efekto - Tilitoimisto Karppinen Oy
efekto • Tärkeät luvut vuodelle 2013 –liite • Tilitoimistoyhteistyö • Mikä muuttuu vuonna 2013 e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 1 Pääkirjoitus Anne Karppinen-Salonpää Kari Salonpää Taloushallinto on ammattilaisen hommaa Luotettavat ja täsmälliset taloustiedot ajallaan tuotettuina ovat menestyksen edellytyksiä. Etenkin näiden haasteellisten suhdanteiden aikana tämä asia korostuu. Voidakseen vastata tähän haasteeseen, tilitoimistossa työskentelevien henkilöiden tulee olla rautaisia taloushallinnon ammattilaisia. Meillä kaikilla toimistossamme työskentelevillä henkilöillä on alalle sopiva peruskoulutus ja työn ohessa suoritettuja syventäviä ammatillisia lisäopintoja. Toimintamme on aina perustunut ja perustuu henkilökohtaiseen ja aktiiviseen palveluun. Olemme halunneet luoda yhteisön, jossa ihmisten on helppo toimia. Kaikilla asiakkaillamme on nimetyt yhteyshenkilöt toiminnoittain. Tällä varmistamme sujuvan asiakaspalvelun ja sen, että asiakas voi suoraan käydä asiat lävitse ilman välikäsiä henkilön kanssa, joka työn suorittaa. Luonnollisesti asiakkaillamme ja asiakasvastuullisilla yhteyshenkilöillä on käytettävissä koko yhteisömme osaaminen. Monipuolinen kokemuksemme ja ammattitaitomme tuovat lisäarvoa asiakkaidemme hyväksi. Kokemuksemme mukaan asiakkaan ja kirjanpitäjän välille syntyy hyvin luottamuksellinen suhde, jolla on suuri merkitys molemmin puolin asioiden hyvän hoidon sujumiseen. Asiakkaamme ovat aina tervetulleita käymään luonamme ja keskustelemaan taloudenhoitoon liittyvistä asioista. Kun yhteistyö on jatkunut pitkään, käytössä on paljon hiljaista taustatietoa, jota voidaan monissa tilanteissa hyödyntää luontevasti. Kiitämme kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme päättyneestä vuodesta. Toivotamme kaikille menestystä alkaneelle vuodelle! Yhteyshenkilöitämme : Anne Karppinen-Salonpää, yrittäjä Kari Salonpää, yrittäjä Tapani Mäkinen, IT-päällikkö Mika Ojala, yhteyspäällikkö Juhani Kauppi, yhteyspäällikkö Kempele, Ruukki, Pyhäjoki Vappu Torro, neuvontapäällikkö Haukipudas Nina Kortetjärvi, johdon assistentti Janne Pesonen, erityisasiantuntija Pohjoissuomalaisena perheyrityksenä haluamme toimia asiakkaitamme arvostaen ja heidän edukseen. Haluamme edelleen kehittyä ja tarjota asiakkaillemme uusia ratkaisuja, meitä saa vaivata ja häiritä – olemme teitä varten ! e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 2 040 1320 511 040 1320 512 040 1320 513 040 1320 514 040 1320 548 040 1320 574 040 1320 527 040 1320 543 Toimivat ja turvalliset ohjelmat Nykyään markkinoilla on tarjolla runsaasti erilaisia taloushallinnon tietojärjestelmiä. Hankintapäätöstä tehdessään yrittäjän on hyvä kiinnittää huomiota järjestelmän soveltuvuuteen oman liiketoimintansa ydintoimintojen hallitsemiseksi. Jollekin myyntilaskutus voi olla toiminnan keskeisin osa-alue, toiselle taas ostotilausten ja -laskujen käsittely ja hallinta. Erityispiirteitä tuovat myös vaatimukset kassa- ja käteistoimintojen sovittamisesta kokonaisuuteen. Myös erilaiset toiminnanohjaus- ja työnseurantajärjestelmät ovat arkipäivää monessa pienemmässäkin yrityksessä. Lisäksi järjestelmien usein odotetaan tuottavan nopeaa, reaaliaikaista ja ennustavaa raportointia. Järjestelmän soveltuvuuden lisäksi tulee varmistua tietoliikennöinnin toimivuudesta ja turvallisuudesta sekä palveluntarjoajan kyvystä hoitaa tietoturvaan liittyvät asiat, kuten tietojen suojaus sekä käyttöoikeuksien määrittely ja niiden seuranta. Omissa järjestelmäratkaisuissamme olemme painottaneet tietoturvan merkitystä ja toimittajamme ovatkin tunnettuja taloushallintoalan toimijoita. Toimistollamme on tarjottavana useampia vaihtoehtoisia järjestelmiä taloushallinnon eri osa-alueiden hoitamiseen. Teemme yhteistyötä useiden ohjelmatoimittajien kanssa ja pystymme tarjoamaan asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin vastaavia, räätälöityjä ratkaisuja. Sovelluspalvelumme avulla asiakkaamme voi saada ns. pilvipalveluna käyttöönsä tarvitsemansa osakirjanpitojärjestelmät. Näiden lisäksi käytössämme on Internet-pohjaisia ratkaisuja, joiden avulla asiakas pystyy hoitamaan yrityksensä taloushallintoa haluamassaan laajuudessa kirjanpitäjänsä kanssa. Työnjako asiakkaan ja toimiston välillä sovitaan tapauskohtaisesti. Järjestelmien käyttöönotto ja tuotetuki on helposti ja nopeasti asiakkaan saatavilla, koska työskentelemme näiden tuotteiden parissa jatkuvasti. Annamme mielellämme lisätietoja järjestelmiin ja niiden hyödyntämiseen liittyen. Mika Ojala, yhteyspäällikkö Nina Kortetjärvi, johdon assistentti Tapani Mäkinen, IT-päällikkö Elina Kokko, IT-assistentti Apua! - Suoraveloitus loppuu Euroopan maksuliikenteen yhdenmukaistaminen (SEPA) edellyttää kansallisten maksuliikejärjestelmien korvaamista kansainvälisillä palveluilla. Muutos koskee maksujen välitystä, pankkikortteja, tilinumeroita ja suoraveloituksia. Viimeinen mahdollinen suomalaisen suoraveloituksen eräpäivä on vain noin vuoden päässä, 31.1.2014. E-lasku ja Suoramaksu korvaavat Suoraveloituksen - mikä muuttuu asiakkaan kannalta? Asiakkaat siirretään vuoden 2013 aikana suoraveloituksesta kehittyneempiin palveluihin: • Verkkopankilliset asiakkaat siirtyvät e-laskuun • Muut asiakkaat siirtyvät Suoramaksuun E-laskuun siirrettävillä asiakkailla muuttuu vain laskun ennakkoilmoituksen toimitustapa. Lasku ei tule kirjeellä vaan verkkopankin etusivulle. Asiakas voi itse halutessaan aktivoida ennakkoilmoituksen toimitustavaksi sähköpostin tai tekstiviestin. Myös e-laskussa on oletusarvoisesti päällä automaattisen maksamisen toiminto: asiakkaan laskut veloitetaan automaattisesti, jos hän ei käy itse muuttamassa tätä määritystä. Mistä ja milloin henkilöasiakas tietää suoraveloituksensa loppuvan? Pääviesti on selkeä: laskut maksetaan jatkossakin, mitään ei tarvitse tehdä. Siirtymisen aikataulut riippuvat laskuttajista - eri laskuttajat ottavat uudet palvelut käyttöön eri aikaan, omien aikataulujensa mukaisesti. Suuret laskuttajat lopettavat suoraveloituksen laskutusaihe kerrallaan, esimerkiksi Elisan matkapuhelinlaskut, tietoliikennelaskut, lankapuhelinlaskut jne. siirtyvät eri kuukausina. Todennäköisesti ensimmäiset henkilöasiakkaat siirretään pois suoraveloituksesta vuoden 2013 alkupuolella. Pankkien laskuttajille suosittelema malli on seuraava: • Asiakas saa laskuttajalta kirjeen siirrosta vähin- tään kaksi (2) kuukautta ennen sen toteuttamis- ta. Kirjemalli on laadittu Finanssialan keskuslii- tossa ja sillä on Kuluttajaviraston hyväksyntä. • Siirto ei edellytä toimenpiteitä maksajalta - Mikäli asiakas ei kahden (2) kuukauden aikana erikseen kieltäydy muutoksesta, jatkuu maksaminen uudessa kanavassa (e-lasku tai suoramaksu) kuten suoraveloituksenkin aikana, ns. ”hiljaisen hyväksynnän” periaate. - Mikäli asiakas ilmoittaa pankkiin kahden (2) kuukauden aikana kirjeen saamisesta, ettei hän hyväksy muutosta, toimitetaan hänelle laskut jatkossa paperilla. Suoramaksu on asiakkaan kannalta katsottuna samanlainen suoraveloituksen kanssa. Verkkoasiakas ei voi muuttaa verkkopalvelussa e-laskua suoramaksuksi. Muutos voidaan tehdä konttorissa, mutta vain poikkeustilanteissa. Vaikka suoraveloitus loppuu, säilyvät muut maksamisen tavat ennallaan. Asiakas voi edelleen käyttää maksupalvelukuoria, puhelinpalvelua, maksaa konttorissa jne. Saara Keskiaho ja Pertti Karppinen e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 3 henkilökohtaista huolenpitoa Sähköisestä asioinnista ja rutiinien automatisoitumisesta huolimatta asiakkaan ja tilitoimiston välinen onnistunut suhde perustuu edelleen henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja aktiiviseen yhteydenpitoon – osaavia ihmisiä tarvitaan tulevaisuudessakin. Oma kirjanpitäjä Oma kirjanpitäjä on asiakkaalle usein se tutuin henkilö tilitoimistossa. Yhteydenpitoa saattaa olla viikoittain, joissain asiakassuhteissa jopa päivittäin. Asiakkaat ovat aina tervetulleita käymään eikä aineiston tuomiselle tai pienelle juttutuokiolle tarvitse erikseen varata tapaamisaikaa. Henkilökohtaisten asiakassuhteiden myötä pystymme palvelemaan joustavasti ja nopeallakin aikataululla asiakkaitamme. – Esimerkiksi kun asiakas on lainaneuvotteluissa ja tarvitsee lisätietoja, voimme toimittaa ne saman tien, havainnollistaa KLT-kirjanpitäjä Elina Lehtonen. – Sertifioidun laatujärjestelmämme mukaisesti sovitut yhteiset toimintatavat ja varahenkilöjärjestelmä takaavat kuitenkin asioiden sujumisen myös yhteyshenkilön poissa ollessa, Elina jatkaa. – Useat asiakkaistamme käyttävät ilmaista TAK Net –palveluamme, Elina kertoo. – Mm. kirjanpidon raportit, tilinpäätökset ja muut asiakirjat tallennetaan asiakkaan omaan, käyttäjätunnuksella ja salasanalla suojattuun arkistoon, jota asiakas pääsee käyttämään milloin vain. Elina, Kirsi ja Terhi Oma palkanlaskija Palkanlaskijamme ovat palkkahallinnon ammattilaisia, jotka paitsi hoitavat palkkahallinnon rutiinit, myös auttavat asiakkaitamme erilaisissa henkilöstöhallinnon asioissa. – Hoidamme palkanlaskennan asiakkaan ilmoittamien tietojen perusteella, toimitamme maksutiedot pankkiin ja palkkalaskelmat palkansaajille sekä laadimme kuukausi- ja vuosi-ilmoitukset, listaa palkanlaskija Terhi Ylönen. - Asiakkaan tehtäväksi jääkin vain palkkaperusteiden toimittaminen tilitoimistoon ja palkkojen hyväksyminen, hän sanoo. Lisäksi mm. palkkatodistusten, päivärahahakemusten ja tilastojen laatiminen kuuluvat tehtäviimme. Myös palkanlaskennan raportoinnissa voidaan hyödyntää TAK Net –palvelua, josta vaikkapa palkkalaskelman uudelleentulostus käy asiakkaalta helposti. – Lait, työehtosopimukset ja viranomaismääräykset muuttuvat koko ajan ja työnantajan raportointivelvollisuus palkkahallinnon osalta on lisääntynyt, Terhi kertoo. – Seuraamme muutoksia aktiivisesti ja toimitamme vaadittavat raportit eri tahoille, joten asiakkaalla on yksi huoli vähemmän muistettavana, Terhi lupaa. Tehokasta laskujen käsittelyä Reskontratiimissä hoidamme asiakkaiden ostolaskujen kierrätykseen ja maksatukseen liittyviä töitä. – Työpäivämme alkaa saapuneiden laskujen vastaanottamisella ja paperilaskujen muuttamisella sähköiseen muotoon, sanoo tiimissä työskentelevä Kirsi Toppi. – Tiliöimme laskut, jonka jälkeen lähetämme ne asiakkaalle tarkastettaviksi ja hyväksyttäviksi. Siirrämme laskut ostoreskontraan ja hoidamme hyväksyttyjen laskujen maksatuksen asiakkaan kanssa sovitulla tavalla, hän jatkaa. – Arkistoimme laskut, joten asiakkaalla on näin käytettävissään sähköinen arkisto, josta laskujen selailu on helppoa ja nopeaa, Kirsi hoksauttaa. e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 4 Myyntilaskutus ja suoritusten seuranta kuuluvat myös tiimin tehtäviin. Kirsi toteaa, että myyntilaskutustapa räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. – Myyntilaskutus voidaan hoitaa toimestamme kokonaisuudessaan tai asiakas voi vaikkapa itse laatia laskut omalla järjestelmällään ja lähettää aineiston tilitoimistoon. Tilitoimisto lähettää laskut verkkolaskuina vastaanottajille ja siirtää tiedot myyntireskontraan ja kirjanpitoon, Kirsi kertoo. – Seuraamme suoritukset, raportoimme saatavatilanteen ja hoidamme myös maksuhuomautusten lähettämisen sopimuksen mukaisesti, hän sanoo. Asiantuntijapalvelut peruspalveluiden tukena Taloushallinnon peruspalveluiden lisäksi tarjoamme myös asiantuntijapalveluita verokonsultointiin, sukupolvenvaihdoksiin, yrityskauppoihin ja muihin yhtiöoikeudellisiin asioihin liittyen. – Olemme aina valmiita auttamaan asiakkaitamme löytämään parhaan vaihtoehdon, olipa kyseessä sukupolvenvaihdoksen vaihtoehtojen arviointi tai osakkaan ja yhtiön verosuunnittelu, kertoo erityisasiantuntija Janne Pesonen. – Asiakkaillamme on mahdollisuus saada oman kirjanpitäjän lisäksi myös verotukseen perehtynyt asiantuntija mukaan tilinpäätös- tai verosuunnittelupalavereihin, hän toteaa. Näiden asiakkaalle näkyvien palveluiden lisäksi asiantuntijoidemme työhön sisältyy toimistolla sisäistä ohjausta ja neuvontaa. Kirjanpitäjällä on aina tarvittaessa käytössään asiantuntijan erityisosaaminen toimeksiantoa hoitaessaan. Tällä tavoin voimme varmistaa, että asiakkaan kannalta merkityksellisimmät seikat käsitellään kirjanpidollisesti ja verotuksessa oikealla tavalla asiakkaan etu huomioiden. Laatujärjestelmällämme varmistamme yhteiset toimintatavat ja asioiden sujuvan hoitamisen. Yhteistyö kirjanpitäjän, palkanlaskijan ja reskontratiimin sekä asiantuntijoiden kesken on tiivistä ja näin muodostuu kokonaisuus, joka toimii asiakkaidemme parhaaksi. Kuulumisia Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito Verkkopalkkalaskelma Alallamme tietoja tulee päivittää ja kerrata ahkerasti. Henkilökuntamme on osallistunut erilaisiin ulkopuolisten tahojen koulutustilaisuuksiin yli 60 kertaa viime vuoden aikana. Panostamme henkilökuntamme ammattitaidon ylläpitoon myös sisäisillä koulutustilaisuuksilla sekä erilaisilla ajankohtaistiedotteilla. Kaikilla kirjanpitotehtävissä työskentelevillä on käytössään tuorein ajantasatieto eri verkkopalvelujen ja ammattikirjallisuuden muodossa, jokaiselle tulee mm. Taloushallintoliiton Julkaisut Oy:n julkaisema Tilisanomat-lehti. Välitämme tietoa myös asiakkaillemme esim. asiakastiedotteiden ja suorien kontaktien avulla. Palkanlaskentaohjelmamme on saanut uuden ominaisuuden, verkkopalkkalaskelman. Palkkalaskelmat voidaan jatkossa lähettää palkansaajan verkkopankkiin. Verkkopalkkalaskelman käyttöönotto on vaivatonta. Asiakas ja tilitoimisto sopivat keskenään käyttöönotosta ja työnantaja ilmoittaa työntekijöilleen muutoksesta. Palkkalaskelmat voidaan toki edelleen lähettää myös postitse. Verkkopalkkalaskelman lähettäminen on ekologisempaa ja nopeampaa kuin paperilaskelmien lähettäminen. Henkilökunnan koulutus- ja virkistyspäivä DNA MonthRoller –ohjelmisto on talousjärjestelmä, jolla budjetoidaan, raportoidaan, tuotetaan kassavirta- ja tase-ennusteita sekä simuloidaan liiketoiminnan tulevaisuutta. Järjestelmä kuvaa liiketoiminnan kehittymistä prosessina: ”mistä tullaan, missä ollaan ja mihin ollaan menossa” yrityskokonaisuuksien näkökulmasta. Hinta- ja volyymimuutosten, herkkyysanalyysien, jaksotusten, kassavirtaparametrien, rahoituksen, verotuksen ja muiden muuttujien syy-seurausvaikutukset päivittyvät MonthRoller -ohjelmassa reaaliaikaisesti. Koko henkilöstömme yhteinen koulutuspäivä pidettiin jälleen syyskuussa. Tällä kertaa kokoonnuimme Pohtoon Hietasaaressa käsittelemään monipuolisesti ajankohtaisia asioita. Päivän päätteeksi oli mahdollisuus jäädä vielä kokeilemaan kahvakuulajumppaa. Tapanamme on kokoontua yhteen kahdesti vuodessa kaikkien toimipisteidemme henkilöstön voimin. Nämä ovat aina mukavia yhteisiä tapahtumia, joissa pääsemme tutustumaan toisiimme ja samalla kehittämään ammattitaitoamme. Budjetoinnin ja kassaennustamisen työkalu Pitkistä työsuhteista tänä vuonna muistettiin Eijaa, Pirjoa ja Tapania 25 vuodesta sekä Ninaa ja Eilaa 10 vuodesta. Kuvasta puuttuu Juhani, jota muistettiin 20 vuoden työsuhteesta. Heeros RoadShow Järjestimme yhdessä Heeros Systems Oy:n kanssa asiakkaillemme marraskuussa Heeros-tuoteperheen esittelytilaisuuden. Tilaisuudessa kerrottiin yleistä tietoa sähköisestä taloushallinnosta, esiteltiin Heeroksen tarjoamat sovellukset ja valotettiin mm. tulevaisuuden mobiilipohjaisia ratkaisuja. e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 5 LYHYESTI Varainsiirtoverot kiristyvät Maaliskuun 2013 alusta asunto-osakeyhtiön, keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön ja muun kiinteistöyhtiön osakkeiden luovutuksesta suoritettavan varainsiirtovero nousee 1,6 prosentista 2,0 prosenttiin. Muiden osakkeiden luovutusten verokohteluun ei tule muutoksia ja veroprosentti säilyy 1,6 prosentissa. Uusia säännöksiä sovelletaan luovutuksiin jotka on tehty 1.3.2013 tai sen jälkeen. Luovutussopimus katsotaan tehdyksi silloin, kun se on allekirjoitettu. Muutoksena aiempaan varainsiirtovero lasketaan jatkossa velattoman myyntihinnan mukaan eli osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus nostaa maksettavan varainsiirtoveron määrää. Suurille lahjoille ja perinnöille ankarampi verotus Perintö- ja lahjaverojen veroasteikkoihin 1.1.2013 lukien uusi porras 1.000.000 euroa ylittävän perintöosuuden tai lahjan osalta. Ensimmäisessä veroluokassa veroprosentti on 19 prosenttia ja toisessa veroluokassa 35 prosenttia. Vakuutuksesta edunsaajamääräyksen nojalla vastikkeetta saadun vakuutuskorvauksen lahjaverovapaudesta 8.500 euron määrään asti luovutaan vuoden 2013 alusta lukien. Yrityksille uusi vero: YLE -vero Vuoden 2013 alusta alkaen aletaan periä Yleisradioveroa (YLE-vero). Luonnollisten henkilöiden lisäksi myös yhteisön (esimerkiksi osakeyhtiö tai osuuskunta) tulee maksaa YLE-veroa, jonka määrä perustuu verotettavaan tuloon. Veron määrä on 140 euroa, jos verotettava tulo ylittää 50.000 euroa. Rajan ylittävältä osalta veroa peritään 0,35 prosenttia niin, että veron määrä on enintään 3.000 euroa vuodessa. Aloittavien yrittäjien ja maatalousyrittäjien eläkevakuutusmaksuihin korotus Lakimuutoksen perusteella yritystoiminnan aloittavat yrittäjät maksavat 78 prosenttia normaalista työeläkevakuutusmaksusta yrittäjätoiminnan 48 ensimmäiseltä kuukaudelta. Aiempi prosenttimäärä oli 75. Lain muutos tuli voimaan 1. tammikuuta 2013 ja se koskee niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yrittäjätoiminnan lain voimaantulon jälkeen. Vuoden 2013 alusta alkaen on tullut voimaan myös muutoksia maatalousyrittäjän eläkelakiin. Muutos nostaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien työeläkevakuutusmaksua noin prosenttiyksikön. Solidaarisuusvero käyttöön Vuoden 2012 tuloveroasteikkoon on lisätty uusi tuloluokka 100.000 euroa ylittäville tuloille. Uusi tuloluokka on tarkoitus sisällyttää tuloveroasteikkoon myös vuosina 2014 ja 2015. Vuonna 2012 sovellettavaan asteikkoon verrattuna tässä uudessa tuloluokassa verotus kiristyisi 2 prosenttiyksikköä. Lisäksi on päätetty luopua hallitusohjelmassa mainituista inflaation ja ansiotason nousun verotusta kiristävän vaikutuksen kompensaatioista vuosina 2013 ja 2014. Tuotannollisten investointien korotetut poistot Uusien tehtaiden ja työpajojen sekä tehtaissa ja työpajoissa käytettävien uusien koneiden ja laitteiden hankintamenoista saa verotuksessa tehdä enintään kahtena verovuotena kaksinkertaiset poistot säännönmukaisiin poistoihin verrattuna. Enimmäismäärän korotus koskee uusia vuosina 2013 – 2015 hankittuja ja käyttöönotettuja hyödykkeitä. Työttömyysvakuutusmaksujen perintään muutos Työttömyysvakuutusmaksujen perintä siirrettiin vuoden 2013 alusta alkaen tapaturmavakuutuslaitoksilta Työttömyysvakuutusrahaston (TVR) tehtäväksi. Tavoitteena on selkiyttää maksujen perintää ja valvontaa. e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 6 Arvonlisävero nousee Vuoden 2013 alussa yleinen arvonlisäverokanta korotettiin 23 prosentista 24 prosenttiin. Elintarvikkeisiin, rehuihin sekä ravintola- ja ateriapalveluihin sovellettava verokanta korotettiin 13 prosentista 14 prosenttiin. Kirjoihin, tilattuihin sanoma- ja aikakauslehtiin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisio- ja yleisradiotoiminnasta saatuihin korvauksiin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin sekä tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin sovellettava verokanta korotettiin 9 prosentista 10 prosenttiin. Kilometrikorvausten laskentatapaan muutos Verosta vapaita kilometrikorvauksia muutetaan vaiheittain siten, että korvauksen määrää vahvistettaessa Valtion työmarkkinalaitoksen laskemasta kilometrikorvauksen enimmäismäärästä vähennetään yksityisajojen osuutena 5 prosenttia. Vuonna 2013 kilometrikorvauksen enimmäismäärä säilyy 45 sentissä. Ilman muutosta korvaus olisi noussut 47 senttiin. Vuoden 2014 alusta alkaen täysin verovapaan kilometrikorvauksen määrään tulee myös 15.000 kilometrin enimmäismäärä. Tämän ylittävältä osin kilometrikorvauksesta verovapaata on vain 55 prosenttia kilometrikorvauksen enimmäismäärästä eli nykytasolla alennus olisi 45 sentistä 25 senttiin. e te l a at ot n! TÄRKEÄT LUVUT VUODELLE 2013 Vapaa autoetu: Työnantaja maksaa kaikki autosta aiheutuneet kustannukset. 1.VEROVAPAAT KULUKORVAUKSET Kilometrikorvaus Käyttöetuauton käytöstä Ateriakorvaus Osapäiväraha (yli 6 tuntia) Kokopäiväraha (yli 10 tuntia) Yömatkaraha 0,45 euroa / km 0,13 euroa / km 9,50 euroa 17 euroa 38 euroa 12 euroa Auton käyttöetu: Työntekijä maksaa ainakin auton kaikki polttoainekustannukset. Asuntoetu Lasketaan asunnon koon, rakennuksen valmistumisajankohdan yms. perusteella tapauskohtaisesti. Ulkomaan päivärahat löytyvät osoitteesta www.vero.fi Muut edut Luontoiseduille, joille ei ole määritelty arvoa, lähtökohtaisena luontoisetuuden suuruutena on ko. edun käypä arvo. 2. LUONTOISEDUT Puhelinetu • puhelinetu 20,00 euroa / kk Ravintoetu • • • • • Autamme mielellämme asiakkaitamme luontoisetujen arvojen laskennassa. ravintoedun arvo on 5,90 euroa/ateria lounasseteli voidaan arvostaa 75 %:iin lipukkeen nimellisarvosta vain silloin, kun nimellisarvo on enintään ylärajan 9,70 euron suuruinen ravintola-alan henkilökunnalle edun arvo 5,02 euroa/ateria laitosruokailun (sairaala, koulu, päiväkoti, tmv.) edun arvo on 4,43 euroa/ateria laitosruokailun edun arvo oppilaiden tai hoidettavien valvonnan yhteydessä on 3,54 euroa/ateria Autoetu Autoetu määritetään auton käyttöönottovuoden perusteella ikäryhmittäin. Ikäryhmä A v. 2011 - 2013 käyttöönotetut autot Vapaa autoetu / kk 1,4 % + 285 euroa (tai 0,19 euroa / km) Käyttöetu / kk 1,4 % + 90 euroa (tai 0,06 euroa / km) Ikäryhmä B v. 2008 – 2010 käyttöönotetut autot Vapaa autoetu / kk 1,2 % + 300 euroa (tai 0,20 euroa / km) Käyttöetu / kk 1,2 % + 105 euroa (tai 0,07 euroa / km) Ikäryhmä C ennen v. 2008 käyttöönotetut autot Vapaa autoetu / kk 0,9 % + 315 euroa (tai 0,21 euroa / km) Käyttöetu / kk 0,9 % + 120 euroa (tai 0,08 euroa / km) 3. ELÄKEVAKUUTUS- JA TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSMAKSUT TyEL-vakuutus • Tilapäinen työnantaja, palkkasumma alle 7 962 euroa / 6 kk, tyel-maksu on 23,8 % • Sopimustyönantaja, pysyviä työntekijöitä tai palkkasumma vähintään 7 962 euroa / 6 kk Vuoden 2011 palkkasumma: alle 1 879 500 euroa 23,4 % 1 879 500 – 30 072 000 euroa 23,25 % yli 30 072 000 euroa 23,22 % • Työntekijän palkasta perittävä eläkemaksu 5,15 % (alle 53 v) 6,50 % (yli 53 v) TyEL-ansion raja vuonna 2013 on 55,59 euroa / kk. YEL-vakuutus 22,5 % (alle 53 v) 23,85 % (yli 53 v) Aloittavan yrittäjän maksu Ensimmäistä kertaa YEL:n mukaista yritystoimintaa aloittava yrittäjän YEL-vakuutus 17,55 % (alle 53 v) 18,60 % (yli 53 v) Työttömyysvakuutus • palkkasumma enintään 1 990 500 euroa Työnantaja 0,80 % Työntekijä 0,60 % • palkkasumman osasta, joka ylittää 1 990 500 euroa Työnantaja 3,20 % Työntekijä 0,60 % • TyEL-vakuutetun osaomistajan palkkasummasta Työnantaja 0,80 % Työntekijä 0,20 % e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 7 ot at al te Ryhmähenkivakuutus 7.TÄRKEÄT PÄIVÄMÄÄRÄT Tapaturmavakuutus Työnantajan vuosi-ilmoitus • Verohallinnolle • Työeläkeyhtiölle • Tapaturmavakuutusyhtiölle 31.1. 31.1. 31.1. Osinkojen vuosi-ilmoitus 31.1. Keskimäärin 0,069 % Maksu vaihtelee työtehtävän tapaturmariskin mukaan 0,3 – 8,0 % välillä. 4. SAIRAUSVAKUUTUSMAKSU (SOSIAALITURVAMAKSU) Työnantaja ei ole velvollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksua: 1) ajalta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 16 vuotta ja 2) sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta. Vuoden 2013 sosiaaliturvamaksun suuruus on 2,04 % palkasta. 5. ALV-KANNAT 24 % yleinen verokanta 14 % elintarvikkeet (ei tarjottuna) ja rehut 14 % ravintola- ja ateriapalvelut 10 % kirjat, lääkkeet, liikuntapalvelut, elokuvanäytökset, henkilökuljetukset, majoituspalvelut, kulttuurija viihdetilaisuudet, televisioluvat ja omien taide-esineiden myynti ja kaikkien taide-esineiden maahantuonti, tekijänoikeusjärjestöjen saamat tekijänkorvaukset, vähintään 1 kk tilatut sanoma- ja aikakausilehdet ja yleishyödyllisten yhteisöjen jäsenlehtien painosten myynnit. 6. PERUSKORKO Ajalla 1.1. – 30.6.2013 peruskorko on 0,75 % Ajalla 1.7. – 31.12.2012 peruskorko on ollut 1,5 % www.tilitkarppinen.fi Ennakon täydennysmaksu, ilman jäännösveron korkoa • yksityishenkilöt 31.1. • yhteisöt veroilmoituksen antopäivä Vuosi-ilmoitus pääomatulona verotettavista osakaslainoista 25.2. Verotilin vuosimenettely, ilmoitus- ja maksupäivä 28.2. Veroilmoitukset • Maatalouden harjoittajat ja metsätalouden lomake 2C 28.2. • Verotusyhtymät 28.2. • Liikkeen- ja ammatinharjoittajat 2.4. • Elinkeinoyhtymät (Ay ja Ky) 2.4. neljän kk:n kulu• Osakeyhtiöt ja muut yhteisöt essa tilikauden päättymisestä Poikkeava veroilmoituksen antopäivä ilmenee veroilmoituslomakkeesta. Arvonlisäveron ulkomaalaispalautushakemus vuodelta 2012 30.9. Toistuvat päivämäärät Paperiset kausiveroilmoitukset (perillä Verohallinnossa) 7. päivä Sähköiset kausiveroilmoitukset 12. päivä Verotiliverojen maksupäivä 12. päivä Yhteenvetoilmoitus myynneistä EU-maihin 20. päivä Ennakkoverojen maksupäivä 23. päivä Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. [email protected] e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 8 Puh 040 1320 500 en ! Sisältääkö laskusi tarvittavat tiedot? Laskuttaja Oy LASKU Lähiosoite Postiosoite alv-tunniste 1 2 Asiakas Asiakasnumero Asiakkaan nimi Eräpäivä 98765 14 pv netto Laskun päiväys Laskun numero 14.1.2013 4310 Toimitusviite 3 Lähiosoite Postiosoite toimituspäivä 10.1.2013 Asiakkaan alv-tunniste 3 Viitenumero asiakkaan alv-tunniste 10003 Nimike 4 Tuote 1 4 Tuote 2 Määrä á-hinta alv Yhteensä 1,00 1 250,00 300,00 1 550,00 1,00 100,00 10,00 110,00 4 Alv 24 % yht 6 5 300,00 Alv 10 % yht 10,00 1 660,00 Yhteensä Pankkiyhteys IBAN: Nordea FI12 5000 0112 0034 56 Yhteensä EUR BIC: 1 660,00 OKOYFIHH 131313 Käyttäkää maksuviitettä, Yleiset laskumerkinnät 1 2 - 3 4 5 6 - - laskun antamispäivä ja juokseva tunniste myyjän nimi, osoite ja alv-tunniste ostajan nimi ja osoite ja alv-tunniste jos yhteisömyynti tai käännetty verovelvollisuus tavaroiden määrä ja laji sekä palvelujen laajuus ja laji sekä tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorituspäivä tai ennakkomaksun maksupäivä veron peruste verokannoittain, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole huomioitu yksikköhinnassa verokanta ja suoritettavan veron määrä - - - merkintä myynnin verottomuudesta tai viittaus arvonlisäverolain tai -direktiivin säännökseen ostajan verovelvollisuudesta merkintä ”käännetty verovelvollisuus” ostajan laatimaan laskuun merkintä ”itselaskutus” merkintä mikäli käytetty voittomarginaalijärjestelmää tai myyty sijoituskultaa sekä tiedot uusista kuljetusvälineistä muutoslaskussa viittaus aikaisempaan laskuun Kevennetyt laskumerkintävaatimukset (kun laskun loppusumma on enintään 400 euroa.) Lisäksi kevennettyjä sisältövaatimuksia sovelletaan vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa. Laskuissa, joihin sovelletaan kevennettyjä laskumerkintöjä, täytyy olla seuraavat tiedot: - laskun antamispäivä - myyjän nimi ja arvonlisäverotunniste - myytyjen tavaroiden määrä ja palvelujen laajuus sekä näiden laji - suoritettavan veron määrä verokannoittain tai veron peruste verokannoittain - muutoslaskujen osalta viittaus alkuperäiseen laskuun sekä ne tiedot, joita laskulla muutetaan e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 9 Onko yrityksessänne varauduttu ennalta arvaamattomiin elämäntilanteisiin? Usein yrittäjän yritysomaisuus muodostaa merkittävän osan hänen omaisuudestaan. Yritys voi olla myös yrittäjän koko elämäntyön tulos. Tyypillisesti pienyrityksissä yrittäjä on korvaamaton henkilö yritykselle ja sen toiminnalle. Yrityksen toiminta voi lamaantua, mikäli yrittäjä ei kykene huolehtimaan yrityksen asioista. Usein unohdetaan, että myös yrittäjä tai yrittäjän yhtiökumppani voi yllättäen sairastua vakavasti, vammautua tai jopa kuolla. Yrittäjää tai hänen yhtiökumppania voi kohdata myös avioero. Jotta yrityksen toiminnan jatkuminen sekä yrityksen arvon säilyminen turvataan, yrittäjän ja yrityksen tulee varautua myös ennalta arvaamattomiin elämäntilanteisiin. Lainsäädäntö mahdollistaa varautumisen muun muassa seuraavilla yhtiöoikeudellisilla, sopimusoikeudellisilla sekä perintö- ja persoonallisuusoikeudellisilla keinoilla. Yhtiöoikeudelliset keinot Yrityksen yhtiöjärjestykseen on syytä ottaa lunastuslauseke, mikäli yrityksessä on useita osakkaita, ja he haluavat estää osakkeiden siirtymisen uusille ulkopuolisille osakkaille. Lunastuslausekkeella voidaan esimerkiksi perustaa muille osakkaille tai yritykselle itselleen oikeus lunastaa yrityksen osakkeet silloin, kun ne siirtyvät osakkaalta muulle ulkopuoliselle taholle osakkaan kuolemantapausta seuraavassa perinnönjaossa. Lunastuslausekkeessa voidaan määrätä myös muista lunastusta koskevista ehdoista, kuten muun muassa osakkeiden lunastushinnasta. Valitsemalla yritykseen toimitusjohtajan sijainen voidaan yrityksessä varautua toimitusjohtajana toimivan yrittäjän vakavan sairauteen, vammautumiseen tai kuolemaan. Toimitusjohtajan sijaisesta voidaan määrätä myös yhtiön yhtiöjärjestyksessä. Toimitusjohtajan sijainen tulee toimitusjohtajan sijaan silloin, kun toimitusjohtaja on estynyt hoitamaan tehtäviään. Sopimusoikeudelliset keinot Osakassopimus on yrityksen osakkaiden välinen vapaaehtoinen sopimus, jossa myös yhtiö voi olla yhtenä sopijapuolena. Osakassopimuksessa voidaan sopia esimerkiksi yrityksen hallinnosta, osakkaiden keskinäisistä suhteista yrityksessä sekä heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yrityksessä. Lisäksi sopia voidaan muun muassa siitä, miten menetellään osakkaan vakavan sairastumisen, vammautumisen tai kuoleman yhteydessä ja siitä, että osakkailla on velvollisuus laatia avioehtosopimus avioeron varalta. Avioehtosopimuksella voidaan muun muassa rajata tietty omaisuus (esimerkiksi yritysomaisuus) ja sen perusteella saatu tuotto avio-oikeuden ulkopuolelle. Tällöin avioehtosopimuksessa rajattu omaisuus (esimerkiksi yritysomaisuus) ja sen tuotto eivät kuulu avioliiton päättyessä ositettavaan omaisuuteen. Näin voidaan vaikuttaa siihen, mitä omaisuutta kuuluu ositettavaan omaisuuteen avioliiton päättyessä avioeroon tai toisen aviopuolison kuolemaan. Avioehtosopimus voidaan siis laatia joko yrittäjän avioeron tai kuoleman taikka avioeron ja kuoleman varalta. Avioehtosopimus tulee toimittaa rekisteröitäväksi maistraattiin. Perintö- ja persoonallisuusoikeudelliset keinot Testamentilla yrittäjä voi määrätä, kuka perii hänen omistamansa yritysomaisuuden hänen kuolemansa jälkeen. Näin yrittäjä voi testamentata ns. erityisjälkisäädöksellä yritysomaisuutensa henkilölle, jonka kanssa yritystoiminnan jatkamisesta on jo keskusteltu tai jolla yrittäjä katsoo olevan parhaat edellytykset jatkaa yritystoimintaa tai muutoin huolehtia yritysomaisuudesta. Testamentissa yrittäjä voi lisäksi määrätä testamentin toimeenpanijasta, joka yrittäjän kuoleman jälkeen ottaa yrittäjän omaisuuden haltuun testamentin toimeenpanemiseksi. Näin yrittäjä voi varmistaa sen, että muun muassa yrittäjän yritysomaisuutta hallinnoi hänen kuolemansa jälkeen ns. välitilan aikana ennen perinnönjakoa hänen valitsemansa henkilö, jolla on edellytykset hoitaa esimerkiksi yrityksen asioita. Edunvalvontavaltuutuksella yrittäjä voi valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan hänen omaisuuttaan ja muita taloudellisia asioita siltä varalta, että hän tulee esimerkiksi vakavan sairauden tai vamman vuoksi kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Edunvalvontavaltuutuksella yrittäjä voi varmistaa esimerkiksi sen, että hänen omaisuuttaan koskevat asiat ovat hänen valitsemansa osaavan henkilön hoidettavana silloin, kun hän ei itse pysty huolehtimaan omaisuuttaan koskevista asioista. Asiakirjojen laatiminen ja niiden ajan tasalla pitäminen Edellä on esitelty eri keinoja, joilla muun muassa voidaan varautua yrittäjän elämässä tapahtuviin ennalta arvaamattomiin muutoksiin. Kullekin yritykselle ja yrittäjälle tulisi valita eri vaihtoehdoista sopivimmat ja laatia tämän perusteella tarvittavat asiakirjat yhteistyössä asiantuntijan kanssa. Lisäksi tietyin väliajoin tulisi varmistaa, että asiakirjat ovat ajan tasalla ja että ne muutetaan tarvittaessa vastaamaan yrityksen tarpeita ja yrittäjän elämäntilanteiden muutoksia. Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy asianajaja Petri Kokko Lisätietoja aihealueesta antavat: Tilitoimisto A. Karppinen Oy Kari Salonpää, KLT, HTM 040 1320 512 e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 10 Asianajotoimisto Kokko & Vähäsarja Oy asianajaja Petri Kokko 08 372 188 Rakennusalan työntekijöiden seurantaa tehostettu 1.9.2012 rakennusalalla otettiin käyttöön kuvalliseen tunnistekorttiin lisätyt veronumerot ja Verohallinto aloitti rakennusalan julkisen veronumerorekisterin ylläpidon. Jokaisen rakennusalalla työskentelevän tulee olla Verohallinnon rekisterissä ennen työnteon alkua. Ennen syyskuuta alkaneilla työmailla on siirtymäaikaa 1.3.2013 saakka. Tunnistekortin käytön valvontavelvollisuus on rakennuttajalla, rakennustyömaan päätoteuttajalla ja työnantajalla. Valvonnan laiminlyönnistä voidaan tuomita työturvallisuuslain 63 §:n mukaiseen sanktioon. Tunnistekortti tulee olla kaikilla rakennustyömaalla työskentelevillä henkilöillä, mm. siivoojalla ja vartijalla. Säännöksessä rakennustyömaalla tarkoitetaan kaikentyyppisten rakennusten ja rakennelmien rakentamista, korjausrakentamista, perusparannus-, muutos-, laajennus-, kunnostus-, purkamis- ja entisöintityötä sekä maaja vesirakentamista. Veronumerorekisteriin merkitsemistä voi pyytää henkilö itse, työnantaja tai rakennustyömaan päätoteuttaja. Muutaman henkilön ilmoittaminen sujuu kätevimmin soittamalla palvelunumeroon 020 697 070. Veronumeropalvelusta (vero.fi) voi tarkistaa, onko henkilö veronumerorekisterissä ja että nimi ja veronumero täsmäävät. Palveluun kirjoitetaan henkilön nimi muodossa Sukunimi Etunimi ja veronumero (12 merkkiä). Hakutuloksena saa tiedon, onko henkilö merkitty veronumerorekisteriin. Rakennustyömaan rakennuttaja on viimekädessä velvollinen huolehtimaan, että kaikilla rakennustyömaan työntekijöillä on veronumero. Vastuussa ovat myös pääurakoitsija tai muu päätoteuttaja. Aliurakoitsijat ja muut työnantajat ovat vastuussa omien työntekijöidensä ja sopimuskumppaniensa osalta. Työturvallisuuslakiin lisättäisiin säännös yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan velvollisuudesta pitää ja säilyttää luetteloa työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Lakimuutokset on tarkoitus saattaa voimaan 1.10.2013. Muistathan tilaajana tiukennetun valvonnan? Tilaajavastuulakia on tiukennettu syksyllä 2012. Olennaisimmat muutokset aiempaan ovat mahdollisuus määrätä rakentamistoiminnan osalta korotettu laiminlyöntimaksu, enintään 50.000 euroa, sekä selvitysvelvollisuuden laajentaminen koskemaan todistusta siitä, että sopimuspuoli on ottanut lakisääteisen tapaturmavakuutuksen. Tilaajavastuulaista tarkemmin TAK Netistä löytyvästä asiakastiedotteessa. Lisää tehostettua valvontaa rakennusalalle 1.10.2013 alkaen? Hallitus on esittänyt, että rakennusalan verovalvontaa tehostetaan jatkossa siten, että lakiin lisätään säännökset rakennustyömailla noudatettavasta työntekijöitä ja rakennusurakoita koskevasta kuukausittaisesta ilmoittamismenettelystä. Rakentamispalvelujen tilaajan olisi toimitettava Verohallinnolle verovalvontaa varten tarpeelliset tiedot niistä yrityksistä, jotka suorittavat tilaajalle arvonlisäverolaissa tarkoitettua rakentamispalvelua taikka rakennustelineiden pystytys- tai purkutyötä tai jotka vuokraavat tilaajalle työvoimaa edellä mainittuihin tarkoituksiin, samoin kuin tiedot tilaajan näille yrityksille maksamista vastikkeista. Yhteisen rakennustyömaan pääurakoitsijan tai muun päätoteuttajan olisi toimitettava tiedot yhteisellä työmaalla työskentelevistä työntekijöistä ja itsenäisistä työnsuorittajista. Työmaalla toimivan yrityksen olisi puolestaan toimitettava päätoteuttajalle tiedot palveluksessaan olevista työntekijöistä. Rakennuttajana olevan luonnollisen henkilön olisi annettava Verohallinnolle tiedot rakentamistyön suorittaneista työntekijöistä ja yrityksistä samoin kuin näille maksamistaan palkoista ja muista vastikkeista ennen loppukatselmusta, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttajan olisi lisäksi annettava loppukatselmuksessa rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että hän on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa. e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 1 1 OULU Hallituskatu 11 A 90100 Oulu KEMPELE Zeppelinintie 1 90450 Kempele MUHOS Valtatie 30 91500 Muhos VAALA Vaalantie 19 91700 Vaala RUUKKI Siikasavontie 4 92400 Ruukki PYHÄJOKI Vanhatie 48 86100 Pyhäjoki HAUKIPUDAS Kellon Laskenta Oy Kylätie 3 90820 Kello [email protected] puh. 040 1320 500 www.tilitkarppinen.fi Yksi huoli vähemmän. Hyvä tilitoimisto on yrityksen talouskumppani. Toimiva taloushallinto antaa mahdollisuuden keskittyä yritystoimintaan ja sen kehittämiseen. Asiakkaanamme sinulla on yksi yhteyshenkilö, jonka kanssa asioit ja joka neuvoo taloudenhoidossa. Aidossa yhteistyössä ja luottamuksella. e fe k t o 1 / 2 0 1 3 s. 12
© Copyright 2024