-Iuvul]e saakka
ja
Hattulasta
Hanen isansa suku on kotoisj-n Rahkoilan ratsutllalta
l
a
h
e
t
t
a
n
e
e
t
ovat
eitj-mme esi-isdt
voimme oIIa aivan varmoja.etta
hakkape l iitto ina
ratsumiehia
Ruotsin kunj-nkaan joukkoihin
sodan aikana
ta.istelemaan kauas Eurooppaan 30-vuotisen
saanut perinnoksi Toijalan Karon,
Matilda Wilhelmiina Karo olisi
s.isarensa Fannin hyvaksi,koska puolisolla
mutta han luopui siita
oli omj-stuksessaan kaupunkitalo
Iiikemies Edvard Henrikssonilla
Hameenlinnassa.
ja nuorimpana Laura.
Perheeseen syntyi kolme lasta August,Lauri
p
e
r
h
e
e
n
Meilla ei ole tietoa minkalaj-nen
elintaso oIi vajaat sata
ja minkiilaisia
vuokra-ajurin
li"iketoimia
isa harjoitti
vuotta sitten
isen kuoleman
on kertonut,ette
tehtavien
lisiiksi.Mutta
sen iiiti
jSlkeen 1908 perhe eIi vars.in vaatj-mattomast i . Aiti oIi silloin
14
perheelle erittain
tiirkeS
vuotj.as ja Toijalan
Karosta tuli
ja samalla myciskin lapsille
mleluisa lomien
taloudellinen
tukija
osaa mycis I maailmansodan
viettopaikka
. Tame tukj- neytteli
ratkaisevaa
'
melkoinen pula el intarvikkeista
aikana, joltoin
kaupungeissa vaLlitsi
KOTILUNKAYNTIA SORTOVUOSIEN AIKANA
Aidin kotikaupunk j- Hiimeenl inna o Ii ventileiinen varuskuntakaupunki,
kaupungissa asui paljon venaleisia
upseerien perhe ita, kauppi-aita ;a
orttodoksisen
kirkon henk j- Icikuntaa . Miten tdmd nuoreen tyttddn
on
vaikuttanut
sita emme tiedii,mutta
pakoll.inen venii 'i iinkie l en opiskelu
ei kuitenkaan otlut mieleen.
I maailmansodan aikana ven5liiisen
sotavden lukumaera kaupunqissa
kasvoi moninkerta iseks i , ja sodan loppuvaiheessa mycis H6me-enlinnassa
joukkojen keskuudessa esiintyi
kur ittomuutta , j onka heijastus
sivj-ilivdestcicin
aiheutti
pelkoa ja ep5varmuutta.
Aiti
kavi keskikoulun ja- lukiota vi^ela Xaksi luokkaa,mutta joutui
keskeyttamaan koulunsa huonon tervevtensa
takia-HaneIlii
o1i huono
veri ja perinniiksi taman huonon ve16n hdn on jattAnyt
ainakin
ja minulle.Mutta
Lj-isalle
eipii siit,ii viela oIe mitdAn ihmeeno5ii
haittaa ol1ut,ej-k5 minun sen takia ainakaan tarvinnut
loDettaa
kouluani 7. Luokan j ii lkeen.
Todennekoj.sesti " huono terveys"
johtunut
on paljonkin
sen ajan
puutteellisesta
ja yksipuolisesta
ravinnosta.
Tervehdytty,iiiin hiin suoritti.
ja
Wetterhoffin
kesitycikoulun
senjalkeen viele kauppakoulun.
Vakuutusyhtici Pohjolan palvel.ukseen Helsinkiin
han siirtvi
luultavasti
1918.TemA ai-ka on ollut
nuoren ia varsin kauni-in nuoren
neitosen parasta aikaa.Maan itseneistyttye
ilmapiiri
Helsingisse oli
vi-reii ja i.nnostunut.Maa lehti
nopeaan noirsuun ii nuoriso odotti
tulevaisuudelta paljon.yhteydenpito
iliimeenlinnaan 6Ii helppo. nopeiden
lunayhteyksien ansiosta ja Helsingisse oIi monia hyviii ystavid ja
suku lais ia . Serkkunsa tohtori
Akseli Nikulan kautta hain lutustui
insinciciri- Armas Scidermanniin, i oka sltten
valloittikin
nuoren Lauran
svdemen monien muiden kilDaitiioiden
vlletvkseksi.
-8LAURA VIHITAAN JA PERHEESTATULEE ELAMANTEHTAVA.
KrhLalais-La
'i.{rre<r
. . r' e r - - 3 + - : .t .nt - l d u r a n
aafvanzi
1E -: - 192:
ta
vthk.l-aiset
^f ,ur ryd rq! cr f u r' - o=h . . o Y p a l a n K a r o l i a l . t . . i . 0. 1 9 2 2 . : s e A r m a s o I i
kes;i1lli 1922 srirtynyt
Kyml-ntentaan Ammattfkoulun
piLkan
rnslnddrropettalaksi
la ensrmmdrnen koti perustettrl-n
koululle
K u u s a n k o s k eI l e .
TAssH yhteydesse on kerrottava,etta
kotimme ruokahuoneen ia
r
lo
,:i:":11'l::1"*iil"!'t,:t.9i:T:l$,H:Il-:i5:i::"::,ki:*i
Kymintehtaan puusepanvers taa 11a .
Perheeseen syntyivet
Maija-Lj.isa
1923, pentt \ I92S ia flkka 1931.
Aika Kuusankoskella
oli varmaankin iiidin elemen parisla
aikaa.
Onnellinen perhe,aj-van loLstava asunto uudessa raicennuksessa
kaikkine
senaikaisine
mukavuuks ineen, vi lkas seurae le.ma, 1aa.ta
tl;+ttavapiirl. la Ieherset ystevAt _
YSTAVATJA SL]KLT-AISET
ovAT RAKKAITA
Ar-drlla o1i- hwin
Iampimat suhteet laheisiinsa.Hiida-mamma
orr
mleluinen vleras Kuusankoskella ja veljirnsa
Akustirn ja taurirn
pidettiin
yhteytte
kesear_kana.
Luonteeltaan ai-ti ja Laurl-eno orivat hyvin samanlaisi-a, irorsra,
ulospeJ-n suuntautuneita , j a varsi-nkin Lauii-eno o1i meilre lapsrrte
laheinen ainaisine
keppoiineen
-1a Suttuin-"n - Arai" iioi"""i"""
srlmrrnprstava
ys
t5vyys
kais saihmrs iii kohLaan.Koskaan ei
,lrlttyiKuutunur Kenestak5an kielteista
arvoste lua ..liiti tasoi.tti.
pylkj_ selvittamaen
kaiken parhain pain.
irt:!:li1!?lq..la
A
R u s t l - e n o l i a m e l . ] 1 e _k a u k a i s e m m a k s i , h e n o i i
;uromii ia
hrIl-aLsempr-Iiek6
tultut
enenrnAn rsainsa.
Ard:-n Kertomana mei-ire muodostur selrainen
kesltys, etta Laurl-eno
r
o
i
j
a
r
a
n
j
a
K
a
r
o
a
h
a
r
m
i
r
t
e
r
i
sita,6tia
Hildi_manuna
:or:
llt.l
l:tp?:t
sr:.ca arKanaan luopunut ...t-ohtuneeko sii.ta, etta Laurr_eno ottl
ai"kanaan sukunimekseen Karo.
Kuusankosken aika kuitenkin
piiattyi
la perhe muutti suni.raan 1936.
on lrmmerrettevae, ettei
iiitr
hyvrlli
mieLin olrut
valmas muuttamaan
suni I aan, vai-kka isen par.kka nousi-kin z00o mk:sta 4000 mk:aan.
suniLassa ei ollut
k e s k u s l a m m r t y s t a , ei v e s i j o h t o a , e i k i i
wc:ta.Matka
k a u p p o r h r n j a k e s k u s t a a n o l i p r - t x a , e i k a l < a t u v al a r . s t u k s e s t a o l L u t
tretoakaan. Hanen m-ierestaan isan orisi
pitenyt
jeade Kuusankoskerre
odottamaan rehtorin
vj_ran vapautumrsta sielIe.
suni-Lan s e r.ruloosatehtaan
vir.mistuttua
seuraer.ame kaynnistyr
vilkkaana
my6s Sunilassafmutta
nuoruuden ystevien
ver6isia
ystevyys suhteita
ei liene kuitenkaan
enaili syntynyt.Kun
sitten
viera
sodan pilvet
LevittAytyivat
maanuneylLe 1939,niin- nuo 14 vuorra
Kuusankoskerla jiiiviit aidrn mieleen nuoruuren parhai_na ai-korna.
LOTTALAI,'RA
Marraskuussa tulee kuluneeksi 50 vuotta Lot'-a Svard jerlestdn
Iopettamisesta.A.:-Lr tekl pltkan Ja ansrokkaan cydn Lamen larlestdn
Kuusankoskella hetjmukaan han IrJ.'.tyr lottiin
r i v e i s s a . K e si t y k s e n i
muutettuaan.Han kuulul- Kuusankoskella
paikkakunnalle
lottLen vlikottaisiin
kans I iato imikuntaan ja osallistur
- Sunr lassa han
ja kaikkiin
ku Lttuur itapahtumiin
omp6lukerhoahin
Sunrlan
kun
Lotta Svard
toimi jonkun vuoden ensl-n HaLlan lotissa
la
j
a
s
L
t
t
e
n
l
o
P
uksi han
t
u
l
i
s
i
h
t
e
e
r
i
perustettiin
haneste
yhdistts
j
a
r
l
e
stdn
r
a
k
k
a
a
n
p
a
a
t
t
e
m
a
s
s
5
h
a
n
e
l
l
e
n
r
i
n
o
l
i
puneenjontajana
L
9
4
4
.
m
a
r
r
a
s
k
u
u
s
s
a
toimi-ntaa
-
Y-
LAKANOITA PAIKATTIIN.SOTA\UODET
Sotavuodet olivat
aidl.lle raskaat,seka henkisestl-,ettE
pomrnituksen
ruumii I l-ises tr- , Ta lvr-sodan toisena pdrvend Sunila joutui
kohteeks i , kodj"stamme sarkyivAt
ikkunat ja sr-rpal.erden jAtt'amet
jaljet
olj.vat vuosikausia nakyvisse monissa kaLusteissa ja tekstiija 257
1 ei s s a . J a t k o s o d a n a i k a n a S u n i l a s s a o l 1 1 5 5 8 h e l y t y s t e
ja 25
pommitusta la pahimman kuukauden aj-kana oli ylj- 250 helytyste
jo ukkostakin,voi
pommitusta.Kun aj.ti pelkesi
vain arvata kainka
raskasta hanelle oli ele5 teaLla Suomen eniten pommitetun kaupungin
irlnlrrm.cca
Talvisodan alettua aiti
lehti
meidAn Iasten kanssa sotaa pakoon
ensl.n EIimeeIIe, jossa vietimme 2-3 viikkoa.Joulun
1939 vietimme
Laurr-enon luona ja joulun jaLkeen matkasimme Toijalan
KaroLleTalvi 1940 toi Fannr-tadille
e n e m r n d nm u r h e i t a , k u i n m j - t a i h m i s e n
uskotaan vorvan kantaakaan-Yksi Doiista kaatui, toi-nen ilmoitettiin
k a d o n n e e k si - e i k E i k o s k a a n p a j . a n n u i - , 1 a i s a n t a m e n e h c y i s u r u s s a a n
sar-rauteehensa .
ja Pentti
Naissa oLosuhteissa helmikuun loppopuolella
1940 aitt
matkustivat
takaisin
Sunilaan ja me Liisan
kanssa menimme
AsikkaLaan, jossa Sunilan Ammattikoul-un opetta ja Vilho Erikssonnin
perhe o 1J- sotaa paossa.
joutui
Kun aiti
talvisodan
loppuvaiheissa
murehtj$aan isan
ja jatkosodan
hwinvoj-nnj-sta
Virolahden
rintamalla
loppuvaiheissa
ja Lapin sodassa kantoi huolta Pentin puolesta,niin
ei ihme,ett{
henen heikko terveytensa
ylivoimaisel-Ie
sotien aikana joutui
koitukselle.
Kaikkien naiden lisaksi
ol-j- huoli jokapaivaiseste
ruuasta, jossa
perheen emante joutui
keyttamaen kaj-ken taitonsa, jotta
naisse
olosuhtej.ssa saataisrin
edes velttev5
ravj.nto kasvaville
1apsill.eKahvia er- o i lut . Korviket.ta tehtiin
vo rkukanj uurista
ohrastala
Vadenmanlehdiste kuivattiin
teete.Kankaita
ei oIlut.LaDsiIle
valmistettiin
vaatteita
aikuisten
vanhoja vaatteita
puikamaJ.J.a.
ja kaikesta mahdollisesta
Lakanoita paikattj-in, sukkia parsittiin
^l
i
hrrrrt..rr.
^'
t+ a
VANHTruS RALMALLA
Kaiken tamen keskelle aidin rairaudet
etenivat
hrtaasti,mutta
v a r m a st i . K o r k e a a v e r e n p a i n e t t a
ei viela silroin
osattu hoitaa,
vai-kka apua haettiin
Hersinista
Diokoni.laitoksen
sairaalastaKr_n
u s e a m m a nk e r r a n . s a i r a u s
eteni ja vain harvoin eneen turi- esi11e
ej-din lammj.n i10 j.suus,;oka ol- j. hanen luonteensa vallitsevj-sta
prl,rteista
vo imakka j_n.
H
a
l
v
a
u
s
yll.attaen ja liikuntakyky
t
u
l
i
jai mrnr-mij.nsa ja edessd ori
kymmenen
vuotta kestanyt
vantruui Lahes .uuot-.eseei sicottuna.
-]-ahes
Viimeiset vuotensa ai*.i vt-etti taALIa Lummaalla Liisan ja
Herku hoidossa,mutta tame jakso on nuoremmarrekin Dorv6ile nrrn
tuttu, etta siihen en tassa yhteydessa endHn paIaa.
I3a hoj-ti uskotlisesti
sarrasla
aitiamme flrnytta sairaalajaksoa
lukuunottamatta
aivan 9.4.1954 tapahtuneeseen kuolemaan saaixa,
Lopuksi a j.van kuJ'n yhteenvetona:
Kotl- la perhe olivat
aj.diIIe kaikkr kaikessa.Koti
oLi nykyalan
mukavuuksr,en puutteesta huolimatta
alna malliketpoisessa
iuinossa.
Han laittoi
erittain.
hwea ruokaa Ja olr vreraanvarainen
ja karsi
selvesti
prtka:in jatkuneesta puJ.a-ilasta,
jolloin
h a n e i r i oj - n u t
jo nuoruudessaan hankkrml-a r_aitoiaan
toteuttaa
kaikkia
13.10.1994
flkka SarDaranta
- 1 0-
Ytjd SakariSarparanta
Sakari Sarparantaon $ntr.n\1 l6.l0.ltt99 Kurikassa
Ja kuollut Porissa31.10.1981 Vanicmmat : Kurikan
kirkkoherra. royasti Berndl Isra€l Soderman ia Hilda
JosefiinaKaren Vesumrn kananosmHauulasLr
Kolanin ja loppumatkanoin 80 kilomelrili oli kesAlla
kuljettaya vencella ja talvella poroklldissii.
Perheenlapsel:PerttiSakari s 26 07.1928reknikko
EevaHelcnaSarparanta
s. 2.105.19:12
luonnont.kand..
Arlna Madatta PJin s. 0+ 09 1936 lastentarhanopeturja.VAind Jaakkos. 18.02.19.t0
merkonomi.
EeroJuhanis. 25.12.19.13
insinririri
.1.l.Virkanaikat
L
Sal(arinlaFsuudestron kidoitettuvanhemmanyeljcn
Manin el:imankerrassa.
2. Valmistavastakoulustapapin tutkintffrn.
Sakari aloitti koulunsa r'. 1906 Kokkolan
Valmistamssa koulussa perheen laosilla oli
Kokkolassaloulukotr. jossa kaikki lapscr\.,uorollaan
kavivat kouluaan. Lukion Sakari kivi Lapualla. josla
tuli ylioppilaaksi04.06.1918.Hiin suorini iulkisen
jumaluusopillisen triAstdtutkrnnon Hitsingin
Ylioprslossa29.05t92i anosanalla cum laridc
approbatur. HAnet \.ihiniin papiksi t ft 06.1923
Turussa.Tutkinnonvakinaistapapinvirkaavartenhan
suontti 27.I1.1926 anolauseella " Kiitoksella
h\viiksrttr'". Uudistetun tutkinnon laaiemDaa
\ rransaantroi-keulta
vanen han suorinr ty ii tc+o
arvolauseella
" Korkeimmallakiitokseltah\Tiiksrlf\,',.
Sakaritoimi Ilt 06.1923- 01.02.1926
\'Alisena
aikana
Kauha.loenJa Alahiirm,in kirkkoherran apulaisena.
HAmeen
Ratsunkmcntrn ja
Uudenmaan
ralsunkmcnlin sotilaspastorina.
Vuodct0l 02.192601.01 1927 hAn oli Lappeen seurakunnanrl
ja kirkkoherranapulaisena
kappalaisena
.l 2. Arioliilon solmiminenja rirka porissa
Asrat selkiint\ivat. Nuoripari t.ihiniin Lappeen
prppilassa29.{161927ja perhe perusriensimmiiisen
korinsa Poriin. jossa Salari oli ofianut vastaanporin
Seurakunnanlirallisen apulaisen liran. Virkaan
kuuluivat muiden t€huivien ohella kirkolliset
toimituksetReposaaressa
s€kii nuorisopapintehtjr\.,it.
Sakari toimi farliolippukuman johtajanaja monien
partioleiricn johtajana Porissa ja muualla Satakunnassa.
Hin oli Porissa01.05192741.05.1931
3. Avioliitto ja perhe
.1.l. Kurikan k,r1fkis seurakutrrapa0Fi.
Sakari Sarparannantoimiessa lappeen pappilassa
tt.1926-1927. ensin yakinaisen r.iranhaltiian
sarraslomasrlaiscna
ja m\dhemmtn'.armor.uoden
saarnaajana".
hantutusluihlrin pnpgrilan
kvmmeneen
lapseenja erit*isestisamanikiiisiinpappilan nuoriin
neitosiin Siiriin. ellaan. Alliin. Kentuun ia Eevaan.
Tulera pruoliso olr Ee\a Hellin Simola { s
l6 l0.l90l Hailuodossa.k.15.03.t98-5Raumalla)
Puolisonlanhemmat: kirkkoherraAugust Simolaja
Eeva
Stark.
Ec\a
oli
ralmistunut
kansakoutunopettajaksi
RaumanSeminaarislaeritt:iin
h!"r'illiian'osanoilla10.06.1925ja toimi viransiiaisena
lukukaudcnn. 1926-27LappeenMuukonnremen
koulussa. Nuoret kihlautuivat kes:illa v I926
Lukwuodeksi t926-192'7 Uima vikas
ia
miiardtreloinen
ncitoncnollt oF,ettajan
rirrn Muonl;n
kirkonkvliin kansakoulusta. koska fuin halusi
mahdollisimman kaukana sulhasestaanseh.ifiAa
itselleen.olisiko hAn t@lla sopiva papin vaimon
laativaantcht:iviun.Muonio oli siihenaikaantodella
Vaikeasli saawtetlaw parkkakunta. Tic a,UIn i
Pcrheelliioli crifAin mieluisaamuuttaa01.05.19]l
kotipitaijiianKurikkaan. johon Sakari oli valinu
kappalaiseki. Rovasti Sridcrmanninleski ja lasten
kerno€moOlga-taitiasui MYkkiikoulullaja pi*ijA ja
s€urakuntalaiset
olivat hanellctutluja.Hainoli lqr1.kis
s€urakuntapappi.joka innoklr.asti oli mu-kana
seurakurnanJa pitiijan harrastuksissa.Taitavana
henkildnA hiin joutui olemaan ias€ncnalukuisissa
toimikunnissaja osallistumaanjohEvalla tavalla
moneen kiirunndlliseen
seurakuntatehtiiliian.
Erilvisesti Kurikan vanhan elrman vaaliminen ia
kotiseuluasral
olrrathzinellc
lAhelsiA.
HAncnansiotaan
on suurelta osin se. etui Kurikkaan Derusleniin
seurakuntanruseoJa piuijAmusco. Han kuului
SriAstdpankin isannis166n. joka oli ravallaan
perintdtehEve.koskah,itnenisans, oli -r-ki Kurilan
Siiisldpankin p€rustajista.Suojeluskuntatoimintaan
han osallistui myriskin innolla. r aikka ei koskaan
suoJeluskuntapukua kantanutkaan. Kuri_kassa
ollessaan han suoritti korkeimman anosanan
Frstoraalitutkinnossa\'.
0l 05.191L
l9'10. HAn D'\ si eron
'l +. Kankaanpeln pappilarsa29 wotta-
Sakarin virka Kankaantrliin Seurakunnankirkkoherranaalkoi 01.05.19,11.Han joutui paikkakunnan
\oimakkaasti kehitwess,zi monien vaikeiftcn
eleen. Sovinnollisella ja aina
maah\'st-m,t-'sten
parastatarkoitlavallaasiain klisittclvlla
seurakunnan
hiin sai rauhalliscstiasiat m!-Onteisiinpaiatdkslin.
Y. 195'1
Kirkkopuistmn paljastettiinsankaripatsas
siunauskappeli valmistui r'. 1956. Niinisalon
seurakuntatalor'. 1965 ja ha}oniemen leirikeskus
suunnittelut-vdaloitettiin
r'. 1962.Seurakuntakeskuftsen
r'. 1966ja s€ valmistuir'. 1971.Sakari Sarparannan
130 \'uofta
vastustukscsta huolimatta vanlB
1970.
pureftiinmaaliskuussa
pappilarakennus
Vanha pappila , johon perhe muutti v. l9'tl klisini
silloin 3.4 ha peltoa ja 0.9 ha puutarhamaata.
lulli ja suurikrvlPihapiininkuuluivaltuparakennus.
ja
V. 1956
saunarakennus.
talli.riihi
navetta.
ja
pelloistaan
siirtyi
samalla
luopmul
kirkkoherraoli
luoneet
Puolisot
ollvat
palkkaukseen.
uuteen
pappiskodeistaan p€rimansa vanhat kalusleet
Senaikaisent:tvan mukaa pappilassapidettrin kaikki
seurakunnan hallintoon ja loimintaan liit$\'ien
hallintokuntien kokouksetseki monet seurakuntaillat.
M-v-Oskin
vihkimiselja kasteetolival pappilansalissa
jokaviikkoisia tapahtumiaomaankotiinsa. Eeva ja
Sakari olivat erituiin vieraanvaraisiaja pappilassa
vieraili paljon pappeja. puhujia. sukulaisia Jatuttvra.
PiisDantarkastrkset suorittivat : asessori Kustaa
Sanlawori v t942. Arkkipiispa Ilmari Salomies
r'.1956. arkkipiispa Martti Simojoki v. 1965
Virkatvdns:i ohella Sakari Sarparanta toimi Turun
lr. 1949-1955.Porin
Arkkihiippakunnanasessorina
Rovastikunnan liianinroustina w.1957-1965 .1a
pappisedustajana
v. l9'13. 1953ja
Kirkolliskokouksen
Han
21.04.1955.
1958.HAnsai rovastinarvonimen
jai ekikkeclle02.05.1970.
han tormr
pastoriksiSumrnanlohkolle. Jatkosodassa
19.06.1941- 18.01.1942LaatokanKa[alassaJa
aikana Poh1oisKafalan Kannaksella.asemasodan
Satl-unnanSortllaspiinnsolilaspastonnaJa sodan
loppuvatheesvAunukscn Kannaksella 06.0719'l't
asti.
Papit pitivat osallistumistasotaan kansalaisvehollisuulenaan.losU he ciYattahtoneetvaisuiii.Vastuu
is;nmaan vapaudesta
Ja itseniiisqdesb oli kaikillc
l1h1iu
suorittival
funtamapapit
Ihteinen.
ja
keskusHc
muissa
tiloissa.
korsurssa
hartaushe&iii
telivat sotilaidcnkanssaja antoiiat henkildkohtarsta
sielunloitoa. j;iiestivait chtootlisjumalanpalveluksia.
jakoivat joukkosidontapaikoilla
halukkarllehaavoit-.
mloskin auttoi\at
He
runerlle ehtoolllsta
ja
ensirnmiiis€t
liihettivat
haavoittuneita
J"hdessA
kiloitetut kiDeetkotiin.
Teoksessaan"Summan Miehet" eventiluutnannl
Erkki Oksanenkertoo hartaushetkestii.jonka Sakari
Sarparantahelmikuun alkupaivine \'. 19'10 piti
Summan loh.kolla tukikohdassa. jokr tunnenrtn
nimeltA "Poppius". TamA oli suuri joukkueen
tukikohta pituudeltaan noin 25 metnA arvan
etutinjassa. Sotilas?astorituli tukikohtaan illan
noin klo 15-17vlilillii. Kahvi oli autohiim?irryessli.
maattisesti juotava ensin. Sen jiilkeen pastori luki
kappaleen Uudesta Teslamentista,pului muulaman
sanan ja piiAtli tilaisuuden mkoukseen llta
rukikohdassajatkui henkildkohBi$en keskustelujen
merkeissaja paluu omaan korsuuntapahtui -Ydnjo
pimennytt-t
ai.
ja Armci;akunnanpastorinaloimiessaan
DivisJoonan
Sakari Sarparanta apulaisineen huolehti kentl:ija kaatuneittenlaheffimisairaaloidensielunhoidosta
sesla ko[seutujen sankarihautoihin haudattavaksr'
Samatenh;inen tuli ilmoittaa omaisille persoonalja Jos mahdollisella kiqeellii liiheisenkaatumisesta
johtanutlatilannetta Samassa
lista mydskaatumiscen
yhteydessa han tiihetti YliFtairillik<tnvirallisen
kaatumisilmoituks€n ja aseveljien s!"\'dn osanoton
ilmaisun.
5. Sotalrodetja roiminta sotanappina-
6. Vesymiitdnsielunhoitaia-
Sakari Sarparanra osallistui kolmeen sotaan.
VapaussotaanhAn osallistui Lapuan Suojeluskrrman
joukoissaPohjanmaalla.Vilppulassa.Ruovedclliija
Tampere€lla. Hin haavoittui reit€€n ja joutui
sotasairaalaan.
Tatvisodan ensimmiiisinA riilkoina han toimi
ja
SeiniijoenSotilaspiirinEsikunnassa
sotilaspastorina
mii:ira iin 09.01. 1940 porilaisen JR 8:n r r-kmentln
ja kuului
oli opilis€stievankeelinen
SakariSarparanta
Suomen Luterilaiseen Evankeliumiyhdiqvkseen
Hanen julistamistlllinsa oli YaMeleisu. Taustaoli JohannesKaslajansanal:" Kristuksen
ajatuksena
tulec kas!'aa. mutta minun l5heui". H?in oli
csimerkkinAahkerasratydntekij:istiija vis,vmAttdmiista
sieluntroitajasta. Han el5f'lvi s€urakuntalaislen
eliimAn$srmrksiin.k-vselikuulumisetja keskusleli
-12H:inelle kodit ja niiden asukkaat olivat tulleet
\uosikvmmenten
aikana
tutuiksi..
F rifl.:iinahkeraslihln kivi uF[umassasairaitJ.n n
kod€issakuin sairaalassakin.Koska han its€ oli
jark tiivien
kokenut sodan kauhut ja Vap.russodan
johdatuksen
papin uralle.
kokemusten
Jilkeen saanul
han otli suurellarakkaudellaosaainvalidienja sotien
leteraanien kohtaloihin. Monissa saarnoissaanoli
ajatuks€na.etui lunastusarmostaosalliseksi lullut
ihminen. joka on s:unut s\ntinsa anteeksi.kokee
ihmeellistii rauhaa. Tiimii s!-nNtlti taas hanen
rohkeutta ja kiitollisuutta Jumalaa
t"d.iimessaiAn
kohtaan.niin ettii hanonYalmispalvelemaan
Jumalaa
ja lahimmaisianiillii lahjoilla.joita hanella on.
Uskomme. etu Sakari Sarparantaon kaiken Um:in
ilsekokenuthenkildkohtaisesti.
7 ElSkepfivinji aktiivisuusjatkuu-
EliikepiiivansaEeva ja Sakari Sarparantaviettivat
viih!-isassa omakotitalossaan Taipaleenkadulla
KankaanpiiAssiiaivan entis€n papprlan tuntumassa.
Rovasti oli edelleen valmis tulemaan koteihin
pitiimiiAn seuroja s,-iiik\,lie mvdten. Sl"d,iimen
ItmmdllA hln palveli seurakuntalaisia.
olivat k]-s€essa
kastejul al. vihkimiset tai haulajaiset.Samoinsur'un
piinssii hAn suoritti kaikki toimitukselsiihen saakka.
kun !'oilnat yain sen sallirat.El,ikeAiiviniianhanelli
joita olivat
oli n\1 enemmanaikaa harrastuksilleen.
sukututkimus.puutarhanloito ja loiminla sotilaspappienja VapaudenHuoltos:iatidn
toiminnoissa.
Puolisoillesuotiinpitka:intervettAja virc\fla. Ja niin
KankaanFiAn Mummulasta ja Venesjanen kesAmdkistiimuodostui-yhdelletoista
lapsenlaps€llc
enttiiin
mietuisa ja muistorikas lap6uudenmuisto.Eeva
koki halvauskohtauksen
Sarparanta
\'. 1979.\€imonsa
boidossa Sakarin viihiitkin voimat hupenivat.
pankkimatkallahan honahti viis-vmvksesta
liikkeen
kellarin porraskiil'tiiviian ja joutui sairaalaan.. H,in
kuoli sairaalassa
31.10.1981L€skeksijiiet\',ian Eeva
asui Viimcisct \uotensa lrttairensii Helenan
hoidettavana
Raumalla.jossahankuoli l5 03.1985.
Kiioittaneet Helenaja llkka Sarparanta15.10.199+.
Lehtc,iivartenlyhentiini ja olsikoinutPirkkoVillberg.
luovutus
Ehtoolli svtilineiden
Kauhaioen
veteraanien
perinnetaloon.
Kirkkoherra Sal€ri Sarparantamauraniin Jatkosodan
19 Divisjoonan sotilaspastoriksi.
s\tfltli
l9.ll
Dirisjoonaan l,-uuluva 58. Jalkaviikirvkrnenttt oli
muodostetfuE€la-PohJanmaaltaJa siihen kuului mvtjs
.joulko.osastojalGuhajoelta.
Ku I tqsepp.imestori J.takko Keturi vhde ssd yai nonsa
Ililman kanssa oli 26.06.1911 lohlotttanut hopersen
Suojeluskunnalle
ehtoollisvdlineislltn
Kauhaloen
jouklo-osaslon
edelleen luovutellqrafui sen
solilastrlstorille. johon niim?i Kauhajoelta muodostetut
joukko-osastotkuuluval. Nain uima ehtoollisviilinelsld
tuli Y:S: Sarparannalle ja seurasi hiintii kaikkialle
koko sodan ajan. Ensin Laatokan Kadalaan. sitten
kadalan Kannaksellc. r'AlillA Niinisaloon ja sodan
viimeisina laiheina Aunuksen kannakselle.jossa han
loimi Vl: Armeijakunnan sotilaspastorina. Voimme
vain $"vitella kuinka moni soturisiiui on saanut
viimeisen ehtoollisensa - ennen hr-dkkAtkseen
siirt]'rnist:i tai haavoittuneenajouftkosidontapaikalla.
Sodan pa:itetna SuojeluskunEja{estd lal*aulettiin
syksvlla 19.1.1ja niin valineistd jaii hanelle ja han
ka)fli siEi koko papprsuransaajan. Ehtoollisviilineisto
tuli hAnelle hlvin rakkaaksi Ja siihen liitb-i hanelle
lahcisiA muistoja sekii spiii tunneanoja.
Sakari Sarparanta kuoli I L l0.l9E I ja h?inen
puolisosnsa Eeva muutti osoiltain halvaantuneena
meidiin perhe€mme luoks€ Raumalle Ja UmA
ehtoollisl'cilnetsl(i tuli siuen meille 1o Jdi di.lin
kuoleman lrilkeen Ilelenan holluan. Rakensimme
1990 tunturirnjan telitle ja l-hlenA osakkaana oli
mukana Heikki Majuri Kauhajoelta. Keskustelimme
hAnen kanssaan Jaakko ja Hilma Keturista ja hanen
Kaulnjoen
Suojeluskrrnnalle
lahjoittamasta
johdosta
ehtoollis!;ilinerstdst:i.
Keskustelun
talousneuyosKale\i Mattila Kauhajoen Veteraanien
perinne-yhdistrks€nedustajanaotti meihin yhteilt?i ja
tama yhtevdenottojohti tulokseen.
10.1A.1996 sisarukiet llelena. Jaokko 1a Eero
Sarparanta, sekl llkka Sorparanta suvun edustajond
luot'uttival
h.ryin
lampimdssd
ti laisuudessd
ehtoollis\.Alinciston 55 \loden jiilkeen sen "
alkuperSiselle" omistajalie Kauhajoen Veteraamen
pennnelalolle.
Siellii
se
on
sijoitettu
joukkosidontapaikkaa
jossa
kuvaavaan konuun.
chtoollisvalincistd ja scn sota-aikainen haltija
Y.S.Sarparantaolat nA!flivasti esillA.
Icdoitlaneet Helena ja llkka Sarparanta .
rippikuvassa
LauraMatilda.l'leinio
vairno'
SarParannan
VithoArmas
hdartti Ilmari Sarparanta
ja ehtoollisastiat.
ehtoolltsastnt.
Yrjo SakariSarparanta
Sarparanta
poikiaja minia- - Kurikan haara.
Fluldaja Benrt SOderrnannin
- 1 5-
Isoisiini ILO YRJO
SARPARANTA.
Lcvoton kulkija. toimekas poliisi vai sankari'l
Suhteeni isoisii.iini. jota en ole koskaan nAhnll
on ruosicn varrella ollut ihaileva. kriittinen. utcliasja
h5mmiistvtvnF. Ainoa asra. jonka hiinesti oltn
laDsenasaanul kuulla oli kuolin -q-y-ja hautapaikka
Turun tuomiokirkon
kupeessa:sankanhauta.
VANHEMMAT
oli saapunut
s.25.0'll t3-5't
lsoisaniisii Emil S6'derman
leologt-seen
krrjorttautua*seen
Helsinkrin
saapui
Pcrassii
\uoliaana.
2'l
10.06.1878
tredekuntaan
187'1
07
01
s.
Polviander
Olivia
Kuru$a Emilia
usern
kr-lailllt
lienee
Emil
29.12.1880.
Heid:itvihittiin
syntyi
Yrj6,
esikoitren
Ilo
sillA
Emilian kammarissa
vuonnaEmil-iszi
Helsingrssii.Scuraavana
23.02.18E1
()o
1982 ja sai
.22
suonlli paprn erotutlinnon
kicrlo
alkoi
Perheell5
lnppisr,ihkimvksen.
(
Emil1882-85
w
toiselleSuonicmi
Daikkakunnalta
1885-88
\"\
ylimiiSrainen
Kaarina
pappi).
i.li oti
(v.t. kappalainen)ja vr'. 1887-1890( vt kkh )'
viimein Lieloon\"\.1890-l90l kappalaiscksi
S<idermanitmuuttivatKaarinastaLieioon 1602 1888
mukanaanperheesccnkuuluvat 3 poikaa ja 3 tIttdS
Lapuan
Emil Sdderman nimitettiin t'1.2 l90l
Lapualle
muulti
vakinaiseksi kappalaiseksi Perhe
gl-si-ikAiset
Eino Ja
02.05.l90l.Mukanas€urasiYat
iiiti
ja
Emilian
Helmi sekli 3 poikaa 2 titdA seki
Pohiandcr
entis€ntorpparinemiinciMandaCharlotla
Emrl S<lderman suomensi perheen nimen
V
lq06 J.V. Snellmannin l0o-\lolis
Sarparannakst.
s] nr-r-mapiiivane
Ail-uisiksivarttunect sisaruksetollvat: Eino. Helmi'
Lauri. Rosa.ImPi . OIli ja Paavo
KOI.JLUEI MAITA.
Y4d aloitli koulunsa Turussa perhecn muutettua
Lietoon \'.1888. llo Yryo kiivi aluksi Aini Olsonin
vksitYrsui valmistavaakoulua. Sielta han sai III
23.05.I t39I : k'Fds
iuokan keYatlukukausitodistu.ks€n
kiitettiiv,i 10. ahkeruusja iarkkaavaisuusvaltu\'5 5'
cdistvminenvilttavai 6. poissaolojaei ole Hancl
L'iseon I
ilmoitettiin SuomalaiscnValtioSamalle
\uotias'
luokalle 01.09.1891 ollessaanl0-r'eli.
joka
\uotta
l'5
oli
luokalle tuli mlds Eino
nuorempi.
j:ilkillo YDci sai .1o sr slukulurudella l89l useita
isruntojaluokilssithilnnnasui la lottclcnilttomuudcstil'
ja
ke\'aitiliai tuli rangaistus puhumis€sta tunnilla
llltursesmlollclemallomuudeshscki nauramiscsta
I luokka. jossa oli '10 poik ra oti opelujien miclesta
critgiin vaikea niinp:i 2 oppilasta p:iAtettlln
opettajakunnan kokouksessa 0l 03'11t92 erottaa
maininnalla "Consihum abcuun" (
kuukaudeksi
= misgi A]'sta'
Cnsilium= ncu\ottelu ab= pois cur
) Toincn crotetuisu oll
huolt- huolclltsuus
cural)
puhuttelulla Yrjd
huoltajien
sehisivat
muut
isoisani.
ja Eino Sddermanjaivat I luokalle S)l slukukaudella
1892 oli jiillecn ullatlomuutta. totlelemattomuuttaJa
hairinuii opetustunnilla. Rangaistuks€l olivat silloin
koulussa tlcisir. koska raadrttrin hiljaa rstumista
lhmegtlistii
istuntoa
tunti
I
bvanomaisesti
ruotsinkielen
I
luokan
osoittaa
mielivaltaa
opettajan
numero 2 ja L Ilo YrJo crosi koulusu 22 12 1892'
Hanen opet-tajansaTurun Valmistavassakoulussaoli
Naima Lemberg
ollut Olp l-emberg. Tam:in sisar
T)'ttdrehtorina
(mtdhemmin
opelti L] seossa
kertonut
on
H'n
kAvi
jota
Maire
aitini
).
lvseossa.
kanssa
keskustelleensa Yqbn
Aidrllenr
nuittanut
lukcminen
ei
kun
koulunkii\ nnistii.
"Micihin sinusta tulcc?". oti t?ima kYSlTtt. "Vaikka
satamat)dl:ii nen! " oll vastaus.
Kouluajan hiin asui veljensaEinon kanssaRauhankatu
l0- rouYaViL-tnaninluona
Tamain jiilkeen Y46 kiivi l] seota Htmeenlinnassa
Hanet oletliin lvscoon llluokalle (oppilasnumero 915
) 0209.1895 . YDd lopetti Hameenlinnassakoulun
kesken2l) l2 l8q7 III luoktlta. Jirat\danuas kerran
luokalleen. Yrjd lienee palannut pappilaan Lietoon'
jossa rirkatalon maatilatla ldlq'i tditii Maatilalla oli
'l{)
Iehmi*i..t he\osu Ja muutakarjaa
Tuomolan
kihlauduttua
Yqttn
Mvdhemrnin
lahti
han
kanssa
*ithollirilun
Ftuiren Alman
suonllr
30.10.1899 Viipurin bhe e Kurkijoelle Ja
Koulu kesti kaksi
siella tlemm5n maanviljel,,*skoulun.
\uotta. Hdn jai Kurkijoelle rielli luodeksi .la on
mahdollista. enii Y46 olisi tehn)l pehtorin t6igi siuii
Paimroon muutli p€htori llo Yl]d Sarparanta
1 8 . Il . 1 9 0 2 .
RUSTHOLLITILAN ISANTA.
Alma Tuomola oli syntytrF Paimiossa Siililin
klliss5 15.f2 16?8. Hancn \anhempansa olivat
Herman
kaptc€ni
Tuomola ja Maria Scrafina Tuomola rusthollitilan
- 1 6-
t\tar. Herman oli kuollut v 1887 Alma oli
nuorin 3 sisaruksestaPaimioon oli perustettu
I kansakoulu 13.I I 882' mutta Alma oli
kayny krertokoulua Wistan kylassa seka
Huittisissa
kansan-oDistoa
ja
siihen kuuluvan
tilan
Tuomolan
Keskikalevankantatalon suuruusoli arvioitu
v 1887 Alman isdn' Herman Erkinpojan
9/16
Tuomolan perunkirjoituksesssa I
lrtalmlstoa'
manttaaliksi. arvo 18000.-.
tvbkaluia ym oli yhteensii6700mk arvosta
i.ariaa oli 5 hevosta, l4 lehmlii' sonni' l0
.uiliu, 2 sikaa ja 4 ankkaa. Tilalla oli lisaksi
saataviamuilta tilallisilta 2084,00mk
ja
Maria-sisaroli muuttanut Lietoon v I 885
Herman - veli muutti Turkuun v 1901
Ennen veljen muuttoa pidettiin perintOjako
ja 9/16
24.05.-t898 Tuomolan tilalla I
johon klului myos 3/4 manttaalia
manttaalia.
Keskikalevankantatila$a t'eski Maria Serahnalle
osuustila$aoli 2/3 toppu l/3 oli pesiinYarqa"Tilan
anoksi sovittiin18000mkja irtain korolettiin5070
cdetliscstii Hermannin perunlcrjortuksestaLastcn
' irtarnta
osuudet olt kulletdn 2/27 osaa lilasu
1897:52-213suomenkultamarkkaa
Alma ja Yld kuulutettiinI kerran 29 qYskuutal90l
ra \rela 06. Ja l3 l0 l90l Kuulutuskjrjlnotlr\rt
noniohriu . nuott*t.s llo YrJd SdermanKurkijocn
Alma
Rustitilatlis€n t\1lir
seurakunnasia ia
.|ihkr
Heid^tit
k-Ytistii
SiililSn
Hermanninlr'tiir Tuomola
Lapuan
29. lokakuutal90l is5 Emil Alfred S<iderman
cr ole
ja
isors;sLinr
kappalarnen. Isoaidist'iini
Paimion
mydrijaisiksi
traiiutaa. Almalle te€tettiin
puus€trill5 kaunis ruokasalinkalusto joka on saih.lllt
t
surussa.V.1889alioliiflolain mukaanAlmalla sliih
hankittuun
ja
avioliittoa
maahan ennen
omistusoikeus
kiinte.iilin omaisuute€n Nuoripari muutti )-hdess:i
02.11.1901Viipuriin ja palasi takaisln Parmroon
t 8 . 11 . 1 9 0 2 .
Yqttstzituli tilan isanui.Y{ti oli 2l " Alma 2'l
v 1903 oli
o.rrotias. Kun Yl]<i oli kutsuntaikAinen
ja
asepalveluks€sta
Suomessavenalainensortokausi
kieltiiYdlttIn
Alman osuustilastaoli 2127osaz
2ll27 osaaJir
ll.l I 1902mtr\iit lesktMeriaSerafina
ja
Herman
sisaruksetMaria 2/2? osaa
212'l osa^ Tuomolan tilasta Yl]'otle ja Almalle
037'00
Ostettayien osuuksien lhteisawo oli 37
0l
1903
0l
piti maksaa
-r"hteensa
Kauppasummasta
kuitattiin Osuja(
15.332:-korko 5oloja loprpusumma
maksoivatlcimareron sekiitekivlt 7 kohtaa siselUivan
leskiemanuManankanssacliniaksr'
eliikesopimuksen
l902'
Kauppasai lainhuudonPiikkidnkiirajillSl7 l l
Tuomolan
kitnnelainan
20.000:Alma1aYqo otti\at
t i l a a n1 0 . 1 2 . 1 9 0 3
PERHEJA YSTAVAT
srntlt
Perhe lis:iiint] i: esikoinen Hektor llman
190'l'
1603
Aili
laps€t
muut
l2.ll 1902 Turussa.
08
ja
Itt
Maire
0{
1906
29
Aaro 17.0.1.1905.Aune
1907 s\ nfl iviit
Turussa
Siilillin Tuomolassa. Hilkka 25 09 1908
oli
ru\assa
suuressa
iJ Tol\t 2l ut' lglo wlsullJ
paljon
kiiYi
YSt'iYia
,;tr" t.l*ia. Didettrinkinkereiu Ja
giti' ralossa
Lasten hoidossa oli apuna Alman ;iiti.ja
ls:i'Yq6
vauva
oli mvds piika. Kun Almalla oli
paras
Alman
ja
t'iiti kolmannen
nukutti seuraavan
ja
Hilkan
josta
Mairen
tuli
\stiiva oli Fanny Pcltola.
Yq6n paras -r-'stiiv,ioli Akseli Haikio. He
iummi.
auttotral mlohemmln Almaaja lapsil
\ret[n
Kun llman olr .1- \.uo as v lqo6 hAnet
l9l{
Vuoma
LaDualle rso\anhempten luolse
kanssa
Hilkan
o"rhon u.u"ro Porissa lShti Y0d
isansao0-r'uotispaiville Lapualle. Hilkka oli s-\uotias
lainen ja huomasikin isan jin:ivan
lastentarhaluli
hanet Siiriliin papprlaan Ke\dilli 1916 srnnc
Lapuan
rieli isosisko Aunc 9- \uotiaana kAvd'Akseen
Yhteiskoulua. Olcn mielessani miettinit isoaidtn
jalkeen Jiil
tuntoja. kun lapsi tois€nsa
Lapualle. Hiin oli kidoitlanut ahkeraan kilettii
tapsilleen. Paimiossaei voinut olla rahapulaa' mutta
suuren tjlan hoidossa ja osuuksien maksussa oli
vaikeuksia. Porissa saanoi olla rahavaikeuksiakin
Kotiin kasvatettavaksi jaivat Aaro Aili' Malre Ja
Toivi. K.as\rt6jana Y{ti lieneeollul allahtelelainen
LaD6et ovat kuvanneet hiint'ii leikkisliksi' ilois€ksi Ja
',
HAn leikki Aitini Mairen kanssa helosta'
"i.kulikti.
ja
soitti. Toivi muistaa olleensa islin lemmikki
lauloi
ja saaneensa halauksia Toisaaha isa oli ankara Ja
iikkioikainen. sekA levottomien aikojen ta\"n
mukaan nautti alkoholia joskin Mn'oin . Turun
ajalta on muisto. kun Y{d oli joutunut kii&em:ian
ja lapeet
#ensa luvattomien kotietsint(ien t'iihden
ankara
Seurasi
lleen
erer
srit?i puhui\at leikki-tor
myos
muistaa
Toivi
Turusta
ja
suuttumus rangaistus
juoksi
knalli
raput
tai
\iulua
kuinka is5' soitti
kallellaan.
HARRASTUKSET VIEHATTAVAT
Yrjo er innostunut Ianhempien \ aatrmuks€sta
huolimatta maanviljelyksestli HAn ajoi kilpaa
hevosillaan Hu4alla ja Utjaksella Hin sar rson
pokaalin I palkinto 7 2.1909 tamrnasta Hula 2000m
jo
ennaSs 3min. 50 sek. Mvds Totoa pelattiin tuolloin'
M'ikis€n
Kaarlo
Y4ci pelasi shakkia painiysuivansl
pelannul
olisi
hiin
t<anssa.On mYos mainiitu. ett:i
paUon
harrasti
Hiin
korttia Akseli Haikion kanssa
urheiluken6lla'
Kl-lan
liilontaa: pikajuoksua Vislan
joisla on mitalit r' 2106 1906 I
seki voimistclua.
ja 106.1907I
palkintoTvn:i5ssli
palkinto Paimiossasekli I Llt 1909 VI plkinto
SuomenNuortenLiiton kilpailussaKolmiottelustaon
:ll.07.lql0
IV
palkrntomitali
Jo
Y4<in
oli voimistelu 10. Paimiossa
koulutodistuks€ssakin
voimisteltiin Pieliliin puima-makasiinissaSiellii oli
lisiiksi nojapuut.plintti. pukki ja
sauvavoimistelun
korkcushlppttclincct. Telineissii Yddlui onrustur
"Jtttilainen" HAn L:uuluiPaimionKisaanja Paimion
Nuorisoseuraan.Kaikki s€unt rakensilal vhdessii
r 1906 Scn nimcksi tuli Tillin
Nuorisoseuratalon
lahjoittajan mukaan
tupa-maa-alueen
Toimelias Yrjo valittiin v 1907 Nuorisoseuran
Han ei ole pitiin\t po\tikillas. ja toinxnta
esimieheksi.
n. l0 ruodeksi.Painjseurannimi oli
loppunut
Iienee
Hiin kuului SuomenNuorisoliittoon
Riento.
Turun
us€ita voittoja. Jolsta on
vapaapiinissa
HAn saavutti
r'. 1909 1a Auran
palkinto
Ill
mm.
muistona
rnitali r' 1909
Urheluliiton
vaakunallavarustettu
MAkis€n
treenari.
Kaarlo
H,in oli ol)-mpiapainija
josu
VoimistelujuNat.
Urheilula
v.1905
Turussaoli
oli
utheiluun
innostus
Yrjain
h5nellaon muinomitali.
nimeksr
esikois€lle€n
antoi
han
ettii
niin voimakas.
Heklor Ilmari. Heklor larkoitlaa urhoollisin Troijan
sankareisla..
YqO oli musikaatinen.Hiin lauloi Turun Laulun
Ysciv,it nimis€ssAkuorossa.soifti viulua ja pianoa
Vrulunsahan jatti pojalleenAarolle. Piano oli tuotu
mukanaPoriin. mufla jatettiin sinne TurussahAn
soitti kuulemiaankappalcitakon'akuuloltaPeltolan
pianolla.Hiin mydssanoitliballadejaja ralleja sekA
lauluja
!-0tovereista.
KI INMT\](SET
LI I AN SI-,'I.,RET
lojcn \ero\apausoli p:ijitr\n\t. samoin
Rustholliti
rclvollisuusl arustaaratsumiesv t336 Vaikka Yqd
vaatimuksesta kiir-n)1
vanhempien
oli
t-\'d
tilalla alkanut kiinnostaa.
ei
maanviljelyskoulun
ajasu Voisin m\ds
osan
rci
suurcn
raan urhcilu
L\s\a
mitcn talon vanha enuinci autloi. kannustl tal
anosteli'fTilalla oli ruokralaisia-enlisietorppareita.
cntiseenruslitilaan'lKuinka
mikAoli heid,insuhtc.ensa
korot ? Ostettuaan
kiinni\'sten
suuretolivat
l/'l Keskikalevan
kuuluvan
siihen
Tuomolantilan ia
jalkrmmais€en
saatu
er
kanlatilasta
ja
alkoivat
Alma
Yio
etgl
silu.
Na,vttti
lainhuutoa.
harkita tilan m\yntia. 01.03.1905hc ostivat 3/'l
tilan
manltaalinsuuruisenvelkaisenVanhakeskik-Ylain
ja
Matildalta
vaimoltaan
Juho Oskar Grandenilu
KauDanarvo oli 13.200.00.mk Tilalla oli 8000.00mk
kiinnitYs ja Yksrt]"lnen
vclka 5()00.0{)n*
Kauppasai lainhuudon22 01 1907 l.isiiksiTuomolan
oli 20.00.00mk
titan kiinnit-Ys
TUOMOLAN TILA MYYDAAN
Tuomohntrlamlttlln (l'1.II l')l)tt Aaron nlukaln
rilalla olr huutokauppa Sc olr tJ\anotnaisur
ruosisadanalussa : maatiloja oli UudcssaAurassa
m\"\la!Ani paljon. Kauppasummaoli 5'1000'(X)rrk
Siihenkuului TuomolanI l/2 manttaaliarusthollitila
Vanhakeskikl-lii
ja scn kanssa lhdcssa viljelt\
niminen 3/,t mantbalia rusthollitilan puolikas
Kauppasummastatuli maksaa heti l3'00000 ja
. 909.1.300.()0mk.
0 1 .1 2 1
TILLIN LINNA JA PANKIN KIRJLIRI
Kaupanteonaikoihin s!n\-i Hilkka Turussa Aaro
kaatui pihalla loukaten poh ensahuutokaupanaikana
Perhe muutti Paimion ki{akaupan Yliikertaan
Kirjakaupan lalossa st-nt]i nuorin lapsi Toivi '
Vanhemmatrakcnnuttivatrr' 1908-09Wistankyliian
urhcilukenldn viereen kauniin "Tillin linnaksi"
kutsutuntalon.Takapihallaoli ralli.jossavartturUljas
hevonenja pihalla hautkui Yddn temmikki koira
Peni.Y4o sai paikanPaimionS:iistitpankinki{unna
\ 1 0 1 . 0 1 . 1 9 1 0 { 1 0 5 . 1 9 1(3 .Y d d n v i r k a l u e t t e l o )
Paimion hisloriassa mainitaan kinen olleen
siitstdpankin kamreerina ja toimitusjohtajana \'"\'
Pankkitoimi v:sta 1909Tillin tuvallaja
1908-1913.
V 1909
oli \':sta l9l0 aukl 2 kertaakuukaudessa.
Paimimn saatiinVisbn koulupiiri. jossaSarparannan
lapsetaloittivat koulun.
UUSI AMMATTI
Vaikkr Y4ci olr l\hil n 172cm. henoli \anneraja
voimakas Han oli talonsa hhell:i olcYan Tillin
ja heitti
iltamissajArjeshsmichena
Nuorisoseuratalon
hairikdt ulos ikkunasta.Hanet F}'detliin rautatiePaimron
as€man konstaapeliksi 01 07 l9l l
kuntakokouksessa
l9l0
etui
kerrouan.
historiassa
Elama
triatcttiin tehostaajarjeslvks€n\lliipitamistli.
hlvin
levotonta
alussa
luosisadan
ollul
on
Paimiossa
oli v. 1913asli 2 poliisia Asemanliihella
Paimiossa
putka.
Poliisintalonvllikcrlaanlensikivi'i Ja
oli m1<is
lapset pakcni\at ik}unasia naapunrn Yrjri erosi
mliisin tchtii\isui01.01.l9l 3.
POzuSSAMONTA TE}TTAVAA
YRo hakee erinomatsinsuosltuksin Pontn ja
nimiteuirin konstaapeliksi Porin poliisilailokseen
I1.04 1913.PerhcmuuttimtdsPoriin.jossaasutliin2
L-upe€lla
koti oli Raatihuoneen
ensimmainen
Daikassa:
tcatteria
Samassa
Porin
maen p:iAllii vastapiiAtii
ja
jota
Hilk-ka
Maire
kontelissa oti lastentarha.
3
YrJollA
Katariinankatu
kavivat.Tolnenasuntooli
olr hrrtn kaunts klsiala ja hdnet m'iiariillin
poliisilaitoks€n puhtaaksikirjoittrjnksil5 l l ' 1913:
etsiv1n osastoon01.03.191'l: !'t f-likonstaapeliksi
I7 09 19I4 Han sai
I9.07.I9l,ljakanslia-apulaiseksi
on ht\a'
Dtynndsuieron05.01.1916 T]-'otodistus
- 1 8EI VIIf{DYTA
TIELSINGISSA
liihetlr
Maaliskuussa samana \uonna Yrjo
ja
vlimiiSriiiseksi
nimitettiin
Helsinkiin
hakemuksen
etsi\rosastoon
konstaapelrksifnl I isrhiloks€n
n!Fredrikrnkadulle
muutti
Perhe
on
1916.
01. 0,1.
5-('
kertoksis€cn
vastap,iiab
k\ istii Temppelinkirkkoa
kivitaloon huone€n.keittidn .1a alkolin kokoiseen
asuntoon. Toivi muistaa vain its€nszija Mairen
I anlemPicn
siella
asuneen
jo
08 1916
31
p,r-si
virastaan
eron
Y46
kanssa.Ilo
MUUTTO TIJRKUUN
llii v. l916 muutettiin Turkuun. Yqtin
Svks,r
koulukaupunkiin. Siella Ydd oli aluksi \1
konstaapelina.Turun polirsilaitoksenpap€rit ovat
joten tarkkojatietojasieluiei
tuoltaajaltatuhoutuneet.
ole. Lchtileikkeleenmukaan tuin oli ml''Ohemmrn
vanhempi konstaapeli. Perhe muutti Lintinen
Pitkiikatu 5 piharakennuksecn. Vuonna l9l7
otettiin perheenvhteinenvalokura.kaikki tapsetovat
kotona . osa vain kAymassa.Aitini Marre tii]'ttr tuona
kesAniil0 \uotla.
VALKOISTENYHTEYSMIES,
Olotatka\alolla h]\'in seka\at.\lrmdaraisiS
poliiseja palkataan.Maraskuunsuurlakon alkaessa
Yen?ilaisiiimiliisejli m:UralA:in poliisien tilalle (
Turun historia ) Saksalaistentuloa s€kApelAtlitin etu
dinesetltln ilsendi+\ s\oitodote[aan.Eduskunnassa
toinen s€naattorilista.Suomijulisteniin its€nAis€ksr
otti 1801 1918
06.l2.lgl7. YlipaalliklitMannerheim
hallitukscnjoukkoina komentoonsa
Suojelustarnnat
Useimmatpoliisit olival rintamalla:" njin isalla oli
huoli poliisien perheisti. Niinpa h,in erd:ina
bl\ikevan'iilolla l9l8 lahti hevosella hakemaan
ruokaaLiedon trloilu ja miniikin sain olla mukana'
Suuri hevoskuormasigi sitten saaliinkinja kuorma
sittenjaeftiin poliisien nlilkii.iiniikerilleperheille.me
mukaanluefluna."kiioittaa Aaro
olival toimineetsalaisestiYrjd oli
Suojeluskuntalaiset
pitiinlt kokouksia Turun poliisilaitoksen pihalla
puukil)melassa. Hiin oti nnEmamiestcn Ja
suojeluskuntalaisten
l-hleishenkild.Hancnkinkotrrnsa
Turussa el onrustu
aseralsian.
tcki\it
Dunaiscl
jarjesgi$minen.
sielb r-\-ll5kiildiiiin
Suojeluskunnan
Liedossa
on organlsortu
esim
Sensijaan
harioituksissa.
ir I suudella
alcti
ljel\
sseuran
maan\i
toimrnta
Turun
jAdesui\tvneet.
Ne
valtaaval
Punais€t ovat
pataljoona
nouscc
Saks:llainen
lgltt
helmikuussa
maihin 7.3.l 9 l 8 Ahvenanmaalla.
Valkoisetultaavat Turun.PunaisetalkoiYatvet'iif)ai
Saariston valkoisten vapaajoukko marssir 13
huhtikuuta Turkuun. ja edelteen L.oimaalle 2l
Suomcssa ovat edellecn
huhtikuuta. Taislelut
vallanneetTamperecn
olivat
oaikallisia. Valkois€t
"Kapinan lohto ryht)i tarmokkarsiin toimcnpiteisiin
Linsi-Suomcn punaislen voimien siirEimiseksiilii.iin "
keskitt i.il mYds Toijalaan'
Joukkola haluttiin
Lensi-Suomi haluttrin
Karkkuun.
Lempd.Al;ianJa
knikki mahdollincn ja
ja
otcttava
oli
mukaan
n hjcnti:l
ja
o
l
r
a
n
n
c t t u0 7 0 + l t l l l {
K
J
s
k
l
nluu hd\llclui\3.
t o i n e nI 0 . 0 - t . 1 9 1 8 .
VIIMEINEN TEHTAVA
sai Ydd Sarpa-ranta
Valkoisten tultua Turkuun
junan
punakaartilaislcn
01t.0.1.
I 9 I ll tehtliviiksetn esuia
Hiin
silta
Aumjocn
lahddn Pictariin raija\lumAlla
Harmiille
sukulaislaloon
Lietoon
lrihli
tarkoltuksenaan suorittaa saamansa tchLivd Hbn
rungtlsi
Joutui sanurnail|'ilna8.1 punakaant-latsten
murhattiin
ja Vietiin hcid;in tukikohtaansa ascmalle.
ftuiilla te\alla samoin-kutnmuklna ollut loinen mies
Tekijail salasival murhan. joten ruumiita ei loldeul*
pitk5.:in ai-kaan. koska ne oli heitett\ Aurajoke€n'
Yrjrin ruumis lO)-dettiin Nautclan koskesta Liedosla
pcrheen epatietoisuus isan
Kuukauden kesEnfl
kohtalosta loppui. Aiti Alma oli murtunut. minpa
Aaro -ll-\uotias poika- k iyi tunnistamassa isansa'
haaloittuneesta
Nuorin 8-\uotias Toivi olin nlihryr
lsdsl.:itn€nne-unen.
haudattiin
Vapaussodassa kaatuneet valkoiset
Tuomiokirkon
Turun
sanlarihautaan
ihteiseen
vierustalle. Hautajaisiin saapui m,r..osv-lipa:illik-k0
se oh
Mamcrheim. Han kaneli knikki omaisel
rkimuistettava hetki lasten ehmAssa Turun laulun
laulamassa .;oka
Ystivat ki\ivat haudalla
klo 22.30 (Y40n
ruonrn 8. huhtikuula
I01928.
vuoteenn
aina
kuolinhetki
)
vuotlsmuistopaivdanasti. Lapset oli\at aina haudalla
mul<ana.
Myds Turun poliisilaiioks€n seindlla oleYassa
muislolaatassaon IIo Yrjii Sarparannannlml
ALMAN SLIRU.
Vuosisadan alussa oli tapana. cttii leski piti pi&ii'ii
suruhuntuaruodcn Sou oll luonut muumkin surua:
Yrjdn nuorempi veli PaaYo.kaatui mtds. Alman la
Yi6n vanhin poika tlmari osallistui Vilppulassa
taistclulhin lo-\xotiaana ja haa\oinui taka\asti
Seuraavana Vuonna kuoli Alman iiti ja Yidn rsa
Emil. jotka kumpikin olivat olleet nrlena perheelle'
Alma kantoi suruhuntua 2 \'llotta.
ALMA SAA APUA
Alma ja ,t lasta tuliut toimecn leskcneliikkeellii800:ja lasten saamilla el lkkcill, . jotka olivat 200:- HAn
sai pitii?i mtds Lapualla olevien lasten eliikkeet Alma
opeileli ktmpaajaksi- mutla pa.:itti j,i5d:i kuitenkin
kotiin ja ruokrata vhden huoneen Peltolan perheelt'ii
lastcn vaatteita. Aks€li Haiko autlol
s€atiin
rahaltisesti esim. Mairen konaleikkaulsen. kesiiisin
iatkoa takasivulla
1 9-
Lauri Kustaa Sarparanta
syntyi Kaarinassa07 03 1886 kappalainenEmil Sodermanninja Emilia olivia
Lauri Sarparanra
viran.
muuttiLietoon I890.jossaEmil-isii saikappalaisen
5. lapsena.Perhe
Polvianderin
KOULUTUS
Lauri piiiisi ylioppilaaksi
LiedostalAhdettiinkouluun Turkuun ja lapsetasuivatkoulukorttecrissa.
klassillisestalyseosta v. 1907 Hiin lahti opiskelemaanelainle,ikririksi
Turun Suomalaisesta
tutkinnonv. 1910'
kandidaatin
HannoveriinSaksaan Sielliihiin suorittieliiinliiiiketieteen
Hannoverissa1914
ja
tohtoriksi
vZiitteli eliinlaaketieteen
laillistettiin elainltiiikariksiv. l9l2
Versuchemit Diogenal". Lisaksi hzrnsuoritti
und therapeutische
aiheenaan" Pharmakologissche
kurssinViipurissa
ja
kurssinv. l9l8 Helsingissii v. l9l9 elainliiakintiiupseerin
sotilas-elainliakririn
kurssinv 1925Ruotsissa
paraljoonan
eliiinldzikArin
T Y O \ I ( S I T Y I S E N A . K t \ \ A N j a S O T A V A E NE L A N L A A K A R I N 4
w. l9l2-14. SenjiilkeenSaariliirven
Ensimmiiinentyo oli Orivedellayksityisenaelainiaakairina
28.01 1918 liihtien Saarijiirven
kunnan eliiinlaakiiriniiw.l9l4-18 Hiin otti osaa vapaussodassa
ja 5. Jeiikarirykmentinmukana Kuokkalan, ollilan, Kellomaenja Rajajoen
suojeluskunnan
esikunnanjZrsenena sekii 5. Jiiikdrirykmentin
taisteluihin,toimien Saarijarvensuojeluskunnan
2:ssa w.1918-20' Karjalan
Taimzinjiilkeen elainliiakiiriniiKenttiitykistcirykmentti
elainliiaikarina.
vv. l92l-23 seka jdlleen
\.v. lg20-21., RaskaassaTykistctrykmentissii
RarsujaakArirykmentissa
30 08
Kent;tykistorykmentti2:ssaw, 1923-28 Hrinet maiirattiin2. Divisoonanelainliiakariksi
Han
erosi
(AEK) aina vuoteen 1946 eli eliikeikiiiinasti.
I 928. toimien Armeijan palveluksessa
I liin otti siten osaa 3 sotaan
Armeijakunnastattiysin palvelleena eliiinlAaikintaeverstind
ja jatkosotaan,joista 2 viimemainittuun
elainlii:ikintaeverstinii
vapaussotaan, talvisotaan
ylennykset: eliiinlaakintiikapteeniI 8.1918, eltiinlaakiirimajuri l6 5 l92l ia elainlaakiiri
6. | 2. | 928.
everstiluutnantti
SIVIILITEHTAVAT
johtajanavv
Armeijantehtavienohella h:in toimi Viipurin Teurastamonja LihantarkastamonVt
ja Valtion Hevossiittolan
1g2O -3g. ypajalla hiin oli w. I 940 -41 Ypiijiin Ratsastuskoulun
sekii opettajanaValtion Hevoshoito- ja kengityskoulussaedelleenmyohemmin
elaiinlaakerinUi
jonkin
Trilloin hiin asui myds Lahdessa
Haminankaupunginja Lahdenkaupunginlihantarkastajana.
ja
eliiinlaiiktirine Heinolan
aikaa.Vuosina lg47 -60 han toimi HeinolassaHeinolanmaalaiskunnan
ja
. Heinolastamuuttotuli Helsinkiin sielliiLauri Kustaa toimi
kaupuginlihan-ja maidontarkastajana
Karjakunnanteurastamon tarkastavanaelainla,ikiirina9kk w 196 I -62
LUOTTAMUSTOIMET
ja
oli lukuisia luottamustoimiaHiin toimi Saarijiiwenkunnanvaltuutettuna
Lauri Sarparannalla
puheenjohtajana.,
SaarijZirvenhoitoalueenmetsakasoorinaw 1916-18,
elintarvikelautakunnan
puheenjohtajana , Yhteiskoulun johtokunnan jliseneniija Viipurin
Hevosjalostusyhdistyksen
pj .
ja Kaupunginteatterin johtokunnassa, Ratsastusseuran
kaupungin musiikkilautakunnan
Mieskuoro " Karjalanlaulu'' pj., ja Viipurin Lauluveikkojenja LahdenMieskuoronvarajdsenena.
yhdistysten
ja johtajana.Hiin kuului myos Rotareihin.Seuraavien
HeinolanMieskuoronperustajana
ja kunniajlisenpj 1950-51
jasentai puheenjohtaia
SEL j., SKEL j , EHY j , SSESj ;perustaja
koonnutPirkkoVillberg
matrikkeleista
LAURISARPARANTA
miniensilminnehryneja miniensyddmellikirioitettuna
'.r,,
r/iinrr-in
'" :
;-i .
r'lrrl
j-eno
+r
-,.
.^ia
-.-^i'r
.-'.n-.;
L"-,'.OIld
Il +t:/ ;
. ..-Li - L
!ra- U
t
- t; n o
i n o n n . n l q : i r o l i : r - t V a n n c e t b O i S i : r r r t.
';utustuninen
t:r. ri:rhtui. ];un l(ai e.l,koi tir.nssittaa
Varsi-nailen
-^,
-;*..-
I:1nur
. i o L r -| L, , u. i J. .u1 l^r1l - Ji :, ^ ^s a
selta
lorkkelin
i-
Jf
!.1-, -
^^,
J .' ur,
1,^+ii-
.
*',.i-
:iUL-!-L]r,,
:.:/,Js
-I L : Ln..-' :
i^1.-;lF-
uol.il
L-L-Jf -
ioslcus pa.rin vuo.len }i:ivelyjen
k€ivelyltei.
er.iene j-ltana vei
jd1-
"udytil1e ". Si-el-lC
l<ohr:rcin J:tLvLlf isfn -<oht,.li:.rn LFrr'.smicben, .ol:r ioi:tjjlnni-rtrivlsti
tifrnteesta
i. .ik:n lt:nirculcn. ..in),
;oka lloioj
n
visraisiLn
viipurinelknani ofin tottunut
,)livitt:ii-:iin
j
^
.
' r
-.-' J- 'Jh e ; : : : i n l n t a r
I ^ i.-.n
tu.u- lr. -- ': r( n
r r r- o ' : r s :
rrvoa tdlle
.r :r j.rrr
keen Kai
- - : r . l . :+ + : ' . - " r
v d , _ f- r u L rv l . r d I
joinme
a r r
L.---::1-^,mi qr.'l I_
vo.r\-J!rr.err"
!J
t-,etA kcikki
kuitenkin
I(csti
f- |--^d .)--L.v i r-- ^ +\ r^ r / d . i-u^v 1
---,^rcriP.l.srr
i.
vct::r,:;
J
i.rriet,.ksCnt
lticv,rlolIe-
J.-u.!gr-!-Je
yh. -:sd..
neljd
joiirin
a'uosia,
i<otiinsa
ninut
ynJtLr, r: Lr i . o n
LyJp - ikka
nrahtui opinnot,
n 1n6t./ks-i n- Cn
kot:,-an
je.
e.nnerf kttin
riorsianeksi. ',rasta seur'3.aminut hehnikuussa 1!4 1 rengastettiin
v',Il-atu.-s3 rii.rurissa., tunsin'
naiuiciin
t,li'isin
"',"Uufi8fityanrne
ninull.
oli "p_)iviDilurn'1t. l.^i oi,:cl sta'r.n appi eli iarpe.
"ttd
i i r 1 nj - sl i n n a t s a e i k a s i e l - t e
Ai.no anoppi oli sotilaskotisis:rrena
otti aina yhniin vrin n'rl,kustcftu Di:rinkt ^n. i3r!3 s-n siir"n
-.,'!X
+
I"yUUa
-I .i h
. hU I I t
J -. rI Ir U
)uriin.
hl .U. rr nl
lI :l -- 1 I l
I;onet k(.rrat
-..1.i
UUII
olin
rl^.:. 1!:
bI-IU-
.:^-!-1-.i-ll
JU-ud.r!-!Ir
' i: ^^".^*^^rrrv_ruu-1rr
!'rrP
Vii-
irun halr t:uasi
iarr rn mul( na l-oun:rilfc,
minut
llun hdn :.rina e sitlti
I,linua hu]ritti,
ups.critovereitr.an.
korjesi
v:.ino..."
):ei}Ie" j. Li"s5 on veljcni
;i. vdhJlr h;uiIldin
Ja min5: "sano vaikka
vaimo -- rqik.i sini. olet?"
"ci lcun poikani
En s'anut
n toverj-11inen.
r n c J , l ' i' e
rninid". Suhteercne oli luonteva,
ol-f:
upin
i,ar-oal-l-c l-iirn
.ii,;
iuntcm'rn
cnkd i(ain
hdnel-1e ups -rini.
kuufui
',c r:oIi
kohtclies.
h:lnet 7':si-dnJ 1 -1rii:,I13, en niink-:,n
j-sUnd. 'run Aino anoppi ja Kri olivrt
kuvioissa
Sarpan kriytJskin
usein
muuttui
llan ofisi
.:ritisoivaksi.
aivan
vrinon i
r:inull,e tdyj,llisln
toian .j'
j
en e d e s n i u i s t a
asioisia
r ; r a u t t el - p i e n i s t a k i n
esittl;
Ee.'s kerran ajoi- : i::t
K e i , r .i k r u I ' i - f f e v i j r m i n d u u t t l
^un sot:.
rrlc<i,1-c,I
Perin:
q
o , r . c n i j i rl r ! ke n i : - . . n i
Jvq-rr
dL
pois
vlronn.
p.
mukan3'
halunnut
tur--aan huo-
mitei ne olivat.
aloituelinne
viipu:ista,
eLir:.,J :itlsin
apr)cna
-irsd
. iaro
a
licne:sii
ittt:-"i
t:rvln-
n u t . , . , a i k k i o f i s e k : v : . r j c s u r ; : e a a . : ; " i d : - r r p c r h - ' c : . m ek o : r - ' f l ' .
'-y-el:nr;'-r.:c ,uli rikr hTvl j:.: jr: b;': , I:un ;rinuf l^ t'-: joitiin
- . i . . r^u+r -r r/ -i r
fr-_L|i
^^.rh r ^df rr.-r
c1.1Lrrru\J
n
rI J ir :r rr r
rr r, u vor rr s. .uG n
hif
vf.
hUOneistO.
"rlfn--
- 2 1vdlin nuuttanut Ainonsa kanssa iieinol1an, jossa heistii
oli sillii
piikaupungin asu!:iiai ta. l'rolemraat kuitenkin
pian tuli
nerkittSvid
pahtivat usein Felsingissii. mi-lloin nistb.kin sirystii., yhd-essH tai
vastaant vaikka ouat viikonloppuerikseen ja aina heiddt otettiin
nonhadn. itai vihdn purnasj- r kun
suunnitel-me^nue usein meniviiikin
hiinen aikataulunsa neni selcaisin, nuita roinaih:in olin jo lapsesta
yll ritysvi erais i in.
s aalcl<a tottunut
F"illevi
aikoihin,
{aisi
ol1a niihin
iolloin
Pa,paksi. L,ikka liillevi
Se.rpa-ninifJrs vaihtui
h.,rrlri
lA
-: 1.---+._L.tl.t=
Li uoY
rr:rr.,einkin
l4rrn lr::r
- ^
uv
.l _. 1: -'_- vnr:r :c' :
1 !
t'r
oppi puhun:.anr kun
-i
o1i papalle tirire n
i i'r i1i
'',il''-1j;;if
671613lr;5.11
Ianr^
Pappa oud-oksui- neid-iin pelheenne
I'iuistan nonia. iilannetta,
ioiloin
ninr-rn tubl-austani.
"Pieni
tyUnjakoa ja va:sinkin
elCnintyylid,
j ouir:I:oon nuic:.an, ja 'lpitikb
putkahti
perbe" r'aikka Eerollin lopulta
inn!.ls in iosin hancn ej stuksenj uol:sunsa
tunla.ta rah:a piiki;:tyttdcinr'.
ja s;elitin uudestaan ja uudest:.lln, cit:i "Pappa kulta, nind olen
g ,oo*ir
p5.ivdssd tyossa. ldytytr-hii.n j onk'un ol1a larsten kanssa.'1
,ii ihe.n
,-,.r)n5!
r t. - '-i o -- .,- .I lii rr I' ^ . i
^1 ^+
UIvrr
+L r-J' Uf ,: ja- uat ; i
*L r, ]i- k g e t
Ofe
kOiOna'r.
Ja
tiaS
'ri".iutta liun ae tarvltsenne
rsinunkin pali;1:ani eika nieilla
-bti;E ko.bia jos en olis j- 'iyossii. tr I'l]iin niin rning. en teidiin
oli.si
e l i,imai:inneyrraa:'rd." sanoi ltrppa. rlaikka ei ;rnnd.rtanyt "ia sanoi sen
tausein ja 1i-ikuttavalla
}'appa kuiien]:in
raoneen kej:taan, osoitti
seliiin:
lapsi-i-:one ja r:rinuuolrin. liai sen si-jaan onnistui
valla rakkauttaan
( aito $arparania kun ol-i) saanaan aikaan ]<itke.a elkii ttEut arkailneiedn lcotinne asiat o11eei
1ut palauttaa Pape-nnieleen, etteivdi
miiddn hdlyiiSviH. olleet,
hdnen nadrattii.vissddn. Eivij.t tilanteet
jeilkeen.
vH.hint d iinkin parin Srogilasin
mutta ::i1ean aihe loytyi
as j-asta. iiannra ja ininii truokailimrne t
Ileensa tiiysin nitdttcinEsta
turhenpdivdis estii " . ileensA
kiiLiyvd.t
ettd "taas nuo veljekset
Kai oti oike:ssa nu.orenpinc aivorneen, nurta ]<un kumpikaan ei antajoskus kahden j ii.airdpi'.Lin
nuii periksi_, pd.Ei.b-byiviikonloppuvierai'lu
j olta saattoi
hcs'uau l:uuliaus i-a. ?appa, vaikira uslioikin
ndkdtykseen,
'ieki- kanossannratkan ja
olleensa oilie assa, oli iruiienllin se, joka
s ovi-nnon.
saavutin iietiiniittd.ni
ninua tuhlarlksi,
Yaikka l"appa rnci itihin
Pappa o1i huoloennut t
nuu]:uuciel l ani !a1:an ihailwi.
synnyn4eiselld
ei;tii kun tulin kaupasta ]:otii n r oiin heti e'beisessa ie.sl;usiani
rilstosten sl].'liiat. ?appa kysyi:
pienen nruistikirjanr
ioiron nerl:itsj-n
t'I,iifei sina. aina siel-ld. etei sessa kirjoi'bat?"
Eanoin, eita rainulla
ja klin'cykuhitan. " luottrl'us
r;ihin rar:ni
on tapana ;: it Zi.Eiki:jaa,
- 2 2nys valill-emne vain kasvoi-.
in llosl:aan nielisiellyt
laplil1.
Jos Lrdn sanoi .ai tcki jotain
sanoin sen hanel-le ja ndin, ettd hdn pahastui,
nitai en hyvd}synyt,
nuttei virkkanut nit:iin.
Sea6oin r.iuLlniluassa sij-hcn, ettei h5.a
l..anuaa. lil-eensai u}::oniJsti., l:ali:rulcsesta tai jostain
kritisoi
nit€tt cinllstd. Silloin
ni-nd kiranastu'i n. Jo i;ihlaj ais is s anrie , ]iun
bd.n a.l-koi noj.itid,
:i;tei iianna cle eada ni j-n ]i:-L'.nis ku-in nuoiena,
tukasiakin v3.ri haalistunut,
sanci-n viliticjniisti:
"enii oma tukkc.si
o1j-'uko si;u rruor-'na jo ::cll;eln k::Iju, n:irin s urun uul:l:asi
on iravinn;rt. " -lnoin i,t;riis, i;ta l;'.Lrna on l:aunuin ni.i:ten, jonka tun'r;u]iha.a ene;*r5.lr ta.j- vai:oll::dn.
nen, oir llnelli
" Pul:uin tosin varovaisei;lrin iruin nil-iii sc niin 1:ir'"i oitet'buna iuntuu,. Ja rruosien kulue.:sa ycr--drsin, ciid F:;r,: oli su:nirr-';tomcn ylpcai iien::an .liauncud es t a .
Vaiirlla j'rpa
oLi nel-kein kairc;.sa onail isani v:siakohta,, I;iinnyin
--.--,rr
Cennukrisu.uitr.an.
ieli:s
i<:vaI;eeri.
r,inrrt
'renrril
anr-'l
'li'
eJ errJs-J
'^eu!,
-.---.\o+^1Fll
j.
3i.
r r aI l.Ji Lor - , " , +u+ v: j. luh'
oikou-
ja oli kohSarpa llontel-i ninua kunnioiti;aveletii.inulfe,
ninid lr.raf l-e l. Cn evasi oven, antoi
ir
jnc
lrl..rrrrni re
^h^
\ ,r .*i * _1- _
- ' -- a
_ p U 1i i-i -- .sdSd Ji - a^ ,
a {u
- +ri, I
O
't
i l ax !' ,
Sen
ninulia.
i,ii:r siis kaikin tavoin koho';i;i- ii;setuni;oanl.
Ibaili-n
Sarpassa hEinen tarnokl:uuttaan.
Ilei.n nou<Latti tarkkaan omaa pdiviija:jest-'stadn.
i.un *arpa ,5-vllotisana
asui yksin i.aria;:bad.un l:odissa-an (Aino-nanraa oli silloln
sairaals€sa),
bd.n jo!ra. aanu soiti;i
'ro1en ajanut
ni.nul-le tydpaii;aIle:1i
tp.sJ.n kell-o i ja antoi raporiin:
parran, jrronut l:al:vin. . 'J jne . Hin kerboi nycie ni'bii kai-:kca }:ein
j,; sovii,tii.n,
ai koo iehtiE.. iliii,in
heinte iiedoista
ettL illal-la
soi.tetlran uuiell-e en. liun Ai-no-nanu:a r.iel:., vilsyneenei tcsin,
trsui kotona, saai;ioi Faupa soiilraa niauile
lcesken tyc-rp5.ivin ja pyytiii:
rrnhtisi'ckd tul1a ne ille
pdiveJrabville , rcei1l:i on niia ikdvd sinua. rl
l,upe.sin i:ul1a, rptrisin
auiolle ja Yiiletin
Lruunuhe,:aln. ?.^-.))a
o1i klyn;;'i os bl.nr.lsa -razeri1ra ::ahvi-l-ei;iri,
l,a"tanui nd; i l i,i i:i.hvi- _
pciyiSn ja yhciessii o.utettiin
i'lanna s obr.ralia pdycLH.nlareen. Iie olivat
tuokioita.
liikuttavir
l.inl: ,n si.anr:t vied-a ):ulcpeja kei';ti6on
.
- ei - olin rakas vieras,
jota rappa italusi pa1vella.
Peprc sanoi li:Ik,-'in ains -in:en s:n, :.itd hdn ;uns,i tr.i aja.trcli.
janoi hdn ninullehin,
Useita ihmisid. se .:rattci
loukat" r s;vd.stikin.
nutta miksen nine lou.klcaantunut. r.-hka siksi!
etten j iittH.nyt asiaa
siiben. ljn arkaill-ut
sanoa, ettd. nielestS.ni sind olet nyt vaiiirassH.,
ajatiele
asiaa minun kannaltani.
Usein ol-i 'bosin niinkin,
eitd
nydnsin vian
anteeksi.
olevan minussa ja
ettd
olin
pahoillani
ja pyysin
-23yhdj-sti Pappea ja ninua' H:in pyysi
I'rusiikl<i aivan erityisesti
usein ninua soittamaan klassista nusiilll:ia ja jos vain sain rrkaunist;r kapraletta etuketeen.
aikaa, harjoittelin,tari
roitettua
1 poskelle "kylId'
Fagalta usein ky.-;'ne
irerkkd kun o1i, vierdhti
o f i k a u n i s t a " . ; " a n r L aj a t r a i k u u n t e l i v : . b m y J s n i e l e l l a i r i n ' k u n
liai jopa osti ninuffe nuotte ja,, ];un oli kuullut radiosta
soitin.
j oni<in irauniin
sarpa o1i heti
kaP;aleen.
korjaamassa vikoja ja tekendssa tJit.i, nissii hdnen
i i u n l i a r o m aj a P a p p a
tarliha katseenga havaitsi laininlyontejd.
?.uskeasuolta Kruunuhakaan
e l lkep riivill dan Ilelsingissd
nuuttivat
pani- Pappa heti onan asuntonsa tiptop kuntoon'
tiariankadulle,
udn otti vastuun koho isosta kerrostalosta
i.tutta ej_ se riitta.nyt.
ja tateli
viat yhtiokokouks'::;sa: tal-o huonossa naalissa, hissit
ja porraskdytaveit epdsiistit
J-r0yn. talon johtokunta kokj- kritiikin
epdniellyttavdksj_ ja pdzitti valita sarpan johtokuntaan ja puhcenloppuu' llutta
etta siihen se kritiiklci
johtajaksi.
Arvelivat,
uraSarpa oJ-ikin innoissaan ja pani topintiksi. Sarpa soitteli
tinki hintoja ja kun
neuvotteli,
pyysi tarjouksia,
koitsijoille,
oli hyvd.ksynyt Sarp:n suunnitelmat ja kun remontit ofi
hallitus
tehty, oIi talo kuin uusi. Sarpa sai sekH hallituksen ettei asuk]raidcn kiitoks et.
i.ariankacrult a: Iiun hainne Papan kotiin
Vield pieni ylisityiskohta
sairaalasta (hiin oli sj-1loin ,'6 vuotias ) , h:rn huonasi heti eteivesii-r:na "ti'npui" ' Olin pyytanyt
seen tultuaan, ettai keittiln
nutta vicld se
talonmiesta jo koLne kertaa korjaanaan tiivisteen,
ilan
ei tyyclyttinyt'
oli tekemdttii. Pappaa rninun selilykseni
puhelineen, viidnsi talonrniehen numeron j:r sanoi: "keittarttui
,la kun se sati6n kraana vuotaa tulkaa kotjaamaan se nyt heti".
nutta peattev.iinobtiin everstin ainensivylld - ei vihaisesti
sestirniinolihan)<raanatuossatuoiliossatairskunnossa'
Jo Viipurj-ssa Aino ja Lauri olj-vrt kuuluisia siitCt eita kun he
r/iipr,lrin liihistdltd ' he
kesciksi vuokrasivat jonkin hesiipaii<an
rakennulisia, paniettei naksoivat vuokran n^;rcs korjasivat
paitsi
syksytta )r;7'vinhoicletut
ja va;at ja jiittivdt
vat liuntoon }aiturit
Sellaisesta ei kukaan
pensaat, l<uLat ia liasvimaat islni:^vd'tle'
eil<ii kuull ut '
ennen ollut Viipr-rrissa nilnyt
Kun ''appa ja ,.antra al-hoivat tchdi ul-holn:;annatkoja, kavivdt ile
nuun utu:ssa l,all-orcal1a., jol:sa lru]lutaan esiranjaa' i;ita kieftdhdn
j'
P a p ; a e i b I 1 u t l < o s k e r a no p i s l : e I l u t . , n u t t a s e n p u u t t c ' : n h J n p l r i t t
lielsinSin Y1ikorjat:,. Hdn oli lo vuoiias., kun hln ilnoibtautui
n
ni -+^r
wI,r rD 'Jwrr
^( : r.Pi u6. h
L r J s .il r -
'r "- t- .ei l e n
ku.rssiIl,e.
l,uiien
ku::ssilaist'en
ke slli-ika
-24lucnnolla,
!ap;-r3 1:;vi jol:aiselIa
l.' vuoden pai}llai11a'
ja i:'.rrssin pJityttyii
hin niti
teki huof eil-iscstj- hotiteht:ivat
- span jankielis"'n
lukien '
J:ii,-;ospuh:cn. -iJ- paperista
;rrof cssorille
hdncn nuutkin
ulkor opeLvltune. r,Ien ::iiI;rbt'inyt
v-.an sujuvasti
1i-enee ol-lut
: ; r r a n e e t o m : . r th u o e n g l a n n i n k i , : 1 i j a v c r l d . ; j a io l i v a t
Lielivihkonsal
sarxoin i;al'iankicli'
sanastot .;s!rni:irr lisiiksir
nionsa ja slistit
v:.an
alua. ulko::i::.;inlriatkoil-l-a itselleen,
-sa,
.r;t -3. ou.Il Iru -sa 2uh=utuni::,
talutbc^a j
l . a n : : r a l -el , j o t u p i ; i
i,amnrianatkoif l-:i kuten bdn tel<i kotona'
Jos iapgra ol-isi palvellut
v:ran aikarnorne-n
lonia,
ol-i-si- of leet h;ine]l-e nitd:in
eivat natkat
.i Prnr,a ..;arwi nnrrt nitHdn
rasitus,
huomioon hd.nen ilidnsl.
kun oitaa
Lauri
;uorikoski
ninun
ja
l:reidin kanssazrn seuranatkoille
l-ahti nj-elellein
jeilkijouiroi:sa
k d s i k y n k k a e i l r a m r n a nl t a n s s a , k u n
]<ulki hissuks;en
joukon l:J.r.:ip1:-csa nuo ^eripien Lr nssa.
oarpa i<aveIi rcipprasti
,-amastr syystd han pyysi rn;6s vel jentytai.rtiiein Ai-l-ia nukaan natri
kd.sittl:ii;ee
koil-1e.
Papi;a-Sarpa ofi harvina:.ncn
+u .u,, 1n, 1+u Y^l-u ^d .-dh
.]! "- r-. oi .n
r l -- ur ' 1r c rIP^r i k o t a i s i n
.ll
ja ninid:rd opin
i.:reocnallisuus
nitd erilaisit-rini,ssa tllanteissa.
oikeud;:runukainen
tunteva
herlll.:a syvlsti
Of in vain )6 vuoti:s,
lah.,'incn j:. r:kas.
i-hrcinen, joker oli ninulle
i,on:ll-a t:-lva'lla Sarpa taytti
kun menetin onan rakkaan lsiini.
ninka orlt.n i.ian n:netlrs Inlnulf : aihctti'
tyhjyyclestd,
osan siitij.
Karskin
kuoren
Ium.ren,
etta
.: aIJan
a1la
etuoikr:us
ofi
;yUria
ja
i:liloln
suliri
rili..aus
saada o]la
ninie.i.
'i
X s p o o s s a 1 ' , ) .' . '
,'h"t,
o1i
tt:c+:la-u&
b:^rEal-anta
;
lJir
''\
'i\li':
..
) i''.i
,\'.
l,r
'Ainolle
ja laurilleg$vuotisjuhlassa
mieli
2. Kun
Yhenuorion,
aikaarmoton'
vaikk'Dainaa
saaillanruskonloistamaan
ja vaikeudet
voittamaan.
NeineloniltajatKukoon
laa vuoslen
teil'yhteinen
se olkohon;;
;; ja huoleton
Neineloniltaiatkukoon
ia huoletonse olkohon.
4. Nytonneanaintoivomme
ja elakddta
huudamme
savelin'
taenVaasan-marssin
vie Laouanse muisloihin.
kassieltSalkoiyhteinen
tie pnkaniin,mi kuljettiin.
vie ;i
;;seleiteYhaesspain
KassienealkoiYhteinen
tie,jokate a eespainvae.
- z.Jt:::1la
E.
leski
Alma v. 19tS lfo Yrji Sarparannan
4O-vuotlas
tt
n.v. 1910
Ilo Yrj6 Sarparanta
haara
poikiaja rninid- !-apuan
Emiliaja Ernilsarparannan
- zo-
Tampereen
sukuhaara- Ernst Fredrik
ja AmandaAugustaSiidermaninviisi lasta
ja osittainlastenlasten
mulst(ia Vaartnja Mummon
Tarinakertoolastenelamintiensuppeasti
kanssavietetyistahetkiste.
Kuno Ernst Sarparanta(v:een1936Siiderman)
P6lkdneellii
s. 5.3.1886 Lammilla.k. 25.2.1941
Pso Saima Jakobsson
s . I 7 .I . 1 8 8 4T u r u s s ak.. 1 7 . 1 . 1 9 1 6
2. Pso Karin Lindholm
Turussa,
k. 18.4.1981
Tampereella
s. 4.3.1tt87
Mydhemminhiin
Kuno Sarparanta
on aloittanutkoulunkiiynninTurussaja jatkanutsitiiTampereella.
ja yksrtyrsestr
Normaalilykiivi TeknillisenkoulunTampereella
5 luokkaaHelsinginSuomalaisessa
'1Atentodistr,etta
yhopettaja
Koskimies
Vuonna
Normaalilyseon
A.V
seossa.
1923 Suomalaisen
ja kirjallisessakhyttelyssiisen taidon,joka
omaa suomenkielensuullisessa
Kuno Emst Sciderman
henkilcjilt:i.jotka pyrkiviit Suomenvaltion palvclukasetuksenmukaanvaaditaanpateqrysehtona
seen.Tdm6nlisiiksi hena Sodermantyydy,triiviilliitaidollasuullisestikalttee ruotsinkreltd."
Ikbvd onnettomuus
vetunnkuljettajana.
Kuno Sarparanta
aloitti tycielamensd
VR:n palveluksessa
ja
panoksct
laitaan
molemmat
kun haulikon hanattantuivatveneen
sattui sorsanmetsiistysretkellii,
todettiin,ett?i
laukesivatvahingorttaenvasemmankiiden pahoin.Tampereenyleisesslsairaalassa
ja
Asiaanpuuttui Kunon Toivo-veli kielsi moisentoimenpikdsivarsion mahdollisestikatkaistava.
ja perhejoutui
Kuno siirtyr "virkamicheksi".Hiin oli matkaneuvojana
teen. Vammanseurauksena
ja
tutustumaanSuomeenuseillapaikkakunnilla.Vuosrenvarrellasaalutetuttaidot kokemuksetjohjii omastapyynncistiiin
josta virastaKuno Sarparanta
tivat v. 1928Kouvolaanvarikonpriillikciksi,
v. 1940.
eldkkeelle
Hyviii
Avioliiton kariudutruaKuno Sarparanta
oh lastcnsaAnna-Liisanja Totin yksinhuoltajana.
ja
perheclld
oli
kesiinviettopaikka.
Kunon
muistojaon kuitenkinMoisiosta,mrssi isovanhemmilla
Kann Lindholmiin.Haiitvietettiin4.6.1918.Karin
Kuno oli tutustunutsisartensa
kauttaviehattavaiin
ja
suurperhe.
otti huushollinhoitoonsa Marlan(nyk. Ahmawo) synnyttydv. 1920oli Sarparannoilla
ja kalastus.Iliin oli innokasnuonso-ja liiKuno Sarparannan
harrastuksiinkuuluivatmetsastys
kuntakasvatustyon
tukija. Sallittakoonlainaukset50-ruotispiivien onnitteluista,jotka kuvaavat
antaa neuvoja hyvi6."
Kunon luonnetta."Urheilun peltoon heinid hiin jyviii, suojeluskunnass'
"Sarparannan
tyvenessd
on sydiinainaauki," on sanonutUnto
uipi iso hauki miehensamannimisen
Seppiinen.
muutti Tampereelle.
Kesiipaikkaoli PZilkdneellii,
EliikkeellesiirryttyddnKuno Sarparanta
Kuno Sarparannalle
on my<innettyvapaussodan
muistomitalisoljenkera.
Laura ElisabetAlopaeus(os. Siiderman)
k. 20.I 2.1968Helsingissii
s. 16.5.1888Turussa,
Pso MagnusErik Alopaeus
s . 8 . 5 . 1 8 8M
3 i k k e l i s s ik, . 1 3 . 3 . 1 9 2H3e l s i n g i s s i
HZinsai pii?istcitodisLauraAlopaeusaloitti koulunkiiynninTurussaltl95 ja jatkoi sitd Tampereella.
ja
tuksenTampereensuomalaisesta
t).ttokoulustav. 1905 lisiksi erillisettodistuksetylioppilastutkintoa vastaavista
englannin-ja saksankielcn
suontuksistakoulunjdlkeen v. 1907.
hdistyseli "Credit",josta han erosi27 5.1909.
Tycipaikkana
Tampereella
oli Suomenluotonantoy
Hidt vietettirn5.8-1909.Lauran
Kohtalokastyopaikka sielli LauratutustuiErik Alopaeukseen.
iidin, AmandaAugustanehtonaoli, etteperheent)fieret eivetavroiduennenkuin ovat ta)llaneet2l
teki
Savonlinnalaisiin
vuotla.Nuoriparimuutti Savonlinnaan.
missaErik Alopaeusoli pormestarina.
ja
pieni
kaikniktiincn.
Kaupunki
oli
vaikutuksennuuri vaimo.Torilla ihmeteltiin.etla onpalapsen
ki asiattiedossa.Niinpd kcrranperheenollessaporssajasukulaistenpyrkiesstikylii:in kuului iidni:
"Pormestarimeni Tampereelle",
huutelipalovart4atomistaan.Vuonnal9l 7 perhemuutli Viipuriin.
ja perhemuutti Helsinkiin.Maaliskuussa
I 921
mutta t.lrikAlopaeusvaliniin l9l 7 valtropdiville
tehtiivistii.Erik Alopaeus
perhe siirtyi takaisin Viipuriin Alopaeuksenerottuaoikeusasiamiehen
ja
(nyk.
Kirsti
Lokki)oli 8-vuotias,
kanssa.
kuoli 13.3.1923 LauramuuttiHelsinkiinpientenlastensa
Lsko 5-vuotiasja Taunoalle 2-vuotias.
Sodermaninsisaruksetovat aina pitaneetyhleyltli toisiinsa.Helsingissdolivat Lempi-sisarcn1a
Toivo-veljenperheet.Lauraja lapsetolivat isdnsi kuolemanjilkeen kes:inMotsiossa"mummolasljstertddin luona.Helsingrnliihistolteetsittiinmyciskesdpaikkaa.
sa"ja parinakesdndJuankoskella
"lullaan"ja liihdettiinasialle.
Toivo-veljenkriskystdLauraistutettiinveljenmoottoripycirrin
LauraAlopaeustoimi useissaerissi 1925SuomenPankinkanslistinaja v. J926-28raasturanoioittajana.Vuonna 1928 Laura nimitcttiin
keuden(tuoman Steniuksen)pciytikirjojenpuhtaaksikirj
jostahZinjiii elZikkeelle
ja
26.9.1949.
vakinaiseen
kanslrstinvirkaanKauppa- teollisuusministerioon,
ja kiisitoitd.Hin teki ruosittainNaistenMessuille
LauraAlopaeusharrastiposliininmaalausta
mm. ihanialastenpiihineitii ja kahvipannunmyssyj6.
Lempi Charlotta Kons6n (os. Siidcrman)
k. 13.3.1982
Helsingissii
s. 26.8.1890 Liedossa,
Pso PaavoKons6n
r . 1 9 . 5 . 1 8 ql1. .2 7 . 8 . 1 q 2H7 e l s i n g r s s : i
v. 1896.joten Tampereesta
tuli Lempin koulukaupunSodermaninperheoh muuttanutTampereelle
ja senjdlkeen 5 luokkaaTampereensuomalaisessa
ty1l<ikoulussa.
ki. Hdn krivi ensin kansakoulun
L.nsimmf,inen
tyirpaikkaoli SuomenPankki.
SddermaninperheessltyttAretolivat hyvin muotitietoisia.Vaari kiivi usein tyomatkoillaanPieoli: "Kciyhdnei kannataostaa
tarissa,toi tuliaisia,ja Lempikinpiiiisijoskusmukaan.Eldmanohjeena
ja
sisaruksiin edelleenseuraaviinkrnsukupolviin.
huonoa." Tuo ohje iskostuikaikkiin Scjdermanin
valokuvat
kertoval
tuloksista.
Vanhat
Lempija PaavoKons€ntutustuivat,
ihastuivatja
avioituivatv. 1918.NuoriparimuutliHelsinkiin
palvelukseen.Perheeseen
syntyi v. l9l9 tydr Leena
Paavo Konseninastuessapuolustusvoimien
(nyk. Huurtamo).
konttoripiiiilVuonna1920tai -21 perhemuuni ManftaanKons6ninvaihtaessa
uraaSerlachiuksen
-jii{eston
ja
puheenj
ohtajana.
likoksi. Lempi oli Miintissi kasityonopettajana Mint:in Lotta-Svird
ja perhemuutti Helsinkiin. Perheeseen
synVuonna1925kapteeniKons€npalasipuolusrusvoimiin
perheenluonahe pidAsuttuaanjonkin aikaaLaura-sisaren
tyi toinenf46r Eeva(nyk. H?imiilZiinen).
jossa
puolustuslaitoksen
henkilcikuntaa.
Kalliolinnzran,
asui
liihinnii
sivatmuuttamaan
Kaivopuistoon,
jotcn
Kalliolinnaoli ihanaasuinpaikka:merindkoala,rauhallinenympdristo,vahvarakenteinen.
asuvankapteenskaKons6nin
radiotasai soittaaaanekkeasti.
Oli vain yksi poikkeus alakerrassa
Lempin
Talon vahvuuttatodisti sekrn,ettii v. 1944 Helsinginsuurpommituksissa
sunnuntaikahvit.
alkovi oli talonpommisuojana
Jiidtyiiiinleskeksiv. 1927 Lempi Kons€njiii tyttarineenasumiutnKalliolinnaan.Hdn sat vtran
sotatalousosaston
salaisenpostinkirjaajana.Tycioli niin salaista,ettd liikkuesPuolustusministerion
joskus
ennen
saankaupungillaLempi tarvitsi
saattajat.Rauhanjiilkeen Lempijli lakkautuspalkalle
el6kkeellesiirtymistddn.
-28 ja Lemprnkanstukivattoisiaan.Kons€nintyttaretolivat useinJuankoskella
Sodemraninsisarukset
sa lomalla Kaukjin'en KoivistorsellaToivon perheenluona.
Vaann kuoltuaLempin liitr, mummo, muutti tarnmikuussa
v. l93l tyttarensdluo Kalliolrnnaan.
Vuonna1947Kalliolinnatyhjennettiin
asukkaista miksi? Lempi Kons6nmuutti ensinsrsarensa
Vuonna1969 hlin muuttr Omakolisterin luo ja myohemminomaanasuntoonLaprnlahdenkadulle.
ja
jossa
tisaatlonPalvelutaloon sieltaKoskelansairaskotiin,
hiinkuoli.
Toivo Valdemar Sarparanta (v:een 1936 Siiderman)
s. 22.2.1893
Turussa.
k. I 9.6.1961Himeenlinnassa
PsoToini Rakel Tamminen
s. 2 L7. I 896 Perttelissd.
k. tt.2.197,sLahdessa
Toivo Sarparanta
muutti perheenmukanaTampereelle
v. I 896,jossahiin krivi kansa-ja keskikoulun
jatkaen oprntojaanTampereenTeknillisenoprstonstihkoteknillisell;i
osastolla,jolta valmisrui insinooriksrv. I 916.
Koko opiskelunsaajan,ainavapaussodan
slttymiseensaakka,hiin vaikuttiTampereella.
Kesiilomillaan hdn oli perheenkesdpaikassa
LempliiiliinMoisiossa,missi hanasti innokkaastikalastusta
isdnsiikanssa.Kaikenohessahiin myoskin tutustuiLempaalankirkkohenaTammisentytdriin Tyyneenja Toiniin,joista viimeksimainitustatuli hiinenpuolisonsa.UimamaisterintartojaanToivo tarvitsi pelastaessaan
Tyyne{yttarenKuokkaiankoskesta
heidiinkanoottinsakaaduttua.TalvisinToivo
harrastipikaluistelua.
KesdinenKurikanpappilaoli Toivolle myoskin tuttu paikka.Nuoretserkkupojatjarjestivatkeskeniiin kepposta.ErhdnhiltanaMartti-serkku,tehtaviesuorittaessaan.
syli tdynniikananmunravrmmastui.kun todennikoisestr
Toivo-serkkunimitti hintd kanapiiaksi.Keittio jiii sini pdiviiniiilman
kananmunra.
Toivo Sarparanta
liittyi Tampereensuojeluskuntaan
heti senperustamisvaiheessa
syksyllii 1917.
Vapaussotaan
han liittyi HaapamiielliiilmoittautumallaVdyrin kaartiin.Vapaussodassa
hiin osallistui Vilppulan,Ruoveden,Tampereen,Lemp:iildnja Lahdentaisteluihrn.Kuriositeettlnamatnittakoon, etta Ruovedentaistelujenyhteydessd
hln sarkomentoonsa
ensimmiisentykkinsd.
jhlkeen Toivo antautuisotilasuralle.Ensimmiinenvarsinainenkoulutuspaikkaoli
Vapaussodan
johon hiinet siinettiin 13.7.1918.Tiimiin jdlkeen hainon
SuomenTykistokouluLappeenrannassa,
saanutsotilaallistakoulutustaTykisloupseerien
tiydennyskurssr
lla (1920),Sotakorkeakoulun
kap(1930). Yksityisestrhdn on suorittanutTampereen
teenikurssilla(1926) sekii komentajakurssilla
Suomalaisessa
Lyseossa7/8 oppimiidrdnv. 1926.
Varsinainenupseerinura alkoi miiiir:iykselliivdnrikkinii nuoremmaksiupseeriksiKTR l:een.
Luutnantiksi ylennetty Toivo Sarparantaja kirkkoherra Tammisentytar Toini Rakel vihittiin
jii kesken Perhetta
25.9.1920ja tulevanpuolisonkouluttautuminensairaanhoitajaksi
Helsingiss2i
teiydentdmiiiin
syntyi Matti Antero29.10.1921
.
jatkui
Kierteleviiupseennura
Etelii-Suomenvaruskunnissa,
kunneseverstiluutnantr
ksi ylennettynd v. 1937 SarparantasiirrettiinJyv,iiskyliinsotilaspiirinesikuntaanmaaretrynapiirip?iiillikoksi.
Talvisodanjiilkeen everstiksi( 1940)ylennettyniiToivo Sarparanta
md;irdttiinarmeijakunnantykistokomentajaksiKuopioon. Virkaan kuuluivat vastaavatteh[ivat ltZi-Karjalassa,
Kannaksellaja
Lapissa.
ja varuskunnanpiiiillikkonii RiihiSodanloputtuaToivo Sarparanta
oli rykmentinkomentajana
miiellZi.Vuodesta1946hdn oh Hbmeensotilaslaaninkomentaja,josta virastahhn omastapyynnostiidnjiii eldkkeelle22.2.1953.
ja kalastus,
joiden mukanaseurasivat
jiseToivo Sarparannan
hanastuksiinkuuluivatmetsastys
nlydet ja johtolehtAviaalanjiirjestciissii.
Erikoishanastuksena
mainrttakoonkenttiitykistoperinteen
vaaliminen.
_29v
Kunnalliseentoimintaan foivo Sarparantaosallistui Hdmeenhnnankaupunginvaltuustossa
l 9 3l - 3 3 .
miekkojenkera.Risti SVRI
AnsioistaanToivo Sarparannalle
on myrinnettykarkki vapaudenristit
sekdmuistomitalit.
EsterVilhelminaTimgren (os.Siiderman)
s.25.5.1895
Turussa,
k. 3S#965 Helsingissd
.' ] r:..''Lg t
Pso Johan Torsten (Totti) Timgren
s . 4 . 7 . 18 9 0 .k . 3 0 . 8 . 1 9 6P5 o r v o o s s a
KansakouEsterSciderman
oli vuodenvanha.perheennuorin lapsr,kun perhemuutti Tampereelle.
lun kafyean hdn suoritti 5 luokkaaTampereensuomalaisessa
t)'ttdkoulussa.
Tyoeliimiinhiin aloitli
Pankissa
Tampereella
Suomen
neitosia.lli ollut siis ihme,
Sodermaninsiskoksetolivat hyvdnniikoisi6,
tyylikkiiisti pukeutuneita
etta Esterkinavioitui heti "mummon" ehdontayteftyaan,v. 1916.Hanenpuolisonsanimi oli Totti
Timgren,joka oli nuortentutustumisenaikaanharjoittelemassa
TampeFrenckellinpaperitehtaalla
reella. Perhemuutti l9l7 Juankoskelle,
kun Totti Timgrenistzi
tuli Kymin Oy:n Juankosken
tehtaan
johtaja.
teknillinen
EsterTimgrenillealkoi tapahtumarikas
elimdnvarhe.Miehensiityopaikanmukanaantuomatvelvoitteetja omienlasten Maj-Lis(nyk.Drockila.s. l9l 7), Lasse(s. l9l9) ja Jussi(s. 1923) hoito
raytivat piiviin. Ei ihme, ettii apulaisiatarvittiin. Juankoskentehdasyhdyskunnan
ompeluseura
OrpojenTuki toimi Esterinjohdolla. Suojeluskuntaleireilld
hdn oli lottienpiriemdntiind.
Scidermaninsisaruksetlapsineenolivat myris usein Juankoskella.Vaarin kanssaoltiin mycis
Autiosaaressa
Nilsiin Syvdrinjdrvelld onkimassa.Ahveniatuli niin paljon,ettapaikkaavaihdettiin
heti,jos tuli sirki. Vaarin,ErnstSridermanin,70-vuotispiiivitt v. 1927vietettirnmyos Juankoskella
perhepaikalla.
ttlaisuudessa
oli koko lapsuusajan
Estennrytar Maj-Lis Drockila on kertonutisovanhempien
kesiipaikasta
LempdZiliinMoisrossa:
"Siellii oli paljon omenapuita,pdhkiniipensaita
ja vinaavajoki, Kuokkalankoski.
josta vaari kalasti
ankeriaita.Mummollaoli aina samovaaripoydnll:ija siinii ldmminti vettdvieraidenvaralle."
SodanjiilkeenIlstermuutti Helsinkiin,jonne perheennuoreti kajarjestyksessd
olivat tulleetoppija
kouluun opiskelemaan.
Esterin mielihanastusoli maalaus,myohemmilld irilll Katuliihetys.Viimeiset vuotensaEster
Timgrenvietti Seurakunnan
Vanhainkodissa
Puotilassa.
r.!':
.:t i
Tiedotovat kerrinneetEila ja Matti Sarparonta.
aaaf iaaaaaaaaata.f
aaaaaaaaaaaaataaaoataaf
laaataaaaaaaaaa
Suvunvarhaishisloriaa:
Carl Sodermans. 11.05.18'14
k. 20.i0.187i Vesitahdella.
Carl oli ensin Turussa
Kehruuhuoneen
ja muuttilukkariksi
vartijana,
siltemminlukkarina
Naantaliin
31.10.1g3g.Kun
vesllahdella
oli lukkarinvirka
tullutavoimeksiedeltdjenkuolemankautta,hakihen mydstate
virtaa ja asetettiin
ehdolleNils ca.ianderin.ia
lukkarioppilas
Fjellmannin
kanssa.oikeastaan
tulivatkysymykseen
vain kaksi ensimmeiste.
cajanderitta
oli hyvdt paperitja kirkkoherra
kannattihentd,mutta Palhonkulmalaiset
Kalle Knaapinjohdollavalittivattuomiokapituliin,
etteivathe haluaniin heikkoiiiinistd
lukkariakirkkoonsakuin cajanderon. cajanderpedsi
jonneoli samaanaikaanhakenutia Karlsodermantuli vesilahdenlukkariksi
Mynemaelle,
v.
1848.MuuttitanneNaantalista
07.o4.1847.
vaimo MariaElisabetRosenbees. 17.+7.1g14
TurussakuoliVesitahdella
i 3.05.1884.
Kartja Mariaotivihitty09.08.1836.
Knno SarParantav.1917
LauraAlopaeusv,-.19tr7
Toivo Sarparanta
v. 1914
I-empiKonsenv. 1917
EsterTimgrenv.19tr"4
lapset. - Tampereen}l;aaft.
Amandaja Erast S0dennasrnin
- J,_l
-
jalKuu: lsoisdnillo.!gi-6-'
iiidin luona asuvat lapset olivat joko Akseli Haikon
Paimiossatai sukulaisissaLiedon
luona
H:irmiillli ja Hyssiiliissiitaikka Lapualla Siiriliissd'
Lapualta on juttu siitii miten sokeria siilistettiin
6idille. Mamma antoi luvan ottaa kuppiin 2 plaa
ja
sokeria.Toinen meni taskuuniiidille' Serkut Lasse
Tom ovat olleet talkoissamukana.Siina kertyi sokeria
ainakin 5 Palaakerta!
Koulussa ahkerat oppilaat saivat vapaapaikan sekli
Turun ty'tttikoulussa, etti Lyseossa' Keskikoulun
jiilkeen Aili, Maire ja Toivi meniviit tdihin' Aaro oli
juoksupoikana ja kauppasi kadulla lehtiii, luki
ja meni yliopistoon' Lapualla olleet
Vtioppituuttl
ja Ilmari kadettikouluun
seminaariin
id;
jiilkeen,
Hilkalle lustannettiin
ylioppilastutkintojensa
ja
kauPPaoPisto.
keskikoulu
ISOAIDIN SYLI
Ote piiiviikirjastani 26.04.1949: " O2'O4 olimme
isoiiidin hautajaisissa.On kamalaa,kunon meneftinyt
Ei ole eniili sitii herttaista
viimeisen isovanhempansa.
istuimme' Mutta oli kai
ennen
vanhustajonka sylissii
piiiisti
tuskistaan'Suuri oli
hiinet
parempi,effi Jumala
ja
suru isoiiidin
sukulaisten
meidiin omaisten
uudessa
Turun
johdosta.Hiinet
siunauiin
laroleman
kauneimpiin
Pohjoismaisden
kappelissa siin?i
tuuiwassa ia haudattiin viereiseenhautausmaahan
enoniviereen."
frluistathanhuolehtiaidsenmaksusi
Tili on nyt
SarparantaSuhuseuralle!
Myrsl<yldnSddstdpanlcrssaOrimaltilan
konfroriss. 421020.210/,62 Jdsenmaksuon
voimass kokotoimintakauden eli 3 v.
Jdsenmaksun mal<sn eet gavat kerran
v uodesn j dsenkiri een. Kokousl<utsu tul ee
kaiRille.
Rekisteriti etoia pi deteenaian tasa,lIa.
Osoitemu utokseti a hpahtumat perheessd
syntymdaikoineen
Jarkko Jdnnekselle :
moitettavan
il
toivotaan
Kohmankaad1 N 52, 33310TamPere.
08.05.1997 Pirkko Villberg
///
| ,.L,
u. _1
Sukuvaakunaon symboli, joka
hteenkuulu\ruttasukulaisiin.
Sarparantavaakuna on
valmi
hopeasta. Sen voi laittaa ri
piikilla tai kiinnittiia soknioneu
tai koristeeksi
valokuvakehykseen tai
muihi
ineisiin. Sen voi tilata
iipukseksilenkilla.
Vaakunan saa suoraan Mauri
puh.A2-731551l .
Sarparannalta