Pieni käsikirja Monikulttuuriseen nuorisotyöhön Hyvinkään nuorisopalveluille 2011-2012 Sisällysluettelo Tästä se alkaa Käsitteitä Pienessä käsikirjassa Toimintamallin tavoitteet Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Toiminnan kuvaus Tavoitteet 2011- 2012 Toiminta 2011-2012 Vuosikello Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Ohjaustoiminta Tiedotus- ja verkkopalvelut Erityisnuorisotyö Kouluyhteistyö Nuorten osallisuus Henkilökunnan valmiudet Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Toimintamallin kehittäminen Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön Tästä se alkaa Kädessäsi on Hyvinkään nuorisopalveluiden ensimmäinen toimintamalli monikulttuuriseen nuorisotyöhön. Monikulttuurinen nuorisotyö on ollut Nuorisopalveluiden keskeinen kehittämiskohde kaudella 2010-2011. Toimintamallin kehittämisen on mahdollistanut Ely-keskuksen hankerahoituksella toiminut Yhdessä yhdenvertaisia –hanke. Hankkeeseen palkattu työntekijä on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä koko Nuorisopalvelujen henkilöstön kanssa. Käsikirja juurruttaa ja luo rakenteen monikulttuuriselle nuorisotyölle. Se toimii työntekijöiden opasteena työn kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytyksessä monikulttuurisuuteen. Käsikirjassa määritellään monikulttuurinen nuorisotyö Hyvinkään nuorisopalveluissa, sen tavoitteet ja päämäärät sekä miten monikulttuurisuus kohtaa toiminnassa nuoret, työntekijät ja yhteistyötahot. Käsikirjassa toiminnat on jaettu osa-alueisiin; Ohjaustoiminta, Tiedotus- ja verkkopalvelut, Erityisnuorisotyö, Kouluyhteistyö, Nuorten osallisuus ja Henkilökunnan valmiudet sekä Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa. Kaikissa osa-alueissa kantavana teemana on suvaitsevaisuuskasvatus ja rasisminvastaisuus. Lisäksi käsikirjassa avataan muutamia keskeisiä monikulttuurisuuden käsitteitä ja annetaan materiaalivinkkejä nuorisotyöhön. Todellinen suvaitsevaisuus on toisen ihmisen aitoa hyväksymistä ja arvostusta, ei myöntyväisyyttä, alentuvaisuutta, suopeutta tai vain toisen sietämistä. Käsitteitä Pienessä käsikirjassa Globaalikasvatus Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka opettaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Etnisyys Jokaisen ihmisen kantama piirre, johon vaikuttavat muun muassa syntyperä, kieli, nimi, sukulaisuus, asuinalue, tapakulttuuri, taloudelliset siteet, uskonto ja taide. Mikään näistä piirteistä ei yksinään luo etnisyyttä. Merkittäväksi nousee ryhmän jäsenten itsensä kokema, subjektiivinen etninen identiteetti. Etnosentrisyys, ryhmäkeskeisyys Oman yhteiskunnan standardien (käytäntöjen, tapojen, mittapuiden) soveltaminen kyseisen yhteiskunnan ulkopuolella oleviin ihmisiin. Ryhmäkeskeisyydessä korostuvat sellaiset asiat kuin ”me” (hyviä, järkeviä, ymmärrettäviä, kuuluvat joukkoon) ja ”muut” (huonoja, omituisia, eivät kuulu joukkoon). Ryhmäkeskeisyys aiheuttaa usein syrjintää ja vihamielisyyttä. Etnosentrisellä henkilöllä on taipumus tuomita vieras tai ulkomaalainen ihminen tai ryhmä oman kulttuurinsa normien tai käytäntöjen pohjalta. Kotoutuminen, kotouttaminen Kotoutumisella ja integroitumisella tarkoitetaan samaa asiaa eli maahanmuuttajan yksilöllistä kehitystä, jonka tavoitteena on hänen osallistumisensa työelämään ja yhteiskunnan toimintaan samalla omaa kieltään ja kulttuuriaan säilyttäen. Sen sijaan kotouttamisella viitataan viranomaisten järjestämiin kotoutumista edistäviin ja tukeviin toimenpiteisiin, voimavaroihin ja palveluihin. Maahanmuuttaja, maahanmuuttajataustainen henkilö Ulkomailta toiseen maahan pysyvässä asumistarkoituksessa muuttava henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen. Maahanmuuttaja on yleiskäsite, jota käytetään kuvaamaan kaikkia maahan muuttaneita henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia ja paluumuuttajia. Toisinaan puhutaan myös ulkomaalaisista, uussuomalaisista ja etnisistä vähemmistöistä, joka tosin sisältää myös muut etniset vähemmistöt kuten saamelaiset ja romanit. Monikulttuurisuus Eri kulttuurisia ja kielellisiä taustoja edustavien ryhmien tasa-arvoinen rinnakkaiselo. Viime aikoina ovat yleistyneet myös käsitteet monimuotoisuus ja moniarvoisuus, jotka viittaavat ihmisten erilaisuuden huomioimiseen laajemmin. Monikulttuurisuus- ja moniarvoisuusajattelun lähtökohta on, että vaikka ihmiset ovat erilaisia, he ovat yhdenvertaisia suhteessa toisiinsa. Pakolainen Henkilö, joka nauttii kansainvälistä suojelua oman kotimaansa ulkopuolella. Hänelle on voitu myöntää turvapaikka esimerkiksi YK:n pakolaisten oikeusasemaa koskevan yleissopimuksen perusteella siksi, että hänellä on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen, tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto UNHCR toteaa olevan pakolainen. Paluumuuttaja Ulkomailta Suomeen muuttava ulkosuomalainen, joka on asunut pitemmän tai lyhyemmän ajanjakson Suomen rajojen ulkopuolella ja palaa takaisin Suomeen. Suomessa paluumuuttaja -käsitettä käytetään entisistä ja nykyisistä Suomen kansalaisista sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin olevista henkilöistä eli inkerinsuomalaisista, joilla on suomalainen syntyperä. Positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on yhdenvertaisuus ja sillä ennaltaehkäistään syrjintää. Positiivisessa erityiskohtelussa henkilöä tai ryhmää tuetaan erityistoimenpitein tai -järjestelyin, jos hän on ilman niitä vaarassa jäädä eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi kiintiöt, jotka takaavat vähemmistöille koulutuspaikkoja, edustavat positiivisia erityistoimenpiteitä. Rasismi Ideologia, jonka mukaan ihmiset kuuluvat eri rotuihin. Jotkut rodut nähdään muita kehittyneempinä, ja se antaa niille oikeutuksen alistaa vähemmän kehittyneisiin rotuihin kuuluvia. Ominaisuuksien uskotaan periytyvän sukupolvelta toiselle. Arkikielessä sanaa on sovellettu myös muihin yhteyksiin kuten puhuttaessa ikärasismista ikään liittyvän syrjinnän yhteydessä. Rasisminvastaisuudessa vastustetaan kaikkia rasismin ilmenemismuotoja. Rasismin vastustaminen voi olla monitahoista, ja sillä halutaan poistaa rasismia, etnistä syrjintää ja häirintää. Rasisminvastaisuus voi olla muun muassa tiedon lisäämistä rasismista ja rasisminvastaisuudesta tiedotus-, koulutus- ja kilpailukampanjoiden avulla. Se on myös rasismin monen monituisten muotojen tunnistamista ja niihin puuttumista aktiivisesti ja systemaattisesti. Rasisminvastaisuus on myös aktiivista rasismia tuottavien ajattelutapojen kyseenalaistamista. Siirtolainen Pysyvästi toiseen maahan asumaan ja työskentelemään muuttanut henkilö. Suvaitsevaisuus tarkoittaa kykyä kunnioittaa toista ihmistä riippumatta tämän ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautuneisuudesta tai kansalaisuudesta. Suvaitsevaisuus on avoimutta ja hyväksyntää. Suvaitsevaisuuskasvatus korostaa arjen rasismin ja ennakkoluulojen vastaista kasvatusta. Tärkeää itsetuntemuksen ja itsearvostuksen vahvistaminen. Ihminen, jolla hyvä itsetunto on helpompi kohdata vieraita ja erilaisia asioita. Turvapaikanhakija Henkilö, joka anoo kansainvälistä suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkahakemus tehdään heti maahan tultaessa tai mahdollisimman pian maahantulon jälkeen. Ulkomaalainen Toisen maan kansalainen tai vailla kansalaisuutta oleva henkilö. Käytettiin aikaisemmin arkisessa kielenkäytössä viittamaan kaikkiin ulkomailta Suomeen muuttaneisiin yleisterminä, kunnes nimitys maahanmuuttaja on yleistynyt. Ulkosuomalainen Ulkomailla asuva Suomen kansalainen tai suomalaista syntyperää oleva ulkomaan kansalainen, joka pitää itseään suomalaisena eli jolla on suomalainen identiteetti. Valtaväestö Tilanteesta riippuen käytetään viittaamaan esimerkiksi etniseen tai kielelliseen enemmistöön. Sillä korvataan usein viittaukset ”suomalaisiin”, koska suomalainen voidaan määritellä niin monella tavalla esimerkiksi painottamalla kulttuuritaustaa, verenperimää tai kansalaisuutta. Jotkut puhuvat myös kantasuomalaisista tai pääväestöstä. Vähemmistö Muodostaa lukumääräisesti vähemmistön verrattuna valtaväestöön tai suurempiin kansallisiin ryhmiin, ei ole määräävässä tai lukumääräisesti hallitsevassa asemassa, ja osoittaa haluavansa säilyä omaleimaisena ryhmänä. Yhdenvertaisuus Ihmisten tasaveroista kohtelua kansalaisuudesta, etnisestä alkuperästä, seksuaalisesta suuntautumisesta, iästä, sukupuolesta, vammasta tai muista henkilöön liittyvistä piirteistä huolimatta. Yksinkertaisimmillaan yhdenvertaisuus on erilaisuuden hyväksymistä ja toisen ihmisen kunnioittamista sellaisena kuin hän on. Toimintamallin tavoitteet 1. Kuvata Nuorisopalvelujen toiminnassa tapahtuva monikulttuurinen nuorisotyö 2. Kehittää ja tehdä laadukasta nuorisotyötä 3. Lisätä työntekijöiden tietoisuutta monikulttuurisuudesta ja auttaa jäsentämään monikulttuurisuus omassa työssään Monikulttuurisen nuorisotyön toiminta-ajatus Monikulttuurinen nuorisotyö toteuttaa Nuorisolain velvoitetta sisällyttää toimintaan monikulttuurinen työote. Työtä kehitetään nuorten kanssa, nuoria varten, paikallisissa ja valtakunnallisissa verkostoissa sekä yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Monikulttuurinen nuorisotyö on erilaisuuden huomioimista, kohtaamista ja hyväksymistä sekä maahanmuuttajien kanssa toimimista. Nuorisotyön monikulttuurisuus on kaikkiin nuoriin kohdistuvaa suvaitsevaisuuskasvatusta, jolla annetaan nuorille kyky tunnistaa ja kohdata erilaisuus positiivisena vahvuutena omassa elämässä. Nuorisotyön monikulttuurisuus on osa Nuorisopalveluissa tehtävän työn sisältöä. Monikulttuurinen työote näkyy työntekijöiden asenteissa ja työtavoissa. Toimintatavoilla tasoitetaan eriarvoisuutta ja lisätään yhdenvertaisuutta, jotta jokaisella nuorella, niin halutessaan, olisi mahdollisuus osallistua toimintaan. Monikulttuurisen nuorisotyön päämäärät Luoda toimintamalleja, jotka lisäävät yhdenvertaisuutta ja madaltavat kynnystä osallistua toimintaan. Tunnistaa toimintaan osallistuvien nuorten eroja ja tasoittaa eriarvoisuutta osallistua. Mahdollistaa eri taustoista tulevien nuorten kohtaaminen ja lisätä vuorovaikutusta ja toisen ihmisen kunnioitusta. Antaa nuorelle valmiuksia moninaisuuden käsittelyyn. Toiminnan kuvaus Monikulttuurista nuorisotyötä koordinoi (järjestää yhteen, saattaa sopusuhtaiseen yhteistoimintaan) ELY -keskuksen hankerahoituksella tehtävään nimetty nuoriso-ohjaaja. Koko henkilöstö osallistuu monikulttuurisen nuorisotyön tekemiseen. Jokainen tiimi ja työntekijä huomioi monikulttuurisuuden työtä kehittäessään ja sitä tehdessään. Työntekijöille järjestetään mahdollisuus kouluttautua ja saada tietoa monikulttuurisuudesta. Työntekijöitä innostetaan avoimella keskustelulla työtä kehitettäessä ja tehdessä. Työtä kehitetään ja menetelmiä ja toimintaa tarkastellaan säännöllisesti. Nuorille järjestettävät asenneja vapaa-ajankyselyt ohjaavat työn kehittämisessä. Monikulttuurisen nuorisotyön monipuoliseen toimintaan kuuluvat kaikkiin nuoriin kohdistuva suvaitsevaisuuskasvatus ja maahanmuuttajanuorille kohdistetut omat toiminnat sekä heidän ohjaaminen osalliseksi kaikesta toiminnasta. Suvaitsevaisuuskasvatuksen menetelminä käytetään teemapäiviä, tapahtumia, yksilökeskusteluja ja yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään paikallisten ja valtakunnallisten verkostojen kanssa. Kokemusten vaihtamisen kautta ”parastetaan” muiden kehittämiä toimintatapoja ja jaetaan omia ideoita muiden hyödynnettäviksi. Toiminnan tavoitteet 2011-2012 Monikulttuuristentyttöjen tavoittaminen Teemana Suvaitsevaisuus -tuntien kehittäminen 8-luokkalaisille Tiedotuksen lisääminen maahanmuuttajanuorten vanhemmille Toiminta 2011-2012 Osana tyttöjen Avointa toimintaa Pienryhmä tytöille Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille Monikulttuurinen sunnuntaikerho Kysely maahanmuuttajanuorille vapaa-ajan vietosta Asennekysely nuorille Avoimissa ja kerhoissa sekä 5.-6.luokkalaisten viikkotoiminnassa Kouluyhteistyö (teemana suvaitsevaisuus -tunnit, luokkavierailut, Nupa-välkät) Teemat ja teemaviikot toiminnassa (Globaalikasvatus, Rasisminvastaisuus, kummilapsitoiminta…) Tapahtumat (Elävä Kirjasto….) Toiminnasta tiedottaminen monikulttuurisille nuorille ja heidän vanhemmilleen Koulutukset ja verkostopäivät työntekijöille Verkostot (Maahanmuuttaja-asioiden kokous, Koordinaattoritapaamiset, Humakin Monikulttuurisuusverkosto, Allianssin verkostopäivät) ja heidän kanssaan tehtävä yhteistyö (Pakolaisten kotouttamiskurssipäivä, Maahanmuuttajien leiripäivä) Vuosikello MONIKULTTUURISEN NUORISOTYÖN VUOSIKELLO - Asennekysely omassa toiminnassa Koko vuoden toiminnassa kummilapsitoiminta, kouluvierailut ja Nupa-välkät, yhteistyö eri toimijoiden kanssa J O U L U K U U U -Globaalikasvatusviikko -Moku verkostopäivät T A M M U K S A I K U U R R U U K M I H E L - Teemana Suvaitsevaisuus tunnit 8-luokkalaisille -Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille A M 1 2 U O T K E S Ä K U U - Maahanmuuttajien leiripäivä H U H T I K U U - Meidän talo viikko K - Pakolaisten kotouttamiskurssi päivä O -Toiminnan mainostaminen yläkouluilla maahanmuuttajille I N Ä K U U - Moku verkostopäivät -Toimintamallin arviointia K K L 6 U U O H E U U viikko 4 9 S Y Y S K U U -Tyttöjen Avoin toiminta E 5 7 8 - Lauantai- ja Sunnuntai kerho käynnistyvät - Rasisminvastainen 10 3 L O K A K U U - Vapaa-ajankysely monikulttuurisille nuorille - Pienryhmä tytöille - Tiedottaminen monikulttuuristen nuorten vanhemmille S K U U 11 M A A L I 12 - Elävä kirjasto Yhden päivän juttu tapahtumassa Monikulttuurinen nuorisotyö arjessa Suvaitsevaisuuskasvatus on yksi tärkeimmistä monikulttuurisen työn muodoista. Se kuuluu kaikkien tiimien tehtävään. Kaikilla ihmisillä on asenteita, ennakkoluuloja ja ennakkokäsityksiä. Se, että ihminen tunnistaa omat asenteensa, auttaa kasvamaan osaksi monikulttuurista yhteiskuntaa. Suvaitsevaisuuskasvatuksen tavoitteina on erilaisuuden hyväksyminen, omien asenteiden tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi nuoren tukeminen monikulttuurisessa yhteiskunnassa elämisessä ja oman itsetunnon vahvistamisessa on tärkeä osa sitä. Suvaitsevaisuuskasvatuksen päämääränä on lisätä rasisminvastaisuutta. Kehitämme yksinkertaisia menetelmiä, joilla voimme lisätä nuorten suvaitsevaisuutta. Näillä menetelmillä annamme nuorille työkaluja omien asenteiden käsittelyyn ja erilaisuuden hyväksymiseen. Nuoret kohtaavat toisiaan yhdessä tekemisen kautta. Erilaisissa tilanteissa työntekijöillä on mahdollisuus tietoisesti ohjata toisilleen tuntemattomia nuoria vuorovaikutukseen keskenään. Kun nuorisotalon käyttäjät, nuoret ja työntekijät, tuntevat paremmin toisensa niin, talon ilmapiiri muodostuu avoimemmaksi ja kynnys käyttää palveluja madaltuu. Nuorisopalvelut on mukana Syrjinnästä vapaa alue –kampanjaa. Syrjinnästä vapaaksi alueeksi julistautuminen merkitsee syrjinnän vastustamista, siihen puuttumista sekä ihmisten yhdenvertaisuuden tunnustamista. Puuttuminen kaikenlaisiin rasistisiin ja syrjiviin kommentteihin on matala. Suvaitsevaisuuskeskustelu on toimintamalli tähän puuttumiseen. Se käydään nuoren kanssa, jos on kyse kiusaamisesta, riitatilanteesta, rasismista, nimittelystä tai muusta toista nuorta loukkaavasta tilanteesta. Ohjaustoiminta Ohjaustoiminnan tavoitteena on tarjota pääasiassa 11–17 -vuotiaille nuorille tasavertaiset ja tarkoituksenmukaiset osallistumis- ja toimintamahdollisuudet. Ohjaustoiminta sisältää avointa nuorisotalotoimintaa sekä monimuotoista kerhotoimintaa. Nuoria tuetaan omien toimintaryhmien toteuttamisessa. Toiminnassa nuoria ohjataan kansainvälisyyteen ja monikulttuurisuuteen, sekä edistetään suvaitsevaisuutta. Selkeillä säännöillä ja varhaisella puuttumisella edistetään nuoren elämänhallintaa ja kannustetaan aktiiviseen kansalaisuuteen sekä tuodaan turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä kaikille talon käyttäjille. Tarkoituksena tuottaa ja kehittää nuorten tarpeisiin vastaavaa ohjaustoimintaa. Työntekijät ovat aktiivisia ja läsnä, jotta voivat tarttua nuorten puheisiin. Avoin talotyö ja kerhot tarjoavat monipuolisesti toimintaa, niin että kaikkien nuorien on mahdollisuus osallistua. Järjestämme monikulttuurisille nuorille myös omaa toimintaa, jotta kynnys osallistua olisi matalampi. Monikulttuuristen nuorten omaa toimintaa ovat Toiminnallinen iltapäivä maahanmuuttajanuorille ja Monikulttuurinen sunnuntaikerho. Molemmat ovat muusta toimista poiketen niin sanotusti ikärajattomia. Toimintaan on helpompi tulla vanhempien ja nuorempien sisarusten ja sukulaisten sekä ystävien kanssa ja sitä kautta tutustua muihin nuoriin ja työntekijöihin. Vuosittain järjestetään teemaviikkoja, jolloin tärkeitä aiheita käsitellään kaikessa toiminnassa erilaisin menetelmin. Syyskauden avaa Meidän talo -viikko, jollain nuoria haastetaan kohtaamaan toisensa ja kannustetaan keskinäiseen vuorovaikutukseen sekä luodaan yhdessä tekemisellä talosta nuorten oma paikka. Syyskauden toinen teema on globaalikasvatus ja kevätkaudella vietetään rasisminvastaista viikkoa. Globaalikasvatusviikolla tutustutaan kulttuureihin ja rasisminvastaisella viikolla asenteisiin. Nuoret osallistuvat aktiivisesti teemaviikkojen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Perinteinen talotyö tavoittaa paremmin pojat kuin tytöt. Toiminnassamme haluamme antaa myös tytöille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua. Tyttötyö on erityisenä kehittämiskohteena kaudella 2011-2012. Kauden aikana kehitetään erityisesti tytöille suunnattua toimintaa. Avaamme tytöille yhden illan Avoimessa toiminnassa. Tyttöteemaa olemme halunneet korostaa myös ottamalla Nuorisopalveluille kummilapsen kehitysyhteistyöjärjestö Planin kautta. Kummilapsi on hyvä keino kertoa nuorille kehitysmaiden nuorten ja tyttöjen elämästä. Nuorille kerrotaan ruandalaisen kummitytön kuulumisia ja he saavat lähettää hänelle postia. Nuoria kannustetaan miettimään, kuinka saadaan kolmen kuukauden välein maksettava kummimaksu hoidettua. Tällä hetkellä nuorilla on mahdollisuus tuoda tyhjät pullot nuorisotalolle. 5.-6.-luokkalaisten viikkotoiminnan yhtenä tavoitteena on toteuttaa toiminnassa yhdenvertaisuutta. Kerhokerta aloitetaan yhteisellä leikillä, joka luo kerhoon yhteishenkeä ja yhteen kuuluvuutta. Lapset oppivat tuntemaan toisiaan ja sitä kautta arvostavat jokaisen erilaisuutta. Tiedotus- ja verkkopalvelut Tiedotus- ja verkkopalvelut toimii osana Nuorisopalveluiden toiminnan tiedotusta. Tiedotus kohdistetaan erityisesti nuorille, heidän vanhemmilleen ja eri yhteistyötahoille. Tiedotus perustuu faktoihin, tapahtuu asiakkaita kunnioittaen ja mahdollistaa nuorelle oman päätöksenteon toimintaan osallistumisesta. Tiedotus- ja verkkopalvelut kehittää menetelmää, jolla maahanmuuttajien tiedotusta voidaan parantaa. Tarkoituksena mahdollistaa, että kaikki toiminnasta kiinnostuneet saisivat ymmärrettävää tietoa toiminnasta. Tiedotusta kohdennetaan monikulttuurisille nuorille ja heidän perheilleen. Nuoria tavoitamme yläkoulujen kouluvierailujen, Nupavälkän ja toiminnan esittelyjen yhteydessä. Kohdennettua tiedottamista tehdään Hyria koulutus oy:n maahanmuuttajakoulutuksessa oleville 11-17-vuotiaiden nuorten vanhemmille. Sinne toimitetaan ajankohtaista tietoa toiminnastamme vierailuin ja esittein. Tarpeen ja kiinnostuksen mukaan vanhemmille järjestetään tutustumista ja toiminnan esittelyä nuorisotalo Sillassa. Tiedotus- ja verkkopalvelutiimi on luonut puuttumismallit selkeyttämään verkossa tapahtuvaa puuttumista. Puuttumismalleja on kaksi: 1.Nuorten päihteidenkäyttö ja muut huolta herättävät asiat, 2.Suvaitsemattomuus, rasistiset kommentit, kiusaaminen, muu asiaton toiminta. Miksi pitää olla rasismia ? Kun kaikki olisi helpompaa, jos olisi suvaitsevaisuutta. Miksi erilaisuutta ei hyväksytä ? Siitähän seuraa yksinäisyyttä. Eihän rodulla ja ihon värillä ole väliä. Ovathan huolenpito, rakkaus ja ystävyys paljon tärkeämpiä ! Erityisnuorisotyö Erityisnuorisotyöntekijät tekevät pienryhmä- ja yksilötyötä nuorten kanssa, auttaen ja tukien nuorta erilaisissa elämäntilanteissa. ”Erkkarit” tekevät myös katutyötä perjantai-iltaisin, eli kiertävät keskustassa, kaupunginosissa ja siellä missä nuoret viettävät aikaa. Erityisnuorisotyöntekijät voivat osallistua koulujen oppilashuoltoryhmiin kutsuttuina. Erityisnuorisotyöntekijöiden päivystys on auki Sillan neuvokissa kerran viikossa. Päivystys on avoin kaikille ja sinne saa tulla keskustelemaan luotettavan aikuisen kanssa mistä tahansa. Erityisnuorisotyössä monikulttuurisuus näkyy samalla tavalla, kuin kaikessa muussakin työssä. Monikulttuurisuus ei ole erillinen osa erityisnuorisotyötä, vaan se on osa kaikkea työtä, työn näkökulma. Monikulttuurisuus näkyy asenteissa ja työn tekemisessä; keskusteluissa, nuorten kanssa olemisessa. Kaikilla nuorilla tulee olla samat mahdollisuudet päästä asiakkaaksi yksilötyö Seittiin ja muuhun kohdennettuun nuorisotyöhön (esimerkiksi pienryhmätoimintaan). Monikulttuurinen nuori otetaan Seittiin samoilla periaatteilla kuin kaikki muutkin. Tarvittaessa käytetään tulkkipalveluita. Nuoren tilanteeseen perehdytään nuoren tilanteen vaatimalla tavalla. Toimintakauden 2012 aikana Seittiin kehitetään teema, jossa käsitellään erilaisuutta, sen hyväksymistä ja omien asenteiden tutkimista. Seitissä käsiteltävät teemat muodostuvat jokaisen nuoren omista tarpeista, joiden vuoksi hän on ohjautunut yksilötyön asiakkaaksi. Erilaisuus teemaa käsitellään silloin, kun se sopii nuoren tarpeisiin. Erityisnuorisotyö tekee pienryhmätoimintaa tarpeen ja resurssien mukaan. Monikulttuurinen pienryhmätoiminta on suunnattu tyttötyöhön. Ohjaamme ryhmää, jonka kohderyhmänä on hiljaiset tytöt, joilla on vähän harrastuksia ja sosiaalisia suhteita. Tyttöjä tavoitetaan oman toiminnan, koulujen ja sosiaalipalvelujen kautta. Suvaitseva ihminen suhtautuu erilaisuuteen avoimesti ja hyväksyvästi, hän näkee pinnan alta löytyvän ihmisten samankaltaisuuden. Kouluyhteistyö Monikulttuurinen nuorisotyö on myös osa kouluissa tehtävää nuorisotyötä. Yksi Hyvinkään hyvinvointisuunnitelman tavoitteista on vahvistaa kouluyhteisöön sijoittuvaa nuorisotyötä. Perusopetuksen ja Nuorisopalveluiden yhteistyöllä pyritään nuoren hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. Nuorisopalvelun kouluyhteistyöohjelma 2011-2012  6.-luokkalaisten päihdekupla: terveiden elämäntapojen ja nuoren omien valintojen vahvistaminen  7.-luokkalaisten ryhmäytys: uuteen luokkayhteisöön sopeutuminen  8.-luokkalaisten teematunnit: Suvaitsevaisuus  9.-luokkalaisten Ysiltä elämään –toimintapäivät: peruskoulun loppumiseen liittyvät asiat Nuorisopalvelut on mukana kehittämässä koulujen välituntitoimintaa. Välituntitoiminnan tavoitteena on kohdata nuoria ja tiedottaa toiminnasta toiminnallisin menetelmin. Tarjoamme myös luokkavierailuja joko koululla tai niin, että luokka tulee nuorisotalo Siltaan. Näissä vierailuissa aiheena voi olla esimerkiksi yhdessä toimiminen ja toisiin tutustuminen. 8-luokkalaisten itsetunto ja identiteetin rakentaminen teematunnin ohelle kehitetään teematunti suvaitsevaisuudesta, asenteista, erilaisuudesta ja sen hyväksymisestä. SUvaitseva ihminen näkee erilaisuuden kuuluvan kaikkeen elämään rikkautena, eikä hän tunne ylemmyyttä, halveksuntaa tai taistelunhalua, vaikka erilaisuus olisi omille arvoille vierasta. Nuorten osallisuus Toimintamallin tarkoituksena on luoda toiminnasta yhdenvertaisempaa ja poistaa eriarvoisuutta yhdessä toimimalla ja tunnistamalla tasavertaista osallisuutta lisääviä asioita. Omien vaikutusmahdollisuuksien löytäminen ja käyttöönotto tukevat nuoren elämänhallintaa ja vastuunkantamista itsestä ja muista. Toiminnassa nuoret otetaan entistä enemmän mukaan sisällön suunnitteluun. Kun saamme esimerkiksi teemaviikoista nuorten näköisiä, niin toiminnasta tulee nuoria kiinnostavaa ja mielekästä. Kehitämme talokokousta osallisuusmenetelmänä niin, että osallistuminen olisi mahdollisimman helppoa ja kynnys matala. Nuorelle annetaan kokemus vaikuttamisesta, näin innostus ja kiinnostus oman mielipiteen esittämiseen lisääntyy ja nuoret saavat oman näkökulmansa asioista esille. Nuoret pääsevät toimimaan tapahtumissa ja toiminnassa. Nuorisoparlamentti on mukana järjestämässä Elävää kirjastoa osana suvaitsevaisuuskasvatusta. Elävä kirjasto menetelmänä antaa näkyvyyttä erilaisuudella ja vähentää ennakkoluuloja. Kohtaamalla erilaisen ihmisen, ihmisen omat ennakkokäsitykset toisista saavat uuden suunnan. Kansainvälisyysklubin nuoret tekevät valokuvanäyttelyn ryhmävaihdoistaan. Näin kokemukset toisesta kulttuurisista välittyvät muille nuorille. Innostamme nuoria kohtaamaan toisiaan ja toimimaan vertaisohjaajina toiminnassamme. Sunnuntain monikulttuurisuuskerhon nuoret ovat mukana järjestämässä kotouttamiskurssipäivää uusille pakolaisille. Valo saa näkemään värit. Jos et pidä väreistä, sammuta valot ja elä pimeässä. Henkilökunnan valmiudet Nuorisopalvelujen toiminnan mahdollistaa ammattitaitoinen henkilökunta, jolla on monipuolista osaamista ja verkostoja, joilla vastata tämän päivän nuorisotyön nopeasti muuttuviin haasteisiin. Jokainen työntekijä hallitsee Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamallin. Työntekijöiden tietoa monikulttuurisuudesta päivitetään ja osaamista lisätään erilaisin koulutuksin niin kotimaassa kuin ulkomailla. Monikulttuurisen nuorisotyön toimintamalli on juurtunut osaksi työyhteisöä ja jokaisella työntekijällä on valmiudet kohdata ja toimia monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Työntekijöillä on valmiudet perehdyttää monikulttuuriset työntekijät ja opiskelijat. Työntekijät edistävät aktiivisesti toiminnallaan työyhteisön yhdenvertaisuutta. Työharjoittelussa olevien alan opiskelijoiden kanssa voimme jakaa uutta teoriatietoa ja käytännön menetelmiä. EVS – Eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun kautta tulevat vapaaehtoiset työntekijät tuovat työyhteisöön kokemuksia kulttuurien välisestä vuorovaikutuksesta työ- ja arkielämässä ja tarjoaa uusia näkökulmia työn kehittämiseen. musta, punainen, valkoinen iso ja lihava pieni ja laiha minun, sinun ystäviä, tärkeitä ja rakkaita olkaamme kaikki aina yhtä, erilaisia mutta samanlaisia Yhteistyö muiden toimijoiden ja järjestöjen kanssa Hanketyöntekijä on mukana Maahanmuuttaja-asioiden kokouksessa, joka kokoaa yhteen hyvinkääläiset maahanmuuttajien kanssa työskentelevät toimijat. Ryhmään kuuluvat työntekijät kaupungin sosiaalipalveluista, työvoimanpalvelukeskuksesta, WAY-hankkeesta, Hyvinkään opistosta, TEtoimistosta, ev.lut. seurakunnasta ja Hyrian maahanmuuttajakoulutuksesta. Ryhmää koordinoi Mosaiikki-projekti ja se kokoontuu 4-5 kertaa vuoden aikana. Uusien pakolaisten kotouttamiskurssi järjestetään yhteistyössä näiden toimijoiden kanssa. Olemme mukana myös maahanmuuttajien leiripäivässä syyskuussa. Oppilaitosyhteistyötä tehdään Humanistisen ammattikorkeakoulun Nurmijärven kampuksen kanssa. Opiskelijoiden kanssa järjestetään toimintaa, niin että molempien tarpeet kohtaavat. Kehitämme yhteistyötä maahanmuuttajajärjestöjen ja muiden ko. työtä tekevien kanssa (mm. partiolaiset). Tavoitteena on tarjota maahanmuuttajanuorille tietoja harrastuksista ja tarvittaessa räätälöidä heille omaa harrastustoimintaa. Pääasiassa harrastustoiminta on kuitenkin integroivaa, eli kohdistuu jo olemassa oleviin harrastuksiin. Nuoren on mahdollista tulla yksilölliseen vapaa-ajan toiminnan ohjaukseen. Ohjaus käsittää muutaman tapaamisen nuoriso-ohjaajan kanssa. Ajatteleminen on vaarallista. Ajatuksen ilmaiseminen on vaarallisempaa. Mutta ajatuksesta saatu vastakaiku on vapauttavaa. Toimintamallin kehittäminen Hankkeen edetessä näkökulma monikulttuurisesta nuorisotyöstä on koko ajan laajentanut ohjaustoimintaa ja työnarkea. Esille on tullut erilaisia asioita, joita tulee viedä eteenpäin ja kehittää. Nykyisestä toiminnasta saatu palaute innostaa kehittämään monikulttuurista toimintaa talon ulkopuolella toimivien yhteistyötahojen kanssa. Nuorisotyön monikulttuurisuus on jokaisen työntekijän hallitsema työote. Työstä vastaa yksi nimetty työntekijä. Työtä ja toimintamallia arvioidaan ja kehitetään vuosittain sekä tavoitteet tarkennetaan. Toimintamalli palvelee asiakkaita ja työntekijöitä ja sitä kehitetään vastaamaan asiakkaiden tarpeisiin käytännönläheisesti ja se tukee työntekijää käsikirjana arjen työssä. Yhdessä yhdenvertaisia –hanke sai jatkorahoitusta vuodeksi 2011-2012. Jatkohankekauden (syyskuu 2011- kesäkuu 2012) tavoitteena on toimintamallin käyttöönotto. Toimintamalli juurrutetaan yhä tavoitteellisemmin työyhteisöön ja sitä kautta toimintaan. Jatkohankkeessa keskitymme maahanmuuttajien ja heidän kanssaan työskentelevien tahojen kanssa toimimiseen. Toimintamallia kehitetään toteuttamalla kohdennettu asiakaskysely. Asiakaskyselyn tuloksia käytetään laadukkaamman ja monipuolisemman toiminnan kehittämiseen kohtaamaan asiakkaita ja heidän tarpeita. Olemme valmiit luopumaan vanhasta ja kehittämään uutta. Eri näköiset, kokoiset, ikäiset, uskoiset ja väriset ihmiset ovat keskenään erilaisia, mutta kuitenkin samanarvoisia.. Materiaalia monikulttuuriseen nuorisotyöhön Kirjallisuus Maahanmuuttaja asiakkaana Räty Minttu Maahanmuutto ja sukupolvet toim. Haikkola Lotta, Martikainen Tuomas Mikä tekee nuorisotyöstä monikulttuurisen? Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Mod-ohjaajan työkalupakki, MOD – mukaan erilaisuuden kohtaamiseen. Alinder O. & Helles M. Monikulttuurisen nuorisotyön käsikirja Cantell Matti Ovet auki! Monikulttuuriset nuoret, vapaa-aika ja kansalaistoimintaan osallistuminen Harinen Päivi, Honkasalo Veronika, Souto Anne-Mari & Suurpää Leena Rasismi lasten ja nuorten arjessa Rastas Anna Tyttöjen kesken Monikulttuurisuus ja sukupuolten tasa-arvo nuorisotyössä Honkasalo Veronika Internet Ahaa! Avaimia monikulttuuriseen kohtaamineen www.ahaa-avaimia.fi Tämä koulutusmateriaali on tarkoitettu maahanmuuton psykososiaalisten ja terveydellisten ulottuvuuksien opiskeluun oppilaitoksissa, yliopistoissa ja eri tahojen täydennyskoulutuksessa. Se soveltuu niin opiskelijoiden itseopiskeluun kuin virikemateriaaliksi opettajille koulutusten suunnitteluun. Ensisijaisesti materiaali on suunnattu päivähoidon, sosiaalialan ja terveydenhuollon ammattilaisten, opettajien sekä poliisien koulutukseen Erilaisuus sallittu – työelämätietoa maahnamuuttajalle www.tyoelamanverkko-opisto.fi/petmo Tämä aineisto on osa Petmo-projektin tuottamasta Erilaisuus sallittu -käsikirjasta, joka on tarkoitettu työpaikoille perehdyttämisoppaaksi Globaalikasvatus www.globaalikasvatus.fi Globaaliin vastuuseen kasvaminen on prosessi, joka auttaa meitä kunnioittamaan erilaisuutta ja kehittää kykyämme toimia globalisoituvassa maailmassa aktiivisina kansalaisina. Globalis www.globalis.fi Globalis on interaktiivinen tietokanta, joka sisältää maatietoutta, artikkeleja ajankohtaisista konflikteista eri puolilla maailmaa, inhimillisen kehityksen tilastoindikaattoreita, satelliittikuvia sekä tietoa keskeisistä kansainvälisistä sopimuksista Ihmisoikeudet www.ihmisoikeudet.net Ihmisoikeudet -sivustolta materiaalia ihmisoikeusasioihin liittyen. Kaupunkimaisen nuorisotyön kehittämisverkosto Materiaalipankki www.nuorisokanuuna.fi KEKS – kaikki erilaisia - kaikki samanarvoisia www.keks.fi Sisältää kokoelman hyviksi koettuja harjoitteita. Helpot harjoitteet sopivat kaikenikäisille ja tasoisille ryhmille. Keskitason harjoitteissa vaaditaan jo enemmän aikaa ja ryhmätyötaitoja. Vaativat harjoitteet on tarkoitettu ryhmille, joilla on hyvät keskustelu- ja vuorovaikutustaidot. Vaativat harjoitteet ovat myös kestoltaan pidempiä. Maailmankoulu www.maailmankoulu.fi Maailmankoulu tuo koulumaailmaan kansalaisjärjestöjen tuottamaa ja helposti hyödynnettävää globaalikasvatusmateriaalia sekä kouluttaa ja auttaa opettajia globaalikasvatuksen toteutuksessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto www.mll.fi/kasvattajille/tukioppilastoiminta/aineistot/ Tukari välittää – koulutusmateriaali erilaisuuden arvostamisesta Plan www.plan.fi/fi-FI/kasvattajille Plan on globaalikasvatuksen ammattilainen, joka kouluttaa, tiedottaa ja tuottaa laadukasta oppimateriaalia kasvattajien käyttöön. Materiaalit soveltuvat koulujen lisäksi nuorisotyön ja mediakasvatuksen tueksi. Moped www.moped.fi Moped on monikulttuurisen pedagogiikan sivusto, joka on suunnattu kouluikäisten lasten opettajille ja heidän vanhemmilleen. Mopedista löytyy monenlaista tärkeää tietoa koulun arkipäivästä. Seksuaalinen tasavertaisuus ry www.seta.fi Moninaisuus mahtuu kouluun Vinkkejä lhbti-sensitiiviseen opetukseen Suomen lasten ja nuorten säätiö www.nuori.fi/ratkaisut/kouluille Särmää on 7.-9.-luokkalaisille kohdistettu asennekasvatusvihko, jonka tarkoituksena on edistää suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden hyväksymistä nuorten keskuudessa ja vastata aihepiirin oppimateriaalitarpeeseen. Vihko on lähetetty kaikkiin suomalaisiin yläkouluihin maaliskuussa -07, mutta Särmän käyttö ei rajoitu pelkästään kouluihin; vihkoa voi käyttää suvaitsevaisuuskasvatuksessa, nuorisotyössä, maahanmuuttajatyössä, monikulttuurisuustyössä, asennekasvatuksessa, kirkon toiminnassa jne. Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi www.alli.fi/yhdenvertaisuus Allianssin tavoite on edistää yhdenvertaisuutta ja syrjimättömyyttä nuorisotyössä ja edistää nuorten oikeuksien toteutumista yhteiskunnassa. Suomen Punainen risti www.luovuennakkoluuloistasi.fi Materiaalia rasisminvastaiseen kampanjaan nuorille. Suomen YK-liitto www.ykliitto.fi/kouluttaa/tehtavia_kouluille Kaikki koulumaailmaan suunnittelemamme aineisto on osa globaalikasvatusta: kansainvälisten järjestelmien ja päätöksentekoprosessien ymmärtämiseen sekä maailmanlaajuiseen yhteisvastuun lisäämiseen tähtäävää koulutus-, kasvatus- ja tiedotustoimintaa. Teemme tunnetuksi YK:n toimintaa, edistämme ihmisoikeuksien tuntemusta, sekä tuemme vastuullista ja aktiivista kansalaisuutta. Kestävän kehityksen tavoitteet ja päämäärät ovat keskeisiä globaalikasvatustamme ohjaavia periaatteita. Unicef www.unicef.fi/globaalikasvatusmateriaalit Tarjoaa maksuttomia oppimateriaaleja kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuuskasvatukseen. Yhdenvertaisuus www.yhdenvertaisuus.fi Sivusto on tarkoitettu tieto- ja materiaalipankiksi yhdenvertaisuudesta ja syrjimättömyydestä kiinnostuneille henkilöille ja organisaatioille. Sivuilta löytyy tietoa lainsäädännöstä ja tutkimuksista sekä eri vähemmistöistä. Lisäksi sivuille on kerätty koulutusmateriaaleja sekä tietoa ajankohtaisista tapahtumista ja meneillään olevista kampanjoista. www.hyvinkaa.fi/nuoriso 6.9.2011 Kaisa Rantala