News
Asianajotoimisto
Rödl & Partnerin
asiakas- ja
sidosryhmälehti
1/2014
Timo Ahopelto sijoittaa
suomalaisiin startuppeihin
Rödl & Partner
Suomeen
Alihankintasopimukseen
kannattaa satsata
Pelialan suuret
lupaukset
PÄÄKIRJOITUS
Kotimainen,
kansainvälinen
Rödl & Partner Asianajotoimisto on uusi nimemme (vanha oli
Heikkilä & Co Helsinki Asianajotoimisto). Kuten nimestä voi päätellä,
olemme syventäneet yhteistyötä pitkäaikaisen kansainvälisen kumppanimme, saksalaisen perheyrityksen Rödl & Partnerin kanssa. Siirrymme siis yhteistyössä seuraavaan vaiheeseen kun kuherruskuukausi on ohi ja suhdetta voidaan verrata jo avioliittoon.
Yhteistyön syventämisen syy on selvä, sillä Rödl & Partnerilla on toimintaa 100 maassa ympäri maailmaa yli 3 500 asiantuntijan voimin.
Näillä voimavaroilla pystymme auttamaan asiakkaita ja palvelemaan
heitä entistäkin paremmin. Suomen tärkeimmät vientimaat Saksa,
Ruotsi ja Venäjä ovat nyt yhtä lähellä kuin toimistomme.
Pystymme palvelemaan niin suomalaisia asiakkaita maailmalla kuin
kansainvälisiä asiakkaita Suomessa niin sanotun yhden luukun periaatteella.
Hoidamme yrityksen perustamisen vaikka Viroon avaimet käteen
-periaatteella. Paikan päällä tarvitsee käydä vain allekirjoittamassa
lopulliset asiakirjat. Asiakkaamme säästää aikaa varsinaiseen liiketoimintaan, kun me hoidamme byrokratian ja rutiinit.
Olemme innostuneita uusista mahdollisuuksista maailmalla – ja kuitenkin olemme edelleen sama vanha toimisto tuttuine ihmisineen.
Palvelemme asiakkaitamme kuten ennenkin, joustavasti, ammattitaitoisesti ja ripeästi niin liikejuridiikassa kuin verotuksessa. Kansain
välisyys kannattaa ja se on tänä päivänä monella alalla elämisen ehto.
Meiltä saat ratkaisut liike-elämän ongelmatilanteisiin niin kotimaassa
kuin maailmallakin.
ARI MERTALA
2
16
TÄSSÄ NUMEROSSA:
6
Asianajaja Tommi Koposen
kirjoitus koskee yrityskauppoja lähinnä myyjän
näkökulmasta tarkasteltuna.
Yrityskauppaan on hyvä
ottaa mukaan asiantuntija
heti kun näyttää siltä, että kauppa saattaa
toteutua. Sivut 6-8.
11
Asianajaja Juha Unkuri
kirjoittaa tässä lehdessä
kilpailuoikeudesta. Asia on
hyvin ajankohtainen, sillä
Suomessa on tällä hetkellä
vireillä useita merkittäviä
kilpailusääntöjen rikkomiseen liittyviä vahingonkorvausoikeudenkäyntejä. Sivut 11-13.
19
OTM Silja Takalo-Eskolan
artikkeli käsittelee liike
salaisuuksia. Asianajo
toimisto Rödl & Partnerilla
on pitkä kokemus liikesalaisuuksia koskevien sopimusten laadinnasta. Toimiston asianajajat ovat
myös edustaneet menestyksellisesti päämie
hiään asiaa koskevissa oikeudenkäynneissä.
Sivut 19-21.
News
4
Ajankohtaista
6
Yrityskauppoja tehdään taloustilanteesta huolimatta
9
Alihankintasopimus turvaa yhteistyön
11
Kilpailuoikeus koskee kaikkia
14
Rödl & Partner auttaa asiakkaita kotoisasti ja globaalisti
16
Suomalainen startup kiinnostaa jälleen
18
Supercell, Rovio ja monet muut
19
Liikesalaisuudet kannattaa suojata
22
Agentti vai jälleenmyyjä
24
Rakennushankkeiden juristeilla monta roolia
26
Compliance – yrityksen maine ja julkinen kuva
28
Mitä lakia sovelletaan työntekijöiden ulkomaankomennuksissa
31
Ajankohtaista: Kokonaisveroaste muuttuu vain vähän
Asianajotoimisto
Rödl & Partnerin asiakas- ja
sidosryhmälehti
1/2014
Päätoimittaja: Ari Mertala
Julkaisija: Rödl & Partner
Toimitus: Tiina Ruulio
Taitto: Elias Kapiainen
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
[email protected]
3
AJANKOHTAISTA
Ei kahdesti samassa asiassa
Saatavien perintään muutoksia
tiedotteen
mukaan lakisääteinen viivästyskorko on velkasuhteissa yleensä
seitsemän prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa
oleva viitekorko, joka on 0,5 prosenttia. Uutta on, että yritysten
välisissä sekä yritysten ja viranomaisten välisissä maksuissa,
jotka koskevat tavaroiden tai palvelujen hankkimista, lakisääteinen viivästyskorko on yhtä prosenttiyksikköä korkeampi.
Tällä hetkellä yritysten välinen
korkolain mukainen viivekorko
SUOMEN PANKIN
on siis 8,5 prosenttia. Lisäksi yritysten välisissä suhteissa voidaan sopia joko alemmasta tai
korkeammasta viivästyskorosta.
Toinen keskeinen muutos on,
että yrityksellä on myös oikeus
periä velallisena olevalta toiselta yritykseltä 40 euron vakiokorvaus perintäkuluista, mikäli
maksu on viivästynyt niin, että
yrityksellä olisi oikeus viivästyskorkoon. Velkojana olevalla yrityksellä on oikeus saada mainittu korvaus, vaikka tosiasiallisia perintäkuluja ei olisikaan.
Korkein oikeus antoi tärkeän
ennakkoratkaisun ns. ”ei kahdesti samassa asiassa” -kiellon
soveltamisesta (2013:59). Korkein oikeus muutti näin aikaisempaa kantaansa siihen, voidaanko samasta verotukseen liittyvästä laiminlyönnistä määrätä
seuraamuksiksi sekä hallinnollinen veronkorotus että rikosoikeudellinen rangaistus. Veronkorotusta on sinänsä pidetty
jo vakiintuneesti rangaistuksen
luonteisena seuraamuksena.
Tapauksessa oli kysymys toiminimellä toimineesta elinkeinonharjoittajasta, jolle määrättiin
saman menettelyn perusteella
ensin veronkorotus ja sen jälkeen
nostettiin syyte verorikoksesta.
Korkein oikeus oli useissa
aikaisemmissa ratkaisuissa kat-
sonut, että veronkorotus esti
veropetosta koskevan syytteen
tutkimisen ja rangaistuksen
määräämisen silloin, kun veronkorotusta koskeva ratkaisu oli
tullut lopulliseksi ennen syytteen vireilletuloa.
Tätä tulkintaa muutettiin niin,
että veropetossyytettä ei voida
nostaa enää sen jälkeen, kun
veronkorotuksesta verotusmenettelystä on päätetty, vaikka
päätös ei olisikaan lopullinen.
Uusi ratkaisu muuttaa taannehtivasti voimassa olevan
oikeuden tulkintaa vuodelta
2008. Tämä tarkoittaa sitä,
että uuden tukinnan valossa
lainvastaisesti nostettujen
rikossyytteiden perusteella
annetut tuomiot voidaan mahdollisesti purkaa.
KHO muutti työsuhdeoptiotulon
aikajakoa verotuksessa
Korkein hallinto-oikeus on
muuttanut tuoreessa ratkaisussaan (2013:93) aiempaa linjaansa työsuhdeoptiotulon verotukseen kansainvälisissä tilanteissa.
Tapauksessa oli kyse erityisesti siitä, katsottiinko optiotulo
saaduksi vain ajanjaksolta, joka
verovelvollisen oli työskenneltävä saadakseen optioiden käyttöoikeuden, vai myös tämän jälkeiseltä samassa konsernissa
työskennellyltä ajalta.
Optioedun arvo on aiemmin määritetty ottamalla huomioon optioiden myöntämisen ja niiden käyttämisen väliin
jäävä ajanjakso. KHO:n uuden
ratkaisun mukaan kansainvälisissä tilanteissa saatujen optioiden aikajaon perustana tulee
aiemmasta poiketen olla aikaväli optioiden myöntämisestä
siihen ajankohtaan, kun niiden
4
käyttäminen tulee mahdolliseksi. Aikaväli saattaa näin ollen
merkittävästi lyhentyä, kun tarkastelujakso päättyy jo optioiden käytettäväksi tulemiseen
niiden tosiasiallisen käyttämisen sijasta.
On syytä huomata, ettei uusi
ratkaisu kuitenkaan muuta
ajankohtaa, jona työsuhdeoptiosta saadun edun verotus realisoituu. Työsuhdeoptioista saadut tulot verotetaan edelleen
silloin kun optiot käytetään.
Uuden KHO:n ratkaisun valossa
on kuitenkin mahdollista jaksottaa Suomessa verotettavaksi
vain se ajanjakso, jona optioiden saamisen ja käytettäväksi
tulemisen väillä on työskennelty
Suomessa.
Uuden aikajaon soveltaminen
voi johtaa aiempaa edullisempaan työsuhdeoptioiden verotukseen.
Edustusmenoja
ei voi enää vähentää
Yrittäjille merkitsee käytännössä
paljon se, että edustuskulut ovat nykyisin kokonaan verotuksessa vähennyskelvottomia, kun aiemmin niistä sai vähentää verotuksessa puolet.
Vaikka säännös tuli voimaan 1.1.2014, tällä muutoksella on
takautuva vaikutus. Jos vuonna 2013 alkanut tilikausi päättyy vuoden 2014 puolella, eli tilikauteen sovelletaan uutta verosäännöstöä, ovat myös kaikki 2013 syntyneet edustuskulut
vähennyskelvottomia.
Edustuskulujen vähennyskelvottomuuden vastapainoksi tuli
koulutusvähennys. Yrityksellä on oikeus tehdä verotuksessa
noin 50 % lisävähennys enintään kolmelta työntekijän koulutuspäivältä tietyillä edellytyksillä.
Koulutusvähennyksen tekeminen edellyttää muun muassa
koko henkilöstöä koskevaa koulutussuunnitelmaa sekä sitä,
että koulutus liittyy työntekijän nykyisiin tai tuleviin työtehtäviin
AJANKOHTAISTA
Pk-yritysten rahoitustilanne
hankala, muttei mahdoton
Yritysten rahoitustarpeen määrä riippuu usein yrityksen toimialasta, mutta
yleensä yrittäjän omat rahat eivät riitä
tai niitä kaikkia ei ole syytä edes käyttää
liiketoiminnan pyörittämiseen. Siksi yritykseen tarvitaan vierasta pääomaa joko
lainan muodossa tai sitten mukaan otetaan ulkopuolinen pääomasijoittaja.
Vuoden 2008 jälkeen kansainvälinen
finanssikriisi vähensi merkittävästi lainatarjontaa, mutta erityisesti se kiristi
lainanannon ehtoja.
Moni yrittäjä siis toteaa, ettei pankista saa enää lainaa tai että lainan
ehdot ovat kohtuuttomat. Onko rahoitustilanne Suomessa nyt niin vaikea,
että liiketoimintoja on syytä supistaa ja
jopa lopettaa rahoitusmahdollisuuksien
niukkuuden takia?
Ei suinkaan. Raha on kuitenkin yrityksissä vain väline liikeidean toteuttamiseksi, eikä sen puutteen pitäisi tyrehdyttää liiketoimintaa. Yrittäjien on yhä
huolellisemmin valmistauduttava rahoituksen turvaamiseen ja harkittava eri
rahoitusvaihtoehtoja perinteisen pankkilainan rinnalla.
Rahaa onkin tarjolla
Yrityksen omistajien kannattaa oppia
tekemään yhteistyötä pääomasijoittajien kanssa. Myös pienemmät yritykset ovat potentiaalisia sijoituskohteita
erilaisille rahoittajille, mutta samalla
rahoittajat edellyttävät entistä tarkempia selvityksiä yrittäjältä rahoituksen
toteuttamiseksi.
Sijoittajalle saattaa riittää, että yrityksen liiketoiminta on tervettä ja
vakaalla pohjalla ilman normaalia suurempaa kasvuodotusta. Rahaa on siis
tarjolla, mutta rahoittajat haluavat varmistaa rahoitukseen liittyvät riskit.
Fredrik von Erichsen / EPA
Ulkopuolisen rahoituksen
saaminen yritykseen on ollut
ja on edelleen hyvin hankalaa.
Finanssikriisi on vähentänyt merkittävästi lainatarjontaa ja kiristänyt lainanannon ehtoja.
Rahoittaja pitää osata vakuuttaa
Yrittäjän täytyy osata kertoa potentiaalisille rahoittajille perinteisten tilinpäätöstietojen lisäksi se, mitä yritys tekee,
mitkä ovat sen suunnitelmat ja liikeideat
tuleville vuosille ja miten kassavirta
kehittyy. Kyse on kommunikoinnista ja
ideoiden, suunnitelmien ja markkinoinnin kirjaamisesta ja selkeästä esittämisestä rahoittajille.
Yrittäjän kannattaa tehdä kotitehtävät ennen ulkopuolisen rahoituksen hakemista ja valmistautua huolella
rahoittajien kohtaamiseen. Mitä valmiimpana ja yksinkertaisempana yrittäjä esittää ajatuksensa, sitä varmemmin rahoittajat saadaan mukaan liiketoiminnan kehittämiseen.
Nyt viimeistään on valmistauduttava siihen, että yrityksen rahoitushakemukset on valmisteltu
huolella syksyä varten. Rödl &
Partner auttaa yritystäsi asiassa.
MIKKO
PIIRTOLA
Tel. +358 (0)9 696 222 53
Mobile +358 (0)50 351 9910
[email protected]
5
Yrityskauppoja tehdään
taloustilanteesta huolimatta
Teksti: TOMMI KOPONEN
kuva: Heikki tuuli
6
Vaikka talouden näkymät ovat
epävarmat, yrityskauppoja tehdään
edelleen. Tässä artikkelissa käydään
läpi yrityskauppa askel askeleelta
lähinnä myyjän näkökulmasta.
Varsinkin isojen pääomien yritykset
ovat olleet viime aikoina aktiivisia yrityskaupoissa ostamalla pienempiä kilpailijoita. Samalla ne saattavat pyrkiä
uusille toimialoille.
Erityisesti ruotsalaiset yhtiöt ovat
olleet aktiivisia yrityskauppojen suhteen.
Askel 1. Tunnusteleva
yhteydenotto ja alkuneuvottelu
Yrityskauppaprosessi lähtee useimmiten liikkeelle tunnustelevalla yhteydenotolla, minkä jälkeen ostaja- ja myyjäkandidaatti pitävät yleisluontoisen
kauppaan liittyvän palaverin. Ensimmäisessä tapaamisessa molemmat osapuolet esittelevät itseään ja toimintaansa.
Ostaja on yleensä jo käynyt läpi
ostettavan yhtiön julkiset taloustiedot
ja muutkin kohtuullisen helposti saatavat tiedot. Ostajalla on yleensä myös
tässä vaiheessa käsitys kaupan rakenteesta ja kauppahintaa koskevasta raamista.
Vaikka ostaja vaikuttaisi olevan hyvin
perillä ostettavasta yhtiöstä, kannattaa myyjän olla tässä vaiheessa pidättyväinen tietojen antamisessa ostajakandidaatille. Koska annettuja tietoja koskevaa salassapitosopimusta ei ole usein
vielä allekirjoitettu, ei salassapitovelvoitettakaan ole.
kilöiden rekrytointia rajoitettu, voi asia
aiheuttaa suurta vahinkoa myyjälle.
Joskus ostajaksi tekeydytään urkkimaan
tietoja ja liikesalaisuuksiakin.
Askel 3. Liiketoiminta- vai
osakekauppa
Viimeistään salassapitosopimuksen allekirjoittamisen jälkeen osapuolien pitäisi
tietää ja päättää, tehdäänkö osake- vai
liiketoimintakauppa. Kauppamalli tulisi
ottaa puheeksi niin aikaisessa vaiheessa
kuin mahdollista, koska toteutusmallilla
Askel 2. Salassapitosopimuksen
allekirjoitus
Myyjän tulisikin
ottaa asiantuntija
mukaan yrityskauppaan
heti kun näyttää siltä,
että kauppa voisi
toteutua.
Ennen kuin luottamuksellisia tietoja,
kuten pitkiä tilinpäätösversioita, henkilöstön palkkausmalleja tai hinnoittelutietoja annetaan ostajalle, tulee varmistua siitä, että ostaja pitää ostettavan
yhtiön luottamukselliset tiedot salassa.
Tämä tapahtuu allekirjoittamalla salassapitosopimus, NDA (Non-Disclosure
Agreement).
Salassapitosopimuksen tulee määritellä ja luoda ehdot luottamukselliselle
tiedolle ja sen käsittelylle sekä myös
hävittämiselle neuvotteluiden päätyttyä. Sopimuksessa on myös hyvä määritellä rekrytointikielto sekä riittävä sopimussakko rikkomusten varalle.
Ostaja saa aina yrityskauppaprosessin edetessä, erityisesti due diligence -tarkastuksessa, hyvin paljon tietoa ostettavasta yhtiöstä. Mikäli tiedon
käyttöä ei ole rajoitettu tai avainhen-
on käytännössä merkittävä ero niin
ostajan kuin myyjänkin näkökulmasta
erityisesti verotuksellisesti.
Usein myyjä ottaa yhteyttä asiantuntijaan vasta kun ollaan allekirjoittamassa kauppakirjoja. Tässä vaiheessa
mallin muuttaminen esimerkiksi verotussyistä on yleensä vaikeaa.
Ostaja puolestaan on lähtenyt
omalta osaltaan kauppaan tietyin edellytyksin ja hakenut mahdollisesti jo
hyväksynnän tietyn sisältöiselle kaupalle oman yhtiön hallitukselta.
Myyjän tulisikin ottaa asiantuntija
mukaan yrityskauppaan heti kun näyttää siltä, että kauppa voisi toteutua.
Kauppamalleilla on hyvin erilaiset
verovaikutukset. Liiketoimintakaupassa
Asiantuntijan käyttäminen yrityskaupassa kannattaa lähes poikkeuksetta. Yrityskauppoihin liittyy
väistämättä paljon juridisia yksityiskohtia, joiden merkitystä asiaa
syvemmin tuntemattoman voi olla
vaikea mieltää.
Myyjän tulisi ottaa asiantuntija
mukaan yrityskauppaan oikeastaan heti kun kauppa alkaa näyttää mahdolliselta.
>
7
kauppahinta tai osa siitä tuloutuu
yhtiön verotettavaksi tuloksi. Osakekaupassa kauppahinta tuloutuu puolestaan osakkeenomistajan henkilökohtaiseksi pääomatuloksi, luovutusvoitoksi.
Myyjän näkökulmasta osakekauppa
on usein verotuksellisesti liiketoimintakauppaa huomattavasti edullisempi.
Silloin kauppa ei vaikuta yhtiö tuloverotukseen eikä myyjääkään veroteta toiseen kertaan, kun hän ei joudu nostamaan kauppahintaa yhtiöstä itselleen
esimerkiksi palkkana tai osinkona.
Askel 4. Esisopimuksen
laatiminen
Kun salassapitosopimus on allekirjoitettu ja ostajalle on toimitettu pyydetyt lisätiedot, ostaja on yleensä valmis tekemään sitovan ostotarjouksen. Tässä vaiheessa laaditaan esisopimus, jossa sitoudutaan lopulliseen
kauppaan. Kauppa siis toteutuu, mikäli
ostajan asettamat erityisehdot täyttyvät
eikä due diligence -tarkastuksessa tule
esiin yllätyksiä.
Esisopimusta laadittaessa pitäisi aina
pyrkiä siihen, että kaikki kaupan teon
kannalta keskeiset ehdot on jo sovittu.
Mikäli kaupan osapuoli esittää vasta
lopullista kauppakirjaa allekirjoitettaessa
uusia ehtoja, voi tilanne johtaa kaupasta
vetäytymiseen ja vahingonkorvausvelvollisuuteen toista osapuolta kohtaan.
Myyjän tulee kiinnittää esisopimuksessa erityistä huomiota kilpailunrajoituksiin, kauppahinnan määräytymiseen ja maksamiseen. Myös omat vastuut pitää tarkistaa, ja sekin, millä edellytyksillä ostaja voi vetäytyä kaupasta
mahdollisen due diligence -tarkastuksen myötä.
Askel 5. Due diligence
-tarkastus
Due diligence -tarkastuksella tarkoitetaan ostettavan yhtiön toiminnan selvittämistä, yleisimmin hallinnon tarkas8
tamista. Tarkastus mitoitetaan ostettavan yhtiön liiketoiminnan luonteen ja
kaupan kokoluokan mukaan. Pienissä
kaupoissa tarkastetaan usein esimerkiksi vain vuokrasopimusten, työsopimusten ja keskeisimpien asiakas- sekä
yhteistyösopimusten sisältö sekä työoikeudelliset asiat.
Suuremmissa yrityskaupoissa edellä
mainitut tiedot käydään läpi laajemmin
ja yksityiskohtaisemmin. Usein myös
tarkastetaan ostettavan yhtiön kirjanpito ja verotus. Joissain tapauksissa
haastatellaan laajasti yhtiöiden avainhenkilöitä, vaikkeivät nämä olisikaan
myyjinä kaupassa.
Askel 6. Kaupan päättäminen – closing
Sen jälkeen kun due diligence on
saatu tehtyä eikä kaupan osapuolilla
ole esisopimuksessa yksilöityä perustetta kaupasta vetäytymiselle, tehdään lopullinen kauppa. Lopullinen
kauppakirja vastaa yleensä sisällöltään
hyvin pitkälti esisopimusta eikä tässä
vaiheessa yleensä enää voida esittää
olennaisia uusia ehtoja. Tässäkin mielessä esisopimuksen merkitys yrityskaupassa korostuu.
Kaupan closingin yhteydessä allekirjoitetaan lopullinen kauppakirja ja siirretään sopimukset ja oikeudet ostajalle, mikäli kyse on liiketoimintakaupasta.
TOMMI
KOPONEN
Tel. +358 (0)9 696 222 10
Mobile +358 (0)40 520 4658
[email protected]
Yrityskaupan
yleisimmät ongelmat
Yrityskauppoja rahoittava Finnvera on listannut yrityskauppojen tyypillisimmät ongelmat.
• Jatkajan löytäminen
• Yrityskaupan osapuolet eivät
tunne yrityskauppaan liittyviä
asioita.
• Myyjän epärealistinen hintakäsitys, arvonmääritysmenetelmiä ei
tunneta.
• Ostettava liiketoiminta ei ole riittävän kannattavaa yrityksen
tulevaan velkamäärään nähden.
• Rahoitusneuvottelut aloitetaan
liian myöhään.
• Yrityskaupan rahoituksessa ei
huomioida tulevien vuosien
investointi- ja kehittämistarpeita.
• Ostettavan yrityksen haltuunotto
epäonnistuu.
Alihankintasopimus
turvaa yhteistyön
Alihankintasopimus
on yleensä kompromissi,
sillä molemmat osapuolet
tavoittelevat liiketoimesta
mahdollisimman suurta
hyötyä.
Yritys pystyy kontrolloimaan
Teksti: Aleksi Pakkanen
Tilaajan eduista
toimintaansa parhaiten tekemällä työt itse.
Kasvuun ja erityisesti kannattavuuteen tähtäävän yrityksen tulee kuitenkin miettiä, pitäisikö tiettyjä, ydinosaamisen ulkopuolisia toimintoja hankkia
markkinoilla olevilta muilta toimijoilta.
Oikean sopimus- ja yhteistyökumppanin löytämisen lisäksi tärkeää on sopimus, johon alihankinta perustuu.
Alihankinnan onnistuminen edellyttääkin sopimusta, jonka avulla tilaaja pystyy riittävissä määrin säilyttämään kontrollinsa alihankittuun työhön ja toisaalta hyödyntämään alihankkijan suurempaa tehokkuutta.
Liikesopimuksiin sovellettavaa pakottavaa lainsäädäntöä on suhteellisen
vähän. Lisäksi muun muassa Suomen
kauppalain säännökset väistyvät, mikäli
osapuolet sopivat toisin. Kansallisen
lainsäädännön ohella kannatta muistaa
myös kansainvälinen kauppalaki, jota
sovelletaan eri valtioiden sopijapuoliin
tietyin edellytyksin.
Vaikka molemmat osapuolet olisivat
suomalaisia, sopimuksia laaditaan yleisesti myös englanniksi esimerkiksi silloin, jos lopputuotteen tilaaja toimii
ulkomailla.
Sopimusehdoilla on keskeinen asema.
Lisäksi erilaisia sopimuksia ja sovittavia
asioita on paljon. Joskus saatetaan laatia myös itse sopimusneuvotteluita koskevia sopimuksia, joissa osapuolet sopivat liikealaisuuksien salassapidosta ja
esimerkiksi kustannusten jakamisesta.
Toisissa tapauksissa osapuolet päätyvät sopimaan vain puitesopimuksesta,
9
Sopimussakko voi
rajoittaa vastuuta.
jonka ehtojen sisällä määritellään esimerkiksi tilaukset ja toimitusajankohdat. Erityisesti pitkäkestoisiin sopimuksiin pyritään saamaan uudelleenneuvottelulausekkeita, joiden avulla voidaan varautua ennakoimattomiin
tilanteisiin. Uudelleenneuvottelulausekkeiden yhteydessä käytetään usein
myös erillistä sopimussakkoa, jolla pyritään varmistamaan se, että osapuolet tosiasiallisesti neuvottelevat uusista
sopimusehdoista.
Alihankkijan vastuut ja niiden rajoitukset
Sopimusten eräs tärkeimmistä tehtävistä liike-elämässä on riskien ennakointi. Tähän pyritään muun muassa
erilaisilla vastuunrajoitusehdoilla. Käytännössä ehtoja käytetään usein vakiosopimuksissa. Mikäli sopijakumppanit
ovat epätasa-arvoisessa asemassa, vahvempi osapuoli pystyy vaikuttamaan
myös ehtojen laajuuteen.
Kansainvälisesti vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti vastuunrajoitusehto menettää sitovuutensa, jos sopimusrikkomus aiheutetaan tahallaan tai
törkeän huolimattomuuden seurauksena. Mikäli osapuolet ovat yksityiskohtaisesti sopineet vastuistaan ja niiden ehdoista, kauppalakia ei sovelleta.
Ehtojen käyttäminen on siten järkevää
ja ne mahdollistavat tehokkaan riskienhallinnan.
Tavallisimmat sopimusrikkomukset
johtuvat joko viivästyksistä tai tuotteiden virheistä. Sopijakumppanin maksama suoritus ei siis ole vastannut sitä,
mitä osapuolet ovat sopineet. Sopimusrikkomuksesta aiheutuu aina joko välitöntä tai välillistä vahinkoa, josta virheen tehnyt osapuoli yleensä joutuu
vastaamaan.
Kauppalain mukaisesti välitön
vahinko tarkoittaa korvausta kuluista,
hinnanerosta sekä saamatta jääneestä
voitosta. Välittömänä vahinkona pidetään myös välillisen vahingon rajoitta10
misesta aiheutunutta vahinkoa. Välillisinä vahinkoina kauppalaissa on mainittu esimerkiksi tuotannon keskeytymisestä aiheutuneet vahingot.
Sopimussakkoakin käytetään usein
Mahdollisen vahingon laajuuden vuoksi
niin tilaajan kuin alihankkijankin intressinä voi olla, että alihankintasopimuksessa mainitaan esimerkiksi kaikki välilliset vahingot, joista sopimusta rikkonut osapuoli vastaa. Välilliset vahingot
voidaan sulkea myös kokonaan korvausvelvollisuuden ulkopuolelle. Vastuunrajoituslausekkeiden tehtävänä on
siis muuttaa, tarkentaa ja yleensä myös
rajoittaa joko vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen edellytyksiä tai korvauksen suuruutta.
Usein käytetään myös sopimussakkoa. Selvää on, että sakon suuruus
pitää määritellä niin suureksi, että osapuolet tekevät kaikkensa sopimuksen
täyttämiseksi. Käytännössä sopimussakko toimii yleensä myös vastuunrajoitusehtona. Sopimussakkoa käytettäessä tulee kuitenkin huomioida, että
eräissä maissa sopimussakko ei välttämättä merkitse vahingonkorvauksen
ylärajaa. Tämän vuoksi sopimuksessa
on mainittava sopimussakon määrä
korvauksen ylärajaksi, jotta vältytään
ikäviltä yllätyksiltä.
ALEKSI
PAKKANEN
Tel +358 (0)10 439 9421
Mobile +358 (0)50 382 5611
[email protected]
Näin sopimusta rikottiin
Tapauksessa KKO 2009:89 X oli
tilannut Y:ltä henkilövaunun
pyöriä valmiiksi koneistettuina ja
tasapainotettuina. Y viivästyi
pyörien toimittamisesta ja lisäksi
pyörät eivät vastanneet sitä, mitä
oli sovittu. Kauppahinta oli noin
780 000 euroa. Toimituksen
viivästymisestä oli sovittu erikseen.
X kuitenkin vaati korvauksia
virheellisestä suorituksesta hieman
yli miljoonaa euroa.
Korkein oikeus ei muuttanut
hovioikeuden tuomion lopputulosta ja Y velvoitettiin korvaamaan
X:lle (välittöminä) vahinkoina noin
860.000 euroa. Osapuolten
välisessä sopimuksessa ei ilmeisesti
ollut erillistä vastuunrajoitusehtoa,
koska KKO sovelsi kauppalain
vahingonkorvauksen määrää
koskevia säännöksiä. Vastuunrajoitusehdolla vastuun ylärajaksi
voidaan sopia esimerkiksi osa
kauppahinnasta.
Tarkoituksena toimivan kilpailun edistäminen
Kilpailuoikeus
koskee kaikkia
Teksti: JUHA UNKURI
Kilpailuoikeuden taustalla on ajatus toimivan taloudellisen
kilpailun hyödyllisyydestä. Toimiva kilpailu kannustaa yrityksiä
tehostamaan toimintatapojaan ja kehittämään uusia ja
parempia tuotteita ja palveluita.
>
11
Kilpailulaki kieltää kilpailulle vahingolliset elinkeinonharjoittajien väliset
sopimukset, päätökset ja muut vastaavat menettelytavat. Kiellettyjä rajoituksia ovat ennen kaikkea kilpailevien yritysten väliset keskinäiset sopimukset
kilpailun rajoittamiseksi eli kartellit sekä
määräävän markkina-aseman väärinkäyttö.
Kaikki kilpailunrajoitukset eivät kuitenkaan ole lainvastaisia. Poikkeussäännöksen tarkoituksena on sallia
sellaiset kilpailunrajoitukset, joiden kilpailua edistävät vaikutukset ovat suuremmat kuin rajoittavat vaikutukset.
Lisäksi vähämerkityksellisinä pidettävät järjestelyt jäävät kokonaan kilpailunrajoituslain soveltamisalan ulkopuolelle.
Kartellit
Kartellien keskeiset tyypit ovat hintakartellit, tuotannon rajoittamiseen tai
markkinoiden jakamiseen tähtäävät
kartellit ja tarjouskartellit.
Hintakartellissa samalla tuotantotai jakeluportaalla olevat tavaroiden
tai palvelujen myyjät tai ostajat sopivat joko suoraan tuotteiden hinnoista
tai hintaan vaikuttavista seikoista kuten
alennuksista tai provisioista.
Tuotannon rajoittamiseen tai markkinoiden jakamiseen tähtäävässä kartellissa keskenään kilpailevat yritykset
yhdessä sopivat tuotannon rajoittamisesta tai hankintalähteiden tai markkinoiden jakamisesta.
Tarjouskartellissa tavaran myymiseen,
ostamiseen tai palveluksen suorittamiseen liittyvässä tarjouskilpailussa tarjouksen antajat ovat yhteistoiminnassa
keskenään ennen tarjousten jättämistä.
Koska kilpailurajoituksen katsotaan
vaikuttavat Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan, soveltaa
suomalainen viranomainen ja tuomioistuin suoraan myös EU:n 101 ja 102
-artikloja. Niiden määrittämä vaikuttavuuskriteeri voi täyttyä myös tapauk12
Yritysten on
itse arvioitava, onko
niiden toiminta
kilpailulain sääntöjen
vastaista.
sissa, joissa kaikki rajoitukseen osallistuvat yritykset ovat kotimaisia.
Yrityksillä vastuu oman
toimintansa lainmukaisuuden
arvioinnista
Yritysten on itse arvioitava, onko niiden
toiminta kilpailulain sääntöjen vastaista
tai voidaanko esimerkiksi jokin sopimusjärjestely hyväksyä kilpailulain poikkeussäännöksen nojalla. Tämä on usein
vaikea tehtävä yrityksen johdolle.
Johdon tietoisuus kilpailusäännöistä
ja niiden rikkomisen seurauksista ei
kuitenkaan riitä. Myös sopimuksia käytännössä valmistelevien ja toteuttavien
työntekijöiden tulee tuntea keskeiset
pelisäännöt ja tunnistaa kilpailuoikeudelliset riskit, kun niitä tulee käytännön
tilanteissa esiin.
Kilpailusäännösten rikkominen voi tulla kalliiksi
Kilpailua lainvastaisesti rajoittamalla yritys voi saada tilapäisesti etua. Tämä
saatu etu voi tulla pidemmällä tähtäimellä kuitenkin hyvin kalliiksi.
Markkinaoikeus voi määrätä kilpailulain kieltoja rikkoneelle yritykselle seuraamusmaksun, joka voi olla huomattava.
Kilpailusäännösten rikkomista koskeva uutisointi on tuskin koskaan
eduksi yhtiön maineelle. Pitkä kilpailuprosessi, mahdolliset vahingonkorvausja muut oikeudenkäynnit rasittavat kassan lisäksi yhtiön johtoa ja ainakin osaa
muusta henkilökunnasta, vaikka nämä
eivät itse olisikaan olleet aktiivisesti
mukana rikkomuksessa.
Kilpailunrajoitukseen osallistunut yritys voi lisäksi joutua korvaamaan kilpailunrajoituksesta sopimuskumppaneilleen ja kaikille muillekin aiheutuneen
vahingon. Tämän kilpailusääntöjen rikkomiseen perustuvan vahingonkorvausvastuun merkitys on vahvasti kasvussa.
Käräjäoikeuden tuomio
asfalttikartelliasiassa
Helsingin käräjäoikeus antoi
28.11.2013 tuomion asfalttikartelliin
liittyvässä vahingonkorvaus-oikeudenkäynnissä, jossa valtio ja 40 kuntaa
hakevat pääomamäärältään yhteensä
122,7 miljoonan euron korvauksia
päällystystöistä maksetusta ylihinnasta
kaikkiaan seitsemältä asfalttialan
yritykseltä.
Valtion pääomamäärältään 56,7
miljoonan euron kanne hylättiin
kokonaan käräjäoikeuden katsottua,
että Tielaitos ja Tieliikelaitos olivat
osallistuneet valtion töitä koskevaan
kartelliin, eikä valtiolle ollut voinut
aiheutua vahinkoa sellaisen toiminnan
yhteydessä, johon se itse osallistui ja
josta se katsoi itse hyötyneensä.
Kuntakantajien osalta käräjäoikeuden
tuomio oli myönteisempi ja nämä
kanteen pääosin hyväksyttiin. Kunnille
tuomittiin pääomamäärältään yhteensä
37,4 miljoonan euron korvaukset;
korot nostavat summan huomattavasti
suuremmaksi. Pääasiallinen maksaja
korvauksille tulee olemaan Lemminkäinen Oyj.
Asfalttikartelliasian käsittely jatkuu
todennäköisesti hovioikeudessa ja sen
jälkeen vielä korkeimmassa oikeudessa.
Juha
Unkuri
Tel. +358 (0)9 696 222 16
Mobile +358 (0)400 826232
[email protected]
Rödl & Partner Oy:n Helsingin toi
miston osakas asianajaja Juha Unkuri
ajoi asiassa kolmen kaupungin
kanteita. Tuomittujen korvausten
määrä oli näistä jokaisessa yli 75
prosenttia alun perin vaaditusta
määrästä.
13
Rödl & Partner auttaa asiakkaita
Kotoisasti ja globaalisti
Asianajotoimisto Heikkilä & Co. on muuttunut Rödl &
Partneriksi. Maineikkaan Rödl & Partnerin hallituksen
puheenjohtaja Christian Rödl kertoo seuraavassa
haastattelussa, mikä toi hänen toimistonsa Suomeen.
Teksti: TIINA RUULIO
Miksi päätitte tulla Suomeen?
– Saksalainen Röld & Partner tarjoaa
tilintarkastukseen, juridiikkaan ja yrityskonsultointiin liittyviä palveluja ympäri
maapallon. Entinen Asianajotoimisto
Heikkilä & Co. on sen ensimmäinen suomalainen partneri asianajotoiminnassa.
– Suomi on noussut tärkeysasteikossamme viime vuosina. Baltia on eräs
vahvimmista taloudellisista tekijöistä
Euroopassa, ja Suomella on asiassa
olennainen rooli. Ylipäätään Suomi kytkee yhteen Venäjän, Baltian ja Skandinavian – eikä vain logistisesti tai historiallisesti, vaan myös konkreettisissa
liiketoimissa.
– Aloitimme yhteistyön Asianajotoimisto Heikkilä & Co:n kanssa nelisen vuotta sitten. Yhteistyö on lähentynyt vähitellen, ja olen huomannut, että
kyse on täydellisestä partnerista: saksaa puhuvia hyviä kollegoita, verosuunnitteluun perehtynyttä osaamista sekä
laaja mutta samalla fokusoitunut asiakaskunta.
pitkiin asiakassuhteisiin säilyy ja vahvistuu.
Mikä on työskentelytapanne? Teillähän
on partnereita myös monissa muissa
maissa.
– Rödl & Partner kohtaa asiakkaan
siellä, missä asiakas tarvitsee meitä.
Me emme lokeroi palveluja jäykästi,
vaan tunnistamme todellisen elämän ongelmat ja tarjoamme riittävät
resurssit niiden ratkaisemiseksi. Asiakashan toteuttaa liikeideaansa, ja meidän työmme on saada liikeidea toimimaan kaikilla tasoilla oli kyse sitten
verosuunnittelusta, due dilligence -tarkastuksista, lupaprosesseista tai vaikkapa työlainsäädännön yksityiskohtien
selvittämisestä.
– Kaikki partnerimme jakavat saman palvelufilosofian, joka
on ohjannut yrityksemme toimintaa alusta pitäen: ensiksi tulevat aina
ihmiset, joko asiakkaat tai kollegat,
ovat he sitten johtavassa asemassa tai
johdettavina.
14
– Vuodet 2012 ja 2013 ovat olleet
meille äärimmäisen hyviä. Tällaisia
tuloksia ei nähdä aina, mutta uskon,
että kasvu johtuu strategian onnistumisesta. Tavoittelemme hallittua kasvua. Menemme aina sinne, missä asiakkaat tarvitsevat meitä: New Yorkiin,
Limasoliin, Helsinkiin, Tampereelle ja
Bakuun…
– Baltia on ollut lupaavimpia markkinoitamme Euroopassa, ja investoimme
parasta aikaa esimerkiksi Ruotsiin.
Meillä on myös isot toimistot Venäjällä
ja Puolassa.
Erityisesti verokonsultointinne osuus on
kasvanut selvästi. Onko teillä mahdollisesti uusia ideoita yritysten vero-ongelmien ratkaisemiseksi?
– Verotus yhdistää Rödl & Partneria ja
Suomea. Suomi on korkean verotuksen
maa. Sen talous on vientivetoista, ja
taloudella on vahvat intressit Itä-Euroopassa. Yhdessä suomalaisten kollegoiden kanssa pystymme seuraamaan
suomalaisia yrityksiä niiden kansainvälistymisessä (ja moninaisissa verokysymyksissä tietysti). Voimme käyttää tässä
hyväksi rakenteita ja toimistoja, joita
olemme luoneet ympäri maailmaa 20
viime vuoden aikana.
Minkälaista uutta asiantuntemusta
haluatte tarjota suomalaisille asiakkaille?
Pääkonttorinne on Nürnbergissä Baijerin osavaltiossa ja samalla kasvatte voimakkaasti kansainvälisesti. Miten yhdistätte perinteiset juurenne globaaliin liiketoimintaan?
– Voimme tuoda suomalaisten asiakkaiden ulottuville osaamista, johon vain
harva toimisto Suomessa yltää. Palvelut ulottuvat Baltiaan, Skandinaviaan,
Venäjälle, Italiaan, Brasiliaan … Kaikki
asiantuntemus välittyy asiakkaille aina
Suomen toimiston kautta suomeksi.
– Tässä ei ole mitään ristiriitaa, sillä
monet asiakkaat toimivat samalla periaatteella. Toisaalta vahvat kotoisat juuremme auttavat meitä innovoimaan
asioita, jotka ovat hyvin kaukana Nürnbergistä. Puu, jolla on syvät juuret, on
vahvimmillaan.
Mitkä ovat odotuksenne?
– Haluamme jatkaa tarkasti suunniteltua kasvustrategiaa Baltian alueella ja
tarjota näin sekä pohjoismaalaisille että
saksalaisille asiakkaille yhden pysähdyksen palvelukonseptia. Uskomme, että
suomalainen perinteinen asianajobisnes on valmis laajempaan palvelutarjontaan.
– Olennaista tietenkin on, että Suomen Rödl & Partnerin vahva panostus
Mitä haluatte kertoa Rödl & Partnerin
kasvusta?
rödl & partner
– Voimme tuoda suomalaisten asiakkaiden
ulottuville osaamista, johon vain harva toimisto Suomessa yltää, kertoo Rödl & Partnerin
hallituksen puheenjohtaja Christian Rödl.
15
Suomalainen startup
kiinnostaa jälleen
Suomalaisten startuppien
rahoitus on ollut tiukilla, sillä
suomalaiset pääomasijoittajat
ovat poteneet nettihypen
jälkeistä krapulaa pitkään.
Nyt tilanne näyttää
valoisammalta.
Teksti: TIINA RUULIO
kuva: Heikki tuuli
Jos ajatellaan vuosia 1997–2001,
niin silloin sekä yrittäjät että riskisijoittajat olivat ensikertalaisia. Koska kokemusta ei ollut, tuloksena oli aikamoinen katastrofi, kertoo Lifeline Venturesin pääomasijoittaja Timo Ahopelto.
Pääomasijoittamisen krapula kestikin
noin 15 vuotta.
– Yrityksissä on kuitenkin tapahtunut paljon, ja kansainvälisen rahan kiinnostus Suomea kohtaan on todellista.
Rahoittajat ovat kiinnostuneita kansainvälisistä sarjayrittäjistä, joita meillä on.
Sympaattinen koira
nimeltä Dog´Y´Dog
Kasvukiihdyttämöstä pääomasijoitusrahastoksi kasvanut yhtiö Lifeline Ventures on siltikin siitä harvinainen suomalainen pääomasijoittaja, että se sijoittaa
nimenomaan hyvin aikaisen vaiheen
listaamattomiin yhtiöihin, siis aitoihin
startuppeihin.
Toki enkelisijoittajat ovat tehneet
vuosia tätä samaa, mutta sijoitettavat
summat ovat pysyneet vaatimattomina.
Nimenomaan toisen vaiheen rahoitusta
on ollut tosi vaikeaa kerätä Suomesta.
– Olemme itse asiassa superaikaisen vaiheen sijoittajia. Saatamme sijoittaa mielenkiintoiseen ideaan ja yritykseen ensin 100 000–500 000 euroa,
jolla firma pärjää noin vuoden. Sen jälkeen ryhdymme hakemaan yritykselle
suurempaa 1–5 miljoonan euron kasvurahoitusta, Ahopelto kertoo yhtiönsä
sijoitusstrategiasta.
Lifeline Venturesin salkussa on tällä
hetkellä 18 terveys-, peli- ja nettialan
yhtiötä. Eräs kehitteillä olevista ideoista
on Leningrad Cowboysin luoma hahmo
Dog´Y´Dog, jonka ympärille luodaan
parasta aikaa elokuvaa, peliä ja oheistuotteita.
– Stanfordin kasvuyrittäjyysprofessori Steven Blanck on sanonut, että
yrittäjyys sinänsä on kaikissa sen muodoissa tärkeää. Kansantalouden kasvun
kannalta olennaisimpia ovat kuiten16
kin globaalit kasvuyritykset, jotka luovat korkean jalostusarvon työpaikkoja.
Olen tästä täysin samaa mieltä, kertoo
Ahopelto.
Uravalintana kasvuyrittäjyys
Lifeline Venturesinkin salkussa on jo yksi
menestystarina, suomalainen pelitalo
Supercell, joka on kahdessa vuodessa
kasvanut 100 työntekijän yritykseksi.
– Supercell tekee 2,4 miljoonan
dollarin liikevaihtoa joka päivä. Se
maksoi viime vuonna enemmän veroja
Suomeen kuin Nokia.
Ahopellolla on luonnollisesti yrittäjätausta. Hän muun muassa aloitti vuonna
2000 sähköisen potilastiedon keruuseen keskittyneen CRF Health -nimisen
yrityksen. Lifeline Venturesin toisen
perustajan, sarjayrittäjä Petteri Koposen
viimeisimmän yrityksen, mobiilipalvelu
Jaikun, osti lopulta Google vuonna
2007.
Uuden pääomasijoittajan ensimmäiseen rahastoon onnistuttiin keräämään
30 miljoonaa euroa.
Ahopelto uskoo, että teknologiayrittäjyys on tällä hetkellä ”kova juttu”.
– Silloin kun itse valmistuin Otaniemestä, suunnilleen kaikki halusivat töihin joko Nokialle tai johonkin suureen
konsulttiyritykseen. Nyt tilanne on
aivan toinen, sillä jo opiskelijat miettivät kansainvälisen kasvuyrittäjän uraa.
Kokeiluun E.I.R?
Yrittäjyyden taakse on siis syntynyt
uudenlaista pöhinää, jota on lisännyt esimerkiksi opiskelijapiireistä liikkeelle lähtenyt Aalto-yliopiston Startup
Sauna, uusien yrittäjien uusi sparrausohjelma.
Ahopelto hakee tiettyä analogiaa
musiikin maailmasta.
– On selvä, että huippubändejä ei voi
syntyä ilman tuhansia ja tuhansia autotallibändejä. Samaa aluskasvillisuutta
tarvitaan myös kasvuyrittäjyyteen.
Pääomasijoittajan näkemyksen
mukaan Suomessa on tällä hetkellä
hyviä yritysideoita, mutta taitavia yrittäjiä saisi olla lisää.
Suomessa ehkä kannattaisikin ajatella Kalifornian Piilaaksossa hyväksi
testattua E.I.R (Entrepeneur-In-Residence
-mallia). Siinä pääomasijoittaja tavallaan ”palkkaa” kerran onnistuneen
startupyrittäjän innovoimaan uusia
sijoituskohteita.
Ahopelto on tyytyväinen siihen, että
myös asianajotoimistot ovat jalostaneet
palvelujaan startuppien tarpeisiin.
– Pienet yritykset tarvitsevat yleensä
hyviä perussopimuksia, jotka eivät saa
olla liian monimutkaisia tai kalliita.
Onneksi tämä on tajuttu.
Uusia yrityksiä tarvitaan
Suomeen kaivataan uusia yrityksiä,
sillä yritysten määrä on laskusuunnassa. Tilastokeskuksen heinäkuun lopulla julkaisemien lukujen
mukaan tammi-maaliskuussa
aloitti 9 211 yritystä, mikä on
alhaisin luku kevään 2003 jälkeen.
Pudotusta viime vuoteen verrattuna tuli 7,4 prosenttia.
Lopettaneita yrityksiä on tilastoitu
vastaasti ennätysmäärä, viime
vuonna lopettaneiden määrä
kasvoi 17,5 prosenttia.
Kansainvälisen rahan kiinnostus Suomea
kohtaan on todellista, sanoo Lifeline Venturesin
pääomasijoittaja Timo Ahopelto.
17
DOGYDOG.FI
Supercell, Rovio
ja monet muut
Teksti: TIINA RUULIO
Suomalaisen pelialan liikevaihto
(miljoonaa euroa)
800
Lähde: Neogames
800
(arvio)
700
600
500
400
300
250
200
165
100
105
87
2009
18
2010
2011
2012
2013
Suomalainen pelibisnes on kasvanut
dramaattisesti viimeisen kolmen vuoden aikana. Kun alan liikevaihto vuonna
2012 oli 250 miljoonaa euroa, arvioi
pelialan keskus Neogames viime vuoden
liikevaihdon nousevan jo 800 miljoonaan euroon.
Neogames on myös arvioinut, että
vuonna 2020 alan ytimen liikevaihto
olisi jo 1,5 miljardia.
Eniten esillä on ollut vuonna 2010
perustettu Supercell. Muitakin menestyjiä toki on, kuten Rovio, Remedy, RedLynx ja 8,5 miljoonan euron rahoituksen
juuri kerännyt Grand Cru… ja ehkä pian
myös Dog´Y´Dog.
Merkittävä osa yrityksistä kehittää
nimenomaan mobiilipelejä, mutta vipinää riittää myös muille teknisille alustoille.
Talouslehti Forbesin mukaan Supercell takoi yksin viime vuoden tammimaaliskuussa lähes 140 miljoonaa euroa
liikevaihtoa. Yhtiö julkaisi vuonna 2012
Applen tableteille ja puhelimille kaksi
peliä, strategiapeli Clash of Clansin ja
maatilapeli Hay Dayn. Viime vuoden
marraskuussa markkinoille saatiin uusi
peli, Boom Beach. Lokakuussa SoftBank ja japanilainen pelitalo GungHo ostivat enemmistöosuuden peliyhtiöstä Supercellistä 1,1
miljardilla eurolla. Wall Street Journalin mukaan Suomen valtteja peliteollisuuden näkökulmasta ovat alhainen yritysverokanta ja aktiivinen start up -yritysten ympäristö. Suomesta onkin tullut
pelialan ”hotspot”.
Vahvasti vientivetoinen peliteollisuus
kasvaa siis huikeaa vauhtia, ja alan yritykset ovat pystyneet luomaan uusia
brändejä yhä aikaisemmassa vaiheessa.
Esimerkiksi Roviolle oheistuotteet tuovat 45 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiöllä
on globaalisti noin 500 lisenssinhaltijaa,
ja maailmalla myydään noin 25 000 erilaista Angry Birds -tuotetta pehmoleluista lastenvaatteisiin.
Yrityksiä vaivaa kuitenkin krooninen
osaajapula, ja noin 2 200 henkilöä työllistävä ala tarvitsee uusia graafikoita ja
ohjelmoijia. Suomen pelialan keskuksen
mukaan joka viides pelialalla työskentelevä onkin ulkomaalainen.
Yle Uutiset kertoi, että innostus suomalaista pelialaa kohtaan on niin suurta,
että myös ulkomaiset pelifirmat haluavat perustaa sivutoimistoja Helsinkiin.
Pelialalla on Suomessa myös historiansa, sillä nykyään Elisan omistaman
Sulakkeen virtuaaliyhteisö Habbo Hotel
avasi ovensa jo vuonna 2001. Sulake
ilmoittaa, että palvelussa vierailee kuukausittain neljä miljoonaa eri nuorta.
Liikesalaisuudet
kannattaa suojata
Teksti: silja takalo-eskola
Luottamuksellisen tiedon salassa pitäminen on tämän
päivän tietoyhteiskunnassa entistä hankalampaa.
Huomattava määrä tietoa voidaan siirtää ja kopioida
vaivattomasti ja hetken mielijohteesta. Kehitys on
lisännytkin merkittävästi salassa pidettävän tiedon määrää.
>
19
Lähes kaikki liiketoiminta pitää sisällään jotakin salassa pidettävää tietoa.
Tunnetuimpia liikesalaisuuksia ovat esimerkiksi Coca-Colan resepti tai Microsoftin ohjelmistojen lähdekoodi.
Liike- ja ammattisalaisuudesta on
yleisesti ottaen kyse silloin, kun tiedon arvo yritykselle olisi huomattavasti
vähäisempi, mikäli kyseinen tieto olisi
kilpailijoiden käytössä. Laissa tunnetaan myös termi yrityssalaisuus.
ongelmia tilanteissa, joissa henkilö
käyttää hyväksi aiemmin toisessa yrityksessä tietoonsa saamiaan liikesalaisuuksia siirtyessään kilpailijayritykseen.
Suomessa yrityksen liikesalaisuuksia
koskevaa sääntelyä löytyy paitsi laista
sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (SopMenL) myös työsopimuslaista sekä rikoslaista.
Työntekijöiden kannalta erityisesti
työsopimuslaki ja rikoslaki ovat keskei-
Liikesalaisuuden tunnusmerkit
Lähtökohtaisesti liikesalaisuuksiksi luokiteltava tieto voi olla mitä tahansa,
kuten organisaation sopimuksia, markkinointia tai hintapolitiikkaa koskevat
tiedot. Lisäksi liikesalaisuuksia voivat
olla esimerkiksi työ- ja valmistusmenetelmiä koskevat tiedot, kaavat, piirustukset, tietokoneohjelmat, tuotantomäärät ja asiakasrekisterit.
Jotta tieto voidaan luokitella liikesalaisuudeksi juridisessa mielessä, yrityksen
täytyy voida osoittaa, että sillä on sekä
pyrkimys että tahto pitää tieto salassa.
Tärkeää on, että salaiseksi luokitellun
tiedon kanssa tekemisissä olevat henkilöt myös mieltävät tiedon salaiseksi.
Tästä syystä yrityksen pitää konkreettisesti toimia niin, että tieto pysyy salassa.
Olennaista kuitenkin on, että liikesalaisuudeksi luokiteltu tieto ei ole yleisesti tunnettua eikä sitä ole julkistettu.
Tietoa suojataan liikesalaisuutena niin
kauan kuin tieto pysyy salaisena ja liikesalaisuuden tunnusmerkit muutoin
täyttyvät.
Milloin kyseessä
ei ole liikesalaisuus
Liikesalaisuudesta ei voida puhua,
mikäli tieto on helposti selvitettävissä
tutkimalla markkinoilla olevaa tuotetta.
Myöskään pelkkää henkilön ammattitaitoon ja kokemukseen perustuvaa tietoa ei katsota liikesalaisuudeksi. Tämä
voi tosin aiheuttaa vaikeita rajanveto20
Jotta tieto
voidaan luokitella
liikesalaisuudeksi
juridisessa mielessä,
yrityksen täytyy voida
osoittaa, että sillä on
sekä pyrkimys että tahto
pitää tieto salassa.
siä. Sen sijaan SopMenL:n säännöt koskevat erityisesti elinkeinonharjoittajien
välisiä suhteita ja määräävät elinkeinonharjoittajille liikesalaisuuksiin liittyviä käyttäytymissääntöjä.
Työntekijän
salassapitovelvollisuus
Työsopimuslakiin perustuvan työntekijän uskollisuusvelvoitteen mukaan
työntekijän tulee pidättäytyä ilmaisemasta ulkopuolisille työnantajansa
ammatti- ja liikesalaisuuksia.
Salaisuuden ilmaisseen työntekijän ohella työnantajalle syntyneen
vahingon korvaamisesta voi myös joutua vastuuseen se, jolle työntekijä on
salassa pidettävää tietoa ilmaissut.
Tämä kuitenkin edellyttää, että tietoa
vastaanottanut taho tiesi työntekijän
menetelleen oikeudettomasti. Salassapitovelvollisuuden rikkominen työsuhteen aikana oikeuttaa työsopimuksen
päättämiseen.
Milloin kyseessä on rikos?
Liikesalaisuuksien oikeudeton paljastaminen voi täyttää myös rikoksen tunnusmerkistön. Rikoslain rangaistussäännöksen nojalla työntekijä voi olla
vastuussa liikesalaisuuksien paljastamisesta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Rikoslain mukaan yrityssalaisuuden väärinkäytön rangaistavuus edellyttää sitä, että toiselle kuuluvaa yrityssalaisuutta on elinkeinotoiminnassa
käytetty oikeudettomasti. Vaihtoehtoisesti rangaistavuus edellyttää, että tieto
on ilmaistu kolmannelle ilman lupaa ja
ilmaisu on tehty nimenomaisesti hyötymistarkoituksessa. Tekijällä tulee olla
nimenomainen hyötymis- tai vahingoittamistarkoitus, jotta menettely täyttää
rikoslain teonkuvauksen.
Asianajotoimisto Rödl & Partnerilla on pitkä
kokemus liikesalaisuuksia koskevasta juridiikasta ja erityisesti niitä koskevien sopimusten
laadinnasta. Rödl & Partnerin asianajajat ovat
myös menestyksellisesti edustaneet päämie
hiään yrityssalaisuuksien väärinkäyttöä
koskevissa oikeudenkäynneissä.
silja
takalo-eskola
Tel +358 (0) 9 696 222 12
Mobile +358 (0)50 406 8650
[email protected]
Näin liikesalaisuuksia voidaan suojata
Erityisesti liikesalaisuuksien kanssa
tekemisissä oleville työntekijöille
tulisi selkeästi tiedottaa, mitä seikkoja työnantaja pitää yrityksen liikesalaisuuksina sekä korostaa niiden merkitystä yritykselle. Lisäksi
liikesalaisuuksia voidaan suojata tietotekniikan avulla esimerkiksi salasanajärjestelmin ja tietoihin pääsevien henkilöiden määrää
rajoittamalla.
Salassapitosopimuksen laatiminen on suositeltavaa etenkin kun
solmitaan yhteistyösopimuksia
yritysten välillä, jolloin sopimuskumppanit saavat usein tietoonsa
toistensa liikesalaisuuksia. Muun
muassa näissä tilanteissa salassapitosopimuksen perusteella tietoa luovuttanut osapuoli tulee
yleensä huomattavasti parempaan
asemaan kuin pelkkään lakimääräiseen suojaan tukeutuen. Myös
työntekijän lakimääräistä salassapitovelvollisuutta voidaan laajentaa sopimuksin. Esimerkiksi salassapitosopimukseen kirjatulla sopimussakolla on usein varsin tehokas
ennaltaehkäisevä vaikutus.
Salassapitosopimuksen solmiminen kannattaa siitäkin syystä,
että rikoslain rangaistussäännökset
eivät anna suojaa esimerkiksi sellaista tilannetta vastaan, jossa henkilön hallussa on edellisen työnantajan dokumentteja, joita tämä ei
ole kuitenkaan vielä ehtinyt käyttää.
Salassapitosopimuksen lisäksi
lain edellyttämä yrityksen salassapitotahdon sekä -intressin olemassaolo pystytään parhaiten osoittamaan, kun työnantaja pyrkii olemaan levittämättä ammatti- ja liikesalaisuuksiaan varomattomasti
yrityksen sisällä.
21
Agentti vai jälleenmyyjä
Olennaista tarkka edustussopimus
Yritys vie tuotteitaan uusille
markkinoille usein joko
agenttien eli myyntiedustajien
tai jälleenmyyjien avulla.
Molempiin myyntisuhteisiin
liittyy erilaisia hyötyjä ja
haittoja.
Teksti: Aleksi Pakkanen
Suomessa agenttisuhteita sääntelee
laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä (kauppaedustajalaki). Jälleenmyyntisuhteisiin tarkoitettua nimenomaista
lakia ei Suomessa ole, joten niissä joudutaan tukeutumaan yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiin sekä osaltaan
Lissabonin sopimuksen 101 artiklaan,
joka on varsin yleisluonteinen.
Agentti- tai jälleenmyyntisuhteen
tarkka määrittely ei onnistukaan ilman
tapauskohtaista harkintaa. Tarkasti,
kattavasti ja ennen kaikkea kirjallisesti
laadittu edustussopimus tuo turvaa
molemmille sopijapuolille ja ennen kaikkea ehkäisee mahdollisia tulevia riitoja.
Kaksi näkökulmaa
jälleenmyyntisopimukseen
Yleensä päämiehen ja jälleenmyyjän
välille tehty jälleenmyyntisuhde tulee
kyseeseen tilanteissa, joissa myytävä
tuote on standardisoitu massatuote,
jota myydään laajalle asiakasryhmälle.
Jälleenmyyntisuhteen eräänä etuna
agenttisuhteeseen verrattuna voidaan
pitää lopullisen kaupanteon siirtymistä
tietylle ennalta sovitulle alueelle.
Vastavuoroisesti sen haittoina päämiehen näkökulmasta voidaan pitää
suorien asiakaskontaktien puutetta. Jälleenmyyjäyritys joutuu puolestaan sietämään kaupan kanavoinnista eli tuotteiden ostamisesta ja edelleen myymisestä aiheutuvia taloudellisia riskejä.
Jälleenmyyntisopimus ja lainsäädäntö
Koska lainsäädännöstä ei välttämättä
saada suoraa tukea mahdolliseen riitatilanteeseen, jälleenmyyntisopimus tulee tehdä huolellisesti ja yksityiskohtaisesti. Siinä kannattaa sopia
muun ohella esimerkiksi sopimus
alueen viranomaisiin liittyvistä velvoitteista, salassapitovelvollisuudesta, kilpailukiellosta sekä asennus- ja huoltopalveluista.
Uniikkeja desingvaatteita myyvän yrittäjän kannattaa usein turvautua agenttiin jälleenmyyjänä.
22
Jälleenmyyntioikeuden laajuuttakin
on hyvä miettiä eli annetaanko jälleenmyyjälle esimerkiksi yksinoikeus tietylle alueelle. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa selvittää jälleenmyyjän
edellytykset hoitaa sopimusalue. Näin
varsinkin silloin, kun puhutaan jonkin
tuotteen yksinmyyntioikeudesta.
Sovittavien tuotteiden lisäksi jälleenmyyjän suhde tavarantoimittajaan kannattaa määritellä mahdollisimman yksiselitteisesti. Sekaannusten välttämiseksi sopimuksessa kannattaa yleensä
mainita, että jälleenmyyjä toimii itsenäisenä elinkeinonharjoittajana eikä
hänellä ole oikeutta solmia tavarantoimittajaa sitovia sopimuksia kolmannen
osapuolen kanssa.
Koska agentti on itsenäinen elinkeinonharjoittaja, agenttiin ei normaalisti sovelleta työsuhdetta koskevia lainsäännöksiä. Kuitenkin Suomen työlainsäädännön vuoksi agenttisopimuksen
laadintaan kannattaa käyttää aikaa.
Yleensä ongelmia on erityisesti
aiheutunut työnantajan työnjohto- eli
direktio-oikeudesta. Jos päämies yksityiskohtaisesti määrää agentin työn
sisällöistä ja esimerkiksi työajoista sekä
muutenkin vastaa liiketoiminnan riskeistä, oikeuskäytännössä voidaan katsoa, että kyse ei ole agenttisuhteesta,
vaan työsuhteesta. Mikäli agenttisuhde
katsotaankin työsuhteeksi, päämies vastaa normaaliin tapaan esimerkiksi ennakonpidätyksistä ja palkan sivukuluista.
Agentti toimii päämiehensä lukuun
Suullisiin sopimuksiin ei kannata luottaa
Kauppaedustajalla eli agentilla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka toisen lukuun jatkuvasti edistää tavaroiden
myyntiä tai ostoa.
Agenttisopimuksellekin on ominaista
pysyvyys. Yleensä agentti toimii päämiehen nimissä joko välittämällä päämiehelle tilauksia tai päättämällä tämän
puolesta kaupoista. Agentit siis toimivat päämiestensä eli esimerkiksi tavaranvalmistajan lukuun, eivätkä he juurikaan
vastaa tavaroiden menekkiin liittyvästä
riskistä. Jälleenmyyjät sitä vastoin kantavat aina taloudellisen riskin.
Agentti ei tule itse päämiehen ja
asiakkaan välisen toimitussopimuksen
osapuoleksi. Agentin palkkio määräytyy
yleensä tehtyjen kauppojen perusteella
saadusta provisiosta.
Valitettavan usein sopijakumppanit luottavat suullisiin sopimuksiin, joissa ei ole
osattu huomioida kaikkia eteen tulevia liikesuhteen tilanteita. Mahdollisten
ongelmien välttämiseksi sopimukset tulisi
aina tehdä kirjallisessa muodossa, koska
suullisten sopimusten ehtojen toteen
näyttäminen esimerkiksi oikeudenkäynneissä on huomattavasti vaikeampaa.
Agenttisopimus ja
kauppaedustajalaki
Suomessa agenttisuhteita sääntelee
kauppaedustajalaki. Kauppaedustajalaissa on tahdonvaltaisten säännösten lisäksi myös pakottavia säännöksiä,
joista ei voida sopia toisin.
Hyvin laadittu sopimus kannattaa
Hyvä sopimuspohja toimii sopimussuhdetta aloitettaessa myös
checking-listana. Sopimusluonnoksen läpikäynti varmistaa sen,
että olennaisimpiin sopimusehtoihin tulee kiinnitettyä huomiota.
Erityisesti agenttisopimuksissa
säännökset irtisanomisajoista ja
niin sanotuista jälkiprovisioista
tulevat mietityksi etukäteen.
Mahdollisen riitatilanteen synnyttyä lakikirjan selaaminen on usein
myöhäistä.
Aleksi Pakkanen on ollut mukana laatimassa
erilaisia agentti- ja jälleenmyyntisopimuksia.
Hän työskentelee Rödl & Partnerin Tampereen
toimistossa.
ALEKSI
PAKKANEN
Tel +358 (0)10 439 9421
Mobile +358 (0)50 382 5611
[email protected]
23
Rakennushankkeiden
juristeilla monta roolia
Teksti: arto kaikkonen
Rakennusprojektin läpivienti on mahdollista ilman juristejakin,
mutta kun kyse on vähänkin laajemmasta kuin omakotitalon
rakentamisprojektista, on juristin palveluille paljonkin käyttöä.
Juristia siis saatetaan tarvita ennen
kuin rakennusprojektin avaimet on luovutettu ja urakkahinta maksettu.
Tyypillisesti juristi osallistuu rakennusprojektiin tilaajan ja urakoitsijan yritysjuristina. Hän huolehtii usein nimen-
24
omaan sopimusten laadinnasta. Yhtä
hyvin juristina voidaan käyttää myös
ulkopuolista asianajajaa.
Pk-yritykset käyttävät paljon oman
etujärjestönsä juristin neuvontapalveluja. Riitatilanteissa astuvat mukaan
rakennusalaan erikoistuneet asianajajat
ja luonnollisesti tuomioistuimessa asian
ratkaisevat tuomarit.
Suomessa tuoreeltaan ilmestyneessä
Haapalan ja Sipilän kirjassa on kyseistä
juristin roolia käsitelty varsin antoisasti
haastattelemalla kuutta juristia, kolmea
insinööriä ja yhtä ekonomia.
Rakennusalan tuntemus auttaa
myös riidan ratkaisussa
Kokenut rakennusalaan erikoistunut
asianajaja pyrkii uutta toimeksiantoa
vastaanottaessaan hahmottamaan
itselleen projektin kokonaisuuden. Hän
perehtyy asiakirjoihin, käy esimerkiksi
työmaakohteessa ja osallistuu työmaatoimituksiin.
Kokemus rakennusalasta on tärkeä,
koska riitojen syy on hyvin usein tekninen. Asianajajan tulee saada selville asiakkaalta ja myös mahdollisesti tarvittavalta asiantuntijalta, mikä on kulloisenkin riidan ydin. Olennaista on ns. oikeiden kysymysten esittäminen.
Kokeneenkaan juristin ei tarvitse
esittää kaikkitietävää. Asiakkaan ja
asiantuntijoiden avulla asianajaja pyrkii selvittämään asian ensin itselleen,
minkä jälkeen hänen on mahdollista
tuoda asian olennainen puoli esille riittävän selkeästi myös oikeudenkäynnissä.
tämään luoviakin ratkaisuja sovinnon
saavuttamiseksi.
Itse sovin hiljattain saatavia koskevan urakkariidan siten, että tilaaja maksoi osan urakkahinnasta itselleen tarpeettomilla, mutta urakoitsijan tarvitsemilla käytetyillä rakennustyökoneilla.
Sovinnon sitominen esimerkiksi tuleviin projekteihin on myös hyvin toimiva
malli.
Kirjavinkki
Haapio, Sipilä: Sopimusten ja
häiriötilanteiden hallinta rakennusprojekteissa, Tietosanoma Oy
2013, Luku 10; Soile Pohja:
Sopimusten hallintaa käytännössä,
eri ammattilaisten yhteistyönä.
Näyttö usein teknistä
Oikeudenkäyntiin valmistautuminen
edellyttää alan oikeustapauksiin ja kirjallisuuteen perehtymistä, keskusteluja kollegojen kanssa ja ennen kaikkea
näytön selvittämistä. Näyttö on rakennusalalla usein teknistä. Lähes poikkeuksetta rakennusalan riitojen todistajina käytetään eri asiantuntijoita.
Kokenut rakennusalan asianajaja tietää ja tuntee muita asiantuntijoita ja
osaa myös hakea heitä. Tavoitteena on
löytää paras, uskottavin ja jopa maineikkain asiantuntija omien väitteiden
tueksi.
Oikeudenkäynnissä on syytä varautua yllätyksiin. Asiaan auttaa oikeudenkäynnin valmistelun huolellisuus ja pyrkimys katsoa riitaa myös vastapuolen
näkökulmasta. Kokemuksesta on apua
ja luonnollisesti alan säädösten ja määräysten hyvä hallinta helpottaa yllättävissä tilanteissa.
Kohti sovintoa
Liiketoiminnassa on usein järkevämpää sopia riita, vaikka kaikkia omia vaatimuksia ei saataisikaan läpi sovinnon
kautta. Sopimisen taustalla vaikuttavat usein liiketaloudelliset seikat, kun
yhteistyön jatkumisen merkitys ylittää
yksittäisen projektin erimielisyydet.
Kokenut asianajaja kertoo rehellisesti asiakkaalleen, milloin riita kannattaa sopia. Ennen sovintoneuvotteluja hän pyrkii selvittämään raamit,
jotka ovat tärkeitä omalle päämiehelle.
Parhaimmillaan asianajaja pystyy löy-
arto
kaikkonen
Tel +358 (0)9 696 222 40
Mobile +358 (0)400 408 309
[email protected]
25
Compliance – yrityksen
maine ja julkinen kuva
Yrityksen maine on yrityksen
menestyksen kannalta
ensiarvoisen tärkeää.
Yrityksen maine on myös
rahassa mitattava arvo eikä
mainetta kannata kevyin
perustein pilata.
Teksti: MIKKO PIIRTOLA
Yrityksen ja yrittäjän on pidettävä
huolta, että kaikki yritystä lähellä olevat
tahot toimivat eettisesti oikein ja kantavat vastuunsa tekemisistään niin, ettei
yrityksen maine asiallisena yhteistyökumppanina vaarannu.
Siksi jokaisen yrityksen ja yrittäjän on
tunnettava compliance-asiat. Compliance on sanana suomalaisille yrityksille
vielä uusi, mutta asiana varsin tuttu.
Compliance on yksinkertaisuudessaan lakien ja hyvien liiketapojen noudattamista. Se tarkoittaa harjoitettavan
toiminnan vastuullisuutta vallitsevassa
ympäristössä, vastuullisuuden noudattamista, hyviä tapoja ja avoimuutta. Siis
kaikkea sitä, mikä tuntuu meistä itsestään selvältä ja päivittäiseltä. Silti yritykset ovat päivittäin kyseisten asioiden
kanssa vaikeuksissa.
Avoimuutta, hyväksyttävyyttä,
kunnioittamista
Monesti compliance on mielletty lakien
ja ohjeiden noudattamisena, mutta
compliance on enemmänkin vastuullista viisautta suhteutettuna vallitsevaan toimintaympäristöön. Sitä, että
26
toiminta on avointa, yleisesti hyväksyttävää ja toisia kunnioittavaa eikä siihen liity peittelyä, salailua tai kikkailua
eri säännösten välillä. Enää ei riitä, että
julkisuudessa vastataan toiminnan olevan lakien mukaista, vaan sen pitää olla
tänä päivänä myös yleisesti hyväksyttävää.
Avoimuus toiminnassa tarkoittaa
suoraviivaisuutta strategioihin, toimintasuunnitelmiin, tavoitteisiin ja tuloksiin, tosiasioiden tunnustamista ja
yhteistoimintaa niin yrityksen sisällä
kuin ulkopuolella.
Toisia kunnioittava toiminta ei loukkaa välittömästi kolmansia tahoja. Toisten kunnioittaminen merkitsee ihmisarvoja, mutta myös kunnioitusta luontoa ja eettisiä arvoja kohtaan. Nämä
ovat nousseet viime aikoina erityisen
tärkeiksi menestystekijöiksi esimerkiksi
kaivosteollisuudessa ja valtion omistajapolitiikassa.
Compliance osa yrityksen
johtamista
Viime aikoina yrityksiltä on edellytetty
toiminnassaan niin sanottua comp-
liance-ohjelmaa. Entä mitä complianceohjelma oikeasti merkitsee suomalaisen pk-yrittäjän kannalta? Mitä yrittäjän pitää tehdä?
Compliance-ohjelma on tarkistuslistaus asioista, jotka ovat tärkeitä yrityksen toiminnalle ja joissa jokaisen toimijan on noudatettava lainsäädännön
lisäksi selkeitä toimintatapoja. Hyvään
compliance-ohjelmaan kuuluvat lisäksi
vastuujaot, varotoimet ja seuraamukset.
Compliance on osa yrityksen päivittäistä operatiivista johtamista ja suunnan näyttämistä. Ohjelman tulee pohjautua yrityksen arvoihin ja strategiaan.
Miten compliance-asiaan tulee
varautua? Pääsääntö on, että yrityksen
pitää tuntea oman alan lainsäädäntö,
toimintaympäristö (kulttuuri), kauppatavat ja yhteiskunnan odotukset. Pitää
huolehtia, että kaikki yrityksen työntekijät ja lähellä olevat tahot ymmärtävät
asiat ja heitä ohjeistetaan ja opastetaan
toimimaan oikein.
Välillä tuntuu siltä, että yrityksissä on
liikaa erilaisia ohjeita ja normeja. Uskotaan, että ihmiset osaavat ohjeistamattakin toimia hyvien tapojen mukaisesti.
Näin ei kuitenkaan ole eivätkä pelkät
ohjeet riitä takaamaan complianceohjelman toteutumista.
Siksi asioista on puhuttava yrityksissä. Kaikille ei ole itsestään selvää,
että työpaikan kopiokone on vain työasioita varten tai ettei yhtiön kassasta
makseta vaalitukea miten sattuu. Yrityksen tulee järjestää asioissa koulutusta ja keskustelua sekä ottaa compliance-asiat mukaan omiin prosesseihin.
Yhteiskunnan odotukset hyväksytyistä toimintatavoista muuttuvat nopeasti ja siksi eilen hyväksytty liiketapa voi
tänään olla eettisesti tuomittavaa. Näihin muutoksiin on oltava seurantamalli
ja valmius reagoida.
Eräs viime aikoina esiin tullut kysymys on verotus. Enää laillinen verosuunnittelu ei ole aina hyväksyttävää, vaan mukaan täytyy ottaa ”hyvän
veronmaksajan” rooli, jotta yritys säilyttäisi hyvän maineensa muun muassa
julkisten hankintojen tarjoajana. Harmaan talouden harjoittajaksi leimautumista pitää välttää.
Mihin compliance-ohjelmaa
tarvitaan?
Liian usein yrityksessä vedotaan siihen,
että väärin toimivat henkilöt saadaan
poikkeuksetta vastuuseen, eikä yrityksen tarvitse erikseen varautua vää-
rinkäytöksiin tai arveluttaviin asioihin.
Tämä ei pidä paikkaansa.
Yrityksissä tulee varautua erityisesti
mainettaan vaarantaviin asioihin, koska
ne pilaavat ansaintamahdollisuuden ja
aiheuttavat pahimmassa tapauksessa
paljon ylimääräisiä kuluja, vaivaa ja erityisesti huonoa julkisuutta.
Yleinen hyväksyttävyys edellyttää
toimintaympäristön ja moraalikäsitysten tuntemista sekä kykyä arvioida vallitsevat yhteiskuntakäsitteet selvien
lakien ja ohjeiden lisäksi. Yrityksen on
hyvä miettiä aika ajoin, mitkä asiat voivat oikeasti vaarantaa sen toimintaa.
Nolot asiat pilaavat yrityksen maineen. Vaikka vastuu virheellisistä tekemisistä on tekijällä, siis sillä joka mokaa,
on taloudellinen vastuu ensisijassa yrityksellä. Yritys joutuu maksamaan virheellisesti toimineen henkilön aiheuttamat kustannukset, vahingot ja vahingonkorvaukset sekä saattaa menettää
tuottoja. Niiden periminen täysimääräisesti tekijältä on usein hankalaa tai
jopa mahdotonta.
Compliance-ohjelma on siis eräänlainen vakuutus yritykselle vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen.
Compliance-ohjelmaan pitää kuulua myös eettisesti oikein mitoitettu toiminta niin etuuksissa, toimintaympäristössä kuin asiakassuhteissakin.
Compliance on osa luottamusta. Se
on sitä, että yhtiön hallitus ja johto voivat luottaa alaistensa tilannearvioihin,
käyttäytymiseen, esiintymiseen ja elämän arvoihin – siihen, että osataan
vetää rajaa oman edun ja yhtiön edun
välille.
Asianajotoimisto Rödl & Partner
tarjoaa kattavaa asiantuntemusta
compliance-ohjelman laadintaan
ja koulutukseen sekä kansallisesti
että kansainväliseen liiketoimintaan.
Lisäksi avustamme esiin tulleiden
ongelmien ratkaisuissa yrityksen
maineen säilyttämiseksi.
MIKKO
PIIRTOLA
Tel. +358 (0)9 696 222 53
Mobile +358 (0)50 351 9910
[email protected]
27
28
Mitä lakia sovelletaan
työntekijöiden
ulkomaankomennuksissa
Teksti: TIMO HUHTALA
Ulkomaille lähetetyistä työntekijöistä on puhuttu viime
aikoina paljon. Huomion kohteena ovat olleet etenkin
rakennusalalla työskentelevien ulkomaalaisten työehdot ja
suomalaisten vähimmäissäännösten noudattaminen.
Suomalaiset yrityksetkin lähettävät
työntekijöitään ulkomaille erilaisiin projekteihin. Myös suomalaisen työnantajan tulee ottaa huomioon komennusvaltion säännökset.
Työelämän säännökset ovat aina
maakohtaisia, ja siksi toisen valtion
työsuhdeturva voi olla osittain huomattavastikin meidän kotimaista turvaamme korkeampi.
Mitä lakia sovelletaan?
Lähtökohtana on luonnollisesti, että
työsuhde-ehtojen tulee täyttää vähintään kotimaisen lainsäädännön sekä
alalla sovellettavan työehtosopimuksen määräykset. Näissä sopimuksissa
on usein erityisiä määräyksiä myös
komennustilanteita varten. Määräykset koskevat etenkin työntekijän
oikeutta päivärahaan sekä matkakorvauksiin.
Kotimaisten säännösten lisäksi
tulee kuitenkin ottaa huomioon myös
komennusvaltion työehtojen soveltuminen työsuhteeseen.
Voidaanko komennusvaltion lakia
soveltaa kokonaisuudessaan työsuhteessa huolimatta siitä, että työsopimuksessa on sovittu sovellettavan Suo-
men lakia? Joissakin poikkeustapauksissa saattaa olla näinkin.
Ja vaikka työsuhteeseen sovellettaisiinkin Suomen lakia, tulevatko kohdevaltion pakottavat säännökset kuitenkin joiltain osin sovellettavaksi
myös lähetettyihin työntekijöihin?
EU:ssa kysymys sovellettavaksi tulevista laista ja määräyksistä on selkeämpi kuin lähetettäessä työntekijöitä
EU:n ulkopuolelle. EU:n alueella laki
määräytyy niin sanotun Rooma I -asetuksen nojalla, ja ulkomaille lähetettyihin työntekijöihin soveltuvien kohdevaltion vähimmäistyöehtojen ulottuvuus on lueteltu asiaa koskevassa
direktiivissä.
Direktiivin mukaan kohdevaltiossa
pitäisi noudattaa mm. komennusvaltion kansallista enimmäistyöaikaa,
vuosiloman vähimmäiskestoa, vähimmäispalkkoja ja ylityökorvauksia, työturvallisuutta sekä yhdenvertaista
kohtelua koskevia säännöksiä, mikäli
ne ovat työntekijälle edullisempia kuin
työsuhdetta muutoin koskevat määräykset.
EU:n ulkopuolella sovellettavat
säännökset määräytyvät puhtaasti
komennusvaltion kansallisten säännösten nojalla. Lähetettyihin työn
29
>
tekijöihin soveltuvien komennusvaltion määräysten kirjo saattaakin poiketa huomattavasti tilanteesta EU:n
sisällä – suuntaan tai toiseen.
”Komennussopimus” kannattaa
tehdä
Vaikka komennukselle lähtevällä työntekijällä olisi Suomessa tehtävää työtä
koskeva työsopimus, kannattaa ainakin
pidempää ulkomaankomennusta varten tehdä erillinen sopimus. Siinä sovitaan kaikki olennaiset asiat sekä myös
matka- ja mahdollisten muuttokustannusten korvaaminen. Komennussopimus voi olla joko määräaikainen tai
toistaiseksi voimassa oleva. Sen päätyttyä työntekijä palaa takaisin entiseen
työhönsä entisellä työsopimuksella.
Komennussopimukseen on hyvä kirjata
myös työsuhteeseen sovellettava laki.
Sosiaaliturva, verotus ja luvat
Tässä ei kuitenkaan ole vielä kaikki.
Tilanteesta ja komennuksen kestosta
riippuen saattavat tulla ajankohtaisiksi
myös komennusvaltion sosiaaliturvaa ja
verotusta koskevat asiat.
Mikäli työntekijällä ei ole komennusvaltiossa hyväksyttävää todistusta
Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta, sovelletaan häneen kommennusvaltion sosiaaliturvaa.
Työntekijä saattaa myös joutua
maksamaan palkkatulostaan veroa
komennusvaltiossa, vaikka hän olisikin vielä Suomessa yleisesti verovelvollinen. Verotukseen ja sosiaaliturvaan
liittyvät kysymykset onkin syytä selvittää hyvissä ajoin etukäteen, ja ne vaativat asiointia paikallisten viranomaisten kanssa.
Työnantajan puolelta voi tulla ajankohtaiseksi myös kysymys siitä, voiko
työntekijän lähettäminen toiseen valtioon merkitä verotusmielessä kiinteän toimipaikan syntymistä, jolloin
työnantajakin tulisi komennusvalti30
ossa verovelvolliseksi sieltä saaduista
tuloista.
Myös työ- ja oleskelulupa-asiat
tulee selvittää ja hoitaa kuntoon etukäteen etenkin EU:n ulkopuolelle
suuntautuvissa komennuksissa.
Vältä yllätykset
Etenkin pidempiaikaisten komennusten
yhteydessä on huolellinen suunnittelu
ja kohdevaltion työehtoja, sosiaaliturvaa sekä verotusta koskevien säännösten selvittäminen ensiarvoisen tärkeää.
Tämä pätee myös komennuksiin EU:n
sisällä. Vaikka lähetettyihin työntekijöihin soveltuvat vähimmäissäännökset ovat EU:ssa yhtenäisesti lueteltu eri
jäsenvaltioiden välillä, on itse säännösten sisällössä huomattaviakin eroja.
Ei siis riitä, että on kuvitellut asioiden olevan kunnossa. Pitää todella
tietää niiden olevan kunnossa. Yllätyksiä voi tulla myös aivan peruskysymysten kanssa. Vaikka työnantajalla
olisi toimintayksikkö myös komennusvaltiossa, kannattaa tilanteesta riippuen harkita, minkä yksikön kanssa
komennussopimus tehdään.
Vieraan valtion säännösten selvittäminen ja kokonaisvaltainen ymmärtäminen vaatii asiantuntijan apua. Parhaimmillaan asiat tulevat selvitetyiksi
hyvinkin nopeasti, mutta vasta huolellisen taustatyön jälkeen työnantaja tietää, mitä todella ollaan tekemässä.
TIMO
HUHTALA
Tel +358 (0)9 696 222 51
Mobile +358 (0)40 503 5312
[email protected]
Hyödyntämällä Rödl & Partnerin yli
40 maassa työskentelevien kokeneiden asiantuntijoiden osaamista
pystymme tarjoamaan työnantajalle komennusvaltion työehtoja,
verotusta ja sosiaaliturvaa koskevan selvityksen ja projektin suunnittelun luotettavasti ja tehokkaasti. Tuemme asiakastamme
muissakin projektiin liittyvissä
kysymyksissä, oli sitten kyseessä
yhden työntekijän komennus tai
suurempi projekti.
AJANKOHTAISTA
Kokonaisveroaste
muuttuu vain vähän
Esimerkki osinkojen verotuksesta (€ )
Yritysten yhteisöverokanta aleni
Vanha
Nykyinen
24,5 %:sta 20,0 %:iin vuoden 2014
Liikevoitto
150 000
150 000
alussa. Uutta verokantaa sovelletaan
ensimmäisen kerran vuodelta 2014 toiTulovero
-36 750
-30 000
mitettavassa verotuksessa.
Osinko
113 250
120 000
Myös osinkojen verotus muuttuu.
Entisen verovapaan 9 % osingon sijaan
Osakkaan verotus
yhtiön nettovarallisuudelle laskettua 8
% vuotuista tuottoa vastaava osinko
Verovapaa osuus
18 000
verotetaan 25 % pääomatulona (30 tai
Huojennettu osinko (netto)
14 800
32 % verokannalla) ja 75 % on veroHuojennetun osingon vero
-1200
vapaata tuloa. Tämän ylittävältä osalta
osinkotulo on 75 % veronalaista ansiotuloa, aiemmin 70 %.
Ansiotulona verotettava osinko
92 250
104 000
Vieressä olevassa taulukossa on lasVerovapaa ansiotulo-osinko
28 575
26 000
kuesimerkki, jossa vertaillaan nykyisen ja vanhan yhteisö- ja osinkotuloveAnsiotulovero loppuosasta
-23 336
-29 640
rotuksen eroa osingonsaajan näkökulmasta.
Kuten esimerkistä havaitaan, osakVerot yhteensä
60 086
60 840
kaan verotus kiristyy osinkotuloverotuksessa suhteessa melko paljon. NykyiKokonaisverorasitus
40,10 %
40,60 %
sessä mallissa osakas maksaa veroa
osingosta 30 840 euroa, vanhassa
23 336 euroa. Mutta kun huomioiYhtiön nettovarallisuus on 200 000 euroa. Yhtiön tilikauden liikevoitto on 150 000 euroa, koko
yhteisöveron jälkeinen voitto jaetaan. Osakkaan oletusveroprosentti ansiotulona verotettavasta
daan yhteisöveron aleneminen, havaiosingosta on 35 % vanhassa mallissa, uudessa se on esimerkiksi 3 % korkeampi 38 %, koska
taan, että kokonaisveroaste kasvaa
ansiotuloverotuksen piiriin tulevan osingon määrä kasvaa.
vain noin 0,5 % ja yrittäjälle ”käteen
jäävä” määrä on lähes sama kuin vanhassa mallissa.
tava kokonaisuutena koko yhteisö- ja
osinkotuloverojärjestelmä huomioiden.
Verotusta on suunniteltava
Edelleen on pohdittava palkan
kokonaisuutena
ja osingonjaon suhdetta sekä sitä,
Verolainsäädäntöön tuli useita muumiten yhtiöstä kannattaa varoja nostoksia, jotka eivät koske pelkästään
taa. Yhteisöverotuksen edustuskuluja
TOMMI
verokantoja tai muita yllä esiteltyjä asija koulutusvähennystä koskevat muuKOPONEN
oita. Kun isompi kokonaisuus muuttokset kannattaa tiedostaa ja varautui jonkin verran, ei voida suoraviivaitua siihen, että edustuskulujen vähensesti sanoa, että verotus aleni tai kiristyi nyskelvottomuuden merkitys vähenee
Tel. +358 (0)9 696 222 10
juuri veroprosentin muutoksen verran.
jos koulutusvähennys saadaan hyödynMobile +358 (0)40 520 4658
Verotusta on tarkasteltava ja suunnitel- nettyä.
[email protected]
31
Ystävänpäivän
tilaisuus
13.2. klo 15–18
Pilarisali, Mandatum
Bulevardi 56, 00120 Helsinki
15.00avaussanat Ari Mertala - Managing Partner
Rödl & Partner Asianajotoimisto
15.15
Christian Rödl - Chairman of the Board
Rödl & Partner
15.45
Martti Hahl - Managing Director
Barents Center Finland Oy
16.15
Risto Honkanen - Vice President
Mandatum Life
16.45
Buffet
18.00
Tilaisuus päättyy
Ilmoittautumiset 10.02. mennessä:
[email protected]
70 ensimmäistä mahtuu mukaan!