Voit lukea julkaisun tästä
News Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2014 Timo Ahopelto sijoittaa suomalaisiin startuppeihin Rödl & Partner Suomeen Alihankintasopimukseen kannattaa satsata Pelialan suuret lupaukset PÄÄKIRJOITUS Kotimainen, kansainvälinen Rödl & Partner Asianajotoimisto on uusi nimemme (vanha oli Heikkilä & Co Helsinki Asianajotoimisto). Kuten nimestä voi päätellä, olemme syventäneet yhteistyötä pitkäaikaisen kansainvälisen kumppanimme, saksalaisen perheyrityksen Rödl & Partnerin kanssa. Siirrymme siis yhteistyössä seuraavaan vaiheeseen kun kuherruskuukausi on ohi ja suhdetta voidaan verrata jo avioliittoon. Yhteistyön syventämisen syy on selvä, sillä Rödl & Partnerilla on toimintaa 100 maassa ympäri maailmaa yli 3 500 asiantuntijan voimin. Näillä voimavaroilla pystymme auttamaan asiakkaita ja palvelemaan heitä entistäkin paremmin. Suomen tärkeimmät vientimaat Saksa, Ruotsi ja Venäjä ovat nyt yhtä lähellä kuin toimistomme. Pystymme palvelemaan niin suomalaisia asiakkaita maailmalla kuin kansainvälisiä asiakkaita Suomessa niin sanotun yhden luukun periaatteella. Hoidamme yrityksen perustamisen vaikka Viroon avaimet käteen -periaatteella. Paikan päällä tarvitsee käydä vain allekirjoittamassa lopulliset asiakirjat. Asiakkaamme säästää aikaa varsinaiseen liiketoimintaan, kun me hoidamme byrokratian ja rutiinit. Olemme innostuneita uusista mahdollisuuksista maailmalla – ja kuitenkin olemme edelleen sama vanha toimisto tuttuine ihmisineen. Palvelemme asiakkaitamme kuten ennenkin, joustavasti, ammattitaitoisesti ja ripeästi niin liikejuridiikassa kuin verotuksessa. Kansain välisyys kannattaa ja se on tänä päivänä monella alalla elämisen ehto. Meiltä saat ratkaisut liike-elämän ongelmatilanteisiin niin kotimaassa kuin maailmallakin. ARI MERTALA 2 16 TÄSSÄ NUMEROSSA: 6 Asianajaja Tommi Koposen kirjoitus koskee yrityskauppoja lähinnä myyjän näkökulmasta tarkasteltuna. Yrityskauppaan on hyvä ottaa mukaan asiantuntija heti kun näyttää siltä, että kauppa saattaa toteutua. Sivut 6-8. 11 Asianajaja Juha Unkuri kirjoittaa tässä lehdessä kilpailuoikeudesta. Asia on hyvin ajankohtainen, sillä Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita merkittäviä kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyviä vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Sivut 11-13. 19 OTM Silja Takalo-Eskolan artikkeli käsittelee liike salaisuuksia. Asianajo toimisto Rödl & Partnerilla on pitkä kokemus liikesalaisuuksia koskevien sopimusten laadinnasta. Toimiston asianajajat ovat myös edustaneet menestyksellisesti päämie hiään asiaa koskevissa oikeudenkäynneissä. Sivut 19-21. News 4 Ajankohtaista 6 Yrityskauppoja tehdään taloustilanteesta huolimatta 9 Alihankintasopimus turvaa yhteistyön 11 Kilpailuoikeus koskee kaikkia 14 Rödl & Partner auttaa asiakkaita kotoisasti ja globaalisti 16 Suomalainen startup kiinnostaa jälleen 18 Supercell, Rovio ja monet muut 19 Liikesalaisuudet kannattaa suojata 22 Agentti vai jälleenmyyjä 24 Rakennushankkeiden juristeilla monta roolia 26 Compliance – yrityksen maine ja julkinen kuva 28 Mitä lakia sovelletaan työntekijöiden ulkomaankomennuksissa 31 Ajankohtaista: Kokonaisveroaste muuttuu vain vähän Asianajotoimisto Rödl & Partnerin asiakas- ja sidosryhmälehti 1/2014 Päätoimittaja: Ari Mertala Julkaisija: Rödl & Partner Toimitus: Tiina Ruulio Taitto: Elias Kapiainen Tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] 3 AJANKOHTAISTA Ei kahdesti samassa asiassa Saatavien perintään muutoksia tiedotteen mukaan lakisääteinen viivästyskorko on velkasuhteissa yleensä seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva viitekorko, joka on 0,5 prosenttia. Uutta on, että yritysten välisissä sekä yritysten ja viranomaisten välisissä maksuissa, jotka koskevat tavaroiden tai palvelujen hankkimista, lakisääteinen viivästyskorko on yhtä prosenttiyksikköä korkeampi. Tällä hetkellä yritysten välinen korkolain mukainen viivekorko SUOMEN PANKIN on siis 8,5 prosenttia. Lisäksi yritysten välisissä suhteissa voidaan sopia joko alemmasta tai korkeammasta viivästyskorosta. Toinen keskeinen muutos on, että yrityksellä on myös oikeus periä velallisena olevalta toiselta yritykseltä 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista, mikäli maksu on viivästynyt niin, että yrityksellä olisi oikeus viivästyskorkoon. Velkojana olevalla yrityksellä on oikeus saada mainittu korvaus, vaikka tosiasiallisia perintäkuluja ei olisikaan. Korkein oikeus antoi tärkeän ennakkoratkaisun ns. ”ei kahdesti samassa asiassa” -kiellon soveltamisesta (2013:59). Korkein oikeus muutti näin aikaisempaa kantaansa siihen, voidaanko samasta verotukseen liittyvästä laiminlyönnistä määrätä seuraamuksiksi sekä hallinnollinen veronkorotus että rikosoikeudellinen rangaistus. Veronkorotusta on sinänsä pidetty jo vakiintuneesti rangaistuksen luonteisena seuraamuksena. Tapauksessa oli kysymys toiminimellä toimineesta elinkeinonharjoittajasta, jolle määrättiin saman menettelyn perusteella ensin veronkorotus ja sen jälkeen nostettiin syyte verorikoksesta. Korkein oikeus oli useissa aikaisemmissa ratkaisuissa kat- sonut, että veronkorotus esti veropetosta koskevan syytteen tutkimisen ja rangaistuksen määräämisen silloin, kun veronkorotusta koskeva ratkaisu oli tullut lopulliseksi ennen syytteen vireilletuloa. Tätä tulkintaa muutettiin niin, että veropetossyytettä ei voida nostaa enää sen jälkeen, kun veronkorotuksesta verotusmenettelystä on päätetty, vaikka päätös ei olisikaan lopullinen. Uusi ratkaisu muuttaa taannehtivasti voimassa olevan oikeuden tulkintaa vuodelta 2008. Tämä tarkoittaa sitä, että uuden tukinnan valossa lainvastaisesti nostettujen rikossyytteiden perusteella annetut tuomiot voidaan mahdollisesti purkaa. KHO muutti työsuhdeoptiotulon aikajakoa verotuksessa Korkein hallinto-oikeus on muuttanut tuoreessa ratkaisussaan (2013:93) aiempaa linjaansa työsuhdeoptiotulon verotukseen kansainvälisissä tilanteissa. Tapauksessa oli kyse erityisesti siitä, katsottiinko optiotulo saaduksi vain ajanjaksolta, joka verovelvollisen oli työskenneltävä saadakseen optioiden käyttöoikeuden, vai myös tämän jälkeiseltä samassa konsernissa työskennellyltä ajalta. Optioedun arvo on aiemmin määritetty ottamalla huomioon optioiden myöntämisen ja niiden käyttämisen väliin jäävä ajanjakso. KHO:n uuden ratkaisun mukaan kansainvälisissä tilanteissa saatujen optioiden aikajaon perustana tulee aiemmasta poiketen olla aikaväli optioiden myöntämisestä siihen ajankohtaan, kun niiden 4 käyttäminen tulee mahdolliseksi. Aikaväli saattaa näin ollen merkittävästi lyhentyä, kun tarkastelujakso päättyy jo optioiden käytettäväksi tulemiseen niiden tosiasiallisen käyttämisen sijasta. On syytä huomata, ettei uusi ratkaisu kuitenkaan muuta ajankohtaa, jona työsuhdeoptiosta saadun edun verotus realisoituu. Työsuhdeoptioista saadut tulot verotetaan edelleen silloin kun optiot käytetään. Uuden KHO:n ratkaisun valossa on kuitenkin mahdollista jaksottaa Suomessa verotettavaksi vain se ajanjakso, jona optioiden saamisen ja käytettäväksi tulemisen väillä on työskennelty Suomessa. Uuden aikajaon soveltaminen voi johtaa aiempaa edullisempaan työsuhdeoptioiden verotukseen. Edustusmenoja ei voi enää vähentää Yrittäjille merkitsee käytännössä paljon se, että edustuskulut ovat nykyisin kokonaan verotuksessa vähennyskelvottomia, kun aiemmin niistä sai vähentää verotuksessa puolet. Vaikka säännös tuli voimaan 1.1.2014, tällä muutoksella on takautuva vaikutus. Jos vuonna 2013 alkanut tilikausi päättyy vuoden 2014 puolella, eli tilikauteen sovelletaan uutta verosäännöstöä, ovat myös kaikki 2013 syntyneet edustuskulut vähennyskelvottomia. Edustuskulujen vähennyskelvottomuuden vastapainoksi tuli koulutusvähennys. Yrityksellä on oikeus tehdä verotuksessa noin 50 % lisävähennys enintään kolmelta työntekijän koulutuspäivältä tietyillä edellytyksillä. Koulutusvähennyksen tekeminen edellyttää muun muassa koko henkilöstöä koskevaa koulutussuunnitelmaa sekä sitä, että koulutus liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin AJANKOHTAISTA Pk-yritysten rahoitustilanne hankala, muttei mahdoton Yritysten rahoitustarpeen määrä riippuu usein yrityksen toimialasta, mutta yleensä yrittäjän omat rahat eivät riitä tai niitä kaikkia ei ole syytä edes käyttää liiketoiminnan pyörittämiseen. Siksi yritykseen tarvitaan vierasta pääomaa joko lainan muodossa tai sitten mukaan otetaan ulkopuolinen pääomasijoittaja. Vuoden 2008 jälkeen kansainvälinen finanssikriisi vähensi merkittävästi lainatarjontaa, mutta erityisesti se kiristi lainanannon ehtoja. Moni yrittäjä siis toteaa, ettei pankista saa enää lainaa tai että lainan ehdot ovat kohtuuttomat. Onko rahoitustilanne Suomessa nyt niin vaikea, että liiketoimintoja on syytä supistaa ja jopa lopettaa rahoitusmahdollisuuksien niukkuuden takia? Ei suinkaan. Raha on kuitenkin yrityksissä vain väline liikeidean toteuttamiseksi, eikä sen puutteen pitäisi tyrehdyttää liiketoimintaa. Yrittäjien on yhä huolellisemmin valmistauduttava rahoituksen turvaamiseen ja harkittava eri rahoitusvaihtoehtoja perinteisen pankkilainan rinnalla. Rahaa onkin tarjolla Yrityksen omistajien kannattaa oppia tekemään yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa. Myös pienemmät yritykset ovat potentiaalisia sijoituskohteita erilaisille rahoittajille, mutta samalla rahoittajat edellyttävät entistä tarkempia selvityksiä yrittäjältä rahoituksen toteuttamiseksi. Sijoittajalle saattaa riittää, että yrityksen liiketoiminta on tervettä ja vakaalla pohjalla ilman normaalia suurempaa kasvuodotusta. Rahaa on siis tarjolla, mutta rahoittajat haluavat varmistaa rahoitukseen liittyvät riskit. Fredrik von Erichsen / EPA Ulkopuolisen rahoituksen saaminen yritykseen on ollut ja on edelleen hyvin hankalaa. Finanssikriisi on vähentänyt merkittävästi lainatarjontaa ja kiristänyt lainanannon ehtoja. Rahoittaja pitää osata vakuuttaa Yrittäjän täytyy osata kertoa potentiaalisille rahoittajille perinteisten tilinpäätöstietojen lisäksi se, mitä yritys tekee, mitkä ovat sen suunnitelmat ja liikeideat tuleville vuosille ja miten kassavirta kehittyy. Kyse on kommunikoinnista ja ideoiden, suunnitelmien ja markkinoinnin kirjaamisesta ja selkeästä esittämisestä rahoittajille. Yrittäjän kannattaa tehdä kotitehtävät ennen ulkopuolisen rahoituksen hakemista ja valmistautua huolella rahoittajien kohtaamiseen. Mitä valmiimpana ja yksinkertaisempana yrittäjä esittää ajatuksensa, sitä varmemmin rahoittajat saadaan mukaan liiketoiminnan kehittämiseen. Nyt viimeistään on valmistauduttava siihen, että yrityksen rahoitushakemukset on valmisteltu huolella syksyä varten. Rödl & Partner auttaa yritystäsi asiassa. MIKKO PIIRTOLA Tel. +358 (0)9 696 222 53 Mobile +358 (0)50 351 9910 [email protected] 5 Yrityskauppoja tehdään taloustilanteesta huolimatta Teksti: TOMMI KOPONEN kuva: Heikki tuuli 6 Vaikka talouden näkymät ovat epävarmat, yrityskauppoja tehdään edelleen. Tässä artikkelissa käydään läpi yrityskauppa askel askeleelta lähinnä myyjän näkökulmasta. Varsinkin isojen pääomien yritykset ovat olleet viime aikoina aktiivisia yrityskaupoissa ostamalla pienempiä kilpailijoita. Samalla ne saattavat pyrkiä uusille toimialoille. Erityisesti ruotsalaiset yhtiöt ovat olleet aktiivisia yrityskauppojen suhteen. Askel 1. Tunnusteleva yhteydenotto ja alkuneuvottelu Yrityskauppaprosessi lähtee useimmiten liikkeelle tunnustelevalla yhteydenotolla, minkä jälkeen ostaja- ja myyjäkandidaatti pitävät yleisluontoisen kauppaan liittyvän palaverin. Ensimmäisessä tapaamisessa molemmat osapuolet esittelevät itseään ja toimintaansa. Ostaja on yleensä jo käynyt läpi ostettavan yhtiön julkiset taloustiedot ja muutkin kohtuullisen helposti saatavat tiedot. Ostajalla on yleensä myös tässä vaiheessa käsitys kaupan rakenteesta ja kauppahintaa koskevasta raamista. Vaikka ostaja vaikuttaisi olevan hyvin perillä ostettavasta yhtiöstä, kannattaa myyjän olla tässä vaiheessa pidättyväinen tietojen antamisessa ostajakandidaatille. Koska annettuja tietoja koskevaa salassapitosopimusta ei ole usein vielä allekirjoitettu, ei salassapitovelvoitettakaan ole. kilöiden rekrytointia rajoitettu, voi asia aiheuttaa suurta vahinkoa myyjälle. Joskus ostajaksi tekeydytään urkkimaan tietoja ja liikesalaisuuksiakin. Askel 3. Liiketoiminta- vai osakekauppa Viimeistään salassapitosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolien pitäisi tietää ja päättää, tehdäänkö osake- vai liiketoimintakauppa. Kauppamalli tulisi ottaa puheeksi niin aikaisessa vaiheessa kuin mahdollista, koska toteutusmallilla Askel 2. Salassapitosopimuksen allekirjoitus Myyjän tulisikin ottaa asiantuntija mukaan yrityskauppaan heti kun näyttää siltä, että kauppa voisi toteutua. Ennen kuin luottamuksellisia tietoja, kuten pitkiä tilinpäätösversioita, henkilöstön palkkausmalleja tai hinnoittelutietoja annetaan ostajalle, tulee varmistua siitä, että ostaja pitää ostettavan yhtiön luottamukselliset tiedot salassa. Tämä tapahtuu allekirjoittamalla salassapitosopimus, NDA (Non-Disclosure Agreement). Salassapitosopimuksen tulee määritellä ja luoda ehdot luottamukselliselle tiedolle ja sen käsittelylle sekä myös hävittämiselle neuvotteluiden päätyttyä. Sopimuksessa on myös hyvä määritellä rekrytointikielto sekä riittävä sopimussakko rikkomusten varalle. Ostaja saa aina yrityskauppaprosessin edetessä, erityisesti due diligence -tarkastuksessa, hyvin paljon tietoa ostettavasta yhtiöstä. Mikäli tiedon käyttöä ei ole rajoitettu tai avainhen- on käytännössä merkittävä ero niin ostajan kuin myyjänkin näkökulmasta erityisesti verotuksellisesti. Usein myyjä ottaa yhteyttä asiantuntijaan vasta kun ollaan allekirjoittamassa kauppakirjoja. Tässä vaiheessa mallin muuttaminen esimerkiksi verotussyistä on yleensä vaikeaa. Ostaja puolestaan on lähtenyt omalta osaltaan kauppaan tietyin edellytyksin ja hakenut mahdollisesti jo hyväksynnän tietyn sisältöiselle kaupalle oman yhtiön hallitukselta. Myyjän tulisikin ottaa asiantuntija mukaan yrityskauppaan heti kun näyttää siltä, että kauppa voisi toteutua. Kauppamalleilla on hyvin erilaiset verovaikutukset. Liiketoimintakaupassa Asiantuntijan käyttäminen yrityskaupassa kannattaa lähes poikkeuksetta. Yrityskauppoihin liittyy väistämättä paljon juridisia yksityiskohtia, joiden merkitystä asiaa syvemmin tuntemattoman voi olla vaikea mieltää. Myyjän tulisi ottaa asiantuntija mukaan yrityskauppaan oikeastaan heti kun kauppa alkaa näyttää mahdolliselta. > 7 kauppahinta tai osa siitä tuloutuu yhtiön verotettavaksi tuloksi. Osakekaupassa kauppahinta tuloutuu puolestaan osakkeenomistajan henkilökohtaiseksi pääomatuloksi, luovutusvoitoksi. Myyjän näkökulmasta osakekauppa on usein verotuksellisesti liiketoimintakauppaa huomattavasti edullisempi. Silloin kauppa ei vaikuta yhtiö tuloverotukseen eikä myyjääkään veroteta toiseen kertaan, kun hän ei joudu nostamaan kauppahintaa yhtiöstä itselleen esimerkiksi palkkana tai osinkona. Askel 4. Esisopimuksen laatiminen Kun salassapitosopimus on allekirjoitettu ja ostajalle on toimitettu pyydetyt lisätiedot, ostaja on yleensä valmis tekemään sitovan ostotarjouksen. Tässä vaiheessa laaditaan esisopimus, jossa sitoudutaan lopulliseen kauppaan. Kauppa siis toteutuu, mikäli ostajan asettamat erityisehdot täyttyvät eikä due diligence -tarkastuksessa tule esiin yllätyksiä. Esisopimusta laadittaessa pitäisi aina pyrkiä siihen, että kaikki kaupan teon kannalta keskeiset ehdot on jo sovittu. Mikäli kaupan osapuoli esittää vasta lopullista kauppakirjaa allekirjoitettaessa uusia ehtoja, voi tilanne johtaa kaupasta vetäytymiseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen toista osapuolta kohtaan. Myyjän tulee kiinnittää esisopimuksessa erityistä huomiota kilpailunrajoituksiin, kauppahinnan määräytymiseen ja maksamiseen. Myös omat vastuut pitää tarkistaa, ja sekin, millä edellytyksillä ostaja voi vetäytyä kaupasta mahdollisen due diligence -tarkastuksen myötä. Askel 5. Due diligence -tarkastus Due diligence -tarkastuksella tarkoitetaan ostettavan yhtiön toiminnan selvittämistä, yleisimmin hallinnon tarkas8 tamista. Tarkastus mitoitetaan ostettavan yhtiön liiketoiminnan luonteen ja kaupan kokoluokan mukaan. Pienissä kaupoissa tarkastetaan usein esimerkiksi vain vuokrasopimusten, työsopimusten ja keskeisimpien asiakas- sekä yhteistyösopimusten sisältö sekä työoikeudelliset asiat. Suuremmissa yrityskaupoissa edellä mainitut tiedot käydään läpi laajemmin ja yksityiskohtaisemmin. Usein myös tarkastetaan ostettavan yhtiön kirjanpito ja verotus. Joissain tapauksissa haastatellaan laajasti yhtiöiden avainhenkilöitä, vaikkeivät nämä olisikaan myyjinä kaupassa. Askel 6. Kaupan päättäminen – closing Sen jälkeen kun due diligence on saatu tehtyä eikä kaupan osapuolilla ole esisopimuksessa yksilöityä perustetta kaupasta vetäytymiselle, tehdään lopullinen kauppa. Lopullinen kauppakirja vastaa yleensä sisällöltään hyvin pitkälti esisopimusta eikä tässä vaiheessa yleensä enää voida esittää olennaisia uusia ehtoja. Tässäkin mielessä esisopimuksen merkitys yrityskaupassa korostuu. Kaupan closingin yhteydessä allekirjoitetaan lopullinen kauppakirja ja siirretään sopimukset ja oikeudet ostajalle, mikäli kyse on liiketoimintakaupasta. TOMMI KOPONEN Tel. +358 (0)9 696 222 10 Mobile +358 (0)40 520 4658 [email protected] Yrityskaupan yleisimmät ongelmat Yrityskauppoja rahoittava Finnvera on listannut yrityskauppojen tyypillisimmät ongelmat. • Jatkajan löytäminen • Yrityskaupan osapuolet eivät tunne yrityskauppaan liittyviä asioita. • Myyjän epärealistinen hintakäsitys, arvonmääritysmenetelmiä ei tunneta. • Ostettava liiketoiminta ei ole riittävän kannattavaa yrityksen tulevaan velkamäärään nähden. • Rahoitusneuvottelut aloitetaan liian myöhään. • Yrityskaupan rahoituksessa ei huomioida tulevien vuosien investointi- ja kehittämistarpeita. • Ostettavan yrityksen haltuunotto epäonnistuu. Alihankintasopimus turvaa yhteistyön Alihankintasopimus on yleensä kompromissi, sillä molemmat osapuolet tavoittelevat liiketoimesta mahdollisimman suurta hyötyä. Yritys pystyy kontrolloimaan Teksti: Aleksi Pakkanen Tilaajan eduista toimintaansa parhaiten tekemällä työt itse. Kasvuun ja erityisesti kannattavuuteen tähtäävän yrityksen tulee kuitenkin miettiä, pitäisikö tiettyjä, ydinosaamisen ulkopuolisia toimintoja hankkia markkinoilla olevilta muilta toimijoilta. Oikean sopimus- ja yhteistyökumppanin löytämisen lisäksi tärkeää on sopimus, johon alihankinta perustuu. Alihankinnan onnistuminen edellyttääkin sopimusta, jonka avulla tilaaja pystyy riittävissä määrin säilyttämään kontrollinsa alihankittuun työhön ja toisaalta hyödyntämään alihankkijan suurempaa tehokkuutta. Liikesopimuksiin sovellettavaa pakottavaa lainsäädäntöä on suhteellisen vähän. Lisäksi muun muassa Suomen kauppalain säännökset väistyvät, mikäli osapuolet sopivat toisin. Kansallisen lainsäädännön ohella kannatta muistaa myös kansainvälinen kauppalaki, jota sovelletaan eri valtioiden sopijapuoliin tietyin edellytyksin. Vaikka molemmat osapuolet olisivat suomalaisia, sopimuksia laaditaan yleisesti myös englanniksi esimerkiksi silloin, jos lopputuotteen tilaaja toimii ulkomailla. Sopimusehdoilla on keskeinen asema. Lisäksi erilaisia sopimuksia ja sovittavia asioita on paljon. Joskus saatetaan laatia myös itse sopimusneuvotteluita koskevia sopimuksia, joissa osapuolet sopivat liikealaisuuksien salassapidosta ja esimerkiksi kustannusten jakamisesta. Toisissa tapauksissa osapuolet päätyvät sopimaan vain puitesopimuksesta, 9 Sopimussakko voi rajoittaa vastuuta. jonka ehtojen sisällä määritellään esimerkiksi tilaukset ja toimitusajankohdat. Erityisesti pitkäkestoisiin sopimuksiin pyritään saamaan uudelleenneuvottelulausekkeita, joiden avulla voidaan varautua ennakoimattomiin tilanteisiin. Uudelleenneuvottelulausekkeiden yhteydessä käytetään usein myös erillistä sopimussakkoa, jolla pyritään varmistamaan se, että osapuolet tosiasiallisesti neuvottelevat uusista sopimusehdoista. Alihankkijan vastuut ja niiden rajoitukset Sopimusten eräs tärkeimmistä tehtävistä liike-elämässä on riskien ennakointi. Tähän pyritään muun muassa erilaisilla vastuunrajoitusehdoilla. Käytännössä ehtoja käytetään usein vakiosopimuksissa. Mikäli sopijakumppanit ovat epätasa-arvoisessa asemassa, vahvempi osapuoli pystyy vaikuttamaan myös ehtojen laajuuteen. Kansainvälisesti vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti vastuunrajoitusehto menettää sitovuutensa, jos sopimusrikkomus aiheutetaan tahallaan tai törkeän huolimattomuuden seurauksena. Mikäli osapuolet ovat yksityiskohtaisesti sopineet vastuistaan ja niiden ehdoista, kauppalakia ei sovelleta. Ehtojen käyttäminen on siten järkevää ja ne mahdollistavat tehokkaan riskienhallinnan. Tavallisimmat sopimusrikkomukset johtuvat joko viivästyksistä tai tuotteiden virheistä. Sopijakumppanin maksama suoritus ei siis ole vastannut sitä, mitä osapuolet ovat sopineet. Sopimusrikkomuksesta aiheutuu aina joko välitöntä tai välillistä vahinkoa, josta virheen tehnyt osapuoli yleensä joutuu vastaamaan. Kauppalain mukaisesti välitön vahinko tarkoittaa korvausta kuluista, hinnanerosta sekä saamatta jääneestä voitosta. Välittömänä vahinkona pidetään myös välillisen vahingon rajoitta10 misesta aiheutunutta vahinkoa. Välillisinä vahinkoina kauppalaissa on mainittu esimerkiksi tuotannon keskeytymisestä aiheutuneet vahingot. Sopimussakkoakin käytetään usein Mahdollisen vahingon laajuuden vuoksi niin tilaajan kuin alihankkijankin intressinä voi olla, että alihankintasopimuksessa mainitaan esimerkiksi kaikki välilliset vahingot, joista sopimusta rikkonut osapuoli vastaa. Välilliset vahingot voidaan sulkea myös kokonaan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Vastuunrajoituslausekkeiden tehtävänä on siis muuttaa, tarkentaa ja yleensä myös rajoittaa joko vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksiä tai korvauksen suuruutta. Usein käytetään myös sopimussakkoa. Selvää on, että sakon suuruus pitää määritellä niin suureksi, että osapuolet tekevät kaikkensa sopimuksen täyttämiseksi. Käytännössä sopimussakko toimii yleensä myös vastuunrajoitusehtona. Sopimussakkoa käytettäessä tulee kuitenkin huomioida, että eräissä maissa sopimussakko ei välttämättä merkitse vahingonkorvauksen ylärajaa. Tämän vuoksi sopimuksessa on mainittava sopimussakon määrä korvauksen ylärajaksi, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. ALEKSI PAKKANEN Tel +358 (0)10 439 9421 Mobile +358 (0)50 382 5611 [email protected] Näin sopimusta rikottiin Tapauksessa KKO 2009:89 X oli tilannut Y:ltä henkilövaunun pyöriä valmiiksi koneistettuina ja tasapainotettuina. Y viivästyi pyörien toimittamisesta ja lisäksi pyörät eivät vastanneet sitä, mitä oli sovittu. Kauppahinta oli noin 780 000 euroa. Toimituksen viivästymisestä oli sovittu erikseen. X kuitenkin vaati korvauksia virheellisestä suorituksesta hieman yli miljoonaa euroa. Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden tuomion lopputulosta ja Y velvoitettiin korvaamaan X:lle (välittöminä) vahinkoina noin 860.000 euroa. Osapuolten välisessä sopimuksessa ei ilmeisesti ollut erillistä vastuunrajoitusehtoa, koska KKO sovelsi kauppalain vahingonkorvauksen määrää koskevia säännöksiä. Vastuunrajoitusehdolla vastuun ylärajaksi voidaan sopia esimerkiksi osa kauppahinnasta. Tarkoituksena toimivan kilpailun edistäminen Kilpailuoikeus koskee kaikkia Teksti: JUHA UNKURI Kilpailuoikeuden taustalla on ajatus toimivan taloudellisen kilpailun hyödyllisyydestä. Toimiva kilpailu kannustaa yrityksiä tehostamaan toimintatapojaan ja kehittämään uusia ja parempia tuotteita ja palveluita. > 11 Kilpailulaki kieltää kilpailulle vahingolliset elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset, päätökset ja muut vastaavat menettelytavat. Kiellettyjä rajoituksia ovat ennen kaikkea kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset kilpailun rajoittamiseksi eli kartellit sekä määräävän markkina-aseman väärinkäyttö. Kaikki kilpailunrajoitukset eivät kuitenkaan ole lainvastaisia. Poikkeussäännöksen tarkoituksena on sallia sellaiset kilpailunrajoitukset, joiden kilpailua edistävät vaikutukset ovat suuremmat kuin rajoittavat vaikutukset. Lisäksi vähämerkityksellisinä pidettävät järjestelyt jäävät kokonaan kilpailunrajoituslain soveltamisalan ulkopuolelle. Kartellit Kartellien keskeiset tyypit ovat hintakartellit, tuotannon rajoittamiseen tai markkinoiden jakamiseen tähtäävät kartellit ja tarjouskartellit. Hintakartellissa samalla tuotantotai jakeluportaalla olevat tavaroiden tai palvelujen myyjät tai ostajat sopivat joko suoraan tuotteiden hinnoista tai hintaan vaikuttavista seikoista kuten alennuksista tai provisioista. Tuotannon rajoittamiseen tai markkinoiden jakamiseen tähtäävässä kartellissa keskenään kilpailevat yritykset yhdessä sopivat tuotannon rajoittamisesta tai hankintalähteiden tai markkinoiden jakamisesta. Tarjouskartellissa tavaran myymiseen, ostamiseen tai palveluksen suorittamiseen liittyvässä tarjouskilpailussa tarjouksen antajat ovat yhteistoiminnassa keskenään ennen tarjousten jättämistä. Koska kilpailurajoituksen katsotaan vaikuttavat Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, soveltaa suomalainen viranomainen ja tuomioistuin suoraan myös EU:n 101 ja 102 -artikloja. Niiden määrittämä vaikuttavuuskriteeri voi täyttyä myös tapauk12 Yritysten on itse arvioitava, onko niiden toiminta kilpailulain sääntöjen vastaista. sissa, joissa kaikki rajoitukseen osallistuvat yritykset ovat kotimaisia. Yrityksillä vastuu oman toimintansa lainmukaisuuden arvioinnista Yritysten on itse arvioitava, onko niiden toiminta kilpailulain sääntöjen vastaista tai voidaanko esimerkiksi jokin sopimusjärjestely hyväksyä kilpailulain poikkeussäännöksen nojalla. Tämä on usein vaikea tehtävä yrityksen johdolle. Johdon tietoisuus kilpailusäännöistä ja niiden rikkomisen seurauksista ei kuitenkaan riitä. Myös sopimuksia käytännössä valmistelevien ja toteuttavien työntekijöiden tulee tuntea keskeiset pelisäännöt ja tunnistaa kilpailuoikeudelliset riskit, kun niitä tulee käytännön tilanteissa esiin. Kilpailusäännösten rikkominen voi tulla kalliiksi Kilpailua lainvastaisesti rajoittamalla yritys voi saada tilapäisesti etua. Tämä saatu etu voi tulla pidemmällä tähtäimellä kuitenkin hyvin kalliiksi. Markkinaoikeus voi määrätä kilpailulain kieltoja rikkoneelle yritykselle seuraamusmaksun, joka voi olla huomattava. Kilpailusäännösten rikkomista koskeva uutisointi on tuskin koskaan eduksi yhtiön maineelle. Pitkä kilpailuprosessi, mahdolliset vahingonkorvausja muut oikeudenkäynnit rasittavat kassan lisäksi yhtiön johtoa ja ainakin osaa muusta henkilökunnasta, vaikka nämä eivät itse olisikaan olleet aktiivisesti mukana rikkomuksessa. Kilpailunrajoitukseen osallistunut yritys voi lisäksi joutua korvaamaan kilpailunrajoituksesta sopimuskumppaneilleen ja kaikille muillekin aiheutuneen vahingon. Tämän kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvan vahingonkorvausvastuun merkitys on vahvasti kasvussa. Käräjäoikeuden tuomio asfalttikartelliasiassa Helsingin käräjäoikeus antoi 28.11.2013 tuomion asfalttikartelliin liittyvässä vahingonkorvaus-oikeudenkäynnissä, jossa valtio ja 40 kuntaa hakevat pääomamäärältään yhteensä 122,7 miljoonan euron korvauksia päällystystöistä maksetusta ylihinnasta kaikkiaan seitsemältä asfalttialan yritykseltä. Valtion pääomamäärältään 56,7 miljoonan euron kanne hylättiin kokonaan käräjäoikeuden katsottua, että Tielaitos ja Tieliikelaitos olivat osallistuneet valtion töitä koskevaan kartelliin, eikä valtiolle ollut voinut aiheutua vahinkoa sellaisen toiminnan yhteydessä, johon se itse osallistui ja josta se katsoi itse hyötyneensä. Kuntakantajien osalta käräjäoikeuden tuomio oli myönteisempi ja nämä kanteen pääosin hyväksyttiin. Kunnille tuomittiin pääomamäärältään yhteensä 37,4 miljoonan euron korvaukset; korot nostavat summan huomattavasti suuremmaksi. Pääasiallinen maksaja korvauksille tulee olemaan Lemminkäinen Oyj. Asfalttikartelliasian käsittely jatkuu todennäköisesti hovioikeudessa ja sen jälkeen vielä korkeimmassa oikeudessa. Juha Unkuri Tel. +358 (0)9 696 222 16 Mobile +358 (0)400 826232 [email protected] Rödl & Partner Oy:n Helsingin toi miston osakas asianajaja Juha Unkuri ajoi asiassa kolmen kaupungin kanteita. Tuomittujen korvausten määrä oli näistä jokaisessa yli 75 prosenttia alun perin vaaditusta määrästä. 13 Rödl & Partner auttaa asiakkaita Kotoisasti ja globaalisti Asianajotoimisto Heikkilä & Co. on muuttunut Rödl & Partneriksi. Maineikkaan Rödl & Partnerin hallituksen puheenjohtaja Christian Rödl kertoo seuraavassa haastattelussa, mikä toi hänen toimistonsa Suomeen. Teksti: TIINA RUULIO Miksi päätitte tulla Suomeen? – Saksalainen Röld & Partner tarjoaa tilintarkastukseen, juridiikkaan ja yrityskonsultointiin liittyviä palveluja ympäri maapallon. Entinen Asianajotoimisto Heikkilä & Co. on sen ensimmäinen suomalainen partneri asianajotoiminnassa. – Suomi on noussut tärkeysasteikossamme viime vuosina. Baltia on eräs vahvimmista taloudellisista tekijöistä Euroopassa, ja Suomella on asiassa olennainen rooli. Ylipäätään Suomi kytkee yhteen Venäjän, Baltian ja Skandinavian – eikä vain logistisesti tai historiallisesti, vaan myös konkreettisissa liiketoimissa. – Aloitimme yhteistyön Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n kanssa nelisen vuotta sitten. Yhteistyö on lähentynyt vähitellen, ja olen huomannut, että kyse on täydellisestä partnerista: saksaa puhuvia hyviä kollegoita, verosuunnitteluun perehtynyttä osaamista sekä laaja mutta samalla fokusoitunut asiakaskunta. pitkiin asiakassuhteisiin säilyy ja vahvistuu. Mikä on työskentelytapanne? Teillähän on partnereita myös monissa muissa maissa. – Rödl & Partner kohtaa asiakkaan siellä, missä asiakas tarvitsee meitä. Me emme lokeroi palveluja jäykästi, vaan tunnistamme todellisen elämän ongelmat ja tarjoamme riittävät resurssit niiden ratkaisemiseksi. Asiakashan toteuttaa liikeideaansa, ja meidän työmme on saada liikeidea toimimaan kaikilla tasoilla oli kyse sitten verosuunnittelusta, due dilligence -tarkastuksista, lupaprosesseista tai vaikkapa työlainsäädännön yksityiskohtien selvittämisestä. – Kaikki partnerimme jakavat saman palvelufilosofian, joka on ohjannut yrityksemme toimintaa alusta pitäen: ensiksi tulevat aina ihmiset, joko asiakkaat tai kollegat, ovat he sitten johtavassa asemassa tai johdettavina. 14 – Vuodet 2012 ja 2013 ovat olleet meille äärimmäisen hyviä. Tällaisia tuloksia ei nähdä aina, mutta uskon, että kasvu johtuu strategian onnistumisesta. Tavoittelemme hallittua kasvua. Menemme aina sinne, missä asiakkaat tarvitsevat meitä: New Yorkiin, Limasoliin, Helsinkiin, Tampereelle ja Bakuun… – Baltia on ollut lupaavimpia markkinoitamme Euroopassa, ja investoimme parasta aikaa esimerkiksi Ruotsiin. Meillä on myös isot toimistot Venäjällä ja Puolassa. Erityisesti verokonsultointinne osuus on kasvanut selvästi. Onko teillä mahdollisesti uusia ideoita yritysten vero-ongelmien ratkaisemiseksi? – Verotus yhdistää Rödl & Partneria ja Suomea. Suomi on korkean verotuksen maa. Sen talous on vientivetoista, ja taloudella on vahvat intressit Itä-Euroopassa. Yhdessä suomalaisten kollegoiden kanssa pystymme seuraamaan suomalaisia yrityksiä niiden kansainvälistymisessä (ja moninaisissa verokysymyksissä tietysti). Voimme käyttää tässä hyväksi rakenteita ja toimistoja, joita olemme luoneet ympäri maailmaa 20 viime vuoden aikana. Minkälaista uutta asiantuntemusta haluatte tarjota suomalaisille asiakkaille? Pääkonttorinne on Nürnbergissä Baijerin osavaltiossa ja samalla kasvatte voimakkaasti kansainvälisesti. Miten yhdistätte perinteiset juurenne globaaliin liiketoimintaan? – Voimme tuoda suomalaisten asiakkaiden ulottuville osaamista, johon vain harva toimisto Suomessa yltää. Palvelut ulottuvat Baltiaan, Skandinaviaan, Venäjälle, Italiaan, Brasiliaan … Kaikki asiantuntemus välittyy asiakkaille aina Suomen toimiston kautta suomeksi. – Tässä ei ole mitään ristiriitaa, sillä monet asiakkaat toimivat samalla periaatteella. Toisaalta vahvat kotoisat juuremme auttavat meitä innovoimaan asioita, jotka ovat hyvin kaukana Nürnbergistä. Puu, jolla on syvät juuret, on vahvimmillaan. Mitkä ovat odotuksenne? – Haluamme jatkaa tarkasti suunniteltua kasvustrategiaa Baltian alueella ja tarjota näin sekä pohjoismaalaisille että saksalaisille asiakkaille yhden pysähdyksen palvelukonseptia. Uskomme, että suomalainen perinteinen asianajobisnes on valmis laajempaan palvelutarjontaan. – Olennaista tietenkin on, että Suomen Rödl & Partnerin vahva panostus Mitä haluatte kertoa Rödl & Partnerin kasvusta? rödl & partner – Voimme tuoda suomalaisten asiakkaiden ulottuville osaamista, johon vain harva toimisto Suomessa yltää, kertoo Rödl & Partnerin hallituksen puheenjohtaja Christian Rödl. 15 Suomalainen startup kiinnostaa jälleen Suomalaisten startuppien rahoitus on ollut tiukilla, sillä suomalaiset pääomasijoittajat ovat poteneet nettihypen jälkeistä krapulaa pitkään. Nyt tilanne näyttää valoisammalta. Teksti: TIINA RUULIO kuva: Heikki tuuli Jos ajatellaan vuosia 1997–2001, niin silloin sekä yrittäjät että riskisijoittajat olivat ensikertalaisia. Koska kokemusta ei ollut, tuloksena oli aikamoinen katastrofi, kertoo Lifeline Venturesin pääomasijoittaja Timo Ahopelto. Pääomasijoittamisen krapula kestikin noin 15 vuotta. – Yrityksissä on kuitenkin tapahtunut paljon, ja kansainvälisen rahan kiinnostus Suomea kohtaan on todellista. Rahoittajat ovat kiinnostuneita kansainvälisistä sarjayrittäjistä, joita meillä on. Sympaattinen koira nimeltä Dog´Y´Dog Kasvukiihdyttämöstä pääomasijoitusrahastoksi kasvanut yhtiö Lifeline Ventures on siltikin siitä harvinainen suomalainen pääomasijoittaja, että se sijoittaa nimenomaan hyvin aikaisen vaiheen listaamattomiin yhtiöihin, siis aitoihin startuppeihin. Toki enkelisijoittajat ovat tehneet vuosia tätä samaa, mutta sijoitettavat summat ovat pysyneet vaatimattomina. Nimenomaan toisen vaiheen rahoitusta on ollut tosi vaikeaa kerätä Suomesta. – Olemme itse asiassa superaikaisen vaiheen sijoittajia. Saatamme sijoittaa mielenkiintoiseen ideaan ja yritykseen ensin 100 000–500 000 euroa, jolla firma pärjää noin vuoden. Sen jälkeen ryhdymme hakemaan yritykselle suurempaa 1–5 miljoonan euron kasvurahoitusta, Ahopelto kertoo yhtiönsä sijoitusstrategiasta. Lifeline Venturesin salkussa on tällä hetkellä 18 terveys-, peli- ja nettialan yhtiötä. Eräs kehitteillä olevista ideoista on Leningrad Cowboysin luoma hahmo Dog´Y´Dog, jonka ympärille luodaan parasta aikaa elokuvaa, peliä ja oheistuotteita. – Stanfordin kasvuyrittäjyysprofessori Steven Blanck on sanonut, että yrittäjyys sinänsä on kaikissa sen muodoissa tärkeää. Kansantalouden kasvun kannalta olennaisimpia ovat kuiten16 kin globaalit kasvuyritykset, jotka luovat korkean jalostusarvon työpaikkoja. Olen tästä täysin samaa mieltä, kertoo Ahopelto. Uravalintana kasvuyrittäjyys Lifeline Venturesinkin salkussa on jo yksi menestystarina, suomalainen pelitalo Supercell, joka on kahdessa vuodessa kasvanut 100 työntekijän yritykseksi. – Supercell tekee 2,4 miljoonan dollarin liikevaihtoa joka päivä. Se maksoi viime vuonna enemmän veroja Suomeen kuin Nokia. Ahopellolla on luonnollisesti yrittäjätausta. Hän muun muassa aloitti vuonna 2000 sähköisen potilastiedon keruuseen keskittyneen CRF Health -nimisen yrityksen. Lifeline Venturesin toisen perustajan, sarjayrittäjä Petteri Koposen viimeisimmän yrityksen, mobiilipalvelu Jaikun, osti lopulta Google vuonna 2007. Uuden pääomasijoittajan ensimmäiseen rahastoon onnistuttiin keräämään 30 miljoonaa euroa. Ahopelto uskoo, että teknologiayrittäjyys on tällä hetkellä ”kova juttu”. – Silloin kun itse valmistuin Otaniemestä, suunnilleen kaikki halusivat töihin joko Nokialle tai johonkin suureen konsulttiyritykseen. Nyt tilanne on aivan toinen, sillä jo opiskelijat miettivät kansainvälisen kasvuyrittäjän uraa. Kokeiluun E.I.R? Yrittäjyyden taakse on siis syntynyt uudenlaista pöhinää, jota on lisännyt esimerkiksi opiskelijapiireistä liikkeelle lähtenyt Aalto-yliopiston Startup Sauna, uusien yrittäjien uusi sparrausohjelma. Ahopelto hakee tiettyä analogiaa musiikin maailmasta. – On selvä, että huippubändejä ei voi syntyä ilman tuhansia ja tuhansia autotallibändejä. Samaa aluskasvillisuutta tarvitaan myös kasvuyrittäjyyteen. Pääomasijoittajan näkemyksen mukaan Suomessa on tällä hetkellä hyviä yritysideoita, mutta taitavia yrittäjiä saisi olla lisää. Suomessa ehkä kannattaisikin ajatella Kalifornian Piilaaksossa hyväksi testattua E.I.R (Entrepeneur-In-Residence -mallia). Siinä pääomasijoittaja tavallaan ”palkkaa” kerran onnistuneen startupyrittäjän innovoimaan uusia sijoituskohteita. Ahopelto on tyytyväinen siihen, että myös asianajotoimistot ovat jalostaneet palvelujaan startuppien tarpeisiin. – Pienet yritykset tarvitsevat yleensä hyviä perussopimuksia, jotka eivät saa olla liian monimutkaisia tai kalliita. Onneksi tämä on tajuttu. Uusia yrityksiä tarvitaan Suomeen kaivataan uusia yrityksiä, sillä yritysten määrä on laskusuunnassa. Tilastokeskuksen heinäkuun lopulla julkaisemien lukujen mukaan tammi-maaliskuussa aloitti 9 211 yritystä, mikä on alhaisin luku kevään 2003 jälkeen. Pudotusta viime vuoteen verrattuna tuli 7,4 prosenttia. Lopettaneita yrityksiä on tilastoitu vastaasti ennätysmäärä, viime vuonna lopettaneiden määrä kasvoi 17,5 prosenttia. Kansainvälisen rahan kiinnostus Suomea kohtaan on todellista, sanoo Lifeline Venturesin pääomasijoittaja Timo Ahopelto. 17 DOGYDOG.FI Supercell, Rovio ja monet muut Teksti: TIINA RUULIO Suomalaisen pelialan liikevaihto (miljoonaa euroa) 800 Lähde: Neogames 800 (arvio) 700 600 500 400 300 250 200 165 100 105 87 2009 18 2010 2011 2012 2013 Suomalainen pelibisnes on kasvanut dramaattisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun alan liikevaihto vuonna 2012 oli 250 miljoonaa euroa, arvioi pelialan keskus Neogames viime vuoden liikevaihdon nousevan jo 800 miljoonaan euroon. Neogames on myös arvioinut, että vuonna 2020 alan ytimen liikevaihto olisi jo 1,5 miljardia. Eniten esillä on ollut vuonna 2010 perustettu Supercell. Muitakin menestyjiä toki on, kuten Rovio, Remedy, RedLynx ja 8,5 miljoonan euron rahoituksen juuri kerännyt Grand Cru… ja ehkä pian myös Dog´Y´Dog. Merkittävä osa yrityksistä kehittää nimenomaan mobiilipelejä, mutta vipinää riittää myös muille teknisille alustoille. Talouslehti Forbesin mukaan Supercell takoi yksin viime vuoden tammimaaliskuussa lähes 140 miljoonaa euroa liikevaihtoa. Yhtiö julkaisi vuonna 2012 Applen tableteille ja puhelimille kaksi peliä, strategiapeli Clash of Clansin ja maatilapeli Hay Dayn. Viime vuoden marraskuussa markkinoille saatiin uusi peli, Boom Beach. Lokakuussa SoftBank ja japanilainen pelitalo GungHo ostivat enemmistöosuuden peliyhtiöstä Supercellistä 1,1 miljardilla eurolla. Wall Street Journalin mukaan Suomen valtteja peliteollisuuden näkökulmasta ovat alhainen yritysverokanta ja aktiivinen start up -yritysten ympäristö. Suomesta onkin tullut pelialan ”hotspot”. Vahvasti vientivetoinen peliteollisuus kasvaa siis huikeaa vauhtia, ja alan yritykset ovat pystyneet luomaan uusia brändejä yhä aikaisemmassa vaiheessa. Esimerkiksi Roviolle oheistuotteet tuovat 45 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiöllä on globaalisti noin 500 lisenssinhaltijaa, ja maailmalla myydään noin 25 000 erilaista Angry Birds -tuotetta pehmoleluista lastenvaatteisiin. Yrityksiä vaivaa kuitenkin krooninen osaajapula, ja noin 2 200 henkilöä työllistävä ala tarvitsee uusia graafikoita ja ohjelmoijia. Suomen pelialan keskuksen mukaan joka viides pelialalla työskentelevä onkin ulkomaalainen. Yle Uutiset kertoi, että innostus suomalaista pelialaa kohtaan on niin suurta, että myös ulkomaiset pelifirmat haluavat perustaa sivutoimistoja Helsinkiin. Pelialalla on Suomessa myös historiansa, sillä nykyään Elisan omistaman Sulakkeen virtuaaliyhteisö Habbo Hotel avasi ovensa jo vuonna 2001. Sulake ilmoittaa, että palvelussa vierailee kuukausittain neljä miljoonaa eri nuorta. Liikesalaisuudet kannattaa suojata Teksti: silja takalo-eskola Luottamuksellisen tiedon salassa pitäminen on tämän päivän tietoyhteiskunnassa entistä hankalampaa. Huomattava määrä tietoa voidaan siirtää ja kopioida vaivattomasti ja hetken mielijohteesta. Kehitys on lisännytkin merkittävästi salassa pidettävän tiedon määrää. > 19 Lähes kaikki liiketoiminta pitää sisällään jotakin salassa pidettävää tietoa. Tunnetuimpia liikesalaisuuksia ovat esimerkiksi Coca-Colan resepti tai Microsoftin ohjelmistojen lähdekoodi. Liike- ja ammattisalaisuudesta on yleisesti ottaen kyse silloin, kun tiedon arvo yritykselle olisi huomattavasti vähäisempi, mikäli kyseinen tieto olisi kilpailijoiden käytössä. Laissa tunnetaan myös termi yrityssalaisuus. ongelmia tilanteissa, joissa henkilö käyttää hyväksi aiemmin toisessa yrityksessä tietoonsa saamiaan liikesalaisuuksia siirtyessään kilpailijayritykseen. Suomessa yrityksen liikesalaisuuksia koskevaa sääntelyä löytyy paitsi laista sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) myös työsopimuslaista sekä rikoslaista. Työntekijöiden kannalta erityisesti työsopimuslaki ja rikoslaki ovat keskei- Liikesalaisuuden tunnusmerkit Lähtökohtaisesti liikesalaisuuksiksi luokiteltava tieto voi olla mitä tahansa, kuten organisaation sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat tiedot. Lisäksi liikesalaisuuksia voivat olla esimerkiksi työ- ja valmistusmenetelmiä koskevat tiedot, kaavat, piirustukset, tietokoneohjelmat, tuotantomäärät ja asiakasrekisterit. Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi juridisessa mielessä, yrityksen täytyy voida osoittaa, että sillä on sekä pyrkimys että tahto pitää tieto salassa. Tärkeää on, että salaiseksi luokitellun tiedon kanssa tekemisissä olevat henkilöt myös mieltävät tiedon salaiseksi. Tästä syystä yrityksen pitää konkreettisesti toimia niin, että tieto pysyy salassa. Olennaista kuitenkin on, että liikesalaisuudeksi luokiteltu tieto ei ole yleisesti tunnettua eikä sitä ole julkistettu. Tietoa suojataan liikesalaisuutena niin kauan kuin tieto pysyy salaisena ja liikesalaisuuden tunnusmerkit muutoin täyttyvät. Milloin kyseessä ei ole liikesalaisuus Liikesalaisuudesta ei voida puhua, mikäli tieto on helposti selvitettävissä tutkimalla markkinoilla olevaa tuotetta. Myöskään pelkkää henkilön ammattitaitoon ja kokemukseen perustuvaa tietoa ei katsota liikesalaisuudeksi. Tämä voi tosin aiheuttaa vaikeita rajanveto20 Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi juridisessa mielessä, yrityksen täytyy voida osoittaa, että sillä on sekä pyrkimys että tahto pitää tieto salassa. siä. Sen sijaan SopMenL:n säännöt koskevat erityisesti elinkeinonharjoittajien välisiä suhteita ja määräävät elinkeinonharjoittajille liikesalaisuuksiin liittyviä käyttäytymissääntöjä. Työntekijän salassapitovelvollisuus Työsopimuslakiin perustuvan työntekijän uskollisuusvelvoitteen mukaan työntekijän tulee pidättäytyä ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajansa ammatti- ja liikesalaisuuksia. Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen vahingon korvaamisesta voi myös joutua vastuuseen se, jolle työntekijä on salassa pidettävää tietoa ilmaissut. Tämä kuitenkin edellyttää, että tietoa vastaanottanut taho tiesi työntekijän menetelleen oikeudettomasti. Salassapitovelvollisuuden rikkominen työsuhteen aikana oikeuttaa työsopimuksen päättämiseen. Milloin kyseessä on rikos? Liikesalaisuuksien oikeudeton paljastaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Rikoslain rangaistussäännöksen nojalla työntekijä voi olla vastuussa liikesalaisuuksien paljastamisesta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Rikoslain mukaan yrityssalaisuuden väärinkäytön rangaistavuus edellyttää sitä, että toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta on elinkeinotoiminnassa käytetty oikeudettomasti. Vaihtoehtoisesti rangaistavuus edellyttää, että tieto on ilmaistu kolmannelle ilman lupaa ja ilmaisu on tehty nimenomaisesti hyötymistarkoituksessa. Tekijällä tulee olla nimenomainen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, jotta menettely täyttää rikoslain teonkuvauksen. Asianajotoimisto Rödl & Partnerilla on pitkä kokemus liikesalaisuuksia koskevasta juridiikasta ja erityisesti niitä koskevien sopimusten laadinnasta. Rödl & Partnerin asianajajat ovat myös menestyksellisesti edustaneet päämie hiään yrityssalaisuuksien väärinkäyttöä koskevissa oikeudenkäynneissä. silja takalo-eskola Tel +358 (0) 9 696 222 12 Mobile +358 (0)50 406 8650 [email protected] Näin liikesalaisuuksia voidaan suojata Erityisesti liikesalaisuuksien kanssa tekemisissä oleville työntekijöille tulisi selkeästi tiedottaa, mitä seikkoja työnantaja pitää yrityksen liikesalaisuuksina sekä korostaa niiden merkitystä yritykselle. Lisäksi liikesalaisuuksia voidaan suojata tietotekniikan avulla esimerkiksi salasanajärjestelmin ja tietoihin pääsevien henkilöiden määrää rajoittamalla. Salassapitosopimuksen laatiminen on suositeltavaa etenkin kun solmitaan yhteistyösopimuksia yritysten välillä, jolloin sopimuskumppanit saavat usein tietoonsa toistensa liikesalaisuuksia. Muun muassa näissä tilanteissa salassapitosopimuksen perusteella tietoa luovuttanut osapuoli tulee yleensä huomattavasti parempaan asemaan kuin pelkkään lakimääräiseen suojaan tukeutuen. Myös työntekijän lakimääräistä salassapitovelvollisuutta voidaan laajentaa sopimuksin. Esimerkiksi salassapitosopimukseen kirjatulla sopimussakolla on usein varsin tehokas ennaltaehkäisevä vaikutus. Salassapitosopimuksen solmiminen kannattaa siitäkin syystä, että rikoslain rangaistussäännökset eivät anna suojaa esimerkiksi sellaista tilannetta vastaan, jossa henkilön hallussa on edellisen työnantajan dokumentteja, joita tämä ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt käyttää. Salassapitosopimuksen lisäksi lain edellyttämä yrityksen salassapitotahdon sekä -intressin olemassaolo pystytään parhaiten osoittamaan, kun työnantaja pyrkii olemaan levittämättä ammatti- ja liikesalaisuuksiaan varomattomasti yrityksen sisällä. 21 Agentti vai jälleenmyyjä Olennaista tarkka edustussopimus Yritys vie tuotteitaan uusille markkinoille usein joko agenttien eli myyntiedustajien tai jälleenmyyjien avulla. Molempiin myyntisuhteisiin liittyy erilaisia hyötyjä ja haittoja. Teksti: Aleksi Pakkanen Suomessa agenttisuhteita sääntelee laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä (kauppaedustajalaki). Jälleenmyyntisuhteisiin tarkoitettua nimenomaista lakia ei Suomessa ole, joten niissä joudutaan tukeutumaan yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin sekä osaltaan Lissabonin sopimuksen 101 artiklaan, joka on varsin yleisluonteinen. Agentti- tai jälleenmyyntisuhteen tarkka määrittely ei onnistukaan ilman tapauskohtaista harkintaa. Tarkasti, kattavasti ja ennen kaikkea kirjallisesti laadittu edustussopimus tuo turvaa molemmille sopijapuolille ja ennen kaikkea ehkäisee mahdollisia tulevia riitoja. Kaksi näkökulmaa jälleenmyyntisopimukseen Yleensä päämiehen ja jälleenmyyjän välille tehty jälleenmyyntisuhde tulee kyseeseen tilanteissa, joissa myytävä tuote on standardisoitu massatuote, jota myydään laajalle asiakasryhmälle. Jälleenmyyntisuhteen eräänä etuna agenttisuhteeseen verrattuna voidaan pitää lopullisen kaupanteon siirtymistä tietylle ennalta sovitulle alueelle. Vastavuoroisesti sen haittoina päämiehen näkökulmasta voidaan pitää suorien asiakaskontaktien puutetta. Jälleenmyyjäyritys joutuu puolestaan sietämään kaupan kanavoinnista eli tuotteiden ostamisesta ja edelleen myymisestä aiheutuvia taloudellisia riskejä. Jälleenmyyntisopimus ja lainsäädäntö Koska lainsäädännöstä ei välttämättä saada suoraa tukea mahdolliseen riitatilanteeseen, jälleenmyyntisopimus tulee tehdä huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Siinä kannattaa sopia muun ohella esimerkiksi sopimus alueen viranomaisiin liittyvistä velvoitteista, salassapitovelvollisuudesta, kilpailukiellosta sekä asennus- ja huoltopalveluista. Uniikkeja desingvaatteita myyvän yrittäjän kannattaa usein turvautua agenttiin jälleenmyyjänä. 22 Jälleenmyyntioikeuden laajuuttakin on hyvä miettiä eli annetaanko jälleenmyyjälle esimerkiksi yksinoikeus tietylle alueelle. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa selvittää jälleenmyyjän edellytykset hoitaa sopimusalue. Näin varsinkin silloin, kun puhutaan jonkin tuotteen yksinmyyntioikeudesta. Sovittavien tuotteiden lisäksi jälleenmyyjän suhde tavarantoimittajaan kannattaa määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Sekaannusten välttämiseksi sopimuksessa kannattaa yleensä mainita, että jälleenmyyjä toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana eikä hänellä ole oikeutta solmia tavarantoimittajaa sitovia sopimuksia kolmannen osapuolen kanssa. Koska agentti on itsenäinen elinkeinonharjoittaja, agenttiin ei normaalisti sovelleta työsuhdetta koskevia lainsäännöksiä. Kuitenkin Suomen työlainsäädännön vuoksi agenttisopimuksen laadintaan kannattaa käyttää aikaa. Yleensä ongelmia on erityisesti aiheutunut työnantajan työnjohto- eli direktio-oikeudesta. Jos päämies yksityiskohtaisesti määrää agentin työn sisällöistä ja esimerkiksi työajoista sekä muutenkin vastaa liiketoiminnan riskeistä, oikeuskäytännössä voidaan katsoa, että kyse ei ole agenttisuhteesta, vaan työsuhteesta. Mikäli agenttisuhde katsotaankin työsuhteeksi, päämies vastaa normaaliin tapaan esimerkiksi ennakonpidätyksistä ja palkan sivukuluista. Agentti toimii päämiehensä lukuun Suullisiin sopimuksiin ei kannata luottaa Kauppaedustajalla eli agentilla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka toisen lukuun jatkuvasti edistää tavaroiden myyntiä tai ostoa. Agenttisopimuksellekin on ominaista pysyvyys. Yleensä agentti toimii päämiehen nimissä joko välittämällä päämiehelle tilauksia tai päättämällä tämän puolesta kaupoista. Agentit siis toimivat päämiestensä eli esimerkiksi tavaranvalmistajan lukuun, eivätkä he juurikaan vastaa tavaroiden menekkiin liittyvästä riskistä. Jälleenmyyjät sitä vastoin kantavat aina taloudellisen riskin. Agentti ei tule itse päämiehen ja asiakkaan välisen toimitussopimuksen osapuoleksi. Agentin palkkio määräytyy yleensä tehtyjen kauppojen perusteella saadusta provisiosta. Valitettavan usein sopijakumppanit luottavat suullisiin sopimuksiin, joissa ei ole osattu huomioida kaikkia eteen tulevia liikesuhteen tilanteita. Mahdollisten ongelmien välttämiseksi sopimukset tulisi aina tehdä kirjallisessa muodossa, koska suullisten sopimusten ehtojen toteen näyttäminen esimerkiksi oikeudenkäynneissä on huomattavasti vaikeampaa. Agenttisopimus ja kauppaedustajalaki Suomessa agenttisuhteita sääntelee kauppaedustajalaki. Kauppaedustajalaissa on tahdonvaltaisten säännösten lisäksi myös pakottavia säännöksiä, joista ei voida sopia toisin. Hyvin laadittu sopimus kannattaa Hyvä sopimuspohja toimii sopimussuhdetta aloitettaessa myös checking-listana. Sopimusluonnoksen läpikäynti varmistaa sen, että olennaisimpiin sopimusehtoihin tulee kiinnitettyä huomiota. Erityisesti agenttisopimuksissa säännökset irtisanomisajoista ja niin sanotuista jälkiprovisioista tulevat mietityksi etukäteen. Mahdollisen riitatilanteen synnyttyä lakikirjan selaaminen on usein myöhäistä. Aleksi Pakkanen on ollut mukana laatimassa erilaisia agentti- ja jälleenmyyntisopimuksia. Hän työskentelee Rödl & Partnerin Tampereen toimistossa. ALEKSI PAKKANEN Tel +358 (0)10 439 9421 Mobile +358 (0)50 382 5611 [email protected] 23 Rakennushankkeiden juristeilla monta roolia Teksti: arto kaikkonen Rakennusprojektin läpivienti on mahdollista ilman juristejakin, mutta kun kyse on vähänkin laajemmasta kuin omakotitalon rakentamisprojektista, on juristin palveluille paljonkin käyttöä. Juristia siis saatetaan tarvita ennen kuin rakennusprojektin avaimet on luovutettu ja urakkahinta maksettu. Tyypillisesti juristi osallistuu rakennusprojektiin tilaajan ja urakoitsijan yritysjuristina. Hän huolehtii usein nimen- 24 omaan sopimusten laadinnasta. Yhtä hyvin juristina voidaan käyttää myös ulkopuolista asianajajaa. Pk-yritykset käyttävät paljon oman etujärjestönsä juristin neuvontapalveluja. Riitatilanteissa astuvat mukaan rakennusalaan erikoistuneet asianajajat ja luonnollisesti tuomioistuimessa asian ratkaisevat tuomarit. Suomessa tuoreeltaan ilmestyneessä Haapalan ja Sipilän kirjassa on kyseistä juristin roolia käsitelty varsin antoisasti haastattelemalla kuutta juristia, kolmea insinööriä ja yhtä ekonomia. Rakennusalan tuntemus auttaa myös riidan ratkaisussa Kokenut rakennusalaan erikoistunut asianajaja pyrkii uutta toimeksiantoa vastaanottaessaan hahmottamaan itselleen projektin kokonaisuuden. Hän perehtyy asiakirjoihin, käy esimerkiksi työmaakohteessa ja osallistuu työmaatoimituksiin. Kokemus rakennusalasta on tärkeä, koska riitojen syy on hyvin usein tekninen. Asianajajan tulee saada selville asiakkaalta ja myös mahdollisesti tarvittavalta asiantuntijalta, mikä on kulloisenkin riidan ydin. Olennaista on ns. oikeiden kysymysten esittäminen. Kokeneenkaan juristin ei tarvitse esittää kaikkitietävää. Asiakkaan ja asiantuntijoiden avulla asianajaja pyrkii selvittämään asian ensin itselleen, minkä jälkeen hänen on mahdollista tuoda asian olennainen puoli esille riittävän selkeästi myös oikeudenkäynnissä. tämään luoviakin ratkaisuja sovinnon saavuttamiseksi. Itse sovin hiljattain saatavia koskevan urakkariidan siten, että tilaaja maksoi osan urakkahinnasta itselleen tarpeettomilla, mutta urakoitsijan tarvitsemilla käytetyillä rakennustyökoneilla. Sovinnon sitominen esimerkiksi tuleviin projekteihin on myös hyvin toimiva malli. Kirjavinkki Haapio, Sipilä: Sopimusten ja häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa, Tietosanoma Oy 2013, Luku 10; Soile Pohja: Sopimusten hallintaa käytännössä, eri ammattilaisten yhteistyönä. Näyttö usein teknistä Oikeudenkäyntiin valmistautuminen edellyttää alan oikeustapauksiin ja kirjallisuuteen perehtymistä, keskusteluja kollegojen kanssa ja ennen kaikkea näytön selvittämistä. Näyttö on rakennusalalla usein teknistä. Lähes poikkeuksetta rakennusalan riitojen todistajina käytetään eri asiantuntijoita. Kokenut rakennusalan asianajaja tietää ja tuntee muita asiantuntijoita ja osaa myös hakea heitä. Tavoitteena on löytää paras, uskottavin ja jopa maineikkain asiantuntija omien väitteiden tueksi. Oikeudenkäynnissä on syytä varautua yllätyksiin. Asiaan auttaa oikeudenkäynnin valmistelun huolellisuus ja pyrkimys katsoa riitaa myös vastapuolen näkökulmasta. Kokemuksesta on apua ja luonnollisesti alan säädösten ja määräysten hyvä hallinta helpottaa yllättävissä tilanteissa. Kohti sovintoa Liiketoiminnassa on usein järkevämpää sopia riita, vaikka kaikkia omia vaatimuksia ei saataisikaan läpi sovinnon kautta. Sopimisen taustalla vaikuttavat usein liiketaloudelliset seikat, kun yhteistyön jatkumisen merkitys ylittää yksittäisen projektin erimielisyydet. Kokenut asianajaja kertoo rehellisesti asiakkaalleen, milloin riita kannattaa sopia. Ennen sovintoneuvotteluja hän pyrkii selvittämään raamit, jotka ovat tärkeitä omalle päämiehelle. Parhaimmillaan asianajaja pystyy löy- arto kaikkonen Tel +358 (0)9 696 222 40 Mobile +358 (0)400 408 309 [email protected] 25 Compliance – yrityksen maine ja julkinen kuva Yrityksen maine on yrityksen menestyksen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Yrityksen maine on myös rahassa mitattava arvo eikä mainetta kannata kevyin perustein pilata. Teksti: MIKKO PIIRTOLA Yrityksen ja yrittäjän on pidettävä huolta, että kaikki yritystä lähellä olevat tahot toimivat eettisesti oikein ja kantavat vastuunsa tekemisistään niin, ettei yrityksen maine asiallisena yhteistyökumppanina vaarannu. Siksi jokaisen yrityksen ja yrittäjän on tunnettava compliance-asiat. Compliance on sanana suomalaisille yrityksille vielä uusi, mutta asiana varsin tuttu. Compliance on yksinkertaisuudessaan lakien ja hyvien liiketapojen noudattamista. Se tarkoittaa harjoitettavan toiminnan vastuullisuutta vallitsevassa ympäristössä, vastuullisuuden noudattamista, hyviä tapoja ja avoimuutta. Siis kaikkea sitä, mikä tuntuu meistä itsestään selvältä ja päivittäiseltä. Silti yritykset ovat päivittäin kyseisten asioiden kanssa vaikeuksissa. Avoimuutta, hyväksyttävyyttä, kunnioittamista Monesti compliance on mielletty lakien ja ohjeiden noudattamisena, mutta compliance on enemmänkin vastuullista viisautta suhteutettuna vallitsevaan toimintaympäristöön. Sitä, että 26 toiminta on avointa, yleisesti hyväksyttävää ja toisia kunnioittavaa eikä siihen liity peittelyä, salailua tai kikkailua eri säännösten välillä. Enää ei riitä, että julkisuudessa vastataan toiminnan olevan lakien mukaista, vaan sen pitää olla tänä päivänä myös yleisesti hyväksyttävää. Avoimuus toiminnassa tarkoittaa suoraviivaisuutta strategioihin, toimintasuunnitelmiin, tavoitteisiin ja tuloksiin, tosiasioiden tunnustamista ja yhteistoimintaa niin yrityksen sisällä kuin ulkopuolella. Toisia kunnioittava toiminta ei loukkaa välittömästi kolmansia tahoja. Toisten kunnioittaminen merkitsee ihmisarvoja, mutta myös kunnioitusta luontoa ja eettisiä arvoja kohtaan. Nämä ovat nousseet viime aikoina erityisen tärkeiksi menestystekijöiksi esimerkiksi kaivosteollisuudessa ja valtion omistajapolitiikassa. Compliance osa yrityksen johtamista Viime aikoina yrityksiltä on edellytetty toiminnassaan niin sanottua comp- liance-ohjelmaa. Entä mitä complianceohjelma oikeasti merkitsee suomalaisen pk-yrittäjän kannalta? Mitä yrittäjän pitää tehdä? Compliance-ohjelma on tarkistuslistaus asioista, jotka ovat tärkeitä yrityksen toiminnalle ja joissa jokaisen toimijan on noudatettava lainsäädännön lisäksi selkeitä toimintatapoja. Hyvään compliance-ohjelmaan kuuluvat lisäksi vastuujaot, varotoimet ja seuraamukset. Compliance on osa yrityksen päivittäistä operatiivista johtamista ja suunnan näyttämistä. Ohjelman tulee pohjautua yrityksen arvoihin ja strategiaan. Miten compliance-asiaan tulee varautua? Pääsääntö on, että yrityksen pitää tuntea oman alan lainsäädäntö, toimintaympäristö (kulttuuri), kauppatavat ja yhteiskunnan odotukset. Pitää huolehtia, että kaikki yrityksen työntekijät ja lähellä olevat tahot ymmärtävät asiat ja heitä ohjeistetaan ja opastetaan toimimaan oikein. Välillä tuntuu siltä, että yrityksissä on liikaa erilaisia ohjeita ja normeja. Uskotaan, että ihmiset osaavat ohjeistamattakin toimia hyvien tapojen mukaisesti. Näin ei kuitenkaan ole eivätkä pelkät ohjeet riitä takaamaan complianceohjelman toteutumista. Siksi asioista on puhuttava yrityksissä. Kaikille ei ole itsestään selvää, että työpaikan kopiokone on vain työasioita varten tai ettei yhtiön kassasta makseta vaalitukea miten sattuu. Yrityksen tulee järjestää asioissa koulutusta ja keskustelua sekä ottaa compliance-asiat mukaan omiin prosesseihin. Yhteiskunnan odotukset hyväksytyistä toimintatavoista muuttuvat nopeasti ja siksi eilen hyväksytty liiketapa voi tänään olla eettisesti tuomittavaa. Näihin muutoksiin on oltava seurantamalli ja valmius reagoida. Eräs viime aikoina esiin tullut kysymys on verotus. Enää laillinen verosuunnittelu ei ole aina hyväksyttävää, vaan mukaan täytyy ottaa ”hyvän veronmaksajan” rooli, jotta yritys säilyttäisi hyvän maineensa muun muassa julkisten hankintojen tarjoajana. Harmaan talouden harjoittajaksi leimautumista pitää välttää. Mihin compliance-ohjelmaa tarvitaan? Liian usein yrityksessä vedotaan siihen, että väärin toimivat henkilöt saadaan poikkeuksetta vastuuseen, eikä yrityksen tarvitse erikseen varautua vää- rinkäytöksiin tai arveluttaviin asioihin. Tämä ei pidä paikkaansa. Yrityksissä tulee varautua erityisesti mainettaan vaarantaviin asioihin, koska ne pilaavat ansaintamahdollisuuden ja aiheuttavat pahimmassa tapauksessa paljon ylimääräisiä kuluja, vaivaa ja erityisesti huonoa julkisuutta. Yleinen hyväksyttävyys edellyttää toimintaympäristön ja moraalikäsitysten tuntemista sekä kykyä arvioida vallitsevat yhteiskuntakäsitteet selvien lakien ja ohjeiden lisäksi. Yrityksen on hyvä miettiä aika ajoin, mitkä asiat voivat oikeasti vaarantaa sen toimintaa. Nolot asiat pilaavat yrityksen maineen. Vaikka vastuu virheellisistä tekemisistä on tekijällä, siis sillä joka mokaa, on taloudellinen vastuu ensisijassa yrityksellä. Yritys joutuu maksamaan virheellisesti toimineen henkilön aiheuttamat kustannukset, vahingot ja vahingonkorvaukset sekä saattaa menettää tuottoja. Niiden periminen täysimääräisesti tekijältä on usein hankalaa tai jopa mahdotonta. Compliance-ohjelma on siis eräänlainen vakuutus yritykselle vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Compliance-ohjelmaan pitää kuulua myös eettisesti oikein mitoitettu toiminta niin etuuksissa, toimintaympäristössä kuin asiakassuhteissakin. Compliance on osa luottamusta. Se on sitä, että yhtiön hallitus ja johto voivat luottaa alaistensa tilannearvioihin, käyttäytymiseen, esiintymiseen ja elämän arvoihin – siihen, että osataan vetää rajaa oman edun ja yhtiön edun välille. Asianajotoimisto Rödl & Partner tarjoaa kattavaa asiantuntemusta compliance-ohjelman laadintaan ja koulutukseen sekä kansallisesti että kansainväliseen liiketoimintaan. Lisäksi avustamme esiin tulleiden ongelmien ratkaisuissa yrityksen maineen säilyttämiseksi. MIKKO PIIRTOLA Tel. +358 (0)9 696 222 53 Mobile +358 (0)50 351 9910 [email protected] 27 28 Mitä lakia sovelletaan työntekijöiden ulkomaankomennuksissa Teksti: TIMO HUHTALA Ulkomaille lähetetyistä työntekijöistä on puhuttu viime aikoina paljon. Huomion kohteena ovat olleet etenkin rakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten työehdot ja suomalaisten vähimmäissäännösten noudattaminen. Suomalaiset yrityksetkin lähettävät työntekijöitään ulkomaille erilaisiin projekteihin. Myös suomalaisen työnantajan tulee ottaa huomioon komennusvaltion säännökset. Työelämän säännökset ovat aina maakohtaisia, ja siksi toisen valtion työsuhdeturva voi olla osittain huomattavastikin meidän kotimaista turvaamme korkeampi. Mitä lakia sovelletaan? Lähtökohtana on luonnollisesti, että työsuhde-ehtojen tulee täyttää vähintään kotimaisen lainsäädännön sekä alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräykset. Näissä sopimuksissa on usein erityisiä määräyksiä myös komennustilanteita varten. Määräykset koskevat etenkin työntekijän oikeutta päivärahaan sekä matkakorvauksiin. Kotimaisten säännösten lisäksi tulee kuitenkin ottaa huomioon myös komennusvaltion työehtojen soveltuminen työsuhteeseen. Voidaanko komennusvaltion lakia soveltaa kokonaisuudessaan työsuhteessa huolimatta siitä, että työsopimuksessa on sovittu sovellettavan Suo- men lakia? Joissakin poikkeustapauksissa saattaa olla näinkin. Ja vaikka työsuhteeseen sovellettaisiinkin Suomen lakia, tulevatko kohdevaltion pakottavat säännökset kuitenkin joiltain osin sovellettavaksi myös lähetettyihin työntekijöihin? EU:ssa kysymys sovellettavaksi tulevista laista ja määräyksistä on selkeämpi kuin lähetettäessä työntekijöitä EU:n ulkopuolelle. EU:n alueella laki määräytyy niin sanotun Rooma I -asetuksen nojalla, ja ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin soveltuvien kohdevaltion vähimmäistyöehtojen ulottuvuus on lueteltu asiaa koskevassa direktiivissä. Direktiivin mukaan kohdevaltiossa pitäisi noudattaa mm. komennusvaltion kansallista enimmäistyöaikaa, vuosiloman vähimmäiskestoa, vähimmäispalkkoja ja ylityökorvauksia, työturvallisuutta sekä yhdenvertaista kohtelua koskevia säännöksiä, mikäli ne ovat työntekijälle edullisempia kuin työsuhdetta muutoin koskevat määräykset. EU:n ulkopuolella sovellettavat säännökset määräytyvät puhtaasti komennusvaltion kansallisten säännösten nojalla. Lähetettyihin työn 29 > tekijöihin soveltuvien komennusvaltion määräysten kirjo saattaakin poiketa huomattavasti tilanteesta EU:n sisällä – suuntaan tai toiseen. ”Komennussopimus” kannattaa tehdä Vaikka komennukselle lähtevällä työntekijällä olisi Suomessa tehtävää työtä koskeva työsopimus, kannattaa ainakin pidempää ulkomaankomennusta varten tehdä erillinen sopimus. Siinä sovitaan kaikki olennaiset asiat sekä myös matka- ja mahdollisten muuttokustannusten korvaaminen. Komennussopimus voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Sen päätyttyä työntekijä palaa takaisin entiseen työhönsä entisellä työsopimuksella. Komennussopimukseen on hyvä kirjata myös työsuhteeseen sovellettava laki. Sosiaaliturva, verotus ja luvat Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki. Tilanteesta ja komennuksen kestosta riippuen saattavat tulla ajankohtaisiksi myös komennusvaltion sosiaaliturvaa ja verotusta koskevat asiat. Mikäli työntekijällä ei ole komennusvaltiossa hyväksyttävää todistusta Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta, sovelletaan häneen kommennusvaltion sosiaaliturvaa. Työntekijä saattaa myös joutua maksamaan palkkatulostaan veroa komennusvaltiossa, vaikka hän olisikin vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verotukseen ja sosiaaliturvaan liittyvät kysymykset onkin syytä selvittää hyvissä ajoin etukäteen, ja ne vaativat asiointia paikallisten viranomaisten kanssa. Työnantajan puolelta voi tulla ajankohtaiseksi myös kysymys siitä, voiko työntekijän lähettäminen toiseen valtioon merkitä verotusmielessä kiinteän toimipaikan syntymistä, jolloin työnantajakin tulisi komennusvalti30 ossa verovelvolliseksi sieltä saaduista tuloista. Myös työ- ja oleskelulupa-asiat tulee selvittää ja hoitaa kuntoon etukäteen etenkin EU:n ulkopuolelle suuntautuvissa komennuksissa. Vältä yllätykset Etenkin pidempiaikaisten komennusten yhteydessä on huolellinen suunnittelu ja kohdevaltion työehtoja, sosiaaliturvaa sekä verotusta koskevien säännösten selvittäminen ensiarvoisen tärkeää. Tämä pätee myös komennuksiin EU:n sisällä. Vaikka lähetettyihin työntekijöihin soveltuvat vähimmäissäännökset ovat EU:ssa yhtenäisesti lueteltu eri jäsenvaltioiden välillä, on itse säännösten sisällössä huomattaviakin eroja. Ei siis riitä, että on kuvitellut asioiden olevan kunnossa. Pitää todella tietää niiden olevan kunnossa. Yllätyksiä voi tulla myös aivan peruskysymysten kanssa. Vaikka työnantajalla olisi toimintayksikkö myös komennusvaltiossa, kannattaa tilanteesta riippuen harkita, minkä yksikön kanssa komennussopimus tehdään. Vieraan valtion säännösten selvittäminen ja kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii asiantuntijan apua. Parhaimmillaan asiat tulevat selvitetyiksi hyvinkin nopeasti, mutta vasta huolellisen taustatyön jälkeen työnantaja tietää, mitä todella ollaan tekemässä. TIMO HUHTALA Tel +358 (0)9 696 222 51 Mobile +358 (0)40 503 5312 [email protected] Hyödyntämällä Rödl & Partnerin yli 40 maassa työskentelevien kokeneiden asiantuntijoiden osaamista pystymme tarjoamaan työnantajalle komennusvaltion työehtoja, verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan selvityksen ja projektin suunnittelun luotettavasti ja tehokkaasti. Tuemme asiakastamme muissakin projektiin liittyvissä kysymyksissä, oli sitten kyseessä yhden työntekijän komennus tai suurempi projekti. AJANKOHTAISTA Kokonaisveroaste muuttuu vain vähän Esimerkki osinkojen verotuksesta (€ ) Yritysten yhteisöverokanta aleni Vanha Nykyinen 24,5 %:sta 20,0 %:iin vuoden 2014 Liikevoitto 150 000 150 000 alussa. Uutta verokantaa sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toiTulovero -36 750 -30 000 mitettavassa verotuksessa. Osinko 113 250 120 000 Myös osinkojen verotus muuttuu. Entisen verovapaan 9 % osingon sijaan Osakkaan verotus yhtiön nettovarallisuudelle laskettua 8 % vuotuista tuottoa vastaava osinko Verovapaa osuus 18 000 verotetaan 25 % pääomatulona (30 tai Huojennettu osinko (netto) 14 800 32 % verokannalla) ja 75 % on veroHuojennetun osingon vero -1200 vapaata tuloa. Tämän ylittävältä osalta osinkotulo on 75 % veronalaista ansiotuloa, aiemmin 70 %. Ansiotulona verotettava osinko 92 250 104 000 Vieressä olevassa taulukossa on lasVerovapaa ansiotulo-osinko 28 575 26 000 kuesimerkki, jossa vertaillaan nykyisen ja vanhan yhteisö- ja osinkotuloveAnsiotulovero loppuosasta -23 336 -29 640 rotuksen eroa osingonsaajan näkökulmasta. Kuten esimerkistä havaitaan, osakVerot yhteensä 60 086 60 840 kaan verotus kiristyy osinkotuloverotuksessa suhteessa melko paljon. NykyiKokonaisverorasitus 40,10 % 40,60 % sessä mallissa osakas maksaa veroa osingosta 30 840 euroa, vanhassa 23 336 euroa. Mutta kun huomioiYhtiön nettovarallisuus on 200 000 euroa. Yhtiön tilikauden liikevoitto on 150 000 euroa, koko yhteisöveron jälkeinen voitto jaetaan. Osakkaan oletusveroprosentti ansiotulona verotettavasta daan yhteisöveron aleneminen, havaiosingosta on 35 % vanhassa mallissa, uudessa se on esimerkiksi 3 % korkeampi 38 %, koska taan, että kokonaisveroaste kasvaa ansiotuloverotuksen piiriin tulevan osingon määrä kasvaa. vain noin 0,5 % ja yrittäjälle ”käteen jäävä” määrä on lähes sama kuin vanhassa mallissa. tava kokonaisuutena koko yhteisö- ja osinkotuloverojärjestelmä huomioiden. Verotusta on suunniteltava Edelleen on pohdittava palkan kokonaisuutena ja osingonjaon suhdetta sekä sitä, Verolainsäädäntöön tuli useita muumiten yhtiöstä kannattaa varoja nostoksia, jotka eivät koske pelkästään taa. Yhteisöverotuksen edustuskuluja TOMMI verokantoja tai muita yllä esiteltyjä asija koulutusvähennystä koskevat muuKOPONEN oita. Kun isompi kokonaisuus muuttokset kannattaa tiedostaa ja varautui jonkin verran, ei voida suoraviivaitua siihen, että edustuskulujen vähensesti sanoa, että verotus aleni tai kiristyi nyskelvottomuuden merkitys vähenee Tel. +358 (0)9 696 222 10 juuri veroprosentin muutoksen verran. jos koulutusvähennys saadaan hyödynMobile +358 (0)40 520 4658 Verotusta on tarkasteltava ja suunnitel- nettyä. [email protected] 31 Ystävänpäivän tilaisuus 13.2. klo 15–18 Pilarisali, Mandatum Bulevardi 56, 00120 Helsinki 15.00avaussanat Ari Mertala - Managing Partner Rödl & Partner Asianajotoimisto 15.15 Christian Rödl - Chairman of the Board Rödl & Partner 15.45 Martti Hahl - Managing Director Barents Center Finland Oy 16.15 Risto Honkanen - Vice President Mandatum Life 16.45 Buffet 18.00 Tilaisuus päättyy Ilmoittautumiset 10.02. mennessä: [email protected] 70 ensimmäistä mahtuu mukaan!
© Copyright 2024