Helsingin yliopisto - Katsaus vuoteen 2014
HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 77 KESKIMÄÄRÄINEN RANKING-SIJOITUS HELSINGIN YLIOPISTO 2 KATSAUS VUOTEEN 2014 SAATTEEKSI Katsaus vuoteen 2014 on yliopiston vuosiraportti, joka on tarkoitettu sekä sisäiseen että ulkoiseen käyttöön. Sen tehtävänä on viestiä yliopiston toiminnan tuloksista ja asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Vuoden 2014 katsaus keskittyy strategian ja tavoiteohjelman tavoitteiden toteutumisesta raportointiin. Vuosikatsaus pohjautuu vuosiraportointiin, BDO Audiatorin tiedekunnista ja erillisistä laitoksista keräämään aineistoon strategian toteutumisesta sekä tietojärjestelmistä koottuun indikaattoritietoon. Katsauksen laadinnasta on vastannut vuosiraportointiryhmä, jonka puheenjohtajana toimii laatupäällikkö Aimo Virtanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus) ja jäseninä hallintopäällikkö Kaisa Ala (Tila- ja kiinteistökeskus), projektisuunnittelija Sanni Holm (Opetuksen toimiala), kehittämispäällikkö Kari Huittinen (Yleishallinto), pääsuunnittelija Markku Javanainen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), alumnikoordinaattori Tuomo Kauha (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), tiedottaja Tiina Palomäki (Viestintä ja yhteiskuntasuhteet), suunnittelija Antti Moilanen (Suunnittelu ja laadunvarmistus), suunnittelija Annamari Puhakka (Suunnittelu ja laadunvarmistus), tiedottaja Kati Salmivaara (Kvestuuri), tutkimushallinnon päällikkö Sipo Vanhanen (Tutkimuksen toimiala) ja henkilöstöasiantuntija Jussi Vasanen (Henkilöstö- ja lakiasiat). Vuosikatsauksen lisäksi Helsingin yliopisto julkaisee toiminnastaan virallisen tilinpäätöksen sekä Helsingin yliopiston rahastojen tilinpäätöksen. Tiedekunnat ja laitokset julkaisevat omia vuosikertomuksia. Näihin voi tutustua osoitteessa www.helsinki.fi. Rehtorin kansliassa 25.3.2015 Vuosiraportointiryhmä HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 3 SISÄLLYS MAAILMAN PARHAAKSI------------------------------------------------------------------------------------------- 5 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN---------------------------------------------- 6 KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON ------------------------ 6 RANKINGIT------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 6 LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI----------------------------------------------------------- 7 Laboratorioiden laatuhanke------------------------------------------------------------------------------------------- 7 KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUS- JA OPETUSINFRASTRUKTUURI---------------------------------------------- 7 HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN-------------------------------------------------------------- 7 Tutkimuksen painoalat------------------------------------------------------------------------------------------------- 7 Panostukset strategisiin alueisiin-------------------------------------------------------------------------------------- 8 Täydentävä tutkimusrahoitus----------------------------------------------------------------------------------------- 8 Keskeiset julkaisutulokset--------------------------------------------------------------------------------------------- 8 Tutkimusjulkaisujen kansainvälisen vaikuttavuuden arviointi------------------------------------------------------- 9 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI --------------------------------------------- 10 Kansainvälinen henkilöstö-------------------------------------------------------------------------------------------- 10 Kansainväliset opiskelijat----------------------------------------------------------------------------------------------12 Kaksikielisyyden vahvistaminen matkalla toimivaan monikielisyyteen--------------------------------------------13 Kansainväliseen vaihtoon kannustaminen-------------------------------------------------------------------------- 14 AKTIIVINEN REKRYTOINTI – PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT --------------------------------------------- 14 Uni på väg--------------------------------------------------------------------------------------------------------------15 TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO ------------------------------------------------------------------------ 15 TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT ----------------------------------------- 16 Kandidaatin, maisterin ja tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen----------------------------------------------17 Opetusfilosofia ja eettiset periaatteet--------------------------------------------------------------------------------18 Parantaa opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa 55 opintopistettä-----------------------------------------------18 Digitaalinen opetus- ja oppimisympäristö---------------------------------------------------------------------------18 Kandipalaute vakiinnutti paikkansa yliopiston palautteen keruuvälineenä----------------------------------------19 KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA--------------------19 TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN-------------------------------------------------19 Tulosten hyödyntämisen tehostaminen ---------------------------------------------------------------------------- 20 HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 4 Osaamisen siirrolle uudet toimintamallit ---------------------------------------------------------------------------- 20 Helsingin yliopisto näkyväksi kansainväliseksi vaikuttajaksi------------------------------------------------------- 20 OSALLISTAVA TOIMIJA – VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN ---------------------------------------------------21 Monitieteisten kohtaamisten edistäminen ---------------------------------------------------------------------------21 Opiskelijoiden valmentaminen työelämään--------------------------------------------------------------------------21 TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN-----------------------------------------------------------21 Tunnistaa kansainväliset strategiset kumppaninsa------------------------------------------------------------------21 Tulokselliset kumppanuudet----------------------------------------------------------------------------------------- 22 Aktiiviset alumnit------------------------------------------------------------------------------------------------------ 22 ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ---------------------------------------------------------- 22 VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN--------------------------------------------- 22 Uudistunut opintoasiainneuvosto------------------------------------------------------------------------------------ 22 Kannustava johtaminen ja vuorovaikutuksen käytännöt----------------------------------------------------------- 23 Työ- ja opiskeluyhteisön hyvinvointi--------------------------------------------------------------------------------- 23 TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT------------------------------------------------------------------ 23 Tiedontuotanto-------------------------------------------------------------------------------------------------------- 23 Tiedekunta- ja erillislaitosrakenteen kehittäminen----------------------------------------------------------------- 23 HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU----------------------------------------------------------------------------- 24 RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE----------------------------------------- 25 JULKAISUTOIMINTA------------------------------------------------------------------------------------------------- 29 JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSA------------ 29 Julkaisutulos yksiköittäin OKM:n seurantakohteissa--------------------------------------------------------------- 30 YHTEISJULKAISEMINEN--------------------------------------------------------------------------------------------------- 30 JULKAISUFOORUMILUOKITUKSET----------------------------------------------------------------------------------------31 PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDET------------------------------------------------------------------------------------- 32 JULKAISUJEN KIELET------------------------------------------------------------------------------------------------------ 34 OPEN ACCESS -JULKAISEMINEN----------------------------------------------------------------------------------------- 35 HENKILÖSTÖKATSAUS-------------------------------------------------------------------------------------------- 36 HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYS-------------------------------------------------------------------------------------- 36 MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ------------------------------------------------------------------------------------------ 37 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN------------------------------------------------------------------------------------------- 38 TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN-------------------------------------------------------------------------------------- 38 SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTO------------------------------------------------ 38 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN----------------------------------------------------------------------------------------------- 39 PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVO---------------------------------------------------------------------------------------- 40 TILAT -------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------- 42 TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET---------------------------------------------------------------------------------------- 42 TILAT JA TILANKÄYTTÖ--------------------------------------------------------------------------------------------------- 42 HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN 2014--------------------------------------------------------------------------------- 44 TILAKUSTANNUKSET------------------------------------------------------------------------------------------------------ 45 RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINEN--------------------------------------------------------------- 46 HELSINGIN YLIOPISTO 5 KATSAUS VUOTEEN 2014 MAAILMAN PARHAAKSI ”Rakennamme parempaa maailmaa ottamalla entistä merkittävämmän roolin globaalien ongelmien ratkaisemisessa. Monitieteinen opetuksemme ja tutkimuksemme tuottavat uutta osaamista koko yhteiskunnan hyödyksi. Tuore ajattelu ja luova vuorovaikutus auttavat meitä tavoitteessamme nousta maailman 50:n parhaan yliopiston joukkoon.” (Helsingin yliopiston strategia 2013–2016) Yliopiston keskeinen arvo on pyrkimys totuuteen. Totuuden ja uuden tiedon etsintä on tutkimuksen ja opetuksen lähtökohta. Tieto on arvo sinänsä. Kriittisyys on tutkimusta harjoittavan, opettavan ja opiskelevan yliopistolaisen perusasenne ja perustana on vapaus, eli yliopiston autonomia. Muut arvot ovat luovuus, autonomia, sivistys ja hyvinvointi. HELSINGIN YLIOPISTO 6 KATSAUS VUOTEEN 2014 STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KUULUU MAAILMAN 50 PARHAAN YLIOPISTON JOUKKOON RANKINGIT Yleiskuva Helsingin yliopiston sijoituksesta maailman noin 17 000 yliopiston joukossa muodostuu eri menetelmiä ja arviointikriteerejä käyttävien rankingien avulla. Yliopiston asema maailman sadan parhaan tutkimusyliopiston joukossa on vakaa. Tutkimustoiminnan laajuuden ja vaikuttavuuden bibliometriseen analyysiin perustuvissa listauksissa yliopiston sijoitukset – vuonna 2014 Taiwan 68. ja Shanghai 73. – osoittavat, että yliopiston tutkimus on korkeaa kansainvälistä tasoa. QS- ja Times-listauksissa käytetään julkaisuanalyysien lisäksi subjektiivisia, tutkijoille ja asiantunti- Helsingin yliopiston sijoitukset kansainvälisissä rankingeissa 2010–2014 40 47 50 Taiwan 56 60 64 67 66 70 Shanghai 72 75 Sijoitus 73 74 74,0 80,0 73 76 Keskiarvo 80 68 69 78 77,3 79,0 77,8 QS 89 91 90 100 Times Higher E. 100 102 103 109 110 120 Shanghai (ARWU) QS 2010 72 75 2011 74 89 2012 73 78 2013 76 69 2014 73 67 103 Times Higher E. (THE) 102 91 109 100 Taiwan 47 66 56 64 68 74,0 80,0 79,0 77,3 77,8 Keskiarvo HELSINGIN YLIOPISTO 7 KATSAUS VUOTEEN 2014 joille tehtäviä mainekyselyjä. Näissäkin yliopiston sijoitukset ovat hyviä – QS 67. ja Times 103. Kaikkien neljän rankingin vuosikeskiarvo on parantunut kahtena viime vuonna. Vuonna 2014 keskiarvo oli 77. Maailman ei-englanninkielisten yliopistojen joukossa Helsingin yliopiston sijoitus oli 22. Koko Euroopassa sijoitus oli 25. Pohjoismaisista yliopistoista Helsingin yliopisto sijoittui vuonna 2014 Shanghain listalla sijalle 5, QS:ssa sijalle 3, Timesissa sijalle 4 ja Taiwanin listalla sijalle 4. Tarkasteltaessa rankingeja tarkemmin voidaan todeta useiden tieteenalojen yltävän maailmanlaajuisessa vertailussa selkeästi viidenkymmenen parhaan joukkoon. Puutteistaan huolimatta rankingit tulevat kansainvälisesti yhä tärkeämmiksi ja niitä käytetään nykyisin moniin sellaisiin asioihin, joihin niitä ei alun perin ole tarkoitettu. Yhteistyökumppaniksi valituksi tuleminen, eri maiden apurahaohjelmiin mukaan pääseminen ja tutkintojen suora tunnustaminen ovat esimerkkejä hyödyistä, joita yliopiston nykyiset hyvät sijoitukset sille antavat. LAADUNHALLINTA JA LAATUJÄRJESTELMÄN AUDITOINTI Yliopiston laatujärjestelmää terävöitettiin samalla, kun valmistautuminen kansainväliseen auditointiin eteni. Laatujärjestelmän kuvauksessa ja arvioinnissa keskeinen dokumentti on itsearviointiraportti, joka laadittiin suomeksi ja englanniksi. Yliopiston, tiedekuntien, laitosten ja erillisten laitosten toimintakäsikirjat toteutettiin osana yliopiston intranetiä Flammaa. Auditointiryhmän vierailu oli lokakuussa, jolloin ryhmä haastatteli lähes 200 yliopistolaista. Koulutuksen arviointikeskuksen (Karvi) Korkeakoulujen arviointijaos päätti 27.2.2015, että Helsingin yliopisto läpäisee auditoinnin. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Auditointiraportti julkistettiin maaliskuussa 2015. Raportti sisältää runsaasti käyttökelpoista palautetta, niin vahvuuksia ja hyviä käytäntöjä kuin kehittämiskohteitakin. LABORATORIOIDEN LAATUHANKE Yliopistossa aloitettiin laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden kehittämishanke, jonka tavoitteena on kartoittaa, miten laboratorioiden toiminta ja niiden laadunhallinta on kuvattu. Tavoitteena on laatia keskeisille toiminnoille yhteiset ohjeet. Samassa yhteydessä käydään läpi laboratorioiden viranomaisluvat ja toiminnan vastaavuus lupavaatimuksiin. Hankkeen on määrä päättyä kesällä 2015. 200 YLIOPISTOLAISTA VASTASI AUDITOIJIEN KYSYMYKSIIN KANSAINVÄLISEN TASON TUTKIMUSJA OPETUSINFRASTRUKTUURI Yliopiston infrastruktuurien kehittämistä jatkettiin tutkimusinfrastruktuuriohjelman mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Suomen Akatemian organisoima uusi kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta valmistui. Tiekartalle valituista 35 hankkeesta 21 on Helsingin yliopiston koordinoimia tai sellaisia, jossa se on kumppanina. Tutkimustietojärjestelmä TUHATin osaksi luotiin portaali, jonka avulla voi hakea yliopiston tutkimusinfrastruktuurit. Yliopisto menestyi hyvin Suomen Akatemian FIRI 2014 -tutkimusinfrastruktuurihaussa. Yliopisto on mukana yhdeksässä hankkeessa, joiden yhteinen rahoitus on 8 miljoonaa yhteensä 15 miljoonasta eurosta. HY:n osuus on 4 miljoonaa euroa. Syyskuussa järjestettiin ensimmäinen Helsingin yliopiston kansainvälisten ESFRI -tutkimusinfrastruktuurin (European Strategy Forum of Research Infrastructures) seminaari. Vuoden aikana laadittiin tutkimusdatapolitiikka, joka sisältää tutkimusdatan keräämistä, tallentamista, käyttöä ja hallintaa koskevat periaatteet. Tutkimusdatan hallintaan liittyviä prosesseja ja palveluita kehitetään yhdessä Helsingin yliopiston kirjaston, tietotekniikkakeskuksen ja keskushallinnon kanssa. HUIPPUTUTKIMUKSEN TUNNISTAMINEN JA TUKEMINEN TUTKIMUKSEN PAINOALAT Tutkimuksen painoalojen uudistamistyö alkoi syksyllä. Harvemmilla ja fokusoidummilla painoaloilla tulee olemaan entistä tärkeämpi rooli toiminnan ohjauksessa ja resurssien jakamisessa. Hallitus päättää yliopiston uudet painoalat keväällä 2015. HELSINGIN YLIOPISTO 8 KATSAUS VUOTEEN 2014 PANOSTUKSET STRATEGISIIN ALUEISIIN Suomen Akatemian 29 huippuyksiköstä Helsingin yliopistossa koordinoidaan 15:tä yksikköä, lisäksi yliopisto on mukana viidessä muualla koordinoitavassa huippuyksikössä. Vuonna 2012 aloittaneet huippuyksiköt neuvottelivat syksyllä 2014 Suomen Akatemian kanssa toisesta 3-vuotiskaudestaan. Akatemian rahoituksen ja yliopiston omarahoitusosuuden lisäksi laitokset ja tiedekunnat tukevat huippuyksikköjään yhteensä neljällä miljoonalla eurolla. Rehtorin strateginen tuki tulee olemaan kokonaisuudessaan 5,1 miljoonaa kolmeksi vuodeksi, mikä merkitsee miljoonan euron lisäystä ensimmäiseen kolmivuotiskauteen verrattuna. Kaikilla yliopiston kampuksilla järjestettiin työpajoja ERC Starting Grant -hakijoille yliopiston menestyksen parantamiseksi kansainvälisen kilpaillun tutkimusrahoituksen hauissa. Työpajoissa hakijat saivat tukea hakemusprosessiin kokeneemmilta tutkijoilta, toisiltaan ja tutkimusrahoituksen asiantuntijoilta. Marie Sklodowska-Curie -hakuneuvontaan panostettiin resursseja lisäämällä. TÄYDENTÄVÄ TUTKIMUSRAHOITUS Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot olivat noin 184 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2013 oli 5 prosenttia. Suurista rahoittajista eniten kasvoi EU:n puiteohjelmarahoitus, 11 prosenttia. Suomen Akatemian rahoitus kasvoi 9 prosenttia ja Tekes-rahoitus pieneni yhden prosentin. Viimeiset Euroopan unionin tutkimuksen 7. puiteohjelman hakutulokset saatiin vuonna 2014. Seitsenvuotisessa ohjelmassa rahoitettiin yhteensä 233 Helsingin yliopiston hanketta ja siitä saadut tuotot olivat yhteensä lähes 125 miljoonaa euroa. Yliopiston tutkijat osallistuivat aktiivisesti Euroopan unionin uuden tutkimuksen ja innovaatioiden tutkimusohjelman Horisontti 2020 -hakuihin. Hakemuksia lähetettiin 266, joista 30 hankkeelle on tähän mennessä myönnetty rahoitusta. Euroopan kiristyneestä taloustilanteesta ja puiteohjelmarahoituksen vähenemisestä johtuen Horisontti 2020 -ohjelman keskimääräiset onnistumisprosentit tulevat olemaan ainakin kahtena tulevana vuonna ennätyksellisen alhaisia. Tekes myönsi niin sanotun ison strategisen avauksen ympäristötieteiden laitoksen hankkeelle ADELE, autoimmune defence and living environment. Tekes nimitti Helsingin yliopistoon yhden FiDiProprosessorin (Peter Dendooven, matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta) ja Suomen Akatemia kaksi (Lorenza Mondada, humanistinen tiedekunta ja Hans Micklitz, oikeustieteellinen tiedekunta). Helsingin yliopiston menestyksestä Tekesin rahoitushauissa sekä Tekes-palveluista tehtiin analyysi vuosilta 2012–2014. Sen perusteella lähes puolet hylkäävistä rahoituspäätöksistä johtuu tavalla tai toisella puutteellisesta tutkimuksen hyödyntämisosiosta. Myös Horisontti 2020 -koordinaatiohakemuksissa on havaittu sama ongelma. KESKEISET JULKAISUTULOKSET Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat 10 3891 julkaisua vuonna 2014 (tilanne 5.3.2015). Julkaisumäärä on lähes vastaava kuin edellisen vuoden maaliskuussa, jolloin julkaisuja oli 10 381. Täydentävän tutkimusrahoituksen tuotot 2013–2014 Rahoituslähde Suomen Akatemia Tekes Ministeriöt Kunnat ja kuntaliitot, muu julkinen Kotimaiset rahastot ja säätiöt (ml. HYR ja kotitaloudet) Kotimaiset yritykset EU-puiteohjelma EU-rakennerahastot Muu EU-rahoitus EU-maat, muu rahoitus Ulkomaiset rahastot ja säätiöt Ulkomainen yritysrahoitus Muut ulkomaat, muu rahoitus Yhteensä 2014 € 103 513 000 12 625 000 11 462 000 3 716 000 20 244 000 4 268 000 18 450 000 1 668 000 282 000 975 000 2 999 000 931 000 2 979 000 184 112 000 2013 € 95 276 000 12 817 000 11 100 000 3 692 000 19 089 000 5 197 000 16 665 000 2 219 000 820 000 1 083 000 3 543 000 531 000 2 822 000 174 855 000 Muutos-% 9 -1 3 1 6 -18 11 -25 -66 -10 -15 75 6 5 HELSINGIN YLIOPISTO 9 KATSAUS VUOTEEN 2014 Julkaisutiedot täydentyvät kuitenkin takautuvasti. Esimerkiksi vuoden 2013 lopullinen julkaisumäärä täydentyi 2014 aikana lähes 1 200 julkaisulla. Tämä merkitsee sitä, että lopullinen julkaisutulos 2013 on lähes 11 600 julkaisua, joka vastaa viime vuosien keskiarvoa. Strategian toteutumista seurataan julkaisujen osalta kahdella indikaattorilla: kansainvälisten vertaisarvioitujen artikkeleiden ja monografioiden2 sekä kansainvälisten yhteisjulkaisujen3 määrällä. Kansainvälisten vertaisarvioitujen julkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuonna 2014 kansainvälisiä julkaisuja oli 5 854, ja näin ollen määrä ylittää jo nyt vuodelle 2016 asetetun tavoitteen (5 200 kv. julkaisua). Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2014 kansainvälisiä yhteisjulkaisuja oli 2 884. Vuodelle 2016 asetettu tavoite, 2 600 kansainvälistä yhteisjulkaisua, ylitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2014. Määrä on enemmän kuin vuonna 2013, jolloin yhteisjulkaisuja oli 2 421. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvu selittyy osin lähtöaineistojen kattavuuden parantumisella. Yhä useammasta julkaisutietueesta löytyy TUHATtutkimustietojärjestelmästä ulkopuolisten tekijöiden maa- ja organisaatiotiedot. Julkaisutoimintaa seurataan yliopistotasolla myös muilla indikaattoreilla, kuten julkaisufoorumin tasolle 3 sijoittuvien julkaisujen määrällä ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusmallin seurantakohteilla. Vuonna 2014 julkaisufoorumin tasolle kolme sijoittui 1 253 julkaisua, mikä vastaa vuodelle 2016 asetettua tavoitetta (1 250 julkaisua). Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin seurantakohteet ja laskentaperusteet muuttuivat julkaisujen osalta siten, että kahdesta kiintiöstä (kansainväliset referee julkaisut 9 % ja muut tieteelliset julkaisut 4 %) siirryttiin yhteen 13 % kiintiöön, jossa julkaisut saavat ns. julkaisupisteitä julkaisutyypin ja julkaisufoorumin tasoluokan mukaan4. Julkaisutuloksia käsitellään yksityiskohtaisesti luvussa julkaisutoiminta, josta löytyvät vuoden 2014 tuloksen ohella aikasarjat 2011–2013 keskeisissä seurantakohteissa. Lukuun sisältyvät myös tiedekuntien, erillisten laitosten ja muiden yksiköiden eritellyt julkaisutiedot. 1 2 3 4 7 Laskentatapa on osittamaton eli jokainen käsitelty yhteisjulkaisu arvioidaan samalla painoarvolla riippumatta HY:n tutkijoiden osuudesta julkaisussa. Luokittelu on tehty lehtien mukaan tieteenaloittain. Käytetty tieteenalajako ei ole suoraan verrannollinen Helsingin yliopiston tiedekuntajakoon, sillä kunkin tieteenalan julkaisut jakautuvat yleensä useiden eri tiedekuntien kesken. 8 Ks. myös OKM:n raportti Suomen kansainvälinen yhteisjulkaiseminen, http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/ Julkaisut/2012/liitteet/okm04.pdf 9 Tieteen tila 2014, http://www.aka.fi/fi/A/Paatokset-javaikutukset/Tieteen-tila/Tieteen-tila-2014/Yhteenveto--tieteen-tila-2014 Sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokat A-E. Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1-C2. Sisältää julkaisuluokat A ja C. Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2014/20140526 5 CWTS Bibliometric Report: Research performance analysis for the University of Helsinki 2005–2012/13, http://hdl.handle. net/10138/144507 6 Helsingin yliopiston kirjasto on laatinut raporttia tukevia täydentäviä lisäanalyysejä kuten VOSviewer -visualisointeja ja tiedekuntatason julkaisufoorumipistelaskelmia. Lisätietoa: CWTS Report Results and Data, https://wiki.helsinki.fi/display/ CWTS2014/CWTS+report+results+and+data TUTKIMUSJULKAISUJEN KANSAINVÄLISEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Helsingin yliopiston kirjasto tuotti yhteistyössä Leidenin yliopistossa toimivan tieteen- ja teknologiantutkimuksen yksikön (CWTS) kanssa bibliometrisen raportin5 HY:n tutkimuksen vaikuttavuudesta 2005– 2012/2013. Se on toistaiseksi laajin Helsingin yliopiston tuottama selvitys oman tutkimuksensa kansainvälisestä vaikuttavuudesta6. Raportin7 mukaan Helsingin yliopiston tutkimuksen vaikuttavuus on keskitasoa korkeampi. Helsingin yliopiston vahvimmat alat ovat biotieteet, luonnontieteet ja lääketiede. Tutkimustulosten luotettavuuden arvioinnin kannalta keskeinen sisäinen kattavuus – eli kuinka suuri osuus julkaisujen lähdeviittauksista viittaa aineistoon, joka sisältyy käytettyyn tietokantaan (Web of Science) – oli myös vahvinta näillä aloilla. Ihmistieteiden osalta sisäinen kattavuus vaihteli heikosta (humanistiset tieteet) keskitasoon (valtiotieteet). Näiden alojen arviointi raportin pohjalta on siksi haasteellista. Tieteenalojen välillä esiintyy myös merkittäviä julkaisukulttuureista aiheutuvia eroja. Kansainvälinen yhteistyö lisää selvästi tutkimuksen vaikuttavuutta8. Tulos on samansuuntainen kuin tuoreessa Suomen Akatemian Tieteen tila 2014 -raportissa9. Kotimaisen yhteistyön ei havaittu lisäävän merkittävästi julkaisun vaikuttavuutta. Lisäksi raportissa nostetaan esiin Helsingin yliopiston julkaisujen korkea vaikuttavuus monitieteisissä lehdissä. Merkittävänä syynä tähän on lisääntynyt julkaiseminen arvostetussa PLoS One Open Access -lehdessä. HELSINGIN YLIOPISTO 10 KATSAUS VUOTEEN 2014 KANSAINVÄLISYYS JA MONIKIELISYYS NÄKYVÄKSI JA KUULUVAKSI KANSAINVÄLINEN HENKILÖSTÖ Kansainvälisen henkilöstön osuus opetus- ja tutkimushenkilöstöstä (1–4. tutkijauraportailla) on noussut 22 prosenttiin, kun strategiassa tavoitteeksi on asetettu 15 prosenttia vuoteen 2017 mennessä. Koko yliopiston henkilöstöstä muun kuin Suomen kansalaisia oli 14 %. Kansalaisuustiedon tilastoimistavasta johtuen muualta kuin Suomesta tulleita työntekijöitä on tosiasiallisesti vieläkin enemmän, sillä useat muualta yliopistoon töihin tulleet ovat saaneet myöhemmin Suomen kansalaisuuden. Yliopistolla järjestettiin kaksi englanninkielistä Leadership Program for Academic Staff -ohjelmaa. Ohjelma on edistänyt ei-suomalaisten esimiesten integroitumista yliopistoon johtamisosaamisen kehittymisen lisäksi. 22 % OPETTAJISTA JA TUTKIJOISTA MUUALTA KUIN SUOMESTA Kansainvälisen henkilöstön osuus eri henkilöstöryhmissä kv-henkilöstö yht 1. - 4. porras yht Muu henkilöstö yht Hallintohenkilöstö 25 % 20 % 15 % 10 % 5% 0% Q1 Q2 Q3 2010 Q4 Q1 Q2 Q3 2011 Q4 Q1 Q2 Q3 2012 Q4 Q1 Q2 Q3 2013 Q4 Q1 Q2 Q3 2014 Q4 HELSINGIN YLIOPISTO 11 KATSAUS VUOTEEN 2014 Henkilöstön äidinkielen jakauma 2014 100 % 90 % 80 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 30 % 19 % 7% 80 % 70 % 3% 10 % 22 %7 % 90 % 70 % 5% 2% 100 % 5% 5% muu muu ruotsi 91 % 40 % 83 % 93 % 76 % 73 % 30 % ruotsi suomi suomi 20 % 20 % 10 % 10 % 0% Alempi, N=18732 0% Ylempi, N=9608 Opetus- ja tutkimushenkilöstö, N=4636 Tohtori, N=4735 Muu henkilöstö, N=3525 Opiskelijoiden äidinkielen jakauma 2014 100 % 90 % 80 % 70 % 2% 100 % 7% 90 % 2% 7% 10 % 7% 10 % 7% 80 % 19 % 19 % 5% 5% 70 % 60 % 60 % 50 % 50 % 40 % 40 % 30 % 30 % 20 % 20 % 10 % 10 % 0% 0% muu muu 91 % ruotsi ruotsi 91 % 83 % 83 % 76 %76 % N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 Alempi,Alempi, N=18732 Ylempi, N=9608 Tohtori, N=4735 suomi suomi HELSINGIN YLIOPISTO 12 KATSAUS VUOTEEN 2014 Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä tiedekunnittain vuonna 2014 Ylempi Tavoite 20132016 91 65 0 0 1 5 179 400 8 50 19 20 182 200 199 350 44 65 15 40 152 205 890 1400 Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasian Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Teologinen Valtiotieteellinen Koko yliopisto Toteuma (%) 140 % 100 % 20 % 45 % 16 % 95 % 91 % 57 % 68 % 38 % 74 % 64 % Tohtori Tavoite 20132016 151 120 24 25 31 30 112 145 47 70 132 135 108 100 124 150 38 50 11 30 107 145 885 1000 Toteuma (%) 126 % 96 % 103 % 77 % 67 % 98 % 108 % 83 % 76 % 37 % 74 % 89 % Lähde: Oodi KANSAINVÄLISET OPISKELIJAT KAKSIKIELISYYDEN VAHVISTAMINEN MATKALLA TOIMIVAAN MONIKIELISYYTEEN Ulkomaalaisia ylempää korkeakoulututkintoa suorittavia opiskelijoita oli 890, mikä on 64 prosenttia tavoitteesta. Ulkomaalaisia tohtoriopiskelijoita oli 885 eli 89 % tavoitteesta. Ulkomaalaisten suorittamien ylempien korkeakoulututkintojen ja tohtorin tutkintojen määrä on noussut, mutta suoritettujen tutkintojen määrät ovat huomattavasti opiskelijamäärää pienemmät. Yliopiston kieliperiaatteet uudistettiin. Periaatteet rohkaisevat yliopistoyhteisöä keskustelemaan ja päättämään kielten käytöstä erilaisissa viestintätilanteissa. Kielipalvelut järjesti henkilöstölle 18 kielikurssia, joihin osallistui 228 yliopiston työntekijää. Suosituin kieli oli englanti, mutta kielikursseja järjestettiin myös ruotsista, ranskasta ja suomesta. Ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden ja heidän suorittamiensa tutkintojen määrän kehitys 2008–2014 Ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat Tohtorin tutkintoa suorittavat opiskelijat Ylempi korkeakoulutukinto Tohtorin tutkinto 1000 897 792 800 700 600 698 588 885 737 612 396 135 47 2008 141 185 118 111 67 63 62 70 81 2009 2010 2011 2012 2013 74 100 0 855 509 400 200 803 633 500 300 890 890 900 198 109 2014 HELSINGIN YLIOPISTO 13 KATSAUS VUOTEEN 2014 Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuosina 2011–2014 Lähteneet Saapuneet Yhteensä Tavoite 2500 1945 1862 2000 1922 1843 1500 1000 935 927 954 991 904 1018 845 998 500 0 2011 2012 Suomi vieraana kielenä -kursseille osallistui 375 yliopiston työntekijää ja jatko-opiskelijaa. Tutkijakouluissa järjestettiin 30 englannin kurssia, joihin osallistujia oli 431. Yliopiston muut yksiköt tilasivat yhteensä 13 englannin, suomen ja ruotsin kielen kurssia, joihin osallistui 97 henkilöä. Suhteellisesti eniten muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä on tohtoriopiskelijoiden joukossa ja vähiten kandidaatin tutkintoa suorittavien opiskelijoiden joukossa. Vuoteen 2012 verrattuna englannin kielellä suoritettujen opintopisteiden osuus on noussut huomattavasti tohtoriopiskelijoiden joukossa ja hieman myös ylempää tutkintoa suorittavien joukossa. KANSAINVÄLISEEN VAIHTOON KANNUSTAMINEN Opiskelijavaihto Erasmus+ -ohjelmakausi 2014–2020 käynnistyi ja yliopisto sai ensimmäiselle lukuvuodelle hankerahoitusta Erasmus-liikkuvuuteen yli 900 000 euroa. 2013 2014 Rahoituksella katetaan arviolta noin 600 liikkujan apurahat ja ohjelman hallinnollisia kuluja. Uuden ohjelmakauden myötä opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuudet lisääntyivät kaikilla tutkintotasoilla, mikä mahdollistaa jatkossa useamman vaihto- tai harjoittelujakson opintojen aikana. Samanaikaisesti opintojen ennakkosuunnittelua ja hyväksi lukua tehdään entistä tarkemmin. Ohjelma laajenee lähivuosina kaikissa toiminnoissaan kattamaan myös Euroopan ulkopuoliset kumppanimaat. Yliopistotason kahdenvälisiä liikkuvuussopimuksia uusittiin ja uusia kumppanuuksia neuvoteltiin tavoitteena liikkuvuuden lisääntyminen. Yksiköiden omien kahdenvälisten liikkuvuussopimusten määrä Euroopan ulkopuolisten yliopistojen kanssa on tasaisessa nousussa. Saapuneiden ja lähtevien vaihto-opiskelijoiden määrä on laskussa. Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa, käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa ja Svenska social- och kommunalhögskolanissa vaihtoopiskelijoiden yhteismäärä on noussut viime vuoteen verrattuna. Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus vuonna 2014 (opiskelijavaihdon tai harjoittelun kesto vähintään 3 kk) Tiedekunta Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Bio- ja ympäristötieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen** Svenska social- och kommunalhögskolan Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto Lähteneet Saapuneet 2014 2014 13 7 125 142 20 23 188 167 65 99 6 39 49 59 74 68 187 203 27 43 76 127 15 21 845 998 Yhteensä 20 267 43 355 164 45 108 142 390 70 203 36 1843 Tavoite 2013–2016* 80 280 60 460 220 60 130 160 375 74 250 45 2200 Toteuma 2013 26 % 103 % 72 % 84 % 75 % 102 % 79 % 86 % 104 % 70 % 91 % 98 % 87 % * Tiedekuntien tavoitteet ovat tiedekuntien tavoiteohjelmista. Tiedekuntien tavoitteiden summa ei vastaa koko yli-opiston tavoitetta, joka on päätetty ennen tiedekuntien tavoitteita. Lähde: Mobility Online Toteuma 2014 25 % 95 % 72 % 77 % 75 % 75 % 83 % 89 % 104 % 95 % 81 % 80 % 84 % HELSINGIN YLIOPISTO 14 KATSAUS VUOTEEN 2014 300 International staff exchange week (ISEW) Erasmus-ohjelman kansainvälisiä hallintohenkilökunnan vaihtoviikkoja (ISEW) on järjestetty vuodesta 2009 alkaen. Hakijoita yliopiston kolmelle vaihtoviikolle oli yli 300. Valitut 56 osallistujaa tulivat 20 eri maasta ja he sijoittuvat keskushallinnon kaikille toimialoille sekä kirjastoon ja tietotekniikkakeskukseen. Vaihtoviikon toteuttava tiimi, osallistujat ja sisältö edustavat aina useita toimialoja, mikä on linjassa yliopiston valtavirtaistetun kansainvälisyyden kanssa. ISEW-konseptia ovat hyödyntäneet myös muun muassa kirjasto ja opetuksen toimiala toteuttamalla omia teemapohjaisia vaihtoviikkojaan. Näissä yhdistyvät uudella tavalla yliopiston oman henkilöstön kansainvälistyminen sekä aito ammatillinen kehittyminen. AKTIIVINEN REKRYTOINTI – PARHAAT OPISKELIJAT JA TYÖNTEKIJÄT Kansainvälistä rekrytointia edistettiin ja tiedekuntiin perustettiin hakukomiteat. Keväällä otettiin käyttöön uusien kansainvälisten professorien starttipaketti. Kaikille ulkomailta pysyvään kokoaikaiseen työsuhteeseen rekrytoiduille professoreille osoitetaan keskitetystä rahoituksesta kolmen vuoden ajaksi yhteensä 160 000 euroa. Rahoitus on tarkoitettu post doc -vaiheessa olevan tutkijatohtorin palkkaamiseen. Yksikkö maksaa omista varoistaan tarvittavan muun lisätuen. Vierailevan professorin kutsumisen käytännöt uudistettiin. Yliopistossa oli 43 apulaisprofessoria (2013: 36), joista 13 oli siirtynyt niin sanottuun vakinaistamispolun 2. vaiheeseen. Kaikista apulaisprofessoreista 17 eli 40 % oli muun kuin Suomen kansalaisia. HAKIJAA HALLINTOHENKILÖSTÖN KANSAINVÄLISILLE VAIHTOVIIKOILLE Vuoden 2014 päävalinnassa10 Helsingin yliopistoon haki lähes 27 000 opiskelijaa, joista 3 676 kirjoittautui opiskelemaan. Hakijamäärät ovat nousseet eniten teologisessa ja farmasian tiedekunnassa ja laskeneet Svenska social- och kommunalhögskolanissa ja valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Maisterivalinnassa haki yhteensä 2 841 henkilöä, joista 658 otti opiskelupaikan vastaan. Englanninkielisiin maisteriohjelmiin haki yhteensä 1 947 henkilöä. Tutkinnon suoritusoikeus myönnettiin 419 hakijalle, joista 227 otti opiskelupaikan vastaan. Eniten hakemuksia kansainvälisiin maisteriohjelmiin lähettivät kiinalaiset, suomalaiset ja pakistanilaiset. 10 Päävalinnassa haetaan opinto-oikeutta sekä alempaan että ylempään korkeakoulututkintoon, lääketieteessä ylempään korkeakoulututkintoon tai farmasiassa ja lastentarhanopettajan koulutuksessa alempaan korkeakoulututkintoon. Hakijoiden lukumäärä, muutos edelliseen vuoteen, valintakokeeseen osallistuneiden osuus kaikista hakijoista sekä hyväksyttyjen, opiskelupaikan vastaanottaneiden ja kirjoittautuneiden lukumäärät vuonna 2014 Tiedekunta Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Bio- ja ympäristötieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen Svenska social- och kommunalhögskolan Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto Lähde: Harek Hakeneet Muutos edell. vuoteen (+/-%) Hakijat aloituspaikkaa kohden 857 2823 1978 5685 4323 1205 2357 6842 5114 474 2673 776 26724 9,7 % 1,2 % 6,1 % -7,8 % -4,8 % 9,9 % -0,9 % 6,8 % -8,5 % -15,5 % -2,1 % -3,4 % 0,3 % 5 11 12 9 6 6 16 13 16 4 8 11 7 Valintakokeeseen Hyväksytyt Paikan osallistuneiden vastaanosuus hakijoista ottaneet (%) 51 % 58 % 63 % 43 % 37 % 57 % 60 % 56 % 42 % 46 % 50 % 69 % 58 % 206 275 174 666 1691 199 262 644 347 143 417 68 4723 190 275 170 588 797 191 149 513 320 99 323 68 3683 Kirjoittautuneet 189 282 171 587 780 191 151 512 322 99 323 69 3676 HELSINGIN YLIOPISTO 15 KATSAUS VUOTEEN 2014 UNI PÅ VÄG Ruotsinkielisen Uni på väg -opiskelijarekrytointikonseptin kehittämistä jatkettiin. Perusajatus on ottaa lukioiden opetus haltuun päivän ajaksi ja tutustuttaa lukiolaiset yliopiston opintoihin ja ruotsinkieliseen koulutustarjontaan esimerkkiluentojen kautta. Luennoitsijoina toimivat yliopiston omat opiskelijat, ja luentojen teemat vaihtelivat ajankohtaisista yhteiskunnallisista ilmiöistä fysiikan lakeihin. Yhteensä kahdeksan ruotsinkielistä lukiota Etelä-Suomessa, Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla avasivat ovensa Uni på väg -päiville, joilla tavoitettiin yhteensä 1 029 ruotsinkielistä koululaista. TOHTORIKOULUTUKSEN UUSI ORGANISAATIO Uusi neljän tutkijakoulun muodostama tohtorikoulutusorganisaatio aloitti toimintansa. Vuodesta 2014 lähtien kaikki tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden saaneet on valittu johonkin yliopiston 32 tohtoriohjelmasta. Myös ennen vuotta 2014 tohtorin tutkinnon aloittaneet siirtyvät tohtoriohjelmien opiskelijoiksi. Uuden järjestelmän toimintatapoja, viestintää, indikaattoreita ja tiedontuotantoa on edelleen kehitetty. Myös tohtorikoulutettavien palveluiden kehittäminen käynnistyi. Alustavia kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu. Tieto helpottaisi tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua ja valmistuvien tutkintomäärien ennustamista. Ympäristö-, elintarvike- ja biotieteellinen tutkijakoulu Terveyden tutkimuksen tutkijakoulu Luonnontieteellinen tutkijakoulu Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tutkijakoulu Tohtorintutkinnot ja opiskelijat tohtoriohjelmittain ja tutkijakouluittain vuonna 2014 Muu Yhteensä Tohtoriohjelma / tutkijakoulu yhteensä Teologian tohtoriohjelma Oikeustieteen tohtoriohjelma Filosofian, taiteiden ja yhteiskunnan tutkimuksen tohtoriohjelma Historian ja kulttuuriperinnon tohtoriohjelma Kielentutkimuksen tohtoriohjelma Sukupuoli, kulttuuri ja yhteiskunta -tohtoriohjelma Sosiaalitieteiden tohtoriohjelma Poliittisten, yhteiskuntatieteellisten ja alueellisten muutosten tohtoriohjelma Kansantaloustieteen tohtoriohjelma Koulun, kasvatuksen, yhteiskunnan ja kulttuurin tohtoriohjelma (SEDUCE) Psykologia, oppiminen ja kommunikaatio, tohtoriohjelma (PsyCo) Yhteensä Alkeishiukkasfysiikan ja maailmankaikkeuden tutkimuksen tohtoriohjelma (PAPU) Geotieteiden tohtoriohjelma (GeoDoc) Ilmakehätieteiden tohtoriohjelma (ATM-DP) Kemian ja molekyylitieteiden tohtoriohjelma (CHEMS) Matematiikan ja tilastotieteen tohtoriohjelma (Domast) Materiaalitutkimuksen ja nanotieteiden tohtoriohjelma (MATRENA) Tietojenkäsittelytieteiden tohtoriohjelma (DoCS) Yhteensä Biolääketieteellinen tohtoriohjelma Kliininen tohtoriohjelma Väestön terveyden tohtoriohjelma Suun terveystieteen tohtoriohjelma Lääketutkimuksen tohtoriohjelma (DRDP) Integroivien biotieteiden tohtoriohjelma Aivot ja mieli tohtoriohjelma Kliinisen ja translationaalisen eläinlääketieteen sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tohtoriohjelma (ANIWEL) Yhteensä Luonnonvaraisten eliöiden tutkimuksen tohtoriohjelma (LUOVA) Kasvitieteen tohtoriohjelma (DPPS) Ympäristöalan tieteidenvälinen tohtoriohjelma (DENVI) Uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön tohtoriohjelma (AGFOREE) Mikrobiologian ja biotekniikan tohtoriohjelma Ruokaketjun ja terveyden tohtoriohjelma Yhteensä Tutkinnot Opiskelijat 10 4 9 8 10 0 17 8 2 11 12 91 7 3 11 6 5 10 4 46 20 21 11 3 10 21 3 154 169 185 226 219 46 244 176 43 254 173 1889 53 52 108 73 68 77 40 471 180 232 113 25 98 172 62 5 94 8 3 5 8 11 5 40 209 480 69 951 76 52 96 173 72 72 541 830 4682 Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 1/28/2015, Oodi Taulukossa muilla opiskelijoilla tarkoitetaan opiskelijoita, jotka eivät ole siirtyneet uusiin tohtoriohjelmiin ja joiden tohtoriohjelma on vanhan rakenteen mukainen. HELSINGIN YLIOPISTO 16 KATSAUS VUOTEEN 2014 TUTKINTOJEN JA OPETUKSEN LAATU SEKÄ SITOUTUNEET OPISKELIJAT saavutettiin hieman yli 90 prosenttia. Tohtorin tutkintojen osalta tavoite ylitettiin. Alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden määrä on laskenut hieman vuoden 2010 jälkeen. Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavien määrä on laskenut hieman kahtena edellisenä vuonna. Vuonna 2014 Helsingin yliopistossa opiskeli lähes 35 000 opiskelijaa. Alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja suoritettiin hieman edellisvuotta vähemmän. Tohtorin tutkintojen määrä on noussut kolmena viime vuotena. Alempia korkeakoulututkintoja suoritettiin 2 719, ylempiä korkeakoulututkintoja 2 648 ja tohtorin tutkintoja 480. Alempien ja ylempien tutkintojen osalta tavoitteesta Tutkintomäärien kehitys vuosina 2000–2014 5000 Ylempi tutkinto 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tohtorin tutkinto 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Suoritetut tutkinnot tiedekunnittain ja koulutusaloittain 2014 Tiedekunta Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Lääketieteellinen ala Hammaslääketieteellinen ala Luonnontieteellinen ala Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Bio- ja ympäristötieteellinen Käyttäytymistieteellinen Psykologian ala Kasvatustieteellinen ala Humanistinen ala Valtiotieteellinen Svenska social- och kommunalhögskolan Maataloustieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto Alemmat tutkinnot Tutkinnot Tavoite Toteuma 185 180 103 % 267 270 99 % Lähde: Helsingin yliopiston tietovarasto / RAPO 2/9/2015 607 305 135 124 425 570 400 150 155 522 106 % 76 % 90 % 80 % 81 % 281 74 256 60 2719 360 65 264 64 3000 78 % 114 % 97 % 94 % 91 % Ylemmät tutkinnot Tutkinnot Tavoite Toteuma 177 160 111 % 273 265 103 % 153 193 79 % 117 140 84 % 30 45 67 % 6 8 75 % 509 497 102 % 266 350 76 % 53 50 106 % 133 147 90 % 379 433 88 % 50 55 91 % 302 340 89 % 27 38 71 % 399 350 114 % 247 59 2648 255 62 2762 97 % 95 % 96 % Tohtorin tutkinnot Tutkinnot Tavoite Toteuma 14 15 93 % 12 16 75 % 119 103 116 % 114 95 120 % 5 8 63 % 65 67 13 51 35 10 20 5 37 52 64 10 55 36 11 24 1 43 125 % 105 % 130 % 93 % 97 % 91 % 83 % 500 % 86 % 49 18 480 35 16 445 140 % 113 % 108 % HELSINGIN YLIOPISTO 17 KATSAUS VUOTEEN 2014 Opiskelijamäärän kehitys vuosina 2000–2014 Alempaa ja ylempää korkeakoulututkintoa suorittavat Lisensiaatin tai tohtorin tutkintoa suorittavat 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Opiskelijamäärät tiedekunnittain ja koulutusaloittain vuonna 2014 Opintoaste Ylempi Lisensiaatti Tohtori 413 416 212 125 202 12 122 2252 761 867 84 461 1184 4 747 837 402 1089 14 574 386 94 248 Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasian Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Svenska social- och kommunalhögskolan Teologinen Valtiotieteellinen Koko yliopisto Alempi 813 262 621 3375 2578 1752 4088 1715 472 1139 1876 18691 522 1530 9494 27 235 225 601 4682 Yhteensä Muu* 162 1569 1731 1642 761 957 6388 3990 3504 2991 5765 2443 472 1886 4034 34833 * Erikoiseläinlääkärin, erikoishammaslääkärin tai erikoislääkärin tutkinto Lähde: Oodi, tilanne 20.9.2014 KANDIDAATIN, MAISTERIN JA TOHTORIN TUTKINTO-OHJELMIEN UUDISTAMINEN Uudet kandidaatin tutkinto-ohjelmat Viikin kampuksella suunniteltiin kaksi tiedekuntien yhteistä kandidaatin tutkinto-ohjelmaa molekyylibiotieteissä ja ympäristötieteissä. Uudet tutkinto-ohjelmat sujuvoittavat opintoja ja takaavat maisteriopintoihin siirtyville laaja-alaisen ja monipuolisen perustan. Opetusta rationalisoitaessa myös henkilöstön opetuskuorma vähenee, mikä tuo lisää aikaa tutkimukselle. Samalla syntyy uudenlainen, keveämpi hallintomalli, jota voidaan hyödyntää muidenkin yhteistyönä tehtävien tutkinto-ohjelmien kohdalla. Ohjelmat käynnistyvät syksyllä 2015. Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta uudistaa myös muita kandidaatin tutkintoon johtavia koulutuksiaan. Tiedekunnan koulutusaloille on jo suurimmaksi osaksi rakennettu laaja-alaiset kandidaatin tutkinnot. Tohtorin tutkinto-ohjelmien uudistaminen Tohtorikoulutettavien pää- tai sivutoimisuuden kirjaamisesta käynnistettiin päätösvalmistelu syksyllä 2014. Tieto pää- tai sivutoimisuudesta helpottaa tohtorikoulutuksen ohjaus- ja opetusresurssien suunnittelua. Lisäksi yliopistossa voidaan jatkossa ennakoida valmistuvien tutkintojen määrää entistä paremmin. Tohtorin tutkinnon suoritusoikeuden ja yliopiston rahoittamien tohtorikoulutettavan tehtävien hakuprosesseja analysoitiin ja jäsennettiin tiedekuntien ja tutkijakoulujen toimijoiden yhteistyönä. Alustavia keskusteluja käytiin ja kokeiluja tehtiin myös sähköisten järjestelmien hyödyntämiseksi hakuprosesseissa. Myös tohtorikoulutettavien palvelujen kehittäminen käynnistyi. HELSINGIN YLIOPISTO 18 KATSAUS VUOTEEN 2014 OPETUSFILOSOFIA JA EETTISET PERIAATTEET Opettajien akatemia työsti opetusfilosofian tavoitteenaan koota yliopiston opetustehtävän pysyväisluonteiset arvo- ja laatulähtökohdat yhdeksi kokonaisuudeksi. Opetusfilosofia sisältää kolme teema-aluetta: opetus perustuu tutkimukseen, yliopisto on korkeatasoinen oppimisyhteisö ja -ympäristö sekä opetus tähtää oppimiseen. Opetusfilosofiaan kiteytettiin arvot ja lähtökohdat, joihin yliopisto yhteisönä sitoutuu. Opetusfilosofia on osa opetusta ja opintoja koskevaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös yliopiston opetuksen ja opintojen eettiset periaatteet sekä yliopistossa käytettävät opetustaidon arvioimisen kriteerit. PARANTAA OPISKELIJOIDEN MAHDOLLISUUTTA SUORITTAA 55 OPINTOPISTETTÄ Tiedekunnat ovat panostaneet opintojen sujuvuutta ja 55 opintopisteen suorittaneiden määrän kasvattamista edistäviin toimenpiteisiin uudistamalla opintojen rakenteita, suunnittelemalla ja järjestämällä opintoja paremmin sekä tehostamalla ohjauskäytäntöjä11. Vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus on kasvanut yliopistossa hieman. DIGITAALINEN OPETUS- JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön uudistaminen käynnistyi. Tavoitteena on luoda entistä yhtenäisempi, avoimempi ja selkeämpi kurssien hallintarakenne opiskelijoille ja opettajille. Jokaiselle opetustapahtumalle luodaan digitaalinen työtila (kurssisivu), 11 Esimerkkejä toimenpiteistä löytyy täältä. Edellisenä lukuvuonna vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden osuus alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa suorittavista vuosina 2009–2014 tiedekunnittain Tiedekunta 2009 2010 2011 2012 2013* Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian Bio- ja ympäristötieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen Svenska social- och kommunalhögskolan Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto 19 % 24 % 36 % 17 % 16 % 25 % 24 % 22 % 20 % 11 % 23 % 48 % 21 % 23 % 25 % 40 % 17 % 17 % 22 % 19 % 24 % 19 % 13 % 23 % 53 % 21 % 21 % 25 % 36 % 19 % 19 % 27 % 24 % 25 % 17 % 16 % 23 % 47 % 22 % 22 % 28 % 39 % 19 % 17 % 25 % 24 % 28 % 18 % 15 % 28 % 49 % 23 % 20 % 28 % 44 % 23 % 20 % 21 % 24 % 30 % 21 % 21 % 27 % 47 % 25 % * Mukana sekä suoritetut että hyväksiluetut opintopisteet. Lähde: Oodi Vuosina 2009-2011 alemman, ylemmän tai tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllisten osuus työvoimaan kuuluvista seuraavan vuoden lopussa* Tiedekunta Teologinen Oikeustieteellinen Lääketieteellinen Humanistinen Matemaattis-luonnontieteellinen Farmasian tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen Käyttäytymistieteellinen Valtiotieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Eläinlääketieteellinen Koko yliopisto 2010 2011 2012 94 % 97 % 100 % 95 % 98 % 99 % 98 % 98 % 96 % 94 % 100 % 97 % 94 % 98 % 100 % 93 % 96 % 100 % 95 % 98 % 98 % 94 % 100 % 96 % 91 % 97 % 100 % 94 % 96 % 99 % 93 % 97 % 97 % 94 % 99 % 96 % Lähde: Tilastokeskus * Työvoimaan kuuluminen tarkoittaa, että henkilö on joko työllinen (vuoden viimeisellä viikolla voimassaoleva työsuhde) tai työtön työnhakija. Työn ohessa tutkintoa opiskelevat sisältyvät työllisiin. Opiskelijat, varusmiehet ja ulkomaille muuttaneet jne. eivät kuulu työvoimaan. 55 op suorittaneet 285 494 452 1006 783 171 244 894 629 101 517 180 5756 2014* Opiskelijat yhteensä 1302 1702 1043 4249 3575 622 946 2710 2708 349 1962 421 21589 % 22 % 29 % 43 % 24 % 22 % 27 % 26 % 33 % 23 % 29 % 26 % 43 % 27 % HELSINGIN YLIOPISTO 19 KATSAUS VUOTEEN 2014 joka kokoaa kaikki opetukseen liittyvät välineet ja materiaalit yhteen paikkaan. Kurssisivun konsepti ja demoversio valmistuivat. Opetustarjonnan esittämiseen tuotettiin kaksi palvelua, Genetiikkaopetuksen haku Viikin kampuksen tarpeisiin sekä Avoimen yliopiston kurssitarjonnan esittely ja haku. Molemmat palvelut on integroitu Oodiin. Sähköistä tenttimistä varten avattiin 16-paikkainen tenttiakvaariotila Porthaniassa. Vuoden aikana akvaariossa suoritettiin noin 800 tenttiä. KANDIPALAUTE VAKIINNUTTI PAIKKANSA YLIOPISTON PALAUTTEEN KERUUVÄLINEENÄ Kaksi vuotta käytössä ollut valtakunnallinen Kandipalaute on vakiinnuttanut paikkansa. Palautteella selvitetään kandidaatin tutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa, opetukseen sekä heidän kokemuksiaan opintojen sujumisesta. Kandipalautteen tulokset tiedekunnittain – 2013 valmistuneet on koottu vuosiraportiksi. Yliopiston oman uusitun Learn-opiskelijapalautejärjestelmän käyttöönoton toinen vaihe käynnistyi. Learn-järjestelmään on sisällytetty valmistumisvaiheen kysely, jossa kartoitetaan opiskeluaikaista työelämäkokemusta ja tutkinnon antamia työelämätaitoja. Palautteen perusteella yliopisto saa tietoa opintojen etenemiseen vaikuttavista tekijöistä, opintojen kuormittavuudesta, oppimisympäristön käytännöistä sekä opintoja edistävistä tekijöistä ja opiskelijoiden oppimisesta eri tieteenaloilla. Tiedekunnittain on sovittu ensimmäisen vuoden opiskelijoiden opetustapahtuma, johon kysely kiinnitetään. Tavoitteena on Learnin kattava käyttöönotto vuoden 2015 aikana. Ruotsinkielisten asioiden yksikkö toteutti Unis studentbarometer 2014 –kyselyn, joka suunnattiin kaikille yliopiston ruotsinkielisestä opetuksesta kiinnostuneille opiskelijoille. Kyselyn tulokset julkaistaan keväällä 2015. KANTAA VASTUUNSA YHTEISKUNNALLISENA VAIKUTTAJANA Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlan ja siihen keskittyvien tapahtumien suunnittelu aloitettiin. Juhlallisuuksiin kuuluvat muun muassa kansainvälinen tiedekilpailu Helsinki Challenge sekä Thinkfestkaupunkifestivaalin toteuttaminen. Joulukuussa julkistettiin Helsinki Insight 375 -varainhankintakampanja. Kampanjan tavoitteena on kerätä 25 miljoonaa euroa vuosina 2014–2017, vahvistaa yliopiston kumppanuussuhteita erityisesti elinkeinoelämän kanssa sekä aktivoida alumneja yliopiston toimintaan ja lahjoittajiksi. Helsingin yliopisto mainittiin suomenkielisessä mediassa 11 400 kertaa. Ahkerimmin yliopistosta kirjoittivat Helsingin Sanomat, Yle ja Turun Sanomat. Ruotsinkielisessä mediassa osumia oli 1 600. Lukuihin eivät sisälly radio- ja tv-osumat. Lehdistötiedotteita lähetettiin noin 600. Tiedeteemoista nostettiin esille aivoja, hyvinvointiyhteiskuntaa ja suomalaisia koulutusinnovaatioita. Yliopisto toimi aiempaa aktiivisemmin sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen toimintatavan ja some-läsnäolon tueksi luotiin sidosryhmähaastatteluihin perustuvat toimintatavoitteet – tutkimuksella dialogiin, opiskelijaelämää opiskelijoiden itsensä kertomana ja ajatuksia kaupunkiin. Virallisten Facebook- ja Twitter-seuraajien/tykkääjien määrä nousi 38 000:een. LinkedInin kautta yliopisto tavoittaa 55 000 seuraajaa ja/tai alumnia. Yliopiston YouTube-videoita oli katsottu vuoden lopussa 420 000 kertaa. Sosiaalisen median kanavien yleisö tuplaantui vuoden aikana suomenkielistä Facebookia lukuun ottamatta. Etenkin tutkijat löysivät sosiaalisen median hyödyt tutkimuksen, dialogin, kumppanuuksien ja verkostojen rakentamiseen: somessa aktiivisia Helsingin yliopiston tutkijoita on jo satoja. Julkisilla verkkosivuilla oli 6,3 miljoonaa kävijää. Yliopiston digitaaliselle jalanjäljelle määriteltiin strategiset mittarit, joilla tullaan seuraamaan uusien kohderyhmien tavoittamista, kansainvälistä vaikuttavuutta ja verkkosivuston merkitystä opiskelija- ja henkilörekrytoinnissa. TUTKIMUSTULOKSET JA OSAAMINEN YHTEISKUNNAN KÄYTTÖÖN Keksintöilmoitusten ja tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistaminen on keskitetty Helsingin Innovaatiopalvelut Oy:hyn (HIS). HISin toiminta on jaettu kolmeen osioon: bio- ja lääketieteet, luonnontieteet sekä humanistiset- ja yhteiskuntatieteet. Tekesin TUTL (Tutkimuksesta Uutta Tietoa ja Liiketoimintaa) -rahoitusta saaneita hankkeita oli käynnissä kahdeksan. Näiden Tekesin rahoitusosuus oli yhteensä 2,7 miljoonaa euroa. Syksyn haussa rahoitus myönnettiin neljälle uudelle kaupallistamishankkeelle, joiden ulkopuolisen rahoituksen määrä oli yhteensä yli 1,1 miljoonaa euroa. Nämä hankkeet käynnistyivät vuoden 2015 alussa. Helsingin yliopisto suojaa immateriaalioikeuksia vain, jos keksintö on myös kaupallisesti hyödynnettävissä. Uusien patenttihakemusten määrä kasvoi vuoden 2013 kuudesta uudesta prioriteettihakemuksesta neljääntoista, kasvattaen yliopiston portfolion koon HELSINGIN YLIOPISTO 20 KATSAUS VUOTEEN 2014 26 patenttiperheeseen. Patenttihakemusten määrällä Helsingin yliopisto sijoittui suurimpien suomalaisten patentoijien listalle. Helsingin yliopisto osallistui ensimmäistä kertaa Slush 2014 -tapahtumaan. Slushissa esiteltiin Helsingin yliopiston tutkimuksessa syntyneitä keksintöjä ja muita innovaatioita, joita ollaan kaupallistamassa muun muassa yllämainitun TUTL-rahoituksen avulla. Viestinnällinen tavoite oli kertoa, että Helsingin yliopisto on aktiivinen toimija kaupallistamisessa ja että yliopistosta syntyy paljon kaupallistettavia innovaatioita. Media otti tämän viestin hyvin vastaan ja viestiä saatiin välitettyä paitsi lehdistön, myös radion ja television kautta. Rehtori nimitti keväällä Innovaatiotoimikunnan. Kaupallistamisen periaatteet valmistuivat joulukuussa. TULOSTEN HYÖDYNTÄMISEN TEHOSTAMINEN Kansainvälisen Helsinki Challenge -tiedekilpailun tavoitteeksi määriteltiin ”luoda ratkaisuja tulevaisuuden hyvinvoinnin rakentamiseen”. Kilpailun teemoiksi nousivat ympäristönmuutos, terveys ja hyvinvointi, uusi maailmankuva, globaali Helsinki sekä tulevaisuuden oppiminen. Kilpailussa ongelmia ratkotaan monitieteisissä joukkueissa yhteistyössä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa. Helsinki Challengen kilpailun palkintosumma on 375 000 euroa, joka on tarkoitettu voittavan idean toteuttamiseen. Kilpailun voittaja julkistetaan marraskuussa 2015. Think Company laajeni Viikin kampukselle. Kesällä perustettiin Helsinki Think Company ry, joka on osa kansallista opiskelijavetoisten entrepreneurship society -yhteisöjen verkostoa. Yhdistyksen perustaminen oli askel kohti ruohonjuuritason toiminnan vakiinnuttamista. Think Companyn toimintaan kuului muun muassa yliopistolaisen yrittäjyyden CRM:n rakentaminen, projektikurssiverkoston luominen, Pop Science -tapahtumien järjestäminen sekä yhdessä MiniChallengetyöpajojen järjestäminen Avanto Helsingin kanssa. Lisäksi kannustettiin myös omaehtoiseen toimintaan, johon Think Company voi tarjota tiloja ja muuta järjestämisapua. Vuorikadulla tapahtumia organisoitiin noin 180–200 ja Viikissä yli 40. OSAAMISEN SIIRROLLE UUDET TOIMINTAMALLIT Urapalvelut Urapalvelut teki työelämäorientaation 10-vuotistaipaleen kunniaksi selvityksen, miten työelämään orientoituminen on sisällytetty tutkintoihin yliopistossa. Selvitykseen koottiin työelämäorientaation mallit tiedekunnittain ja tutkintotasoittain. Urapalvelut osallistui 60 työelämäorientaatiokurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen yhteistyössä laitosten ja tiedekuntien kanssa. Kursseille osallistui 2000 opiskelijaa. Koulutusten tavoitteena on antaa opiskelijoille välineitä suunnitella omaa tulevaisuuttaan ja uraansa sekä edistää työllistyvyyttä. Kursseilla on yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ulottuvuutensa työpaikkavierailujen ja alumnien haastatteluiden muodossa. Urapalvelut käynnisti neljännen kerran suositun ryhmämentorointiohjelman, johon osallistuu vuosina 2014–2015 yhteensä 26 mentoria, 100 opiskelijaa ja tiedekuntien koordinaattoreita. Ohjelmassa on mukana neljä tiedekuntaa sekä Lahden ympäristötieteiden laitos. Yksi ryhmä koostuu tohtorikoulutettavista. Urapalvelut oli mukana alumnitoimijoiden kanssa jatkokehittämässä Coach Cafe -mentorointia. Projektikurssiverkoston toiminta käynnistyi. Yhteistyökumppaneiden antamien haasteiden tai toimeksiantojen työstämiseen tarkoitetuilla kursseilla korostuu yhdessä tekeminen, monitieteisten ratkaisujen löytäminen ja erilainen tapa oppia. Kurssien ideologian ytimessä on myös vuorovaikutus työelämän kanssa sekä yrittäjämäisen asenteen ja toimintatavan edistäminen yliopiston sisällä. Verkosto tekee tiivistä yhteistyötä Think Companyn kanssa. Helsingin yliopiston urapalvelut oli mukana HERIEC-hankkeen (Helsinki Region Immigrant Employment Council) toteuttamisessa. Hankkeen tavoitteena on edistää alueen kansainvälisten osaajien työllistymistä. Vuoden 2014 aikana HERIEC-hanke tarjosi mentorointia ja muita verkostoitumismahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisille opiskelijoille. HELSINGIN YLIOPISTO NÄKYVÄKSI KANSAINVÄLISEKSI VAIKUTTAJAKSI Yliopiston verkkosivuja uudistettiin ja kehitystyö jatkuu koko vuoden 2015 ajan. Uudistuksen tavoite on tukea yliopiston huipulle ja yhteiskuntaan -visiota. Verkkosivuilla vieraili 1,4 miljoonaa kansainvälistä kävijää. Tavoitteena on 40 %:n kasvu vuonna 2016. Helsingin yliopisto menestyi hienosti verkkojulkaisemisen avoimuutta mittavassa Webometrics -rankingissa: sijoitus eurooppalaisten yliopistojen listalla oli 6. ja maailmanlistalla 45. Yliopisto näkyi kansainvälisessä mediassa: englanninkielisiä mediaosumia oli 4 500 ja muilla kielillä 1 000. Yliopistolla vieraili 140 kansainvälistä toimittajaa 21 maasta. Eniten toimittajia tuli Kiinasta, IsostaBritanniasta ja Venäjältä. Toimittajien kiinnostuksen kohteista tärkein oli jälleen suomalainen koulutusjärjestelmä, etenkin opettajankoulutus. Vuonna 2014 aloitettiin yhteistyö useita kansainvälisiä toimittajaryhmiä vuosittain Suomeen tuovan Finnfactsin kanssa. HELSINGIN YLIOPISTO 21 KATSAUS VUOTEEN 2014 Yliopisto esittäytyi Pure Finland-tapahtumasarjassa Pekingin yliopiston kampuksella Science in Dialogueseminaarissa. Helsingin yliopiston teemat olivat puhdas ilma, tulevaisuuden oppiminen ja oikeuskäytäntö. Science in Dialogue -tapahtumassa yliopiston tavoitteena oli kehittää tutkimusyhteistyötä Pekingin yliopiston kanssa sekä tukea yliopiston kansainvälistä opiskelijarekrytointia ja vahvistaa sen tunnettuutta Kiinassa ja erityisesti Pekingissä. Tapahtuman yhteydessä allekirjoitettiin myös päivitetty kahdenvälinen yhteistyösopimus Pekingin yliopiston kanssa. Pekingin yliopisto on yksi Helsingin yliopiston strategisista kumppaneista. Tapahtuman yhteyteen järjestettiin myös alumnitapahtuma Suomen Kiinan suurlähettilään residenssissä yli 140 hengelle ja käynnistettiin alumniyhteistyö Kiinaan liittyen CSSA-UH:n (Chinese Students and Scholars Association – University of Helsinki) kanssa. Yliopisto osallistui laajalti muun muassa LERU (League of European Research University)- ja CASE (Council for Advancement and Support of Education) -verkostojen tilaisuuksiin. OSALLISTAVA TOIMIJA – VUOROVAIKUTUKSELLA RATKAISUIHIN MONITIETEISTEN KOHTAAMISTEN EDISTÄMINEN Tiedekulman toiminta Porthaniassa jatkui laajempien tiedeteemojen ja -viikkojen sekä yksittäisten ohjelmien parissa. Uusinta tieteellistä tutkimusta ja ajankohtaisia aiheita esiteltiin kaupunkilaisille eri näkökulmista sekä Porthaniassa että suorien videolähetysten avulla. Laajana monitieteisenä tiedeteemana oli helmihuhtikuussa järjestetty Aivot, jonka tilaisuudet vetivät Tiedekulman täyteen yleisöä. Yhteiskumppanina teemassa oli Heureka. Ohjelmakokonaisuuksista ajankohtaisiin haasteisiin ja hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkymiin tarttui erityisesti Hyvä yhteiskunta 2100 -teema, jonka tilaisuuksissa esiintyjinä nähtiin sekä yliopistolaisia että ulkopuolisia asiantuntijoita. Maailmanpoliittisiin teemoihin ja Venäjän tilanteeseen keskityttiin Aleksanteriinstituutin Sotshi ja RussiaHUB Helsinki -viikoilla. Euroopan tulevaisuutta taas tarkasteltiin Euroopan uusjako -viikolla, jonka Aleksanteri-instituutti toteutti yhdessä valtiotieteellisen ja oikeustieteellisen tiedekunnan kanssa. Helsingin yliopiston ja Helsingin Sanomien yhteinen Vox Helsinki -sarja jatkoi puheenvuoroja hyvästä elämästä. Helmikuussa järjestettiin Helsinki Design Weekin ja Helsingin yliopiston yhteistyönä yhdeksän illan aikana pecha kucha -tyyppisiä luentosessioita. OPISKELIJOIDEN VALMENTAMINEN TYÖELÄMÄÄN Urapalvelut pilotoi henkilöstöosaston kanssa tohtorikoulutettaville suunnatun urakurssin ja tuotti Viikin PhD to business -kurssikokonaisuuteen kaksi PhD Career Coaching -kurssia. Uutena toimintamallina urapalvelut tarjosi opiskelijoille yksilöllistä uraohjausta ajanvarauksella ja ohjauksessa kävi noin 200 opiskelijaa. Lisäksi 370 opiskelijaa hyödynsi ilman ajanvarausta tarjolla olevaa työnhaun neuvontaa. Urapalvelut loi koko yliopistolle yhteisen alustan tuettujen harjoittelupaikkojen ilmoittamiseen ja kokosi yhteen opiskelijoiden ohjeistuksen harjoittelun suhteen. Uuden järjestelmän kautta välitettiin yli 500 opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa, joihin toivottiin yliopiston tukea. Kaiken kaikkiaan tuetun harjoittelujärjestelmän piirissä harjoitteli 700 opiskelijaa. TÄRKEÄT YHTEISTYÖTAHOT YLIOPISTON VAIKUTUSPIIRIIN TUNNISTAA KANSAINVÄLISET STRATEGISET KUMPPANINSA Helsingin yliopisto aloitti kiinteämmän yhteistyön Tukholman yliopiston ja uutena yhteistyön Pekingin yliopiston kanssa. Yhteistyön tavoitteena on yhdessä tehtävä korkeatasoinen tutkimus valituilla aloilla sekä yhteistyö tohtorikoulutuksessa. Tukholman yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy Itämeritutkimukseen, opettajankoulutukseen sekä kielten ja lingvistiikan tutkimukseen. Pekingin yliopiston kanssa tehtävä yhteistyö keskittyy aivot ja oppiminen, ilman laatu ja vertaileva oikeustiede -aloille. Pekingin yliopiston kanssa käydään vielä neuvotteluja yhteistyöstä lääketieteen alalla. University of Cape Townin kanssa yhteistyöneuvotteluita jatketaan vuonna 2015. TULOKSELLISET KUMPPANUUDET Yliopiston päättäjäsuhteita tiivistettiin ja yhteiskunnallista roolia vahvistettiin. Yliopiston johto määritteli yliopiston tavoiteagendan. Vaikuttamistyö käynnistettiin muun muassa tapaamalla poliittisia päättäjiä Suomi Areena -tapahtumassa. Yliopiston tutkijoita osallistui Suomi Areenaan politiikan, filosofian, ympäristön, kielipolitiikan, lastensuojelun, konfliktienhallinnan, kaupunki- ja aluesuunnittelun, vanhustenhoidon ja demokratiakehitykseen liittyvien keskustelujen alueilla. Yliopisto osallistuu Suomi Areenaan myös vuonna 2015. Yliopisto osallistui Helsingin kirjamessuille järjestämällä keskustelutilaisuuksia Tiedetorille. Yliopiston tutkijoita osallistui myös muihin tapahtuman tilaisuuksiin. HELSINGIN YLIOPISTO 22 KATSAUS VUOTEEN 2014 Tavoitetut alumnit tiedekunnittain 2013–2016 Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen Eläinlääketieteellinen Farmasia Humanistinen Käyttäytymistieteellinen Lääketieteellinen Maatalous-metsätieteellinen Matemaattis-luonnontieteellinen Oikeustieteellinen Social- och kommunalhögskolan Teologinen Valtiotieteellinen Yhteensä (sis. myös ne, joilla ei ole koulutustietoa merkittynä) Tilanne 1.1.2013 775 189 519 3013 1507 882 1713 2570 951 Tilanne 31.12.2014 1062 261 796 5264 2056 1605 2267 3014 1530 105 1090 3010 Tavoite 2014 1471 524 782 6324 3385 2005 2455 5261 1977 Tavoite 2015 1716 611 912 7378 3949 2339 2864 6138 2306 Tavoite 2016 1963 699 1043 8432 4513 2673 3273 7015 2635 505 2387 Tilanne 1.1.2014 964 225 680 3610 1728 1121 1974 2842 1265 99 847 2774 1691 3706 1972 4323 2254 4941 15587 18778 22027 30000 35000 40000 AKTIIVISET ALUMNIT Tavoitettuja alumneja on yli 22 000 ja tavoite vuodelle 2016 on 40 000 alumnia. Tavoitetuiksi alumneiksi lasketaan Alumnikampus-verkkopalveluun rekisteröityneet ja/tai Helsingin yliopiston alumniyhdistykseen liittyneet henkilöt. Alumneja ja yhteistyötahoja aktivoidaan osallistumaan yliopiston toimintaan, vahvistamaan työelämäyhteyksiä sekä tukemaan osaltaan yliopiston varainhankintaa. Merkittävin alumnitoiminnan tapahtumakokonaisuus oli ajattelun ja tieteen Thinkfest-kaupunkifestivaali. Thinkfest juhli tiedettä, oppimista ja ajattelua. Vuoden teemana oli tulevaisuuden oppiminen. Toimintaan sai osallistua muun muassa Tee-se-itse -yliopiston, tiedesaunan tai seminaarin muodossa. Tapahtuman aikana yleisöä kannustettiin sisältöjen jakamiseen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Kaisa-kirjastoon avattiin alumnitila, joka on yliopiston alumnien vapaassa käytössä arki-iltaisin. Tila on tarkoitettu kohtaamispaikaksi, ryhmätyötilaksi ja keskusteluihin. Yksi menestyksellisimmistä alumniyhteistyön muodoista oli Heurekan arkeologiset yleisökaivaukset Vantaan Jokiniemessä. Kaivauksiin osallistui 80 alumnia. Jokiniemen arkeologisilta kaivauksilta viime kesänä tehdyt löydöt olivat esillä Heurekassa tammikuulle 2015 saakka. Tapahtuma toteutetaan myös vuonna 2015. ON INNOSTAVA JA HYVINVOIVA YHTEISÖ VUOROVAIKUTTEINEN JA YHTEISÖLLISYYTTÄ TUKEVA JOHTAMINEN UUDISTUNUT OPINTOASIAINNEUVOSTO Opintoasiainneuvoston (ONE) kokoonpano ja asema yliopiston johtamisjärjestelmässä uudistettiin. ONEn puheenjohtaja on opetuksesta vastaava vararehtori ja jäsenet ovat opetuksesta vastaavat varadekaanit, ylioppilaskunnan nimeämät opiskelijat sekä Avoimen yliopiston ja opetuksen toimialan johtajat. ONEn toimikausi on neljä vuotta. ONE päätti käsitellä ja hyväksyä jatkossa opiskelijarekrytoinnin markkinointisuunnitelman. Syksyllä ONE järjesti työpajan, jossa linjattiin ja pohjustettiin digitaalisen opetus- ja oppimisympäristön etenemistä. ONE käynnisti keskustelun yliopiston tutkintokoulutuksen muutostarpeista ja nimesi hankkeen Isoksi Pyöräksi. Lähtökohtana on varmistaa, että yliopiston tutkinnot ovat kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja valmistavat opiskelijat tulevaisuuden tehtäviin. KANNUSTAVA JOHTAMINEN JA VUOROVAIKUTUKSEN KÄYTÄNNÖT Vuorovaikutteista johtamista on tuettu nelipäiväisillä johtamistaitojen kehittämisohjelmilla ja lyhyemmillä koulutuksilla, joissa on käsitelty kehityskeskusteluja, HELSINGIN YLIOPISTO 23 KATSAUS VUOTEEN 2014 osaamisen johtamista, palautteen antamista, varhaisen tuen mallia sekä moninaisen työyhteisön ja poikkeustilanteiden johtamista. Johtoryhmille on ollut tarjolla kilpailutettuja asiantuntijoita johtoryhmätyöskentelyn kehittämiseen. Uusille professoreille ja johtajille on suunnattu omat mentorointiohjelmat ja lisäksi uusille professoreille järjestettiin jälleen professorin työhön liittyvä perehdytystilaisuus. TYÖ- JA OPISKELUYHTEISÖN HYVINVOINTI Henkilöstön hyvinvointi Varhaisen tuen toimintamallin vakiinnuttamista jatkettiin käymällä kaikkien tiedekuntien ja erillisten laitosten johtajien kanssa työterveyshuollon vuositapaamiset, joissa teemoina olivat varhainen tuki, sairauspoissaolotilastot, päihdeohjelma ja toiminta haastavissa työyhteisötilanteissa. Kaikilla kampuksilla ja pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin koulutukset uuden työterveyshuollon sisällöstä. Samassa yhteydessä käytiin läpi myös varhaisen tuen toimintamallia. Vuoden 2013 työhyvinvointikyselyn tuloksia käsiteltiin yksiköiden kanssa keväällä ja niihin liittyviä jatkotoimenpiteitä toteutettiin. Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä yliopiston työyhteisöissä. Opiskelijoiden hyvinvointi Opiskelijoiden hyvinvointi- ja kriisiopas julkaistiin Flammassa. Yhteistyötä opiskelijoiden terveydentilan seuraamiseksi, YTHS:n toiminnan ja oppilaitosselvitysten kehittämiseksi samoin kuin työterveyshuollon työpaikkaselvitysten hyödyntämiseksi YTHS:n oppilaitosselvityksissä jatkettiin YTHS:n ja HYYn kanssa. UniSport panosti kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin palveluihin lisäämällä tarjontaansa hyvinvointimittauksia ja tukea henkiseen hyvinvointiin. Opiskelijoita aktivoitiin liikkumaan matalan kynnyksen palveluilla ja tarjoamalla maksutonta ohjausta vähän liikkuville (Liiku niin voit -palvelu). UniSport ylläpiti VARPUmallia mahdollisiin syömishäiriötä sairastaviin asiakkaisiin YTHS:n kanssa. Yliopisto uudisti erityisjärjestelyjä koskevat linjauksensa ja perusti erityisjärjestelyjen asiantuntijaryhmän. Ryhmän tehtävä on opiskelijan ja erityisjärjestelyjä toteuttavan tahon tukeminen ja auttaminen antamalla lausuntoja suositeltavista toimenpiteistä. TOIMIVAT RAKENTEET JA SELKEÄT TOIMINTATAVAT Keväällä otettiin käyttöön SAP HR -järjestelmään sisältyvä sähköinen asiointi henkilöstöhallinnon lomakkeiden käsittelyssä. Vuoden aikana valmisteltiin keväällä 2015 käyttöön otettavaa sähköistä rekrytointijärjestelmää ja henkilöstön kansainvälistä liikkuvuutta helpottavia sähköisiä prosesseja. Prosessit tukevat sekä kansainvälisen henkilöstön asettautumista Helsingin yliopistoon että yliopiston henkilöstön ulkomailla työskentelyä. Tekesin ja yliopiston yhteisrahoittamassa Tutkijan palvelut -projektissa tavoiteltiin lisää aikaa tutkimukselle ja käyttäjälähtöisesti toteutettuja tukipalveluita. Projektin toteuttamisessa kumppanina oli palvelumuotoilutoimisto Palmu Inc. Projekti tuotti tietoa tutkijoiden palvelutarpeista sekä käyttäjälähtöisen palvelun toteuttamismallista, sen edellytyksistä ja mahdollisuuksista. Pilottiyksiköinä toimivat Biotieteiden laitos ja Opettajankoulutuslaitos. Lisäksi edistettiin tutkijan sähköisiä palveluita Flammassa. Työ jatkuu vuoden 2015 ajan. Syksyllä tehtiin kokonaisarkkitehtuuriarvio neljästä kohteesta: Tuhat-Aava (Tuhatissa olevan CV- ja julkaisutiedon hyödyntäminen), koulutustarjonta, sidosryhmärekisteri sekä tutkimustilastojen aineistot -projekti. Näiden lisäksi arvioitiin viiden SAP-projektiesityksen ja kahdeksan muun esityksen kokonaisarkkitehtuuriyhteensopivuus. TIEDONTUOTANTO Tiedontuotannon kehittämistä jatkettiin organisoimalla sitä uudelleen keskushallinnon toimialojen ja kirjaston yhteistyötiiminä. Tiedontuotantotiimin tehtävänä on tarjota yliopiston johdolle riittävät, luotettavat ja ajantasaiset tiedot yliopiston toiminnasta päätöksenteon pohjaksi. Tiimin jäsenet osallistuvat tiedontuotannon kehittämiseen ja ongelmien ratkaisemiseen, välittävät tietoa tietopyynnöistä ja delegoivat tehtäviä eteenpäin omilla toimialoillaan. Tiimi kehitteli uusia toimintatapoja kuten yhteisen wiki-pohjaisen työskentelyalustan ja Connect Pro -etäkokoukset. TIEDEKUNTA- JA ERILLISLAITOSRAKENTEEN KEHITTÄMINEN Rakenteellisen kehittämisen tavoitteena on vahvistaa yliopiston laatua, vaikuttavuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä. Erillislaitosten rakenteita kehitettiin. Tutkimuspainotteisten erillislaitosten johtokuntien puheenjohtajiksi nimitettiin tiedekuntien dekaanit. Rehtorin vierailut toteutettiin yhdistetysti tiedekuntaan ja erilliseen laitokseen. Jatkossa myös tavoiteneuvottelu rehtorin kanssa on yhteinen. Ruralia-instituutti liitettiin 1.1.2015 maatalous-metsätieteelliseen tiedekuntaan. Toiminnallinen yhdistyminen tapahtuu vuosien 2015 ja 2016 aikana. Myös valtio on tarkastellut tutkimuslaitosrakennettaan. Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekun- HELSINGIN YLIOPISTO 24 KATSAUS VUOTEEN 2014 taan liitettiin 1.1.2015 alkaen Kuluttajatutkimuskeskus (KTK) ja Oikeuspoliittisen tutkimuslaitos (Optula). KTK liitettiin politiikan ja talouden tutkimuksen laitokseen ja Optula sosiaalitieteiden laitokseen. Yhdistyminen lisää yliopiston henkilöstömäärää 51 henkilöllä ja puiterahoitusta (valtakunnallisen tehtävän hoitoon) yhteensä lähes neljä miljoonaa euroa. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian talouden tasapainottamista ja sen toiminnan suuntaamista jatkettiin. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella henkilöstömäärää vähennettiin 60:lla, joista irtisanottuja oli 30. Organisaation uudistamisen myötä alueyksiköt Hyvinkäällä, Kotkassa, Kouvolassa ja Lahdessa lakkautettiin ja korvattiin uusilla sisältöyksiköillä, jotka tuottavat vastuutiedekuntiensa tieteenaloihin liittyviä palveluita. Lahden toiminnot organisoitiin tutkimus- ja opetusverkostoksi, jolla on yhteinen toiminnan ja talouden suunnitelma. Yliopisto sopi Lahden kaupungin kanssa kaupungin rahoitusosuuden säilyttämisestä. Helsingin yliopiston kirjaston jaosta kampuskirjastoihin luovuttiin. Tilalle luotiin uusi toimintopohjainen organisaatio, joka koostuu kolmesta palvelukokonaisuudesta. UniSportissa siirryttiin prosessipohjaiseen organisaatioon. Yliopistomuseo siirrettiin viestinnän toimialalle. Yliopistossa selvitettiin mahdollisuuksia luoda ja ottaa käyttöön koko hallintohenkilöstön kattava yhteinen osaamisen johtamisen, hallinnan ja kehittämisen malli sekä samalla suuremmat hallintoyksiköt. Kampuksilla ja tiedekunnissa jatkettiin rakenteellista kehittämistä. Lääketieteellisen tiedekunta aloitti 1.1.2015 laitoksettomana tiedekuntana. Viikin kampuksella toteutettiin opetusjärjestelyt, jotka koskivat kahta bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan ja maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan yhteistä kandidaattiohjelmaa sekä henkilöstösuunnit- telua, sekä koko kampuksen tilankäyttöä ja tutkimusinfrastruktuureja. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta lakkautti fonetiikan puheviestinnän tutkintoon johtavan koulutuksen. Tiedekunta vastaa edelleen tiedekunnan tutkintoopiskelijoiden yleisopintoihin kuuluvasta puheviestinnän opetuksesta. Valtakunnallisella tasolla yliopisto osallistui Suomen yliopistot UNIFI ry:n viiteen eri alojen rakenteellisen kehittämisen selvitysten valmisteluun. Selvityksillä tavoitellaan yliopistojen profiloitumista ja mahdollisesti aloittaisia poisvalintoja. HUOLELLINEN HENKILÖSTÖSUUNNITTELU Henkilöstökoulutuksessa aloitettiin uutena kokonaisuutena tutkijoille suunnattu urakurssi, jonka tavoitteena on tukea nuoria tutkijoita urasuunnittelussa ja työnhaussa. Kurssilaisille suunnattiin myös omat coaching-ryhmät, joissa käsiteltiin henkilökohtaisen urasuunnittelun lisäksi osallistujien hyvinvointia ja jaksamista. Yliopistossa on vuodesta 2012 ollut muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön rekrytoinnissa käytössä lupamenettely. Vuoden aikana käsiteltiin ja myönnettiin lähes tuhat rekrytointilupaa, joista suurimmassa osassa lupaa haettiin määräaikaisen työsuhteen jatkamiseen. Luvat myönnettiin ensisijaisesti yliopiston sisäiseen hakuun, koska henkilöstölle halutaan antaa mahdollisuus uralla etenemiseen tai urakiertoon. Rekrytointilupamenettelyn yhteydessä jatkettiin myös pitkään määräaikaisissa työsuhteissa työskennelleiden projektien tukihenkilöiden työsuhteiden vakinaistamista. Kahtena viime vuonna on yhteensä 98 henkilön työsuhde muutettu määräaikaisesta työsuhteesta toistaiseksi voimassa olevaksi. HELSINGIN YLIOPISTO 25 KATSAUS VUOTEEN 2014 RAKENTAA TALOUTENSA KESTÄVÄLLE POHJALLE Yliopistouudistuksen alusta vuoteen 2013 asti yliopiston oma toiminta oli kumulatiivisesti laskien alijäämäistä. Pitkäjänteisesti toimimalla talous on saatu kestävälle pohjalle. Yksi osa talouden tasapainottamista on vuonna 2012 käyttöön otettu rekrytointilupamenettely, minkä seurauksena henkilöstö on vähentynyt noin 500 hengellä. Helsingin yliopisto jatkoi taloutensa sopeuttamista. Tavoitteena on hankkia kahden–kolmen kuukauden toiminnan kuluja vastaava taloudellinen puskuri, joka osaltaan mahdollistaisi toiminnan pitkäjänteisen kehittämisen. Tuotot ja kulut 2014 TUOTOT 715 MILJ. KULUT 680 MILJ. + YLIJÄÄMÄ 35 MILJ. miljoonaa euroa, 2014 HY:n sijoitustoiminnan tuotot 19 milj. 700 3% YLIJÄÄMÄ 35 milj. 600 Täydentävä rahoitus 257 milj. 21 % 36 % 2% 500 86 % kotimaisista lähteistä. Suomen Akatemia on suurin yksittäinen rahoittaja. 13 % Valtion perusrahoitus 439 milj. 61 % Muut kulut 145 milj. Poistot 11 milj. Tilavuokrat 87 milj. Ylijäämän jakautuminen 2014 Sijoitustoiminta 16 milj. Yliopiston ylijäämät 19 milj. 400 Ylijäämän osuus vastaa 5 % yliopiston kuluista. 300 Vastaavalla summalla voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. 64 % 200 Henkilöstökulut 437 milj. 100 Henkilöstön palkkakulut 354 milj. 0 Ylijäämän muodostuminen 2010–2014, milj. e Yliopisto 40 35 30 25 20 15 10 5 0 -5 -10 Sijoitustoiminta Rahastot 34,9 29,4 4 13,8 1,9 6 6 11 6 1 -5 4 3 2010 2011 2012 4 12 11 15 2013 19 2014 Viiden vuoden kumulatiivisesta ylijäämästä 33 miljoonaa euroa on tullut yliopiston omasta toiminnasta ja 55 miljoonaa euroa sijoitustoiminnan tuotoista. Sijoitustoiminnan tuottojen vuosivaihtelu voi olla suurta ja siihen tulee varautua. HELSINGIN YLIOPISTO 26 KATSAUS VUOTEEN 2014 Ylijäämä prosentteina kokonaiskuluista (1.000 e) Yliopiston tulos 35 miljoonaa euroa on 5 % yliopiston kokonaiskuluista. Ylijäämä 2010 – 2014 suhteutettuna kuluihin (1000 e) Yliopiston kulut 2010 626 675 2011 644 319 2012 678 156 2013 669 738 2014 680 144 1 viikon kulu 12 051 12 391 13 041 12 880 13 080 Ylijäämä 7 724 1 924 13 850 29 389 34 902 Tulos % kokonaiskuluista 1,20 % 0,30 % 2,00 % 4,40 % 5,10 % 4 1 7 16 19 Tulos vastaa x päivää Vuonna 2014 Helsingin yliopiston tuotot olivat 715 miljoonaa euroa ja kulut 680 miljoonaa euroa, ylijäämä 35 miljoonaa euroa. Ylijäämästä lähes puolet eli 16 miljoonaa euroa tuli sijoitustoiminnan tuotoista ja 19 miljoonaa euroa yliopiston omasta toiminnasta. Ylijäämä vastaa noin viittä prosenttia kokonaiskuluista ja sillä voisi rahoittaa yliopiston toimintaa 19 päivän ajan. Helsingin yliopiston merkittävin taloudellinen riski on kokonaisrahoituksen supistuminen, sillä 61 prosenttia yliopiston toimintamenoista katetaan valtion perusrahoituksella, 36 prosenttia täydentävällä rahoituksella ja kolme prosenttia sijoitustoiminnan tuotoilla. Vuonna 2014 valtion perusrahoitus oli 439 miljoonaa euroa ja täydentävän rahoituksen tuotot 257 miljoonaa euroa. Suomen valtion taloudellinen tila vaikuttaa merkittävästi yliopiston toimintaan, sillä perusrahoituksen lisäksi suuri osa täydentävästä rahoituksesta tulee valtion yksiköiltä, mm. Suomen Akatemialta. Yliopiston suurimmat menoerät ovat henkilöstöja vuokrakulut, joita on vaikea nopealla aikataululla sopeuttaa. Henkilöstökulujen osuus kokonaiskuluista on 64 % ja vuokrakulujen osuus 13 %, yhteensä 524 miljoonaa euroa. HELSINGIN YLIOPISTO 27 KATSAUS VUOTEEN 2014 Kokonaismenojen jakaantuminen 2014, % Kokonaistuottojen lähteet 2014, % Matkat 2% Poistot 2% Muut 4% Ostopalvelut 8% Täydentävä rahoitus 36 % Aineet ja tarvikkeet 7% Opetus- ja kulttuuriministeriö 60 % Henkilöstö 64 % Vuokrat 13 % Omat tuotot 3% Valtiovarainministeriö 1% Perus- ja täydentävän rahoituksen suhde vaihtelee suuresti eri yksiköissä. Mitä isompi täydentävän rahoituksen osuus on, sitä suurempi ylijäämävaranto kyseisellä yksiköllä tulisi olla. Jos täydentävä rahoitus laskee tilapäisesti, yksikkö pystyy jatkamaan toimintaansa ylijäämävarannon turvin. Pienten yksiköiden, joiden rahoitus koostuu suurelta osin täydentävästä rahoituksesta, on varauduttava ajoissa rahoituksen päättymiseen. Täydentävän rahoituksen lähteet 2014, % Loppuvuonna käynnistettiin varainhankintakampanja, jota jatketaan koko yliopiston 375-juhlavuosi 2015. Varainhankinnan tavoitteena on antaa yliopistolle puskureita, joita se tarvitsee tutkimuksen ja opetuksen kehittämiseen niin, että yliopisto pääsee tavoitteeseensa ja nousee maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon. Rahoitus kampuksittain 2014 Perusrahoitus Tekes 5% Muut 12 % Milj. € Kunnat 4% Suomen Akatemia 40 % Säätiöt 10 % Täydentävä rahoitus 180 160 140 43 120 56 100 80 60 117 41 39 43 45 Kumpula Meilahti 40 Yritykset 9% 78 20 EU 10 % 0 Ministeriöt 10 % Keskusta Viikki HELSINGIN YLIOPISTO KATSAUS VUOTEEN 2014 28 Tiedekuntien rahoitus 2014 Milj. € Perusrahoitus Täydentävä rahoitus 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Erillislaitosten rahoitus 2014 Milj. € Perusrahoitus Täydentävä rahoitus 140 120 100 80 60 40 20 0 Milj. € Perusrahoitus Täydentävä rahoitus 250 200 Palvelulaitokset: Tila- ja kiinteistökeskus, Kielikeskus, Tietotekniikkakeskus, UniSport, Helsingin yliopiston kirjasto, Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus 20 150 100 50 0 181 32 18 33 42 Palvelulaitokset Tutkimuslaitokset YVV laitokset Tutkimuslaitokset: Tutkijakollegium, Aleksanteri-instituutti, Fysiikan tutkimuslaitos, Suomen molekyylilääketieteen instituutti, Neurotieteen tutkimuskeskus, Biotekniikan instituutti, Ruralia-instituutti, Helsingin tietotekniikan tutkimuslaitos YVV laitokset: Kansalliskirjasto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Avoin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HELSINGIN YLIOPISTO 29 KATSAUS VUOTEEN 2014 JULKAISUTOIMINTA Helsingin yliopiston tutkijat julkaisivat vuonna 2014 yhteensä 10 389 julkaisua (tilanne 5.3.2015). Vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita oli 6 690 ja tieteellisiä kirjoja 304. Yhteiskunnallisesti vaikuttavista julkaisuista vertaisarvioimattomia tieteellisiä kirjoituksia oli 1 369, ammattijulkaisuja 912 tai yleistajuisia kirjoituksia 1 114. Julkaisumäärissä ei ole mukana taiteen julkaisuja, väitöskirjoja, audiovisuaalisia aineistoja tai patentteja. JULKAISUT OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN JULKAISULUOKISSA JA SEURANTAKOHTEISSA Taulukossa alla nähdään OKM:lle raportoitujen lukumäärien kehitys julkaisuluokissa A–E vuosina 2011– 2014. Julkaisujen kokonaismäärä on pysynyt 2011– 2014 tasaisena, mutta muutamissa julkaisuluokissa on tapahtunut joitakin muutoksia. Tieteellisten monografioiden (C) lukumäärä on hieman laskenut vuoden 2012 jälkeen. Tähän voivat olla syynä normaali vaihtelu julkaisumäärissä ja lisääntyvä artikkelimuotoisten julkaisukanavien suosiminen. Julkaisujen bibliometriset arvioinnit kohdistuvat erityisesti vertaisarvioituihin tieteellisiin artikkeleihin, minkä vuoksi artikkelien tiedot ovat täydentyneet TUHAT-järjestelmään12 muita julkaisutyyppejä enemmän. Vertaisarvioitujen tieteellisten artikkeleiden (A) osuus on kasvanut seurantakautena. Muiden luokkien osuudet ovat vastaavasti osin laskeneet, osin pysyneet samansuuruisina. 10 389 JULKAISUA Vuonna 2015 OKM:n rahoitusmallin mukaiset seurantakohteet muuttuivat13. Aiemmat seurantakohteet, kansainväliset vertaisarvioidut -julkaisut ja muut tieteelliset julkaisut, vaihtuivat seurantakohteiksi vertaisarvioidut julkaisut ja muut julkaisut. Laskennallisten julkaisujen (ns. julkaisupisteiden) määrittämisessä jako kansainvälisiin ja kotimaisiin julkaisuihin poistui ja tilalle tuli julkaisutyyppiin ja julkaisufoorumiluokitukseen perustuva määrittely14. Lisäksi mukaan otettiin ammatilliset (D-luokka) ja yleistajuiset julkaisut (E-luokka), jolloin myös yhteiskunnallisesti vaikuttavat julkaisut tulivat osaksi rahoitusmallia. 12Tuhat-tutkimustietojärjestelmä, https://tuhat.halvi.helsinki.fi/ portal/ 13 Yliopistojen rahoitusmalli 2015 alkaen, http://www.minedu. fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/yliopistokoulutus/hallinto_ohjaus_ja_rahoitus/liitteet/yo_rahoitusmalli_2015.pdf 14 Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yliopistojen perusrahoituksen laskentakriteereistä annetun opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksen muuttamisesta, http://www.finlex.fi/fi/laki/ alkup/2014/20140526 Julkaisumäärät ja -osuudet OKM:n julkaisuluokissa A–E 2011–2014 Julkaisuluokka A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit B Tieteelliset kirjoitukset C Tieteelliset kirjat D Ammattiyhteisöille suunnatut julkaisut E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut Yhteensä 2011 6 501 1 781 362 1 337 1 176 11 157 2012 6 654 1 943 395 1 332 1 267 11 591 2013* 6 408 1 604 278 1 107 984 10 381 Lähde: 2011–2013 Vipunen http://vipunen.fi ja 2014 HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015. * 2013 ei sisällä 2015 takautuvasti raportoituja julkaisuja, joita oli alustavan tiedon mukaan noin 1160. 2014 6 690 1 369 304 912 1 114 10 389 2011 % 58 % 16 % 3% 12 % 11 % 100 % 2012 % 57 % 17 % 3% 12 % 11 % 100 % 2013 % 61 % 16 % 3% 11 % 9% 100 % 2014 % 64 % 13 % 3% 9% 11 % 100 % HELSINGIN YLIOPISTO 30 KATSAUS VUOTEEN 2014 JULKAISUTULOS YKSIKÖITTÄIN OKM:N SEURANTAKOHTEISSA Taulukossa alla näkyvät yksiköiden julkaisumäärät ja -pisteet vuonna 2014 OKM:n rahoitusmallin (2015) mukaisesti. Lisäksi taulukossa on vertailtu vuoden 2014 julkaisupistemäärän suhteellista muutosta 2010–2013 keskiarvoon. Tulokset ovat suuntaa antavia, koska 2014 julkaisutiedot täydentyvät vuoden 2015 aikana. Tiedekuntien ja erillisten laitosten julkaisutiedot ovat tarkasteltavissa myös yliopiston Raporaportointivälineessä15. YHTEISJULKAISEMINEN Yliopistotasolla kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärä on kasvanut tasaisesti 2011–2014. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä vuonna 2011 oli 2011, vuonna 2014 määrä on kasvanut 2 884 julkaisuun. Myös kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus kaikista vertaisarvioiduista tieteellisistä julkaisuista (AC) on kasvanut, 30 %:sta 41 %:iin. 15 HY:n raportointiväline Rapo 2 884 KANSAINVÄLISTÄ YHTEISJULKAISUA MÄÄRÄ KASVUSSA Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrän kasvava trendi mukailee yleistä suuntausta, jossa kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus kasvaa eri tieteenaloilla verrattuna organisaation sisäiseen tai kansalliseen yhteisjulkaisemiseen. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen on havaittu saavan keskimäärin enemmän viittauksia kuin kotimaisessa yhteistyössä tehtyjen, mikä tarkoittaa myös tutkimuksen laajempaa kansainvälistä näkyvyyttä. Tieteenalojen väliset erot kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuuksissa ovat kuitenkin merkittäviä. Kansainvälisten yhteisjulkaisujen määrä (julkaisuluokat A ja C) on sekä yliopiston strategian toteutumisen että yksi OKM:n kanssa sovittujen strategisten kehittämiskohteiden seurantaindikaattori. Yliopiston tavoiteohjelmassa 2014 asetettu tavoite vuodelle 2016 oli 2 600 kansainvälistä yhteisjulkaisua, joka on nyt ylitetty. Yksiköiden julkaisumäärät ja -pisteet 2014 OKM:n seurantakohteissa Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Humanistinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Svenska social- och kommunalhögskolan Teologinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset ja muut yksiköt Aleksanteri-instituutti Avoin yliopisto Biotekniikan instituutti Fysiikan tutkimuslaitos Helsingin taloustieteellinen tutkimuskeskus (HECER) Helsingin yliopiston kirjasto Kansalliskirjasto Kielikeskus Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Luonnontieteellinen keskusmuseo Neurotieteen tutkimuskeskus Ruralia-instituutti Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Tutkijakollegium Lukumäärät 2014 Julkaisupisteet 2014 Vertailu 2011–2013 keskiarv. kaikki yht. VertaisMuut Yht. Vertais- Muut Yht. määräpisteMuutos 2014 % arvioidut arvioidut keskikeskiverrattuna arvo arvo pisteka. 453 162 615 1106 19 1124 591 1046 7% 283 43 326 676 5 680 260 464 47 % 193 25 218 446 3 449 175 366 23 % 630 917 1547 1312 128 1440 1497 1529 -6 % 615 261 876 1201 39 1240 813 1089 14 % 1917 537 2454 4305 57 4362 2470 4349 0% 492 152 644 1127 16 1143 721 1025 12 % 1262 189 1451 3126 24 3150 1535 2999 5% 166 167 333 372 22 393 499 530 -26 % 48 42 90 111 5 116 86 104 12 % 229 272 501 523 34 557 422 413 35 % 513 450 963 1238 58 1296 930 1227 6% 1187 80 10 166 318 11 2 5 10 13 181 72 14 198 130 570 93 23 13 5 7 41 12 9 31 128 2 135 9 69 1757 173 33 179 323 18 43 17 19 44 309 74 149 207 199 2850 174 15 424 866 28 5 10 19 17 355 167 32 504 296 69 12 4 3 1 1 5 1 2 4 14 0 14 1 10 2919 186 18 426 866 29 9 11 21 21 369 167 45 504 305 1777 135 30 173 314 45 52 18 27 61 331 57 120 202 229 2810 122 23 420 806 55 13 17 26 40 260 129 59 506 370 4% 53 % -23 % 2% 7% -48 % -28 % -37 % -21 % -48 % 42 % 30 % -23 % 0% -17 % Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 Vertaisarvioidut julkaisut: julkaisutyypit A1-A4 ja C1 Muut julkaisut: julkaisutyypit C2, B1-B3, D1-D5, E1-E2 2014 julkaisupisteitä on verrattu 2011–2013 ”jäädytettyyn” keskiarvoon, mikä tarkoittaa tilannetta kunkin raportointivuoden maaliskuussa. Raportointivuoden julkaisutiedot täydentyvät takautuvasti seuraavana vuonna. Jäädytetyn aineiston käyttö mahdollistaa täydentyvän aineiston vertailun aikaisempien vuosien tulokseen. HELSINGIN YLIOPISTO 31 KATSAUS VUOTEEN 2014 Tiedekuntien vertaisarvioitujen kansainvälisten yhteisjulkaisujen lukumäärät ja osuudet kaikista vertaisarvioiduista julkaisuista Julkaisujen lukumäärä Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Humanistinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Svenska social- och kommunalhögskolan Teologinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset ja muut yksiköt 2011 154 88 69 49 89 743 143 569 13 6 5 46 491 2012 160 70 52 57 96 662 149 735 9 11 4 55 504 2013 178 93 87 50 112 782 160 818 6 9 5 77 568 2014 229 133 103 84 161 967 222 806 9 15 8 97 672 Kansainvälisten yhteisjulkaisujen osuus kaikista AC-julkaisuista 2011 2012 2013 2014 36 % 36 % 38 % 50 % 40 % 34 % 47 % 47 % 41 % 33 % 51 % 53 % 7% 7% 7% 12 % 18 % 15 % 21 % 25 % 40 % 34 % 42 % 50 % 31 % 33 % 36 % 45 % 48 % 60 % 63 % 63 % 6% 3% 3% 5% 12 % 19 % 18 % 29 % 3% 2% 3% 3% 8% 10 % 14 % 18 % 39 % 42 % 50 % 55 % Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 JULKAISUFOORUMILUOKITUKSET Julkaisukanavien uusi julkaisufoorumiluokitus tuli voimaan vuoden 2015 alusta. Sen mukaan luokitellaan vuoden 2015 ja sen jälkeiset julkaisut seuraavan neljän vuoden ajan. Pienempiä muutoksia luokitukseen voi tulla myös tänä aikana. Yliopiston rahoitukseen uusi vuoden 2015 luokitus sen sijaan vaikuttaa viiveellä, koska rahoitusmallissa otetaan huomioon kolmen edellisen vuoden julkaisut. Esimerkiksi vuoden 2016 rahoitukseen vaikuttavat vuosien 2012–2014 julkaisut, joiden luokituksessa käytetään vuoden 2014 julkaisufoorumiluokitusta. Seuraavina vuosina vuoden 2015 ja sitä uudemmat julkaisut tulevat mukaan raportointiin. Tällöin käytetään kahta luokitusta rinnakkain. Vuoden 2015 luokitus vaikuttaa täysimääräisesti OKM:n rahanjakoon vasta vuonna 2019. Taulukossa alla nähdään vertaisarvioitujen julkaisujen (julkaisutyypit A1-A4 ja C1) lukumäärät ja osuudet yksiköittäin julkaisufoorumi-järjestelmän tasoluokissa vuonna 2014. Mukana ovat yksiköt, joilla oli julkaisuja vähintään 30 vuonna 2014. Yksiköiden vertaisarvioidut julkaisut julkaisufoorumijärjestelmän tasoluokissa 2014 Julkaisut yhteensä 6803 Taso 0 Taso 1 Taso 2 874 2556 2215 1158 Tiedekunta Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Humanistinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Svenska social- och kommunalhögskolan Teologinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta 453 283 193 630 615 1917 492 1262 166 48 229 513 24 23 11 217 143 52 56 87 49 6 52 95 142 85 74 216 251 895 163 348 74 20 88 159 169 124 63 164 181 582 182 454 37 19 81 212 Tiedekuntiin kuulumattomat laitokset 1187 132 345 80 166 318 181 72 198 130 21 11 9 32 6 4 27 29 37 47 92 25 55 42 Yliopisto yhteensä ja muut yksiköt Aleksanteri-instituutti Biotekniikan instituutti Fysiikan tutkimuslaitos Luonnontieteellinen keskusmuseo Neurotieteen tutkimuskeskus Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Tutkijakollegium Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 Sisältää julkaisutyypit A1-A4 ja C1 Taso 3 Taso 0 % Taso 1 % Taso 2 % Taso 3 % 13 % 38 % 33 % 17 % 118 51 45 33 40 388 91 373 6 3 8 47 5% 8% 6% 34 % 23 % 3% 11 % 7% 30 % 13 % 23 % 19 % 31 % 30 % 38 % 34 % 41 % 47 % 33 % 28 % 45 % 42 % 38 % 31 % 37 % 44 % 33 % 26 % 29 % 30 % 37 % 36 % 22 % 40 % 35 % 41 % 26 % 18 % 23 % 5% 7% 20 % 18 % 30 % 4% 6% 3% 9% 440 270 11 % 29 % 37 % 23 % 29 62 181 37 22 50 51 1 56 81 20 19 89 10 26 % 7% 3% 18 % 8% 2% 21 % 36 % 22 % 15 % 51 % 35 % 28 % 32 % 36 % 37 % 57 % 20 % 31 % 25 % 39 % 1% 34 % 25 % 11 % 26 % 45 % 8% KATSAUS VUOTEEN 2014 32 PÄÄTIETEENALOJEN KÄRKILEHDET dut alkuperäisartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A1), katsausartikkelit tieteellisessä aikakauslehdessä (A2) sekä (vertaisarvioimattomat) kirjoitukset tieteellisessä aikakauslehdessä (B1). Valitut lehdet ovat tiedeyhteisön arvostamia tieteellisiä aikakauslehtiä (Julkaisufoorumiluokitukset 2 ja 3). Taulukoihin on koottu kultakin päätieteenalalta 15 kärkilehteä. Taulukosta löytyvät lisäksi yleisimmin julkaisukanavina käytettyjen lehtien julkaisufoorumin tasoluokat kahden eri luokituksen mukaisesti. Vuonna 2015 julkaisufoorumi-luokitus kiristyi useimmilla tieteenaloilla, koska tasoluokkien kiintiöt määriteltiin lehtien ja sarjojen julkaisuvolyymin eikä lehti- ja sarjanimekkeiden määrän mukaan, kuten vuoden 2014 luokituksessa. Muutos oli suurin luonnon- ja lääketieteen aloilla, joissa tasolle 2 sijoitettiin vain 7–9 prosenttia julkaisunimekkeiden määrästä. Tason 3 julkaisusarjojen osuus vaihtelee alasta riippuen 1–3 prosentin välillä.16 HELSINGIN YLIOPISTO Julkaisukulttuuri vaihtelee tieteenaloittain. Tämä näkyy muun muassa julkaisukanavana käytettyjen lehtien kirjon laajuudessa ja artikkelien vuotuisessa määrässä. Seuraavissa taulukoissa esitetään päätieteenaloittain tieteellisiä aikakauslehtiä, joissa Helsingin yliopiston tutkijat julkaisevat eniten. Taulukkoon on valittu OKM:n luokituksen mukaiset vertaisarvioiArtikkelien määrä julkaisufoorumiluokituksen tasoilla 2 ja 3 päätieteenaloittain Tieteenala Humanistiset tieteet Luonnontieteet Lääke- ja terveystieteet Maatalous- ja metsätieteet Tekniikka Yhteiskuntatieteet Artikkelien määrä (A1+A2+B1, Jufo 2+3) 250 1296 1190 273 36 434 Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 16 Julkaisufoorumi -sivusto, usein kysytyt kysymykset, http:// www.tsv.fi/julkaisufoorumi/usein%20kysytty%C3%A4.php Luonnontieteiden ja lääketieteiden kärkilehdet, artikkelien lukumäärä 2014 ja julkaisufoorumin tasoluokat vuoden 2014 sekä 2015 mukaan Lääke- ja terveystieteet PLoS One Stroke Human Molecular Genetics Nature Genetics PLoS Genetics Acta Ophthalmologica Diabetes Care International Journal of Cancer Journal of Clinical Investigation EMBO Reports Forensic Science International Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism New England Journal of Medicine Annals of Medicine Nature Communications Luonnontieteet Astronomy & Astrophysics PLoS One Journal of High Energy Physics Atmospheric Chemistry and Physics Physical Review D : Particles, Fields, Gravitation and Cosmology Boreal Environment Research Physical Review Letters Physics Letters B European Physical Journal C. Particles and Fields Journal of Cosmology and Astroparticle Physics Physical Review C (Nuclear Physics) Monthly Notices of the Royal Astronomical Society Atmospheric Measurement Techniques Physical Chemistry Chemical Physics Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 lkm 2014 JUFO 2014 JUFO 2015 91 2 1 33 3 2 16 3 2 14 3 3 14 3 2 13 2 1 11 3 2 11 2 2 11 3 3 10 3 3 10 2 2 10 3 2 10 3 3 9 2 2 9 2 3 56 43 42 41 40 36 31 28 18 18 16 15 14 14 3 2 2 3 2 2 3 2 2 2 2 3 2 3 3 1 1 3 2 1 3 2 2 1 2 1 1 1 14 3 3 HELSINGIN YLIOPISTO 33 KATSAUS VUOTEEN 2014 Maatalous- ja metsätieteiden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden kärkilehdet, artikkelien lukumäärä 2014 ja julkaisufoorumin tasoluokat vuoden 2014 sekä 2015 mukaan Maatalous- ja metsätieteet PLoS One Boreal Environment Research Forest Ecology and Management Journal of Dairy Science Acta Veterinaria Scandinavica Plant and Soil Annals of Botany Applied and Environmental Microbiology Applied Animal Behaviour Science Food Chemistry Biogeosciences BMC Genomics Canadian Journal of Forest Research Food Control Veterinary Journal Yhteiskuntatieteet PLoS One Lakimies Kasvatus Yhteiskuntapolitiikka Historiallinen Aikakauskirja Oikeus Psykologia Politiikka : Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu Social Science & Medicine Sosiologia American Journal of Epidemiology BMC Public Health European Journal of International Law Anthropological Theory PLoS Genetics lkm 2014 JUFO 2014 JUFO 2015 18 2 1 12 2 1 9 3 3 8 3 3 7 2 1 7 2 3 6 2 1 6 3 2 6 2 1 6 3 2 5 2 2 5 2 1 5 3 3 5 2 2 5 3 2 22 18 13 12 11 10 10 9 8 8 5 5 5 4 4 Humanistiset tieteet Teologinen Aikakauskirja 45 Virittäjä 20 Historisk tidskrift för Finland 10 Elore 8 Kirjallisuudentutkimuksen Aikakauslehti Avain 7 Pragmatics 6 Folkmålsstudier : Meddelanden från Föreningen för Nordisk 5 Filologi Historiallinen Aikakauskirja 5 Journal of Pragmatics 4 European History Quarterly 3 Journal of Finnish studies 3 Kulttuurintutkimus 3 Linguistics 3 Religious Studies 3 Temenos 3 Lähde: HY:n OKM-raporttitiedostot 5.3.2015 2 2 2 2 2 2 2 2 3 2 3 2 3 3 3 1 2 2 2 2 2 2 2 3 2 2 1 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 3 2 2 2 3 2 3 2 2 2 2 2 2 2 2 3 2 2 1 3 2 3 HELSINGIN YLIOPISTO 34 KATSAUS VUOTEEN 2014 JULKAISUJEN KIELET 2005–2014 Helsingin yliopiston kieliperiaatteiden mukaan yliopisto seuraa julkaisujen kieliä Tuhat-tutkimustietojärjestelmän avulla. Vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen hallitseva kieli on englanti, ja sen asema on entisestään vahvistunut. Tarkastelujaksolla 2005– 2012 suomenkielisten julkaisujen osuus kaikista julkaisuista on vähentynyt kaikissa julkaisutyypeissä. Voimakkainta väheneminen on ollut vertaisarvioiduissa artikkeleissa (A1-A4) ja kirjoissa (C1). Ruotsinkielisten artikkeleiden osuus vertaisarvioiduista julkaisuista on vähentynyt n. 1,5 prosentista n. 0,7 prosenttiin. Muissa julkaisutyypeissä ruotsinkielis- 85 % VERTAISARVIOIDUISTA TIETEELLISISTÄ JULKAISUISTA ENGLANNINKIELISIÄ ten julkaisujen osuus on pysytellyt 5-6 prosentin tuntumassa. Muun kielisten vertaisarvioitujen artikkeleiden osuus on vähentynyt n. 3,5 prosentista n. 2,5 prosenttiin. Muissa julkaisutyypeissä muun kielisten artikkeleiden osuus on pysytellyt 4-5 prosentin tuntumassa. Julkaisukielten osuudet 2005–2014 Suomi A Englanti A Ruotsi Vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut (A1-A4 + C1) Muut kielet 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2005 2007 2009 2011 2013 Lähde: Tuhat-järjestelmä 9.3.2015 Suomi A Englanti A Ruotsi Muut julkaisut (B-E) Muut kielet 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 2005 2007 Lähde: Tuhat-järjestelmä 9.3.2015 2009 2011 2013 HELSINGIN YLIOPISTO 35 KATSAUS VUOTEEN 2014 OPEN ACCESS -JULKAISEMINEN Avoimesti saatavilla olevat julkaisut ovat lisääntyneet tasaisesti erilaisten Open Access -strategioiden seurauksena. Oheisessa kaaviossa on esitetty avoimesti saatavien, Helsingin yliopiston tutkijoiden kirjoittamien artikkelien osuuden lisääntyminen Web of Science -tietokannassa eri alojen lehdissä. Luokittelu seuraa CWTS-analyysin luokittelua ja käsittää laadultaan korkeatasoisia julkaisukanavia. OA-artikkelien osuus on noussut joillakin aloilla kymmenekseen koko julkaisuvolyymistä. Helsingin yliopisto edellyttää tutkimusjulkaisujen rinnakkaistallentamista avoimesti saataville17. OKM:lle raportoiduista julkaisutiedoista löytyvät OA-tiedot eivät vielä ole kattavia eikä niitä siksi esitetä tässä. 17 Julkaisut rinnakkaistallennetaan Helsingin yliopiston digitaaliseen arkistoon (HELDA), https://helda.helsinki.fi Open Access -julkaisujen osuudet aloittain 2005–2013 12 % 10 % Med+Life 3301 8% Natural 14545 Social 2344 6% Engin 1046 Human. 713 4% Lang, Comm 318 All 2% 0% 2005-2008 2006-2009 2007-2010 2008-2011 2009-2012 2010-2013 Open Access -artikkeleita julkaisseet HY:n kärkilehdet aloittain 2005–2013 Koko HY PLoS One Atmospheric Chem. & Phys. Boreal Environment Research Acricultural and Food Science BMC Bioinformatics Biogeosciences Emerging Infectious Diseases BMC Genomics Silva Fennica PLoS Genetics N 472 286 172 130 120 98 74 72 70 65 Medical + Life Sciences PLoS One Agricultural and Food Science BMC Bioinformatics Emerging Infectious Diseases BMC Genomics Natural Sciences Atmospheric Chem. & Phys. Boreal Environment Research Biogeosciences Silva Fennica Annales Geophysicae N 418 130 120 74 72 286 172 98 70 58 Other areas (N > 5) Social, Behav. Sciences Frontiers in Psychology Demographic Research N 15 7 Engineering Sciences J. Machine Learning Res. 13 Law, Arts, Humanities Folklore 6 Language, Inf. & Comm. Linguistica Uralica 11 HELSINGIN YLIOPISTO 36 KATSAUS VUOTEEN 2014 HENKILÖSTÖKATSAUS Yliopistossa jouduttiin ensimmäistä kertaa toteuttamaan laajempi henkilöstön vähentämisprosessi ytmenettelyn kautta. Yt-menettely koski koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian koko henkilöstöä sekä taloudellisilla että tuotannollisilla perusteilla. Käytyjen yt-neuvottelujen perusteella henkilöstömäärää väheni noin 160:sta noin 100 työntekijään. Naisten osuus koko henkilöstöstä oli 58 % (2013: 58 %), opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 50 % (2013: 49 %), muusta henkilöstöstä 68 % (2013: 68 %) ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstöstä 69 % (2013: 69 %). Henkilöstön keski-ikä oli 43,1 vuotta (2013: 43,0 vuotta), joista alle 35-vuotiaita oli 30 % (2013: 30 %), 35 – 54-vuotiaita oli 49 % (2013: 48 %) ja 55-vuotiaita tai sitä vanhempia 21 % (2013: 22 %). Koko henkilöstön henkilötyövuodet olivat 7 818. Opetus- ja tutkimushenkilöstön henkilötyövuodet olivat 4 164, muun henkilöstön henkilötyövuodet 3 514 ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön henkilötyövuodet 140. HENKILÖSTÖRAKENTEEN KEHITYS Helsingin yliopiston henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 8 162, josta opetus- ja tutkimushenkilöstöä oli 55 %, muun henkilöstön osuus oli 43 % ja harjoittelukoulujen opetushenkilöstön osuus 2 %. Henkilölukumäärä ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2014 Henkilöstöryhmät 4. porras 3. porras 2. porras 1. porras Muu O&T henkilöstö (tuntiopettajat) Opetus- ja tutkimushenkilöstö 2010 614 941 771 1814 705 4845 Lukumääärä 15.12. 2011 2012 2013 638 632 641 1197 1154 1178 817 864 872 1809 1721 1688 359 152 150 4820 4523 4529 2014 629 1216 884 1674 85 4488 IT-henkilöstö Kirjastohenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallintohenkilöstö Opetuksen ja tutk. tukihenkilöstö Muut Muu henkilöstö 344 427 427 1684 783 160 3825 359 374 420 1704 776 137 3770 Harj.koulujen opetushenkilöstö Koko henkilöstö 8670 8590 Muutos edellisestä vuodesta (%) 2010 2011 2012 2013 2014 3,9 % -0,9 % 1,4 % -1,9 % - 27,2 % -3,6 % 2,1 % 3,2 % 6,0 % 5,8 % 0,9 % 1,4 % - -0,3 % -4,9 % -1,9 % -0,8 % - -49,1 % -57,7 % -1,3 % -43,3 % - -0,5 % -6,2 % 0,1 % -0,9 % 347 349 406 1648 769 213 3732 365 347 403 1586 740 164 3605 359 329 391 1532 723 191 3525 4,4 % - -12,4 % - -1,6 % 1,2 % - -0,9 % - -14,4 % - -1,4 % -3,3 % 5,2 % -6,7 % -0,6 % -3,3 % -0,7 % -3,3 % -3,8 % -0,9 % -3,8 % 55,5 % -23,0 % -1,0 % -3,4 % -1,6 % -5,2 % -3,0 % -3,4 % -2,3 % 16,5 % -2,2 % 145 152 149 - - - 4,8 % -2,0 % 8400 8286 8162 - -0,9 % -2,2 % -1,4 % -1,5 % HELSINGIN YLIOPISTO 37 KATSAUS VUOTEEN 2014 Henkilötyövuodet ja suhteellinen muutos henkilöstöryhmittäin 2010–2014 Henkilöstöryhmät 4. porras 3. porras 2. porras 1. porras Muu O&T henkilöstö (tuntiopettajat) Opetus- ja tutkimushenkilöstö Henkilötyövuodet 2010 2011 2012 2013 2014 571,7 590,3 573,6 575,8 560,3 884,8 1115,8 1056,8 1077,6 1121,1 710,3 754,5 780,8 807,0 819,2 1689,2 1661,8 1580,3 1537,4 1495,3 630,4 266,2 198,3 188,5 168,5 4486,4 4388,6 4189,8 4186,3 4164,5 IT-henkilöstö Kirjastohenkilöstö Tekninen henkilöstö Hallintohenkilöstö Opetuksen ja tutk. tukihenkilöstö Muut Muu henkilöstö 329,6 335,7 334,1 339,8 376,2 388,2 348,7 330,1 435,2 426,7 415,8 404,0 1627,8 1609,3 1614,7 1555,0 762,5 776,6 802,7 731,3 196,6 191,0 222,3 214,7 3727,9 3727,5 3738,3 3574,9 342,9 316,2 399,8 1507,0 723,0 224,9 3513,9 - 143,1 139,7 - - 8116,2 8073,2 7904,2 7818,1 - -1,2 % Harj.koulujen opetushenkilöstö Koko henkilöstö 145,1 8214,3 Muutos edellisestä vuodesta (%) 2010 2011 2012 2013 2014 3,3 % -2,8 % 0,4 % -2,7 % - 26,1 % -5,3 % 2,0 % 4,0 % 6,2 % 3,5 % 3,4 % 1,5 % - -1,6 % -4,9 % -2,7 % -2,7 % - -57,8 % -25,5 % -4,9 % -10,6 % - -2,2 % -4,5 % -0,1 % -0,5 % Hallintohenkilöstön määrää on vähennetty tehostamalla työtä, yhdistämällä tehtäviä ja vähentämällä tarpeettomia rutiineja. Hallintohenkilöstöryhmässä on tapahtunut suurin absoluuttinen henkilötyövuosien lasku verrattuna luvanvaraisen rekrytoinnin aloittamisvuoteen 2012. Myös opetuksen ja tutkimuksen tukihenkilöstön ja kirjastohenkilöstön henkilötyövuodet ovat laskeneet merkittävästi. Muun kuin opetus- ja tutkimushenkilöstön muu henkilöstö -ryhmän kasvu selittyy yliopistomuseon muuttoon liittyvällä lisääntyneellä määräaikaisen työn tarpeella. Yliopistomuseon uusi päänäyttely ”Ajattelun voimaa” avautuu yleisölle yliopiston päärakennuksessa maaliskuussa 2015. 1,8 % -0,5 % 3,2 % -10,2 % -2,0 % -2,6 % -1,1 % 0,3 % 1,9 % 3,4 % -2,9 % 16,4 % 0,0 % 0,3 % 1,7 % -5,3 % -2,8 % -3,7 % -8,9 % -3,4 % -4,4 % 0,9 % -4,2 % -1,0 % -3,1 % -1,1 % 4,8 % -1,7 % - -1,4 % -2,3 % -0,5 % -2,1 % -1,1 % Opetus- ja tutkimushenkilöstön määrän laskun taittuminen näyttää vakiintuneen samalla kun tukihenkilöstön määrän lasku jatkuu edelleen. Henkilöstömäärän ja -rakenteen muutos on jatkunut strategian mukaisesti oikean suuntaisena. MÄÄRÄAIKAINEN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstä 49 % (2013: 49 %) työskenteli määräaikaisessa työsuhteessa. Näistä työsuhteista noin puolet on luonnostaan määräaikaisia; tutkijanuravaiheen puolesta määräaikaiset tohtorikoulutettavat ja tutkijatohtorit 25 % (2013: 25 %) ja osa-aikaiset tuntiopettajat 1 % (2013: 2 %). Näin ollen varsinaisesti määräaikaista henkilöstöä oli noin 22 % (2013: 22 %). Määräaikaisen henkilöstön osuus sukupuolittain 2014 Henkilömäärät Vakinaiset Tutkijauravaiheen puolesta määräaikaiset (tohtorikoulutettavat, tutkijatohtorit) Muut määräaikaiset Osa-aikaiset tuntiopettajat Yhteensä Naisia 2554 Miehiä 1639 Yhteensä 4193 Naisia % 61 % Miehiä % 39 % %-osuus henkilöstöstä 51 % 1102 1041 59 946 788 33 2048 1829 92 54 % 57 % 64 % 46 % 43 % 36 % 25 % 22 % 1% 4756 3406 8162 58 % 42 % 100 % HELSINGIN YLIOPISTO 38 KATSAUS VUOTEEN 2014 KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN Koulutus- ja kehittämisyksikön järjestämässä henkilöstökoulutuksessa oli 6 045 osallistumiskertaa (2013: 5 420) ja lisäksi kielipalveluilta tilatussa kielikoulutuksessa oli 193 osallistumiskertaa (2013: 148). Kokonaisiksi henkilötyöpäiviksi muutettuna henkilöstökoulutuksissa oltiin 3 059 työpäivää. Koulutuksia oli 191 ja keskimääräinen osallistujamäärä oli 33 henkilöä/tilaisuus. Osallistujista naisia oli 71 % ja miehiä 29 %. Keskitetysti järjestettyyn henkilöstön kehittämiseen käytettiin perusrahoitusta 111 423 euroa ja ulkopuolista rahoitusta 112 163 euroa, yhteensä 223 587 euroa (2013: 205 370). Kustannus oli keskimäärin 36 euroa osallistumiskertaa kohti (2013: 37). 3 059 TYÖPÄIVÄÄ HENKILÖSTÖKOULUTUKSISSA TYÖHYVINVOINTI JA JAKSAMINEN Työterveyshuolto vuosille 2015–2019 kilpailutettiin. Toimittajaksi valittiin pääkaupunkiseudulla Mehiläinen ja muualla pääsääntöisesti Suomen Terveystalo. Lapin toimipaikoissa jatkavat entiset toimittajat. Kilpailutuksen keskeisenä tavoitteena oli kiinnittää työterveyshuollon huomio ja resurssit entistä enemmän ennaltaehkäisevään työterveyshuoltotyöhön. Kampuksilla ja lähes kaikilla pääkaupunkiseudun ulkopuolisilla toimipaikoilla järjestettiin koulutusta uuden työterveyshuollon sopimuksen sisällöstä. Yliopistolla panostettiin työympäristön kehittämiseen käynnistämällä yliopiston Laboratorioiden laadunhallinnan ja turvallisuuden kehittäminen -projekti sekä yliopiston ja Työterveyslaitoksen yhteishanke Monitilatoimistojen sisäympäristö, käytettävyys ja tilankäyttäjien hyvinvointi. Työsuojelutoimijat edistivät osaltaan työhyvinvointia järjestämällä muun muassa kampuksilla työhyvinvointi-iltapäiviä sekä työsuojelukahveja, jotka jatkossa ankkuroidaan valtakunnalliseen 112-hätänumeropäivään. Työsuojelussa panostettiin myös tiedottamiseen sähköisellä Ajankohtaista työsuojelussa ja työhyvinvoinnissa -kirjeellä. Työympäristön riskien arviointi tehtiin vuoden 2014 aikana 20 eri yksikössä ja neljässä erillisessä laitoksessa. Syksyn 2013 työhyvinvointikyselyn tulosten jatkotoimenpiteitä toteutettiin: johtoryhmätyöskentelyä, esimiestaitoja, työyhteisöjen vuorovaikutustaitoja ja konfliktoituneiden tilanteiden selvittämisen taitoja parannettiin. Työhyvinvointikyselyn jatkokehittämisestä on aloitettu keskustelut eläkevakuutusyhtiö Varman kanssa. Varhaisen tuen toimintamallin käyttöönottoa jatkettiin tiedekuntien ja erillisten laitosten johdon kanssa käydyissä työterveyshuollon vuositapaamisissa. Yliopisto otti käyttöön työyhteisösovittelun yhtenä konfliktien ratkaisumenetelmänä. Sovittelutoimintaa koordinoi työhyvinvointiyksikkö. Influenssarokotteen ottaneiden määrä nelinkertaistui ensimmäisestä vuodesta 803 rokotettuun. Rokotteen ottaja maksoi rokotteen itse. Mehiläisen tuottamissa sairauspoissaolotilastoissa tämä on vähentänyt pitkien sairauspoissaolojen määrää hengityselinten sairaudet -diagnoosiluokassa yhteensä 1 263 sairaspoissaolopäivällä. SAIRAUSPOISSAOLOT, TYÖTAPATURMAT JA TYÖTERVEYSHUOLTO Yliopiston henkilöstö oli sairauden tai työtapaturman takia poissa töistä 41 183 työpäivää. Opetus- ja tutkimushenkilöstö ilmoittaa sairauspoissaolojaan eri tavalla kuin työajanseurannan piirissä oleva muu henkilöstö, mistä johtuen sairauspoissaolojen määrä opetus- ja tutkimushenkilöstön osalta on alhainen verrattuna muuhun henkilöstöön. Yliopiston sairauspoissaolopäivät suhteutettuna henkilötyövuosiin on 5,3 spv/ htv. Muun henkilöstön osalta sairauspoissaolopäiviä oli 9,5 spv/htv ja opetus- ja tutkimushenkilöstöllä vastaavasti 1,7 spv/htv. HELSINGIN YLIOPISTO 39 KATSAUS VUOTEEN 2014 Sairauspoissaolot henkilöstöryhmittäin 2012–2014 Muu henkilöstö (stp/htv) Koko henkilöstö (stp/htv) Opettajat ja tutkijat (stp/htv) Koko henkilöstö (stp) 12,0 43000 42614 42500 10,0 41183 8,0 40318 stp/htv 6,0 4,0 41500 41000 stp 9,6 9,0 5,0 2,0 0,0 42000 9,5 5,4 1,8 1,5 2012 2013 40500 5,3 1,7 2014 Lyhyiden sairauspoissaolojen (1–3 pv) määrä sairauspoissaoloista on 43 %. Eniten sairauspoissaoloja aiheutui tuki- ja liikuntaelinten diagnoosiryhmässä, 26 %. Mielenterveyden ja hengityselinten perusteella syntyneitä poissaoloja oli molemmissa diagnoosiluokissa 21 %. Työtapaturmista aiheutui 1 157 poissaolopäivää (2013: 1408). Työterveyshuollon kulut olivat noin 360 euroa/henkilö. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon käytettiin kokonaiskustannuksista 36 %. Suurin osa työterveyshuollon kustannuksista muodostuu sairaanhoidonkustannuksista (ns. Kela 2 korvausryhmä). Eläkkeelle siirtyneet ja eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä 2013 lkm k.arvo 125 65,4 16 46,7 8 51,9 149 62,5 39000 VANHUUSELÄKKEELLE JÄÄNEIDEN KESKI-IKÄ Yliopistosta jäi eläkkeelle viime vuonna yhteensä 150 henkilöä. Vanhuuseläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut 65,5 vuoteen. Työeläkkeelle jääneiden keskiikään lasketaan mukaan myös työkyvyttömyys- ja osatyökyvyttömyyseläkkeelle jääneet. Työeläkkeelle jääneiden keski-ikä oli myös noussut vertailujakson korkeimmaksi ollen 64,1 vuotta. 2012 lkm k.arvo 137 64,9 12 51,2 7 58,4 156 63,6 39500 65,5 ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Eläkelaji Vanhuuseläke Työkyvyttömyyseläke Osatyökyvyttömyyseläke Yhteensä 40000 2014 lkm k.arvo 132 65,5 10 52,2 8 56,3 150 64,1 HELSINGIN YLIOPISTO 40 KATSAUS VUOTEEN 2014 PALKKAKEHITYS JA TASA-ARVO Ansiokehitys oli syyskuun 2013 ja syyskuun 2014 vertailussa hyvin maltillista18. Elokuussa 2014 palkkataulukoiden tehtäväkohtaisiin palkanosiin lisättiin 20 euron suuruinen sopimuskorotus. Käytännössä työntekijöille sopimuskorotuksesta johtuva palkannousu oli hieman tätä suurempaa, koska henkilökohtaista suori18 Ansiokehitys kuvaa molempina vertailuvuosina laskennassa mukana olleiden (identtisten) YPJ-järjestelmään kuuluvien henkilöiden ansioiden nousua. Henkilöt sijoittuvat ansiokehitystilastossa jälkimmäisenä tarkasteluvuotena voimassa olevalle tehtävän vaativuustasolle. Ansiokehitystilastoista ei ole raportoitu niiden vaativuustasojen tietoja, joissa henkilömäärä jää tilastoeettiseltä näkökannalta liian pieneksi. 1,7 % OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN ANSIOKEHITYS VUONNA 2014 tustasoa vastaava prosenttiosuus lasketaan tästä korotetusta tehtäväkohtaisesta palkanosasta. Ansiokehitys oli aikaisempien vuosien tapaan suurempaa opetus- ja tutkimushenkilöstöllä, 1,7 %, kuin muuhun henkilöstöön kuuluvilla, 1,3 %. Tätä selittää Opetus- ja tutkimushenkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaatitasojakauma 2014 ja ansiokehitys 2013–2014 naisilla ja miehillä vaatitasoittain Keskiansio naiset Keskiansio miehet Ansiokehitys (%) naiset Ansiokehitys (%) miehet Ansiokehitys (1,7 %) O&T 9000 6% 8000 5% 7000 4% 3% 6000 2% 5000 1% 4000 0% 3000 -1% 2000 -2% 1000 -3% 0 VT2 VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT1 0 Keskiansio naiset 2336 2622 2929 3586 4359 5110 6079 7276 8212 Keskiansio miehet 2361 2606 3019 3570 4319 5202 6076 7146 8376 Ansiokehitys (%) naiset 1,4 % 2,7 % 5,2 % 2,6 % 1,3 % 1,6 % 2,2 % 2,0 % -3,3 Ansiokehitys (%) miehet 1,5 % 2,9 % 4,4 % 2,3 % 1,6 % 0,5 % 2,0 % 0,8 % 1,3 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % Ansiokehitys (1,7 %) O&T 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % 1,7 % -4% VT2 VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10 Vaatitaso naiset N Vaatitaso miehet N 233 125 195 99 80 343 252 108 50 309 226 157 61 112 51 143 9 49 HELSINGIN YLIOPISTO 41 KATSAUS VUOTEEN 2014 väitöskirjan etenemiseen sidottu tehtävän vaativuustason nousu tutkijan uran edetessä. Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasolla 10 ilmenevä negatiivinen ansiokehitys selittyy yksittäisten henkilöiden erilaisten hallintotehtäväpalkkioiden muutoksella, kun tilastovuosien välillä on siirrytty pois johtotehtävästä. Yhtä vaativiksi arvioitujen tehtävien välillä palkkatasa-arvo toteutuu yliopistossa erinomaisesti. Keskimääräinen ansiokehitys oli molemmissa ryhmissä naisilla hieman korkeampi kuin miehillä: opetus- ja tutkimushenkilöstö naiset 2,0 %, miehet 1,5 % ja muu ryhmän naiset 1,4 %, miehet 1,1 %19. Opetus- ja tutkimushenkilöstön ylemmillä vaativuustasoilla miehet ovat yliedustettuina. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen Helsingin yliopiston tavoitteena on olla edelläkävijä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä. Yliopiston periaatteet ja tavoitteet on kirjattu tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan vuosille 2013– 2016. 19 Koko yliopistosektorin kansallisen tason ansio- ja henkilöstörakenteen kehityksestä voi lukea Sivistystyönantajien raportista Tilastojulkaisu 2014 - Yliopistot joka ladattavissa: http:// www.sivistystyonantajat.fi/tiedostopankki/272/tilastojulkaisu_2014_yliopistot.pdf Muu henkilöstö: identtisten henkilöiden keskiansio ja vaatitasojakauma 2014 ja ansiokehitys 2013–2014 naisilla ja miehillä vaativuustasoittain Keskiansio naiset Keskiansio miehet Ansiokehitys (%) naiset Ansiokehitys (%) miehet Ansiokehitys (1,3 %) Muut 3% 8000 7000 2% 6000 5000 2% 4000 1% 3000 2000 1% 1000 0 VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10 VT12 VT13 Keskiansio naiset 2112 2336 2510 2668 2862 3152 3633 4279 4989 5734 6761 Keskiansio miehet 2064 2312 2473 2658 2838 3161 3600 4221 4867 5589 6630 Ansiokehitys (%) naiset 1,2 % 1,4 % 1,0 % 1,2 % 1,1 % 2,2 % 1,9 % 1,7 % 1,1 % Ansiokehitys (%) miehet 1,2 % 1,7 % 0,9 % 1,4 % 1,4 % 1,0 % 1,7 % 0,7 % 0,8 % 0,8 % 0,4 % 1,3 % 1,3 % Ansiokehitys (1,3 %) Muut 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % 1,3 % VT11 1,3 % 0% 1,1 % 0,4 % 1,3 % 1,3 % VT3 VT4 VT5 VT6 VT7 VT8 VT9 VT10 VT11 VT12 VT13 Vaatitaso naiset N Vaatitaso miehet N 108 13 83 35 195 324 309 229 269 164 98 129 128 122 166 108 82 53 27 27 8 4 HELSINGIN YLIOPISTO 42 KATSAUS VUOTEEN 2014 TILAT Laadukkaat ja tarkoituksenmukaiset toimitilat tukevat yliopiston strategian toteuttamista. Yliopiston hallitus linjaa vuosittain keskeiset toimitilojen hallintaa, käyttöä, ylläpitoa ja kehittämistä koskevat tavoitteet sekä hyväksyy investointisuunnitelman. Tilakustannusten osuutta yliopiston menoista vähennetään tehostamalla tilankäyttöä sekä vähentämällä toimitilojen määrää muun muassa tarjoamalla tilaa yhteistyökumppaneille. Laajat tilajärjestelyt jatkuivat kaikilla kampuksilla. Käynnissä on myös selvitykset valtion joidenkin sektoritutkimuslaitosten sijoittumisesta yliopistokampuksille. TOIMITILOJEN OMISTUSSUHTEET Yliopiston käytössä olevat toimitilat ovat pääosin yliopistokonsernin omistuksessa olevissa kiinteistöissä. Yliopisto vuokrasi tiloistaan 25 % kokonaan omistamaltaan Helsingin yliopiston rahastoilta ja 58 % Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:ltä, josta yliopisto omistaa 61 %. Yhtiön muita omistajia ovat valtio (33 %) sekä Svenska Handelshögskolan ja Taideyliopisto (yhteensä 6 %). Tämän lisäksi yliopiston käytössä oli ulkopuolelta vuokrattuja tiloja. Yliopisto vuokraa yliopistokonsernin tilat käyttöönsä nettovuokraperiaatteella, jolloin vuokra sisältää pääomavuokran, kiinteistöveron, vakuutukset ja yhtiön osalta myös yleiskulut. Tilojen ylläpidosta ja käyttökustannuksista yliopisto vastaa itse. Tila- ja kiinteistökeskus vastasi yliopiston omistuksessa ja käytössä olevien tilojen kiinteistö- ja hankejohtamisesta, kehittämisestä ja hallinnasta sekä toimitilojen investointisuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden rakennuttamisesta. Lisäksi se vastasi kiinteistöjen hoidosta, huollosta ja kunnossapidosta sekä muista kiinteistö- ja tilapalveluista. TILAT JA TILANKÄYTTÖ Yliopistolla oli vuokrattuna 576 500 huoneistoneliömetriä (htm2) yli 300 rakennuksessa 33 paikkakunnalla. Tiloista oli yliopistokäytössä noin 477 600 htm2 (81 %) ja noin 99 000 htm2 muussa käytössä (edelleen vuokrattuna ja asuntoina). Korjattavana tiloista oli 3 % ja vapaana hiukan yli 3 %. Yliopistokäytössä olevien tilojen määrä on supistunut kahden viime vuoden aikana noin 24 000 htm2 (4,8 %). Yliopisto luopui konsernin omistamista tiloista Vironkatu 1:ssä ja Aleksanterinkatu 7:ssä sekä ulkopuolelta vuokratuista tiloista Kluuvikatu 7:ssä, Vuorikatu 24:ssä ja Mannerheimintie 166:ssä. Samanaikaisesti asuntokäytössä olevien tilojen määrä kasvoi vajaalla 9 000 htm2:llä (74 %) erityisesti Pihlajamäen kansainvälisten opiskelija- ja tutkija-asuntojen käyttöönoton myötä. Lisäksi vuonna 2014 luovuttiin Senaattikiinteistöiltä vuokratusta Arppeanumista (noin 2 200 htm2), mikä tulee näkymään vuoden 2015 tilastoissa. 24 000 HTM2 (4,8 %) VÄHENNETTY YLIOPISTOKÄYTÖSSÄ OLEVAA TILAA KAHDEN VIIME VUODEN AIKANA HELSINGIN YLIOPISTO 43 KATSAUS VUOTEEN 2014 Nettokäyttöala/htv yksiköittäin 2013 ja 2014 (nettokäyttöala ei sisällä yhteiskäyttötiloja, käytäviä, auloja, wc-tiloja, kevyiden väliseinien pinta-alaa) Tilankäyttö tulosyksiköittäin 2013 Toimistotila Kaikki tilat nkm2/htv nkm2/htv Tiedekunnat Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta Eläinlääketieteellinen tiedekunta Farmasian tiedekunta Humanistinen tiedekunta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Lääketieteellinen tiedekunta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Oikeustieteellinen tiedekunta Teologinen tiedekunta Valtiotieteellinen tiedekunta Svenska social- och kommunalhögskolan Tiedekunnat keskimäärin Erilliset laitokset Aleksanteri-instituutti Avoin yliopisto Biotekniikan instituutti FIMM Fysiikan tutkimuslaitos HECER Helsingin yliopiston kirjasto Helsingin yliopiston koe-eläinkeskus IPR University Center Kansalliskirjasto Kielikeskus Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Luonnontieteellinen keskusmuseo Neurotieteen tutkimuskeskus Ruralia-instituutti Tietotekniikkakeskus Tila -ja kiinteistökeskus Tutkijakollegium UniSport Erilliset laitokset keskimäärin Muut yksiköt Keskushallinto Yliopistokäyttö keskimäärin Toimistotilan ja kokonaistilan käyttö henkilötyövuotta kohti yksiköittäin on eritelty oheisessa taulukossa kahden viime vuoden osalta. Tiedekuntien ja erillisten laitosten toiminnan erilaisuuden vuoksi henkilötyövuosiin suhteutetut tunnusluvut eivät ole kaikin osin keskenään vertailukelpoisia. Kokonaistilanne ei ole muuttunut. 2014 Toimistotila Kaikki tilat nkm2/htv nkm2/htv 10,8 7,4 7,9 17,1 13,0 8,0 13,2 9,3 17,0 13,7 16,9 18,6 11,5 53,7 42,1 34,6 33,4 33,7 32,9 75,5 27,3 25,9 27,8 28,2 49,1 38,4 10,4 7,9 6,4 17,1 13,3 8,2 12,5 10,0 18,6 13,1 17,5 18,4 11,7 51,7 44,4 24,1 33,5 33,8 33,2 73,7 29,1 29,0 25,4 28,6 34,3 38,1 20,9 9,4 6,0 5,1 9,4 27,3 24,5 23,1 15,5 15,9 21,3 9,0 5,8 5,0 9,5 27,0 23,0 22,0 16,0 16,1 14,4 3,8 6,8 13,2 11,0 10,9 12,9 5,2 16,2 13,0 2,7 20,9 4,9 9,4 129,1 93,6 7,7 91,8 28,8 19,0 91,2 20,2 28,0 30,5 15,0 28,2 138,8 48,2 15,5 4,1 132,7 93,3 13,5 9,7 10,8 10,7 6,1 17,3 12,8 3,0 24,8 3,8 9,3 94,3 32,3 21,9 88,5 20,5 27,1 28,6 15,8 33,2 108,4 48,2 13,3 11,0 23,0 43,8 13,7 11,0 23,6 43,6 Yksiköiden tilamäärissä/htv oli supistumista mm. siksi, että kaikki tavanomaiset opetustilat siirrettiin vuoden alussa yksiköistä Tila- ja kiinteistökeskuksen hallintaan. Muutos farmasian tiedekunnan tiloissa johtui siitä, että tiedekunta toimi talotekniikkakorjauksen vuoksi tavanomaista suppeammissa väliaikaisissa evakkotiloissa. HELSINGIN YLIOPISTO Huoneistoala kampuksittain 2014, % ja htm2 Keskusta Meilahti-Ruskeasuo Viikki Kumpula Muu Helsinki Muu maa HUONEISTOALA KAMPUKSITTAIN 2014 1% 10 % 11 % 35 % 27 % 16 % Keskusta Meilahti-Ruskeasuo Viikki Kumpula Muu Helsinki Muu maa 250 000 200 000 150 000 100 000 44 KATSAUS VUOTEEN 2014 Yliopiston kampusalueista suurin on edelleen keskustakampus, jossa yliopiston käytössä olevista tiloista oli yli 35 % ja toiseksi suurin Viikin kampus, jossa on noin 27 % tiloista. Meilahden kampuksella on tiloista noin 15 % ja Kumpulan kampuksella 10 %. Kymmenesosa tiloista oli kampusalueiden ulkopuolella Helsingissä ja muualla Suomessa. Kampusten väliset osuudet ovat viimeisen viiden vuoden aikana säilyneet ennallaan. Käyttötarkoituksen mukaan tiloista 20 % on toimistotiloja ja saman verran sekä opetus- ja tutkimustiloja että liikenne- ja teknisiä tiloja. Noin 13 % tiloista on erityistiloja (mm. laboratoriot) ja samoin 13 % säilytystiloja. Edelliseen vuoteen verrattuna lähinnä säilytystilojen määrä on vähentynyt. Opetustilojen käyttöaste oli keskimäärin 72 % (2013: 74 %). Korkeimmat käyttöasteet olivat Keskustakampuksella 78 % (82 %) ja Kumpulan kampuksella 78 % (75 %) ja matalimmat MeilahtiRuskeasuon kampuksella 48 % (50 %) ja Viikin kampuksella 57 % (58 %). Käyttöastetta seurataan ja sen nostamiseksi opetustiloja muunnetaan muihin käyttötarkoituksiin. Käyttöaste lasketaan TIMMIvarausjärjestelmässä olevan 331 (313) opetustilan perusteella. 100-prosenttinen käyttöaste saavutetaan, kun tila on käytössä vähintään 1 000 h/v (noin 7 h/pv, 5 pv/vk ja 28 vk/v). 50 000 0 Yliopiston vuokraamat tilat käyttötarkoituksen mukaan 2014, htm2 120 000 100 000 80 000 Toimistotilat Liikenne- ja tekniset tilat Opetus- ja tutkimustilat Erityistilat 60 000 Säilytystilat Sosiaali- ja virkistystilat 40 000 20 000 0 Yhteistilat Asuin- ja majoitustilat Ruokailu-ja keittiötilat HELSINGIN YLIOPISTO 45 KATSAUS VUOTEEN 2014 TILAKUSTANNUKSET sia ulkopuolelta vuokrattavien tilojen hintoihin, koska yliopiston sisäiseen vuokraan on jyvitetty myös osuus yhteisten tilojen kuten käytävien, aulojen, sosiaalitilojen ja teknisten tilojen kustannuksista. Lisäksi sisäinen vuokra sisältää toimitilojen käyttökustannukset, ylläpitomenot ja käyttäjäpalvelut tavallista toimitilavuokraa merkittävästi kattavammin. Ylläpitokustannuksista suurimpia olivat lämpöenergia 4,1 miljoonaa euroa ja kunnossapito 3,9 miljoonaa euroa. Käyttökustannuksista siivouspalvelujen osuus oli puolet, 7,8 miljoonaa euroa ja sähkön hankinta 5,4 miljoonaa euroa. Käyttäjäpalvelujen menoista suurimmat kokonaisuudet olivat asunto- ja majoituspalvelut 5,7 miljoonaa euroa ja vahtimestaritoimi 2,9 miljoonaa euroa. Asunto- ja majoituspalvelujen toiminta laajeni, kun Vuolukiventie 1:n peruskorjatut tilat otettiin täysimääräisesti kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden asuntokäyttöön. Menot katettiin 90-prosenttisesti liiketoiminnan tuotoilla. Toiminta oli alijäämäinen noin 0,6 miljoonaa euroa lähinnä Vuolukiventien asuntojen odotettua hitaamman käyttöönoton vuoksi. Tilakustannusten seurannan indikaattorina käytetään tilakustannusten osuutta yliopiston kokonaismenoista. Yliopiston hallituksen asettama tavoite on 15,8 % vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa osuus oli 16,7 %. Tilakustannukset sisältävät pääomavuokrien ja vastikkeiden, 65 %, lisäksi ylläpitomenot 11 %, käyttökustannukset 14 % ja käyttäjäpalvelut 10 %. Nettovuokra- ja hoitovastikemenot laskivat edellisvuodesta 1,5 prosenttia ja olivat 73 miljoonaa euroa. Sisäiset tilavuokrat olivat edellisvuoden tapaan yhteensä 112,3 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi osa yliopiston yksiköistä maksoi vuokria suoraan muille vuokranantajille noin 2 miljoonaa euroa. Sisäinen vuokra on tasattu eri rakennusten välillä alueittain. Tilojen hinnat lasketaan tilatyypeittäin. Esimerkiksi toimistotilan sisäinen vuokra oli Helsingissä noin 26 euroa/nkm2, erikoislaboratorion noin 54 euroa/nkm2 ja varastotilan noin 19 euroa/ nkm2. Neliöhinnat eivät ole kuitenkaan verrannolli- Tilakustannusten jakaantuminen 2014, % 10 % Vuokramenot 12 % Ylläpitokustannukset Käyttökustannukset 11 % Käyttäjäpalvelut 67 % Toteutuneet nettotilakustannukset 2012 - 2014 (ei sis. ALV ja menoista vähennetty vastaavat liiketoiminnan tulot). 2013 2014 Tilakustannukset Pääomavuokrat ja vastikkeet Kiinteistöpalvelut 1 000 e % Muutos 2012 - 2013 74 037 66 % 5,3 % 1 000 e % Muutos 2013-2014 72 951 65 % -1,5 % 12 162 11 % -5,0 % 12 222 11 % 0,5 % 86 199 77 % 3,7 % 85 173 76 % -1,2 % 15 163 14 % -5,2 % 15 732 14 % 3,8 % Tilakustannus yhteensä 101 361 90 % 2,3 % 100 905 90 % -0,4 % Liitännäispalvelut * Laaja tilakustannus yhteensä 10 932 112 293 10 % 1,2 % 10 % 3,9 % 100 % 2,2 % 11 356 112 261 100 % 0,0 % Vuokrakustannus yhteensä Tilapalvelut *) sisältää varustamisinvestointien poistot HELSINGIN YLIOPISTO 46 KATSAUS VUOTEEN 2014 RAKENTAMINEN, PERUSKORJAUS JA VARUSTAMINEN Rakennusten omistajat vastaavat uudis- ja peruskorjauksesta, joiden investoinnit vaikuttavat yliopiston tilakustannuksiin pääomavuokrien nousuna. Vuosittaisen kunnossapidon kustannukset olivat 4 miljoonaa euroa, puhelin-, turva- ja AV-tekniikan investoinnit 1,4 miljoonaa euroa ja tilojen kalustamisinvestoinnit 1 miljoonaa euroa. KESKUSTAKAMPUS Kansalliskirjaston Teollisuuskatu 23:ssa olevat toiminnot siirtyvät keskustakampukselle vuonna 2015. Humanistisen tiedekunnan yksiköitä siirtyy Topeliaan, ja tiedekunnan kanslia muuttaa päärakennuksesta Metsätaloon kesällä 2015. Valtiotieteellinen tiedekunta sai uusia tiloja Unioninkatu 35:stä, jonka peruskorjaus valmistui kesällä. Tilat tulivat pääosin sosiaalitieteille. Lisää tilaa on tulossa Unioninkatu 37:ään, missä aloitettiin suunnittelu C-siiven muutostöistä. Metsätalon entiset kirjastotilat korjattiin ja muutettiin työtiloiksi. Uusiin tiloihin muuttaa maaliskuussa 2015 Kuluttajatutkimuskeskus KTK. Yliopistomuseo muutti päärakennukseen, jossa näyttelytilaksi kunnostettiin uuden puolen iso kirjastosali. Sinne rakennettava uusi perusnäyttely avautuu yleisölle maaliskuussa 2015. Museo sai uusia kokoelmatiloja vastakorjatun Unioninkatu 35:n kellarikerroksesta. Arppeanum-rakennus poistui kokonaan yliopiston käytöstä. Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa toteutettiin laaja ulkoalueen uudistustyö. Istutusalueet muodostavat evoluutiopuun. Yksi uudistuksen tarkoituksista on valmistella uuden pääsisäänkäynnin rakentamista puutarhan eteläpuolelle. Kansalliskirjaston rakennushistoriallisesti arvokkaan Engelin osan peruskorjaus eteni. Peruskorjauksessa uusitaan talotekniikka sekä parannetaan esteettömyyttä ja kirjastotilojen toimivuutta. Korjaustyötä leimaa konservointitöiden suuri määrä ja suunnitteluratkaisujen työstäminen mallitöiden avulla yhteistyössä museoviraston ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Korjaus valmistuu syksyllä 2015. Hallintorakennuksen muutos- ja korjaustyöstä järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka voitti JKMM Arkkitehdit. Hanke toteutetaan allianssimallilla, jossa hankkeen osapuolet suunnittelevat ja rakentavat kohteen yhteistyössä alusta alkaen. Tavoitteena on käynnistää rakennustyöt vuoden 2016 alusta. Katutasoon liittyvissä kerroksissa aloittaa vuoden 2017 aikana uudenlainen Tiedekulma, matalan kynnyksen kohtaamispaikka kaupunkilaisille ja yliopistolaisille. Aleksanterinkatu 7:n peruskorjaus jatkui. Tilat korjataan ympäristöministeriön käyttöön. Franzénian korjaustyömaa käynnistyi alkuvuodesta. Tilat muutetaan Helsingin kaupungin päiväkodiksi. Molemmat hankkeet valmistuvat keväällä 2015. Siltavuorenpenkereellä kirjasto supistaa toimintaansa ja laitokset suunnittelevat tilankäytön vähentämistä. Lisäksi aloitettiin tilasuunnittelu, jossa myös Avoin yliopisto ja Palmenia sijoitetaan Siltavuorenpenkereen rakennuksiin vuoden 2015 lopulla. KUMPULAN KAMPUS Chemicumissa jatkui talotekniikan laaja ja vaiheittainen peruskorjaus, jonka arvioidaan valmistuvan vuoden 2016 loppuun mennessä. Peruskorjattuna Chemicumin talotekniikka mahdollistaa kemian tutkimusinfrastruktuurin ajanmukaisen toiminnan. Korjaustöiden valmistuttua laitoksen tilankäyttö tehostuu ja mahdollistaa osaltaan yliopistokäytössä olevien tilojen vähentämisen Kumpulan kampuksella. Vaihtoehtoina ovat luopuminen Ilmatieteen laitokselta vuokratuista tiloista tai kampuksella olevien muiden toimitilojen vuokraaminen yhteistyötahoille. Physicumissa tehtiin tilajärjestelyjä kirjaston ja matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan kanssa siten, että muutostöiden jälkeen tiedekunnan kanslia muutti Kumpulan kasvitieteellisen puutarhan alueelta Physicumiin. MEILAHDEN KAMPUS HUSLAB-uudisrakennushanke eteni koko vuoden 2014 ja se valmistuu loppukesästä 2015. Syksyllä käynnistyi Haartmaninkatu 3:sta vapautuvien tilojen hankesuunnittelu muun muassa hammaslääketiedettä varten. Yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen ja THL:n kanssa selvitettiin oikeuslääketieteen sijoittumista Tilkanmäelle. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa valmisteltiin Ruskeasuon yliopistorakennuksista luopumista ja kolme arkkitehtitoimistoa laati asemakaavamuutosta varten rinnakkaistoimeksiantoina ehdotukset PikkuHuopalahden pohjoisosan eli Ruskeasuon yliopistoalueen muuttamisesta asuntoalueeksi. VIIKIN KAMPUS Biokeskus 3:n ensimmäisessä kerroksessa sijaitseva eläintila-alue toteutettiin alkuvuodesta. Tiloihin siirrettiin kevään aikana kaikki sellaiset Viikin koe-eläintoiminnot, jotka eivät voi sijaita F-talossa tai navetassa. Tietotekniikkakeskuksen uusi pääkonesali valmistui Metsätieteiden talon luentosalisiipeen. HELSINGIN YLIOPISTO 47 KATSAUS VUOTEEN 2014 Vuonna 1995 valmistuneen Biokeskus 2:n talotekniikkakorjausta ja siihen liittyviä tilajärjestelyjä aloitettiin toukokuussa. Rakennustyöt rajattiin auditorioihin, jotka toteutettiin alkusyksyyn mennessä sekä E-noppaan, josta Farmasian tiedekunnan toiminnot siirrettiin huhtikuun aikana väliaikaistiloihin Viikissä. D-nopan suunnittelun edetessä kävi selväksi, että tyydyttävää vaihtoehtoa maatalous-metsätieteellisen ja bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan molekyylibiotieteiden sijoittamiseksi ei löydy, jos toiminnat edelleen sijaitsevat sekä Biokeskus 2:n D-nopassa että Biokeskus 1:ssä. Tämän vuoksi marraskuussa tehtiin päätös sijoittaa D-noppaan Biotekniikan Instituutin toiminnot Cultivator 2:sta ja Biokeskus 1:stä elektronimikroskopiaa lukuun ottamatta. Molekyylibiotieteet keskitetään tulevaisuudessa Biokeskus 1:een. D-nopasta remontin vuoksi poistuvien Bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan molekyylibiotieteiden evakkosuunnittelu aloitettiin loppuvuodesta. Biokeskusten alueen tilajärjestelyt ovat Viikin alueen toiminnan ja talouden kannalta merkittävä kokonaisuus. Myös Koetilanmäellä tiivistettiin tilankäyttöä. Arcuksen (Koetilantie 3) lisäksi Tietotekniikkakeskus keskitettiin Koetilantie 7:ään ja Eläinlääketieteellinen tiedekunta Eläinsairaalarakennukseen. Järjestelyn mahdollisti Yliopiston Apteekin Prevett- tukku Oy:n siirtyminen pois rakennuksesta. Tietotekniikkakeskuksen koko toiminta saatiin siirretyksi Viikkiin Teollisuuskatu 23:sta, josta yliopiston toiminta poistuu kokonaan kesäkuussa 2015. HELSINGIN ULKOPUOLISET YKSIKÖT Mäntsälässä Saaren Tuotantoeläinklinikan peruskorjauksen suunnittelu käynnistettiin joulukuussa. Hyytiälän metsäaseman asuntoloiden peruskorjauksen esiselvitys ja tilatarveselvitys tehtiin kuluneen vuoden aikana, ja Tvärminnen eläintieteellisen aseman päärakennuksen, oppilasasuntolan, tutkija-asuntolan ja huoltorakennuksen korjausten hankeselvitystyö aloitettiin vuoden lopulla. Yliopiston toiminta Lahdessa keskitetään Niemen alueelle vuonna 2015, mitä koskeva suunnittelu eteni kuluneen vuoden aikana.
© Copyright 2024