1. No category

ffiffifue@ffiffiffiffi
fuww*remffifuffiffiffiffi
@LnppruÄnvrLrre
Perunan so/unesfe on arvokas tärkkelysteollisuuden sivutuote, joka soveltuu lannoitteeksi
kaikille kasveille. Eniten hyötyä saadaan pitkän kasvuajan vaativilla nurmilla ia sokeriiuurikkaalla,
jotka talitsevat paljon kaliumia. Se sopr7 hyvin myös viljoille ja rypsille, joiden fosforivaatimus
on pienempi. Soluneste ja perunatärkkelystehtaiden puhdistamoliete (bioliete) luetaan orgaanisiin
Iannoitteisiin, joiden käyttöön ympäristötuki sekä nitraattiasetus (9311200F) ovat tuoneet joitakin raioituksia.
tr'å *x'gr*"*iiåst.sru
åegnn*åå*eåsa*år{rm h*ghåm*ssrååås'a*la a"*våraet*h##så?i?}å1qs
i
itl Soluneste
Nauta, kuivike
Nauta, liete
Sika, liete
Broileri, kuivike
Kettu, kuivike
Minkki, kuivike
i
i
i
i
Kok.typpiN
33
4,1
kglr*t
j Liuk.typpiN j Kok.fosforiP i Käyttökelp.P I
0,4
1.7
0,5
0.9
0,9
1,2
1.2
i,
1,2
i
,',
r,s
],e
3,3 ii
3,3
4,2 i
ii
Z,S
5,
7.2
I
1
38
2,4
7,2
o,o ii
o,u
1,0
I
o,s
0?
'_'_.
9,5
16
3,8
3,5
0,8
2,6
iI
KaliumK
4.7
3.2
3,2
2,s
2,e
1,e
4,5
1?
1
.3
(peruna)
-_ _Qqolie_te
(Lähde: Viljavuustutkimuksen tulkinta peltoviljelyssä, 2000, Viliavuuspalvelu Oy)
Soluneste sisältää suuren osan perunan maasta ottamista pää- ja hivenravinteista. Typen, fosforin ja kaliumin lisäksi
siinä on jonkun verran mm. kalsiumia, magnesiumia, rikkiä, klooria ja natriumia. Ravinnepitoisuus säilyy lähes vakiona
koko tehtaan kayntikauden ajan, mutta vaihtelee vuosittain jonkin verran.
Bioliete on perunatärkkelystehtaan jäteveden puhdistamisessa syntyvää mikrobilietettä. Se ei sisällä terveydelle
haitallisia taudinaiheuttajabakteereja eikä raskasmetalleja juuri lainkaan.
Solunesteen ja biolietteen typen käyttökelpoisuus on samaa luokkaa kuin karjanlannalla. Kasveille helposti liukenevassa
muodossa on n. 50 % kokonaistypestä.
Fosforija kalium ovat solunesteessä lähes sellaisenaan kasveille käyttökelpoisessa muodossa. Kalium vesiliukoisena
ravinteena huuhtoutuu helposti karkeimmi lta maalajeilta.
-*åqft ssås*rn kegthm
Vi
*"rå h+esveååå"s
ljelysu u nn itelma on perusta kannattavaan sol u nesteen
käyttöön. Kirjallinen ennen kasvukautta tehtävä viljelysuunnitelma on nytcysäännösten mukaan pakollinen tiloilla,
jotka kuuluvat ympäristötuen piiriin. Suunnitelmassa
huomioidaan viljeltävä kasvi, esikasvi, viljavuustutki
m
uksen
tiedot ja lohkon ravinnemääriin soveltuvat lannoitteiden
levitysmäärät. Eloperäistenkin lannoitusaineiden käyttöä
valvotaan tilakohtaisesti ja ylikayttö vot aiheuttaa sanktioita,
vaikka tila ei olisikaan mukana ympäristötuessa.
Ympäristötukiehtojen mukaan lannoitettaessa orgaanisilla
aineilla huomioidaan seuraavan kasvukauden ravinteisiin
syyslevityksessä 50 % liukoisen typen määrästä,
kevätlevityksessä
40
-
1
00 %. Käytettäessä solunestettä syksyllä
/
ha voidaan lannoitetyppeä kevätlannoituksessa vähentää 35 - 45 kg / ha. Fosforista otetaan
50 ms
sadon käyttöön. Soluneste nostaa rehun raakavalkuaiseläinten
ruokinnassa mm. magnesiumin riittävänä saantina.
Lannoitusvaikutus korostuu käytettäessä solunestettä
ja kaliumpitoisuutta, mikä on huomioitava
huomioon aina lannoituksessa 75 % (turkiseläinten lannalla
40 %) käyttökelpoisena. Lannoitefosforia voidaan keväällä
vähentää 15 - 20 kg / haja lannoitekalium voidaan jättää
kokonaan pois,
Nurmella syyslevityksen lannoitusvaikutus näkyy heti
ensimmäisen sadon määrässä. Käytännön kokemusten
perusteella se vaikuttaa myös toisen sadon määrään.
Keväilevityksessä typpi vapautuu pääosin vasta toisen
useana vuonna peräkkäin. Tällöin on huomioitava
ympäristönäkökohdat. Biolietteen on kenttäkokeissa
todettu soveltuvan erityrsen hyvin levitettäväksi
säilörehunurmelle ensimmäisen niiton jälkeen,
Viljalla sadon määrään solunesteellä on samantasoinen
vaikutus kuin väkilannoitteilla. Kaliumin käyttöön on
kiinnitettävä huomiota, sillä yliannostus saattaa aiheuttaa
lakoutumista typen lailla. Kaliumia voidaan vähentää
seuraavanakin vuonna. MTT:n tutkimusten mukaan
soluneste on nostanut valku-aispitoisuutta iopa 1-2 %.
Peruna saa solunesteestä paljon kaliumia, Se parantaa
käsittely- ja varastointikestävyyttä sekä vähentää
mmumista. Toistuvaa runsasta solunesteen käyttöä tulisi
välttää. Typpi- ja kalium suurina määrinä laskevat perunan
kuiva -aine- ja tärkkelyspitoisuutta, Kaliumlannoituksen
tu
yhteydessä on huolehdittava myös magnesiumin ja
/K
Ca tulisi olla 1:1-1,5:10. Solunestettä ei suositella
kalsi um in ri ittävyydestä, tavoiteltava ravi nnesu hde M g
/
siemenperunatiloille, sillä siihen saattaa liittyä riski perunan
maltokaariviroosin
ja rengasmädän leviämisestä,
"å
ilaå'r**"råekå
å:r,å?Hå{i'flhå'iå
Kaura 4000 kg /
r--'*---' ---
i
ha
Typpi Fosfori
Suomensp. 210 kg/ha
90 l0
34 16
5502
-
ry
--- "*- ---- -
Saitoretru 2 satoa 45oo
Lohkon tiedot: vähämultainen hieno hieta, pH 5,7,
Ca 1465, P 14,4, K 142, Mg 232, esikasvi säilörehu
Lohkon tiedot: vähämultainen hieno hieta, pH 5,7,
Ca 1465, P 14,4, K142, Mg 232, esikasvivilja
Ravinnetarve kg/ha
Soluneste 40 m3/ha
Ll
---l
i
Typpi Fosfori Kaluim
Kalium
Ravinnetarvekg/ha
Soluneste 40 ms/ha
Suomensp. 25O kg/ha
Suomensp.350 kg/ha
47
188
Yhteensä T2euroa
190 19
34 16
0
65
91
0
102
99 17
90068
28
188
3
4
Yhteensä 1 55 euroa
Lannoitus ilman solunestettä
Kevätvillan Y4 5OO kg/ha
Yhteensä 114 euroa
90
10
Lannoitus ilman solunestettä
Nurmen Yl 550 kg/ha
Nurmen NK2 450 kg/ha
60
Yhteensä 232euroa
Lannoitussäästö 77 euroa
Luomuviljelyssä soluneste on hyväksytty lannoitusaine.
Nykyisissä säännöksissä tilan ulkopuolisia ravinnelähteitä
- typpi ja fosfori saa käyttää enintään 50 % kasvien
ravinnetarpeesta. Kaliumin käyttöä ei olla rajoitettu. Levitys
määritellään viljelykierlosuunnitelmassa. Ravinteiden hyÖdyntämisen kannalta kevätlevitys on paras. Soluneste
-
Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla typpilannoitus
'1
on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta .10.
15.4. välisenä aikana.
-
Nitraattiasetus edellyttää, että viljelijällä on oltava orgaanisesta lannoitusaineesta analyysi sekä kokonaisettä liukoisesta typestä. Se on uusittava vahintään 5 vuoden välein.
on mahdollista kompostoida.
Maan kasvukunnosta ja kalsiumlannoituksesta
huolehtiminen riittävällä kalkituksella edistää
solunesteen ravinteiden hyödyntämistä.
,L$:.reFså""s'i16*ilrrliåiår,t'esiå'n.a;*.1,
Soluneste ja bioliete ovat orgaanisia lannoitteita, joiden
käyttöä nykyiset ympäristötuen ja nitraattiasetuksen sään-
nökset jonkin verran rajoittavat. Nitraattiasetus koskee
kaikkia viljelijöitä.
Lannoitteiden levitysmäärät mitoitetaan en nen kasvukautta
tehtävässä villelysuunnitelmassa huomioiden kasvin ravin-
netarve ja vuoroviljely. Muistiinpanot levitysmäärästä ja
-päivistä sekä muista viljely4oimista on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanothin vuosittain.
Solunesteen levitys kasvavaan kasvustoon on paras vaihtoehto. Syksyllä levitys nurmen pintaan on sallittu ympäristötuen ehdoissa 31.8. ja nitraattiasetuksessa 15.9.
saakka. Näiden päivämäärien jälkeen peltolohkot on kynnettävä tai mullattava viimeistään vuorokauden kuluessa
levityksestä. Myös keväällä m ulloksel le leviiettäessä m ultauksen on tapahduttava vähintään vuorokauden kuluessa,
Lannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen jaltai routaantuneeseen taiveden kylläslttämään maahan samoin levitys
-
15.4. välisenä aikana on kielletty. Jos maa on
pinnasta sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu
eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole ja multaus on mahdollista, voidaan lannoitteiden levitystä jatkaa 15. 1 1 . saakka
ja keväällä aloittaa 1.4,vaikka maa swemmältä olisikin vielä
roudassa.
15.10.
Solunestettä tai biolietettä ei saa joutua talousvesikaivoon eikä suoraan vesistöön.
Levityksen suorittajan on noudatetiava suojaetäisyyksiä: talousvesikaivon ympärillä
vähintään 30
vähintään 10
-
-
100 m, joen ja järven ranassa
30 m, valtaojan vieressä vähintään 5
m. Voi makkaasti viettävi lä pelloi la suojaetäisyydet kaksinI
I
kertaistetaan. Pintalevitys on aina kielletty lohkolle,
jonka kaltevuus keskimäärin ylittää 10 %.
Tärkeille pohjavesialueille orgaanisten lannoitteiden levitys
on kokonaan kielletty. Vesistojen suojakaistat ja valtaojien
pientareet on pidettävä ehjänä.
ir:u
i'lee
E
-i
;i
-,'
ie c' "..r,.$ ft qi ääd
å
Levitysmäärä suunnitellaan vuosittaisen viljelysuunnitelman
ja ympäristönäkökohtien perusteella. Yleissuosituksena
voidaan levitysmääränä pitää 40 - 50 ms /ha.
Levitys tapahtuu pääosin syksyllä suoraan tehtaalta elokuun
puolivälistä alkaen tehtaan käyntikauden loppuun. Levitys-
urakoitsija huolehtii siitä, että levitysmäärä on oikea ja
huolellisesti ympäristöehtoja noudattaen tehty, Tehtaiden
omat varastoaltaat mahdol istavat kevätlevitystäki n.
I
Tiloilla solunesteen ja biolietteen varastointiin voidaan
hyödyntää esim. käytöstä poistuneita Iietesäiliöitä. Sekoitus turpeeseen on myös mahdollista. Turveseoksesta
saadaan perunamaille ja karkeille kivennäismaille arvokasta humusta.
,-/
cl åT4å
'...
a
i,:
gå *
#fi
å
+ å:rx r i;å
ry
u*
t,'
Evijärven Peruna Oy
Järviseudun Peruna Oy
Raisio Yhtymä
Raisio Yhtymä
Anttikoskentie 201
62500 EVIJÄRVI
Aapiskuja 11
62800 VIN/PELI
Lapuan Peruna Oy
Simpsiöntie 682
06-7653 161
06-7653 1 19
06-5616 100
62100 LAPUA
06-4336 500
Finnamyl Oy
PL 28
3280] KOKEMÄKI
02-5504 423
'ä;l
,+ffi
TE
Erela-Pohjanmaan
Maaseutukesl<us
Huhtalantre 2, 60100 Se näjoki
puh. (06) 416 3.1 1 1 , fax 416 3448
www. m aaseutu kes ku s. fi/e p
IANS
KESKT]S
Etelä-Poh.janmaa
Etelä-Pohjanmaan
työvoima- la elinkeinokeskus
Huhta antie 2, 60100 Seinåjoki
puh. (06) 41 6 3555, Iax 416 3546
www.te-keskus.fi
STJOI'IEN
IITåII:IgTI:TY:
VASTRA
F
MrLlöcENTRAL
NLANDS
LAPPAJARVI LIFE
Ympäristötalo
Koulukatu 19, PL 262, 65101 Vaasa
puh, (06) 367 5211, fax. (06) 367 5251
www. vyh. fi/l s u/ I s u. htm
J
Jutt"i"ii"t,
ks. etusivu
Toimitusryhmä:
Jouko Uo a, Eteä Pohjanmaan Maaseutukeskus
Ve kko Joke a, Etelä-Pohjanmaan TE keskus
Eeva Maja Savola, Lappajäryi Lfe, Länsisuomen Ympäristökeskus
Anne Polso, Länsi Suomen Ympäristökeskus
Rahoitus:
l\,4aatalouden ympäristötukeen liitlwän materiaa in
Etelä-Pohjanmaan TE keskus
f r,t"
ryO,
tuotanto/
Keuruun Laatupaino Oy
Seinäjoki 20a2
lö, Etelä Pahjanmaan Maaseutukeskus
*'** r, uur" ru U"u Uu r. frt e pt t^as';v
u,
Katarina Vihlman, Jouko Uola, Sarnu i Lampinen ja Arjo Kangas
Jukka Kamunen. Ens o Ala-Tuori
l\,4ainosto misto Ad Time./l'./ainos Seppo Kari Ky
Kirjoittajat:
Kuvat:
Taitto:
Paino:
i nt
f ut
o
nn
n