1. No category

A A L LO N Y L I O P P I L A S L E H T I
Nro. 8/2010
AALLON SYNTTÄRIT!
NYT PUHUU USKIS
KUKA MAKSAA LOPPUTYÖSI?
N r o . 8 /2 0 1 0
M E N E E A A L LO N P I N N A N A L L E
28
40
”JOS AALTO OLISI RAKENNUS,
SE OLISI TYLYPAHKA.
SIINÄ ON MAGIAA, JOHON
MONI USKOO.”
Synttärikortteja yksivuotiaalle
yliopistolle, sivu 28
”FACEBOOKKAA.
TWIITTAA. AVAUDU.”
Kymmenen neuvoa aloittelevalle
tutkijalle, sivu 16.
Tule tulevaisuuden tekijäksi!
Tarvitsemme lisää tulevaisuuden IT-ammattilaisia mukavaan joukkoomme. Tule työskentelemään mielenkiintoisissa asiakasprojekteissamme yhdessä kokeneen tiimimme kanssa. Pääset
nopeasti vauhtiin ja kehityt urallasi tekemisen kautta. Jos opintosi ovat vielä kesken, meillä
voit joustavasti yhdistää työn ja opiskelun – ja ehdit viettää myös antoisaa vapaa-aikaasi.
Haemme Helsingin ja Tampereen toimipisteisiimme mm.
•
Ohjelmistosuunnittelijoita
•
Business Intelligence –asiantuntijoita
•
Tietovarastoasiantuntijoita
•
Integraatioasiantuntijoita
Tutustu tehtäviin ja muihin työmahdollisuuksiimme tarkemmin ja lähetä hakemuksesi kotisivuillamme www.solita.fi/ura.
16
”KAI SIELLÄ OLI KAUHEA
HOMOJENLYTTÄYSMEININKI?”
Räsäsen poika ja muut
opiskelijauskikset, sivu 40
*
HELMENKALASTUS
6 Opiskelijat keräävät yliopistolleen rahaa
8 Urheilu- ja muiden juhlien tuntua
13 Anonyymit eläimet
14 Koukussa uusi puheenjohtaja
SYVISSÄ VESISSÄ
16 Tahdotko tutkijaksi?
22 Henkilökuvassa minä itte
28 Onnea & menehtymistä, yksivuotiaat!
40 Reportaasi konservatiivin pään sisältä
MATO-ONGELLA
46 Taiteilijan vastapaino
48 Kulttuurikokemuksia edarissa ja 13 eurolla
50 Ota kaikki irti joululomasta ja Kelasta
52 Iltasatu
55 Perässälaahaajat
Nro.8/2010 5
6 Nro.8/2010
pääkirjoitus
Se o n j o s s a i n na pa pi i ri l l ä , O ul us s a ,
to ka i s e e Aa l to-y l i opi ston l ue nnoi t s i j a
Es p o o n O t a n i eme s s ä .
Kolumni Kalevassa 27.11.2010
miehistö
PÄÄTOIMITTAJA
Anna Munsterhjelm
ULKOASU
Jaakko Suomalainen
TOIMITTAJA
Johanna Mitjonen
KIRJOITTAJAT
Linda Finell, Tuukka Hetemäki, Ilmari
Jokinen, Krista Kauppinen, Reetta Nurmo,
Kerttu Partanen, Tuuti Piippo, Laura
Saarikoski, Niclas Storås, Sofia Ziessler
Älä suvaitse
homoja
Meidän pitäisi unohtaa suvaitseminen ja aloittaa
hyväksyminen.
Ystäväni sanoi kerran osuvasti, että mitään sellaista
ei voi suvaita, jonka täysin hyväksyy. Suvaitseminen
sanana pitää sisällään latauksen, joka antaa puhujalle
vallan päättää, sietääkö hän suvaittavaa asiaa
silmissään.
Kun hyväksyy elinpiiriinsä homot, maahanmuuttajat
tai vammaiset, ei heitä tarvitse erikseen enää suvaita.
Sana asettaa suvaittavat ihmisryhmät väkisin
eriarvoiseen asemaan. Miksi silti käytämme sitä niin
yleisesti, kun on puhe marginaalisista ryhmistä?
Linda Finell
Linda yritti katsoa homokohua konservatiivisten,
uskovaisten opiskelijoiden silmin. Lue reportaasi sivulta 40.
KUVAAJAT JA KUVITTAJAT
Matti Ahlgren, Tom Engström,
Joonas Lehtimäki, Kira Leskinen,
Veera Lipasti, Minna Mäkipää,
Mirka Suikkanen
KUSTANTAJA
Aalto-yliopiston ylioppilaskunta (AYY)
TOIMITUSNEUVOSTO
Hanne Haapoja, Tuomas Jääskeläinen,
Aku-Ville Lehtimäki, Juhani Mykkänen,
Antti Oksanen, Jussi Rosendahl,
Teija Sutinen, Maija Töyry (pj)
ILMOITUSMYYNTI
Timo Herttua, 040 4827080
MEDIAKORTTI: www.ainolehti.fi/media
PAINO
Art Print Oy PAINOS 8 000 SISÄSIVUJEN
PAPERI
Dito 100g/m2
KANNEN PAPERI
Galerie Art Gloss 250g/m2
YLIOPPILASLEHTI AINO
PL 69 02150 Espoo
Käyntiosoite:
Lämpömiehenkuja 2 02150 Espoo
etunimi. [email protected] 050 5209447
www.ainolehti.fi
ISSN-L 1798-4394 ISSN 1798-4394
KANNEN KUVA
Mirka Suikkanen
O
Väliajan
paikka
nko uuden ylioppilaskunnan ensimmäinen vuosi ollut hulvaton
farssi vai synkkä tragedia? Tyylilaji on katsojan silmässä, mutta
paikka on teatteri. Harva kantaesitys on saanut näin paljon
huomiota. Hesarissakin julkaistaan siitä arvioita kerran viikossa.
Kaksitoista kuukautta sitten yleisö ei tiennyt, kuinka syvässä suossa tuoreen näytelmän ylioppilaskunta joutuu vielä tarpomaan. Osa oli fuusioon
tyytyväinen, moni vastusti, jotakuta ei voinut vähempää kiinnostaa. Enää
kukaan ei voi väittää, ettei tuntisi tarinaa. Käsiohjelma on jaettu jo useampaan kertaan, ja koululaisryhmien oppaat ovat neuvoneet suojateilleen
oikean tulkintatavan kädestä pitäen.
AYY:n teatterissa kulisseja kannatellaan hampaat irvessä ja hymy huulessa, vaikka teatterin seinät kolisevat tuulessa ja pyörönäyttämö nykäisee
näyttelijät nurin kerran toisensa jälkeen. Viereisissä saleissa, pienemmillä
näyttämöillä, esitetään vilkkaasti yhteiskunnallista proosaa ja puhdasta viihdettäkin – tyhjälle katsomolle. Kun isolla lavalla riittää niin paljon
enemmän draamaa, rikoksia ja rakkautta! Maistuu niillekin, joiden edellinen
teatterivierailu tehtiin Hevosenkenkään 1990-luvulla.
Vuoden näytelmä on ollut kaukana riippumattomasta taiteesta. Teatterin
mesenaatit ovat sen verran vaikutusvaltaisia, että heidän sormennapsautuksensa saa juonen muuttumaan ja ohjaajat nöyrtymään. Näyttelijät joutuvat opettelemaan uuden käsikirjoituksen ja puvustajat ompelevat sormet
verillä uusia asuja.
Mesenaattien takia ensimmäinen näytös on ollut liian pitkä – paljon
pidempi, kuin moni osasi lipun ostaessaan arvata. Penkki on kova, eikä
innokkaiden myyjien tuputtama popcorn maistu. Fiksuimmat teatterilaiset
kyseenalaistavat jo työehtojaan. Uudet kiinnitykset aloittavat tammikuussa.
Mennään väliajalle. Kahvia ja joulupullaa!
Anna Munsterhjelm
Nro.8/2010 7
6 Nro.8/2010
helmenkalastus / aallonharjalla
Matti Ahlgren
AALTO-YLIOPISTOSTA,
PÄIVÄÄ!
Päästäkseen kymmenessä vuodessa maailman
kärkiyliopistojen joukkoon Aalto tarvitsee lisää rahaa.
Siksi opiskelijat tarttuivat luuriin ja ryhtyivät
soittelemaan alumneille.
Yliopistot kasaavat nyt itselleen pesämunaa, jonka eurot valtio on luvannut 2,5-kertaistaa. Aallossa säätiöpääoman kerääminen alkoi jo vuonna
2008, mutta kahdensadan miljoonan tavoitteesta uupuu vielä kolmisenkymmentä miljoonaa euroa. Suurin osa potista on tullut yrityksiltä ja säätiöiltä, mutta keväällä käynnistynyt kampanjavaihe keskittyy alumneihin ja
sen toteuttavat opiskelijat.
”Saimme keväällä yhteydenoton Aallon varainhankinnasta. He näkivät,
että opiskelijat olisivat luonnollinen tapa lähestyä alumnikuntaa ja etsivät
siksi yrittäjähenkisiä opiskelijoita, jotka voisivat lähteä vetämään kampanjaa”, Santeri Everi muistelee.
Everi ja Mikko Kuusi ovat molemmat kauppakorkeakoulun opiskelijoita ja
Aaltoesin aktiiveja.
”Meillä oli alussa tarkka suunnitelma, mutta se on muuttunut radikaalisti
matkan varrella”, Everi kertoo.
Hanke alkoi kahdeksan hengen tiimistä, joka – tekijöiden tajuttua raa’ an
työn määrän – kasvoi nopeasti yli 60 hengen organisaatioksi.
Pilottivaiheessa he oppivat myös sen, että lahjoittajia motivoi sekä halu
olla mukana rakentamassa Aalto-yliopistoa että tunneyhteys vanhaan kouluunsa. Syntyi ajatus yhteisökampanjoista, joissa nykyiset jäsenet soittavat
entisille jäsenille. Kampanjassa ovat mukana KY, TF, Prodeko sekä Pyöreän
Tornin Kilta. Yhteisöjen välillä on käynnissä leikkimielinen kilpailu siitä, kuka
kerää eniten rahaa. Miljoonalla eurolla yhteisö saa oman nimetyn kunniaprofessuurin ja neljä eniten lahjoituksia kerännyttä opiskelijaa pääsee keväällä
opintomatkalle yhteistyöyliopistoon.
Ja töitä riittää. Marraskuun puolivälissä tiimillä on jo yli 17 000 kampanjakontaktia eli sähköpostia ja puhelua. Tavoitteena on ottaa yhteys kaikkiin
niihin 40 000 rekisteröityneeseen alumniin, joille yliopistolla on yhteystiedot.
Useimmat puheluista ovat rentoja ja niiden aikana on käyty pitkiäkin keskusteluja esimerkiksi takavuosien kuntiksista ja excuista tai opetuksen laadusta.
”Alumnit ovat suhtautuneet yllättävän positiivisesti puhelinkampanjaan ja
ylipäätänsä Aalto-yliopistoon. Luuri korvaan -tyyppisiä puheluita on ollut
vain muutamia”, Kuusi kertoo.
”Jos alumneilla on ollut negatiivinen mielikuva Aallosta, se on useimmiten
perustunut väärään tietoon. Esimerkiksi jotkut ovat pohtineet kannattaako
Aallolle lahjoittaa, kun ylioppilaskunnat kiistelevät raha-asioista. Silloin olemme selventäneet, että kiistalla ei ole vaikutusta itse yliopiston toimintaan.”
Aikaa varainkeruulla on kesäkuun loppuun asti. Sen jälkeen luvassa on
muun muassa opiskelijoiden ideoima kiitosjuhla lahjoituksen tehneille alumneille sekä kampukselle pystytettävä muistomerkki, johon tulee kaikkien yli
sata euroa lahjoittaneiden nimet.
Krista Kauppinen
Nro.8/2010 9
helmenkalastus/pelkkää juhlaa
ZUMBAA TENTISTÄ VITONEN
SYYSMÖKILLÄ
VISIOITIIN JA SAUNOTTIIN
Syysmökillä visioitiin ja saunottiin
KY ry:n kehitysyhteistyöjaosto Kehyn mökkireissu maistui enemmän
herkuilta kuin paperilta. Perinteiselle, nyt marraskuussa Karjalohjalla
pidetylle syysmökille uskaltautui
mukaan parikymmentä kehyläistä,
joiden joukossa oli myös syksyllä
aloittaneita kyltereitä. Kahdesti
vuodessa järjestettävät reissut ovat
aiemminkin houkutelleet mukaan
porukkaa, jota ei muissa jaoston
tapahtumissa näy.
Kehyn puheenjohtaja Julius Hurri
kertoo viikonlopun pitäneen sisällään perinteistä mökkiajanvietettä:
saunomista, syömistä, kortin peluuta,
kitaransoittoa ja vähän laulamistakin.
”Rohkeimmat uskaltautuivat uimaan, vesi oli tosi kylmää.”
Rentoilun lisäksi viikonloppuna
vedettiin Kehyn toiminnalle suuria linjoja. Mökillä päätettiin muun
muassa suunnata kehy-hankkeita
entistä enemmän aaltolaisten omalle osaamisalueelle.
”Aiomme keskittyä tekemään
asioita, joissa olemme oikeasti hyviä,
sen sijaan että toteuttaisimme hankkeita, joita kuka tahansa pystyisi
tekemään”, Hurri sanoo.
”Toinen tärkeä asia, jota suunniteltiin, on Kehyn maltillinen levittäytyminen Aaltoon.”
Siksi Hurri toivottaakin myös
muut aaltolaiset lämpimästi mukaan
Kehyn toimintaan.
VIIKON MITTAISET
SYNTTÄRIT
Aalto täyttyy karnevaalihumusta helmikuun alussa,
kun AYY juhlii vuoden mittaista taivaltaan. Hallituksen
kulttuurivastaava Saara Hyrkkö kutsuu mukaan ennakkoluuloisimmatkin aaltolaiset: ”Tällaista vuosijuhlaa et
varmasti osaisi odottaa ylioppilaskunnalta”.
Juhlavuosiviikon suunnittelu on vielä alussa, joten
Hyrkkö ei uskalla kertoa mitään kovin tarkkaa viikon
sisällöstä.
”Vuodenvaihteen jälkeen uudet kulttuuritoimijat
pääsevät mukaan juhlaviikon suunnitteluun. Haluamme, että uudetkin tekijät pääsevät tekemään juhlasta
omannäköisensä.”
Luvassa on kuitenkin viikon mittainen juhlaputki: urheilukilpailua, opiskelijoiden ja henkilökunnan yhteistä
lounastilaisuutta sekä klubi-iltaa.
Alvar Aallon syntymäpäivän jälkeisenä lauantaina
katetaan ylioppilaskuntien vuosijuhlaperinteitä uudistava illallinen Ravintola Sipuliin, ja sunnuntaina kokoonnutaan tietysti rääppeiden äärelle brunssille.
Viikon helmenä on Pinnan alla -bileet: viime talven
varpajaisia muistuttava rento, cocktail-henkinen juhlatilaisuus.
Linda Finell
AYY:n juhlavuosiviikko 31.1.–6.2.2011. Ilmoittautuminen
ja lipunmyynti joulukuun aikana.
ANONYYMIT ELÄIMET JOONAS LEHTIMÄKI
Marraskuun lopussa Opiskelijoiden liikuntaliitto OLL:n liittokokous julkaisi kannanoton, jossa se
vaati tarmokkaampia toimenpiteitä liikunnan ja terveydenhoidon
linkittämiseksi toisiinsa. Myös kuun
viimeisenä päivänä pidetyn SYLin
opiskelukykyseminaarin puheenvuoroissa nostettiin esiin vanha
totuus: liikunta auttaa jaksamaan.
Ja silti vain satakunta aaltolaista
otti osaa samoihin aikoihin järjestettyyn Aalto by Night -liikuntatapahtumaan, jossa eri lajeja pääsi
kokeilemaan parilla eurolla. Silloin
Meilahden saleissa muun muassa
zumbattiin, joogattiin, spinnattiin ja
pelattiin tennistä porukalla. AYY:n
liikunta-asiantuntija Karoliina Sarkkula on itse tapahtumaan tyytyväinen, mutta toivoo ensi vuonna useamman opiskelijan lähtevän mukaan
hikoilemaan.
Onneksi pian koittaa uusivuosi!
Silloin sopii taas kerran startata
terveempi vuosi lupauksilla. Varaatko kaverin kanssa sulkisvuoron vai
päivitätkö kuntosalikortin?
Johanna Mitjonen
Nro.8/2010 11
helmenkalastus / vieraissa
rehtorin rupinat / helmenkalastus
sarjassa esitellään aallon koulutusohjelma pinnan alta.
pakinoitsija tarkkailee ayy-politiikkaa pöydän päältä.
Jaakko Heikki
Uutisraivaaja
Helsingin Sanomain Säätiön
innovaatiokilpailu
pakinoitsijan nimi ei ala t-kirjaimella.
Tekniikan Akateemisten alkupalkkasuositus
vastavalmistuneelle 2011
OTANIEMEN
GRAAFIKOT
OPISKELIJAT: Osastolle on muuhun TKK:hon verrattuna
vaikea päästä sisään, joten väki on lahjakasta ja tietää
sen itsekin. Arkkitehtiopiskelijoita kehutaan tai pilkataan
Otaniemen hipeiksi ja wannabe-graafikoiksi. Vuosikurssista muotoutuu usein tiivis porukka, joka viettää viikonloputkin yhdessä Arkkitehtikillan majalla ja pariutuu keskenään. Arkkarit tunnetaan myös ennakkoluulottomina
ja aamuun asti jaksavina juhlijoina – olisivatko harjoitustöiden ääressä valvotut tunnit kehittäneet opiskelijoista
kunnon yöeläimiä?
Kilpailun tavoitteena on löytää
tiedonvälitykseen ja journalismiin
uusia toimintatapoja ja menestyviä
liiketoimintamalleja. Kilpailun voittaja
saa kehitysrahaa jopa 250 000 euroa,
jonka avulla hän toteuttaa hankkeensa.
Hakuaika päättyy 1.3.2011 Lisätietoja ja
hakulomake osoitteessa uutisraivaaja.fi
Helsingin Sanomain Säätiö on media-alan merkittävä kehittäjä ja
suomalaisen viestintäteollisuuden, erityisesti sanomalehden, tukija.
Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea
korkeatasoista viestintään ja viestintäteollisuuteen liittyvää tutkimusta
ja alan koulutusta. Päivälehden
arkisto ja Päivälehden museo ovat
osa Helsingin Sanomain Säätiötä.
OPISKELU: Jos Otaniemeen tulee aamuyöllä, arkkitehtiosaston ikkunoista pilkottaa todennäköisesti valo. Kritiikkien ja kilpailujen palautuspäivien lähestyessä töitä
tehdään usein ympäri vuorokauden. Yleensä seitsemän
vuotta kestävä opiskelu on neljännen vuoden opiskelijan mukaan ”jumalattoman raskasta, vaikeaa ja erittäin
palkitsevaa”. Viimeistään neljännellä vuosikurssilla
useimmat aloittavat alan töissä. Opintoaikaa pyritään
lyhentämään, mutta moni vetää silti itsensä piippuun.
Epävirallisen tiedon mukaan arkkitehtiopiskelijat kuluttavatkin opintopsykologin penkkiä ahkerimmin.
Kursseilla piirretään, lasketaan, suunnitellaan ja rakennetaankin. Pääaineeksi voi valita rakennussuunnittelun, arkkitehtuurin historian ja teorian, yhdyskunta- tai
kaupunkisuunnittelun. Perinteisemmän opiskelun lisäksi
arkkareiden koulutukseen kuuluu haalariharjoittelu työmaalla sekä virastoharjoittelu toimistossa.
TULEVAISUUS: Isona arkkitehdit pukeutuvat jokapoikapaitaan, kasvattavat kahden päivän sängen ja esittelevät
kotinsa sisustuslehdessä. Töitä tehdään niin julkisella
kuin yksityiselläkin sektorilla, mutta läheskään kaikki
eivät itse piirrä. Moni perustaa yksin tai kurssikaverinsa
kanssa oman toimiston.
”Valmiit arkkitehdit ovat kertoneet, että raivostuttavinta
on tuttavapiiristä jatkuvasti tulevat Voisitko sä suunnitella
mulle talon -pyynnöt. Ne ihmiset ajattelevat, että rakennukset ideoidaan ja piirretään puolessa tunnissa tupakkaaskin kanteen.”
Kerttu Partanen
Pikkurehtorin
joulutervehdys
Suomen Ekonomiliiton alkupalkkasuositus
vastavalmistuneelle 2010 (2900-3300 e)
Pakkasyö on, ja leiskuen
kylterit Hesarii täyttää.
Kansa Niemen parjatun
äänivaltaansa käyttää.
Ääneti Jussi käy taistoaan,
jäässä rahat on aina vaan,
sopu on pelkkää unta.
Hei taikkilaiset hyppikää,
pian on taide-yyoon aika!
Vain vuoden kesti Aalto tää
ja sekin synkkänä mieleen jää.
Mut’ taikkilaiset pettynee,
eivät pois täältä pääse.
KY-talon yö, siellä uuras työ.
Kaik’ on putsattu,
jo on juhla nyt.
Lalalallalla, avokonttori soi,
tulla pollarit voi ilomielin!
Taiteen maisterin keskimääräiset
ansiot lisineen (Tilastokeskus)
Pimees’ käpyovella
seisoi isot kihot.
Tule tänne nopeesti,
ota shekki multa.
Joulun’ ei edarii,
valittajani onneton.
Tule tänne poikani,
ota rahat multa.
Ja niin AYY joutunee taas käräjil’,
joku joutuu kai rosikseenkin.
Mut Saara se kirkkaasti luo loistoaan
jo Kipsarin pöytihinkin.
Kaikki neljä Rehtoria toivottavat aaltolaisille rikasta joulua
ja unohduksen vuotta 2011!
Jaakko Heikki
© 2010 Accenture. All rights reserved.
Getting satisfaction
from what you do.
Nro.8/2010 13
Just another day at the
office for a high performer.
KUKA SANOISI TAHDON?
Entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius istutti EK:n pyynnöstä AYY:n
samaan pöytään KY-säätiön ja KY ry:n kanssa. Seitsemän viikon neuvottelut
johtivat sovintoesitykseen, jonka voi tulkita joko kivasti tai raadollisemmin.
Choose Accenture for a career where the variety of opportunities and challenges allows you to
make a difference every day. A place where you can develop your potential and grow professionally,
working alongside talented colleagues. The only place where you can learn from our unrivalled
experience, while helping our global clients achieve high performance. If this is your idea of a
typical working day, then Accenture is the place to be.
Accenture Summer Internship 2011
Want to get a taste of what it’s like
to work as a management consultant,
technology consultant or IT professional in Finland’s Best Place to Work?
Looking for practical work experience,
the kind that will strengthen your
Visit accenture.fi/tyopaikat
resumé and help you begin working
life with more confidence?
If you’re a 3rd or 4th year Business
or Engineering student with excellent
grades, join our Summer Internship
Program! You will get a chance
to work on a real project with our
talented professionals and jumpstart your career. To find out more
and to apply, visit our website!
Sovintoesityksen mukaan
Hieno juttu!
Mitä järkeä?
KY-säätiö antaa AYY:lle miljoonan
euron toiminta-avustuksen.
Jes! Nyt ei voida enää ruikuttaa
kyltereiden ahneudesta tai siitä,
etteivät AYY:n rahat riitä toiminnan
pyörittämiseen. Iso kädenojennus
KY ry:ltä, joka voisi ottaa kunnian
kyltereiden edunvalvonnasta itselleenkin.
Säätiö valvoisi avustuksen käyttämistä tiukasti, eikä sitä saisi käyttää
kuin kauppiksessa opiskelevien
hyväksi. Rahat kiertäisivät AYY:n
kautta vain imagosyistä.
Kylterit ja taikkilaiset saavat AYY:n
hallitukseen kaksi kiintiöpaikkaa
yhden sijaan.
Kaikkien koulutusalojen edustajat
pääsevät varmasti vaikuttamaan.
Moniäänisellä hallituksella on takanaan isompi luotto. Urputus teekkaridiktatuurista vaimenee.
Kuinka moni suomalainen suostuisi
siihen, että persut saisivat kiintiöpaikan hallitukseen? Ja mistä
ihmeestä kaivettaisiin kaksi hallitukseen haluavaa taikkilaista?
AYY saa edustuksen KY-säätiön
hallitukseen.
Varmistetaan läpinäkyvyys ja se, ettei säätiö muutu rapukestikerhoksi.
Just. AYY:n edustajan tulee olla KY
ry:n jäsen. Ja kuka valitsee KY ry:n
jäsenet?
KY-säätiö lahjoittaa Aalto-yliopistolle miljoonan.
Aalto on yhteinen ponnistus. Lahjoitus on merkki siitä, että opiskelijat
ovat satasella mukana.
Öh. Eikö yliopiston kuuluisi tukea
opiskelijoitaan? Sitä paitsi näitäkin
masseja saa käyttää vain kyltereiden hyväksi.
AYY tuhoaa lopullisesti KY:n verkkolevyiltä palautetuista tulevaisuustyöryhmän materiaaleista ne osat, joita
asiantuntija ei katso säilyttämisen
arvoisiksi. Siihen asti kyseisiä asiakirjoja ei saa luovuttaa kenellekään.
Hyvä. Tikulla silmään, joka vanhoja muistaa. Kyse on yksityisistä
luonnoksista, joita ei ole tarkoitettu
julkiseen jakoon.
Tuleeko tulevaisuustyöryhmäläisille
paha mieli, jos pilke silmäkulmassa
kirjoitetut paperit leviävät maailmalle? Kansallisarkisto on jo kerran
todennut, että julkisuuslaki koskee
myös KY:n asiakirjoja.
Jos sovintoesitys olisi mennyt läpi...
... AYY:n riitaisa alkutaival olisi ohi.
Aaltoa voitaisiin vihdoin ryhtyä
rakentamaan yhdessä.
... KY olisi voittanut AYY:n omaisuusväännössä 6-1.
Nro.8/2010 15
14 Nro.8/2010
Harjoittelija Augustiin kesäksi 2011
August on suomalainen vaihtoehto kansainvälisille liikkeenjohdon konsulttitoimistoille. Autamme asiakkaitamme strategiaan, myyntiin ja markkinointiin, operaatioihin,
talouteen sekä rakenteeseen ja organisaatioihin liittyvissä haasteissa.
Haemme nyt tiimimme harjoittelijaa kesäksi 2011. Harjoittelijat ovat tyypillisesti
opinnoissaan hyvin menestyneitä vähintään 3. vuosikurssin opiskelijoita, jotka
haluavat kartuttaa kokemustaan liikkeenjohdon konsultoinnista.
Hakuaika: 31.1.2011 mennessä
Harjoittelujakso: 3–4 kuukauden jakso touko–syyskuussa.
Hakemuksesi voit lähettää meille joko suomeksi tai
englanniksi sähköpostitse tai postitse:
August Associates Oy / Rekrytointi
Bulevardi 2-4 A
00120 Helsinki
Sähköposti: minttu.sinisalo@august.fi
Liitä hakemukseesi CV, opintorekisteriote, yo-todistus, lukion
päästötodistus sekä mahdolliset aiemmat työtodistukset.
Katso lisätietoja www.august.fi
Matti Ahlgren
helmenkalastus/koukussa
MITÄ KYSYISIT RIVIJÄSENELTÄ,
SAARA HYRKKÖ?
AYY:n hallituksen uusi puheenjohtaja on tottunut ratkomaan
lasten riitoja ja uskoo sovinnon lähtevän ymmärryksestä.
Kerro terveisiä SYL:n liittokokouksesta!
”Itse olen vielä vähän väsynyt, mutta AYY:n kannalta
meni tosi hyvin. SYL:lle saatiin loistava puheenjohtaja
ja AYY-Jarno (Lappalainen) on sen hallituksessa ensi
vuonna.”
Miksi hait AYY:n puheenjohtajaksi?
”Vaikeuksista huolimatta kulunut vuosi hallituksessa on
ollut mielettömän hieno. Se kannusti hakemaan. Toisaalta näen AYY:ssä paljon mahdollisuuksia, jotka eivät
ole vielä käyneet toteen. Hain puheenjohtajaksi, koska
minulla on vilpitön innostus tekemistä kohtaan.”
Puheenjohtajaksi valittiin jälleen teekkari.
Aiheuttaako se närää?
”Toivon, että ei. Ehkä tyhmää sanoa näin, mutta teekkareita on joka tapauksessa meidän ylioppilaskunnassamme
paljon. Hain puheenjohtajaksi aaltolaisena ja teen työtä
aaltolaisena. Olen oppinut asettumaan toisten asemaan.”
Miten valitsit muut hallituslaiset?
”On oikeastaan kaksi tärkeintä juttua. Ensimmäinen on,
että saadaan tasapainoinen ja monipuolinen porukka. Sellainen yhteen pelaava tiimi, josta löytyy erilaisia
näkemyksiä ja monenlaisia taustoja ja erilaista osaamista. Ei ole tarkoitus hakea mitään konsensushakuista
porukkaa, vaan voi olla ristiriitaisiakin näkemyksiä. Ja
toisena se, että saadaan osaavat ja motivoituneet ihmiset oikeisiin tehtäviin.”
Mitä teet, kun näet sisarusten riitelevän lelusta?
”Minulla on partiotausta ja olen ollut lastenleireillä töissä,
joten tilanne on tuttu. Kyllä ensin lähdetään siitä, että
riita keskeytetään, istutaan alas rauhoittumaan ja mietitään mistä on kysymys. Molemmat sisarukset kertovat,
minkä takia lelu on heille tärkeä. Näin he ymmärtävät,
miksi lelu on toiselle merkittävä. Sovinnon tekeminen
lähtee ymmärryksestä.”
Mitä haluaisit tietää rivijäseneltä liittyen AYY:hyn?
”Miksi et hakisi AYY:n toimijaksi? Mitkä ovat ne jutut,
jotka arveluttavat?”
Mikä on ensimmäinen asia, johon tartut
kautesi alkaessa?
”Yhteistyö lähtee ihmisten välisistä suhteista, joten loisin
lisää kontaktiverkostoa. Käytännössä tämä tarkoittaa
tutustumista, haluan saada ihmiset – yliopiston henkilökunnan sekä kiltojen ja järjestöjen ihmiset esimerkiksi
– kartalle siitä, keitä me AYY:n hallituksessa olemme.”
Johanna Mitjonen
Nro.8/2010 17
16 Nro.8/2010
10
RAHANARVOISTA NEUVOA
LOPPUTYÖNTEKIJÄLLE
Näetkö päiväunia väitöskirjasta – tai edes lopputyöstä,
jonka aiheen valitsee koulun tai työnantajan
sijasta sinä itse? Aino selvitti, kuinka saat
projektisi rahoitettua.
Teksti: Anna Munsterhjelm
Kuvitus: Jaakko Heikki
Nro.8/2010 19
18 Nro.8/2010
n
u
l
u
o
n
J
e
j
o
t
s
i
l
a
j
t.
a
lah
m
im
u
t
o
toiv
1. KARTOITA HUOLELLA
Tule Humaciin, me autamme sinua löytämään
täydellisen joululahjan, alkaen 59 €.
Apple-tuotteet sopivasti Suomen suurimmalta.
Humac shop.humac.fi
Erottajankatu 1-3
00130 Helsinki
Aurakatu 1
20100 Turku
TM ja © 2010 Apple Inc. Kaikki oikeudet pidätetään. Apple, Apple-logo, iMac, iPod nano, iPod shuffle, iPod touch, MacBook Pro ja Magic Mouse ovat Apple Inc:n Yhdysvalloissa ja
muissa maissa rekisteröityjä tavaramerkkejä. Sisältö myydään erikseen. Saatavana iTunesissa. Nimikkeiden saatavuus voi muuttua. Kaikki ohjelmat eivät ole saatavilla kaikkialla.
Laadi sotasuunnitelma. Kerää listaksi kaikki mahdolliset tahot, joilta voisit hakea ja saada rahoitusta. Järjestä ne sitten tärkeysjärjestykseen joko realististen mahdollisuuksiesi
tai huimimpien haaveittesi perusteella. Mieti, millaisilla argumenteilla mihinkin tahoon parhaiten vetoat. Älä lähetä geneerisiä hakemuksia.
Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukunnan ylläpitämästä
säätiöpalvelu.fistä löydät ajankohtaiset tiedot kolmestakymmenestä suomalaiselle tieteelle, taiteelle ja kulttuurille apurahoja myöntävästä tahosta. Yliopistolta ja julkiselta sektorilta,
esimerkiksi ministeriöiltä, löytyvät omat tukijärjestelmänsä.
Yritykset ja ulkomaalaiset rahoituslähteetkin kannattaa listata (esimerkiksi Community of Sciencen fundingopps.cos.com).
Älä luota pelkkiin nettitietoihin, vaan soita ja kysy.
3. TEE ITSESI
VÄLTTÄMÄTTÖMÄKSI
Avoin apurahahaku tarkoittaa kymmeniä ja satoja hakemuksia yhtä stipendiä kohti. Etsi tukea kuten nohevimmat teinit
kesätöitä: marssi suoraan mielenkiintoisimpaan paikkaan.
Rahoittajaa kiinnostaa vain se, mitä hyötyä työstäsi on. Tee
itsesi tarpeelliseksi, vielä mieluummin välttämättömäksi.
Kirjoita tutkimussuunnitelmasi, kuin olisit jo unelmapaikkasi leivissä etkä vasta varovaisesti ovella kolkuttelemassa.
Mitä valmiimpi suunnitelmasi on, sitä varmemmin saat toteuttaa sen sellaisenaan.
Diplomi-insinööri Tero sai lopputyöpaikan kotikunnaltaan. Rakennustekniikan opiskelija oli valmistellut esityksen,
jonka pointtina oli osoittaa, kuinka kunta säästäisi satoja tuhansia euroja palkkaamalla hänet kehitystöihin.
2. KAHMI NETTIOSUMIA
4. ANNA KAVERILLE PUNAKYNÄ
Mitä itse tekisit, jos tuntematon pyytäisi sinulta rahaa työhönsä? Tsekkaisit tietysti hänen taustansa Googlesta.
On tärkeää jättää itsestään merkkejä verkkoon. Kuin apurahaasi harkitseva lautakunta löytää tutkimusaiheeseesi liittyvän blogisi, Twitter-tilisi ja nettikeskustelukommenttisi, se
vakuuttuu paneutumisestasi. Muista mainita aktiivisuudestasi myös hakemuksessa.
Jos itsesi työntäminen nettiin tuntuu yhtä ääliömäiseltä
kuin omien kuvien teippailu yliopiston seinille, lue Antti Isokankaan ja Riku Vassisen Digitaalinen jalanjälki -kirja.
Valmiit lopputyöt oikoluetetaan kyllä kavereilla tai kääntäjillä, mutta kuinka moni on pyytänyt apua tutkimussuunnitelmansa hiomiseen? Tai sen myymiseen?
Kansainvälistä tutkimusta rahoittavan säätiön asiamies
kertoo, että vuosien aikana paperinkeräykseen on lentänyt
moni lupaavakin anomus. Syy hylkäämiseen voi olla vaikka
kankeassa kielessä. Jollei tutkimussuunnitelma vakuuta sujuvuudellaan tai kattavuudellaan, jää mainio idea helposti tukematta. Piskuisilla säätiöillä ei ole resursseja sparrata apurahan
saajia prosessin aikana, joten ne valitsevat hakijoista ne, jotka
kykenevät näyttöjensä perusteella tuottamaan selkeästi jäsenneltyä ja suoraan julkaisuihin kelpaavaa tekstiä.
20 Nro.8/2010
5. ÄLÄ KAVAHDA
KAUPALLISUUTTA
Jos pääset tekemään oman elokuvan, haittaako, että kolmessa kohtauksessa heilutellaan jaffapulloa? Tekeekö tutkimuksen kansilehdelle painettu firmalogo itse tutkimuksesta huonomman?
Yhä useammat apurahanmyöntäjätkin painottavat tutkimusten kaupallista potentiaalia ja liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi Tekesin TULI-ohjelma tukee tutkijoita
työnsä kaupallistamisessa rahoituksen lisäksi asiantuntijapalveluita tarjoamalla.
Eikä kukaan kiellä hankkimasta tutkimukselle sponsoreita. Antaisiko toimistohotelli työtilan, jos lupaat mainita heidät vuoden väitöskirjapalkintoa pokatessasi?
Paljon. Sinulle.
© iStockPhoto.com/ChristiTolbert
TEKin jäsenenä saat herkullisen kasan etuja ja palveluja.
Kuten ilmaisen Tekniikka&Talous- sekä TEK-lehden ja rahallista
turvaa työttömyyden varalle IAET-kassasta. Mutta tiesithän, että
autamme myös työnhaussa, neuvomme lakiasioissa ja rohkaisemme
työnantajaa maksamaan sinulle kunnon palkkaa. Noin esimerkiksi.
Opiskelijajäsenyys on ilmaista! Liity jäseneksi ja katso kymmenet edut netissä:
www.tek.fi/liity
Mainos_TEKin_edut.indd 1
9/27/10 9:24 AM
6. HEITTÄYDY
HYVÄNTEKEVÄISYYSKOHTEEKSI
Yritykset ovat valmiita maksamaan maineesta ja kunniasta.
Pro bono tehdyt maailmanparannushankkeet nostavat niiden yhteiskunta- ja ympäristövastuun profiilia. Älä siis lukkiudu ajattelemaan, että pörssifirmat voisivat rahoittaa vain
kovien alojen lopputöitä. Miten olisi vaikka kansalaisjärjestön johdon sparraaminen konsulttifirman piikkiin tai kantaaottava ympäristötaideteos Keilaniemeen?
7. KIRJOITA KIRJA
Suomessa vuosittain julkaistuista kirjoista noin 85 prosenttia
on tietokirjoja. Tämän päälle tulevat vielä alle viisikymmensivuiset pienpainatteet. Tee lopputyöstäsi teos, jonka lukisi
äidin ja opettajan lisäksi muutama muukin. Kun miellät kir-
22 Nro.8/2010
Hyvää joulua | God Jul | Season’s Greetings
Thank you for your fruitful cooperation
Tack för gott samarbete
Koska aina ei mene putkeen.
Teknillisen korkeakoulun tukisäätiö
kiittää yhteistyökumppaneitaan
jo 30 vuotta jatkuneesta hyvästä yhteistyöstä!
Tukisäätiö jatkaa tekniikan opetuksen
ja tutkimuksen tukemista entiseen tapaan.
Tapiolan UNDO-vakuutus korvaa lääkärikuluja,
rikkoutuneita tavaroita sun muita takaiskuja.
Kotona sekä reissussa.
Tilaa suoraan netistä alkaen 6 € / kk.
TapiolaUNDO.fi
Koska aina ei mene putkeen.
Palveluntarjoaja:
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola
REPORTAASIA
HENKILÖKUVAA GONZOA
BLOGIA
PAKINAA
PIIRROSTA
STUDIOKUVAA SARJAKUVAA RUNOA
UUTISIA
ILMIÖJUTTUJA
Haluaisitko päästä tekemään
juttuja tai kuvia AYY:n omaan
Aino-ylioppilaslehteen?
Tule avustajatapaamiseen keskiviikkona
15.12. klo 17 Ainon toimitukseen,
Otakaari 11!
Luvassa ideointityöpaja ja kuplajuomaa.
Ilmoittaudu mukaan lähettämällä
meiliä [email protected].
Tervetuloa kaikki
lehdenteosta kiinnostuneet!
jallisen osuuden alusta lähtien oikeaksi opukseksi, muotoutu- Sijoittaja pääsi tukemaan itseään kiinnostavaa hanketta ja
nee siitä kaikin puolin jäntevämpi ja perustellumpi.
Riku sai rahan lisäksi arvokasta sparrausapua. Käytännössä
Potentiaalisiin kustantajiin voit olla yhteydessä heti idean
bisnesenkeli lunasti itselleen pienen osuuden Rikun firmasta.
saatuasi tai jo valmis käsikirjoitus kainalossa. Omakustan”Hän nettoaa jotain vasta sitten, jos saan osoitettua tutkimuknettakin voi tarjota kirjakauppoihin.
seni tulokset kaupallisesti päteviksi.”
8. VAADI APUA KOULULTA
Apurahahauissa tutkimussuunnitelma on papereista tärkein.
Sen ja muiden liitteiden sekä itse hakemuksen teossa yliopiston henkilökunta on aika hakoja. Mene alan parhaan asiantuntijan vastaanotolle ja vaadi konkreettista apua, älä tyydy massaluentojen powerpoint-ohjeisiin. Pyydä onnistuneita
apuraha-anomuksia nähtäväksesi. Proffat voivat jakaa vinkkien lisäksi myös arvokkaita kontakteja. Hanki uskottavat ja
persoonalliset suositukset.
Yliopisto saa krediitteja ja rahaa opiskelijoista, jotka tekevät loistavan, näkyvän tai menestyksekkään lopputyön. Älä
anna niitä vastikkeetta.
9. HANKI ENKELI
Saadakseen rikkaan kummisedän ei tarvitse mennä Diiliin
pelleilemään. Tuplatutkinnon kauppiksesta ja TKK:lta hankkinut Riku löysi lopputyölleen rahoittajan alan seminaarista.
10. TEE SE KAIKESTA
HUOLIMATTA
Älä luovuta, vaikka apurahat ja stipendit menisivät naapureiden suihin. Jos todella tahdot tehdä lopputyösi juuri tästä
aiheesta, tee. Nosta opinto- tai pankkilainaa, luovu kämpästäsi ja muuta tyttöystävän tai vanhempien nurkkiin. Jaa yöllä lehtiä ja tee intohimotyötä päivällä. Nobelkin teki kokeita
labran puuttuessa omassa keittiössään.
Kauppatieteiden maisteri Kirsi, 36, päätti tehdä väitöskirjansa äitiyslomalla.
”Hullun hommaa! Mutta hulluna on ihana olla. Jaksan olla
parempi äiti, kun saan välillä ajatella vaipankiinnittämistä
monimutkaisempia asioita. Mielekkään ja motivoivan työn
takia olen valmis vähentämään unitunteja.”
Uurastus palkitaan varmasti ennen pitkää. Kun Kirsi jätti väitöskirjansa marraskuussa, tarjottiin hänelle samana päivänä jatkotutkimuksen tekemistä.*
Nro.8/2010 25
24 Nro.8/2010
YKSIVUOTIAALLE
Ilotulituksia! Kuplia!
Hassuja hattuja!
Vuodenvaihteessa
Aalto-yliopisto ja sen
ylioppilaskunta
täyttävät vuoden.
Ainossa esiintyneet
aaltolaiset ja muutama
muukin lähettivät
päivänsankareille
synttäriterveisiä.
Tekstit: Johanna Mitjonen, Anna
Munsterhjelm, Reetta Nurmo,
Tuuti Piippo, Sofia Ziessler
Kuvitus: Mirka Suikkanen
Nro.8/2010 27
26 Nro.8/2010
LISÄÄ HANAA!
Suomen ylioppilaskuntien liiton nykyinen puheenjohtaja Matti Parpala toimi KY:n viimeisenä puheenjohtajana 2009. Tammikuussa Parpala
aloittaa SYL:n pääsihteerinä. Opiskelijaliikkeen erotuomari -juttu julkaistiin Ainossa 2/2010.
”
Aalto koskettaa
vain pientä osaa
opiskelijoista.
”
“Olen tarkkaillut Aallon ensimmäistä vuotta ulkopuolisena sisäpiiriläisenä.
Haluaisin, että keskustoimiston hyvä
asenne ja tekemisen meininki leviäisi
myös kouluihin. Suunnitelmista pitäisi
siirtyä toteutukseen: pistää iso vaihde
päälle. Nyt pitäisi näyttää, että Aalto
on mitä luvattiin: aidosti opiskelijalähtöinen yliopisto, joka panostaa opiskelijoihin ja laadukkaaseen oppimiseen.
Opiskelijatasolla Aalto ei kosketa
kuin pientä osaa. Koulurajat ylittävissä jutuissa mukana olevat ovat varmasti hyötyneet. Opiskelijat, jotka haluavat keskittyä vain omaan alaansa, eivät
näe etuja ruohonjuuritasoltaan.
Vuosi SYL:n puheenjohtajana on ollut tosi avartava. Olen jututtanut presidenttiä, heilunut megafoni kädessä
mielenosoituksessa ja keskustellut erilaisista lähtökohdista tulevien ihmisten kanssa. Kauppiksessa toimin vain
kauppislaisten kanssa, ja he ovat aika
samanmielisiä kuin itse olen.”
AALTO
ON MÖRKÖ
Taidekasvatuksen opiskelija Ilmari Arnkil toimi
TOKYO ry:n puheenjohtajana ja AYY:n edustajiston
jäsenenä vuonna 2010. Arnkil lähetti opetusministeriölle ”valikoituja voimasanoja” numerossa 3/2009.
“Näen Aallossa edelleen mörön. Taidetta ei arvosteta taiteen
vuoksi. Aallossa sen rooli on tukea tekniikkaa ja taloutta
niin, että voidaan tehdä nättejä kännyköitä.
Kuluvana vuonna olen saanut toistuvasti vastata kysymykseen, mikä taideopiskelijoita Aallossa pelottaa. Sitä selventääkseni olen tehnyt koulutyönä toistaiseksi julkaisemattoman dokumentin, jossa taikkilaiset opiskelija-aktiivit
avaavat tuntemuksiaan.
Alkuvuodesta pelkäsin, että TKY-taustainen pääsihteeri vie AYY:ta liikaa teekkareiden suuntaan. Nyt suurin ongelma on kuitenkin muualla. Vastassa on omaisuuskiistasta
kummunnut kylterikielteisyys. Kyltereitä epäillään kaikesta.
Miten saataisiinkin kaikki rakastamaan kaikkia – sitä on
moni miettinyt vuoden aikana.”
LAHJAKSI RAHAA
Opetusministeri Henna Virkkunen piti juhlapuheen ja
minglaili AYY:n edustajiston ensimmäisessä kokouksessa, josta raportoitiin Ainossa 1/2009. Ensi vuonna
Virkkunen aikoo tietysti aloittaa terveellisemmän
elämän ja ryhtyä hiihtämään.
”Aalto-yliopiston toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin. Odotukset ovat suuret, mutta pitää muistaa, että kyse on vasta
yksivuotiaasta. Potentiaalia on vaikka mihin, mutta kehittyminen ja kypsyttely vievät oman aikansa.
Ihan erityisesti tästä ensimmäisestä vuodesta mieleeni ovat
jääneet juhlalliset ja omaperäiset avajaiset Finlandia-talolla.
Syntymäpäivälahjaksi Aalto sai valtiolta hallituksen esityksen siitä, että yksityishenkilöiden yliopistoille tekemien
lahjoitusten verovähennysoikeus jatkuu myös ensi vuoden.
Eduskunta käsittelee tätä parhaillaan.
Valtiohan rahoittaa yliopistojen toimintaa varsin tukevasti, toimintarahoitus kaikkien yliopistojen toimintaan on ensi
vuonna 1,8 miljardia euroa. Kaikkien yliopistojen rahoitus
nousee kustannustason nousua vastaavasti, ja Aalto saa vielä 20 miljoonan euron lisärahoituksen.”
HOPI HOPI!
Juhani Karanka on arkkitehtuurin opettaja, joka
yrittää parantaa opiskelijoiden ja henkilökunnan
mielenterveyttä. Karanka oli huolissaan opiskelijoiden
jaksamisesta Ainon 2/2010 Harmaa surma -jutussa.
“Aallon pitää toimia vauhdilla, koska Oxfordilla on vain 99
vuotta etumatkaa. Näyttää siltä, että ylin johto ja ruohonjuuritaso seilaavat samaan suuntaan. Täytyy mainita esimerkillinen vararehtori Raevaara, joka pelastaa koko Aallon! Jos Aalto olisi rakennus, se olisi Tylypahka. Siinä on
magiaa, johon moni uskoo.”
Nro.8/2010 29
28 Nro.8/2010
PIKAISTA
MENEHTYMISTÄ
SELVITTÄKÄÄ
SOKKELO
Pekka Heikkinen toimii palkitun Luukku Housen
Oskari Sipola opiskelee elokuvaohjausta ja tekee
projektijohtajana ja työskentelee puurakentamisen
ensimmäistä pitkää elokuvaansa. Sipola ja amatööprofessorina. Luukkuun kurkattiin Ainossa 4/2010.
riohjaaja Miika Ullakko tapasivat Ainossa 4/2010.
Ainossa 3/2010 Sipola ja Mike Pohjola tahtoivat irrot- “Jos Aalto olisi talo, se olisi toistaiseksi aika sokkeloinen. Sintaa osastonsa Aallosta ja viedä sen taideyliopistoon.
ne on helppo eksyä, asioita tapahtuu hirveästi ja kaikesta on
“Jos Aallon ensimmäisestä vuodesta pitäisi tehdä elokuva, olisi kiinnostavaa ohjata Operaatio rahansiirrosta The Social
Network -tyyppinen oikeussalidraama.
En ole nähnyt vielä mitään todisteita siitä, että Aallon myötä mikään paranisi. ELO on pyrkinyt luomaan itsenäisempää
Helsinki Film School -brändiä, koska hallinnollisesti ei ole
mahdollista päästä irti Aallosta.
Olisipa jollain poliittista rohkeutta sanoa, ettei tää nyt mennyt ihan niinku Strömsössä.”
vaikea pysyä kärryillä. Toivottavasti siitä tulee rauhallisempi, että saisi keskittyä omaan osaamiseen. Se, että on osaamista vähän joka lähtöön, on kyllä ajatuksena innostava.
Uskon, että sokkelo selviää.”
HÖYRYTKÄÄ
KOHTI
TAVOITTEITA
EESPÄIN!
TKY:n entinen puheenjohtaja Christian Peltonen on
ollut AYY:n ensimmäisen edustajiston aktiivisimpia
keskustelijoita. Kesällä diplomi-insinööriksi valmistunut Peltonen raotti vanhaa neuvottelupäiväkirjaansa
Aino 4/2010:n Operaatio rahansiirto -jutussa.
“Keväällä esitin edustajistolle vaatimuksen erota Suomen
ylioppilaskuntien liitosta. Nyt en ole enää ihan varma, kannattaisiko SYL:stä todella erota. Kuulutaanko vai ei – sillä ei
ole väliä. Kriittinen keskustelu on tärkeää. AYY:n on mentävä koko ajan eteenpäin.
Ensimmäisenä vuonnaan Aalto on osoittanut, että tulevaisuudessa häämöttää jotain tavoittelemisen arvoista. Riidat
pitää jättää menneisyyteen.”
Jaakko Aspara on diplomi-insinööri, kauppatieteen
tohtori ja taiteen tohtori, joka toimii professorina
markkinoinnin laitoksella. Aallon esikuvasta kerrottiin
Ainossa 5/2010.
“Suomen paras kauppakorkeakoulu on tullut Aallon myötä
kunnianhimoisemmaksi kuin ennen. Nyt täällä on sellainen
tekemisen meininki, josta tykkään.
Päivittäinen työ ei ole juuri muuttunut, mutta nyt saamme kokea itse asioita, joita yrityksissä tutkimme: fuusion jälkeen suunnitelmien toteuttamisesta on tullut byrokraattisempaa.”
Nro.8/2010 31
30 Nro.8/2010
ROHKEUTTA!
Tiina Kanninen toimi KY ry:n hallituksen puheenjohtajana 2010. Pestin jälkeen hän jatkaa AYY:n ja KY
ry:n edaattorina ja opintojaan kauppakorkeakoulussa.
Ainossa 3/2009 Kanninen kiitteli opetusministeriötä
uudesta yliopistolaista.
”Aallolla on vielä matkaa tavoitteeseensa. Organisaation rakentaminen ei ole ollut niin helppoa kuin luultiin. Päätöksenteko tuntuu kankealta: mitkä päätökset tehdään koulutasolla ja mitkä Aallon johdossa. Ensi vuonna toivon Aallolta
lisää sisäistä viestintää ja organisaation kehittämistä, jotta ylioppilaskunnassa tiedettäisiin, kehen yliopistossa pitäisi
vaikuttaa ja millä aikataululla. Joitakin asioita tulee nyt lyhyellä varoitusajalla. Erityisesti harmittaa kampusasia: se ei
ole edennyt käytännön tasolle, eikä siihen liittyen ole kysytty
yhteistä mielipidettä.
Hyvää Aallossa ovat poikkitieteelliset ohjelmat, kuten
IDBM ja kauppakorkeakoulun ja tuotantotalouden laitoksen
yhteisohjelma. Näitä tulee tulevaisuudessa toivottavasti lisää.
Ylioppilaskunta on nyt sisäisessä kriisissä. Ratkaisun
avain on sovintoesitys, joka neuvoteltiin seitsemässä viikossa. Olen tyytyväinen, että neuvottelupaketti saatiin valmiiksi. Harmi, että on eripuraa. Toivottavasti esitys on ratkaisu
kiistaan: onhan absurdia, jos ylioppilaskunta käyttäisi resurssejaan oikeudenkäyntiin itseään vastaan. Sovintoesitys
tulisi hyväksyä ja alkaa rakentaa aidosti parempaa ylioppilaskuntaa.
Vuosi sitten Aino kysyi, mitä antaisin AYY:lle lahjaksi. Silloin annoin vasaroita ja nauloja Lämpömiehenkujan remonttia varten ja Ilmari (Arnkil) antoi aikaa. Nyt antaisin rohkeutta katsoa eteenpäin ja tehdä vaikeita päätöksiä.”
AIKAA
AJATTELULLE
t
Aallon varareh ori Jorma Kyyrä pohdiskeli jo Ainossa 2/2009, millainen Aallon kampuksesta voisi tulla.
Päätöstä siitä ei ole vieläkään tehty.
”Kampustyöpajojen materiaali on nyt koossa, mutta yliopiston hallitus ei ole päättänyt vielä mitään. Tarvitaan myös lisää keskustelua yhteisön kanssa ja asiantuntijalausuntoja.
Aalto-yliopiston kampus ei ole koskaan valmis. Tavoitteena
on yhteiskuntaan päin auki oleva, tiivis yliopisto. Se ei tarkoita välttämättä yhtä yhteistä kampusta.”
ELÄMME
KOVIA AIKOJA
Teemu Halme on entinen TKY:n, nykyinen AYY:n
pääsihteeri ja sikatilallinen. Porsasten herra -juttu
julkaistiin Ainossa 1/2010.
”
AYY:ssa valtaa käyttää
enemmistö, mikä
on aivan luonnollista.
Olennaisempaa
on se, voivatko
vähemmistötkin kokea
ylioppilaskunnan
omakseen.
”
”Ihan vielä Aalto ei ole sitä, mitä kaikki haluaisivat – mutta eteenpäin mennään. AYY:ssä elämme nyt vaikeita aikoja.
Paljon myönteistäkin on vuoden aikana tapahtunut, ylioppilaskunnassa monet asiat ovat kehittyneet. Edunvalvonta- ja
kulttuuripuolella menee hyvin, mutta omaisuuskiista rassaa.
Harmitti, että yliopiston remontti viivästyi eikä AYY saanut
toimistoa suunnitellusti käyttöönsä.”
AALTO ON
KONSERVATIIVI
Jukka Liukkonen on koulutuspolitiikasta kiinnostunut
taikkilainen, jolla on lukuisia luottamustehtäviä Suomessa ja ulkomailla. Ainossa 3/2010 lukijat äänestivät
Liukkosen yhdeksi Aallon toivoista.
VÄHEMMISTÖILLEKIN VIIHDETTÄ
Jenni Laakso toimi Helsingin kauppakorkeakoulun
ylioppilaskunnan viimeisenä pääsihteerinä 2009 ja
yhdistysmuotoisen KY:n ensimmäisenä pääsihteerinä
2010 sekä osallistui Operaatio rahansiirtoon (Aino
4/2010). Nyt hän tekee graduaan Pietarissa. ”Seuraavaksi täytyy laittaa tutkintotodistus tilaukseen,
ylioppilaskunnan jäsenmaksu kun on maksettu vain
tälle syksylle.”
”Aallosta ei ole tullut niin radikaalia kuin aluksi näytti. Uusia
ideoita ei ole juuri tullut – lukuun ottamatta Kalevi Ekmanin luotsaamaa Desing Factorya. Aallossa on palattu keskusjohtoiseen malliin. Ainoastaan pelimerkit on jaettu uudestaan ja osa pelaajista on vaihtunut.
Ylioppilaskunnan ensimmäinen hallitus on ottanut hyvin
vastuuta ja noussut sotkujen yläpuolelle. Edustajisto taas on
syvällä riidoissa. Vaikka ylioppilaskunnassa olisi mahdollisuus tehdä ainutlaatuisia muutoksia, emme ole saaneet oikeastaan mitään uutta aikaan. Vanhat toimintatavat ovat jä”Yliopistoyhteisömme näyttää melko samalta kuin vuoden
mähtäneet.
alussakin. Vuosi on lyhyt aika, kun puhutaan toiminnan
Aalto-yliopistolla ja AYY:llä oli paljon uusia ideoita, mutkäynnistämisestä. Pieni pettymys on silti ollut, kuinka väta niiden toteuttaminen on jäänyt, kun ei ole uskallettu othän näkyvyyttä esimerkiksi ylioppilaskunta on edunvalvontaa riskejä ja tehdä asioita toisin. Aallosta ei sentään ole tultaan tai Aallon opetukseen ja tutkimukseen liittyvillä uulut osakeyhtiömuotoista eikä opiskelijoita lakaistu kokonaan
distuksilla saanut – edes yliopistoyhteisömme sisällä. Ja jos
maton alle. Negatiivista on se, että AYY:ssä on ollut oikeusjotain tapahtuukin, tieto siitä ei kulje. Toisaalta varmuus siitapauksia, poliisin virka-apupyyntö, asioita on pimitetty ja
tä, että pitkällä aikavälillä tässä hankkeessa on todellista posalattu sekä jouduttu pyytämään entinen valtakunnansovittentiaalia – jos uskallamme nyt tehdä rohkeita päätöksiä –
telija apuun.
on kasvanut.
Muuhun Suomeen verrattuna hyvää on se, ettei meillä ole
AYY:ssa valtaa käyttää enemmistö, mikä on aivan luonajettu alas yksiköitä tai leikattu työpaikkoja. Vaikka opiskenollista. Oleellisempi kysymys on mielestäni se, kokevatko
lijoiden vapaus opiskella ei ole toteutunut siinä laajuudessa
vähemmistöt ylioppilaskunnan toiminnan yhtä paljon omakmitä suunniteltiin, Aallossa kuitenkin kannustetaan poikkiseen kuin enemmistö. Olemmeko matkalla kohti yhtenäistä
tieteelliseen opiskeluun.
vai epäyhtenäistä ylioppilaskuntaa? Sitä voi tarkastella esiJos AYY:n ensimmäistä vuotta pitäisi kuvata jollakin esimerkiksi tapahtumien osallistujakunnan tai hallitustyrkkyneellä, se olisi veitsenteroitin.”
jen opintotaustojen kautta.”
32 Nro.8/2010
SUUNTAA
MUILLE MAILLE
OLKAA KUIN
ANGRY BIRDS
Entinen TKY:n hallituksen jäsen Mikko Ikola sai idean
Aalto on Tracks -junamatkasta Shanghain maailmannäyttelyyn. Retkestä raportoitiin Ainossa 5/2010.
Kristo Ovaska oli mukana perustamassa yrittäjyysyhteisö Aalto Entrepreneurship Societya ja Aalto Venture
Garagea. Aaltoesista on kerrottu Ainoissa 1/2009 ja
3/2010.
”Reissu toi kolme suurta lähemmäksi toisiaan ja näytti Aallolle kansainvälistä suuntaa. Keväällä Shanghaissa avattiin
Aalto Tongji Design Factory, ja kaksivuotinen, puoliksi Kiinassa ja puoliksi Suomessa järjestettävä maisteriohjelma on
tulossa ohjelmistoon. Uutta matkaa ei ole vielä suunnitteilla, vaikka Tracksista jäikin hymy huulille. Muistan loppuelämäni, millaista oli olla mukana jooga- ja tanssitunnilla junan
porhaltaessa Siperian keskiyössä.”
JOUDUIMME
KOEKANIINEIKSI
Yonas Belai on matkailun ammattilainen, joka opiskelee kauppatieteen maisteriksi. Belai vertaili Suomessa
ja Etiopiassa opiskelemista Ainossa 4/2010.
“Aalto näyttää voittoja maksimoivien bisnesideoiden, kuluja
minimoivan teknologian ja niitä yhdistävän taiteen yhdistelmältä. Koulut eivät näytä integroituneen vielä, joten on liian
aikaista sanoa, miten käy.
Yhdistyminen vaikutti minuun ja muihin täällä nyt opiskeleviin monella tavalla. Joudumme toimimaan koekaniineina kunnes kaikki palaset loksahtavat paikoilleen. Joskus se
on ollut hämmentävää ja harhaanjohtavaa.
Vaikka englanninkielisen tiedon saaminen helpottui Aallon myötä, siinä on yhä puutteita.
Jos Aalto saavuttaa missionsa tehdä maailmaa muuttavaa
tutkimusta ja koulutusta, siitä voi tulla suosittu akateeminen
matkakohde. Kauppakorkeakoulu on Helsingin turistireittien lähellä, ja näen usein matkailijoita pyörimässä rakennusten ympärillä.
Toivon Aallolle sen ensimmäisenä syntymäpäivänä, että
muutosvaihe ja sen johtaminen olisi menestyksekäs ja että
tulevat opiskelijat saavat nauttia sen valtavista yhdistyvistä
resursseista. Ja että Suomen parhaat koulut pääsevät maailman parhaiden joukkoon.”
“Jos yksi promille Aallon opiskelijoista olisi valmis luomaan
Aalto on Tracksin kaltaisia projekteja, niitä olisi 150 vuodessa. Vaikutus olisi tosi suuri.
Kiinnostus AaltoVG:a ja Aaltoesia kohtaan on lisääntynyt
hurjasti vuoden aikana. Meillä käy jatkuvasti ulkomaalaisia
ryhmiä kiertämässä. Tuntuu, että kulttuurinmuutos on alkanut oikeasti: ihmiset ajattelee yrittäjyyttä ja startupeja paljon
enemmän. Helsinki on kehittynyt Euroopan aktiivisimmaksi
startup-kaupungiksi. Aalto on vaikuttanut siihen mahdollistamalla VG:n ja Aaltoesin toiminnan.
Aallossa on hirveä määrä mahdollisuuksia, joita alan nyt
vasta tajuta. Joskus yllättää se, miten hitaasti asiat isossa yliopistossa tapahtuu. Harmittaa joidenkin opiskelijoiden ja
AYY:n lyhytnäköisyys ja se, että keskitytään valittamiseen
eikä eteenpäin viemiseen. Rahakiista himmentää monen uskoa yhteiseen tulevaisuuteen.
Jos Aallon pitäisi ottaa mallia jostain startupista, suosittelisin Angry Birdsin kehittänyttä Roviota. Teekkareiden perustama firma kehitti ensin 50 peliä, joista ei tullut hittiä.
Vasta sitten löytyi jättipotti, maailman ladatuin iPhone-peli.”
//nosto// ”Tuntuu, että kulttuurinmuutos on alkanut oikeasti. Meillä käy jatkuvasti ulkomaalaisia ryhmiä vieraina.”
LOISTAVAA
AIKAA
YRITYKSELLE
Kimmo Nurmisto vastaa Aalto-syntyisen AudioDraftin
(ent. Futuuns) markkinoinnista ja viestinnästä. Futuunsin alkutaipaleesta kerrottiin Ainossa 1/2010.
”AudioDraft on hyvä esimerkki siitä, miten Aallon sisältä voi
kasvaa kansainvälistä kiinnostusta herättäviä tuotteita, kun
yrittäjyyttä tuetaan.
Meille Aallon eka vuosi on ollut loistava aika perustaa yritys, koska olemme saaneet tukea, intoa ja voimaa Aaltoesista,
AaltoVG:sta ja Aalto Start-up Centerista. Aallosta tulee kansainvälinen menestystarina!”
Nro.8/2010 35
3 4 Nro.8/2010
KALTAISENI
JOUTUVAT
JATKOSSA
MAKSAMAAN
Kanadasta kotoisin oleva Sarah Alden hoitaa kansainvälisiä asioita TOKYO ry:n hallituksessa. Aldenia
haastateltiin Ainossa 3/2010.
“Näen A!?”:ta joka puolella, salasanani on pidempi, totuttelen yhä uuteen sähköpostiin, kopiointikorttini vaihtui vahingossa kauppiksen korttiin, olen eksynyt Otaniemessä niin
monesti että osaan jo liikkua.
Ylioppilaskuntani on kasvanut ja muuttanut pois. Sen kokouksissa tunnen itseni muukalaiseksi koulusta, joka ei ole
kuin muut, vaan kuriositeetti. Kuulin vasta, että kaltaiseni
opiskelijat joutuvat maksamaan tuhansia euroja ensi vuonna.
Tällä hetkellä tuntuu, etten kuulu joukkoon.
Synttärilahjaksi Aallolle pyytäisin jokaista koulua tekemään muistokirjan entisistä ja nykyisistä opiskelijoista ja
henkilökunnasta, hyvistä ja huonoista, näyttämään Aallolle
mistä se on tullut ja millainen elämä sen vanhemmilla oli ennen kuin se syntyi.
Toivon, että Aalto ansaitsee kaikkien opiskelijoidensa
kunnioituksen kuuntelemalla oikeasti ja ottamalla vakavasti
heidän toiveensa ja arvonsa.”
ÄLÄ PYRI
HARVARDIKSI
Birgitta Vuorinen on opetus- ja kulttuuriministeriön
opetusneuvos, joka vastaa vieraskielisten koulutusohjelmien lukukausimaksukokeilusta. Vuorinen kertoi
Ainossa 3/2010, että lukukausimaksuja tullaan käyttämään opetuksen parantamiseen.
“Aalto-brändi näyttää lyöneen itsensä hyvin läpi. Aalto on
EU:ssa ja Pohjoismaissa esimerkki uudesta, modernista korkeakoulusta. Siellä ollaan hyvin kiinnostuneita Aallosta ja
ymmärretään yhdistymisen syyt.
Lukukausimaksukokeilu lähtee hitaasti käyntiin. Aallosta
siis tuskin tulee Suomen Harvardia, mutta hyvien opiskelijoiden ja tutkijoiden silmissä haluttu korkeakoulu siitä voi tulla.”
Nro.8/2010 37
36 Nro.8/2010
Teksti: Linda Finell
Kuvat: Kira Leskinen
Ylen Homoillan jälkeen pyörittelimme silmiämme kirkon
konservatiivien asenteille. He kun eivät päästäisi alttarille uskovaista,
joka sattuu seurustelemaan samaa sukupuolta olevan kanssa.
Kuinka kukaan nuori voi 2010-luvulla ajatella noin
suvaitsemattomasti? Ymmärtääkseen sen toimittaja kurkisti
vastapuolen pään sisään.
”Missä menevät vapaamieli-
syyden rajat?” pauhaa kansanedustaja
Pentti Oinonen televisiossa.
Ajankohtaisen Kakkosen Homoilta
alkaa pätkällä eduskunnan täysistunnosta. Oinonen kertoo häntä kalvavasta
pelosta: jos sallimme homojen mennä
naimisiin keskenään, alkavatko ihmiset seuraavaksi vaatia oikeutta avioitua
lemmikkiensä kanssa?
Lähetyksen jälkeen kaveripiirissäni kuohuu. Missä tapaammekin, on puheena poikkeuksetta homoilta ja sen
aiheuttama ällistys ja ärsytys. Ihmettelemme kilpaa, mistä ohjelman konservatiivista puolta edustaneet vanhoilliset
on poimittu. Pimeältä keskiajalta?
Yhtä tuohtuneita ollaan muuallakin Suomessa. Iltapäivälehtien lööpit
raportoivat kirkosta eronneiden mää-
rän päivittäin, keskustelupalstoilla lynkataan Päivi Räsästä ja Facebookissa
saan nauraa monelle Homoillan innoittamalle oivalliselle sutkautukselle.
Suurimman kohun jo taituttua katson ohjelman vielä Elävästä Arkistosta.
Ja kas: alkuminuuttien paatoksellisuuteen ei loppuosassa enää päästä, vaan
vieraat latelevat harkittuja kommenttejaan rauhallisina.
Silmääni pistää nuori nainen, joka
on istutettu studion homovastaiselle
puolelle. Olin ajatellut, että homoutta
pitää syntinä vain vanhempi sukupolvi,
mutta 34-vuotiaalla kirkkovaltuutetulla Sonja Falkilla on tiukkoihin kristillisiin arvoihin perustuvia mielipiteitä
homoliitoista. Hän pelkää, että avioliiton merkitys katoaa yhteiskunnasta jos
homopareja aletaan siunata kirkossa.
Eikä Falk ole ainoa kaksi-kolmekymppinen, joka niin uskoo.
Kaksi vuotta sitten Kirkon
tutkimuskeskus selvitti suomalaisnuorten suhtautumista homoihin. Silloin homoseksuaalisuutta piti vääränä yli 150
000 nuorta – melkein neljännes kaikista alle 25-vuotiaista nuorista. Myös uusin Nuorisobarometri kertoo, että viidennes 15–29-vuotiaista nuorista pitää
itseään suvaitsemattomana.
Yllätyn. Yhtäkkiä tuntuu siltä, kuin
olisin elänyt kiiltävässä kuplassa, missä
kaikki ovat yhtä suurta suvaitsevaista
perhettä. Ja kuitenkin joka viides ikätoverini on homovastainen tai muuten
suvaitsematon.
Keitä he oikein ovat? Ja ennen kaikkea: miksi he eivät hyväksy homoja?
Nro.8/2010 39
38 Nro.8/2010
Ensimmäisenä mieleen tulee
tosiuskovaiset. Körttiläistuttuni selventää, että herätysliikkeidenkin välillä on
suuria eroja homouteen suhtautumisessa. Vanhoillislestadiolaiset, evankeliset
ja Kristillisen kansanlähetyksen jäsenet
eivät hyväksy homoutta lainkaan, kun
taas herännäiset ovat toivottaneet homot tervetulleeksi joukkoonsa jo vuosia.
Kirkon tutkimuskeskuksesta kerrotaan, että vanhoillisimpiin herätysliikkeisiin kuuluvat nuoret ovat vanhempiensa
lailla konservatiivisia: alle 25-vuotiaista
72 prosenttia ei pidä homoseksuaalisuutta lainkaan hyväksyttävänä.
Evankelisen herätysliikkeen kattojärjestön Sleyn pirteänvihreillä nettisivuilta
löydän linkin yhdistyksen opiskelijatoimintaan, joka vaikuttaa varsin elinvoimaiselta: raamattupiirejä, gospelkuoroa,
draamaryhmää ja lähetystyötä. Täälläkö homovastustajat pesivät?
Viikko surffailuni jälkeen vilkuilen
aamuhämärässä kännykän kelloa helsinkiläisen ketjukahvilan edessä. Olen
sopinut tapaamisen erään Evankelisiin Opiskelijoihin kuuluvan, välivuotta
viettävän nuoren naisen kanssa.
”Olet varmaan Linda?” Ikäiseni näköinen, tyylikkääseen mustaan villakangastakkiin ja nahkasaappaisiin pukeutunut tyttö hymyilee ja ojentaa
kätensä.
Ei sädekehää pään päällä, ei edes paheksuvaa katsetta lyhyeen hameeseeni.
”Homous on vääristymä
ja sen harjoittaminen syntiä”, sanoo
24-vuotias Salome Huhtinen ja asettelee valkoista helmikorua paremmin
kaulalleen. Huhtinen kertoo mielipiteensä kuin maailman suurimman itsestäänselvyyden.
Olen helpottunut siitä, ettei puheemme kanna naapuripöytään asti. Jos
joku kavereistani heittäisi samanlaisen
Pyhän perheen esikoisen
pitäisi tietysti huokua
hillityn kristillistä
charmia, mutta
käkkärätukkainen
Räsänen näyttää
suoraan surffilaudan
päältä hypänneeltä.
kommentin, hänet naurettaisiin pihalle. Nyt minua ei naurata, sillä Huhtinen tuntuu kaikessa tyyneydessään olevan pelottavan tosissaan.
Huhtinen kertoo yrittävänsä elää
kaikin puolin kristittyä elämää, Raamatun sanan mukaan. Hän ei esimerkiksi harrasta irtosuhteita tai esiaviollista seksiä.
”Raamatun mukaan homouden harjoittaminen on syntiä, joten minäkään
en voi sitä hyväksyä. Mutta ihmisinä homot ja heterot ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita seurakunnan tilaisuuksiin.”
Yritys ulottaa avioliitto samaa sukupuolta olevien välille saa Huhtisen surulliseksi.
”Pidän avioliittoa pyhänä, ja mielestäni se kuuluu vain naisen ja miehen
välille.”
Ulkona alkaa kirkastua. Sisällä
kahvilassa puhumme vielä kirkosta.
Salome Huhtisen mielestä surullista on
sekin, että kirkko joutuu muuttumaan yhteiskunnan maallisten arvojen muuttuessa.
”Liberaalit muuntelevat Jumalan sanaa. He haluavat, että kirkko muuttuu
heidän mieltymystensä mukaiseksi ja
uudistuu jatkuvasti.”
Huhtisen mielestä kirkon pitäisi sitoutua niihin arvoihin, joiden pohjalle
se on aikoinaan perustettu.
Huhtinen on oikeassa siinä, että
Suomen evankelisluterilainen kirkko
on olemassaolonsa aikana muuttanut
kantaansa kysymykseen jos toiseenkin.
Kolmekymmentä vuotta sitten naisten
oli turha haikailla pappisvihkimyksen
perään – nykyään yli kolmannes Suomen papeista on naisia. Vuosikymmen
sitten 83 prosenttia papeista suhtautui homoparien siunaamiseen kielteisesti – viime kuussa piispat ryhtyivät valmistelemaan ohjetta, jonka avulla papit
voivat rukoilla homoparien puolesta.
Muutos sekin. Vuosituhannen alussa
papit olisivat pyyhkineet takamuksensa
samalla ohjeella.
Tunnin jutustelun jälkeen kävelen Rautatieasemalle miet-
teliäänä. Kieltämättä mikä tahansa instituutio menettää uskottavuuttaan, jos
se jatkuvasti muuttaa periaatteitaan
massoja miellyttääkseen. Kirkon arvothan perustuvat vuosisatoja samana pysyneeseen Raamattuun.
Toisaalta: Raamatun tulkinta on
vaihdellut vuosisatojen kuluessa myös
sitä kirjaimellisimmin lukevien keskuudessa. Kuinka paljon kirkon periaatteet
voivat muuttua, jotta se pysyisi samana kirkkona?
Samaa pohtivat varmasti monet aktiiviset seurakuntalaiset, sillä mielipiteet jakaantuvat heidänkin kesken
rajusti. Kirkon tutkimuskeskuksen
vuonna 2003 julkaisemasta tutkimuksesta käy ilmi, että tasan puolet aktiiveista hyväksyisi homoseksuaalisuuden.
Jäljelle jäävä puolikas ei pidä sitä lainkaan hyväksyttävänä.
Seuraavassa selvityksessä tasapaino
voi heilahtaa, sillä marraskuun seura-
Nro.8/2010 41
40 Nro.8/2010
kuntavaaleissa liberaalit jyräsivät Helsingissä ja uudistusmielinen Tulkaa
kaikki -liike sai enemmistön useisiin
seurakuntiin.
Ahkerasta markkinoinnista huolimatta näissä vaaleissa unilukkarin sauva taisi olla vastapuolella: Homoilta
ja Päivi Räsänen kolistelivat kirkossa
nukkuvien puolueen hereille.
Räsäsen perheessä äiti on
joutunut liberaalien kynsiin, mutta hänen laillaan homojen avioitumisoikeutta vastustava poika, hammaslääketieteen opiskelija Sakari Räsänen, 22, on
saanut rauhassa käydä keskustelua kavereidensa kanssa.
Pyhän perheen esikoisen pitäisi tietysti huokua hillityn kristillistä charmia, mutta käkkärätukkainen Räsänen
näyttää pikemminkin hypänneen tapaamispaikkaamme kreikkalaisravintolaan suoraan surffilaudan päältä. Juttukaan ei tunnu olevan kovin tiukassa.
Haluan tietää, mitä mieltä Räsänen
on kuumana käyvästä homokeskustelusta. Koko kohun keulakuvan perheenjäsenenä hän on varmasti päässyt
seuraamaan keskustelua eturivistä?
”Keskustelen tästä, kuten muistakin aiheista, tosi mielelläni ihmisten
kanssa. Julkisessa keskustelussa on
kuitenkin unohdettu koko asian ydin:
keskustelua ei ole käyty siitä miksi sukupuolineutraali avioliitto tulisi tai ei
tulisi hyväksyä.”
Kun Räsänen puhuu, minun on pakko nyökytellä. Asiaa on käsitelty liberaalien silmälasien läpi. Lähtökohtana
tuntuu olevan se, että kaikki suomalaiset olisivat automaattisesti homomyönteisiä: ikäänkuin konservatiivit olisivat
yhtäkkiä tulleet vanhoillisten arvojensa
kanssa kaapista ja kieltäneet homoilta
heille aina kuuluneen oikeuden.
Räsäsen mielestä ”konservatiivien
”
Liberaalit voivat
verrata konservatiiveja
natseihin ja
apartheidiin tai puhua
homojen vainosta
ilman mitään median
kritiikkiä.
”
argumentteihin ei olla vastattu, on vain
tyydytty toteamaan mielipiteet homofobisiksi, syrjiviksi, loukkaaviksi tai vanhanaikaisiksi.”
Kuten Salome Huhtinen, myös Sakari Räsänen vakuuttaa, ettei kammoa
homoja. Hänen arvonsa vaan yksinkertaisesti sotivat sitä vastaan, että avioliitto instituutiona voisi olla kahden samaa sukupuolta olevan välinen.
Hörppään kahviani mietteliäänä.
Kuinka tosiaan voimme olettaa, että
konservatiivit vaihtaisivat puolta lennosta? Heistä suurin osa perustaa mielipiteensä uskonnolle, joka on vaikuttanut heidän koko maailmankuvaansa.
Ei sellaista muuteta yhdessä yössä.
Räsänen tyhjentää kaakaomukinsa
ja kertoo vielä yhden mieltään kaihertavan seikan:
“Liberaalit voivat verrata konservatiiveja natseihin, apartheidiin tai puhua
homojen vainosta ilman mitään median kritiikkiä. En itse ole kovin herkkä
loukkaantumaan, mutta kyllä konservatiivien joukossa on varmasti porukkaa, jota satuttaa se, että meidän
kantamme kuvitellaan johtuvan vain
homokammosta.”
Salome Huhtinen ja Saka-
ri Räsänen eivät ole porukkansa poikkeuksia. Evankelisten Opiskelijoiden
lauantaisessa teemaillassakaan ei näy
tiukkapalmikkoisia enkeleitä tai jeesushihhuleita, vaan ihan tavallisia nuoria. Kamppilaisessa salissa he juttelevat
teekupin äärellä samoista asioista kuin
minä ystävieni kanssa. Välillä keskustellaan rukouksen merkityksestä ja vei-
sataan gospel-lauluja. Juha Tapion
biisiin olen itsekin vähällä yhtyä.
Väkeviin ennakkoluuloihin törmään
vasta myöhemmin illalla, omieni parissa.
”Kai siellä oli kauhea homojenlyttäysmeininki käynnissä?” kysyy kaverini kaljatuoppi huulillaan.
Tällä kertaa pyöritän silmiäni hänelle.
Eivät tapaamani uskovaiset halua
homoja roviolla polttaa. Heidän uskonsa määrittelee homoseksuaalisen toiminnan synniksi, kuten me kaikki määrittelemme vääräksi varastamisen tai
lyömisen. He mieltävät homouden ominaisuudeksi, jonka aiheuttamat mielihalut pitäisi tukahduttaa – aivan kuten
minun mielestäni pitää tukahduttaa ne
halut, jotka käskevat varastamaan tai
lyömään.
Homous ei kuitenkaan satuta ketään
tai ole muilta pois.
Palaan vielä Ajankohtaisen
kakkosen Homoiltaan. Nyt jaksan katsella sitä lähes tyynenä. Puheet eläimiin
sekaantumisesta puistattavat vieläkin, mutta tällä kertaa ymmärrän myös
konservatiivien kannan.
Ensimmäisellä katselukerralla nauroin ääneen nuoren kirkkovaltuutetun
pelolle siitä, että avioliiton merkitys katoaa, jos homoja aletaan siunaamaan
kirkossa. Nyt nyökkäilen, kun hän kertoo kirkon luopuvan Jumalan sanasta,
jos se sallii homoliitot. Ymmärrän, ettei
hän hyökkää yhtäkään homoa vastaan,
vaan ainoastaan pelkää, että maallinen
valta puuttuu Raamatun määräyksiin.
Minulle kirkastuu myös, että koko
kohussa ei ole ollut kyse siitä, ovatko homot jollakin lailla alempiarvoisia
tai syntisiä ihmisiä. Kyse on ollut vain
instituutiosta nimeltä avioliitto.
Olisiko aika muuttaa sitä instituutiota?*
Nro.8/2010 43
42 Nro.8/2010
mato-ongella / vastapaino
aaltolaiset irrottautuvat opiskelusta
PIENIÄ
ILOTULITUKSIA
“Elämän ja ympäristön pienten yksityiskohtien ihmettely on tärkeää. Kun
katselen ympärilleni, pinnat ja muodot muuntuvat päässäni joksikin muuksi,
usein eläimiksi. Tykkään leikkiä ajatuksella, että kaikki asiat ympärilläni
elävät. Esimerkiksi talo voi näyttää ihan kirahvilta.
Minusta aistillisuus on tärkeä elämän ja taiteen peruspilari, ja taidekasvatuksen opiskelijana haluan välittää muillekin moniaistillista havainnointia. Itse saan siitä kovasti inspiraatiota. Käytän esimerkiksi paljon romua
rakenteluun – esimerkiksi barbinkenkiä koruihin – ja kun piirrän, alan heti
hahmotella metamorfooseja.
Arki on mielekästä ja kiinnostavaa. Se ei tarvitse erikseen mitään nostatusta, mutta huomaamani yksityiskohdat ovat pieniä ilotulituksia sen
keskellä. Ne panevat nauramaan.”
Tuuli Rouhiainen opiskelee taidekasvatusta.
Sofia Ziessler
Sofia Ziessler
Nro.8/2010 45
44 Nro.8/2010
mato-ongella / kolumni
Jaakko Heikki
mato-ongella / kulttuurikokemus
ylioppilaskunnan rivijäsen seurasi edustajiston kokousta
Pelastakaa
iltapukumies
EDARI DUUNAA
BROILERIPORNOO
Olen paahtanut kulhollisen paukkumaissia, hakenut
Siwasta kolaa ja pehmustanut televisiotuolini kolmella
tyynyllä. Olen laittanut puhelimeni äänettömälle, asettanut muistilehtiön käsinojalle ja teroittanut kynäni.
Räppään OUBS-nettisivun auki ja otan rennon
asennon. Tervetuloa kotiini, Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajisto!
Kahden tunnin kuluttua päätäni särkee (kuvanlaatu on surkea ja popcorneissa liikaa suolaa), mutta
olen muodostanut mielipiteeni ylioppilaskuntani
ylimmästä päättävästä elimestä. Poliittisesti laiskan
sukupolven edustajana ajatukseni ovat tietysti yhtä
epämääräisiä ja ailahtelevia kuin Suomen eduskunta.
1) Perussuomalainen ajatus: Ei kai jäsenmaksuani
ja mandaattiani käytetä tuollaiseen pokkurointiin,
kapulakieleen ja vänkäämiseen? Minkä ihmeen takia
edustajien on heitettävä jokaisen repliikin alkuun
nimensä ja ryhmänsä? Puhuteltava broilerikukkoa
arvoisaksi puheenjohtajaksi? Nämähän ovat hengailleet keskenään puolentoista vuoden ajan pari kertaa
kuukaudessa. Siinä ajassa luulisi jo pääsevän eroon
titteleistä ja kravateista.
2) Kokoomuslainen ajatus: Hitto, kuinka päteviä
heppuja nuo ovatkaan. En edes joudu pakottamaan
kyynisyyttäni taka-alalle, vaan saan itseni kiinni ihailemasta napakoita esityksiä ja kyseenalaistavia puheenvuoroja. Ehkä täällä voidaan todella saada jotain muutoksiakin aikaan. Ehkä pikkutakit ja pikeepaidatkin
ovat päällä vain siksi, ettei netti-tv:n äärellä potentiaalisia hevoshankintoja kyttäävä Zysse kavahtaisi
liiallista rentoutta.
3) Rkp-läinen ajatus: Jätteintressant, mutta olisikohan jääkaapissani vielä tölkki Sandelsia?
Todellisen 3D-kuvan edustajistosta olisi saanut
paikan päällä, kokouksethan ovat jäsenistölle avoimia. Muutama viikko sitten allekirjoittanut yrittikin
lehtereille, mutta omaisuusnahisteluja päätettiin
tuolloin käsitellä suljettujen ovien takana. Se siitä
avoimuudesta.
Kokeilun jälkeisellä viikolla jätän sovitut kimppatreenit välistä ja hakeudun OUBSin sivuille posket
punaisina. Nostan nyrkkiä suosikeilleni ja irvailen
uunommille.
OMG. Olen jäänyt koukkuun tähän broileripornoon.
Kirjoittaja ei halua nimeään julkisuuteen, koska pelkää puhelimensa soivan edarivaalien kynnyksellä.
VUODEN AINOA
HENGÄHDYSHETKI
Kuinka muutaman viikon
luentotauosta saisi todellisen,
rentouttavan joululoman?
PÄÄTÄ PITÄÄ OIKEA LOMA.
Sysää opiskelut ja työt hetkeksi kokonaan syrjään. Hyvä
loma koostuu samoista aineksista kuin mukava elämä:
täytyy nukkua hyvin, syödä kohtuudella, liikkua ja olla sopivasti sosiaalinen. Alkoholin käyttöä kannattaa välttää,
sillä se ei auta palautumaan.
VAIHDA MAISEMAA.
Lähde kavereiden kanssa Kanarialle tai mummon luo maalle,
missä on helpompi päästä irti opiskelupaineista ja unohtaa
tulevat tentit. Jo ennen loman alkua on hyvä erottaa toisistaan opiskelu ja vapaa-aika, ja omistaa kotona vietetty aika
rentoutumiselle. Pienet ja helpot rästihommat on hyvä tehdä
pois alta ennen lomalle lähtöä, etteivät ne jää painamaan
mieltä.
UNIVELKOJEN
KUITTAAMINEN EI RIITÄ.
Jos opiskelija on syksyn opiskeluiden jälkeen todella stressaantunut, kannattaa reilusti lomailla niin pitkään kuin
mahdollista. Lomalla on hyvä keskittyä lepäilyyn ja jättää
hurjat matkasuunnitelmat toiseen kertaan. Ahdistavaa tilannetta on hyvä purkaa hyvän ystävän tai opintopsykologin
kanssa ja miettiä, onko yrittänyt tehdä liian paljon.
Asiantuntijana Aalto-yliopiston opintopsykologi Timo Tapola.
Laura Saarikoski
VIRKISTÄVÄN
LOMAN RESEPTI
Ota sopiva ajanjakso,
jolloin et opiskele
etkä tee töitä.
Nypi pois kaikki
stressinaiheuttajat ja
ilonpilaajat.
Lisää maisemanvaihto tai
muu irtiotto arjesta.
Mittaa runsaalla
kädellä unta ja lepoa,
sekoita joukkoon sopivassa
suhteessa rentoa liikuntaa
ja hyvää ruokaa.
Nauti seurassa, jossa
parhaiten viihdyt.
Isänpäivän aamuna opin kantapään kautta, ettei mielitiettyään saa koskaan jättää kulkemaan yksin öisille
kaduille.
Muutamia tunteja aiemmin illastin tyttöystäväni
avecina hänen ainejärjestönsä vuosijuhlissa. Jatkoilta
karkasin kotiin etuajassa, ja siksi tyttöystäväni joutui
Iltapukumiehen hyökkäyksen kohteeksi. Tuntematon
mies oli seurannut kotimatkalla ollutta juhlijaa Hietaniemenkadulle. Kun mies pääsi tarpeeksi lähelle, hän tuhosi
mekon heittämällä helmoihin öljymäistä nestettä.
Iltapukumies on jo monelle tuttu – onhan hän erikoistunut juuri opiskelijoiden vuosijuhliin. Mutta miksi?
Tylsä selitys: hän ei koskaan ole tavoittanut vastakkaista sukupuolta ja on siksi katkera. Peräkammarin
poika on vuosikaudet hautonut ja paisutellut vihaansa,
jota nyt purkaa epätoivon ruiskuna iltapukujen helmoille.
Romanttisemmassa versiossa neste olisi tietysti
lemmenjuomaa, jonka
avulla ujo Iltapukumies yrittää tehdä
vaikutuksen tyttöihin.
Troppi ei vain tunnu
tehoavan.
Tai vielä hirveämpää: joku on särkenyt
iltapukumiehen sydämen. Iltapukumies
on ikuisesti rampa,
mutta samalla supersankari. Hän on petettyjen urosten Robin Hood, joka
jakaa oikeutta öiden pimeinä hetkinä ja kostaa jokaisen
särjetyn miessydämen puolesta. Sankari tarttuu siniseen
Ikea-kassiinsa, lähtee Helsingin kaduille ja vuodattaa
kaikki ne miestenvessassa hammasta purren ja nyrkkiä
puristaen pidätetyt öljyiset kyyneleet naisten mekoille.
Sillä Iltapukumieshän tietää, että pahinta, mitä
nuorille opiskelijattarille voi tehdä on tuhota heidän
iltapukunsa.
Vai olisiko iltapukumiehen tarkoitus sittenkin vain
ystävällismielisesti valistaa nykyajan naisia? Yöllä yksin
vaeltelu on vaarallista. Parempi pysyä kotona tai juhlia
aamuun asti.
Ottakaa neuvostani vaarin, miehet: nähkää vaivaa,
että löydätte kumppanin, joka estää teitä ryhtymästä
iltapukujen tärvelijäksi.
Älkääkä olko hölmöjä ja kuvitelko, että seuralaisenne
pärjää yksin öisillä kaduilla.
”
Parempi pysyä
kotona tai juhlia
aamuun asti.
”
Niclas Storås
Kolumnisti on arkkitehtiopiskelija,
joka ei aina enää jaksa juhlia aamunkoittoon.
Nro.8/2010 47
46 Nro.8/2010
mato-ongella / hankala opiskelukaveri
entiset opiskelijat antavat neuvoja nykyisille.
opinnot ovat vielä kesken?
Jaakko Heikki
PROFFALLE
PITÄÄ NIIATA
”OLET MEIDÄN SYSTEEMIN ULKOPUOLELLA”
KELA EI OSANNUT AUTTAA, KUN TKK:LLA
OPISKELEVALTA SADULTA LOPPUI OPINTOTUKI.
”Yksi päivä huomasin, että tilillä on todella vähän rahaa.
Löysin Kelan kirjeen, jossa kerrottiin viimeisten opintotukikuukausieni olevan nyt maksettu. En tehnyt asialle
mitään pariin viikkoon, koska kandityö piti kiireisenä.
Tänään kävin sossussa. Hissi oli sotkuinen, oli spreijauksia ja tussilla töhrittyjä seiniä, paikka oli kauttaaltaan
nuhjuinen. Siellä selvisi, että toimeentulohakemuksen
oheen pitää hankkia liitteitä, esimerkiksi kahden viimeisen kuukauden tiliotteet ja viimeisin verotuspäätös.
Lisäksi pitää selvittää varallisuus. Jos omistaa säästötilin, pitäisi sen varat käyttää ennen kuin toimeentulotukea voidaan myöntää. Kelan opintotukiasiat voi hoitaa
netissä, mutta toimeentulotukea ei. Mielestäni sen pitäisi nykypäivänä olla mahdollista. En jaksaisi nähdä tätä
vaivaa, jos siitä ei ole mitään hyötyä. Tai jos voin selvitä
hengissä ilman tukea ja vaikka ruinata vanhemmilta rahaa tai tehdä hanttihommia. Onneksi veronpalautukset
tulevat pian.
Otaniemen Kelan sivutoimipisteessä käymisestä jäi
nihkeä fiilis. Yritin kysellä, mitä voin tehdä, mutta mua
palvellut ihminen ei ollut ystävällinen. Varattomuus
tuntuu jo valmiiksi inhottavalta ja hankalalta, joten ei ole
kivaa kuulla, että ”olet meidän systeemin ulkopuolella”.
Juttelin tuttuni kanssa, jolta on myös loppunut opintotuki. Hän sanoi toimeentulotukea helpompaa olevan
opintolainan nostaminen – toisaalta lainaa ei saa, jos
kaikki tukikuukaudet on käytetty. Toinen tuttu kertoi
tuntevansa useampiakin tyyppejä, jotka tekevät dippatyötä toimeentulotuella. Missään ei ole koskaan kerrottu,
että mitäs sitten, kun opintotuki loppuu.
Kun kaverini ei ollut opiskellut tarpeeksi, häneltä
lopetettiin opintotuki. Sen tilalle saatu toimeentulotuki
tarkoitti enemmän rahaa. Älytöntä.” JM
mato-ongella / kolumni
viisasten kerho
mitä jos matti muuttaa kukkaroon, kun
ELÄMÄ > 13 EUROA
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaiseman Opiskelijatutkimus 2010 -selvityksen mukaan yksin asuvalla opiskelijalle jää asumiskustannusten jälkeen käyttörahaa 13
euroa päivässä eli 401 euroa kuukaudessa. Laskelmissa
on oletettu, että opintotuen lisäksi nostetaan lainaa, käydään töissä tai saadaan vanhemmilta avustusta.
Silti – kuulostaa mahdottoman pieneltä päiväbudjetilta. Aino pyysi kahta aaltolaista opiskelijaa kokeilemaan,
kuinka pitkälle kolmellatoista eurolla pääsee.
Marjut, 23, käy opiskelun lisäksi osa-aikatöissä ja saa
merkkipäivinään rahalahjoja. Kuukausitulot keskimäärin 900 euroa, mistä vuokran osuus 400 euroa.
13 eurolla pääsi sukkahousutiskille. ”Testipäivänä oli
kahdet pikkujoulut, ja bileviikonloppuun uppoaa yleensä
enemmän rahaa kuin muun viikon aikana yhteensä. Ostin kahdeksan euron viinipullon, ja sitten repesi sukka.
Jos rahaa olisi ollut oikeasti käytössä vain 13 euroa, olisin
joutunut jättämään juhlat väliin. Aika karua, mutta jos ei
olisi rahaa, ei koululta varmaan saisi kavereita. Illanistujaiset, urheilu ja sellainen maksaa.”
Vesa, 20, elää opintotuella, käy kesäisin ja jouluisin
töissä sekä saa vanhemmiltaan 300 euroa kuukaudessa.
13 eurolla pääsi treffeille. ”Tenttiviikko – kävin vain syömässä ja lukemassa. Raha riitti kahdeksi päiväksi, opiskelijalounaisiin ja kahviin. Viimeisillä euroilla tarjosin kivalle tytölle kahvin ja pyysin treffeille. Vaikea ymmärtää,
kuinka 13 eurolla per päivä voi tulla toimeen. Minulla on
jo nyt tiukkaa, vaikken ylellisyyksiä harrastak
”Kun opettaja saapui saliin, nousimme
seisomaan. Jos satuttiin kaupungilla
vastakkain, niiattiin ja tervehdittiin
kohteliaasti. Heitä puhuteltiin
aina kunnioittavasti ja tituleerattiin
lehtoriksi tai professoriksi.
Promootioni jälkeen menin naimisiin
entisen professorini kanssa.
Oli vaikeaa tottua tuttavallisempaan
puhutteluun. Vieläkin joskus vahingossa
teitittelen miestäni.”
Eeva-Liisa, opiskeli 50-luvulla kieliä ja historiaa
”Pelkäsin kauppiksen äreitä proffia kuten
pelkää jokainen, joka on joskus joutunut
esikuviensa nolaamaksi. Kerran opettaja
laittoi minut mittaamaan luentosalin
pinta-alaa lyijykynällä. Olin kai
yrittänyt olla jollakin lailla nokkela –
tyttöjä naurattaakseni, tietenkin!”
Jaakko, opiskeli 40- ja 50-luvulla kauppatieteitä
AM
Älä kysy
äidiltä
Kiinnitimme kattolamppuja ystäväni ensimmäisen
opiskelija-asunnon kattoon. Kannoimme kahden eri
ruotsalaisfirman pahvilaatikoita ulos ja palkitsimme
itsemme saunalla.
Hikipisaroiden putoillessa ja kiukaan sihistessä, Ikea
ja Clas Ohlsson takaraivossani mietin, mikä minua estää
toteuttamasta ideoitani – luovia tai kaupallisia, parhaimmillaan molempia. Ystävä kannusti miettimään mieluummin sitä, miten pääsen esteistä yli. Kun olen ymmärtänyt,
että minulla on tuote, jossa on hullu potentiaali, mikä vie
sen seuraavalle tasolle?
On tuhat asiaa, jotka eivät sitä tee. Tekosyyt, pelko,
turvallisuushakuisuus. Verokorttityöt ja säännöllinen tili,
vanhempien esimerkki ja neuvot, inspiroivien idolien
puute lähipiirissä.
Myöhemmin tekosyyt eivät tule vähenemään. Jos
odotan, kunnes minulla on enemmän työkokemusta ja
kontakteja, tilaisuus voi olla jo mennyt. Kun Ikean kalusteet on vaihdettu Vepsäläisiin, luottoraja nostettu tonnista viiteen ja kuopukselle pitäisi voida ostaa aamiaista
seuraavat 16 vuotta, tyhjän päälle hyppääminen ei enää
houkuttelekaan. Eikä luovia bisnes- tai muita ideoita
enää tulvi kuten opiskeluaikana, jolloin piti herätä kesken
unien raapustamaan niitä lähimmälle paperille.
Siinä tilanteessa moni toivoo, että olisi kuin minä ja
ystäväni ylioppilaskunnan asunnossaan. Alussa.
Minun piti mennä Piilaaksoon asti, että ylsin näkemään
esteiden yli. Menin sinne oppimaan, mikä on se startup,
josta nyt höyrytään. Neljäntenä päivänä tajusin, että
minullahan on sellainen.
Suomesta käsin ei voi kuvitella ilmapiiriä, jossa jokainen vastaantulija haluaa, että myyn ideani hänelle. Ideoiden pallottelu ventovieraiden kanssa ei olekaan yhtäkkiä
vaarallista, vaan pakollista, jos haluaa välttää kiusallisia
sosiaalisia tilanteita. Kun ideastaan puhuu yhdelle, astuu
ensimmäisen aidan yli. Epämukavuusalue ei tapakaan.
Tämähän on kivaa!
Päätin kokeilla samaa Suomessa ja menin tapaamaan
muutamaa kokenutta tekijää, jotka tietävät aiheestani
enemmän. Yllätyksekseni sama ihme tapahtui täällä: en
tavannut vain sitä henkilöä, jota menin tapaamaan, vaan
myös koko hänen verkostonsa. Moni ammattilainen täälläkin on valmis esittelemään innostavan idean ja tyypin
seuraavalle gurulle, joka saattaa olla ratkaiseva idean
toteutumisen kannalta.
Nyt, alussa, ei ole paljon menetettävää. Meille turvallisuudeksi riittää kolmen vuoden asumisoikeus kämpässä,
jossa on muovimatto ja sauna. Sen lauteilla tulemme
johtopäätökseen: tässä asiassa neuvoja kannattaa kysyä
vanhemmilta ja viisaammilta, mutta ei äidiltä – kaikella
rakkaudella.
Ellei äidin nimi satu olemaan Kirsti Paakkanen.
Tuuti Piippo
Kirjoittaja opiskelee Creative Business
Management -ohjelmassa Porissa.
Nro.8/2010 49
Minna Mäkipää
mato-ongella / iltasatu
KARTALLA
ikko oli yrittänyt välttää kysymystä viimeiseen asti. Niskaan
oli jo noussut ohut hien kalvo.
Lopulta ei enää ollut vaihtoehtoja.
”Kuinka lähellä se on Rautatieasemaa?” hän kysyi nopeasti.
Mikon opiskelukaveri Aleksi
hymyili vinosti.
”Tota, justhan sanoin, että se on siinä Lönkan ja Albertinkadun kulmassa. Mutta sulla on varmaan kartta
beesissä, mä voin näyttää siitä.”
Aleksi otti Mikon ojentaman kartan ja suti kuulakärkikynällä siihen krouvin ruksin.
Mikko oli kotoisin Turengista. Takana oli reilu kuukausi
opintoja kauppakorkeakoulussa. Pohjois-Haagassa sijaitsevasta solustaan hän oli tehnyt tuttavuutta pääkaupunkiin ja sen ihmisiin.
Aleksi oli syntyperäinen stadilainen. Hän kuului heimoon, jonka Mikko oli nimennyt sporaihmisiksi. Turengissa elämän katsottiin alkavan, kun alla oli oma auto.
Helsingissä elämää siellä, minne ei raitiovaunulla pääse,
ei pidetty elämisen arvoisena.
Urbaanit ja itsetietoiset sporaihmiset tunsivat keskustan paremmin kuin Turengin paatuneimmat autontuunaajat Mazdansa moottorin. He käyttivät kaduista
lempinimiä, kuten ”Freda”, ”Lönkka” tai ”Runski”. He
kertoivat, että jokin paikka oli ”aivan Ysibaarin vieressä”
tai että ”sinne pääsee kympillä, kun jää pois Johanneksen kirkon pysäkillä”. Erityisesti he nauttivat siitä,
kun Mikko kysyi sijaintia Rautatieasemaan tai Kampin
keskukseen suhteuttaen, ne kun olivat jokseenkin ainoat
kohteet jotka hän pystyi vaivatta paikantamaan.
Seuraavana päivänä Mikko lähti suunnistamaan
Rautatientorilta kohti Aleksin kämppää. Hotelli Tornin
edessä hän pysähtyi ja tarkisti sijaintinsa. Loppumatka
sujui ongelmitta.
Aleksi avasi oven. Kaksioon oli pakkautunut jo lähes
kaksikymmentä ihmistä. Aleksi työskenteli osa-aikaisena
graafikkona, vieraissa oli paljon Etelä-Helsingin mediatoimistojen väkeä.
Mikko kiroili asuvalintaansa, piilarit ja kauluspaita
olivat puhdas huti. Vastaan katsoi vahvasankaisia silmälaseja, päällään muilla vierailla oli T-paitoja joissa oli
ironisia tekstejä. Myös ruutupaidat olivat suosittuja.
Yhden paidassa luki ”Kiitos 7.5.1995”. Paita vinoili siis
sekä veteraaneille että Leijonille. Kyseisistä aiheista ei
Hämeessä ole tapana vitsailla.
Mikko kävi kauhomassa lasillisen boolia, valitsi lajitelman hedelmiä ja murtautui nurkassa olevaan piiriin.
Keskustelijat puhuivat fonteista.
Yhtä hyvin muut olisivat voineet puhua hepreaa – niitäkään merkkejä Mikko ei juuri tuntenut.
Aleksi oli onneksi antanut hätätilanteita varten graafikkojen oman Vapaudut vankilasta -anekdootin.
Mikko odotti sopivaa hetkeä ja tilaisuuden tultua
laukoi mahdollisimman rauhallisesti:
”Tiedän tyypin, joka käyttää leiskoissaan Comic Sanssia. Kelatkaa nyt vähän.”
Ja yhtäkkiä Mikko oli mielessään taas Turengin ostarilla. Joku oli heittänyt ilmaan epäilyksen siitä, että
puuttuva lenkki ihmisten ja apinoiden välillä oli löytynyt:
hämeenlinnalaiset. Samanlainen hyväksyvä nyökkäily
täytti nyt sosiaalisen tilan.
Mikko meni pesemään hedelmälihaiset kätensä. Edellisen vuosisadan alussa rakennetun talon huonekorkeus
oli sellainen, että pienessä vessassa olo oli kuin avaruusraketissa. Aukaistuaan oven Mikko huomasi tutun
hahmon, jonka muisti olevan Espoosta.
Mikko piti espoolaisista. Toisin kuin sporaihmiset, he
eivät pitäneet autoilua hitaana joukkoitsemurhana, vaan
käytännöllisenä tapana liikkua. Keskustelunavaus sai
kuitenkin tylyn vastaanoton.
”Ensinnäkin: mä en ole Espoosta, vaan Tapiolasta. Ja
meille tulee kohta metro. Vihdoinkin.”
Tuukka Hetemäki
Kirjoittaja on kotoisin Tapiolasta, ei Espoosta.
Nro.8/2010 51
50 Nro.8/2010
perässälaahaajat
AYY:N YHTEYSTIEDOT
AYY:llä on palvelupisteet Arabianrannassa, Kampissa ja Otaniemessä. AYY:n
keskustoimisto toimii väliaikaisissa tiloissa Otaniemessä osoitteessa
Lämpömiehenkuja 2. Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät myös AYY:n internetsivuilta www.ayy.fi/yhteystiedot.
AYY:n yhteystiedot
AYY:llä on palvelupisteet
Arabianrannassa, Kampissa ja Otaniemessä. AYY:n
keskustoimisto toimii
Otaniemessä osoitteessa
Lämpömiehenkuja 2.
Yhteystiedot ja aukioloajat löytyvät myös AYY:n
internet-sivuilta www.ayy.
fi/yhteystiedot.
AYY:n postiosoite
PL 69
02151 Espoo
Keskustoimisto
Lämpömiehenkuja 2
02150 Espoo
[email protected]
Arabianranta
Hämeentie 135 C
00560 Helsinki
[email protected]
09 756 30431
Avoinna ma–pe klo
11.30–14
Palvelupiste kauppakorkeakoululla
Kauppakorkeakoulun
päärakennus, pohjakerroksen A-siipi
040 353 8275 tai 040 353
8272 Avoinna ma–to 10.30–
16.00, pe suljettu
Asuntosihteeri päivystää
ma 14–16, ti 10–12, ke
14–16, to 10-12
Otaniemi
Otakaari 11
02150 Espoo
[email protected]
050 520 9400 tai 050 520
9401
Avoinna ma–pe klo 9–16.
Asuntotoimisto on
avoinna arkisin klo 12–16
sekä jokaisen kuukauden
ensimmäisenä arkipäivänä klo 9–16.
HALUATKO
OPISKELLA NOPEASTI,
TYÖSKENNELLÄ
KESÄLLÄ JA TEHDÄ
KENTTÄTUTKIMUSTA
VAIKKA USA:SSA,
INTIASSA TAI KIINASSA?
Tämä on mahdollista eurooppalaisessa huippuohjelmassa Aalto-yliopistossa.
Olisiko sinusta tutkimaan tulevaisuuden palveluita?
sde.tkk.fi
Haku 3.1. – 28.2.2011