Ernie-lehdestä - Ernst & Young

EY:n sidosryhmälehti | joulukuu 2013
Uusi toimitusjohtaja
Jaakko Hirvola ja
uusi hallituksen puheenjohtaja Harri Pärssinen:
Vision 2020
ohjaa EY:n
muutoksia
Entrepreneur of
the Year 2013 -voittajat
palkittiin juhlagaalassa
Pääkirjoitus
Nyt tarvitaan
uusi strategia
Maailma on muuttunut. ”New normal” on
ankarampi ja vaativampi kuin moni osasi
ajatella. Entinen toimintamalli ei enää riitä
uusien kilpailijoiden tullessa markkinoille.
Viranomaiset kiristävät sääntelyä pyrkimyksenään hillitä talouden ei-toivottuja
piirteitä, mutta aiheuttavat samalla kotimarkkinoiden yrityksille kilpailuhaittaa,
joka vauhdittaa talouden painopisteen
siirtymistä nopean kasvun markkinoille.
Jokaisen yrityksen on syytä arvioida tilanteensa uudelleen ja päivittää strategiansa
uuden maailmanjärjestyksen mukaiseksi.
Me EY:llä teimme sen vuoden 2013 alussa
ja annoimme strategiallemme nimeksi Vision 2020. Strategiamme
pohjana ovat megatrendit: talouden painopisteen siirtyminen ­Aasiaan,
teknologian nopea murros, kansain­välistyminen ja sääntelyn ­lisääntyminen. Tulemme kilpailemaan osaavimmasta työvoimasta, minkä johdosta
tavoittelemme maailman kiinnostavimman työpaikan asemaa korkeakouluopiskelijoiden keskuudessa — nyt EY on toisena heti Googlen jälkeen.
Jokaisen yhtiön on kyettävä määrittelemään, mikä oikeuttaa sen olemassaolon ja kuinka se jäsentää toimintansa suhteessa ympäröivään
yhteiskuntaan. Vain yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävä toiminta antaa oikeutuksen kannattavalle liiketoiminnalle. Olemme EY:llä
pukeneet yrityksemme olemassaolon tarkoituksen lauseen muotoon:
Building a better working world.
Meidän mielestämme maailma on parempi paikka elää, kun talous ja
pääomamarkkinat toimivat, synnyttävät yrittäjyyttä ja kasvua sekä tuottavat ihmisille työpaikkoja ja sen myötä yhteiskunnalle verotuloja. Näin
yhteiskunta saa tarvittavat varat heikoimmista huolehtimiseen. EY:n tehtävänä on varmistaa tilintarkastus- ja konsultointipalveluillaan pääomamarkkinoiden toimivuus ja taloudellisen toiminnan tehokkuus.
Suomen valtion tulisi nopeasti kyetä määrittelemään toimintansa tarkoitus new normal -ympäristössä sekä toteuttaa määrittelyn mukaiset
toimenpiteet nopeasti, tehokkaasti ja ennakoidusti. Valtion tulisi luoda
puitteet, jotka synnyttävät yrittäjyyttä ja tukea ­kulttuuria, joka arvostaa
riskinottoa ja kasvuhakuisuutta. Kulttuuri muuttuu hitaasti, joten toimenpiteiden tulee olla määrätietoisia, merkittäviä ja pitkäkestoisia.
EY on kumppaniensa kanssa jälleen panostanut kasvuhakuisen
yrittäjyyden edistämiseen palkitsemalla esikuviksi sopivia yrittäjiä
Entrepreneur of the Year -kilpailussa. Nämä tarinat innoittakoot
meitä kaikkia in Building a better working world.
Harri Pärssinen
2
Ernie | joulukuu 2013
2013
Kaupallisen alan opiskelijoiden ihannetyönantajat
globaalisti vuonna 2013
1.Google
2.EY
3. Goldman Sachs
4.PwC
5.Microsoft
6.Apple
7.Deloitte
8.KPMG
9.Coca-Cola
10. Procter & Gamble
EY on yksi maailman suosituimpia
työnantajia sekä globaalisti että
Suomessa. Lue lisää sivulta 9.
EY | Assurance | Tax | Transactions | Advisory
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen
ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Näkemyksemme ja korkea­
laatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta
pääomamarkkinoi­den ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. ­Kasvatamme
huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme
lupauksemme ja rakennamme parempaa
työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa
maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme.
Lisätietoja löydät osoitteesta ey.com/fi
© 2013 Ernst & Young Oy.
Kaikki oikeudet pidätetään.
Ernie | EY:n sidosryhmälehti
Toimitus:
•Päätoimittaja: Hannele Lindell, EY,
Elielinaukio 5 B, 00100 Helsinki
•Toimituspäällikkö: Jon Paavilainen, EY
•Taitto: Teija Himberg, Zeeland
•Painatus:
Jaakkoo-Taara Oy, Turku
• ISSN 1459-7802
•Osoitteenmuutokset
ja tilaukset: EY,
p. 0207 280 190,
[email protected]
Sisältö
4 EY:n strategiapäivitys
toi suuria muutoksia
6 Jaakko Hirvolasta
EY:n toimitusjohtaja
8 Pekka Luoman elämän maraton
Entrepreneur
of the Year
2013 -kilpailu:
9 EY on Suomen
toiseksi vetovoimaisin
DealDashin
William Wolfram
esittelyt ja gaalavoittoon! Voittajien
tunnelmia sivuilla 10 —15
Tietoturvariskit
10 Kasvuyrittäjien
parhaimmisto on valittu
11 DealDashin William Wolfram
on Entrepreneur of the Year
12
Tuotanto-sarjan voitti
Asko Myllymäki;
Olli Reenpää voitti Family
Business -erikoispalkinnon
13
Palvelut-sarjan voitti Janne Niska;
Tomi Björck ja Matti Wikberg
saivat Young Emerging Entrepreneur of the Year -palkinnon
14 Yrittäjäjuhla huipentui gaalaan
Suomen Kansallisoopperassa
16 Yritysjärjestelyiden juridiikkaa
20 EY:n veroseminaari pureutui kestävän
verostrategian haasteisiin
tarkastusvaliokuntien
agendalle
22 Taloushallinnon siirto palvelu-
keskukseen toi Parocille liki
30 prosentin säästön
24 Tietoturva puhutti tarkastusvaliokuntia
• sivu 24
26 Tehot irti ajuripohjaisen
ennustamisen avulla
28 Hankintatoimen tehostaminen
näkyy yrityksen tuloksessa
Paroc säästi
kuluistaan
30 %
• Lue miten sivulta 22.
Transaktiojuridiikan helmiä
EY:n avustamat Vitra, Lival, Suomen Rahapaja ja Kastelli-talot kertovat
kokemuksistaan.
30 Eurooppalaiset pääomasijoitus markkinat juuri nyt
32 Sisäinen valvonta on onnistumisen edellytys Venäjällä
34 IFRS: uusi vakuutussopimus-
standardi
34 Uudet EY:n partnerit
35 Tutkimuksia ja julkaisuja
• sivu 16
Ernie | joulukuu 2013
3
• Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Juha Rahkonen, EY:n kuva-arkisto
EY
Ernst & Young on nyt
Kesällä käyttöön otettu uusi brändinimi EY
symboloi yrityksen suurta muutosta, joka päivittää
strategian vuoteen 2020 saakka.
V
aikka vanha brändinimemme
oli hyvin tunnettu maailmalla, käytännössä asiakkaat ja henki-
löstö olivat jo pitkään puhuneet
EY:stä. EY on lisäksi globaalisti helpommin
ja yhtenäisemmin käytettävissä, perustelee
Suomen EY:n toimitusjohtaja Harri Pärssinen nimenmuutosta.
Johtolankana yksi globaali EY
Muun ohella uuden brändinimen voikin
nähdä viittaavan EY:n globalisoitumiseen,
joka on ollut Suomen EY:n hallituksen puheenjohtajan Pekka Luoman mukaan yrityksen johtolankana viimeiset viisi vuotta.
Kesällä 2008 EY:n 93 maayhtiötä yhdistyi
EMEIA-alueeksi, jolla oli yhteinen strategia ja
johto. Samalla otettiin käyttöön yksi eurooppalainen partnership.
Alalla poikkeuksellinen organisaatiouudistus sai nopeasti kaikupohjaa asiakaskunnassa, mikä on Pärssisen mukaan näkynyt myös Suomessa.
— Liikevaihtomme on kasvanut vuosina
4
2008—2012 taantumasta huolimatta 21
prosenttia. Sen perusteella olemme nopeimmin kasvava Big 4 –yhtiö.
Onnistunut EMEIA-aluerakenne oli välivaihe, jonka jäljiltä ”iso kuva” on nyt yksi
globaali EY. — Se on keskeinen tekijä, joka
erottaa meidät kilpailijoista. Myös kansainväliset asiakkaamme pitävät ratkaisua
hyvänä, kertoo Pekka Luoma, joka on ollut
EY:n korkeimmassa globaalissa hallintoelimessä, Global Advisory Councilissa rakentamassa yrityksen uutta, Vision 2020
-nimen saanutta strategiaa — ja toista
harppausta kohti yhtä globaalia EY:tä.
Tuplasti isompi liikevaihto
Vision 2020-strategia kertoo kaiken sen,
mitä EY haluaa tulevaisuudessa olla — eikä
siinä ole jätetty vaatimattomuudelle vähäisintäkään sijaa.
— Tavoitteenamme on olla vuonna 2020
ainutlaatuisesta asiakaspalvelustaan tunnettu asiantuntijaorganisaatio, jolla on paras
brändi, joka on halutuin työnantaja ja jolla
Ernie | joulukuu 2013
on toimialan kovin kasvu sekä suurin tai toiseksi suurin markkinaosuus valitsemillaan
palvelualoilla, listaa Pärssinen, jonka mielestä ”pelikentälle pitää aina lähteä voittamaan”.
Yritykselle asetettu kasvutavoite on
hurja: tuplata globaali liikevaihto nykyisestä
26:stä 50 miljardiin dollariin vuoteen 2020
mennessä. Käytännössä se tarkoittaa, että
globaali EY on silloin kaksi kertaa isompi
yritys kuin nyt. Pärssisen mielestä tavoite
on kuitenkin realistinen.
— EY:llä on paljon voitettavaa nopeasti
kasvavilla markkinoilla, jonne talouden painopiste on siirtynyt. Olemme tähän mennessä investoineet Kiinaan, Venäjälle, Intiaan,
Lähi-Itään ja Brasiliaan jo runsaat miljardi
dollaria.
Palvelutoimittajasta
asiakkaiden kumppaniksi
EY odottaa kovaa kasvua myös uusilta
toimialoilta, kuten rakennemuutosta läpikäyvät alat ja julkishallinto. Tähän liittyy
Vision 2020:een kirjattu perustavan-
Building a better
working world
EY:n brändinimen muutos uudisti myös yrityksen logon ja
taglinen. EY haluaa uuden tunnuslauseensa ”Building a
better working world” mukaisesti rakentaa nyt parempaa
työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkailleen, henkilöstölleen ja niille yhteisöille, joissa se toimii.
Kuulostaa ylevältä, mutta ajatuksen avautuessa se
todellakin kuvastaa sitä, mihin EY on käytännössä aina
pyrkinyt. — Näkemyksemme ja palvelumme auttavat rakentamaan luottamusta taloudelliseen informaatioon sekä
asiakkaitamme kehittämään ja tehostamaan toimintaansa.
Se puolestaan luo edellytykset kestävälle liiketoiminnalle,
kertoo EY:n markkinoinnista ja viestinnästä Suomessa
vastaava johtaja, Nordic Director of Strategic Programs
Hannele Lindell. Pelkän nokkelan sanaleikin sijaan tunnuslause onkin paljon enemmän: se on EY:n olemassaolon ja
toiminnan tarkoitus.
EY:n aikaisemman ”Quality in everything we do” -taglinen poistuminen ei Lindellin mukaan suinkaan tarkoita sitä,
etteikö laatu olisi edelleen keskeinen osa kaikkea, mitä EY
tekee. Mutta, niin tärkeitä kuin brändinimi, logo ja tunnuslause yrityksille ovatkin, ne jäävät tyhjiksi lupauksiksi, ellei
niillä ole katetta käytännössä. — Kaikki mitä sanomme ja
teemme rakentaa brändiämme joka päivä, Lindell sanoo.
Ernie | joulukuu 2013
5
• Teksti: Kaija Törmä • Kuva: Juha Rahkonen
laatuinen näkökulman muutos, jossa EY ei ole enää pelkkä
palveluntoimittaja, vaan keskittyy aiempaa kokonaisvaltaisemmin asiakkaan toimialaosaamiseen. Pekka Luoman sanoin:
”emme jatkossa mene kompetenssit, vaan asiakkuus edellä”.
— Tehtävänämme on asiakkaan kumppanina ottaa selvää,
mitä se juuri omalla toimialallaan tarvitsee ja toimittaa sitä — tai
mieluummin vähän sen yli. Kyseisen toimialan erityisosaaja voi
olla niin tilintarkastaja kuin esimerkiksi verokonsultti.
Vahva panostus toimialaosaamiseen on yksi tapa tuottaa
asiakkaille EY:n tavoittelemia poikkeuksellisen hyviä palvelukokemuksia. Toimialatuntemuksen lisäksi siihen tarvitaan muun
muassa aktiivista yhteydenpitoa asiakkaaseen ja kykyä löytää
asiakkaan kannalta relevantteja ratkaisuja. Mutta EY:hän on jo
tunnettu hyvästä palvelustaan, mistä kertovat hienot tulokset
asiakastyytyväisyystutkimuksissa. — Erinomaisuuden hakeminen
on jatkuvan kehittämisen alue. Haluamme nyt tarjota asiakkaillemme entistä syvempää osaamista, Pärssinen sanoo.
Yksi pohjoismainen organisaatio
Palvelukokemuksen syventämiseksi EY kokoaa asiakkaan kannalta
parhaat tiimit. Tänä päivänä se tarkoittaa lähes poikkeuksetta tiimityöskentelyä maiden rajojen yli, sillä globalisaatio vaikuttaa tavalla
tai toisella paitsi kansainvälisiin myös kotimaan markkinoilla toimiviin yrityksiin. Maiden välinen vuorovaikutus ja resurssien liikuttelu on nyt entistä sujuvampaa, sillä EY Nordic on 1.7.2013 alkaen
globaalin EY:n tulosyksikkö Pohjoismaissa. Jokaisen Pohjoismaan
EY:llä on kuitenkin jatkossakin oma hallitus ja toimitusjohtaja.
Pärssisen mielestä yksi iso pohjoismainen yritys luo nykyistä
paremmat mahdollisuudet syvällisen toimialaosaamisen toteutumiselle. Samalla se tarjoaa henkilöstölle uusia uramahdollisuuksia
ja pääsyn entistä laajempaan verkostoon.
Rotaatioperiaate vaihtaa johdon Suomessa
EY:n uuden pohjoismaisen organisaation ylimpänä päättävänä
elimenä toimii Nordic Executive eli EY Nordicin johtoryhmä, johon
myös Harri Pärssinen kuuluu. Pärssinen johtaa lisäksi Big Cities
-markkinasegmenttiä, jolla on päävastuu sekä Pohjoismaiden
kahdeksan suurimman kaupungin asiakkuuksista että markkinaoperaatioista, kuten Strategic Growth Market - ja Entrepreneur
of the Year -ohjelmista. Suomessa Pärssinen jättää EY:n rotaatioperiaatteen mukaisesti toimitusjohtajan tehtävät 1.1.2014 ja
siirtyy hallituksen puheenjohtajaksi.
— Olemme EY:ssä nähneet hyväksi vaihtaa tehtäviä sopivin
väliajoin, sanoo Pärssinen, joka itse sai mahdollisuuden päästä
operatiiviseen johtoon Pekka Luoman vetovastuukauden jälkeen.
Mitä kahdeksan vuoden mittainen toimitusjohtajuus on hänelle
antanut? — Kyllä se on ollut tähän mennessä parasta aikaa työurallani. Kirjoitin jo ensim­mäises­sä kehityskeskustelussa nuorena
kauppatieteiden ylioppilaana tavoitteekseni toimia EY:llä johtavassa asemassa.
Korkealle viritetyt markkinatavoitteet ovat Pärssisen mukaan
tuoneet toimitusjohtajan työhön toistuvia haasteita ja pitäneet
jatkuvaa voitontahtoa yllä. Nyt tätä voitontahtoa tarvitaan pohjoismaisella tasolla.
6
Ernie | joulukuu 2013
Jaakko Hirv
Diplomi-insinööri, partner
Jaakko Hirvola, 53,
on ensimmäinen tilintarkastusyhteisön johtoon
nouseva konsultti Suomessa.
Hän siirtyy vetovastuuseen vuoden 2014
tammikuun alussa.
on
toim
vola
EY:n tuleva
mitusjohtaja
H
yvä asiantuntijoiden johtaja,
hyvä valmentaja, innovaattori, inspiraattori, herättää luotta musta, kuuntelee muita, osaa
vetää yhteen, saa asioita tapahtumaan,
tunneälykäs, antaa ryhmädynamiikalle lisäarvoa panoksellaan. Laatusanoja satelee,
kun pyytää eyläisiä listaamaan tällä hetkellä
EY:llä liikkeenjohdon konsultoinnin johtajana
toimivan Jaakko Hirvolan vahvuuksia. Yleisesti yhtiössä pidetään konsultin valintaa
vetovastuuseen virkistävänä vaihtoehtona.
Nyt se on myös mahdollista, sillä tilintarkastuslaki muuttui muutama vuosi sitten. Aiemmin tilintarkastusyhteisön toimitusjohtajan
tuli lain mukaan olla KHT-tilintarkastaja.
Nollasta kuuteen miljardiin dollariin
Capgeminillä konsulttina ja johtotehtävissä
17 vuotta ja sen jälkeen Affectossa Suomen
maajohtajana toiminut Hirvola tuli EY:lle
vuonna 2006. Tuolloin polkaistiin EY:n liikkeenjohdon konsultointipalvelut käyntiin globaalisti. Hirvolan tehtävänä oli toteuttaa työ
Suomessa. Liikkeenjohdon konsultteja on
EY:llä nyt jo 27 000 ja palvelujen globaali liikevaihto on noussut nollasta 5,8 miljardiin
dollariin kuudessa vuodessa.
Tähän perustuen Hirvola pitää Harri
Pärssisen lailla täysin realistisena myös EY:n
uuden, Vision 2020 –strategian mukaisen
kovan kasvutavoitteen saavuttamista.
— Neuvontapalveluilla konsultointi-,
vero-, laki- ja yritysjärjestelypalvelut mukaan
lukien on liikevaihdon tuplaamisessa keskeinen rooli, joskin kasvutavoitteet on kohdistettu myös tilintarkastukseen, Hirvola sanoo.
Suuret tilintarkastusyhteisöt ovatkin
muuntumassa entistä enemmän konsultointiyhtiöiksi, joiden liikevaihdosta yhä suurempi osuus syntyy muista kuin tilintarkastuspalveluista. Viime tilikaudella EY:n liikkeenjohdon konsultointi kasvoi maailmanlaajuisesti 18 ja verokonsultointi seitsemän
prosenttia, mutta tilintarkastus vain neljä
prosenttia. Suomen EY:llä tosin myös tilintarkastuksen kasvu on vahvaa ja sen osuus
on meillä liikevaihdosta 48 prosenttia.
Konsultointiala elää muutoksesta
Hirvolan mukaan konsultointipalveluiden
kysyntää vauhdittavat etenkin yritysten liike­
toiminnan kansainvälistyminen, jatku­vasti
kehittyvä teknologia ja liiketoimintaa ohjaavan sääntelyn lisääntyminen. Nämä tekevät
yritystoiminnasta entistä monimutkaisem-
Ernie | joulukuu 2013
paa. Kolmea trendiä yhdistää yksi tekijä ­—
muutos. — Pahinta palveluiden kysynnälle
on se, että ei tapahdu mitään. Konsultti elää
muutoksesta, Hirvola tietää.
Mutta mikä selittää juuri suurten tilin­tarkastusyhteisöjen konsulttipalveluiden kasvun?
— Osaamisen leveys ja globaali ulottuvuus.
Markkinalla menestyvät ne palveluntarjoajat,
joilla on globaali rakenne. Sellainen on Big 4
–yhtiöistä ainoastaan EY:llä ja sen ansiosta
olemme pystyneet kasvamaan kilpailijoitamme nopeammin. Globaali rakenne ei ole
sama asia kuin levittäytyminen eri maihin.
Mitä eroa niillä sitten on? — Globaalissa
yhtiössä tiimit ovat tottuneet toimimaan
yhdessä yli rajojen eikä minkään maan toimintaa osaoptimoida. Investointi- ja muut päätökset pystytään tekemään keskitetysti ilman,
että niistä täytyy erikseen neuvotella monen
maan kanssa, ottaa Hirvola esimerkkejä.
Elefantti syödään pala palalta
Palataan vielä EY:n uuteen Vision 2020
-strategiaan, joka antaa lentävän lähdön
tulevalle toimitusjohtajalle.
— Haasteet innostavat ja motivoivat,
sanoo Hirvola muiden toimitusjohtajien
tapaan.
— Elefantti syödään pala palalta, kuvaa
Hirvola strategian etenemistä ja uskoo, että
jos hyödynnämme visiomme hyvin, tästä
tulee menestystarina.
— Globaalin strategiamme toteutuminen
Suomessa edellyttää kuitenkin kaikilta johtajiltamme vahvaa paikallista johtajuutta.
Konsultointipalveluihin liittyen EY:llä
on etenkin Suomessa Hirvolan mielestä
paljon voitettavaa, sillä maassamme ala
oli viime vuonna lievästi miinusmerkkinen.
— Suomen konsulttimarkkinan kehittymättömyyttä kuvaa se, että sen koko suhteessa kansantuotteeseen on Suomessa vain
runsas kolmannes siitä mitä Ruotsissa. Ero
moniin Keski-Euroopan maihin on vielä suurempi. Kasvupotentiaalia siis on, kunhan
täälläkin opitaan käyttämään neuvonantajia
paremmin.
EY julkisti alkuvuodesta laajan kansainvälisen tutkimuksen yritysten pahimmista
bisnespeloista ja parhaista mahdollisuuksista.
Suurimpana riskinä vastaajat pitivät hintakilpailua. Mikä voisi asettaa kapuloita EY:n rattaisiin Vision 2020:n viitoittamalla tiellä?
— Ainahan liiketoimintaan liittyy ­riskejä,
mutta mehän olemme riskienhallinnan
ammattilaisia! Hirvola heittää.
7
Kolmas elämä edessä
EY:n johtotehtävissä pitkään vaikuttanut
Pekka Luoma on ilmoittanut jättävänsä
EY:n ja sen partneriuden yhtiön tilikauden
päättyessä ensi kesänä 30.6.2014. Silloin
hän on ollut 30 vuotta EY:n palveluksessa
ja yritys on tuona aikana kasvanut
30-kertaiseksi.
K
yllä se on ollut minulle elämän maraton. Se on avannut työ-
kentän, jossa olen voinut osal-
tani olla kasvattamassa kilpaillun markkinan kärkeen yltävän liikkeenjohdon asiantuntijaklusterin. Olen todella ylpeä
koko yhtiössämme ja erityisesti Suomessa
tapahtuneesta kehityksestä. Sen ansiosta
olemme nyt markkinoilla iskukykyisempiä
kuin koskaan. Työn myötä olen myös ­saanut
laajan ihmissuhdeverkoston ­elinkeinoelämän
eri sidosryhmistä, kuvasi Pekka Luoma taan-­
noisessa haastattelussa 18-vuotista kauttaan EY:n ylimmässä johdossa Suomessa.
Luoman kymmenvuotinen toimitusjohtajuus sai seuraavat kahdeksan vuotta jatkoa
Suomessa EY:n hallituksen puheenjohtajana. Tarmoa on riittänyt myös verkostotapahtumien järjestämiseen ja avainasiakkuuksien kehittämiseen sekä luottamusta
ainoana pohjoismaisena johtajana EY:n
ylimmässä päättävässä elimessä Global
Advisory Councilissa toimimiseen viimeisen
kuuden vuoden aikana.
EY:n globaaliin liiketoimintamalliin, jossa
kansainvälinen ylin johto vetäytyy 58—60
vuoden iässä.
Vetäytymispäätös ajoittuu Luoman mielestä muutoinkin sopivaan saumaan.
— Nyt kun Vision 2020 -strategiamme on
saatu oikeaan suuntaan ja hyvään vauhtiin,
voin hyvillä mielin itsekin katsoa eteenpäin
elämässä. Uuden strategian myötä EY on
muuttumassa Suomessakin maakohtaisesta
organisaatiosta pohjoismaisesti johdetuksi
organisaatioksi, joten johdon kokonaisuudistus oli luontevaa toteuttaa tänä vuonna.
Omasta näkökulmastani vetäytyminen olisi
joka tapauksessa ollut edessä viimeistään
vuoden tai kahden sisällä, joten pidin parempana katsoa kortit nyt, kun parasta ennen
-päivääni ei vielä ole kokonaan ohitettu.
Tilaa partnerikunnan uudistumiselle
Mutta miksi vasta 58-vuotias, fyysisesti ja
psyykkisesti hyväkuntoinen, maratoneja
juokseva Luoma jättää yrityksen, joka on
antanut hänelle niin paljon ja jolle hänellä
voisi olla vielä annettavaa?
— Partnerikunnan uudistuminen ­kuuluu
Hallitustyötä ja
taloushallinnon neuvonantoa
”Yhteiskunnan tuettavaksi varhaiseläkeläiseksi” Luoma ei partneriuden päättymisen
jälkeen suinkaan aio jättäytyä. Uusi kokopäivätoimi ei ole suunnitelmissa, mutta ”never
say never”.
Ruuhkavuosien jälkeen hän mieluusti
yhdistäisi uudet haasteet hieman aiempaa
joustavampaan ajankäyttöön kokeneena
taloushallinnon neuvonantajana kansainvälisille tai kansainvälistyville suomalaisyrityksille. — Uskoisin, että tarkastusvaliokuntapu­
8
Ernie | joulukuu 2013
heenjohtajan roolit ja varsinkin palvelu- sekä
asiantuntijatoimintaa ­painottavien organisaatioiden hallitustehtävät olisivat luontevimpia vahvuusalueitani, Luoma sanoo.
Lähellä sydäntä on myös järjestötoiminta, josta Luomalla on pitkä kokemus
muun muassa tilintarkastusalan kansainvälisen kattojärjestön IFAC:in, Hallitusammattilaisten sekä KHT-yhdistyksen ja Pohjola-
Nordenin eri toimikuntien ja hallitusten jäsenyyksistä ja puheenjohtajuuksista.
Entä aikooko tilintarkastaja ylläpitää
KHT-kirjansa? — Kyllä ainakin toistaiseksi.
Toki varmennamme keskeisten asiakkuuksieni palvelun jatkumisen hyvässä yhteistyössä ja joustavin ratkaisuin EY:n kanssa.
Joitakin pienempiä asiakkuuksia tulen myös
hoitamaan yksityisesti. Lisäksi olen luvannut
jatkaa hallitustasoon suunnattujen verkostotapahtumien järjestämistä EY:n kanssa, tosin
jatkossa yhtiöstä riippumattomana.
Koko 35-vuotisen työuran ­suurimpia
opetuksia on Luoman mielestä se, että
vaikka prosessit ovat tärkeitä, kaiken takana
on aina ihminen. — Viime kädessä asioiden
eteneminen perustuu ihmisten väliseen luottamukseen ja avoimuuteen.
Tällä periaatteella Luoma aikoo työskennellä EY:n partnerin roolissa ja yhtiön kansainvälisissä tehtävissä täysipainoisesti ensi
kesäkuun viimeiselle viikolle asti.
• Teksti: Kaija Törmä • Kuva: Juha Rahkonen
• Teksti: Kaija Törmä • Kuva: EY:n kuva-arkisto
Hurja hyppy
hopealle
Tutkimusyhtiö Universumin mukaan
EY on nyt kauppatieteiden opiskelijoiden
keskuudessa Suomen toiseksi
vetovoimaisin työnantaja, mikä
on 9 pykälää parempi sijoitus
kuin viime vuonna.
M
aailmanlaajuisesti EY puolestaan
nousi Universumin vuosittaisen
ranking-listan ykkösasiantuntija
organisaatioksi toimialallaan ja
koko listan toiseksi kiinnostavimmaksi työnantajaksi — heti Googlen jälkeen.
Eikä tässä vielä kaikki: Suomen Universumin teettämän tutkimuksen perusteella EY
menestyi Suomessa Big 4 -yrityksistä parhaiten ja EY:n työnantajakuvan parissa työskentelevät saivat Paras Employer Branding –tiimi
-palkinnon.
Tehostartti uralle
Mikä selittää hienot tulokset? Universumin
maajohtajan Jonna Sjövallin mukaan suuret
tilintarkastus- ja konsultointiyritykset tarjoavat tehostartin uralle. Jo lyhyessä ajassa
oppii paljon sekä pääsee asiakastoimeksiantojen kautta tutustumaan laaja-alaisesti
eri yrityksiin ja toimialoihin.
— Opiskelijoiden mielikuvissa työ tilintarkastusyrityksissä on haastavaa ja mahdollistaa tulevan uran kannalta keskeisten taitojen
oppimisen. Opiskelijoita kiinnostavat nimenomaan tilintarkastusyritykset. Strategiakonsultointiin erikoistuneet McKinsey ja the Boston Consulting Group löytyvät tutkimuksessamme vasta sijoilta 21 ja 27, Sjövall sanoo.
Suomen EY:n Employer Branding (EB)
–tiimille huippusijoitus kauppatieteiden opiskelijoiden suosikkityönantajalistalla oli ja ei
ollut yllätys.
— Paiskimme viime vuonna hartiavoimin
töitä, joten arvelimme, että kyllä sen täytyy
jossain näkyä. Näin kovaa nousua emme tosin
osanneet odottaa, iloitsee Marketing Manager
Soineli Jormakka kolmen osaavan naisen EBtiimistä, johon kuuluvat EY:ltä myös Recruitment Manager Ester Muinonen ja Graduate
Recruitment Coordinator Marjukka Aho.
Paras Employer Branding –tiimi –tunnustus tuli naisille sen sijaan täytenä yllätyksenä.
Jonna Sjövallin mukaan voittajatiimi osoittaa
erinomaista yhteistyökykyä, jossa markkinointi ja HR vievät EY:llä vahvasti employer
branding –asioita eteenpäin. Erityisesti tiimis­tä huokuu yhdessä tekemisen meininki ja
vanhoja toimintatapoja haastetaan avoimesti.
kelijaa tutustuu kolmen päivän ajan oman
coachin johdolla konsultin työhön EY:llä.
Mutta onhan muillakin Big 4 –yrityksillä
vireää opiskelijatoimintaa. Mikä lopulta ratkaisi pelin EY:n hyväksi Universum-rankinglistalla? — EY:n vahvuuksia ovat aidosti kansainvälinen ilmapiiri sekä monipuoliset uramahdollisuudet vastavalmistuneelle. Viime
kädessä ratkaiseva tekijä on kuitenkin ihmiset — se positiivinen jälki, jonka asiantuntijamme ovat jättäneet opiskelijoihin, Soineli
Jormakka sanoo.
Kauppatieteiden opiskelijoiden
ihannetyönantajat 2013 Suomessa
1.Kone
Positiivinen jälki
Käytännössä kiitellyn EB-tiimin työ on strategista suunnittelua ja aktiivista jalkautumista
opiskelijoiden pariin. Erilaisiin rekrytointitapahtumiin ja opiskelijamessuihin panostetaan
paljon ja tiimi tekee jatkuvaa yhteistyötä yliopistojen ja opiskelijajärjestöjen kanssa. Yhtenä esimerkkinä yhteistyöstä mainittakoon
ainejärjestöjen case-illat, joissa case-harjoituksen kautta avataan EY:n asiantuntijoiden
työtä. Samalla opiskelijat saavat valmennusta
tuleviin työhaastatteluihin ja toisinaan iltojen
aikoina järjestetään myös pikahaastatteluita
tai CV-klinikoita. Uusista aktiviteeteista otettakoon esiin Hankenin kanssa toteutettava
Shadowing Days –ohjelma, jossa kolme opisErnie | joulukuu 2013
2. EY
3.Nordea
4.Fazer
5.Stockmann
6.PwC
7.KPMG
8. Suomen Pankki
9.Marimekko
10.Rovio Entertainment
Universumin toteuttamassa tutkimuksessa
selvitettiin opiskelijoiden mielipiteitä työelämästä, urasta ja ihanteellisimmista työnantajista. Tutkimukseen vastasi yhteensä
10 519 opiskelijaa 41 suomalaisesta yliopistosta ja korkeakoulusta. Tutkimus toteutettiin
joulukuun 2012 ja maaliskuun 2013 välillä.
9
• Teksti: Kaija Törmä ja EY • Kuvat: Tommi Heinonen, Ismo Jokinen ja Jouko Keski-Säntti
Kasvuyrittäjien
parhaimmisto palkittiin
EY Entrepreneur of
the Year -kilpailu osoitti tänä
vuonna jo 11. kerran, että
loistavat yritykset menestyvät
suhdanteista huolimatta.
K
ilpailuun osallistuneet yrittäjät
ovat jokaisena vuonna olleet toi mialansa selkeitä edelläkävijöitä.
Tämä vuosi ei ollut poikkeus.
Haastavan taloudellisen tilanteenkin keskellä he ovat hyvä muistutus siitä, että Suomessa kirjoitetaan edelleen uusia menestystarinoita. Kilpailun tuomaristoon kuuluvan
Kiilto Familyn toimitusjohtajan Erkki Soljan
sanoin: keskitytään siihen mitä osataan ja
saatetaan pallo maaliin.
Koko kilpailun voitto verkkokauppayhtiölle
Mutta mennään voittajiin. Vuoden 2013
Entrepreneur of the Year on ansaitusti viime
vuonna huikean kasvupyrähdyksen tehneen
verkkokauppayhtiö DealDashin perustaja
William Wolfram. DealDash toimii toistaiseksi vain Yhdysvalloissa, mutta vasta 21-vuotiaan yrittäjän tähtäin on maailman markkinoiden valloittamisessa. Se voi toteutua
hyvinkin pian, sillä sijoittajat uskovat DealDashin konseptiin ja yrityksellä on Facebookissa jo yli miljoona tykkääjää.
— Kiitän tuomaristoa hyvästä ja laadukkaasta työstä, sanaili sympaattinen Wolfram
lavalla voittonsa selvittyä. Wolfram sai myös
kilpailun kauppa-toimialasarjan palkinnon ja
edustaa Suomea World Entrepreneur of the
Year -loppukilpailussa Monte Carlossa ensi
kesänä.
Kilpailun tuotanto-sarjan ykköseksi ylsi
rakennus- ja kiinteistöalan konserni Päätoimijan Asko Myllymäki. Innovatiivisen yrittäjän mielestä tärkeintä yritystoiminnassa
on jatkuva muutos. Kauppa-toimialasarjan
voiton vei Janne Niska, jolla on nostoalalla
kolme yritystä: Janneniska, Pekkaniska ja JN
Windpower Services. — Kyllä se on geeneissä, kertoi Niska yrittäjyydestä, joka alkoi kyteä yrittäjän pojan mielessä jo 16-vuotiaana.
Entrepreneur of the Year -kilpailussa on
perinteisesti jaettu myös erikoispalkinto nuorelle kasvuyrittäjälle. Tänä vuonna sen saivat
BW-Restaurantsin Matti Wikberg ja tv:stäkin
tuttu Tomi Björck. Kaksikon erinomaisen
hinta-laatusuhteen ravintoloista Farang
äänestettiin Suomen parhaaksi ravintolaksi
vuonna 2011.
Uusi Family Business Award of Excellence -erikoispalkinto meni kustannusyhtiö Otavan Olli Reenpäälle. — Henkilöstön
innostuksen ja luovuuden ylläpitäminen on
keskeistä, kun toimitaan kustannusalalla.
Ilman sitä ei synny sisältöä, tietää alan grand
old man, joka piti tilaisuudessa myös hienon
puheenvuoron yrittäjyyden puolesta.
Antakaamme ansaitut aplodit kaikille
kilpailuun osallistuneille yrittäjille ja toivottakaamme heille mitä parhainta menestystä
myös tulevaisuudessa!
Kilpailu kannustaa kasvuhakuiseen yrittäjyyteen
EY Entrepreneur of the Year on arvostettu tunnustuspalkinto kasvuyrittäjille, jotka
innostavat muita visioillaan, johtajuudellaan
ja saavutuksillaan. Kilpailun avulla kannustamme nykyisiä ja tulevia yrittäjiä kasvuhakuiseen ja vastuulliseen yrittäjyyteen sekä
pyrimme lisäämään yleistä kiinnostusta ja
yhteiskunnallista keskustelua kasvuyrittäjyydestä. Haluamme tukea yrittäjien innovatiivisuutta ja visioita tarjoamalla osallistujille
ainutlaatuisia tilaisuuksia oppimiseen, verkostoitumiseen ja ajatusten vaihtoon.
Entrepreneur of the Year on pisimpään
toiminut ja maantieteellisesti laajin kansain-
välinen yrittäjäkilpailu. Se järjestettiin ensimmäisen kerran USA:ssa jo vuonna 1986, ja
nykyään siihen osallistuu vuosittain tuhansia
yrittäjiä yli 50 maassa. Suomessa EY käynnisti kilpailun vuonna 2003. Kilpailu toteutetaan yhteistyössä yrittäjyyttä tukevien
kumppaneiden kanssa. Vuoden 2013 kilpailun yhteistyökumppanit Suomessa ovat Evli
ja Eläke-Fennia.
Entrepreneur of the Year -kilpailu etsii
esikuviksi sopivia yrittäjiä toimialasta ja yrityksen kasvuvaiheesta riippumatta. Tätä
kuvastaa kilpailussa jaettava nuoren kasvuyrittäjän erikoispalkinto Young Emerging
10
Ernie | joulukuu 2013
Entrepreneur of the Year. Palkinto myönnetään erityistä kasvupotentiaalia omaavalle
yrittäjälle, joka on jo osoittanut liiketoimintamallinsa toimivuuden, mutta jonka uskotaan
pääsevän entistä merkittävämpiin saavutuksiin tulevaisuudessa.
Vuoden 2013 maailmanlaajuinen uudistus Entrepreneur of the Year -kilpailuun on
uusi Family Business Award of Excellence
-erikoispalkinto. Tuomaristo myöntää tämän
palkinnon erityisen ansioituneelle perheyrittäjälle, joka on kilpailukriteerien täyttämisen
lisäksi osoittanut pitkäjänteisellä toiminnallaan kyvyn menestyä yli sukupolvien.
Entrepreneur of
the Year 2013,
KAUPPA-sarjan
voittaja:
William
Wolfram
DealDash Oyj
William Wolfram näki epäluotettavien
verkkohuutokauppojen keskellä markkinaraon liiketoimintakonseptille, joka yhdistää
ennennäkemättömällä tavalla vähittäiskaupan ja pelitoiminnan. Vuonna 2009
perustettu DealDash on verkossa toimiva
ostoskeskus sekä vapaa-ajanviettopaikka,
jossa asiakkaille tarjotaan interaktiivisia
elämyksiä shoppailun lomassa.
DealDash eroaa vastaavista palveluista
luotettavuudellaan, asiakasystävällisyydellään ja toimintansa läpinäkyvyydellä.
Hyvä maine on yrityksen ensisijainen
kilpailuvaltti, ja asiakastyytyväisyyttä
sekä ostokäyttäytymistä seurataan päivittäin. Deal­Dash on herättänyt paljon
­kansainvälistä keskustelua niin perinteisessä kuin sosiaali­sessa mediassa, ja
DealDashistä onkin kasvanut maailman
puhutuin Facebook-brändi vuonna 2013.
Suomen-kilpailun voittajat
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
William Wolfram, DealDash Oyj
Kim Väisänen, Blancco Oy
Mikael Hed, Rovio Entertainment Oy
Olli Muurainen, Management Events Oy
Ilkka Seppälä, Marinetek Group Oy
Aaro Cantell, Normet Group Oy
Jarkko Veijalainen, 3 Step IT Group Oy
Raimo Sonninen, Bella-Veneet Oy
Göran Sundholm, Marioff Corporation
Kirsti Paakkanen, Marimekko Oyj
Vesa Keskinen, Veljekset Keskinen Oy
Ernie | joulukuu 2013
Vuorineuvos Maarit Toivanen-Koivisto,
tuomariston puheenjohtaja:
William Wolfram on
loistava esimerkki
peräänantamattomasta yrittäjästä,
jolla on vahva visio. Sen voimin
hänellä on erinomaiset mahdollisuudet kasvuun sekä kotimaassa että kansainvälisesti.
11
Tuotanto-sarjan voittaja:
Asko Myllymäki
Päätoimija Oy
Toimitusjohtaja Asko Myllymäki on viitoittanut Päätoimijan yrityskasvua rakennusalalle epätavanomaisin lähestymistavoin:
asiakassuuntautuneisuudella ja myyntityötä korostaen. 24-vuotiaasta lähtien isänsä
jalanjäljissä rakennusalan yrittäjänä toiminut Myllymäki kokee, että kaikkeen voi
vaikuttaa — etenkin omaan menestykseen.
Gaalan
juonsi Maija
Lehmusvirta.
Päätoimija erottuu edukseen kilpailijoistaan siten, että pelkän rakennustyömaan
hallinnoimisen sijaan sen toiminta ja palvelut kattavat koko projektin aina tarjousvaiheesta alkaen. Liikeideana on tuottaa
laadukkaita toimitiloja erittäin kustannustehokkaasti sekä toteuttaa aktiivista, asiakashakuista myyntityötä uusia liiketoimintamahdollisuuksia jatkuvasti silmällä pitäen.
Family Business Award of
Excellence
Olli Reenpää
Otava Oy
Suomalaisille tähtikuvioisesta logostaan
tuttu Otava on vuonna 1890 perustettu
yksityinen, riippumaton ja vakavarainen
mediatalo, jonka johdossa vuorineuvos
Olli Reenpää edustaa Reenpäiden kolmatta
sukupolvea. Yhtiön liiketoiminta-alueisiin
lukeutuvat kirjojen ja aikakauslehtien
kustannus, kirjakauppatoiminnot sekä
sähköiset vapaa-ajan palvelut.
Otavan liiketoiminnan kantavana voimana
on säilynyt yli vuosisadan intohimo kustannustoimintaan, tuotteiden laatuun sekä
suomalaiseen kieli- ja kulttuuriperintöön.
Kirjatuotteiden kysynnän ja asiakkaiden
lukutottumusten muuttuessa Otava on
rohkeasti sopeuttanut strategiansa ja
toimintamallinsa vastaamaan markkinoiden vaatimuksia.
12
Ernie | joulukuu 2013
Palvelut-sarjan voittaja
Janne Niska
Janneniska Oy, Pekkaniska Oy,
JN Windpower Services Oy
Janne Niska on onnistunut luomaan perinteiselle toimialalle uusia ja innovatiivisia
ratkaisuja tuottavan yrityskeskittymän,
jonka yritykset ovat teknologisesti markkinoiden suunnannäyttäjiä, ja jonka palvelut
tuovat lisäarvoa asiakkaiden liiketoimintaan. Näistä kolmesta yrityksestä kaksi
on toiminut nostoalalla vuosikymmeniä.
Kolmas ja viimeisin aluevaltaus on tuulivoima-ala, jolta saatavaan kasvuun
Janne Niska panostaa voimakkaasti.
Palkinnon jakoi
tuomaristoa edustanut Mikael Hed.
Janneniska Oy tarjoaa yksilöityjä palvelukokonaisuuksia, Pekkaniska Oy on tällä
hetkellä liikevaihdoltaan maailman 42.
suurin nostolaitteiden vuokrausyritys ja
JN Windpower Services Oy alansa johtava
toimija Pohjois-Euroopassa.
Young Emerging
Entrepreneur of the Year
Tomi Björck
ja Matti Wikberg
BW-Restaurants Oy
Tomi Björckin ja Matti Wikbergin perustamat menestysravintolat Farang, Gaijin ja
Boulevard Social tarjoavat helsinkiläisille
uudenlaisen olohuoneen, jossa nautitaan
sosiaalisesta kanssakäymisestä ja hyvästä
ruoasta.
Katso
finalistien esittelyvideot
EY:n YouTube-kanavalla. Avaa
oheisesta koodista tai osoitteessa
youtube.com/EYFinland
Tämä kuva Matti
Wikbergistä (vas.) ja
Tomi Björckistä on
Helsingin aluekilpailutapahtumasta.
Ernie | joulukuu 2013
BW-Restaurants asettaa tuotteen laadun
ja asiakastyytyväisyyden kaiken muun
edelle. Oikukkaalla alalla on tärkeää
pysyä asiakkaan hermolla luoden sitä,
mitä markkinat kaipaavat. Helsingin lisäksi
Björck ja Wikberg ovat avanneet ravintolan
Tukholmaan ja haaveilevat uusien kansainvälisten markkinoiden valloituksesta lähitulevaisuudessa.
13
• Teksti: Kaija Törmä • Kuvat: Tommi Heinonen
Gaala kruunasi yrittäjäkilpailun
Entrepreneur of the Year -kilpailu huipentui tänäkin vuonna juhlagaalaan,
jota voi puitteiltaan ja ohjelmaltaan pitää ehkäpä kilpailuhistorian hienoimpana.
G
Paulig-konserni teki viime vuonna hyvän
tuloksen. Erityisesti kehittyi kahviliiketoiminnan tulos. — Meillä on siitä kiitollisia
asiakkaita, että he juovat kahvia suhdanteista
riippumatta ja eniten maailmassa, kertoi
konsernijohtaja Jaana Tuominen, joka itse
ei juo kahvia ollenkaan. Tuomisen mukaan
suurin trendi maailmalla on nyt — toisin kuin
luulisi — vaaleapaahtoinen kahvi, joka suodatetaan kuppi kerrallaan. Gaalassa mukana
myös puoliso Tommy Laakso.
aalan näyttämönä toimi nyt ensim
mäistä kertaa Suomen Kansallis
ooppera, jonka kanssa EY solmi
viime kesänä yhteistyösopimuksen. Juhla alkoi perinteiseen tapaan cocktailtilaisuudella. Hauska idea oli järjestää se
oopperan päälavalla.
Lavalta siirryttiin oopperan juhlavalaistuun päälämpiöön. Vuorossa oli ohjelmallinen
istuva gaalaillallinen, jonka aikana MTV3:n
uutisankkuri Maija Lehmusvirta johdatteli
vieraat ohjelmanumerosta toiseen.
Palkintojenjakojen ja herkullisen menun
lomassa juhlaväki pääsi nauttimaan oopperan taiteilijoiden upeista esityksistä. Tarjolla
oli tenori Mika Pohjosen ja sopraano Tuuli
Takalan tulkitsemaa Puccinia ja Mozartia,
mutta myös mezzosopraano Angelika Klasin
esittämiä Astor Piazzollan tangoja. Sokerina
pohjalla nähtiin iki-ihana kuolevan joutsenen
tanssi ja lämpiön suuren lasiseinän takaa
avautunut ilotulitus.
Kaiken loiston keskellä tilaisuuden suurimpia tähtiä olivat kuitenkin kilpailun kaikki
finalistit. — Entrepreuneur of the Year -gaala on vuodesta toiseen ollut EY:n inspiroivimpia tilaisuuksia, kuvasi iltaa Suomen EY:n
hallituksen puheenjohtaja Pekka Luoma.
Toivomme, että se oli sitä myös vieraille!
14
Ernie | joulukuu 2013
Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola
saapui gaalaan ystävänsä, Aalto-yliopiston
yrittäjyysohjelman johtajan ja Entrepreneur
of the Year -kilpailun tuomaristoon kuuluvan
Olli Vuolan kutsumana. — Todella hieno
juhla, täynnä ilonaiheita!, kiitteli Korhola ja
kertoi olleensa vaikuttunut sekä finalistien
yrittäjätarinoista että ohjelmasta. — Hypetin
tilaisuutta lähettämällä twiittejä pitkin iltaa.
Media on yksi rakennemuutoksen koettelemista aloista, mutta sieltä löytyy myös onnistumisia. — Meillä on valtavasti hankkeita
digitaalisessa mediassa. Esimerkiksi Kauppalehden digitaaliset sisältötuotot kasvoivat kolmannella kvartaalilla yli viidenneksen
vuoden takaisesta ja ilmoitusmyynti verkossa neljänneksen. Iltalehden ilmoitusmyynnistä jo 60 prosenttia tulee digipuolelta. Toteutimme viime vuonna myös onnistuneita
yritysostoja Itä-Euroopassa digitaalisen palveluliiketoimintamme vahvistamiseksi, kertoi Alma Median toimitusjohtaja Kai Telanne.
Vieressä puoliso Minna.
Exel muistetaan edelleen kävely- ja muista
sauvoistaan, vaikka se myi urheiluvälineliiketoimintansa vuosien 2008–2010 aikana ja
keskittyi komposiittiprofiileihin. Samalla yrityksen nimi muuttui Exel Composites Oyj:ksi.
— Olemme kehittäneet useita uusia asiakaskohtaisesti räätälöityjä sovelluksia eri segmentteihin. Yhtiö on markkinajohtaja komposiittiprofiileissa ja tase on vahva, joten
meillä on erinomainen valmius kasvattaa
liiketoimintaamme markkinoiden elpyessä,
kertoi Exel Compositesin talous- ja hallintojohtaja Ilkka Silvanto. Vierellä vaimo
Marja-Leena.
Jolla sai odotetun matkapuhelimensa markkinoille marraskuun lopulla. Toimitusjohtaja
Tomi Pienimäen mukaan puhelimesta tehtiin kymmeniä tuhansia ennakkovarauksia 136
maasta. — Android hallitsee älypuhelinten käyttöjärjestelmiä eikä sille ole ollut vuosiin vaihtoehtoa. Nokian hylkäämän Meegon pohjalle rakentamamme Sailfish-käyttöjärjestelmä on
sellainen, sanoi Pienimäki ja arveli Jollan saavan sympatiapisteitä Daavid–Goljat -asetelmasta. — Jollan älypuhelin on individualistin valinta. Gaalatunnelmassa mukana Virpi Ruoti.
Luksustuoteala on kasvanut finanssikriisin
jälkeen vuosittain kaksinumeroisin luvuin.
Se näkyy myös suomalaisessa Wheslyn
Groupissa, joka valmistaa käsin viimeisteltyjä luksustuotteita huiveista viininjäähdyttimiin. Materiaaleina käytetään hienointa pellavaa, kashmiria, mohairia ja vesipuhvelin
nahkaa. Yritys on saanut Balmuir-brändillä
valmistettuja tuotteitaan moneen arvostettuun tavarataloketjuun ja noin 80 prosenttia liikevaihdosta tulee viennistä. — Laatuun
nähden hintamme on edullinen, arvioi Wheslyn Groupin perustaja Heidi Jaara yrityksen
menestystekijöitä. Vierellä puoliso Juha.
Monialayritys Bernerin toimitusjohtajana
25 vuotta työskennellyt George Berner
jäi eläkkeelle pari kuukautta sitten. — Tämä
elämänvaihe tuntuu tosi hyvältä. Teen yrityksessä edelleen töitä muutaman tunnin
päivittäin, mutta nyt jää aikaa muuhunkin.
Bernerin uudeksi toimitusjohtajaksi
valittiin ensimmäistä kertaa historiassa
suvun ulkopuolinen. — Meillä oli suvussa
hyviä kandidaatteja, mutta he ovat vielä
hiukan liian nuoria ja kokemattomia, ja
ainahan pitää valita paras vaihtoehto,
George Berner sanoi. Gaalassa myös
puoliso Kirsi-Marja Koskelo.
Ernie | joulukuu 2013
Nokiassa ja NSN:ssä 18 vuoden uran tehnyt
juristi Kirsi Komi löysi uuden tehtävän sairastuttuaan rintasyöpään. Nopeasti hoitoa halunnut
Komi hakeutui yksityiseen Docrates Syöpäsairaalaan. Sieltä välittynyt osaaminen ja innostus
vaikuttivat Komiin niin, että hän lupautui keväällä
2011 Docratesin hallituksen puheenjohtajaksi ja
osti samalla neljän prosentin osuuden yhtiöstä.
— Olemme tänä vuonna saaneet ilahduttavasti
potilaita sekä kotimaassa että ulkomailta. Uskon
vahvasti, että sairaalalla on valtavasti kasvupotentiaalia, kertoi seitsemän yhtiön hallituksessa
toimiva Komi. Puoliso Tuomo Raasio kuuluu
pääomasijoitusyhtiö CapManin partnereihin.
15
• Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Sini Pennanen, Artek, EY:n kuva-arkisto ja Vitra AG
Transaktiojuridiikka on
moniottelua
Yrityskauppoihin liittyvät lakipalvelut vaativat
paljon muutakin kuin juridiikan osaamista.
On hallittava myös projektijohtaminen ja
yhteispeli muiden neuvonantajatahojen kanssa.
K
un sveitsiläinen designyritys
Vitra syyskuussa osti suomalai sen Artekin, EY oli transaktiossa
vahvasti mukana avustaen ostajaa Vitra Holding AG:tä.
— Avustimme ostajaa transaktiossa
alusta loppuun saakka; oikeudellisessa,
taloudellisessa ja vero-oikeudellisessa due
diligencessä sekä sopimusneuvotteluissa
ja transaktiodokumenttien laatimisessa,
kertoo toimeksiannosta vastannut EY:n
partner Sakari Helminen.
Vitra on sveitsiläinen perheyritys, joka
tunnetaan kansainvälisesti laadukkaista
design-huonekaluistaan. Suomalaisen muotoilun ikoni Artek oli myös alun perin perheyhtiö, mutta ennen yrityskauppaa sen omisti
ruotsalainen, yksityinen sijoitusyhtiö Proventus AB.
— Transaktiota oli mieluista olla toteuttamassa, koska Vitran ja Artekin kumppanuus
perustuu selvästi yhteiseen arvomaailmaan.
Tämä heijastui myös sopimusneuvotteluihin,
jotka vietiin läpi hyvässä hengessä, Helminen
jatkaa.
Vitran talousjohtaja Martin Dörig vahvistaa olleensa erittäin tyytyväinen Suomen
EY:n vahvaan projektiosaamiseen ja kokemukseen yrityskauppojen toteuttajana.
Vitran talousjohtaja Martin Dörig oli tyytyväinen sujuviin sopimusneuvotteluihin.
Muutaman kuukauden projekti
Useimmiten yrityskaupat toteutuvat 3—6
kuukaudessa. Tosin Artekin ja Vitran tapauksessa ensimmäiset tunnustelut perheyritysten kesken tehtiin jo 18 vuotta sitten. Tyypillinen yrityskauppaprosessi alkaa keskusteluilla osapuolten välillä, jota seuraa tavallisesti indikatiivisen tarjouksen ja aiesopimuksen laadinta sekä due diligence -tarkastus ja
kauppakirjan valmistelu.
EY:n etuna transaktiojuridiikassa on
kansainvälisyyden lisäksi se, että juridiikan
lisäksi EY tarjoaa myös muita yrityskaupoissa tarvittavia neuvonantajapalveluja. Jos
neuvonantajat tulevat eri taloista, he viestivät vähemmän keskenään ja syntyy päällekkäisyyksiä ja mahdollista kustannuslisäystä
16
Ernie | joulukuu 2013
Neuvonantajien aikaisempi kokemus vastaavista yritysjärjestelyistä
Nimetty vastuuhenkilö ja
hänen aktiivisen mukanaolonsa varmistaminen
Eri asiantuntijoiden työn
koordinointiosaaminen ja
vastuuhenkilön laaja-alainen
ymmärrys myös taloudellisista
ja vero-oikeudellisista asioita
Asiantuntijoiden
toimialatuntemus
Miten
valita yritysjärjestelyneuvonantaja?
Partnerit Sakari Helminen
ja Kjell Renlund EY:n
yritysjärjestelyryhmästä
listaavat viisi keskeisintä
seikkaa, jotka tulisi ottaa
huomioon neuvonantajaa
valittaessa.
Tehokas hinnoittelu ja
synergioita hyödyntävä
projektinjohto ja -toteutus
Sakari Helminen
Kjell Renlund
Julkinen ostotarjous yhdeltä luukulta
EY toimi neuvonantajana myös, kun Oy Lival Ab teki vapaaehtoisen julkisen ostotarjouksen NASDAQ OMX:ään listatusta Nordic Aluminium Oyj:stä.
Toimeksianto sisälsi kaiken ostajan tarvitseman taloudellisen ja juridisen neuvonannon. Siihen kuului myös tarjousesitteen tekeminen ja sen hyväksyttäminen Finanssivalvonnassa. Osana projektia Nordic Aluminium Oyj de-listattiin Helsingin pörssistä.
— Tämä on jälleen erinomainen esimerkki EY:n kyvykkyydestä hoitaa isoja yritysjärjestelyjä tarjoamalla kaikki tarvittavat neuvonantopalvelut yhdeltä luukulta, toteavat Sakari
Helminen sekä EY:n Corporate Finance -tiimin vetäjä, partner
Timo Leivo (kuvassa).
EY avusti lisäksi pörssitiedottamiseen liittyvissä erityiskysymyksissä, vähemmistöosakkeiden lunastusprosessin
Timo Leivo
loppuunsaattamisessa ja Nordic Aluminiumin de-listausprosessissa, sekä lopulta kohdeyhtiön sulauttamisessa Oy Lival Ab:hen.
Livalin pääomistaja Stig Lival-Lindström on tyytyväinen EY:n kokonaisvaltaiseen
palveluun ja projektin ammattimaiseen läpivientiin alusta loppuun saakka.
— EY:n kontaktihenkilöt olivat lisäksi koko prosessin ajan hyvin tavoitettavissa,
Stig Lival-Lindström jatkaa.
Ernie | joulukuu 2013
17
asiakkaille. Kun EY:llä laki-, vero- ja taloudellinen due diligence -tarkastus tulevat
yhdestä ja samasta paikasta, raportti on
paremmin mietitty loppuun asti ja kustannussäästöä syntyy. Synergioita saadaan aikaiseksi eri havaintoja ja analyysejä yhdistelemällä. Tämä helpottaa asiakkaan toimintaa.
Helminen on havainnut, että due diligence on nykyisin korkealla ostajan prioriteeteissa. Tarkastuksen painopisteet valitaan
kuitenkin nykyään aiempaa huolellisemmin,
eivätkä asiakkaat tavallisesti halua laajoja
kaiken kattavia raportteja, vaan olennaisiin
asioihin keskittyviä tarkkoja analyysejä.
Puolet kaupoista kansainvälisiä
Suomen EY:n yritysjärjestelyjuristit ovat vuodessa mukana noin 40 yrityskaupassa. Noin
puolessa kaupoista on kansainvälinen liityntä.
— Meillä on toimivat kontaktit ympäri
Eurooppaa. Globaalisti EY:n verkostossa on
noin 900 juristia 30 maassa ja lakipalvelumme laajenee kovaa vauhtia uusiin maihin.
Jos maassa ei ole vielä meidän omaa lakipraktiikkaamme, käytämme paikallisia lakiasiaintoimistoja.
— Joka tapauksessa suomalaista ostajaa
tai myyjää palvelee yksi ainoa kontaktipiste,
ja asiat tapahtuvat nopeasti ja kustannustehokkaasti. Jos päämiehemme on esimerkiksi
suomalainen yhtiö, jolla on omistuksia ulkomailla, otamme kontaktin globaaliin verkostoomme ja pyydämme heiltä tarjoukset.
Tiimiin parhaat kyvyt
rajoihin katsomatta
Yrityskauppatiimin koko ja tiimitys vaihtelee
kaupan koon ja osapuolten toimialan mukaan.
Suurimman osan kotimaisista kaupoista hoitaa tiimi, joka koostuu yhdestä partnerista,
yhdestä seniorijuristista ja parista managertason juristista.
Parhaimmillaan kansainvälisessä kaupassa on ollut mukana useita kymmeniä juristeja
eri puolilta maailmaa.
Globaalisti yrityskauppojen määrä laski
viime vuonna 2,7 prosenttia vuoteen 2011
verrattuna. Euroopassa pudotus oli jyrkempi,
6,5 prosenttia.
— Pieniä ja keskikokoisia kauppoja on
kuitenkin toteutettu tasaiseen tahtiin, mutta
isommat järjestelyt ovat olleet harvassa.
Yritykset ovat hakeneet erilaisia yritysjärjestelyvaihtoehtoja, kun muut tehostamistoimet
on tehty jo aiemmin, Helminen arvioi.
Helmisen mukaan yrityskaupoissa ovat
lisääntyneet erilaiset kauppahinnan tarkistusmekanismit ja osapuolten vastuunjako kirjataan kauppakirjaan aiempaa yksityiskohtaisemmin.
— Neuvonantajan kokemus on tärkeää,
sillä yrityskaupan osapuolilla ei aina ole laajaa kokemusta kaupoista. Neuvonantajan on
siksi syytä olla sitäkin kokeneempi. Silloin
pitää selkokielellä selittää asioita ja tarjota
tukea, Helminen kuvaa juridisen neuvonantajan tehtävää.
Yrityskaupan tekijän kannattaa neuvonantajaa valitessaan pyytää nähdäkseen juristitiimin CV:t ja referenssit.
Yrityskaupat ovat projekteja, joiden läpivienti vaatii projektiosaamista. Siksi tiimin
kokemus alalta on tärkeää. EY:llä on myös
laajaa ja kansainvälistä toimialaosaamista
— toimialan trendit tulevat meille tietoon
no­peasti laajasta verkostostamme.
— EY:llä on vahva juridinen osaaminen
Rahapajan rohkea strateginen laajennus Saksaan
Suomen Rahapaja on johtava euroalueen kolikonvalmistaja sekä yksi maailman suurimmista metallirahan viejistä.
Ala on kuitenkin ollut globaalisti ylituotannon vaivaama. Rahapajan toiminta tarvitsi sekä tehostamista että uusia
strategisia etuja. Ratkaisu oli yrityskauppa, jolla Rahapaja osti saksalaisen
Saxonia Eurocoin GmbH:n koko toiminnan vuonna 2011, ja sai kaupan myötä
kolikoiden aihiotuotannon itselleen.
Aiemmin aihiot oli hankittu ulkopuoliselta toimijalta. Osana kauppaa Suomen
Rahapaja sai myös Saxonian osuuden
Espanjan valtion kanssa puoliksi omistetusta yhteisyrityksestä Espanjassa.
EY:n suomalais-saksalainen tiimi
tuki Suomen Rahapajaa kaupassa moni-
18
alaisesti due diligencen, veropalveluiden,
taloushallinnon konsultoinnin sekä lakipalveluiden avulla. Varsinaisen kaupan jälkeen
integraatioprosessin tuki on jatkunut erityisesti lakipalveluilla. Integraation ja yrityskaupan hyödyt edellyttivät myös Saxonian
vanhojen henkilöstöjärjestelyjen läpikäyntiä.
EY:n saksalaisten ja espanjalaisten juristien
avulla käytiin läpi sekä YT-neuvottelut että
vanhat toimitusjohtajasopimukset. Saxonian
toiminnan tiiviimpi integrointi Rahapajaan
jatkuu edelleen Saksassa ja Espanjassa.
— Saxonian integraatiossa on astuttu
taas askel eteenpäin. Haasteita on edelleen
toimintakulttuurien yhteensovittamisessa
ja heikko markkinatilanne heijastuu myös
siihen. EY:n osaaminen on ollut tukenamme
yhtiö- ja työoikeudellisissa kysymyksissä, joi-
Ernie | joulukuu 2013
ta väistämättä tulee eteen raivatessamme tietä tulevaan, Suomen Rahapajan
toimitusjohtaja Paul Gustafsson sanoo.
— Suomalaisen yrityksen ei kannata
liikaa empiä yritysostojen tekoa ulkomailta, koska strategiaa parhaiten tukevat
ostokohteet eivät aina löydy välttämättä
aivan naapurista. Vaikka toimintaympäristö kohdemaassa ei olisi ennestään
tuttu, paikallinen asiantuntemus on aina
saatavilla osaksi
tiimiä niin laki- kuin
muissakin palveluis­
sa, partner Riitta
Sedig EY:ltä muistuttaa.
Riitta Sedig
Partner Sakari Helminen, EY:
EY:n etuna
transaktiojuridiikassa
on kansainvälisyyden
lisäksi se, että tarjoamme
juridiikan lisäksi myös muita
yrityskaupoissa tarvittavia
neuvontapalveluja.
myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vaasan seudulla EY hoiti kesäkuun lopussa päättyneellä tilikaudella noin 15 yrityskauppaa.
Vaasa tunnetaan erityisesti energiaklusteristaan, ja merkittävä osa kaupoista kohdistuikin uudistuvan energian tuotantoon, kertoo
partner Kjell Renlund Vaasasta.
Suurimmassa kaupassa oli suomalainen
ostokohde ja kansainvälinen ostaja. EY:n yrityskauppatiimiin kuului toistakymmentä henkeä.
— Tottakai käytämme varsinkin isommissa kaupoissa oman toimistomme lisäksi
EY:n globaalia osaamista. Se on etumme ja
voimavaramme. Mutta ymmärrämme myös,
että paikallinen yritys ajattelee paikallisen
neuvonantajan ymmärtävän paikallisten yritysten bisneksen parhaiten, sanoo Renlund.
Kastelli laajensi tarjontaansa yrityskaupalla
Kastelli-talot Oy osti syksyllä 2013
osake-enemmistön Rakennusliike Lapti
Oy:stä. Kastelli on ollut pientalomarkkinoiden ostetuin talomerkki vuodesta
1994, ja yrityskauppa tarkoitti Kastellitaloille merkittävää uutta aluevaltausta
uudelle toimialalle. Kastelli-talot Oy on
osa Harjavalta-konsernia.
— Yrityskaupan myötä Kastelli-konserni pystyy entistä paremmin vastaamaan eri elämäntilanteissa olevien asumistoiveisiin. Voimme nyt monipuolisemmin tarjota myös aivan ensimmäistä
asuntoa, joka tyypillisesti sijaitsee rivitai kerrostalossa, sekä lapsiperheille räätälöityjä pientaloratkaisuja kokonaisvaltaisesti toteutettuina paketteina, Kas-
tellin toimitusjohtaja Antti Pohjola toteaa.
— Myös Laptin pitkälle kehitetty konsepti
ja vahva panos päiväkoti- ja hoivakotirakentamisessa kiinnosti ja se sopii erittäin hyvin
liiketoiminnan laajennukseksi yrityksellemme, Pohjola avaa yrityskaupan taustoja.
EY tuki Kastellia kaupassa olemalla asiakkaan kumppanina kaikissa yrityskaupan
eri vaiheissa, mukaan lukien due diligence
-tarkastus Rakennusliike Lapti Oy:ssä, yrityskauppaan liittyvät neuvottelut sekä yrityskauppaan liittyvien asiakirjojen laatiminen.
— Yhteistyö EY:n kanssa sujui saumattomasti läpi koko prosessin. Myös joustavuutta löytyi vaikkapa silloin, kun töitä jouduttiin
tekemään varsinaisen työajan ulkopuolella,
Pohjola kertoo.
Ernie | joulukuu 2013
Director, varatuomari Kirsi
Putkonen EY:ltä oli mukana toteuttamassa kauppaa ja näkee Kastellin
yrityskaupan hienona askeleena kohti
uutta toimialavaltausta.
— Yrityskaupalla saavutettiin
kahden merkittävän pohjoissuomalaisen rakennusalan toimijan yhteenliittyminen. Kauppa toteutui molempien osapuolten vahvan sitoutumisen
ansiosta,
Kirsi Putkonen
summaa.
Kirsi Putkonen
19
• Teksti: Juuso Enala
• Kuvat: Jouko Keski-Säntti
Verotuksen
oikeudenmukaisuudesta
ja läpinäkyvyydestä
Syyskuussa järjestetyssä EY:n suuressa veroseminaarissa
veropalveluiden partner Kari Pasanen johdatteli
asiantuntijapaneelia, jonka tematiikka painottui kestävän
verostrategian haasteisiin. Keskusteluun osallistuivat
kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan verojaoston
jäsen Mika Lintilä, Ilmarisen varatoimitusjohtaja
Timo Ritakallio sekä Nokian Head of Tax Lari Hintsanen.
Nostimme tähän artikkeliin keskustelijoiden näkökantoja niin poliittisen päättäjän, suursijoittajan
kuin kansainvälisen yrityksen perspektiivistä.
20
Ernie | joulukuu 2013
TIMO RITAKALLIO
Sijoituskohteittemme tulee olla vastuullisesti johdettuja. Samalla
omistaja-arvon tulee kasvaa. Lähtökohta on, että yritystä johdetaan
maan pelisääntöjen mukaisesti, mutta tulos optimoiden. Pitää
arvioida, ovatko verotukselliset ratkaisut keinotekoisia vai aitoja.
Jos joku yritys maksaa kilpailijoihin verrattuna huomattavan paljon
veroja, onko se tilanteen tasalla? Keskeistä on läpinäkyvyys. Pitää
pystyä kertomaan, mikä on yrityksen veropolitiikka 50 maassa
toimivalla yrityksellä. Verotukseen voidaan nähdä monta tulokulmaa. Siksi se on kompromissien hakemista.
Monet edelläkävijäyritykset kertovat avoimesti verojalanjäljestään. Halutaan varmistua, että sijoituskohteet ovat vastuullisia.
Mikä on politiikka veroasioiden suhteen ja varsinkin niiden
avoimessa viestimisessä? Ei ole yrityksen tai omistajan intressissä
viedä avoimuutta tasolle, jossa se aiheuttaa kilpailuhaittaa
esimerkiksi siirtohinnoittelussa.
Ilmarinen on suomalaisena institutionaalisena suursijoittaja mukana kansainvälisissä
verkostoissa, jonka jäsenillä on yhteinen
maailmankuva: sustainable capitalism.
Se on vahvistuva, globaali trendi eläkevarojen sijoittajien keskuudessa. Eläkevarojen sijoittamiseen liittyy aina erityinen
läpinäkyvyysvaatimus. Ilmarinen on jo
vuosikymmenen sitoutunut YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin, joilla
ehkäistään esimerkiksi ympäristön vahingoittumista ja lapsityövoiman käyttöä.
Nyt mittaristoon on nousemassa myös
verotuksellinen yhteiskuntavastuu, jota
seuraamme proaktiivisesti.
LARI HINTSANEN
Konserniverojohtajan näkökulmasta yhteiskuntavastuun käsite on haastava:
globaalissa taloudessa yhteiskuntavastuun reunaehdot ja fair share of taxes
vaihtelevat. Pallottelemme asiaa jatkuvasti tarkastusvaliokunnan kanssa.
Globaalissa veroetiikassa on todellisia eroja. Voidaan karrikoiden sanoa, että
anglosaksisissa maissa koetaan, että yrityksen johdon pitää pyrkiä nollaverotukseen. Pohjoismaissa verorasitusta pitää optimoida, mutta hyvään yrityskansalaisuuteen kuuluu, että veroja tulee maksaa. Toimimaasta riippumatta
sijoittajat arvioivat kuitenkin yrityksiä EPS:n (earnings per share) mukaan.
Konsultatiivinen vuoropuhelu verottajan kanssa on mahdollisuus, mutta pitää
laskea sen kustannus/hyöty-suhde. Kanssakäyminen vaatii resursseja yrityksiltä,
tarvitaan rekrytointeja. Kun Nokian Microsoft -kauppa julkaistiin, saimme muutamassa päivässä useita yhteydenottoja monen toimintamaamme verottajalta.
MIKA LINTILÄ
Verotuksen kansainvälisestä merkittävyydestä kertoo jotakin se, että
syyskuisen Pietarin G20-tapaamisen kaksi pääaihetta olivat Syyria ja
veroparatiisit.
Harmaa talous on iso ongelma. Komission laskelmien mukaan Euroopan tasolla viidennes tulosta jää verottamatta: 3 000 miljardin verokannasta jää vuosittain keräämättä veroa 1 000 miljardia. Komission
arvion mukaan Suomessa harmaan talouden osuus on 14 prosenttia
bruttokansantuotteesta, oma arviomme on 7,5 prosenttia. Jos tämä
kotimainen 32 miljardin vuotuinen harmaa taloutemme saataisiin
verotettua, siitä kerättäisiin 11 miljardia veroa ja koko kestävyysvajeemme olisi sillä ratkaistu.
Kansakuntien välinen verokilpailu kiristyy. Oma veikkaukseni on,
että 10 —20 vuodessa siirrytään noin 10 prosentin yhteisöverokantaan. Verotus on siirtymässä pysyvästi kulutus- ja haittaveroihin. Myös perintöverotuksen kanssa on tehtävä muutoksia:
10 vuoden aikana Suomessa on tulossa 17 000 sukupolvenvaihdosta. Näiden yritysten jatkuvuus on turvattava.
Ernie | joulukuu 2013
21
• Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Parocin ja EY:n kuva-arkistot
Tehot irti
taloushallinnosta
Taloushallinnon siirto palvelukeskukseen paransi toiminnan
laatua, yhtenäisti toimintatavat
— ja tuotti Parocille liki
30 prosentin kulusäästön.
CFO Anders Dahlblom, Paroc
Parocin uusi taloushallinnon palvelukeskus Liettuassa oli täydessä valmiudessaan viime vuodenvaihteessa. Siellä työskentelee nyt 38 henkeä, kun aiemmin vastaavissa taloushallinnon töissä kului noin puolet
enemmän henkilötyövuosia. — Kulusäästöt
alkavat olla lähellä 30 prosenttia, jonka
asetimme tavoitteeksi, Dahlblom sanoo.
EY tuli Parocin kumppaniksi kehityshankkeeseen siinä vaiheessa, kun perusratkaisu oli jo lyöty lukkoon. Projektista
vastasivat EY:n partner Mette Vilos ja
johtaja Jarkko Orjatsalo.
— Tarvitsimme tähän tueksi jonkun,
jonka kanssa viedä työlästä projektia eteenpäin. EY on talo, jolla on kokemusta samantyyppisistä projekteista, hyvät referenssit
ja ammattitaitoisia ihmisiä. Lisäksi kumppanin tiimistä pitää tulla sellainen fiilis, että se
sopii yhteen oman tiimimme kanssa, Dahlblom perustelee.
rityksen ei tarvitse olla valtavan
kokoinen, jotta sen kannattaisi
ryhtyä taloushallinnon tehostus hankkeeseen. Keskisuuri energiatehokkaiden eristeiden valmistaja Paroc
heräsi pari vuotta sitten siihen, että sen 14
toimintamaassa jokaisessa oli oma talousosasto, joka hoiti asioita omalla tavallaan.
— Toiminnan tehostaminen oli yksi kehitysprojektin selvä tavoite. Toinen oli läpinäkyvyys ja toimintatapojen harmonisointi.
Kolmas tavoite oli palvelutason yhtenäistäminen. Haimme myös talous- ja controllerhenkilöstölle entistä selkeämpiä rooleja
sekä toimintaan parempaa skaalautuvuutta,
kertoo Parocin CFO Anders Dahlblom.
Tuttu maa toimii hyvin
Paroc valitsi palvelukeskuksensa kohdemaaksi Liettuan, koska saatavilla oli resursseja kuten koulutettua työvoimaa ja yhteiskunta toimii hyvin.
— Meillä oli siellä jo aiemmin tehdasyhtiö, jonka taloushallinnossa työskennelleet
siirtyivät palvelukeskuksen ydinhenkilöiksi.
Emme halunneet sellaiseen maahan kuten
Intiaan, jossa meillä ei ollut omaa toimintaa.
Kevenevät kustannukset olivat tärkein valintaan vaikuttava tekijä. Suomalainen taloushallinnon työntekijä maksaa keskimäärin
noin kolme kertaa enemmän vuodessa kuin
liettualainen vastaava työntekijä.
Suomalaisyritysten suosituin vaihtoehto
22
Ernie | joulukuu 2013
Y
edullisemman kustannustason maiden palvelukeskusprojekteissa on Jarkko Orjatsalon
mukaan Puola.
— Iso maa, paljon yliopistoja, kielitaitoista työvoimaa, hyvät tukiaiset, Orjatsalo
listaa Puolan valintaperusteita edullisten työvoimakustannusten lisäksi.
Mette Vilos kertoo, että taloushallinnon
kehityshanke alkaa EY:llä aina tavoitteiden
määrittelystä asiakkaan kanssa. Puhutaanko
kustannussäästöistä, prosentteina tai euroina, laadun parantamisesta vai mistä? Pitää
myös selvittää ja ymmärtää lähtötilanne.
Muutaman kuukauden alkuselvitysvaiheen jälkeen alkaa yksityiskohtainen suunnittelu siitä, miten prosessi etenee.
— Meillä hankkeessa oli kolme work
streamia, taloushallinto, business controlling
ja it. Ohjausryhmä pysyi koko hankkeen ajan
samana, mutta muuten väen määrä vaihteli,
kertoo projektivastaavana Parocilla toiminut
Virve Ruhtinas.
Ohjausryhmään Paroc oli koonnut sekä
liiketoimintojen, HR:n että ICT:n edustajia.
Palvelutaso tasaiseksi
Parocin uusi palvelukeskus onnistui sekä
laskemaan kustannuksia että parantamaan
palvelutasoa — miten se on mahdollista?
— Aiemmin meillä oli joissakin paikoissa
liiankin hyvä palvelutaso, toisissa paikoissa
taas mikään ei toiminut. Nyt taso on sama
kaikkialla ja keskimäärin se on noussut,
perustelee Dahlblom.
Yleensä hankkeiden alkuvaiheessa
yrityksellä ei ole oikein käsitystä siitä, mikä
on taloushallinnon toiminnan laatu ja miten
sitä mitataan. Ohjeistuksia voi olla, mutta
niitä ei välttämättä noudateta.
Palvelukeskus määrittelee tarkasti,
mitä se tekee ja miten tekee — ja myös noudattaa näitä määrityksiä. Laaditaan myös
mittarit esimerkiksi siitä, kuinka nopeasti
asiat tapahtuvat.
— Laadulle tulee hinta. Kaikki on mahdollista, mutta se maksaa, Mette Vilos kuvaa.
Uuden toimintatavan sisäänajo vaati työtä.
Paroc seurasi toiminnan käynnistymistä
viime keväänä asiakastyytyväisyyskyselyllä,
jonka perusteella tartuttiin ongelmakohtiin
ja tehtiin muutoksia.
— Nyt ei missään ole enää sellaisia tulipaloja, että asiat eivät toimisi. Enemmän
kuulee sellaista puhetta, että siellä tehdään
hyvää työtä. Palvelukeskuksen toimintaa
seurataan jatkuvasti yhdessä myynnin,
oston ja tuotannon kanssa muodostetussa
johtoryhmässä, kertoo Dahlblom.
Dahlblom ja Ruhtinas korostavat sisäisen
viestinnän merkitystä muutoshankkeen onnistumisessa. Sitä ei kerta kaikkiaan voi olla liikaa,
koska muutos koskettaa niin monia ihmisiä.
Koska taloushallinnon tehostamisprojektissa on kyse muutoksesta, pitää hyväksyä,
että asiat todella muuttuvat, Vilos korostaa.
— Kaikki haluaisivat aina, että ­muutos
tapahtuisi niin että kukaan ei huomaa
mitään. Mutta aina jotakin tapahtuu, ja siksi
liiallinen varovaisuus kannattaa jättää pois.
Orjatsalo neuvoo, että onnistuneeseen
muutosprojektiin tarvitaan sekä johdon että
projektiryhmän sitoutuminen. Projektiryhmän pitää myös pystyä käyttämään riittävästi aikaa hankkeeseen.
— Erilaisia näkemyksiä tulee matkan
varrella vaikka kuinka paljon, mutta niitä ei
pidä jäädä puimaan. Pitää olla johdonmukaisuutta ja suoraviivaisuutta tekemisessä,
sanoo Orjatsalo.
Vaihtoehtona myös ulkoistaminen
EY on tukenut taloushallinnon kehitysprojekteissa monen kokoisia yrityksiä, muutamasta
kymmenestä aina yli 1 000 hengen taloustoimintoihin. 30 hengen talousosasto on
Viloksen mukaan kokoluokka, josta ylöspäin
palvelukeskus alkaa kannattaa.
Parocille palvelukeskusprojektissa tärkeä
tavoite on skaalautuvuus.
— Muuttuvassa ympäristössä asiat tapahtuvat nopeasti ja palvelukeskus on helpompi
resursoida; joko lisätä resursseja tai mennä
toiseen suuntaan, sanoo Dahlblom.
20 prosentin tehostussäästöt ja edullisen kohdemaan palkkakustannukset saattavat yhdessä yltää jopa 70 —80 prosentin
kustannusvähennykseen.
Varteenotettava vaihtoehto omalle palvelukeskukselle on ulkoistaminen, vinkkaa
Vilos. Näin on varsinkin silloin, kun yrityksellä ei ole valmiiksi toimintaa sopivassa
palvelukeskusmaassa.
— Huomaamme asiakkaiden ajatusmaailmassa tapahtuvan nopeita muutoksia.
Ulkoistuksien osuus on kasvamassa, vaikka
Ernie | joulukuu 2013
edelleen perustetaan myös omia palvelukeskuksia, Vilos kertoo.
Laajemman trendin Orjatsalo ja Vilos
näkevät siinä, että saman katon alle palvelukeskukseen siirretään samantapaisia toimintoja myös muista funktioista.
— Transaktioihin liittyviä tekemisiä on
monessa funktiossa: palkanlaskentaa, matkalaskuja sekä tiettyjä myynnin ja markkinoinnin tukitehtäviä. On järkevää katsoa,
että tällaiset taustatekemiset on keskitetty.
On myös järkevää, että on yksi kontaktipiste,
johon voivat ottaa yhteyttä niin henkilöstö,
tavarantoimittaja kuin asiakaskin.
Asiantuntijamme
partner
Mette Vilos
johtaja
Jarkko Orjatsalo
23
• Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: EY:n kuva-arkisto
Tunteeko hallitus yrityksesi
tietoturvariskit?
Tietoturva
puhutti tarkastusvaliokunnissa
EY:n johtaman tarkastus­
valiokuntien puheenjohtaja­
verkoston (Audit Committee
Chair Network) syksyn
kokoontumisessa keskus­-
teltiin tietoturvasta.
24
Yhteisen kommunikointitavan löytämisen tarve nousi keskusteluissa hyvin esiin:
liiketoimintalähtöistä puhetta yleisjohdon
kielellä. Toisaalta puhtaasti teknisetkään
tietoturvan kysymykset eivät näytä aina olevan yksiselkoisia, vaan yritys saattaa saada
eri asiantuntijoilta erilaisia suosituksia.
Tästä huolimatta yrityksen pitäisi pystyä
turvaamaan liike­toiminnalle kriittiset tiedot
ja kohteet ilman, että liian jähmeät ratkaisut
haittaavat toiminnan sujuvuutta.
Pilvipalveluiden, mobiililaitteiden ja sosiaalisen median käytön kasvu liiketoiminnas-
Ernie | joulukuu 2013
sa sekä niiden vaikutukset tietoturvaan olivat
olleet keskustelun alla myös hallituksissa.
— Mitä henkilökohtaisempiin ratkaisuihin
ja laitteisiin mennään, sitä enemmän turvallisuudessa on kyse käytännöistä ja henkilöstön
toimintatavoista. Mutta esimerkiksi pilvipalveluiden turvallisuus
voidaan — ja kannattaa
— varmistaa kolmannen
osapuolen suorittamien
auditointiraporttien
avulla, toteaa johtaja
Antti Herrala EY:ltä.
Yritysten tietoturvariskit
uhkaavat liiketoimintaa
entistä vakavammin.
Siksi ne pitää nostaa
IT-osastolta hallituksen
ja etenkin tarkastus­­­­v­­aliokunnan agendalle.
V
ielä kymmenkunta vuotta sitten
yritysten suurin tietoturvariski
olivat hakkerit, yksittäiset yli opistopojat, jotka tunkeutuivat
yritysten tietojärjestelmiin näyttääkseen
omia taitojaan.
— Nyt mukana on vahvasti järjestäytynyt
rikollisuus ja myös valtiokoneistot. Tunkeutujilla on takanaan merkittäviä resursseja ja
heidän hyökkäyksensä ovat kohdennettuja,
kuvaa johtaja Antti Herrala, joka vastaa
EY:llä IT Risk & Assurance -palveluista.
Myös globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat muuttaneet tietoturvariskejä entistä
vakavammiksi. Mobiililaitteet ja pilvipalvelut
ovat levittäneet liiketoimintatiedon moneen
paikkaan.
— Tieto leviää todella nopeasti. Esimer­
kik­si Wikileaks olisi ollut mahdoton toteuttaa 10—15 vuotta sitten, koska vuodettu
in­formaatio ei olisi päässyt leviämään niin
koval­­­la vauhdilla.
Muutos on ollut niin nopeaa, että yritysten varautuminen tietoturvariskeihin laittaa
resurssit tiukalle: EY:n vuosittaisen tietoturvatutkimuksen Global Information Security
Surveyn mukaan 65 prosenttia yrityksistä
mainitsee budjettirajoitteet suurimmaksi
esteeksi tietoturvan kehittämiselle.
Vain 17 prosenttia yrityksistä kokee tietoturvakäytäntöjensä olevan ajan ja yrityksen tarpeiden tasalla. Samaan aikaan 59 prosenttia kyselyyn osallistuneista organisaatioista raportoi ulkoisten kyberuhkien
lisääntyneen.
EY:n uusin tietoturvatutkimus ilmestyi
lokakuussa.
— Ongelma, jonka olemme tutkimuksessa huomanneet on, että tietoturvariskit
eivät ole päässeet kunnolla toimivan johdon
ja hallitusten tarkastusvaliokuntien agendalle. Onneksi tutkimus kertoo positiivisesta
kehityksestä: nyt reilussa kolmanneksessa
yrityksistä tietoturva-asiantuntijat raportoivat suoraan ylimmälle johdolle, kun viime
vuonna osuus oli vielä lähes nollassa, Herrala sanoo.
Keskeistä on liiketoimintatieto
Keskeistä tietoturvan kannalta eivät Herralan mukaan ole IT-järjestelmät, vaan kriittinen liiketoimintatieto, joka järjestelmissä liikkuu. Siksi liiketoiminnasta vastaava johtaja ymmärtää parhaiten, mikä tieto on strategisesti tärkeää.
— Toinen huomaamamme asia on, että
harvalla yrityksellä on tietoturvastrategiaa,
joka olisi linkitetty liiketoimintastrategiaan.
Pitäisi olla selkeä suunnitelma siitä, miten
tietoturvaa kehitetään pitkällä aikavälillä.
Siis jonkinlainen viitekehys, jolla nähdään
tietoturvan vahvat ja heikot osa-alueet ja
sen perusteella mietitään, miten investoinnit
suunnataan.
Tietoturvatutkimuksessa on noussut
esiin esimerkiksi, että liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun panostetaan paljon. Täs­­­­­­­­­tä
voi Herralan mukaan päätellä, että sillä alueella riittää vielä parantamisen varaa.
Meneillään on paljon myös tietoturvan
hallintomallin organisointia kokonaan uudelleen, esimerkiksi ISO-standardien mukaiseksi.
Isoja tietoturvariskejä kohtaa muun
muassa finanssisektori, koska bitteinä liikkuva rahavirta kiinnostaa järjestäytynyttä
rikollisuutta. Teollisuusyrityksissä kohteena
on tuotekehitys, jota vakoillaan. Tiukassa kilpailutilanteessa myös hinnoittelutieto kiinnostaa.
— Riskikohde on myös kyberturvallisuus,
eli yhteiskunnalle kriittisten palveluiden jatkuvuus. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi
sähköverkot, teleliikenne ja energiateollisuus, ehkä mediankin voi lisätä tähän.
Median tietoturvariskeistä saimme näytteen viime jouluna, kun useiden suomalaisten viestintätalojen verkkosivustot joutuivat
palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.
Seuratkaa, vaatikaa perusteluja
Miten yritys sitten käsittelee fiksusti tieto­
turvariskejä hallitustasolla? Jatkuvasti ja
johdonmukaisesti, vastaa Herrala.
— Aina kun tarkastusvaliokunta kokoontuu, näitä asioita pitää käsitellä. Seurataan,
miten asioita hoidetaan ja kysellään aihepiiristä toimivalta johdolta. Eikä hyväksytä, että
Ernie | joulukuu 2013
sanotaan kyllä, asia on hoidossa — se pitää
myös pystyä todistamaan ja perustelemaan.
Tietoturvasta voi olla vaikeaa kommunikoida IT:n ja liiketoimintajohdon välillä. Ylimmässä johdossa ei useinkaan istu IT-johtajaa,
vaan alaa edustaa talousjohtaja, joka ei ole
aihepiirin varsinainen asiantuntija.
— Ehkä tarkastusvaliokunnassa olisi
hyvä olla mukana ihminen, joka ymmärtää
IT:tä, ja jolla on jonkinlainen IT-tausta, sanoo
Herra­la, jolla itsellään on sekä kaupallinen
että tekninen koulutustausta.
— Kun tietoturva toimii IT:n osana, siitä
on tullut hirveän teknistä. Ehkä siksikään
viesti riskeistä ei ole mennyt oikealla tavalla
perille: hyvin teknisesti ilmaistuja asioita
ylimmän johdon on vaikea panna isompaan
kontekstiin.
Kysymyksiä
tarkastusvaliokunnalle
• Onko tietoturvarikkomusten
määrä kasvanut yrityksessä?
• Mitä yritys on tehnyt vahvistaak seen tietoturvaohjelmaansa?
• Onko tietoturva osa yrityksen
IT-funktiota? Jos kyllä, kenelle
se raportoi?
• Kuuluuko tarkastusvaliokuntaan
tai hallitukseen ketään, jolla
on IT-tausta?
• Onko tarkastusvaliokunta mukana
tietoturvastrategian laadinnassa
tai päivittämisessä?
• Kuinka usein valiokunta käsittelee
tietoturva-asioita?
• Kuka ne esittelee hallitukselle?
• Pyytääkö tai saako valiokunta
säännöllisiä päivityksiä tieto turvan uusista riskeistä tai
kehitysaskeleista?
Lähde: Cybersecurity. Considerations for
the Audit Committee. (EY)
Kiinnostuitko?
Lue lisää EY Global Information
Security Survey -raportista.
25
• Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, Shutterstock
Ajuripohjainen
ennustaminen:
Suomalaiset yritykset ovat
edistyneitä toiminnanohjausjärjestelmien käyttäjiä.
Osataanko järjestelmiä kuitenkaan hyödyntää tehokkaimmalla
mahdollisella tavalla liiketoiminnan ohjaamisessa?
Ajuripohjaisen ennustamisen avulla
otetaan liiketoiminnasta tehot irti
toiminnanohjausjärjestelmien
informaatiota hyödyntäen.
totta
vai tarua?
T
ulevaisuuden ennustaminen on
vaikeaa. Toiminnanohjausjärjes telmät antavat organisaatioille jä sentynyttä taustatukea esimerkiksi
budjetoinnissa. ERP-järjestelmien implementoinnin myötä yritykset ovat saaneet aivan
uudenlaista läpinäkyvyyttä perusdataan, kun
perusraportointi on yhteisessä toiminnanohjausjärjestelmässä. Nyt painopiste on siirtymässä siihen, miten toimintaa ohjataan
tehokkaammin järjestelmien rajoissa, ja erityisesti kuinka saadaan parempi läpinäkyvyys tuleviin päätöksentekotilanteisiin.
Tähän vastaa ajuripohjainen ennustaminen.
Aloitetaan alusta
Tyypillinen tilanne on, että asiakas on todennut ennusteprosessin olevan raskas ja tuottavan jo valmistuessaan vanhentunutta tietoa. Tai yrityksen johto ei koe saavansa johtamiseen vaadittavaa relevanttia tietoa.
— Otetaan esimerkki. Yrityksen strateginen tavoite on orgaaninen kasvu. Tähän puolestaan vaikuttavat volyymit ja hinnat. Tyypillisesti analyysi loppuu tälle tasolle, eikä hintojen ja volyymien kehitykseen vaikuttavia
tekijöitä ymmärretä. Ajuripohjaisen lähestymistavan avulla yrityksen kanssa yhdessä
räätälöidään ajuripuu, jonka avulla saadaan
kokonaisvaltainen kuva siitä, mitkä tekijät
26
— Yrityksen pitää tietää, mitä muuttujia
sen pitää seurata, jotta ennustamista, budjetointia ja päätöksentekoa voidaan johtaa. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että muutetaan asiakkaan suoritusjohtamisen prosessia. Rakennamme tiekartan sille, miten koko
organisaatio saadaan toimimaan niin, että
se tukee yrityksen strategista johtamista.
vaikuttavat strategisten tavoitteiden toteutumiseen ja miten nämä ajurit linkittyvät toisiinsa. Ennusteprosessi rakennetaan tämän
ajuripuun ympärille, jolloin huomio kohdistetaan niihin asioihin, joilla on vaikutusta
yrityksen strategian toteutumiseen, sanoo
Senior Manager, liikkeenjohdon konsultti
Jarkko Virranta EY:ltä.
Ennustamisesta rullaavaan
ennustamiseen
Viime vuosien maailmanlaajuinen talouskriisi on opettanut, että liike-elämä on muuttunut hyvin nopeasykliseksi. Vuosiennusteet
on pilkottu kvartaaleihin ja organisaation
sisäinen työmäärä on kasvanut valtavasti.
Ajuripohjaisuus on keskeinen onnistumisen
edellytys myös rullaavalle ennustamiselle.
Ernie | joulukuu 2013
Järjestelmä on sivuseikka
EY:n aito kilpailuetu on vahva ajuripohjainen
logiikka. Ajuripohjaisen ennustamisen projektimetodologia on itse kehitetty, mikä tuo
parhaat lähtökohdat asiakkaan tarpeiden
ymmärtämiselle.
— Haluamme muuttaa ajattelua. Liian
usein hankitaan uusi järjestelmä, kun yrityksen budjetoinnissa havaitaan haasteita. On
tärkeää ymmärtää, että paraskaan järjestelmä ei mieti yhtiön puolesta tai tuota itsestään oikeaa informaatiota. Meidän näkemyksemme on selkeä: sisältö on primääri, järjestelmä on sekundäärinen. Järjestelmä tuottaa vastaukset, me EY:llä autamme asiakkaitamme tekemään oikeat kysymykset. Palaute malliimme on ollut kiittävää. Ajuripuuajattelu on havainnollistanut mihin fokusoida, ja
antanut käytännön taustatukea strategiselle
johtamiselle.
EY on saanut erityistä kiitosta ajuripoh-
Liikevaihto
volyymi
hinta
1. tason
ajurit
2. tason
ajurit
3. tason
ajurit
Muut
ajurit
jaisen ennustamisen käytännönläheisyydestä ja kokonaisvaltaisuudesta. On tärkeää,
että kumppani on yrityksen mukana määrittelystä jalkautukseen.
— Onnistuakseen asiakasyrityksemme
tulee ymmärtää, että meidän roolimme ei
ole olla tietokannan tuottaja. Kyse on siitä,
että olemme tukena muuttamassa asiakkaan
suoritusjohtamisen prosessia. Määrittelemme
yhdessä, mikä on relevantti sisältö, mikä on
prosessi sen saavuttamiseksi ja varmistamme myös, että asiakkaalle jää riittävä osaaminen, jotta prosessia voi pyörittää ilman
ulkopuolista tukea. Implementoinnin jälkeen
asiakas käyttää itse ajurilähtöistä prosessia.
Kansainvälinen näkökulma
EY:n Lontoon-toimistoa tukikohtanaan
pitävä Director Phani Solomou on ollut
suunnittelemassa ja jalkauttamassa ajuripohjaista ennustamista monen eri alan
yrityksiin useilla markkinoilla. Minkä alan
organisaatiot hyötyvät siitä eniten?
— Ajuripohjainen ennustaminen sopii
kaikille sektoreille ja kaikille yrityksille koosta
riippumatta. Pohjimmiltaan se pakottaa
yhtiöt ajattelemaan taloudellisia numeroita
pitemmälle — eli sitä, mikä todella vaikuttaa
bisneksen suorituskykyyn. Periaatteet ovat
samat, mutta ajurit ovat erilaisia eri sekto-
reilla. Jos ennuste on päätelty ajureiden käyttäytymisen ja niiden välisten suhteiden perusteella, niin tyypillisesti päätöksenteko ja
ennusteiden osuvuus paranee. Tämä johtuu
siitä, että yritykset tulevat järjestelmällisemmiksi tärkeiden asioiden tarkkailun suhteen
ja väliintulo nopeutuu silloin, kun taloudellinen suorituskyky ei ole odotetun kaltaista. Millaisia kipupisteitä olet havainnut ajuripohjaisen ennustamisen implementoinnissa?
— Ensinnäkin ajuripohjaista ennustamista ei saa nähdä pelkkänä finanssiharjoituksena. Vastuut ja bisnestoimintojen sitoutuminen uuteen ennustusmalliin ovat kriittisiä tekijöitä. Tämä tarkoittaa merkittävää
ajattelutavan muutosta. Toiseksi ennustetyökalujen pitää tukea ajureita. Vaikka suunnittelutyökaluja (kuten Hyperion, SAP, IBM
Ernie | joulukuu 2013
Cognos) on käytössä, ei ole tavatonta, että
näihin työkaluihin syötettävät analyysit ovat
suurillakin yrityksillä edelleen excelissä.
Tämä aiheuttaa suuren epäjatkuvuusongelman. Tekemämme ajuripohjaisen ennustamisen määrittelyt ovat tehostaneet ja standardoineet asiakasyritystemme toimintaa.
Olet tehnyt yhteistyötä monilla markkina-alueilla. Onko esimerkiksi pohjoismaisilla
ja suomalaisilla yrityksillä erilainen valmius
ajuripohjaiseen ennustamiseen kuin kotimarkkinoillasi Isossa-Britaniassa?
— Olen työskennellyt pohjoiseurooppalaisten, länsieurooppalaisten sekä Lähi-idästä ja Kaukoidästä kotoisin olevien yritysten
kanssa. Ennustaminen on prosessi, johon
yrityksen kulttuuri vaikuttaa hyvin paljon.
Olen huomannut, että maasta riippumatta
yritykset pyrkivät parantamaan ennusteprosesseja kriisien tai prosessien epäonnistumisen (esimerkiksi tulosvaroitus) ilmaantuessa.
Kulttuurisesta näkökulmasta katsottuna olen
huomannut, että Pohjoismaissa, kuten Suomessa, yrityskulttuurit ovat avoimia uusien
innovaatioiden ja ideoiden etsimiselle. Val­
miustaso muutostenhakuun ja jatkuvaan
kehitykseen on korkea. Pohjoismaiset yritykset etsivät järjestelmällisesti mahdollisuuksia
parempaan päätöksentekoon.
27
• Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Juha Rahkonen, Shutterstock
Hankintatoimen
tehostaminen näkyy
suoraan yrityksen
tuloksessa. Vieläkin
suurempia hyötyjä
on saavutettavissa
tehostamalla ostojen
ohella hankintatoimen prosesseja.
Hankintatoimen
kypsyysarviointi
maksaa itsensä nopeasti takaisin
H
ankintatoimen kehittämisen painopiste keskittyy tyypillisesti lähinnä alempiin ostohintoihin. Se on kuitenkin vain osa hankintatoimen tehostamista.
— Erittäin merkittäviä hyötyjä saavutetaan luomalla kurinalaisuutta toimintamalleihin järjestelmien ja ihmisten välille. Pelkkien
prosessikuvausten tekeminen ei riitä, vaan
toimintatavat tulee myös jalkauttaa organisaatioon ja niitä tulee seurata, kertoo Senior
Manager Markus Kärki EY:ltä.
28
Ernie | joulukuu 2013
Prosessikuvaus
Hankintatoimen tehostaminen saattaa vaikuttaa ensi alkuun byrokratian lisääntymiseltä. Seurauksena voi olla, että hankintaa
tehdessä pitää ensin järjestelmällisesti tunnistaa tarve, vertailla vaihtoehtoja hankinnalle kokonaistaloudellisesta näkökulmasta
ja tehdä hankintaehdotus. Vasta sen jälkeen
päästään tekemään varsinainen tilaus toimittajalle.
— Prosessi tehostaa työtä, mutta se ei
saa olla liian monimutkainen. Ilman määritel-
Farzin Saber, hankintatoimen
konsultoinnista Pohjoismaissa
vastaava johtaja, EY:
Hankintatoimen
optimoinnilla on
saavutettavissa Suomessa
aivan samat edut kuin
muuallakin. Itse asiassa
lisäarvo voi olla jopa suurempi,
sillä monet yritykset ovat
tähän saakka keskittyneet
vahvasti kotimaiseen
toimittajamarkkinaan.
— Pelkkien prosessikuvausten tekeminen ei riitä, vaan toimintatavat tulee myös jalkauttaa
organisaatioon ja niitä tulee seurata, toteavat Markus Kärki (vas.) ja Farzin Saber.
tyä prosessia ohiostoilla on taipumus kasvaa
ajan myötä. Ne lisäävät työtä hankintaprosessin loppupäässä, jossa haitat ja kustannukset
kumuloituvat, kun laskut eivät vastaa ostotilauksia ja -sopimuksia. Seurauksena on paljon
ylimääräistä selvittelyä. Hyvin määri­telty ja
ohjeistettu toimintamalli tuo kurinalaisuutta,
kun organisaatio ohjataan noudattamaan
hankintasopimusten hinta- ja toimitusehtoja.
EY tarjoaa asiakkailleen hankintatoimen
kypsyysarviota, jossa 6—8 viikossa etsitään
nykyisen toiminnan kipupisteet ja kehitysmahdollisuudet sekä luodaan kehys uusille
toimintamalleille. Näiden perusteella lasketaan potentiaaliset kustannussäästöt ja kassavirtavaikutukset. Toimintamallin jalkautukseen laaditaan tiekartta ja resursointisuunnitelma.
— Kypsyysarvio on hyvin käytännöllistä
työtä. Käymme läpi esimerkiksi edeltäneen
vuoden hankinnat ja kirjanpitoaineiston sekä
arvioimme voimassaolevia toimittajasopimuksia. Usein tutkimme ostoreskontrasta,
vastaavatko ostotilausviitteet saatuja laskuja
ja toteutuneita maksuehtoja. Lopputuloksena raportoimme johtopäätökset, taloudelliset arviot sisältäen kustannussäästömahdollisuudet sekä toimenpidesuunnitelman.
Merkittävä säästöpotentiaali
EY:n asiantuntijat ovat tehneet suomalais­
yrityksille kymmeniä hankintatoimen tehostamisprojekteja sekä kotimarkkinoille että
kansainvälisesti. Kokemus on osoittanut,
että tehostuneilla käytännöillä ja seurannalla on lunastettu jopa 10 prosentin säästöpotentiaali.
— Emme joudu koskaan aloittamaan
tyhjästä, sillä on selvää, että ­hankintatoimen
prosesseja on mietitty kaikissa yrityksissä.
Tärkeää on huomata, että markkina elää
juuri nyt ehkä nopeammin kuin koskaan
aiemmin. Hankinnat ovat siirtyneet kotimarkkinoilta globaaleiksi. Onko seurattu
hankintojen keskittämisen mukanaan tuomia säästöjä? Onko odotukset saavutettu?
Pysyvätkö prosessit muutoksessa mukana?
Hankintatoimi ei ole yrityksessä erillinen
saareke. Markus Kärki korostaa, että se ei
ole sitä myöskään EY:llä.
— Monesti hankintatoimen tehostamisessa voidaan hyödyntää myös EY:n ­muiden
osa-alueiden palveluita. Hankintatoimen
tehostamisesta saadaan irti lisätehoja yhdistämällä siihen esimerkiksi verotuksen ja riskienhallinnan osaaminen.
Yhteistyötä yli rajojen
Hankintatoimi on jatkuvasti yhä kansainvälisempää. Siksi myös EY tarjoaa asiakkailleen aina mahdollisuuden hyvin integroituun kansainväliseen tiimiin. Hankintatoimen
konsultoinnista EY:llä Pohjoismaissa vastaava johtaja Farzin Saber Tanskasta on
ollut vetämässä useita tehostamisprosesseja ja tuntee myös suomalaisyritykset.
Ernie | joulukuu 2013
Onko mark­kina-alueilla eroa?
— Suomalaiset yritykset eivät eroa muusta
Pohjolasta. Hankintatoimen optimoinnilla on
saavutettavissa Suomessa aivan samat edut
kuin muuallakin. Itseasiassa lisäarvo voi olla
Suomessa jopa muita maita suurempi, sillä monet yritykset ovat tähän saakka keskittyneet
vahvasti kotimaiseen toimittajamarkkinaan sen
sijaan, että olisivat pyrkineet hyödyntämään
kansainvälisen hankinnan mahdollisuuksia. Hankinnat ovat siirtymässä nopeasti matalan kustannustason maihin. Miten EY pystyy
tukemaan asiakkaitaan näillä markkinoilla?
— EY on neljästä suuresta ­kansainvälisin
toimija ja olemme läsnä kaikissa matalan
kustannustason maissa. Markkinatiedon
lisäksi auditoimme potentiaalisia ­toimittajia,
teemme laatuarviointeja ja minimoimme
yhdessä asiakkaan kanssa toimitus- ja logistiikkariskejä.
Millaisia megatrendejä näette kansaivälisessä hankintatoimessa ja sen optimoinnissa?
— Nykyisten markkinoiden volatiliteetti
on suuri. Siksi hankintaketjun riskien minimoimiseksi kannattaa hyödyntää erilaisia
rahoitusinstrumentteja. Toisena megatrendinä näemme yhteisostot. Yritykset yhdistävät ostovoimansa ja pyrkivät suuremmalla
volyymilla parempiin osto- ja toimitusehtoihin. Kolmantena nousussa on teknisten
sovellusten käyttö osana hankintatoimea.
Modernit applikaatiot nopeuttavat ja tehostavat hankintaa monilla aloilla.
29
• Teksti: Juuso Enala • Kuvat: Jouko Keski-Säntti, Delete
Myyttejä ja
haasteita
Pääomasijoittajiin kohdistuu monia ennakkoluuloja. EY:n
vuotuinen Private Equity -tutkimus murtaa niitä osaltaan. Mitä
eurooppalaisilla pääomasijoitusmarkkinoilla tapahtuu juuri nyt?
T
uoreen tutkimuksen avainhuo mioita oli, että pääomasijoittajat
onnistuivat lisäämään omista mansa yrityksen arvoa verrokkiyrityksiä enemmän suhdanteesta riippumatta. Vuodesta 2005 alkaen tehdyn tutkimuksen ensimmäisinä vuosina pääomasijoittajien menestyksen arveltiin johtuvan markkinoiden hyvästä tilanteesta. Viime vuodet
ovat olleet haasteellisia, mutta pääomasijoittajien omistamat yhtiöt ovat menestyneet
silloinkin kilpailijoitansa paremmin. Vaikka
Suomessa ennakkoluulot ovat ehkä muuta
Eurooppaa maltillisemmat, on meilläkin
yleinen näkemys, että pääomasijoittajat
case
ostavat, saneeraavat ja velkavivuttavat.
Tuoreimmasta tutkimuksesta ilmenee esimerkiksi se myyttejä murtava tieto, että
vuonna 2012 pääomasijoittajien omistamien yhtiöiden henkilöstömäärä kasvoi ja
tehokkuus parani.
Markkinat muuttuvat
Eurooppa on ollut pitkään taantumassa
tai parhaimmillaankin vain nollakasvussa.
Miten pitkään jatkunut vaisu tilanne on
vaikuttanut pääomasijoittajiin, yritysjärjestelyiden partner Mikko Äijälä EY:ltä?
— Kun markkinat eivät kasva, se vaikuttaa kaikkeen liiketoimintaan — ei vähäisim-
Delete
Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa toimiva,
teollisuuden, rakentamisen ja kiinteistöjen
ympäristöpalveluihin keskittynyt Delete
vaihtoi omistajaa heinäkuussa. Suomalainen
pääomasijoittaja Intera myi osake-enemmistön pohjoismaiselle pääomasijoittajalle
Axcelille. Delete sai alkunsa vuonna 2010,
kun Intera ja yrittäjät yhdistivät kaksi johtavaa suomalaista ympäristöpalveluyritystä,
Toivonen Yhtiöt ja Tehocin. Yhtiö kasvoi Interan omistusaikana vahvasti sekä yritysostoin
että orgaanisesti, ja sen liikevaihto yltää
tänä vuonna noin 100 miljoonaan euroon.
30
Ernie | joulukuu 2013
pänä pääomasijoittajiin. Kun markkinakasvusta ei saada myötätuulta kasvuun ja kannattavuuden parantamiseen, tulee arvonluonti tehdä kokonaan yritystä kehittämällä.
Tässä pääomasijoittajat ovat mielestäni
onnistuneet kokonaisuutena hyvin. Pääomasijoittaminen on viritetty toimimaan keskimäärin viiden vuoden syklillä, mutta nyt
ollaan menossa siitä yli. Pääomasijoittajan
pitää ostaa, mutta elääkseen sen tulee myös
myydä. Kun omistusaika pitenee, suhteellinen tuotto tyypillisesti vähenee.
Mitkä alat ovat pääomasijoittajien haarukassa juuri nyt?
— Vaikka Euroopassa taloudellinen toimeliaisuus on ollut alamaissa, meillä on paljon
kiinnostavia toimialoja: esimerkiksi terveydenhuolto, ympäristöpalvelut ja cleantech
ovat kaikki kiinnostavia ja kasvavia aloja.
Kohtaavatko pääomasijoittajat ja teolliset ostajat toisensa tässä taloustilanteessa?
— On hyvin tyypillistä, että kansallinen
pääomasijoittaja konsolidoi pirstaloituneen
toimialan muutamalla yritysostolla ja sitten
kansainvälinen pääomasijoittaja jatkaa laajentamalla konsolidointia yli rajojen. Pääomasijoittajat eivät voi kuitenkaan ostaa vain
toisiltaan. Päivän päätteeksi tarvitaan teollisia ostajia tai sitten pitää listautua. Tällä hetkellä listautumismarkkina on heikko, mutta
Euroopan keskeisiltä markkinapaikoilta on
kuultu selkeitä positiivisia signaaleja.
Oliko ostajaa vaikea löytää?
Ei. Delete toimii kasvumarkkinoilla, joiden
koko Suomessa on vuositasolla noin 1,6 miljardia euroa. Ympäristöpalvelut on toimiala,
jonka kasvua tukee yleinen mielipide ja kehittyvä lainsäädäntö. Se on pääomasijoittajan
näkökulmasta hyvä ”platform asset”, jonka
ympärillä yritystä voi jatkokehittää. Deletellä
oli nähtävissä kasvua kotimarkkinoilla ja
kansainvälisesti, mahdollisuus uusiin palvelualueisiin ja hyvä johto, näkee Janne Näränen
Intera Partnersista.
Miksi exit onnistui?
Valmistelimme sen perusteellisesti. ­Delete
oli kasattu nopeasti ja vaati v
­ almisteluja,
­että kaikki todella on kuten oli luvattu.
Kiinnostaako Eurooppa kansainvälisiä
sijoittajia?
— Amerikkalaiset ja kiinalaiset tulevat
Eurooppaan enenevässä määrin. Kauppoja
on tehty vielä vähän Aasiaan, mutta keskusteluja käydään paljon. Kun Eurooppa näyttää
taas pääsevän kasvu-uralle, kaupat alkavat
toteutua.
Vahva panostus
kasvuyrittäjyyteen
Kun Mikko Äijälä aloitti EY:llä vuonna 2004,
yhtiö oli vielä pieni tekijä pääomasijoittajille
kohdistetuissa palveluissa. Koska pääomasijoittajat tekivät paljon transaktioita, EY
päätti panostaa vahvasti näiden kokonaisvaltaiseen palveluun.
— Strategiaamme Suomessa tuki se,
että pääomasijoittaminen on maailmanlaajuisesti yksi EY:n keskeisistä palvelualueista.
Monella kilpailijalla pääomasijoittajille räätälöitävä palvelu on vain toimialakohtainen
alapalvelu. EY:llä puolestaan on pääomasijoittamiseen keskittyneitä erikoisosaajia,
jotka hankkivat asiakastiimiinsä toimialaosaamisen talon sisältä joko Suomesta tai
kansainvälisesti.
Toinen avainhuomio EY:llä on ollut ymmärtää, että pääomasijoittajan omistamat
yritykset ovat usein myös kasvuyrityksiä.
— Olemme kasvuyrittäjyyden puolestapuhujia. Voimmekin tarjota pääomasijoitta-
Keskeistä exitissä on, että v
­ almistaudutaan
hyvin ja etsitään vaihtoehtoja laajalti — e
­ ikä
keskitytä ostajista vain ilmeisimpiin. T
­ ässä
ta­pauksessa käytäntö todisti teorian
­oikeaksi.
Mitkä olivat
Interan tavoitteet
Deleteä kehitettäessä?
Lähtökohta kolme vuotta sitten oli saavuttaa
100 miljoonan euron liikevaihto ja johtava
asema omilla palvelualueilla Suomessa.
Kansainvälistymiseen oli hyvä suunnitelma,
ja prosessi oli jo aloitettu Ruotsissa. Delete
on tyypillinen esimerkki yritysostoilla kasvaneesta yrityksestä. Osista tulee integroida
toimiva kokonaisuus. Ostetut yritykset ovat
jille ja kasvuyrittäjille poikkeuksellisen
monipuoliset palvelut. Meillä on pääomasijoittajille asiakaskohtaisesti nimetyt,
tarvittaessa kansainväliset ydintiimit. Täydennämme tiimiä maittain tai toimialoittain paikallisilla tukiresursseilla. Uskallan
sanoa, että Suomessa EY on pääomasijoit­
tajapalveluissa selkeä markkinajohtaja.
monesti pieniä ja myyneeseen yrittäjään
henkilöityneitä. Deletessä ostetut yritykset
osattiin integroida nopeasti kokonaisuuteen.
Apuna oli vahva brändi ja hyvin sisäisesti
levitetyt parhaat käytännöt, joihin oli helppo
sitoutua. Onnistuneen integraation ansiosta
exit tuli ajallisesti aiottua nopeammin.
Missä vaiheessa
aloitte suunnitella
irtautumista?
Pääomasijoittaja tähtää exitiin alusta
alkaen. Jokaista yritystä tulisi kehittää
exit-mielessä. Jos on deadline, hommat
tulee tehtyä. Pääomasijoittajat näyttävät
tässä hyvää mallia. Niiden ajurina on firman
arvon kasvattaminen.
Ernie | joulukuu 2013
Kiinnostuitko?
Lue lisää Myths and challenges —
How do private equity investors
create value -raportista.
Miten pääomasijoittajien
tulee muuttua, kun omistusajat
venyvät ja kasvu ei tee
automaattisesti hyvää?
Tilanne on todella muuttunut. Vuosina
2005—2008 markkina kasvoi ja yritys kasvoi,
vaikka pääomasijoittaja ei tehnyt mitään.
Nyt seisovilla ja taantuvilla ­eurooppalaisilla
markkinoilla tämä ei enää toimi. Pääoma­
sijoittajan rooli on kehittää kohdeyhtiötä
myös operatiivisesti.
Varmistaakseen arvonnousun pääoma­­sijoittajan pitää nähdä exitin yli. Jos tulos on
kasvatettu 10:stä 20 miljoonaan, miten taso
nostetaan 20:sta 30:een? Historiallisen roadmapin lisäksi ostajalle tulee pystyä esittämään kartta tulevaisuuteen, Näränen päättää.
31
Venäjä vaatii hyvää
sisäistä valvontaa
Venäjällä on mahdollista toimia yhtä aikaa sekä
kannattavasti että paikallisen lainsäädännön mukaisesti,
sanoo Russia Desk Leader Heli Pellikka EY:ltä.
• Teksti: Heidi Hammarsten • Kuvat: Sini Pennanen, Shutterstock
H
eli Pellikan kiinnostus itänaa
puriin heräsi jo lukiolaisena
ystävyyskaupunkivierailulla
Kronstadtissa Pietarin kupeessa.
Kiinnostus vei Helin lukion jälkeen ensin
opiskelemaan kieltä Pietariin ja sitten jatkamaan paikallisessa kauppakorkeakoulussa.
Hän on toiminut niin tilitoimiston johtajana
Venäjällä kuin vastannut suomalaisen pörssiyhtiön Venäjällä sijaitsevan tuotantoyhtiön
taloudesta ja hallinnosta, sekä myöhemmin
tytäryhtiöiden pääjohtajana vastaten
koko liiketoiminnasta.
Nyt Heli toimii EY:n Russia deskin asiantuntijana kuudetta vuotta ja matkustaa
viikoittain Venäjälle asiakastoimeksiantojen
puitteissa. Russia desk tulee mukaan aina,
kun asiakastoimeksianto koskee Venäjää tai
muita IVY-maita. Helin mukaan nykyisistä
toimeksiannoista näkyy, että suomalaisyritysten toiminta Venäjällä on jo vakiintumisja laajenemisvaiheessa. Heti rajan takana
onkin Euroopan houkuttavin kasvumarkkina.
— Suomalaisyrityksillä on Venäjällä
usein jo merkittävä organisaatio, mahdollisesti myös tuotantoa. Eikä olla vain Pietarissa ja Moskovassa vaan laajemmin läsnä
eri alueilla. Meille tulee jo erittäin toimialaspesifejä erityiskysymyksiä.
Yrityksiä askarruttavat Pellikan mukaan
tällä hetkellä esimerkiksi verotuskysymykset: miten voitot kotiutetaan, mikä on järkevä yritysrakenne verotuksen näkökulmasta.
Tai sitten kiinnostaa, miten sujuu tietyn operaation ALV-käsittely.
Kun Venäjän-yhtiöiden merkitys konsernitaseissa kasvaa, myös riskit kasvavat. Venäjä on edelleen suomalaisille haastava liiketoimintaympäristö, vaikka pahimmat pelot
ovatkin vähitellen haihtuneet.
— Haastaisin suomalaisyrityksiä miettimään riskienhallintaa ja sisäisen valvonnan
tilaa, sitä miten se on järjestetty Venäjällä.
Sisäisen tarkastuksen toimeksiannot ovat
meillä ajankohtaisia ja kysyttyjä, Pellikka
kertoo.
32
Ernie | joulukuu 2013
Väärinkäytösten riski on edelleen Venäjällä aivan toista luokkaa kuin Suomessa.
— Suomalaisille on usein vaikeaa edes
tunnistaa tilanteita, jolloin liikutaan harmaalla alueella, saati ymmärtää niistä koituvia
seurauksia. Liiketoimintaympäristö ja markkinatalous Venäjällä ovat vasta kehittymässä
ja hakevat vielä muotoaan. Myös lainsäädäntö on edelleen osittain muutostilassa.
Lainsäädäntö pitää tuntea hyvin
Yritykset ajavat omia etujaan Venäjällä
oikeusteitse, se on normaalia. — Yritysten
tulee tuntea Venäjällä hyvin velvoitteensa
ja oikeutensa. Venäjällä on kilpailuetu tuntea hyvin lainsäädäntö ja kyetä myös vastaamaan nopeasti lainsäädännön muutoksiin.
Pellikka vakuuttaa, että Venäjällä on
mahdollista toimia sekä kannattavasti että
lainsäädännön mukaisesti. Myös viranomaisyhteistyön on parempi pohjautua ennen
kaikkea lainsäädännön noudattamiseen eikä
henkilösuhteisiin.
Vaikka paikallisten olojen ja kulttuurin
tuntemus on tärkeää, yhtä tärkeää on
kuitenkin noudattaa oman yrityksen kulttuuria ja prosesseja.
— Palaisin sisäiseen valvontaan Venäjällä, sillä sen äärelle kannattaa pysähtyä: onko
se sillä tasolla, että se varmentaa omistajien
ja johdon hyväksymien toimintaperiaatteiden
toteutuvan käytännössä? Lisäksi on hyvä
varmistaa, että Venäjän yhtiön tilintarkastus
ja sisäinen tarkastus on toteutettu siinä
laajuudessa, että ne osaltaan varmentavat
sisäisen valvonnan toteutumista riittävissä
määrin huomioiden Venäjän liiketoimintaympäristöön liittyvät riskit.
Pellikka kehottaa myös kouluttamaan
yrityksen henkilökuntaa eettisten ohjeiden
osalta. — Venäläinen johtamiskulttuuri ei ole
kovin demokraattinen. Ylimmälle johdolle
tuodaan pieniäkin asioita päätettäväksi,
heille ollaan lojaaleja ja heistä otetaan
mallia. Siksi avainhenkilöiden esimerkki
ja sitoutuminen käytäntöihin on tärkeää.
EY Russia-Nordic desk
Kun harjoitat tai olet käynnistämässä
liiketoimintaa itärajan takana, ota yhteyttä
EY:n Russia-Nordic deskiin. Kokeneet
suomalaiset asiantuntijamme ja yli 4 000
asiantuntijan verkostomme Venäjällä ja
muissa IVY-maissa auttavat yrityksesi
kohti menestystä. Russia-Nordic deskin
kautta tavoitat koko EY:n osaamisen
kuten tilintarkastuksen ja sisäisen tarkastuksen palvelut, vero- ja lakipalvelut
sekä liikkeenjohdon konsultoinnin ja
yritysjärjestelypalvelut. Autamme
myös väärinkäytösten ehkäisyssä sekä
riita-asioiden selvittelyssä.
Kiinnostuitko?
Lue lisää EY 2013 Russia
Attractiveness Survey -raportista.
Ernie | joulukuu 2013
33
Ajankohtaista IFRS-asiaa:
vakuutussopimukset
IASB laati vuonna 2004 vakuutussopimuksia koskevan
ensimmäisen standardin, IFRS 4 Vakuutussopimukset, tietoisesti
väliaikaisratkaisuksi. Nykyinen standardi sallii edelleen erilaisten
kansallisten laskentaperiaatteiden soveltamisen vakuutusvelkoihin, joka vaikeuttaa tilinpäätösten vertailukelpoisuutta. Ensimmäinen luonnos standardin uudistamiseksi julkaistiin vuonna
2010, ja IASB julkaisi uuden luonnoksen standardiksi kesällä
2013. Uudistamishankkeen tavoitteena on yhtenäistää laskentaperiaatteita ja näin lisätä tilinpäätösten vertailukelpoisuutta.
EY järjesti aiheesta seminaarin, jossa kokeneet asiantuntijat
partner Heikki Ilkka, partner Kristina Sandin ja Executive
Director Nick Walker kävivät läpi standardiluonnoksen keskeisiä
muutoksia kuten vakuutussopimusten arvostamismallit, diskonttokoron määrittäminen ja sopimusten tuottaman voiton tulouttamisperiaatteet (risk margin ja contractual service margin).
— Yrityksillä on tänään nähtyjen yksityiskohtien valossa
edessään iso projekti. Samalla jotkut yksityiskohdat, kuten
esimerkiksi eri maiden väliset diskonttauskäytännöt, voivat
vaikeuttaa asiantuntijoidenkin tulkintaa. Se tarkoittaa myös
sijoittajille ja analyytikoille lisätöitä, Sampo Oyj:n CFO Peter
Johansson kommentoi tilaisuuden antia.
— Seminaari osoitti, että aiheessa on hyvin paljon uutta
omaksuttavaa. Yrityksille on luvassa uusia tiedonkeräysvaatimuksia, joista osa on toki mukana jo Solvency II:ssa. Tavoitteet
ovat hyvät, mutta vasta täsmennetyt vaatimukset ja markkinakäytäntö näyttävät, miten hyvin ne saavutetaan, Pohjola
Pankin riskienhallintajohtaja Petri Viertiö sanoo.
Uusia partnereita
Tilaisuuden
puhujina EY:n
Nick Walker,
Kristina Sandin
ja Heikki Ilkka
Antti Suominen
KHT, partner, Assurance Services
— Pääosan asiakaskunnastani muodostavat kansainvälisesti toimivat
suomalaiset pörssiyhtiöt sekä ulkomaisten pörssiyritysten suomalaiset
tytäryhtiöt, mutta koko asiakaskuntani kirjo on valtava.
Timo Leivo
partner,
Transaction Advisory Services
— Johdan EY:n Corporate Finance
-tiimiä Suomessa ja toimin projektinjohtajana yritysjärjestelyjä ja pääomamarkkinatransaktioita koskevissa toimeksiannoissa.
FOKUS 2014
EY:n ja Ilmarisen
vuotuinen
ylimmän johdon
seminaari
Tapahtumakalenteri
Tutustu ja ilmoittaudu EY:n seminaareihin
netissä: www.ey.com/fi/tapahtumat
Vastuullinen
liiketoiminta
Aika: torstai 13.3.2014 aamupäivä + lounas
Paikka: Ilmarisen auditorio, Porkkalankatu 1, Helsinki
Ilmoittaudu netissä: www.ey.com/fi/tapahtumat
34
Ernie | joulukuu 2013
Tutkimuksia
ja julkaisuja
Nämä sekä kaikki muutkin julkaisumme ovat nyt
helposti ladattavissa iPadille, iPhonelle ja Androidille
maksuttomina sovelluksina iTunesista sekä Google
Playsta. Voit ladata julkaisujamme myös netistä.
EY:n mobiiliapplikaatiot
•
•
•
•
•
•
•
•
•
EY Insights
EY Reporting
EY Capital Insights
EY T Magazine
EY Performance
EY Global Tax Guides
EY Exceptional
EY Citizen Today
EY Forecasts in focus
Under cyber attack
EY’s Global Information Security Survey 2013
Globaalin tietoturvallisuustutkimuksen mukaan yritykset näkevät
ulkoisten uhkien lisääntyvän jatkuvasti, mutta eivät koe pystyvänsä
vastaamaan niihin. Kyberrikollisuus on tällä hetkellä suurin uhka
yritysten toiminnalle. EY:n vuosittaiseen tietoturvatutkimukseen
haastateltiin yli 1 900 ylimmän yritysjohdon edustajaa eri toimialojen yrityksistä 64 maassa.
Reaching out — Opportunities in the new rapidgrowth markets: EY global forest products,
paper and packaging report 2013
Raportti tunnistaa metsäteollisuuden kiinnostavimmiksi kasvumarkkinoiksi seitsemän maata: Meksiko, Kolumbia, Etelä-Afrikka, Turkki,
Thaimaa, Vietnam ja Indonesia. Markkinoiden houkuttelevuuden
määrittelyssä raportti painottaa pitkän aikavälin kasvunäkymiä,
paikallisen markkinan kokoa erilaisille paperi- ja pakkauslaaduille,
suurten markkinoiden läheisyyttä sekä maan teollisuuden rakennetta.
EY Eurozone Forecast
EY:n neljännesvuosittainen Eurozone Forecast -raportti perustuu
Oxford Economicsin ennusteeseen euroalueen ja sen jäsenmaiden
talouden kehityksestä tarjoten pohjaa liiketoimintapäätöksiin.
Tuotamme myös erillisen Pohjoismaisen ennusteen. EY:n talousennusteet ovat kätevästi saatavilla EY Forecasts in Focus
-mobiilisovelluksessa sekä netissä ey.com/eurozone.
Global Capital Confidence Barometer
Yritysjohtajien globaali luottamusindikaattori näyttää markkinoille
positiivisempaa kehitystä usean vuoden hidastumisen jälkeen.
Yli kolmannes tutkimukseen vastanneista yrityksistä aikoo tehdä
yrityskauppoja tulevan vuoden aikana, ja kaksi kolmesta uskoo
maailmantalouden elpymiseen.
CFO and the supply chain:
Partnering for performance
Talousjohdon ja toimitusketjusta vastaavan
johdon kannattaa puhaltaa yhteen hiileen,
sillä se parantaa yrityksen tulosta.
Lue julkaisusta lisää, kuinka yritykset
voivat kehittää tätä yhteistyötä.
CNBC Global
CFO Council
EY on lokakuusta 2013 lähtien CNBC
CFO Councilin globaali sponsori.
CNBC:n kokoamat Councilit koostuvat
merkittävien kansainvälisten yritysten
CFOista ja kokoontuvat neljännesvuosittain äänestyksiin, paneelikeskusteluihin
ja haastatteluihin. Heidän näkemyksiään
voi kuulla osavuosikatsausaikoina
aamuisin CNBC:n pääbisnesohjelmassa
Squawk Boxissa sekä netissä CNBC.com
ja sosiaalisessa mediassa. EY tuo
CNBC-lähetysten yhteydessä esiin
omia ajankohtaisia CFO-tutkimuksiaan.
• www.cfocouncil.cnbc.com
• www.ey.com/cfo
Ernie | joulukuu 2013
35
© 2013 Ernst & Young Oy. All Rights Reserved.
F O R
M E R L
Y K N O W
N
S
T
A
S
E
&
Y
O
The world changes, and so does
Ernst & Young.
We are now EY.
When business works better, the world works better.
That is why EY is committed to doing our part in
building a better working world.
ey.com/fi
R
U
N
N
G