Tietoa. TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 10 3 : 2012 13 Tökkiikö netti yhteys? Voit selvittää itse kodin verkon nopeuden nopean testin avulla. Kiinnostaako sähly treenit työporukan kanssa tai kenties ottaa selvää kuka on firman pokerinaama? Työpai kan vapaa-ajantoiminnan avulla voi aktivoida liikku maan tai vaikka kokea kult tuurielämyksiä yhdessä. 4 Nyt pelataan! Syyskokous pidetään Helsingissä 17.11. Lue lisää sivulta 18. 3:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA 18 Kesä on ollut täynnä tapahtumia ja elämyksiä, joissa tapahtuma valiokunta on ollut mukana järjestämässä jäsenhintaisia lippuja tai jopa ilmaisia sisäänpääsyjä. Nyt kaivataan palautetta men neestä ja vinkkejä tulevaisuuteen. 3 Pääkirjoitus 4 Nyt pelataan! 7 Ajankohtaiskatsaus 8 Tietoala tiedottaa 10 Ottaako mateleva nettiyhteys päähän – et ole ainoa 12 Tietoalan www-sivusto uudistui 13 Yhdessä liikkeelle ja menoksi! 15 Syysseminaari Berliinissä 16 Osaaminen näkyväksi 18 Tietoala tiedottaa 19 Terveisiä kesätapahtumasta 14 16 Katso kuvakooste Tietoalan toimi henkilöt ry:n syys seminaarista Ber liinistä! Kuvassa näkyy testaukses sa ollut mobiili karttasovellus, joka reaaliaikai sesti näytti missä mentiin. Oman työuran suunnittelu koskettaa nyt monia. Osaaminen on yksi siihen vaikuttavista tekijöistä ja nyt onkin aika keskittyä sen nosta miseksi rohkeasti esille! 2 | TIETOA. 3 : 2012 19 Jäsenyys kannattaa. Kaikkien vuo den loppuun mennessä liittynei den uusien jäsenten kesken arvo taan 32GB iPad. Korotusten aika Esa Koskinen Tietoalan Toimihenkilöt ry puheenjohtaja PUHEENJOHTAJALTA Syksyn myötä alkavat taas kiireet niin työelämässä kuin ay-toimin nassa meille aktiiveille. Kesän jälkeen on taas aika ottaa itseään nis kasta kiinni ja alkaa pitää työpaikoilla huolta yhteisistä asioistamme. Syksyn tärkeimpiä sovittavia asioita työnantajien kanssa on sopimi nen talokohtaisesti raamisopimus vuoden 2012 palkankorotuksista. Raamisopimuksessahan sovittiin ensimmäisen vuoden palkankoro tukseksi 2,4 % ja korotusjaksoksi 13 kuukautta. Tämä tarkoittaa sitä, että seuraava korotusjakso astuu voimaan 1.11.2012 ja sen korotus on 1,9 %. Tästä korotuksesta tulee luottamusmiesten sopia talokoh taisesti miten se työpaikalla jaetaan yhdessä työnantajan edustaji en kanssa. Jollei sopimukseen päästä, mennään ns. perälaudalle, eli kaikille maksetaan tuo 1,9 % palkankorotus. Aika monessa työpaikassa on viime vuosina tehty erilaisia paikal lisia sopimuksia, joiden mukaan korotus on jaettu. Näitä malleja on varmasti yhtä monta kuin on sopimustakin, ja niiden sopiminen täl läkin kierroksella on suositeltavaa silloin kun se tehdään yhdessä ja molempien osapuolten yhteisymmärryksessä. Sanelupolitiikkaa ei saa olla, eikä siihen saa suostua. Sellaisissa tapauksissa pitää ottaa yhteyttä liittoon ja pyytää sieltä tarvittavaa apua tilanteen ratkaise miseksi. Myöskään korotuksen väliin jättämisestä ei saa sopia yksin paikallisesti, vaan niissä tapauksissa tulisi ottaa liittoon yhteyttä ja varmistaa, että perusteet korotuksesta pidättäytymiseen täyttyvät, eikä kyseessä ole esimerkiksi pelkkä yrityksen raamisopimuksen vas tainen kikkailu tulostavoitteiden hilaamiseksi ylemmäs. Sopimuskauden siirtyminen alkamaan 1.11.2013 raamisopimuk sen myötä on selkeästi työntekijöiden kannalta huononnus. Meidän tavoitteemme on ollut koko ajan aikaistaa sopimuskautta, koska sil loin palkankorotuksetkin astuisivat voimaan aiemmin, mutta nyt raamisopimuksen mukaan tehtiin siis aivan toisin päin. Tällä on aika suuri merkitys työntekijöiden koko vuoden palkkakertymään. Kun korotus tulee vasta niin myöhään, ei vuoden tilipussissa korotus näy merkittävästi. Vastaavasti tietenkin sillä on työnantajapuolen kan nalta hyvin suuri positiivinen merkitys, mitä myöhemmin palkanko rotukset astuvat voimaan. Jokainen kuukausi korotusten pitkittä mistä säästää yrityksille rahaa, ja se näkyy omistajille viivan alla. Nykyisessä kvartaalitaloudessa varsinkin yritykset oikein pyrkivät kolmen kuukauden välein toimittamaan julkisuuteen hyvän tulok sen, ja silloin kaikki pienetkin virrat lasketaan, koska kolme kuukaut ta todellisten edistysaskelien tekemiseksi on liian lyhyt aika. Työntekijän kannalta joskus tuntuukin, että olisi parempi, jos yri tyksissä sykli olisi pitempi ja oikeaan tuloksentekoon olisi aikaa. Nykyinen malli syö johdon resursseja ja se sitten helposti näkyy toi minnan lyhytjännitteisyytenä ja resurssien kohdentamisessa nope asti tuottaviin kohteisiin pitkäjänteisemmän kehitystyön sijaan. Jo parina viime neuvottelukautena on näkynyt se, että työnanta japuoli pyrkii sopimusneuvotteluissa pitkittämään sopimuksen tekoa ja siten myös saavuttamaan säästöjä kun sopimuksettomalla ajalla ei tule myöskään palkankorotuksia. Isona pelkona tässä tilan teessa onkin, että vuoden 2013 palkankorotukset jäävät kokonaan väliin, jollei työntekijäpuoli ole valveilla ja toimi määrätietoisesti. Jos palkankorotukset astuisivat voimaan vasta esimerkiksi 1.1.2014, tarkoittaisi se käytännössä sitä, että vuonna 2013 ei korotuksia tulisi ja toisen korotuskierroksen saaminen loppuvuodesta olisi todella haasteellista neuvottelupöydässä. Tämä taas osaltaan tarkoittaisi sitä, että alan palkkakehitys jäisi tuona vuonna nollaksi tai lähelle sitä, ja se taas vaikuttaa negatiivisesti alallemme hakeutuvien uusi en työntekijöiden kiinnostukseen alastamme, kun muilla aloilla palk kakehitys on parempi. Lisää jäseniä Tietoalan toimihenkilöihin Tällaisessa tilanteessa, mitä tuossa edellä kuvasin, on erittäin tär keätä, että alalla töissä olevat ihmiset ovat järjestäytyneet siihen tai niihin liittoihin jotka alan työehtosopimuksesta neuvottelevat. Tie toalan toimihenkilöt on ehdottomasti suurin yksittäinen neuvottelu osapuoli meidän sopimusalallamme ja ainoastaan meillä on neuvot telupöydässä alalla oikeasti työskenteleviä neuvottelijoita, jotka oikeasti tietävät ja tuntevat alan tilanteen. YTN:n puolelta neuvotte luissa on eri liittojen toimistosta väkeä, ja he eivät näin ole neuvot telemassa omista palkoistaan, vaan edustamiensa liittojen tämän alan jäsenten palkoista ja työsuhteen eduista. Tiukan paikan tullen tässä saattaa olla aika isokin ero. Aiemmassa elämässämme Ertossa oli selvästi nähtävissä, että ne sopimukset, joita liiton asiamiehet sopivat yksin, olivat aina hieman huonompia kuin ne sopimukset, joissa oli alan työntekijöitäkin neuvottelupöydässä. Akavan puolella meillä ei vielä ole tällaista kokemusta, koska raamisopimus tasasi kaikille saman palkkakehityksen. Tässä tilanteessa onkin erittäin tärkeää, että Tietoalan toimihen kilöt jatkaisi kasvuaan ja voisimme neuvottelupöydässä keskustel lessamme alamme työehdoista ja palkankorotuksista luottaa siihen, että alan työntekijät ovat yhtenä miehenä tukenamme. Mitä korke ampi järjestäytymisasteemme on, sitä helpompi meidän on neuvo tella meitä kaikkia koskevasta työehtosopimuksesta. Yksittäinen jäsen saattaa kokea, ettei hänen päätöksensä vaikuta mitenkään asiaan, mutta jokainen jäsen on meille tärkeä ja jokainen jäsen omalla järjestäytymisellään vaikuttaa meidän työntekijöiden ase maan alalla. TIETOA. 3 : 2012 | 3 TYÖELÄMÄ Nyt pelataan! Teksti ja kuvat: Milla Pennanen Kaikki tietävät Rovion, tai ainakin Angry Birdsin. Kyseistä lintupeliä on ladattu ympäri maailmaa jopa yli miljardi kertaa. Luvun takana on mieletön määrä matkapuhelimia, tabletteja, tietokoneita, konsoleita – ja ennen kaikkea ihmisiä. Laitteita valmistetaan ja ostetaan pitkälti pelien takia. Voidaanko siis sanoa, että pelit pyörittävät tällä hetkellä maailmaa? V iime vuonna Suomessa myytiin 2,5 mil joonaa peliä. Pelien julkaisemisen pai nopiste on tällä hetkellä mobiilipeleis sä, konsoleiden verkkopalveluissa ja inter netpeleissä, jotka eivät edes ole huikeassa luvussa mukana. Mobiili- ja internetpelaa mista kasvattavat nyt uudet kohderyhmät, jotka ovat naiset ja eläkeläiset: television katselun sijaan he kuluttavat aikaansa pelaamalla. Lisäksi työikäiset rentoutuvat ja pitävät niin sanotun brain breakin pelien parissa. Yhtenä kasvavana kohderyhmänä on jopa lapset taaperoista ylöspäin. 4 | TIETOA. 3 : 2012 ”Peliyrityksillä näyttää menevän lamasta huolimatta paremmin kuin koskaan”, k ertoo Ari Arnbjörnsson, 27-vuotias Senior Pro grammer Rovio Entertainmentilta. Islantilainen Arnbjörnsson on opiskellut tietotekniikkaa Reykjavikin yliopistossa ja valmistunut mainioin arvosanoin. Hän työs kenteli opintojensa jälkeen Gogogic-nimi sessä pienessä videopeliyrityksessä, kunnes muutti suomalaisen tyttöystävänsä perässä Tampereelle. Hän teki etätöitä Gogogicille puoli vuotta, mutta sitten Roviolta otettiin häneen yhteyttä LinkedInin kautta. ”Oli aika haikeaa lopettaa vanhassa aikassani, sillä olin ehkä viides tai kuudes p työntekijä siellä. Sain seurata sen kasvua yli parikymmentä henkeä työllistäväksi firmak si. Minulla on edelleen tunnesiteitä siihen yritykseen”, Arnbjörnsson tunnustaa. Jo pienestä pitäen tietokoneista ja ohjel moinnista kiinnostunut Arnbjörnsson on huomannut, että ihmiset pelaavat pelejä toisinaan jopa paetakseen hetkeksi todelli suutta. Tilastokeskus on tutkinut viimeksi vuonna 2009 pelaamiseen käytettyä aikaa, jolloin todettiin, että 17 prosenttia yli TYÖELÄMÄ 10-vuotiaista pelaa pelikonsoleilla. 28 pro senttia käyttää tietokonetta pelien pelaami seen ja noin joka toisella suomalaisella on älypuhelin. Pelimarkkinat ovat siis toden teolla käynnissä. Muutettuaan Suomeen Arnbjörnsson vaikuttui kuinka paljon pelialan yrityksiä Suomessa on: löytyy isoja ja pieniä, kuten Rovion lisäksi Remedy, RedLynx, Future mark, Sulake, Digital Chocolate ja Supercell. Suuret odotukset ”Suomen pelialan tavoite vuoteen 2020 mennessä on 6 500 työntekijää ja nostaa liikevaihto 540 miljoonaan euroon. Tällä hetkellä työntekijöitä on noin 1 300 ja liike vaihto 160 miljoonaa euroa”, kertoo IGDA Finlandin johtaja Sonja Kangas. IDGA on kansainvälinen pelialan yhdis tys, joka operoi myös Suomessa. Kangas kertoo, että alalle kaivataan etenkin markki noinnin, hallinnan, projektityön ja johtami sen asiantuntijoita, jotka voivat siirtyä alalle käytännössä miltä tahansa muulta tekni seltä toimialalta. ”Suomi on tällä hetkellä hyvin korkealle arvostettu pelikehitysmaa ja yritykset hou kuttelevat tekijöitä ulkomailta. Ulkomaista Pietari Venäjällä on luultavasti yksi merkit tävä työvoiman lähde suomalaiselle peli teollisuudelle”, Kangas kertoo. Kasvutavoite ja markkinoiden kiihtymi nen on huomattu myös oppilaitoksissa. Esimerkiksi Turun Ammattikorkeakoulu käynnisti syksyllä 2012 peliteknologian suuntautumisvaihtoehdon, Kajaanin, Outo kummun ja Tampereen ammattikorkeakou luissa vastaava tutkintolinja on ollut jo pidempään käynnissä. ”Peliala on Suomessa vielä liikevaihdolla mitattuna melko pientä, silloin kasvu on hel posti vahvaa. Uusia yrityksiä syntyy paljon ja keskimääräinen liikevaihto ja työntekijä määrä kasvaa. Tämä näkyy tällä hetkellä sii nä, että esimerkiksi jobs.igda.fi-foorumilla on jatkuvasti useita pelialan positioita auki”, Kangas selventää. Kansainvälisyys mielessä Yksi pienistä suomalaisista kasvuyhtiöistä on sosiaalisiin peleihin erikoistunut Playfo ria, eli suomalaisittain tunnettu myös nimel lä Aapeli.com. Sami Karilainen, 33, on työs kennellyt Game Developerina Helsingin yti messä päämajaa pitävässä yrityksessä neljä vuotta. Hänen tehtäviinsä kuuluu pelien suunnittelu ja ohjelmointi. ”Meitä on tällä hetkellä noin 20 ja rekry toimme parhaillaan lisää. Firman nimi oli alunperin Apaja Online Entertainment, mut ta muutimme nimen kansainvälisemmäksi pari vuotta sitten,” Karilainen kertoo. Playforialle on crossplatform-ajattelu TIETOA. 3 : 2012 | 5 >> TYÖELÄMÄ tärkeää, se tarkoittaa sitä, että ihmiset voi vat pelata samaa peliä Facebookissa ja sit ten vaikka bussissa kännykällä. Mobiili- ja internetpelejä voi käytännössä pelata kuka vain ja missä vain. Playforian pelisivusto toi mii tällä hetkellä jopa 15 eri kielellä ja esi merkiksi yhtiön suosittua Bubbles-peliä on pelattu Facebookissa jo yli miljoonan käyt täjän toimesta. Älä tule huono peli, tule hyvä peli! Yksityiskohdat, ajoitus ja paljon tuuria on Arnbjörnssonin resepti menestyvälle pelille. Hän kuitenkin tietää, että yhtä yksinkertais ta ohjetta ei ole olemassakaan ja hittipeli voi syntyä jopa monen vuoden ponnistelu 6 | TIETOA. 3 : 2012 jen jälkeen. Perinteisen, mutta laadukkaan mobiilipelin tekemiseen saa pelitalossa kulumaan arviolta kaksi vuotta, kaikki alkaa ideasta, jota jalostetaan ja pyöritellään. Lopulta suunnittelijoiden jälkeen vuoron saavat ainakin graafikot, AD:t, ohjelmoijat, animoijat, tuottajat ja markkinointiosasto. Mukaan astuu myös tukkukauppiaat, myyjät ja vihdoin loppukäyttäjinä ostajat eli pelaa jat. Peliala siis koskettaa ja työllistää monia. Tällä hetkellä, elokuun lopulla, Roviolla yksistään on 40 avointa työpaikkaa. Sami Karilainen kuvailee pelialan yrityk sessä työskentelemistä hyvin rentona, mut ta ammattimaisena. ”Se on tietenkin myös hauskaa! Peliala on monelle kutsumusammatti ja niin myös minulle. Se, että pystyy tekemään jotain, minkä käyttämisestä ihmiset todella nautti vat, tekee työstä tekemisen arvoista.” n Verkostoitumista IGDA Finland järjestää kuukausit tain tapaamisen kaikille pelialalla työskenteleville Helsingissä. Tapaamisiin osallistuu parhaim millaan noin 300 pelialan ihmistä keskustelemaan alan uutisista, esittelemään tulossa ja tekeillä olevien pelien demoja tai ihan vain vaihtamaan kuulumisia. Myös Tampereella on järjestetty IGDA:n tilaisuuksia ja syksystä alkaen toi minnan on tarkoitus laajentua tavoittamaan paremmin myös alan opiskelijoita. Lue lisää www.idga.fi. JUURI NYT Ajankohtaiskatsaus tettavasti työnantajat toimivat aina ’vaikka tilanne näyttää hyvältä, niin ei sitä ole’ -peri aatteen mukaisesti. Turusen positiivisen lausunnon rinnalla Teknologiateollisuuden johtaja Jukka Viitasaari totesi, että it-ala on nostanut merkittävästi muiden alojen tuot tavuutta, muttei ole osannut huolehtia omasta tuottavuudestaan. Viitasaari tarjoaa lääkkeeksi globalisaatiota: ”Parempi olisi että suomalaisen työvoiman hinta ja osaa miskyky olisivat niin hyviä että yritykset palk kaisivat Suomessa, mutta ulkomailla kasva minenkin on ok.” Tuo johtaja Viitasaaren lausuma tarkoittaa, että it-duunarien palk kaa pitäisi laskea, jotta yritykset palkkaisivat merkittävästi uutta työvoimaa Suomessa! Ei voi kun ihmetellä Teknologiateollisuu den suomalaista it-alan ammattilaisia koh taan osoittamaa olematonta arvostusta. Johtajille pitää kehittää jatkuvasti uusia kannustus- ja palkitsemisjärjestelmiä. Jos sain logiikka pettää. It-alan ammattilaisen työteho ja tuottavuus paranevat, kun laske taan palkkaa, mutta johtajien itsensä osalta tehoaa vain päinvastaiset toimet. Työnteki jöille keppiä ja johtajille porkkanaa! Positiivista on kuitenkin, että työehto sopimuksen mukaiset palkankorotukset ovat tulossa 1.11.2012 maksuun. Korotus han sisältää 1,3 % yleiskorotuksen ja 0,6 % yrityskohtaisen erän ja asioista pitäisi sopia viimeistään lokakuussa. Jos mitään yritys kohtaista sopimusta ei synny, niin koko 1,9 % maksetaan yleiskorotuksena kaikille. Lehden pääkirjoituksessa käsitellään myös korotuksia ja niiden merkitystä. Korotus kierrokseen liittyen järjestämme syyskuus sa isoimmilla paikkakunnilla infokierroksen. Eija Hiltunen T ietotekniikka-alan tilanne on edelleen hieman kahtiajakautunut. Toisaalta Nokian jatkuvat yt-neuvottelut ja huo nontuva tilanne heijastuu sen alihankkijoi hin ja koko it-alaan. Nokialta vapautuu pal jon hyvin koulutettua väkeä, jotka etsivät tietoalan yrityksistä töitä. Valitettavasti uusia yt-neuvotteluita putkahtaa myös tietoalan yrityksissä jatkuvasti. Tieto-kon sernin satojen ihmisten irtisanomispro sessikin on vielä kesken. Toisaalta positiivisia merkkejä on paljon näkyvillä. Kesäkuussa julkaistiin Aalto-yli opiston ja TEKESin tekemä Ohjelmistoyritys kartoitus-niminen tutkimus. Tutkimustulok set valoivat uskoa alan tulevaisuuteen. Tutki muksen mukaan suomalainen ohjelmisto- ja it-palveluala kasvoi 8 % vuonna 2011. Kasvu tuli nimenomaan pienten ja keskisuurten alan yritysten piiristä. Suurilla alan yrityksillä Nokia-bisnesten raju väheneminen huonon si tulosta. On kuitenkin selvää, että Nokialta tuhannet poispotkitut eivät työllisty nopeal la aikataululla tietoalan yrityksiin vaan se vaatii uusia bisnesinnovaatioita ja uskoa tulevaisuuden näkymiin eurokriisistä huoli matta. Onneksi uusiakin työpaikkoja alalle syntyy. Mm. peliohjelmistot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon suuret järjestelmähank keet työllistävät ja mobiiliosaajiakin haetaan eri yrityksiin. Nokialta irtisanotut ovat perus taneet uusia yrityksiä tai työllistyneet muille teollisuuden aloille. Ns. Bridge-ohjelma on ollut tässä apuna. Teknologiateollisuuskin julkisti elokuun alussa oman tilanne- ja näkymät -raporttin sa. Teollisuuden puolella näkymät eivät olleet kovin valoisia, mutta poikkeuksen muodosti tietotekniikka-ala. Ala kasvaa jat kuvasti 7–8 %:n vuosivauhdilla. Teknologia teollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen pitää it-alaa valopilkkuna, jonka kasvu on vakaata Nokia-krapulasta huolimatta. Vali Nokialta irtisanotut ovat perustaneet uusia yrityksiä tai työllistyneet muille teollisuuden aloille. Ns. Bridgeohjelma on ollut tässä apuna. Jouko Malinen edunvalvontapäällikkö UIL TIETOA. 3 : 2012 | 7 TIETOALA TIEDOTTAA Tietoalan taikaa – jäsentilaisuus Tampereella J o perinteeksi muodostunut ja lähes vuosittainen järjestetty tietotekniikan palvelualan työntekijöiden illanvietto järjes tettiin Tampereella tiistaina 15.5.2012. Paikkana oli Ravintola Astor, mihin saapui kolmisenkymmentä tamperelaista työnteki jää yhteensä seitsemästä alan yrityksestä. Tapahtuman järjeste lyistä vastasi Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksen jäsen Ilpo Komulainen. Asiaohjelmana UIL:n asiamies Minna Anttonen esitteli Tieto alan työehtosopimusta. Esitys kirvoitti runsaasti kysymyksiä ja keskustelua. Illallisen aikana ja sen jälkeen esiintyi tamperelai nen taikuri Sir Richard eli Risto Pajunen. Vastaavanlaisen tapahtuman voi järjestää omalla paikkakun nallasi: ota yhteys alueesi edustajaan tai Tietoalan toimihenkilöi den tapahtumavaliokuntaan [email protected]. n Tietoa jäsenmaksuista T ietoalan toimihenkilöiden jäsenmak su on 1,2 % bruttopalkasta, poisluki en lomarahasta. Jäsenmaksun suuruus on kuitenkin korkeintaan 36 ¤ kuukau dessa. Minimijäsenmaksu on 19 ¤. Maksu sisältää Tietoalan toimihenki löt ry:n ja Uusi Insinööriliitto UIL ry:n sekä IAET-työttömyyskassan jäsenmak sun. Erityisryhmille (opiskelijat, työttö mät, eläkeläiset, palkattomalla ajanjak solla oleviat) on erikseen määritelty alennettu jäsenmaksu. Jos jäsenmaksun maksaa itse, lähet tää Uusi Insinööriliitto UIL ry maksulo makkeen. Maksu maksetaan kerran kuu kaudessa käyttäen samaa viitenumeroa koko vuoden ajan. Jos jäsen maksaa poikkeavaa alennettua jäsenmaksua, maksu hoidetaan aina itse. Alennus on anottava Uudesta Insinööriliitosta. 8 | TIETOA. 3 : 2012 Jäsenmaksun voi hoitaa helposti myös työnantajaperinnän kautta. Täl löin työnantajalle on toimitettava jäsenmaksun perintävaltakirja ja työn antaja pidättää suoraan jäsenmaksun palkasta. Perintäsopimus on työnanta jakohtainen, joten muistathan uusia sopimuksen vaihtaessasi työpaikkaa. Ammattiyhdistyksen jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen. Lisätietoja jäsenmaksuista ja jäse nyydestä löydät verkkosivuiltamme www.tietoala.fi/jasenyys tai soittamalla UIL:n jäsentietopalveluun, puhelin 020 693 877. Muista aina ilmoittaa jäsenpal veluun esimerkiksi työsuhteen tilapäi sistä katkoista sekä katkon päättymi sestä tai jäsenmaksuluokan muuttumi sesta. n Alueelliset tilaisuudet T ietoalan alueellinen yhteistoiminta mui den Uuden Insinööriliiton paikallisyhdis tysten kanssa on käynnistynyt. Tietoalan hal litus on valinnut jokaiseen alueyhdistykseen yhden Tietoalan jäsenen edustajaksi. Pää osin alueyhdistyksistä ja Tietoalasta koostu va piiritoiminta järjestää yhteisiä jäsentilai suuksia. Voit ottaa yhteyttä oman alueesi edustajaan ja ehdottaa alueelle sopivaa toimintaa tai kysellä lisätietoja. Tietoalan nimetyt edustajat ovat: Marko Markkanen, Länsi-Suomi Milla Pennanen, Helsinki-Uusimaa Markus Saukkonen, Itä- ja Kaakkois-Suomi Ilpo Komulainen ja Juha Reinisalo, Hämeja Keski-Suomi Kim Siniaalto, Pohjois-Suomi Sähköposti on muotoa [email protected] TIETOALA TIEDOTTAA Muistokirjoitus Pitkän linjan ay-toimija ja Tietoalan toimi henkilöt ry:n aktiivinen vaikuttaja Matti Kangas on poissa. Matti muistetaan ansiokkaas ta ja pitkästä toiminnasta Tiedon pääluotta musmiehenä 1995–2005 ja erilaisista tehtävistään Tietoalan toimihenkilöt ry:ssä. Matti Kangas tunnettiin pätevänä, osaa vana ja voimakastahtoisena pääluottamus miehenä ja neuvottelijana. Matti toimi Tieto alan toimihenkilöt ry:n hallituksen jäsenenä, edunvalvontavaliokunnan jäsenenä, työeh tosopimusneuvottelijana sekä myös yhdis tyksen mökkivastaavana. Matti vaikutti panoksellaan myös Erityisalojen toimihenki löliitto Erto ry:n toiminnassa. Matin luotta musmiesura oli alkanut jo ennen Tiedolle siirtymistä. Matti Kangas kuoli 60-vuotiaana heinäkuun 7. päivänä. Monet varmaan muis tavat Matin lausahduksen ”Älä mulle ala”. Hyvää, luotettavaa ja pätevää työtoveria jää kaipaamaan moni ystävä. Uusi toimitila T ietoalan toimihenkilöt ry on hankkinut oman toimitilan Insi nöörit-Ekonomit-talosta Helsingin Pasilassa. Samassa rakennuksessa sijaitsee myös UIL:n toimisto. Yhdis tyksen postiosoite pysyy edelleen samana: Tietoalan toimihenkilöt ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Yhdistyksen laskutusosoite (esi merkiksi matkalaskut, ostolaskut) on eri kuin muulle postille tarkoitet tu käyntiosoite. Laskutusosoite on: Tietoalan toimihenkilöt ry, Urttilan tie 20, 05200 Rajamäki. Oma toimitila sijaitsee raken nuksen toisessa kerroksessa. Tilan avulla esimerkiksi hallituksen ja valiokuntien kokoukset voidaan jär jestää entistä kustannustehok kaammin. Yhdistyksen ei myöskään tarvitse vuokrata erillistä säilytys Jäsenkysely liiton vaihdoksesta tilaa, vaan kaikki jäsenmateriaalit ja muut tavarat voidaan säilyttää samassa paikassa. Toimitila on 48 m2 suuruinen ja siellä on muun muassa suuri, noin 20 hengen neu vottelupöytä, pieni keittiö ja säily tyskaappeja. n S yksyn 2012 aikana tullaan tekemään Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenille suunnattu tyytyväi syyskysely liiton vaihtoon liittyen. Siirtyminen Eri tyisalojen toimihenkilöliitto ERTO ry:stä Uusi Insi nöörilliitto UIL ry:hyn tapahtui viime vuoden syys kuussa, joten nyt halutaan kerätä jäsenistöltä palautetta liittovaihdoksesta. Kysely lähetetään sähköpostitse ja sen tulokset esitellään yhdistyk sen syyskokouksessa 17.11.2012. n Tietoalan vanha sarjakuvasankari Aki-Aktivisti on taas täällä! Akia tullaan näkemään syksystä lähtien mainoksissa ja Tietoala-aiheisissa tavaroissa. TIETOA. 3 : 2012 | 9 JUURI NYT Ottaako mateleva nettiyhteys päähän – et ole ainoa Teksti: Tiina Sandberg Viime keväänä noin 650 laajakaistan käyttäjää innostui mittaamaan laajakaistansa nopeuden Kuningaskuluttajan Facebook-sivustolla olleen mittauskutsun yllyttämänä. Tulokset on nähtävissä Google-kartassa ohjelman nettisivuilla. 10 | TIETOA. 3 : 2012 K artassa näkyy punaisia, keltaisia ja vihrei tä täppiä. Vihreät täpät kertovat ä ope raattorin lupaus on täyttynyt vähintään 80 prosenttisesti, punainen taas siitä että nopeus on alle puolet operaattorin lupaamas ta. Vaikka kartan täpistä iso osa on keltaisia ja vihreitä, myös punaisia on aika paljon! ”Ei menisi autokaupassa läpi. Markkinoi daan supernopeaa urheiluautoa huippuno peudella 240 km/h, taataan että kulkee vähintään 80 km/h mutta todellisuudessa huippunopeus alamäkeen myötätuulessa hädin tuskin kuuttakymppiä... ” yksi testaa jista kuvailee tilannetta osuvasti. Mittauksen ohjeistuksen ja raportoinnin toteuttivat Haaga-Helian journalistiopiske lijat Susanna Patrikainen ja Minna Ala-Kyyny osana opinnäytetyötään. Tekijät olivat iloisia ja yllättyneitä testin suosiosta. ”Odotimme pariasataa kiinnostunutta, yli 600 mittausta osoitti että laajakaistan nopeus todella kiinnostaa ihmisiä”, Minna Ala-Kyyny kertoo. Asiasta on Kunigaskuluttajan toimituk sessa tekeillä juttu, joka on tulossa ulos televisiosta syksyn kuluessa. Yleisiä suunta viivoja voi kuitenkin paljastaa ennen rapor tin julkistamista. ”On tärkeä muistaa, että vertaamme mitattuja tuloksia operaattorin lupaamiin, kyse ei ole siitä missä on nopein yhteys ja kuka sen tarjoaa. Kaikki tämähän lähti liik keelle alkukeväästä, kun Viestintävirasto ärähti operaattoreille heidän harhaanjoh tavasta markkinoinnistaan. Sittemmin ope raattoreiden mainonta onkin vastannut paremmin lupauksia”, Ala-Kyyny sanoo. Mittauksissa selvisi, että usein pienem mät operaattorit pystyvät toteuttamaan lupauksensa paremmin kuin isot ja että kaikkein isoimmat erot todellisuuden ja lupauksien välillä on mobiililaajakaistoissa. Kotikoneen ja piuhojen tila merkitsee paljon Mittaus tehtiin Viestintäviraston hyväksy män Speedtestin avulla. ”Testi kertoo vain osatotuuden, sen het kisen tilanteen. Lisäksi tuloksiin vaikuttaa suuresti kotikoneen tila. Ohjeistimme tes taajat sulkemaan kaikki ylimääräiset ohjel mat ja osa noudattikin ohjeita, mutta esi merkiksi kotikaapeleiden kuntoon emme päässeet vaikuttamaan”, Ala-Kyyny selvittää. Testin jäljiltä myös hän itse siivosi oman kotikoneensa kaikesta ylimääräisestä. Koneen käytettävissä oleva muisti vaikuttaa isosti nettinopeuteen. ”Meillä koneen käyttäjiä on kolme ja taustalla pyörii paljon ihan tarpeettomia ohjelmia. Samoin tein automaattisen levyn uudelleenjärjestelyn.” Ala-Kyyny kehottaa kaikkia kiinnostunei ta seuraamaan syksyllä Kuningaskuluttajaa, ja sitä ennen voi netistä tutkia karttaa. ”Isosta kartasta näkee koko maan, mutta lähentämällä pääsee ihan yksityiskohtiin, yksittäisten testaajien tuloksiin ja kom mentteihin.” n Jos laajakaista on hidas •• tarkista kartalta lähimmät mitatut nopeudet ja operaattorit ja vertaa omaasi niihin •• siivoa tietokoneesi, muistin vähyys hidastaa nettikäyttöä huomattavasti •• tarkista kodin kaapelit, mahdollisesti myös taloyhtiön kaapelit •• sulje laajakaistaa käyttävät muut palvelut •• nettitikun käyttöön voi vaikuttaa metrinkin siirtymät eli etsi paras paikka •• vaihda operaattoria Mittauksissa selvisi, että usein pienemmät operaattorit pystyvät toteuttamaan lupauksensa paremmin kuin isot. http://kuningaskuluttaja.yle.fi TIETOA. 3 : 2012 | 11 JUURI NYT Tietoalan www-sivusto uudistui Sivuston haku ominaisuutta parannettiin ja etenkin valikkotoimintoa nykyaikaistettiin. 12 | TIETOA. 3 : 2012 K eskikesällä juuri ennen juhannusta Tietoalan toimihenkilöt ry:n www-sivusto sai uuden ilmeen. Ulkonäöllisesti suurin muutos tapahtui kun sinisen värin rinnalle tuotiin raikas vihreä. Sivus toon luotiin myös pieniä toiminnallisia muutoksia, jotka auttavat sisällön löytämisessä aiempaa parem min. Sivuston hakuominaisuutta parannettiin ja etenkin valikko-toimintoa nykyaikaistettiin. Uudis tuksella pyrittiin tekemään sivustosta käyttäjäystä vällisempi ja helppokäyttöisempi. Tiedotteisiin ja tapahtumiin saatiin uutta ilmettä lisäämällä kuvia, joita nyt sivustolla onkin entistä enemmän. Jäsenyys-osiosta löytyy tietoa jäsenyydes tä, muun muassa kuluvan vuoden jäsenmaksutiedot, luettelo jäseneduistamme sekä linkki jäsenedut.fipalvelun sivulle. Henkilöstöedustajille tarkoitetusta HED-osiosta löytyy muun muassa linkki HED-extraan sekä tietoa HED -koulutuksista. Työehtosopimus löy tyy edelleenkin sivuiltamme avattuna omiin lukuihin sa ja pdf-muodossa tulostamista varten. Seuraavaksi suunnitteilla on päivittää uusi ulkoa su ja sisältö myös HED-extraan, joka on henkilöstö edustajien oma extranet. Mitä sivustolta puuttuu? Kerro, miten mielestäsi onnistuimme uudistuksessa lähettämällä sähköpos tia osoitteeseen tiedotus[email protected]. n HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Yhdessä liikkeelle ja menoksi! Teksti ja kuvat: Milla Pennanen T oiset lähtevät työporukalla Jukolan viestiin, Naisten Kymppiin tai osallistuvat FirmaRockiin. Sitten he käyvät kalassa, teatte rissa ja konserteissa. Jotkut jopa lähtevät Ruotsin risteilylle ja rakentavat mäkiauton jälkeen oman robotin. Tämä kaikki on mahdollista työpaikalle perustettavan vapaaajantoiminnan avulla. Esimerkiksi Digia Finland Oy:n vapaa-ajanker ho OpenClub on toiminut jo yli kymmenen vuotta. OpenClubin alle on koottu kymmenittäin kerhoja, joilla jokaisella on oma vetäjänsä. ”Vaikka Digialla on toimipisteitä monella eri paikkakunnalla, se ei ole toiminnan esteenä. Meillä on esimerkiksi paikallisia kulttuurija palloilukerhoja, mutta pyrimme järjestämään välillä suurempia tapahtumia vaikka turnausten muodossa”, kertoo Digian OpenClubin puheenjohtaja Sami Haapanen. Toiminnan pyöriminen aktiivisesti on työntekijöiden itsensä vas tuulla. Varsinkin isommissa yrityksissä sen päävastuu kannattaakin rakentaa esimerkiksi sitä varten muodostetun hallituksen vastuul le, jonka tehtävänä on valvoa kerhojen toimintaa ja suunnitella budjetti. Sami Haapanen toimii Digia Finland Oy:n vapaaajankerhon puheenjohtajana. Yritykset voivat tukea k erhojensa toimintaa myön tämällä sille rahoitusta, jaka malla virike- tai kulttuurisete leitä tai esimerkiksi kustantamalla palloiluvuoroja tai välineitä. ”Yleensä työntekijät maksavat omavastuuosuuden riippuen tilai suuden luonteesta. Meillä vapaa-ajankerhon säännöt kieltävät esi merkiksi sen, että ravintola- ja juomakuluihin ei saa käyttää yrityk sen myöntämää rahoitusta”, Haapanen selventää. Tärkeintä vapaa-ajankerhoille on yhteishengen nostattaminen ja työyhteisön aktivoiminen. Lisäksi isossa yrityksessä tutustuu hel pommin ”oman kuutionsa” ulkopuolella työskenteleviin ihmisiin, kun osallistuu mukaan toimintaan. Vapaa-ajankerhon perustaminen Kannattaa aloittaa pienestä: mieti mikä sinua kiinnostaa ja kokoa samanmielisistä ryhmä. Päättäkää kuka on kerhon vastuuhenkilö ja suunnitelkaa kerhon toiminta esimerkiksi kalenterivuosi kerrallaan. Hyvä suunnitelma ja aktiivinen ryhmä voi edesauttaa yritystä myön tämään toiminnalle rahoituksen. Tutustu ja kysele muiden yritysten tavasta pyörittää vapaa-ajan toimintaa. Pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Yrityksille on suunnattu useita firmaliigoja esimerkiksi jalkapal lon, salibandyn ja suunnistuksen osalta. Pelkästään yrityksille on perustettu FirmaRockin lisäksi myös FirmaKuoro-kilpailu. Myös eri laiset haasteet, kuten painonpudotus tai kunnonkohottaminen voivat kuulua vapaa-ajankerhon toimintaan. Sinä päätät! n TIETOA. 3 : 2012 | 13 TAPAHTUMAT Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallitus kokoontui Berliiniin syysseminaariin 15.–17.8.2012. Kolmipäiväisen seminaarin aikana käsiteltiin ajankohtaisia aiheita ja tehtiin valmistelevia töitä syyskokoukseen 17.11., siihen kuului muun muassa toimintasuunnitelman ja budjetin rakentaminen ensi vuodelle. 14 | TIETOA. 3 : 2012 Berliini TIETOA. 3 : 2012 | 15 TYÖELÄMÄ Osaaminen näkyväksi Teksti: TJS Opintokeskus O man osaamisen ajatteleminen ja sen tekeminen näkyväksi alkavat olla arki päivää. Osaamista käsitellään työnha kutilanteissa, kehityskeskusteluissa, opis kelujen yhteydessä ja suunniteltaessa töitä työpaikalla. Työssä kertynyt osaaminen voi hyödyttää järjestön jäsentä monin tavoin. TJS Opintokeskus julkaisi kesällä 2012 aiheesta uuden opaskirjan. Muuttuva työura Muutokset työuran suunnassa voivat käyn nistyä pienistä kimmokkeista. Työpaikoilla saatetaan kokeilla uudenlaista työnjakoa, ja pian työntekijät löytävät itsensä asiantunti jatehtävistä, joita eivät olleet alun perin itselleen suunnitelleet. Työurat monipuolis tuvat myös ammatinvaihdosten ja uudel leen kouluttautumisten myötä. Aiemmin urasuunnittelu miellettiin lähinnä toimitusjohtajien asiaksi. Oman työ uran muutosten pohtiminen koskettaa nyt kuitenkin meistä useimpia ja yksi työuran rakentumisen peruskivistä on osaaminen. Osaamista voidaan kirjata työpaikalla esimerkiksi kehityskeskusteluiden muistioi hin tai osaamisrekisteriin. Niiden avulla on helppo tuottaa osaamisesta todistus vaik kapa oppilaitokseen pyrkimistä varten. Työ tuottaa osaamista Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen perustuu työn sisältöjen huolelliseen kuvaamiseen. Millaisista tehtävistä työ koostuu? Onko työ suorittavaa vai sovelta vaa? Miten yksityiskohtaisina ohjeet ja teh tävänannot saadaan? Kuinka paljon työ vaa tii tehtäväsisältöjen ja oman osaamisen kehittämistä? Selkeitä mitta-asteikkoja on vaikea muodostaa, toisaalta myös osaami sen kertyminen työssä tapahtuu pikemmin kin hitaasti liukumalla kuin selkeinä hyppä yksinä. Osaaminen arvioituu aina myös suh teessa ammattialaan: ilmaisu ”hyvät 16 | TIETOA. 3 : 2012 vuorovaikutustaidot” voi ja saa tarkoittaa eri asioita logistiikan kuin sosiaali- ja terveysalalla. Osaamista tunnistettaessa ja arvioitaes sa hyvä kysymys on esimerkiksi juuri se, miten paljon työntekijä joutuu itse suunnit telemaan omaa työtään. Kyky suunnitella kertoo työntekijän taidosta osata ottaa asi oista selvää, työn sisältöjen ymmärtämises tä ja sen oivaltamisesta, miten oma työ liit tyy työpaikan toiminnan kokonaisuuteen. Muita hyviä kysymyksiä ovat esimerkiksi se, millaisia ongelmia joutuu työssään ratkai semaan, millaista vuorovaikutusta työ vaatii ja millaisia työvälineitä työssä on täytynyt osata käyttää. Tunnistaminen voi olla vaikeaa – apua saa liitosta Eräs haaste osaamisen tunnistamiselle ovat tunnesyyt. Käsitys omasta osaamises ta syntyy saadun palautteen pohjalta. Jos työpaikan ilmapiiri on huono tai palautetta ei saa, käsitys omasta osaamisesta voi jää dä heikoksi, vaikka osaaminen olisi todelli suudessa kunnossa. Tällöin olisi tärkeää osata kiinnittää huomiota siihen, miten työt sujuvat ja millaisia tuloksia saa, koska tulokset ovat todellisia silloinkin, kun palaute on vääristynyttä. Mikäli oman osaamisen tunnistaminen tuntuu vaikealta, liiton toimistosta voi tilata maksutta TJS Opintokeskuksen valmistaman oppaan Osaaminen näkyväksi työtodistuk seen. Yhteistyössä TJS:n kanssa on myös mahdollista järjestää jäsenilta, jossa harjoi tellaan oman osaamisen tunnistamista. TJS Opintokeskus on Akavan ja STTK:n yhteinen oppilaitos, joka tukee toiminnallaan Akavan ja STTK:n liittojen koulutustoimintaa. Tukea jäsenille työelämässä Osaaminen näkyväksi työtodistukseen -jul kaisu on osa ESR-hanketta nimeltä Unelmia uudesta työstä. Hankkeen avulla toimihenki löjärjestöt tukevat muussa kuin toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevia jäse niä. Työssä hankitun osaamisen tunnistami sen välineet palvelevat tietysti kaikkia työs säkäyviä jäseniä, mutta lyhyitä työsuhteita tekevät ja itsensä työllistävät hakevat töitä usein, mikä johtaa siihen, että oman osaami sen osoittamiseen on kiinnostusta. Hankkeessa on tuotettu selvitys jousto turvan käyttökokemuksista (Vaherjoki 2011) sekä fysioterapeuttien työmarkkinatilan teesta (Leinikki 2012). Tekeillä ovat myös tutkimukset tekijänoikeuksista luovilla aloil la (Järvilehto) sekä tuntiopettajien sosioe motionaalisista taidoista (Hankala). Hank keessa on toteutettu seminaari pätkätyöhön liittyvistä kysymyksistä, luento- ja keskuste lutilaisuuksia sekä vierailuja oppilaitoksissa. Lisäksi hanke on tuottanut materiaalia pät kätyöläisten käyttöön, materiaali on luetta vissa TJS Opintokeskuksen verkkosivuilla osoitteessa http://www.tjs-opintokeskus.fi/ aineistot/parjataan_patkissa Toimihenkilöjärjestöt palvelevat jäseni ään tuottamalla kotisivuilleen hyödyllistä tietoa työntekijöiden oikeuksista, työllisty misestä, työturvallisuudesta ja palkkakehi tyksestä. Erinomainen työelämätietouden lähde on mm. http://www.tyoelamaan.fisivusto. Lähdössä opiskelemaan? – Hyödynnä hyväksi lukemisen mahdollisuus Osassa ammatteja on enemmän sääntö kuin poikkeus, että omaa osaamista täydenne tään jatkuvasti pidemmillä ja lyhyemmillä täydennyskoulutuksilla. Osa oppilaitoksista on tehnyt pitkällistä kehittämistyötä täy dennys- ja uudelleenkouluttautujien palve lemiseksi. Käytössä on mahdollisuuksia hyväksi lukea työssä hankittua osaamista ja räätälöidä oppimissuunnitelma omien tar peiden mukaiseksi. Nämä mahdollisuudet TYÖELÄMÄ jäävät kuitenkin hyödyntämättä, jollei työn tekijä tule niitä ajatelleeksi. Seuraavassa on joitakin vinkkejä koulutukseen lähtijälle. 1. Tutustu huolellisesti tulevaan opetus suunnitelmaan. Siinä on kuvattuna, mil laista osaamista sinulla on sitten, kun opinnot on suoritettu. Onko seassa osaa misia, jotka sinulla mielestäsi jo on? Täl löin voit pyytää työpaikalla esimieheltä todistuksen, että olet jo tehnyt (kuinka pitkään) työtehtäviä, joissa olet jo osoit tanut kyseistä osaamista (kuvaamalla tehtävien sisältö). 2. Oletko vaihtamassa alaa? Monet oppilai tokset kiinnittävät oppilasvalinnassa huomiota siihen, onko opiskelijalla rea listista käsitystä opiskeltavan alan töiden sisällöstä ja siihen onko hänellä kiinnos tusta tai taipumuksia alalle. Jos aiempi työkokemuksesi on muualta, voiko joku, joka tuntee sinut, antaa lausunnon taipu muksistasi? Jos tulevalla ammatti-alalla si arvostetaan esimerkiksi hyviä ihmis suhdetaitoja, voitko saada lausunnon kyvystäsi tulla ihmisten kanssa toimeen vaikkapa oman yhdistyksen hallituksen jäseneltä tai naapurilta? Lausuntojen ei ole pakko olla työelämästä. 3. Osaamisen hyväksi lukeminen tehdään yleensä aina heti opintojen alussa. Jos oivallat vasta opintojen edistyttyä, että sinulla olisikin ollut osaamista, joka olisi kannattanut huomioida, kerro, että olet vasta nyt ymmärtänyt, mistä on kyse ja kysy voidaanko asiaan palata. Esimies todistuksen antajana Monella työpaikalla on totuttu kirjoittamaan hyvin pelkistettyjä työtodistuksia. Niissä on lähinnä maininta mistä mihin on työsken nellyt talossa ja millä nimikkeellä. Työnteki jän pyyntö saada työtodistus osaamises taan voi uutena haasteena herättää esimie hessä kysymyksiä vastuusta. Voiko esimies kirjoittaa todistuksen työntekijän osaami sesta? Entä jos työntekijän osaaminen on heikkoa, voiko kirjoittaa todistuksen, ettei henkilö osaa jotakin? Millainen näyttö osaa misesta pitää olla ja voiko todistuksesta joutua jotenkin vastuuseen? Esimies voi aina kirjoittaa todistuksen, jossa kuvataan, millaisia työtehtäviä työnte kijä on tehnyt. Monesti tämä riittääkin osaa mista kuvaavan työtodistuksen ydinsisällök si. Jos työtehtävien sisältö on kuvattu tar kasti ja yksilöiden ja esimies todistaa, että henkilö on näitä tehtäviä tehnyt tietyn ajan, tämä riittää näytöksi osaamisesta. Jos todistus tarvitaan jotakin tiettyä tutkintoa varten, kannattaa pyytää työntekijää tuo maan tutkinnon sisältökuvaus, johon työ tehtävien sisältöä voi verrata. Se auttaa hahmottamaan, mikä on se osaaminen, jon ka hyväksi lukemista työntekijä hakee. Osaamista kuvaavaa työtodistusta ei voi kirjoittaa, mikäli työntekijän osaamisessa on vakavia puutteita. Esimies voi toki todis taa siitä, että työntekijän työtehtävät ovat muuttuneet aiheuttaen näin kouluttautu mistarvetta, tai että työntekijällä olisi mah dollisuus saada suurempaa palkkaa, mikäli hänellä olisi jokin tietty tutkinto. Todistuk sen sijaan voi myös tarjoutua kirjoittamaan vaikkapa lausunnon. Lausuntoja kirjoite taan usein koskien havaittua soveltuvuutta alalle tai osoitettua motivoituneisuutta tie tyn alan tehtäviin. Niistä voi olla merkittävää apua opiskelupaikkaa tavoiteltaessa. Ihmiset vaihtavat aika ajoin työpaikkaa ja esimiehellä voi olla käsissään ongelma, mikäli hän on itse uusi talossa, eikä oikeasti ole ehtinyt perehtyä siihen, mitä työntekijä on työssään tehnyt ja millaista osaamista osoittanut. Joskus asiantuntijatyöntekijän työtehtävät saattavat myös olla niin pitkälle erikoistuneita, ettei esimies oikeastaan tie dä, mitä työntekijän osaamiseen kuuluu. Tällöin kannattaa miettiä, löytyykö työpai kalta joku, joka tuntisi asiaa paremmin. Monesti saman työyksikön työntekijät osaa vat vaivatta tunnistaa kaikkien muiden osaamista, paitsi omaansa. Kannattaa myös tarkistaa, olisiko vaikkapa asiakaspalauttei ta käytettävissä. Uusikin esimies pystyy kir joittamaan todistuksen siitä, että työnteki jän kollegat/asiakkaat ovat antaneet tämän (jostakin) osaamisesta lausunnon, jossa sanotaan seuraavaa. Monesti tällainen työ todistus on oppilaitoksessa arvokkaampi kuin pelkkä esimiehen arvio, sillä esimiehen arvio on vain yhden henkilön näkemys, kun taas kollegoiden ja asiakkaiden koottu lau sunto on monen henkilön näkemys ja siten luotettavamman tuntuinen. n Inka Ukkola Työssä hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen koskettavat jatkuvasti aina vain suurempaa joukkoa työssäkäyvistä. Oman osaamisen näkyväksi tekemistä tarvitaan tietysti työnhaussa, mutta aihe voi tulla ajankohtaiseksi muustakin syystä. Työssä hankittua osaamista luetaan hyväksi hakeuduttaessa koulutukseen ja sitä pitää usein miettiä valmistauduttaessa palkkauksen arviointikeskusteluun. Osaaminen näkyväksi työtodistukseen Tässä oppaassa on kolme osaa. Niistä ensimmäinen neuvoo, miten työntekijän työssä hankittua osaamista voidaan tunnistaa ja dokumentoida oppilaitoksessa tapahtuvaa hyväksi lukemista varten. Luku sisältää omat ohjeet työntekijälle ja hänen esimiehelleen sekä omat ohjeet oppilaitoksen edustajalle. Oppaan toinen osa valmentaa työntekijää ja esimiestä laatimaan osaamisperustainen työtodistus työpaikan vaihtajalle. Oppaasta löytyvät erilliset ohjeet työntekijälle ja esimiehelle. Kolmas osa käsittelee osaamisen tunnistamista palkkauksen arviointikeskusteluja varten. Opas on valmistunut osana Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Unelmia uudesta työstä -hanketta. ISBN 978-952-509-121-2 TIETOA. 3 : 2012 | 17 TIETOALA TIEDOTTAA Tietoalan toimihenkilöt ry:n syyskokous 17.11.2012 Tietoalan toimihenkilöt ry:n jäsenet kutsutaan yhdistyksen sääntö määräiseen syyskokoukseen lauantaina 17.11.2012. Paikka: Katajanokan Kasino, Laivastokatu 1, 00160 Helsinki Ennen kokousta tarjotaan lounas ennakkoon ilmoittautuneille klo 12 alkaen. Kokous alkaa klo 13 ja päättyy noin klo 16. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Käsiteltävänä on mm. puheenjohtajan ja hallituksen valinta kaudelle 2013–2014. Henkilö valintoja varten kokouksessa valitaan erillinen vaalivaliokunta. Kokouksen esityslista tulee luettavaksi lähempänä kokousta Tietoalan www-sivuille. Tietoala korvaa kohtuulliset matkakulut syyskokoukseen laskua vas taan tilaisuuden jälkeen. Kokouksen matkakuluja koskeva Tietoalan toimihenkilöiden Matkustusohje on luettavissa ilmoittautumisen yhteydessä. Talven mökkihaku Jätä oma mökkihakemuksesi 8.10.2012 mennessä Tietoalan verkkosivuilla. Mökkejä on tarjolla Kolilta, Messilästä, Punkaharjulta ja kaksi mökkiä Leviltä. Mökkejä voi hakea vain Tietoalan toimihenkilöiden jäsenet. Lisätietoja osoit teessa www.tietoala.fi tai www.facebook.com/Tietoala. Myös UIL:n mökit ovat Tietoalan jäsenten haettavissa, kannattaa tutustua niihin www.uil.fi-osoitteessa. Pikkujoulureissu Samana iltana alkaa Tietoalan pikkujouluristeily Tallin naan. Syyskokoukseen osallistujille järjestetään tar vittaessa yhteiskuljetus Katajanokan kasinolta LänsiSatamaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset myös yhteiskuljetukseen, webissä www.tietoala.fi. Tietoalan toimihenkilöt ry:n tapahtumavaliokunta järjesti vuonna 2012 useita tapahtumia, kuten jäsenhintaisia lippuja konsertteihin ja festivaaleille sekä perhepäivä eri huvipuistoissa. Syksyllä on vielä tulossa oopperamatka Tallinnaan, minne myös suun nataan pikkujoulumatkalle. Tapahtumavaliokunta kaipaa nyt lisää vinkkejä jäseniä kiinnostavista tapahtumista ja palautetta menneen vuoden tilai suuksista. Toiveita ja ideoita voi ehdottaa sähköpos tilla osoitteeseen [email protected]. Kaikista tulevista tapahtumista tulee ilmoitus www.tietoala.fi -osoitteeseen, Facebookiin ja jäsenille jaettavan Tietoa-lehden tapahtumakalenteriin. HUOM! Keväällä 2013 järjestetään jälleen jäsen matka ulkomaille. Vinkkaa sähköpostilla tapahtuma valiokuntaa kiinnostavista kohteista tai laita ehdo tuksesi Tietoalan Facebook-sivulle. Nähdään taas! 18 | TIETOA. 3 : 2012 TAPAHTUMAT Jäsenyys kannattaa – liity nyt ja voit voittaa iPadin P idämme tietotekniikan palvelualalla toimivien puolta tiukoissakin tilan teissa: kun työttömyys uhkaa tai työpaikallasi tarvitaan apua sopimusasioissa. Toimimme Uuden Insinööriliiton alai suudessa ja neuvottelemme alan yleissitovan työehtosopimuksen, jossa määritellään työeh tojen minimitaso. Tarjoamme myös monipuolisia jäsenetuja ja yhteistä toimintaa. Olet tietoalan toimihenkilö, jos työskentelet tietotekniikan palvelualalla: yrityksessä, joka tuottaa ohjelmistoja, tarjoaa tietotek niikan käyttämiseen liittyviä palveluja, konsultointia, tietokantapalveluita tai sisällön tuotantoa. Kaikkien vuoden loppuun mennessä liittyvien kesken arvomme Applen 32GB iPadin. Liittyä voi täyttämällä lomakkeen osoitteessa www.tietoala.fi/jasenyys tai pyytämällä se työpaikan luottamusmieheltä. Terveisiä kesätapahtumasta: Teksti: Mika Untolehto, tapahtumavastaava SpeedParty 2012 One Mile Challenge, Joensuu S peedParty 2012 One Mile Challenge 10-vuotis juhla-ajo pidet tiin 7.7.2012 Joensuun lentokentällä. Sää suosi jälleen kerran paikalle saapunutta yleisöä ja kuljettajia autoineen. Tosin kentällä olleen lentokoneen lähtö myöhästytti tilaisuuden alkua noin 45 minuuttia, sillä lennonjohto kielsi minkäänlaisen liik kumisen kiitoteillä ennen kello 11.00. Lopulta homma saatiin käyntiin ja ensimmäinen auto pääsi aja maan kolme varttia myöhässä. Tapahtuman ideanahan on päästä pienellä korvauksella kokeilemaan suljetulla alueella laillisesti pal jon auto saavuttaa huippunopeutta mailin m atkalla. Sponsorien näyttelyosasto keräsi paljon katsojia ja esillä olleet lentokoneet tuntuivat kiinnostavan yleisöä kovasti. Myös Tietoalan toimihenkilöt ry oli mukana sponsoroimassa tapahtumaa ja järjesti kaikille jäsenille ilmaisen sisäänpääsyn. Paikalla ensimmäistä kertaa ollut pomppulinna näytti olevan kovassa suosiossa perheen pienempien keskuudessa. Tulevaisuu dessa tapahtuma-alueelle pyritään järjestämään enemmänkin muu ta nähtävää ja aktiviteettia, jotta mielenkiinto säilyisi koko tapahtu man ajan. Päivän kovimman lukeman 327,8 km/h ajoi parin vuoden takaa tuttu musta Corvette C5, joka jäi tosin omasta tänä vuonna ajetusta ennätyksestään. Viime vuoden ennätys oli 344,1 km/h ja 350 km/h jäi siis tänä vuonna myös rikkomatta. Toiseksi tuli jo viime vuonna maagisen kahden sadan mailin lop punopeuden rikkonut punainen Mk3-mallinen Toyota Supra nopeu della 326,2 km/h. Päivän nopeimman auton ero toiseen oli siis todel la pieni: 1,6 km/h. Päivän ehkä kovimmasta yllätyksestä vastasi Nissan 300ZX TT nopeudella 314,2 km/h. Tällä tuli kolmas sija kokonaiskilpailussa. Päivän nopein 4WD-auto oli C4 mallinen Audi 100 tuloksella 304 km/h. Tästä kun laskee varovaisesti 4WD:n viemää tehohävikkiä, niin 300 km/h ylitys on hatun noston arvoinen suoritus! Väliajalla näytösajona Jorma Karjalainen aka Super-Jorma ENI10-teamistä kävi ajamassa moottoripyörällä vajaan 400 km/h nopeuden. Ajosuoritusta haittasi sama kova sivutuuli kuin viikko sit ten EM-mestaruus nopeusennätystehtailussa. Erityismaininnan ansaitsee myös vuoden 1965 Chevrolet Corvet te C2, joka veti tauluun sellaiset lukemat, että moni tutkan takana hieraisi silmiään: 289,5 km/h! Kyllä vanhuskin osaa kulkea vielä aivan uskomattoman hienosti!n TIETOA. 3 : 2012 | 19 Tietoa. Seuraava lehti ilmestyy joulukuussa Uuden Insinööriliiton lehden välissä. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Tiina Sandberg Nina Räsänen Minna Anttonen Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Kansi: Galerie Art 130 g Sisäsivut: Solaris brite matta 65 g Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 Luitko jo lehden? Vie se työpaikalle kollegalle tai kahvihuoneen pöydälle ja vinkkaa samalla uusille jäsenille suunnatusta kilpailusta!