Tietoa. TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 8 2 : 2012 16 Kesäloma lähestyy. Lakimies vastaa yleisim piin kysymyksiin vuosilo man pitämisestä. Tietoala on mukana UIL:n alueellisessa toimin nassa. Esittelyssä Uuden maan piiri. 3 Kevät täynnä haasteita Tietoala tarjoaa jäsenilleen paljon etuja ja tapahtumia, lue missä ja mitä tapahtuu kesällä sivulta 19. Pääkirjoitus 2:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA 14 Miten sujuu opiskeleminen töiden ohella? 3 Pääkirjoitus 4 Headhunter etsii täydellistä paria 5 Valmistaudu suorahakuun 6 Sävykästä mieslaulua ja pullavuoroja 7 Paikallinen sopiminen palkoista väheni 8 HED-päivien tunnelmat 10 Vuosiloma askarruttaa 11 Työpsykologi auttaa ja tukee 12 Uudenmaan piiri – UIL:n piiritoiminnan suunnannäyttäjäksi 13 Tietoutta Uuden Insinööriliiton piiritoiminnasta 14 Opiskelemaan töiden ohella – rohkeaa vai hullua? 16 Helpota opintoja ottamalla vapaata 17 Tietoala Tiedottaa 18 Ei kesää ilman jäsenetuja: 19 Tapahtumakalenteri 2012 4 5 Headhunterit vauhdissa: “Lahjakkuus, eri koisosaaminen, työtyyli ja persoo nallisuus ratkai sevat.” Uuden Insinööriliiton kovaääni sin jäsenyhdistys on taatusti Insinöörilaulajat. 10 PUHEENJOHTAJALTA Tietoalan toiminta uudessa liitossa ottaa edelleenkin ensiaskelei taan ja sekä hallituksen että aktiivien aikaa menee uusien tapojen ja kuvioiden opetteluun tilanteissa, joita ei etukäteen ole osannut edes kuvitella. Vaikka voisi kuvitella siirtymisen liitosta toiseen ole van simppeli homma ja käytäntöjen eri liitoissa olevan hyvin saman laisia, niin todellisuudessa itsestäänselvyydet ovatkin pitkälti vääriä ja toimintatavoissa on yllättäviä eroja, jotka vaikuttavat yhdistyksen jokapäiväiseen toimintaan. Tietenkin jos asiaa olisi osannut etukä teen ajatella tältä näkökannalta, emmekä olisi niin paljoa panosta neet edunvalvontaan ja sen turvaamiseen, olisi meillä pitänyt osata kyseenalaistaa itsestäänselvyyksiä. Isoimmat haasteet ovat olleet jäsenrekisterissä ja tietojen saami nen sieltä. Joka ei itse asiassa ole mikään uusi juttu, kun tappelimme siitä jo erton aikaan, koska emme saaneet tarpeeksi ajantasaista tietoa jäsenistämme. Silti tämä tuli osittain yllätyksenä, koska molempien liittojen jäsenrekisteriohjelmistojen toimittaja on sama. Tämän me tiesimmekin, mutta emme sitä, että kyseessä ovat eri ohjelmistot ja UIL:n versiossa ei vielä ole ollenkaan yhdistyksen käyt töön tulevaa nettiliittymää. Toki tämän kanssakin varmasti voi elää ja UIL:n jäsenrekisteriä ollaan tällä hetkellä parantamassa, mutta kun on töissä tietotekniikan palvelualalla ja on tottunut jos jonkin laisiin härpäkkeisiin, niin niiden puuttuminen tuntuu tuskaiselta. Tietoala on pohtinut jo pitkään oman toimitilan hankkimista. Siirty misen yhteydessä tulimme tilanteeseen, että yhdistyksen hallituk sen ja valiokuntien kokousten järjestäminen insinööritalon vuokrat tavissa kokoustiloissa tulee maksamaan vuositasolla sen verran, että melkein jo sillä perusteella kannattaa vuokrata oma toimitila. Tietoalan toimihenkilöt muuttaa kesän kuluessa omaan toimitilaan sa, joka sijaitsee samassa talossa kuin UIL.Tietoala vuokrasi yli 40 neliöisen tilan, . jonka myötä tulee postiosoitteemme muuttumaan hieman kun siitä poistuu /UIL. Vaikka nyt hankimme oman toimitilan, se ei tarkoita sitä, että olisimme perustamassa omaa toimistoa ja hankkimassa omia työntekijöitä. Tämä tehtävä on edelleen liitolla ja tarvitsemamme palvelut tulevat löytyä sieltä jatkossakin. Sitä var tenhan maksamme suurimman osan jäsenmaksustamme liiton t oimintaan. Me tietoalalla vastaamme enemmän paikallisesta toiminnasta luottamusmiehinä ja muina henkilöstön edustajina eri yrityksissä. Kevään mittaan on alallamme käyty ja käydään edelleen monessa firmassa eri suuruisia yt-neuvotteluja tuotannollis- taloudellisiin perusteisiin vedoten. Jotenkin tuntuu oudolta ajatella, että siinäkö se sitten oli tämän maan tietotekniikan pyrähdys. Olemmeko kansa kuntana todellakin niin sokeita omaan etuumme ja onko alemmuu dentunteemme niin voimakas, että todella haluamme ajaa tuotan non Suomessa alas ja siirtää sen hinnalla millä hyvänsä ulkomaille lyhytaikaisen säästön aikaansaamiseksi? Ei voi olla maalle eikä pie nelle kansakunnalle järkevää toimintaa, että se siirtää kaiken mah dollisen yksityisen ja julkisen osaamisensa sekä työn maan rajojen ulkopuolelle ja usein vielä heikoin taloudellisin laskelmin. Milloinko han alamme saamaan viestejä siitä, että ulkomaille siirrettyjä tämän alan töitä aletaan oikein julkisesti tuoda takaisin tänne? Nythän jo joissakin tapauksissa teollisuus on palannut kotimaahan, kun olete tut kustannushyödyt ovatkin olleet teoreettisia ja toimintaympäris tön muutos on vienyt lopunkin kannattavuuden. Tuotannon siirtämi nen lähemmäs kuluttajia on joissakin kulutustavaroissa ymmärret tävää, mutta meidän alallamme eivät kuljetuskustannukset yleensä muodosta ongelmaa. Siksi olisikin tärkeää, että ulkoistettaessa tuo tantoa Suomesta yritykset aidosti pohtisivat sitä, miksi siirryttäessä ulkomaille yrityksille riittää murto-osa siitä katteesta joka kotimaas sa halutaan? Nykyäänhän offshorea perustellaan sillä, että etäisyy det maailmalla ovat pienentyneet ja tuotantoa voidaan hyvin asiak kuuksien kärsimättä siirtää ulkomaille. Esa Koskinen Tietoalan Toimihenkilöt ry puheenjohtaja Avoin tietojen vaihto ei toteudu työpaikoilla. Lue miten paikalli nen sopiminen vaikutti palk kaukseen. 2 | TIETOA. 2 : 2012 TIETOA. 2 : 2012 | 3 JUURI NYT Headhunter etsii täydellistä paria Teksti: Tiina Sandeberg | Kuva: Dani Rönnqvist Headhunting, suorahaku, talent hunting... Yhä useammin työtehtäviä vaihdetaan, uusia työpaikkoja löydetään ja avoimia tehtäviä täytetään perinteisen rekrytoinnin ulottumattomissa. 4 | TIETOA. 2 : 2012 H eadhunttaus lähti liikkeelle johto portaan rekrytoinneista, mutta tänä päivänä etenkin myynti ja ICT ovat aloja, joissa suorahakua käytetään paljon. Kyse ei niinkään ole parhaiden kykyjen met sästyksestä, vaan palapelistä, jossa tavoit teena on mahdollisimman täydellinen yhteensopivuus. ”Idea on löytää juuri kyseiseen työtehtä vään ja nimenomaiseen yritykseen sopiva henkilö. Lahjakkuus, erikoisosaaminen, It-alan talenttia toimitusjohtajasta alaspäin Kurvinen etsii it-alan ammattilaisia kautta linjan: ”Alalla on paljon tarvetta hyvinkin spe siaalista osaamisesta ja monenlaisia työym päristöjä. Näen työni palapelin kokoamise na, sopivan palan etsimisenä. Mielekkäintä on tehdä työtä ajan kanssa eli silloin kuin minulla on pitkäaikainen suhde joko työn antajaan tai työnhakijaan tai molempiin.” Liikkeelle lähdetään keskusteluista ja cv:n täydentämisestä. ”Monen cv on täynnä työnantajia ja ammattinimikkeitä, jotka eivät kerro todelli sesta osaamisesta mitään. Hyvässä cv:ssä on oma ura tarkkaan kirjattuna esimerkiksi projektikohtaisesti.” Haastatteluissa Kurvinen haluaa selvit tää ensinnäkin, mitä työnhakija odottaa työltään, ja toiseksi millainen henkilö hän on työympäristössä: ”Ihmiset ovat yleensä avoimia ja haluk kaita kertomaan asioista, kunhan ymmärtä vät mitä haluan tietää. He myös tuntevat itsensä yllättävän hyvin. Monesti teknisen alan ihmiset eivät tahdo uskoa, että olen kiinnostunut heidän sisäisestä motivaatios taan tai tavastaan johtaa tai tehdä töitä.” Kurvinen kertoo, että hänelle kannattaa ilmoittautua hyvissä ajoin. Jo silloin, kun työpaikan vaihto on vasta ajatus: ”Minulle voi laittaa sähköpostia ja cv:n, mitä enemmän kertoo itsestään heti, sen nopeammin pääsemme liikkeelle. Soittelen perään ja sovin haastattelusta heti perus tiedot luettuani.” Yhteisöstä löytyvät parhaat tekijät Some Hunters etsii työntekijät sosiaalisten verkostojensa avulla. ”Some ei tarkoita vain facebookmarkki nointia tai -ilmoittelua, meille se merkitsee verkostoja ja yhteisöjä, joiden kautta sopiva työntekijä löytyy. Jos soitan sinulle, voit olla varma, että minulla on olemassa jo yhteys johonkin työpaikkaan.” Kantonen kertoo, että he eivät kerää cv-pankkeja: ”Katsomme että esimerkiksi LinkedIn-tili kertoo monesta työntekijästä enemmän kuin cv, lisäksi se on julkinen. Sopiva henkilö syntyy ammattitaidon, persoonan ja koke muksen yhdistelmästä. LinkedIn kuvaa koko naisuutta paremmin kuin kuivakka cv. ” Some Hunters antaa asiakkaalle aina hinnan, aikataulun ja takuun. ”Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat toimin tamme kivijalkoja.” n Saku Kurvinen [email protected] puh. 050 3397451 Valmistaudu suorahakuun Eija Hiltunen t yötyyli ja persoonallisuus merkitsevät”, kertoo Senior Advisor Saku Kurvinen Citrus Oy:stä. ”Näkyvimmät henkilöt, parhaat kommu nikoijat, eivät esimerkiksi ole aina parhaita valintoja, suorahaulla löydämme myös hil jaisia osaajia”, hallituksen puheenjohtaja Jouni Kantonen Some Hunters Oy:stä j atkaa. Huono tai pieleen mennyt rekrytointi käy kalliiksi. Näiden kahden suorahakua tekevän yrityksen toimintatapa on hiukan erilainen, mutta asiakkaaseen päin edut ovat yhtene vät. Ammattimaisesti tehty suorahaku on usein kannattava satsaus. ”Rekrytointi on työtämme, kannamme siitä vastuun niin yrityksen kuin työntekijän kin näkökulmasta. Meillä on kokemusta ja näkemystä ihmisistä, erilaisista toimialoista ja yrityskulttuureista. Meillä on aikaa paneutua taustoihin ja keinot jolla seulom me sopivimmat hakijat”, Kantonen selittää. ”Tärkeää on myös se työ, mitä teemme ennen haun aloittamista: kartoitamme yri tyksen todelliset tarpeet. Rekrytointi-ilmoi tuksessa saatetaan esimerkiksi mainostar koituksessa ylimitoittaa työnkuvaus ”, Kurvi nen jatkaa. Virallinen kuvaus ei Kurvisen mielestä aina vastaa todellisuutta. Yrityksen ihannetyöntekijän profiilin piirtäminen ja lähtötilanteen analysointi on vähintään yhtä tärkeää kuin työntekijän ominaisuuksien ja osaamisen selvittämi nen. •• Täydennä ja muokkaa cv vastaamaan todellisia työtehtäviä, esimerkiksi projekteja. •• Hyvässä cv:ssä näkyvät myös ura suunnitelmat ja persoonallisuus. Muistisääntö: kuka olen, mitä osaan ja mitä haluan? •• Päivitä tai tee LinkedIn-profiili. Pistä persoonasi peliin. •• Harjoittele puhelinkeskustelua headhunterin kanssa etukäteen, puhelu voi tulla koska tahansa. Ole rento ja määrätietoinen, hidasta puhettasi. Älä pelkää puhelinta. •• Muista, että työnhaussa ei ole kyse hiihtokilpailusta, vaan tavoite on ”perfect match”. Ole oma itsesi. •• Opettele kertomaan saavutuksis tasi, suorituksistasi ja tekemisistäsi vähättelemättä. TIETOA. 2 : 2012 | 5 JUURI NYT JUURI NYT Sävykästä mieslaulua ja pullavuoroja Paikallinen sopiminen palkoista väheni Teksti: Tiina Sandeberg | Kuvat: Dani Rönnqvist ”M 6 | TIETOA. 2 : 2012 Puheenjohtaja Kari Oikkonen on ollut Insinöörilaulajissa melkein kolme vuotta. suuksista pieniin, mutta yhtäkään vappua ei jätetä väliin. ”Meillä on muutama ravintola, joissa vappupäivän esiintyminen on muodostunut perinteeksi. Laulamme serenadeja, juoma lauluja ja kotimaisia kuorosovituksia. Vap puaattona esiinnymme täällä Insinööri-Eko nomitalossa parille sadalle kutsuvieraalle.” Myös häihin Insinöörilaulajat voi ker naasti kutsua. Oikkonen muistelee häämars sia, jonka kuoro tahditti laululla For Sentimental Reasons. Ensisuudelman jälkeen laulettiin Sua vain yli kaiken mä rakastan. ”Urkuparvelta esitetty neliääninen sere nadi kuulosti todella komealta, ja hetki oli varmasti mieleenpainuva.” Insinöörilaulajia on hieman yli 10. eillä on mukavaa keskenämme, mutta sisäänpäinlämpiäviä emme ole, vaan toivotamme uudet tulijat tervetulleiksi joukkoon. Moniääninen laula minen kuulostaisi vieläkin komeammalta jos meitä olisi hiukan enemmän”, puheen johtaja Kari Oikkonen kertoo. Porukka kokoontuu joka maanantai Pasilaan – laulamaan ja kahvittelemaan. ”Aloitamme kahvilla ja pullalla, pullavuo ro kiertää. Juttelemme mukavia ennen lau lamista”, Oikkonen jatkaa. Lähes kolme vuotta mukana ollut puheenjohtaja laulaa kuorossa, koska laula minen on kivaa ja yhteishenki mahtava. ”Laulaminen puhdistaa keuhkoja ja on Teksi: Aila Tähtitanner sopivaa vastapainoa työlle. Tulee hyvä mieli, kun oppii uusia asioita.” Oikkonen kuuli Insinöörilaulajia ensim mäisen kerran Helsingin Insinöörien 90-vuotisjuhlassa. ”Ihastuin sävykkääseen sointiin. Sanoin vaimolle, että tuonne haluaisin mukaan.” Unto Niemi on ollut mukana vuodesta -67 lähtien, jo ennen valmistumistaan. ”Yhdessä onnistuminen, yhdessä harjoit telu, samalta alalta olevien loogisesti ajat televien kavereiden kanssa, siinä syy minun mukanaolooni.” Perinteiset Vappu-konsertit Kuoron esiintymiset vaihtelevat isoista tilai Keveyttä lisää repertuaariin Uuden taiteellisen johtajan, Harry Mälkin, myötä kuoro on uusinut repertuaariaan pikku hiljaa. ”Harry on pitkän linjan muusikko, joka on sovittanut paljon kappaleita meidän käyt töömme”, Oikkonen kertoo. ”Perinteiset mieskuorolaulut eivät oikein sytytä kaikkia nykyään. Itsekin olemme tyytyväisiä keventyneestä ohjelmistosta ja uusista lauluista. Toki mukana on aina myös näitä perinteisiä lauluja”, Niemi kertoo. Hänen suosikkinsa on Baddingin Para tiisi, Oikkonen taas pitää yhtenä parhaim mista esityksistä sisääntulon yhteydessä kovaäänisesti ja reippaasti laulettua Poijaat-biisiä. n T ietoalan työehtosopimuksen palkkaratkaisuun liittyi paikalli nen keskustelu. Luottamusmiehille suunnattu kysely palkka ratkaisun toteutumisesta osoittaa, että palkkaratkaisun toteutuksesta olikin neuvoteltu varsin kattavasti, mutta täysin pai kallisten sopimusten osuus jäi tällä kertaa selvästi vähäisemmäksi kuin edellisellä kierroksella. ”Perälauta” sen sijaan oli varsin ahke rasti käytössä. TES:n mukaan tarkoituksena on, että paikallisissa keskusteluis sa käsitellään palkkauksen oikeellisuutta ja mitä toimenpiteitä palkkauksen ylläpito mahdollisesti vaatii. Näitä asioita käsitteleviä keskusteluja oli käynyt kolme neljästä luottamusmiehestä, joka neljännellä työpaikalla asioista ei siis oltu puhuttu TES:n hengessä. Vielä vähemmän työpaikoilla oli käyty keskustelua yrityksen toimin taedellytyksistä, kustannuskilpailukyvystä tai tuottavuuden kehit tymisestä. Noin 40 % luottamusmiehistä ilmoitti, ettei yrityksen tilanteesta o ltu keskusteltu lainkaan. Avoin tietojen vaihto ei siis toteudu kovin hyvin. Täysin yrityskohtaisista palkkaratkaisuista kertoi tällä kierroksel la sopineensa 28 % luottamusmiehistä, henkilöstömäärällä paino tettuna täysin paikallisten sopimusten piirissä oli 38 %. Täysin paikallisten sopimusten osuus oli nyt selvästi pienempi kuin Tieto alojen toimihenkilöiden vastaavan kyselyn mukaan vuonna 2010. Paikalliseen sopimukseen pääsemistä auttoi se, jos työnantajapuoli kasvatti palkkapottia. Viisi prosenttia luottamusmiehistä kertoi työnantajan panneen pöytään TES-ratkaisua enemmän rahaa. Varsin monilla työpaikoilla päädyttiin siis ”perälaudan” mukaisiin ratkaisuihin eli maksettiin kaikille 2,4 % yleis korotus. Syynä oli joko se, ettei sopimusta syntynyt tai sit ten sovittiin työnantajan kanssa yhteisesti, että rahat jae taan yleiskorotuksena. Korotukset maksettiin pääsääntöisesti lokakuusta alkaen. Yleiskorotus oli tyypilli sesti prosenttipohjainen, paikallisten erien kohdalla sen sijaan käytettiin lähes yhtä usein euromääräisiä eriä kuin prosenttipohjaisiakin. Jos paikallinen erä jaettiin erisuuruisina henkilö kohtaisesti korotettuina osuuksina, keskimäärin 40 % (mediaani) henkilöstöstä sai korotuksen. Kolmannek sessa yrityksistä korotukset kohdennettiin alle 20 Henkilöstömäärä yrityksessä Insinöörilaulajat on pieni, mutta kovaääninen ja yhteenhitsautunut miesporukka. Keskusteltiinko työpaikallanne yrityksen toimintaedellytyksistä, kustannuskilpailukyvystä, tuottavuuden kehittymisestä -44 4 42 45-199 6 200- 54 60 22 0 34 48 20 40 30 60 80 100 n Perusteellisesti n Jonkin verran n Ei lainkaan Perusteellisesti 10 % Ei lainkaan 39 % 51 % Jonkin verran rosentille henkilöstöstä, toisessa kolmanneksessa taas vähintään p 80 prosentille henkilöstöstä. Noin kolmannes luottamusmiehistä katsoi, että palkankorotus ten sopimisessa tai niiden toteutuksessa oli ollut ongelmia. Ongel mat liittyivät usein tiedon saantiin, mutta myös kohdentamista koskeviin näkemyseroihin tai asenteisiin. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että tämänkaltaisen palkan korotusmallin toimivuus riippuu suuresti yrityskulttuurista sekä paikallisesta luottamusilmapiiristä. Jos asioista on totuttu puhu maan avoimesti ja neuvotteluasetelma on tasavertainen myös tiedonsaannin osalta, on palkankorotuksista sopiminenkin hel pompaa. Luottamusmiesten mielestä ”perälaudan” mukanaolo palkkaratkaisussa edesauttaa tasavertaisemman neuvotteluase telman syntyä, siksi se k oetaan ehdottoman tarpeelliseksi. Tiedon saanti on asia, jossa luottamusmiehet näkevät selvästi paranta misen varaa. Aidon keskustelun käyminen on vaikeaa ilman riittävää tietopohjaa palkkatasoista tai korotuksen koh dentumisesta. Tältä osin työehtosopimuksen kirjaus ”tasavertaisen paikallisen neuvotteluasetelman luominen edellyttää avointa tietojen vaihtoa osapuolten välillä” vaatiikin vielä paikallisia toimenpiteitä. n TIETOA. 2 : 2012 | 7 TAPAHTUMAT Tilaisuuden esitysmateriaalit ovat ladattavissa osoitteessa: http://www.tietoala.fi/hed/hed-neuvottelupaivat-2012/ HED-päivien tunnelmat Pasilan Holiday Innin auditotorio oli täynnä. Teksti: Marianne Malila | Kuvat: Dani Rönnqvist Tietotekniikan palvelualan HED-neuvottelupäivät keräsi yhteen 110 henkilöstöedustajaa eri puolilta Suomea. Maaliskuun lopulla järjestetty tilaisuus tarjosi hyvän mahdollisuuden verkostoitua muiden luottamustoimessa olevien kanssa. Tietoa-lehden toimittaja haastatteli muutamaa HEDiä tilaisuuden aikana. 1 2 3 4 5 6 Rovion Petri Hyökyranta oli mukana kertomassa pilvipalveluiden vaikutuksesta työrooleihin. Kuka? Tilaisuuden tunnelma? Miten verkostoituminen onnistuu tällaisessa tilaisuudessa? Kiinnostaako tilaisuus tulevaisuudessa? Mitä toivot lisää? Vapaa sana 1 2 Anja Koponen Jarno Kulajoki Mikael Montonen Procomp Solutions Oy, Oulu Enfo Oyj, Kuopio Affecto, Turku Kiva fiilis, olin ensimmäistä kertaa mukana. Ok, olen ensimmäistä kertaa täällä. 2 Olen positiivisesti yllättynyt ja ensimmäistä kertaa mukana. Olen saanut tietää, mitä HED-toiminnassa nyt tapahtuu ja mitkä ovat muiden mielipiteet asioista. 3 Uusiin Oululaisiin ystäviin on tutustuttu. Huonekaverikin oli mukava, ei tarvinnut olla yksin! Porukkaa on paljon paikalla ja olen päässyt verkostoitumaan. Olen tavannut joitain uusia henkilöitä. YTN-taustahenkilöt tunnen ja he ovat tuttuja. 4 Kyllä, ehdottomasti. Kulkuyhteydet täytyy toimia, mutta muutoin ei ole väliä, matkus tan muutoinkin työssäni. Kyllä, ehdottomasti, lisää näitä! Kiinnostaa, paikkakuntakin voi olla, mikä vaan. Ekakertalaisesta tämä oli hyvä. Ryhmätöitä voisi myös olla. Hyvä työ, pidempi työura! Että pääsisi keskustelemaan ja että jokainen pääsisi osallistumaan. Kokonaisuutena toimiva. Voisi olla jopa ryhmätöitä esimerkiksi TES-kehittyminen, ryhmät etukäteen sovittuna. Terveiset järjestelijöille, lisää tällaisia! Terveisiä Hannalle Kuopioon! Kiitos järjestäjille! 1 5 6 8 | TIETOA. 2 : 2012 3 Mari Kangas Sami Rantamäki Tuomas Hara Accenture Services Oy, Oulu Fujitsu, Vaasa Digia Oyj, Helsinki Hyvät puhujat ja mielenkiintoiset aiheet. Siirryin 15 vuoden jälkeen tietoteknologia teollisuuden puolelta ja olen nyt tietoteknii kan palvelualan tilaisuudessa ensimmäisen kerran. Osa aiheista kiinnosti enemmän mutta varmasti jokaiselle jotakin, hyvä näin. Nyt mukana jo neljännen kerran. Hyviä asioita otettu esille, rakentavaa keskustelua. Sain uutta tietoa etenkin muiden caseja kuunnellessa. Olin mukana ensimmäistä kertaa. Kyllä, olen tutustunut uusiin ihmisiin. Kyllä, joka kerta! Salin ulkopuolella jatkettu keskusteluja ja olen saanut tutustua uusiin ihmisiin. Tulen ehdottomasti uudelleen! Aina kun mahdollista ja paikkana pää kaupunkiseutu, miksei Tamperekin, on erinomaisia, kun liikenneyhteydet toimivat hyvin. Ehdottomasti! Paikkakunnallakaan ei ole merkitystä, jos aikataulut sallivat. Avoimin mielin – myös ryhmät voisivat toimia. Paneelit kiinnostaa, mahdollisesti TES-ryh mätyökin voisi toimia. Tässä seminaarissa kiinnosti erityisesti se, että oli saatu isosta yrityksestä toimitusjohtaja kertomaan kuulumisia. Lisää näitä! Tämä oli uihan hyvä näinkin järjestettynä. Kiitokset järjestäjille!! Kiitokset, päivät oli onnistuneet. Kiva nähdä samalla uusia paikkoja ja oli hyvin otettu liikenneyhteydet huomioon. Tässä saa samalla etäisyyttä, pienen tauon, arkirutii neihin töistä ja työnantajakin on myöntei nen tähän toimintaan. Kiitokset järjestäjille hyvästä tapahtu masta! 4 5 6 TIETOA. 2 : 2012 | 9 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ LAKIMIES VASTAA Työpsykologi auttaa ja tukee Vuosiloma askarruttaa Teksti: Eeva Honkanen Teksti: Milla Pennanen Milloin vuosilomaa on oikeus pitää ja voiko työnantaja siirtää jo sovitun loman? Vuosilomalain lähtökohta on, että työnteki jällä on oikeus pitää 24 päivää ansaitsemas taan lomasta (kesäloma) lomakaudella eli 2.5.–30.9 välisenä aikana ja muu osa eli 6 päivää (talviloma) on työntekijälle annettava viimeistään seuraavan lomakauden alkuun mennessä. Jos loman antaminen lomakau della aiheuttaa kausiluonteisessa työssä olennaisia vaikeuksia työnantajan toimin nalle, kesäloma voidaan antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Työnantaja on se, joka päättää viime kädessä loman pitämisen ajankohdan lain sallimissa rajoissa. Ennen loman määrää mistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Kuulemisvelvoitteen työnantaja voi täyttää mm. kierrättämällä lomalistoja tai tiedottamalla työntekijöille, että heillä on mahdollisuus esittää mielipi teensä loman ajankohdasta. Työnantajan on mahdollisuuksiensa mukaan huomioitava nämä toiveet sekä noudatettava tasapuoli suutta lomien sijoittamisessa työnjärjeste lyiden mahdollistamissa rajoissa. Määrätessään loman ajankohdan työn antajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alka mista. Jos tämä ei ole mahdollista, voi lomasta ilmoittaa myöhemminkin viimeis tään kuitenkin 2 viikkoa ennen loman alka mista. Kuukauden ilmoitusaikaa koskevasta pääsäännöstä voidaan poiketa vain, jos sitä ei tosiasiallisesti ole mahdollista noudattaa tai sen noudattaminen aiheuttaisi tiettyjen työntekijöiden kohdalla kohtuuttomia vai keuksia. Vuosiloman ajankohdasta annettu ilmoi tus sitoo työnantajaa. Työnantajalla ei siten 10 | TIETOA. 2 : 2012 ole oikeutta peruuttaa lomaa tai siirtää sen ajankohtaa ilman työntekijän suostumusta. Jos työnantaja kuitenkin yksipuolisesti muuttaa loman ajankohtaa tai peruuttaa loman, hänen on korvattava työntekijälle siirtämisestä tai peruuttamisesta mahdolli sesti aiheutunut vahinko, kuten esimerkiksi matkalippujen peruuttamisesta aiheutu neet kulut tai loma-asunnon vuokra sekä muut vastaavat kustannukset. Työnantajan peruuttaessa tai siirtäessä sovitun loman, työntekijä ei siis voi jäädä lomalle aiemmin sovitun mukaisesti tai muutoin hän kantaa riskin siitä, että työnantaja päättää työsopi muksen. Sen sijaan jo alkanutta lomaa työn antaja ei voi keskeyttää. Olen jäämässä vuosilomalle ja sairastuin, kuluuko lomani sairauden aikana entä, jos sairastun lomani aikana? Työntekijän pyynnöstä vuosiloma on siirret tävä myöhempään ajankohtaan, jos tämä on vuosiloman alkaessa synnytyksen, sairau den tai tapaturman vuoksi työkyvytön. Pyyn tö loman siirtämisestä on tehtävä ennen loman alkua tai, jos se ei ole mahdollista, niin pian kuin mahdollista. Pyyntö loman siirtämisestä voidaan tehdä kuitenkin vain poikkeuksellisesti loman alkamisen jälkeen. Jos synnytyksestä, sairaudesta tai tapa turmasta johtuva työkyvyttömyys alkaa vuo siloman aikana ja jatkuu yhtäjaksoisesti yli seitsemän kalenteripäivää, voi työntekijä pyytää seitsemän päivää ylittävän loman osan siirtämistä. Pyyntö loman siirtämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä. Vuo siloma ei siis siirry heti työkyvyttömyyden alettua, mutta se ei kulu seitsemän kalente ripäivän ylittävän työkyvyttömyyden osalta. Lisäksi edellytetään, että työkyvyttömyy den on jatkuttava yhdenjaksoisesti yli 7 Eeva Honkanen. kalenteripäivää, jotta jäljellä oleva loman osa on oikeus siirtää. Yhdenjaksoisuudesta huolimatta työkyvyttömyyden ei kuitenkaan tarvitse johtua samasta sairaudesta. Siirto koskee myös sellaisia työkyvyttö myyspäiviä, jotka johtuvat uudesta sairastu misesta saman lomajakson aikana, vaikka työntekijä siis välillä olisikin ollut terveenä. Saman lomanjakson aikana voi olla näin ollen vain yksi karenssiaika. Jos siis sairastuu juuri ennen vuosiloman alkua, tärkeää on ilmoittaa työnantajalle sairaudesta, ennen kuin vuosiloma alkaa. Jos vuosiloma kerkeää alkamaan ennen kuin työnantaja on saanut ilmoituksen, tulkitaan tilanne niin, että työkyvyttömyys on alkanut loman aikana ja loma siirtyy vain siltä osin, kuin sairauspoissaolo ylittää seitsemän omavastuupäivää. n Työpsykologin avulla ajatuksia järjestykseen Tulevaisuus pelottaa: urakehitys jumissa, työttömyys uhkaa, uusi ala kiinnostaisi, mutta rohkeus ei riitä. Stressiä, uupumusta, masennus ta, taloudellisia ja terveydellisiä ongelmia joskus vielä lisäksi. Muun muassa näiden syiden takia hakeudutaan työpsykologin luokse. Työntekijä voi päästä työterveyshuollon kautta työterveyspsykolo gille tai hakeutua yksityisesti itse valitsemalleen ammattiauttajalle. Merja Hutri on psykologian tohtori, joka pitää yksityisvastaanot toa Helsingissä. Hutri on erikoistunut työn ja työuran suunnitteluun. ”Vastaanotollani käy mitä erilaisimmissa tilanteissa olevia ihmi siä, jotka kaipaavat pientä tai suurempaa apua työasioihinsa. Asia kas voi olla kyllästynyt työhönsä eikä tiedä miten jatkaa eteenpäin, joku toinen taas on irtisanottu, joku miettii lisäkouluttautumista ja joku ei koe vielä edes löytäneensä omaa paikkaansa työelämässä”, työpsykologi Hutri kertoo. Jos henkilö on masentunut, hänen kannattaa ottaa yhteys työ terveyshuoltoon, jotta mahdollinen hoito ja apu voidaan aloittaa henkilön hyvinvoinnin parantamiseksi. ”Kovasti masentunut henkilö ei ehkä vielä jaksa suunnitella tulevaisuuttaan, vaan tarvitsee ensin toipumista. Mutta jos vointi on parempi, niin silloin minäkin voin olla oikea henkilö auttamaan eteenpäin.” Psykologilla käyntiä ei kannata hävetä Hutri tietää, että ihmiset pelkäävät työyhteisön saavan tietää psyko login asiakkaana olemisesta. ”Se on ihan yleinen pelko, mutta psykologin kanssa juttelemista ei tarvitse hävetä. On parempi hakea apua kuin kärsiä yksin. Tervey denhuollon ammattilaisilla on vaitiolovelvollisuus, työyhteisöön ei asioista laverrella. Ja asiakkaalla itsellään on toki oikeus kertoa tai olla kertomatta yksityisasioistaan työpaikalla.” Ensimmäisellä käynnillä yleensä jutellaan ihan yleisistä asioista, kuten vastaanotolle tulon kimmokkeesta, työtilanteesta ja työhisto riasta, vapaa-ajasta ja tulevaisuuden toiveista. Samalla psykologi saa käsityksen asiakkaan avuntarpeista ja siitä, mihin suuntaan ja miten hänen kannattaa asiakastaan auttaa. Hutrin vastaanotolla muodostetaan työ- ja elämäntilanteesta ensin kokonaiskuva, jonka jälkeen lähdetään yhdessä suunnittele maan tulevaisuutta mahdollisimman konkreettisin keinoin. Punni Ihmisillä on paljon työuupumusta, jota voidaan torjua määrittelemällä ja suunnittelemalla ajankäyttöä ja työnkuvaa paremmin. taan asiakkaan kanssa, mikä on tärkeintä. Asiakas saattaa myös saa da pieniä kotitehtäviä, joiden avulla hän pohtii elämänsä keskeisiä asioita ja niiden merkitystä, kiinnostuksiaan tai arvojaan. Seuraaval la tapaamisella näistä keskustellaan yhdessä käynnistetään toimin taa työasioiden edistämiseksi. ”Usein asiakas tietääkin näitä asioita, mutta voi olla helpompi käydä niitä läpi ulkopuolisen ammattilaisen kanssa, joka ohjaa ja neuvoo ja antaa uusia näkökulmia, miten voisi toimia. Joskus käym me myös työhakemuksia yhdessä läpi, ja opastan asiakasta löytä mään punaisen langan siihen, kuka juuri hän on ja haluaa olla”, Hutri kertoo. Työnhakuprosessissa henkilöllä voi usein olla hukassa oma per soona, jolloin hakemuksistakin jäävät puuttumaan juuri ne tärkeät asiat, joista hänen kannattaisi kertoa. Hutri haluaa vielä korostaa, että vastaanotolle voi tulla omana itsenään eikä valmiita ratkaisuja tarvitse olla etukäteen. Hän auttaa asiakkaitaan uskomaan omiin mahdollisuuksiin ja auttaa löytämään uusia keinoja ja rohkeutta tulevaisuuden suhteen. Psykologin vastaanotolle? Psykologille voi päästä esimerkiksi työterveyshuollon lääkärin ohjaamana, jolloin vastaanottava henkilö on työterveyspsykologi. Tämä on työntekijälle yleensä maksuton tuki ja on suositeltavaa myös masennuksen yhteydessä, kun tarvitaan mahdollisen lääke hoidon ja sairasloman lisäksi tuiki tärkeää keskusteluapua. Yksityiselle työpsykologin vastaanotolle voi hakeutua kuka tahansa. Työntekijä voi myös kysyä työnantajaltaan maksusitou musta, jolloin työnantaja maksaa käynnit kokonaan tai osan niistä. Yleensä työpsykologilla käydään muutamia kertoja – sen aikaa että asiakas pääsee taas omin voimin eteenpäin. Puhelinneuvotteluis takin voidaan sopia alkutapaamisten jatkoksi. Myös työvoimatoimistot tarjoavat urasuunnittelupalvelua ja koulutusohjausta työuran muutostilanteissa, joka on yleensä maksutonta. n TIETOA. 2 : 2012 | 11 PIIRITOIMINTA Uudenmaan piiri – UIL:n piiritoiminnan suunnannäyttäjäksi Teksti: Tiina Sandberg Haluamme katsoa kokonaisuutta ja olla piiritoiminnan suunnannäyt täjä.” Laurikainen muistuttaa, että piirijärjestö ei aja yksittäisiä työ ehtosopimuksia. TES-toiminta ei ole sen asia. ”Mutta kaikkea muuta mukavaa ja yhteistä aiomme tehdä”, hän jatkaa. Jäsentoiminta starttaa syksyllä leffaillalla, johon kaikki ovat tervetulleita. Tutustumisen ja järjestäytymisen lisäksi alkutaipaleel le on suunnitteilla koulutusta työelämän pelisäännöistä ja työpaik kavierailuja. Myöhemmin Helsingin Insinöörien muita aktiviteetteja on ajatus avata myös piirijärjestön jäsenille. ”Haluamme tukea ja aktivoida paikallisia yritysyhdistyksiä. Tavoitteena on kymmenkunta yritysvierailua vuodessa. Meihin voi olla yhteydessä, jos tuntuu että yritysvierailu olisi paikallaan.” T ietoalan liityttyä UIL:oon piiritoiminnan elvyttäminen nousi myös Uudellamaalla ajankohtaiseksi. Uudenmaan piirin puheenjohtaja Lasse Laurikainen ja varapuheenjohtaja Milla Pennanen ovat työpari, joka uskoo yhteisöllisyyden voimaan. ”Haemme järjestäytymisellä skaalaetua. Yhdistämällä voimava rat saamme enemmän näkyvyyttä ja parempia tuloksia. Insinöörit ja Tietoalan jäsenet ovat saman alan ammattilaisia, istuvat usein työ paikoilla vierekkäisillä jakkaroilla, siksi on järkevää tehdä asioita yhdessä myös järjestötoiminnassa”, Laurikainen summaa. Piirijärjestön tehtävä on tuoda aluepoliittista näkökulmaa liiton toimintaan. ”Ajamme parempien työurien asiaa, kaikkien yhteistä hyvää. Näkökulma on uusimaalainen, mutta emme halua vyöryä muun maan yli vaikka jäsenmäärämme siihen joskus antaisikin mahdollisuuden. 12 | TIETOA. 2 : 2012 Haastava tulevaisuus Laurikainen on huolissaan ICT-alan rakennemuutoksesta. ”On todella ikävää kun osaamistamme poljetaan. Suomalaisen korkeatasoisen ammattilaisen työtä tulisi arvostaa ja lyöminen lopettaa.” Haastavinta tulevaisuudessa on pätkätöiden ja työn projekti luontoisuuden lisääntyminen sekä jatkuva vaatimus oppia uuttaa ja kehittyä työssään. ”Tämä ala on niin eksaktia, että osaamistason on oltava todella kova, jotta olisi uskottava. Kevyt tietojen päivittäminen ei riitä. Moniammatillisuus ja verkottuminen on myös tärkeää.” Toisaalta hän uskoo länsimaiseen järjestäytyneeseen työelä mään ja sen pelisääntöihin. ”Mitä enemmän on tietoa ja yhteiseen hiileen puhaltamista, sitä paremmin pärjäämme.” Laurikainen odottaa myös puheenjohtajaparin yhteistyöltä paljon. ”Olemme Millan kanssa nimenomaan työpari. Meillä on mutkatto mat välit ja varsin yhtenevät näkemykset. Insinööreillä ja Tietoalalla on enemmän yhteisiä kuin erottavia asioita. Odotan tältä yhteisöltä paljon.” Lopuksi puheenjohtaja muistuttaa, että jokaisen kannattaa tulla mukaan. ”Tule mukaan toimintaan, yhdessä saamme aikaan enemmän.” Uudenmaan piirin aktivoiva kokous pidettiin 8.3.2012 • Uudenmaan piiriin kuuluvat jäsenjärjestöt: Tietoalan toimi henkilöt, Julkisen alan Insinöörit, Pelastusalan toimihenkilöt, Insinöörilaulajat ja Helsingin Insinöörit • Puheenjohtaja Lasse Laurikainen • Varapuheenjohtaja Milla Pennanen • Työvaliokunta: Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, työmarkkina jaoksen puheenjohtaja Aki Härkönen ja liiton asiamies Minna Anttonen. • Työvaliokunta tekee toimintasuunnitelman syksyllä 2012. • Piirijärjestön tavoitteena on voimien keskittämisen lisäksi tarjota neuvontaa ja muodostaa asiantuntijafoorumi. n Tietoutta Uuden Insinööriliiton piiritoiminnasta U usi Insinööriliitto UIL ry on jakanut Suomen eri toiminta-alueiksi ja näistä käytetään nimitystä piiri. Piirit ovat Helsinki-Uusimaa, Itä- ja Kaakkois-Suomi, Pohjois-Suomi, Häme- ja Keski-Suomi ja Länsi-Suomi. Piirien tarkoituksena on liiton tavoitteiden toteuttaminen paikallisesti piirin alueella toimivien alueellisten ja valtakunnallis ten yhdistysten yhteistyöllä. Piirien tehtävänä on toteuttaa liiton toimintasuunnitelman sekä piirin omaan toimintasuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita. Liitto rahoittaa piirien toiminnan. Uusi Insinööriliitto muodostuu eri yhdistyksistä. Näitä ovat alueellisista jäsenjärjestöt ja valtakunnalliset jäsenjärjestöt. Esimerkiksi alueellisia jäsenjärjestöjä ovat Kainuun Insinöörit, Lappeenrannan Insinöörit ja Satakunnan Insinöörit. Valtakunnallisia jäsenjärjestöjä ovat mm. Julkisen alan Insinöörien liitto ja Tietoalan toimihenkilöt. Tietoalan toimihenkilöt on kutsuttu mukaan piiritoimintaan, kuin myös muut liiton valtakunnalliset yhdistykset. Koska Tietoalan toimi henkilöillä ei ole alueellista tai piiritoimintaa vastaavaa organisaati oita, niin tällöin toiminnan koordinoinnista vastaa Tietoalan hallitus. Tietoalan toimihenkilöiden hallitus on nimennyt omat edustajansa kaikkiin piireihin. Edustajat osallistuvat piirin alueella järjestettäviin kokouksiin ja toimivat tietoalan edustajina piirin alueella. Piirin toiminnalla on järjestöpoliittinen ja edunvalvonnallinen tehtävä, mutta myös piirien on mahdollista järjestää erilaisia tilai suuksia ja tapahtumia jäsenistölle. Lisää valtakunnallisesta piiritoiminnasta seuraavassa Tietoa-leh dessä. Tietoalan nimetyt edustajat ovat: Marko Markkanen, Länsi-Suomi Milla Pennanen, Helsinki-Uusimaa Markus Saukkonen, Itä- ja Kaakkois-Suomi Ilpo Komulainen ja Juha Reinisalo, Häme- ja Keski-Suomi Kim Siniaalto, Pohjois-Suomi T ietotekniikan palvelualalla eletään nyt voimakasta murroksen aikaa. Jatkuvat sopeutustoimet ovat olleet arkipäivää jo pidemmän aikaa alihankintaa teke vissä tietoalan yrityksissä. Nyt myös suuret toimijat ovat vähentämässä henkistä pääomaansa, henkilökuntaa. Luottamusmiehet tekevät raskasta, mutta arvokasta työtä yrittäessään neuvotella henkilöstön kannalta mahdollisimman hyvän lopputuloksen yhteistoiminta neuvotteluissa. Uusi Insinööriliitto UIL ry tukee luotta musmiehiä ja keventää heidän taakkaa mahdollisuuk sien mukaan. Suomessa on varsin korkea tietotekniikan osaamisen taso. Osaamisemme on niin tunnettua ja arvostettua, että ulkomaisia yrityksiä on tullut ja tulossa työllistä mään osaajiamme. Liittomme UIL on iso toimija ja resurssimme, sekä palvelun tarjonta laajaa. Olkaa aktiivisia ja hyödyntäkää jäsenpalvelujamme, kuten esimerkiksi rekrytointipalve lu, urapalvelu, lakipalvelut ja tutkimuspalvelut. Meiltä saa asiantuntevaa palvelua uran joka vaiheisiin. Teh dään yhdessä päivästäsi parempi. Hyvää kesää Pertti Porokari puheenjohtaja TIETOA. 2 : 2012 | 13 TYÖELÄMÄ Opiskelemaan töiden ohella – rohkeaa vai hullua? Teksti: Marianne Malila ja Milla Pennanen Kuvat: Dani Rönnqvist ja Milla Pennanen A rkirutiineihin saa rutkasti haastetta astumalla sisään opiskelijamaail maan. Töiden ohella opiskelu on välillä yksinäistä puurtamista ja toisinaan yhdessä tekemistä parhaimmillaan. Ari Hellstedt ja Pertti Kujanpää ovat luokkakavereita. He opiskelevat HaagaHelian ammattikorkeakoulussa ylemmän tietojärjestelmäosaamisen koulutusohjel massa. Töiden ohella tapahtuva opiskelu on molemmille tuttu juttu: ”Olen suorittanut työn ohella IT-alan tutkintoja useampia, tämä ylempi amk-tutkinto on jo kolmas tut kintoni”, kertoo Kujanpää. Hellstedt on valmistunut reilu kymme nen vuotta sitten tradenomiksi: ”Työssäolo pidensi opintojani puoli vuotta. Valmistuin tradenomiksi vuonna 2001 neljässä vuodes sa, mutta kurssejakin tuli suoritettua hiu kan yli tutkintovaateen.” Molempien työnantajat ovat suhtautu neet opiskeluun myönteisesti. Hellstedt työskentele Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksessa palveluvastaavana paikkatietopuolen ja sähköisen asioinnin parissa. Työnantaja tukee opiskelua anta malla rajoitetun määrän työaikaa opintojen 14 | TIETOA. 2 : 2012 edistämiseen. Tästä tehdään opiskelijan ja työnantajan kanssa kirjallinen sopimus. Työnantaja ei kuitenkaan sido työntekijää sopimuksilla yritykseen tutkinnon suoritta misen jälkeen. Kujanpää toimii johtavana konsulttina ja hankejohtajana Tieto Finland Oy:ssä. Hän kertoo yrityksen tukevan ammattitaitoa lisäävää omaehtoista opiskelua. ”Kun kysy mys on nimenomaan yhtiön toiminnan kan nalta tarpeellisen ammattitaidon lisäämi seen tähtäävästä opiskelusta, tukee yhtiö sitä kalenterivuosittain sisäisen ohjeistuk sen mukaisesti”, toteaa Kujanpää. Työnanta ja voi tukea esimerkiksi oppimateriaalina käytettävän kirjan hankkimisessa. Muutaman vuoden puserrus Mika Untolehto on Solteqilla palvelupäällik könä ja opiskelee ensimmäistä vuotta Lau rea-ammattikorkeakoulussa. Untolehto val mistuu tietojenkäsittelyn tradenomiksi vuo den kuluttua. ”Taustallani on aiempia opintoja ammat tikorkeakoulussa, joten olen saanut onnek seni hyväksiluettua muutamia kursseja”, hän kertoo. Pertti Kujanpää ja Ari Hellstedt ovat sitä mieltä, että opiskelu kannattaa aina. >> TIETOA. 2 : 2012 | 15 TYÖELÄMÄ Opiskelu on ollut hänelle mukavaa vaih telua, mutta kulunut kevät on ollut rankkaa. Koulussa käydään tiistai-iltaisin ja kerran kuussa vietetään koko perjantai-päivä ja lauantai koulun penkillä. ”Nyt keväällä on ollut jopa kuusi kurssia, joiden kanssa on ollut haastetta. Vaikeinta on ollut ruotsin kurssi pitkän tauon jälkeen, jonka kanssa tosin muillakin on ollut vaikeuksia”, hän tunnustaa. Kun taskussa on vaikka tuoreet maiste rin paperit, saattaa se näkyä myös palkassa. Myös urakehityksen kannalta voi olla paikal laan päivittää omaa osaamistaan, sillä työ markkinoiden kilpailun kiristyessä myös vaatimuksia aletaan kiristää. ”Osa iäkkäämmistä opiskelijoista on suorittamassa tutkintoa, koska työnantajat vaativat tietyn tutkintotason tiettyihin alamme tehtäviin. Opiskelu vie kahdesta kolmeen vuotta, mikäli saa motivaation pidettyä yllä ja oma jaksaminen riittää”, Hellstedt rohkaisee. Aikuisen opiskelijan voimavaroihin vai kuttaa paljon oma elämäntilanne ja tukiver kostot. Iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuva opiskelu vaatii joustamista toisinaan myös lähipiiriltä. Pienet lapset, parisuhde ja har rastukset voi kuitenkin pystyä hoitamaan aivan kuten ennenkin. Yleensä opiskelu on monimuotoista, eli tapahtuu omien aikatau lujen puitteissa ja etätyönä verkkoympäris tössä. Kujanpää toivoisi etenkin enemmän lähija luokkahuoneopetusta eikä opetuksen ulkoistamista opiskelijoille: ”Kirjoja ja internettä osaa jokainen lukea omin päin.” Myös Untolehto on huomannut, että vapaa-ajan suhteen on tullut muutoksia. Hän käyttää esimerkkinä kurssia, joka sisäl tää opintosuunnitelman mukaan 35 tuntia. Niistä viisi tai kuusi tapahtuvat lähiopetuk sena, loput hoidetaan omalla ajalla iltaisin tai viikonloppuisin. Aikuisopiskelijaksi kannattaa ryhtyä, jos kaipaa uusia haasteita tai haluaa päivittää osaamistaan. Se vaatii ahkeraa uuden opis kelua ja vanhan kertaamista, ennakkoluu lottomuutta ja avointa mieltä. Rohkeasti tutkimaan mahdollisuuksia! Voit löytää sinulle sopivan koulutuspaikan helposti osoitteesta www.opintopaikka.fi. n 16 | TIETOA. 2 : 2012 TIETOALA TIEDOTTAA Edustajakokous koolla Kouvolassa Uusi Insinööriliitto UIL ry:n Edustajakokous kokoontui sääntömääräiseen kevätkokoukseen Kouvolaan 25.5.2012. K okousedustajat valitsivat Edustajakokouskauden 2012–2014 puheen johtajiksi Arto Isomäen Helsingin Insinööreistä ja Markku Uusitalon Satakunnan Insinööreistä. Puheessaan Edustajistokokouksessa UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari kommentoi julkisuudessa ollutta keskustelua siitä, tulisiko nuo ren työttömän mennä töihin millä tahansa palkalla. ” Nuorten auttami nen työuran alkuun nälkäpalkalla ei tule kysymyksen. Nuori saa täysin väärän kuvan työelämästä, mikä varmasti vaikuttaa haitallisesti hänen suhtautumiseen työhön ja työelämään jatkossakin”, Porokari totesi. Tietoalan toimihenkilöiden varsinaisina kokousedustajina toimivat Jyrki Kopperi, Ari Koskelin, Juha Reinisalo, Nina Räsänen, Timo Salonen ja Markus Saukkonen. Varaedustajina paikalla olivat Heikki Niemissalo ja Markku Syrjälä. Puheenjohtaja Esa Koskinen oli paikalla hallituksen jäsenen roolissa. Kokouksessa julkistettiin UIL:n uusi visuaalinen ilme. Ilme tulee näky mään myös Tietoalan esitteissä ja muussa materiaalissa. n Tietoala Syyskiertueella U IL:n Syyskiertue vierailee syys-lokakuussa mm. Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. Lisäksi Tietoalalla on suunnitteilla syksyl le tapahtumia myös Joensuuhun ja Lappeenran taan. Jos sinua kiinnostaa Tietoalan tilaisuus omalla paikkakunnalla tai oman työpaikkasi henkilöstölle, ota yhteyttä: [email protected]. M ielellämme otam me vastaan myös ideoita tapahtumien sisällöksi. Mika Untolehto toimii töiden ja opintojen ohella Tietoalan toimihenkilöiden hallituksessa ja tapahtumavastaavana. Helpota opintoja ottamalla vapaata Tilastokeskuksen mukaan jopa puolet työikäisistä on osallistunut koulutuk seen aikuisiällä. Huomattavan suuri osa heistä on opiskellut työsuhteen aikana, ei työttömänä. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että pitkän pohjakoulutuksen saaneilla ja korkeassa asemassa olevat opiskelivat enemmän kuin matalamman koulutuksen saaneilla tai alemmassa asemassa olevat. Opiskelun ajalle tai osalle ajasta on mahdollista hakea työantajalta opinto vapaata tai vuorotteluvapaata. Vuorot teluvapaan edellytyksenä on vähintään 10 vuoden työhistoria. Vapaan aikana saatava korvaus on 70 % työttömyystur vasta ja sen kesto on 90–359 päivää. Opintovapaata voi hakea vähintään vuoden saman työnantajan palvelukses sa oleva työntekijä ja sitä voi saada vii den vuoden ajalle enintään kahden vuo den ajaksi. Vapaan voi tosin pitää osissa, toisin kuin vuorotteluvapaa. Opintova paa on palkatonta, ellei työnantajan kanssa muuta sovita. Sen ajaksi voi kuitenkin hakea aikuiskoulutustukea. Lisätietoa opintovapaasta ja vuo rotteluvapaasta löytyy esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön kotisivuilta www.tem.fi. ICTexpo Tietoalan messuosastolla huhtikuussa järjestetyillä ICTmessuilla kävi runsaasti jäseniä ja jäsenyydestä kiinnostuneita it-ammattilaisia kysymässä mm. palkka-asioista ja yt-neuvotteluista. TIETOA. 1 : 2011 | 17 TIETOALA TIEDOTTAA Ei kesää ilman jäsenetuja: Fore! UIL:n jäsenkorttia näyttämällä saat 15 % alennuksen kaikista nor maalihintaisista tuotteista GolfPoint-ketjun Konalan ja Lahden proshopeissa. Katso www.golfpoint.fi ja tykkää www.facebook.com/ GolfPoint. Tiikeri tankkiin Teboil parantaa polttoainealennusta kesäksi. Kesäkuun alusta elo kuun loppuun UIL:n jäsenkortilla saatava alennus on 2,2 senttiä/litra. Turvallista lomaa UIL:n jäsenenä turvanasi ovat kattavat vapaa-ajan vakuutukset, jot ka suojaavat sinua automaattisesti ilman erillistä aktivointia, kun jäsenyytesi on voimassa. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus korvaa tapaturmia hoitokulujen, pysyvän haitan ja kuoleman osalta. TIETOALA TIEDOTTAA Vapaa-ajan matkavakuutukseemme sisältyvillä turvilla takaat itsesi ja kanssasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapsesi sekä omasi että samassa taloudessa asuvan perheenjäsenesi matkatavarat. Lisäksi vakuutukseen kuuluu matkaoikeusturva- ja matkavastuuva kuutukset. Voimassa oleva jäsenkorttisi käy matkavakuutustodistuk sesta. Jos korttisi hukkuu, voit tulostaa matkavakuutustodistuksen kirjautumalla UIL:n jäsensivuille tai soittamalla Ifin asiakaspalve luun, puh. 010 19 19 19, arkisin klo 8–20. Vastuullinen kesäduuni Vastuullinen kesäduuni 2012 on hyväntuulinen kampanja, jonka tavoitteena on varmistaa, että nuorille riittää laaduk kaita kesätyöpaikkoja myös tulevaisuudessa. Työnantajille kamppis on helppo, hauska ja – mikä parasta – ilmainen mahdollisuus toteuttaa yritysvastuuta käytännössä. Joko sinun työpaikkasi on mukana? Lisätietoja: www.nuori.fi/kesaduuni Ergonomiavinkki-kilpailu on päättynyt Vuoden ensimmäisessä lehdessä juliste tussa kilpailussa 720 euron arvoisen Swopper-tuolin voitto meni Helille Espoosta. Kilpailuun tuli yhteensä 147 vastausta, joihin voit käydä tutustumassa verkkosivuillamme osoitteessa www.tietoala.fi. Kunnianosoitus Juha Reinisalolle myönnettiin kevätkokouksessa järjestykses sään ensimmäinen Tietoalan toi mihenkilöt ry:n pöytästandaari. Reinisalo on toiminut järjestön puheenjohtajana 10 vuotta ja on tällä hetkellä varapuheenjohtaja sekä aktiivinen toimija. Tapahtumakalenteri 2012 Tapahtumakalenterin tapahtumiin on tarjolla jäsenhintaisia lippuja. Lisätietoja tapahtumista ja hinnoista www.tietoala.fi. KESÄ • 25.6.– 8.7. . . . . . . • 28.6.–7.7. . . . . . . • 29.6.–1.7. . . . . . . • 1.7. . . . . . . . . . . . . . • 7.7. . . . . . . . . . . . . . • 6.–8.7. . . . . . . . . . . • 13.–15.7. . . . . . . . • 13.7. –12.8. . . . . . • 14.7. . . . . . . . . . . . • 21.7. . . . . . . . . . . . . • 31.7. . . . . . . . . . . . • 2.–4.8. . . . . . . . . . . • 11.8. . . . . . . . . . . . Loma-asuntomessut Lappeenrannan Rauha Imatra Big Band, Imatra TUSKA Open Air, Helsinki Picnic Life, Oulu Speedparty One Mile Challenge, Joensuu Ruisrock, Turku Ilosaarirock, Joensuu Asuntomessut, Tampere Perhepäivä huvipuistossa: Linnanmäki, Särkänniemi, Tykkimäki ZZ Top, Kaisaniemi, Helsinki Bruce Springsteen, Olympiastadion Neste Oil Rally, Jyväskylä Suomenlinnan Kesäteatteri Ryhmäteatterin Peter Pan SYKSY • 6.10. . . . . . . . . . . . . Ooppera Rigoletto, Tallinna • 17.11. . . . . . . . . . . Syyskokous • 17.11. . . . . . . . . . . Pikkujoulut 18 | TIETOA. 2 : 2012 TIETOA. 2 : 2012 | 19 Tietoa. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Tiina Sandberg Nina Räsänen Minna Anttonen Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Kansi: Galerie Art 130 g Sisäsivut: Solaris brite matta 65 g Tietoalan toimihenkilöt ry/UIL Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki Puhelinvaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 Seuraava lehti ilmestyy 10.9.2012. Mökkejä on vielä vapaana kesäksi 2012. Katso ajankohtainen varaustilanne www.tietoala.fi