Järjestöt kokoontuivat Oulussa
Reserviläinen Joulukuu AJANKOHTAISTA 8 / 2013 AJANKOHTAISTA KESKIÖSSÄ Koulutuksessa edistysaskelia Mikko Halkilahti RUL:n johtoon Asevelvollisuuden pitkä historia Reserviläisille kaavaillaan suurempaa roolia koulutuksessa. Järjestöt ottivat kantaa kehitystyöhön. Reserviupseeriliitto sai uuden puheenjohtajan Oulun liittokokouksessa. Ehdokkaita oli kaksi. Palvelusolot ovat muuttuneet rajusti alkuajoista nykypäivään. Elintason nousu näkyy vapautuksissa. Sivu 5 Sivu 6 Sivu 16 Sivu 7 Järjestöt kokoontuivat Oulussa r Liity fiksuun seuraan! Opinnot kesken? Haaveena valkolakki tai jatko-opinnot? Eiran aikuislukiossa on varaa valita. Jokaiselle jotakin Tervetuloa! • Eiran aikuislukiossa voi opiskella koko lukiotutkinnon tai yksittäisiä aineita. • Meillä voit myös korottaa arvosanojasi. • Opiskelijamme ovat noin 18-80 -vuotiaita. • Opiskella voi aamulla tai illalla, tunteja on klo 8.30-20.10. • Koko lukion voi opiskella myös verkossa. Tutkintoon tähtäävä opiskelu on maksutonta. Yksittäisten aineiden opiskelu maksaa 100 euroa lukuvuodessa. Opiskelijaksi voi ilmoittautua ympäri vuoden. Ilmoittautuminen 4. jakson kursseille on 23.1.-4.2.2014. etoa Lisäti llamme! vui kotisi Eiran aikuislukio • Laivurinkatu 3 • 00150 Helsinki www.eira.fi 100 % merinovilla Luonnolliseen viluntorjuntaan Pehmeä luomuvilla lämmittää hyvin eikä hiosta Tilaa ilmainen tuoteluettelo: 03-871 460 • www.ruskovilla.fi SISÄLTÖ Reserviläinen 8/2013 3 Reserviläisjärjestöjen rooli kasvaa koulutuksessa Maanpuolustusjärjestöt ottivat kantaa Oulun kokousviikonlopun yhteydessä PuOLuSTuSVOIMAT Veli-Pekka Leskelä reserviläisjärjestöt toivovat vetoomuk- sessaan, että MPK eli Maanpuolustuskoulutusyhdistys saisi entistä suuremman roolin paikallisjoukkojen kouluttamisessa puolustusvoimia uudistettaessa. Viiden maanpuolustusjärjestön yhteinen julkilausuma julkistettiin Oulun kokousviikonlopun yhteydessä. Reserviläiset tahtovat myös edetä uralla tehtävä- ja urapolulla tehtävästä toiseen. Armeija tarttuu ehdotukseen. – Pyrimme siihen, että reserviläinen kouluttaisi reserviläistä esimerkiksi MPK:n kurssilla, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Reserviupseeriliiton väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula tervehtii uudistusta ilolla. Liitto on pitkään toivonut mahdollisuutta pätevöityä myös kouluttautumalla. AJANKOHTAISTA 4 Pääkirjoitus: Puolustuksesta päätämme itse 5 Reserviläinen kouluttamaan reserviläistä 6 RUL: Uusi puheenjohtaja valittiin Oulussa 7 RES: Tähtäimessä maanpuolustuskeskustelun ydin 8 Ruotsin armeijalla identiteettiongelma 9 Joulutulet valaisivat 21 Merimestaruuskilpailu testaa taidot vesillä. Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola on samoilla linjoilla. Oliko reserviläisyys uhattuna, kun järjestöjen roolia näin perättiin? – Ei suoraan, mutta rahoituksen ja varustuksen kautta. Keskustelu ammatti- tai asevelvollisuusarmeijasta täytyy jättää omaan arvoonsa: en usko siihen muutosta tulevan, Savola toteaa. >>> Sivu 5 Reserviläisille halutaan rakentaa mahdollisuus omaan urapolkuun tehtävästä haastavampaan siirtyen. KESKIÖSSÄ 11 Näkökulma: Maavoimien koulutus seuraa aikaansa 12 Reserviläinen 80 vuotta: Muutosten edessä 14 Kalusto: Sotilaan sosiaalinen media 16 Historia: Asevelvollisten koulutusta 95 vuotta 18 Reportaasi: Vieläkö varuskuntasi on olemassa? 21 Reserviläinen harrastaa: merimestaruuskilpailut 23 Koulutus: MPK:n kouluttajat halukkaita kehittämään osaamistaan JÄRJESTÖT ILTAVAPAA 24 RUL: Liittokokous hyväksyi kolmivuotissuunnitelman 27 Yksi meistä: Miksi runoilet, Markku Kokkola? 25 RES: Tähtäimessä vuosi 2020 28 26 Potkua toimintaan: messuperäkärry Elämäni reservissä: Juha Härkönen Muistatko vielä peltipaidan? 29 Reserviläisen matkavinkki Verkossa tapahtuu 30 Kirjat, dvd:t, pelit 31 Reservin riennot Ristikko 34 Kilpailukutsut ja -tulokset 31 ”Näen maanpuolustuksen tärkeänä asiana Suomen kannalta.” Markku Kokkola KANNEN KuVA: PETTERI LÖPPÖNEN 4 PÄÄKIRJOITUS Reserviläinen 8/2013 2.12.2013 Puolustuksesta päätämme itse Alkusyksystä äänekkäästi lanseerattu yleistä asevelpoimivan vain rusinat pullasta. Kun mielenkiintoivollisuutta vastustava Ohi on -kansalaisaloite näyttää set ulkomaan tehtävät on käyty läpi, siirrytään takailässähtävän kuin pannukakku torstain hernekeiton yhsin siviiliin. Toisenlaisen esimerkin tarjoaa Sveitsi, teydessä. Marraskuussa nimiä oli saatu kerätjoka on Ruotsin tavoin onnistunut pysymään tyä vaivaiset viitisentuhatta, kun eduskunsotien ulkopuolella viimeiset 200 vuottakäsittelyyn vaadittaisiin 45 000 nimeä ta. Sveitsi pitää yhä kiinni asevelvollienemmän. Kampanjan menestys tai sen suudesta – samoin kuin Itävalta. Kumpuute kertoo osaltaan suomalaisten vamassakin maassa on äskettäin jär”Maanpuolustus kaasta uskosta nykyiseen puolustusjärjestetty asiasta kansanäänestys, josjestelmäämme. Kansamme keskuudessa asevelvollisuuden puolustajat veiei ole sa vallitsee edelleen kova maanpuolusvät voiton. tustahto, ja valtiomme itsenäisyyden tasa-arvoasia” varmimmaksi vakuudeksi koetaan itse Mikään järjestelmä ei voi pysyä tehty sotilaallinen työ. Emme halua ulmuuttumattomana. Keskeiset reservikoistaa palkkasotureille jotain niin arvosläis- ja maanpuolustusjärjestöt julkistita kuin isänmaamme vapauden takaaminen vat marraskuun lopussa yhteisen kannansaati luopua tyystin maamme sotilaallisesta puooton, jossa ne vaativat kiinnittämään enemlustamisesta. män huomiota yleisen asevelvollisuuden toimivuuMarraskuun alkupuolella puolustusvoimien komenteen esimerkiksi varusmiesten asemaa parantamalla. taja ihmetteli MTS:n puolustuspoliittisessa seminaarisLisäksi järjestöt haluaisivat vähentää kokonaan palsa yhtä asevelvollisuutta vastustavaa argumenttia: Mikveluksesta vapautettujen määrää. Huoli on aiheellisi Suomen pitäisi luopua yleisestä asevelvollisuudesta nen, sillä moni ase- tai siviilipalveluksen ulkopuolelvain siksi, että jotkin muut maat ovat siitä luopuneet? Eile jäävä on vaarassa syrjäytyä. Säästö- ja tehokkuuskö meidän pitäisi itse päättää tästä asiasta? Huomio osuu paineissa pyristelevät puolustusvoimat haluaa kesoikeaan. Länsinaapurimme Ruotsi luopui asevelvollisuukittyä ydintehtäväänsä, eli sotilaalliseen koulutukdesta muutama vuosi sitten, mutta jo nyt järjestelmää on seen. Tällöin yhteiskunnallinen vastuu nuorison pevaadittu takaisin. Halukkaita vapaaehtoisia houkutellaan rinteisenä kasvatuslaitoksena on jäänyt sivuraiteelle. armeijan peruskurssille mittavilla mainoskampanjoilOn ymmärrettävää, ettei armeijan päätehtävä voi olla, mutta poistuma on kova ja riveihin jäävätkin tuntuvat la syrjäytymisvaarassa olevien nuorten pelastaminen takaisin kaidalle tielle. Olisi kuitenkin suotavaa, että jokainen kynnelle kykenevä saisi edes mahdollisuuden yrittää. Ehkä sosiaalipuolen rahoista voisi korvamerkitä jonkin summan avustavissa keittiö- ynnä muissa tehtävissä palvelemista varten? Hieman vanhempi sukupolvi muistaa vielä ajan, jolloin kasarmeilla oli erilaisia tukitehtäviä. Asevelvollisuudella on monta ulottuvuutta. Valtion velvollisuutena on tarjota kansalaisilleen turvallisuutta. Yhteiskunnan kannalta turvallisuus tulisi järjestää kustannustehokkaimmalla ja yhteiskunnalle etuja tuottavalla tavalla. Suomessa on siksi päädytty asevelvollisuuteen, joka maksaa ammattiarmeijaa vähemmän ja tuottaa yhteiskuntaan erilaista osaamista esimerkiksi johtajakoulutuksena ja kykynä toimia ryhmässä. Kansalaiselle turvallisuuden takaaminen merkitsee joko asevelvollisuutta tai ammattiarmeijaan päätyneissä maissa verojen maksamista. Yksi asia on kuitenkin varma. Toisin kuin Ohi on -kampanja antaa ymmärtää, sotilaallinen maanpuolustus ei ole tasa-arvo- vaan turvallisuusasia. Perustuslaissamme todetaan, että jokainen Suomen kansalainen on velvollinen osallistumaan isänmaan puolustukseen tai avustamaan sitä. Reserviläinen toivottaa lukijoilleen hyvää itsenäisyyspäivää. Suomen Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton äänenkannattaja sekä Maanpuolustuskiltojen liiton, Reserviläisurheiluliiton, Maanpuolustusnaisten liiton, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen, Maanpuolustuksen tuen ja Naisten valmiusliiton tiedotuslehti. Levikki 60 165 (LT 2013) Lukijoita keskimäärin 140 000 kpl Vastaava päätoimittaja Mirva Brola Kustantaja Maanpuolustusyhtiö MPY Oy Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2018 Toimituskunta Päätoimittaja Mirva Brola (pj) Sotilasasiantuntija Hannu Hyppönen RUL:n toiminnanjohtaja Janne Kosonen RES:n toiminnanjohtaja Olli Nyberg Toimitusjohtaja Tuomo Simojoki Toimitus Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki Puh: (09) 4056 2016 (osoitehuolto: kts. alla) Telefax: (09) 499 875 Sähköposti: [email protected] www.reservilainen.fi Lehden taitto Kari Långsjö Puh: 0400 735 274 Osoitehuolto ja jäsenasiat Osoitteenmuutokset mieluiten kirjallisesti. Mainitse myös entinen osoite. RUL:n jäsenet: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] RES:n jäsenet: Päivi Ruusuvuori puh: (09) 4056 2010, [email protected] Maanpuolustuskiltojen jäsenet: [email protected] puh: 040 554 8805 Yksityistilaukset: Virpi Kukkonen puh: (09) 4056 2011, [email protected] Ilmoitusmarkkinointi Media X-Pertti Oy Petri Tanninen PL 61 04201 Kerava puh. 050 501 4923 [email protected] Painopaikka Sanoma Oy/ Hämeen Paino Oy Aikataulu ilmestymispäivä 1/2014 ma 13.1.2014 2/2014 ma 24.2. 3/2014 ma 24.3. 4/2014 ma 5.5. 5/2014 ma 16.6. 6/2014 ma 8.9. 7/2014 ma 20.10. 8/2014 ma 8.12. (aineistopäivä) (ke 11.12.2013) (ke 5.2.) (ke 5.3.) (ke 16.4.) (ke 28.5.) (ke 20.8.) (ke 1.10.) (ke 19.11.) Mirva Brola Päätoimittaja Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti 43 (81.) vuosikerta ISSN 0557-8477 AJANKOHTAISTA Reserviläinen 8/2013 5 Reserviläinen kouluttamaan reserviläistä Karttunutta osaamista kysellään ja hyödynnetään aiempaa paremmin PuoLusTusVoimaT Järjestöt toivovat, että uusiin paikallisjoukkoihin pääsisi myös sijoitusta vailla olevia reserviläisiä. Veli-Pekka Leskelä ja sitä tukevat reserviläisjärjestöt otetaan entistä lähemmin mukaan kouluttamaan ja kehittämään paikallisjoukkoja. Puolustusvoimien vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva, niin sanottu 12 kohdan kehitysohjelma painottaa omatoimisuutta, vapaaehtoisuutta ja kertausharjoituksia. Aktiiviset reserviläiset saavat entistä suuremman roolin ja näkyvämpiä tehtäviä muun muassa reservijoukkojen johtajina. Hyvä kouluttaja pääsee kouluttamaan. – Tavoite on, että reserviläinen kouluttaa reserviläistä, majuri Ilpo Kleemola Pääesikunnan henkilöstöosastolta kertoo. Samalla huomioidaan entistä paremmin siviilissä hankittu osaaminen ja reserviläisharrastuksissa osoitettu aktiivisuus ja taito, kun miehiä sijoitetaan reservin yksiköihin. Samalla laajenee reserviläisten toivoma mahdollisuus entistä johdonmukaisempaan tehtävä- ja urapolkuun haastavasta tehtävästä toiseen ja mahmaanpuolustuskoulutusyhdistys dollisuus laajentaa osaamista kurssien kautta. – Olemme rakentaneet ensi vaiheessa yhteistä tahtotilaa reservin kouluttamisesta myös puolustusvoimien johdosReservin upseerien sa niin, että etenemme yhteisten näkekurssit jatkuvat mysten pohjalta. Toteuttaminen alkaa Jo kesäkuussa 2012 pidettiin Reser- vuonna 2014 ja se on vuosien prosessi, viupseeriliiton esittämä pilottiKleemola kertoo. kurssi, jossa reservin upseeReserviläisjärjestöt halurit osallistuivat Maasotaavat, että uusina perustetkoulun kurssille yhdestaviin paikallisjoukkoisä opistoupseereiden hin voisivat liittyä sel”Tavoite on laisetkin aktiiviset retäydennyskoulutuskurssin kanssa. serviläiset, joilta sodan palvella koko ajan sijoitus puuttuu. – Tästä saatiin hyyhteiskuntaa” viä kokemuksia. KursSijoittamattomia seja järjestetään ensi tulee väkisinkin lisää, vuodesta alkaen vuositkun sodan ajan vahvuus tain mahdollisesti yhdespienentyy 350 000:sta sä jonkin muun upseeriryh230 000:een. Paikallisjoukmän kurssin kanssa, kertoo everskoihin sijoitetaan etenkin vanti Hannu Hyppönen, puolustusvoimi- hempia ikäluokkia kokonaisina kompen koulutuspäällikkö ja vapaaehtoisen panioina, joukkueina tai ryhminä. maanpuolustuksen tarkastaja. Yhtenä ideana armeija pohtii koKleemola kertoo, että armeija sai keneempien reserviläisten sijoittamissyyskuussa lausunnot 12 kohdan suun- ta myös muihin kokonaisturvallisuutnitelmaluonnoksesta maanpuolustus- ta tukeviin organisaatioihin kuten väesjärjestöiltä ja armeijan puolustushaa- tönsuojelun tehtäviin. Se on vielä ajatukroilta. Armeija tulee kehittämisohjel- sen asteella. man kanssa yhdessä ulos vuodenvaih– Tavoite on palvella koko yhteiskunteen jälkeen. taa, Kleemola toteaa. Kyselykaavake antaa tietoa taidoista Uutena keinona selvittää reserviläisten osaamista ja aktiivisuutta otetaan käyttöön Etelä-Suomen sotilasläänin kehittämä kyselykaavake, jota on testattu kertausharjoituksissa. Kysely päivittää entistä tarkemmin reserviläisen siviilielämässään hankkimat taidot, kuten koulutuksen ja ammatin ja armeijan kannalta hyödylliset harrastukset, kiinnostuksen kohteet ja taidot ja kiinnostuksen reserviläisharrastukseen. Tietoja käytetään, kun henkilöä sijoitetaan reservin yksiköihin ja harjoituksiin. Jatkossa kaavakkeen voi täyttää vaikka netissä, kertoo kommodori Mikko Santavuori Etelä-Suomen sotilasläänin esikunnasta. Myös kriisinhallintatehtävissä osoitettu taito huomioidaan reservin tehtäviä määrättäessä. Myös Sotilaskotiyhdistyksessä mukana olevat ja muut armeijaa käymättömät joukot otetaan entistä useammin mukaan harjoituksiin. – Sekin on harjoitusta, että sotilaskotiauto lähtee kentälle matkaan, Kleemola toteaa. 6 AJANKOHTAISTA - RUL Reserviläinen 8/2013 Mikko Halkilahti puheenjohtajaksi Liittokokous valitsi kahden ehdokkaan joukosta ylivoimaisen suosikin Petteri LöPPönen – kentän äänen pitää kuulua, linjasi tuore puheenjohtaja Mikko Halkilahti kiitospuheessaan. Mirva Brola servin luutnantti Pinja Hellman, 37, joutui tyytymään 1 150 äänen saaliiseen. oulussa marraskuun lopulla koKaikkiaan kokouksessa oli koontunut liittokokous oli edustettuna 170 yhdistysyksimielinen uuden putä ja 21 309 ääntä. Lisäksi paikalla oli yksi kunheenjohtajan valinnasniajäsen yhden äänen sa. Reserviupseerien ”Meidän pitää johtoon valittiin ylivoioikeudellaan. maisella äänten enemvapuuttua julkiseen lintaPuheenjohtajan houkutteli tällä mistöllä salolainen rekertaa paikalle hieman servin kapteeni Mikko keskusteluun” enemmän edustettuiHalkilahti, 42. Reserviupseeriliiton na olevia ääniä kuin edelnykyinen 1. varapuheenjohlisen kerran, jolloin Mika taja keräsi vaalissa 20 102 äänHannula äänestettiin jatkokaudelle. Kuitenkin ääniä oli vähemmän tä, kun vastaehdokkaana toiminut re- kuin toissa kerralla kuusi vuotta sitten. Varapuheenjohtajuus opettavaista aikaa Uudeksi puheenjohtajaksi vuosille 2014– 16 valittu Mikko Halkilahti on toiminut puheenjohtajana niin Salon seudun reserviupseereissa kuin Varsinais-Suomen reserviupseeripiirissäkin. Maanpuolustuskoulutusyhdistyksessä hän on ollut sekä kouluttajana että kurssinjohtajana. Nykyisin hän on MPK:n hallituksen jäsen. Reserviupseeriliiton 1. varapuheenjohtajana Halkilahti on toiminut viimeiset kolme vuotta, mitä kokemusta hän pi- tää arvokkaana uudessa luottamustehtävässään. – Olen äärettömän tyytyväinen siihen, että olen saanut toimia Mika Hannulan esikunnassa. Se on ollut opettavaista aikaa ja antanut hyvän pohjan tähän tehtävään, hän totesi kiitospuheessaan heti valinnan jälkeen. – Vilpitön kiitos luottamuksesta, kyllä tämä pistää hiljaiseksi. Kiitokset myös Pinja Hellmanille. Meillä oli pieni kierros piireissä ja saimme hyvää keskustelua aikaiseksi. Teemme yhdessä työtä maanpuolustuksen hyväksi. Mikä sitten muuttuu uuden puheenjohtajan myötä – vai muuttuuko? – Olen ollut varsin tyytyväinen Hannulan toimintaan, en tule muuttamaan tätä linjaa, Halkilahti tuumaa. Hän korostaa viestinnän merkitystä liiton kehityksen kulmakivenä, jotta reserviupseerit saisivat äänensä kuuluviin. – Meidän pitää puuttua julkiseen keskusteluun, esimerkiksi yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista koskevaan, Halkilahti linjaa. Myös liiton suoran yhteydenpidon esimerkiksi kerhoihin tulee olla nykyistä tiiviimpää. Nuorten sitouttaminen mukaan on haastavaa Kisassa toiseksi jäänyt Pinja Hellman korosti jo esittelypuheenvuorossaan, että puheenjohtajakisaan kannatti lähteä lopputuloksesta riippumatta. – Olen käynyt paljon keskusteluja reserviupseerien kanssa erilaisista asioista ja se on avartanut näkemyksiäni. Mitä voimme tehdä, että Reserviupseeriliitto tai koko reserviupseerius olisi vielä 10–15 vuoden päästä yhä relevanttia? Samaa asiaa sivusi väistyvä puheenjohtaja Mika Hannula esitellessään liittokokousväelle liiton toimintaa viimeisen kolmivuotiskauden aikana. Hannula toi esiin, miten nuorten sitouttaminen toimintaa aiheuttaa haasteita: moni nuori reserviupseeri eroaa liitosta saatuaan ensimmäisen jäsenmaksulaskunsa eikä ehdi edes toimintaan mukaan. Yhdistysten tuleekin kiinnittää erityisestä huomiota, jotta nuoret kokisivat itsensä tervetulleeksi mukaan reserviupseerien toimintaan. Mikko HaLkiLaHti Reservin kapteeni Salon seudun reserviupseerien ehdokas Agronomi ja maanviljelijä Perheessä vaimo ja neljä lasta Harrastukset: reserviupseeritoiminta, metsästys ja ammunta AJANKOHTAISTA - RES Reserviläinen 8/2013 7 Tähtäimessä maanpuolustuskeskustelun ydin Savola: Edunvalvonnassa oltava aktiivisia Mervi Mäki-Neste vuoden toiminnan keskeisenä tavoitteena on tehdä järjestöstä Suomen suurin ja tunnetuin maanpuolustusjärjestö sekä parantaa edelleen liiton yhdistyksille tarjoamaa palvelua. Avainasemaan nousevat myös maanpuolustustahdon hyväksi tehtävä työ sekä markkinointi, viestintä ja tiedottaminen. Tulevana vuotena jatketaan jo tutulla Reservi – maanpuolustuksemme perusta -teemalla. Erityisinä painopistealueina ovat tiedotus, edunvalvonta ja reservin laajan ampumatoiminnan ylläpito. – Meidän on oltava aktiivisia edunvalvonnassa. Hyvänä yhteistyökumppanina myös edunvalvontamme edellytykset paranevat, summaa Reserviläisliireserviläisliiton ensi ton puheenjohtaja, kansanedustaja MikKertausharjoitusten vähäisen määko Savola. rän johdosta Reserviläisliitto kannusAmpumaratalain säätämis- ja toi- taa jäseniään ylläpitämään omaa kenttämeenpanoprosessi sekä sen vaikukelpoisuuttaan osallistumalla yhdistukset maamme laajaan amtysten ampuma- ja liikuntatoipumarataverkostoon ovat mintaan sekä Maanpuolusensi vuonna edunvalvontuskoulutusyhdistyksen nan keskiössä. (MPK) koulutukseen. – Ampumaratojen Jäsenille markki”Toiminta on säilyminen kohtuullinoidaan myös puolussen matkan päässä on tusvoiminen maakunkaiken perusta” tajoukkoja ensisijainen asia. Resekä uusia paikallispataljoonia. serviläisyhdistysten kautta pääsee harrasHenkilökohtainen tamaan ammuntaa, saakontakti käyttöön maan kokemusta ja sitä kautta hankkimaan edellytyksiä oman Toiseksi päätavoitteeksi Reserviaseluvan hankinnalle. Haluamme opet- läisliiton strategiassa on määritelty suotaa vastuullista ampuma-aseiden käyt- malaisten maanpuolustustahdon hyväktöä, toteaa Savola. si tehtävän työn tehostaminen. Lisäksi painotetaan jäsenhankinta. – Toiminta on kaiken perusta. Meidän on parannettava erityisesti paikallistason viestintää. Kun järjestämme tapahtumia, niin kerromme siitä myös ulospäin. Se lisää houkuttelevuutta ja tuo jäseniä. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin henkilökohtainen kontakti ja kysyminen jäseneksi. Reserviläisliitto on myös laajasti mukana veteraanityössä. Perinteiseen tapaan osallistutaan muun muassa Sotiemme veteraanit 2014 -keräykseen. – Myös muu yhteistoiminta sotiemme veteraaneja edustavien järjestöjen kanssa jatkuu laajana niin liitto-, piirikuin yhdistystasollakin. Useat liiton jäsenyhdistykset tukevat paikallisten veteraaniyhteisöjen toimintaa sekä avustavat yksittäisiä veteraaneja, iloitsee Savola. PETTErI LöPPöNEN Juhlavuoteen valmistaudutaan Osin ensi vuoden toiminta suuntautuu jo vuoteen 2015, jolloin liiton perustamisesta tulee kuluneeksi kuusi vuosikymmentä. Päätapahtuma järjestetään huhtikuussa 2015 liiton käyttöön vuokrattavalla Silja Europa -aluksella. Juhlaristeilyn markkinointi alkaa huhtikuussa. Juhlavuoteen liittyviä tapahtumia järjestetään syksyllä 2015 myös piireissä. Päätöstapahtuma pidetään marraskuussa Porissa, jossa järjestetään sääntömääräinen syyskokous ja muun muassa hyväksytään liiton seuraava strategia. – Uudelle vuosikymmenelle lähtee aktiivinen, kasvava, järjestötoimintaa kehittävä ja kenttää palveleva Reserviläisliitto, kiteyttää Savola. Puheenjohtaja Mikko Savola painottaa tiedottamista. Parempi näkyvyys mediassa tuo lisää reserviläisiä toimintaan. MITEN ON? Mikä kiinnosti Terwasoudussa? Mirva Brola Kysyimme vierailta, millaisia odotuksia heillä oli Oulun kokousviikonloppuna. Tiina Ronkainen, 47 Äänesseudun maanpuolustusnaiset – Mielenkiintoisinta on, että täällä on näin monta maanpuolustusjärjestöä yhtä aikaa koolla – se on hienoa. Täällä tavataan vanhoja tuttuja ja uusiakin tulee. – Perjantai-iltana oli kunnia olla kaupungintalolla vastaanotolla ja siellä tuli keskusteltua reserviläisjärjestöjen miesten kanssa siitä, mikä meitä yhdistää maanpuolustustyössä. – Ja monta hienoa hetkeä on vielä luvassa! Juha Tarnanen, 51 majuri res Lahden reserviupseerikerho – Henkilövalinnat kiinnostavat eli RUL:n puheenjohtajan valinta. Ja kun viisi liittoa ensi kerran juhlistaa kokouksiaan yhdessä, niin se, miten näkyy liittojen välinen yhteistyö. Sitä on pyritty tiivistämään ja saamaan sitä kautta säästöjä. – Olen myös yrittänyt ymmärtää eri liittojen toimintaa ja ikäjakaumaa. Kuinka saataisiin nuoria mukaan toimintaan, ettei menisi perinnetoiminnan vaalimiseksi? Heikki Taanila, 25 rajajääkäri res Oulun reserviläiset – Pohjois-Pohjanmaan maakuntakomppanian päällikkö kutsui tänne avustamaan ja opastamaan ihmisiä. Meitä on täällä tusinan verran paikalla. Mielestäni maakuntakomppanian pitäisi näkyä ja kuulua enemmän. – En osallistu kokouksiin, mutta olen ensi kertaa tällaisessa happeningissä mukana ja se kiinnostavaa. Täällä on niin paljon erilaisia järjestöjä ja ihmisiä, että pääsee hyvin verkostoitumaan. 8 AJANKOHTAISTA Ruotsin armeijalla identiteettiongelma Asevelvollisuudesta luopuminen tuottaa tiedon puutetta sotaväen toiminnasta Armeijan peruskurssille houkutellaan tulijoita sosiaalisessa mediassa MirvA BrolA Kodinturvajoukoilla on merkittävä sija ruotsin puolustuksessa. Joukkojen keski-ikä on nuorentunut 35 vuoteen. Mirva Brola ruotsissa ihmetellään, mitä varten maal- sen nousulle. Paluu aluepuolustukseen tapahtuu kuitenkin vaikeimman kautta: kerran lakkautettuja rakenteita perustetaan uudelleen, mikä kestää ja maksaa. la on asevoimat. Mielipidemittauksissa luottamus Ruotsin puolustusvoimiin Vapaaehtoisuus on kansan keskuudessa matalalla ja vie- kaiken pohjana lä alemmalla tasolla se on palkatun hen- Ruotsin puolustusvoimat on kaukana kilöstön mielissä. taannoisista vahvuuksistaan. Kun kylViestintäjohtaja Erik Lagersten ker- män sodan aikana sa-vahvuus kipusi too, että identiteettiongelma 850 000 mieheen ja 28 prikaatiin, ensi vuonna vahvuus on iso kysymys puolustusvoimien sisällä. Ongelma on enää 55 000 miestä ja liittyy uhkakuvien muu2 prikaatia. tokseen. Joukot ovat pienet ”Selkeää – Ennen uhka oli mutta pippuriset: niivihollista den on määrä olla hyselvä: puolustauduimvin koulutetut ja vame Neuvostoliiton ei enää ole” rustetut sekä joka hetmaahantunkeutumiski valmiina toimintaan. ta vastaan. Nyt tilanne on muuttunut, eikä aiemRuotsalaisten ammattipi uhka ole enää todennäköitaitoa arvostetaan korkealle nen. Selkeää vihollista ei enää ole, kansainvälisissä tehtävissä. Lagersten toteaa. Muutos asevelvollisuusarmeijasRuotsin puolustusvoimien tehtäviä ta uuteen kuosiin on kivulias. Kun aseei ole kirjattu lakiin samalla tavoin kuin velvollisuudesta käytännössä luovutSuomessa, vaan ne määritellään joka tiin 2009, kaikkia päätöksen seurauksia vuosi erikseen budjetin laadinnan yh- ei osattu ennakoida. teydessä. Uusimuotoinen armeija perustuu vaYkköstehtäväksi nostettu osallistu- kituiseen väkeen, sopimus- ja valmiussominen kansainväliseen kriisinhallintaan tilaisiin sekä kodinturvajoukkoihin. Haon antanut tilaa uudelle aluepuolustuk- kijoita on, mutta suuri poistuma ja no- pea vaihtuvuus vaivaavat. – Täysipäiväisiin tehtäviin meillä on riittävästi hakijoita, mutta valmiussotilaiksi ei, Lagersten toteaa. Ongelmana on, että sotilaana työskentely perustuu kaikissa portaissa vapaaehtoisuuteen. Valmiussopimus ei houkuttele, koska päivätyö voi olla uhattuna. Myös sopimussotilaitten kiertonopeus on liian suuri. Kustannukset karkaavat, kun sotilaita täytyy kouluttaa enemmän suuren vaihtuvuuden vuoksi. Laskelmat perustuvat 6–8 vuoden palvelukseen, mutta moni lopettaa tätä ennen, kun mielenkiintoiset ulkomaan tehtävät on käyty läpi ja kotimaassa odottaisi tylsäksi koettu virka-aikana tehtävä työ. Keskimäärin palvelusaika jää 4 vuoteen. Sotaelokuvat luovat mielikuvaa intistä Ruotsin tilanne asevelvollisuudesta luopumisen jälkeen on kiinnostava, kun sitä peilaa parhaillaan Suomessa käytävään keskusteluun. Ruotsin puolustusvoimien tavoitteena tulevaisuudessa on vuosittaiset 4 500 osallistujaa kolmen kuukauden peruskurssille, joka avaa ovet sotilasuralle. Viime vuonna kurssin suoritti budjetin sallimat 3 500. Poistuma on saatu las- kettua 18:sta 15 prosenttiin, mutta hakijoiden rekrytointi on kovan työn tulosta. Armeija käyttää kampanjoinnissaan kaikkia mahdollisia sosiaalisen median välineitä. Erityisesti viestiä suunnataan nuorille naisille, jotta rekrytointipohjaa saataisiin laajemmaksi. – Tieto asevoimista ei perustu enää armeijan käymiseen vaan muualta saatuihin mielikuviin, kuten amerikkalaisiin sotaelokuviin, Lagersten sanoo. Luottamus viranomaisten viestintään on kylmän sodan aikaista heikompaa, ja suositun bloggaajan mielipide voi nuoren vaakakupissa painaa enemmän. Kampanjointiin panostetaan tosissaan, sillä vanhan asevelvollisuusarmeijan käyneet alkavat olla lopussa. Se näkyy myös upseerikoulutukseen hakijoissa: kun vuonna 2010 hakijoita oli 1 600, viime vuonna sataan paikkaan haki vain 320. Reserviläisten pohjoismaisen yhteistyön harmiksi Ruotsin nykyinen koulutusjärjestelmä ei tuota reserviupseereja, ja vanhan järjestelmän läpikäyneiden keski-ikä on korkealla. Aliupseereita kyllä koulutetaan, joskin ruotsalaiset kutsuvat heitä ”erikoisupseereiksi”. TAvoiTeTilA 2014–19 Merivoimat: 3 000 sotilasta, rannikkojääkäripataljoona, 7 pintaalusta, 4 sukellusvenettä Ilmavoimat: 3 000 sotilasta, 4 lennostoa, helikoptereita Maavoimat: 17 000 sotilasta, 7 pataljoonaa, aselajiyksiköitä Puolustushaarojen yhteiset joukot: 4 000 sotilasta (huolto, johtamisjärjestelmä ym.) Kodinturvajoukot: 22 000 sotilasta, 40 pataljoonaa Reserviläinen 4/2012 Reserviläinen 8/2013 9 Joulutulilla kaikki ovat tasa-arvoisia Tapahtuma on Kangasalla niin suosittu, että sen lopettaminen olisi lähes mahdotonta TiMo KesKinen liuksialan kappelin tulilla vuosi sitten. joulutuliperinne kerää kaiken ikäiset hiljentymään yhdessä. Maaret Väkinen – kangasalla joulutulilla on niin vahvat perinteet, ettei enää riittäisi edes rohkeus lopettaa tapahtuman järjestämistä, sanoo Kangasalan reserviupseerikerhon varapuheenjohtaja Timo Keskinen. Kävijämäärä joulutulilla on Pirkanmaalla sijaitsevalla Kangasalla ollut tasaisessa kasvussa ensimmäisistä joulutulista lähtien. Tänäkin vuonna mukaan odotetaan noin 250 kävijää. Keskinen on erityisen mielissään lapsiperheistä, joita on tullut joka vuosi lisää. – Nykypäivänä vain harva lapsi pääsee metsään retkeilemään. Joulutulet ovat koko perheen yhteinen metsäretki nuotiomakkaroineen kaikkineen. Tapahtuman merkitys Kangasalan reserviläisjärjestöille on suuri. Keskinen huomauttaa, että kun kirkkopyhiä ja itsenäisyyspäivää ei lasketa mukaan, kyseessä on heidän suurin tapahtumansa vuoden aikana. Yhdessäolo tärkeintä essa tapahtumaan tarvittiin muun muEnsimmäiset joulutulet Kangasalla jär- assa äänentoisto. jestettiin vuonna 1988, kun Risto MatLiuksialan kappeli on Keskisen mutila ja Markku Pirinen päättivät tuo- kaan paikkana puhutteleva ja harras jouda metsästäjille tutun tavan metsässä lutulien tunnelman mukaisesti. hiljentymisestä koko kansan tietoi– Ensin jännitimme, miten kävijät suuteen. suhtautuvat paikan vaihdokEnsimmäisillä joulutuseen. Kävi kuitenkin niin, lilla tunnelma oli intiiettä siirtyminen Liuksiami. Kymmenkunta henlaan teki kävijämäärässä keä kokoontui metsään hyppäyksen ylöspäin. “Koko perheen nuotion ääreen hiljenJoulutulien ohjelyhteinen tymään ja paistamaan ma on pysynyt alusta makkaraa joulunodosaakka samana. Alusmetsäretki” tustunnelmissa. sa pappi pitää hartauTapahtuma laajeni den, minkä jälkeen luetaan jouluevankeliumi sekuitenkin nopeasti. Pian seurakunta alkoi tarjota kävikä lauletaan virret Enkeli taivaan ja Maa on niin kaunis. Tajöille glögit ja makkarat. 1990-luvulla tapahtuma siirrettiin Liuksialan pahtumassa vierailee vuosittain myös kappelille, koska kävijämäärän kasva- joulupukki. Tärkeintä on kuitenkin yhdessäolo. – Joulutulilla tapaan ihmisiä, joita en näe koskaan muualla, Keskinen sanoo ja jatkaa, että nykyaikana ihmiset usein lokeroituvat omiin pieniin porukoihinsa. – Tässä tapahtumassa kukaan ei ole toista parempi tai huonompi. Kaikki saapuvat joulutulille yhdenvertaisina. Mukana tapahtumaa järjestämässä ovat Kangasalan reserviläiset ja reserviupseerikerho, Liuksialan kartano sekä Kangasalan seurakunta. Tänä vuonna joulutulille kokoonnutaan Kangasalla 13.12. kello seitsemästä eteenpäin. Suurin ja vanhin reserviläistapahtuma Joulutulet järjestetään vuosittain noin sadalla eri paikkakunnalla. Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo, että kyseessä on laajin koko reser- viläisyhdistyskenttää koskeva tapahtuma. Lisäksi se on ainoa liittotasolla yhä järjestettävä hengellisen toiminnan tapahtuma. – Vuosikymmeniä sitten hengellinen toiminta oli liittotasolla laajempaa kuin nykyään. Joulutuliperinne on säilynyt näihin päiviin saakka. Joulutulet aloittavat perinteisesti reserviläisperheiden hiljentymisen jouluun. – Tämä tapahtuma tavoittaa kaikki, niin nuoret kuin vanhatkin. Tapahtuma on erittäin merkittävä osa reserviläisyhdistysten toimintaa. TuleT loiMuaVaT jouluKuussa Joulukuun aikana eri puolella Suomea järjestetään kymmeniä joulutulitapahtumia Joillakin paikkakunnilla joulutulet on sytytetty jo aiemmin syksyllä Usein tapahtuma järjestetään yhteistyössä esimerkiksi seurakunnan, maanpuolustusnaisten, partiolaisten tai veteraanijärjestöjen kanssa Lista tapahtumista osoitteessa www.reservilaisliitto.fi Heijastimella tukea veteraaneille sotiemme veteraaneja jäljellä enää 34 000 sotiemme veteraanit -keräyksen myynti- tuotteena on tänä syksynä heijastin. Veteraaniheijastimia myydään vuoden loppuun saakka R-kioskeissa sekä verkkokaupassa. Heijastin oli edellisen kerran koko kansan saatavilla kolme vuotta sitten. Suuren kysynnän vuoksi se otettiin uudelleen kampanjatuotteeksi. Sotiemme veteraaneja on elossa 34 000, ja heidän keski-ikänsä on 90 vuotta. Suurin osa veteraanista asuu yhä kotonaan ja yli puolella heistä kuukausittainen bruttoeläke on alle 1 000 euroa. Iän noustessa kotona selviytyminen ilman apua käy yhä vaikeammaksi. Sotiemme veteraanit -varainhan- kinnalla tuetaan veteraanien, puolisoiden ja leskien kotona selviytymistä. Tuottoa käytetään muiden muassa lääkekulujen omavastuuosuuksiin, kotiapuun, apuvälineiden hankintaan, sekä kuntoutukseen ja virkistystoimintaan. Sotiemme veteraanit -varainhankinnassa ovat mukana Sotainvalidien veljesliitto, Suomen sotaveteraaniliitto, Rintamaveteraaniliitto sekä Kaatuneitten omaisten liitto. Reserviläiset osallistuvat veteraanien hyväksi tehtävään varainkeruuseen keväisin lipaskeräyksillä sekä tukemalla varusmiesten tekemiä keräyksiä kuljetuksin ja opastuksin. Hanki SPEK verkkokaupasta Turvallisuusalan tuotteet Verkkokauppa palvelee Valikoimistamme löydät paljon hyviä tuotteita turvallisuuden edistämiseen. Tuotteissa on kattavasti pelastusalan ammattikirjallisuutta, esitteitä turvallisuusviestintään, kiinteistön turvamerkkejä, palovaroittimia, alkusammuttimia ja väestönsuojelumateriaalia. Verkkokaupassamme voit maksaa helposti ja turvallisesti haluamallasi maksutavalla. Toimitukset hoidamme nopeasti ja kätevästi postitse vaikka kotiovellesi. Tuotteita voi ostaa myös myymälästämme Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. Myymälä on avoinna arkisin klo 9-15:00. Tutustu: verkkokauppa.spek.fi Puh. 09 4761 1300 Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK • www.spek.fi 654T91 1PM90N2T1 O9 M051154AA1,N2T1 Y>Y ==? @>@; GJ% XBBVG%SIJZZB['% 1-T33R 3I(. KTOPS1..T @ -T/61T PR-O" L8L L8L 3 04;5;0.29.7.0 96"(#,*, )//8 &%$:! -+/81'' 96"(#,*, <//8 &%$:! -)+81'' @ 0#E? ;=== YYZ L(V!%#*V G)Z%!*IIB& [)C?4GCGN<===Y#EGEU YYZ ]LH]? 8== YY? 5DDJJG CG[Y#FE)EED <Z8 YY , CG$CGFEG F#N]#EAFE' E)H'F[)CAFE'? 19 /0 51 $#! &DX 0A%H#)N ]L]L ;;^? 5#JJGGCG ]DDJJG? OHHL#E)EEGCGE J''EA[G#+GE? 0A%H#C' G#FGNJ''? 5GNEGCDDF <=== ]&? 5'F#HG$G V==Z@ [LJDE <W=Z@>]]? 5O00TTKT Q#NYGN 5TMPT ::Y$" 1H# V.ED.D. T,(E G)F*X*FF,,I$ IHCE))$ X#GG.. !. V.EX)) B#IEE#VV*Y 51 Y @YY 39MM- 029 & 2 0 0 1 0 0 EG# ]'F#HG$G <V8Z@ [LJDE W B V8Z@ J..B.F. =U; TT$ VCXXH )+)EE*Y PF#VV#E!HCE#D)DDCY 1)DHX,X, ,V# 7UU X'$ G.#IH =;U X'$ IHGY?UU XTW%Y 3)XY > %V(Y 19 19 /5E10C1DC0HF1-3- 43//13F .HGH5CDH 4-3NPOA >"4-,3A T0355496 N00 2AQN,2N5511T3P 103/9MMP2P6 B.I%#I @ 3.IEX.I JHHDDHF# >< 1 8UU 0Y RXXC > XGVY THGH.CDHT)FXX#Y / L5459015 0 5 1 ?> 1 <; R%Y K.D.CE.#X. 7 %Y MR4R5NKRN5P5$ T.FXX#IH#+)I G.F.EWVCHD)DD.B#IW%#V!.#E#I 2D 3+#;#?@ /R5JR3 Q#)E)V"THHDDHF#Y 4)KK#)= FBA#@' ('"##! , \ E] 5'F#HG$G <8==Z@ [LJDE ;9=Z@>]]? 1-T33R KTOPS1..T PR25O4(@ TM-16T" '%#!, 5'F#HG$G ;8=Z@ [LJDE X8Z@>]]? SP6L96 ZFX%Z)EB >:Y$" !FZFGFH!FX% JZJI)FVJHHJ .77;7 !? 7K# LJ"" M>K( /G$E# W=Z@ '$#!, &DX E:?I)@ <:?<#;:#@ I*@M#!, K:I#;*#%#@& >?K;;?>::$ !B =B@MB$B!??@ !? 6 9:?;;B( 5'F#HG$G :==Z@ [LJDE <==Z@>]]? 39MM- 029 R5MS #J 7P1- 2N5511T3P1 T =YY /G[[A M.T F'$]%F]LLEE)H#E )# EGHC#EF) G!L]LHEE#G )# CG]DDED]F#G? .GG G!GG JA%H'E)#[[' !G !G[]G@ ]'AE'C#[[' E#)N H)DNGFFG? 2LJ? <8 ]Y>$? 3GB? G!LYGE]G 7= ]Y? %%#! , &DX 5'F#HG$G 8==Z@ [LJDE VVZ@>]]? " 1.#%D))D PD))I"1.G.."4)FCCDCE " RXXC?>1 >@8U R%$ K.D.CE.#X. : % " JHHDDHF# ?=UU 0 " PF#VV#E!HCE#D)DDC )DCWD.X.G** " J..B.F. ?;U TT " L.ID.BCCE ?:U X' " 4#DY ?;8U TT$ K)BY 9=U TT$ LHFXY?=UU TT N00 3)IXY6 D.X.I. 19N00 <?U @ ?UU TT / 0@ 51 )+)EE* @ EFKGGJ& =:U @ 7U TT 39MM- 029 W?YY R5MS ><:Y$"&DX 19 JTY K)+"B.VHD$ 2G.F-H XCGG#G)IX#D <"G#ED)B(#VV*$ L)IAHH+#I **I)IDH#EDH !I)Y R!HT.DX. ;U XTY 5HG)CE ?; XTW%Y L.ID.BCCE ?=U X'Y \ E] 4#DY ??:$ V)BY :=$ XHFXY ?>> -TY NEHD F)IX..DY P# D.FB#D. .!HXHFDD#. )#X* F)X#ED)F(#ID#*Y O#)IH .!HG)V# X.CGG.F)#EEC#VV) !. TCC%CI 5'F#HG$G <8==Z@ [LJDE ;9=Z@>]]? V##XXCT#E))IY (&"##! , " CE5 NJ 39MM029 7P1W?YY 19 $##!, 19 ==Y P32 8ZJ+) >C> G%)Z%%!)VV) @ /0 N00 19 19 N00 L5U0M9385. 5- DDD[IJZZB['% 4[ Y>Y ==? @>@; 5GHEGNLN$)HHGNE#) VZ =;V;= R.011 X)%* NNN 3RO44* -T5MMZ PM14-1 6T KT/T1.T- 0R4TT KT/3T.-O" I[# <8= $DL[ELJ#FE)EE' ]L]L YGGFFG" 654T91 15PLP10N2T1 N5N5 L99Q96[ NÄKÖKULMA 11 Raimo Jyväsjärvi Kirjoittaja on kenraaliluutnantti ja maavoimien komentaja. Maavoimien koulutus seuraa aikaansa Asevelvollisuusjärjestelmää ja sotilaallista koulutusta kehitetään jatkuvasti vastaamaan sekä puolustusvoimille asetettuja vaatimuksia että tämän päivän asevelvollisten kykyjä ja tarpeita. Asevelvollista pyritään tukemaan entistä paremmin muun muassa ilmaisten, palvelukseen liittyvien matkojen lisäämisestä kouluttajamäärän kasvattamiseen sekä kutsuntajärjestelmän kehittämisestä asevelvollisten informaatiopalveluihin. Toisaalta asevelvollisten entistä monipuolisemmat taidot esimerkiksi tietotekniikan osaajina pyritään saamaan entistä paremmin myös puolustusvoimien käyttöön. Tämän päivän asevelvollisten, varusmiesten ja reserviläisten, tietotekniset taidot mahdollistavat myös entistä teknisempien asejärjestelmien käytön ja koulutuksen miehistötasolta lähtien. Saatavana kirjakaupoista ympäri maan. Voit myös tilata verkkokaupasta www.paasilinna.fi Sotilaallista koulutusta puolestaan kehitetään jatkuvasti uhkakuvien, taistelukentän muutosten, teknologian ja sotavarusteiden kehittyessä. Maavoimissa erittäin keskeinen kehitystyö on parhaillaan käynnissä, kun maavoimien uudistettua taistelutapaa koulutetaan varusmiehille ja reserviläisille. Uudistetussa taistelutavassa aikaisemmasta alueiden pitämiseen perustuvasta taktiikasta siirrytään kohti joustavampaa toimintamallia, jossa pyritään kuluttamaan vastustajaa maksimaalisesti oma toimintakyky säilyttäen. Sekä henkilökunta että varusmiehet ovat ottaneet uudistetut toimintamenetelmät vastaan innolla ja uusi tehtävätaktiikkaan perustuva taistelumenetelmä koetaan motivoivaksi. Motivoivia tekijöitä on useita. Merkittävin on aikaisempaa huomattavasti itsenäisempi toiminta ja päätöksenteko ryhmätasolla asti. Johtajalle annetaan toiminnan päämäärä, tehtävä ja resurssit, minkä jälkeen hän päättää, miten toiminta toteutetaan. Tässä mallissa johtajilta ja yksittäisiltä sotilailtakin odotetaan rohkeutta ja aloitekykyä sekä kykyä itsenäiseen päätöksen tekoon reaaliaikaiseen tilannekuvaan perustuen. Lisäksi johtajien ja yksittäisten sotilaiden on pystyttävä hahmottamaan taistelutilaa huomattavasti entistä tarkemmin. Kaikilla tasoilla pyritään nykyistä joustavampaan, itsenäisempään ja hajautetumpaan toimintaan. Tämä koetaan sekä haastavana että motivoivana tekijänä koulutuksessa. Uudistuksessa myös paikallisjoukkojen tehtäviä laajennetaan. Paikallisjoukot kantavat tulevaisuudessa vastuun joukkojen perustamisesta ja koulutuksesta, kohteiden suojauksesta, tiedustelusta, opastamisesta, sivustojen suojauksesta, maahanlaskun torjunnasta ja rajoittamisesta, sissitoiminnasta ja erikoisjoukkojen vastaisesta toiminnasta. Tuleva joukkorakenne mahdollistaa reserviläiselle aikaisempaa monipuolisemman sotilasuran ja haasteellisia tehtäviä sekä koulutusta koko asevelvollisuuden ajaksi. Varusmiesten ja reserviläisten koulutuksen tuloksia seurataan systemaattisesti keräämällä säännöllisesti palautetta sekä asevelvollisilta että kouluttajilta. Loppukyselyt ovat etenkin viimeaikoina osoittaneet sen, että suunta koulutuksessa on oikea. Koulutus koetaan varusmiesten keskuudessa aikaisempaa mielekkäämmäksi ja haasteellisemmaksi. On syytä muistaa, että sotilaallisen koulutuksen lisäksi yleisellä asevelvollisuusjärjestelmällä on arvokkaita ulottuvuuksia myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta ja koulutuksen uudistukset ja kehittyminen näkyvät myös yhteiskunnassa kokonaisvaltaisemmin. Yleisen asevelvollisuuden kautta maanpuolustus kytkeytyy meidän kaikkien yhteiseksi asiaksemme ja parantaa päättäjien sekä kansalaisten ymmärrystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta. Se vahvistaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteisön yhteisiä pelisääntöjä. Yleisen asevelvollisuuden kautta on mahdollista myös ehkäistä nuorten syrjäytymistä sekä kasvattaa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Yksilön vastuun vahvistaminen osana yhteisöä on äärimmäisen tärkeä arvo aikakaudella, joka korostaa usein vain yksilön vapauksia yhteisön kustannuksella. Mitä mieltä olet? Kirjoita meille palautetta: [email protected] 12 RESERVILÄINEN 80 VUOTTA Muutosten edessä 2000-luku: Reserviläisessä näkyi huoli reservin tilasta ja maanpuolustuksen tulevaisuudesta. Samat aiheet puhuttavat yhä. Maaret Väkinen toisessa Reserviläisen numerossa Jarmo Paasikivi kirjoitti: ”Reserviläisliitto ei pidä hyvänä kehitystä, jossa reservin merkitys puolustusjärjestelmässä vähenee. Sen myötä reserviläisten kiinnostus maanpuolustukseen ja varsinkin omien sotilastaitojensa kehittämiseen laskee. Tämän seurauksena maanpuolustustahto taas pidemmän päälle vähenee ja ennemmin tai myöhemmin ollaan tilanteessa, jossa asetetaan kyseenalaiseksi koko yleiseen asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä.” Uuden vuosituhannen ensimmäisen vuosikymmenen loppuun mennessä keskustelu yleisestä asevelvollisuudesta oli kiihtynyt entisestään. Myös Ruotsin mallin tyyppiset kodinturvajoukot nousivat lehden keskusteluissa esiin. Varuskuntien lakkautukset alkoivat olla arkipäivää ja kertausharjoituksia karsittiin määrärahojen puutKeskustelu palkka-armeijasta ja yleisestä asevelvollisuudesta on käynyt kiivaana koko 2000-luvun. Ammattiarmeijaa pohdittiin teessa. – Suhtauduin tuolloin kriittises3/2007-lehdessä. ti siihen, miten paljon nuoria oikeasti kutsunnoista lähetettiin palvelukseen ja miten paljon varusmiehiä toMiRVA BRolA della koulutettiin valmiiksi reserviin, Reserviläisen päätoimittajana vuosidittiin asiantuntijavoimin Reserviläisen numerossa 7/2001. na 2003–09 toiminut, nykyinen Turun Sanomien päätoimittaja Kari VaiSamaan aikaan Nato-keskustelu känio toteaa. vi vilkkaana. Myös nuorten ja reservin fyysisen – Natosta ei voi ottaa voimakkaasti kantaa, koska lehdellä pitää olla mahkunnon romahtaminen nousi huodollisuus objektiiviseen keskuslenaiheeksi. Aihetta käsitteli teluun, Vainio miettii. muun muassa ReserviupReserviläisessä nousiseeriliiton toinen varapuheenjohtaja Kai Leivatkin esiin Natoon liit”Natosta nonen 4/2004-lehden tyvät mielipiteet mokolumnissa Läskikanelta eri kannalta katei voi ottaa pina. sottuna. Lehdissä oli voimakkaasti Samaisessa numelaajoja, taustoittavia artikkeleita ja lukijoille rossa julkaistiin enkantaa” kerrottiin Natosta useisimmäistä kertaa Jouden fakta-pohjaisten jutko Innasen pilapiirros, tujen kautta. Mielipideteksjoka naljaili reserviläisten teissä ja kolumneissa kannanotot kasvaville kaljamahoille. Innaolivat räväkämpiä. nen on piirtänyt Reserviläiseen tuosta Vuosien 2007 ja 2008 koulusurminumerosta lähtien. en seurauksena yleinen mielipide muut– Myös Matti Simula alkoi kirjoittui kriittisemmäksi ampumaharrastusta taa Reservissä-sarjaa. Se oli iso satsaus kohtaan. Ilmapiirin kiristymistä seurasi lehden kiinnostavuuden puolesta, Vainio kertoo. aselain tiukennus. – Järkyttävät koulusurmat ja ampumaratojen jääminen uusien kaavojen jalVarautunut ilmapiiri koihin aiheuttivat sen, että lehdessä oli Uusi vuosituhat toi mukanaan uudenpaljon keskustelua ampumiseen ja amlaisia uhkia. World Trade Centeriin muntamahdollisuuksiin liittyen, Vainio 11.9.2001 kohdistuneet iskut näkyivät selvästi Reserviläisen sivuilla. Numerossanoo. sa 6/2001 artikkelissa ”Maailman musPäivitys nettiaikaan ta tiistai” todettiin, että Yhdysvaltojen Vuoden 2003 alussa 70-vuotias Reservikohteisiin tehty terroristi-isku käänsi läinen päivitti itsensä internet-aikaan ja uuden lehden maailman sota- ja sotiavasi verkkosivut. Internetin maailmanlasterminologiassa. valloitus näkyi myös muualla. Iskujen seurauksena vakavan terroriteon mahdollisuutta Suomessa pohJo 2000-luvun alussa oli avattu Mil- Reserviläistä painetaan Pirkanmaan lehtipainossa elokuussa 2010. vuoden 2000 Reserviläinen 8/2013 Reserviläinen reserviläisen avustajatapaaminen katajanokan kasinolla 28.5.2010. Ylärivin politiikan toimittaja Matti simula ja puolustusvoimien viestintäpäällikkö Ossi kervinen alustivat tilaisuuden. net-verkkosotakoulu osana puolustusvoimien Avot-kehittämishanketta. Avot mahdollisti kertausharjoitusten teoriaopintojen osuuden suorittamisen internetin välityksellä. Ovet maailmalle alkoivat avautua ja kansainvälisen yhteistyön merkitys kasvoi. Elokuussa 2001 Uudenmaan prikaatin reserviläisistä koottu kertausharjoitusosasto osallistui Tukholman saaristossa yhteistoimintaharjoitukseen yhdessä ruotsalaisten kanssa. Rannikkojääkärit harjoittelivat tuolloin ensimmäisen kerran kriisinhallintaa Suomen rajojen ulkopuolella. Vuoden 2003 kolmannessa lehdessä kerrottiin, että myös Reserviläisliitto selvittää mahdollisuuksia lisätä kansainvälistä yhteistyötä. Järjestömaailman kansainvälistyminen lisäsi osaltaan liiton tarvetta muodostaa ulkomaisia yhteyksiä. Järjestöille tärkeä laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta astui voimaan vuonna 2007. Laki määritteli vapaaehtoisen maanpuolustuksen tehtävät ja toi selkeyttä toimintaan. Jo ennen lain voimaan astumista Maanpuolustuskoulutus ry:n toiminnanjohtaja Pekka Majuri kirjoitti kolumnissaan 2/2007: ”Laki on iso askel kohti entistä parempaa tulevaisuutta. MPK:n näkökulmasta tämä merkitsee muun muassa mahdollisuutta vahvistaa pitkälle koulutettujen reserviläisten asemaa johtaja- ja kouluttajatehtävissä”. Sarja päättyy. Tilaa lehti, joka osuu. Mirva BrOla henkilöitä 2000-luvulla Päätoimittajat: Leevi Korkkula 1992–2003 Kari Vainio 2003–09 Mirva Brola 2009– Sotilasasiantuntijat: Eversti Leo Kotilainen 2000 Everstiluutnantti Jarmo Nieminen 2001 Eversti Pertti Suominen 2002–04 Eversti Jorma Jokisalo 2005–06 Eversti Heikki Bergqvist 2007–09 Eversti Pertti Laatikainen 2009–12 Eversti Hannu Hyppönen 2012– OtsikOita ja puheenaiheita Vapaaehtoisen maanpuolustuksen suosio kasvaa, Jari-Pekka Korvola 2/2000 Miinakielto heikentää Suomen puolustusta, Tapio Peltomäki 6/2004 Presidenttiehdokkaat Reserviläisen kyselyssä: Ei ammattiarmeijaa, Matti Simula 8/2005 Puolustusvoimat uudistuu – Väki vähenee, reserviläiset nuorentuvat, Harri Sippola 7/2006 Reserviläisjärjestöt pelkäävät jäävänsä kuulematta – Sisäministeriö kiristää aselakia kovalla kiireellä, Pekka Mäntylä 7/2008 Suomen Sotilas on maamme suurin ja vanhin riippumaton sotilasaikakausjulkaisu. Vuosikerta sisältää kuusi lehteä – yhteensä yli 500 sivua täyttä asiaa maanpuolustuksesta, sotataidosta, sotilastekniikasta, sotahistoriasta ja turvallisuudesta. Tilaa nyt: www.suomensotilas.fi www.facebook.com/suomensotilas 14 KALUSTO Sotilaan sosiaalinen media Käyttäjien tietämättä tapahtuva internet-vakoilu on syystä saanut julkisuutta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, miten jaamme tietoa ihan itse. Tero Tuominen sa langaton netti. Samaten kännykkää ei varuskunnassa saa käyttää kuin vapaa-ajalla. Mukana se voi toki olla, mutta Puolustusvoimat ei korvaa jos maastoharjoituksessa taisteluliivissä oleva lipas rusentaa taskussa olevan iPhonen. Joukko-osastojen ohjeet siitä, mitä laitteita saa tuoda mukanaan kasarmille, vaihtelevat. Asevelvollisten informaatiopalvelut -projekti pyrkiikin yhtenäistämään käytäntöjä. Sen myötä nettiin viedään myös palvelukseen liittyvää tietoa. Liikennevalo opastaa Puolustusvoimat on julkaissut myös oppaan sosiaalisen median käytöstä varusmiespalveluksen aikana. Se hyödyntää yksinkertaista liikennevalomallia: vihreä on OK, punainen kielletty. Ja keltainen siinä välissä, tapauksesta riippuen, harkintaa käyttäen ja esimieheltä kysyen. Jokaiselle suositellaan erilaisten käytössä olevien nettipalveluiden yksityisasetusten tarkistamista. Laitteiden GPSpaikannuksen pois kytkemisestä muistutetaan erikseen. Puolustusvoimat korostaa, että palvelusaika antaa mahdollisuuden harjoitella myös operaatioturvallisuutta netissä. Kasarmin tapahtumista saa kertoa, mutta ei kaikista sotilasasioista. Voit kertoa, millaista sotaharjoituksessa oli, mutta et missä ja miksi. Kuvaaminen on pääsääntöisesti kiellettyä, mutta tätä on mahdotonta valvoa. Koska niin kuitenkin tapahtuu, ohjeissa huomautetaan, että kavereiden kuvien julkaisuun on kysyttävä lupa. Turvallisuusluokitelluissa tiloissa ei voi kuvata kuin erillisluvalla. Sotilashenkilöitä ei pitäisi kysymättä nimetä nettikuviin. Varusmiehen blogin pito tai Facebook-päivitykset ovat hyväksyttäviä samoilla ehdoilla. Sotaharjoituspäivästä voi kertoa mutta ei tarkoista tehtävistä – ja nimiä ei näissäkään yhteyksissä pidä julkaista. Aktiivista keskustelua Palvelusaikana ei pääsääntöisesti saa ottaa valokuvia. Puolustusvoimat sen sijaan tarjoaa aina silloin tällöin medialle mahdollisuuden ikuistaa varusmiesten arkea. Tero Tuominen google tietää sinusta enemmän kuin per- heesi – ja luultavasti enemmän kuin sinä itse. Tallennustilan eksponentiaalinen halpeneminen on mahdollistanut sen, että käytännössä kaikki mahdollisesti kiinnostava data voidaan säilyttää. Google todennäköisesti muistaa kaikki hakusi ja toimesi. Tämä sama pätee toki Facebookiin, Twitteriin, Pinterestiin tai nuorison suosimiin palveluihin kuten Kik, Instagram ja Whatsapp. Ilman NSA-seurantaakin kaikki netissä liikkuvat siis paljastavat jatkuvasti vapaaehtoisesti valtavasti tietoa tekemisistään. Useimmiten sitä ei voi jälkikäteen poistaa. Puolustusvoimille tämä muodostaa vähintäänkin mielenkiintoisen haasteen. Käytännössä kaikilla varusmiehillä on nykyisin mukanaan kännykkä, joka yhä useammin tarkoittaa monipuolista taskutietokonetta. Se toimii GPS-paikantimena, videoja still-kamerana, sähköpostina ja nettipäätteenä. Ja samalla laite lähettää jat- kuvasti valmistajalleen tietoa, josta kaikesta ei edes käyttäjä ole selvillä. Some-opas varusmiehille Useimmat varusmiehet ovat tottuneet jatkuvasti päivittämään kuulumisiaan Facebookiin ja lähettämään kuvia Instagramiin. Tämä jatkuu luonnollisesti myös intin aikana. Kannettavaa tietokonetta tai padia saa käyttää palveluksen ulkopuolella. Varuskuntien sotilaskodeista löytyy langattomia verkkoja ja yhteiskäytössä olevia tietokoneita. Myös kasarmeille on tulos- Netissä on keskustelupalstoja, joilla useimmiten anonyymisti kommentoidaan Puolustusvoimiin ja varusmiespalvelukseen liittyviä asioita. Monesti mennään tarkkoihin yksityiskohtiinkin, mutta vastuu tiedon paikkaansa pitävyydestä toki jää aina lukijalle. Keskustelupalstojen suosio on kuitenkin hieman hiipunut Facebookin ja muiden sosiaalisen median palveluiden yleistyessä. Twitter puolestaan on Suomessa vasta nousussa, koska sen käyttö vaatii hieman perehtymistä. Twitterissä on kuitenkin jo useita tilejä, joiden aktiiviset päivittäjät ovat Puolustusvoimien palkkalistoilla varsin korkeissakin asemissa. Osa on mukana omalla nimellään, osa nimimerkeillä. Palvelussa pystyykin seuraamaan lähes reaaliajassa mielenkiintoista puolus- Reserviläinen 8/2013 15 vas. vanhin archive. orgin tallentama Puolustusvoimien nettisivu on vuodelta 1996. oik. Puolustusvoimat käyttää twitteriä lähinnä netissä julkaistujen tiedotteidensa linkittämiseen. vas. Puolustusvoimilla on Facebookissa lähes 6 000 tykkääjää. oik. Youtube-kanava the Finnish Defence Forces. suosituimmilla videoilla on satoja tuhansia katsomiskertoja. tuspoliittista keskustelua. Viime aikoina kuumin aihe Twitterissä on ollut asevelvollisuus. Samaten netistä löytyy blogeja, joissa maanpuolustukseen liittyvät asiat ovat keskeisenä aiheena. Niistäkin osa on nimettömiä, mutta ne ovat selvästi asiansa tuntevien tekijöiden kirjoittamia. Myös varusmiespalvelua suorittavilla on omia blogeja, jotka keskittyvät tapahtumiin kasarmilla joskus varsin yksityiskohtaisestikin. Ne tarjoavat mielenkiintoisen mahdollisuuden seurata nykynuorten armeija-aikaa. Sananvapaus vs. turvallisuus Puolustusvoimat on satunnaisesti saanut yleisöpalautetta asiattomista netissä julkaistuista kuvista tai videoista. Tällöin tapauskohtaisesti arvioidaan, miten niihin reagoidaan. Sosiaalisessa mediassa on tapana ottaa kantaa ja tunnustaa väriä. Niin henkilökunnalla kuin varusmiehillä on Suomessa sananvapaus, joka on vahva perustuslaillinen oikeus. Sitä rajoittavat lähinnä tietoturvan ja sotilasasioissa operaatioturvallisuuden vaatimukset. Tärkeää on myös, että oma mielipide erottuu organisaation kannasta. Lojaliteettivelvoite puolestaan edellyttää, että työnantajaan mahdollisesti kohdistuva kriittinen mielipide on perusteltava faktoin. Työntekijä ei saa horjuttaa luottamusta siihen, miten työnantaja selviää tehtävästään. Mil.fi aloitti 90-luvulla Puolustusvoimat on itse hyödyntänyt internetiä jo parikymmentä vuotta. Ensimmäinen Archive.orgin tallentama mil.fisivu on vuodelta 1996. Se vaikuttaa nykynäkökulmastakin asialliselta, vaikka toki ymmärrettävästi varsin yksinkertaiselta. Nykyisin Puolustusvoimat on ottanut käyttöön myös sosiaalisen median keskeisimmät palvelut. Se on omien perinteisten nettisivujensa ohella niin Facebookissa ( josta nuoriso kuulemma nykyisin alkaa jo kaikota), videopalvelu YouTubessa kuin mikroblogi Twitterissä. Lisäksi sotaväki on mukana eri alojen ammattilaisten suosimassa LinkedInissä, jossa se on esillä nimellä Finnish Defence Forces. Toive on, että samassa palvelussa olevat Puolustusvoimien työntekijät liittäisivät itsensä työnantajaansa. Puolustusvoimien Combat Camera -ryhmä on kunnostautunut tuottaessaan YouTube-videoita. Niissä on pyritty löytämään keskeisen kohderyhmän eli va- rusmiespalvelukseen pian tulevien nuorien tuntema vauhdikas tyylilaji – ja ilmeisesti suhteellisen onnistuneesti. Jos Puolustusvoiminen nettipalveluista etsisi parannuskohdetta, se olisi laajempi painokelpoisten kuvien tarjonta medialle (kuten Reserviläiselle). Esimerkiksi kaikki Yhdysvaltain puolustushaarat ovat jo 90-luvulta asti julkaisseet kuvia netissä vapaaseen käyttöön. Jopa ennen salailusta tunnetulla Israelin puolustusvoimilla on nykyisin Flickrkuvasivusto, jossa se julkaisee aktiivisesti materiaalia toiminnastaan. Flickrissä ovat myös monet puolustusalan yritykset kuten Lockheed Martin ja EADS. Puolustusvoimien sodan aikaisesta materiaalista koottu SA-kuva.fi on jo osoittautunut huiman suosituksi. Jotain vastaavaa saattaakin tulevaisuudessa olla luvassa myös nykykuvista. Kumppanit tiedottavat avoimesti Viestinnälle tuo haasteita puolustusvoimien materiaalihankinta kansainvälisiltä yrityksiltä. Ne saattavat pörssiin listattuina yhtiöinä kertoa varsin avoimesti tarjolla olevista tuotteistaan ja myös toteutuneista kaupoista. Myös Yhdysvaltain aseviennistä vas- taava Defence Security Cooperation Agency julkaisee avoimesti netissä tietoa vientiluvan saaneista asekaupoista ja niiden piirissä toimitettavista määristä ja hinnoista. Samaten kansainvälisessä toiminnassa Nato ja muut harjoituskumppanit julkaisevat netissä tiedotteita ja kuvia. Ne saattavat kertoa asioista, joista Suomessa ei ole tiedotettu. Puolustusvoimat verkossa www.puolustusvoimat.fi sa-kuva.fi www.facebook.com/puolustus www.youtube.com/puolustusvoimat twitter.com/Puolustusvoimat www.linkedin.com/company/ finnish-defence-forces 16 KESKIÖSSÄ Puolustusvoimat 95 vuotta Sotaväki kehittyy sodankäynnin ja yhteiskunnan muutosten mukana. Kasarmilla on kohdannut yhteiskunnan koko kirjo pian sata vuotta. SOtaMuSeOn Kuva-arKiStO Kutsuntoihin tuli 1920-luvulla hoikkia nuoria miehiä, moni pelto- ja metsätöistä. Osa kärsi riisitaudista, osa aliravitsemuksesta. Piia Latvala 1918 Suomessa sodittiin. Vasta itsenäistynyt kansa oli ajautunut sisällissotaan, vaikka maalla ei ollut omaa sotaväkeä. Edellisvuosi oli ollut levoton, ja vapaaehtoiseen järjestyksenvalvontaan perustetut valkoiset suojeluskunnat järjestäytyivät sodassa hallituksen joukoiksi. Puolustusvoimia ryhdyttiin rakentamaan valkoisten joukkojen luomalle pohjalle. Suomelle haluttiin kansansa näköinen sotaväki, mutta tavoite ei ollut helppo. Sodan jäljiltä joukot olivat hajanaisia ja epäyhtenäisesti koulutettuja ja kansa oli vielä pitkään jakautunut valkoisiin ja punaisiin. talvella Saksan malliin Suomen senaatti haki keväällä 1918 sotaväelle mallia Saksasta. Saksalaisten kouluttajien toivottiin luovan nuorelle kansalle yhtenäiset puolustusvoimat ja yhdenmukaisen varusmieskoulutuksen. Toisin kävi. Saksa hävisi maailmansodan, ja suomalaisten koulutuksesta vastanneet upseerit ja aliupseerit lähti- taa käsitys ”meistä” suhteessa johonkin vät maasta jättäen jälkeensä käsityksen muuhun. – Vielä 1920-luvulla ei ollut yhtenäispreussilaisesta kurista. – Suhtautuminen annettuun koulu- tä Suomen kansaa. Asepalvelukseen tutukseen oli suorastaan vastentahtoista, levilla oli vahva paikallinen identiteetti, kertoo puolustusvoimien historiaa tutki- eikä toisten tapoja ymmärretty alkuunnut everstiluutnantti, valtiotieteen toh- kaan. Alueellisista kulttuurieroista nousi kasarmeilla kärhämiä, Mälkki kuvaa. tori Juha Mälkki. – Saksalaisten koulutustyyli oli uusi ja vieras, se ei sopinut suoYleinen asevelvollisuus malaisille. Vuonna 1887 säädetyn asePuolustusvoimisvelvollisuuslain mukaan ta haluttiin kansalaisjokainen suomalainen kasvatuslaitos. Lumies oli velvollinen ku- ja kirjoitustaimaa”Miehiä passitettiin puolustamaan dottomuus oli yleistaan ja valtaistuinta. tä, joten armeija-aikutsunnoista kotiin Keisarin joukkoihin ka saattoi olla köylähtevät tosin valitkasvamaan” hästä taustasta tultiin arvalla. Yleinen asevelvollisuus vahvisleelle miehelle hyvää aikaa: hän oppi lutettiin Suomeen vuonna kemaan ja kirjoittamaan, 1922. sai säännöllisen ruoan ja ter– Yleinen asevelvollisuus veydenhoidon – ja jäipä päiväraja siihen liittyvä varusmiespalvehoista säästöönkin. lus on koskenut puolustusvoimien alusVarusmiehille opetettiin historiaa ja ta alkaen kaikkia täysi-ikäisiä suomalaiyleisiä kansalaistaitoja, sillä vastaitse- sia miehiä, Mälkki muistuttaa. näistyneeseen kansakuntaan piti iskosVielä 1900-luvun alkuvuosikymme- ninä oli jatkuvasti paineita siirtää palvelukseenastumisikää, koska kutsuntatarkastuksiin tulleet miehet eivät olleet tarpeeksi hyvässä kunnossa suorittaakseen varusmiespalveluksen: osa oli aliravittuja, keuhko- tai riisitautisia, osalla puberteetti ei ollut vielä alkanut. – Helposti ajatellaan, että siihen aikaan nuoret miehet olivat pelto- ja metsätöissä karaistuneita ja hyväkuntoisia. Entisaikaan oli kuitenkin puutetta ruuasta ja hygieniakin oli mitä sattuu. Miehiä passitettiin kutsunnoista kotiin kasvamaan, Mälkki huomauttaa. – Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana elintason nousu on näkynyt vapautuksissa. Palvelusikään tulleella voi olla vakavan ylipainon kaltaisia terveydellisiä syitä, joiden vuoksi hän ei pysty suorittamaan palvelusta. Eettiset syyt varusmiespalveluksesta vapauttamiselle ovat yleistyneet viime vuosikymmenten aikana. Kurikomppanioista joustavuuteen Pitkälle 1900-lukua varusmiespalvelus keskeytettiin ruumiinvammojen vuok- Reserviläinen 8/2013 sa-kuva 17 ReseRviläisen aRkisto äärilaidasta toiseen: kun entisaikaan ruoasta oli pulaa, nykyisin varusmiehet kärsivät ylipainosta. elintaso suomessa kohosi huimaa vauhtia sotien jälkeen, mikä näkyi puolustusvoimissakin. Hammashoitoa armeijassa 1950-luvulla. ReseRviläisen aRkisto ennen varomääräysten tuloa miehet teloivat itseään monin tavoin. Harjoitus kampin kentällä Helsingissä 1925. si. Henkisistä syistä johtuvat keskeytykset ovat Juha Mälkin mukaan sotien jälkeinen ilmiö. Esimerkiksi 1920-luvulla ne, joilla oli henkisiä ongelmia palveluksessa, suljettiin erillisiin kurikomppanioihin. – Ajateltiin, että jos joku ei sopeutunut palvelukseen, tilanne korjautuu kovemmalla kurilla. Nykyään sentään ymmärretään, ettei yksilön tilannetta asenteen tai henkisen jaksamisen osalta paranneta sillä, että lisätään kuria. Puolustusvoimien nykyinen toimintakulttuuri mahdollistaa keskeyttämisen joko kokonaan tai niin, että varusmies astuu palvelukseen uudelleen myöhemmin. – Pyrkimyksenä on aina ollut, ettei kerran aloitettua palvelusta keskeytetä, mutta asevelvollisia ei pidetä kasarmin portin sisällä pakolla vaan annetaan mahdollisuus tulla uudestaan, Mälkki kertoo. Kutsunnoissa pyritään entistä tarkemmin varmistamaan, että palvelukseen astuva nuori jaksaa palvelusajan vaatimukset sekä henkisesti että fyysisesti. Vammoja ja varomääräyksiä Vuonna 1926 säädettiin laki sotilastapaturmista. Ennen sitä oli varusmiehen oma vika, jos hän sairastui tai särki itsensä palveluksessa. – Puolustusvoimissa ei siihen aikaan ollut juurikaan varomääräyksiä. Koulutuksessa sattui paljon onnettomuuksia. Miehet teloivat itseään eläinten kanssa, sormia meni paljon, kun kädet jäivät tykkien lukkojen väliin, ja huonokuntoisia aseita saattoi räjähdellä käsille, Mälkki luettelee. Varusmiehiä myös hukkui palvelusaikaan, sillä uimataito ei ollut itsestäänselvyys vuosisadan alussa. Uuden lain myötä valtio joutui maksamaan varusmiehelle elinkorkoa, mikäli hänelle koitui asepalveluksen suorittamisesta pysyviä ruumiinvammoja. Valtio ei kaivannut ylimääräisiä kuluja, joten ylilääkärit valvoivat, ettei palvelusturvallisuudessa hutiloitu eikä sairaita laitettu töihin. Varusteet tarkistettiin jalkarättejä myöten: rakkoja ei saanut tulla, koska niiden puhkeaminen saattoi aiheuttaa verenmyrkytyksen, josta puolestaan ReseRviläisen aRkisto kuntovaatimukset ovat muuttuneet ajan kuluessa. aiemmin opeteltiin marssimaan pitkiä matkoja ja leireille saatettiin pyöräillä, nykyisin harjoitellaan liikkuvaa sodankäyntiä. saattoi pahimmillaan seurata amputaatio. – Toimintakulttuuri muuttui nopeasti ja palvelusturvallisuus nousi uuteen arvoon, Mälkki summaa. Puolustusvoimilla oli pitkään omat sotilassairaalat, mutta nyt palvelut on yksityistetty. Rintamalinjoilta pienryhmiin Olot kasarmeilla eivät olleet häävit 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Etenkin vanhat venäläiset kasarmit olivat alkeellisia ja surkeassa kunnossa. Varusmiehet saivat keskuslämmityksen, sähkön ja sisävessat, kun eri puolille maata rakennettiin 1930-luvulla uusia kasarmeja. Toinen rakennusbuumi koettiin 1950–70-luvuilla, kun itärajan turvaamisesta siirryttiin alueellisen puolustukseen. Tilanne oli sotien jälkeen puolustusvoimissa pitkään epävarma. – Kysyttiin, onko meillä asevoimia ollenkaan? Mikä on koko homman idea ja miten kaikki järjestetään? Mälkki kertoo. Varusmieskoulutusta kehitetään sodankäynnin muutoksia seuraillen. Nyt keskitytään pienryhmätoimintaa, ennen sotilaan oli tärkeintä pysyä rintamalinjassa. – Vielä 1930-luvulla kansalainen kurinalaistettiin niin, että hän jää sinne rintamalinjalle kuoppaan taistelemaan viimeiseen asti. Se oli ensimmäisen maailmansodan aikainen tapa sotia, Mälkki tiivistää. Palvelusaikaa on vuosikymmenten saatossa lyhennetty. Samalla on pyritty siihen, että asepalveluksen aloittanut on varuskunnassa asepalveluksessa, ei tuki- ja huoltotehtävissä. Omia ohjelmia ei suunniteltu naisillekaan, kun asepalvelus avautui heille 1995. – Tehtävät määräytyvät taitojen ja oman kiinnostuksen mukaan, Mälkki toteaa. Juha Mälkin mielestä suomalainen sotaväki on lopulta aina ollut kansansa näköinen. – Varuskunnan porttien sisällä ovat olleet edustettuna kaikki yhteiskunnan tasot kohta sata vuotta. Siinä on kansalaissotilasarmeijan vahvuus. 18 REPORTAASI Vieläkö varuskuntasi on olemassa? Puolustusvoimauudistus harventaa Suomen varuskuntakarttaa parin vuoden aikana, mutta on joukko-osastoja lakkautettu ennenkin. Seppo Simola Mikkeli on tyhjentynyt varusmiehistä, samoin Tuntemattomasta sotilaasta tuttu Paloaukea eli Liperin Ylämylly Joensuun lähellä. Reserviläinen teki katsauksen vaienneisiin varuskuntiin. Löydätkö kartalta varusmiesaikaisen palveluspaikkasi? Vielä 1960-luvulla varuskuntia rakennettiin lisää suurten ikäluokkien tullessa varusmiesikään. Monet nykyisistä reserviläisistä ovat palvelleet 1960-luvun laatikkokasarmeissa, vaan onpa monen majoituspaikkana ollut 1800-luvun tiili- tai puukasarmikin. Oma lukunsa ovat hiljenevät linnakesaaret. Tässä jutussa keskitytään maavoimiin. Varuskunta on tulkittu lakkautetuksi, jos siellä ei enää ole varusmieskoulutusta. Monelle vilkkaalle varuskuntapaikalle, kuten Ouluun, on jäänyt jäljelle esikuntia tai aluetoimiston palvelupiste. Turusta maavoimien koulutus on lakannut, mutta merivoimien toiminta Heikkilän kasarmeilla ja Pansiossa jatkuu. Tarkastelu koskee sodan jälkeisiä vuosikymmeniä. Vuosi 1957 oli tärkeä. Silloin joukkojen nimet maakunnallistettiin ja tehtiin suuria organisaatiomuutoksia. Usein vastaan tulleita vuosia olivat myös 1998 ja 2006. Joukkojen vaiheikkaaseen nimihistoriaan ei oteta kantaa, vaan joukoista käytetään pääsääntöisesti niiden viimeistä nimeä. Tarkastelun ulkopuolella ovat myös varusmiehiä kouluttamattomat laitokset ja varikot. vanha päämajakaupunki Taivallahti ja Tilkka muistoja vain Yksittäisen kasarmialueen tyhjentyminen ei aina ole merkinnyt koko paikkakunnan sotilaallista hiljentymistä. Helsingissä (2) on autioitunut sotia edeltäneeltä ajalta peräisin oleva Taivallahti Mechelininkadun varrella. Myös Keskussotilassairaala Tilkan rakennukset Mannerheimintien loppupäässä ovat muussa käytössä. Helsinki on varuskuntakaupunki edelleenkin, koska Santahamina kouluttaa varusmiehiä samoin kuin Suomenlinnassa sijaitseva Merisotakoulu. Varsin pitkään varusmieskoulutusta oli keskustassa ja sen tuntumassa. Nykyään puolustusministeriönä oleva Kaartin kasarmi oli varusmiesten käytössä vuoteen 1959 asti, jonka jälkeen osa joukoista siirrettiin Katajanokalle Merikasarmiin, joka puolestaan palvelee nykyään ulkoministeriönä. Jotkut paikkakunnat ovat palanneet varusmiespaikkakunniksi kuntaliitoksissa. Kouvola sai vuonna 2009 varusmiehet takaisin Valkealan myötä. Valkeala on Tuvat puuttuivat Hämeenlinnasta Korpraali res Pekka Simola, 74, palveli Hämeenlinnassa 1958–59, aluksi Poltinaholla 4. Erillisessä autokomppaniassa ja myöhemmin Suomenkasarmilla Panssarintorjuntapataljoonassa. – Poltinahon kasarmi oli lähes uusi, mutta ainoa peseytymismahdollisuus oli sauna kerran viikossa. Pesuhuoneen paljun ääressä pystyi pesemään lähinnä kasvoja. – Suomen kasarmilla ei ollut tupia lainkaan, vaan suuret hallit oli vain jaettu kaappirivistöillä. Vapaa-aikaa vietettiin esimerkiksi läheisellä tanssilavalla, jossa oli musiikkia kaksi kertaa viikossa. – Siihen aikaan ei tullut kysymykseenkään, että varusmiehet olisivat käyneet anniskeluravintolassa. Lomillakin piti olla sotilaspuku päällä. ollut jo pitkään tärkeä varuskuntapaikka, ovathan siellä Utti ja Vekaranjärvi. Samassa rytäkässä Kouvolaan liitettiin myös Elimäki. Sen suurin taajama Koria (6) oli vuosikymmenet tunnettu pioneereistaan. Kymen Pioneeripataljoona siirrettiin sieltä Vekaralle 1994 ja Pioneerikoulu poistui vuonna 1983 Kouvolaan, josta se siirrettiin Keuruulle 1998 osaksi Keski-Suomen Rykmenttiä. Oulun ja Turun suuruuden päivät Oulua (10) on kohdannut varsinainen totaalityhjennys. Siellä oli 1950-luvulta alkaen suunnilleen kaikkia maavoimien aselajeja, kunnes vuoden 1998 uudistus tyhjensi kaupungin varusmiehistä. Viestikomppania, myöhemmin Pohjois-Suomen Viestipataljoona, oli Oulussa vuoteen 1998, samoin Pohjan Prikaati. Pohjan Pioneeripataljoona siirrettiin samana vuonna Kajaaniin. Oulu sai ilmatorjuntapatteriston 1980, joka siirrettiin 1989 osaksi Lapin Ilmatorjuntarykmenttiä kunnes lakkautettiin 1997. Kenttätykistöä Oulussa edustanut Pohjanmaan Tykistörykmentti muodostettiin vuonna 1959. Se siirrettiin vuonna 1982 Sodankylään ja lakkautettiin 1998. Aselajikirjon täydentää Ensimmäinen Erillinen Autokomppania, joka lakkautettiin vuonna 1989. Paljon lohdullisempi ei ole Turunkaan (12) tilanne. Jalkaväkiprikaatia siellä ei Oulun tapaan ollut, mutta ilmatorjuntarykmentin ohella siellä oli autokomppania ja viestikomppania. Olipa siellä myös rannikkotykistörykmentti (myöhemmin rannikkorykmentti), jota Oulussa ei ollut. Turun kohtaloa lieventää se, että merivoimat kouluttaa edelleen varusmiehiä Pansiossa. Varuskuntapaikkoja ovat olleet myös Kuopio (8) ja Mikkeli. Kuopiossa kylvet- tiin aikanaan Kainuun Prikaatin siemen. Pohjois-Savon Prikaati toimi Kuopiossa vuodet 1957–66. Vuonna 1966 joukko siirrettiin Kajaaniin Kainuun Prikaatin rungoksi. Kuopiossa toimi vuosina 1957–62 myös Pohjois-Savon Prikaatin Patteristo. Mikkeli (9) tunnetaan tietysti sotien päämajakaupunkina, mutta Mikkelin Karkialammella toimi Savon Prikaati vuodet 1958–2006, siis lähes 50 vuoden ajan. Nykyisin Mikkelissä on maavoimien esikunta. 10 Oulu 5 Kuka muistaa Vatialan Vaikka Tampere (11) on suuri sisämaan kaupunki ja sille oli nimetty jopa oma rykmentti, siellä ei ole ollut varsinaista varuskuntaa ainakaan siihen kuuluisaan miesmuistiin. Satakunnan Lennosto toimii naapurikunnassa Pirkkalassa ja Ylöjärven Lakialassa on Puolustusvoimain Teknillinen Tutkimuskeskus. Siellä ei kuitenkaan kouluteta varusmiehiä, eikä heitä kouluttanut monilla eri nimillä Tampereen Kalkussa toiminut ajoneuvovarikkokaan, joka on nykyään Millog Oy:n toimipiste. Tampereen Sulkavuorella toimi sodan jälkeen lyhyen aikaa ilmatorjuntapatteristo, kunnes se vuonna 1950 siirtyi Kangasalan Vatialaan (14). Niinpä! Kangasala on ollut varuskuntapaikkakunta. Siellä sijainnut joukko nimettiin vuonna 1957 Tampereen Ilmatorjuntapatteristoksi ja se siirtyi Ouluun vuonna 1980. Muita lähes unohdettuja varuskuntapaikkoja ovat esimerkiksi Kokkola ja alussa mainittu Liperi. Kokkolassa oli vuosina 1954–70 Pohjanmaan Ilmatorjuntapatteristo, kunnes se muutti Rovaniemelle. kOkkOla 13 vaasa 11 tampere 14 vatiala 4 k hämeenlinna 12 turku hyrylä 3 2 helsinki hankO 1 Reserviläinen 8/2013 Asekoulu toimi Kokkolan (5) Pikiruukissa vuosina 1970–96 ja siellä koulutettiin varusmiehiä aseseppäaliupseereiksi ja RUK:sta valmistuneita upseerikokelaita taisteluvälineupseereiksi. Välittömästi sotien jälkeen joukkoja oli tilapäisissä varuskunnissa kuten Kenttätykistörykmentti 3:n osia Savonlinnan Tervaslahdessa, Jalkaväkirykmentti 1:n osia Torniossa ja Jalkaväkirykmentti 3:n osia Nurmeksessa. Liperin Ylämylly (15) tunnetaan kirjallisuudesta: juuri siellä sijaitsi paloaukea, josta Tuntemattoman sotilaan sankarit lähtivät kohti tuntematonta päämäärää alkukesällä 1941. Pohjois-Karjalan Patteristo toimi siellä vuosina 1963– 90. Ylämyllyllä perustettiin myös Pohjanmaan Tykistörykmentti vuonna 1957. Se kuitenkin siirtyi Ouluun jo 1959. Hyrylä (3) tunnettiin ilmatorjunnastaan, olihan siellä Helsingin Ilmatorjuntarykmentti vuosina 1957–2006. Hyrylään vuonna 1963 Helsingistä siirretty Ilmatorjuntakoulu liitettiin osaksi rykmenttiä vuonna 1987. Hyrylän varuskunta lakkautettiin vuonna 2006, mutta siellä toimii vielä Puolustusvoimain Kansainvälinen Keskus. Tuusulanjärven rannalla vanhoissa Taistelukoulun tiloissa toimii puolestaan Maanpuolustuskorkeakoulun osia. Vaienneet linnakkeet 8 kuopio 15 liperi 9 mikkeli koria 6 7 kotka Rannikkotykistö yhdisti Hangon (1), Kotkan (7) ja Vaasan varuskuntia. Vaasassa (13) tosin on sijainnut myös Pohjanmaan Jääkäripataljoona, joka siirrettiin jo vuonna 1964 Sodankylään ja nimettiin 1966 Lapin Jääkäripataljoonaksi. Vaasan Rannikkopatteristo oli toiminnassa vuodesta 1957 vuoteen 1998, jolloin Vaasan varuskunta lakkautettiin. Hangon Rannikkopatteristo toimi itsenäisenä vuodet 1957–98, minkä jälkeen se liitettiin osaksi Suomenlahden Meripuolustusaluetta, ja vuonna 2002 Hangon Rannikkopatteristo lakkautettiin lopullisesti. Kotkan Rannikkopatteristo nimettiin vuonna 1998 Kotkan Rannikkoalueeksi kunnes lakkasi olemasta itsenäisenä joukko-osastona vuonna 2006, jolloin siitäkin tuli osa Suomenlahden Meripuolustusaluetta. Rannikkotykistöjoukkoja on ollut muuallakin kuin edellä mainituissa varuskunnissa, kuten Helsingissä ja Turussa. Rannikkotykistövaruskuntien erikoisuus on ollut linnakesaaret, jotka ovat kouluttaneet valmiustehtäviensä ohella myös varusmiehiä. Hankalien yhteyksien takana eristyksissä olleet linnakkeet ovat olleet taatusti mieliin painuva palveluspaikka. Rannikkotykistö on ollut vuoroon merivoimien ja vuoroon maavoimien organisaatiossa. Viimeisin siirto tehtiin vuonna 1998, jolloin rannikkotykistö lakkasi olemasta itsenäinen aselaji tultuaan liitetyksi merivoimiin. Maavoimiin rannikkotykistö oli kuulunut vuodesta 1952 alkaen. Vaikka rannikkotykistö ei enää ole itsenäinen aselaji, toimintona se tietysti on edelleen olemassa. Monien kasarmialueiden kaupungit Edellä jo käsiteltiin Helsinkiä monien kasarmien kaupunkina. Hämeenlinnassa (4) oli keskustan tuntumassa kaksi kasarmialuetta, Suomenkasarmi ja Linnankasarmi. Suomenkasarmilta runsas kilometri länteen on Poltinaho, missä oli viimeksi autojoukkoja, mutta joka oli myös panssarijoukkojemme käytössä ennen sotia. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin varusmiehiä koulutetaan Hämeenlinnassa edelleen. Hätilän ampuma-alue on yhä aktiivikäytössä, mutta 19 käyttäjät tulevat Hattulan Parolasta. Ouluun oli sijoitettu jatkosodan aikana runsaasti saksalaisia joukkoja ja niiltä vapautuneille parakkialueille esimerkiksi Tuiraan ja Toppilaan majoittuivat ensimmäiset sodan jälkeiset varusmiespolvet keskustan vanhojen puukasarmien lisäksi. Keskustaan rakennettiin lisää kasarmeja 1950-luvulla ja Hiukkavaaran vuoro tuli 1960-luvulla. Myös Turku oli useiden kasarmien kaupunki. Tunnetuin niistä on Heikkilä. Sen lisäksi kasarmialueita ovat olleet Pääskyvuori ja Uittamo sekä edelleen käytössä oleva Pansio. Mikkelissäkin oli vanha kasarmialue keskustan tuntumassa. Uudempi sijaitsi Karkialammella, vähän kaupungin ulkopuolella. Lähteitä: Markku Palokangas: Puolustusvoimat – entiset joukko-osastot 1945–2005 ja Puolustusvoimat – joukko-osastoperinteet; puolustusvoimien nettisivut sekä Wikipedia. Tupakointia Ylämyllyn sotkussa Majuri res Antti Toivola, 52, palveli Liperin Ylämyllyllä Pohjois-Karjalan patteristossa 1980–81 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. – Silloin sai sotilaskodissa polttaa ja ilma oli usein sakeanaan savua. Aloin ajaa aloitetta, että sisällä tupakointi lopetettaisiin ja onnistuinkin siinä. Patteriston komentaja tosin katseli vähän viistoon, koska hän oli sikarimiehiä. Kännyköitä ei Toivolan varusmiesaikana vielä ollut, vaan posti kulki. – Siviiliin pidettiin yhteyttä kirjeillä ja korteilla. Kännyköitä ei ollut, vaan päivystäjä huuteli käytävässä, että tykkimies se ja se, puhelimeen. Puhelu sentään yhdistettiin puhelinkoppiin eikä tarvinnut puhua käytävällä kaikkien kuullen. Ensimmäiset naiset Mikkeliin Vänrikki res Henrik Tuulos, 38, palveli Savon prikaatissa Mikkelin Karkialammella 1994–95 lukuun ottamatta RUK:n aikaa Haminassa. – Varusmiesajalleni sattui merkittävä virstanpylväs. Karkialammelle tulivat ensimmäiset naisvarusmiehet. Olin tosin itse jo lähellä kotiutumista, eikä minun yksikössäni naisia ehtinyt olla. RUK:ssa eri puolilta Suomea tulleet oppilaat vertailivat palveluspaikkojaan. – Karkialampi oli koko lailla keskiverto. Se ei erottunut hyvässä tai pahassa. Haminasta palattuamme kantahenkilökunnan asenne muuttui. Meihin kokelaisiin suhtauduttiin varsin kollegiaalisesti. Omasairaala hoivaa mestarin ottein Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kun vahinko sattuu... Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Lääkäreiden vastaanotot Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen ja tapaturmapäivystys omistama ortopedinen yksityissairaala, Arkisin klo 08.00–22.00 joka palvelee myös kaikkien muiden Viikonloppuisin klo 11.00–17.00 vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi liikunta Reserviläinen 8/2013 21 Reserviläinen harrastaa Merimestaruuskilpailuissa ryhmätaidot korostuvat Harppi, astekolmio ja kello ovat harrastajan tärkeimmät varusteet. puolustusVoiMat/santtu suVitaiVal Merisotakoulun Fabian Wrede -koululaiva pääsi reserviläisten käyttöön elokuisissa kisoissa. petRa kiuRu Maaret Väkinen monipuolisuus ja vaihtelevat tehtävät saivat Ville Mäenpään kiinnostumaan lajista muutamia vuosia sitten. Harjoitusta saavat niin erilaiset merimiestaidot kuin perinteiset reserviläistaidotkin. – Tämä laji poikkeaa monista muista harrastuksista. Merimestaruuskilpailut koostuvat monesta eri lajista, joita harjoittelen ympäri vuoden, helsinkiläinen Mäenpää, 35, kertoo. Merimestaruuskilpailun aikana joukkueet suorittavat muun muassa paikanmääritys-, navigointi- ja viestitystehtäviä sekä maastoammuntaa. Kokonaisuuden hallinta vaatii Mäenpään mukaan pitkäjänteisyyttä ja harkintakykyä. Koska kyseessä on joukkuelaji, tiimityöskentelytaidot saavat hyvää harjoitusta. Mäenpää harjoittaa fyysistä kuntoa ja merisotilaallisia taitoja kuten navigointia ympäri vuoden. – Valmistauduin vuoden aikana syksyn 2013 kilpailuihin ja treenasin kilpailutehtäviä. Koskaan ei kuitenkaan voi tarkkaan tietää, mitä kisoissa tulee eteen. tenkin perinteisin menetelmin harpin ja astekolmion avulla. Mäenpää rohkaisee uteliaita lähtemään reippaasti mukaan lajin pariin. Alkuun pääsee ottamalla yhteyttä paikallisiin toimijoihin ja reserviläisyhdistyksiin. – Kynnystä osallistumiseen voi madaltaa lähtemällä ensin kisoihin toimitsijaksi, samalla saa hyvän kuvan siitä, mistä kisoissa on kysymys. Sekä tietenkin tutustuu porukkaan. Katso video elokuun kisoista puolustusvoimien Youtube-kanavalla tai www. resul.fi > ajankohtaista. merimestaruuskilpailujen Merivoimat tuki kisaa Merireserviläiset ry:n puheenjohtajana toimiva Mäenpää päätyi ensimmäisen kerran mukaan merimestaruuskilpailujoukkueeseen vuonna 2009, kun tuttu reserviläisporukka kokosi ryhmää kilpailuja varten. alikersantti res Ville Mäenpää pitää merimestaruuskilpailujen monipuolisuudesta. Valitettavasti seuraavina vuosina merimestaruuskilpailuja ei osallistujapulan vuoksi järjestetty. Kun kilpailumahdollisuus seuraavan kerran tänä vuonna tarjoutui, Mäenpää ilmoitti Merireserviläiset heti mukaan ja aloitti joukkueen rekrytoimisen. Hän kehuu elokuussa järjestettyä kilpailua kovatasoiseksi, vaikka osallistujajoukkueita olikin ainoastaan neljä kappaletta. Myös Merisotakoulun tukeman kisan järjestelyt saavat kiitosta. – Alusten saaminen merivoimilta oli todella iso juttu. Kalusto oli hienoa ja laadukasta. Varsinkin pelastusuintitehtävä jäi Mäenpään mieleen. Joukkueen piti pelastuspuvut päällä meressä uidessa muo- dostaa viestiaakkosilla pitkä sana, joka huudettiin maihin. – Oli pimeää ja vesikin oli kohtuullisen viileää. Tehtävä sujui onneksi hyvin, olimme pelastusuinnissa kilpailun paras joukkue. Yhdistyksen kautta mukaan Mäenpää harjoittelee kilpailuihin Merireserviläisten Ahven 3 -koulutusaluksella sekä omalla veneellään. Hän huomauttaa, että kenenkään ei tarvitse ostaa venettä voidakseen harjoitella merimestaruuskilpailuihin. Esimerkiksi reserviläisyhdistysten kautta voi päästä harjoittelemaan navigointia veneellä. Suuri osa navigoinnista tehdään kui- MeRiMestaRuuskilpailut Osallistuminen edellyttää, että kuuluu Reserviläisurheiluliiton alaiseen yhdistykseen ja on yhdistyksen kilpailuihin lähetettävän joukkueen jäsen. Poikkeuksena ovat varusmiesjoukkueet. Kilpailu koostuu yleensä päivä- ja yökilpailusta. Kilpailutehtävinä on useita erilaisia tehtäviä. Vaadittavia taitoja voi harjoitella itsenäisesti. Omia navigointilaitteita tai muita vastaavia ei tarvita. ILMOITUS Anna tukesi vapaaehtoiselle maanpuolustustyölle Maanpuolustuksen Tuki ry:n keräyksellä hankitaan varoja vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Tukemalla toimintaamme: Olet konkreettisesti mukana kehittämässä ja tukemassa yhteiskuntamme kokonaisturvallisuutta. Annat vapaaehtoiselle maanpuolustukselle resursseja, joilla se eri järjestöineen kouluttaa kokonaisturvallisuuteen henkilöitä, suomalaisia miehiä ja naisia. Parannat henkilökohtaista, läheisiesi, yhteisösi tai oman yrityksesi turvallisuutta ja osaamista osallistumalla tai kannustamalla henkilöstöäsi osallistumaan vapaaehtoisen maanpuolustuksen eri järjestöjen koulutuksiin ja tapahtumiin. Toimintamme ydin on laajan jäsenistömme aktiivinen vapaaehtoistoiminta kaikkien suomalaisten maanpuolustustahdon ja – taitojen edistämiseksi. Vapaaehtoistoiminnassa pienin taloudellisin panostuksin on mahdollista saada aikaan merkittäviä koko yhteiskuntamme kannalta elintärkeitä valmiuksia häiriötilanteisiin varautumiseksi. Puolustusvoimien kertausharjoitusten vähäisyydestä johtuen vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys on erittäin suuri! Taito ja suorituskyky ilman vankkaa tahtoa ovat kuin sanoma ilman sisältöä. Kansalaisten vankka maanpuolustustahto, tahto edistää turvallisuuttamme sekä lisääntynyt halukkuus osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön ovat toimintamme keskeinen voimavara. Vapaaehtoisen maanpuolustukseen myönnetyt lahjoitukset tukevat kaikkien suomalaisten turvallisuutta. MaanpuolusTuKsen TuKi ry painopisteenä varainhankinta perustettu 1951 Viisi jäsenjärjestöä Vuosituki jäsenjärjestöille yli 600 000 euroa Tärkein varainhankinnan muoto varainkeräys Tuen saajaT suomen reserviupseeriliitto reserviläisliitto Maanpuolustuskiltojen liitto naisten Valmiusliitto Maanpuolustuskoulutusyhdistys ”Kanna kortesi yhteiseen kekoon!” rahankeräysluvan saaja: Maanpuolustuksen Tuki ry Rahankeräysluvan myöntäjä: Poliisihallitus Poliisihallituksen lupa 2020/2011/4076, 13.12.2011 Keräyksen toimeenpano 1.1.2013-31.12.2013 20093 Keräysalueena koko maa Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Keräysvaroilla tuetaan vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä MPT ry:n jäsenjärjestöjä 2013-2014 ja osa tuotoista rahastoidaan Keräyksen kulut pidetään aina pieninä Maanpuolustuksen Tuki ry:n yhteystiedot ml www.maanpuolustuksentuki.fi, [email protected], + 358940562022 KOULUTUS Reserviläinen 8/2013 23 MPK:n kouluttajat haluavat kehittää osaamistaan Tuore kysely: enemmistö kouluttajista reserviläisjärjestöjen jäseniä. JOuKO LIIKAnEn Katrina Carlson Kouluttajat ja kurssijohtaja pitivät pikapalaverin sissien väijytyksen jälkeen Hämeen Ilves-harjoituksessa syyskuussa. maanpuolustustahto ja halu kehittää omia sotilaallisia valmiuksia ovat tärkeimpiä syitä toimia Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) kouluttajana. Tämä käy esille juuri julkistetusta MPK:n kouluttajakyselyn loppuraportista. Kiitosta saa erityisesti koulutus- ja tukiyksiköiden henkilöstö kouluttajien aktiivisesta tukemisesta. Kasvokkain kohtaamisia pidetään sähköpostien ohella tärkeimpänä viestintämuotona. Suurin osa vastaajista on saanut asiaosaamisensa puolustusvoimista. Koulutusten sotilaallista ja maanpuolustuksellista luonnetta halutaan vastaisuudessakin korostaa. Sotilaallisten kurssien kouluttajatehtäviä pidetään haastavina, ja vastaajat toivovatkin paitsi pääsevänsä riittävän usein harjaantumaan kouluttajana, myös saavansa itse nousujohteista ja omaa osaamisMPK:n roolia ei taan tukevaa kouvielä riittävästi lutusta. Puolustusvoitunneta mien tukeen käytännön koulutustyössä joukkoyksi- köissä ollaan erityisen tyytyväisiä. Asiointia puolustusvoimien henkilöstön kanssa pidetään luontevana ja materiaalitukea riittävänä. Koulutustilat ja alueet ovat hyvin tarkoituksenmukaisia. Useat vastaajat kuitenkin toteavat, että MPK:n Sotahistorian matkat 2014: (+) 2 B 3 E 3PR F G Karjalan Kannas 27.-29.6 Talvisodan Kannas ja Taipaleenjoki 2.-4.5. Tuntemattoman sotilaan sotatie 21.-24.8. Viro – Narva 16.-18.5., 29.-31. 16.-20.7. Aunus – Maaselkä Uhtua – Kiestinki - Rukajärvi 2.-6.7. 310 € 330 € 450 € 445 € 560 € 553 € Hinnat sis : kuljetus alk. Karhula/Hamina, majoitus kahden hengen huoneessa, puolihoito Ryhmäviisumi 70,00 €/hlö sis.hoitokuluvakuutus H Vastaukset: A) 1. kenttätykistöpatteri B) Ilmatorjuntarykmentti C) Vihollisen 2. huoltopataljoona D) Vahvistettu jääkärikomppania E) Vihollisen 7. ilmatorjuntapatteri F) 3. tiedustelupatteri G) Vihollisen 3. prikaatin viestikomppania H) Viestihuoltoryhmä 7 D C Tyypillisimmillään kurssin suunnitteluun kuluu kouluttajilta aikaa kahdesta kolmeen päivää ja kurssinjohtajilta vii- JaPi-Matkat Oy Osa 7: Tunnistatko merkit? Vastaukset alla. Sarja päättyy. A Oman osaamisen jako kannustaa ERIKOISMATKOJEN ASIANTUNTIJA Taktiset merkit tutuiksi 1 roolia ja merkitystä maanpuolustustyössä ei vielä riittävästi tunneta puolustusvoimissakaan. kosta kahteen, jopa enemmän. Kouluttajia kannustaa mahdollisuus jakaa omaa osaamistaan. Innokkaat kurssilaiset, sosiaaliset kontaktit yleensäkin sekä ilmapiiri kursseilla palkitsevat. Useimmiten kouluttajatoimintaan tullaan mukaan henkilökohtaisten tuttavuuksien kautta. Keväällä 2013 tehtyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 590 aktiivista MPK:n kouluttajaa ja sitoumuksen tehnyttä toimijaa. Lähes puolet vastaajista (47 prosenttia) toimii pääsääntöisesti Reserviläisliitossa. Reserviupseeriliitossa toimii heistä kolmannes (32 prosenttia). Enemmistöllä kyselyyn vastaajista (37 prosentilla) on yli kymmenen vuoden kokemus MPK:n kouluttajatehtävistä. Sotahistorian oppaina: Pekka Ripatti / Martti Turtola / Esa Urhovaara Venäjän vuoden viisumi alk. 150 € www.japi-matkat.fi Katso lisää Puh 05 3559365 [email protected] Kaivokatu 10 49400 Hamina 24 SUOMEN RESERVIUPSEERILIITTO Liittokokous hyväksyi kolmivuotissuunnitelman saKu Liehu janne Kosonen oulun liittokokouksessa hyväksyttiin Re- serviupseeriliitolle (RUL) kolmivuotissuunnitelma vuosiksi 2014–16. Toiminta perustuu jatkossakin koko jäsenistön yhteisiin arvoihin, joita ovat isänmaallisuus, hyvä johtajuus, veteraanien perintö ja yleinen asevelvollisuus. Suunnitelmassa korostetaan, että reserviupseerit muodostavat sodan ajan joukkojemme päällystön rungon. Reserviupseerit ovat motivoituneita ja osaavia vastuunkantajia vaativissa siviili- ja sotilastehtävissä. Kaksoisosaamisesta hyötyy koko suomalainen yhteiskunta. Reserviupseeritoiminnan peruspilareita ovat laaja-alainen perinteinen maanpuolustustyö, johon kuuluvat aatteellinen toiminta, järjestö- ja tiedotustoiminta, vapaaehtoinen maanpuolustuskoulutus sekä reserviläisliikunta ja monipuolinen ampumatoiminta. Toimintaympäristön jatkuva muutos ja puolustusvoimauudistus erilaisine vaikutuksineen näkyvät myös hyväksytyssä suunnitelmassa. Yleinen asevelvollisuus säilyy Suomen puolustuksen perusratkaisuna. Sodan ajan joukkojen perustana on laaja, motivoitunut, hyvin koulutettu ja riittävästi varustettu reservi. Jäsenyhdistykset ja piirit säilyvät keskeisinä toimijoina. Liitto jatkaa niiden toiminnan taloudellista tukemista. Erityisen huomion kohteena kaikilla tasoilla on jäsenhuolto ja -hankinta. Liiton kehittämistä toiminnoista jatketaan esimerkiksi vänrikki-, toiminta- sekä yhdistyspäiviä. Koulutustoiminnassa liitto on aktiivinen vapaaehtoisen maanpuolustuksen johtamiskoulutuksen ja sen kouluttajakoulutuksen kehittäjä ja toteuttaja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) puitteissa. Puolustusvoimauudistukseen liittyvä reservin ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen kehittäminen on keskeisen tärkeä asia. Kehittäminen tapahtuu puolustusvoimien johdolla, ja MPK:lla Reserviläinen 8/2013 Uusi liittovaltuusto tekee valintoja Oulun liittokokouksessa valittu uusi liittovaltuusto pi- tää ensimmäisen kokouksensa 14. joulukuuta. Valtuusto valitsee itselleen puheenjohtajat, liittohallitukselle varapuheenjohtajat sekä liittohallituksen. Liittovaltuusto hyväksyy myös vuoden 2014 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Talousarvioesityksessä liiton varsinaisen toiminnan nettokulut ovat noin 500 000 euroa. Piirien toiminta-avustukset sekä yhdistysten projektituet ja kannustepalkkiot pysyvät vuonna 2014 tämän vuoden tasolla. Talousarvioesitys perustuu nykyisen suuruisille jäsenmaksuille. Liittovaltuuston kokouksen tekemistä päätöksistä tarkemmin seuraavassa Reserviläisessä sekä liiton nettisivuilla (www.rul.fi). Uusia tuotteita ja nettisivut tukisäätiölle on työssä iso rooli. Kolmivuotiskauden aikana huomiota kiinnitetään myös varautumiskoulutukseen, mitä varten perustetaan oma työryhmä. Liikuntatoiminnassa keskitytään kenttäkelpoisuuden ylläpitoon ja kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena on, että osoitettu kenttäkelpoisuus huomioitaisiin nykyistä paremmin reserviläisiä sijoitettaessa ja ylennettäessä. Yhdessä muiden ampumista harrastavien järjestöjen kanssa RUL jatkaa työtä vastuullisen ja turvallisen ampumatoiminnan varmistamiseksi koko maassa. Yhdistysten ja piirien ampumatoimintaa tuetaan taloudellisti. RUL on mukana selkeyttämässä ja tiivistämässä yhteistyötä muiden maanpuolustusjärjestöjen kanssa erityisesti viestinnässä ja tukipalveluissa. Samoin jatketaan tuloksellista yhteistyötä muiden upseerijärjestöjen kanssa. Kymppejä tähtäimessä Keskisuomessa. Liitto jatkaa yhdistysten ampumatoiminnan tukemista. Liiton toiminta-ajatus Suomen Reserviupseeriliitto on reserviupseerien valmiuksia kehittävä toiminnallinen ja aatteellinen maanpuolustusjärjestö. Liitto edistää toiminnallaan isänmaan ja sen kaikkien kansalaisten turvallisuutta. Suomen reserviupseerien tukisäätiön uusin myyntituote on korkeatasoiset RUL:n tunnuksella varustetut kalvosinnapit ja solmioneula tyylikkäässä samettipäällysteisessä lahjarasiassa. Paketin hinta on 50 euroa sekä toimituskulut ja se on tilattavissa liiton toimistosta ([email protected]). Tukisäätiön tarkoituksena on tukea suomalaisten reserviupseerien henkisiä ja fyysisiä maanpuolustus- ja turvallisuusvalmiuksia. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan myöntämällä varoja apurahoihin, avustuksiin ja stipendeihin, koulutus- ja julkaisutoimintaan, reserviupseerien toiminnan laajentamiseen ja tehostamiseen, erillisprojektien tukemiseen ja uusien toimintamuotojen kehittämiseen. Lisätietoa säätiöstä saa uusituilta verkkosivuilta www.rul.fi/ tukisaatio. Kätevä harjoituspäiväkirja verkossa Reserviläisurheiluliiton tuottama sähköinen kuntokortti on RUL:n jäsenten käytössä maksutta. Kuntokortin tarkoituksena on kannustaa jäseniä säännölliseen liikuntaan. Kuntokortti on netissä toimiva, sähköisessä muodossa oleva harjoitus- tai liikuntapäiväkirja. Helppokäyttöiseen korttiin merkitään päivä, laji ja harjoitukseen käytetty aika. Ampumasuorituksista kuntokortin avulla saa helposti tulostettua myös erillisen ampumapäiväkirjan. Kuntokortti summaa vuoden aikana harjoituskerrat, käytetyn ajan ja kuljetun kokonaismatkan sekä laukaisumäärän. Lisäksi nettisivuilta www.resul.fi/kuntokortti löytyy runsaasti hyödyllistä tietoa harjoittelusta ja ravinnosta. Kuntokortti kannattaakin ottaa käyttöön heti uuden kalenterivuoden alussa. Muutoksia liiton sääntöihin janne Kosonen reserviupseeriliiton sääntömuutosesitys hyväksyttiin Oulun liittokokouksessa yhdistysrekisterin ennakkotarkastamassa muodossa. Sääntöihin tehtiin muutoksia lähinnä toiminta ja tarkoitus -kohtaan sekä muutamiin kokouskäytäntöihin. Liiton tarkoituksena on edelleen olla suomalaisten reserviupseeriyhdistysten, niiden jäsenten sekä reserviupseeripii- rien aatteellinen sekä toiminsä muiden toimijoiden kanssa. nallinen yhdysside ja kesLiiton puheenjohtajan kusjärjestö. Tehtävä-kohvalintamenettelyyn tehtaan lisättiin kokonaistiin tarkennus, jonka turvallisuuden edistämukaan vaalissa ovat toimielimet vä toiminta. mukana vain ne suoskokoon myös Uusissa säännöissä tumuksensa antaneet mainitaan myös liiton henkilöt, jotka on ilsähköpostilla rooli reserviupseereiden moitettu liittohallituketujärjestönä sekä vapaaselle kaksi kuukautta enehtoisen maanpuolustuknen liittokokousta. Myös sen kehittäminen yhteistyösliittovaltuuston puheenjoh- tajien ehdokasasettelua tarkennettiin. Uusien sääntöjen mukaan kaikki liiton toimielimet eli liittokokous, -valtuusto, -hallitus ja liiton neuvottelukunta voidaan kutsua koolle myös sähköpostitse. Kaikkiaan muutoksia tehtiin kahdeksaan pykälään. Säännöt tulevat virallisesti voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin. Uudet säännöt ovat luettavissa liiton nettisivuilta osoitteessa www.rul.fi. RESERVILÄISLIITTO Reserviläinen 8/2013 Tähtäimessä vuosi 2020 Mervi Mäki-Neste reserviläisliitto käynnisti keväällä vuoteen 2020 tähtäävän strategiatyön. Strategialla liitto pyrkii olemaan jatkossakin koko kansan maanpuolustusjärjestö muuttuvan maailman mukana. – Strategian suurin haaste on, että osaisimme oikein katsoa sitä asentoa, jossa liittoa ympäröivä maailma on vuonna 2016 strategiakauden käynnistyessä ja vuonna 2020, johon asti strategia ulottuu. Tämä vaatii ajatuksen lentoa ja ennustajan lahjoja, luonnehtii strategiatyöryhmää vetävä varapuheenjohtaja Osmo Suominen. Strategiatyön pohjana on maaliskuussa toteutettu, laaja jäsenkysely. Monet eri asiat kilpailevat nykyään ihmisten ajankäytöstä ja yhtenä strategian painopisteenä on liiton toimintaedellytysten varmistaminen. – Strategia ei ole paperi laatikossa, vaan onnistuessaan se on liitolle työkalu, jonka pohjalta on hyvä ja helppo tehdä linjauksia liiton kehittämisen suhteen, sanoo Suominen. – Keskeinen asia on liiton toimintaedellytysten varmistaminen sekä toiminnan vieminen mahdollisimman lähelle jäseniä, lisää strategiatyössä mukana oleva liittohallituksen jäsen Terhi Hakola. 25 Jäsenmaksuja sähköpostilla Suomisen ja Hakolan lisäksi strategiatyöryhmään kuuluvat Juha Arvonen, Tapani Kaistila, Hannu P. Martikainen, Jussi Mäkitalo, Juha Parkkonen ja toiminnanjohtaja Olli Nyberg. Ryhmän tavoitteena on tuottaa tammikuun lopulla kokoontuvalle liittohallitukselle karkea hahmotelma strategiasta. Sen jälkeen käsittely jatkuu ennalta sovitun aikataulun mukaisesti liiton vuosikokouksessa sekä kahdella kentän kuulemiskierroksella. Uuden strategian hyväksyy lopullisessa muodossaan marraskuussa 2015 Porissa kokoontuva liiton syyskokous. Varapuheenjohtaja Osmo Suominen ja hallituksen jäsen terhi Hakola työstävät liiton uutta strategiaa. Jäsenmaksulaskutuksessa tapahtuu ensi vuonna muutoksia. Uuden maanpuolustusrekisterin myötä noin puolet Reserviläisliiton jäsenistä saa tammikuussa jäsenmaksulaskun sähköpostilla. Muut saavat perinteiseen tapaan paperilaskun. Samalla suoraveloitus poistuu käytöstä. Sen piirissä olleet ovat jo syksyllä saaneet kirjeen, jossa vaihtoehtoina on tarjottu E-laskua tai uutta suoramaksua. Jälkimmäisen voivat ottaa käyttöönsä ne henkilöt, joilla ei ole käytössään verkkopankkia. Suoramaksu toimii suoraveloituksen tapaan eli jäsenmaksu veloitetaan automaattisesti pankkitililtä eräpäivänä. Reserviläisliiton liittomaksuosuudet säilyvät ensi vuonna ennallaan mutta ansiomitalien, jäsenmerkkien sekä ampuma- ja senioriturvan hinnat nousevat hieman. Uusi myyntituotteita Reserviläisliiton verkkokauppaan on tullut uusia myyntituotteita. Osoitteesta www.reservilaisliitto.fi/kauppa voi nyt ostaa 12 euron hintaisen RES-muistitikun ja/ tai muistitikun sisältävän RES-kynän. Molempien muistikapasiteetti on kahdeksan gigaa ja ne on varustettu liiton nimellä, nettiosoitteella ja logolla. Lisäksi verkkokaupasta saa liiton adresseja, mukeja, lippalakkeja ja pipoja sekä Suomen lippu -pinssejä ja -avaimenperiä. Myyntivalikoimaan kuuluu myös aliupseerikoulun kurssiristi, jota ei voi hankkia muualta. Tuotteet maksetaan joko omassa verkkopankissa tai luottokortilla. Ne postitetaan tilaajille muutaman arkipäivän sisällä. Hinnat sisältävät posti- ja käsittelykulut. Näkyvyyttä lisättävä Reserviläisliiton hallitus kävi syyskuun kokouksessaan kattavasti läpi asioita, jotka tulee huomioida tulevaisuuden järjestötoiminnassa. Liiton heikko medianäkyvyys nousi esiin monessa puheenvuorossa. – Yhtenä tärkeimpänä asiana nousi esille tiedottaminen oikealla tavalla ja sen hyödyntäminen jatkossa kaikilla mahdollisilla kanavilla, kertoo Hakola. Strategiassa pyritään muun muassa madaltamaan toimintaan mukaan tulokynnystä. Avainasemassa on myös jäsenistön maanpuolustustahdon ylläpitäminen sekä edunvalvonta. Strategia on myös pohjapaperi liiton vuosisuunnittelulle. – Valmistuttuaan strategia on kerran vuodessa hallituksen käsittelyssä, jolloin pystymme heti reagoimaan mahdollisiin muutostarpeisiin, kertoo Suominen. Koulutusta yhdistysjohdolle Liitto järjestää vuosittain yhdistysten ja piirien luottamushenkilöille tarkoitettua koulutusta. Se on kohdistettu ensisijaisesti uusille yhdistystoimijoille, joille kerrotaan liiton toiminnasta, yhteistyökumppaneista ja palveluista. Koulutusta on tarjolla jokaisessa piirissä 3–4 vuoden välein. Vuoden 2014 alkukuukausina yhdistysjohdon koulutusta on tarjolla Etelä-Pohjanmaalla (8.2.), Kainuussa (15.2.), Pohjois-Pohjanmaalla (15.3.) ja Pirkanmaalla (29.3.). Lisäksi maanpuolustusrekisteriin liittyvää käyttökoulutusta annetaan 11.1. Vantaalla. Järjestöjen yhteisessä tilaisuudessa koulutetaan piiritasolle tukihenkilöt, jotka voivat perehdyttää piirin jäsenyhdistysten rekisterivastaavat uuden rekisterin toimintaan. Petteri LöPPöNeN Lähestyvä juhlavuosi näkyy internetissä Olli Nyberg Reserviläisliiton nettisivut uudistuivat keväällä. Samalla liiton tiedotus laajeni käyttöön otetun Twitter-tiedotuspalvelun myötä. Twitterin @RES_ry-tilillä on nyt viitisenkymmentä seuraajaa. Uudistukset jatkuvat vuodenvaihteen jälkeen. Vuoden 2015 erityistapahtumia ja -toimintoja esittelevä juhlavuoden sivusto aukeaa alkuvuonna. Poikkeuksellisen näyttävällä sivustolla ovat esillä liiton huhtikuussa 2015 järjestettävä juhlaristeily, Porin syyskokouksen yhteydessä pidettävä päätöstilaisuus sekä piireissä syksyllä 2015 järjestettävät juhlavuoden tapahtumat. Lisäksi tarjolla on tietoa uudesta, erittäin pitkäai- kaisille jäsenille tarkoitetusta jäsenmerkistä sekä erikoisluokan ansiomitalista. Myös liiton Facebook-sivuja kehitetään. FB-sivuilla Huhtikuussa 2011 pevajaat 2 000 rustetuilla FB-sivulla on tällä hetkellä vajaat tykkääjää 1 900 tykkääjää. Ensi vuoden alussa FB-sivuilla aletaan toteuttaa muiden muassa kilpailu- ja ja mielipidekyselyitä, joilla tykkääjien ja sivuilla kävijöiden määriä pyritään lisäämään. Uusia FB-toimintoja hyödynnetään myös liiton juhlaristeilyn markkinoinnissa. Reserviläisliitto alkaa ensi vuonna näkyä myös älypuhelimissa. Liiton toiminnasta ja juhlavuodesta kertova applikaatio julkaistaan keväällä iOS-, Android- ja Windows Phone -puhelimissa käytettäväksi. 26 JÄRJESTÖT Reserviläinen 8/2013 Potkua toimintaan Messuperäkärry innostaa osallistumaan tapahtumiin Varsinais-Suomessa kerättiin kaikki tapahtumissa tarvittava materiaali valmiiksi. Pertti KangaSnieMi Maaret Väkinen toiminnan esittely messuilla ja tapahtumissa on työlästä ja aikaa vievää puuhaa. Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiiri keksivät ratkaisuksi haastavaan messuilla kiertämiseen messuperäkärryn. Peräkärry pitää sisällään kaiken tarvittavan aina messuteltoista ja esitteistä ekoaseisiin, joilla halukkaat voivat osallistua leikkimieliseen ammuntakisaan. – Messuperäkärry on ollut erittäin toimiva ratkaisu. Kenenkään ei tarvitse keräillä tapahtumassa tarvittavia tavaroita sieltä ja täältä. Kärry vain kiinni auton perään ja menoksi, Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiirien toiminnanjohtaja Erkki Lehmus kertoo. Reserviupseeri- ja reserviläisyhdistykset pystyvät usein olemaan läsnä vain muutamissa paikkakuntansa tapahtumissa. Lehmuksen mukaan osallistumista edistää yhdistyksen tarjoama, huolella laadittu ja täysin valmis messu- ja esittelypaketti. Peräkärryn luona on aina reserviläisyhdistyksen esittelijä, joka osaa vastata kävijöiden kysymyksiin sekä opastaa esioman yhdistyksen merkiksi ekoaseella ampumisesta kiinnostuneita. Innovaation ansiosta Varsinais-Suomen reserviläisyhdistykset osallistuivat viime kesänä 15 tapahtumaan. Lehmus toteaakin, että idea peräkärrystä olisi pitänyt keksiä paljon aiemmin. Hänen mu- kaansa on tärkeää mennä sinne, missä potentiaaliset jäsenet ovat. – Olemme lisänneet näkyvyyttämme paikallisissa tapahtumissa ja onnistuneet luomaan kiinnostusta toimintaamme kohtaan. Palaute on ollut erittäin positiivista ja uteliaita vieraita on riittänyt. Messuperäkärryssä kulkevat näppärästi niin teltta kuin ekoaseetkin. Marko rantanen opastaa Mika Hakalaa ekoaseen ampumaharjoittelussa. Peräkärryn rahoitukseen ovat osallistuneet Varsinais-Suomen reserviupseeri- ja reserviläispiirit, Reserviupseeri- ja Reserviläisliitot, Maanpuolustuskoulutusyhdistys ja muutamat muut maanpuolustuksen toimijat. Taloudellinen panostus oli kaikkiaan noin 12 000 euroa, mutta Lehmuksen mukaan se kannatti. Messuperäkärry sisältöineen on kestävää tekoa ja tulee kiertämään tapahtumissa ainakin seuraavat kymmenen vuotta. – Elävöitämme paikallisia tapahtumia ja edistämme maanpuolustustahtoa peräkärryn avulla. Tämän idean saa kyllä kopioida, Lehmus sanoo. Missä yhdistyksesi on onnistunut? Kerro meille: [email protected]. MP-myymälästä kuoriutui Inttistore ta kiinnitetään tuotteiden saatavuuteen. – Meiltä saa yhä puolustusvoimien virallisia tuotteita, ja pyrimme entiseserä- ja armeijavarusteita kauppaava tään tiivistämään yhteistyötä puolustusMP-myymälä uusiutui marraskuun alus- voimien kanssa. sa. Nimeksi tuli Inttistore, ja Helsingissä Pohjoisen Hesperiankadun myymäsijaitseva myymälä koki täydellilään on tehty kokonaisvaltainen sen muodonmuutoksen. uudistus: niin kassajärjestelKauppaa pyörittävän mä, verkkokauppa kuin läMaanpuolustusyhtiön hetys- ja maksujärjesteltoimitusjohtajan Tuomät on uusittu. nimikilpailuun mo Simojoen mukaan Uuden nimen tausmuutoksella tavoiteltalla on keväällä järjestuli yli 600 tetty nimikilpailu, jolaan vahvempaa asehon saatiin yli 600 ehmaa Suomen markkiehdotusta noilla. dotusta. Inttistore vali– Myymälän nimi on koitui nimeksi kahdesta koettu ongelmaksi, sillä liisyystä: an moni sekoittaa sen mootto– Sana intti ohjaa ajatukset ripyöriin, Simojoki kertoo. oikeaan suuntaan, ja storella haettiin – Tahtotilana on tulla paremmin nä- nuorekkuutta sekä kansainvälisyyttä. kyville. Meitä ei tunneta riittävän hyvin, ja tätä lähdetään nyt muuttamaan. Etuja liittojen jäsenille Inttistoren tuotevalikoima pysyy en- Uudistuksen myötä Inttistore tarjoaa tisenkaltaisena: tarjolla on sotilasvarus- reserviläisjärjestöjen jäsenille uusia jäteita sekä erä- ja turvallisuustuotteita. senetuja. Reserviläisliiton ja ReserviupVastaisuudessa erityistä huomiota kiin- seeriliiton jäsenkortti toimii kanta-asianitetään army- ja turva-alan tuotteisiin. kaskorttina, jolla saa kuukausittain vaihTuotevalikoimaa lähdetään kehittä- tuvia etuja. mään voimakkaasti. Erityistä huomioJärjestelmää kehitetään edelleen enMirva Brola si vuonna, jolloin sen yhteydessä pystytään hyödyntämään myös uutta jäsenrekisteriä. – Tahdomme olla kenttään päin aktiivisia ja palvella jäsenistöä paremmin, jotta Inttistore koettaisiin jäsenten omaksi liikkeeksi, Simojoki sanoo. Valmista ei kuitenkaan tule yhdessä yössä. – Toivommekin rakentavaa palautetta asiakkailtamme, Simojoki sanoo. Maanpuolustusyhtiö on Reserviupseeriliiton ja Reserviläisliiton tasaosuuksin omistama palveluyhtiö, joka myymälän lisäksi kustantaa Reserviläistä sekä ylläpitää liittojen jäsenrekisteriä. MirVa Brola inttistore noudattaa jatkuvan kehityksen periaatetta. toimitusjohtaja tuomo Simojoki oli avajaisviikolla muikeana myymälän uudesta ilmeestä. YKSI MEISTÄ Reserviläinen 8/2013 27 Miksi runoilet, Markku Kokkola? KUvAt: MirvA BrolA runojen lisäksi Markku Kokkola on kirjoittanut kirjallisuuteen liittyviä tekstejä, joita on julkaistu paikallisessa kotiseutukirjassa. Mirva Brola – totuin lapsena siihen, että kotona on kirjoja ja luetaan. Myöhemmin menin Turun yliopistoon opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta, kertoo kemiläinen Markku Kokkola. Aikomukset opettajan urasta vaihtuivat liike-elämään, kun Kokkola yllättäen valittiin Kemin osuuskaupan tiedotuspäälliköksi. Maisterin paperit valmistuivat työn ohessa, mutta liikkeenjohdon koulutus vei mennessään. Pisimmän työrupeamansa Kokkola teki tavaratalonjohtajana. Kulttuuriharrastus säilyi koko ajan. Armeija-aikanaan 1968–69 Kokkola kirjoitti runoja Sodankylässä silloisen Jääkäripataljoonan kurssijulkaisuun. Opiskeluaikoinaan hän kirjoitti aineopiskelijayhdistyksen lehteen ja toimi jopa runokilpailun tuomarina. Töihin mentyään Kokkola tarjosi runokokoelmaa julkaistavaksi. – Tarjosin sitä seitsemälle suurimmalle kustantajalle, mutta kaikiltahan – otan minkä vain paperin ja kirjoitan siihen. Muistikirjat tahtovat kadota, Markku Kokkola paljastaa. se palautui. Siihen se pysähtyi moneksi on kuulunut 80-luvulta. Hän on käynyt vuodeksi ja työ vei mennessään. Satunahkerasti kertaamassa niin kovissa kuin vapaaehtoisissakin harjoituksissa. Esinaisia tekstejä tein sanomalehtiin. Tavoitteellinen kirjoittaminen almerkiksi silloisen paikallisosaston huolkoi uudestaan 2000-luvulla, kun Koktopäällikkönä Kemissä hän toimi 1997– kola osallistui kesäisin kirjoittajakurs2000. Kertausvuorokausia on kertynyt seille Sodankylässä. Lopulta viireilusti toista sataa. me huhtikuussa näki päivän– Näen maanpuolustukvalon runokokoelma Vain? sen tärkeänä asiana Suo(Atrain kustannus). men kannalta. Olen henkeen ja vereen nykyisen – Silloin tällöin kir”Seuraava joitin runoja, mutta koulutusjärjestelmän tuon teoksen tein tarkannattaja, enkä kanteos on jo koituksella ja harkiten. nata ammattiarmeijaa. suunnitteilla” Ajattelin, että se sopisi Tähtihetkenä Kokmiehillekin. Sen takia kola mainitsee Kemissä vuonna 2001 järjestetyn siihen tuli maanpuolustukseen liittyviä runoja, sakalottitapaamisen, jonka talouspäällikkönä hän toimi. Kynastoa sun muuta. Siinä reserseessä on vuorotellen Suomessa, Ruotviläisyys on auttanut. Mutta on siellä sissa ja Norjassa järjestettävä reserviläisrakkausrunokin. Runoileva reserviupseeri ei ole heten pohjoinen tapaaminen. rättänyt ihmetystä maanpuolustusväesNykyisin Kokkola on reserviupseerisä, vaikka niinkin ehkä voisi kuvitella. kerhonsa aktiivinen rivijäsen. – Tällä iällä pitää antaa jo nuorille ti– En ole tullut kaapista tämän kanslaa, ja paljon on Kemissä nuoria saatusa, Kokkola naurahtaa. Kemin reserviupseereihin Kokkola kin toimintaan mukaan. Entä mitä runorintamalla tapahtuu seuraavaksi? – Seuraava teos on jo suunnitteilla. Haaveissa on, että se ilmestyy ensi vuonna. KUKA? Nimi Markku Kokkola Ikä 65 vuotta Sotilasarvo kapteeni res Ammatti kauppapaikkapäällikkö, eläkkeellä Paikkakunta Kemi Yhdistys Kemin reserviupseerit, Huoltoupseeriyhdistys, Lapin läänin maanpuolustusyhdistys 28 ILTAVAPAA Elämäni reservissä Juha Härkönen Kirjoittaja on Kauhavan reserviläisten ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakomppanian jäsen. Valintoja ja ajankäyttöä Muistatko vielä peltipaidan? Taina PirinEn / PuolusTusVoiMaT Jossain vaiheessa mies voi huomata, että omaan turvalliseen pesäkoloon on tullut värikkäitä ja kivoja koristetyynyjä sohvalle. Sormessa on sormus. Tarkkakuuloisimmat voivat kuulla, miten vessanpöntönomainen imuääni vetää mennessään miehen vapaa-ajan. Mies voi huomata olevansa suurperheen isä neljän lapsen kanssa. Tällaista elämänvaihetta elää kirjoittaja tällä hetkellä. Kertausharjoituksissa olen myös kuullut sotilaitten valittavan, ettei enää kerkeä millään osallistua harjoituksiin niin kuin haluaisi. Itse ihmettelen, onko MPK:n kurssitarjonnassa jotain, mikä voittaisi Afrikan tähden pelaamisen 5-vuotiaan pojan kanssa. Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että perhe vasta tekee miehen omine velvollisuuksineen, iloineen ja epäonnistumisineen. ”Miksi, rakas, haluat oppia asioita, joita et halua käyttää?” Tuo rouvani kysymys pysähdytti minut kerran ajattelemaan asiaa. Kukaan reserviläinen ei varmaan kaipaa sotaa. Eläisin mieluummin tietämättä, että puolustukseen ryhmittynyttä joukkuettani saattaisi kohdata 3 taistelupanssarivaunua, 14 rynnäkkövaunua, 90 jalan taistelevaa miestä, tulitukiaseitten suoraa tulta, epäsuoraa tulta ja ilma-aseen vaikutusta, kuten Joukkueen oppaasta käy ilmi. Vastaavasti tarkka-ampujakoulutuksessa mietitään, miten tuulet vaikuttavat luodin lentorataan ja minkä kokoiselle alueelle iskemän pitäisi tulla, ettei kohde kerkeä koukistamaan sormea. Jää miettimään, mitä tässä kertausharjoituksessa oikeasti harjoitellaan ja olenko joskus itse jonossa, jossa jaetaan kovia reppuun. Oikean ja väärän miettiminen on kai rakennettu reserviläisenkin sisään. Itse ratkaisin asian rupeamalla aktiiviseksi verenluovuttajaksi. Lapsellisen ajatukseni pohjalla kai oli, että olisin jonkinlaisessa tasapainossa luojani edessä, jos esimiehen käskystä joutuisin vuodattamaan toisen ihmisen verta. SPR:n veripalveluhan mainostaa, että yksi luovutus voi pelastaa kolmen potilaan hengen. 20-luvulla syntynyt mummini teroitti: ”rehellinen työ ja rauhallinen koti – siinä elämän perusta.” Lause tuli uudelleen mieleen pari vuosikymmentä mummin kuoleman jälkeen. Kummakseni olin pyrkinyt tällaiseen arkeen, vaikkeivät isovanhempien opetukset aktiivisessa muistissa olleetkaan. Kansalaissota oli vienyt isoukkini, ja talvi- ja jatkosota vammauttanut ukkiani. Isäni kolttoset lapsena maksettiin sotilasvyöllä nahkatai solkipäällä annetuilla selkäsaunoilla. Nyt neljännen polven Härkösen pitäisi olla tasapainoinen suomalainen mies, oman perheensä osa, esimerkki omille pojilleen. Hulluina juttuinahan isommat eka- ja kolmasluokkalaiset lapseni ovat pitäneet sotia ja niiden syttymissyitä. Ehkä tulevilla sukupolvilla on selkeämpi näkemys asioista, kun tietoakin on enemmän käytössä. Kaiken kaikkiaan – eikö maanpuolustus ole perheenpuolustamista? Haluaisitko kirjoittaa tälle palstalle? Ota yhteyttä: [email protected] Harmaa peltipaita on säilynyt reserviläiskäytössä. Korttivääpeleitä paperitöissä Jääkäriprikaatin kertausharjoituksessa 2004. Mikko Virta vissa oloissa on aito villa paras mahdollinen, raportissa todettiin. tunnetuimmista puolusKuuman kesän muistot tusvoimien varusteista on harmaa kentHangon rannikkopatteristossa 1966–67 täpaita m/66 eli peltipaita. Pehmeästä palvellut Jarmo Paasikivi muistaa ensiharmaasta flanellista valmistettu paita kosketuksen peltipaitaan olleen ensimon nykyään haluttua tavaraa siviilimarkmäisenä päivänä Örön linnakesaarella, kinoilla ja suorastaan kulttimaineessa. kun uusille alokkaille jaettiin varusteet. – Se tuli ihan ensimmäisten varusteiPeltipaidan erikoisuus on sen kauladen mukana, Paasikivi kertoo. aukko, jonka koko on säädeltävissä kahdella napilla. Kauluksen lisäksi Kesä 1966 oli erittäin kuuhihoissa on napeilla suljetma. Peltipaitaa käytettiin tavat halkiot. Paidan helverkkopaidan päällä ja tama on edestä noin viisi kin alla. Kun takissa oli vielä kireä kaulus ja jalsenttiä lyhyempi kuin koihin puettiin nahkatakaa, ja se on valmis”ihan hyvä se tettu harmaasta flanelsaappaat, ei päässyt oli päällä” lista. kylmä varmasti yllätVuodelta 1980 peräitämään. sin olevan Pääesikunnan – Tuvassa sai onnekVaatetusteknillisen toimissi ottaa asetakin pois, niin ton asiakirjan mukaan yhden oli vähän mukavampi, Paasipaidan valmistamiseen kului 2,1 kivi muistelee. Hänellä ei kuitenkaan ole itse paidasneliömetriä flanellikangasta. Flanellinen kenttäpaita on päällä niin ta huonoja muistoja. Jos olisi saanut valimukava, että se on vuosikymmenten saata, olisi hän käyttänyt paitaa asetakin altossa kerännyt suosiota varusmiesten lila joka tapauksessa. säksi heidän tyttöystäviensä keskuudes– Verkkopaita ei ollut pitkähihainen, sa esimerkiksi yöpaitana. joten kyllähän siellä joku paita olisi piVuonna 1969 selvitettiin ja kokeiltiin tänyt olla välissä. silloisessa Savo-Karjalan sotilasläänissä Mitään erityistä ei Paasikivelle harpuolustusvoimien tavallisten varusteimaasta kenttäpaidasta kuitenkaan jääden soveltuvuutta sissikäyttöön. Rapornyt mieleen. tissa Pääesikunnan Taloushuolto-osas– Paita kuin paita. Se kuului siihen tolle peltipaita ei saanut hyviä arvioita: aikaan, että sellainen paita oli kaapissa. – ’Pelti’-alusvaatetusta pidetään väIhan hyvä se oli päällä, ei ollut liian karhemmän sopivana sissivaatetukseksi. hea. Napitus oli vähän erilainen, nykyiAlusvaatteiden raaka-aineena vastaanen reservin sotilasmestari nauraa. yksi kaikkein Reserviläinen 8/2013 29 Reserviläisen matkavinkki Ranskan sotahistoria Napoleonin haudalla Musée de l’Armée tarjoaa laajan katsauksen menneeseen Pariisin keskustassa. MiKKO ViRTA Museossa on valtava kokoelma eri aikakausien aseita, univormuja ja haarniskoja. Ratsusotilaat esittävät 1870–71 käydyn Saksan–Ranskan sodan aikaisia taistelijoita. Mikko Virta ehdottomasti hienoimpia ja tunnetuimpia nähtävyyksiä on Hôtel des Invalides. Aivan Pariisin ydinkeskustassa sijaitseva valtava sotahistoriallinen rakennuskompleksi pitää sisällään muun muassa Ranskan kansallisen armeijamuseon, Musée de l’Arméen, ja Napoleon Bonaparten haudan. Hôtel des Invalides on rakennettu Ludvig XIV:n aloitteesta 1600-luvun lopulla nimensä mukaisesti vanhojen sotilaiden asuinpaikaksi ja sairaalaksi. Rakennuksen yhteyteen valmistui 1700-luvun alussa kultakupolinen kappeli, joka tunnetaan Invalidikirkkona. Musée de l’Armée jakautuu kuuteen näyttelyyn, joista viisi on pysyviä ja yksi vaihtuva. Kaksi pysyvää näyttelyä käsittelee Ranskan sotahistoriaa vuosina 1643–1871 ja 1871–1945. Yksi näyttely on käytännössä valtava ase- ja haarniskakokoelma antiikista 1800-luvulle, yksi esittelee taistelukentistä tehtyjä pienoismalleja ja viimeinen on multimediaesitys Charles de Gaullen elämästä. Tämän lehden ilmestymisaikaan museon vaihtuva näyttely esittelee Ranskan Indokiinan historiaa siirtomaa-ajan vuosilta 1856–1956. Näiden lisäksi rakennuksenkompleksin yhteydessä olevassa Invalidikirkossa on haudattuna Napoleon Bonaparte sekä useita muita ranskalaisia suurmiehiä. Sisällöllisesti museo ei oikeastaan tarjoa mitään mullistavaa uutta, vaan rakentuu perinteisistä tietokylteistä yhdistettyinä vitriineissä oleviin aseisiin ja univormuihin sekä sotaa ja sotilaita esittäviin maalauksiin. Poikkeuksen muodostaa pohjakerroksen moderni audiovisuaalinen Charles de Gaulle -näyttely, joka rakentaa 1900-luvun merkittävimmästä ranskalaiskenraalista melkoista henkilökulttia. yksi pariisin MiTä jA MiSSä? Hôtel des Invalides Seinen lähellä aivan Pariisin ydinkeskustassa, 129 Rue de Grenelle. Pääsy kätevimmin metrolinjalla 8 pysäkeiltä La Tour Maubourg tai Invalides, linjalla 13 pysäkeiltä Varennes tai Saint François-Xavier sekä RER C -paikallisjunalla pysäkiltä Invalides. Museo on auki vuoden ympäri kello 10–17 lukuun ottamatta jokaisen kuukauden ensimmäistä maanantaita, tammikuun ja toukokuun 1. päivää sekä joulukuun 25. päivää. Näyttelyssä jokainen vieras saa kuulokkeet, joilla kuulee automaattisesti haluamallaan kielellä selostuksen sen mukaan, missä näyttelyhuoneessa kulloinkin liikkuu. Valtava kokoelma Yhdellä sanalla kuvattuna museo on valtava: pelkästään sen läpi kävelyyn kuluu aikaa useita tunteja. Aseita ja univormuja on niin paljon, että niillä varustaisi helposti pataljoonallisen taisteli- joita aina keskiajalta 1800-luvun loppuun. Vierailuoperaatioon kannattaa siis varata aikaa ainakin puoli päivää. Sissimuonan jäätyä kotiin voi itsensä muonittaa museon monipuolisessa kahvilassa, joka on Pariisin hintatasoon nähden suorastaan kohtuuhintainen. Jos sotahistoria on lähellä sydäntä ja Pariisi matkakohteena, on Hôtel des Invalides ehdottomasti tutustumisen arvoinen kokonaisuus. VERKOSSA TAPAHTUU Mobiili ensiaputietopaketti Mikko Virta ovatko intissä opitut ensiaputaidot ruos- tuneet? Suomen punainen risti on julkaissut maksuttoman ensiaputietopaketin mobiilisovelluksena. Ohjelmassa esitellään toimintaohjeet erilaisissa onnettomuuksien ja sairaskohtausten tapaisissa ensiaputilanteissa. Lisäksi sen avulla saa tietoa verenluovutuksesta ja ajankohtaisia tiedotteita SPR:ltä. Sovellus toimii Android- ja Windows-puhelimissa sekä Applen iphonessa ja ipadissa. Punainen risti -nimisen ohjelman voi ladata kunkin puhelinkäyttöjärjestelmän omasta verkkokaupasta ilmaiseksi. Mobiilisovellus ei korvaa ensiapukurssia, mutta sen avulla voi kätevästi palauttaa aiemmin opitut toimintaohjeet mieleen. Tieto on esitetty yksinkertaisesti ja selkeästi. Pienenä puutteena ohjeet ovat ainoastaan tekstimuodossa. Muutama ha- vainnollistava kuva olisi sovellusta käytettäessä varmasti avuksi, mutta toisaalta kuvattomuus tekee siitä kevyemmän ja nopeamman käyttää. Vaikka intissä opittua irti räjähtäneen jalan verenvuoron tyrehdytystä nahkaremmillä ei kerrata, monenlaisiin muihin arkisiin tapaturmiin sovelluksesta on varmasti hyötyä. Reserviläinen voi sillä halutessaan testata myös oman soveltuvuuden verenluovutukseen. Lippu pysyviin näyttelyihin ja Napoleonin haudalle 9,50 euroa. Ilmainen pääsy alle 18-vuotiaille sekä 18–25-vuotiaille EU-kansalaisille passia näyttämällä. Vaihtuvaan näyttelyyn erillinen 8,50 euron lippu, josta ei alennuksia. Yhdistelmälipun pysyviin ja vaihtuvaan näyttelyyn saa 12 eurolla. Rakennuskompleksissa myös kaksi historiateemaista matkamuistomyymälää sekä monipuolinen kahvila. Lisätietoja: www.musee-armee.fr/ 30 ILTAVAPAA Reserviläinen 8/2013 Kirjat DVD:t Pelit Seppo Simola Mikko Virta Mikko Virta Uusi kirja ritareista Sotakaluston ominaisuuksia Tarkka-ampujan tarina Räjähtävää toimintaa Kustantajat ovat kaiketi sitä mieltä, että Mannerheim-ristin ritareista pitää aina olla tuoretta luettavaa. Sotahistoria tuntuu olevan kestohitti sekä vanhojen että uusien lukijoiden parissa. Tällä kertaa ritarien asialla on kokenut kirjailija Antti Tuuri. Ritareista on kirjoitettu monta kirjaa. Niinpä lukija voi aiheellisesti kysyä, mitä uutta tietoa on tarjolla. Kirjailijan mukaan monet ritareista olivat aivan tavallisia miehiä ja oli kiinnostavaa tutkia, mistä he tulivat ja minne he sodasta palasivat. Kunkin ritarin sota-aikaiset vaiheet kerrotaan tiiviisti nimitysperusteluineen. Uutena aineistona kirjassa ovat muutaman lauseen mittaiset maininnat siitä, mitä kukin ritari teki siviilissä sikäli kun hengissä sodasta selvisi. Tosin joissakin aiemmissakin kirjoissa siviilivaiheisiin on viitattu. Lyhyt maininta varhaisesta kuolinvuodesta antaa luvan tulkita, että paluu siviiliin ei ehkä onnistunut. Ritarien joukossa oli vaikeasti haavoittuneita ja rajut kokemukset jättivät varmasti pysyviä henkisiä vaurioita ehjinäkin selvinneisiin. Mikä oli toisen maailmansodan nopein hävittäjäkone, tehokkain sarjatuliase tai parhaiten panssaroitu tankki? Kaluston ominaisuuksia vertaillaan varsin monipuolisesti esimerkiksi liikkumiskyvyn, aseistuksen, suojan tai tulinopeuden näkökulmasta. Vertailtavina kalustokokonaisuuksina ovat lentokoneet, panssarikalusto, tykit ja ohjukset, laivat sekä kevyet aseet. Esitystapa on hyvin visuaalinen. Jotkut vertailut ovat visuaalisuudestaan huolimatta hieman vaikeasti avautuvia ja vaativat paneutumista, mutta monien pääviesti selviää jo silmäilemällä. Kaluston kehitys oli toisen maailmansodan aikana nopeaa ja tämä otetaan huomioon vertailemalla erikseen sodan eri vaiheiden välineistöä. Kalusto-otos on runsas ja vertailut monipuolisia kattaen sodan eri rintamat ja osapuolet. Käännöskirjan haasteena on usein terminologia. Jo alkuteoksen sotilassanastossa saattaa olla horjuvuutta, joka välittyy suomennokseen asti. Rautjärveläinen Simo Häyhä lienee maailman tunnetuin tarkka-ampuja. Hänen sanotaan ampuneen kolmen kuukauden aikana talvisodassa yli 500 vihollista. Häyhä ampui aluksi tavallisella m/28-30 suojeluskuntakiväärillä eli pystykorvalla, eikä käyttänyt ollenkaan kiikaritähtäintä. Talvisodassa Simo Häyhä taisteli Marokon kauhuna tunnetun Aarne Juutilaisen komppaniassa Kollaan rintamalla. Häyhä haavoittui kasvoihin sodan lopussa vihollisen tarkka-ampujan luodista. Suomalainen dokumentti Tarkka-ampuja Simo Häyhä käy läpi legendaarisen taistelijan elämänvaiheet yleispiirteittäin. Dokumentti rakentuu vahvasti henkilöhaastatteluiden ympärille. Ääneen pääsevät Häyhän itsensä lisäksi niin sotahistorian tutkijat kuin sukulaiset ja tuttavatkin. Puolituntisen dokumentin lisäksi dvd:llä on tunnin verran lisämateriaalia, jossa kerrotaan esimerkiksi pystykorvakiväärin ominaisuuksista ja Häyhän komppanianpäällikkö Aarne Juutilaisesta. Dokumentti on teknisesti laadukas, mutta lyhyestä kestosta johtuen jää hieman pintapuoliseksi. Sopivasti joulumarkkinoille saapunut Battlefield 4 on vuoden odotetuin räiskintäpeli – eikä turhaan. Ensimmäisen persoonan ammuskelun kampanjassa amerikkalaiset erikoisjoukot sotkeutuvat Kiinassa tapahtuvaan sotilasvallankaappaukseen. Pian tapahtumat eskaloituvat, ja syttyy aseellinen konflikti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Yllättäen pelaajan ohjastamalla taistelijalla on konfliktissa avainrooli. Yksinpelikampanja on toimiva ja putkimaisuudesta huolimatta hyvää viihdettä. Battlefieldien varsinainen suola on kuitenkin monien mielestä verkkomoninpeli, joka on jälleen kerran toteutettu erinomaisesti. Mukana on uusien pelityyppien lisäksi tietenkin runsaasti monipuolisia kenttiä, jotka uutuutena muovautuvat taistelun mukana. Rakennukset saattavat esimerkiksi romahtaa kesken taistelun, mikä laittaa molempien osapuolten taktiikat uusiksi. Kun pelattavuuskin on uudessa Battlefieldissa parasta A-luokkaa, voi räjähtävää pelielämystä huoleti suositella joulun lomapäivien ratoksi. Tarkka-ampuja Simo Häyhä Kesto: 28 min, lisämateriaalit 54 min Valmistusvuosi: 2012 Julkaisija: Laajakulma / 2012 Battlefield 4 Testiversio: PS3, saatavilla myös Xbox 360, PC, PS4, Xbox One Julkaisija: Electronic Arts / 2013 Ikäraja: K-18 Mannerheim-ristin ritarit Antti Tuuri Paasilinna, 400 s. ja valokuvaliite Toisen maailmansodan tehokkaimmat aseet Michael E. Haskew (suom. Kirsti Peitsara) Minerva, 224 s. RESERVILÄISEN KUUKAUDEN VALINTA Kirjat Seppo Simola Erikoisjoukko Kannaksella Partio Tolvasen tehtävänä heinäkuussa 1941 oli tiedustelu ja junaliikenteen häirintä Kannaksella ennen takaisinvaltausta. Sotaa edeltäneen harmaan vaiheen aikana yhdeksän tiedustelumatkaa siviili- asussa tehnyt reservin kersantti Tolvanen nimitettiin partion johtajaksi, vaikka partioon kuului kanta-aliupseereita ja yksi reservin upseerikin. Homma ei mennyt kuin romaaneissa. Aluksi TK-mies yritti tunkea väkisin partion mukaan. Lisäksi tämä oli ensimmäinen ilmoitse huollettu partio, mutta yhteistyö ilmavoimien kanssa oli aivan lapsenkengissä, eivätkä täydennyspudotukset heti onnistuneet. Niinpä muonaa piti hankkia siviileiltä omin toimenpitein. Sodan sääntöjä ei voitu noudattaa silloinkaan, kun partio yritti vallata kuormaauton tehtävänsä jouduttamiseksi. Kun hajalle lyöty ja tappioita kärsinyt partio palaa takaisin, vastassa on pian TK-mies mikrofoni ojossa. Tämä julkaisematta jäänyt haastattelu on CD:nä kirjan takakannessa. Mikko Porvalin uusin teos on mielenkiintoinen dokumentti ja ajatuksia herättävä kuvaus erikoisjoukkotoiminnasta. Hyökkäyksen edellä Mikko Porvali Atena, 299 s. ja CD-levy RESERVIN RIENNOT Reserviläinen 8/2013 31 RUL 14.12.2013 Liittovaltuuston kokous, Helsinki 11.1.2014 Liittohallituksen kokous, Helsinki TEKIJÖITÄ TARVITAAN! 40 ammatista. Valitse omasi Sedun RES 5.12.2013 Reserviläisliiton ansioristien luovutus, Ostrobotnia, Helsinki 12.12.2013 Valiokunnan kokous 5, Eduskunta, Helsinki viikko 50 (12.12.2013) Joulutulet, kautta maan 11.1.2014 Jäsenrekisterikoulutus, Vantaa Yo-pohjalta opiskelet ammattiin kahdessa vuodessa: • artesaani • merkonomi • laborantti • lähihoitaja • leipuri-kondiittori • kokki • sähköasentaja YHTEISHAKU 24.2. – 14.3.2014 HAE! Opintopolku.fi Nimityksiä www.sedu.fi • p. 020 124 5000 • [email protected] Pohjois-Savon reserviläispiirin ja Pohjois-Savon reserviupseeripiirin yhteisenä toiminnanjohtajana on aloittanut kapteeni evp Heikki Vartiainen. Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on tehnyt kolme nimitystä 1.1.2014 alkaen. Lounais-Suomen maanpuolustuspiirin piiripäälliköksi on nimitetty everstiluutnantti Markku Laine. Keski-Suomen koulutus- ja tukiyksiön päälliköksi on nimitetty kapteeni Riku Tenhunen. Koulutussuunnittelijan tehtävään on nimitetty valtiotieteen maisteriksi valmistuva Irina Lönnqvist. Edellisen ristikon ratkaisu Ristikko 8/2013 Ristikon oikein ratkaisseiden kesken arvotaan maanpuolustushenkisiä yllätyspalkintoja. Lähetä nuolilla merkityt avainsanat ja yhteystietosi 13. tammikuuta mennessä postikortilla osoitteeseen Reserviläinen/ristikko, Döbelninkatu 2, 00260 Helsinki. Voittajien nimet julkaistaan 2/2014-numerossa. Ristikon 6/2013 ratkaisseista sotasarjakuvan ja Suomi-pinssin voittivat Alpo Kupiainen Leppävirralta ja Jouni Tittonen Salosta. MP-myymälä on uudistunut! Olemme nyt Uudistettu myymälä! Uudet verkkosivut! Paljon uusia tuotteita! www.inttistore.fi erä army turva 2 1 3 4 5 6 7 8 9 10 11 lahjatavara 1 MP-sissipipo Lämmin monikäyttöinen SA-malli 100 % pehmeää villaa, kotimainen. Saatavana vihreänä, mustana ja harmaana. 10€ 2 SA-nimilaatat Tarrakiinnitteiset brodeeratut kangaslaatat vapaavalintaisella tekstillä. Saatavana vihreä (maavoimat) ja musta (merivoimat). 8€ 3 Victorinox Swiss tool military FIN Uutuus Mustaksi oksidoitu Puolustusvoimien käyttämä versio Nylonvyökotelossa. Saatavana myös näyttävässä mustassa lahjarasiassa. Kestävin ja monipuolisin monitoimityökalu. Pituus suljettuna 115mm.160€ Lahjakotelo 5€. 4 Bivvy-asut S‒XXL Englannin erikoisjoukoille suunniteltu asu uskomattomilla lämpöarvoilla. Pakkautuu pieneen tilaan. Lyömätön hinta‒laatusuhde! Housut 40€ Takki 49€ 5 Anorakkilumipuku S‒XXL Uutuus Suomen puolustusvoimien anorakkilumipuvun mallin pohjalta valmistettu talviasu toimii erinomaisena päällyskerrastona. Alle on helppo pukea eri kerrastoja lämpötilan ja olosuhteiden mukaan. Vettä hylkivä puku suojaa hyvin tuulelta. 30% puuvilla, 70% polyester. 145€ 6 Coolmax®-tuotteet S‒XXL Englannin armeijan käyttöön suunnitellut tekniset alusvaatteet. Siirtävät hien ylempiin kerroksiin. Vaativissa olosuhteissa testattu ja hyväksi havaittu. T-paita 19,90€ Alushousut 45€ Aluspaita 45€ 7 S.W.A.T. original -jalkineet Uutuus Tositoimissa testatut poikkeuksellisen kevyet kengät, joihin ammattilaiset luottavat. Pohjat vaimennettua kumia, joissa liukastumisen esto märällä tai öljyllä. WinX2 Tact. Waterproof 149€ Tactical side zip 149€ Tactical side zip Tan 149€ All Leather Tact. Wproof 189€ Side Zip N.V.A 119€ 8 SA-sukset 210 / 225 cm Hyväkuntoiset vähän käytetyt viralliset SA-sukset. Mukana siteet. 90€ 9 Fiiber Cap -eräsukset Uutuus Mm. Norjan armeijan vaatimukset täyttävät sukset eri kilpasuksimerkeistä tunnetulta valmistajalta. Korkealaatuinen eräsuksi on tavallista lyhyempi ja leveämpi, mikä tekee niistä ketterät käytössä. 115€ 10 Karhu Erä Cap Optigrip -sukset Suomalainen laatusuksi erävaelluksille. Karhun eräsuksea on kehuttu mm. sen erinomaisen taipuisuutensa ja kovan kärkensä ansiosta, jonka saa vaivatta lyötyä kovan hankinpinnan läpi, jos suksi on ajautunut hankipinnan alle. 225€ 11 MP-pakkasasut S‒4XL PV:n mallilla tehdyt lämpimät talvivaatteet FinnFill vuorella. Sivuvetoketjun ansiosta housut voi pukea myös sukset jalassa. Talvitakki 145€ Pakkashousut 130€ Jäsentarjous Savotan Harri Koskinen -mallisto Uutuus Muotoilija Harri Koskisen suunnittelemat käytännölliset arkireput 15% alennuksella. Reppu 101 84,15€ (99€) Reppu 212 101,15€ (119€) Repuska 135,15€ (159€) Reissumiehen unelma 109,65€ (129€) Alennus liittojen jäsenille myymälästä tai verkkokaupasta kirjautumalla palveluun. Inttistore.fi, Pohjoinen Hesperiankatu 15, 00260 HELSINKI, puh. 09 4056 2014, ma‒pe 10‒18, la 12‒16 34 TULOKSET RESUL KILPAILUKUTSUT Kilpailukutsut luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi. Kaikissa ampumista sisältävissä kisoissa kilpailijoilla on oltava ampumaturvan kattava vakuutus, joka tarkistetaan ennen kilpailun alkua. Pistooliampumahiihto ja -sprinttiviestimestaruuskilpailut 15.2.2014 Loimaalla Kilpailukeskus: Kertunmäen hiihtomaja, Oripääntie, 32410 Niinijoki Sarjat: D, D50, H, H35, H40, H45, H50, H55, H60, H65, H70. Viesti: H/D, H80, H100, H120 Ilmoittautumiset: 31.1.2014 mennessä [email protected] tai Marko Silvander, Vanha Hämeentie 108, 32200 Loimaa. Mainittava nimi, sarja, yhdistys, piiri ja sotilasarvo. Osallistumismaksu: 30 e/kilpailija, viesti 35 e/joukkue maksetaan 31.1. mennessä Loimaan reserviupseerien tilille FI17 5239 0040 0248 63. Lisätiedot: Kilpailujen johtaja Marko Silvander puh. 040 583 9349. Varajohtaja Tom Säilä puh. 045 127 5127 ja sihteeri Jukka Salonen 044 773 3455. Tervetuloa! Loimaan reserviupseerit Loimaan seudun reserviläiset Talvikilpailu Alastarolla 16.2.2014 Paikka: Alastaron Kirkonkylän ala-aste Sarjat: H, H40, H50, H60, H70, H75, H80 ja H85 sekä D ja D50. Ilmoittautuminen: Piireittäin 3.2. mennessä [email protected] (nimi, sotilasarvo, syntymäaika, sarja ja piiri) tunnus ”Talvikilpailu”. Osallistumismaksu: 30 e/ kilpailija maksettava 3.2. mennessä Alastaron reserviläisten tilille FI31 5005 0950 0838 69, viitteeksi piirin nimi. Lisätiedot: Heikki Pelli, puh. 040 843 0601 ja kilpailun johtaja Kalevi Suvila, puh. 040 505 5930. Tervetuloa! Alastaron reservinupseerit Alastaron reserviläiset Talvijotos Imatralla 8.–9.3.2014 Partion koko: kolme henkeä. Reitin pituus 35–40 km. Jotos on kertausharjoitusrinnasteinen. Ilmoittautuminen: MPK:n nettisivujen kautta 7.2. mennessä. Jokaisen osallistujan on ilmoittauduttava henkilökohtaisesti. Osanottomaksu: 155 e/ partio. Lasku lähetetään yhdelle partion jäsenelle noin kuukautta ennen jotosta. Yhteystiedot: Jotoksen johtaja Veli-Matti Kesälahti puh. 0400 012 989, kilpailun johtaja Mikko Huolman puh. 040 757 1869. Tervetuloa! Imatran reserviupseerikerho Imatran reserviläiset MPK:n Etelä-Karjalan kotuyksikkö Ilma-asemestaruuskilpailut Mäntsälässä 8.–9.3.2014 Paikka: Mäntsälän monitoimitalo, Urheilutie 4, 04600 Mäntsälä Sarjat: H, H50, H60, H70, H75, H80, D, D50, H16, H18, H20, D16, D18, D20. Joukkuekilpailussa sarjat H/D ja H50/ D50. Ilmoittautumiset: Piireittäin 15.2. mennessä Touko Koivisto, Papanapolku 7, 04600 Mäntsälä tai touko.koivisto@ Reserviläinen 8/2013 pp.inet.fi. Mainittava sotilasarvo, nimi, laji, sarja ja piiri. Osallistumismaksut: 25 e / laji / ampuja maksettava piireittäin 15.2. mennessä tilille: Mäntsälän OP, FI79 5282 0120 0249 12, Mäntsälän Reserviupseerikerho ry. Joukkuemaksua ei ole. Tiedustelut: Touko Koivisto 0400 623 525 tai Toni Karlsson 0400 208 255. Tervetuloa Mäntsälään! Mäntsälän reserviupseerikerho Mäntsälän urheilijat / ampumajaosto Reserviläisurheiluliiton valtakunnalliset kilpailutulokset Maastokilpailu 5.10. Jyvässeutu D 1. alik Johanna Saari Sat 1.30.45 D50 1. maj Hillevi Syvänterä E-H 1.57.35 H 1. ylik Joakim Siirilä ORUP 1.20.25, 2. ylil Mikko Hautala V-S 1.27.27, 3. ltn Kari Hillo E-H 0 1.29.17, 4. ltn Jukka Haikara K-S 1.34.43, 5. ylil Saku Liehu K-S 1.36.07, 6. kers Markku Pulliainen V-S 1.47.14 H40 1. kapt Heikki Aarrejoki K-S 1.18.29, 2. kers Sauli Saarinen Uus 1.23.10, 3. alik Marko Saari Sat 1.27.16, 4. kers Pasi Saastamoinen V-S 1.31.02, 5. alik Mika Kilpeläinen V-S 1.46.22, 6. korp Esko Pirttimäki V-S 2.25.12, 7. kers Toni KallioKönnö Hki 2.36.57 H50 1. maj Timo Salonen E-H 1.00.44, 2. kers Markku Laine Uus 1.07.51, 3. ylik Jouko Mäkinen Uus 1.20.48, 5. ylik Lasse Varjonen V-S 1.24.50, 5. maj Jarmo Sulopuisto Uus 1.26.27, 6. yliv Ismo Nopanen Kym 1.28.02, 7. kapt Tapani Soittila E-H 1.31.42, 8. ylik Juhani Simonen P-K 1.34.37, 9. yli Arto Ahokas Sat 1.34.43, 10. ylik Timo Karhu E-K 1.48.14 H60 1. ylil Heikki Hillo E-H 00.56.40, 2. vänr Seppo Kuokkanen Hki 1.13.12, 3. kapt Mauri Särssi E-H 1.13.31, 4. ylil Pekka Kerkola E-H 1.16.05, 5. kapt Tuomo Kuopio V-S 1.20.40, 6. alik Markku Nieminen Uus 1.23.05, 7. ylil Reino Ruotsalainen Uus 1.23.30, 8. ylil Hannu Harju Uus 1.23.30, 9. kapt Markku Kuusiniemi Sat 1.25.20, 10. kapt Erkki Laine V-S 1.31.15 H70 1. kapt Antti Ylitalo Pir 1.34.34, 2. vääp Ahti Isosomppi V-S 1.38.09, 3. ltn Jorma Eskola V-S 1.39.31, 4. maj Pekka Syvänterä E-H 2.06.19, 5. ylil Jukka Kauranen K-S 2.17.13 H75 1. maj Esko Ranta Pä-Hä 1.42.38 2. kapt Juhani Hämäläinen S-S 2.09.52, 3. ylil Asko Kangasmaa Uus 2.15.02, 4. ylik Johannes Ijas Uus 2.15.03 Vakiokivääri 300 m 5.10. Hollola Makuu 30 ls H 1. Tomi Huuhka V-S 292, 2. Raimo Keski-Hannula E-P 289, 3. Toni Karlsson Kym 286, 4. Teemu Mesiäinen Kym 284, 5. Pasi Koivula E-H 271, 6. Jukka Nieminen E-H 270, 7. Juhana Juottonen E-H 269, 8. Jari Luostarinen Hki 251 H50 1. Jarmo Järvelä Kym 286 7*, 2. Jorma Kuivanen E-K 286 6*, 3. Seppo Laakso E-H 281, 4. Matti Leskelä E-P 275, 5. Juha Räsänen E-H 267, 6. Eero Kurjenniemi Hki 262 H60 1. Torsti Hellman E-H 292 11*, 2. Jukka Salila K-S 292 10*, 3. Ismo Kärmeniemi E-K 287, 4. Pauli Kähönen Kym 284 8*, 5. Sakari Ahola Kym 284 7*, 6. Aimo Piispanen K-S 284 5*, 7. Martti Syrjäoja E-K 277, 8. Pentti Ukkonen Uus 272, 9. Viktor Mattila Kym 269, 10. Matti Perttilä Uus 230 H70 1. Tauno Lindström Kym 282 8*, 2. Jussi Ruohonen V-S 282 7*, 3. Raimo Novari V-S 281, 4. Matti Hietikko K-S 274, 5. Olli Silanto V-S 272, 6. Pentti Ihalainen K-S 263 H80 1. Jorma Juutilainen Hki 257 Asento 3x20 ls H 1. Tomi Huuhka V-S 563, 2. Teemu Mesiäinen Kym 545, 3. Raimo KeskiHannula E-P 539, 4. Toni Karlsson Kym 526, 5. Pasi Koivula E-H 494, 6. Juhana Juottonen E-H 487 H501. Jarmo Järvelä Kym 528, 2. Seppo Laakso E-H 509, 3. Jorma Kuivanen E-K 508, 4. Matti Leskelä E-P 300 DNF H60 1. Ismo Kärmeniemi E-K 544, 2. Jukka Salila K-S 526, 3. Sakari Ahola Kym 521, 4. Pauli Kähönen Kym 516, 5. Aimo Piispanen K-S 501, 6. Martti Syrjäoja E-K 464 H70 1. Raimo Novari V-S 520, 2. Tauno Lindström Kym 518, 3. Jussi Ruohonen V-S 506, 4. Olli Silanto V-S 431 H80 1. Jorma Juutilainen Hki 394 Joukkuetulokset Makuu 30 ls H 1. Kymenlaakso 854 (T. Karlsson, T. Mesiäinen, S. Ahola), 2. Etelä-Häme 833 (P. Koivula, J. Nieminen, T. Hellman), 3. Helsinki 770 (J. Luostarinen, E. Kurjenniemi, J. Juutilainen) H50 1. Kymenlaakso 852 (J. Järvelä, P. Kähönen, T. Lindström), 2. Etelä-Karjala 850 18x (J. Kuivanen, I. Kärmeniemi, M. Syrjäoja), 3. Keski-Suomi 850 17x (A. Piispanen, J. Salila, M. Hietikko), 4. Varsinais-Suomi 835 (R. Novari, J. Ruohonen, O. Silanto) Asento 3x20 ls H 1. Kymenmaa 1592 (T. Karlsson, T. Mesiäinen, S. Ahola), 2. Etelä-Häme 1490 (P. Koivula, J. Juottonen, S. Laakso) H50 1. Kymenmaa 1562 (J. Järvelä, P. Kähönen, T. Lindström), 2. Etelä-Karjala 1516 (J. Kuivanen, I. Kärmeniemi, M. Syrjäoja), 3. Varsinais-Suomi 1457 (O. Silanto, J. Ruohonen, R. Novari) Meritaitokilpailu 27.–28.9. Helsinki 1. Helsingin Reservimeriupseerit 201,03 virhep., 2. Turun Reservimeriupseerit 206,60 virhep., 3. Pelikaanikilta & Merireserviläiset 221,43 virhep., 4. Raivaajaviirikkö Sääksi 304,18 virhep. Tulokset kokonaisuudessaan osoitteessa www.resul.fi > Tulokset Kotimaiset viirit ja merkit! Tyylikäs pöytästandaari on arvostettu huomionosoitus. Meiltä myös painetut ja brodeeratut kangasmerkit! Tilaa (014) 615 777 www.silkkisiipi.fi Palokankaantie 8, Jyväskylä Kuulumme -ryhmään. ILMOITUS OLKAPÄÄVAIVAT KATOSIVAT HETI Kaj Mård, 45, asuu Tampereella ja työskentelee sähkömiehenä Verassa, jonka palveluksessa hän on ollut viitisen vuotta. Alalla Kaj on ollut koko pienen ikänsä. Reservin kersantti ja rauhanturvaajana toiminut Kaj on saanut ison avun Kipu magnesiumista. Kajn työ on hyvin rankkaa ja fyysistä, joten ei ole ihme, että se käy kropan päälle. Oikea olkapää alkoi vaivata runsas vuosi sitten. Hän kärsi aikansa, kunnes meni lääkäriin. Olkapäästä löytyikin kalkkia, joka painoi jännettä ja aiheutti ankaraa kipua. - Ei sitä ihan varmasti voi sanoa, mistä se tuli. Mutta ehkä se kuitenkin on peräisin hankalista työasennoista. Aikaisemmin minulla ei ollut käsissä mitään pahempia ongelmia, mutta jos näissä hommissa ei jotakin paikkaa särje, saa ruveta pelkäämään kuolemaa, hän viisastelee. - Kävin olkapään takia lääkärillä, sitä kuvattiin ja sain jumppaohjeet sekä runsaasti särkylääkkeitä, joita vieläkin on pari purkillista jäljellä. Särkylääke vei totta kai aina hetkellisesti kivun, mutta ei se ratkaissut ongelmaa. Jumppaamaan en pystynyt, koska käsi kipeytyi siitä lisää. Kaj ehti kärvistellä kätensä kanssa puolisen vuotta, kunnes eräs ystävä huomasi hänen vaikeutensa. - En saanut paitaa päälleni kuin keplottelemalla. Ystävällä oli kotonaan BetterYou kipu-magnesiumsuihketta ja hän yllytti minua kokeilemaan sitä. Olen aina ollut hyvin skeptinen niin sanottua täydentävää lääketiedettä kohtaan ja olen ollut sitä mieltä, ettei mikään muu auta kuin lääkäri ja hänen määräämänsä lääkkeet. Kokeilin kuitenkin ystäväni mieliksi, ja kas kummaa, seuraavana päivänä kipu oli kokonaan kadonnut. Hämmästyin ihan oikeasti. - Rupesin sen jälkeen suihkuttamaan sitä olkapäähän joka ilta suihkun jälkeen. Sivelin sitä sekä lihaksiin että niveleen, ja kun kaksi viikkoa oli kulunut, olkapää ei enää oireillut kertaakaan. Tästä on nyt jo vuosi aikaa. Käytän sitä edelleen. Lääkärille Kaj ei ole ehtinyt kertoa BetterYou kipu-magnesiusuihkeista, sillä eihän terve mies lääkäriä tarvitse. Ei ole ollut valkotakkisten luokse asiaa. - Jos seuraavan kerran sellainen tilanne tulisi, otan työterveyslääkärille pullon mukaan. Kajlla on työn mukanaan tuomia muitakin kremppoja, joita hän on hoidellut samaisella magnesiumsuihkeella. - Työ ottaa polviin, ja lihassärkyjä on varsinkin jaloissa. Kyllä suihke auttaa siihenkin. Polvissa on varmaan jotain kulumaa ja tulehdusperäisiin lihastai nivelsärkyihin kipu-magnesiumsuihke tuntuu toimivan myös! -Älkää ihmiset suotta kärsikö vaivoistanne - kokeilkaa tekin Kipu-Magnesiumia. Olen aina ollut hyvin skeptinen niin sanottua täydentävää lääketiedettä kohtaan ja olen ollut sitä mieltä, ettei mikään muu auta kuin lääkäri ja hänen määräämänsä lääkkeet. Kipu-magnesium yllätti tehollaan - kokeile sinäkin! KAJ MÅRD, SÄHKÖASENTAJA ANNA LAHJAKSI YSTÄVÄLLE, JOLLA SÄRKYJÄ, KRAMPPEJA TAI LEVOTTOMAT JALAT MYYNTI JA MAAHANTUONTI LISÄTIETOJA: PUH. 0400 323 592, [email protected], WWW.NORDICHEALTHSPRAYS.FI SAATAVANA: HYVIN VARUSTETUISTA TERVEYSKAUPOISTA JA APTEEKEISTA RAjATTomAT mAhDoLLisuuDeT 3. OSTETUIN TRAKTORIMALLI SUOMESSA 2013 –––––– TRAFI –––––– Valtran Unlimited-räätälöintistudio mahdollisti traktorien Valmistuksen Vastaamaan suomen puolustusVoimien tarpeita. Valtrat Valmistettiin, Varusteltiin sekä maalattiin asiakkaan toiVomusten mukaan. Kysy lisää! Valtra-myyjät, AGCO Suomi Oy lähimmän Valtra-myyjän yhteystiedot saat numerosta 020 45 501 tai www.valtra.fi VALTRA N163 Direct Hinta alkaen 84.000,- alv. 0% Laita kultasi kiertoonteet ympäristöteon! Tilaa nyt ilmainen ja vakuutettu KultaRahaksi KultaPaketti ja me kierrätämme kultasi hyötykäyttöön! Ostamme kaikenlaiset kultaesineet, myös rikkinäiset, parittomat ja kuluneet! Soita 029 000 1133* tai tilaa netistä www.kultarahaksi.fi *Puhelun hinta 0,0828 €/puh + 0,07 €/min kiinteästä tai 0,17 €/min matkapuhelimesta. Näistä maksoimme: Kultakello 350€ Kultasormukset 250€ Hampaat 100€ Mitali 650€
© Copyright 2024