1. No category

Kajaus
Itä-Helsingin Klubitalon jäsenlehti
2/2014 #14
Kajaus
Kajaus on Itä-Helsingin Klubitalon jäsenlehti.
Klubitalo on mielenterveyskuntoutujien ja
palkatun henkilökunnan yhdessä muodostama kuntouttava yhteisö, joka pyrkii auttamaan
mielenterveyden ongelmista kärsiviä ihmisiä
näiden ongelmien voittamisessa.
Itä-Helsingin Klubitalossa eletään mielenkiintoisia
aikoja valmistauduttaessa itsearviointiin osana tulevaa akkreditointia. Talo on täyttänyt viisi vuotta
ja on valmis arvioimaan omaa toimintaansa suhteessa Fountain House -klubitalojen standardeihin.
Klubitalon tarkoituksena on tukea kuntoutujia
selviämään ilman sairaalahoitoa ja samalla edistää heidän taloudellista, sosiaalista ja ammatillista tilannettaan.
Talolle on perustettu akkreditointityöryhmä, jonka
tarkoituksena on koordinoida koko prosessi alusta
loppuun. Työryhmään kuuluu jäseniä molemmista
yksiköistä sekä koko henkilökunta.
Tähän pyritään klubitalon palvelujen, kuten
työpainotteisen päivän, tuetun koulutuksen ja
siirtymätyöpaikkojen avulla.
Itsearviointi on myös hyvä oppimisprosessi ja antaa todenmukaisen kuvan Klubitalon kaikista eri
toiminnoista. Itsearviointi on eräänlainen Klubitalon toimintakertomus siitä mitä on yhdessä tehty
ja mihin Klubitalon on hyvä tulevaisuudessa kiinnittää huomiota.
Oleellista klubitalomallissa on usko jäsenten
omiin kykyihin ja kannustus niiden käyttämiseen.
6. vuosikerta
Päätoimittaja: Kai Mäkisalo
Suunnittelu: Viestintätyöryhmä
Taitto: Viestintätyöryhmä
Kannen kollaasi: Petteri
Tässä numerossa:
2Pääkirjoitus
3
Talon synttärit
4
Hiukan klubitalohistoriaa
5Siirtymätyökuulumiset
6
Kotiyöpalvelujen ammattitutkinto
7
Suomen Klubitalot ry
8
Interview with DIAK students
9
Kevätseminaari Tampereella
10Mielenterveyspooli
11 Meli Korkeasaaressa
12 Vappu klubitalolla
13 Lukukauden päätösjuhlat
14 Noitavainot 1600-luvun Ruotsin
valtakunnassa
2
pääkirjoitus
2/2014
Klubitalo arvioi omaa toimintaansa jatkuvasti erilaisilla toimintaan liittyvillä tilastoilla, kyselyillä,
talon kokouksilla ja kehittämispäivillä. Materiaalia
itsearvioinnin tueksi on jo olemassa valmiina, ja se
on hyvä käyttää hyödyksi itsearviointia tehtäessä.
Klubitalon perustehtäviä arjessa on arvioida, kehittää ja toteuttaa klubitalotoimintaa, ja nyt tämän
työn tulokset on mahdollista dokumentoida kansainvälisen klubitaloyhteisön arvioitaviksi.
Parhaimmillaan akkreditointiprosessi auttaa Klubitaloa kehittymään erilaisten toimintaan liittyvien
suositusten kautta ja näin varmistaa, että Klubitalo
toteuttaa toimintaansa parhaalla mahdollisella tavalla sekä takaa jäsenilleen laadukkaan toiminnan
tulevaisuudessakin. Akkreditointiryhmä kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 23.7.2014. klo
10.00. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita mukaan!
Haluan tässä yhteydessä vielä kiittää kaikkia
Itä-Helsingin Klubitalon jäseniä ja henkilökuntaa
yhteisestä puolestatoista vuodesta ja toivotan tervetulleeksi Itä-Helsingin Klubitalon uuden johtajan
Tarja Nykäsen. Jatkan kesän jälkeen uuden Klubitalon johtajana Vantaalla, ja varmasti tulemme näkemään yhteistyön merkeissä jatkossakin!
Lämmintä kesää kaikille!!
Kai Mäkisalo
Kajaus
Itä-Helsingin Klubitalo
täytti toukokuussa
vuotta!
Paukku loihti juhlavat kakut
UUDET JÄSENET:
140. Azizullah, 141. Jenny, 142. Elena, 143. Anna, 144. Kirsti, 145. Gothie, 146. Timo
2/2014
3
Kajaus
Hiukan
klubitalohistoriaa
W
= We A ANA
= Emmre Not Alone
e ole yk
sin
FH-klubitalotoiminta
alkoi
New
Yorkissa
v. 1948, vuonna
1944 perustetun
WANA-vertaistukiryhmän pohjalta. FH = Fountain House, ensimmäisen Klubitalon nimi, joka
esiintyy myös monien muiden Klubitalojen nimissä, eri maissa ja monella kielellä (Fontana,
Fontänhuset, Fontenehuset). WANA = We Are
Not Alone = Emme ole yksin. Jos WANA lasketaan mukaan klubitalohistoriaan, nyt vuonna 2014 voimme siis viettää toimintamallimme 70-vuotisjuhlaa.
Euroopan ensimmäinen Klubitalo Fountain
House Stockholm avattiin Tukholmassa v.
1980 ja toinen, Schwalbennest, Münchenissä
v. 1984. Koko maailmassa on nyt vuonna 2014
noin 350 FH-klubitaloa, niistä Euroopassa 90.
Euroopan uusimmat klubitalomaat ovat Valko-Venäjä ja Kazakstan (josta osa on Aasiassa,
osa Euroopassa). Myös Britannialle kuuluvalla Gibraltarilla on aloitettu klubitalotoiminta.
Yhdysvaltain osavaltioista erityisiä klubitalokeskittymiä ovat Minnesotan osavaltio, jossa
on noin 50 Klubitaloa, ja Massachusetts, 36
Klubitaloa. Euroopassa Klubitalojen yhteistyöelimenä toimii Clubhouse Europe (CE) ja koko
maailmassa Clubhouse International (CI).
Klubitalotoiminnasta saatiin tietoa Suomeen,
kun psykiatri Henrik Wahlström järjesti vuonna 1990 USA:han matkan, jolle osallistui noin
15 henkeä, yhtenä heistä Esko Hänninen. Tällä
matkalla he tutustuivat sikäläisiin yhteisölähtöisiin mielenterveyspalveluihin, muun muas-
4
2/2014
sa New Yorkin Fountain Housen toimintaan.
Klubitalotoiminnan käynnistymisen ja laajentumisen menestystekijöitä Suomessa ovat
olleet Suomen EU-jäsenyys, Stakesin/THL:n
tuki sekä RAY:n ja kuntien rahoitusyhteistyö.
Vuosina 1995–2013 Suomeen on perustettu
28 Klubitaloa, ensimmäisenä Näsinkulman
Klubitalo Tampereelle. Näistä taloista neljä on
sittemmin luopunut klubitalomallista ja jatkanut toimintaansa muulla tavoin. Tällaisia taloja ovat olleet Klubitalo Sateenkaari Vaasassa,
Kyykerin Klubitalo, myöhemmältä nimeltään
Okun Klubitalo, Outokummussa, sekä Kosken
Klubitalo Äänekoskella ja viimeksi Anjalankosken Klubitalo, uudemmalta nimeltään Inksan
Klubitalo, nykyisen Kouvolan liitosalueella.
Lohjan Klubitaloa lukuun ottamatta kaikki
tällä hetkellä FH-mallia noudattavat suomalaiset Klubitalot (itse asiassa niiden taustaorganisaatiot) kuuluvat Suomen Klubitalojen
verkostoyhdistykseen, jonka nykyinen nimi
on Suomen Klubitalot ry, Finlands Klubbhus
rf. Klubitaloja on siis Suomessa 24, ja niistä
Kajaus
Siirtymätyökuulumiset
23 osallistuu verkostoyhdistyksemme toimintaan. Vastaavia maa- tai osavaltiokohtaisia
klubitaloverkostoja (Clubhouse Coalitions) on
muissakin maissa.
Klubitalotoiminnassa on voitu hyödyntää
Stakesin/THL:n pitkää ja laajaa kokemusta
EU-projekteista ja rahoituksen anomisesta
niille. Esko Hänninen itse on ollut mukana
noin 25 EU-rahoitteisessa projektissa. Tällaisia klubitaloprojekteja viime vuosikymmenen
lopulla ja tällä vuosikymmenellä ovat olleet
klubitalojäsenten tuetun koulutuksen projekti
ELECT ja klubitalotoiminnan markkinointija koulutusprojekti EMPAD, jossa kehitettyä
kurssia järjestetään edelleen eri maissa itse
EMPAD-projektin päätyttyäkin.
Klubitalotoiminnan kannattavuutta voidaan
perustella kertomalla, että kahden sairaansijan vuosikustannus on suunnilleen sama kuin
Itä-Helsingin Klubitalon koko vuosibudjetti.
Klubitalotoiminnan on todettu vähentävän jäsenten sairaalahoidon tarvetta ja parantavan
heidän työllistymismahdollisuuksiaan ja yleistä elämänlaatuaan. Koko maailmassa klubitalotoimintaan osallistuu vuosittain noin 100
000 kuntoutujaa.
Siirtymätyöohjelma sai viime vuonna
tuulta purjeisiin. Uusia paikkoja ja yhteistyötahoja etsittiin, ja viime vuoden
aikana toteutuikin jäsenillämme 12 erimittaista siirtymätyösuhdetta/-jaksoa.
Lilinkotisäätiön kanssa viime syksynä alkanut yhteistyö jatkuu. Talollamme on
kaksi siivoustyöpaikkaa Viertokodin ja
Koskikodin asumisyksiköissä. Toinen paikka on väliaikaisesti Helsingin Klubitalon
käytössä. Haku on käynnissä syksyllä
vaihtuville siirtymätyöjaksoille!
Spectran kanssa yhteistyö on sujunut
hienosti. Meistä riippumattomista syistä siirtymätyöpaikkaan ei kuitenkaan
käynnissä olevan jakson jälkeen toistaiseksi oteta uutta työntekijää.
Tänä keväänä siirtymätyössä ovat
jatkaneet:
• Jukka (Lilinkotisäätiö/siivooja)
Jakso päättyi tammikuussa
• Sami (Lilinkotisäätiö/siivooja)
Jakso päättyi toukokuussa
• Tero (Lilinkotisäätiö/siivooja)
Jakso alkoi toukokuussa
• Anders (Spectra/kauppakeskustyöntekijä)
Jakso loppuu juhannuksena
Reijo Ruponen, klubitalokonsultti Esko
Hännisen esitelmän pohjalta
(esitelmä pidetty kolmen viikon koulutuksessa Helsingin Klubitalolla 6.3.2014)
2/2014
5
Kajaus
Kotityöpalvelujen ammattitutkinto
yhteistyössä Edupolin kanssa
Jäsenemme Disa aloitti ”KoPan” opinnot maaliskuussa ja kertoo tästä blogissamme (http://opintoklubi.
wordpress.com/2014/03/28/opiskelut-kotityopalvelujen-ammattitutkinnossa/) näin:
”Kun kuulin klubitalon ja Edupolin yhteistyössä järjestämästä kotityöpalveluiden ammattitutkinnosta,
innostuin. Tuntui, että oli minun aikani jatkaa eteenpäin. Alana KOPA oli mielekäs: pidän ihmisten kanssa
työskentelystä ja klubitalon ravintolassa ruokapuolikin
on tullut tutuksi. Kerroin kiinnostuksestani ja kävimme
porukalla Edupolilla tutustumassa. Maaliskuun alussa
aloitimme opinnot.
Mielestäni koko opintopaketti on siisti. On ollut kiva
siirtyä kuntoutujasta opiskelijaksi. Koulunkäynti on
vaatinut minulta keskittymiskykyä, mutta se onnistuu,
kun on oikea asenne.
Kun eräs klubitalon jäsen kysyi minulta koulutuksesta, suosittelin, että hän ensin käy säännöllisesti ja aktiivisesti klubitalolla. Se on hyvä tapa testata omaa jaksamistaan ja pystyykö käymään koulua 6 h ja tekemään
mitä muut käskee.”
Opintovalmentaja pyrkii tuetun opiskelun puitteissa
luomaan yhteistyötä eri oppilaitosten kanssa. Eräänä
esimerkkinä tästä on Disan aloittama kotityöpalveluiden ammattitutkinto, jonka suunnittelimme alle
29-vuotiaille jäsenillemme yhdessä Edupolin kanssa.
Opinnot koostuvat kolmesta osatutkinnosta: kotisiivouspalveluiden, kodin ruokapalvelujen ja avustamis- ja asioimispalvelujen tuottamisesta. Opinnot antavat pätevyyden esimerkiksi kotipalvelussa
työskentelemiseen tai henkilökohtaisena avustajana toimimiseen – molemmat aloja, joilla osa-aikainen työllistyminen on yleistä ja työntekijöille on kova
tarve. Tutkinnon voi suorittaa osatutkinto kerrallaan ja toiveina on, että Edupoli saa rahoitusta, jonka
avulla pyörittää koulutusta nonstopina.
Tuettu opiskelu tässä tarkoittaa mm sitä, että opiskelupäiviä on viikossa 3 ja teoriapäivän pituus on enintään 5 tuntia, jotta kuntoutuva opiskelija ehtii myös
palautumaan. Myös niin sanottu teoriapäivä painottuu käytännön työtehtävien harjoitteluun Edupo-
6
2/2014
lin tiloissa. Työssäoppimisjakson aikana työtehtäviä tehdään asiakkaiden luona ja silloin päivän pituus
voi olla 6 tuntia mutta silloin ei tule kotitehtäviä.
Muuten osaaminen osoitetaan näytöillä, pääasiahan
ei ole menestyä kokeissa vaan oppia työelämän edellyttämät asiat käytännössä.
Jotta opiskelija ei jää opinnoissaan yksin, on tälle
koulutukselle Nuorten Aikuisten Osaamisohjelman
turvin pystytty rahoittamaan oivat henkilöstöresurssit: Pienryhmällä (6-10 opiskelijaa) on oma opettaja,
opo ja työvalmentaja. Lisäksi minä klubitalojen opintovalmentajana sekä mahdollisesti opiskelijan oma
hoitaja tapaamme opiskelijan ja oppilaitoksen henkilökunnan kanssa noin kerran kuussa tai tarvittaessa, jolloin pysähdymme yhdessä pohtimaan miten
parhaiten opiskelijan opintomenestys varmistetaan.
Jos olet kiinnostunut opinnoista, opiskelevien
jäsentemme pienryhmistä, kotityöpalveluiden
ammattitutkinnosta tai opintoaiheisen
blogimme tekemisestä, ole yhteydessä
opintovalmentaja Vilma Kettleen
puh: 040 1490091,
email: [email protected].
Opiskelijaksi siirtynyt
Disa käymässä
talolla.
Kajaus
Suomen Fountain House -Klubitalojen verkostoyhdistys ry on muuttanut nimensä 23.1.2014 Suomen
Klubitalot ry:ksi.
Suomeen klubitalomalli rantautui 1995, jolloin
ensimmäinen klubitalo ”Näsinkulma” perustettiin
Tampereelle. Seuraavina olivat vuorossa Karvetin
(1996), Kyykerin (1997), Helsingin (1997), Karhulan
(1998) ja Äänekosken (1998) klubitalot. Kyykerin ja
Äänekosken klubitalot ovat lopettaneet toimintansa
Fountain House Klubitaloina.
Vuonna 1998 Naantalissa pidettiin ensimmäinen
Euroopan klubitalojen konferenssi, jolloin Suomen
Fountain House -Klubitalojen verkostoyhdistys ry
perustettiin viralliseksi elimeksi. Kaikki silloiset 6
klubitaloa liittyivät verkostoyhdistykseen.
Tänä päivänä Suomen Klubitalot ry:ssä on 23 klubitaloa ympäri maata. Ry:n klubitaloja ovat Espoon
Klubitalo, Klubitalo Fontana (Karjaa), Haminan Klubitalo, Heikintalo (Lappeenranta), Helsingin Klubitalo,
Hämeen Klubitalo (Hämeenlinna), Imatran Klubitalo,
Itä-Helsingin Klubitalo, Karhulan Klubitalo, Karvetin
Suomen Klubitalot ry:n sivut löytyvät
osoitteesta www.suomenklubitalot.fi
(sivuja uusitaan ja päivitetään parhaillaan).
Klubitalo (Naantali), Keski-Uudenmaan Klubitalo
(Järvenpää), Klubbhuset Pelaren (Maarianhamina),
Klubitalo Pönkkä (Oulu), Klubitalo Roihula (Rovaniemi), Klubitalo Tönäri (Kajaani), Kuopion Klubitalo,
Lahden Klubitalo, LinnaKlubi (Savonlinna), Näsinkulman Klubitalo (Tampere), Porin Klubitalo Sarastus,
Porvoon Klubitalo, Salon Klubitalo ja Suvimäen Klubitalo (Jyväskylä).
Suomen Klubitalot ry:n tarkoitus on suomalaisten
Fountain House -klubitalojen ja toiminnan aatteellinen tukeminen ja laadullinen kehittäminen.
Yhdistyksen Klubitalot ovat kuntouttavia yhteisöjä,
jotka tarjoavat mielenterveyskuntoutujille mielekästä työharjoittelua ja sosiaalisia suhteita. Kaikki
klubitaloilla tehtävä työ liittyy klubitalojen toiminnan
ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Niiden tavoitteena
on auttaa kuntoutujia saamaan takaisin omanarvontuntonsa, itseluottamuksensa ja mielekkyys
elämälleen. Tavoitteellinen toiminta ja sosiaaliset
suhteet parantavat myös arjen hallintaa sekä työ- ja
koulutusmahdollisuuksia. Yhdistys edistää mielenterveyskuntoutujien sosiaalista asemaa yhteiskunnassa
ja pyrkii myös tekemään tunnetuksi klubitalojen
voimaannuttavaa kuntoutumismallia.
Suomen Klubitalot ry:n kirjoitussarja jatkuu seuraavassa numerossa mm. hallituksen, viimeaikaisten
päätösten ja tulevien tapahtumien esittelyllä.
Veijo Toivonen
2/2014
7
Kajaus
On a mission to make
Clubhouse known among
immigrants
An interview with DIAK students Aina
and Beza
Aina smiles at the camera.
Q: You have been seen at our Clubhouse quite
a lot during the past weeks, but what are
you doing here is part of something wider
than just this Clubhouse. What is that project
about?
Beza and Aina: We are doing our school project
here, we have noticed that the number of immigrants is growing rapidly in Finland but many of
them do not have information where to find services. It is not easy living in a foreign country and
this can cause depression and other mental related
complications. We think that Clubhouse is really a
great place and informing immigrant groups about
the Clubhouse could benefit both parties.
Q: What are your future plans? To work in
Finland, to return to your respective home
countries, or something else?
Beza: Well my plan is, that is after studying Finnish,
to work in a disabled people’s home. And maybe
continuing my nursing education.
Aina: I would love to return back to my home
country Namibia but as we all know, we don’t know
what the future has in store for us. I feel that I will
be more resourceful in Namibia than any European
countries.
Q: What have you done in Finland in your
leisure time?
Q: I suppose you are students, aren’t you? At
what educational institute are you studying?
Beza: Well I bought my dream electric guitar and I
am going to take course on how to play.
Beza: I am a student in degree programme in social
services in DIAK AMK (Diaconia University of Applied Sciences).
Aina: During my five years stay in Finland, I have
learned to ski, make Finnish food, enjoyed summer
times and my friend’s cottage house and many lovely evenings in Finnish sauna. I have also travelled a
lot around the country. Summertime I picked berries
in Nuuksio national park.
Aina: Yes, I am a student at Diakonia AMK, studying
social sciences to become a socionom in Finland and
a social worker in other countries. This is my last
year of studies, hopefully graduating in December.
Q: What was it that brought you here, to this
very distant and cold northern country, from
African perspective?
Beza: Well it was in search of improving our educational background. I am a nurse in my previous
profession and since Finland offered a place to study
I thought it would be great experience. Plus Finland
is a place to change oneself.
Aina: Curiosity brought me here in the first place.
There has been a good relationship between Namibia and Finland through missionaries and Martti
Ahtisaari. I had pen pals from Oulu when I was at
primary school and was very interested in the things
they tell about Finland.
8
2/2014
Beza works on the English presentation material.
Kajaus
Kevätseminaari
Tampereen Vapriikissa
Suomen Klubitalojen kevätseminaari pidettiin Tampereen Vapriikissa 13.–15.5.14.
Edustettuina oli 17 Klubitaloa,
sekä Suomen että Norjan
klubitaloverkoston
työntekijä ja perinteisiä yhteistyökumppaneita:
VATES,
rahoittajat RAY ja kaupunki,
paikallinen
siirtymätyönantaja sekä kansainvälinen
klubitalotoiminnan kehittäjäveteraani Esko Hänninen.
Seuraavassa on sekalaisia poimintoja seminaariannista.
Näsinkulman Klubitalon siirtymätyönantajan TAVOn
edustaja sanoi muun muassa, että siirtymätyön
hankinnassa kannattaa siirtää painopistettä pieniin
ja keskisuuriin työnantajiin, koska meneillään on
suuryritysten pako Suomesta.
Tampereen apulaispormestari kertoi, että kaupungissa on korkea työttömyysaste, 16 % keväällä 2014.
VATES esitteli Kauppalehdessä ilmestyneen tiedotteensa klubitalotoiminnasta ja sen vaikuttavuudesta.
Lisäksi VATES luovutti seminaarissa Esko Hänniselle
hänelle jo aiemmin myönnetyn Tulisielu-kunniakirjan. Vastauspuheenvuorossaan Esko sanoi, että
klubitalomalli soveltuu myös muiden ryhmien kuin
mielenterveyskuntoutujien kuntoutumisen ja aktivoitumisen tueksi. Monenlaiset vammaiset sekä
syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voidaan hyväksyä
mukaan toimintaan, niin kuin on tehty pohjoisimmissa suomalaisissa klubitaloissa: Roihula Rovaniemellä, Pönkkä Oulussa ja Tönäri Kajaanissa.
Norjan klubitaloverkoston työntekijä esitti muun
muassa seuraavia ajatuksia. Kuntoutumisen keinojen
suhteen historia toistaa itseään: ennen psyykkisesti
sairailla teetettiin työtä maatiloilla ja mielisairaaloissa, sitten heitä ruvettiin pitämään toivottomina
tapauksina, ja nyt uskotaan taas työn kuntouttavaan
vaikutukseen. Tilastoinnissa Klubitalojen on siirryttävä kävijämäärien seurannasta kuntoutumisen
seurantaan. Rahoituksen kannalta Klubitalojen on
kehityttävä tasavertaisiksi kilpailijoiksi tunnettujen
toimijoiden kuten Punaisen Ristin kanssa. Rahoitusanomuksissa painopistettä on siirrettävä yksittäisistä Klubitaloista klubitaloverkostoihin, jotka sitten
vuorostaan auttavat uusia taloja alkuun.
Suomen klubitaloverkoston työntekijä kertoi
klubitalojen toiminnan seurannan kehittämisestä
ARTO-hankkeessa. Tänä vuonna 2014 ollaan Sales
Force -jäsenyystietojärjestelmän käytön pilottivaiheessa, johon osallistuvat Heikintalo, Näsinkulma,
Hämeen Klubitalo ja Keski-Uudenmaan Klubitalo.
Muut talot tulevat mukaan ensi vuonna. Siirtymävaiheessa käytetään rinnan kunkin talon vanhaa
seurantatapaa ja uutta Sales Force -järjestelmää.
Reijo Ruponen
2/2014
9
Mielenterveyspooli
Kajaus
Mielenterveyspoolin muodostavat mielenterveystyön keskeiset toimijat mm:
Helsingin Psykoterapiayhdistys, HUS, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Kuopion yliopistollinen sairaala, Lastenpsykiatrian klinikka, Lastenpsykiatrian Poliklinikka, Mielenterveyden Keskusliitto, Mielenterveysyhdistys HELMI ry, Mieli Maasta
ry, Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Psykosociala förbundet, Sosiaalialan ammattikoulujen verkosto, Sosiaalialan
korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia, Suomen Klubitalot ry, Suomen
Lastenpsykiatriayhdistys ry, Suomen Mielenterveyshoitajien Liitto ry, Suomen
Psykiatriayhdistys ry, Suomen Psykologiliitto ry, Suomen sosiaali- ja terveysalan
ammattilaiset ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Terveystieteiden akateemiset
johtajat ja asiantuntijat ry.
Poolin tavoitteena on edistää kansalaisten mielenterveyttä ja kohentaa mielenterveyspalveluja tarvitsevien asiakkaiden ja heidän omaistensa asemaa, palvelujen
laatua ja henkilöstön työolosuhteita sekä vaikuttaa yhteiskunnassa kansalaisten
henkisen hyvinvoinnin parantamiseksi.
Mielenterveyspooli julkaisee kannanottojaan, joita se ajaa keskeisten toimijoidensa kautta vaikutusvaltaisesti. Kannanottoina on julkaistu mm: Mielenterveyspotilaiden hyvän hoidon kulmakivet sekä Mielenterveyspoolin tavoitteita
hallitusohjelmaan.
Pooli järjesti mm: seminaarin Mielenterveysmessuilla 20.11.2013 nimellä Osatyökykyisten työllistymisen haasteet – työhalua löytyy, mutta mistä mahdollisuuksia.
Poolin jäseniä on erilaisissa valmistelevissa toimikunnissa ja useilta jäseniltä on
pyydetty kommentteja ja lausuntoja mm: Hallituksen esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon itsemääräämisoikeuslakiin.
Kirjoitussarja jatkuu seuraavassa numerossa, jossa paneudutaan poolin tämän
päivän päätöksiin ja tavoitteisiin.
Veijo Toivonen
Tarkempia tietoja ja kokonaiset
kannanotot löytyvät Mielenterveyden
keskusliiton sivujen alta nimellä
Mielenterveyspooli.
10
2/2014
Kajaus
Meli kävi
Korkeasaaressa
Olin Korkeasaaressa huhtikuussa. Ilma oli hieman
viileä, muttei kuitenkaan kylmä. Minulle uusia
eläimiä olivat pesukarhut. Kissaeläimiä ei näkynyt,
varmaan olivat nukkumassa tai muuten vaan piilossa katseilta. Pääsimme katsomaan apinoita niiden
sisätiloihin ja ne olivat uteliaita ja söpöjä! Löysimme
tien karhujen luokse ja ne olivat uneliaita ja herttaisia. Riikinkukkokin näytti meille hienon pyrstönsä.
Pääsin onneksi sisään eläkeläisalennuksella ja kaikin
puolin oli mukava reissu. Me menimme Korkeasaareen bussilla, joka lähti Rautatientorilta.
Zoolinja bussi 16 liikennöi Rautatientorilta Korkeasaaren lipunmyynnin eteen kolme kertaa tunnissa.
Bussi lähtee Rautatientorilla pysäkiltä 8. Arvioitu
matka-aika on n. 25 minuuttia. Bussissa kelpaavat
Helsingin sisäiset ja seutuliikenteen liput. Bussin
kyytiin pääsee myös Kulosaaresta.
Korkeasaaren lippujen hinnat ja aukioloajat kesäkuukausina
Lippuhinnat Maitse S-Etu maitse**
Vesitse
Aikuinen
10 €
18 €
Lapsi alle 4 v. 0 €
0 €
0€
Lapsi 4-17 v. 6 €
5 €
9€
Opiskelija
7 €
11 €
Eläkeläinen/ 8 €
työtön
7€
11 €
Kimppalippu*36 €
-
53 €
12 €
8 €
Avoinna vuoden jokaisena päivänä alkaen klo 10.00
Toukokuu10-20
Kesäkuu
10-20 Juhannusaattona auki 10.00- 17.00
Heinäkuu10-20
Elokuu
10-20
2/2014
11
Kajaus
Vappujuhlaa
klubitalolla
Vapun suunnittelu aloitettiin vapaa-ajankokouksissa
jo hyvissä ajoin. Mietittiin tarjoilut ja työnjako. Etukäteisvalmisteluihin osallistui hyvä määrä aktiivisia.
Sima sipatti ajoissa ja vappuaattona munkit paistuivat jäsenvetoisesti. Vappupäivänä jäsen avasi talon
ovet ja työntekijän tullessa paikalle oli talolla jo useita jäseniä paikalla ja kahvitkin tippumassa.
Aamukahvin jälkeen ohjaajan spontaani ehdotus
kokeilla naurujoogaa ei saanut hurraahuutoja, mutta
porukka ryhtyi ennakkoluulottomasti kokeilemaan.
Liekö ollut ohjaajan ohjauskokemattomuutta tässä
joogalajissa vai aamukankeutta nauruhermoissa,
mutta ei syntynyt naurunremakkaa. Onnellisuuden
tunteen tavoittelu itsekseen taisi onnistua useammalta.
Ruokailun valmisteluihin osallistui innokkaasti koko
porukka. Keittiössä touhusi yhtä aikaa niin monta,
että loppujen piti odottaa vuoroaan. Myös pöydän
kattaus ja boolipöydän valmistelut hoituivat sujuvasti.
Herkkua oli monenlaista ja kaikki saivat varmasti
vatsansa täyteen. Ruokaa sulateltiin sanaselityspeliä
pelaamalla. Selitettävät sanat olivat yhdyssanoja.
Tämä oli pidetty ohjelmanumero, eikä vaatinut kummempia etukäteisvalmisteluja.
Jälkiruokana sima ja munkit tekivät kauppansa ja
niiden jälkeen suurin osa alkoi tehdä lähtöä. Onneksi
kuitenkin lopputöihin, kuten tiskaukseen, oli halukkaita tekijöitä. Talo saatiin suljettua suunnitellun
aikataulun mukaisesti ja kukin lähti taholleen tullakseen seuraavana aamuna taas klubitalolle.
Työntekijänä tällainen juhlapyhän vietto tuntui klubitalotoiminnalta parhaimmillaan. Oli itsellä sellainen
olo, että klubitalo on ennen kaikkea jäsenten talo.
-Jaana
12
2/2014
Kajaus
”Olen ollut useita kertoja klubitalon juhlapäivien viettotilaisuuksissa, ja aina on ollut mukavaa. Toivoisin, että klubitalo olisi
vastaisuudessakin auki suurimpina juhlapäivinä. Yksinäiselle ihmiselle, jolla ei ole paljon sukulaisia tai ystäviä, nämä tilaisuudet
ovat olleet piristäviä.”
”Hieno homma jäsenten aktiivisuus nimittäin.”
Lukukauden päätösjuhla
Juhlistimme ja onnittelimme lukukautensa päättäneitä ja valmistuneita opiskelijoita, sekä tänä vuonna siirtymätyöjakson, työharjoittelun tai
pääsykoeurakan suorittaneita järjestämällä 5.6. kahvitilaisuuden talolla.
Juhlaan saapui kutsuttuja valmistujia kymmenkunta ja keittiön järjestämien kakkukahvien lomassa heidät kukitettiin.
Tilaisuus oli kaikin puolin mukava ja siitä päätettiin tehdä perinne!
2/2014
13
Kajaus
Vainojen eräs menneen ajan ilmentymä:
Noituus ja lasten rooli todistajina oikeudessa
Tärkeitä faktoja ilmiöstä
Noitaoikeudenkäynnit olivat eurooppalaisen kulttuurin näkyvimpiä puolia – niin vastenmielistä kuin
se onkin. Vainot kestivät 300 vuotta (1450-1750).
Noitavainot eivät alkaneet ”pimeällä” keskiajalla vaan
keskiajan jälkeen uuden ajan alussa, humanismin,
renessanssin ja uuden länsimaisen luonnontieteen
kehityksen kukoistuskautena. Enemmistö syytetyistä
oli Euroopan mittakaavassa naisia, eli myös miehiä
oli paljon syytettyinä mm. Suomessa, mutta muutoin vainot eivät kohdistuneet mihinkään selkeään
tai poikkeavaan ryhmään. Pääosa syytetyistä oli
talonpoikaistoa tai kaupungeissa porvareita tai porvareiden vaimoja. Noitavainoissa kuolemantuomion
sai 20 000-40 000 ihmistä, jos samalla syytettyjä oli
moninkertainen määrä. Ylimmät luotettavat arviot
syytettyjen määrästä on noin 200 000-250 000.
Pahamaineinen kirja
Vuonna 1486 taikka 1487 painettiin inkvisiittorien
Jacob Sprenger ja Heinrich Kramer kirjoittama opus
Malleus Maleficarum, saksaksi der Hexenhammer,
eli Noitavasara, jossa lueteltiin seikkaperäiset ohjeet
noitien kuulustelemiseksi.
Noitavainot Ruotsissa
Ruotsissa suuret vainot alkoivat vasta 1668, aikana
jona ne monessa maassa olivat jo laantumassa. Massavainot syntyivät Ruotsin Taalainmaalla ja levisivät
myöhemmin myös Tukholmaan. Ne olivat Euroopan
suurimpia noitaprosesseja. Ruotsin noitavainot herättivät laajalti huomiota muualla Euroopassa. Sen
sai aikaan vainojen suuruus sekä se, että suuret oikeudenkäynnit muualla olivat jo tuolloin harvinaisia.
Ruotsissa noituudesta syytteeseen joutuneista 85%
oli naisia. He olivat pääasiassa nuoria; 60% oli iältään
14-44-vuotiaita, mutta tuomitut naiset olivat tätä
keskimääräisesti vanhempia, mikä johtui luultavasti
siitä, että esivalta oli ohjeistanut teloittamaan pääasiassa vanhoja ja paatuneita noitia.
Noitavainoja on nykyään pidetty nimenomaan noitien vainona. Aikalaisten käsitys asiasta erosi täysin
tästä: he uskoivat tulleensa itse noitien vainoamaksi.
Tavallisesti ihmiset kuvittelivat, että noituudesta
syytetty oli aiheuttanut heille haittaa monilla vahin-
14
2/2014
gonteoilla, ja näitä epäilyjään he esittelivät yleensä
vuolaasti oikeudelle. Syytteet syntyivät riidoista,
joita käytiin naapurusten ja riitakumppaneiden välillä. Noidat poikkeavat muista vainotuista. Noitaa ei
tunnistanut rodun perusteella eikä kansallisista tai
uskonnollisista erityispiirteistä. Kuka hyvänsä saattoi
olla noita, mikä juuri teki noidasta yhden pelottavimmista asioista jokapäiväisessä elämässä.
Mutta ennen kaikkea ruotsalaisten noitien saama
huomio johtui siitä, että lapset olivat Ruotsin noitavainoissa epätavallisen suuressa osassa. Lapsia oli,
omituista kyllä, syytettyinä ja ilmiantajina eri maissa.
Ruotsissa lasten rooli oli erityisen suuri. Jostakin
syystä levisi uskomus, että noidat veivät lapset yön
aikana noitasapattiin. Hysteeriset aikuiset tiukkasivat
lapsilta, olivatko he olleet tuossa merkillisessä paikassa ja kuka heidät oli sinne vienyt. Luonnollisesti
lapset, joista monet olivat alle 10-vuotiaita, ryhtyivät
lörpöttelemään kummallisista tarinoista ja osoittelivat lopulta useita naisia, jotka olivat vieneet heidät
noitien kokoukseen. Lasten ilmiantoja ruvettiin vakavissaan puimaan arvovaltaisissa oikeusistuimissa.
Kaiken kaikkiaan kuolemaan tuomittiin noin 300
ihmistä.
Taalainmaan traagiset tapahtumat (alkusysäys vainoille)
Suurten noitaoikeudenkäyntien sarja sai alkunsa
syksyllä 1667 Åsenin kylässä Itä-Taalainmaalla, kun
11-vuotias paimentyttö Gertrud haki kuttuja saarelta,
jonne ne olivat juosseet karkuun. Koska Gertrudin
pikkuveli ei ollut uskaltanut hakea kuttuja,
olivat sisko ja veli riidelleet ennen kuttujen
hakemista. Todennäköisesti veli levitti kertomuksia Gertrudin
tekemästä taikuudesta
kuttujen takaisin saamiseksi, koska alueelle
levisi huhuja siitä, että
Gertrud olisi kävellyt
vetten päällä kuttuja
saarelta hakiessaan.
Kajaus
Asiaa ryhtyi tutkimaan pappi, ja pitkällisen kiistämisen jälkeen tyttö tunnusti noituuden ja kertoi
noitasapatista Blåkullassa (suom. ”Sinikukkula”, Kyöpelinvuori). Aluksi harkittiin kuolemanrangaistusta,
mutta lopulta Gertrud sai katumusharjoituksia.
Lähtökohtana olivat tarinat, joita etenkin lapset ja
nuoret kertoivat. Niissä mentiin lentämällä Blåkulla-nimiseen paikkaan, jossa syötiin, juotiin ja tanssittiin. Saatana antoi pidoissa ruokaa ja vahti, että
kaikki saavat syödäkseen.
Siellä heidät myös kastettiin uudelleen ja vihittiin
toisilleen tai Blåkullan
asukeille tai Saatanalle.
Kerrottiin myös, että Blåkullassa tapahtui orgioita,
joissa oltiin sukupuoliyhteydessä Saatanan ja
muiden Blåkullan-kävijöiden kanssa. Tarinoinnin
mukaan osa lapsista myös
synnytti siellä olentoja,
joilla oli eläinten ja ihmisten piirteitä.
Erittäin luonteenomainen piirre Ruotsin noitaoikeudenkäynneissä oli lapsitodistajien suuri määrä. Syynä
heidän käyttöön oli se seikka, että Pohjois-Ruotsiin
(Norrlanti) perustettu erityinen noitakomissio päätti
ensimmäisessä Gävlen kokouksessaan asettaa lasten
todistukset etusijalle. Suuri noitaprosessi päättyi vihdoin vuonna 1676 viranomaisten ryhdyttyä vastustamaan sitä.
Noitavainojen syistä
Uskonpuhdistus (reformaatio) johti Euroopassa perinteisen turvallisen maailmankuvan halkeilemiseen,
mikä osaksi vaikutti aikakauden ihmisten epäluuloon ja paniikkiin.
Kiinnostavinta on sittenkin noitavainojen selitysten
oma historia. Selitys on aina peilannut tutkijoiden
omaa aikaa. Valistuksen ajalla korostettiin järjen ja
tiedon merkitystä. Liberaalien oppineiden mukaan
taikausko oli menneen ajan hullutusta ja varsinkin
ihmisten tietämättömyyttä. Noitavainojen tapaiset
mielettömyydet katsottiin jääneen historiaan, kun
tiede, suvaitsevaisuus ja vapaat aatteet lopulta voittaisivat kidutuksen, uskonvainot ja väkivallan.
Viime vuosisadan poliittiset väkivaltaisuudet, sodat
ja suuret joukkovainot, mainiten esim. juutalaisvainot ja Stalinin terrori, vaikuttivat suuresti noitavainojen historiatieteelliseen tutkimukseen. Toisen
maailmansodan jälkeen saivat alkunsa pessimistiset,
psykologisoivat selitykset. Ne syntyivät, kun taloudelliset, poliittiset ja uskonnolliset selitykset valuivat
tyhjiin. Toisin kuin valistusajalla uskottiin, noitavainojen kaltaiset mielettömyydet eivät jääneet menneisyyteen. Maailmanhistorian suurimmat vainot ovat
tapahtuneet 1900-luvulla.
Historiantutkijan miete noitavainoista (Marko Nenonen)
+ oma ajatelma
”Menneen ajan hirvittävyyksiä oli helppo selittää
menneen ajan ihmisten tietämättömyydellä ja typeryydellä. Oman ajan mielettömyyksistä niin yksinkertainen selitys ei päästä. Ihmisen raadollisuudesta
tuli vaikeasti selitettävä painajainen. Joukkosuggestiona kulkevalle hulluudelle ei tuntunut löytyvän
mitään syitä eikä perusteita – tai mikä pahempaa: ei
mitään rajoja.”
Jokaisen ilmiön (olkoon se kuinka kannatettava
hyvänsä kuten kristinusko) vanavedessä tulee aina
myös negatiivisia lieveilmiöitä – joskus ne voivat olla
erittäin traagisia ja kauaskantoisia.
Lähteet: Wikipedia ja Noituus-sivusto
Kirjallisuutta: Virtanen, Leena: Noitanaisen älä
salli elää: Tosikertomus noitavainosta Suomessa 1666-1671. Helsinki: WSOY, 2013.
Nenonen, Marko: Noitavainot Euroopassa: Myytin synty. Jyväskylä: Atena, 2006.
Kuvalähteet: Rembrandt-maalaus:annabelfrage.
wordpress.com ; Larsson-maalaus: en.wahooart.com
Kirjoittanut: Petteri Granlund
United States Library of Congress/Wikimedia
2/2014
15
Itä-Helsingin Klubitalon viikko-ohjelma (kesä 2014)
8:00
8:30
12:00
12:45
- 15:45
Maanantai
Talo aukeaa
Aamukahvi
Kalenterikatsaus
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Tiistai
Talo aukeaa
Aamukahvi
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Keskiviikko
Perjantai
Talo aukeaa
Aamukahvi
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Talo aukeaa
Aamukahvi
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Talo aukeaa
Aamukahvi
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Venäjän ryhmä
10:00 Jatko
(vapaaehtoinen)
(Kesätauolla)
10:15 Työ- ja
opintotiimi
(Kesätauolla)
10:15
Siirtymätyöpalaveri
11:00
Viestintätyöryhmä
11:00
Yksikkökokoukset
Lounas
Lounas
Lounas
Lounas
Lounas
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Työnjako ja
työskentelyä
yksiköissä
Työnjako
13:00 Vapaa-ajan
suunnittelu
14:00-15:30
Henkilöstöpalaveri
14:15-15:00
Talokokous
Kuun 1. vko.
Jooga (kesätauolla)
16.00
Torstai
Talo sulkeutuu
Ravintolassa
Safkan & Sumpin aukioloajat:
8.15 – 8.30
10.00 – 10.40
12.00 – 12.45
14.00 – 14.30
Talo sulkeutuu
Talo sulkeutuu
Työskentelyä
yksiköissä
Vapari kesällä joustavasti työpäivän sisällä
säästä riippuen
Talo sulkeutuu
Hallinnon neuvotteluhuoneessa
Pajahuoneessa
Ravintolassa/Hallinnon neuvotteluhuoneessa
Lähettäjä
Itä-Helsingin Klubitalo
Kontulankaari 1 A, 2. krs
PL 230, 00940 Helsinki
Puh: 040 188 0621
[email protected]
www.itahelsinginklubitalo.org