Tietoa/2012/1Luottamuksen rakentajat
Tietoa. TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 12 UIL:n palvelut ja jäsenedut esittelyssä. Mikä on yleisin jäsenpalvelusta kysyttävä kysymys? 16 alan Tietotekniikan palvelu työehtosopimus 10 1 : 2012 3 9.11.2011 – 31.10.201 Tietotekniikan palve lualan työehtosopimus on yleissitova. Mitä kaikkea se sisältää? Luottamuksen rakentajat Muista ilmoittautua Tietoalan toimihenkilöiden kevätkokoukseen! Katso tarkemmat tiedot takakannesta, tule ja osallistu. Uusi vuosi, uusi tilanne PUHEENJOHTAJALTA 1:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA 15 Hyvä työergonomia auttaa jaksamaan paremmin töissä. Lue miten voit vaikuttaa siihen itse. 3 Uusi vuosi, uusi tilanne 4 Työn tekemisen ehdot 5 Mihin it-ala on menossa? 6 Tietoalan hallitus kaudelle 2012 9 Tiukka, mutta rauhallinen luottamuksen rakentaja 10 Meidänkin työpaikalle luottamusmies? 11 Luottamusmieskoulutus 12 UIL palvelee: äänitorvi – edunvalvoja – asiantuntija 15 Ergonomia kuntoon työpaikalla 16 Pysyvä työvoiman tarve edellyttää toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten käyttämistä 18 Kevätkokous 21.4.2012 18 Tulevaisuuden IT-strategiasi 19 Kesän mökkihaku on nyt käynnissä 19 Tapahtumakalenteri 2012 5 6 16 Nouseeko Nokia vielä takaisin nousujohteiselle uralle vai vie kö se pikkuhiljaa toimintonsa pois Suomesta ja kuittaa oman yhteiskuntavastuunsa tuhdeil la irtisanomispaketeilla? Tietoalan toimihenkilöiden hal litukseen valittiin taas muuta ma uusi jäsen kaksivuotiskau delle. Tässä lehdessä on koko hallitus esittelyssä. Määräaikaiset työsuhteet ovat nousseet tietoalalla suureksi puheenaiheeksi. Tietoalan laki mies esittelee muutaman tuo reen oikeustapauksen. 2 | TIETOA. 1 : 2012 Tietoalan toimihenkilöiden toiminnassa on lyhyessä ajassa tapahtu nut paljon suuria muutoksia ja nyt on aika palata normaaliin jatku vaan muutokseen. Tällä tarkoitan sitä, että nyt kun siirtymisemme Uusi Insinööriliitto UIL ry:hyn on tapahtunut ja alalle on solmittu uusi kaksivuotinen raamisopimuksen mukainen työehtosopimus, meidän pitää keskittyä työpaikkatasoiseen edunvalvontaan ja jäsentemme auttamiseen. Alamme asiakkaiden oman henkilökunnan vähennykset vaikuttavat suoraan ja välillisesti monen yrityksen toimintaan ja siten myös näiden yritysten henkilökuntaan. Samoin tuotannon siirtoja ulkomaille on tapahtunut jo pitempään. Näiden molempien syiden takia irtisanomisia ja lomautuksia on ollut alallamme yritysten pyr kiessä sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Ikävää tässä sopeuttami sessa ja tuloksen teossa on se, että se aina kohdentuu työntekijöihin. Onkin erittäin tärkeää, että meillä on osaava ja hyvin tehtävistään perillä oleva luottamusmiesverkosto. Tavoitteena täytyy olla, että kaikilla työpaikoilla on valittu luottamusmies ja että näille valituille luottamusmiehille tarjotaan mahdollisuuksia kouluttautua tehtäviin sä ja että he saavat työhönsä liitosta tarvitsemaansa tukea. Uuden luottamusmiehen on erittäin vaikea yksin yrittää selviytyä tehtävis sään. Hän on ensimmäinen henkilö, jolta jäsenet kysyvät neuvoja ja apua sitä tarvitessaan. Häneen profiloituu paikallisesti koko alan edunvalvonta ja hän on myös se, johon liitto jäsenilleen profiloituu. Jatkuvasti lisääntyvä paikallinen sopiminen lisää myös vaatimuksia luottamusmiesten osaamiselle. Heidän täytyy pystyä neuvottele maan työnantajien kanssa hyvinkin moninaisissa tilanteissa. Tietoalan jäsenen on tärkeää tietää, että tarvitessaan apua hän voi ottaa yhteyttä henkilöstön edustajiinsa tai liittoonsa. Me jokainen olemme elämäntilanteessamme ainutkertaisia ja jokaisella meillä on erilaisia asioita, joihin tarvitsemme vastauksia. Kukaan ei osaa ja pys ty vastaamaan niihin kaikkiin, mutta parhaamme mukaan pyrimme auttamaan oikean tiedon löytämisessä. Ammattiyhdistysliike on vain jäseniään varten. Sen tarkoitus on joukkovoimalla ajaa meidän kaik kien yhteistä etuamme. Tässä hetkessä se on tärkeää muistaa, kun työelämässä ja arvomaailmassa on tapahtumassa arvojen kovene mista. Enää ei olla valmiita jakamaan entiseen tapaan yrityksen tulosta työntekijöiden ja omistajien kesken, vaan mieliala tuntuu olevan, että kaiken hyvän pitäisi sataa omistajien laariin. Myöskään työn arvostus ei ole enää samaa kuin aiemmin. Toisia tehtäviä pidetään arvokkaampina kuin toisia aivan eri lailla kuin aiemmin. Sekin koetaan oikeutetuksi, että samasta työstä ei tarvitsisi maksaa samaa palkkaa kaikille, vaan jokaiselle voidaan aivan hyvin maksaa eri palkkaa ja palkkojen erot voivat olla todella suuria. Pienemmästä palkasta vaan jää talolle enemmän ja sillä siisti. Tämä tilanne on työntekijöille erit täin epäoikeudenmukainen. Työntekijä joka on esimerkiksi laman ai kaan tullut töihin, ei parempinakaan aikoina saa tasokorotusta palk kaansa, vaikka uusien henkilöiden rekrytoinnissa joudutaan anta maan parempi aloituspalkka. Tällä tavoin syntyneet palkkaerot eivät välttämättä koskaan tasoitu, vaan eriarvoisuus jatkuu läpi työuran. Suomessa ei ole minimipalkkalakia ja jollemme me itse järjestäyty mällä pidä huolta siitä, että alallamme maksetaan työhön ja koulu tukseen nähden kohtuullista palkkaa, niin kukaan muu ei meidän puolestamme sitä tee. Sama koskee myös muita työsuhteen ehtoja. Työnantajat kokevat hyvin yleisesti maksamansa kännykän ja puhelu jen oikeuttavan, että työntekijälle voidaan soittaa koska tahansa ilman erillistä korvausta, kun tarvitsee tehdä vain joku ”pikkujuttu”. Matka-aikahan on ollut alallamme jo pitkään kiistakapula, joka pitäisi myös saada ratkaistua työntekijöitä tyydyttävällä tavalla. Ei voi lähteä siitä, että matkustaminen on aina työntekijälle pelkkä ilo ja siksi sitä ei tarvitse laskea työajaksi. Kuten jo edellä esittämieni esimerkkien pohjalta voi havaita, ovat meille kaikki jäsenet arvokkaita ja kaikkien jäsenten etujen ajaminen on jo peruskysymys. Tätä varten me vaihdoimme syksyllä keskusliit toa, koska oikeasti uskomme pystyvämme UIL:ssä isomman liiton tuella ajamaan paremmin jäsentemme etuja. Tämä oli itse asiassa jo nähtävissä syksyn työehtosopimusneuvotteluissa, kun jouduimme yhdessä YTN:n kanssa antamaan alalle useammankin lakkovaroituk sen ja jopa lakkoilemaan joillakin työpaikoilla ennen sopimukseen pääsemistä. Tämän toimen vaikuttavuus oli aivan eri luokkaa kuin mitä Tietoala yksin olisi saanut aikaiseksi Erton jäsenjärjestönä, vaikka koko ajan olemme olleet jäsenmäärältään tietoalan suurin ammattiyhdistys. Tietoala on tietotekniikan palvelualan ehdottomas ti isoin tekijä ja alamme henkilöstön edustajissa edustavuutemme on vieläkin vahvempi. Syksyn muuttuneissa sopimuskuvioissa Erto ja Pro yrittivät esittää, ettei sopimuksemme ole yleissitova, mutta tähän tuli lopullinen niitti kun yleissitovuuden vahvistamislautakunta 9.2.2012 antoi päätöksen, jolla se vahvisti Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen yleissitovaksi. Tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin ja kehittää yhdessä työolojamme. Kevättä toivottaen, Esa Koskinen Tietoalan Toimihenkilöt ry puheenjohtaja TIETOA. 1 : 2012 | 3 JUURI NYT JUURI NYT Työn tekemisen ehdot Mihin it-ala on menossa? Teksti: Minna Anttonen Tietotekniikan palvelualan työehtosopimus 9.11.2011 – 31.10.2013 T yöehtosopimus on ns. pakottava. Tämä tarkoittaa sitä, että työsopimuksessa ei voida sopia työntekijän kannalta huo nommista ehdoista, ellei tällaista erikseen TES:ssa mainita. Työntekijä ei esimerkiksi voi sopia tulevansa töihin pienemmällä palkalla kuin työehtosopimuksen 6 § vähimmäispalk kataulukossa on määrätty. Sen sijaan työn tekijä voi työsopimuksessa sitoutua omalta puoleltaan esimerkiksi kolmen kuukauden irtisanoutumisaikaan, vaikka se TES:n mu kaan olisi vain kaksi viikkoa tai kuukausi (TES, Liite 7). Työaikaa koskevista TES:n määräyksistä ylitöitä koskevat määräykset vaikuttavat ensi lukemalta hyvin monimutkaisilta. Sitä ne ovatkin. Tietoalan TES:ssa on sovittu la kia l yhyemmistä työajoista. Siitä juontuu termi ”lisätyö”, jolla tarkoitetaan TES:n säännöllisen enimmäistyöajan (7,5 h päi vässä ja 37,5 h viikossa) ja pisimmän lain mukaisen säännöllisen työajan (8 h päiväs sä ja 40 h viikossa) välillä tehtävää työtä. Tästä lisätyöstä maksetaan 50 %:lla koro 4 | TIETOA. 1 : 2012 tettu palkka. Vasta tämän lisätyön tultua täyteen alkaa ylitöiden laskenta. Ylitöitä tehdessä kannattaa huomioida viikoittaista vapaa-aikaa eli viikkolepoa kos keva määräys (13 §). Jos viikonloppuna te kee ylitöitä ja viikkolepo jää lyhyemmäksi kuin 35 tuntia, on työntekijällä oikeus saada korvauksena menetetystä viikkolevosta va paata yhtä pitkä aika kuin hän vapaapäivänä käytti työn tekemiseen. Saamatta jääneen viikkolevon voi korvata myös rahalla, jos työntekijä siihen suostuu. Korvaus on yksin kertainen tuntipalkka työhön vapaa-aikana käytetyiltä tunneilta. Melko vähäiselle huomiolle tietoalan työntekijöiden keskuudessa on jäänyt mää räys puhelinsoittokorvauksesta (15 §). Jos työntekijä vastaa vapaa-aikanaan työpuhe luun, on hänellä oikeus saada tästä korvaus. Puhelinsoittokorvausta ei kuitenkaan mak seta, jos kyseessä on ns. hälytyskutsu, jonka perusteella tehdään hälytystyötä (16 §). Puhelinsoittokorvaus tulee puhelusta, jon ka aikana mahdollinen ongelma ratkaistaan. Varallaolon (14 §) aikana tulleesta kutsusta työhön ei tule puhelinsoittokorvausta eikä hälytysrahaa. Jos työntekijä on epähuomiossa sopinut jostain työehdosta työehtosopimusta huo nommin, on työsopimus tältä osin pätemä tön ja työntekijällä on oikeus vaatia sen oi kaisemista. Jos palkka on ollut TES:n määrit telemää tehtäväryhmän ja vaatimustason mukaista vähimmäispalkkaa pienempi, voi työntekijä saada palkkaan oikaisun myös takautuvasti. Paikallisella eli yrityskohtaisella sopi muksella voidaan joistakin TES:n määräyk sistä sopia toisin (25 §). Tällaisen sopimuk sen työntekijöiden puolesta tekee luotta musmies. Tietoalan TES:n mukaan voidaan sopia toisin esimerkiksi varallaolosta tai pu helinsoittokorvauksista. Luottamusmiehen ei kuitenkaan tulisi suostua sopimaan työ ehdoista huonommin kuin TES:ssa on määri telty. Paremmin saa aina sopia. Tietotekniikan palvelualan työehtosopi muksen pääset lukemaan esimerkiksi sivulta www.tietoala.fi/tyoehtosopimus. Jos työntekijä vastaa vapaaaikanaan työpuheluun, on hänellä oikeus saada tästä korvaus. okia julkaisi vuosi sitten strategia muutoksensa, jonka yhteydessä Nokian toimitusjohtaja Steven Elop tuli ohimennen haukkuneeksi yhtiönsä par haiten markkinoilla pärjänneet Symbianpohjaiset puhelimensa vanhentuneeksi tekniikaksi Nokian suuntautuessa Windowspuhelimiin Microsoft yhteistyön vauhditta mana. Uuden strategian taitamaton lansee raaminen syöksi Nokian alamäkeen ja irti sanomisiin. Samalla se syöksi myös Suomen it-alan rajuun rakennemuutokseen. Nokian mobiilipuolen alihankintafirmat, muun muassa Digia ja Ixonos, joutuivat raskaa seen irtisanomiskierteeseen. Syksyllä Nokia ulkoisti 1 200 työntekijää Accenturelle ja samalla tuo väki tuli tieto tekniikan palvelualan piiriin. Tilanne näytti tuolloin siirtyneiden työntekijöiden osalta lupaavalta. Valitettavasti Nokian bisnesten alamäki on jatkunut ja yhtiö on jatkanut irtisanomisia myös verkkoyhtiössään Nokia Siemens Networksissä. Nokian alamäki on heijastunut muuhunkin alihankintaan tieto tekniikan palvelualan yrityksissä ja uusia yt-neuvotteluita irtisanomisineen on putkahtanut julkisuuteen. Nokian hiipuvan kysynnän takia Accenturella on myös tullut ongelmia ja parhaillaan yhtiössä on meneil lään menettely, jossa osalle Nokialta siirty neistä työntekijöistä tarjotaan ns. työsuh teen päättämispakettia. Nokia on ollut Suomen kruununjalokivi ja se on ollut merkittävä talouden veturi, joka on itse työllistänyt kymmeniätuhansia ihmi siä niin omassa yhtiössään kuin alihankinta yrityksissä. Nyt tuo veturi on yskinyt pahasti ja myös aiheuttanut kovan turbulenssin Suomen it-alan yrityksissä, joista jo muu tenkin siirretään työtä Intiaan ja muihin halvemman työvoiman maihin. Mihin Suomen it-ala on menossa? Nou seeko Nokia vielä takaisin nousujohteiselle uralle vai viekö se pikkuhiljaa toimintonsa pois Suomesta ja kuittaa oman yhteiskunta vastuunsa tuhdeilla irtisanomispaketeilla? Pystyvätkö jo hyvään nousuun päässeet pe lifirmat, kuten Angry Birds -pelistä tunnettu ja helmikuussa Barcelonan mobiilitapahtu massa palkittu Rovio, paikkaamaan Nokian jättämän aukon it-alan työllistäjänä? Nokia kin palkittiin Barcelonassa, mutta paras pe ruspuhelin -sarjassa C3-00-mallin ansioista – kyse on siis puhelimesta, jossa on Symbian -käyttöjärjestelmä! It-ala on nyt Suomessa tilanteessa, jossa olisi paljon osaavaa ja hyvin koulutettua väkeä saatavilla. Mutta osataanko tilanne kääntää voitoksi? Alan yrityksiä edustava Teknologiateollisuus pitäisi saada valtioval lan kanssa yhdessä talkoisiin, joissa kyettäi siin täsmäkouluttamaan vapautuvaa väkeä uusille bisnesaluille. Löytyykö päättäjiltä niin eduskunnassa kuin yritysten johdoissa riittävästi tahtoa rohkeasti panostaa koulu tukseen ja työllistämistä edistäviin hankkei siin tilanteen kääntämiseksi it-alan ja koko Suomen voitoksi? Eija Hiltunen N Työn tekemisen vähimmäisehdot määritellään työehtosopimuksessa. Tietotekniikan palvelualan työehtosopimuksen keskeisiä määräyksiä ovat palkat, työajat ja erilaiset korvaukset. Mihin Suomen it-ala on menossa? Nouseeko Nokia vielä takaisin nousujohteiselle uralle vai viekö se pikkuhiljaa toimintonsa pois Suomesta? Jouko Malinen edunvalvontapäällikkö Uusi Insinööriliitto UIL ry TIETOA. 1 : 2012 | 5 HENKILÖT HENKILÖT Tietoalan hallitus kaudelle 2012 Kaikkien hallituksen jäsenten sähköposti on muodossa [email protected]. 1. Nimi ja paikkakunta 2. Roolisi Tietoalan toimihenkilöissä 3. Miksi olet mukana hallituksessa 4. Mitä odotat kuluvalta vuodelta 5. Mikä on ay-toiminnassa tärkeintä 1. Esa Koskinen, puheenjohtaja, Tieto karhu Oy, Helsinki. 2. Tietoalan puheenjoh taja, UIL:n hallituksessa Tietoalan edustajana. Jäsen UIL:n järjestövaliokunnassa ja Akavan edustajistossa 2012. 3. Jäsenten oikeuksien ajaminen ja edun valvonta on jo pitkään ollut lähellä sydän täni pikäaikaisena luottamusmiehenä ja aktiivina. Ammattiyhdistystoimintaan olen osallistunut tavalla tai toisella jo 1980-luvun lopulta lähtien, kun tulin tälle alalle. 4. Toivon Tietoalan toimihenkilöiden vakiin nuttavan asemansa niin UIL:ssä kuin valta kunnallisestikin tietotekniikan palvelualalla alan vaikutusvaltaisimpana työntekijäjär jestönä. Tähän tavoitteeseen tarvitsemme kaikkien jäsentemme tukea. Myös jäsen määrämme kasvun tulisi jatkua niin, että saavuttaisimme sen jäsenmäärän, mitä meillä oli Ertossa. Siirtymisemme yhteydes sähän meiltä osa vanhoista jäsenistämme jostakin syystä jäi Ertoon, vaikka Erto ei enää olekaan sopimusosapuoli alallamme. 5. Edunvalvonta ja jäsenten oikeudenmukai nen kohtelu. Ilman joukkovoimaa emme pys tyisi alallamme neuvottelemaan kilpailuky kyisiä työehtosopimuksia ja ajamaan muut toinkaan yhteisiä etujamme. 1. Juha Reinisalo, vara puheenjohtaja, Tieto Finland Oy, Jyväskylä. 2. Edunvalvontavalio kunnan puheenjohtaja ja TES-neuvottelija. Edellä mainituissa tehtävissä tuuraan tar vittaessa puheenjohtajaa sekä edunvalvon tavaliokunnassa työstetään kaikkea edun 6 | TIETOA. 1 : 2012 valvontaan liittyviä asioita ja hallitus linjaa lopulliset päätökset, jotka viedään lopulli sesti TES-neuvotteluihin. Lisäksi olen työ paikallani henkilöstö nedustaja ja luotta musmies. Minut on nimetty Tietoalan edus tajana liiton edustajiston jäseneksi. 3. Vaikuttamassa alan työehtosopimukseen. 4. Mitä kaikkea uutta vuosi tuokaan tulles saan, uudessa toimintaympäristössä edun valvonnan saralla. 5. Tärkeintä on vaikuttaminen työntekijän asemaan ja työehtoihin sopimustoiminnan kautta. 1. Ari Koskelin, rahas tonhoitaja, Tieto Fin land Oy, Nurmijärvi. 2. UIL:n edustajakokouk sen jäsen ja järjestö valiokunnan varajäsen. 3. Olen ollut ns. ay-aktiivi lähes kolmekym mentä vuotta ja voisi sanoa, että en vaan osaa lopettaa. 4. TES-rintamalla rauhallisempaa mutta valitettavasti eri firmoissa nuo henkilöstön vähentämiset eivät todennäköisesti vielä vä hene. Lisäksi toivon/odotan, että saamme ti lanteemme vakiintuman ja jäsenmäärämme kasvamaan uudessa järjestöympäristössä. 5. Työsuhteen ehtojen valvonta ja paranta minen vastikkeena työnantajan jatkuvalle ehtojen huonontamispyrkimyksille. 1. Pirkko Venäläinen, sihteeri, Aditro Oy, Helsinki. 2. Tietoalan toimihenki löt ry:n työvaliokunnan jäsen, UIL:n edustaja kokouksen jäsen. 3. Olen mukana, koska Aditro Oy:n hyvä jär jestäytymisaste mielestäni edellyttää sitä. Haluan olla mukana vaikuttamassa työehto jen parantamiseen ja osallistua työhyvin voinnin kehittämiseen. 4. Odotan, että saamme jäsenmäärän nou suun ja sitä kautta hyvät vaikutusmahdolli suudet kehittämään työpaikkojemme edun valvontaa. Odotan toiminnan jatkuvuutta ja sen myötä myös nuorempien jäsenten kiin nostuvan edunvalvonnasta ja olemaan aktii visena kehittämään niin edunvalvontaa kuin muuta ammattiyhdistystoimintaa alan työ paikoissa. 5. Minulle on tärkeää, että mm. työehtosopi musta noudatetaan työpaikallani ja se, että työhyvinvointiasiat ovat kunnossa työpai kallani. Pidän tärkeänä sitä, että mm. ikäsyr jintää työpaikallani ei sallita. Jos eläkeikää halutaan nostaa, niin pidän tärkeänä, että myös työnantajat osallistuvat aidosti siihen, että työuraa voidaan jatkaa. 1. Nina Räsänen, vies tintävastaava, Fujitsu Finland Oy, Nurmijärvi. 2. Pääluottamusmies, Fujitsu Finland Oy, Tieto alan hallituksen jäsen vuodesta 2009, Tietoalan edunvalvontava liokunnan jäsen, UIL edustajiston varajäsen, Helsingin Insinöörit ry:n työmarkkinajaok sen jäsen. 3. Haluan vaikuttaa asioihin ja olla mukana toiminnassa. Hallituksessa pääsee vaikut tamaan ja verkostoitumaan. 4. Hyvää yhteistyötä eri tahojen välillä. 5. Tärkein tehtävä on neuvotella työehto sopimus työnantajaliiton kanssa. Valvoa, että työehtosopimusta noudatetaan, pide tään huolta työntekijöiden oikeuksista ja työehdoista. 1. Jari Kähkönen, verkkotiedotusvastaava, Sofor Oy, Lapua. 2. Tietoalan hallitukses sa 6. vuosi menossa. Li säksi kuluvana vuonna toimin Tietoalan verkkotiedostusvastaavana ja kuulun myös viestintävaliokuntaan. 3. Ennen hallitukseen tuloa olin toiminut luottamusmiehenä yhteensä jo yli 10 vuot ta ja jonkinlainen ajatus jo tuolloin pyöri päässäni osallistumisesta hallitustyösken telyyn. Tähän kun vielä lisää erään tuttava ni pyyntö asettua ehdolle hallitusta valit taessa, niin tässä sitä nyt ollaan jo jokunen vuosi oltu. 4. Odotan mielenkiinnolla, miten yhteistyö uuden TES -sopijapuolen kanssa etenee tä nä vuonna, ja paljonko yhdessä pystymme toimintatapojamme ja muita asioita kehit tämään. 5. Kyllähän se tärkeimpiä asioita on ehdot tomasti työehtosopimustoiminnan kehittä minen ja vahvistaminen Tietoalalla. Tähän tietysti oleellisena osana kuuluvat edun valvonnalliset asiat. 1. Heikki Niemissalo, mökkivastaava, Logica Suomi Oy, Helsinki. 2. Logican varapääluot tamusmies, Tietoalan hallituksen varsinainen jäsen, mökkivastaava, UIL edustajokokouk sen varajäsen, Logican henkilöstö ry:n pj. 3. Haluan parantaa tietoalan edunvalvon taa. 4. Terveyttä ja rentoa meininkiä. 5. Edunvalvonta. 1. Mika Untolehto, tapahtumavastaava, Solteq Oyj, Helsinki. 2. Hallituksen jäsen kolmatta vuotta, toista vuotta tapahtumavas taava, pääluottamusmies. 3. Minut pyydettiin reilu 3 vuotta sitten hal litukseen koska olen nuorempi pääluotta musmies ja haluttiin nuorempaakin näke mystä hallitukseen. 4. Odotan tulevalta vuodelta parempaa etu jen valvontaa uuden liiton avustuksella ja että voimme palvella entistäkin paremmin jäseniämme ja valvoja heidän etujaan. 5. Mielestäni tärkeintä on valvoja jäsen temme etuja ja puuttua epäkohtiin mah dollisimman nopeasti. Myös meidän työehtosopimuksen kehittäminen on tärkeää. 1. Sami Vuolanne, F-Secure Oyj, Helsinki, kotipaikkakunta Hyvin kää. 2. Hallituksen jäsen vuodesta 2003, viestin tävaliokunnan jäsen. F-Secure Oyj:n pää luottamusmies vuodesta 2003. 3. Pystyn sitä kautta osallistumaan alan edun valvontaan siellä, missä asioista päätetään. 4. Yhteistyö UIL:n kanssa paranee koko ajan, kun opimme toisemme ja sitä kautta jäse nistön edunvalvontaan saadaan entises tään lisää tehokkuutta. 5. Oikeudenmukaisuus. Lakia ja sopimuksia tulee noudattaa ja neuvottelutilanteissa molempien osapuolien tulee olla tasaver taisia. Pitää myös muistaa, että vastakkain asettelun aika on ohi. 1. Markku Syrjälä, Tieto Oyj, Jyväskylä. 2. Uusi Insinööriliitto UIL ry:n edustajako kouksen varajäsen. Työpaikalla henkilöstön edustaja ja varatyösuojeluvaltuutettu sekä Jyväskylän alueellinen luottamusmies aina kin maaliskuun loppuun asti. Tietoväki ry:n sihteeri ja hallituksen jäsen. 3. Tietoalan hallitus on paikka, jossa on mahdollisuus vaikuttaa tietotekniikan palvelualalla työskentelevien työehtojen kehittymiseen. Teemme työtä jokaisen alalla olevan puolesta. 4. Odotan kuluvalta vuodelta rauhallisem paa työmarkkinavuotta kuin viime vuosi. Toivon, että saamme viilattua Tietoalan toimihenkilöt ry:n entistä vahvemmaksi edunvalvojaksi ja jäsenten palvelijaksi. 5. Hyvä jäsenten edunvalvonta. Erästä slogania lainaten “Yksin voi tehdä monia asioita - edunvalvonta on yhteistyötä”. 1. Jari Mörsky, Isoworks Oy. Helsinki. Uusi hallituksen jäsen. 2. Tekninen asiantunti ja, varaluottamusmies, varajäsen Tietoalan hal lituksessa. 3. Meidän firmaamme ei ollut edustettuna hallituksessa, joten ajattelin, että olisi hyvä olla asioista perillä. 4. Odotukset ovat varovaisen optimistiset. Omaksua mahdollisimman paljon tietoa, jotta voin toimia luottamustehtävässä hyvin. 5. Olen niin uusi vielä tässä ay-toiminnassa, että opettelen vasta kuvioita. 1. Arto Alanen, Aditro Oy, Helsinki. Uusi halli tuksen jäsen. 2. Hallituksen vara jäsen, edunvalvonta valiokunnan jäsen. 3. Haluan omalta osaltani “kantaa korteni kekoon” yhteisen hyvän puolesta. 4. Ensimmäinen hallituskausi varajäsenenä, niin eiköhän tämä mene lähinnä hallitus työskentelyn ja prosessien opetteluun. 5. Yhteisten asioiden ajaminen. 1.Mika Thynell, atBusiness Oy, Vihti. 2. Luottamusmies 3. Haluan antaa oman panokseni alamme edunvalvontaan. 4. Hyväksi muodostuvaa yhteistyötä TES -osapuolien kesken (Tietoala - YTN). 5. Asioiden hoitaminen työpaikoilla hyvässä yhteishengessä. Työntekijänetu on työn antajan sekä päinvastoin. 1. Timo Salonen, Tieto Healthcare & Welfare Oy, Espoo. 2. Tällä hetkellä Tieto H&W -yhtiön luottamus mies ja Tiedon vara pääluottamusmies, vapaa-ajanvaliokunnan jäsen ja UIL:n edustajiston jäsen. 3. Haluan tuoda oman viiteryhmäni jäsen ten toiveet ja mielipiteet hallituksen tietoon TIETOA. 1 : 2012 | 7 HENKILÖT HENKILÖT ja toimia parhaalla mahdollisella tavalla kaikkien Tietoalan jäsenten hyväksi. 4. Odotan jäsenmäärän kovaa kasvua ja yhteistyön lujittumista UIL:n muiden toimi joiden kanssa. 5. Tavallisen perusjäsenen edunvalvonta. 3. Mahdollista päästä vaikuttamaan yhtei siin asioihin. 4. Tietoala saa vakiinnutettua asemansa UIL:ssa ja pystyy kasvattamaan jäsenmää räänsä. 5. Pitää huolta palkansaajien asioista. 1. Jyrki Kopperi, Logica Suomi Oy, Hyvinkää. 2. Järjestelmäasiantun tija, työsuojeluvaltuu tettu, Logican henkilös tö ry:n vpj, Tietoalan hallitus, edunvalvontavaliokunnan jäsen, TES-neuvottelija, UIL:n edustajiston jäsen. 3. Kiinnostus ja halu vaikuttaa Tietoalan edunvalvontaan ja TES:iin. 4. Mahdollisimman vähän YT-neuvotteluita ja että työnantajien suurin into offshoreen laan tuisi ja suomalainen työ nousisi arvoonsa. 5. TES:n tason säilyttäminen vähintäänkin nykyisellä tasolla. 1. Ilpo Komulainen, Cybercom Finland Oy, Tampere. 2. Cybercom Finlandin luottamusmies vuodes ta 2002 (yrityksen nimi on muuttunut moneen kertaan). Tietoalan toimihenkilöt ry:n hallituksen jäsen vuodes ta 2006. Samaisesta vuodesta alkaen edun valvontavaliokunnan jäsen. Tietoalan toimi henkilöiden edustaja UIL:n Hämeen ja KeskiSuomen piirissä. 3. Voidakseni osaltani edistää ja kehittää tietotekniikan palvelualan edunvalvontaa ja alan työsuhdeasioita. 4. Kun ei odota liikaa, niin ei suuresti pety. 5. Edunvalvonta laajasti käsitettynä. 1. Kirsi Huikarinen, Digia Oyj, Espoo. Uusi hallituksen jäsen. 2. Pääluottamusmies, Tietoalan hallituksen varajäsen, tapahtuma valiokunnan jäsen. 3. Haluan vaikuttaa tärkeissä työntekoon liittyvissä asioissa ja olla vaikutuskanavana oman työpaikan työntekijöille. 4. Odotan, että vuosi 2012 tuo positiivisia näkymiä työelämäämme ja pääsemme kehittämään työympäristöämme ja -yhtei söämme paremmaksi. 5. Mielekkään työympäristön ja -ehtojen edistäminen. 1. Markus Saukkonen, Kaakontieto Oy, Lappeenranta. 2. Hallituksen jäsen, tapahtumavaliokunnan jäsen, UIL:n koulutus- ja elinkeinopoliittisen valiokunnan varajäsen, Tietoalan edustaja UIL:n Itä- ja KaakkoisSuomen piirissä. 8 | TIETOA. 1 : 2012 1. Turkka Ahlstedt, IBM Oy, Vantaa. 2. Tietoalan hallituksen jäsen, myös edunval vontavaliokunnan jäsen ja yksi TES-neuvotteli joista. 3. Työehtosopimuksen näkövinkkelistä Tie toalan hallitus on paikka, jossa voi vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön. Hallituksessa oleva pystyy seuraamaan ja vaikuttamaan asioiden etenemiseen. Hallitustyöskentely on edunvalvonnan ydintä. 4. Pahalta näyttää. Globaaliksi muuttunut toimintaympäristömme kurjistaa oloja kaik kialla. Ehkä tämä oli pakko tapahtua, jotta vauraus jakautuisi hieman tasaisemmin maapallolla. Euroopan kääntyminen kasvuuralle on minun odotukseni, mutta tuskin tuo tapahtuu vielä tänä vuonna. 5. Tärkein asia tietenkin on edunvalvonta. Ei pelkkä työehtosopimus, vaan sen lisäksi työympäristön kehittäminen ja elinkeino politiikkaan vaikuttaminen siten, että l apsillamme olisi odotettavissa turvallinen ja hyvä työelämä täällä Suomessa. 1. Antti Manninen, IBM Oy, Helsinki. 2. Olen ollut vuodesta 2005 alkaen toimihenki löiden valitsemana luot tamusmiehenä IBM:llä. Aikaisemmin toimin varaluottamusmiehenä ja IBM:n toimihenkilöyhdistyksen puheen johtajana vuodesta 2000 alkaen vuosina 2000–2005. Olen ensimmäisenä varaedus tajana Tietoalan hallituksessa. 3. Voi osallistua toimihenkilöitä koskevien sopimuksien valvomiseen ja tulevien sopi muksien valmisteluun. 4. Toivon riittävästi aikaa hoitaa työni ohella myös luottamusmiehen roolin vaatimat teh tävät hyvin ja suunnitellusti. 5. Pitää huolta, että koko alalla noudatetaan yhteisiä pelisääntöjä. Varmistaa , että tule viin lakeihin ja säännöksiin ei tule heikentä viä ja kierrettävissä olevien työsopimusehto ja. Kaikkea ei voi eikä saa sopia paikallisesti. 1. Eija Hirvonen, Capgemini Finland Oy, Lappeenranta. 2. Pääluottamusmies Capgemini Finland Oy, Tietoalan edunvalvonta valiokunnan jäsen, TES-työryhmä Matka määräysten kehittäminen. 3. Haluan kehittää työehtoja ja edunvalvon taa kaikkien alalla työtä tekevien hyväksi. 4. Odotan mielenkiinnolla syksyn palkkaneu votteluja paikallisen erän kohdentamisesta. 5. Edunvalvonta, niin työpaikkatasolla kuin valtakunnallisestikin. Työnantajapuoli tul kitsee joskus mm. TES:iä omaksi edukseen. Siksi on tärkeää, että työntekijöillä on käy tettävissään taho, joka huolehtii heidän eduistansa. n Tiukka, mutta rauhallinen luottamuksen rakentaja Teksti: Tiina Sandberg | Kuvat: Dani Rönnqvist ja Minna Nevalainen H Jari Mörsky Jari Mörsky, 44. Varaluottamusmieheksi Isoworks Oy:lle joulukuussa valittu. ”Toimin teknisenä asiantuntijana eli tarjoan lähitukea asiakkaan tiloissa – vuodesta 2006 lähtien Varmassa kolmen henkilön tiimis sä. Työura alkoi VTT:llä, josta liik keen luovutuksen kautta siirryin ensin Fujitsu Oy:lle ja sen jälkeen sen tytäryhtiölle Isoworks Oy:lle. Aikaisemmissa ammateissani kokin ja palomiehen töissä olen mielestäni saanut hyvän perustan kanssakäymiseen erilaisten ihmis ten kanssa, luottamukselliseen työhön ja asiakaspalveluun.” yvä luottamusmies ei menetä malt tiaan vähästä, mutta ei myöskään mene siitä mistä aita on matalin. Suhteen rakentaminen työnantajan kanssa kysyy pitkää pinnaa ja kykyä katsoa asioita monelta kantilta. Hyvä luottamusmies muis taa kuitenkin aina, miksi ja kenen mandaa tilla työtään tekee. Logican Jari Nevalainen on luottamus töissä konkari, Isoworksin Jari Mörsky tuore tapaus. Asenne on kuitenkin sama: vastapuo len kunnioittaminen ja neuvotteluyhteyden rakentaminen tuo parhaat tulokset, ja huo noja aikoja ei kannata jäädä odottelemaan. Miten ja miksi sinusta tuli luottamusmies? Nevalainen: ”Luottamusmiesurani alkoi IT-kuplan puhkeamisen aikoihin. Omalla työpaikalla ei ollut luottamusmiestä. Novon yt-neuvottelujen aikoihin teimme yhteis työtä Malisen Joukon kanssa. Tämä on parhaimmillaan rinnakkainen työura. Näen asioita toiselta kantilta, ta paan paljon ihmisiä, saan laajan näkemyk sen yrityksen toiminnasta. Saan vaikuttaa asioihin.” Mörsky: ”Meidän pääluottamusmiehem me on Kotkassa, ja minua on pidemmän aikaa kosiskeltu varaluottamusmieheksi. Joulukuussa päätin ottaa haasteen vastaan. Tunnen pääluottamusmiehemme entuudes taan.” Mikä on haastavinta? Nevalainen: ”Alkuaikoina haastavinta oli seurata sivusta työpaikan kovalla kädellä tehtyä saneerausta. Myöhemmin haastavaa on ollut luottamuksen rakentaminen työn antajan ja luottamusmiesten välille, mutta olemme onnistuneet mielestäni aika hyvin. Parhaimmillaan riidat eivät liity henkilösuh teisiin, ainoastaan asiat riitelevät.” Mörsky: ”Jouduin heti kärkeen tiukkaan paikkaan pääluottamusmiehen jouduttua pitkälle sairaslomalle. Hoidan siis hänen tehtäviään ihan kylmiltäni. Opettelemista on paljon. Hankalaa on, kun ei tiedä homman kiemuroita, ja joutuu kuitenkin keskustelemaan johdon kanssa tärkeistä asioista. Meillä on esimerkiksi 0,8 prosentin korotuserä vielä jakamatta. Kieli keskellä suuta pitää toimia, olla valpas, mutta nöyrä uusien asioiden edessä.” Ohjeita luottamuksen rakentamiseksi? Nevalainen: ”Luottamus rakennetaan pie nistä asioista pala kerrallaan. Pidetään kiin ni sovituista asioista. Ymmärretään, että kummallakin osapuolella on omat roolinsa mutta intressit voivat olla yhteiset. Firman etu ei yleensä ole pois työntekijältä. Luottamus syntyy pitkäjänteisistä kes kusteluista toimivan johdon kanssa. Siitä myös, että saan sen tiedon, mitä tarvitsen ja tiedän, että kukaan ei toimi selkäni takana. TIETOA. 1 : 2012 | 9 HENKILÖT Moderni johto ymmärtää, että sillä ei ole kaikkea viisautta hallussaan, mutta pitää myös muistaa, että vastuu ja strategiset päätökset kuuluvat johdolle.” Miten haluaisit kehittää työtäsi? Nevalainen: ”Parhaimmillaan hyvä yhteistyö tuo ennustettavuutta ja työrauhan. Mitä läpinäkyvämpää on toiminta, sen parempi. Toivoisin, että keskusteluyhteys vakiin tuisi niin syvälle yrityksen arvoihin ja toimin takulttuuriin, että johdon tai luottamus miesten vaihtuminen ei vaikuttaisi mitään. Eli yhteistyö ei olisi henkilösuhteista kiinni ja sitä ei voisi ohittaa. Ajan myötä näin ta pahtuukin, minulla on vakaa luottamus...” Mörsky: ”Toivon ensinnäkin, että pääsen pian luottamusmiesten perehdytyskurssille Meidänkin työpaikalle luottamusmies? Jari Nevalainen Jari Nevalainen, 43. Logica Oy:n pääluottamusmies. ”Luottamusmiesurani alkoi vuon na 2000 luottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä 2004. Toimin Microsoft-konsulttina, Office 365- ja Sharepoint 2010 -tuoteasiantuntijana. Olen opiskellut Joensuun yli opistossa kasvatustieteitä. Työ urani alkoi toimittajana ja Ylioppi laslehden päätoimittajana. 90-lu vun puolivälissä aloitin työn webfirmassa, joka yhtenä ensimmäis ten joukossa teki webbisivuja. Sittemmin olen toiminut myös käyttöliittymäsuunnittelijana ja ad:nä. Opettajaopinnot pätevöittävät monenlaiseen työhön. Minulle ne ovat antaneet valmiuksia erilais ten ihmisten kohtaamiseen, sosiaalisen perustan niin luotta musmies- kuin asiakastyöllekin.” 10 | TIETOA. 1 : 2012 Monella työpaikalla havahdutaan vasta siinä vaiheessa, kun huonot ajat ovat ovella. Huomataan, että tarvittaisiin luottamusmies. Valitettavan usein tuore luottamusmies joutuu lennosta YT-neuvotteluihin. Kannattaa kuitenkin hoitaa työpaikan edunvalvonta kuntoon ns. hyvän sään aikana, kun työnantajalla ja luottamusmiehellä on mahdollisuus rakentaa väle jään rauhassa, ja luottamusmies voi kouluttautua tehtäväänsä rauhassa. UIL:n tietoalan asiamies Minna Anttonen kertoo, että yhä useammin työn antaja on yhteydessä liittoon, ja kysyy miten luottamusmiesvaali voidaan järjestää. – Nykyaikainen työnantaja haluaa hoitaa asioita yhdessä työntekijöiden edustajan kanssa. Esimerkiksi paikallinen sopiminen onnistuu helpoiten luotta musmiehen kanssa. Miten järjestän vaalin? Perusta vaalitoimikunta. Koollekutsujana voi olla nykyinen luottamusmies tai kuka tahansa liiton jäsen. Liitto auttaa vaalin järjestämisessä. Vaali voidaan toimittaa sähköisesti tai perinteisenä lippuäänestyksenä. Usean toimipaikan yrityksissä sähköinen äänestys lienee kätevin vaihtoehto. Ehdokkaaksi voi ilmoittautua kuka tahansa Tietoalan toimihenkilöt ry:n jä sen tai YTN ry:n jäsenjärjestön jäsen. Tietoalan toimihenkilöiden ja UIL:n välillä on sovittu, että luottamusmieheksi valittavan UIL:n jäsenen tulee olla Tietoalan toimihenkilöiden j äsen tai paikallisjärjestön ja Tietoalan ns. kaksoisjäsen. – Ennen ehdokkaaksi asettumista on hyvä tutkia työehtosopimuksen ohjeis tusta luottamusmiehen ajankäytöstä. Esimerkiksi alle sadan henkilön yrityksis sä työajasta oletetaan kuluvan luottamustoimeen vain 10 prosenttia. Lopulli nen ajankäyttö sovitaan kuitenkin pääluottamusmiehen ja työnantajan kanssa erikseen, Anttonen neuvoo. Luottamusmies valitaan yleensä kahdeksi vuodeksi. Jos luottamusmiehiä on useita, valitaan heistä yksi pääluottamusmies - joko vaalilla, tai luottamusmie het voivat sopia keskenään kenestä tulee pääluottamusmies. – On tärkeää, että vaalista tiedotetaan riittävän näkyvästi. Että ihmiset tietävät koska vaali pidetään ja kuka on ehdolla. Virallinen vaalikuulutus on tehtävä kaksi viikkoa ennen vaalia, Anttonen jatkaa. Lisätietoja saat liitosta: [email protected] ensi viikolla. Saan vähän raameja tähän työ hön. Sitten odotan, että pääluottamusmies tulee töihin takaisin. Ja tietysti odotan, että saamme luotua hyvät suhteet työnantajan kanssa ja hyvät neuvottelut käyntiin.” Keneltä saat tukea työhösi? Nevalainen: ”Meillä on noin kymmenen luot tamusmiehen porukka, ja tuemme toinen toisiamme. Myös liitosta on helppo kysellä miten kannattaisi edetä, vaikka Minna Anttoselta tai Malisen Joukolta. Työnantaja antaa meille toimintarauhan eikä yritä erityisesti ohjailla tekemistämme.” Mörsky: ”Tukiverkostoni on onneksi hyvä. Fujitsun pääluottamusmieheltä esimerkiksi voin kysellä asioita, ja soittaa UIL:oon myös. Välit työnantajaan ovat ihan ok. Haeskelen vielä linjaa, olen niin uusi tässä tehtävässä.” Kärsiikö oma urasi luottamustyöstä? Nevalainen: ”Paras keino edistää omaa uraa tämä ei ole. On mietittävä, haluaako tehdä omaa uraa täysillä, vai keskittyä hoitamaan Luottamusmieskoulutus Helmikuun lopussa järjestettiin ensimmäi nen Tietoalan toimihenkilöiden ja YTN:n yhteinen Luottamusmiesten perehdytys koulutus. Ykköskurssilla oli 32 osallistujaa tietotekniikan palvelualan firmoista ympäri Suomen. Kurssilla käytiin läpi työmarkkinatoimin taa yleisesti, työaikalakia sekä Tietoteknii kan palvelualan määräyksiä ja paikallista sopimista. Jatkoa kurssille on luvassa toukokuussa, jolloin keskitytään yt-asioihin. Toukokuussa järjestetään myös 1. jakso vielä uudemman kerran, joten ei hätää, jos et ensimmäiselle kurssille mahtunut mu kaan. Työehtosopimuksen mukainen koulutus sopimus löytyy sivulta www.tietoala.fi/HED muiden asioita. En tarkoita kuitenkaan, että työnantaja suhtautuisi nuivasti luottamus miesuraan, oikeastaan päinvastoin.” Mörsky: ”Luottamustoimen olisi tarkoi tus hoitua oman toimen ohessa. Oman am mattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen on minulle tärkeää. Tilanne helpottuu, kun pääsen jälleen varaluottamusmieheksi.” Minkälainen ihminen sopii luottamusmieheksi? Nevalainen: ”Hyvä luottamusmies tulee ihmisten kanssa toimeen ja on ulospäin suuntautunut. Kovanahkaisuuttakin tarvi taan. Asioista joutuu joskus vääntämään. On osattava suhtautua näihin vääntöihin ammattimaisesti. Kyseessä on työtehtävä siinä, missä joku muukin. Tiukka on osattava olla myös henkilöstön suhteen. Kaikkea ei tarvitse toisten puoles ta tehdä ja käytössä ei kannata olla kaiken aikaa. Pelisäännöistä on osattava pitää kiinni joka suuntaan. Tasapuolisuutta joka suuntaan tarvi taan, mutta kuitenkin muistaen toimivansa henkilöstön asialla. Itseään ei saa päästää liian helpolla, silloin saattaa käydä niin että menee työnantajan puolelle.” Mörsky: ”Itse olen hyvin rauhallinen ja luulen, että omaan melko hyvän perustan erilaisten ihmisten kohtaamiseen. Luotta musmies toimii asiallisesti, mutta työanta jan pillin mukaan ei myöskään sovi mennä. Henkilöstön etuja tässä valvotaan. Oma lin ja ja lähestymistapa löytynee kokemuksen myötä.” Vietkö työt kotiin? Nevalainen: ”Tietysti asiat mietityttävät kotonakin, mutta tietoisesti teen töitä pääasiassa työajan puitteissa. En siis vastaa sähköposteihin saati puhelimeen yöllä. Palaan asiaan huomenna -käytäntö toimii.” Mörsky: ”Mietittyä näitä asioita tulee, mutta harrastukset auttavat irtautumaan. Hiihtäminen nollaa pään hienosti, ja kunto salillakin viihdyn.” n Kilpailu Osallistu työergonomia-aihei seen kilpailuun Tietoalan verkko sivuilla. Tarkemmat tiedot kilpailusta ja arvokkaasta palkinnosta osoit teessa: www.tietoala.fi TIETOA. 1 : 2012 | 11 TUORETTA TIETOALALTA UIL palvelee: äänitorvi – edunvalvoja – asiantuntija Teksti: Tiina Sandberg | Kuvat: Dani Rönnqvist ja Minna Virolainen E dunvalvonta on ehdottomasti tärkein Uuden Insinööriliiton tehtävistä, mutta liitto tarjoaa monia muitakin palveluja. Tarjolla on muun muassa neuvontaa puheli mitse ja sähköpostin välityksellä ja jäsen etuja. Lisäksi liitto tekee tärkeää tutkimus työtä. Yli 90-vuotiaaseen Uuteen Insinööriliit toon kuuluu nykyään jäsenjärjestöjen kaut ta noin 70 000 jäsentä ja se muodostuu 30 aluejärjestöstä ja kuudesta valtakunnalli sesta järjestöstä. UIL:n aluetoimistot sijait sevat Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä, Porissa, Mikkelissä ja Helsingissä. Uusi Insi nööriliitto on palkansaajakeskusjärjestö Akavan sekä kolmen neuvottelujärjestön – Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Tekniikka ja Terveys KTN ry sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry – jäsen. UIL:n toiminnan ydin tiivistyy lupaukseen ”Uusi Insinööriliitto- Tulevaisuuden turvaa”. Järjestöasiamies Erik Sartorision mu kaan palvelurakenteen selkeä paraneminen on olennaisin muutos, jonka siirtyminen Ertosta Uuteen Insinööriliittoon toi Tieto alan toimihenkilöille. – Ertossa ei ollut ainuttakaan henkilöä, joka olisi keskittynyt pelkästään tietotek niikan palvelualaan. UIL:ssä heitä on kaksi: edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen ja asiamies Minna Anttonen. Nämä Tietoalan pitkäaikaiset aktiivit hoitavat nykyään UIL:n 12 | TIETOA. 1 : 2012 työntekijöinä nimenomaan tietoalan asioi ta. He muun muassa avustavat työehtosopi musten tulkinnassa ja paikallisessa sopimi sessa. Lisäksi jäsenedut ja -palvelut parani vat selkeästi. Kun työsuhdeasiat mietityttävät Liiton ehdottomasti käytetyin palvelu on työsuhdeneuvonta. – Päivystämme puhelimen ääressä yh deksästä puoli kahteen, myös sähköpostia voi lähettää, tietoalan asioita hoitava työ suhdelakimies Eeva Honkanen kertoo. Juristien ohella työsuhdeneuvonnassa päivystää sektorikohtaisia asiamiehiä ja työ suhdeneuvojia. Nämä asiantuntijat auttavat jäseniä työlainsäädännön ja työehtosopi musten tulkinnassa sekä tarkistavat esimer kiksi laadittavia työsopimuksia. Jäsenten esittämien kysymysten aiheet vaihtelevat kovasti: lomat, yt-asiat, irtisanomiset, per hevapaat, työttömyysturva, työsopimukset... – Erimielisyyksissä työnantajan kanssa suosittelemme asian käsittelemistä ensi sijaisesti työpaikalla. Eli kannattaa olla aluk si yhteydessä luottamusmieheen ja yrittää sovitella ja ratkoa asiaa sillä tavalla, Honka nen jatkaa. Tarvittaessa asian käsittelyä jatketaan työnantajan ja liiton välisin neuvotteluin. – Mikäli nämä neuvottelut eivät tuota tulosta, on harkittava asian siirtämistä käräjäoikeuden käsittelyyn. Tätä tarkoitusta varten haetaan liiton jäsenilleen ottamaan oikeusturvavakuutusta ja etsitään asianaja ja hoitamaan riitaa. Kysymyksiä jäsenmaksuista tai jäseneduista? Jäsentietopalvelu huolehtii jäsenyyden perusasioista. Sen perustehtäviä ovat jäsenrekisterin tietojen pitäminen ajan tasalla, jäsenmaksuliikenne, jäsenkortit ja jäsenyyteen liittyviin kysymyksiin vastaami nen. Tiimiin kuuluvat jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, kehitysasiantuntija Tarja Salmi ja kuusi jäsensihteeriä. – Jäsenmaksukyselyt ovat tavallisimpia, myös jäseneduista, kuten vakuutuksista ja lehdistä kysytään paljon, jäsensihteeri Eero Husari sanoo. Hän pahoittelee vuoden vaihteen jäl keen syntynyttä ruuhkaa. Tietoalan jäsen ten kysymyksiin vastaaminen ja jäsenmak suasioiden käsittely on sujunut valitetta vasti pienellä viiveellä. – Vuodenvaihteen ruuhka johtuu pitkälti siitä, että jäsenjärjestöt päättävät syysko kouksissaan seuraavan vuoden jäsenmak suista, samoin kuin UIL omasta osuudes taan. Kun tiedot on saatu päivitettyä järjes telmään, onkin jo aika lähettää seuraavan vuoden jäsenmaksukirjeet palkkatilas toineen ynnä muina liitteineen jäsenille. Massapostitukset lisäävät aina yhteyden ottoja ja kun koko jäsenistölle lähetetään postia, luonnollisesti yhteydenottojenkin määrä hetkellisesti kasvaa suureksi, Sjöstedt sanoo. – Yleisesti Tietoalan jäsenet ovat hyvin perillä omista asioistaan, ja moni asia toimii suunnilleen samalla tavalla kuin aikaisem minkin. Mukavia, ystävällisiä ihmisiä, jotka ovat suhtautuneet ymmärtävästi viiveisiin, Husari jatkaa. Jäseneduissa Husarin mielestä näkyvim mät muutokset ovat ehkä jäsenlehdet ja vakuutus. – UIL:n vakuutus on kattavampi kuin Tietoalan aikaisempi vakuutus. Meidän Ifvakuutus sisältää vapaa-ajan tapaturma- ja matkavakuutuksen, oikeusturvavakuutuk sen ja järjestövakuutuksen. Matkavakuutus sisältää matkustajavakuutuksen, matkata vara-, matkavastuu – ja matkaoikeusturva vakuutuksen. Vakuutetun kanssa samassa taloudessa asuvat alle 20-vuotiaat lapset kuuluvat vakuutuksen piirin. Puolison osal ta matkavakuutus kattaa kaikki muut va kuutukset paitsi matkustajavakuutuksen. Jäsenlehtiä ovat viikoittain ilmestyvä 3Tlehti ja UIL:n tiedotuskanava Uusi insinööri -lehti. Lisäksi jäsenjärjestöt julkaisevat omia lehtiään. Jäsenetuja kannattaa silmäillä aika ajoin jäsensivuilta. – Toisinaan edut voivat jäädä käyttämät TIETOA. 1 : 2012 | 13 TUORETTA TIETOALALTA HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Uusia urasuunnitelmia? Uraneuvonta auttaa esimerkiksi työttömiä tai irtisanomisuhkan alaisia suunnittele maan elämää uudelle pohjalle. Neuvontaa saa puhelimitse tai varaamalla henkilökoh taisen ajan. Isommille joukoille voidaan jär jestää yhteisiä info- ja kyselytilaisuuksia. – Neuvonta auttaa urasuunnittelussa ja opastaa työnhaussa muun muassa työhake musten tekemisessä ja cv:n päivittämisessä, Sartorisio kertoo. Palkkaneuvonnalle hyvä pohja syntyy tutkimustyöstä. UIL:n kattavasta työmarkki natutkimuksesta saadaan vuosittain tietoa jäsenten palkoista ja palkkakehityksestä tehtävittäin, asematasoittain ja alueittain. Tietoalan toimihenkilöt ovat mukana tutki Jäsenedut • • • • • • • • • • • • • • • • • Työehtosopimukset Työsuhdeneuvonta Juridiset palvelut Työttömyyskassa Palkkaneuvonta Toimenvälitys Urapalvelut Oppaat Kurssit Bützow – puhelinneuvonta yksityisissä oikeusasioissa Ammattilehdet Kalenteri Lomapalvelut Alennukset Pankkisopimukset Sanoma Magazinen laajat lehtiedut Oikeusturva- ja vastuuvakuutus 14 | TIETOA. 1 : 2012 Aeris-Impulsmöbels Cmbh & Co. Kg Ergonomia kuntoon työpaikalla tä vain siksi, ettei ole tietoinen, mitä kaikkea on tarjolla, Sjöstedt neuvoo. Husari kehottaa päivittämään omia tietojaan netissä jäsensivujen kautta tai ilmoittamaan muutoksista jäsentietopal veluun. – Yhteystietojen muutokset ja työpaikka muutokset on tärkeä muistaa ilmoittaa mah dollisimman pian meille. Kun tiedot ovat ajan tasalla, pystymme palvelemaan paremmin. Teksti: Milla Pennanen H muksessa ensimmäistä kertaa vuonna 2012. – Pystymme näiden perusteella anta maan varsin tarkat suositukset, Sartorisio jatkaa. UIL:n jäsensivuilta löytyvät eri palvelujen yhteystiedot ja kaikki jäsenedut. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkavakuutus Järjestövakuutus Etuja jäsenen itse ottamiin vakuutuksiin • Etuja golftuotteista – Jäsensivuilla kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa esimerkiksi jäsenetui hin. Tietoalan käytössähän ovat myös UIL:n mökit ja A-lomien laaja palvelutarjonta, hän lopettaa. n www.uil.fi -> sisään kirjautuminen • • • • sen arvoinen palvelu! Käy katsomassa tarkemmin osoitteessa www.jasenedut.fi tai www.facebook.com/jasenedut. Uusi jäsenetu: Työsuhdeneuvonta Työsuhdeneuvonnan palvelunumero on 020 693 858, puhelinpalveluaika arkisin klo 9–13.30. Sähköpostia voi lähettää osoitteeseen [email protected]. Akavalaisten liittojen yhteinen jäsen edut.fi-palvelu tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ja elämyksiä. Valtakun nalliset edut ovat käytettävissä rekiste röitymisen jälkeen, johon vaaditaan voi massaolevan jäsenkortin numero. Palve luun päivitetään jatkuvasti tarjouksia esi merkiksi kulttuuriin, kauneudenhoitoon ja elämyksiin liittyviin palveluihin. Rekis teröitymisen myötä voi saada tuntuvan alennuksen myös erilaisiin verkkokaup poihin. Tämä on ehdottomasti tutustumi Jäsentietopalvelu Jäsentietopalvelun palvelunumero on 020 693 877, puhelinpalveluaika ma-ti ja to-pe klo 10.00–14.00. Keskiviikkoisin puhelinpalvelu on suljettu. Sähköpostia voit lähettää osoitteeseen [email protected]. yvällä työergonomialla tarkoitetaan työn sujuvuutta, help poutta ja sopivaa kuormitusta. Myös valaistus on merkittä vässä roolissa. Pitkään jatkuva istuminen, etenkin huonossa asennossa, voi käydä jopa terveydelle vaaralliseksi. Diacor terveyspalvelut Oy:n fysioterapian ja työfysioterapian ke hittämispäällikkö Helka Moilanen kertoo, että ottamalla työntekijät mukaan suunnitteluun ja käyttämällä monialaista asiantuntijuutta syntyy paras lopputulos, viihtyisä ja toimiva toimisto. Hankintoja tehdessä on hyvä arvioida kalusteiden ja näyttöjen helppoa sää dettävyyttä. Jos Moilanen saisi päättää, olisi valtaosa pöydistä sähkösäätöisiä. Korkeutta voi sähkösäätöisissä pöydissä muuttaa helposti nappia painamalla ilman hankalaa veivausta tai nupin pyöri tystä. Tekniikan kehittyessä on hintaero kaventunut myös roimasti. Tuoreen tutkimuksen mukaan pitkään istuminen, yli seitsemän tuntia päivässä, on merkittävä terveysriski. Yhtäjaksoinen Istuminen altistaa tuki- ja liikuntaelinten sairauksien lisäksi keskivartaloliha vuudelle, korkealle verenpaineelle ja lihomiselle. Erityisessä riskissä ovat vapaa-aikanaan vähän liikkuvat henkilöt. Päätetyöntekijälle tutut vaivat kuten hartia-niskasärky, päänsärky ja hiirikäsi johtuvat usein heikon ergonomian, aikapaineen ja vähäisen liikunnan yhdis telmästä. Minitauoista potkua työpäivään Lyhyet paussit ja katkokset paikallaan istumisesta ovat erittäin suositeltavia. Tuolista ylös nouseminen ja lyhyt kävely, esimerkiksi hakemaan kahvia, vaikuttavat tehokkuuteen ja vireystilaan. – Työpäivä kannattaa rakentaa sen mukaan, että istuminen ja käveleminen vaihtelevat päivän mittaan ja luontevia taukoja työlle syntyy, suosittelee Moilanen. Hän haluaa myös korostaa, että vanhoja totuttuja tapoja kannat taa vaihtaa. Ihmiset kaihtavat usein omien säätöjen muuttamista, sillä esimerkiksi uusi ja erilainen työasento saattaa alkuun tuntua oudolta. Hyviä vaikutuksia voi saada ihan pienillä muutoksilla, esi merkiksi ottamalla monista tuoleista löytyvä keinumekanismia käyt töön tai vaihtamalla työasentoa ja hiirikättä silloin tällöin. Ohje työpisteen ergonomiatuunaukseen: Vaihe 1: Tuoli Istu ja säädä tuoli siten, että jalkasi osuvat lattiaan polvien ollessa suorakulmassa. Istu tuolin perällä ja säädä istuimen syvyys ja selkänojan korkeus niin, että lanneselän alue saa tukea Hyvä työtuoli on sellainen, jossa on hyvä istua ja jota voi säätää tarpeen mukaan. tuolista. Vaihtele selkänojan kallistusta, voit istua välillä tuolin reunalla ja lepuuta sitten taas taaksenojaten. Vaihe 2: Pöytä Kun tuoli on säädetty, siirry pöydän äärelle. Laita kyy närpäät kylkiä vasten ja säädä pöytä noin kyynärpään korkeudelle. Varmista, että pääset lähelle pöytää. Sama ohje pätee niin seistessä kuin istuessa. Näin staattinen jännitys vähenee hartioissa ja ranne ja olkapään kuormitus kevenee. Vaihe 3: Näyttö Jos käytät pelkkää läppäriä, harkitse erillisen näytön tai laptop-telineen hankintaa. Näytön yläreunan tulee olla katseen vaakatason alapuolella, niin että niska säilyy ojentuneena ja silmät eivät väsy. Käytettävän fontin koko vaikuttaa etäisyyteen. Karkeasti voidaan sanoa, että näytön ollessa käsivarren päässä, tulisi r-kirjai men olla noin 3 mm korkuinen. Vaihe 4: Valaistus Tarkista, että näytölle ei osu heijastuksia eikä katseen suunnassa ole häikäisevän kirkkaita valoja. Paras valaistus on epäsuora ja yksilöllisesti säädettävä kohdevalaistus. Ikääntyessä valon tarve lisääntyy. Muut vinkit: • Hiirtä kannattaa käyttää molemmilla käsillä, läppärin keskihiiri kin voi olla hyvä vaihtoehto. Jos hyvät perusohjeet eivät helpota niin kutsuttuun hiirikäteen, on olemassa paljon erilaisia vaihto ehtoisia hiiriohjaimia, kuten MouseTrapper. • Työtuoleja on olemassa monia erilaisia vaihtoehtoja, eikä yhtä tiettyä mallia ole voitu osoittaa toista paremmaksi. Hyvä vaihto ehto useimmille on helposti säädettävä toimistotuoli keinumeka nismilla, toiset hyötyvät satulatuolista, kolmannet Swopperista. Vaihtelu on kaiken avain. • Hyvä työergonomia on jokaisen työntekijän oikeus ja mahdollisuus. Työterveyspalveluiden tarjontaan kuuluu myös ergonominen oh jaus, lisätietoja saat omalta palveluntuottajaltasi. Työfysiotera peutti on fyysisen ergonomian asiantuntija työterveydessä. n TIETOA. 1 : 2012 | 15 LAKIMIES VASTAA Pysyvä työvoiman tarve edellyttää toistaiseksi voimassa olevien työsopimusten käyttämistä Teksti: Eeva Honkanen Korkein oikeus on linjannut kolmessa lyhyen ajan sisällä antamassaan tuomiossa lainvastaisia määräaikaisuuden perusteita. Ratkaisuissa on arvioitu muun muassa ulkopuolisen rahoituksen merkitystä määräaikaisuuden perusteena sekä sitä, voidaanko vuokratyöntekijän työsopimuksen määräaikaisuutta perustella pelkästään käyttäjäyrityksen tilauksen kestolla. Määräaikaisuuden perusteet Työsopimus on pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleva ja määräaikainen työsopi mus voidaan tehdä vain perustellusta syys tä. Perusteena määräaikaisuudelle voi olla työn luonne, sijaisuus, harjoittelu tai muu näihin rinnastettava syy sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liitty vä peruste. Perusteltua syytä tarkastellaan työnantajan työvoimatarpeen pysyvyyden kannalta: jos työvoiman tarve on pysyvä, perusteita määräaikaiselle sopimukselle ei ole. Työsopimuksen katsotaan olevan tois taiseksi voimassa oleva, jos asiallista perus tetta määräaikaisuudelle ei ole. Jokaisella on oikeus saada perusteet määräaikaiselle työsopimukselleen. Työnte kijän kannattaakin jo työsopimusta tehdes sään pyytää työnantajaa kirjaamaan työso pimukseen määräaikaisuuden peruste. Työ suhteen kestäessäkin työntekijä voi pyytää, että työnantaja antaa kirjallisen selvityksen määräaikaisen työsopimuksen perusteista, jos niitä ei ole työsopimukseen kirjattu. 16 | TIETOA. 1 : 2012 Määräaikaisia sopimuksia voi olla useam pia peräjälkeen, mutta jokaiselle on oltava perusteltu syy, eikä niiden tarkoituksena saa olla toistaiseksi voimassa oleviin sopimuk siin liittyvän työntekijän suojan kiertäminen. Laissa ei ole asetettu määräaikaisille työ sopimuksille enimmäislukumäärää tai -kes toa. Tulee kuitenkin huomioida, että useampi peräkkäinen määräaikainen sopimus tai nii den pitkä yhteenlaskettu kesto voivat viitata siihen, että työvoiman tarve on pysyvä eikä perusteita määräaikaisuudelle näin ollen ole. Yrityksen toiminnan perustuminen tois ten yritysten tai julkisen sektorin kanssa tehtäviin määräaikaisiin toimeksiantosopi muksiin ei automaattisesta oikeuta yrityksiä käyttämään määräaikaisia työsopimuksia. Kun työnantajan toiminta on esimerkiksi toistuviin alihankinta- tai ostopalvelusopi muksiin perustuen vakiintunut, työsopimuk sen määräaikaisuuden perusteena ei voi enää olla työsuhteen taustalla olevan yritys ten välisen sopimuksen tai sopimusten määräaikaisuus. Ulkopuolinen rahoitus määräaikaisuuden perusteena Ratkaisussa KKO: 2011:73 työntekijä oli työskennellyt n. seitsemän vuoden ajan yhteensä 11 määräaikaisessa työsuhteessa kuntayhtymään. Projektin pitkän keston ja arvioitavissa olevan päättymisajan vuoksi tuomioistuin katsoi, että toistaiseksi voi massa olevan työsopimuksen irtisanomis ajasta aiheutuisi työnantajalle olennaisesti samanlainen riski kuin yleensäkin toistai seksi voimassa olevissa työsuhteissa. Vaikka kyseessä siis olikin projektiluonteinen tutki mustyö, se ei yksin riittänyt osoittamaan, että työvoiman tarve oli vain tilapäinen. Toisena kysymyksenä arvioitiin ulkopuo lisen vuosittain varmistuvan rahoituksen vaikutusta määräaikaisuuden perusteena. Ulkopuolisen rahoituksen päättymiseen liit tyvää riskiä ei myöskään pidetty suurempa na uhkana työvoiman tarpeen jatkumisen kannalta kuin uhkaa, joka aiheutuu esimer kiksi nopeista suhdanteiden muutoksista muunlaisen työn kysynnässä. Määräaikaisil le työsopimuksille ei siis ollut lainmukaisia perusteita, joten työsuhteen katsottiin ole van toistaiseksi voimassa oleva. Ratkaisussa KKO:2012:2 työntekijä on työskennellyt ELY-keskuksen palveluksessa noin viiden vuoden ajan kahdeksassa mää räaikaisessa työsuhteessa. Tässäkin tapauk sessa työnantaja oli perustellut määräaikai suuksia ulkopuolisella rahoituksella. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, että koska työnteki jän tehtävät olivat pääosin luonteeltaan työnantajan tavanomaiseen ja pysyvään toi mintaan liittyneitä yleisiä toimistotehtäviä ja koska määräaikaiset työsopimukset olivat kestäneet noin seitsemän vuotta, työvoiman tarve oli pysyvä. Rahoituksen perustumisel la rahaston ohjelmakauteen (seitsemän vuotta) ja valtion vuotuisiin päätöksiin EUhankkeiden osarahoituksesta, ei ollut mer kitystä arvioitaessa työn luonnetta, jonka tuomioistuin arvioi pysyväksi. Ulkopuolinen rahoitus voi joissain tilan teissa toimia perusteena määräaikaiselle työsopimukselle. Edellä kuvattujen korkeim man oikeuden ratkaisujen perusteella voi daan kuitenkin tehdä johtopäätös, että pelkästään rahoituksen epävarmuus ei riitä perusteeksi määräaikaiselle työsopimuksel le, kun tehtävät tosiasiallisesti jatkuvat pit känkin aikaa tai ovat luonteeltaan muutoin pysyviä eikä työnantajalle aiheudu suurem Työntekijöiden, jotka epäilevät oman määräaikaisen työsopimuksensa perusteiden laillisuutta, kannattaa olla ensisijaisesti yhteydessä omaan luottamusmieheen. Luottamusmies tuntee parhaiten paikalliset olosuhteet sekä osaa arvioida työvoiman tarpeen pysyvyyttä. paa riskiä vakituisen työntekijän palkkaami sesta kuin mitä työnantajilla yleensä on. Käyttäjäyrityksen tilauksen kesto määräaikaisuuden perusteena vuokratyösuhteessa Viimeisessä ratkaisussa KKO: 2012:10 kor kein oikeus arvioi työnvoimanvuokrausalalla vakiintuneesti käytetyn määräaikaisuuden perusteen laillisuutta. Ratkaisussa saatiin vastaus kysymykseen, voiko pelkkä käyttä jäyrityksen tilauksen kesto olla peruste määräaikaiselle työsopimukselle. Käsiteltä vänä olleessa tapauksessa A oli ollut vuok rattuna työntekijänä huonekaluliikkeessä ja tehnyt pääasiallisesti huonekalumyyjän ta vanomaisia tehtäviä. Hänen työsopimuksen sa kesto oli sidottu asiakasyhtiön (käyttäjä yritys) työntekijää koskevan toimeksiannon päättymiseen. Vuokratyösuhteissa työsopimuksen määräaikaisuudelle on oltava samat perus teet kuin muissakin työsuhteissa. Olennais ta on tällöin arvioida, millaisia työntekijän työtehtävät ovat luonteeltaan eli ovatko ne pysyväisluontoisia, jolloin työvoiman tarvet ta voidaan pitää pysyvänä vai onko määrä aikaisuudelle jokin objektiivinen päättymis peruste kuten päivämäärä, tietyn tehtävän loppuun saattaminen tai tietty tapahtuma, jolloin määräaikaisuudelle olisi lainmukai set perusteet. Määräaikaisuus ei korkeim man oikeuden kannan mukaan voi olla sidot tu pelkästään vuokra- ja käyttäjäyrityksen päätökseen toimeksiannon kestosta. Ratkaisussa korkein oikeus on ottanut kantaa myös siihen, onko vaatimusta työ voiman tarpeen tilapäisyydestä arvioitava vuokra- vai käyttäjäyrityksen vai molempien yritysten työvoimantarpeen pysyvyydestä lähtöisin. Korkein oikeus on todennut, että määräaikaisuuden edellytyksiä on arvioita va lähtökohtaisesti työnantajana olevan vuokrayrityksen olosuhteiden perusteella. Mutta myös käyttäjäyrityksen olosuhteilla voi olla merkitystä, koska vuokratyössäkin määräaikaisuudelle on korkeimman oikeu den mukaan perusteltu syy vain silloin, kun vuokratyönä teetetään työtehtäviä, joita on tarjolla vain rajoitetuksi ajaksi. Jos sitä Eeva Honkanen. v astoin vuokratyöntekijällä teetetään pysy väisluontoisia työtehtäviä eikä työsopimuk sen päättymistä ole objektiivisin perustein määritelty voi arviointi johtaa siihen, että työsopimus katsotaan toistaiseksi voimas sa olevaksi. Pysyvään työvoiman tarpeeseen ovat ratkaisussa KKO:2012:10 viitanneet ne tosi asiat, että vuokratyöntekijä on tehnyt pää asiallisesti tavanomaisia käyttäjäyritykses sä tehtäviä töitä sekä se, että vuokratyön tekijän työsopimuksen päättyminen oli sidottu pelkästään käyttäjäyrityksen eli työsopimuksen ulkopuolisen tahon päätök seen. Korkein oikeus katsoikin, että työvoi man tarve oli pysyvä eikä perusteita määrä aikaisuudelle ollut. Huomionarvoista korkeimman oikeuden linjauksessa on se, että määräaikaisuuden perusteiden olemassaoloa arvioidaan sekä vuokra- että käyttäjäyrityksen näkökulmas ta sekä se, että pelkkä käyttäjäyrityksen tilauksen kesto ei ole sellainen objektiivinen peruste, johon määräaikaisuus voidaan sitoa. Linjauksen voidaan odottaa vaikuttavan vuokratyöyritysten ja näiden työntekijöiden välisten työsopimusten kestoon. n TIETOA. 1 : 2011 | 17 Kutsu TIETOALA TIEDOTTAA Kesän mökkihaku on nyt käynnissä Kevätkokous 21.4.2012 Jätä oma mökkihakemuksesi 25.3.2012 mennessä Tietoalan verkkosivuilla. Mökkipaikkakunnat ovat Koli, Messilä, Punkaharju, Asterholma, Närpiö ja Meri-Teijo. Mökkejä voivat hakea vain Tietoalan toimihenkilöiden jäsenet. Lisätietoja osoitteessa www.tietoala.fi tai www.facebook.com/Tietoala. Tervetuloa Tietoalan toimihenkilöt ry:n sääntömääräiseen kevätkokoukseen. Aika: lauantai 21.4.2012 klo 13.00 Paikka: Insinöörit ja Ekonomit -talo (Seminaariluokka), Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki Myös UIL:n mökit ovat Tietoalan jäsenten haettavissa. Niihin pääset tutustumaan osoitteessa www.uil.fi. Tietoalan toimihenkilöillä on mahdollisuus varata myös A-lomien mökkejä. Katso varausohjeet sivulta www.a-lomat.fi. Jos kohde on Uuden Insinööri liiton omistuksessa, saat A-lomien hinnoista 30 % alennuksen. Ennen kokousta tarjotaan lounas ennakkoon ilmoittautuneille klo 12.00 alkaen. Kokous alkaa klo 13, kahvitarjoilu noin klo 14. Ilmoittautumiset netin kautta www.tietoala.fi/kevatkokous. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, joita ovat: hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta, tilikertomus ja tilintarkastajien lausunto sekä tilinpäätöksen vahvistaminen ja päättäminen vastuuvapauden myöntämisestä yhdistyksen hallitukselle päättyneeltä tilikaudelta. Sekä päätetään yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta. Tapahtumakalenteri 2012 KEVÄT • 29.3.– 1.4. . . . . . . Kevätmessut, Helsingin Messukeskus Esityslista on luettavissa Tietoalan verkkosivuilla. Tulevaisuuden IT-strategiasi alkaa täältä ICTexpo 2012 järjestetään nyt kolmatta kertaa Helsingin Messukeskuksessa. Alan johtavat toimijat ovat paikalla esittelemässä tuotteitaan ja palvelui taan. Yhteensä tapahtumassa on yli 150 näytteilleasettajaa ja yli 60 huippu seminaaria. Lavalle nousee mm. monitoimija Anssi Vanjoki, F-Securen Mikko Hyppönen sekä Googlen Ari Ojansivu. Samaan aikaan ICTexpo 2012 kanssa kävijöillä on vapaa pääsy HENKILÖSTÖ 2012 -ammattitapahtumaan, joka on suunnattu kaikille niille ammattilaisille, joilla on henkilöstövastuuta. Lisätietoja seminaareista ja tapahtumasta löytyy osoitteesta: www.easyFairs.com/ICTexpoHelsinki ICTexpo 2012 18.–19. huhtikuuta 2012 Helsingin Messukeskus KESÄ • 4.6. . . . . . . . . . . . . . • 25.6.– 8.7. . . . . . . • 28.6.–7.7. . . . . . . • 29.6.–1.7. . . . . . . • 7.7. . . . . . . . . . . . . . • 6.–8.7. . . . . . . . . . . • 13.–15.7. . . . . . . . • 13.7. –12.8. . . . . . • 14.7. . . . . . . . . . . . • 21.7. . . . . . . . . . . . . • 31.7. . . . . . . . . . . . • 2.–4.8. . . . . . . . . . . • 11.8. . . . . . . . . . . . Sonisphere, mm. Metallica, Helsinki Loma-asuntomessut Lappeenrannan Rauha Imatra Big Band, Imatra TUSKA Open Air, Helsinki Speedparty One Mile Challenge, Joensuu Ruisrock, Turku Ilosaarirock, Joensuu Asuntomessut, Tampere Perhepäivä huvipuistossa: Linnanmäki, Särkänniemi, Tykkimäki ZZ Top, Helsinki Bruce Springsteen, Olympiastadion Neste Oil Rally, Jyväskylä Suomenlinnan Kesäteatteri Ryhmäteatterin Peter Pan SYKSY • Ooppera/teatteri, alustavasti Tallinnassa • 17.11. . . . . . . . . . . Syyskokous • 17.11. . . . . . . . . . . Pikkujoulut Kuvat: AKK Sports Oy / Timi Koponen, Esko Jämsä, Live Nation Oy, Ilosaarirock 18 | TIETOA. 1 : 2012 TIETOA. 1 : 2012 | 19 Tietoa. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Tiina Sandberg Nina Räsänen Minna Anttonen Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Kannen kuva: Dani Rönnqvist Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Kansi: Galerie Art 130 g Sisäsivut: Solaris brite matta 65 g Tietoalan toimihenkilöt ry/UIL Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 Seuraava lehti ilmestyy Uusi Insinööri -lehden välissä 7.6.2012.
© Copyright 2024