Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013
Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 1 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 2 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 3 Sisällysluettelo Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 Raportti Lokakuu 2013 Julkaisija: Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Toimittaja: Kristiina Lampinen Valokuvat: Anna Autio Taitto: Asmo Koste Kirjapaino: Sälekarin kirjapaino oy 4 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Optimismia muutoksessa.............................................................................................................. 6 1. Johdanto......................................................................................................................................... 8 Taustaa vastanneista kunnista................................................................................................ 8 2. Nuorisotoimi kunnassa............................................................................................................10 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat.....................................................10 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa...........................................................11 2.3 Nuoria koskevat aloitteet................................................................................................13 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa.....................................................14 Mika Nieminen: Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este....................................................................................................................................19 Lasse Lund: Toimiva nuorisovaltuusto – yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä ................................................................................................................................20 3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus........................................................................................22 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit.......................................................................................27 4.1 Rahoituksen kehitys..........................................................................................................27 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys..........................................................................................30 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut.........................................................................................33 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen........................................................................35 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin..........................................................................35 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut...........................................................................................36 Lauri Ihalainen: Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen............................................38 6. Järjestöjen rooli kunnallisessa nuorisotyössä.................................................................40 7. Nuorisolaki ja sen toteutuminen kunnissa.......................................................................43 7.1 Minkä ikäinen on nuori? .................................................................................................43 7.2 Nuorisotyön eri muotojen toteutuminen kunnissa...............................................44 7.3 Ohjaus- ja palveluverkostot ja niiden tehtävien toteutus...................................47 7.4 Nuorten kuuleminen.........................................................................................................50 Timo Mulari & Anu Gretschel: Ohjaus- ja palveluverkosto on parhaimmillaan ryhmien verkosto......................................................................................................................52 Tiina Honkonen: Me välitämme – monialainen yhteistyö Hankasalmen nuorisotyössä..............................................................................................................................54 8. Kuntien palvelurakenneuudistus.........................................................................................56 8.1 Kuntaliitosten vaikutus nuorisotyöhön......................................................................56 8.2 Lähipalvelut ja yli kuntarajojen toteutettavat nuorisopalvelut.........................58 9. Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus nuorisotyössä................................................60 Simo Varjonen: Yhdenvertaisuus nuorisotyössä – monikulttuurista nuorisotyötä Hyvinkäällä........................................................................................................62 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 5 Optimismia muutoksessa Suomalainen kuntakenttä muuttuu. Kuntauudistus yhdistelee pieniä kuntia suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja hallitus on rakenneuudistuspaketissaan leikkaamassa kuntien rahoitusta miljardilla eurolla. Näistä muutoksista huolimatta nuorisotyön kenttä on optimistinen. 75 prosenttia kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -kyselyyn vastanneista viranhaltijoista on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa seuraavan viiden vuoden aikana. Samoin viranhaltijat kokevat saavansa entistä enemmän tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä. Vastaajien mukaan kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut ja se vahvistuu myös lähitulevaisuudessa. Myös nuorisotyö on muutoksessa. Nuorten syrjäytymistä ehkäisevä nuorisotakuu on vakiinnuttanut etsivän nuorisotyön ja monialaiset yhteistyöverkostot osaksi kunnallista nuorisotyötä. Samalla ne ovat viemässä nuorisotyötä koko ajan lähemmäksi sosiaalitointa. Tässä on ongelmansa, mutta se ei missään nimessä ole vain kielteistä tai pois ennaltaehkäisevästä työstä. Nuorisotakuu on lisännyt kaiken nuorisotyön arvostusta ja he- rättänyt, ehkä pakottanutkin, kunnan luottamushenkilöitä kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen yhä enemmän. Nuorisotakuun rahoitus on aiheuttanut haasteita takuun tavoitteeseen pääsemiselle. Kunnallisessa nuorisotyössä kissa joutuu ikävä kyllä elämään kiitoksella: 75 prosentissa kunnista nuorisotakuulla ei ole ollut vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. Arvostuksen kasvun lisäksi kunnallisessa nuorisotyössä on muitakin ilon aiheita. Nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttia enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on yhdeksässä kymmenestä suomalaisesta kunnasta. Verkostojen määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 8 prosenttia. Kädessäsi oleva Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotuksia käsittelevä raportti kertoo kunnallisen nuorisotyön nykytilasta ja tulevaisuusodotuksista. Viidettä kertaa tehty selvitys on toteutettu Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä. On ilo tode- 6 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto ta, että nuorisotyön tulevaisuusodotukset ovat korkealla, ja niin niiden pi- Hanna-Mari Manninen puheenjohtaja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry tääkin olla! Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 7 1. Johdanto Tämä raportti kokoaa ajankohtaista tietoa ja rakentaa kokonaiskuvaa kunnallisen nuorisotyön tilanteesta vuonna 2013 ja tulevaisuudenodotuksista seuraavien viiden vuoden aikana. Raportissa valotetaan kunnallisen nuorisotyön näkymiä ja haasteita laajaalaisesti käyttäen vertailuaineistona aikaisempia vastaavia kyselyjä. Vastaavat selvitykset on toteutettu vuosina 2004, 2006, 2009 ja 2011. Ensisijaisesti tässä raportissa verrataan tuloksia vuosien 2009 ja 2011 kyselyaineistoihin, mutta esimerkiksi nuorisotyön resurssien kehittymistä tarkastellaan pi- demmällä aikavälillä. Kyselyaineisto kerättiin 22.3.2013 – 29.4.2013 välisenä aikana. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikkiin Suomen 320 kuntaan nuorisotyöstä vastaaville viranhaltijoille. Vastauksia verkossa tehtyyn kyselyyn saatiin 187 kappaletta ja vastausprosentiksi muodostui 58 %. Vastausprosentti oli 12 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2011, jolloin 70 % viranhaltijoista vastasi kyselyyn. Vuoden 2009 kyselyn vastausprosentti oli 52 %. Kyselyn toteuttivat Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto. taajia: näiden kuntaryhmien vastausprosentti oli 72. Alle 5000 asukkaan kunnista puolestaan vain 44 % vastasi kyselyyn. Kuntakokoon suhteutettuna Suomen kunnat ovat suhteellisen hyvin edustettuina tässä selvityksessä. Kaikkein pienimmät kunnat ovat hieman aliedustettuja, kun taas keskisuurista kunnista saatiin vastauksia vähän enemmän suhteessa niiden kokonaismäärään. Yli 50 000 asukkaan kaupunkien vastausosuus (6 %) noudattelee ko. kuntakoon osuutta Suomen kunnista. Alla oleva taulukko havainnollistaa vastaajajoukon edustavuutta. Siihen on jaoteltu kyselyyn vastanneiden kuntien osuudet ja kaikkien Suomen kuntien osuudet asukasmäärän mukaan. Taustaa vastanneista kunnista Oheiseen taulukkoon on koottu kyselyyn vastanneet kunnat koon mukaan ja niiden osuudet kaikista vastauksista. Vastanneet kunnat 10 000 – 20 000 ja 20 001 - 50 000 asukkaan kuntien viranhaltijat olivat kaikkein aktiivisimpia kyselyyn vas- Lukumäärä Suomen kuntien koot ja määrät, lähde www.kunnat.net Osuus vastanneista (%) Alle 2000 13 7 2000 - 5000 48 26 5001 - 10 000 54 29 10 001 - 20 000 34 18 20 001 - 50 000 26 14 50 001 - 100 000 6 3 Yli 100 000 5 3 8 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 9 2. Nuorisotoimi kunnassa 2.1 Nuorisotoimen viranhaltijoiden muut toimialat 64 %:lla nuorisotoimen viranhaltijoista myös muita toimialoja, joista yleisin liikuntatoimi. Kunnan nuorisotyöstä vastaavista viranhaltijoista 64 %:lla on vastuullaan nuorisotoimialan lisäksi myös muita toimialoja ja vastaajista 36 % vastaa ainoastaan nuorisotoimialasta. Vastuualueissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn: tulokset ovat yhteneviä vuoden 2009 kyselyn kanssa. Vuoden 2011 tilanteeseen verrattuna muiden toimialojen osuus on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä ja nuorisotoimi siis hieman enemmän omana toimialanaan. Erikokoiset kunnat eroavat merkittävästi toisistaan siinä, vastaako nuorisotoimen viranhaltija myös muista toimialoista. Mitä pienempi kunta, sitä todennäköisemmin toimialoja on useita. 92 %:ssa alle 2000:n asukkaan kunnista vastuualueita on useita, kun taas yli 100 000 asukkaan kaupunki- en nuorisotoimen viranhaltijoista vain yhdellä viidestä on muita vastuualoja nuorisotoimen lisäksi. Muista toimialoista selvästi yleisin on edellisten vuosien tapaan liikuntatoimi, josta vastaa 77 % useamman toimialan viranhaltijoista. Se on myös entisestään yleistynyt nuorisotoimen rinnalla: vuonna 2011 sen ilmoitti vastuualueekseen 70 % vastaajista. Vuoden 2011 tapaan kulttuuritoimesta 2.2 Nuorisoasioista vastaava toimielin kunnassa Nuorisoasiat yleisimmin sivistyslautakunnan vastuulla. Nuorisotyöstä vastaavilta viranhaltijoilta tiedusteltiin kunnan nuorisoasioiden vastuutusta. 44 % vastaajista ilmoittaa nuorisoasioiden kuuluvan sivistyslautakunnan toimialueeseen ja noin neljännes vastaajista kertoo niiden kuuluvan vapaa-aikalautakunnalle. Kaksi vuotta sitten toteutettuun kyselyyn verrattuna muutosta ei ole Luottamuselimen tuki nuorisotyölle kasvanut hieman. Kunnallisen nuorisotyön viranhaltijat kokevat saavansa hieman enemmän 10 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto vastaa 41 % ja raittiustoimesta neljännes vastaajista. Yli kolmasosalla oli vastuullaan jokin muu kuin vastausvaihtoehtona ollut toimiala. Näistä useimmin mainitaan museotoimi, kotiseutuarkisto, matkailu ja kansalaisopistotoiminta. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä työllistämistoimenpiteet eritellään toimialoiksi. Sosiaalitoimi ei kuulu yhdenkään nuorisotoimen viranhaltijan vastuualueeseen (vielä 2011 2 %). tapahtunut, vaan prosenttiosuudet yleisimpien toimielinten kohdalla ovat pysyneet entisellään. 10 %:ssa vastanneista kunnista nuorisoasiat kuuluvat kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalle tai nuorisolautakunnalle. Noin joka viides vastaaja ilmoittaa jonkin muun kuin vastausvaihtoehdoissa olleen toimielimen. Näissä kunnissa vastaava toimielin on muun muassa peruspalvelulautakunta, elämänlaatulautakunta tai kasvatus- ja opetuslautakunta. tukea oman kuntansa nuorisoasioista vastaavalta luottamuselimeltä verrattuna kahteen edelliseen selvitykseen: melko paljon tukea kokee saavansa 35 % vastanneista, joka on 6 pro- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 11 senttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2011 tai 2009. Melko tai erittäin paljon tukea ilmoittaa saavansa lähes puolet (47 %) vastaajista. Kuitenkin edellisten vuosien tavoin hieman vajaa kymmenesosa kokee, ettei saa lainkaan luottamuselimen tukea työlleen. tettäisiin laajan, useita sektoreita kattavan yhteistyön avulla. Muun muassa monialainen hyvinvointityöryhmä, hyvinvointilautakunta sekä sivistys-, kulttuuri- ja hyvinvointilautakunnan yhteistyö mainitaan parhaimmiksi tahoiksi nuorten asioiden edistämiseen. Aiempina vuosina kyselyssä ei ollut vaihtoehtona ohjaus- ja palveluverkostoa ja tuolloin sivistyslautakunta katsottiin parhaaksi yhteensovittavaksi tahoksi; nyt reilu viidennes katsoo, että sivistyslautakunta suoriutuisi yhteen- sovittamisesta parhaiten. Vapaa-aikalautakuntaa kannattaa myös yhä pienempi joukko, 13 % vastaajista, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Myöskään kunnanhallitusta tai nuorisolautakuntaa (8 % vastanneista) ei pidetä entiseen tapaan nuorten asioiden edistämiseen ensisijaisina. Vuonna 2011 14 % vastaajista valitsi kunnanhallituksen tai nuorisolautakunnan parhaaksi tahoksi. 2.3 Nuoria koskevat aloitteet Nuoria koskevat asiat kunnallispolitiikassa esillä aiempaa enemmän. Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paras taho yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla tarkoitetaan nuorisolain 7 §:n mukaisen monialaisen yhteistyön eli paikallistasolla toteutettavan eri nuorisotoimialojen viranomaisten yhteistyön toimintamuotoa, jonka tehtävänä on parantaa nuorille suunnattujen palvelujen keskinäistä toimivuutta ja vaikuttavuutta. Verkostossa on oltava opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuo- risotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Näiden lisäksi siihen voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto on melko nopeasti saavuttanut nuorisotyön viranhaltijoiden kannatuksen: 37 % vastanneista on sitä mieltä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto soveltuisi parhaiten yhteensovittamaan nuorten elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Viranhaltijat korostavat ylipäätään, että parhaiten nuorten asioita edis- 12 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnanvaltuutettujen nuoria koskevat aloitteet ovat lisääntyneet 8 prosent- tiyksikköä verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen: 64 % viranhaltijoista ilmoittaa kunnanvaltuutettujen tehneen nuoria koskevia aloitteita kahden vuoden sisällä. Neljännekses- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 13 sä kuntia aloitteita ei ole tehty ja kymmenesosalla viranhaltijoista ei ole tietoa asiasta. Suurissa kaupungeissa valtuutetut ovat tehneet selvästi aktiivisemmin aloitteita nuorten asioihin liittyen verrattuna pieniin tai keskisuuriin kuntiin. Kaikissa yli 50 000 asukkaan kaupungeissa nuoria koskevia aloitteita on tehty viimeisen kahden vuoden aikana. Myös lähes kolme neljästä keskisuurten, 10 000 - 20 000 asukkaan kuntien viranhaltijoista ilmoittaa, että aloitteita on tehty. Pienimpien (alle 2000 asukkaan) kuntien aloiteaktiivisuus on ollut huomattavasti vähäisempää: aloitteita on tehty alle puolessa (46 %) vastanneista kunnista. 2.4 Nuorten vaikuttajaryhmät kunnallispolitiikassa Nuorten kunnallisten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut hieman. Nuorisovaltuusto tai muu vastaava ryhmä 81 %:ssa kunnista. Syyksi mainitaan useimmiten aktiivi nuorten muuttaminen pois kunnasta opiskelun tai työn perässä sekä nuorten oman kiinnostuksen puute. ”Ei ole löytynyt nuoria, jotka olisivat kiinnostuneita.” Kuntien nuorisotyöstä vastaavilta henkilöiltä tiedusteltiin, toimiiko kunnassa nuorten vaikuttajaryhmä, eli joko nuorisofoorumi, -valtuusto, -edustajisto tai muu vastaava nuorten äänen esiintuova toimija. Vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä on neljässä viidestä suomalaisesta kunnasta. Määrä on kasvanut hitaasti mutta systemaattisesti: vaikuttajaryhmiä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten ja 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2009. 8 % vastaajista ilmoittaa, että kunnassa on toiminut nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. ”Aktiiviset siirtyivät opiskelemaan muille paikkakunnille. Uusia haetaan koko ajan.” Yhdessä kunnassa nuorisovaltuuston toiminta on siirtynyt yläkoulun oppilastoimikunnalle. Myös henkilöstövaihdokset ja hankkeen päättyminen esitetään syiksi vaikuttajaryhmän toiminnan lakkaamiselle. Osassa kunnista ollaan kokoamassa uutta valtuustoa lakanneen tilalle. pungeissa on vastausten perusteella nuorten vaikuttajaryhmä. Myös yli 10 000 asukkaan kunnissa tilanne on suhteellisen hyvällä tasolla, nuorisovaltuusto tai vastaava toimii yli yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Pienemmissä kunnissa nuorten kunnallinen vaikuttamistoiminta on vähäisempää, vaikuttajaryhmä puuttuu noin kolmanneksesta kuntia. Alla olevaan taulukkoon on koottu vaikuttajaryhmien osuudet erikokoisissa kunnissa. Nuorten osallistumismahdollisuudet kuntien luottamuselinten kokouksiin entisellä tasolla. ”Jäsenet kokivat liian raskaaksi ja aikaa vieväksi.” ”Nuoret ovat olleet aloitteellisia ja pelkkä nuorten läsnäolo saa aikaan myönteistä Kaikissa yli 50 000 asukkaan kau- 14 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto suhtautumista”. Kunnan koko Nuorten vaikuttajaryhmä Alle 2000 62 % 2000 - 5000 77 % 5001 - 10 000 73 % 10 001 - 20 000 91 % 20 001 - 50 000 96 % Yli 50 000 100 % Vaikuttajaryhmät kuntakoon mukaan (% kunnista) Nuorten vaikuttajaryhmän osallistumisoikeus kunnan luottamuselinten toimintaan on pysynyt vuosien 2009 ja 2011 tasolla, vaikka nuorten vaikuttajaryhmien määrä on kasvanut. Lähes puolet vastaajista (47 %) ilmoittaa, että nuorilla on vaikuttajaryhmän Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 15 kautta oikeus osallistua vain joidenkin tai yhden lautakunnan kokouksiin. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 40 % viranhaltijoista. Näistä mainitaan yleisimmin sivistyslautakunta ja vapaa-aikalautakunta. Edellisvuosien tapaan vajaa kolmasosa viranhaltijoista ilmoittaa, ettei osallistumisoikeutta ole lainkaan. Viidesosassa kunnista nuorilla on vaikuttajaryhmän kautta oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Vaikuttajaryhmällä on puheoikeus kunnanvaltuuston kokouksissa 14 %:ssa vastanneista kunnista. ”Nuorisovaltuustolle pitäisi saada oikeus osallistua kaikkien lautakuntien kokouksiin. Lisäksi toivoisin puheoikeutta heille. Nuorten joukossa on aina yksilöitä, jotka ovat kiinnostuneita muidenkin kuin sivis- tyslautakunnan ja vapaa-aikatoimen asioista.” Nuorisovaltuustot ja -foorumit koetaan kuitenkin melko vaikutusvaltaisiksi toimijoiksi. Yli puolet viranhaltijoista arvioi nuorten vaikuttajaryhmän edistäneen lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksia jonkin verran ja vajaa viidennes melko paljon. Lähes kymmenen prosenttia vastanneista kokee sen edistäneen vaikuttamismahdollisuuksia erittäin paljon. Kaksi vuotta sitten näin koki 5 % viranhaltijoista. Suuria muutoksia vaikutusmahdollisuuksien kehittymisessä ei ole tapahtunut verrattuna kahteen aikaisempaan kyselyyn. Useat viranhaltijat kertovat nuorten vaikuttajaryhmiä koskevien vastausten perusteluissaan vaikuttajaryh- mien olevan aktiivisia ja aloitteellisia. Aloitteet ovat myös johtaneet toimenpiteisiin ja saaneet aikaan konkreettisia muutoksia. kuttamistoimintaan: ”Nuorisovaltuuston toiminta on ollut ailahtelevaa. Nuorten sitoutuminen toimintaan on heikkoa. Valmistelijat ja päättäjät oli- ”Aloitteet eri lautakunnille ovat tuotta- sivat kyllä kiinnostuneita nuorten mielipi- neet käytännön tuloksia, mm. parannuksia teistä.” nuorten harrastusmahdollisuuksiin.” ”Nuorisovaltuusto on ollut aktiivisesti suunnittelemassa, ohjaamassa ja orga- ”Sitoutuminen nuorisovaltuuston toimintaan voisi olla aktiivisempaa ja motivoituneempaa.” nisoimassa toimintaa ja tapahtumia nuorille.” ”Nuorisovaltuusto on ollut tämän vuoden alusta virallinen kunnan toimielin, jo- Muutama viranhaltija kertoo nuorisovaltuuston toiminnan olevan pienimuotoista tai tuloksetonta: ten sitä kautta heiltä tullaan pyytämään lausuntoja ja heitä nimetään eri toiminta- ”Toiminta keskittynyt lähinnä koulun omiin ryhmiin”. asioihin.” ”Nuorisovaltuuston toiminta on ollut mel- Nuorten vaikuttajaryhmä tai nuorisovaltuusto on monessa kunnassa uusi, eikä viranhaltija näin ollen vielä pysty arvioimaan vaikuttamismahdollisuuksien kehittymistä. Hallinnollinen prosessi on hidas ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa: ko lyhytjännitteistä, keskittynyt yksittäisten tapahtumien järjestämiseen.” Nuorisovaltuusto on joissain kunnissa yhdistynyt tukioppilastoiminnan tai oppilaskuntien kanssa, ja nämä ryhmät ovat yhdessä edistäneet nuorten oloja koulun puolella: ”Toimintaa ollut vasta reilun vuoden joten kaikki on vasta alkutekijöissä.” ”Vaikuttajaryhmänä toimivat oppilaskun- ”Kaikki vie aikansa. Nuorisovaltuusto on nat.” vielä niin uusi käsite kunnallisessa toimin- ”Kunnassamme on yhdistetty tukioppilas- nassa.” toiminta ja nuorisovaltuusto ja lähinnä ryhmän toiminta on edistänyt nuorten olo- Muutamassa vastauksessa viranhaltija peräänkuuluttaa nuorten oman aktiivisuuden puutetta. Nuorilta kaivattaisiin vahvempaa sitoutumista vai- 16 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto ja koulumaailmassa.” Hitaasta hallinnollisesta prosessista huolimatta kaiken kaikkiaan vi- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 17 ranhaltijat arvioivat vaikuttajaryhmien toiminnan monipuoliseksi. Erilaiset aloitteet ja kuulemismenettelyt ovat edelleen toiminnan keskiössä, mutta mukana on myös vuorovaikutuksellisempia työskentelytapoja: na kunnan eri työryhmissä, joiden tehtävänä on nuorten ja kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ympäristön viihtyisyyden parantaminen.” ”Nuorilla on suora neuvotteluyhteys niin sivistystoimenlautakuntaan, kunnanhallitukseen kuin valtuuston puheenjohtajiin- ”Nuorisovaltuusto on järjestänyt nuorten ja kin. Kerran vuodessa on iso keskustelutilai- valtuutettujen yhteisiä tapahtumia ja pyr- suus, jossa nuorille annetaan tietoa kunnan kinyt innostamaan muita nuoria vaikutta- asioista. Nuoret ovat 2-3 kertaa kuultavina miseen.” lautakunnassa.” ”Nuorisovaltuuston edustajia on muka- 18 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kommentti Aikuisten asenteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden suurin este Nuorten osallisuus nähdään monesti pelkkänä nuorisovaltuuston toimintana. Nuorisovaltuustoilla taas on monta sudenkuoppaa, joihin on helppo langeta. Vaarana voi olla, että ryhmästä tulee elitistinen joukko nuoria, jotka vaikuttavat niihin asioihin, joista he ovat itse kiinnostuneita tai mistä he itse hyötyvät. Usein päättäjille ja politiikoille voi riittää se, että nuoret ovat seinäruusuina ja tuovat hyvää pr:ää. Tämän vuoksi nuoret eivät pääse mukaan todelliseen päätöksen tekoon. Nuorisovaltuuston tai nuorten osallisuusryhmien toiminta on parhaimmillaan tässä ja nyt. Se tapahtuu siellä missä nuoret ovat: koulussa, kodin lähellä, siellä missä nuoret viettävät aikaa. Osallisuudessa nuoret haluavat vaikuttaa monesti myös ihan arkisiin asioihin, jotka ovat heille sillä hetkellä tärkeitä. Tämän vuoksi isoissa kaupungeissa voisi yhden ryhmän sijaan olla toimivampaa käyttää usean ryhmän mallia. Lasten ja nuorten osallisuuden suurimpana esteenä ovat aikuisten asenteet. Osallisuudessa aikuisten tehtävä on luoda rakenteet, joissa kaikille hallintokunnille ja kaikille virkamiehille on itsestään selvää, että aina kun asia koskee suoraan tai välillisesti nuoria, niin jo valmisteluvaiheessa pyydetään nuorilta lausunto asiasta. Mika Nieminen Osallisuusvalmentaja Oulun kaupunki Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 19 Kommentti Toimiva nuorisovaltuusto – yksi laadukkaan nuorisotyön peruskivistä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportin mukaan nuorisovaltuustojen määrä Suomessa on kasvanut 10 prosenttiyksiköllä, 71 prosentista 81 prosenttiin viimeisen neljän vuoden aikana. 8 prosenttia vastasi, että kunnassa on ollut nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä, mutta toiminta on loppunut. Miksi? Samaisen raportin mukaan viranhaltijat vaativat nuorilta sitoutumista vaikutustyöhön. Toimin nuorisovaltuuston puheenjohtajana Porin nuorisovaltuustossa ja samalla olen lukioni opiskelijakunnan puheenjohtaja. Vaikuttamiseen sitoutumista 85 000 asukkaan kunnassa vaikeuttaa mm. nopea väen vaihtuvuus, opinnoista aiheutuvat paineet ja aktiivisten ihmisten kasautuminen samoihin paikkoihin. Aktiivisten ihmisten siirryttyä eteenpäin jatko-opintoihin tai työelämään, on uusien aktiivien löytäminen on usein haastavaa. Vaikka kuinka toivoisi, niin harrastus nimeltä nuorisovaltuustotoiminta ei houkuttele nuo- ria mukaan. Toiminta kuihtuu, jos nuoria ei ole onnistuttu rekrytoimaan ehdolle vaaleihin tai suoraan mukaan toimintaan. Nuorisovaltuustotoiminnan tekeminen trendikkääksi harrastukseksi tuottaa monenlaisia haasteita. Miten kokoustamisesta tehdään trendikästä ja houkuttelevaa? Kuulin tässä taannoin erään paikallisen kaupunginvaltuutetun ihmettelyä siitä, kuinka virallisia esityslistoja on meidän nuorisovaltuustolla. Hän osui naulan kantaan. Selkeärakenteinen esityslista helpottaa kokoustamista, mutta vieraannuttaa nuoria byrokraattisuudellaan. Tällä hetkellä kuka tahansa porilainen 13–19 -vuotias nuori voi tulla mukaan nuorisovaltuustoon kesken kauden, mutta vielä joitain vuosia sitten pidettiin koulujen kesken vaalit. Valitettavasti niiden suosio lopahti. Nuorisovaltuustot edustavat kuntansa nuoria. Päättäjät ottavat muutaman kymmenen hengen valtuuston mielipiteen kaikkien kunnan nuorten mielipiteenä. Aktiivinen nuorisoval- 20 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto tuusto varmistaa nuorisolain 8. pykälän toteutumisen kunnassa. Raportissa kerrotaan näkökulmasta, jonka mukaan paikallisen nuorisovaltuuston toiminta keskittyy pääasiassa tapahtumien järjestämiseen. On totta, että tapahtumien järjestäminen on helpompaa kuin onnistunut vaikuttaminen. Viranhaltijoilla on tässä asiassa peiliin katsomista. Hyvin usein nuoret haluavat vaikuttaa asioihin, mutta eivät tiedä mihin, milloin ja miten. Täysin tyhjästä voi olla vaikea keksiä mitään. Ellei nuorten mielipidettä kysytä heitä koskeviin asioihin, niin nuorten, joille vaikuttaminen ei ole ennestään tuttua esim. järjestötyön kautta, on vaikea löytää vaikuttamisen tavat ja väylät. Silloin virkamiesten on valittamisen sijaan ryhdyttävä toimiin, jotta nuoria on kuultu nuorisolain 8. pykälän edellyttämissä, heitä koskevissa asioissa. Nuorisovaltuuston toiminnan jatkumon ja laadun takaamiseksi nuorisovaltuustossa tulee toimia nuorisotyönohjaaja, jonka työn kuvaan kuuluu nuorisovaltuustotoiminnasta vastaaminen. Nuorisovaltuuston työntekijä on tuki ja turva niin kunnan sisäisissä asioissa esim. hallinnossa ja vaikuttamisessa sekä nuorille suunnattujen tapahtumien järjestämisessä. Häneltä löytyy tietotaitoa ja kokemusta nuorten kanssa toimimisesta. Motivoitunut nuorisotyöntekijä on elintärkeä nuorisovaltuustolle. Nuorten demokratiakasvatus on oleellinen ja luonnollinen osa laadukasta nuorisotyötä. Nuorisovaltuusto, joka koostuu keskimäärin 13–19 -vuotiaista, tarvitsee vahvan jalansijan kuntaan. Suurin osa nuorisovaltuuston jäsenistä ei täytä toimintavuoden aikana äänestämistä ja ehdolle asettumista edellyttävää 18 ikävuotta. Alle 18-vuotiailla nuorilla ei siis ole mahdollisuutta ilman nuorisovaltuustoa vaikuttaa kunnan asioihin. Lain mukaan nuori on 15–29 -vuotias henkilö. Lasse Lund Porin nuorisovaltuuston puheenjohtaja 2013 Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 21 3. Nuorisotyön merkitys ja arvostus Viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen entistä suuremmaksi nyt ja lähitulevaisuudessa. ”Viimeaikojen keskustelu syrjäytymisen ennaltaehkäisystä sekä nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja osallisuuden lisääminen ovat nostaneet nuorisotyön merkitystä. Nuorisotyö nähdään yhä useammin muunakin kuin pelkkänä vapaa-ajan palvelujen tuottajana.” ”Nuorisotyö on ryhmäprosessien asiantuntemusta ja radikaalia optimismia. Moni nuori tarvitsee yhä enemmän onnistumi- sia vapaa-ajalla. Lisäksi nuorisotyö on tapa säilyttää keskusteluyhteys moniin nuoriin.” Kolme neljästä vastaajasta on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys eli sen tarve ja rooli nuoren kasvun tukijana on viimeisten viiden vuoden aikana muuttunut jonkin verran suuremmaksi tai kasvanut merkittävästi. Vastausjakaumat noudattelevat vuoden 2011 vastauksia, ja siten nuorisotyön merkitys jatkaa edelleen kasvuaan. Viidennes vastaajista arvelee, että merkitys on pysynyt entisellä tasollaan. Yksi- 22 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto kään vastaaja ei koe nuorisotyön merkityksen muuttuneen paljon vähäisemmäksi. Keskisuurten kaupunkien viranhaltijat kokevat nuorisotyön merkityksen kasvaneen kaikkein eniten: vastaajajoukosta erottuvat 50 000 - 100 000 asukkaan kaupunkien viranhaltijat, joista 67 % katsoo, että nuorisotyön merkitys on kasvanut merkittävästi viidessä vuodessa. Alle 5 000 asukkaan kunnissa nuorisotyön merkityksen ei nähty muuttuneen radikaalisti: noin kolmanneksen mielestä merkitys on pysynyt samana. Kun tarkastellaan viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotyön merkityksestä lähitulevaisuudessa, jakaumat ovat hyvin samankaltaisia. Tulevaisuusodotukset ovat korkealla. Vastanneista 75 % on sitä mieltä, että nuorisotyön merkitys kasvaa vähintään jonkin verran myös seuraavan viiden vuoden aikana. Viidesosa uskoo merkityksen pysyvän samana. Ainoastaan 4 prosenttia vastaajista ajattelee nuorisotyön merkityksen laskevan jonkin verran vähäisemmäksi, eikä yksikään viranhaltija usko merkityksen muuttuvan hyvin paljon vähäisemmäksi. Erikokoisten kuntien viranhaltijoiden näkemykset eivät eroa merkittävästi toisistaan. Kaksi vuotta sitten 78 % vastaajista arveli nuorisotyön merkityksen kasvavan vähintään jonkin verran ja vajaa viidennes uskoi sen pysyvän entisellään Myös kuntien luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan on kasvanut. Yli puolet viranhaltijois- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 23 ta arvioi arvostuksen kohonneen jonkin verran ja 6 % huomattavasti. 36 % vastaajista kokee arvostuksen pysyneen entisellään. Arvostus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti ainoastaan viiden prosentin mielestä. Kaikki suurimpien kaupunkien nuorisotoimen viranhaltijat kokevat, että arvostus on lisääntynyt. Vastaajista 80 % kokee arvostuksen nousseen jonkin verran ja 20 % merkittävästi. Myös kaikkein pienimmissä kunnissa arvostus on kasvanut, 77 % vastaajista kokee arvostuksen lisääntyneen jonkin verran. 2000 - 5000 asukkaan kunnissa vajaa kymmenes uskoo arvostuksen vähentyneen jonkin verran, ja 46 % arvioi sen pysyneen ennallaan. Viranhaltijat uskovat, että luottamushenkilöiden arvostus nuorisotyötä kohtaan myös vahvistuu lähitule- vaisuudessa: lähes puolet vastaajista arvioi, että arvostus tulee kasvamaan jonkin verran. Vajaa puolet puolestaan uskoo arvostuksen pysyvän tämänhetkisellä tasolla. Tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten, tosin jonkinmoiseen kasvuun uskovien määrä on vähentynyt 6 prosenttiyksikköä. Viranhaltijoiden näkemykset luottamushenkilöiden arvostuksesta ovat suhteellisen yhteneviä. Kuntakentästä erottuvat kuitenkin suurimpien kaupunkien viranhaltijat, joista kaikki uskovat luottamushenkilöiden arvostuksen kasvuun – 80 % uskoo arvostuksen lisääntyvän jonkin verran ja viidennes huomattavasti. Julkinen keskustelu nuorisotakuusta ja nuorten kasvavasta syrjäytymistä nousevat vahvasti esille viranhaltijoi- den nuorisotyön merkitystä koskevissa perusteluissa. Avoimista vastauksista heijastuu kaksi näkökulmaa: toisaalta se on lisännyt nuorisotyön arvostusta ja herättänyt, ehkä pakottanutkin luottamushenkilöitä yhä enemmän kiinnittämään huomiota nuorten tilanteeseen. Nuorisotakuu- ja syrjäytymiskeskustelun myötä kunnallisessa nuorisotyössä korostuu sen ennaltaehkäisevä rooli ja toisaalta erityisnuorisotyön merkitys. tatakuu ja etsivä nuorisotyö ovat lisänneet osaltaan kiinnostusta.” ”Meillä on ymmärretty nuorten syrjäytymisestä aiheutuvat kustannukset.” Erityisnuorisotyön merkityksen korostumisen kääntöpuolena on perusnuorisotyön tilanne kunnissa. Osa viranhaltijoista on huolissaan siitä, että perusnuorisotyö saattaa jäädä takaalalle: ”Nuorisotakuu, etsivä nuorisotyö ja käyn- ”Nuorisotakuu on lisännyt päättäjien ym- nistetty pajatoiminta kiinnostaa päättäjiä märrystä nuorisotyön merkityksestä, sa- perusnuorisotyötä enemmän.” moin muu yhteiskunnallinen keskustelu. ”Tuntuu siltä, että kunnan luottamushen- Olemme myös tehneet paljon palvelu-uu- kilöt ovat kiinnostuneet nuorisokysymyk- distuksia ja saaneet toiminnastamme kii- sistä yksinomaan silloin, kun esiintyy on- tosta.” gelmia. Silloin voidaan saada lisäresursseja ”Erityisnuorisotyön merkitys ja työmää- ja käydään keskustelua nuorten tilantees- rä kasvaa. Yhä enemmän on nuoria, joiden ta kunnassa. Silloin taas, kun ei ole akuut- koulunkäynti, harrastaminen ja elämässä teja kriisejä, kiinnostus nuorisokysymyksis- selviäminen ei onnistu kodin tukitoimilla tä keskustelemiseen on suhteellisen pieni”. tai kodin tukitoimia ei edes ole.” ”Lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi on nostanut nuorisotyön ennaltaehkäisevänä sekä myös korjaavana työmuotona keskeiseksi toimijaksi nuorten Syrjäytymistä ja nuorten pahoinvointia koskevan keskustelun lisäksi toivottaisiin myös keskustelua onnistuneista kokemuksista: palveluverkostossa. Aiemmin nuorisotyötä leimannut vapaa-ajan puuhastelu on ”Syrjäytymiskeskustelun rinnalle olisi mu- saanut syvempää merkitystä ja sitä kaut- kava saada esimerkkejä siitä, mitä ja mi- ta myös arvostusta kaupungin muiden pal- ten nuorisotyössä on jo asioihin vaikutettu.” veluiden, kuten koulutoimen ja sosiaalityön rinnalla.” ”Luottamushenkilöillä on aitoa kiinnostusta nuorten asioihin. Nuorten yhteiskun- 24 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Etsivä nuorisotyö on yleistynyt kunnallisen nuorisotyön muotona, ja tämä on lisännyt arvostusta: Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 25 ”Etsivän nuorisotyön työmuodon ansiosta laskussa, vanhuksien määrä nousee. Palve- nuorisotyön arvostus on kasvanut. Toivon, lut suuntautuvat sen mukaisesti.” ettei etsivää työtä missään vaiheessa siirretä minkään toisen työalan alaisuuteen”. ”Kova taloudellinen tilanne näkyy myös nuorisotyön kentässä. Vain aivan tarpeellinen toteutetaan”. Nuorisotyön merkitys ja arvostus on myös väistämättä yhteydessä ta loudellisiin resursseihin: Muutama viranhaltija korostaa myös nuorisotyön kasvatusroolin vahvistumista: ”Taloudelliset säästöpaineet luovat uhkia nuorisotyön tulevaisuudelle, mutta toi- ”Nuorisotyön rooli kasvattajana tulee kas- minnan kautta saatu arvostus ainakin vie- vamaan etsivän nuorisotyön, työpajatoi- lä vaikuttaa positiivisesti.” minnan sekä muun tukihenkilötoiminnan ”Seuraaville vuosille on tulossa talouden tasapainotusohjelma. kautta. Nuorisotyö elää murroksessa, jossa Säästötavoitteet perinteinen nuorisotyö kyseenalaistetaan ovat kovia ja palvelutasoa joudutaan las- ja nuorisotyötä halutaan kehittää nuoril- kemaan. Nuorisotyö on osa sivistyspalve- le merkityksellisempään suuntaan. Rahan luita, jossa on pakollisia lakisääteisiä pal- ja resurssien puute toki vaikeuttaa em. ke- veluita ja kaikki vapaa-ajanpalvelut ovat hitystä.” vapaaehtoisia. Lasten ja nuorten määrä on 26 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto 4. Kunnallisen nuorisotyön resurssit 4.1 Rahoituksen kehitys Rahoituksen tulevaisuusnäkymät eivät ole kovin valoisia. Viimeisen seitsemän vuoden aikana nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kokonaisuudessaan hieman kasvaneet. Nousujohteisuus on tosin tasaantunut ja tilanne on nyt samankaltainen kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. 40 % nuorisotoimen viranhaltijoista kertoo rahoituksen kasvaneen viimeisen viiden vuoden aikana jonkin verran ja 5 % huomattavasti. Reilu kolmannes arvioi rahoituksen pysyneen samana ja viidenneksen mukaan rahoitus on vähentynyt jonkin verran tai huomattavasti. Eniten resurssit ovat kasvaneet kaikkein suurimmissa kaupungeissa ja 5000 - 10 000 asukkaan kunnissa. Kaikki yli 100 000 asukkaan kaupunkien ja kaksi kolmasosaa yli 50 000 asukkaan kaupunkien viranhaltijoista ilmoitta- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 27 Asukasluku Vähentynyt Pysynyt samana Kasvanut jonkin jonkin verran tai verran tai huomattavasti huomattavasti Alle 2000 15 % 54 % 31 % 2000-5000 27 % 31 % 42 % 5001-10 000 11 % 34 % 55 % 10 001-20 000 21 % 44 % 35 % 20 001-50 000 27 % 39 % 35 % 50 001-100 000 17 % 17 % 67 % 0% 0% 100 % Yli 100 000 vat rahoituksen kasvaneen jonkin verran tai huomattavasti. Nuorisotoimen taloudelliset resurssit ovat kasvaneet myös yli puolessa 5001 – 10 000 asukkaan kunnista. Vajaassa kolmanneksessa 2000 - 5000 ja 20 001 - 50 000 asukkaan kunnista rahoitus on puolestaan vähentynyt. Kuntien viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät koskien nuorisotoimen rahoitusta eivät ole kovin optimistisia. Suurempi joukko viranhaltijoita uskoo resurssien vähenemiseen kuin niiden kasvamiseen. Kolmasosa arvelee rahoituksen vähenevän seuraavien viiden vuoden aikana ja 41 % vastaajista uskoo että nuorisotoimen rahoitus pysyy lähitulevaisuudessa samana. Neljänneksen arvion mukaan rahoitus tulee kasvamaan jonkin verran. Yksikään vastaaja ei usko rahoituksen huomattavaan kasvuun. Taloudellisia resursseja koskevat tulevaisuusodotukset ovat samankaltaisia kuin kaksi vuotta sitten. Viranhaltijoiden tulevaisuusnäkymät rahoituksen suhteen eivät eroa merkittävästi toisistaan eri kunnissa, poikkeuksena kaikkein pienimmät kunnat, joiden viranhaltijoista lähes puolet uskoo rahoituksen vähenevän. Huomionarvoista on, että kolme neljästä viranhaltijasta arvioi nuorisotyön merkityksen kasvavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran tai huomattavasti, mutta ainoastaan neljännes uskoo nuorisotoimen taloudellisten resurssien lisääntyvän. Taloudelliset resurssit eivät ole kasvaneet samaa vauhtia merkityksen kasvun kanssa. Viranhaltijat korostavat kuntien kokonaisvaltaisesti tiukkaa taloudellista tilannetta, joka väistämättä vaikuttaa myös nuorisotoimen rahoitukseen ja tulevaisuusodotuksiin: si. Viranhaltijat myös painottavat nuorisotyön merkittävyyden esilletuomista, jotta resursseja ei leikattaisi: ”Taloustilanteen huomioiden pysyminen samassa on positiivinen tavoite.” ”Kunnan yleiset resurssit vähenevät, mutta nuorisotyön merkittävyys edesauttaa nykyresurssien pysymiseen samalla tasolla”. ”Nuorisotyö on inhimillisesti sekä taloudellisesti niin tärkeää että talouden tasapainotus- paineista huolimatta nuorisotyön resurssit turvataan.” Hallitusohjelmaan kirjatun nuorisotakuun ja lain velvoittaman monialaisen yhteistyön sekä etsivän nuorisotyön toivotaan nostavan kunnallisen nuorisotyön rahoitusta: ”Lakivelvoitteet monialaisesta yhteistyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä sekä valtion panostaminen syrjäytymisen ehkäisyyn lisäävät kunnassa painetta, ohjata resursseja nuorisotyöhön. Myös nuorisotakuulla voi ”Kun koko kunnan talousnäkymät ovat huonot, vähennetään myös nuorisotyön resursseja.” ”Uusien toimintojen ja tehtävien (etsivä työ, nuorisotakuu, koulunuorisotyö, harras- ”Kuntatalouden yleinen kiristyminen tus- tusmahdollisuuksien laajentaminen jne.) kin antaa mahdollisuuksia resurssien edellyttävät kunnalta panostusta myös ta- lisäämiseen.” loudellisten resurssien lisäämiseen.” Haastavan taloustilanteen aikana nykytilanteen säilyttäminen nähdään tärkeänä, jotta resurssit eivät pieneni- 28 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto olla vaikutuksia.” Useat viranhaltijat kertovat kunnan ulkopuolisen rahoituksen osuuden kasvaneen: Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 29 ”Kasvu johtuu siitä, että olemme hakeneet Samaan tapaan arvioitiin kunnallisen nuorisotyön henkilöstön henkilötyövuodet. Erikokoisten kuntien opetusministeriöltä.” toimintaan ulkopuolista rahoitusta esim. Kunnan asukasluku 4.2 Henkilöstöresurssien kehitys Nuorisotoimen henkilöstön määrä kasvanut suurimmassa osassa kuntia. Kuntaliiton arvion mukaan kunnallinen nuorisotyö työllistää yhteensä noin 3000 henkilöä. Tässä kyselyssä nuorisotoimen viranhaltijoita pyydetKunnan asukasluku Alle 5000 5001 - 10 000 Hlöstöä keskimäärin vastanneiden perusteella tiin arvioimaan kuinka monta työntekijää kunnassa kaikkiaan työskentelee nuorisotyön eri tehtävissä. Vastausten keskiarvojen perusteella kuntakokoon suhteutettuna nuorisotyön parissa työskentelevien yhteismääräksi saatiin noin 3200 henkilöä. Kuntia yht. Arvioitu henkilöstömäärä 1,97 139 273,83 3,5 78 273 10 001 - 20 000 6,22 47 292,34 20 001 - 50 000 15,58 36 560,88 50 001 - 100 000 31,4 11 345,4 100 000-500 000 123,75 8 990 450 1 450 320 3185,45 Yli 500 000 Yhteensä 30 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Henkilötyövuosia keskimäärin vastanneiden perusteella Alle 5000 2,26 5001 - 10 000 ryhmäkeskiarvojen perusteella henkilötyövuosien yhteismääräksi saatiin noin 2900 henkilötyövuotta. Kuntia yht. Arvioitu henkilötyövuosien määrä 139 314,14 2,65 78 206,7 10 001 - 20 000 6,4 47 300,8 20 001 - 50 000 12,83 36 461,88 50 001 - 100 000 25,52 11 280,72 100 000-500 000 120,75 8 966 377 1 377 320 2907,24 Yli 500 000 Yhteensä Kunnallisen nuorisotoimen henkilöstömäärä on kasvanut yli puolessa vastanneista kunnista (vrt. taloudellisten resurssien kasvanut 45 %:ssa). Vajaa 40 % vastanneista kertoo henkilöstön määrään pysyneen entisellään. Ottaen huomioon kuntatalouden entistä haastavammat ajat, kyselyn tulokset ovat hyviä: nuorisotoimen henkilöstö on vähentynyt vain kym- menesosassa kuntia. Nuorisotyön parissa työskentelevien määrä on lisääntynyt etenkin suurissa kaupungeissa. Kolme neljästä yli 50 000 asukkaan kaupungin viranhaltijoista ilmoittaa, että työntekijöitä on aiempaa enemmän. Alle 2000 asukkaan kunnissa henkilöstömäärän kasvu on pienintä: 23 % ilmoittaa määrän kasvaneen jonkin verran. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 31 Enemmistö arvelee nuorisotoimen henkilöstön määrän pysyvän ennallaan Valtaosa viranhaltijoista uskoo nuorisotoimen henkilöstöresurssien pysyvän vakaana: vastanneista 65 % arvelee henkilöstön määrän pysyvän samalla tasolla kuin tällä hetkellä. Henkilöstömäärän kasvuun lähi- tulevaisuudessa ei uskota aivan entiseen tapaan. Verrattuna vuoteen 2011 useampi viranhaltija arvelee henkilöstön vähenevän tulevien viiden vuoden aikana. 17 % vastaajista uskoo henkilöstön vähenevän, mikä on 6 prosenttiyksikköä enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Henkilöstön kasvuun uskovien määrä on vastaavasti supistunut 7 prosenttiyksikköä. 32 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto 4.3 Nuorisotoimen ostopalvelut Ostopalveluiden määrä ennallaan. Nuorisotoimen ostopalveluiden määrässä ei ole tapahtunut radikaaleja muutoksia. Kaksi kolmasosaa vastanneista kertoo määrän pysyneen samana viimeisten viiden vuoden aikana. Ostopalvelujen määrä on kasvanut noin joka neljännessä kunnassa ja vähentynyt 10 %:ssa kuntia. Ostopalveluiden määrän kasvuun lähitulevaisuudessa uskotaan vähemmän kuin kaksi vuotta sitten. Viidennes arvelee kunnan tuottavan seuraavien viiden vuoden aikana jonkin verran enemmän nuorisopalveluita ostopalveluina. Vuonna 2011 kolmannes vastaajista uskoi ostopalveluiden lisääntyvän. 67 % viranhaltijoista arvelee ostopalveluiden määrän pysyvän samalla tasolla ja 10 % arvioi niiden vähenevän. Ostopalveluita on käytetty etenkin etsivän nuorisotyön toteuttamiseen paikallisella tasolla. Lisäksi palveluita on ostettu nuorisotilojen ohjaamiseen, työpajatoimintaan, sukupuolisensitiiviseen nuorisotyöhön ja iltapäiväkerhotoimintaan. Kahdessa vastanneessa kunnassa nuorisopalvelut ostetaan kokonaan kolmannen sektorin toimijalta. ”Ostamme nuorisopalvelut paikalliselta 4H-yhdistykseltä. Kunnassa ei ole varsinaista nuorisotyöntekijää, vaan 4H:n toimin- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 33 nanjohtaja on koulutukseltaan yhteisöpe- den käyttöä. dagogi ja nuorisotyöntekijä.” ”Meillä ei ole juurikaan järjestöjä tai muita Pienissä kunnissa ostopalveluiden tarjonta on niukkaa, mikä rajoittaa nii- toimijoita, joilla olisi palvelujen tarjoamisen mahdollisuus.” 5. Nuorisotakuun vaikutus nuorisotoimeen Nuorten työllisyyden edistämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi hallitusohjelmaan kirjattu nuorisotakuu astui voimaan 1.1.2013. Nuorisotakuun tavoitteena on tarjota kaikille alle 25 -vuotiaille sekä alle 30 -vuotiaille vastavalmistuneille koulutus-, työkokeilu-, työpaja-, työ- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Osana nuoriso- takuuta on koulutustakuu, joka takaa jokaiselle vastikään peruskoulun päättäneelle koulutuspaikan. Seuraavaksi tarkastellaan lyhyesti viranhaltijoiden näkemyksiä nuorisotakuun vaikutuksista kunnallisen nuorisotoimen resursseihin, nuorisotoimen roolia nuorisotakuun toteuttamisessa sekä nuorisotakuun myötä aloitettuja hankkeita ja palveluja. 5.1 Nuorisotakuun vaikutus resursseihin 75 %:ssa kunnista nuorisotakuulla ei vaikutusta nuorisotoimen resursseihin. 34 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Nuorisotakuulla on kyselyn perusteella ollut yllättävän pieni vaikutus kunnallisen nuorisotoimen resurssien ke- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 35 hittymiseen. Kyselyä toteutettaessa nuorisotakuu oli ollut agendalla jo melko pitkään. Ainoastaan 17 % vastanneista kertoo nuorisotakuun vaikuttavan jonkin verran resursseihin. Peräti kolmessa neljästä kunnasta se ei ole aiheuttanut muutoksia. Vastanneista kunnista vain kolmessa nuorisotakuu on vaikuttanut merkittävästi resursseihin. Resurssit eivät ole alentuneet yhdessäkään kunnassa nuorisotakuun myötä. Suurissa kaupungeissa nuorisotakuun vaikutus on ollut keskimääräistä suurempi. Neljänneksessä 20 000 - 50 000 asukkaan kunnista, kolmasosassa 50 000 - 100 000 asukkaan kunnista, ja 40 %:ssa yli 100 000 asukkaan kunnista nuorisotakuu on vaikuttanut nuorisotoimen resursseihin melko paljon. Alle 10 000 asukkaan kunnissa vastaava luku on vain 14 %. Nuorisotyön rooli nuorisotakuun toteuttamisessa on vielä muotoutumassa: vastanneista 56 % kokee, ettei ole saanut riittävästi tietoa ja tukea nuorisotyön roolista nuorisotakuun toteuttamisessa ja 14 %:ssa kunnista rooli on kokonaan epäselvä. Vain vajaa kolmannes kuntien viranhaltijoista kokee roolinsa olevan selkeä. Suurempien kaupunkien viranhaltijat ovat tietoisempia nuorisotoimen roolista kuin pienten kuntien toimijat. 2000 – 5000 asukkaan kuntien viranhaltijoista vain 13 %:lle rooli näyttäytyy selvänä, kun taas yli 50 000 asukkaan kaupungeissa yli 90 % kokee saaneensa riittävästi tietoa ja tukea nuorisotakuun toteuttamiseen liittyen. ennen nuorisotakuun tuloa. Nyt vaan vuoropuhelun ja toimijoiden täytyy yhdistää verkostonsa, jotta asia alkaa ihan oikeasti toimia.” Aloitetuista hankkeista tai palveluista yleisimpiä ovat etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta. Etsivän nuorisotyön tai pajatoiminnan mainitsee uutena aloitettuna palveluna noin joka toinen vastaaja. Kuntaliiton selvityksen mukaan etsivää nuorisotyötä toteutetaan 96 %:ssa kunnista ja työpajatoimintaa noin 80 %:ssa kunnista. Lisäksi työpajatoiminta on suunnitteilla 40 %:ssa kunnista. Noin viidennes nuorisotakuun myötä toteutettavista uusista palve- luista pitää sisällään nuorten työllistymistä ja sosiaalista vahvistamista koskevia hankkeita toteutettuna joko seutukunnallisena yhteistyönä tai omassa kunnassa. ”Kehitetään uutta hanketta tuetun oppisopimuksen avulla yhteistyössä ammatillisen koulutuksen kanssa.” Lisäksi neljä vastaaja kertoo, että kunnassa on perustettu tai tullaan perustamaan oma nuorisotakuu-työryhmä: ”Meillä on perustettu neljän hengen työryhmä, jonka tehtävä on koordinoida, viedä eteenpäin ja seurata nuorisotakuuta.” 5.2 Uudet hankkeet tai palvelut Nuorisotakuu on lisännyt etsivää nuorisotyötä ja työpajatoimintaa. Vastanneista kunnista 45 %:ssa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun piirissä olevien nuorten tavoittamiseksi. Valtaosassa kuntia nuorisotakuu ei ole aiheuttanut uusia toimenpiteitä. 7 % viranhaltijoista ei osannut sanoa, onko palveluita tai hankkeita aloitettu vai ei. Toisaalta monissa kunnissa on olemassa oleva rakenne jota voidaan käyttää nuo- risotakuun edistämiseen, joten uusien hankkeiden sijasta on keskitytty yhteistyöverkoston toiminnan tiivistämiseen ja kehittämiseen: ”Nuorisopalvelujen aloitteesta laajennettiin jo vuosia nuorten eteen työtä tehnyttä monialaista yhteistyöryhmää niin, että nykyisellä koostumuksella voidaan koota kaikki mahdolliset tahot toteuttamaan ja koordinoimaan nuorisotakuun toteuttamista”. ”Luulen, että kaikki on jo ollut olemassa 36 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 37 Kommentti Nuorisotyöllä voimaa nuorisotakuuseen Vuoden alusta voimaan tulleen nuorisotakuun myötä jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun tarkoituksena on ennaltaehkäistä nuorten työmarkkinoilta ja koulutuksesta syrjäytymistä. Meillä ei ole varaa päästää yhtään nuorta tippumaan yhteisestä kelkasta. Tämä on pitkäjänteistä työtä, jossa tulokset ovat nähtävissä ennemmin vuosien kuin kuukausien aikajänteellä. Nuorisotakuun toimeenpano on alkanut melko lupaavasti. 93 %:lle alle 25 vuotiaista nuorista työttömistä on tehty työllistämissuunnitelma ja 74 %:lle nuorista on löytynyt työ, koulutus tai muu paikka ennen 3 kuukauden työttömyyden ylittymistä. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Uusia toimia on tulossa, kun nuorisotakuuseen kiinteästi kuuluva koulutustakuu käynnistyy varsinaisesti syksyn yhteishaussa, ja nuorten aikuisten osaamisohjelma alkaa syksyllä. Nuorisotakuun toteutuminen edellyttää toimintatapojen muutoksia ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Nuorisotakuussa on kyse kansallisista talkoista, jossa tarvitaan valtion, yritysten, kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä. Ilahduttavaa raportissa on, että nuorten asiat ovat esillä kunnallispolitiikassa aiempaa enemmän ja nuorisotyön merkitys koetaan entistä suuremmaksi nyt ja tulevaisuudessa. Kuten raportista ilmenee, nuorisotakuu on nostanut nuorisotyön merkitystä ja kiinnittänyt huomiota nuorten tilanteeseen. Kunnallisella nuorisotyöllä onkin merkittävä rooli nuorten tulevaisuuden rakentamisessa. Esimerkiksi etsivä nuorisotyö tavoitti yli 20 000 nuorta ja nuorten työpajatoiminta yli 14 400 nuorta. Etsivällä nuorisotyöllä voidaan tavoittaa ja kuunnella nuoria, jotka eivät muuten hakeudu nuorille tarkoitettuihin palveluihin. Raportin mukaan kunnissa koetaan, että nuorisotyöhön osoitetut resurssit ovat kasvaneet viime vuosina, mutta tulevaisuudesta kannetaan huolta. Kuntatalouden näkymät antavat aihetta huoleen. Siksi onkin tärkeää, että yhteistyötä eri toimijoiden 38 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto kanssa voidaan tiivistää. Uskon, että nuorisotyö nuorisotakuun myötä tulee jatkossa näkymään myös rahoituksessa ja kuntapäättäjien arvovalinnoissa, kun taloudellisia resursseja jaetaan. Vastanneista kunnista lähes puolessa on aloitettu uusia palveluita tai hankkeita nuorisotakuun toteuttamiseksi. Se kertoo siitä, että nuorisotakuu koetaan kunnissa tärkeäksi. Nuorisotakuu antaa kunnille myös välineitä työllistää nuoria. Sanssi-kortin kautta on mahdollista kuntien, yritysten, säätiöiden ja kolmannen sek- torin toimijoiden hakea palkkatukea, joka on suuruudeltaan 700 euroa kuukaudessa enintään 10 kuukauden ajan. Meillä ei ole käsissämme vain taloudellinen vaan myös sosiaalinen kestävyysvaje ja se on nuorten syrjäytyminen. Nuorisotakuussa on kysymys sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, joka voidaan turvata vain tiiviillä yhteistyöllä. Lauri Ihalainen Työministeri Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 39 6. Järjestöjen rooli kunnallisessa nuorisotyössä Järjetöt koetaan tärkeiksi erityisesti pienissä kunnissa. Viranhaltijoilta kysyttiin, millainen rooli järjestöillä on kunnallisen nuorisotyön kentällä, ja miten rooli on muuttunut viimeisten viiden vuoden aikana. Vastaajia pyydettiin myös ku- vailemaan järjestötoiminnassa tapahtuneita ja tulevia muutoksia. Vastaukset noudattelevat kahden edellisen kyselyn jakaumia, joten järjestöjen roolissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Puolessa vastanneista kunnista järjestöjen rooli on pysynyt samana, reilussa neljänneksessä vähentynyt sessä kuntia yhteistyön mahdollisuuksia aiotaan selvittää. Useat viranhaltijat kertovat, että aktiivisten järjestöjen ja niissä toimivien nuorten ja ohjaajien määrä on viime vuosina vähentynyt: ”Toimivien nuorisojärjestöjen määrä laske- työtä järjestöjen ja kaupungin nuorisopalvelujen kesken tiivistetään.” ”Järjestöjen toiminta on tärkeää pienessä kunnassa ja yhteistyö on tiivistä.” Osassa kunnista järjestöjen vastuu myös kasvanut ja niille olisi lisääkin tilausta: nut viimeisten vuosien aikana. Nuoret eivät sitoudu pitkäkestoiseen järjestötyöhön. ”Olemme tehneet ja tiivistäneet yhteistyötä Projektiluonteinen omaehtoinen toiminta paikallisten järjestöjen kanssa. Olemme an- on lisääntynyt.” taneet enemmän vastuuta järjestöille mm. ”Vapaaehtoisten yhdistysihmisten määrä tapahtumien järjestämisessä ja palveluiden tuottamisessa.” on vähentynyt.” ”Järjestöt ovat ottaneet vastuuta mm. Järjestöjen aktiivisuuden laskun ja kuntatalouden haasteiden vuoksi kuntien järjestöavustukset ovat myös vähentyneet: nuorten työllistämisestä ja uudenlaisista hankkeista, kuten kesätyöinfoista.” ”Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan liittyvän työn myötä on kehitetty uudenlaista yhteistyötä varhaisen tuen ”Koko ajan myös heidän avustussumman- toiminnoissa (4H, MLL) koko verkoston sa pienenee kuntien rahatilanteen myötä.” kanssa. Pidetään säännöllisiä tapaamisia ”Järjestötyöhön on vaikea saada aktiivisia järjestöjen kanssa 2krt/vuosi, joissa yhteis- toimijoita nykypäivänä. Vapaaehtoisuus ei työtä suunnitellaan. Järjestöt ovat tulevai- ole voimissaan! Järjestöt tarvitsisivat enem- suudessa taho, jonka kanssa toteutetaan män rahallista tukea toiminnalleen kunnan yhdessä monialaisessa työssä erilaisia toi- puolesta. Nuorisopalveluiden avustusmää- mintoja lasten ja nuorten hyvinvoinnin tu- rärahat ovat vähentyneet ja summat ovat kemiseksi.” nykyisellään ihan liian pienet. Ei motivoi jonkin verran ja joka viidennessä kunnassa järjestöillä aiempaa suurempi rooli osana nuorisotyötä. Järjestötoiminnan rooli on kasvanut hieman muita enemmän 2000 5000 asukkaan kunnissa ja isoimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Kokonaisuudessaan järjestötoiminnan kehitys näyttäisi olevan samansuuntaista koko kuntakentällä. Reilussa puolessa vastanneista kunnista nuorisotoimi on yhdessä järjestöjen kanssa pohtinut tulevaisuuden yhteistyötä ja sen muotoja. Neljännek- 40 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto työskentelemään yhteisen hyvän puolesta.” Järjestötoiminta koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, ja sillä on etenkin pienissä kunnissa tärkeä rooli: ”Järjestöissä on vahvaa osaamista. Yhteis- ”Järjestöille on selkeää tilausta esimerkiksi leiritoiminnan toteuttamisessa.” Järjestötoiminnan roolia koskevat tulevaisuusodotukset ovat muuttuneet kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Viidennes viranhaltijoista uskoo, että järjestötoiminnalla on ny- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 41 kyistä pienempi rooli kunnallisessa nuorisotyössä viiden vuoden kuluttua. Järjestöjen roolin kasvuun uskovien joukko on pienentynyt lähes kymme- nen prosenttiyksikköä 22 prosenttiin. Enemmistö vastaajista kuitenkin uskoo roolin pysyvän entisen kaltaisena. 7. Nuorisolaki ja sen toteutuminen kunnissa 1.3.2006 voimaan astuneessa nuorisolaissa (72/2006) määritellään nuorten oikeus osallistua nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn sekä nuorten kuulemisvelvollisuus. Laissa todetaan, että nuorisotyö ja – politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Nuorisotyö on määritelty muun muassa nuorten aktiivisen kansalaisuuden edistämiseksi, nuorten sosiaaliseksi vahvistamiseksi sekä nuoren kasvun Kuntajoukosta erottuvat 2000 5000 asukkaan ja yli 50 000 asukkaan kunnat, joissa uskotaan järjestöillä ole- van lähitulevaisuudessa aikaisempaa suurempi rooli nuorisotyön toteuttajana. 7.1 Minkä ikäinen on nuori? Nuorisolain ikämäärittely jakaa vastaajia. Nuorisolain 2 §:n mukaan nuori tarkoittaa alle 29-vuotiasta. Määritelmä jakaa näkemykset: 52 % kunnan nuorisotoimen viranhaltijoista on sitä mieltä, että nykyinen nuoren määritelmä on hyvä ja 40 % laskisi ikärajaa alemmas. ”Yläikäraja voisi olla 25 vuotta. Nykyinen ikämääritelmä toteutuu huonosti palvelutarjonnassa ja yli 25-vuotiaat tarvitsevat jo erilaista toimintaa ja tukea kuin alle 25-vuotiaat. Myös nuorten tapahtumat ja vapaa-ajan toiminta on suunnattu usein 42 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto ja itsenäisyyden tukemiseksi. Vuoden 2011 alussa nuorisolakiin lisättiin monialaista yhteistyötä ja etsivää nuorisotyötä koskevat pykälät. Seuraavaksi käsitellään nuorisotyön viranhaltijoiden näkemyksiä nuoren ikämääritelmistä ja nuorisotyön eri muotojen sekä nuorten ohjaus- ja palveluverkoston ja sen tehtävien toteutumista kunnissa. 13 - 20 -vuotiaille”. Viranhaltijoiden mielestä nuorisolakia voisi muuttaa siten, että nuorilla tarkoitettaisiin alle 25-vuotiaita tai enintään 25-vuotiaita. Vastauksissa korostetaan sitä, että yli 25-vuotiaat tarvitsevat erilaista tukea ja toimintaa kuin nuoremmat ja nuorisotoimen palvelutarjonta tavoittaa huonosti 25 29 -vuotiaita. Tämä ikäryhmä ei myöskään itse välttämättä koe kuuluvansa enää nuorisopalveluiden piiriin. Nuorisolain ikäraja mielletään joihinkin nuorisotyön muotoihin (tapahtumat, vapaa-ajan toiminta) liian korkeaksi, mutta esimerkiksi etsivään nuoriso- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 43 työhön sopivaksi. Yhtenäinen ikämääritelmä selkeyttäisi viranhaltijoiden mukaan käytäntöjä, koska TE- hallinnossa nuorten palvelut koskevat alle 25 -vuotiaita. Toisaalta muistutetaan, että nuorisotakuu koskee myös 25 - 29 -vuotiaita, jo- ten tätäkään ikäryhmää ei pidä unohtaa: ”Nuorisotakuun näkökulmasta oikea. Eli oikea, kun tarkastellaan nuorille tarjotta- ja kansainvälisen nuorisotoiminnan sekä nuorten ympäristökasvatuksen toteuttamiseen: alle 5000 asukkaan kunnissa niitä on vain noin kol- masosassa kuntia, kun taas isoimmissa kaupungeissa niitä toteutetaan säännöllisemmin. via palveluja kokonaisuudessaan. Monella 29-vuotiaalla vielä koulutus- ja uratoiveet Nuorisotyön muoto Säännöllisesti työn alla.” Jonkin verran Suunnitteilla Toiminta loppunut Ei lainkaan 7.2 Nuorisotyön eri muotojen toteutuminen kunnissa Nuorisotilatoiminta 99% 1% 0% 0% 0% Etsivä nuorisotyö 88% 9% 2% 0% 1% Lain mainitsemat työmuodot toteutuvat vaihtelevasti. Liikunnallinen nuorisotoiminta 48% 42% 2% 4% 3% Tieto- ja neuvontapalvelut 45% 46% 3% 2% 4% Iltapäiväkerhotoiminta 67% 15% 0% 4% 14% Osallisuuskasvatus ja osallisuuden edistäminen 46% 34% 8% 3% 6% Nuorten työpajapalvelut 61% 12% 9% 7% 9% Koulunuorisotyö 46% 37% 5% 0% 10% Kulttuurinen nuorisotoiminta 30% 55% 4% 3% 7% Verkkonuorisotyö 30% 36% 7% 3% 20% Nuorisolain 7 §:n mukaan kuntien nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Oheiseen taulukkoon on koottu kunnissa toteutettavat nuorisotyön muodot keskiarvon mukaan laskevassa järjestyksessä. Kyselyn mukaan nuorisolain mukaisista nuorisotyön muodoista kunnissa parhaiten toteutuvat toimintatiloihin, tieto- ja neuvontapalveluihin ja liikuntaan kytkeytyvä nuorisotyö sekä etsivä nuorisotyö. Nuorisotilatoimintaa toteutetaan kaikissa kunnissa ja liikuntatoimintaa sekä tieto- ja neuvontapalveluja yhdeksässä kymmenestä kunnasta. Iltapäiväkerhotoiminta on vakiinnuttanut asemansa 76 %:ssa kuntia. Etsivää nuorisotyötä tehdään enemmän kuin aikaisempina vuosina: 2011 79 % kuntien viranhaltijoista arvioi sen toteutuvan melko tai erittäin hyvin, kun nyt etsivää nuorisotyötä toteutetaan säännöllisesti tai jonkin verran 97 %:ssa kunnista. Kansainvälinen nuorisotoiminta on nuorisotyön muodoista vähentynyt eniten: toiminta on lakannut 14 %:ssa kyselyyn vastanneista kunnista. Monikulttuurista nuorisotoimintaa harjoitetaan säännöllisesti ainoastaan yhdessä kymmenestä kunnasta, jonkin verran 41 %:ssa kuntia, ja se puuttuu kokonaan nuorisotoiminnasta yli kolmanneksesta kuntia. Kuntakoko on vahvasti sidoksissa monikulttuurisen 44 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Nuorten ympäristökasvatus 9% 57% 9% 3% 18% Kansainvälinen nuorisotoiminta 17% 41% 11% 14% 17% Monikulttuurinen nuorisotoiminta 10% 35% 11% 4% 35% Verkkonuorisotyö Verkkonuorisotyötä tehdään joka toisessa kunnassa. Verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen, se on vain hieman yleistynyt kuntien keskuudessa. Kaksi vuotta sitten lähes 84 % viranhaltijoista uskoi verkkonuorisotyön yleistyvän jonkin verran tai merkittävästi seuraavan viiden vuoden aikana, joten tähän nähden kasvu on ollut hidasta. Joka seitsemännessä kunnassa verkossa tehtävä nuorisotyö on suunnitelmissa. Verkkonuorisotyö on pääasiassa isojen kuntien nuorisotoiminnan muoto. Suurimmissa kaupungeissa se on vakiinnuttanut asemansa jokaisessa ja sen yleistymiseen uskotaan neljässä viidestä kunnasta. Yllättävä tulos on, ettei verkkonuorisotyötä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 45 tehdä lainkaan 58 %:ssa 2000 - 5000 asukkaan kunnista ja 36 %:ssa 5001 – 10 000 asukkaan kunnista. Verkkonuorisotyö on laaja käsite, eikä käsitettä avattu myöskään tässä kyselyssä. Voi olla, ettei kunnissa aina tiedosteta, että verkkonuorisotyötä tehdään ja viranhaltijat määrittelevät sen eri tavoin. Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen keväällä 2013 toteuttaman kuntakyselyn mukaan 92 % kuntien nuorisotyöntekijöistä käyttää internetiä nuorille suunnatussa työssä. Neljännes nuorisotyöntekijöistä käyttää sitä päivittäin tiedottamiseen, markkinointiin tai yhteydenpitoon nuorten kanssa. Viidennes vastaajista kohtaa nuoria päivittäin verkkokeskusteluissa. Internetissä tehtävän nuorisotyön yleistymiseen uskotaan vahvasti, vaikka verkkonuorisotyön kasvuun usko- vien joukko onkin 8 prosenttiyksikköä pienempi kuin kaksi vuotta sitten. Kolme neljäsosaa viranhaltijoista uskoo, että verkkonuorisotyötä tehdään jonkin verran tai huomattavasti enemmän seuraavan viiden vuoden päästä. Yksikään vastaaja ei arvioi verkkonuorisotyön vähenevän huomattavasti, ja ainoastaan kaksi viranhaltijaa uskoo sen vähenevän jonkin verran. Huomattavaan kasvuun uskovat erityisesti yli 50 000 asukkaan kaupunkien viranhaltijat. ”Verkkonuorisotyöhön laskin Nuokkarin Facebookin, onko se sitä?” 7.3 Ohjaus- ja palveluverkostot ja niiden tehtävien toteutus Verkosto jo melkein joka kunnassa. Lakisääteinen nuorten ohjaus- ja palveluverkosto on yhdeksässä kymmenestä suomalaisesta kunnasta. Verkostojen määrä on kasvanut kahdessa vuodessa 8 prosenttiyksikköä. Tulokset noudattelevat Kuntaliiton kevään 2013 kyselyn tuloksia, joiden mukaan 92 % kunnista on perustanut ohjausja palveluverkoston. Näistä neljänneksessä verkosto on perustettu olemassa olevan rakenteen yhteyteen ja kokonaan uusi verkosto on luotu 64 %:iin kunnista. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan monialainen yhteistyö on van- 46 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto ha perinne kuntatasolla, ja tämän vuoksi monella kunnalla on olemassa oleva rakenne esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamiseksi. Selvityksen mukaan 93 % kunnista on ollut mukana jonkinlaisessa nuorten asioiden hoitamista koordinoineessa poikkihallinnollisessa yhteistyöryhmässä jo ennen nuorisolain 7 §:n edellyttämän nuorten ohjausja palveluverkoston perustamista. Verkosto on perustettu kaikkiin keskisuuriin (20 000 – 100 000 asukkaan) kuntiin, ja 80 %:iin yli 100 000 asukkaan kaupungeista. Verkosto puuttuu miltei puolesta alle 2000 asukkaan kunnista ja 12 %:sta 10 000 – 20 000 asukkaan kunnista. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 47 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kuntakoon mukaan Asukasluku Kyllä Ei Alle 2000 54 % 46 % 2000 - 5000 91 % 9% 5001 - 10 000 98 % 2% 10 001 - 20 000 88 % 12 % 20 001 - 50 000 100 % 0% 50 001 - 100 000 100 % 0% 80 % 20 % Yli 100 000 Nuorten ja nuorisojärjestöjen edustus ohjaus- ja palveluverkostoissa Huomionarvoista on, että nuoret ovat edustettuina ainoastaan yhdessä viidestä ohjaus- ja palveluverkostosta. Noin 60 %:sta yhteistyöverkostoista puuttuu nuorten edustus, ja sitä suunnitellaan viidennekseen vastanneista kunnista. Nuorten osallistuminen verkostojen toimintaan ei merkittäväs- ti vaihtele kuntakoon mukaan, poikkeuksena keskisuuret 20 000 – 50 000 asukkaan kunnat, joissa he ovat edustettuina keskimääräistä yleisemmin. Vain joka neljännessä ohjaus- ja palveluverkostossa on nuorisojärjestöjen edustaja, ja edustus on suunnitelmissa 12 %:iin verkostoista. Keskisuurissa kaupungeissa nuorisojärjestöjen osallisuus verkostojen toimintaan on yllättävän vähäistä, nuorisojärjestöjen edustus puuttuu noin 80 %:sta kuntia. Ohjaus- ja palveluverkoston lakisääteiset tehtävät toteutuvat aikaisempaa paremmin Nuorisotoimen viranhaltijoita pyydettiin arvioimaan, miten nuorisolain 7a §:ssä mainitut nuorten ohjaus- ja palveluverkoston tehtävät toteutuvat kunnissa. Verkostoilla pyritään nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden Nuorisojärjestöjen edustus ohjaus- palveluverkostoissa kuntakoon mukaan Asukasluku Alle 2000 Kyllä Ei 38 % 50 % 2000-5000 36 % 48 % 16 % 31 % 57 % 12 % 10 001-20 000 21 % 64 % 15 % 20 001-50 000 8% 81 % 12 % 50 001-100 000 0% 83 % 17 % 40 % 60 % 0% Yli 100 000 parantamiseen. Lain mukaan verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida tietojen pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon tueksi, sekä edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus. Lisäksi verkosto suunnittelee ja tehostaa nuorten palveluihin ohjautumi- seen ja palvelusta toiseen siirtymiseen liittyviä yhteisiä menettelytapoja sekä edistää viranomaisten kesken nuorten palvelujen järjestämiseen liittyvää tiedonvaihtoa. Seuraavaan taulukkoon on koottu viranhaltijoiden arviot lakisääteisistä ohjaus- ja palveluverkostojen tehtävien toteutumisesta kunnissa. Keskimäärin 75 % vastaajista kokee, että edellä mainitut tehtävät toteutuMelko tai erittäin hyvin Nuorten edustus ohjaus- ja palveluverkostoissa kuntakoon mukaan Alle 2000 Kyllä Ei 11 % Tulossa 89 % 0% 2000-5000 11 % 68 % 21 % 5001-10 000 21 % 62 % 17 % 10 001-20 000 21 % 49 % 30 % 20 001-50 000 27 % 54 % 19 % 50 001-100 000 17 % 50 % 33 % Yli 100 000 20 % 60 % 20 % 48 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto 12 % 5001-10 000 Tehtävä Asukasluku Tulossa Melko tai erittäin huonosti Ei osaa sanoa Yhteisten menettelytapojen suunnittelu ja tehostaminen 77 % 17 % 6% Palveluiden järjestämiseen liittyvän tiedonvaihdon edistäminen 76 % 20 % 4% Nuorille suunnattujen palveluiden yhteensovittaminen ja vaikuttavuuden edistäminen 73 % 21 % 5% Tietojen kokoaminen nuorten kasvu- ja elinolosuhteista paikallisen päätöksenteon tueksi 72 % 23 % 5% Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 49 vat melko tai erittäin hyvin. Ohjaus- ja palveluverkostot toimivat viranhaltijoiden mukaan paremmin kuin kaksi vuotta sitten, jolloin 67 % koki, että tehtävissä on onnistuttu. Yhteisten menettelytapojen suunnittelu ja tehostaminen sekä palveluiden järjestämiseen liittyvän tiedonvaihdon edistämisen arvioidaan onnistuneen hieman muita tehtäviä paremmin. 14 % viranhaltijoista kokee, että nämä toteutuvat erittäin hyvin. Eniten tulisi panostaa nuorten elinoloja koskevan tiedon kokoamiseen ja nuorten palveluiden yhteensovittamiseen, sillä reilu viidennes arvioi näiden toteutuvan huonosti. Kuitenkin kaikki lakisääteiset tehtävät on onnistuttu hoitamaan aikaisempaa paremmin. Kaksi vuotta sitten kolmasosa arvioi, että tietojen kokoaminen nuorten kasvu- ja elinoloista sekä niiden pohjalta tapahtuva arviointi toteutuu melko tai erittäin huonosti. Nyt näin ajattelevien määrä on pudonnut viidennekseen. 7.4 Nuorten kuuleminen Nuorten kuulemisvelvoite toteutetaan yleisimmin nuorten vaikuttajaryhmän kautta. Nuorisolain 8 § säätää nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta kunnallisessa päätöksenteossa. Sen mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn ja heitä on kuultava nuoria koskevissa asioissa. Kunnat kuulevat nuoria ensisijaisesti olemassa olevan nuorisovaltuuston tai muun vastaavan vaikuttajaryhmän kautta. Nuorisovaltuustoa kuullaan 81 %:ssa vastanneista kunnista. Vaikuttajaryhmät ovat entistä yleisempiä kuulemiskanavia, sillä kaksi vuotta sitten niitä kuultiin 73 %:ssa vastanneista kunnista. Toiseksi yleisimpänä mainitaan nuorisotilatoiminta (69 %) ja kolmantena oppilaskuntatoiminta (63 %). Nuoret voivat osallistua paikallisten asioiden käsittelyyn sähköisen aloitekanavan kautta lähes joka toisessa kunnassa (48 %). Keskustelutilaisuuksia nuorten ja päättäjien välillä järjestetään kyselyn perusteella aikaisempaa vähemmän. Vastaajista 42 % ilmoittaa, että nuoria kuullaan keskustelutilaisuuden kautta, kaksi vuotta sitten näin ilmoitti puolet vastaajista. Positiivista on, että nuoria kuullaan aiempaa enemmän siten, että he osallistuvat suoraan lautakuntien tai johtokuntien toimintaan (2013 42 %, 2011 33 %). Tämä on mielenkiintoinen tulos kun ottaa huomioon sen, etteivät vaikuttajaryhmien osallistumismahdol- 50 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Nuorten kuulemisvelvoitteen järjestäminen kunnissa 2009 – 2013 (% kunnista) 2013 2011 2009 Olemassa olevan nuorisovaltuuston tai vastaavan ryhmän kautta 81% 73 % 71% Nuorisotilatoiminnan kautta 69% 70 % 62% Oppilaskuntatoiminnan kautta 63% 60 % 56% Sähköisen aloitekanavan kautta 48% 48% 39% Järjestämällä nuorten ja päättäjien välisen keskustelutilaisuuden 42% 50 % - Nuoret osallistuvat lautakuntien, johtokuntien tms. toimintaan 42% 33 % 22% Avoimilla foorumeilla 20% 18 % 16% Muulla tavoin 10 % 11 % 2% Nuorisojärjestöjen edustajiston kautta 9% 10 % 13% Aiomme perustaa nuorisovaltuuston tai vastaavan ryhmän 3% 10 % 13% Emme ole ajatelleet asiaa 1% 0% 1% lisuudet luottamuselinten kokouksiin kuitenkaan ole parantuneet kahden vuoden takaisesta tilanteesta. Avoimia foorumeja järjestetään vain viidenneksessä kuntia. Joka kym- menes kunta järjestää kuulemisen muulla tavalla. Näistä mainitaan etenkin erilliset nuorten kuulemistilaisuudet ja nuorille suunnatut kyselyt. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 51 Kommentti Irtoryhmiä vai verkosto Ovatko ryhmät ovat irrallaan vai ovatko ne osa verkostoa? Ohjaus- ja palveluverkosto on parhaimmillaan ryhmien verkosto Kuntatasolla monialainen yhteistyö ajatellaan helposti yhden pakollisen ryhmän asettamiseksi. Ryhmälle annetaan nimeksi nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Tämä ajattelutapa juontaa nuorisolain asettamasta kehyksestä. Yhteistyön tarve on kuitenkin nuorille suunnatuissa palveluissa paljon laajempaa. Voidaan puhua useista ryhmistä, joista muodostuu verkosto. Näin on palattu verkosto-käsitteen alkuperäiseen tarkoitukseen. Ohjaus- ja palveluverkosto onkin parhaimmillaan ryhmien verkosto, jossa on sekä asiakaspintatason että hallintotason ryhmiä, sekä ihmisiä, jotka koordinoivat ryhmien toimintaa ja niiden välistä vuorovaikutusta. Monialaisen verkoston luominen on prosessi, jossa erilaiset ryhmät tuodaan yhteen ja varmistetaan heidän kommunikaationsa ohjaus- ja palveluverkosto -ryhmän ja muiden monialaisten ryhmien kanssa. Tämä prosessi on luultavasti erilainen jokaisessa kunnassa, koska monialaiset ryhmät ovat muodostuneet eri tavalla. Tämä prosessi voi viedä monta vuotta. Verkoston laadun takaa se, että verkoston jäseninä olevat ryhmät pysty- vät kommunikoimaan muiden ryhmien kanssa ja ottamaan huomioon nuorten ja perheiden mielipiteen. Tekemällä hallinnosta tietoinen ryhmien toiminnasta ja antamalla ryhmille mahdollisuus viedä ehdotuksia ja kannanottoja eteenpäin hallinnossa, tehdään monialaisesta yhteistyöstä laadukkaampaa. Suomen Nuorisoyhteityö – Allianssin Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeessa on tehty monialaisen laadun portaat, joiden avulla voi tarkistaa, miten erilaiset laadun osa-alueet ovat toteutuneet kunnassa. Apukysymysten avulla on helppo tarkistaa onko ottanut kaikki laatutekijät huomioon ryhmien välisessä verkostossa. Mielenkiintoista olisikin käyttää kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotusten kyselylomakkeessa tai jonkin muun kyselyn yhteydessä osaa näistä kysymyksistä. Niiden avulla saisi paljon kattavamman kuvan monialaisesta yhteistyöstä nuoriin liittyvissä toiminnassa. Tällä kyselyllä (s. 11) kysyttiin, mikä taho vastaajien mielestä parhaiten soveltuu yhteen sovittamaan nuorten 52 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kaupungin päätöksenteossa lasten, nuorten, perheiden ja monialaisen verkoston kuuleminen Kuullaanko ketään kyseisistä tahoista? Onko kuulemisessa aloite aina monialaisella verkostolla? Onko kuulemisessa aloite aina päätöksenteon valmistelijoilla Onko kuulemisessa aloite asiasta riippuen jommalla kummalla edellä mainituista? Kuullaanko, mutta ei kaikkia tahoja? Ryhmien välinen viestintä verkoston ala- ja ylätason ryhmien kesken Kulkevatko viestit ala- ja ylätason ryhmien välillä? Kulkevat viestit vain toiseen suuntaan? Toimiiko viestintä kumpaakin suuntaan? Ryhmien viestintä muiden samantasoisten ryhmien kanssa Viestittävätkö ryhmät keskenään? Ryhmien viestit päätöksentekoon Ottaako ryhmä yhteyttä päätöksentekoon omana ryhmänään? Ottaako ryhmä yhteyttä päätöksentekoon verkoston kautta (osana verkostoa)? Ottavatko päätöksentekoa valmistelevat yhteyttä ryhmiin tai osaan niistä suoraan? Ottavatko päätöksentekoa valmistelevat yhteyttä ryhmiin verkoston kautta? Tietoisuus ryhmistä ja ryhmien virallisuus Ovatko ryhmät ovat tietoisia toisista ryhmistä? Onko ryhmien olemassaolo ja asema verkostossa on virallistettu? elinolojen parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Vastaajista 37 % oli sitä mieltä, että nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Vuonna 2011 sivistyslautakunta katsottiin parhaimmaksi, vastausvaihtoehtona ei silloin vielä ollut nuorten ohjaus- ja palveluverkostoa. Sivistyslautakunnalla ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostolla on kui- tenkin yksi merkittävä ero. Sivistyslautakunta on osa kunnan virallista päätöksentekoa – tekipä se mitä vaan. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston sen sijaan tulee aktiivisesti luoda suhteet päätöksentekoon. Muutoin se ei ole osa päätöksentekoa ja sen valmistelua. Toisaalta edellä mainituista toi- Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 53 mijoista kummankin pitää aktiivisesti omasta toiminnastaan käsin luoda suhteensa lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Muuten päätöksenteossa näkyvät vain luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden näkemykset nuorten parhaasta. Nuorten ohjaus- ja palveluverkoston kentälle tulo ei siis yksinään tee nuorisokentän toiminnasta vahvempaa. Vahvuus tulee vasta vuorovaikutuksen kautta. Timo Mulari & Anu Gretschel (toim.): Ryhmistä verkostoksi ja verkoston toiminta laadukkaaksi. Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishankkeen loppuraportti. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry, 2013. (Ilmestyy 26.11.2013) Timo Mulari & Anu Gretschel Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke (alli.fi/myk) Kommentti Me välitämme – monialainen yhteistyö Hankasalmen nuorisotyössä Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuuden odotukset 2013 raportissa sanotaan viranhaltijoiden korostavan yhteistyötä, se on paras nuorten asioiden edistäjä. Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkinen kirjoittaa Me välitämme, kättä pidempää nuorten ohjaamiseen -kirjassa (Hankasalmen 4H-yhdistys 2013) ”Hankasalmi on 5500 asukkaan Jyväskylän kaupunkiseudun maaseutumaisin kunta, jossa jokainen nuori on tärkeä osa kuntaa”. Hankasalmella on toiminut Väli- tän 2 -hankkeen aloittamana työttömiä nuoria ohjaavien työntekijöiden Turvaryhmä. Turvaryhmän toiminnan koordinointia jatkaa hankkeen jälkeen kunnan nuorisopalvelut. Ryhmään kuuluvat sosiaalitoimen palveluohjaajat, etsivän nuorisotyöntekijät, nuorten työpajan ohjaajat, kunnan nuorisotyöntekijä, TE-toimiston työntekijä, mielenterveystoimiston sairaanhoitaja, Nuorten talon ohjaajat, evl.srk:n nuorisotyönohjaaja sekä 4H-toiminnanjohtaja ja Välitän 2 -hankkeen työntekijät. 54 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Turvaryhmän jäsenten palautteesta nousee sama yhteistyön vaikuttavuus nuorten asioiden edistämisessä kuin Allianssin ja Kuntaliiton raportissa. Turvaryhmän arvioidessa toimintaansa korostuu ajatus siitä, että teemme samassa kunnassa töitä, saman tavoitteen eteen ja koemme siitä olevan nuorelle hyötyä, että tunnemme toistemme työt ja tavat. Yhteisen työn tekeminen helpottuu, kun toimijat, työnkuvat ja tehtävät tulevat tutuksi. Ydinajatus on oivaltaa se, että meillä on yhteiset nuoret. Tärkeää on pitää tavoitteista kiinni ja tehdä konkreettisesti yhdessä, ”asioita ei jätetä leijumaan, Joojottelu – stop!”. Ajatusten jakaminen auttaa omaa työtä, tuo siihen uusia ideoita ja tuo tukea omaan työssä jaksamiseen. Parasta on ollut se, että olemme ideoineet ja toteuttaneet yhdessä, nuoria kuunnellen, nuorten 3 kuukautta kestävän ryhmätoiminnan. Ryhmä on tarkoitettu nuorille, jotka ovat vailla koulutus – ja tai työpaikkaa. Yhteisen työn tuloksena saimme eräältä nuorelta palautteen: ”Eli kun me vaan ollaan, ni sit palkataan ihmisii, et me mentäis tekee jotain? Onks se sit kannattavaa? Se, että meistä maksetaan, vai se, et siitä maksetaan et meijät saadaan tekeen? Mua on alkanu viimeaikoina kiinnostaa, kuin tää homma pyörii.” Pyöritetään tätä hommaa yhdessä, nuoret ja nuorten kanssa työtä tekevät! Tiina Honkonen Myötätuuli ky nuorisotyöalan yrittäjä Lisätietoja Välitän 2 -hankkeesta ja turvaryhmästä: Me välitämme! Kättä pidempää nuorten ohjaukseen löydät täältä: http://issuu. com/www.donedeal.fi/docs/ me_valitamme Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 55 8. Kuntien palvelurakenneuudistus Hallituksen keväällä 2006 käynnistämän kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tarkoituksena on kuntien vastuulla olevien palveluiden tarjoaminen rakenteellisesti ja taloudellisesti riittävän vahvoissa yksiköissä. Kunta- ja palvelurakenneuudistushanke (PARAS) on lisännyt huomattavasti vireillä olevien ja toteutuvien kuntaliitosten määrää, koska kunnat selvittä- vät mahdollisuuksiaan mahdollisessa uudessa tilanteessa. Seuraavaksi käsitellään tiiviisti nuorisotyön ammattilaisten näkemyksiä kuntaliitosten vaikutuksesta nuorisotyön järjestämiseen sekä siitä, mitkä nuorisopalvelut tulisi säilyttää ensisijaisesti lähipalveluina ja mitkä voitaisiin puolestaan tuottaa omaa kuntaa laajemmin. ”Henkilövoimavarat ja määrärahat ovat supistuneet olennaisesti. Työtapoja on muutettu.” ”Haasteet kasvavat. Liittyvät kunnat ”Ei aiheuttanut suurempia muutoksia, kos- odottavat samantasoisia nuorisopalveluita ka kunta jonka kanssa liitos tapahtui oli kuin siinä kunnassa, johon liityttiin. Resurs- suhteellisen pieni ja yhteistyötä oli tehty yli sit eivät kuitenkaan ole kasvaneet (eivät- kuntarajojen jo useita vuosia.” kö lähiaikoina tule kasvamaankaan), joten toiveita on hyvin vaikea täyttää.” Pidentyneiden välimatkojen vuoksi nuorisotyö kohtaa myös uudenlaisia haasteita: ”Ovat lisänneet kustannuksia, koska välimatkat toimipisteiden välillä ovat kasvaneet.” ”Haja-asutusalueet ovat lisääntyneet ja 8.1 Kuntaliitosten vaikutus nuorisotyöhön Liitokset vaikuttavat eri tavoin. ”Tuonut lisää resursseja ja aktivoinut toimintaa. Porkkanarahoilla rakennettiin uusi Viidenneksessä (19 %) vastanneista kunnista on tapahtunut kuntaliitos viimeisen viiden vuoden aikana. Kuntaliitoksessa mukana olleiden kuntien nuorisotoimen viranhaltijoiden arviot liitoksen vaikutuksesta nuorisotyöhön vaihtelevat merkittävästi. Noin kolmanneksen mukaan kuntaliitos on vaikuttanut positiivisesti nuorisotyöhön ja sen järjestämiseen kunnassa resurssien paranemisen ja mahdollisuuksien kasvun myötä. Liitoksen on katsottu myös selkeyttäneen työntekijöiden tehtäviä ja vahvistaneen nuorisotyön asemaa. nuorisotila.” ”Kuntien yhdistyminen on selkeyttänyt jemmalla alueella, tai liitos ei ole vaikuttanut käytännön työhön. niissä toimiminen on haasteellista.” Yli 10 %:ssa vastanneista kunnissa liitos ei vaikuttanut suuremmin nuorisotyön järjestämiseen. Nuorisotyötä oli jo aiemmin tehty omaa kuntaa laa- Vastaajien enemmistö (72 %) on sitä mieltä, että palvelurakenneuudistus ei ole vaikuttanut nuorisotyön järjestämiseen, vaan mahdollisuudet ovat pysyneet samana. Vajaa viidennes (17 %) vastaajista kokee, että rakenneuudistuksen myötä mahdollisuudet ovat vähentyneet. Kymmenesosassa (11 %) kunnista koetaan mahdollisuuksien kasvaneen jonkin verran. Yksikään viranhaltija ei koe uudistuksen kasvattaneen mahdollisuuksia huomattavasti. Yleisesti ottaen PARAS-hankkeen vaikutukset koetaan hyvin samanlaisiksi kuin kaksi vuotta sitten. työntekijöiden tehtäviä.” ”On isommat resurssit ja työntekijät ovat pystyneet erikoistumaan omalle osaamisalueelleen paremmin.” ”Nuorisotyö vahvistanut asemaansa.” Noin neljännes liitoskuntien viranhaltijoista puolestaan kertoo henkilöstön ja määrärahojen supistuneen, osa merkittävästikin. Lisäresursseja kaivattaisiin, jotta palvelut olisivat tasapuolisesti tarjolla eri puolella kuntaa. 56 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 57 8.2 Lähipalvelut ja yli kuntarajojen toteutettavat nuorisopalvelut Viranhaltijoilta tiedusteltiin näkemyksiä siitä, mitkä nuorten palvelut tulisi ensisijaisesti säilyttää lähipalveluina ja mitkä voitaisiin toteuttaa omaa kuntaa laajemmalla yhteistyöllä. Nuorisotilojen sekä leiri-, ohjaus ja kerhotoiminnan sekä erityisnuorisotyön tulee vastaajien mielestä säilyä lähipalveluina. Viranhaltijoista 93 % nimesi nuorisotilat, 73 % leiri- ohjaus- ja kerhotoiminnan ja 68 % erityisnuorisotyön olennaisimpien säilytettävien lähipalveluiden joukkoon. Nuorisotilat olivat 57 %:n mielestä ensisijaisin paikallisena palveluna säilytettävä nuorisopalvelu. Kolmannes vastaajista koki erityisnuorisotyön kaikkein olennaisimpana tai toiseksi olennaisimpana lähipalveluna. Myös etsivä nuorisotyö katsottiin tärkeäksi nimenomaan paikallisena nuorisotoimintana. 55 % vastanneista kunnista on tuottanut nuorisopalveluita omaa kuntaa laajemmalla alueella. Yleisesti ottaen kansainvälinen toiminta katsottiin kaikkein otollisimmaksi järjestää yli kuntarajojen. Enemmistö viranhaltijoista (54 %) valitsi sen viiden olennaisimman laajemmalla väestöpohjalla toteutettavan nuorisopalvelun joukkoon. Myös nuorisotiedotus ja neuvonta, ohjaajakoulutukset, sekä retket, leirit ja tapahtumat voisivat kattaa nykyistä laajemman alueen. Retket, leirit ja tapahtumat voitaisiin lähes joka toisen (47 %) vastaajan mielestä parhaiten järjestää omaa kuntaa laajemmalla väestöpohjalla. Noin neljä viidestä yli 50 000 asukkaan kaupungista on tuottanut nuorisopalveluita yli kuntarajojen. Pienemmissä kunnissa niitä on tuotettu harvemmin: noin 40 %:ssa 2000 – 5000 asukkaan kunnista ja 60 %:ssa 10 000 – 50 000 asukkaan kunnista. Yli kuntarajojen nuorisopalveluita tuottaneiden kuntien viranhaltijoiden mielestä laajempi yhteistyö hyödyttää erityisesti taloudellisten säästöjen vuoksi. Noin puolet vastaajista katsoo hyödyiksi myös henkilöstöosaamisen vahvistamisen ja asiakaspohjan laajen- tamisen. Palvelujen saatavuus ja laatu paranee noin 40 %:n mielestä kun nuorisopalveluita tehdään kuntayhteistyössä. Yhteisten infrastruktuurin, kuten tilojen ja laitteiden hyödyntäminen on puolestaan vain noin kolmanneksen mielestä hyödyllistä. Muiksi hyödyiksi viranhaltijat mainitsevat ylipäätään yhteistyön voiman ja verkostoitumisen, jotka voivat johtaa uusiin projekteihin ja uudistuksiin nuorisotoimen saralla. Hyötyinä nähdään hyvin pitkälle samat asiat kuin kaksi vuotta sitten tehdyssä selvityksessä. Näkemykset omaa kuntaa laajemmalla yhteistyöllä toteutettavan nuorisotyön hyödyistä (% vastaajista kokee hyödylliseksi) 2013 2011 Taloudelliset säästöt 60% 59% Henkilöstöosaamisen varmistaminen 52% 52% Asiakaspohjan laajentaminen 48% 43% Palvelujen saatavuuden parantaminen 41% 41% Palvelujen laadun parantaminen 38% 41% Infrastruktuurin hyödyntäminen (tilat, laitteet) 32% 34% Muu hyöty 7% 16% Ei mitään hyötyä 0% 2% 58 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 59 9. Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus nuorisotyössä Yhdenvertaisuus- ja monikulttuurisuus toteutuvat kunnissa aiempaa paremmin. Syrjinnän vaarassa olevien nuorten huomiointiin yhdenvertaisuussuunnitelmassa tulisi kiinnittää huomiota. Nuorisotoimen viranhaltijoilta kysyttiin myös yhdenvertaisuuteen ja monikulttuurisuuteen liittyvien asioiden huomioonottamisesta nuorisotyössä. Parhaiten esille tuoduista yhdenvertaisuusteemoista toteutuu nuorisotoimen esteettömyys ja saavutettavuus. Tällä viitattiin sekä nuorisotilojen esteettömyyteen ja nuorisotoimintaa koskevan tiedon saavutettavuuteen sekä toimijoiden asenteisiin. Nuorisotoiminta on esteetöntä ja saavutettavaa syrjinnän vaarassa oleville nuorille vastaajien mukaan yli yhdeksässä kymmenestä vastanneesta kunnasta: 94 % vastaajista kokee esteettömyyden ja saavutettavuuden toteutuvan melko tai erittäin hyvin. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 86 % viranhaltijoista. Vain 5 % on sitä mieltä, että tämä toteutuu melko tai erittäin huonosti. Lähes 90 % vastaajista kokee myös, että nuorisotoimessa ja nuorten parissa toimivilla on osaamista ja sitoutuneisuutta syrjinnän vastaiseen työhön ja he tekevät myös aktiivisia syrjinnän vastaisia toimenpiteitä. Kaksi vuotta sitten viidennes (21 %) koki syrjinnän vastaisen osaamisen ja sitoutuneisuuden toteutuvan erittäin hyvin, kun nyt näin kokee 28 % vastaajista. Vastaavasti ”melko huonosti” vastanneiden osuus on laskenut 12 prosenttiyksikköä. Yhdenvertaisuuteen liittyvä osaaminen kunnallisessa nuorisotyössä on siis vahvistunut. Nuorisotyö antaa kunnan nuorille myös entistä paremmin valmiuksia toimia monikulttuurisessa, moniarvoisessa ja monimuotoisessa yhteiskunnassa. Kolme neljästä (74 %) viranhaltijasta kokee tämän tavoitteen toteutuvan melko tai erittäin hyvin, kun kaksi vuotta sitten näin ajattelevien määrä oli 68 %. 17 % kokee, että nuorisotyö antaa tähän valmiuksia melko huonosti (vuonna 2011 26 %). Heikoiten esille nostetuista teemoista kunnissa toteutuu syrjinnän vaarassa olevien nuorten asioiden huomiointi yhdenvertaisuussuunnitelmassa. Noin joka toisen (53 %) mie- 60 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto lestä syrjinnän vaarassa olevien nuorten asiat otetaan melko hyvin ja 8 %:n mielestä erittäin hyvin huomioon yhdenvertaisuussuunnitelmassa. 16 % vastaajista kokee tämän onnistuneen erittäin tai melko huonosti. Suhteellisen iso osa viranhaltijoista, lähes neljännes (23 %) ei osaa ottaa kantaa tä- hän väitteeseen, mikä kertonee siitä, ettei yhdenvertaisuussuunnitelmaa ole tai siihen ei ole perehdytty. Epätietoisuus yhdenvertaisuussuunnitelman sisällöstä näyttää lisääntyneen: kaksi vuotta sitten 13 % vastaajista ei osannut vastata kysymykseen. Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 61 Kommentti Yhdenvertaisuus nuorisotyössä – monikulttuurista nuorisotyötä Hyvinkäällä Hyvinkään Nuorisopalveluiden toiminnoissa on aina käynyt maahanmuuttajanuoria. Eri maahanmuuttajaryhmien sekä kantasuomalaisten nuorten välillä oli aiemmin kuitenkin jännitteitä, jotka johtivat joskus jopa yhteenottoihin nuorisotiloilla. Nuorisopalvelut pyrki toiminnallaan vähentämään näitä jännitteitä, mutta vuosituhannen alussa käytössä ei ollut vielä menetelmiä tai varsinaista suunnitelmaa tilanteen ratkaisemiseksi. Nuorisotyöntekijät toimivat lähinnä integraationäkökulmasta, pyrkien antamaan kaikille mahdollisuuden osallistua toimintaan tasavertaisesti. Uuden nuorisolain myötä vuonna 2006, Nuorisopalvelut lähti uudistamaan rakennettaan. Tässä yhteydessä monikulttuurisuusnäkökulma otettiin yhdeksi painopisteeksi tiedotuksen, kansainvälisen toiminnan ja verkkonuorisotyön rinnalle. Lähtökohtana oli kouluttaa koko henkilökunta monikulttuurisen työn perusteisiin ja menetelmiin. Vuonna 2010 – 2012 pystyttiin ELY:n hankerahoituksen turvin palkkaamaan yksi työntekijä vetämään ”Yhdessä Yhdenvertaisia” -monikulttuurisuushanketta, jonka myötä Nuorisopalveluille luotiin muun muassa oma monikulttuurisen nuorisotyön toimintaohje, ”Pieni käsikirja monikulttuuriseen nuorisotyöhön”. Nuorisopalvelut lähti myös voimakkaasti mukaan paikallisiin ja valtakunnallisiin verkostoihin sekä alkoi kehittää omia maahanmuuttajanuorille, erityisesti tytöille, suunnattuja toimintojaan. Samalla pyrittiin lisäämään tiedotusta maahanmuuttajanuorten vanhemmille. Nuorisotalo Sillassa aloitettiin monikulttuurinen kerho, joka tavoitti paljon uusia maahanmuuttajanuoria. Teemaviikkojen kautta monikulttuurisuutta tuotiin näkyväksi myös muille toimintaan osallistuville nuorille. Muun muassa Elävä kirjasto ja Moniaistillinen tila ovat puolestaan menetelmiä, joiden kautta aihetta on saatu näkyväksi laajemminkin kaupunkilaisille. Monikulttuurisuus oli hankkeen myötä voimakkaasti esillä jokapäiväisessä toiminnassa ja jokainen työntekijä joutui miettimään, mitä monikulttuurisuus tarkoittaa oman työn kannalta. Monikulttuurinen työote juurtui näin nopeasti osaksi kaikkea toimintaa. Monikulttuurisuudessa- 62 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto han on perimmiltään kyse erilaisuuden ja erilaisten kulttuurien hyväksymisestä, joten tästä on myöhemmin luontevasti siirrytty suvaitsevaisuuden käsitteeseen, joka kattaa kaikki erilaiset vähemmistöryhmät. Maahanmuuttajanuoria on erikseen heille suunnattujen toimintojen kautta saatu entistä enemmän mukaan Nuorisopalveluiden muuhun, kaikille avoimeen toimintaan, mikä olikin alusta asti yhtenä tavoitteena. Monikulttuurisuusnäkökulmaan on liittynyt kiinteästi myös Nuorisopalveluiden tekemä kansainvälinen nuorisotyö. Viimeisen viiden vuoden aikana Nuorisopalveilla on ollut vuosittain yhteensä kuusi EVStyöntekijää. Näin monikulttuurisuus ja eri taustoista olevat nuoret ovat tulleet osaksi niin työntekijöiden kuin toiminnoissa mukana olevien nuorten arkipäivää. Pohjimmiltaanhan nuorisotyö on tietysti nuorten kasvattamista. Tämä kasvatusnäkökulma on myös Hyvinkään Nuorisopalveluiden tekemän monikulttuurisen ja suvaitsevaisuuteen kasvattavan nuorisotyön takana. Työntekijöiden kouluttautumisen sekä eri menetelmien kautta on siis ennen kaikkea haluttu antaa nuorille työkaluja omien asenteidensa käsittelyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Tässä onkin jo koettu monia onnistumisia, mutta työtä on myös paljon jäljellä. Nykypäivän haasteita ovat erityisesti yleinen yhteiskunnan eriarvoistuminen ja asenteiden koveneminen. Jotta nuorisotoiminta olisi aidosti kaikille avointa, tulee niin nuorten kuin ohjaajien pystyä ottamaan huomioon eri ihmisten erilaiset taustat ja elämäntilanteet ja pystyä näistä eroista huolimatta hyväksymään toisensa saman yhteisön jäseniksi. Simo Varjonen Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset 2013 63 64 Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi ry ja Suomen Kuntaliitto
© Copyright 2024