Lisää kasvua TuhkaLannoiTukseLLa
Leht i si n u l l e m et s ä n o m i staja SYKSY 2 0 1 3 Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon s. 4 Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella s. 7 viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi s. 9 Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille s. 14 www.harvestia.fi S I S Ä L T Ö SISÄLTÖ HARVESTIA Metsänomistajan lehti - Syksy 2013 Pääkirjoitus 3 Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon 4 Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella 7 Harvestia Oy - Viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi 9 Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Dermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali 13 Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille 14 Ylpeästi metsäläinen 17 Lähivaara Oy - puunkuljetusta vuosikymmenien ajan 18 Hyvin suunniteltu leimikko - kuin juhlaillalliselle istahtaisi 22 Hyvä konemies ratkaisi puukaupan 26 Iloiset metsämatkalaiset voittivat ruotsalaiset kollegansa 28 Lieksan Kevätniemen sahan avoimet ovet 29 Puumarkkinabarometri alueittain 30 Hankintaesimiehet 32 Kiitos palautteesta 35 HARVESTIA Harvestia Oy:n lehti metsänomistajalle Painopaperi: paperi UPM Star Silk 80g kansilehti Galerie Art Gloss 130 g Päätoimittaja: Liisa Viikari, Harvestia Oy Kansikuva: Forest Vital Oy Toimituskunta: Harvestia Oy Vesa Hyyryläinen Niko Pettinen Tommi Rissanen Markku Turunen 2 Ha H a rve r ve st i a Ulkoasu ja taitto: Susanna Muurman Painopaikka: ScanWeb Oy, Kouvola Painosmäärä: 21 000 kpl P Ä Ä K I R J O I T U S Suomen hyvinvoinnin, metsätalouden ja menestyvän vientiteollisuuden kohtalonyhteys HARVESTIA OY on Powerflute Oyj:n ja Vapo Oy:n omistama puunhankintayhtiö. Harvestia hankkii omistajayhtiöidensä tehtailla ja sahoilla käyttämän puuraaka-aineen. Lisäksi yhtiö hankkii puuta yhteistyökumppaneilleen. Harvestia ostaa puuta pystyja hankintakaupalla. www.harvestia.fi Hyvät metsänomistajat, kiitos kuluneesta viidestä vuodesta. Ilman teidän arvokasta panostanne emme tänä vuonna juhlisi Harvestian viisivuotissyntymäpäivää. Täysin tyhjästä liikkeelle lähteneen yhtiön kautta kulkee jo yli 4 miljoonaa kuutiometriä puuta vuosittain – tästä kehitystyöstä erityiskiitos myös koko henkilöstölle. Savon Sellun tuotanto ei onnistu ilman hyvää raaka-ainetta – meidän tapauksessamme koivua. Harvestia on ansiokkaasti pystynyt nostamaan kotimaisen koivun toimitusmäärää tehtaallemme. On todella tärkeää, että tämä kehitys jatkuu ja saamme edelleen lisättyä kotimaisen koivun määrää. Jatkuvasti kasvavat metsävaramme kannattaa hyödyntää lisääntyvinä hakkuina – tämä metsätalouden ja –teollisuuden toimeliaisuus on hyvää lääkettä monessa maakunnassa esillä oleviin talousongelmiin. Ympäristö, jossa toimimme, on jatkuvassa muutoksessa ja meidän pitää pysyä muutoksessa mukana – mielellään jopa johtaa sitä. Suomi on ajautunut sellaiseen tilaan, että pienenevät tulomme eivät riitä kattamaan kasvavia menojamme. Poliitikot joutuvat tekemään hyvin raskaita päätöksiä, kun erilaisia rakenteita joudutaan muuttamaan ja etuisuuksia leikkaamaan. Eli kulupuolta yritetään sopeuttaa vastaamaan tuloja. Kustannuskilpailukyky on tärkeää, mutta miten saisimme myös vientituloja kasvatettua. Savon Sellun kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä jatkuvasti tulosta, jolla voimme rahoittaa investoinnit tulevaisuuteen. Investointeja pitää suunnata mm. vanhenevien laitteiden uusimiseen, tehtaan energiatehokkuuden parantamiseen, päästöjen vähentämiseen, tuotannon pullonkaulojen avartamiseen, tuotelaadun parantamiseen ja turvallisemman työympäristön luomiseen. Pelkkä tuotantokyvyn kasvattaminen yksinään ei tietenkään riitä, vaan tuotanto on myös saatava kaupaksi. Tähän tarvitaan yhä parempaa tuotelaatua ja laajaa markkinointia ympäri maailman. Meidän pitää saada aaltopahvilaatikon valmistajat ja käyttäjät ympäri maailman ymmärtämään se, että ”mualiman paras flutinki” tulee Kuopiosta. Kun kaikki edellä mainitut asiat on tehtävä kustannuskilpailukykyisesti maailmanmarkkinoilla, niin vientiteollisuutemme ei kestä ylimääräisiä rasitteita kuten rikkidirektiivin kustannuksia tai nousevaa energiaverotusta. Maamme sijaitsee muutenkin jo kaukana päämarkkinoista, joten meidän ei kannata antaa lisää etumatkaa kilpailijoillemme. Lisäkustannusrasitteiden sijaan meidän pitää varmistaa, että meidän tiestö, mukaan lukien metsäautotiet, rautatiet ja satamat ovat hyvässä kunnossa ja toimivat joustavasti ja tehokkaasti. Tämä on meidän kaikkien yhteinen haaste. Meidän kohdallamme se lähtee siitä, että saamme jatkossakin kotimaista raaka-ainetta riittävästi ja kilpailukykyiseen hintaan! Elinvoimaisen teollisuuden, metsätalouden ja kasvavan puunkulutuksen puolesta, Juha Koukka Harvestia Oy:n hallituksen puheenjohtaja Savon Sellu Oy:n toimitusjohtaja H ar ve st i a 3 M E T S Ä N H O I T O Helikopterilla suoritettavaa tuhkalannoitteen lentolevitystä ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lento-levityksessä on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi. Lentolevitys on hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen rikkomissa maastoissa. Tuhkalannoituksella turvemaat kasvukuntoon Tuhkalannoituksen perimmäisenä tarkoituksena on saada suometsät parempaan kasvukuntoon tarjoamalla puille niitä ravinteita, jotka sen kasvua rajoittavat. Tuhkalannoitteen luonnolliset käyttökohteet ovatkin runsaasti typpeä sisältävät suometsät, joilla puuston kasvua rajoittavat tavallisesti fosforin ja kaliumin puute. Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy, FA Forest Oy Suomen metsäteollisuuden ja lämpölaitosten energiantuotannossa syntyy vuosittain puuperäistä tuhkaa yli 150 000 tonnia sekä turve- ja puusekatuhkaa noin 450 000 tonnia. Pelkästään puhtaalla puutuhkalla voitaisiin lannoittaa ainakin 35 000 hehtaaria suometsiä. Käytännössä vuotuiset turvemaiden lannoitukset ovat olleen noin 8000 hehtaarin luokkaa. 4 Ha rve st i a Tuhkan käytöllä rajoituksia Energian tuotannossa syntyvää tuhkaa pidetään usein ongelmana. Monesti tuhka kuljetetaan kaatopaikoille tai läjitetään voimalaitosten pihalle odottamaan jatkokäyttöä. Lisäksi ongelmia tuhkan hyötykäytössä tuottaa eri polttoaineiden sekapoltto, jolloin lannoituk- seen soveltuvien tuhkien erotteleminen muista tuhkalajeista on hankalaa. Millä tahansa tuhkalla ei metsiä saa lannoittaa. Tuhkalannoitteen valmistusta, käyttöä ja kuljetusta säädellään lannoitevalmistelaissa ja sen perusteella annetuissa asetuksissa. Metsien lannoitukseen voidaan käyttää sellaista tuhkaa, joka on syntynyt puun, turpeen tai peltobiomassojen poltossa. Näiden tuhkien M E T S Ä N H O I T O Tuhka on käsittelemättömänä hyvin hienojakoista ja näin ollen pölyävää, eikä sovellu sellaisenaan levitettäväksi metsään. Levityksen helpottamiseksi hienojakoisuutta on vähennettävä. Käytettävät menetelmät ovat yleensä joko itsekovetus tai rakeistus. Molemmat menetelmät perustuvat siihen, että tuhkaa kostutetaan vedellä ja käsitellään edelleen tarpeen mukaan. Kuva: FA Forest Oy Lannoituskohteina paksuturpeiset puolukkaja mustikkaturvekankaat nimeksi on annettu lannoitevalmistelaissa metsätuhka. Tuhkalla on hyvä neutralointikyky, pH10-13, ja lisäksi puhtaassa puutuhkassa on kaikki puun kasvuun tarvittavat ravinteet oikeassa suhteessa lukuun ottamatta typpeä. Tuhkien alkuainepitoisuudet vaihtelevat poltettavan materiaalin sekä polttotekniikan mukaan. Ravinteiden lisäksi tuhkaan rikastuu jonkin verran raskasmetalleja kuten kadmiumia ja arseenia. Raskasmetalleille on annettu lannoitevalmistelain asetuksessa enimmäispitoisuudet, jotta voidaan varmistua tuhkalannoitteiden tasalaatuisuudesta, turvallisuudesta ja sopivuudesta käyttötarkoitukseensa. Tyypillisiä tuhkalannoituskohteita ovat paksuturpeiset puolukka- ja mustikkaturvekankaat. Tuhkalannoituksella voidaan korjata myös kasvuhäiriöistä kärsivien metsien ravinnetilaa. Tuhkaan voidaan lisätä kivennäisravinteita, esimerkiksi booria, kasvuhäiriön korjaamiseksi ja estämiseksi. Kasvuhäiriöt voidaan varmistaa neulasnäytteistä, jotka analysoidaan laboratoriossa, tai tunnistamalla esiintyvät oireet kasvavasta puustosta. Tuhkalannoitettavan alueen vesitalouden tulee olla kunnossa tai se tulee hoitaa kuntoon kunnostusojituksella lannoituksen jälkeen. Lisäksi alueen on oltava mielellään havupuuvaltainen, hoidettu ja kasvatuskelpoinen. Kangasmailla suurin kasvua rajoittava tekijä on usein typpi. Tuhka itsessään ei sisällä typpeä ja siksi tuhkalannoitus ei juurikaan lisää puuston kasvua kangasmailla. Tuhkalla ei voida myöskään korvata kasvupaikoilta energiakäyttöön vietyä orgaanista ainesta. Yhteishankkeella säästöä lannoituskustannuksiin Tuhkalannoituksen levitys voidaan hoitaa kahdella tapaa joko maalevityksenä tai lentolevityksenä helikopterilla. Tuhkalannoitus kannattaa suunnitella ja toteuttaa usean tilan yhteishankkeena, jolloin lannoituspinta-alan laajuus tuo säästöjä sekä kuljetus- että levityskustannuksiin. Maalevitys tehdään tavallisesti metsä- tai maataloustraktorilla. Levitysyksikköön on liitetty säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Käytettävä tuhka voi olla joko itsekovetettua tai rakeistettua. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen. Suositeltavaa olisikin, että se tehtäisiin juuri harvennushakkuun jälkeen. Tällöin voidaan hyödyntää tamppautuneita ajouria sekä hyödyntää harvennusta varten tehdyt mahdolliset teiden auraukset. Helikopterilla suoritettavaa lentolevitystä ei ole sidottu mihinkään vuodenaikaan. Lentolevityksessä on huomioitava nousu- ja laskupaikat sekä tuhkan varastointi. Lentolevityksessä käytetään rakeistettua tuhkaa. Lentolevitys onkin hyvä vaihtoehto kivisissä tai soiden ja vesistöjen rikkomissa maastoissa. Lentolevitys on tehokkaampaa mutta kustannuksiltaan kalliimpaa kuin maalevitys. Tuhkaa levitetään hehtaarille 3000 - 5000 kiloa, yleisohjeena voidaan kuitenkin pitää 4000 kilon levittämistä hehtaaria kohden. Tällöin alueelle tulee 40 - 50 kiloa fosforia ja 80 - 100 kiloa kaliumia hehtaarille. Tuhka tuodaan lannoitusalueen läheisyyteen ennen lannoitusta joko irtotavarana tai suursäkeissä. Varastointia varten on hyvä varata riittävän suuri tila. Pidempään varastoitaessa kannattaa harkita säältä suojausta kovettumisen ehkäisemiseksi. Pitkäaikaisia vaikutuksia puuston kasvuun Tuhkalannoitus parantaa puuston ravinnetilaa pitkäaikaisesti ja muutokset maaperän happamuudessa sekä alkuainepitoisuuksissa näkyvät vielä 40 - 60 vuoden kuluttua lannoituksesta. Käytetystä tuhkamäärästä riippuen puuston ravinnetila säilyy hyvänä tai tyydyttävänä 20 - 50 vuoden ajan. Lannoituksen vaikutukset alkavat näkyä fosforin ja kaliumin puutosalueilla vihreämpinä neulasina ja neulasten koon kasvuna parhaimmillaan jo lannoitusta seuraavana vuonna. Varsinainen tilavuuskasvu alkaa näkyä puissa muutaman vuoden viiveellä riippuen kasvupaikan typpitilanteesta. Mitä enemmän turvemaassa on typpeä, sitä enemmän tuhkalannoitus tuottaa lisäkasvua. Kasvunlisäys oikein valitulla kohteilla on tyypillisesti kahdesta neljään kuutiometriä hehtaarille vuodessa. Rämemänniköissä on saatu lisättyä kasvua 100 - 200 kuutiometriä hehtaarille, käytännössä kasvun lisäys puuston kiertoajassa on ainakin 80 - 100 kuutiometriä hehtaarille. Tuhkalannoitus vähentää maaperän happamuutta ja lisää maaperän pintakerroksen ravinnevaroja pitkäaikaisesti. Maaperän happamuuden väheneminen vilkastuttaa pitkällä aikavälillä maaperän hajotustoimintaa ja typen vapautumista > H ar ve st i a 5 M E T S Ä N H O I T O > kasvien käyttöön. Tämä vaikuttaa puuston kasvun lisääntymiseen. Vaikutukset ympäristöön Haitallista ja rehevöitymistä aiheuttavaa fosforin huuhtoutumista vesistöihin ei ole juurikaan havaittu lannoitusten yhteydessä. Syynä tähän on ilmeisesti fosforin sitoutuminen tuhkan sisältämiin rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Tuhkan levityksessä on kuitenkin huomioitava, ettei tuhkaa joudu ojiin tai suoraan vesistöihin. Lannoitusta tehtäessä jätetäänkin erityiset suojakaistat vesistöjen, ojien ja purojen yhteyteen. Tuhkalannoitus nostaa yleensä sienten, marjojen ja kasvien ravinnepitoisuuksia. Yhteyttä esimerkiksi marjasadon kasvamiseen tällä ei ole kuitenkaan havaittu. Marjojen ja sienten raskasmetallipitoisuudet voivat nousta tilapäisesti tuhkapölyn vuoksi, joten poimimista heti levitystä seuraavana kesänä tulisi välttää. Raskasmetallispitoisuuksien ei ole kuitenkaan huomattu nousevan pysyvästi niin korkeiksi lannoituksen jälkeen, että sillä olisi haitallisia vaikutuksia. Heinät ja ruohot tavallisesti lisääntyvät ja varpukasvit vähentyvät lannoituksen jälkeen. Hankkeelle Kemera-tukea Kustannuksiltaan tuhkalannoitus ei ole juuri muuta lannoitusta kalliimpaa. Helikopterilla tehtävän lannoituksen kustannukset ovat suuremmat kuin maalevityksessä, mutta helikopterilevityksellä päästään parempaan levitystarkkuuteen ja -tehokkuuteen. Puutuhka ja lentolevitys maksavat tällä hetkellä metsänomistajalle noin 400 - 450 euroa hehtaaria kohden. Turvemaille tehtynä tuhkalannoituksessa on kyseessä yleensä terveyslannoitus. Tuhkalannoituksen kannattavuutta voidaankin parantaa hakemalla hankkeelle valtion terveyslannoituksiin maksamaa Kemera-tukea. Rahoitus kattaa noin puolet todellisista kustannuksista. Tuhkalannoituksesta saatava tuotto vaihtelee käytetyn levitysmenetelmän ja tuhkan määrän mukaisesti. Eri tutkimuksissa tuottoprosentin on todettu olevan viidestä kymmeneen prosenttia.• Lähteet: • Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion tekemä Tuhkalannoitusopas vuodelta 2008 • Tuhkan käyttö metsälannoitteena, Metla • Tuhkalannoitus turvemailla -seminaariesitys, Puuta turvemailta -seminaari, Varpaisjärvi 6.6.2012, Heikki Suvanto, FA Forest Oy • Hyvän metsänhoidon suositukset turvemaille, Tapio Tuhkalannoitteen maalevitys voidaan tehdä metsätraktorilla. Metsätraktoriin liitetään säiliö tai siilo, josta lannoitetta levitetään yleensä lautaslevittimien tai vastaavien avulla maastoon. Maalevitystä varten maapohjan tulee olla kantavaa, joten lannoitus suoritetaan pääasiallisesti talviaikaan harvennushakkuun jälkeen. 6 Ha rve st i a M E T S Ä N H O I T O Lisää kasvua metsän terveyslannoituksella Metsänhoitotöiden ja hakkuiden suorittaminen ajallaan ovat parasta metsänhoitoa. Tarvittaessa metsän ravinnetasapaino saatetaan kuntoon terveyslannoituksella. Nämä kaikki asiat on huomioitu Heikki Ruuskasen metsässä Rantasalmella. Teksti: Tommi Rissanen Kuvat: Harvestia Oy Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa. Heikki Ruuskanen on varsin tuore metsänomistaja. Omia metsiä hänellä on ollut parin vuoden ajan. Ruuskasesta tuli metsänomistaja varsin perinteisellä tavalla, hän peri metsät sukulaiseltaan. Uusi metsänomistaja on tarttunut heti toimeen ja alkanut hoitaa aktiivisesti tilaansa. Noviisiksi, metsään liittyvissä, varsinkaan puuasioissa, häntä ei voi kuitenkaan kutsua. Hänellä on ollut sahatavaran jatkojalostusyritys Savonlinnan Kallislahdessa parinkymmenen vuoden ajan. Omien sanojensa mukaan hän on tuona aikana oppinut erottamaan kuusen männystä ilman neulasia tai kuorta. Metsä kuntoon harvennuksella ja terveyslannoituksella Metsänomistajaksi tultuaan Ruuskanen alkoi laittaa metsätilaa kuntoon ja suorittamaan tilallaan harvennuksia ja muita metsänhoitotoimenpiteitä. Viime talvena suoritetun harvennussavotan aikana Harvestian koneurakoitsija Jyrki Ruuttanen huomasi osan puista olevan kaksilatvaisia ja muutenkin vajaakuntoisen näköisiä. Konemies mainitsi asiasta metsänomistajalle ja tämä keskusteli asiasta edelleen Harvestian paikallisen puun ostajan Liisa Hälvän kanssa. Asiaa päätettiin tutkia enemmän ja lähteä suunnittelemaan metsiin terveyslannoitusta. Metsissä todettiin boorinpuutosta, johon kaksilatvaisuus ja pallolatvat esimerkiksi kuusella viittaavat. Kaikkiaan lannoitettavia kohteita löytyi tilalta reilun parinkymmenen hehtaarin verran. Suoritettavalle lannoitukselle päätettiin hakea Kemera-tukea, tarkemmin ottaen tukea metsänterveyslannoitukseen. Terveyslannoitettavia kohteita löytyi niin nuorista kuin varttuneemmistakin metsistä. Näin ollen lannoitteiksi valikoitui Yara Metsän NP2 sekä Ecolan BT-300. Valituilla lannoitteilla metsien puutosoireet korjaantuvat ja puut saavat tarvitsemiaan ravinteita kasvuunsa. Metsän NP 2 on suunniteltu erityisesti viljavien kivennäismaiden boorin puutteesta kärsivien kasvatusmetsien terveyslannoituksiin. BT-300 on tuhkapohjainen lannoite ja se on kehitetty erityisesti taimikoiden ja nuorten, vielä harventamattomien kasvatusmetsien lannoituksiin. Valintana lentolevitys Kohteessa suoritettiin lannoitteen lentolevitys elokuun puolessa välissä. Työ suoritetaan helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Lentoa ja lannoitteen levitystä ohjataan käyttäen hyväksi GPS – tekniikkaa. Lähestyttäessä lannoitettavan metsän reunaa suppilo aukeaa ja sulkeutuu automaattisesti. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä. 10 hehtaarin kohteella viivytään puolesta tunnista tuntiin. Lannoitteen levityksestä vastasi Forest Vital Oy, joka suorittaa lannoituksia niin maa- kuin lentolevityksinäkin. Hankintaesimies Liisa Hälvä otti yhteyttä yritykseen, toimitti suunnitelman lannoitevalinnoista sekä kohteen > H ar ve st i a 7 M E T S Ä N H O I T O > kartat. Lannoitteet toimitetaan kohteelle etukäteen, joten lannoituksen aikaan paikalle tulee maayksikkö ja helikopteri suorittamaan lentolevityksen. Terveyslannoitukseen Kemera-tukea Valtion maksamaa Kemera- tukea on mahdollisuus hakea lannoituskohteille, kun kyseessä on ns. terveyslannoitus. Tämä tarkoittaa sitä, että metsän kehitys on ravinne-epätasapainosta johtuen taantuvaa metsänhoidosta huolimatta. Ravinne-epätasapaino voidaan määrittää silmämääräisesti tai ravinneanalyysin perusteella. Tukea voi saada varttuneesta taimikosta aina varttuneeseen kasvatusmetsään saakka. Pinta-alan tulee olla vähintään hehtaari. Suunnitelmalle on haettava hyväksyntä ennen töiden aloittamista. Kemera- tukea ei makseta kasvatuslannoituksiin. Terveyslannoituksen saaman tuen suuruus vaihtelee sen mukaan, millä rahoitusvyöhykkeellä metsä sijaitsee. Lisäksi asiaan vaikuttaa lannoitelaji. Ellei tilalla ole voimassa olevaa metsäsuunnitelmaa, tuen määrää alennetaan 10 prosenttia. Ravinne-epätasapainon toteamiseksi tehdyn ravinneanalyysin kulut korvataan kokonaan. Lisäksi suunnittelukustannukset korvataan, mutta arvonlisävero peritään metsänomistajalta. 8 Ha rve st i a Lannoitus hyvänä sijoituksena Kysyttäessä mitä Ruuskanen odottaa lannoitukselta, on vastaus selkeä: ”Lisää kasvua”. Odotukset ovat varsin realistiset, sillä kasvu parantuu kohteessa muutaman vuoden viiveellä ja puumäärä hehtaaria kohden suurenee entistä voimakkaammin. Lannoituksen kannattavuudesta, erityisesti nuorissa metsissä, keskusteltaessa metsänomistaja näkee myös sen järkevänä. ”Vaikka et omana omistusaikana ennättäisikään hyödyntää lannoituksesta saamaasi lisäkasvua puukaupalla, niin tuohan se kuitenkin arvonnousua metsäkiinteistöllesi”, Ruuskanen perustelee. Hän näkee lannoituksen myös kohtuullisen varmana sijoituksena, se antaa melkein takuuvarmasti hyvän tuoton sijoitetulle pääomalle. Kahden vuoden kokemuksella metsänomistuksesta Ruuskanen toteaa metsänomistuksen olevan kivaa, kun siihen on aikaa. Keskusteltaessa harvennuksista hän painottaa, että ne on syytä hoitaa ajallaan ja panostaa korjuujälkeen. Viimetalvisia harvennuskohteita kierrettäessä voi todeta, että metsänomistaja elää niin kuin opettaa. Harvennusjälki metsässä on hyvä, korjuuvaurioita ei juuri näy ja harvennus on suoritettu ajallaan. Lannoituksella vielä kun korjataan ravinneasiat kuntoon, niin mikäs on metsän kasvaessa.• Terveyslannoitus Heikki Ruuskasen metsässä tehtiin lentolevityksenä elokuun puolivälissä. Työ suoritettiin helikopterin ja maayksikön avulla. Helikopteriin kiinnitetään erityinen suppilo lentolevitystä varten. Helikopterin tyhjentäessä suppiloa maayksikkö lastaa sillä aikaa seuraavan suppilon, joten lentotoiminta voi toimia tehokkaasti ja keskeytyksettä. Metsänomistaja Heikki Ruuskanen (oik.) sai seurakseen naapurin isännän Jani Härkäsen seuraamaan lannoituksen onnistumista. H A R V E S T I A 5 - V U O T T A Viisi vuotta sitten metsänomistajat saivat uuden kumppanin puukauppaan, kun puunhankintayhtiö Harvestia perustettiin. Viidessä vuodessa Suomen neljänneksi suurimmaksi puunostajaksi Harvestian puunhankinnan aloittamisesta tuli loppukesästä kuluneeksi viisi vuotta. Puunostaminen aloitettiin yhdeksän hankintaesimiehen voimin. Nyt, viisi vuotta myöhemmin, puuta ostavia hankintaesimiehiä on kolmekymmentäviisi ja Harvestia on kasvanut Suomen neljänneksi suurimmaksi puunhankkijaksi. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, AK-Forest Oy Kun Harvestia perustettiin vuonna 2008, olivat edellisen kerran tämän kokoluokan puunhankintayrityksinä tulleet markkinoille Tehdaspuu ja Puulaaki lähes neljäkymmentä vuotta sitten. Harvestian perustaminen oli Myllykoski Oyj:n ja Savon Sellun omistajayhtiön Powerflute Oyj:n strateginen valinta. Molemmissa yhtiöissä nähtiin, että yhtiöt pystyvät paremmin hallitsemaan puunhankintajärjestelyitään ja turvaamaan tehtaiden puuhuollon oman puunhankintayhtiön turvin. Näin kaikki alkoi Myllykoski Oyj:n toimitusjohtaja Sverre Norrgård muistutti ensimmäisessä Harvestia-lehdessä syksyllä 2008, ettei oman puunhankintayrityksen perustaminen ollut mikään uusi asia. Myllykoskella oli ollut oma metsäosasto vuoteen 1996 saakka. Harvestiassa alusta asti työskennellyt hankintaesimies Vesa Hyyryläinen korostaa, että yksi syy Harvestiaan töihin hakeutumisessa oli Myllykosken oman puunhankinnan hyvä maine niin metsänomistajien kuin metsäammattilaistenkin keskuudessa. Metsäteollisuudessa tapahtuneet rakennemuutokset olivat Harvestian perustamisen taustalla. Venäjän puutullit puhuttivat ja omistajayhtiöille oli tärkeää varmistaa puuhuoltonsa kaikissa tilanteissa. Molemmille perustajayrityksille kuitupuu oli merkittävä ja strategisesti tärkeä raaka-aine. Toisiaan täydentävät puulaadut ja tehtaiden sijainti nähtiin uuden yrityksen synergiaetuina. Harvestian puunhankinta käynnistyi yhdeksän hankintaesimiehen voimin heinä-elokuun vaihteessa viisi vuotta sitten. Ensiharvennusten verovapaus oli päättymässä elokuun lopussa, mikä toi uudelle, lähinnä kuitupuuta hankkivalle, puunhankintayritykselle räväkän alun. ”Kauppaa tehtiin elokuun viimeisinä päivinä niin paljon, että Mikkelin toimiston ulkopuolella oli jono metsänomistajia odottamassa omaa kaupantekovuoroansa”, muistelee Hyyryläinen. Toiminta käyntiin pitkän linjan metsäammattilaisilla Henkilöstön rekrytointi Harvestiaan käynnistettiin keväällä 2008. Uuden, erilaisen puunostajan, ilmaantuminen markkinoille herätti metsäammattilaisten kiinnostuksen. Ensimmäisessä haussa > H ar ve st i a 9 5 - V U O T T A “Toiminta oli lähes välttämätön käynnistää pitkän linjan metsäammattilaisten kanssa” Toimitusjohtaja Pekka Kauranen > työhakemuksia saatiin lähes 400 kappaletta. ”Toiminta oli lähes välttämätön käynnistää pitkän linjan metsäammattilaisten kanssa”, perustelee Harvestian toimitusjohtaja Pekka Kauranen alkutaipaleen rekrytointeja. ”Puuostajamme tunnettiin jo metsänomistajien keskuudessa ja tällä varmistettiin puunhankinnan onnistuminen alkumetreiltä lähtien”, hän jatkaa. Jorma Frisk aloitti työt Harvestiassa elokuun alussa 2008. Jorma kuvailee hakeutumistaan Harvestiaan seuraavasti: ”Tärkeimpänä syynä oli mahdollisuus päästä osallistumaan uuden puunhankintayhtiön luomiseen. Toinen syy oli se, että täytin 40 vuotta kyseisenä vuonna. Olin ollut toimihenkilönä lähes parikymmentä vuotta saman työnantajan palveluksessa. Vaihtelun vuoksi oli hyvä nähdä muidenkin työnantajien tapakulttuureja. Tänä päivänä oloni on kokemusten suhteen paljon rikkaampi.” Harvestian historian ensimmäinen puunostaja Matti Rantala on Friskin kanssa pitkälti samoilla linjoilla. ”Harvestiaan hakeutumisen syynä oli palava halu lähteä 1 0 H a r ve st i a Arto Säisä (vas.) ja Kari Niskanen päättivät perustaa oman puunkorjuuyrityksen AK-Forest Oy:n, kun Harvestian puunhankinnan aloittaminen Ylä-Savossa mahdollisti oman urakoinnin aloittamisen. Takana on nyt viisi vuotta Harvestian korjuuyrittäjinä. Kuva: AK-Forest Oy H A R V E S T I A Hankintaesimies Jorma Frisk kehittämään uutta puunhankintayritystä, jossa hankintaesimiehellä on alueellaan suuri vastuu ja valta. Muualla kehitys näytti kulkevan päinvastaiseen suuntaan ja työnkuva kaventui jatkuvasti.” Kuitupuun hankkijasta tukkipuun ja koivukuidun ostajaksi Harvestian puunhankinta toi mukanaan uuden, ison kuitupuun ostajan. Kuitupuusta olivat viimeisinä vuosina kilpailleet lähinnä isot integraatit, joten Harvestian tuleminen puumarkkinoille oli piristysruiske koko puukauppaan ja ennen kaikkea kuitupuukauppaan. Viiden vuoden aikana metsäteollisuus kotimaassa on kokenut isoja muutoksia. Ennen kaikkea paperinvalmistuskapasiteettia on hävinnyt merkittävästi. Osansa tästä sai myös Harvestia, kun jo ensimmäisenä vuonna Stora Enso osti Myllykoskelta Sunilan sellutehtaan puolikkaan ja myöhemmin UPM osti Myllykoski Oyj:n ja lakkautti Myllykosken perinteikkään paperitehtaan vuoden 2011 lopussa. Aluepäällikkö Jari Takkinen Harvestian uudeksi omistajaksi tuli Vapo Oy. Kuitupuupainotteisen ostajan rooli muuttui merkittävästi uuden omistajan myötä. Nyt ruokittavana oli Savon Sellun koivukuitua käyttävän aallotuskartonkitehtaan lisäksi Vapon sahat Nurmeksessa, Lieksan Kevätniemessä ja Hankasalmella. Vapon omat puunostajat siirtyivät samassa yhteydessä Harvestian henkilöstöksi. Lisäksi Harvestia sai vastuulleen Vapon energiapuun hankinnan omalla toimialueellaan. Uusi vaihtoehto puukauppakumppaniksi Harvestia tekee vuosittain 7000 - 9000 puukauppaa yksityisten metsänomistajien kanssa. Yhtiön puunhankinta perustuu lähes täysin yksityismetsiin. Jorma Frisk näkee, että Harvestian ilmaantuminen puumarkkinoille paransi lisääntyneen kilpailun kautta työn laatua, metsänomistajien kohtelua ja kuitupuusta saatavaa hintaa. Metsänomistajat saivat yhden uuden valintamahdollisuuden lisää, kenen kanssa hoitaa metsäasioitansa. ”Jos leikkii ajatuksella, että olisi vain yksi H A R V E S T I A Harvestialaisia Kiuruveden metsätyönäytöksessä vuonna 2009, vasemmalta Tapio Bruun, Pasi Pohtinen ja Teija HyytiäinenKoskimäki. Hankintaesimies Vesa Hyyryläinen puuta ostava yritys, niin toiminnan taso saattaisi olla metsänomistajan näkökannalta aika tylyä sanelupolitiikkaa”, Frisk maalailee. Hyyryläinen täydentää, että Harvestia on tuonut metsänomistajalle uuden vaihtoehdon myös metsänhoitotöiden toteuttajaksi. ”Meillä on ollut myös iso merkitys siinä, että kotimaan koivukuiduille on löytynyt ihan toisenlainen kysyntä, kun tavoitteena on ollut saada Savon Sellu pyörimään kotimaisella koivulla”, Hyyryläinen jatkaa. Harvestia työnantajana Harvestian ensimmäiset toimihenkilöpäivät järjestettiin elokuun alussa 2008. Paikalla oli tuolloin 17 toimihenkilöä. Uusien toimihenkilöiden rekrytointi on ollut jatkuvaa. Tällä hetkellä henkilöstön kokonaisvahvuus on jo 64 toimihenkilöä. Alussa rekrytointi kohdistui kokeneisiin puunostajiin ja pitkän linjan metsäammattilaisiin. Sittemmin Harvestia on mahdollistanut monen nuoren työllistymisen. Viimeisen kahden vuoden 5 - V U O T T A Harvestian 5-vuotista taivalta juhlittiin risteilemällä Kallavedellä. Aurinkoisesta säästä ja kauniista järvimaisemista nauttivat korjuuesimies Juuso Voutilainen (vas.) ja hankintapäällikkö Mikko Palmroth. Hankintaesimies Matti Rantala aikana on palkattu kymmenisen nuorta metsänhoitajaa ja metsätalousinsinööriä. Lisäksi Harvestia on vuosittain tarjonnut harjoittelupaikan 10 - 20 metsäalan opiskelijalle. Jari Takkinen tuli Harvestiaan kesäharjoittelijaksi kesällä 2010. Hän opiskeli tuolloin Joensuussa metsänhoitajaksi. Nuori mies oli ehtinyt valmistua jo metsätalousinsinööriksi. Kesän jälkeen Takkinen jatkoi opiskelun ohessa hankintaesimiehen tehtävissä Heinävedellä. Seuraavana kesänä harjoittelu jatkui Etelä-Suomessa. Työ vaihtui korjuuesimiehen tehtävään, kunnes Takkinen nimitettiin viime vuoden vaihteessa Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan ja Kainuun aluepäälliköksi. ”Harvestia on reilusti haasteita, vastuuta ja samalla vapautta tarjoava yrittäjähenkinen työnantaja. Tällä Harvestia erottuu muista metsäalan työnantajista”, kiteyttää Takkinen. ”Toimintakulttuuri pakottaa kehittymään jatkuvasti ja luo siten hyvät edellytykset uusien mahdollisuuksien jalostamiseen. Kevyt organisaatiorakenne mahdollistaa nopean päätöksenteon, mikä haastavassa kilpailuympäristössä on keskeinen menestyksen edellytys”, hän jatkaa. Alueelle ja tilanteeseen parhaiten sopivat urakoitsijat Harvestia työllistää päivittäin noin 400 henkilöä, kun huomioidaan toimihenkilöt, korjuu-urakoitsijat, autoilijat, haketusyrittäjät ja heidän työntekijänsä. Harvestia on tarjonnut monelle yrittäjälle vaihtoehdon ja hyvän työllisyyden kuluneiden vuosien aikana. ”Emme ole lähteneet tavoittelemaan jotakin tietynlaista urakointimallia vaan etsineet kulloiseenkin tilanteeseen ja kullekin alueelle parhaiten sopivat urakoitsijat”, kommentoi Kauranen Harvestian yrittäjäpolitiikkaa. ”Jollakin alueella meillä on töissä yhden koneen yrityksiä, kun taas jossakin maantieteessä työllistämme isoja yrityksiä, jotka urakoivat myös muille metsäalan toimijoille”, täsmentää Kauranen. Harvestian perustaminen antoi Arto Säisälle ja Kari Niskaselle sysäyksen oman korjuuyrityksen perustamiseen vuonna 2008. ”Oman yrityksen perustaminen oli kytenyt mielessä jo jonkin aikaa. Olimme > H ar ve st i a 1 1 H A R V E S T I A 5 - V U O T T A > molemmat olleet kolmetoista vuotta vieraalla töissä metsäkonekuskina. Kun Harvestia aloitti puunhankinnan PohjoisSavossa, ajattelimme, ettei tätä tilaisuutta voi ohittaa. Laitoimme hakemuksen menemään ja toivoimme parasta”, muistelee Säisä. Nyt AK-Forest Oy on urakoinut Harvestialle Ylä-Savossa jo viisi vuotta. Säisä korostaa, että työtilanne on pysynyt hyvänä koko ajan. ”Töitä on ollut riittävästi ympäri vuoden, mikä on elinehto metsäkoneyrittäjälle. Kiitosta ja kannustusta olemme myös saaneet, mikä on rohkaissut panostamaan yritykseen.” Lakimuutokset tervetulleita Harvestian perustamisen aikaan oli takana huima puukauppavuosi 2007 ja ennätyskorkeiksi nousseet puunhinnat. Toisaalta ensiharvennusten verovapaus ja ensiharvennuksista maksettu korkea puunhinta värittivät puukauppaa. Viisi vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa metsälain ja metsänhoitoyhdistyslain muutos puhuttavat, kartonkia ja sellua lukuun ottamatta metsäteollisuuden tuotantomäärät ovat laskeneet merkittävästi, vuotuinen puun kokonaiskäyttö on laskenut lähes 10 miljoonaa kuutiota ja metsävaramme ovat runsaammat kuin koskaan. Luottamus puujalkaan on kuitenkin 1 2 H a r ve st i a taas vahvistunut ja puulle etsitään jatkuvasti uusia käyttömuotoja kuten biopolttoaineet. Omiin luonnonvaroihin ja työhön nojaavat investoinnit edistävät oikeata toipumista finanssikriisistä alkaneesta ja pitkäksi venyneestä taantumajaksosta. Harvestiassa lakimuutokset nähdään positiivisina asioina. ”Toimintaympäristö on muuttunut, kilpailu on kiristynyt ja metsänomistajakunta muuttuu jatkuvasti. Nämä toimenpiteet olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin”, korostaa Kauranen. ”Tukipolitiikka, ennen kaikkea Kemera- ja Petu-tuki –seikkailut, ovat sotkeneet muutenkin haastavaa energiapuun hankintaa entisestään. Selkein ratkaisu olisi ensiharvennusten pysyvä verovapaus, mikä aktivoisi nuorten metsien kauppaa järkevällä hintatasolla ja samalla aktivoisi muidenkin leimikoiden kauppaa. Saisimme nuoret metsät hoidettua ajallaan ja pidettyä Suomen metsät hyvässä kasvukunnossa”, Kauranen ottaa kantaa. Harvestian tulevaisuuteen toimitusjohtaja Kauranen suhtautuu varovaisen toiveikkaasti. ”Meillä on hyvä konsepti, kun asiat tehdään vielä pikkuisen paremmin, hieman kustannustehokkaammin, ollaan edelleen ketteriä ja joustavia muutoksissa sekä katsotaan avoimesti tulevaisuuteen ja puun jalostuksen muuttuvaan toimintaympäristöön.”• Harvestia on vuosittain järjestänyt tai osallistunut kymmenien metsänomistajatilaisuuksien järjestämiseen. Kesäkuun alussa Harvestia oli näkyvästi esillä Silva-messuilla Joensuussa. Tuloa ja työtä maakuntiin Vuoden 2012 aikana Harvestia • maksoi metsämaksuja metsänomistajille 74 826 819 euroa. • tilitti palkkoja sosiaalikuluineen 3 977 903 euroa. • tilitti urakointimaksuja yrittäjille 52 097 725 euroa. • toimitti puuta omistajayhtiöiden ja yhteistyökumppaneiden laitoksille 3 425 000 m3. P O W E R F L U T E , S A V O N S E L L U Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Dermot Smurfit: Hyödyntäkää metsienne potentiaali Harvestia -lehdelle tarjoutui mahdollisuus haastatella Powerflute Oyj:n hallituksen puheenjohtajaa Dermot Smurfitiä. Smurfit on toiminut yli 50 vuotta pakkausliiketoiminnassa. Savon Sellun Smurfit osti M-realilta vuoden 2005 alussa. Hänen johdollaan Savon Sellu on noussut uuteen kukoistukseen. Dermot Smurfit Teksti: Juha Koukka Kuva: Powerflute Oyj Dermot Smurfitin oma suhde metsään on varsin läheinen ja hän tunnustaa liikkuneensa vuosien aikaan hyvin erilaisissa metsissä. ”Omistimme aikanaan Jefferson Smurfitin (nykyisin Smurfit Kappa) kanssa noin 600 hehtaaria metsää USA:ssa ja meillä oli myös plantaaseja Kolumbiassa ja Venezuelassa”, Smurfit kertoo. ”Nykyisin toimin hallituksen puheenjohtajana Timber Capitalissa, joka hoitaa The Forest Companyn investoinnit metsiin Brasiliassa ja Kolumbiassa. Kokonaisinvestoinnit ovat olleet noin 400 miljoonaa dollaria. Tämä tausta antaa minulle ainutlaatuisen näkökulman siihen, kuinka tärkeää on, että metsänomistajat voivat kasvattaa metsiään tehokkaasti ja tuottavasti”, perustelee Smurfit. Tarvitsemme metsänomistajien täyden tuen Suomalaiset metsät ja metsänomistus ovat tulleet Smurfitille tutuksi Savon Sellun omistajuuden myötä. Smurfit toteaa havainneensa, että suomalaiset ovat pitäneet hyvää huolta ”vihreästä kullastaan” jo pitkän aikaa. Hän kertoo vaikuttuneensa siitä, että ensimmäinen laki liittyen metsien käyttöön ja uusiutumiseen laadittiin Suomessa jo vuonna 1886. ”Ilmeisesti tämänkin ansiosta Suomen metsävarat ovat kasvaneet vahvasti 2000-luvulla. On tärkeää, että Savon Sellun asiakkaat ympäri maailman voivat luottaa siihen, että suomalaisia metsiä hoidetaan kestävällä tavalla”, Smurfit korostaa. Savon Sellun tulevaisuuden Smurfit näkee turvattuna niin kauan, kun tehdas pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä.”Tulevina vuosina nostamme tehtaan kapasiteetin nykytason 270 000 tonnista 300 000 tonniin. Tämä tarkoittaa lisätarvetta myös koivukuidulle. Tähän haluaisimme ja tarvitsemme metsänomistajien täyden tuen – erityisesti Savosta. Puun lyhyemmät toimitusmatkat ja pienemmät toimituskustannukset auttavat meitä pitämään tehtaan kilpailukykyisenä.” Metsänomistajilla merkittävä rooli Suomen taloudelle Kysyttäessä Dermot Smurfitilta mitä hän haluaa sanoa suomalaisille metsänomistajille, on vastaus valmiina. ”Metsänomistajilla on merkittävä rooli Suomen taloudelle. Nykyisin teidän metsänne kasvavat yli 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja vain noin puolet tuosta kasvusta hyödynnetään. Minä suosittelen teitä hyödyntämään tuon potentiaalin ja myymään puuta teollisuudelle.” ”Teidän on hyvä muistaa, että Suomen hyvinvointi perustuu menestyvän ja kannattavan vientiteollisuuden varaan. Miettikää ja kehittäkää keinoja, jolla puu saadaan toimitettua tehtaille mahdollisimman kustannustehokkaasti. Suomi sijaitsee kaukana markkinoista ja tämä tosiasia huomioiden teollisuutenne pitää olla kustannuskilpailukykyinen”, päättää Smurfit.• H ar ve st i a 1 3 V A P O Oman maakunnan tukkia Pohjois-Karjalan sahoille Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahat sijaitsevat Nurmeksessa ja Lieksan Kevätniemessä. Vapo Timberin puunhankintayhtiönä Harvestia vastaa näiden sahojen puunhankinnasta. Tämä tarkoittaa hyvää kysyntää mänty- ja kuusitukille koko Pohjois-Karjalassa, Etelä-Kainuussa ja Koillis-Savossa. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy, Vapo Timber Oy Kevätniemen sahan pihassa sijaitsee Vapo Oy:n voimalaitos sekä Vapo Timberin konttorirakennus (puutalo vasemmalla), mistä löytyvät myös harvestialaisten toimistotilat. 14 Ha rve st i a V A P O Kuva: Vapo Timber Oy Pohjois-Karjalan sahojen puunsaannin ja laadun varmistaminen edellyttää oston, korjuun ja kuljetuksen saumatonta yhteistyötä. Kevätniemen sahan pihalla Harvestian Nurmeksen hankintaesimies Tommi Räsänen (vas.), Pohjois-Karjalan korjuuesimies Jaana Jalasaho, Lieksan hankintaesimies Hannu Jehkonen ja Pohjois-Karjalan kuljetusesimies Tarja Hartikainen. Kuva: Vapo Timber Oy Nurmeksen sahalla valmistetaan parhaana vuonna mäntytukista valmista sahatavaraa 210 000 m³. Tähän tarvitaan 420 000 m³ mäntytukkia. Sahanjohtaja Pasi Meriläinen johtaa Vapo Timberin Nurmeksen ja Lieksan Kevätniemen sahoja. Lisäksi hänen vastuullaan on mäntysahatavaran vientimyynti. Pielisen rannalla sijaitsevilla Nurmeksen ja Kevätniemen sahoilla on pitkä ja värikäs historia. Kevätniemen sahan tarina alkoi vuonna 1902, kun silloiset Pankakosken tehtaan omistajat, liikemies luutnantti James Lindgren ja ruotsalainen varatuomari C.A.V. Ek, aloittivat Kevätniemen ensimmäisen sahan rakentamisen. Sahaamaan päästiin maaliskuussa 1903. Nurmeksen sahan nykyiselle paikalle rakennettiin ensimmäinen sahalaitos, Nurmeksen Puu Oy, vuonna 1921. Monien vaiheiden ja omistajavaihdosten kautta Kevätniemen saha on ollut Vapo Oy:n omistuksessa vuodesta 1985 ja Nurmeksen saha vuodesta 1993. Nurmekseen mäntyä ja Kevätniemeen kuusta Nurmeksen saha on erikoistunut männyn sahaukseen. Parhaana vuonna saha käyttää raaka-aineenaan mäntytukkia noin 420 000 m³, mistä syntyy 210 000 m³ valmista sahatavaraa. Nurmeksen saha jalostaa tiukkasyisestä Karjalan männystä kysyttyjä sahatavaratuotteita sekä kotimaahan että vientiin. Viennin osuus sahan tuotannosta on noin 70 % ja tärkeimmät vientimaat ovat PohjoisAfrikassa. Nurmeksen sahan sahatavara päätyy suurelta osin puusepänteollisuuteen ikkunoihin ja oviin, huonekaluihin sekä hirsirakentamiseen. Kevätniemen saha Lieksassa on perinteisesti ollut kuusisaha. Tosin mäntysahatavaran parempi markkinatilanne on vaikuttanut siihen, että Kevätniemessä on sahattu myös osittain mäntyä. Sahan kapasiteetti on 240 000 m³ sahatavaraa vuodessa, mihin tarvitaan 500 000 m³ tukkeja. Kevätniemen sahan tuotannosta viedään yli puolet ulkomaille, lähinnä Keski-Eurooppaan. Kevätniemen sahan kuusisahatavaraa käytetään rakentamisessa mm. runkotolppina, kattoristikkoina ja paneeleina. Toiveikkuutta ilmassa Sahateollisuuden tilanne kotimaassa on ollut kohtuullisen synkeä viimeiset vuodet. Vapo Timberin Pohjois-Karjalan sahojen johtajan Pasi Meriläisen äänessä on kuitenkin pientä toiveikkuutta. ”Syksyyn lähdetään pienistä sahatavaravarastoista sekä tuottajien että asiakkaiden osalta. Ilmassa on pieniä toiveita hintojen noususta ja osalla markkinoista niitä on jo saatu.” Meriläisen mukaan sahatavaran hintojen nousu olisi kannattavuuden kannalta erittäin tervetullutta muutaman > H ar ve st i a 1 5 V A P O “Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste.” > tappiollisen vuoden jälkeen. Olisi tärkeää saada aikaan positiivisia tuloksia ja paikattua syntyneitä tappioita. ”Haasteita riittää puunhankinnassakin. Erityisesti kuusen sahaaminen nykyisellä kantohintatasolla on edelleen tappiollista”, Meriläinen muistuttaa. Loppuvuosi on suunniteltu käytävän täydellä kapasiteetilla sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoilla. ”Tämä tietenkin edellyttää, ettei sahatavaramarkkinoilla tapahdu mitään yllättävää ja että tukkikauppa käy edelleen vilkkaana”, täsmentää Meriläinen. Tasainen puunsaanti kaikkien yhteinen etu Vapon omistusaikana sekä Nurmeksen että Kevätniemen sahoihin on investoitu ja niitä on kehitetty jatkuvasti. Meriläinen toteaa jatkuvan kehitystyön ja investointien olevan yksi sahojen elinehto. Se ei kuitenkaan yksin riitä. Metsäteollisuuden toiminnan ehtona, niin myös PohjoisKarjalan sahoilla, on tasainen, ympärivuotinen puunsaanti kilpailukykyiseen hintaan. Venäjän tuontipuulla on ollut PohjoisKarjalan sahoille iso merkitys. Tuontipuun vähenemisen seurauksena PohjoisKarjalassa on ollut ongelmia sekä puun hinnan että saatavuuden kanssa. Meriläinen heittää haasteen metsänomistajien suuntaan. ”Puunsaannin turvaaminen tulevaisuudessa on sekä metsänomistajien että meidän sahojen yhteinen haaste. Raaka-ainetta meidän metsissä vielä kuitenkin kasvaa enemmän kuin vuodessa hakataan.” Meriläinen näkee Pohjois-Karjalan sahojen paremman tulevaisuuden kaikkien yhteisenä etuna. ”On metsänomistajien, paikkakuntalaisten ja meidän vapolaisten etu pitää rattaat omalla paikkakunnalla pyörimässä ja näin ollen pitää seutukunta vireänä”, hän uskoo. ”Uskon jatkossakin Pohjois-Karjalan hyvälaatuisen raakaaineen jalostamiseen sahatavaraksi.” Meriläinen kehottaa Pohjois-Karjalan metsänomistajia kääntymään puukauppaasioissa Harvestian metsäammattilaisten puoleen. ”Harvestia on Vapo Timberin puunhankkijana niin hinnaltaan kuin laatuvaatimuksiltaankin kilpailukykyinen paikallinen puunostaja.”• Kevätniemen sahan tukkilajittelua uusittiin vuonna 2010. Tuolloin hankittiin tukkinosturit tukkilajitteluun sekä sahan syöttöön. 1 6 Ha rve st i a M E T S Ä N O M I S T A J A Ylpeästi metsäläinen Kun Sarianna Saastamoisesta tuli metsänomistaja kymmenen vuotta sitten, lähti hän aktiivisesti etsimään tietoa oman osaamisensa vahvistamiseksi. Paikallinen metsänomistajayhdistys osoittautui loistavaksi harrastukseksi oman metsällisen tieto-taidon kasvattamisessa. Teksti: Liisa Viikari Kuvat: Harvestia Oy Auto kaartaa vaaleansinisen rintamamiestalon pihaan. Kaunista pihaa reunustaa joka puolelta metsä. Ei uskoisi, että ollaan vain kivenheiton päässä vilkkaasta kaupungista. ”Ihan pienestä tytöstä asti olen ollut metsässä, leikkinyt, marjastanut ja sienestänyt. Sen takia varmaan tämmöinen paikka ostettiin kodiksikin”, kertoo Sarianna Saastamoinen. Rintamamiestalossa hänen kanssaan asuvat aviomies ja neljä lasta. Toinenkin tärkeä paikka sijaitsee metsän keskellä oman metsäpalstan ympäröimänä. ”Mökillä Ristiinassa käymme aina kuin mahdollista. Sinne on rakenteilla talviasuttava mökki oman metsän hirsistä. Sähköä uudelle mökillekään ei tule. Me kun ollaan tällaisia metsäläisiä ja ylpeitä siitä”, toteaa Saastamoinen. Ensimmäiseksi tehtiin metsäsuunnitelma Sarianna Saastamoinen on kotoisin Ristiinasta, Etelä-Savosta. Kotitila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1547 lähtien. Kotitilaan kuului metsää ja osa näistä tutuista lapsuuden metsistä on nyt Saastamoisen omistuksessa. ”Minusta tuli metsänomistaja vähän yllättäen. Metsäasioista oli kyllä ollut puhetta jo aikaisemmin tätieni kanssa, mutta äidin yllättävä poismeno vuonna 2003 teki minusta metsänomistajan”, kuvailee Saastamoinen metsänomistuksen alkutaivalta. Sittemmin hän on saanut lisää metsäomaisuutta lahjana ja hankkinut sitä myös ostamalla. Vaikka Saastamoinen onkin lapsuudessaan ollut paljon tekemisissä metsän kanssa, on hän siinä mielessä tyypillinen kaupunkilaismetsänomistaja, että kokee oman osaamisensa metsätilan hoidosta ja hallinnasta olleen alkuun varsin heikolla tasolla. Ensimmäiseksi hän kertoo hankkineensa metsäsuunnitelman. ”Ajoin Ristiinaan, kiersin suunnittelijan mukana 50 hehtaaria ja illalla ajoin takaisin kotiin”, muistelee Saastamoinen ensimmäisen metsäsuunnitelman tekoa. Nyt metsiä hoidetaan ja käsitellään suunnitelman mukaisesti. Mistä aloitteleva metsänomistaja sitten saa apua ja tietoa metsänomistukseen? ”Kävin Mikkelissä Metsäkeskuksen järjestämän kurssin: Nainen ja metsä. Muuten olen hankkinut tietoa lähinnä lukemalla”, Saastamoinen vastaa. Paljon tieto-taitoa metsänomistajayhdistyksen toiminnasta Sarianna Saastamoisesta huokuu päättäväisyys ja ennakkoluulottomuus uusia asioita kohtaan. Ennakkoluulottomuutta kuvastaa myös se, että nuori metsänomistaja lähti mukaan paikallisen metsänomistajayhdistyksen toimintaan. ”Etämetsänomistajien liitto piti kokouksia työpaikallani ja sitä kautta sain tietoa toiminnasta ja lähdin mukaan PäijätHämeen metsänomistajien toimintaan”, kertoo Saastamoinen. Päijät-Hämeen metsänomistajat ry on yksi Etämetsänomistajien liiton kuudestatoista jäsenyhdistyksestä. Saastamoinen on ollut mukana yhdistyksen toiminnassa lähes kymmenen vuotta ja melkein koko ajan hallituksessa. ”Olen saanut yhdistystoiminnasta hirveästi tieto-taitoa. En olisi koskaan saanut tällaista tietomäärää ilman tuota harrastusta. Aina tietää, kenelle voi soittaa, kun jokin asia askarruttaa”, Saastamoinen vakuuttaa. ”Toiminta on mukavaa yhdessäoloa ja retkeilyjä, koulutuksia, kokouksia ja seminaareja. Olen saanut paljon ihmiskontakteja niin ystävinä kuin asiakkainakin”, Saastamoinen jatkaa. Saastamoinen on ollut lähes koko metsänomistajayhdistyksen hallituskau- tensa ajan hallituksen nuorin jäsen. Hän kehottaakin ennen kaikkea nuoria ja aloittelevia metsänomistajia lähtemään mukaan yhdistystoimintaan. ”Eihän metsänomistaminen helppoakaan ole, mutta mielekästähän se on. Se on tällaiselle maalaisihmiselle se oma juttu.” Fiilis ratkaisi puukaupan Osaamisen lisäännyttyä Saastamoinen on tarttunut metsäasioihin oma-aloitteisesti ja tarmokkaasti. Viime vuoden kesällä tehtiin kaupat Harvestian kanssa. ”Hyyryläisen Vesa oli tuttu jo metsänhoitoyhdistyksen ajoilta ja oli luontevaa ottaa yhteyttä tuttuun puunostajaan”, kertoo Saastamoinen. Vesa vietti tuolloin kesälomaa, mutta kesälomaa tuuraava harjoittelija tuli heti seuraavana päivänä tilakäynnille ja kaupat saatiin sovittua. ”Puusto oli niin vanhaa, että hakkuu olisi pitänyt tehdä jo monta vuotta sitten. Hinta oli tyydyttävä ja se oli se fiilis, mikä ratkaisi lopulta kaupan teon”, kuvailee Saastamoinen kaupan syntymistä. Saastamoinen kiittelee, että kaikki sujui hyvin Harvestian kanssa. Tällä kertaa Harvestia hoiti myös maanmuokkauksen ja istutuksen. ”Maasto oli niin hankalakulkuinen, että oli hyvä jättää uudistaminen ammattilaisten tehtäväksi”, Saastamoinen perustelee ja toteaa samalla, että kyllä pääsääntöisesti istutuksetkin on hoidettu omalla porukalla. Kun Saastamoiselta kysyy, miten metsäammattilaisten tulisi huomioida metsänomistajarakenteen muutos ja metsänomistajien kaupunkilaistuminen, menee nainen mietteliääksi. ”Ensimmäisenä kannattaa aina kartoittaa metsänomistajan tilanne ja varmistaa, tietääkö toinen metsäasioista mitään. Vaikka tietäisikin teoriassa paljon, niin asioiden siirtäminen käytäntöön voi olla vaikeaa.”• H ar ve st i a 1 7 Y R I T T Ä J Ä Lähivaara Oy Lähivaara Oy puunkuljetusta vuosikymmenien ajan Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävät nykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parasta tekniikkaa. Lähivaarat aloittivat puun ajon aikanaan tällä 1959-mallisella Volvo Vikingillä. Kuormaa kyytiin lastaavat Pertti Lähivaara (vas.) ja Martti Räisänen. 1 8 H a r ve st i a Y R I T T Ä J Ä Alalle vihkiytyneenä tulee seurattua vastaan ajavia puuautoja, niiden kuormia ja kuka niitä ajaa. Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan. Teksti: Tommi Rissanen ja Markku Turunen Kuvat: Harvestia Oy, Lähivaara Oy Lähivaara ajaa puita Harvestialle viidellä puuautolla. Kaikkiaan yhtiöllä on kolmetoista puutavara-autoa, kaksi siirtoautoa sekä yksi lastausauto. Yritys työllistää 35 henkilöä, kun mukaan lasketaan sekä omat että vierastyöntekijät. Harvestia työllistää yritystä ajankohdasta riippuen 10 - 12 henkilön työpanoksen verran vaihdellen kuskeista huoltoa tekeviin henkilöihin. Harvestialle Lähivaara kuljettaa vuosittain noin neljännesmiljoona kuutiota pyöreää puuta. Hatunnosto Harvestian kasvutarinasta Lähivaara Oy on ollut mukana kuljettamassa puita koko Harvestian historian ajan. Yritys vastasi Harvestian hakuilmoitukseen puutavaran kuljettamisesta ja sen seurauksena syntyi urakointisopimus. Alkuun puiden kuljetus hoidettiin tietokonejärjestelmän puuttuessa perinteiseen tyyliin käsikarttojen avulla. Yrityksessä kuljetuksista vastaava Kari Lähivaara muisteleekin tuota aikaa hymy huulilla. ”Saatiin ne puut ajettua silläkin tavalla. Sittemmin järjestelmät ovat kehittyneet ja nykyisin ajo-ohjelmat tulevat tietokoneiden välityksellä suoraan puuautoihin”, hän toteaa. Yhteistyö Harvestian kanssa on sujunut hyvin. Kysyttäessä etuja muihin yhtiöihin verrattuna nousee Karin vastauksessa esille joustavuus. Harvestian organisaatio on pieni verrattuna suurempiin metsäteollisuusyrityksiin ja tämä antaa mahdollisuuden toimia joustavasti tarpeen niin vaatiessa. Yhteistyöstä puhuttaessa Kari mainitsee nimeltä hankintaesimies Tapio Bruunin. Tapio ja Lähivaara ovat tehneet yhteistyötä vuosikymmenen ajan. Tapion siirryttyä Harvestian leipiin ja urakointi- sopimuksen synnyttyä yhteistyötä on ollut helppo ja mukava jatkaa. Lähivaaran miesten mukaan yhteistyö on sujunut myös muiden Harvestian hankintaesimiesten kanssa. Kari muistelee Harvestian haasteellista alkutaivalta hieman huvittuneena. Kovalla työllä käyntiin potkaistu organisaatio saa kokeneelta automieheltä loppujen lopuksi suuren hatunnoston hienosta kasvutarinastaan. Samalla hän toivoo tarinan ja yhteistyön menestyksekästä jatkoa metsäalan haasteellisesta nykytilanteesta huolimatta. Lähivaaran perheyritys Lähivaara Oy:n historia on hyvä kuvaus suomalaisesta perheyrityksestä. Lauri Lähivaara aloitti vakituisen puunajon vuonna 1959. Kymmenisen vuotta myöhemmin vastuu siirtyi nuoremmalle sukupolvelle, kun Pertti Lähivaara aloitti yrittäjänä ja muutama vuosi myöhemmin toinen Lauri Lähivaaran liikenneluvista siirtyi Paavo Lähivaaralle. P. Lähivaara Ky perustettiin kahdeksankymmentäluvun alussa Pertti, Paavo ja Pauli Lähivaaran toimesta. Yhtiömuodoksi tuli osakeyhtiö viisitoista vuotta sitten, kun sukupolvenvaihdoksen myötä mukaan tulivat Kari, Jussi ja Jouni. Tällä kuviolla yritys jatkaa edelleen. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimii edelleen Pertti Lähivaara, mutta kuljetuksista vastaa Pertin poika Kari Lähivaara. Paavo Lähivaara vastaa yrityksen hankinnoista, Jussi Lähivaara kuljetusten järjestelyistä ja kaluston ohjailuista, Jouni Lähivaara kaluston kunnossapidosta ja korjaamotoiminnoista ja Pauli Lähivaara ajaa lastausautoa ja hoitaa mm. Savon Sellun otantapuiden käsittelyt. Kaikki ”omat miehet” osallistuvat myös laivojen lastauksiin ja tyhjen- > H ar ve st i a 1 9 Y R I T T Ä J Ä > Kari Lähivaara vastaa Lähivaara Oy:n kuljetuksista. nyksiin satamissa oman työnsä ohella. Puun kuljetuksien lisäksi Lähivaara urakoi myös puunlastauspalveluita ja muita lastauspalveluita satamissa. Yrityksellä on muun muassa Savon Sellun satamassa Liebherr -materiaalinkäsittelykaivinkone puukuormaimella varustettuna. Tällä koneella pystytään tehokkaasti lastaamaan ja purkamaan satamaan saapuvat ja lähtevät puukuormat. Kaivinkone on erityisesti tällaista toimintaa varten suunniteltu. Varustuksena on mm. kahdeksaan metriin nouseva ohjaamo, puomikamera sekä toista kuutiota puuta kerrallaan poimiva kuormain. Lisäksi yrityksellä on pyöräkoneita materiaalinkäsittelyä varten Savon Sellun tehdasalueella. Harrasteena vanhojen kuorma-autojen entisöinti Nykyisellään Pertti Lähivaara on siirtynyt oloneuvoksen tehtäviin ja kunnostaa siinä ohessa vanhoja kuorma-autoja. Lähivaaran tallissa ja autokatoksessa 2 0 H a r ve st i a onkin useita entiseen loistoonsa entisöityjä autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva kuorma-auto on Volvo 1930 – luvulta. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona. Entisaikojen puuautojen vinssiratkaisut puiden lastaamiseksi näyttävät nykymittapuulla varsin alkeelliselta, mutta ovat varmaankin asiansa ajaneet ja edustaneet sen hetken parasta tekniikkaa. Tuskin on tuon ajan kuljettaja osannut edes unelmoida nykyaikaisesta hydrauliikkaan perustuvasta puutavaranosturista sekä umpinaisesta nosturiohjaamosta suojaamaan sateelta ja tuiskulta. Tässä asiassa kehitys on helpottanut kuljettajan arkea. Toinen huomattava muutos on puutavara-autojen koon kasvu. Autokatoksessa olevat vanhat kuorma-autot ovat samaa kokoluokkaa kuin nykyiset isot pakettiautot. Mittojen kasvaessa myös puunkuljetuskapasiteetti on lisääntynyt. Nykyaikainen puuauto peräkärryineen kuljettaa noin 50 kuutiota puutavarasta riippuen, Y R I T T Ä J Ä “Nykyaikainen puuauto peräkärryineen kuljettaa noin 50 kuutiota puutavarasta riippuen, kun ennen päästiin noin kymmeneen kuutioon kuorma-autolla.” Pohjois-Savon alueella tien päällä näkyy usein Lähivaaran puurekka. Näin on ollut jo vuosikymmenien ajan. Harvestian koivukuitukuormat ajetaan Savon Sellulle Kuopion Sorsasaloon. Pertti Lähivaara kunnostaa vanhoja kuorma-autoja. Vanhin tallissa entisöinnin alla oleva kuorma- auto on 1930 – luvulta peräisin oleva Volvo. Volvo on Pertin muisteluiden mukaan toiminut sekä puunajossa Kymi Oy:lle että paloautona. kun ennen päästiin noin kymmeneen kuutioon kuorma-autolla. painoilla ei saa kuitenkaan ajaa. Kuljetusyrittäjät tarvitsevatkin pikaisesti tiedon suuremmille yhdistelmille soveltuvista kuljetusreiteistä. Liikennevirasto on arvioinut saavansa tiemerkinnät valmiiksi syyskuun alkuun mennessä. Muutoksen tarkoituksena on tuoda säästöjä kuljetuskustannuksiin kuormakoon kasvaessa sekä vähentää polttoaineen kokonaiskulutusta ja päästöjä. Teihin kohdistuvaa rasitusta pyritään vähentämään lisäämällä akseleita puuautoon. Ongelmaksi suurimpien sallittujen painojen noustessa muodostuu kuitenkin tieverkon kestävyys. Erityistä huolta aiheuttaa siltojen kantavuus ja painorajoituksia onkin suunnitteilla useisiin siltoihin maakunnissa, kun jättirekat sallitaan Jättirekat tulevat – Huolena tieverkoston kestävyys Keskustelu Kari Lähivaaran kanssa kääntyy luontevasti niin sanottuihin jättirekkoihin. Lokakuun alusta 2013 alkaen Suomen teillä saa ajaa tilavuudeltaan ja painoltaan suuremmilla puuautoilla. Ajoneuvon suurin sallittu korkeus nousee 4,2 metristä 4,4 metriin ja massa 60 tonnista 76 tonniin. Asiaan liittyy myös siirtymäaikoja ja muita tarkempia ohjeistuksia mm. nykykaluston suurimman sallitun painon nostosta 64 tonniin. Missä tahansa uusilla maanteille lokakuussa. Lähivaaralta asiasta kommenttia kysyessä, asia ei saa suurta kannatusta, eivätkä he olleet uusien painoluokkien kannalla. Ongelmaksi yrityksen mukaan voi muodostua parhaimman hyödyn saaminen asiasta. ”Nykykalustoon meilläkin on tehty muutoksia tulevien painon nousujen hyödyntämiseksi ja vain aika näyttää, oliko muutoksista hyötyä kaikille osapuolille tasapuolisesti”, toteaa Kari.• Lähteet painoihin ja aikamääreisiin: Kari Lähivaara http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/ superrekat-saapuvat-1.1402863 www.skal.fi H ar ve st i a 2 1 P U U K A U P P A Tuplanauhoitus tilan rajalla näkyy hyvin hakkuukoneeseen. Hyvin suunniteltu leimikko - kuin juhlaillalliselle istahtaisi Leimikon suunnittelua on kaikki, mitä tapahtuu maastokäynnin ja korjuun päättymisen välissä. Minkälainen sitten on hyvin suunniteltu leimikko? Asiaa on helpompi lähestyä esittämällä yksinkertainen kysymys: Kuinka vältetään kaikki vahingot, jotka näkyvät metsässä, tuntuvat rahassa sekä kihelmöivät jalkapohjissa pitkäikäisenä naapurikatkeruutena? Asiasta ei kannata tehdä itseään suurempaa, maalaisjärki ja hankintaesimiestemme ammattitaito auttavat onnistuneeseen puukauppaan, jossa lopulta sinun tulee olla tyytyväisin. Korjuun alkaessa voit istahtaa alas kannolle ja seurata hakkuunäytöstä. Teksti: Niko Pettinen Kuvat: Harvestia Oy 2 2 H a r ve st i a P U U K A U P P A Lähtökohtana leimikon suunnittelussa voi pitää metsänomistajan näkemyksiä sekä toiveita. Tämä näkyy leimikon rajauksessa, varastopaikoissa, suojelualueissa sekä korjuun ajankohdassa. Valmiiseen leimikkoon vaaditaan vielä ripaus työturvallisuutta, selkeät korjuulohkot sekä ammattitaitoisten yrittäjien suunnittelema korjuu. Leimikon rajaus ja metsänkäyttöilmoitus Korjuun suunnittelun onnistuminen edellyttää oston ja suunnittelun saumatonta yhteistyötä. Näin varmistetaan, että ostohetkellä sovitut asiat pidetään sovittuna myös leimikkoa suunniteltaessa. Hakkuualue rajataan kuviokartan pohjalta puustoa ja maastonmuotoja myötäillen. Hakkuualueista tulisi saada selkeitä, ja myös jatkossa hyvin käsiteltäviä kuvioita. Esimerkiksi harvennuksessa ei kannata niinkään tuijottaa puuston ikää, vaan todellista harvennustarvetta. Vierekkäiset, hieman eri-ikäiset, kuviot kannattaa käsitellä kerralla kasvukuntoon, jolloin seuraavaan käsittelyyn päästään yhdellä kertaa. Rajauksessa täytyy ottaa huomioon hakkuualueen muoto sekä vallitsevat olosuhteet ympärillä. Kapeat ”niemekkeet” eivät todennäköisesti kestä tuulenpuuskilta pystyssä, etenkään jos tuulella on varaa ottaa vauhtia tuhoretkelleen. Järvet sekä isot peltoaukeat ovat kriittisiä hakkuualueen naapureita; Yksittäiset rungot ja kaistaleet eivät jää suojaan tuulenpuuskilta. Leimikon rajauksessa tulisi myös huomioida säästöpuut. Kun tiedossamme on hyvä ja arvokas säästöpuuryhmä, korjuukartan merkintä helpottaa yrittäjää säästämään juuri sille metsälle parhaan säästöpuuryhmän. Vesistöihin rajoittuvat hakkuut on hyvä varustaa nauhoitetulla suojavyöhykkeellä, näin pimeässäkin hakattu avohakkuu loppuu oikeaan paikkaan. Kun leimikko viimein on saanut nauhoituksen eli hakattava alue on lopullisesti varmistunut, tekee hankintaesimies metsänkäyttöilmoituksen Metsäkeskukselle. Jos jo leimikkoa miettiessä tiedetään, että kaava asettaa tietyt vaatimukset tai jopa esteen korjuulle, on syytä ostajan kanssa pohtia, miten poikkeusluvan kanssa edetään. Monesti maisematyöluvan laatiminen ja sen toimeenpano on mielikuvia pienempi vaiva. Hakkuuajankohta? Jos maapohja ei kanna kesällä kovan maan korjuuseen tarkoitetulla kalustolla, on leimikko korjattava talvella. Isopyöräisillä ja telavarustetuilla koneilla myös kosteikoiden korjuu onnistuu kesällä ilman juuristovaurioita. Leimikko jaetaan korjuuajankohtien perusteella korjuulohkoihin, jotka käsitellään omina kokonaisuuksina korjuuajan voimassaolon aikana. Tiestö jakaa leimikot pitkälti talvi- ja kesäleimikoihin. Pienillä kustannuksilla voidaan heikot alueet vahvistaa tai mutkat leventää siten, että varastoille päästään yhdistelmällä. Tienkunnostukseen kohdistuvaa kustannusta on helpompi ajatella, kun tiedostaa pienellä vaivalla talvileimikosta tehdyn kesäleimikon tuovan rahan jo ensimmäisen hakkuun > Huoliteltu pino viimeistelee leimikon suunnittelun. H ar ve st i a 2 3 P U U K A U P P A Ammattitaidolla tehty havutus, oikea kohdevalinta ja kantokäsittely varmistavat onnistuneen kuusikon harvennuksen kesälläkin. > yhteydessä takaisin. Jatkossa tietysti sijoitus kannattaa vielä avokätisemmin. Sulan maan aikaan kykenee kuusikoitakin harventamaan tarkalla leimikon valinnalla sekä ammattitaitoisella koneenkuljettajalla. Hyvin suunnitellut ajourat ajokonetta ajatellen sekä latvusten puinti uralle tekevät sopivasta kuusikosta keskimääräistä kantavamman kesäharvennuksen. Tärkeintä on estää juuriston painaumat sekä juurenniskojen nirhamat. Edellisten talvien huono routatilanne ja paikoitellen korkeat pohjavedet antavat aiheen pohdintaan, voisiko leimikon hakata vielä tänä syksynä kuivempaan aikaan. Rajat reilulla nauhoituksella Rajaloukkaukset ovat ikäviä tapahtumia, jotka saattavat vaikuttaa naapurisuhteisiin pitkän aikaa. Ne ovat helppo välttää halvalla ratkaisulla. Tuplanauhoitus kuitunauhalla, tiiviillä välimatkalla, näkyy hyvin hakkuukoneeseen, eikä pitkänkään tilanrajan läpikäyntiin mene aikaa tuhottomasti. Kaksi nauhaa päällekkäin korkealla puun rungossa näkyy hyvin kuusen tuuheampienkin oksien takaa. Olennaisinta on muistaa, että raja täytyy nähdä metsästä käsin, ei vain rajalta. Latvuksessa näkyvä puuston raja, maassa seisovat katajaseipäät, viisarikivet sekä piikkilangan jämät sammaleessa kertovat tilanrajan alkuperäisen reitin. Jalkamiehelle rajan seuraaminen nauhan kanssa on pienehkö vaiva ja samalla kaukaisimmankin kuvion hakkuutarve tulee tarkistettua. Hyvin tehty nauhoitus kestää aikaa ja nauhoituksen uusiminen myöhemmin on edellistä pienempi vaiva. Kun kulmapyykkiin kompastuu, 2 4 H a r ve st i a P U U K A U P P A “Harvestian paikallinen hankintaesimies vastaa kaikkien suoraan metsänomistajalta ostamiensa leimikoiden suunnittelusta. Näin kaupan teossa puhutut ja pohditut asiat siirtyvät myös toteutukseen asti.” Puutavaralaji Puutavaraa, m³ 100200300400500 Tilantarve, m tukki 1630405060 kuitu 5 m 2543556575 kuitu 3 m 35608792105 energiapuu ¹ 7 14212835 riskeeraamisen vuoksi. Jos itse hakkuualalla on sähkö- tai puhelinlinjoja, on ne merkattava varoitusnauhoin maastoon. Riskialue on mainittava työmaakartassa. Eihän tämä nyt ennakkoraivausta vaadi…? Ennakkoraivauksessa kaadetaan korjuuta haittaava alikasvos. Mutta miksi näin energiapuu ² 1224364860 pitäisi tehdä? Alikasvos estää hakkuupään hakkuutähdepaali 3 m7 12172128 vientiä puun tyvelle sekä hidastaa ja kantoauma ³ 40 m jokaista nostettavaa hehtaaria kohti vaikeuttaa korjuutyötä merkittävästi. Alikasvos heikentää näkyvyyttä, mikä ¹ Kasan korkeus 5 m vaikeuttaa poistettavien puiden valintaa ² Kasan korkeus 4 m ³ Auman korkeus ja leveys 5 m ja ajourasuunnittelua. Uudistushakkuussa alikasvos vaikeuttaa myös uudistamista Lisäksi pinojen välialueita varten tarvitaan jokaista puutavaralajia kohden 2 metriä. täysin turhaan. Voisi ajatella, että Lähde: Korjuun suunnittelu ja toteutus. Metsätehon opas. 2005 raivattava vesakko on tiellä viimeistään taimikon perkauksessa. HarvennushakVarastopaikan tilantarve määräytyy puumäärän mukaan. kuussa korjuujälkeen vaikuttaa ennakkoraivaus siinä missä koneenkuljettajien ammattitaitokin. Poistettavat rungot sekä edelliset ajourat täytyy nähdä, jotta sijainti suunnitella parhaaksi nähdyllä todennäköisyys pyykin häviämiseen on jäljelle jäävän puuston arvo voidaan tavalla turvallisuutta ja taloutta ajatellen. melko suuri. Nauharullan pohja on hyvä maksimoida ja ajourasuunnittelu toteutuu käyttää pyykin merkkaamiseen. Tulevasta tavoitteen mukaisesti. kaupasta juhlatuulella oleva isäntä saatVarastopaikat ja taa laittaa samaan keppiin nauhan jopa Apu lähellä työturvallisuus sinisestä ja keltaisesta rullasta. Leimikon suunnittelussa on otettava Varaston sijoitukseen vaikuttavat hakattamonta asiaa yhdellä kertaa huomioon. van puutavaran määrä (ks. kuva), metsäTarkista tieoikeus Siksi olemme pitäneet tiukasti kiinni ja kaukokuljetuksen ajankohta, tiestön Varastopaikkojen sijainnin ja kuljetuskeltoimintatavastamme. Harvestian paikalkunto sekä valmiit varastopaikat. poisuuden kannalta tilaan kuuluvien linen hankintaesimies vastaa kaikkien Varasto ei saa sijaita valta- ja kantatien teiden tunteminen on ensiarvoisen ostamiensa leimikoiden suunnittelusta. varressa. Toisin sanoen kolmenumeroinen tärkeää. Alueen hankintaesimiehillä on Näin kaupan teossa puhutut ja pohditut seututie sallii varaston tien varressa sekä hyvä käsitys alueen tieverkoista, mutta luonnollisesti tätä pienemmät tiet. Varasto asiat siirtyvät myös toteutukseen asti. tieoikeuden selvittäminen on tehtävä Ostaja on vastuussa leimikosta myös ei saa sijaita mutkassa, jossa näkyvyyden yhteistyössä metsänomistajan kanssa. Jos koneyrittäjille. puute aiheuttaa vaaraa ohikulkijoille sekä tiehen ei ole oikeutta, tietä ei voi ensisiMiksi vastuu pitäisi jakaa, kun ostajalurakoitsijoille. Itse varastoa tehdessä on jaisesti käyttää kaukokuljetukseen ennen la on paras tieto hakattavasta alueesta? Ei huomioitava, ettei varasto pääse sortukuin metsänomistaja liittyy tiekunnan miksikään. Hankintaesimies Ville Väinölä maan tielle, ja että varoetäisyys liittymään toteaa toimintamallin olevan hyvä ja osakkaaksi. Vastuu tieoikeudesta on aina on riittävä, vähintään 10 metriä. erittäin selkeä palvelu metsänomistajalle. Varastopaikkaa ei saa sijoittaa kasvavia metsänomistajalla, leimikon suunnitteliHän kokee leimikon suunnittelun ja puita, puhelin- ja sähkötolppia vasten, jasta riippumatta. Tämä on hyvä muistaa korjuun ohjeistamisen kuitenkin hyvin eikä muita esteitä saa olla kuormauksen myös tilakauppoja tehdessä. pieneksi vaivaksi. Sovitut asiat pitävät, tiellä. Sähkö- ja puhelinlinjojen alle Kun tieoikeus on olemassa tai oikeus tiehen hankittu, voidaan varastopaikkojen varastoja ei tule sijoittaa työturvallisuuden ihan alusta aivan loppuun saakka. • H ar ve st i a 2 5 P U U K A U P P A Hyvä konemies ratkaisi puukaupan Puun ostaminen on haastavaa työtä. Helpommaksi ja mielekkäämmäksi se muuttuu, kun on tutut metsänomistajat, hyvä paikallistuntemus ja luotettavat, hyvän korjuujäljen tekevät konemiehet. Teksti: LIISA VIIKARI Kuvat: Harvestia Oy Yhteistyö puukaupassa sujuu silloin, kun jokainen osapuoli hoitaa oman tehtävänsä odotusten mukaisesti.Tunnelma hakkuutyömaalla Hausjärven Hikiällä oli leppoisa, kun hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori (vas.), metsänomistaja Matti Mattila ja hankintaesimies Ari Aalto pistäytyivät katsomassa korjuujälkeä. Hyvä korjuujälki näkyy myös maisemapuiden valinnassa ja sijoittelussa. 2 6 H a r ve st i a P U U K A U P P A “Täällä on sopiva tekemisen meininki ja yritys on riittävän pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja sujuvaa.” Hankintaesimies Ari Aalto on yksi Harvestian ensimmäisistä puunostajista, jotka aloittivat työn uudessa puunhankintayhtiössä loppukesästä 2008. Arin siirtymiseen Harvestialle vaikutti ennen kaikkea juuret Myllykosken puunhankinnassa. ”Koskaan en hakeutunut Myllykoskelta pois. Puunhankinta vaan siirtyi toiselle yhtiölle ja me silloiset ostajat siinä mukana. Heti tulin takaisin Myllykosken omaan puunhankintayhtiöön, kun se vaan tuli mahdolliseksi”, Ari kertoo. Harvestian puunhankinta Myllykoskelle loppui tehtaan lakkauttamiseen pari vuotta sitten. Ari vakuuttaa kuitenkin olevansa edelleen tyytyväinen nykyiseen työnantajaansa, vaikka yritys on muuttunut paljon kuluneen viiden vuoden aikana. ”Täällä on sopiva tekemisen meininki ja yritys on riittävän pieni, jotta päätöksenteko on nopeaa ja sujuvaa”, Ari perustelee. ”Omaan työhönsä pystyy vaikuttamaan ja se on tärkeää”, hän jatkaa. Arin toimialueena on lähes koko Kanta-Häme. Toiminnan painopiste on kuitenkin vahvasti Janakkalassa, mistä Ari on kotoisin sekä Hausjärvellä, missä hän on ehtinyt toimimaan puunhankintatehtävissä jo 25-vuotta. Kilpailu puusta on kovaa, mutta Ari näkee vahvuudekseen pitkän uran tuoman kokemuksen samalla seudulla, tutut metsänomistajat sekä hyvät, luotettavat konemiehet. Pistäytyminen käynnissä olevalla hakkuutyömaalla Hausjärven Hikiällä vahvistaa Arin puhumaa. Hyvä työnjälki ratkaisi puukaupan Tullessamme hakkuutyömaan laitaan, kone pysähtyy ja hakkuukoneesta astuu ulos hymyilevä mies meitä tervehtimään. Hakkuukoneenkuljettaja Tuomas Arovuori on työskennellyt syksystä 2008 lähtien Harvestian työmailla Jyrki Virtasen yrityksessä. Tuomas on kotoisin Hausjärveltä ja vuosien kuluessa hänestä onkin tullut monen hausjärveläisen metsänomistajan luottomies. ”Kyllä on ammattitaitoinen mies”, kehaisee metsänomistaja Matti Mattila Tuomaksen työskentelyä hakkuukoneen puikoissa. Työn alla on Mattilan pojan omistama metsäpalsta. Isä-Matti huolehtii puukaupan käytännön asioista. Ratkaiseva tekijä puukaupan allekirjoittamisessa olikin tuttu konemies. ”Ei tässä Aria tarvittu kuin laittamaan nimi paperiin. Tuomaksen kanssa me tämä kauppa sovittiin”, tarinoi Mattila leikkisään tyyliinsä. Tosiasiassa metsänomistaja itse ratkaisi, kenelle puut myydään. Ratkaiseva tekijä oli hyvän työjäljen tekevä, tuttu hakkuukoneenkuljettaja. Tila sijaitsee asutuksen vieressä, aivan kylän kupeessa ja oli tärkeä varmistaa, että hakkuujälki on sen mukainen. Hausjärvellä on hyvät metsät Matti Mattila on itse pitkän linjan metsäammattilainen. Hän ehti toimia Hausjärven metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajana yli kolmekymmentäviisi vuotta ennen eläkkeelle jäämistään. Aikaisemmin oli työkokemusta karttunut jo Riihimäen sahalta, Piirimetsälautakunnasta, Vapolta, Myllykoskelta ja metsäneuvojana niin Iitistä kuin Hausjärveltäkin. ”Se oli paras firma se Myllykoski”, toteaa Mattila entisistä työnantajistaan. Mattila on vuosien ja vuosikymmenien aikana nähnyt, miten metsäsektori ja siinä sivussa metsänhoitoyhdistyksen toimintamalli on muuttunut paljon. Hausjärvelläkään ei ole kymmeneen vuoteen ollut omaa metsänhoitoyhdistystä. Metsänhoitoyhdistyslain muutosta Mattila ei lähde analysoimaan, toteaa vaan omaan suoraan tyyliinsä: ”Jätkät joutuu jatkossa tekemään tosissaan töitä, kun kaikki rahoitus on hankittava itse.” Hausjärven metsiä Mattila innostuu kehumaan. ”Hausjärvellä on hyvät ja hyvin hoidetut metsät. Kyllä täällä riittää hakattavaa jatkossakin.” Ensimmäinen pystykauppa viisikymmentä vuotta sitten Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Mattila asioi tällä tilalla. ”Oma ensimmäinen pystykauppani Paloheimon työnjohtajana toimiessani oli aikanaan tällä samalla tilalla vuonna 1963. Silloin leimattiin ja hakattiin 40 runkoa”, muistelee Mattila. Tila siirtyi viime vuonna Mattiloille pojan omistukseen. Tällä kertaa puuta hakataan reippaasti enemmän kuin viisikymmentä vuotta sitten. Mänty- ja kuusitukkia onkin kertynyt mukavasti tien varteen. Hakkuujälkikin taitaa vastata odotuksia, sillä naapuritalon mies käy kehumassa, kuinka hän on seurannut konemiehen työskentelyä monta päivää. ”Ammattimies se on”, hän toteaa.• H ar ve st i a 2 7 T A P A H T U M A T Iloiset metsänomistajat voittivat ruotsalaiset kollegansa Harvestian 5-vuotis syntymäpäivän kunniaksi Mikkelin paikallistoimiston väki järjesti Iloisen Metsänomistajien Opintomatkan Ruotsin puolelle Ruotsi-Suomi maaottelun aikoihin. Ankarassa maiden välisessä mittelössä suomalaiset metsänomistajat voittivat ruotsalaiset kollegansa tuloksella 7 – 3, ainakin tämän hieman subjektiivisen ja asenteellisen analyysin mukaan. Teksti: Vesa Hyyryläinen Kuvat: Harvestia Oy Ruotsissa osataan tuottaa tehokkaasti laadukkaita puuntaimia. Kuvassa Skogsplantor Ab Vibytorps plantskolan johtaja Örjan Bilock esittelee 2-vuotiaita kuusentaimia, jotka on kasvatettu vuoden aikana. 0 - 1, Vahva ruotsin kruunu Ruotsin kruunu on tällä hetkellä hyvin vahvalla kurssitasolla dollariin nähden, mistä on seurannut se, että Ruotsi on menettänyt markkinoita kansainvälisillä sahatavaramarkkinoilla. Euron kurssi sen sijaan on tässä asiassa meille eduksi ja suomalaiset sahat ovat saaneet etumatkaa sahatavaramarkkinoilla. Hyvä Suomi! 0 - 2, Tukkipuun alhaisempi hinta Heikenneistä sahatavaran vientimarkkinoista johtuen ovat ruotsalaiset puunostajat pudottaneet tukkipuun ostohintaa. Tänä keväänä tukkipuusta maksettavaa ostohintaa pudotettiin 100 kruunua kuutiometriltä. Tällä hetkellä puukauppa Ruotsissa on aika lailla jumissa ja puunkorjuut ovat siirtyneet yhtiöiden omiin metsiin, joita niitäkin siellä kyllä riittää. Suomessa sahatukista maksettava hintataso on ollut vakaa ja hyvä. Niinpä meillä puukauppa käy iloisesti ja korjuut pyörivät täysillä yksityisten metsänomistajien metsissä. Hyvä Suomi! 2 8 H a r ve st i a Seppo Eerikäinen Ab Karl Hedin ostoyhtiöstä kertoi puun oston olevan tällä hetkellä vaikeaa ja puun korjuut ovat siirtyneet yhtiöiden omiin metsiin, joita Ruotsissa on 40 % metsäpinta-alasta. 0 - 3, Puukaupan arvaamaton lopputulos Ruotsalainen puunmyyjä ei tiedä kovin tarkkaan etukäteen myymänsä leimikon kantohintaa eikä kaupan lopputulosta. Puukaupan tehdessään hän saa ostajalta tienvarsihintalistan, jossa on määritelty tukkipuun tienvarsihinta eri laatu- ja latvaläpimittaluokittain. Laadutus ja mittaus tapahtuu sahan mittalinjalla. Tämän päivän mäntytukkimotin tienvarsihinta vaihtelee 230 - 677 kruunun välillä. Metsänomistajalle maksettavasta tienvarsihinnasta vähentää ruotsalainen puunostaja pois korjuukulut. Korjuukuluissa vaihtelu on verraten suurta leimikon hakkuutavasta, järeydestä ja metsäkuljetusmatkasta riippuen. Että paljonko siitä jäi sitten sitä kantohintaa? Hyvä Suomi! 0 - 4, Puukaupparahat tasetileille Jos ruotsalaisen metsänmyyjän puukaupasta jää jotakin tilitettävää viivan alle, siirtyvät rahat metsänomistajan puukau- pan tasetilille, joita tarjoavat metsäfirmat ja pankit. Tasetililtä voidaan sitten maksaa metsään liittyviä uudistamis- ja muita hoitokuluja. Tasetilin käyttö vaatii tarkan kaksinkertaisen kirjanpidon ja Ruotsiin onkin syntynyt uusi metsätasetilien kirjanpitäjien ammattikunta. Suomessa on tosin harmillisia kirjanpainajia. Hyvä Suomi! 0 - 5, Puukauppatulot progressiivisesti verolle Jos puukaupan tehnyt ruotsalainen metsänomistaja haluaa käyttää puukaupparahoja vaikkapa uuden Volvon hankintaan, niin sekin kyllä onnistuu kirjanpitäjän luvalla. Tällöin puukaupan tasetiliä rokotetaan, mutta nostettu summa lisätään verotuksessa metsänmyyjän ansiotulojen päälle. Tuolloin henkilön tulotasosta riippuen veronpidätys toteutuu progressiivisen veroasteikon mukaisesti. Jos henkilöllä on hyvät ansiotulot, voi verojen määrä nousta yli 50 %:iin. Että kyllä meillä Suomessa metsäverotus taitaa olla mukavampaa. Hyvä Suomi! T A P A H T U M A T 0 - 6, Kemeroita ei tunneta Ruotsissa valtio ei tue yksityisten metsänomistajien metsätalouden harjoittamista minkäänlaisilla avustuksilla eli metsänomistajat saavat pärjätä omillaan. Avustusten puute ei kyllä mitenkään näkynyt metsien kunnossa ajamamme 800 km lenkin varrella. Mutta meillä Suomessa on vielä käyttämätöntä Kemera-rahaa runsaasti jäljellä. Hyvä Suomi! 0 - 7, Metsämaan korkea hinta Paikallisessa ruotsalaisessa sanomalehdessä oli Upsalan liepeillä myynnissä 65 hehtaarin metsätila, jossa oli puustoa noin 175 m³/ha ja hintapyyntö oli yli 10 000 euroa/ha. Perehdyttyämme Ruotsin kantohintatasoon ja metsäverotukseen ei kukaan ryhmästämme ollut valmis sijoittamaan metsämaan ostoon Ruotsista. Mutta metsämaan osto Suomesta sopivalla hinnalla on vielä houkuttelevaa. Hyvä Suomi! 1 - 7, Kuolinpesä purettava vuoden kuluessa omistajan kuollessa Ruotsissa metsänomistajan kuollessa pitää kuolinpesä purkaa vuoden aikana omistajan kuolemasta. Yleensä tällöin joku perikunnan jäsen ostaa toiset ulos tai sitten muodostetaan uusi yhtymä, jolla voi olla useampi omistaja. Ruotsissa tilojen jakamista ja sitä kautta tilojen pirstoutumista pieniin osiin pyritään välttämään. Suomessa metsätaloutta voi harjoittaa perikuntana hamaan tappiin ja perikuntien sisälläkin alkaa olla omia perikuntia. Heja Sverige! 2 - 7, Ruotsalaiset osaavat tuottaa hyviä taimia Iloiset opintomatkalaiset tulivat vakuuttuneiksi siitä, että ruotsalaiset osaavat kasvattaa hyviä puuntaimia. Ruotsissa on panostettu jatkuvasti laadukkaan metsänviljelysiemenen tuottamiseen ja jalostetulla alkuperällä puut saadaan kasvamaan laatupuuta 15 % paremmin, jolloin päätehakkuuseen päästään jo 50 vuoden jälkeen istutuksesta. Ruotsissa metsänviljelymateriaali on liki sataprosenttisesti jalostettua alkuperää, kun meillä Suomessa viljelymateriaalista jalostettua alkuperää on vain 20 %. Heja Sverige! 3 - 7, Tuulimyllyjen tuoton jaosta selvät pelisäännöt Viimeisenä opintopäivänä tutustuimme yksityisten metsänomistajien maille rakennettuun kuuden tuulimyllyn voimalapuistoon. Kukin mylly tuotti vuodessa 2 megawattia eli niistä saatiin vuotuinen sähkövirta yhteensä 5000 kotitaloudelle. 100 metriä korkea tuulimylly ja 60 metriä pitkät siivet eivät pitäneet kovin voimakasta ääntä tornin juurella, eikä kilometrin päässä myllyistä kuultu ääniä ollenkaan. Maanvuokraajat voimala-alueella ja kyläyhteisön asukkaat olivat sähköntuottajien kanssa sovittuihin pelisääntöihin ja vuotuisiin korvauksiin varsin tyytyväisiä. Suomessa yhteiset pelisäännöt puuttuvat tuulimyllyjen rakentamiselta ja käyttökorvauksista, joten tuulivoimakin on Suomessa tällä hetkellä vastatuulessa. Heja Sverige! Harvestia Oy ja Vapo Timber Oy järjestävät yhteistyössä AVOIMET OVET Lieksan Kevätniemen sahalla, torstaina 17. lokakuuta klo 12.00 - 16.00 Tervetuloa tutustumaan puunhankintaan sekä kuusitukin matkaan sahalinjan läpi! Tilaisuuteen järjestetään bussikuljetuksia Pohjois-Karjalasta ja Etelä-Kainuusta. Lisätietoa bussireiteistä ja aikatauluista löytyy lähiaikoina Harvestian kotisivuilta: www.harvestia.fi Keittolounas Kahvitarjoilu Metsäinen visailu http://www.vapo.fi/filebank/1583-vapologo.jpg H ar ve st i a 2 9 P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I Kysyimme Harvestian aluepäälliköiltä, minkälainen markkinatilanne on heidän toimialueellansa. 1. Minkälainen on puumarkkinatilanne omalla alueellasi? 2. Mitkä ovat halutut puutavaralajit Harvestian ostossa? 3. Mitä metsänomistajan kannattaa tehdä NYT? Erinomainen kysyntä Aluepäällikkö Heikki Alanne: 1. Puuta tarjotaan ja ostetaan koko eteläisessä Suomessa aktiivisesti. Paras kysyntä kohdistuu ennen talvea korjattavissa oleviin päätehakkuuleimikoihin. 2. Harvestian ostossa kysytyimmät puutavaralajit ovat kuusi- ja mäntytukki sekä koivukuitupuu. Energiapuu on myös haluttua Etelä-Suomessa. 3. Metsänomistajan kannattaa käydä tarkistamassa heinäntorjunnan tarve hiljattain viljellyillä alueilla ennen lumien tuloa. On myös hyvä sopia metsäkäynti paikallisen Harvestian hankintaesimiehen kanssa hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Kehotan myös hyödyntämään syksyn sienisadon täysimääräisesti. Etelä-Suomi ja Kaakkois-Suomi PUUMARKKINABAROMETRI ALUEITTAIN Etelä-Suomi ja Kaakkois-Suomi Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Yleisesti hyvä kysyntä Koivukuitu Kysyntä vaihtelee ja voi olla paikoin heikko 3 0 H a r ve st i a Energiapuu P U U M A R K K I N A B A R O M E T R I KESKI-SUOMI ja Etelä-Savo Pohjois-Savo, PohjoisKarjala ja Etelä-Kainuu Aluepäällikkö Jari Takkinen: Aluepäällikkö Teija Hyytiäinen-Koskimäki: 1. Kesälomien jälkeinen tarjonta on jatkunut hyvänä. Hyvä metsänomistajat! 2. Me tarvitsemme koko loppuvuoden Hankasalmen sahalle hyvälaatuista mänty- sekä kuusitukkia. Sahalinjojen läpi menevät myös pikkutukit. Koivukuitua ostamme edelleen kaikilla mahdollisilla kauppatavoilla, jotta Savon Sellu saa tarvitsemansa raaka-aineen kotimaasta. Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Energiapuu Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala ja Etelä-Kainuu KESKI-SUOMI ja Etelä-Savo 3. Metsänomistajan on hyvä pysyä ajan tasalla oman metsänsä tilasta. Tämän vuoden kasvukausi on takana ja monet metsäkuviot ovat kasvaneet huomaamatta rahaa tuoviksi myyntikohteiksi. Puuta kannattaa myydä aina silloin, kun se käy kaupaksi. 1. Puuntarjonta on kesälomien jälkeen käynnistynyt verkkaisesti Savo-Karjala-Kainuu alueella. Tarjolla on tällä hetkellä etenkin havukuituvaltaisia harvennusleimikoita niin talvi- kuin kesäkorjuuseen. Talvileimikoiden tarjonta on lisääntymään päin syksyä kohti mentäessä. Tukkipuun ja koivukuidun osalta vallitsee hyvä kysyntä koko alueella, lisäksi Pohjois-Savossa energiapuulla on hyvä ja tasainen kysyntä. 2. Ostamme aktiivisesti puuta Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan sekä Kainuun eteläosien alueella. Halutuimmat ostokohteet ovat kelirikko- ja talvikorjuukelpoiset havutukkivaltaiset päätehakkuuleimikot sekä koivukuituvaltaiset harvennukset. Sopivia tukkileimikoita ostetaan myös heti korjuuseen. Kysy ajankohtainen tilanne alueesi Harvestian hankintaesimieheltä. 3. Metsänomistajien kannattaa nyt hyödyntää hyvän puunkysynnän ohella myös Vapon sahojen käyttämät puunmyyjän kannalta edulliset tukkipituudet. Sopivien mitta- ja laatuvaatimuksien sekä ammattitaitoisten Harvestian puunkorjuuyrittäjien ansiosta saadaan päätehakkuuleimikoilta tukkiosuus tarkasti talteen ja metsänomistajan puunmyyntitili mukavasti kasvamaan. Puunmyyntitiliä kannattaa kasvattaa myös oikein ajoitetulla puukaupalla. Yksinomaan hetkellisen kantohintatason tarkastelun sijaan metsänomistajan kannattaakin pohtia päätöstä metsän uudistamisesta puuston arvokasvun ehdoilla. Harvennuksien osalta etenkin koivikot, on myös järkevää harventaa aina ajallaan kasvutappioiden välttämiseksi ja arvokkaan tukkipuun tuottamiseksi. Syksy on hyvää puukaupan aikaa, joten laitetaan yhdessä metsäsi tuottamaan ja puu liikkumaan! H ar ve st i a 3 1 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Hausjärvi, Janakkala, Riihimäki, Hyvinkää, Loppi, Nurmijärvi, Hattula, Hämeenlinna (pois lukien Lammi ja Tuulos), Hämeenkoski ja Kärkölä Ari Aalto Puh. 040 484 8168 [email protected] Jorma Frisk Puh. 0400 186 633 [email protected] Artjärvi, Askola, Myrskylä, Mäntsälä, Orimattila, Pornainen ja Pukkila Keuruu, Multia, Petäjävesi ja Mänttä-Vilppula Juha Kortelainen Jukka Rekola Puh. 040 488 9522 [email protected] Puh. 040 167 8050 [email protected] Hollola, Lahti, Nastola, Iitti ja Kouvolasta Jaala Uurainen, Saarijärvi, Kannonkoski ja Karstula Tuomo Oksanen Vesa Koskimäki Puh. 0400 673 918 [email protected] Puh. 040 673 6780 [email protected] Kangasala (pois lukien Kuhmalahti), Pälkäne, Valkeakoski, Akaa, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Orivesi, Ruovesi ja Juupajoki Hankasalmi, Laukaa ja Toivakka Hannu Lehdonmäki Puh. 040 521 7089 [email protected] Padasjoki, Asikkala (pois lukien Kalkkinen), Kuhmoinen, Kangasalalta Kuhmalahti ja Hämeenlinnasta Lammi ja Tuulos Matti Rantala puh. 040 484 0550 [email protected] Hartola, Sysmä, Heinola ja Asikkalasta Kalkkinen Juhani Stjernvall puh. 044 333 5002 [email protected] Kangasniemi, Joutsa ja Luhanka Teemu Ukkonen Puh. 040 180 1181 [email protected] 32 Ha rve st i a Jämsä, Jyväskylä ja Muurame Vesa Lahikainen Puh. 040 196 6643 [email protected] Viitasaari, Äänekoski ja Konnevesi Timo Pasanen Puh. 040 672 0780 [email protected] Leppävirta, Suonenjoki ja Rautalampi Pekka Hartikainen Puh. 040 674 4510 [email protected] Keitele, Tervo, Vesanto ja Kuopiosta Karttula Markku Turunen Puh. 0400 786 301 [email protected] H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Kaavi, Juankoski, Tuusniemi ja Kuopion itäosat Jaakko Malinen Puh. 040 822 3865 [email protected] Juuka ja Koli Lieksasta Jukka Alanko Puh. 040 507 1108 [email protected] Lapinlahdelta Varpaisjärvi, Kuopiosta Nilsiä, Riistavesi, Soisalon saari ja Vehmersalmi (pois lukien Suvasveden itäpuoli) Polvijärvi, Kontiolahti ja Liperi Pasi Pohtinen Puh. 0400 159 290 [email protected] Puh. 040 411 1915 [email protected] Pielavesi, Siilinjärvi, Maaninka ja Kuopio (pois lukien Karttula, Nilsiä, Riistavesi, Vehmersalmi ja Soisalon saari) Tapio Bruun Puh. 040 722 6603 [email protected] Iisalmi, Kiuruvesi, Vieremä, Sonkajärvi ja Lapinlahti (pois lukien Varpaisjärvi) Ari Sirviö Puh. 040 521 4756 [email protected] Kuhmo, Sotkamo, Kajaani ja Paltamo Hannu Klemetti Puh. 0400 169 891 [email protected] Lieksa (pois lukien Koli) Hannu Jehkonen Puh. 040 584 1695 [email protected] Nurmes, Rautavaara ja Valtimo Tommi Räsänen Puh. 0400 964 463 [email protected] Jari Nevalainen Joensuu ja Ilomantsi Risto Mutanen Puh. 040 513 5594 [email protected] Kitee, Rääkkylä ja Tohmajärvi Jarkko Eskelinen Puh. 040 357 7231 [email protected] Heinävesi, Outokumpu, Enonkoski ja Savonlinnasta Savonranta Olli Kukkonen Puh. 040 722 8744 [email protected] Savonlinna (pois lukien Savonranta) ja Parikkala Ville Kekkonen Puh. 040 167 8445 [email protected] Juva, Sulkava ja Rantasalmi Liisa Hälvä Puh. 040 180 1550 [email protected] H ar ve st i a 3 3 H A N K I N T A E S I M I E H E T Hankintaesimiehet Pieksämäki, Varkaus ja Joroinen Aarne Tiainen Puh. 040 175 9957 [email protected] Mikkeli (pois lukien Ristiina ja Suomenniemi) ja Puumala Teemu Simpanen Puh. 040 722 6522 [email protected] Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa ja Mikkelistä Ristiina ja Suomenniemi Vesa Hyyryläinen Puh. 0400 423 122 [email protected] Lappeenranta (pois lukien Ylämaa), Taipalsaari, Lemi, Savitaipale, Imatra, Rautjärvi ja Ruokolahti Riitta Hakkarainen Puh. 040 532 7857 [email protected] Luumäki, Miehikkälä ja Lappeenrannasta Ylämaa Ville Väinölä Puh. 040 673 7760 [email protected] Kouvola (pois lukien Elimäki ja Jaala) Matti Vesanen Puh. 040 519 1540 [email protected] Kouvolasta Elimäki, Virolahti, Hamina, Kotka, Pyhtää, Loviisa ja Lapinjärvi Kari Salonen Puh. 0400 751 575 [email protected] 34 Ha rve st i a Jaakko Malinen – Harvestian UUSIN puunostaja Teksti: TOMMI RISSANEN Kuva: Harvestia Oy Jaakko Malinen (30) aloitti hankintaesimiehen tehtävät elokuun alussa Harvestiassa. Jaakon ostoalueena on Juankoski, Kaavi, Tuusniemi sekä Kuopion itäosat. Koulutukseltaan hän on metsätalousinsinööri ja aiemmin hän on toiminut metsänhoitoyhdistyksen palveluksessa kuuden vuoden ajan. Jaakko on kotoisin Kuhmosta ja vapaa-aika kuluu metsästyksen, kalastuksen ja monipuolisen liikunnan parissa. Jaakon toimisto tulee olemaan Kaavilla. Toimisto aukeaa vuoden loppuun mennessä. Siihen saakka toimisto sijaitsee Savon Sellulla. Jaakon tavoittaa numerosta 040-822 3865 tai osoitteesta [email protected]. K I I T O S P A L A U T T E E S T A Kiitos palautteesta! Ensimmäinen Harvestia-lehti ilmestyi syksyllä 2008. Siitä lähtien metsällistä luettavaa on tipahtanut postiluukusta pari kertaa vuodessa. Lämmin kiitos kaikille lukijoillemme palautteesta, jota olemme lehdestä vuosien mittaan saaneet! Saimme taas kevään lehdestä paljon positiivista palautetta. Te, lukijat, äänestitte kiinnostavimmaksi lehtiartikkelin: Kotimainen lämpökäsitelty puu. Paljon kiitosta sai myös juttu nuoresta yrittäjästä Sami Kohvakasta. Kiitos kaikille lehdestä palautetta antaneille! Kaikkien lipukkeen palauttaneiden kesken arvottiin Harvestian tuotepalkintoja. Voittajia olivat: Seppo Moilanen, Iisalmi Tapani Saarinen, Humppila Markku Nutikka, Lappeenranta Veikko Savolainen, Vieremä Onnea le! l i j a t t i o v H ar ve st i a 3 5 Hyvä Harvestia-lehden lukija! Toivomme palautetta lehdestämme. Arvomme lipukkeen palauttaneiden kesken tuotepalkintoja. Kiitos palautteestanne! Kiinnostavin artikkeli: Harvestia Oy maksaa postimaksun Toiveita seuraavaa lehteä varten: Toivon yhteydenottoa puukauppaan liittyvissä asioissa. Minuun saa ottaa yhteyttä: Nimi: Harvestia Oy Tunnus 5017390 00003 VASTAUSLÄHETYS Osoite: Puhelin: Sähköposti: Metsän sijaintikunta: En halua jatkossa metsällistä postia.
© Copyright 2024