Tietoa 012014 - Tietoalan Toimihenkilöt
Tietoa. TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 25 Suuri palkkatutkimus on valmis. Työntekijöiden tietoisuus oman palkkatason vaativuudesta on liian vähäistä. 1 : 2014 28 Paikallinen sopiminen vaatii pelisäännöt. Useimmiten aloitteen tekijänä on työnantaja. Tietoalan toimihenkilöt – edunvalvontaa jo 40 vuotta Kesä on täynnä mielenkiintoisia tapahtumia! Katso lisätietoja sivulta 31. 1:2014 TÄSSÄ NUMEROSSA Sisällysluettelo 4 Tietoalan 40-vuotisjuhlaa vietettiin 4.4. Esa Koskinen kertoi yhdistyksen historiasta ja työehtosopimuksen taustasta. 4 Tietoalan toimihenkilöt ry – edunvalvontaa jo 40 vuotta 7 Yhteistyö tuo menestystä 8 Monipuoliset koulutukset jäsenten etuna 9 Tietoala tiedottaa 11 Jäsentietojärjestelmä uudistuu 12 Uudet hallituslaiset esittelyssä 14 HED-päivät toi tietotekniikan palvelualan edustajat yhteen 16 Monipuoliset koulutukset jäsenten etuna 17 Tietoalan toimihenkilöiden jäsenenä sinut on vakuutettu kattavasti 18 Tietotyön musta vyö löytyy mittaamalla 20 Työsuojelutarkastus paljastaa työolosuhteet 21 Hyvä ruoka, hyvä työpäivä 23 Työ valuu vapaa-ajallekin 25 Palkkojen kehitys ylitti inflaation 27 Ajankohtaisia lakimuutoksia: Työttömyysturvalain uudistus 28 Paikallinen sopiminen vaatii pelisäännöt 30 Tietoalan hallitus 2014 31 Tapahtumat 14 20 12 HED-päivät pidettiin maaliskuussa. Kaksipäiväinen tilaisuus kokosi lähes 100 tietotekniikan henkilöstöedustajaa yhteen. Työsuojelutarkastuksia tehtiin pistokoemaisesti jopa 800 ICT-alan yritykseen muutaman viime vuoden aikana. Tarkastuksissa havaittiin vakavia puutteita työaikakirjanpidossa. Tietoalan hallitus sai kaksi uutta jäsentä. Seppo Tuomaala ja Tapani Hokkanen tuovat lisäpotkua edunvalvontaan ja jäsenhankintaan. 2 | TIETOA. 1 : 2014 Pääkirjoitus Esa Koskinen Tietoalan toimihenkilöt ry Puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA 40-vuotisjuhlavuosi Vuosi 2014 on Tietoalan toimihenkilöt ry:n 40. toimintavuosi, jota juhlistamme eri tavoin. Lehdessä toisaalla on artikkeli 4.4. pidetystä 40-vuotisjuhlastamme. Juhlavuoden kunniaksi järjestämme syyskaudella eri paikkakunnilla jäsenillemme tilaisuuksia, joissa on vähän asiaa ja hieman viihdettä. Toivottavasti sopivassa suhteessa, jotta se kiinnostaa osallistumaan tilaisuuksiin. Tietoalahan on valtakunnallinen yhdistys ja haluamme juhlistaa juhlavuottamme ympäri Suomen. Tietoalan toimihenkilöiden toiminnan pääpaino on koko yhdistyksemme olemassaolon ajan ollut jäsentemme edunvalvonta ja sen tehostaminen. Pitkälle olemmekin näissä 40 vuodessa päässeet alkuaikojen talokohtaisista sopimuksista, kun nykyään neuvottelemme yhdessä YTN:n kanssa yleissitovaa työehtosopimusta. Tähän ei kukaan yksin ole päässyt, vaan siihen on tarvittu vuosien varrella kaikkien jäsenten ja aktiivien yhteistä halua ajaa ja kehittää sopimusalamme työehtoja oikeudenmukaisiksi ja alallemme sopiviksi. Vaikka työehtosopimukseen on jo paljon saatu asioita, tulee sitä jatkuvasti puolustaa ja pyrkiä korjaamaan niitä asioita, jotka siitä puuttuu. Valmista työehtosopimuksesta ei varmaan tule koskaan, koska sopimusosapuolet haluavat sopimuksilta eri asioita ja yhteiskuntakin kehittyy koko ajan. Vuoden 2014 20 euron palkankorotuksetkin ovat tulleet jo palkkoihimme, jollei paikallisesti ole muuta sovittu. Vaikkei tuo valtakunnan tasolla sovittu korotus nyt niin kovin suuri olekaan, niin kuitenkin täytyy pitää huoli siitä, että se tulee sopimusten mukaan työntekijöille. Kustannukset nousevat tänä vuonna tuloja enemmän, joten työntekijöiden nettopalkat tulevat joka tapauksessa laskemaan. Tällaisessa tilanteessa pienikin tulon lisäys vaikuttaa aina edes jonkin verran ja ilman sitä tulotaso laskisi vielä enemmän. Ensivuodeksi on valtakunnallisesti korotukseksi sovittu 0,4 % joten se on toinen peräkkäinen vuosi, jolloin palkat eivät kovin paljoa nouse. Toivottavasti tilanne vuonna 2016 on jo sitten parempi ja päästäisiin tilanteeseen, jossa palkankorotusneuvotteluissa pystyttäisiin neuvottelemaan korotukset, jotka nostaisivat palkkoja realisestikin. Tällä hetkellä meillä Suomessa toitotetaan kaikista tuuteista sitä, kuinka huonosti meillä nyt menee ja kuinka kaikkia tavallisen kansalaisen etuja ja tuloja pitäisi vain leikata ja heikentää. Eläkeiän korotusta on nyt vaadittu jo pitemmän aikaa ”kaikilta asiaa tuntevilta tahoilta”. Vastakkaisia mielipiteitä ei tunnuta päästettävän edes julkisuuteen, vaikka niitäkin perustellusti on. Ei pelkkä eläkeiän nosto mitään auta, jos samanaikaisesti eivät ihmisten työurat pitene. Ei se ole mikään ratkaisu, että ihminen irtisanotaan ennen eläkeikää ja sitten odotetaan pahimmillaan työttömänä vuosia ennen kuin päästään eläkkeelle. Silloin eläke on odotettua pienempi, koska työttömyyskausi on laskenut eläkkeen tasoa. Arvojen koveneminen ja eriarvoisuuden kasvu näyttävät olevan nykyajan trendi, jonka toivoisi loppuvan. Eivät ihmiset ole yhteiskuntaa varten vaan päinvastoin. Hyvää alkavaa kesää kaikille! TIETOA. 1 : 2014 | 3 TYÖELÄMÄ Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari kättelee Esa Koskista. Taustalla Matti Häkkinen ja Ismo Kokko. Tietoalan toimihenkilöt ry – edunvalvontaa jo 40 vuotta T eri oli Anne äinen orkest Illan ensimm 4 | TIETOA. 1 : 2014 a Enter Blue luotsaam Jääskeläisen –jazzbändi. ietoalan toimihenkilöt juhlisti 40-vuotista taivaltaan perjantaina 4.4. perinteikkäässä Ravintola Paasitornissa. Tilaisuuteen saapui yli 100 jäsentä, henkilöstöedustajaa ja muita kutsuvieraita. Juhlissa palkittiin ansioituneita Tietoalan aktiiveja Insinööriliiton hopeisilla ansiomitaleilla. Mitalin saivat Ari Koskelin, Esa Koskinen, Juha Reinisalo, Timo Salonen, Markku Syrjälä, Pirkko Venäläinen ja Sami Vuolanne. Lisäksi mitalin saivat pitkäaikaiset Tietoalan toimijat ja nykyään Insinööriliitossa työskentelevät alueasiamies Minna Anttonen ja edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen. Tietoala kunnioitti hallituksessa pitkään toimineita, mutta sen äskettäin jättäneitä Turkka Ahlstedtia ja Heikki Niemissaloa yhdistyksen standaareilla. n Historiaa: V Insinööriliiton varapuheenjohtaja Matti Häkkinen tervehtii Tietoalan puheenjohtaja Esa Koskista. Taustalla 80-luvulla puheenjohtajana toiminut Alpo Salonen. Illan juontajana hauskuutti Lorenz Backman. Kuopion Insinöörien puheenjohtaja Johanna Kinnunen ja sihteeri Timo Kinnunen kättelevät Tietoalan sihteeriä Pirkko Venäläistä. uonna 1974 ATK-alalle perustettiin pitkään suunniteltu oma yhdistys, ATK-alan Toimihenkilöt ry. Tietotekniikan ammattilaisia oli liittynyt Yleiseen toimihenkilöliittoon (YTL), joka käynnisti ATK-alan oman yhdistyksen perustamisen ja antoi siihen taloudellista apua. Jäsenyyttä markkinoitiin aktiivisesti Suomen suurimpien alan yritysten toimihenkilöille, joita olivat muun muassa Tietotehdas, Tieto-Savo ja Tieto-Botnia. Tietotehdas oli alan suurin työnantaja, ja sen työntekijöistä tulikin ATK-T:n alkuvaiheiden ydinjäsenistö. ATK-alan ensimmäinen sopimus oli ollut vuonna 1974 solmittu Tietotehtaan talokohtainen työehtosopimus, ja tätä ennenkin YTL oli neuvotellut Tietotehtaalle palkkapöytäkirjoja. Vuonna 1976 yhdistettiin Tietotehtaan toimihenkilöitä koskeva sopimus koko alaa kattavaan yleissopimukseen. Keväällä 1977 YTL:n hallitus päätti, että ATK-T:n sopimuksesta muodostetaan itsenäinen sopimus, joka irrotetaan YTL:n runkosopimuksesta. YTL muutti nimensä Erityisalojen toimihenkilöliitoksi. ERTOon liittyi 1990-luvulla uusi atk-alan toimihenkilöryhmä yhdestä yrityksestä, KT-Tietokeskuksesta, joka muuttui Novo Groupiksi vuonna 1997. Nämä toimihenkilöt halusivat toimia liitossa omana itsenäisenä jäsenyhdistyksenään. Mutta vuoden 2002 lopulla ATK-T ja NOVO-H yhdistyivät yhdeksi Tietoalan toimihenkilöt ry-nimiseksi yhdistykseksi. Yhdistys sai samana vuonna lisää jäseniä siihen liittyneestä Tietoväki ry:stä. Jo vuonna 1997 ATK-palvelualan työehtosopimuksen todettiin täyttävän yleissitovuuden kriteerit. Erilaisten valituskierrosten jälkeen se vahvistettiin vuonna 2003 valtakunnalliseksi, yleissitovaksi työehtosopimukseksi. Nyt alalle oli saatu sopimus jota kaikkien alan yritysten on noudatettava. Siirtyminen Insinööriliittoon Tietoalan toimihenkilöt ry käynnisti neuvottelut Uuden Insinööriliiton kanssa vuoden 2011 keväällä. Kesällä käytyjen neuvotteluiden tuloksena laadittiin aiesopimus liittymisestä. Jäsenkokous järjestettiin elokuulle 2011, jossa yhtenäisellä päätöksellä yhdistys päätti siirtyä UIL ry:n jäseneksi. Tietoalan toimihenkilöt ry kävi Erton kanssa keskustelut jäsenten siirtämisestä kerralla Uuteen Insinööriliittoon. Sopimusta ei saatu aikaiseksi, vaan jokaisen henkilön oli tehtävä valtakirja siirtymisestä Insinööriliittoon. Valtakirjalla jäseniä siirtyi hieman päälle 6 000 jäsentä. Ertoon jäin n. 1500 jäsentä. Tietoalan toimihenkilöt ry on Insinööriliiton suurin valtakunnallinen jäsenyhdistys ja toiseksi suurin kaikista Insinööriliiton jäsenyhdistyksistä. >> TIETOA. 1 : 2014 | 5 TYÖELÄMÄ Entiset puheenjohtajat Alpo Salonen ja Seppo Tiinonen kukitettiin juhlassa. rtoi vuoroYmmi Hinaaja ke Yllätysesiintyjä uksesta. im op os a ja työeht vaikuttamisest Illan tanssiorkesterina toimi Tero Rikkonen & Turmion Trio. Heikki Niemissalo ja Turkka Ahlstedt palkittiin Tietoalan numeroiduilla standaareilla. Hopeisten insinöörimitalien jako ja vuorossa Jouko Malinen. 6 | TIETOA. 1 : 2014 JUURI NYT Yhteistyö luo menestystä Teksti: Elina Das Bhowmik L iiton näkökulmasta työelämä, kuten työehtosopimuskaan, ei ole koskaan täydellisen valmis. Aina on kehitettävää ja keskeneräisiä asioita. Yksi työehtosopimusneuvotteluissa kesken jäänyt aihe oli henkilöstön edustajien asema ja paikallisen neuvottelun kehittäminen. Tämän teeman työstämistä jatketaan työryhmässä. Asia on meille tärkeä, koska työpaikoilla sopimukset punnitaan, käytännöt luodaan ja työntekijöiden asioita viedään eteenpäin. Tässä työssä henkilöstön edustajan rooli on merkittävä. Henkilöstöedustaja joutuu monesti koviin paikkoihin toimiessaan työntekijöiden äänitorvena, tukipilarina ja ukkosenjohdattimena. Yksin se voi käydä raskaaksi. Oli kyseessä kuinka täydellinen työpaikka hyvänsä, ihmisten välisiltä erimielisyyksiltä ja työntekijöiden ja johdon välisiltä näkemyseroilta ei voi välttyä. Se miten tilanteet hoidetaan, luo työpaikan hengen, synnyttää luottamusta tai epäluottamusta. Olen havainnut, että suomalainen työelämä kaipaa parempaa vuorovaikutusta. Mitä selkeämmät vuorovaikutus- vaikuttamiskanavat työpaikoilla on, sitä parempiin tuloksiin on mahdollista päästä. Kun Suomessa etsitään esimerkkiä ja hyviä käytäntöjä, katseet kääntyvät usein Saksaan. Eikä ihme, Saksa menestyy, ja monella saralla maa on hoitanut asiansa mallikelpoisesti. Yksi näistä asioista on henkilöstön asema työpaikoilla. Saksassa on lainsäädännön kautta panostettu sii- hen, että vuorovaikutus henkilöstön ja johdon välillä toimii mahdollisimman hyvin. Kävin helmikuussa Rüsselsheimissa Opelin tehtaalla, joka on yksi Saksan suurimmista autotehtaista. Siellä ovat myös Opelin pääkonttori ja suunnittelukeskus, jossa autot ja niiden sisältämä teknologia suunnitellaan. Henkilöstöä on kaikkiaan 15 000. Rüsselsheimissa on pitkät perinteet autojen valmistukselle; Adam Opelin perustamalla tehtaalla ensimmäinen auto tehtiin jo 1800-luvulla. Myös työntekijöiden vaikuttamisella on pitkät perinteet. Opelilla valitaan joka neljäs vuosi edustajat työneuvostoon, joka on työpaikalla toimiva henkilöstön sopimus- ja neuvotteluelin. Opelin työneuvosto koostuu 41 henkilöstön edustajasta, jotka hoitavat työntekijöiden asioita päätoimisesti. Useat työneuvoston jäsenet ovat luottamusmiehiä, mutta eivät kaikki. Neuvostolla on oma toimisto ja tilat. Rüsselsheimissa työnantaja halusi tehdä suunnittelijoiden kanssa 40 viikkotunnin sopimuksia työehtosopimuksessa olevan 35 tunnin sijaan. Työneuvostossa sopimus syntyi, mutta niin, että viikkotuntimäärän vastineeksi johto lupasi kirjallisesti tarjota töitä vuoteen 2018 saakka. Työneuvosto on puurtamisellaan saanut myös nostettua yli 3000 suunnittelijan palkan tasolle, jossa sen saksalaisen palkkaluokkajärjestelmän mukaan kuuluu olla. Porukka on pysynyt tyytyväisenä, eikä ole vienyt osaamistaan kilpailijoille. Vaikka en pidä todennäköisenä, että Suomessa siirryttäisiin yhteispäätösmenettelyyn, nämä ovat inspiroivia esimerkkejä yhdessä sopimisen mahdollisuuksista. Työpaikoilla voidaan saavuttaa paljon, jos eteen tulevia tilanteita pohditaan ja ratkaistaan aidosti yhdessä. Vaikuttamisen tunne ja kuuleminen taatusti parantavat työntekijöiden luottamusta ja sitoutumista yhdessä sovittuihin asioihin. Saksassa henkilöstö on vahvasti mukana tekemässä yritykselle parempaa tulosta. Siellä ymmärretään, että aina parhaimmat ideat ja toimivimmat käytännöt eivät aina synny hallituksen huoneessa. Tästä me voisimme ottaa oppia Suomessa. Saksalaisella yhdessä toimimisen mallilla on saatu paljon hyvää aikaan. Meilläkin on aika tietoalalla parantaa henkilöstön vaikuttamisen mahdollisuuksia luomalla lisää tilaisuuksia dialogiin yrityksen johdon ja henkilöstön välillä. Aloitetaan siitä, että jokaisella työ- ja toimipaikalla henkilöstöllä on mahdollisuus valita oma edustaja. Sen lisäksi pohditaan asioita porukalla. Yhteistyöstä löytyy menestyksen avain. n TIETOA. 1 : 2014 | 7 TIETOALA TIEDOTTAA Ystävänpäiväseminaarissa paikalla olivat mm. Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja Tietoalan hallituksen jäsen ja tilaisuuden panelisti Tapani Hokkanen, HCL Technologies. Ystävänpäiväseminaari Neljäs perättäinen Ystävänpäiväseminaari pidettiin perjantaina 14.2.2014 Hotelli Seurahuoneessa Helsingissä. Yleisöä oli paikalla lähes 50 henkilöä jotka edustivat monipuolisesti niin työntekijöiden kuin työnantajan osapuolia. Insinööriliiton asiamies Elina Das Bhowmik toimi tilaisuuden avaajana. Tulevaisuustutkija Sam Inkinen huolehti juontajan tehtävistä ja kertoi samalla tulevaisuuden näkymistä ja omasta työstään. Tilaisuus alkoi yllätysohjelmalla, jossa Meetin.gs yrityksen toimitusjohtaja Teemu Arina Alankomaista ja hänen tiiminsä Bangkokista hyödynsivät suoraa videoyhteyttä tilaisuudessa havainnollistaen ajatusta siitä, ettei työn tekeminen ole sidottu aikaan 8 | TIETOA. 1 : 2014 tai paikkaan. Täysi tuvallinen yleisöä antoi paljon positiivisia kommentteja ja keskustelu oli pitkin tilaisuuden hyvin aktiivista. Tilaisuuden pääaihe oli IT-alan tulevaisuus, josta järjestettiin paneelikeskustelu, jossa olivat mukana muun muassa Pertti Porokari ja Tietoalan hallituksen jäsen Tapani Hokkanen. Panelistit ja yleisö olivat yleisesti ottaen sitä mieltä, että Suomessa on paljon IT-osaamista, mutta kaikki yritykset eivät välttämättä hyödynnä sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Myös useampien kommenttien ja kokemusten kautta tuli esiin se, että monikulttuurisessa ympäristössä työskentely antaa parhaillaan sekä suomalaisille että ulkomaisille kollegoille paljon. n TIETOALA TIEDOTTAA Jäseneksi liittyminen yhdellä puhelinsoitolla Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäseneksi liittyminen käy nykyään jo pelkän puhelinsoiton avulla. Insinööriliiton asiakaspalvelu on avoinna arkisin kello 9-16 välisenä aikana. Jäsenyys astuu voimaan heti. Tarvittaessa jäseneksi liittyminen käy myös lähettämällä sähköpostiviesti asiakaspalveluun. Siinä tulee kertoa oma nimi, yritys ja yhteystiedot. Jäsenmaksun työnantajaperintälomakkeen voi tulostaa suoraan liiton internetsivuilta jäsenyys-kohdasta. Tietoalan 40-vuotisjuhlakiertue Järjestämme tämä vuoden aikana juhlavuoden kunniaksi useilla eri paikkakunnilla tilaisuuksia. Paikkakunnat ja päivämäärät ilmoitetaan sähköisillä uutiskirjeillä, Facebookissa ja osoitteessa www.tietoala.fi. Kiertueen on suunniteltu pyörähtävän käyntiin jo kesän aikana. Nähdään taas ICTexpo:ssa! Tietoalan toimihenkilöt on mukana ICTexpo 2014 –tapahtumassa 7.–8.5. Helsingin Messukeskuksessa. Pohjoismaiden suurin ITtapahtuma on täynnä innovaatioita, inspiraatiota ja informaatiota. Samaan aikaan Messukeskuksessa on käynnissä Esimies & Henkilöstö –messut. Ständimme löytyy koordinaateista 5c23. Tule tervehtimään hallituksemme jäseniä ja muita aktiivisia toimijoitamme! Onko paperikalenteri sinulle turhake? Viime vuonna yli 1 600 Insinööriliiton jäsentä ilmoitti, ettei enää halua liiton tarjoamaa perinteistä kalenteria. Yhä useampi on siirtynyt käyttämään sähköistä kalenteria. Menot ja merkinnät kulkevat mukana kännykässä tai tietokoneella eikä taskukalenterille ole enää käyttöä. Jos et halua enää liiton taskukalenteria, peruuta se 9.5. mennessä sähköisellä lomakkeella osoitteessa www.ilry.fi/kalenteri. Peruutuksen teossa tarvittavat tiedot ovat nimi, sähköpostiosoite sekä jäsennumero. Viime vuonna tehdyt peruutukset ovat edelleen voimassa eikä niitä tarvitse uusia. Muista hakea jäsenmaksualennus ajoissa Alennettua jäsenmaksua tulee itse hakea Insinööriliitosta. Alennuksen vuoden 2014 jäsenmaksulle myönnetään, mikäli alennukseen oikeuttava kriteeri (esimerkiksi palkaton ajanjakso) kestää yli kolmen kuukauden ajan. Jäsenmaksualennuksen hakemista varten tulee täyttää sitä koskeva lomake ja toimittaa todiste, esimerkiksi lomautustodistus, lomakkeen mukana. Alennukseen oikeuttavat syyt: • työttömyys/lomautus • varusmies-/siviilipalvelu • pitkäaikainen sairaus • perhevapaa • eläkkeelle siirtyminen • vuorotteluvapaa • muu vastaava syy Jäsenmaksualennuksesta voi kysyä lisää Insinööriliiton asiakaspalvelusta ja lisätietoja jäsenmaksuista löytyy myös Insinööriliiton sivuilta, www.ilry.fi. TIETOA. 1 : 2014 | 9 TIETOALA TIEDOTTAA HED Sähköiset vaalit Lähestyvätkö luottamusmiesvaalit? Monipaikkaisella tai hajaantuneella organisaatiolla yhden yhteisen luottamusvaalipäivän järjestäminen voi tuottaa hankaluuksia. Insinööriliiton avustuksella on mahdollista järjestää vaalit turvallisesti ja luotettavasti myös sähköisesti. Saat vaalit järjestettyä ottamalla yhteyden alueelliseen Insinööriliiton asiamieheen tai asiakaspalveluun. Päivitämme henkilöedustajien rekisteriämme Toimitko Tietoalan toimihenkilöt ry:n henkilöstöedustajana, mutta et saa kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettämme tai kutsua erilaisiin koulutustilaisuuksiin? Ilmoittaisitko osoitteeseen [email protected] seuraavat tiedot: • • • • yritys, jossa työskentelet nimesi henkilöstöedustajan roolisi toimikautesi pituus Jos et enää toimi näissä tehtävissä ja saat HED-uutiskirjeemme, ilmoitathan siitäkin sähköpostitse. Mitä kaikkea saat jäsenmaksulla • Jäsenmaksu on enimmillään 35,50 euroa kuussa ja 426 euroa vuodessa. Tästä saa automaattisesti liiton ilmoittamana noin 40 % veronpalautuksena takaisin. • Nettokustannus jäsenyydestä on näin ollen vain 255 euroa. Se sisältää työttömyyskassamaksun, joka on veroedun jälkeen noin 50 euron osuus jäsenmaksusta. • Jäsenyyteen kuuluu liiton palvelut ja koulutukset työsuhdeasioissa ja uraan sekä palkkaukseen liittyen. • Vakuutusturva on vähintään 100 euron arvoinen. Matkavakuutus sisältää myös lapset sekä matkatavaravakuutus puolison ja lasten matkatavarat. Tapaturmavakuutus on kattava, eikä työelämän vastuu- ja oikeusturvavakuutusta edes saa muuten kuin liittojen kautta. • Tietoalan mökkejä vuokraamalla saat helposti sadan euron säästön, tapahtumiin osallistumalla kymppien edun. • Yksityiselämän oikeusasioissa (mm. perhe- ja rikosoikeus) saat maksutonta puhelinapua Asianajotoimisto Bützowiltä. Palvelu on helposti usean kymmenen euron arvoinen. • Tietysti etuihin kuuluu myös Tietoalan lehden lisäksi Insinööriliiton oma lehti ja vuosikalenteri. Tekniikka ja Talous –lehden saa myös edulliseen jäsenhintaan. • Ja vaikket hyödyntäisi jäsenetujasi, pelkällä jäsenmaksullasi tuot Tietoalan toimihenkilöille ja Insinööriliitolle joukkovoimaa, jonka avulla neuvottelemme sinulle paremman työehtosopimuksen ja korkeampia palkankorotuksia. Jäsenkilpailun voittaja ja uusi kilpailu Arvoimme viime vuonna jäseneksi liittyneiden kesken Google Nexus –tablettitietokoneen. Voitto osui Katille Helsinkiin. Toteutamme saman myös tänä vuonna, eli arvomme kaikkien 1.1.2014–31.1.2015 kesken liittyneiden uusien jäsenten kesken tablettikoneen. Asiakaspalvelu jäsenten tukena Insinööriliiton asiakaspalvelu palvelee kaikissa jäsenyyteen, työsuhteeseen ym. liittyvissä kysymyksissä arkisin klo 9-16 numerossa 0201 801 801. Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen [email protected]. Kesän aukioloajat näkyvät Insinööriliiton verkkosivuilta. Tiedotuskanavamme ovat: www.tietoala.fi Sähköiset uutiskirjeet www.facebook.com/Tietoala Tietoa-lehti 2 kertaa vuodessa 10 | TIETOA. 1 : 2014 Tietoala nyt myös Youtubessa Tietoalan toimihenkilöt ry on tehnyt lyhyitä videoita, joissa esitellään luottamustoimessa olevien henkilöiden ja jäsenten mietteitä muun muassa liittoon kuulumisen hyödyistä. Videot löytyvät Tietoalan Youtubekanavalta osoitteessa: www.youtube.com/Tietoala. Youtube-sivulta on myös katsottavissa vuodenvaihteessa SUB-kanavalla pyörinyt lyhyt Tietoala-mainos, joka tavoitti yli miljoona katsojaa hyvin lyhyessä ajassa. TIETOALA TIEDOTTAA Jäsentietojärjestelmä uudistuu Jäsentietojen muutoslomake poistuu ja tilalle tulee Jäsentietonäkymä. Teksti: Paula Utriainen I nsinööriliitossa valmistaudutaan uuden jäsentietojärjestelmän mahdollistamien uusien toimintatapojen käyttöönottoon kevään aikana. Yksi jäsenille näkyvä uudistus konkretisoituu suunnitellun aikataulun mukaan huhtikuun aikana, kun julkaisemme ensimmäisen osion jäsentietonäkymästä. Jäsensivuilta jäsen pääsee itse katsomaan ja tarvittaessa muuttamaan jäsentietojärjestelmään hänestä rekisteröityjä tietoja. Tunnistautuminen jäsennäkymään tapahtuu Insinööriliiton jäsensivuilta jäsennumerolla, joka on painettu jäsenkorttiin. Mitä hyötyä tästä uudistuksesta on jäsenelle? Jäsenen perustietojen, kuten posti- ja sähköpostiosoitteen, muutosten käsittelyn viiveet lyhenevät, kun manuaalisesti tehtävät toimenpiteet vähenevät. Myös mahdollisten virheiden määrä pienenee. Sähkö- postiosoitteeseen Insinööriliitto toimittaa vuosittain noin kymmenen uutiskirjettä, joissa kerrotaan mm. jäseneduista. Sähköpostiosoitteen oikeellisuus on siten jokaisen yksittäisen jäsenen etu. Postiosoitteeseen lähetämme esimerkiksi Insinöörilehden, jäsenkortin ja kalenterin. Ensimmäisessä vaiheessa jäsen pääsee näkemään ja tekemään muutoksia perustietoihinsa. Myöhemmin, järjestelmäprojektin edetessä, avaamme jäsennäkymään mahdollisuuden katsoa ja päivittää omia työpaikkatietoja sekä lisäksi näytetään jäsenen jäsenmaksutietoja. Jäsennäkymän avautumisesta ja siihen liittyvistä yksityiskohdista viestitämme huhtikuun aikana jäsensivuillamme osoitteessa www.ilry.fi. n TIETOA. 1 : 2014 | 11 TYÖELÄMÄ Uudet hallituslaiset esittelyssä Seppo Tuomaala ja Tapani Hokkanen valittiin Tietoalan hallitukseen viime joulukuussa syyskokouksessa. Molemmat miehet ovat ensimmäistä kertaa mukana hallitustoiminnassa, mutta heitä yhdistää vankka halu työntekijöiden edunvalvonnan kehittämiseen ja hoitamiseen. Seppo Tuomaala on CGI:n työsuojeluvaltuutettu. 12 | TIETOA. 1 : 2014 T uomaala siirtyi paikkaamaan loppukaudeksi eläkkeelle jäänyttä pitkäaikaista hallituslaista ja työtoveriaan CGI:ltä Heikki Niemissaloa. ”Koska tynkäkauteni hallituksessa on edeltäjäni eläköitymisen vuoksi vain vuoden mittainen, niin odotukseni ovat varsin maltilliset. Lähinnä tarkoitukseni on selvitellä, mitä hallitustyöskentely on, mitä sillä voi saada aikaan ja onko minulla mitään annettavaa tai onko hallitustyöskentely ylipäätään minun kohtaloni”, hän pohtii. Hokkanen työskentelee Nokian kanssa yhteistyötä tekevän HCL Technologies –yrityksessä, joka on surullisen kuuluisa ulkomaisen työvoiman palkkaamisessa ja töiden ulkoistamisesta. ”Olen todella innoissani mukaan pääsemisestä ja kaikki on vielä uutta itse hallituksessa. Nämä ovat kuitenkin tärkeitä asioita ja erittäin mielenkiintoisia, koska ne liippaavat itseäkin jokapäiväisessä elämässä”, kertoo Hokkanen innostuneesti. Päivätyökseen Hokkanen johtaa tiimiä, joka tekee Windows-käyttöjärjestelmäpaketteja asiakkaille, vastaa testilaboratorion pyörittämisestä ja koneiden standardoinnista. Hänen vapaa-aikansa kuluu TYÖELÄMÄ ”Olen todella innoissani mukaan pääsemisestä ja kaikki on vielä uutta itse hallituksessa.” pitkälti 2-vuotiaan Onni-kääpiövillakoiran kanssa. ”Pelaaminen konsolilla, matkustelu, elokuvat ja musiikki ovat harrastuksiani, mutta nykyisin aika on ollut aika kortilla noiden muiden paitsi koiran”, hän tunnustaa. Hokkanen valittiin mukaan Tietoalan viestintävaliokuntaan, jonka tarkoituksena on kehittää ja toteuttaa yhdistyksen viestintää. Hän mainitsee erityiseksi kiinnostusalueekseen myös jäsenhankinnan, jota pääsee nyt toteuttamaan entistä enemmän. Hänet kutsuttiin myös panelistiksi Tietoalan ja Insinööriliiton sekä työnantajaosapuolen Teknologiateollisuuden yhteiseen Ystävänpäiväseminaariin, jossa keskusteltiin esimerkiksi HCL:n tilanteesta. Tuomaala toimii CGI:llä Linux-asiantuntijana ja on työnsä ohella työsuojeluvaltuutettu. Lisäksi hän on YT-neuvottelukunnan jäsenenä ja toiminut CGI-henkilöstön varapuheenjohtajana. ”Pitkästä luottamusmiestaustasta johtuen koen edunvalvonnan tärkeäksi ja jos menestymme siinä, niin kaikki muutkin mainitut seikat tulevat hoidetuksi, mutta ei päinvastoin. Tärkeänä pidän myös sitä, että emme tulevaisuudessakaan osallistu järjestöpoliittisiin kähmintöihin tai edunvalvojien etujen valvontaan”, Tuomaala lataa. Tervetuloa mukaan toimintaan! n Tapani Hokkanen, Group Technical Manager, odottaa innolla uusien luottamustehtäviä hoitamista. >> TIETOA. 1 : 2014 | 13 TAPAHTUMAT HED-päivät toi tietotekniikan palvelualan edustajat yhteen Maaliskuussa järjestettiin tietotekniikan palvelualan henkilöstöedustajien neuvottelupäivät. Järjestäjäosapuolina toimivat Tietoalan toimihenkilöt ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Teksti: Milla Pennanen | Kuvat: Dani Rönnqvist K aksipäiväisen tilaisuuden ohjelmaan oli järjestetty ajankohtaisen luottamusmiesinfon lisäksi niin Insinööriliiton kuin IAET-työttömyyskassan lakimiesten puheenvuorot sekä paljon muuta luottamustoimessa olevien työntekijöiden kannalta oleellisia asioita. 14 | TIETOA. 1 : 2014 Tuula Kangas Tieto Finland Oy:stä toimii tällä hetkellä luottamusmiehenä ja henkilöstöedustajana. ”Mielestäni HED-neuvottelupäivien tärkein anti on pysyä ajan tasalla ajankohtaisista asioista. Minusta on tärkeää tavata muita oman yrityksen ja eri yritysten HED-tehtävissä olevia henkilöitä ja verkostoitua heidän kanssaan. HED-päiville osallistuu motivoituneita henkilöitä ja se innoittaa minua jatkossakin hoitamaan luottamustehtävän mahdollisimman hyvin ja luotettavasti”, Kangas kertoo. Ambienta Oy:ssä työskentelevä Olli TAPAHTUMAT Herranen saapui HED-päiville avoimin mielin. Hän pyrkiikin aina mahdollisuuksien mukaan osallistumaan järjestettyihin koulutuksiin ja muihin liiton tilaisuuksiin. Tuula Kangas tutustui etukäteen HEDpäivien ohjelmaan ja totesi siellä olevan monta hyödyllistä puheenvuoroa. ”Yt-neuvottelujen ja irtisanomistenkin takia on hyvä pysyä ajan tasalla esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja työmarkkinatilanteesta. Halusin myös kuulla Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokarin puheenvuoron, hänellä on hyvä yleiskäsitys alan tilanteesta”, Kangas sanoo. Hän kannustaa kaikkia henkilöstöedustajia osallistumaan vuosittaiseen tilaisuuteen, sillä Insinööriliiton ja Tietoalan toimihenkilöiden edustajien tapaaminen ja tutustuminen paikan päällä tekee helpommaksi hoitaa yhteisiä asioita. ”Asiasisällön lisäksi on tärkeää jutella muiden luottamusmiesten kanssa ja saada tietoa siitä, miten asioita tehdään muualla, esimerkiksi mistä kaikista asioista on tehty muualla paikallisia sopimuksia tai miten TES:in mukaisista palkankorotuksista voi neuvotella”, Herranen täydentää. Miten saisimme aktivoitua enemmän ihmisiä henkilöstöedustajiksi? Tuula Kangas: ”Sanan levittäminen ja tiedon jakaminen mahdollisimman tehokkaasti kertomalla mikä henkilöstöedustaja on ja miten siihen pääsee. Ajankohtaiset ja mielenkiintoiset tilaisuudet voisivat herättää ihmiset hakemaan tietoa ja näissä tilaisuuksissa voitaisiin kertoa miten henkilöstöedustaja voi vaikuttaa yhteiseen työyhteisöön ja -ympäristöön.” Olli Herranen: ”Lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä mitä liitto saa ja on saanut aikaan. Tosin omalla työpaikallani ei ole mitään tarpeita saada lisää ihmisiä aktivoitua henkilöstöedustajiksi, sen sijaan liittoon olisi hyvä saada loputkin liittymään.” Olli Herranen Tuula Kangas ”Yt-neuvottelujen ja irtisanomistenkin takia on hyvä pysyä ajan tasalla esimerkiksi työttömyysturvaan liittyvistä muutoksista ja työmarkkinatilanteesta.” Mikä sinua motivoi henkilöstöedustajana? Kangas: ”Henkilöstöedustajana minua motivoi yhteisestä hyvästä huolehtiminen ja toimiminen linkkinä henkilöstön ja yrityksen johdon välillä. Työyhteisön kehittämiseen, yrityksen toiminnan ja johtamisen seuraamiseen henkilöstöedustajan rooli tarjoaa hyvän mahdollisuuden. Oma osaaminen kehittyy ja kasvaa koko ajan. Roolin monipuolisuus tuo rikkautta myös omaan työntekoon.” Herranen: ”Oman työpaikan työntekijöiden etujen ajaminen on mielenkiintoista ja tarjoaa vähän vaihtelua normaaliin ITtyöläisen arkeen. Ja tietysti olen mieluummin itse mukana neuvottelemassa asioista työnantajan edustajien kanssa.” Oma näkemyksesi tietoalasta tulevaisuudessa? Kangas: ”Toivottavasti jo pian nähdään, että tietoalan töiden tekeminen Suomessa suomalaisten tietoalan ammattilaisten tekemänä on kannattavampaa kuin viedä se tehtäväksi kauas ulkomaille, jossa ei kunnolla tunneta tai osata Suomen asioita tai lainsäädäntöäkään. Uskon, että osaamista kannattaa edelleen kehittää ja olla vahvasti mukana kehittämässä tietoalan toimintaa, henkilöstöedustajan rooli tarjoaa siihen erinomaisen tilaisuuden, johon kaikkien kannattaa tarttua.” Terveisiä ja toiveita liitolle ja Tietoalan toimihenkilöille? Kangas: ”Olen iloinen siitä, että olen aina saanut apua ja vastauksia nopeasti liitosta, kun olen niitä tarvinnut. Koulutukset ovat olleet hyviä ja tarpeellisia. Tietoalan toimihenkilöt on huolehtinut tiedonsaannista ja pitää hyvin ajan tasalla ajankohtaisista ja muuttuvista asioista.” n TIETOA. 1 : 2014 | 15 JÄSENEDUT ESITTELYSSÄ Monipuoliset koulutukset jäsenten etuna I nsinööriliitto järjestää ympäri Suomen jäsenille maksuttomia koulutuksia. Pelkästään toukokuun aikana pidetään 10 eri tilaisuutta, jotka ulottuvat Helsingistä aina Rovaniemelle asti. Koulutukset järjestetään yhteistyössä alueellisten yhdistysten ja piirien kanssa, joihin Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenet ovat tervetulleita. Koulutusten sisältö vaihtelee työelämään keskittyvistä tilaisuuksista ajankohtaisiin aiheisiin. Tämän vuoden puolella on järjestetty muun muassa suurta mielenkiintoa herättäneet koulutukset Ulkomaille töihin ja Sosiaalinen media ja LinkedIn työnhaussa. Koulutuksia vetää alansa parhaat asiantuntijat yhdessä liiton asiamiesten kanssa. Niiden ajankohta pyritään järjestämään mahdollisimman joustavasti, yleensä koulutukset alkavat klo 17 jälkeen arkisin tai ovat viikonloppuisin. Henkilökohtainen edunvalvonta on koulutuksissa yksi olennainen aihe. Siitä huolehditaan esimerkiksi työsopimukseen ja palkkaukseen sekä työaikaan liittyvässä Työelämän pelisäännöt –koulutussarjassa. Lisäksi monella eri paikkakunnalla järjestetään CV-pajoja, joissa tuetaan ja autetaan työnhakuprosessissa. Erillisiä koulutuksia tarjotaan myös henkilöstönedustajille, kuten luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille. Vuosittain järjestetään yksi suuri tilaisuus nimeltään HED-päivät, jonka tämän vuoden tilaisuudesta löytyy artikkeli myös tästä lehdestä. ”Koulutuksiin osallistuminen on vaivatonta. Niistä ilmoitetaan esimerkiksi sähköpostikutsuilla ja ne löytyvät kokonaisuudessaan koulutuskalenterista Insinööriliiton verkkosivuilta”, kertoo Insinööriliiton koulutusasiamies Jani Huhtamella. Hän toivottaa kaikki tervetulleiksi tilaisuuksiin oppimaan uutta ja tapaamaan liiton väkeä sekä muita jäseniä. n Kuva: Dani Rönnqvist Insinööriliiton Uudenmaan piirin järjesti Helsingissä huhtikuun alussa Sosiaalinen media työnhaussa ja LinkedIn -workshop -koulutuspäivän. 16 | TIETOA. 1 : 2014 JÄSENEDUT ESITTELYSSÄ Tietoalan toimihenkilöiden jäsenenä sinut on vakuutettu kattavasti Teksti: Hannu Stark, If T ietoalan toimihenkilöiden jäsenyyteen kuuluvat vakuutukset voidaan jakaa kolmeen osaan: vapaa-ajan matkustaja- ja tapaturmavakuutukseen, ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutukseen sekä järjestövakuutukseen. Matkustaja- ja tapaturmavakuutukset ovat monelle tuttuja, mutta muut jäsenyyteen kuuluvat vakuutukset saattavat olla vieraampia. Ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksesta korvataan muun muassa työsuhdeasiaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuvia kustannuksia. Järjestövakuutus taas turvaa liiton järjestämiin tilaisuuksiin osallistuvia. Henkilövakuutukset ajan tasalle If tarjoaa Tietoalan toimihenkilöiden jäsenille myös vapaaehtoisia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja vakuutuksia. On hyvä tarkistaa säännöllisesti, ovatko omat vakuutukset kunnossa paitsi omaisuuden myös ihmisten osalta. Esimerkiksi koti ja auto ovat usein hyvin vakuutettuja, mutta ihmiset unohtuvat. Jo melko pienellä panostuksella saa kattavan henkivakuutuksen perheen turvaksi. Vain järjestöjen jäsenille tarjottava Ryhmäsampo Primus (vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva) on markkinoiden edullisin henkivakuutus. Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn (11/2013) tekemä vertailu osoittaa, että henkivakuutusten hinnoissa on merkittäviä eroja. Henkivakuutusmaksuissa voi säästää kymmenessä vuodessa yli 2 000 euroa. Tietoalan toimihenkilöiden jäsenenä voi vakuuttaa edullisesti myös perheensä. Lapsen Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus on edullinen, ja se kattaa myös lapsen urheiluharrastukset, joten kalliita erillisiä lajivakuutuksia ei tarvita. Osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi voi käydä kartoitta- massa henkivakuutustarpeen suuruuden sekä laskemassa mitä kattava vakuutusturva itselle ja perheelle kustantaa. Aika ajoin olisi myös aiheellista tarkistaa vastaako vakuutusturva tämän hetkistä elämäntilannetta. Kun elämäntilanne muuttuu tai tehdään isompia hankintoja, kannattaa samalla päivittää myös vakuutukset. Vakuutusten keskittäminen kannatta hyvin usein rahallisesti, mutta keskittämällä vältetään myös vakuutusten päällekkäisyyksiä. Jos suuria muutoksia ei ole, kannattaa vakuutuksensa tarkastaa esimerkiksi viiden vuoden välein. n Tärkeät osoitteet: if.fi/ilry henkivakuutuskuntoon.fi TIETOA. 1 : 2014 | 17 DATANURKKA Tietotyön musta vyö löytyy mittaamalla Korvien välissä tehtävä työ ja siihen liittyvä tehokkuus poikkeaa merkittävällä tavalla lihaksilla tehtävästä työstä. Jälkiteollisella ajalla korostuva tietotyö, aineettomien asioiden parissa työskentely ja tietoteknisten laitteiden jatkuva käyttö edellyttävät erilaista lähestymistapaa siihen, mistä tuottavuus ja tehokkuus syntyy. Teksti: Teemu Arina T eollisen kauden logiikka perustui määrämuotoistamiseen, automatisointiin ja ennustettavuuteen. Frederick W. Taylor (1856– 1915) yhdisti tieteen, tuotannon ja johtamisen. Sekunttikellot kädessä tayloristit mittasivat, missä asennossa työntekijä ruuvaisi 12-tuntisen työpäivänsä aikana eniten muttereita. Johtoa ovat aina mittarit ja ns. avainindikaattorit kiinnostaneet. Ne ovat tuoneet valoa pimeyteen ja mahdollistaneet kysynnän ja tarjonnan ennustamisen. Koneiden aikakaudella ihmisistä on tullut robotteja. Siinä missä mittaaminen oli johtajan apuväline, se oli työntekijän vitsaus. Koneiden aikakaudella ihmisistä tuli robotteja. Sitä tehtiin, mitä mitattiin. Mittareiden tulokset eivät välttämättä kertoneet työn tuloksista, vaan sijoituksesta yrityksen henkilöstön ranking-järjestelmässä. Teknologiayhtiöt kuten Google, Microsoft ja Intel ovat kehittäneet erilaisia järjestelmiä parhaiden osaajiensa palkitsemiseksi. Yksi tällainen järjestelmä on Stack Ranking, jossa esimiehet lajittelevat alaisensa nokkimisjärjestykseen. Intelin tapauksessa järjestelmä kehittyi siihen pis- 18 | TIETOA. 1 : 2014 Teemu Arina on nauhoittanut koko työviikkonsa kalenteriin erilaisten sensorien ja älypuhelinsovellusten avulla, joka kertoo mitä hän on milloinkin työviikon aikana tehnyt. teeseen, että mittariston suodattamat alisuorittajat potkittiin yrityksestä. Systeemiä kritisoitiin siitä, että se ei ottanut huomioon urakokemusta tai väliaikaista suorituskyvyn laskua, jolloin pitkän uran tehneitä lensi pihalle lyhytkatsoisin perustein. Sittemmin monet teknologiayhtiöt ovat luopuneet Stack Ranking -järjestelmästä, viimeksi Microsoft vuonna 2013. Tällaisilla järjestelmillä on kääntöpuolensa: ne voivat johtaa tiimityön sijaan mustasukkaiseen kilpailuun, asiakkaiden palvelemisen sijaan mittarien tyydyttämiseen ja tiedon jakamisen sijaan tiedon panttaamiseen – Eli kaikkea sitä, mikä on myrkkyä tietoaloilla toimiville yrityksille. Liukuhihnamaailman mittarit eivät välttämättä sovellu sellaisenaan tämän päivän työntehtävien arviointiin. Esimerkiksi yksi tähtiohjelmoija voi vastata kymmentä keskinkertaista ohjelmoijaa. Työn ulosantia on vaikea vertailla vaikkapa käytetyssä työajassa tai koodirivien määrässä. Quantified Self – Itsensä mittaaminen “Itsetuntemusta numeroiden kautta”. Näin asian määrittelee piilaaksosta ja erityisesti Wired-lehden vuoden heinäkuun 2009 lehdestä liikkelle lähtenyt ilmiö, joka yhdistää uusimman mobiiliteknologian, automaattisesti dataa keräävät sensorit ja itsensä mittaamisesta kiinnostuneet. Numerot auttavat käyttäjää paremmin tunnistamaan mikä päivittäisissä rutiineissa, työtehokkuudessa tai vaikkapa terveydentilassa oikein mättää. Olet sitä mitä mittaat. Nämä henkilökohtaiset mittaristot auttavat asettamaan omakohtaiset tavoitteet ja seuraamaan niiden saavuttamista. Kun keräät jostakin asiasta dataa, se jo suuntaa huomiotasi uudelleen ja muuttaa käyttäytymistäsi. Esimerkiksi askelmittarin käyttöönoton myötä saattaa huomata valitsevansa hissin sijaan portaat. Päiväkirjaa voi nyt pitää päivittäisistä työrutiineista lähestulkoon automaattisesti. Datan keräämisen sijaan huomio keskittyy sen analysointiin: Saavutinko tavoitteeni, tuottavatko mittarit odotettuja tuloksia? Data herättää uusia kysymyksiä ja mahdollistaa asioiden hahmottamisen tuoreesta näkökulmasta. Data voi auttaa muuttamaan käyttäytymistä parempaan suuntaan. Omakohtaisesti olen datani perusteella huomannut, että jos pidän kaksi etätyöpäivää viikossa, saan enemmän aikaan dokumenttien ja asiakasviestinnän suhteen. Lisäksi tiedän, että jos seison aamulla työpöytäni ääressä saan enemmän aikaan kuin istuessa. Olen mitannut stressitasoni päivän aikana sydänvariaatiomittarilla, keskittymiskykyni aivosähkökäyrälukijalla ja kognitiivisen suorituskykyni älypuhelinsovelluksella. Olen optimoinut ruokavalioni, jotta verensokerini pysyy tasaisena enkä väsy kesken työpäivän. Kaiken minkä voi mitata, mittaan. Itsensä mittaaminen on kiinnostava aikamme ilmiö. Oman työn kokonaisvaltaisella analyysillä ja parempiin tuloksiin tähtäävillä muutoksilla eli ns. “biohakkeroinnilla” voi kehittyä uudelle tasolle. Aiheeseen voi tarkemmin tutustua teknologiaasiantuntija Teemu Arinan, ravintoasiantuntija Jaakko Halmetojan ja lääkäri Olli Sovijärven tulevassa kirjassa, Biohakkerin käsikirja: www.biohakkerit.fi. n Teemu Arina on teknologia-asiantuntija, sarjayrittäjä ja biohakkeri. Päivisin hän muotoilee kokoustamista uudelleen (www.meetin.gs), iltaisin hän kirjoittaa Biohakkerin käsikirjaa ja öisin hän mittaa yöunensa laatua ja palautumisastetta. TIETOA. 1 : 2014 | 19 TYÖELÄMÄ Työsuojelutarkastus paljastaa työolosuhteet Työsuojelutarkastuksen tavoite on luoda edellytyksiä turvallisille ja terveellisille työoloille. Teksti: Milla Pennanen T yösuojelutarkastuksen tarkoituksena on selvittää noudatetaanko työpaikalla työsuojelua koskevia säädöksiä. Kahden viime vuoden aikana tehtiin pistokoemaisesti lähes 800 tarkastusta ICT-alan yrityksiin ympäri Suomen. ”ICT-alalle on tehty tarkastushanke viimeksi vuonna 2005. Seurattaessa työolojen kehitystä ja muutosta katsottiin tarkoituksenmukaiseksi suunnata alalle uusi valvontahanke”, kertoo tarkastaja Eila Hasunen Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelta. Ennakko-odotuksia uudelle hankkeelle löytyi jonkin verran esimerkiksi ylitöiden määrästä, jonka epäiltiin olevan melko suuri. ”Tähän kartoitukseen käytettiin muun muassa työnantaja- ja työntekijäliittojen tekemiä selvityksiä joissa oli kuvattu alan keskeisiä muutoksia ja haasteita aikaisempaan tietoon verrattuna”, Hasunen selvittää. Uusissa tarkastuksissa selvisi, että lähes puolessa tarkastetuista työpaikoista löytyi puutteita työaikakirjanpidossa. Osassa työtunteja ei kirjattu ollenkaan ja osassa vain laskutettavat tunnit merkittiin ylös. Työaikalaki kuitenkin määrää, että kaikki työtunnit on kirjattava, samoin kuin niistä saadut korvaukset. Mutta silti ennakkoon huolestuttanut 20 | TIETOA. 1 : 2014 ylityö yllätti, se ei ole alalle ominaista ja niiden tekeminen ei ylittänyt työaikalain enimmäismäärää. Toinen työajan lisäksi merkittävästi esille noussut asia oli psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistaminen, joka oli joka kolmannen työpaikan yksi puutteista. Tavallisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä alalla ovat esimerkiksi kohtuuton aikataulupaine, asiakassuhteisiin liittyvät vaatimukset, työn keskeytykset ja kansainvälistä työtä tekevillä haastavat työajat. Kuitenkin työntekijöille tehdyn kyselyn perusteella työntekijät kokevat työturvallisuutensa lähes erinomaiseksi. Yhtenä huippuna mainittiin muun muassa ergonomia, josta on huolehdittu erityisen hyvin. Lisäksi melkein kaikissa tarkastuksen kohteissa oli järjestetty lakisääteinen työterveyshuolto. Työsuojeluvaltuutettu on tärkeä Työsuojelutoiminnassa olennaisena asiana on työsuojelua ja työturvallisuutta koskeva lainsäädäntö, joka on sama kaikille yrityksen koosta riippumatta. Työoloihin, työturvallisuuteen tai työsuhteeseen liittyvä ongelma on saatettava työnantajan tai työnantajan edustajan tietoon, muuten työnantaja ei voi ottaa asiaan kantaa ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi. Apuna ilmoitusta tehtäessä voi käyttää työsuojeluasiamiestä, työsuojeluvaltuutettua tai luottamushenkilöä. ”Lakiin perustuen työsuojeluvaltuutettu tulee valita työpaikalla jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää. Sen pienemmissä työpaikoissa valtuutettua ei ole pakko valita. Mitään estettä ei ole etteikö alle 10 työntekijän työpaikassakin työntekijät voi valita työsuojeluvaltuutettua”, Hasunen ohjeistaa. Työsuojelutarkastuksen voi myös pyytää työpaikalle, mikäli työnantaja ei pyynnöstä huolimatta ole yhteistyöhaluinen ja korjaa työntekijöiden havaitsemia puutteita. Tarkastuksessa tarkastaja valvoo esiintuodut asiat ja antaa tarvittaessa velvoitteita korjata havaittu puute ja saattaa työolot terveellisiksi ja turvallisiksi. ”Kun työntekijä havaitsee jotain puutteita työpaikan työolosuhteissa, tulee hänen tietysti ensisijaisesti ilmoittaa näistä työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Tämä on myös neuvo, joka annetaan työntekijälle ensisijaisesti tehtäväksi jos hän ottaa asiassaan yhteyttä työsuojeluviranomaiseen, eikä ole vielä keskustellut havainnoistaan työnantajan tai työsuojeluvaltuutetun kanssa”, Hasunen selventää. n HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Hyvä ruoka, hyvä työpäivä Omaan jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyy olennaisesti ravinto. Sen tietävät kaikki. Yhteiset lounastunnit kollegoiden kanssa on myös monelle tervetullut paussi kesken kiireisen työpäivän, mutta työmaaruokaloiden tarjonta ei aina täytä terveellisen työpäivän yhtä tärkeintä reseptiä. Teksti: Milla Pennanen L ounastunti on monessa työpaikassa todellisuudessa vain puoli tuntia. Sinä aikana ennättää ehkä kävellä lähimpään ruokalaan, jonottaa ja istua alas. Lautaselta saattaa löytyä kultaista kolmiota muistuttava annos, puolet salaattia, hieman perunaa ja lihaa sopivalla kastikkeella höystettynä. Se hotkaistaan vauhdilla ja mahdollinen jälkiruoka viedään muovikipossa työpisteelle odottamaan iltapäivän kahvihetkeä. Joillain työpaikoilla lähdetään porukalla pienen kinastelun jälkeen pizzalle, kiinalaiseen tai pihville. Lounaan aikana herkutellaan maha täyteen ja loppupäivä tuskastellaan täysinäisen olon takia ja tuijotetaan kelloa kotiin pääsyn takia. On niin ähky olo, että loppupäivänä ei taatusti tarvitse syödä mitään. Ja sitten on niitä, jotka eivät vain ennätä syömään työpäivän aikana. Pöytälaatikosta löytyy onneksi välipalakeksejä, niitä voi popsia aina kerran tunnissa juotavan kahvikupin kanssa. Olo ei taatusti ole täysinäinen, mutta ainakaan ”ei tullut syötyä mitään turhaa”. Proteiini on kaikista tärkein energianlähde Ruotsalainen Nick Söderblom on yksi maailman ensimmäisistä personal trainereista. Hän asuu ja työskentelee Los Angelesissa asiakkainaan tunnetuimpia Hollywood-tähtiä. Söderblom pitää kai- TIETOA. 1 : 2014 | 21 >> HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Tee viisaita valintoja (Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta) • Syö kasviksia, hedelmiä ja marjoja useita kertoja päivässä • Syö täysjyväleipää ja -puuroa • Käytä leivälle kasvirasvalevitettä ja suosi kasviöljyjä • Syö kalaa ainakin kahdesti viikossa • Nauti rasvatonta maitoa tai piimää päivittäin, mutta janoon vettä • Valitse vähäsuolaisia elintarvikkeita • Liiku päivittäin ainakin puoli tuntia © Valtion ravitsemusneuvottelukunta kista tärkeimpänä asiana terveellistä ja monipuolista ruokavaliota. ”Ihmisen tulisi muistaa, että proteiini on äärimmäisen tärkeä osa päivittäistä ruokavaliota. Se ei esimerkiksi muutu rasvaksi ja on aivoille tärkeä ainesosa. Se on myös tärkeää lihaksille, luustolle, hiuksille ja iholle”, hän muistuttaa. Söderblomin mielestä niin sanotut hittidieetit on turhia, on koska kaiken perusta on terveellinen ruokavalio ja liikunta. Hän myös kannustaa juomaan paljon vettä, koska se auttaa elimistöä puhdistumaan ja on yksi kehon tärkeimmistä ainesosista. ”Jos työpäivän aikana on todella niin 22 | TIETOA. 1 : 2014 kiire, että lounas jää väliin, voi sen korvata esimerkiksi proteiinivalmisteilla.” Proteiinia saa esimerkiksi kanasta, kalasta ja pähkinöistä. Normaali, terve ihminen voi myös nauttia hiilihydraatteja, kunhan muistaa että liika on liikaa. Söderblomin terveelliseen ruokavalioon kuuluu muun muassa puuro, hedelmät, marjat, mutta yksi herkku ylitse muiden: maapähkinävoi! Hänen mukaansa se on terveellistä, hyvää ja sopii monipuolisesti eri ruokiin. Välillä pitää siis muistaa myös hemmotella itseään. DIYF – tee se itse -ruoka Piilorasvan ja –sokerin lisäksi etenkin valmiit einesateriat ja liharuoat sisältävät paljon suolaa. Työpaikkaruokalasta voi tiedustella heidän käyttämiensä elintarvikkeiden pitoisuuksia ja tiedustella mahdollisuuksien mukaan miten ruokaa voi muuttaa terveellisemmäksi. Monesti esimerkiksi kasvisruokavaihtoehto on maukasta, mutta terveellistä, joten siihenkin vaihtoehtoon kannattaa toisinaan kallistua. Suolan voi korvata esimerkiksi yrteillä ja suolattomilla mausteilla. Myös mineraalisuola on terveellisempää kuin tavallinen suola. Sokeria löytyy yllättävän paljon esimerkiksi maustetuista jogurteista ja useimmista mehuista. Nick Söderblom. Yleensä toimiston keittiöstä löytyy jääkaappi ja mikro. Lämmitettävän valmisaterian sijaan kannattaa ruoka tehdä itse. Miltä kuulostaisi koko viikon ruokien valmistaminen viikonloppuna? Onko mahdollista muutaman työkaverin kesken jopa sopia kokkivuoroista? n TYÖELÄMÄ Työ valuu vapaa-ajallekin P alkkatietojen lisäksi Tietoalan toimihenkilöiden työmarkkinatutkimuksessa kartoitettiin tällä kertaa tarkemmin työaikaan ja työsidonnaisuuteen liittyviä asioita sekä kuormituksen kokemista ja omaa palautumista työpäivän jälkeen. Työehtosopimuksen mukaan säännöllinen viikkotyöaika tietoalalla on 37,5 tuntia. Hieman yli puolet vastaajista työskentelee tessin mukaisin tunnein, lopuilla työtunteja kertyy yli sovitun. 16 % vastaajista ilmoitti todellisuudessa tekevänsä 40-tuntista työviikkoa ja 13 prosentilla työviikko venyy sitäkin pitemmäksi. Todellisen työajan keskiarvoksi saatiin 38,6 tuntia viikossa. Tutkimuksessa kysyttiin myös, paljonko vastaajat tekivät työviikon aikana sellaista työtä, jota ei merkitä työaikakirjanpitoon eli ns. harmaata ylityötä. Tällä tarkoitettiin esimerkiksi illalla kotona spontaanisti tehtyä työtä tai kirjoitettuja sähköposteja. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti tekevänsä tätä ”harmaata ylityötä”. Sen määrä oli keskiarvolla mitattuna 2,5 tuntia viikossa, mediaani oli tasan kaksi tuntia. Joka kymmenes harmaata ylityötä tekevistä ilmoitti tekevänsä sitä vähintään viisi tuntia viikossa. Noin puolet tietoalan toimihenkilöistä matkustaa työnsä takia. Kotimaassa matkustaminen on huomattavasti yleisempää kuin ulkomailla matkustaminen. Ulkomaan matkapäiviä kertyy vain 13 prosentille vastaajista, kotimaassa matkusti 48 % vastaajista. Matkapäivien keskiarvoksi saatiin 15 päivää vuodessa ja mediaaniluvuksi 8 päivää vuodessa. Joka kymmenes vastaaja matkustaa vähintään 40 päivää vuodessa. Tietoalan toimihenkilöiden työajan seurannan järjestämisessä on paljon parannettavaa. 30 % vastaajista kertoi työaikaansa seurattavan kellokortin tms. järjestelmän avulla. Lisäksi ”muu, mikä” – vastauksista valtaosa oli erilaisia työaikaseurantajärjestelmien kuvauksia. Lähes puolet vastaajista seuraa työaikaansa itse henkilökohtaisen kirjanpitonsa avulla. Noin joka kuudes vastaaja ilmoitti, ettei heidän työaikaansa seurata millään tavalla. Työajan seuranta on yleisempää suurissa yrityksissä kuin pienissä, mutta parhaimmillaankin vain noin puolet vastaajista on työajan seurannan piirissä. Työaikalain 37 § mukainen työaikakirjapitovelvoite: ”Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin” ei siis toteudu. Työajan seuranta Etätyön tekomahdollisuudet vaikuttavat Tietoalojen toimihenkilöillä olevan kohtuullisen hyvät, tosin avoimen palautteen perusteella vielä useampi haluaisi tehdä TIETOA. 1 : 2014 | 23 >> TYÖELÄMÄ etätyötä. Joka kuudes vastaaja ilmoitti voivansa tehdä etätyötä aina halutessaan ja joka neljännellä etätyö oli useimmiten mahdollista, joka kolmannella silloin tällöin. 15 prosentilla vastaajista etätyö ei ollut mahdollista. Noin joka kymmenes vastaaja ei halunnut tehdä etätyötä. Tutkimuksessa tiedusteltiin myös saavatko vastaajat työhönsä liittyviä yhteydenottoja normaalin työajan ulkopuolella. Vaikuttaa siltä, että yhteydenotot ovat varsin tavallisia. Eniten perustyöajan ulkopuolisia yhteydenottoja saadaan iltaisin. Noin neljä prosenttia vastaajista saa säännöllisesti iltaisin yhteydenottoja työnsä takia ja lähes joka toinen saa niitä silloin tällöin. Loma-aikoina tapahtuvat yhteydenotot ovat likimain yhtä yleisiä kuin iltaisin tapahtuvat. Viikonloppuisin säännöllisiä yhteydenottoja tulee alle kahdelle prosentille vastaajista, reilu neljännes saa niitä silloin tällöin. Myös öisiä yhteydenottoja tulee vastaajille jonkin verran. Noin yhdeksän prosenttia saa yöaikaan yhteydenottoja silloin tällöin, noin puoli pro- senttia vastaajista sai niitä säännöllisesti. Esimiestehtävissä yhteydenotot ovat selvästi tavallisempia kuin asiantuntijoilla. Kuormituksen kokeminen ja palautuminen Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan omaa palautumistaan työpäivän jälkeen. Kolmannes tutkimuksen vastaajista ilmoitti palautuvansa työn aiheuttamasta kuormituksesta hyvin. Joka toisella palautuminen työpäivän jälkeen oli kohtalaista. Huonosti palautuvien osuus oli 15 %. Miehet kokivat palautuvansa työpäivän jälkeen jonkin verran paremmin kuin naiset. Vastaajien kokemaa kuormitusta arvioitiin myös työstressiä tai työuupumusta kuvaavalla asteikolla. Esimiehet ja projektinvetäjät kokivat kuormitusta enemmän kuin asiantuntijat. Isoissa yrityksissä kuormituksen keskitunnusluvut olivat jonkin verran suuremmat kuin pienissä yrityksissä. Tehtäväryhmittäin tarkasteluna suurin kuormitus oli verkko- ja tietoliikennepalvelujen sekä projekti/järjestelmävastuun tehtäväryhmissä. Erot tehtäväryh- mien välillä eivät kuitenkaan olleet suuria. Myös vastaajan ikä selitti työuupumuksen kokemusta, mutta ei yksiselitteisesti. Taustalla saattaakin olla esimerkiksi omaan terveydentilaan liittyviä kokemuksia. Selkeimmin kuormituksen kokemusta selitti työpaikan vakaus. Mitä epävakaampi tilanne työpaikalla vallitsi, mitä todennäköisimmin irtisanomisuhkaa oli, sitä kuormittuneemmaksi vastaajat itsensä kokivat. YT-neuvottelut jättävät siten jälkensä työntekijöihin. Organisaatiomuutoksen vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosien kuluttua havaittavia. Terveysvaikutukset eivät kohdistu ainoastaan irtisanottuihin työntekijöihin, vaan myös työpaikalle jääneisiin ihmisiin. Lukuisat ja enemmän tai vähemmän jatkuvat yt-neuvottelut olivat myös kirvoittaneet varsin runsaasti kommentteja avoimen palautteeseen. n Lisätietoja tutkimuksesta: Aila Tähtitanner, [email protected] Työajan seuranta ei seurata kellokortin tai muun vastaavan järjestelmän avulla henkilökohtaisen kirjanpidon avulla muulla tavalla, millä % 0 10 20 30 40 50 20 40 60 80 100 Kuormituksen kokeminen ja palautuminen lomien aikana n säännöllisesti n silloin tällöin n ei viikonloppuisin öisin iltaisin % 0 24 | TIETOA. 1 : 2014 TYÖELÄMÄ Palkkojen kehitys ylitti inflaation T ietoalan toimihenkilöiden Työmarkkinatutkimuksen tulokset osoittivat alalla toimivien ansiokehityksen selättäneen inflaation varsin mukavasti. Nousua keskimääräisessä palkkatasossa oli reilun satasen verran. Mediaanipalkka, ilman tulospalkkioita laskettuna, oli nyt tasan 3 700 ¤ ja keskiarvopalkka 3 768 ¤. Palkkahajonta oli pysynyt ennallaan. Tietoalan toimihenkilöiden palkkatutkimus toteutettiin lokakuussa 2013. Vastaajia oli tällä kertaa 1563. Kiitos kaikille tutkimukseen vastanneille! Lokakuusta 2012 lokakuuhun 2013 tietoalan toimihenkilöiden keskimääräinen palkkataso oli noussut mediaanipalkalla mitaten 3,4 %, euroina laskettuna Lkm 122 ¤. Keskiarvopalkan muutos oli hieman pienempi 2,8 %, euroina nousu oli 102 ¤. Inflaatioprosentti oli vuonna 2013 1,5 %, joten reaaliansiokehitys oli selvästi plussan puolella. Palkkahajonta oli pysynyt edellisvuoden tasolla, parhaiten ansaitseva kymmenys ansaitsi 1,83-kertaisesti sen mitä alin kymmenys sai. Naiset ansaitsivat nyt 95 % miesten palkkatasosta, keskiarvopalkalla mitattuna. Palkkaero miesten ja naisten välillä on siten tietoalalla varsin pieni ja pitemmällä aikavälillä entisestään kaventunut. Vuonna 2007 naisten keskipalkka oli 92 % miesten palkasta, nyt eroa on siis kolme prosenttiyksikköä vähemmän. Korkein palkkataso oli tälläkin kertaa Keskiarvo 10 % projekti-/järjestelmävastuun tehtäväryhmässä, jossa keskipalkkaluku ainoana työehtosopimuksen tehtäväryhmänä kipusi yli 4000 euron. Palkkahajonta taas on suurin käyttö- ja laitepalveluissa sekä laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtävissä. Tietoisuudessa oman palkan vaativuustasosta on paljon parantamisen varaa. Yli puolet tutkimuksen vastaajista ei tiennyt oman palkkansa vaativuustasoa, lisäksi joka kuudes ilmoitti, ettei vaativuustasoa ole määritelty. Käytännössä siis vain noin joka neljäs vastaaja pystyi ilmoittamaan palkkansa vaativuustason. Heidän osaltaan voitiin todeta, että palkka kasvaa kun vaativuustasokin kasvaa, mutta samalla kasvaa myös palkkahajonta. Vaikuttaa 25 % 50 % 75 % 90 % lokakuu 2013 1357 3768 2700 3156 3700 4300 4950 lokakuu 2012 1837 3666 2600 3060 3578 4150 4800 muutos, ¤ 102 100 96 122 150 150 muutos, % 2,8 3,8 3,1 3,4 3,6 3,1 TIETOA. 1 : 2014 | 25 >> siltä, että ansiokehitys oli ollut suurempi vaativuustasoilla 3 ja 3A kuin tasoilla 1 ja 2. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen keskiarvopalkkojen välillä oli nyt 548 ¤, mediaanipalkalla mitattuna tasan 500 ¤. Alueellinen ero palkoissa kasvaa palkkatason kasvaessa. Suurella osalla vastaajista ansiokehityksen ainoa syy oli yleiskorotus. Tutkimusajankohtana toteutettu yleiskorotus oli suuruudeltaan 1,3 % yleiskorotus + 0,6 % paikallinen erä. Liittojen neuvottelema yleiskorotus on viime vuosina kasvattanut merkitystään ansiokehityksessä, etenkin kokeneemman väen kohdalla se on usein ainoa tulonlisäys. Tietoalan toimihenkilöistä 10 % oli saanut yleiskorotuksen lisäksi henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen, heillä palkka oli noussut keskimäärin 200 ¤. Henkilökohtaisen korotuksen saaneiden osuus on aiempaa pienempi. Työpaikan vaihtajia oli vastaajien joukossa 6 % ja talon sisällä uuteen tehtävään siirtyneitä 5 %. Työn vaativuuden muutokseen perustuvan palkankorotuksen oli saanut 4 % vastaajista. Noin 40 % vastaajista ilmoitti saaneensa tulospalkkion. Osuus on likimain samansuuruinen kuin edellisvuonnakin. Keskimääräisen tulospalkkion suuruus oli pysynyt edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Tulospalkkiona saatiin noin 5 % vuosiansioista. Perustietoa vastaajista Vastaajat edustivat rakenteeltaan erittäin hyvin Tietoalojen toimihenkilöiden jäsenkuntaa. Kaikkien vastaajien mediaani-ikä oli 44 vuotta. Naiset olivat miehiä vanhempia. Vastaajista 39 % oli naisia. Työkokemusvuosia vastaajille oli kertynyt keskimäärin 18. Naisten korkeampi keski-ikä heijastuu myös työkokemusaikaan. Naisille työkokemusvuosia oli ehtinyt kertyä keskimäärin 22 vuotta, miehille 15 vuotta. Vakituinen kokopäivätoimi oli tyypillisin työsuhdemuoto (88 %). Määräaikaisia työsuhteita oli vain hieman yli prosentilla vastaajista. Osa-aikatyötä teki 2 %, heillä keskimääräinen viikkotyöaika oli 27 tuntia. Huono taloustilanne heijastui vastaajarakenteeseen, sillä työttömänä oli nyt 6 % 26 | TIETOA. 1 : 2014 kaikista vastaajista. Vuosi sitten työttömien osuus oli puolta pienempi. Noin puolet vastaajista työskenteli Uudellamaalla. Muita merkittäviä työssäkäyntialueita olivat Häme ja Pohjois-Suomi. Vastaajat jakautuivat aika tasaisesti erikokoisiin yrityksiin. Reilu kolmannes vastaajista työskenteli suurissa, yli 3000 henkilön yrityksissä. Toinen kolmannes työskenteli 250–3 000 henkilön yrityksissä ja kolmas kolmannes alle 250 henkilön yrityksissä. Pienissä, alle 30 henkilön yrityksissä, oli töissä 11 % vastaajista. Selvä enemmistö toimi asiantuntijatehtävissä. Esimiehinä oli noin joka kahdeksas vastaaja. Lisäksi lähes joka neljäs ilmoitti, ettei heillä ole muodollista esimiesasemaa, mutta tehtäviin kuuluu toisten työn johtamista ja tehtävien jakamista toisille työntekijöille. Projektitehtävät ovat tyypillinen toimintatapa tietoaloilla. Noin joka kuudes vastaaja ilmoitti toimivansa projektipäällikkönä tai projektien vetäjänä. Lisäksi noin puolet vastaajista toimi projektitehtävissä ilman projektinvetovastuuta. Työehtosopimuksen mukaisista tehtäväryhmistä suunnittelu- ja kehitystehtävien ryhmä on ylivoimaisesti suurin. Toiseksi suurimman tehtäväryhmän muodostaa projekti/ järjestelmävastuu-tehtäväryhmä. Kolmantena suuruusjärjestyksessä tulee erilaisten asiakaspalvelutehtäviä tekevien ryhmä. Myös laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtäviä tekevät samoin kuin käyttö- ja laitepalvelutehtävissä toimivat muodostavat merkittävän kokoiset ryhmät. Muut työehtosopimuksen mukaiset tehtäväryhmät ovat varsin pieniä. Työskentely työnantajan toisessa toimipisteessä, asiakkaan tai yhteistyökumppanin luona on verraten yleistä. Viimeisten 12 kuukauden aikana noin joka toinen vastaaja oli työskennellyt myös muualla kuin omalla vakityöpaikallaan. Suurimmalla osalla työskentely oli ollut vain satunnaista, mutta noin 15 % ilmoitti työskentelevänsä muualla joko päivittäin tai vähintään viikoittain. n Lisätietoja tutkimuksesta: Aila Tähtitanner, [email protected] LAKIMIES VASTAA Ajankohtaisia lakimuutoksia Työttömyysturvalain uudistus Teksti: Tiina Savikko, lakimies V uoden alusta voimaan tullut työttömyysturvalain muutos toi lukuisia uudistuksia muun muassa työttömyysturvan saamisen edellytyksiin. Uudistus muutti myös suhtautumista työsuhteen irtisanomisen jälkeen tehtäviin sopimuksiin. Varsin usein irtisanomispäätöksen jälkeen etenkin työnantajan aloitteesta halutaan sopia tietyistä työsuhteen päättämiseen liittyvistä käytännön järjestelyistä. Sovittavaksi voi tässä tilanteessa tulla esimerkiksi se, miten ja milloin työnantajalle kuuluva materiaali luovutetaan ja miten henkilön kertyneitä vuosilomapäiviä käsitellään. Ennen lakimuutosta sopimusten muotoiluihin tuli kiinnittää erityistä huomiota, sillä mikäli sopimuksen tulkittiin vähentävän henkilön lain mukaisia oikeuksia, tästä saattoi seurata korotettujen ansioosien menetys. Näin saattoi käydä myös tilanteissa, joissa tosiasiassa taustalla oli työnantajasta johtuva tuotannollis-taloudellinen irtisanomisperuste. Nykyisen sääntelyn mukaan ansiopäivärahaa voidaan pitkän työuran perusteella maksaa muiden edellytysten täyttyessä, mikäli henkilön työsopimus on irtisanottu eikä hän itse ole aiheuttanut työsuhteensa päättymistä. Näin ollen henkilön oikeus korotettuun päivärahaan voi säilyä, vaikka hän olisikin tehnyt irtisanomisen jälkeen sopimuksen, jolla on vähen- netty joitakin hänelle kuuluvia oikeuksia. Muutos koskee 1.1.2014 ja sen jälkeen päättyneitä työsuhteita. Työttömyysturvaan tehdystä helpotuksesta riippumatta on tietenkin jatkossakin järkevää perehtyä huolella allekirjoitettavaksi tarjottaviin sopimuksiin sekä selvittää etukäteen sopimuksen oikeusvaikutukset. Työntekijän ammatillisen osaamisen lisäämistä kannustetaan Vuoden 2014 alusta voimaan tullut laki työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittämisestä antaa työnantajalle mahdollisuuden saada työntekijän koulutuksesta verovähennyksen. Lakimuutos ei aseta työnantajalle velvoitetta kouluttamiseen, mutta lain tavoitteena on kannustaa työnantajia ylläpitämään ja kehittämään työntekijöiden ammatillista osaamista. Työntekijän koulutuksen tulee perustua henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan, joka on työpaikalla laadittava yhteistoimintalain velvoittamalla tavalla niissä yrityksissä, joissa yhteistoimintalakia tulee soveltaa. Suunnitelma on laadittava vuosittain ja sen tulee sisältää mm. arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja niiden syistä. Ammatillisen osaamisen edistämiseksi laadittava koulutussuunni- Tiina Savikko • Insinööriliiton työsuhdelakimies, oikeustieteen maisteri • Työskennellyt Insinööriliitossa vuodesta 2009 alkaen • Aloittanut Tietoalan lakimiehenä Eeva Salmen perhevapaasijaisena marraskuussa 2013. telma on edellytys kannusteen saamiselle myös niissä yrityksissä, joissa ei sovelleta yhteistoimintalakia ja joissa siis koulutussuunnitelmaa muutoin ei tarvitse tehdä. Lain mukainen taloudellinen kannuste koskee enintään kolmea koulutuspäivää vuodessa työntekijää kohti. Koulutuspäivän pituuden on oltava vähintään kuusi tuntia, mutta tämän voi myös jakaa vähintään tunnin kestäviin osiin. Koulutuksen on tapahduttava työaikana ja sen ajalta tulee maksaa palkkaa. Koulutuksen täytyy kehittää työntekijän ammatillista osaamista tämän nykyisissä tai tulevissa työtehtävissä - tavanomaisena pidettävää työhön perehdyttämistä tai opastamista ei siis voida pitää kannusteeseen oikeuttavan koulutuksena. Verohallinto antaa tarkempia ohjeita siitä, milloin vähennysoikeuden voi saada ja miten vähennys lasketaan. Ohjeisiin voi tutustua tarkemmin verottajan verkkosivuilla. n TIETOA. 1 : 2014 | 27 TYÖELÄMÄ Paikallinen sopiminen vaatii pelisäännöt Tek s t i: Minn a A n t t onen P aikallisella sopimisella tarkoitetaan sitä, että työpaikalla sovitaan toisin työehtosopimuksen määräyksistä. Se on keino lisätä työehtosopimuksen liikkumavaraa. Viime neuvottelukierroksella Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksessa paikallisesti sovittavia asioita laajennettiin työmatkakorvauksiin ja vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvauksiin. Lisäksi työaikapankkijärjestelmään tehtiin parannuksia. Paikallinen sopiminen on työpaikoilla yleistä, vaikka siitä tiedetään melko vähän. Varsinkin monilla järjestäytymättömillä työpaikoilla luullaan, että mistä tahansa työehtosopimuksen kohdasta voidaan sopia toisin tai työnantaja yksinkertaisesti ilmoittaa, miten toimitaan. Yrityskohtaisen sopimisen pitää kuitenkin perustua työlainsäädäntöön ja työehtosopimukseen. Tietotekniikan palvelualalla paikallisesti sovittavia asioita voivat olla: • palkkausjärjestelmä, • säännöllinen työaika päivätyössä ja vuorotyössä, • ilta- ja yötyölisä, varallaolo, puhelinsoittokorvaus ja hälytystyö, • lomarahan maksuajankohta, • työaikapankki sekä • työmatkakorvaukset ja matka-ajan korvaukset. 28 | TIETOA. 1 : 2014 Lisäksi loppuvuodesta 2007 lähtien on joko koko palkankorotuserästä tai osasta palkankorotuksia voinut sopia paikallisesti. Joustoa työaikoihin Tietotekniikan palvelualalla sovitaan paikallisesti eniten työaikajärjestelyis- tä, kuten liukuvan työajan käytöstä. Yhä enemmän sovitaan myös säännöllisen työajan sijoittamisesta porrastetusti niin, että osalla työntekijöitä työpäivä on esimerkiksi kello 7–15 ja osalla 10–18. Paikallisella sopimuksella voidaan sopia säännölliseksi työajaksi enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja enintään 40 tun- Kansainvälistyminen on lisännyt ityritysten tarvetta palvella 24/7. Tämän vuoksi varallaolosopimuksia tehdään aiempaa enemmän, samoin vuorotyötä. tia viikossa, jolloin viikoittainen työaika lyhennetään keskimäärin 37,5 tuntiin viikossa ja käyttöön tulevat lyhennysvapaat, tutummin pekkaspäivät. Liukuvan työajan sopimuksessa on huomioitava työaikalain määräykset. Liukumaa voi kerryttää tai käyttää enintään kolme tuntia päivässä. Päivittäisistä liukuma-ajoista sovittaessa tulee huomioida vuorokautinen lepoaika: työpäivien väliin on jäätävä 11 tuntia vapaata. Lisäksi liukumasaldo voi lain mukaan olla enintään plus tai miinus 40. Yli 40 tuntia menevän plussaldon käsittelyyn on monissa yrityksissä epävirallisia ohjeistuksia, mutta työehtosopimus mahdollistaa tästäkin sopimisen. Plus 40 tuntia ylittävä liukumasaldo voidaan siirtää työaikapankkiin. Vakiintunut käytäntö Monissa yrityksissä on myös niin sanottuja vakiintuneita käytäntöjä, jotka ovat paikallisten sopimusten kaltaisia, mutta joista ei ole kirjallista sopimusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi kahden tai kolmen viikon palkallinen isyysvapaa tai laajennettu työterveyshuolto. Vakiintuneet käytännöt, jotka ovat työehtosopimusta parempia, ovat hyväksyttäviä. Valitettavasti työnantaja yrittää joskus vakiinnuttaa käytäntöjä, jotka ovat työehtosopimusta huonompia. Jos paikallisesti on sovittu työehdosta, jota ei voida työehtosopimuksen nojalla paikallisesti sopia, tai paikallisessa sopimisessa on menty pidemmälle kuin työehtosopimus mahdollistaa, pidetään kyseistä työehtoa mitättömänä. Tällöin sovelletaan mitättömän paikallisen sopimusehdon sijasta työehtosopimuksen määräyksiä. Paikallisen sopimisen edellytykset Paikallinen sopiminen edellyttää hyviä yhteistyösuhteita, selkeitä sopijaosapuolia ja aitoja neuvotteluita. Paikallinen sopiminen työehtosopimuksesta poiketen tulisikin sallia vain työpaikoilla, joilla on työntekijöitä edustava luottamusmies tai liittoon järjestäytynyt luottamusvaltuutettu, jolle työntekijät ovat antaneet valtuutuksen edustaa heitä kuten Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen liitteen 3 mukaisessa luottamusmiessopimuksessa luottamusmies edustaa koko henkilökuntaa. Luottamusmies tuntee työehtosopimuksen määräykset ja hänellä on turvanaan muita työntekijöitä parempi irtisanomissuoja. Luottamusmies uskaltaa kieltäytyä allekirjoittamasta sopimusta, jossa heikennetään työsuhteen ehtoja. Hyvä perussääntö luottamusmiehille on: Paremmin saa aina sopia. Paikalliset sopimukset lähtevät yleensä käytännön tarpeista ja sopimuksen aloitteen voi tehdä niin työnantaja kuin työntekijätkin. Useimmiten aloitteen tekee kuitenkin työnantaja. Luottamusmiehen on syytä tarkistuttaa paikallinen sopimus ennen sen solmimista ammattiliiton lakimiehellä. Allekirjoituksen jälkeen paikallinen sopimus on annettava tiedoksi työehtosopimusosapuolille: Luottamusmies lähettää sopimuksen Tietoalan toimihenkilöille ja Ylemmille Toimihenkilöille ja työnantaja toimittaa sen Teknologiateollisuus ry:lle. n TIETOA. 1 : 2014 | 29 Tietoalan hallitus 2014 Kuvassa ylhäällä vasemmalta: Mika Untolehto, Jari Mörsky, Mika Thynell, Ari Koskelin, Markus Saukkonen, Markku Syrjälä, Timo Salonen, Jyrki Kopperi, Kirsi Huikarinen, Ilpo Komulainen, Nina Räsänen, Seppo Tuomaala. Kuvassa alhaalla vasemmalta: Milla Pennanen, Tapani Hokkanen, Juha Reinisalo, Esa Koskinen, Pirkko Venäläinen, Marko Kovanen Kuvasta puuttuu: Antti Manninen, Arto Alanen ja Sami Vuolanne. Yhteystiedot Sähköpostit muodossa [email protected]. Puheenjohtaja: Esa Koskinen (040 674 8362) Sihteeri: Pirkko Venäläinen (040 503 1680) Rahastonhoitaja: Ari Koskelin (0400 697 057) Lomamökkivastaava: Mika Untolehto (040 725 9024) Viestintävastaava: Nina Räsänen (044 972 7298) 30 | TIETOA. 1 : 2014 Verkkoviestintävastaava: Mika Thynell (050 529 1842) Tapahtumavastaava: Markus Saukkonen, (044 700 7245) Päätoimittaja Milla Pennanen (050 302 8179) TAPAHTUMAT Olethan huomannut mökkien kesähaun! Klikkaa viipymättä osoitteeseen www.tietoala.fi ja katso vapaat viikot. Lisätietoja mökeistä antaa mökkivastaava Mika Untolehto, [email protected]. Tapahtumat Lisäksi Insinööriliitto järjestää paljon alueellisia tapahtumia yhdessä alueyhdistysten ja niistä muodostuvien piirien kanssa. Niistä tiedotetaan muun muassa Insinööriliiton kotisivujen tapahtumat-osiossa ja paikallisin uutiskirjein. 25.–27.4. 25.4. 28.6. 27.–29.6. 23.6.–6.7. 4.–6.7. 5.7. 11.7.–10.8. 12.7. 12.–13.7. 19.7. 25.–26.7. 31.7.–3.8. 8.–10.8. 29.11. Jäsenmatka Prahaan April Jazz, Espoo Andrea Bocelli, Tallinna Tuska Open Air, Helsinki Loma-asuntomessut Kalajoki Ruisrock, Turku Savonlinnan Oopperajuhlat, Madama Butterfly, Savonlinna Asuntomessut, Jyväskylä Perhepäivä - Linnanmäki, Särkänniemi, Motopark, Tykkimäki Ilosaari, Joensuu Pori Jazz, Pori Qstock, Oulu Neste Rally, Jyväskylä Flow, Helsinki Syyskokous ja pikkujoulut TIETOA. 1 : 2014 | 31 Aki Aktivisti on luottamusmies ja pitää huolta omistaan. Tietoa. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Nina Räsänen Minna Anttonen Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Paperi Solaris brite matta 65 g Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Luitko jo lehden? Vinkki: vie se työpaikalle kollegalle tai kahvihuoneen pöydälle!
© Copyright 2024