Voit lukea julkaisun tästä

News
Asianajotoimisto
Rödl & Partnerin
asiakas- ja
sidosryhmälehti
2/2014
Rödl & Partner
laajenee Suomessa
Tarkkana
siirtohinnoittelussa
Perustajaosakkaan
vastuut ja vaihtoehdot
Sukupolvenvaihdos
ottaa usein koville
PÄÄKIRJOITUS
Suuntana Saksa
ja Eurooppa
SUOMI ELÄÄ viennistä. Tämä vanha iskulause on tänään todempi kuin
koskaan. Pienelle kansakunnalle vienti on välttämättömyys, elämän
ehto.
Vienti suuntautuu entistä enemmän länteen. Jo ennen Venäjän
pakotteita on vientimme Saksaan noussut ykköseksi. Tämän vuoden
ensimmäisellä puoliskolla vienti on kasvanut sinne jopa 35 prosenttia
viime vuoteen verrattuna.
Kauppakumppaneita on niin lähellä kuin kaukana. Tässä lehdessä
valotamme lähinaapureiden Ruotsin ja Norjan tarjoamia mahdollisuuksia.
Molemmissa maissa on suuria hankkeita, kaivoksia ja infrarakentamista. Poliittiset riskit ovat vähäiset, olemattomat.
Vientiyritysten apuna toiminut Finnpro on suuren muutoksen alla ja
järjestelee uudelleen toimintojaan. Osa niistä siirtyy kokonaan pois
uusille kaupallisin ehdoin toimiville osaajille.
Pienten ja keskisuurten yritysten tietotaito on meillä lukuisilla aloilla
huippuluokkaa. Erikoisosaamisella on kysyntää, ja suomalaisilla on
hyvä maine kaikessa muussa paitsi myyntimiehinä.
Me juristeina haluamme oppia tuntemaan asiakkaamme, jotta
pystymme auttamaan heitä niin liiketoimintansa kehittämisessä kuin
kansainvälistymisessä. Olemme osa Rödl & Partner -perhettä sen
vuoksi, jotta voimme palvella suuria mutta myös pieniä yrityksiä ja
auttaa niitä niin Suomessa kuin sadassa maassa ympäri maailman.
ARI MERTALA
Managing Partner
2
28
TÄSSÄ NUMEROSSA:
6
Lakimies Anna Bernitz
kirjoittaa tässä lehdessä
siirtohinnoittelun monimutkaisuudesta ja siitä, kuinka
siirtohinnoittelun merkitys
osana kansainvälistä verotusta
on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Verottaja on myös kiinnittänyt asiaan entistä enemmän
huomiota verotarkastusten yhteydessä. Sivut 6–7.
8
Asianajaja Mikko Piirtolan
kirjoitus koskee joukko­
rahoitusta, jolla on monta
muotoa ja roolia. Joukkorahoitusta suunniteltaessa on
myös ymmärrettävä
voimassa oleva lainsäädäntö ja sen erot
suhteessa rahankeräykseen ja arvopaperi­
markkinoihin. Sivut 8–11.
24
Asianajaja Juha Unkurin
artikkeli käsittelee yritysten
saneerausmenettelyä.
Olannaista on, että siihen
ryhdytään riittävän ajoissa.
Saneerausmenettelyn
läpivienti ei kuitenkaan onnistu ilman todellista
tahtoa yrityksen kehittämiseen ja valmiutta
sitoutua siihen vuoksiksi eteenpäin. Sivut
24–25.
News
4
Ajankohtaista
6
Verottaja tarkkana kun rajat ylitetään
8
Joukkorahoitus taipuu moneksi
12
Vain kasvu kelpaa Armelle
15
Pohjoiset markkinat vetävät
18
Edessä sukupolvenvaihdos
20
Täyden palvelun talo
24
Sopeutumistoimiin ryhdyttävä ajoissa
26
Riskivakuutus osaksi osakassopimusta
28
Perustajaosakkaan monitahoinen rooli
31
Golfia Hirsalassa
Asianajotoimisto
Rödl & Partnerin asiakas- ja
sidosryhmälehti
2/2014
Päätoimittaja: Ari Mertala
Julkaisija: Rödl & Partner
Toimitus: Tiina Ruulio
Taitto: Elias Kapiainen
Tilaukset ja osoitteenmuutokset:
[email protected]
3
AJANKOHTAISTA
Verotarkastusmenettely muuttuu
tarkastusmenettelyssä luovutaan verovelvollisen toisesta kuulemisesta.
Jatkossa verotarkastuskertomus
vastinepyyntöineen lähetetään
verovelvolliselle vain kertaalleen.
Verovelvollista ei siten kuulla
enää maksuunpano- ja verotuspäätöksen valmistelun yhteydessä, vaan kuuleminen toteutetaan verotarkastuksen suorittaneessa yksikössä. Erityisestä
UUDISTUKSEN MYÖTÄ
syystä voidaan tosin menetellä
toisin.
Menettelyn yksinkertaistamisella tavoitellaan Verohallinnon
tiedotteen mukaan tarkastus- ja
verotusprosessin sujuvoittamista
sekä päällekkäisen työn välttämistä. Vero.fi-sivustolle tulee
syksyllä 2014 Hyvä verotarkastustapa -ohje, jossa uudistettu
kuulemismenettely on otettu
huomioon.
Palkka.fi:n käyttö helpottuu
muutettavaksi pientyönantajan maksuja ilmoituspalvelujärjestelmästä
annettua lakia sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annettua lakia.
Pientyönantajan maksu- ja
ilmoituspalvelujärjestelmään
(Palkka.fi) ehdotetaan lisättäväksi työntekijäliittymä, jonka
avulla työnantaja ja hänen suostumuksellaan palvelujärjestelmää käyttävä työntekijä voisivat antaa toisilleen laissa määriteltyjä työsuhteeseen liittyviä
tietoja.
Muutoksen myötä Verohallinto voisi salassapitosäännösten estämättä siirtää palvelujärjestelmään palkan sekä työ- ja
HALLITUS ESITTÄÄ
käyttökorvausten ennakonpidätysten muutosta koskevat tiedot
eli muutosverokorttitiedot.
Jatkossa työntekijä voisi esimerkiksi ilmoittaa muuttuneesta
verokortista Palkka.fi:ssä työntekijäliittymän kautta, eikä paperista verokorttia tarvitse enää
toimittaa työnantajalle. Työntekijäliittymän kautta työntekijä
voisi myös hallinnoida omia tietojaan, kuten tuntikirjauksia ja
muita työajan seurantaan liittyviä asioita.
Uudistusten on tarkoitus tulla
voimaan 1. joulukuuta 2014.
Muutoksia sovellettaisiin ensimmäisen kerran verovuotta 2015
koskevien muutosverokorttien
tietoihin.
Sähköisten palveluiden
alv selkeytyy
TELEVIESTINTÄÄ,
lähetystoimintaa ja sähköisesti suoritettavia palveluja muille kuin elinkeinonharjoittajille myyvät yrittäjät
kuuluvat ensi vuoden alusta alkaen arvonlisäverotuksessa erityisjärjestelmän (mini One Stop Shop) piiriin. Myyntimaasäännökset, joiden mukaan määritellään, minkä valtion arvonlisävero myynnistä suoritetaan, määräytyvät jatkossa näissä palveluissa ostajan sijoittautumis-, koti- tai asuinpaikan mukaan.
Erityisjärjestelmässä myyjä hoitaa myyntiin liittyvät ilmoitusja maksuvelvollisuutensa kaikkiin EU-valtioihin kuitenkin vain
yhden jäsenvaltion kautta. Järjestelmää varten luodaan sähköinen asiointipalvelu.
Veronumerorekisterissä
jo miltei 800 000 nimeä
elokuun lopulla julkistaman tiedon
mukaan veronumerorekisteriin
on merkitty jo 779 069 henkilöä,
joista 79 225:llä on jonkin muun
maan kuin Suomen kansalaisuus tai heillä on kaksoiskansalaisuus. Kotikunta ulkomailla on
25 379:llä rekisteriin merkityllä.
Veronumerorekisteriin merkitään rakennustyömaalla työskentelevän henkilön etu- ja
sukunimi sekä työntekijän veronumero. Tiedot julkisesta rekisteVEROHALLINNON
4
ristä voi tarkistaa kuka tahansa.
Vaikka työntekijällä olisi veronumero, tietoja ei kuitenkaan automaattisesti kirjata veronumerorekisteriin, vaan merkintää on
pyydettävä erikseen. Pyynnön
voi esittää puhelimitse tai asioimalla verotoimistossa henkilökohtaisesti.
Veronumerorekisterissä
olemisen voi tarkistaa osoitteesta
vero.fi/veronumero.
AJANKOHTAISTA
Vuosilomien
siirto vaikutti
pk-yrityksiin
oli
ensimmäinen, jolloin työntekijällä oli mahdollisuus siirtää
vuosilomaansa sairastumisensa vuoksi. PK-yrittäjät ovat
ilmoittaneet useiden työntekijöiden käyttäneen tätä siirtomahdollisuutta.
Vaikka yrityskohtaisesti kyse
on saattanut olla vain yhdestä
työntekijästä, lisäävät vuosilomien siirrot yritysten hallinnollista taakkaa ja aiheuttavat
kustannuksia. Yhdenkin työntekijän merkitys yritykselle on
sitä suurempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kyse.
Muutos perustuu
1.10.2013 voimaan tulleeseen vuosilomalain muutokseen, jonka mukaan työntekijällä on oikeus siirtää vuosilomaa ensimmäisestä sairauspäivästä lähtien, jos hän on
vuosiloman alkaessa tai sen
aikana työkyvytön sairauden,
tapaturman tai synnytyksen
vuoksi. Työntekijän tulee esittää työnantajalle viivytyksettä
pyyntö loman siirtämisestä
sekä luotettava selvitys työkyvyttömyydestä.
MENNYT KESÄLOMAKAUSI
Ryhmärakennuttamismietintö saa tukea
OIKEUSMINISTERIÖ on pyytänyt
ryhmärakennuttamistyöryhmän
mietinnöstä lausuntoa viranomaisilta ja yhteisöiltä.
Työryhmän mukaan ryhmärakennuttamisesta tulisi säätää oma laki, jonka tarkoituksena olisi edistää ryhmärakennuttamista turvaamalla hankkeisiin osallistuvien oikeudet sekä
auttaa hankkeiden rahoitusta.
Ehdotuksen mukaan lain soveltamisalan piirissä olisivat sekä
asuntoyhteisömuotoiset että
kiinteistömuotoiset ryhmärakennuttamishankkeet.
Yhtä lukuun ottamatta lausunnonantajat suhtautuivat työryhmän ehdotuksiin myönteisesti.
Ryhmärakennuttamisella
tarkoitetaan omatoimisen ja
rakennusliikevetoisen asunto-
rakennuttamisen välimuotoa,
jossa ryhmä tulevia asukkaita
organisoituu ja ryhtyy rakennuttamaan asuntoja yhdessä. Usein
hankkeissa on mukana rakennuttajakonsultti, joka huolehtii muun muassa urakoiden kilpailuttamisesta. Hankkeeseen
osallistuvat kantavat itse riskin
hankkeen teknisestä ja taloudellisesta onnistumisesta.
KHO tyrmäsi verottajan aggressiivisen
laintulkinnan
KORKEIN HALLINTO-OIKEUS
antoi heinäkuun alussa kaivatun ratkaisun (KHO 2014:119)
siirtohinnoittelua koskevan
säännöksen tulkinnasta ja
sovellettavien OECD:n ohjeiden
merkityksestä.
Kyseisessä tapauksessa tytär­
yhtiön emoyhtiöltään saamaa
lainaa oli osapuolten välisessä
sopimuksessa käsitelty vieraan
pääoman ehtoisena rahoituksena, jolloin lainan korot olivat vähennyskelpoisia. Veron-
saaja kuitenkin sivuutti osapuolten sopimat liiketoimen ehdot
ja käsitteli lainaa verotuksessa
oman pääoman ehtoisena sijoituksena, jolloin korot eivät enää
olleet vähennyskelpoisia.
KHO:n mukaan kotimainen
lainsäädäntömme ei anna veronsaajalle nimenomaista valtuutusta sivuuttaa osapuolten solmimia liiketoimia ja luonnehtia niitä uudelleen. Veronsaajan
todettiin siten venyttäneen kotimaisen lainsäädännön tulkintaa
yli sallitun ja lisäksi ylitulkinneen
OECD:n siirtohinnoitteluohjeita.
Verohallinnon tiedotteen
mukaan konserniverokeskuk-
sessa on vireillä joitakin samantyyppisiä tapauksia, joiden käsittelyssä annettu linjaus otetaan
huomioon.
5
Verottaja tarkkana
kun rajat ylitetään
Ulkomaisen emoyhtiön suomalaiseen sivuliikkeeseen
tehtiin verotarkastus. Lopputuloksena esitettiin sivuliikkeen
verotettavaan tuloon lähes miljoonan euron lisäystä. Kysymys
kuuluu, miten tässä näin kävi.
TEKSTI: ANNA BERNITZ
6
SIIRTOHINNOITTELUSSA ON kyse
läheisyhtiöiden välisten transaktioiden hinnoittelusta ja hinnoittelun markkinaehtoisuudesta. Siirtohinnoittelun keinoin
pyritään jakamaan kansainvälisesti toi-
Siirtohinnoittelun
merkitys
kansainvälisessä
verotuksessa kasvaa
koko ajan.
mivien yhtiöiden verotettavaa tuloa eri
maiden kesken.
Verottaja on tarkkana
Siirtohinnoittelu on monimutkainen ja
monitahoinen ongelmakenttä, jonka
merkitys osana kansainvälistä verotusta
on kasvanut jatkuvasti viime vuosina.
Verohallinnon vuonna 2012 aloittaman siirtohinnoitteluhankkeen myötä
asiaan on kiinnitetty entistä enemmän
huomiota nimenomaan verotarkastusten yhteydessä. Kyseessä ei tarvitse
olla globaalin konsernin miljoonaluokan hanke, vaan jo pienemmätkin liiketoimet – esimerkiksi suomalaisen sivuliikkeen ja Virossa sijaitsevan pääyhtiön välillä – ovat herättäneet verottajan mielenkiinnon.
Seuraava case-pohjainen esimerkki
havainnollistaa sen, millaisiin siirtohinnoittelua koskeviin asioihin verotarkastuksessa voidaan kiinnittää huomiota,
millaista selvitystä on mahdollista esittää ja minkälaisia seurauksia yhtiölle voi tulla.
Tositteellinen selvitys oltava
Esimerkkitapauksessa ulkomaisella
emoyhtiöllä oli Suomessa sivuliike,
jossa tehtiin verotarkastus. Tarkastuksessa kiinnitettiin huomiota erityisesti
sivuliikkeelle kohdistettuihin hallintokustannuksiin ja kiinteisiin menoihin.
Tarkastuksen lopputuloksena sivuliikkeen verotettavaan tuloon esitettiin yli 900 000 euron lisäystä.
Organisaatiorakenteesta johtuen
ulkomaisessa emoyhtiössä syntyneet
kustannukset oli jaettu yleisiin hallintokustannuksiin ja kiinteisiin kustannuksiin. Tarkastushavaintojen mukaan osan
kuluista väitettiin olevan päällekkäisiä,
eikä varsinkaan kiinteiden kulujen katsottu liittyneen sivuliikkeen liiketoimintaan.
Kyse ei siis ollut siirtohinnoittelussa
tavanomaisemmin esiin nousevasta
hinnoittelun markkinaehtoisuuden
kyseenalaistamisesta, vaan siitä, miten
määritellään sivuliikkeelle kohdistettavat menot. Ratkaisevaksi muodostui konsernin organisaatiorakenteen ja
kulujen allokoinnin tositteellinen selvittäminen.
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Yleiset hallintokustannukset eivät
olleet verottajan näkemyksen mukaan
ongelma. Sen sijaan kiinteissä kuluissa
oli kyettävä osoittamaan, että kulut
ovat yleisistä hallintokustannuksista erillisiä ja että ne liittyvät sivuliikkeen toimintaan. Ratkaisevaa oli, että
kiinteitä kuluja olisi syntynyt siinäkin
tapauk­sessa, että sivuliike olisi itsenäinen, konsernista riippumaton yhteisö.
Tämä osoitettiin esittämällä tositteellinen selvitys kuhunkin kiinteän kustannusten alaluokkaan (kuten posti- ja
pankkikulut tai materiaalikustannukset)
kirjatuista kuluista. Selvitys koostui laskukopioista, sisäisistä muistiotositteista
ja muista tämänkaltaisista menoista,
esimerkiksi työntekijöitä, työtehtäviä ja
niiden liityntää Suomen sivuliikkeeseen
koskevista listauksista.
Annetun selvityksen jälkeen kaikki
sivuliikkeelle allokoidut hallintokustannukset ja kiinteät kustannukset hyväksyttiin, eikä verotettavaan tuloon esitetty lisäyksiä.
Ajoissa liikkeelle
Tapauksesta voi ottaa opiksi ja
ojennukseksi useassakin yksityiskohdassa.
Ensinnäkin, konsernin sisäiset
liiketoimet on dokumentoitava
huolellisesti. Toiseksi, asian selostaminen mahdollisimman yksinkertaisesti ja tositteellisin esimerkein
on paras ja tehokkain tapa kommunikoida verottajan suuntaan.
Lopuksi, mikäli verotarkastuksen
tuloksiin perustuvaan verotusesitykseen on tarkoitus saada muutosta, oikaistaan esitys heti alustavaan tarkastuskertomukseen
annetun vastineen jälkeen. Sen
sijaan maksuunpanovaiheessa ei
verovelvollisen kannata enää
odottaa muutoksia.
Onko verotarkastus kohdistunut
sinunkin yritykseesi – onko siirtohinnoittelupuoli kunnossa? Rödl &
Partnerilla on vankka kokemus
siirtohinnoittelukysymyksistä. Rajat
ylittävissä tilanteissa globaali
asiantuntijaverkostomme on
ehdoton valtti. Ota yhteyttä. Sen
jälkeen verotarkastusta ei tarvitse
enää jännittää.
ANNA
BERNITZ
Tel. +358 (0)9 696 222 13
Mobile +358 (0)40 838 4965
[email protected]
7
Joukkorahoitus taipuu moneksi
Joukkorahoitus on uusi termi rahoitusrintamalla. Sillä on
monia muotoja ja rooleja. Vielä on hieman täsmentymättä,
miten se käytännössä vaikuttaa pienen ja keskisuuren
yrityksen rahoitukseen.
TEKSTI: MIKKO PIIRTOLA
JOUKKORAHOITUKSELLA TARKOITETAAN
erilaisia vastikkeellisia rahoitustapoja,
joissa yleisöltä kerätään rahaa yrityksen
tai yksittäisen hankkeen rahoitukseen.
Joukkorahoitus voi olla muun muassa
osakkuuteen, tuotteiden ennakkotilaamiseen tai toiminnan tukemiseen liittyvää rahankeruuta.
Ideana on, että pienille hankkeille –
unelmille – kerätään rahoitus, luodaan
yhdessä tekemisen tunnetta ja toteutetaan hanke yhdessä isolla joukolla.
Rödl & Partner on mukana joukkorahoitusten toteutuksissa sekä Suomessa
että kansainvälisillä markkinoilla.
Muotoja etsitään vielä
Joukkorahoitus on toistaiseksi säätelemätöntä toimintaa, joka etsii muotojaan ja määrityksiä.
8
Toimintatapana
joukkorahoitus
on helppo ja
kätevä tapa kerätä
rahoitusta varsinkin
verkkoympäristössä.
Joukkorahoitusta suunniteltaessa on
ymmärrettävä voimassa oleva lainsäädäntö ja sen erot suhteessa rahanke­
räykseen ja arvopaperimarkkinoihin.
Virallinen rahankeräys on luvanvaraista ja edellyttää toiminnalta yleishyödyllisyyttä. Joukkorahoitusta suunniteltaessa täytyykin olla tarkkana
tähän suuntaan. Samalla on muistettava, että joukkorahoitus voi olla myös
vaikkapa kuluttajansuojalain, luottolaitoslain tai arvopaperimarkkinalain
mukaista toimintaa, jolloin pitää noudattaa kyseisiä säädöksiä.
Toimii varsinkin verkossa
Joukkorahoitusta varten on perustettu erilaisia verkkopohjaisia alustoja
eli markkinapaikkoja, joiden kautta yritykset voivat kätevästi hakeutua markkinoille. Alustojen tarkoituksena on
yhdistää rahan tarvitsijat ja sijoittajat.
Alustat ovat suuntautuneita eri toimialoille tai tietynlaisille sijoittajille esimerkiksi sijoituspanosten, alueen tai riskin
mukaan.
Toimintatapana joukkorahoitus on
helppo ja kätevä tapa kerätä rahoitusta
varsinkin verkkoympäristössä. Viestin saa nopeasti leviämään verkossa,
ja sijoittajien on helppo tarttua rahoi-
Muoto 1: Osakepohja
osake
Osakepohjainen joukkorahoitus
tuo yrittäjälle joustavan ja uuden
tavan oman pääoman hankintaan.
Sijoittaja voi merkitä yhtiön osakkeita muutamasta tuhannesta
eurosta jopa miljoonaan. Silloin
lähestytään usein ns. enkelisijoittajien tai venture capital -tyyppisiä rahoitusmuotoja. Joukkorahoituksessa sijoittaja ei kuitenkaan
pääsääntöisesti osallistu yrityksen
toimintaan eikä hallitustyöhön
vaan on puhdas pääomasijoittaja.
Joukkorahoitus eroaa pääosin
pääomasijoittamisesta siinä, että
joukkorahoituksessa sijoitettavat summat ovat pienempiä ja
prosessi on sijoittajalle kevyempi
ilman laajoja yritysanalyyseja,
sijoittajasopimuksia ja raportteja.
Osakepohjaisessa joukkorahoituksessa on otettava huomioon mahdollinen luvanvaraisuus ja esimerkiksi
arvopaperimarkkinalain edellytykset. Siksi joukkorahoitus tässä muodossa kannattaa aina suunnitella
ehtoineen asiantuntijan kanssa.
Muoto 2: Lainapohja
laina
Lainapohjainen joukkorahoitus on
yksinkertaistettu muoto yritystodistusten rahoituksesta. Joukkorahoituksessa iso joukko sijoittajia lainaa rahaa yritykselle, joka
sitoutuu maksamaan saamansa
summan takaisin sovituin ehdoin.
Joukkorahoituksessa summat ovat
pieniä, ja siten riski jakaantuu
usealle taholle pieninä palasina
eikä aiheuta merkittäviä riskikeskittymiä. Joukkorahoituksen verkossa toimiva alusta mahdollistaa
nopean ja kustannustehokkaan
toimintatavan.
9
Lainamuotoinen joukkorahoitus tulee varmasti olemaan eräs
tulevaisuuden rahoitusmuoto.
Käytännössä lainaa kerätään yleisöltä verkossa kohdeyrityksen
määrittämään tarpeeseen rajoitettuna ajanjaksona. Tämä mahdollistaa lainansaannin entistä
pienemmille yrityksille nopeasti
ja kohtuullisin kustannuksin.
Nähtäväksi jää, tuleeko joukkorahoitus instrumenttina olemaan
pankkien yksi yritysrahoituksen
muoto vai hoidetaanko rahoitus
jatkossakin markkinoilla olevilla
erillisillä alustoilla.
markkinointi
Muoto 3:
Markkinointipohja
Markkinointikampanjana joukkorahoitus toimii silloin, kun yritys haluaa tuoda uuden tuotteen
tai idean markkinoille ja ”myydä”
tuotteen etukäteen saamalla
sijoittajilta pääomaa tuotteen
valmistamiseksi. Tällöin tarkoitetaan varsinaista vastikkeellista
joukkorahoitusta, jossa sijoittaja saa tulevan tuotteen maksamallaan sijoitusosuudella. Tästä
hyvänä esimerkkinä on Oy Plastex Ab:n markkinoille tuoma
Hookie-amppelin joukkorahoituskampanja vuonna 2014 tai
pienpanimoiden investointipääoman kerääminen.
Markkinointikampanjan muotoon tehty joukkorahoitus on
uusi ja merkittävä markkinointitapa tuoda esille yritystä, sen
tuotteita ja tuotekehitystä.
Kuluttajille tämä on loistava tapa
näyttää, mihin suuntaan tuotteita tulee kehittää esimerkiksi
eettisistä näkökulmista.
10
Toimintatapana joukko­
rahoitus on helppo ja
kätevä tapa kerätä
rahoitusta varsinkin
verkkoympäristössä.
Viestin saa nopeasti
leviämään verkossa, ja
sijoittajien on helppo tarttua rahoitukseen
pienelläkin summalla.
tukseen pienelläkin summalla. Riskit hajautuvat, ja sijoittajan ei tarvitse
tehdä laajoja analyyseja rahoituskohteesta. Kyse on monesti fiilispohjalta
tapahtuvasta merkinnästä.
Oikein toteutettu joukkorahoitus
ei ole luvanvaraista eikä valvonnan
alaista toimintaa eikä vaadi raskaita
velvoitteita rahoituksen hakijalle.
Täsmennyksiä tulossa
Joukkorahoituksen periaatteita ei voi
siirtää kansainvälisiltä markkinoilta
suoraan Suomeen. Lainsäädännön
erot ovat ainakin toistaiseksi esteenä.
Siksi on oltava varovainen, millaisia malleja ja hankkeita kehitetään
ja miten ne toteutetaan. Suomessa
on työn alla rahankeräyslain uudistaminen, jossa joukkorahoituksen ja
rahankeräyksen rajanvetoa ja valvontaa tullaan varmasti täsmentämään.
Joukkorahoitus on vaihtoehto yritykselle, jos yrityksen tavoitteena on saada
kasaan pääomaa konkreettisen tuotteen tai idean kehittämiseen ja jos yritys on valmis jakamaan idean sijoittajien kanssa jo ennen varsinaista tuotantoa.
Joukkorahoitus ei ole vaihtoehto
perinteisille rahoituslaitosten palveluille,
mutta se on hyvä tapa kehittää liiketoimintaa ja luoda uusia ideoita tuotantoon ja markkinoille entistä nopeam­min.
Tulevaisuus näyttää hyvältä
Joukkorahoitus on otettava vakavasti
varteenotettavana rahoitusinstrumenttina jo nyt. Toiminta edellyttää jatkossa
uutta lainsäädäntöä ja viranomaisvalvontaa sekä kehittyviä markkinapaikkoja.
Lainsäädäntötyössä ja toimintamallien luomisessa on otettava huomioon,
että verkkopohjaiset ratkaisut ovat
kansainvälisiä. Sijoitukset ja rahankeruu toimivat yli rajojen nopeasti.
Pk-yritysten rahoitustilanteen piristykseksi olisi toivottavaa, jos pankit
kehittäisivät markkinoille entistä enemmän lainapohjaisia joukkorahoitusmuotoja asiakasyrityksilleen ja sijoittajaasiak­kailleen.
Mikko Piirtola vastaa Helsingin toimiston
rahoituspalveluista ja auttaa mm. joukkorahoituksen suunnittelussa ja toteutuksessa pk-yrityksiä, yrittäjiä, sijoittajia ja rahoittajia.
Muoto 4: Tukipohja
tuki
Tukimuotoisena joukkorahoitus
toimii silloin, kun yleisöltä haetaan rahoitustukea hyvälle projektille, idealle tai vaikkapa suojelulle. Ideana on, että sijoittamalla
joukkorahoitukseen voi osallistua
suoraan konkreettiseen suojelutai tukityöhön. Hyvänä esimerkkinä ovat luonnonsuojelukohteet tai urheiluseurat. Verkkoympäristössä toteutettu tukimuotoinen toiminta varmasti lisääntyy ja
toimii globaalisti hyvinkin nopein
liikkein.
Muoto 5: Sijoituspohja
sijoitus
Sijoitusmuotona joukkorahoitus
ei ole vielä kehittynyt kaikilta osin
sellaiseksi, että sijoittaja voisi arvioida rahoituskohteiden riskejä
ja tuottoja analyyttisesti. Sijoitus
arvioidaan yleensä nopeasti, ja
sen riskit ovat rajallisia ja tuotot
vaihtelevia. Toistaiseksi joukkorahoitukseen sijoittaminen vaatii
enemmän fiilistä kuin faktaa ja on
usein lähempänä tavallista arkea
kuin moni muu sijoitusvaihtoehto. Sijoittaja voi konkreettisesti
nähdä ja kokea, miten sijoitus vaikuttaa hankkeen etenemiseen.
Mikäli kyse on isommista sijoitussummista tai jos hanke muuten edellyttää perehtymistä, kannattaa asiantuntijalta kysyä hankkeen yksityiskohtia ja ylipäätään
tutustua perusteellisesti toimintamalliin.
MIKKO
PIIRTOLA
Tel. +358 (0)9 696 222 53
Mobile +358 (0)50 351 9910
[email protected]
11
Vain kasvu
kelpaa Armelle
12
TEKSTI: TIINA RUULIO KUVAT: ARME
RAKENNUSTELINEIDEN MYYMINEN, vuokraaminen ja asennus on Armen vankkaa perusliiketoimintaa. Siitä on laajennettu erityisesti öljynjalostamoiden, voimalaitosten, telakoiden ja paperitehtaiden eristys- ja telineurakointiin.
Arme Oy on vuonna 1974 perustettu suomalainen yritys, joka on kansainvälistynyt valtavasti viime kymmenen vuoden aikana. Samalla yrityksen
liikevaihto on tuplaantunut runsaan viiden vuoden aikana lähelle 30 miljoonaa euroa.
Arme on saanut kotimaan toimintojensa lisäksi jalansijaa myös Euroopan,
Aasian ja Latinalaisen Amerikan markkinoilla. Sen on mahdollistanut osaltaan pääomasijoittaja Sentica Partners,
josta tuli Armen omistaja kuusi vuotta
sitten.
– Yhtiön koko on tässä liiketoiminnassa määräävä kilpailutekijä, jotta voi
päästä mukaan markkinoihin, joissa
projektit liikkuvat ja urakkasopimuksia
tehdään, kertoo Arme Oy:n myyntijohtaja Timo Makkonen.
Lisääntyvän liikevaihdon lisäksi Arme
Oy:n tavoitteena on luoda yhtiölle toimintaedellytykset kilpailla tasavertaisesti suurimpien eristys- ja telineprojektien toteuttamisesta Euroopassa ja
Venäjällä.
Yhtiörakenne mukautuu
kasvuun
Suomalainen Arme Oy
on tunnettu yritys, sillä
sen nimi näkyy tälläkin
hetkellä ympäri maata
julkisivu- ja siltaremonttien
rakennustelineissä.
Arme on päässyt kansainvälistymään
muun muassa Neste Oilin, Metson,
Andritzin tai Pöyryn kaltaisten yritysten
vanavedessä.
– Yksi suomalainen yritys ottaa
mukaan projekteihin mielellään toisenkin suomalaisen. Yhteistyö tuo projekteihin samanlaista sitoutumista tekemiseen ja vaikkapa aikatauluihin.
Kansainvälistyminen ja sen mukanaan
tuoma kasvu vaativat yritykseltä paljon
muutakin kuin tuloksentekokykyä.
– Yhtiörakenteen on pitänyt muuttua
ja esimerkiksi järjestelmällisen doku13
Miten menee,
suomalainen
insinööritaito?
mentoinnin kehittyä valtavasti. Projekteissa tarvittavat tietomassat ovat laajoja: oikea tieto pitää löytyä, ja sen
siirtämisen täytyy onnistua nopeasti.
Erilaisten aineistojen tietotekninen
yhteensopivuus on meille jatkuvasti iso
pala purtavaksi.
On ensiarvoisen
tärkeää, että
ulkopuolinen juristi
tuntee yrityksen tavat
ja henkilöt.
Perinteiset urakointiyritykset ovat
olleet hyvin kevyitä organisaatioltaan.
Koko bisnes on perustunut konkreettiseen urakointiin.
– Kansainvälistymisen myötä yritykseen tarvitaan uudentyyppistä asiantuntijuutta: turvallisuusasiantuntijoita, aikataulujen suunnittelijoita, telinerakenteiden mallintajia ja niin edelleen. Kiinteät
kustannukset kasvavat väistämättä.
14
Juridinen tuki on tärkeää
Myös suurimpien asiakkaiden kansainvälistyminen on tuonut Armelle vaatimuksia.
– Meidän täytyy seurata, toteuttaa ja
parantaa jatkuvasti maailmanlaajuista
laatu- ja turvallisuustasoa. Öljyteollisuuden yritykset ovat hyvin valveutuneita
nykyään näissä asioissa.
Suurien investointiprojektien tarjousajat kestävät 3–6 kuukauteen, ja itse
projekti saattaa kestää vuoden.
– Kakkostila on ”kallein” urakkakilpailussa. Silti häviämiseenkin täytyy tottua, Makkonen myöntää.
Armen liiketoimet vaativat myös
monenlaista juridista osaamista.
– Pitkissä projekteissa on mukana
paljon lakiasioita. Teemme myös hankintoja ja taloudellisia sopimuksia joka
päivä. Ennen juristiin otettiin yhteyttä
vasta sitten kun vahinko oli tapahtunut.
Nyt yhteistyö on jatkuvaa, ja moniin
asioihin pyritään varautumaan ennalta.
Arme Oy on tehnytkin pitkään
yhteistyötä muun muassa Rödl & Partnerin kanssa.
– On ensiarvoisen tärkeää, että ulkopuolinenkin juristi tuntee yrityksen
tavat ja henkilöt. Asioihin voidaan silloin reagoida nopeasti, koska perusasiat ovat molemmille tuttuja.
Entä mistä Arme Oy on löytänyt
sisäisen palonsa?
– Yrityksen punainen lanka
on löytynyt oikeastaan melko
yksinkertaisella tavalla eli asiakkaita kuuntelemalla ja seuraamalla, kertoo Timo Makkonen.
Parhaat kasvumahdollisuudet odottavat tällä hetkellä
Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa.
– Venäjän kauppapakotteet
eivät ainakaan toistaiseksi ole
koskeneet meitä. Vaikka ongelmia nyt olisikin, on Venäjä valtavien mahdollisuuksien maa
suomalaisille.
Makkonen uskoo lujasti suomalaiseen insinööritaitoon.
– Insinöörit ovat toki muuttuneet. Projekteissa joudutaan
ajattelemaan nykyään monia
kauppasuhteeseen liittyviä asioita, myymistä tai jo seuraavia
projekteja.
Olennaista on lopulta oikean
tekotavan löytäminen: ei tehdä
yli eikä ali, vaan se, mistä on
sovittu.
– Suomalaisia insinöörejä
pidettiin aiemmin itseriittoisina
kaiken tietävinä. Nykyään osataan jo keskustella ja kuunnella
asiakkaan toiveita.
Timo Makkonen on viihtynyt
Armella hyvin.
– Meillä on hyvin avoin keskustelukulttuuri yrityksessä.
Niin sanottuja tyhmiä ideoita
ei olekaan, vaan asioista voi
puhua vapaasti ja rohkeasti.
Uusien ratkaisujen innovointi
on täällä jatkuvaa ja tavoitteisiin pyritään sinnikkäästi.
Pohjoiset
markkinat vetävät
Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Norjan markkinat vetävät nyt hyvin.
Esimerkiksi Kiirunan ja Kirkkoniemen kaupungit kasvavat tällä
hetkellä kohisten, kun alueelle virtaa investointeja.
>
FREDRIC ALM / LKAB
TEKSTI: MARTTI HAHL
15
FREDRIC ALM / LKAB
LKAB investoi miljardi euroa
kolmeen uuteen avolouhokseen Svappavaarassa.
16
MARKKINOILLE PÄÄSYN ensimmäinen
edellytys on, että suomalaiset pk-yritykset täyttävät kansainväliset laatustandardit. Sitä ne eivät tänään tee.
Toinen tärkeä kehittämiskohde on
myynti ja markkinointi. Ruotsalaiset
ja norjalaiset yritykset eivät tule hakemaan ainoatakaan suomalaista yritystä
toimittajakseen. Meidän tulee markkinoida ja myydä itsemme näille arktisille
vetureille.
Pohjoisille markkinoille kannattaa
pyrkiä monestakin syystä: Jätti-inves-
tointien rahoitus on yleensä kunnossa.
Ruotsin ja Norjan kulttuuri ja toimintatavat ovat myös suomalaisille tuttuja.
Ruotsi ja Norja ovat myös kaikilla mittareilla rikkaita ja poliittisesti vakaita.
Hyvä esimerkki Svappavaarasta
Eräs hyvä esimerkki pohjoisen investoinneista on Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö LKAB, joka investoi
miljardi euroa kolmeen uuteen avolouhokseen Svappavaarassa. Tämä
lisää yhtiön tuotantoa 35 prosenttia. Se on Euroopan suurin rautamalmiprojekti ja vaatii 500–700 uutta kaivosalan työntekijää.
Päätös nostaa Kiiruna-Narvik -radan
ja Narvikin sataman käyttöasteen kattoon vuoteen 2020 mennessä, vaikka
radan ja sataman jo päätetyt ja aloitetut laajennukset toteutetaan. LKAB
tuottaa 95 prosenttia Euroopan rautamalmista. Sen liikevaihto on 3,4 miljardia euroa ja liikevoitto 1,6 miljardia.
Kiirunan kaupungin ja Jällivaaran
Malmbergetin kaupunginosan muuttaminen ovat käynnissä. Molemmissa on
suunnitteilla tuhannen asunnon rakennusurakat. Ne sisältävät kerrostaloja,
omakotitaloja, rivitaloja ja oppilasasuntoloita. LKAB maksaa.
Ruotsi investoi teihin, rautateihin
sekä laivaväyliin 60,5 miljardia euroa
vuosina 2014-2025.
Meidän tulee
markkinoida ja
myydä itsemme
näille arktisille
vetureille.
Barentskeskus Finland
Oy:n toimitusjohtaja
Martti Hahl on
perustanut Pietariin
muun muassa edelleen
toimivan strategisen
markkinoinnin ja
viestinnän toimiston.
Kuva otettuTromssan
Suomi-talon avajaisista tammikuussa
2014.
Norjassa sama juttu
ILKKA JAAKOLA
Pohjois-Norjan Kirkkoniemessä työllistää Sydvaranger Gruve -rautakaivos 450 ihmistä. Se tuplaa kapasiteettinsa vuoteen 2016 mennessä. Kirkkoniemeen tulee kolme uutta satamaaluetta. Yhteen niistä rakennetaan
myös öljynpuhdistamo. Kolmen satamainvestoinnin arvo lähenee miljardia
euroa.
Hammerfestissä on LNG:n tuotantolaitos. Se saa maakaasunsa Lumikin kaasukentältä, ensimmäiseltä kaikkiaan kymmenestä, jotka tulevat käyttöön vuoteen 2030 mennessä. Kvalsundissa, 30 kilometriä Hammerfestistä
etelään, avataan uusi kuparikaivos vuoteen 2016 mennessä. Grötsundiin, jättömaalle, rakennetaan Hammerfestin
uusi lentokenttä. Tarjouspyynnöt julkistetaan syksyllä 2014.
Tromssaan, Norjan pohjoisimpaan yliopistokaupunkiin, tulee uusi
iso satama-alue. Suunnittelutyöt ovat
käynnistyneet, ja ensimmäiset tarjouspyynnöt on julkistettu.
17
Edessä
sukupolvenvaihdos
Suomessa on tällä hetkellä jopa 60 000 – 80 000 yritystä, jotka olisivat kypsiä
sukupolvenvaihdokseen. Se jää kuitenkin usein tekemättä tai tehdään liian myöhään.
TEKSTI: TOMMI KOPONEN
YRITYKSEN SUKUPOLVENVAIHDOKSEN voi
toteuttaa monella tapaa: lahjoittamalla,
kaupalla, yritysjärjestelyin, rahalla tai
ilman. Sukupolvenvaihdokseen voi myös
varautua monin keinoin etukäteen.
Sukupolvenvaihdosten ydinkysymyksiä ovat luopujan oman taloudellisen
tilanteen turvaaminen luovutuksen 18
Uusi yrittäjä
saattaa tuoda
vanhaan yritykseen
uutta virtaa.
jälkeen, kaupan rahoitus, saajan mahdollisuudet jatkaa yrityksen toimintaa
sekä erilaiset veroseuraamukset, joita
pelätään etukäteen usein turhaan.
Verotuksellisesti sukupolvenvaihdos
on parhaimmillaan toteutettavissa pelkällä varainsiirtoverolla. Lahjaveroon
voidaan puolestaan saada merkittävä
huojennus ja maksuajan pidennys.
Näivettyminen huonoin
vaihtoehto
Kaikkein huonoin tilanne on se, että
yritys näivettyy vähitellen pois tai tuottava yritys siirtyy kokonaisuudessaan
kuolinpesän haltuun. Usein vain yksi
kuolinpesän osakkaista jatkaa tässä
tapauksessa yritystoimintaa, mutta silloin kaikki toisetkin hyötyvät yhden
osakkaan työn hedelmistä. Tilanne
herättää varmasti närää perillisten
välillä.
Monesti suurin ongelma sukupolvenvaihdokselle on se, että jatkajaa ei
löydy. Ehkä liiketoiminta onkin henkilöitynyt luopuvaan yrittäjään. Usein
luopuja kokee myös kohtelevansa perillisiään epätasapuolisesti siirtäessään
yrityksen vain yhdelle tai joillekin lapsistaan.
Kaikkiin edellä mainittuihin haasteisiin on olemassa useita ratkaisuvaihtoehtoja. Käyn tässä läpi näistä eräitä.
Sukupolvenvaihdosten osalta on
hyvä huomata, että kaikki perintö- ja
lahjaverolain sukupolvenvaihdoshuojennukset eivät edellytä, että jatkaja on
perheenjäsen. Lahjaveron huojennus
ei edellytä mitään sukulaisuussuhdetta.
Olemme toteuttaneet ”sukupolvenvaihdoksia” myös ystävien välillä ja saaneet näihin täydet verohuojennukset.
Tulossa ehkä uutta virtaa
Yritystoiminnan henkilöitymisen
ongelma ratkeaa puolestaan yleensä
sillä, että yrittäjä luopuu omistuksestaan ja vastuistaan vähitellen ja jää siir-
tymäkaudeksi yhtiön hallitukseen tai
vaikka toimitusjohtajaksi.
Joissain tapauksissa uusi yrittäjä
saattaa tuoda vanhaan yritykseen uutta
virtaa ja ideoita. Eräässä tapauksessa
uusi yrittäjä lähti laajentamaan yhtiön
toimistokalusteliiketoimintaa myös toimistojen tilaratkaisupuolelle, josta tuli
maan laajuinen menestystarina.
Perillisten tasavertainen kohtelu voidaan varmistaa lahjoittamalla muuta
omaisuutta toisille perillisille tai tekemällä testamentti, jossa perillisten puntit tasataan. Henkilökohtaisesti olen
sitä mieltä, että tässä punttien tasauksessa tulee ottaa huomioon jatkajan
yritysomaisuuteen liittyvä yritysriski.
Muiden perillisten saaman hyvityksen ei tarvitse siis olla sentilleen vastikkeetta tai alihintaan luovutetun yrityksen arvon mukainen.
Tuunaaminen kannattaa
Joissain tapauksissa yrityksen korkea
arvo voi muodostaa esteen sukupolvenvaihdoksen toteuttamiselle niin
verotuksen kuin rahoituksen näkökulmasta. Ongelmaksi saattaa muodostua myös luopujan oman taloudellisen
tilanteen turvaaminen.
Usein yrityksiä valmistellaan sukupolvenvaihdoksiin tasetta keventämällä.
Tyypilliset toteutustavat ovat osinkojen
jakaminen, omien osakkeiden hankkiminen sekä jakautuminen. Kaikilla
TOMMI
KOPONEN
Tel. +358 (0)9 696 222 10
Mobile +358 (0)40 520 4658
[email protected]
edellä mainituilla toimilla saadaan yrityksen arvo ja samalla veroseuraamukset pienemmiksi. Vastaavasti luopujalle
saadaan siirretyksi varallisuutta eläkepäiviä varten.
Usein tehdään niin, että esimerkiksi
kiinteistö- tai sijoitusvarallisuus siirretään jakautumisella uuteen yhtiöön
ennen sukupolvenvaihdosta. Tämän
jälkeen jatkajalle siirretään vain jakautumisessa syntyneen liiketoimintayhtiön osakkeita.
Hinta ongelma vain harvoin
Kauppahinnan maksamiseen ja rahoitukseen on useita ratkaisuja. Ensinnäkin sukupolvenvaihdoskaupassa voidaan käyttää miltei 50 prosentin alihintaa ilman lahjaveroseuraamuksia.
Kauppahinta voi jäädä velaksi eikä perheensisäiselle velalle tarvitse sopia maksettavaksi korkoa. Usein jatkaja lyhentää kauppahintavelkaa yrityksestä saamillaan osinkotuloilla.
Suunnittelu ja
varautuminen
kannattaa aina
Yrittäjien kannattaa pohtia riittävän
hyvissä ajoin sukupolvenvaihdos­
asioita. Usein asia unohtuu kiireen
alla, ja järjestelyt aloitetaan liian
myöhään. Riittävän ajoissa aloitettu
sukupolvenvaihdos on usein onnistunein niin yrityksen jatkon kuin
verotuksenkin kannalta. Sukupolvenvaihdoksessa kannattaa turvautua ammattilaisen apuun ja neuvoihin. Tieto eri ratkaisuvaihtoehdoista
auttaa myös luopumispäätöksen
tekemisessä.
19
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Rödl & Partner hoitaa kirjanpidon, laki- ja veroasiat
Täyden palvelun talo
Satakerta on suomalainen tilitoimisto ja
nyt myös osa saksalaista Rödl & Partner
-konsernia. Asianajotoimisto Rödl &
Partner ja Satakerta tekevät samalla
läheistä yhteistyötä.
TEKSTI: TIINA RUULIO KUVAT: NOORA LEHTOVUORI
PERHEYRITYS SATAKERRAN perusti
nykyisen toimitusjohtajan äiti vuonna 1987.
Kati Jalojärvi ja hänen sisarensa tulivat jo pieninä tyttöinä osakkaiksi äidin
tilitoimistoon yhdellä osakkeella.
– Tulin töihin tilitoimistoon ylioppilasvuonna. Olen ollut koko työurani
töissä Satakerrassa. Tässä on ollut oma
vapaus ja vastuu ja samalla töitä on
pitänyt tehdä paljon. Yrittäjähenkeä
täytyy löytyä!
Muuttua pitää koko ajan
Kati Jalojärvi.
20
Alun perin Kati Jalojärvi oli päättänyt,
että kirjanpitäjää hänestä ei tule, mutta
toisin kävi. Kati on satsannut nimenomaan
uusimman tietotekniikan ja ohjelmistojen käyttöön tilitoimistossa. Asiakkaita
hyödyttävät muun muassa tehon saaminen tilitoimistorutiineihin sekä henkilöstön osaamisen kehittäminen.
– Tällä alalla ei saa jämähtää, vaan
muuttua pitää ja seurata kehitystä
koko ajan. Itse siirryimme paperittomaan kirjanpitoon vuonna 2005, Kati
toteaa.
Satakerta hoitaa asiakkaidensa
palkka-, talous- ja yhtiöhallintoa sekä
juoksevia veroasioita yli 20 työntekijän
voimin. Asiakaskunta on hyvin moni-
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Ari Mertala ja Kati
Jalojärvi rakentavat
yhdessä Rödl &
Partnerin toimintaa
Suomessa.
Kumppanuus on oikea
sana kuvaamaan
tilannetta, sillä
rakennamme yhdessä
Rödl & Partnerin
toimintaa Suomessa.
naista yksinyrittäjistä perheyrityksiin,
mukana myös entistä enemmän kansainvälisiä asiakkaita.
– Kun iso ulkomainen yritys perustaa Suomeen osakeyhtiötä, otetaan
avuksi paikallinen tilitoimisto. Näitä asiakkaita uskomme tulevan jatkossa runsaasti lisää.
Kansainvälisyys innostaa
Yritystoiminta kansainvälistyy ja kirjanpitäjän pitää seurata kehitystä tässäkin
suhteessa.
– Olemme innostuneita kansainvälisyydestä, mutta hoidamme kaikenkokoisia suomalaisia perheyrityksiä yhtä
huolella kuin ennenkin.
Satakerran oma sukupolvenvaihdos
saatiin loppuun vuonna 2003.
– Meitä omistajia oli ennen Rödl &
Partnerin mukaantuloa kolme: minä,
sisareni sekä toimistopäällikkö, joka
on ollut talossa 19 vuotta ja osakkeenomistajana 15 vuotta.
Satakerrassa ollaan ylpeitä siitä, että
Satakerran ensimmäinen työntekijä ja
asiakas ovat yhä mukana kuvioissa tätä
haastattelua tehtäessä kesäkuussa.
Ensimmäisen työntekijän eläkkeelle lähtöön on pari viikkoa.
Tärkeintä ovat ihmiset
KATI JALOJÄRVI on
jo pidempään ajatellut, että yhteistyö asianajotoimiston kanssa olisi tilitoimistolle hyvinkin järkevää. Yhtymäpintoja on
monia. Asianajotoimisto Rödl & Partner tuo myös oman kansainvälisen
leimansa yhteistyöhön.
– Tällaisesta yhteistyöstä on paljon
hyötyä asiakasyrityksen elinkaaren
eri vaiheessa aivan osakassopimuksen tekemisestä lähtien, Kati Jalojärvi
uskoo.
Asianajotoimisto Rödl & Partnerin
Managing Partner Ari Mertala jatkaa:
– Jos esimerkiksi kansainvälistyvällä suomalaisyrityksellä on maailmalla juridinen pulma, voimme
yhdellä puhelinsoitolla kysyä suoraan
neuvoa 100 eri maasta, joissa Rödl &
Partner toimii.
Tili- ja asianajotoimiston yhteistyö
merkitsee sitä, että kummankin palveluvalikoima kasvaa.
– Uskon, että uusi yhteistyö tuo
uusia asiakkaita niin asianajotoimis-
tolle kuin tilitoimistolle, Mertala jatkaa.
Rödl & Partnerin kelkkaan oli
helppo lähteä, sanoo Kati.
– Luin yhtiön White-paperin, jossa
on määritelty yrityksen arvot. Minun
oli helppo yhtyä ajatukseen siitä, että
tärkeintä yrityksessä ovat ihmiset, olivatpa he sitten asiakkaita tai omia
työntekijöitä. Yritystemme arvot olivat samat!
– Kumppanuus on oikea sana
kuvaamaan tilannetta, sillä rakennamme yhdessä Rödl & Partnerin toimintaa Suomessa. Myös asianajotoimisto on hyvin tyytyväinen Rödl &
Partnerin kanssa tehtävään kansainväliseen yhteistyöhön. Sen mukana
on tullut lukuisia varsinkin eurooppalaisia asiakkaita. Osa heistä käyttää Suomea porttina Baltiaan ja Venäjälle, osalla on tytäryhtiö Suomessa.
Voimme auttaa heitä Suomen lainsäädännön koukeroissa, selvittää Ari
Mertala.
21
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Palkkatiimi neuvoo ja
hoitaa palkkarumban
TILITOIMISTO SATAKERRAN Kouvolan
toimiston palkkatiimi hoitaa yli 200 yrityksen palkka-asiat. Sittemmin kuvaan
ovat tulleet mukaan myös laajemmat HR-ulkoistukset aina rekrytointeihin asti.
– Kaikki palkka-asiat hoidetaan
samassa yhdeksän hengen tiimissä.
Keskittyminen helpottaa erityisesti
osaamisen ylläpitämistä, kun kaikki
palkkaihmiset ovat samoissa tiloissa,
kertoo Kouvolan toimiston johtaja Sari Sinkkonen.
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Kaikki palkka-asiat
hoidetaan samassa
yhdeksän hengen
tiimissä. Keskittyminen
helpottaa erityisesti
osaamisen ylläpitämistä.
Kouvolan palkaktiimin asiakaskunta vaihtelee
paljon koon ja toimialan suhteen. Kaikki
palkka-asiat hoidetaan kuitenkin samassa
yhdeksän hengen palkkatiimissä, sanoo Sari
Sinkkonen.
Sari Sinkkonen on Satakerran toimitusjohtajan Kati Jalojärven sisar ja
samalla toinen perustajaosakas. Sata22
kerran Kouvolan sivutoimisto syntyi
vuonna 1995, kun Sari Sinkkonen
muutti kaupunkiin.
Palkkojen lisäksi Kouvolassa hoidetaan myös kokonaisvaltaisesti taloushallintoasiakkaita ja perinteisiä kirjanpitoasiakkaita.
Asiakaskunta on hyvin vaihtelevaa
sekä koon että toimialan suhteen: pienin
asiakas on yksinyrittäjä ja suurimmillaan
palkansaajia on ollut yrityksessä 270.
Yksi ja yhteinen
sähköpostiosoite
– On tietenkin peruspalkkarumbaa, erilaisten työehtosopimusten tulkintoja
ja muun muassa lomautusten hallintaa.
Poikkeuksellinen taloustilanne vaikuttaa yllättävän moneen asiaan. Asiakaskunnan neuvonnasta ja ohjeistuksesta
on tullut yhä merkittävämpi osa tätä
työtä.
Se tarkoittaa, että palkkatiimin on
seurattava oman alansa asioita hyvin
tarkasti.
Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan päävastuullinen palkanlaskija, jonka lisäksi
tiimillä on yksi yhteinen sähköpostiosoite.
– Yhteinen sähköpostiosoite takaa
sen, että asiakkaan yhteydenottoon
reagoidaan nopeasti, vaikka vastuullinen palkanlaskija olisikin pois töistä.
Satakerran Kouvolan toimiston palkkatiimi on hyvin nuori.
– Olen rekrytoinut tänne tietoisesti
paljonkin nuoria suoraan koulun penkiltä tai työharjoittelun ja oppisopimusten kautta. Vaikka se vaatiikin työnantajalta aika paljon ensimmäisinä vuosina, nuorten palkkaaminen kannattaa.
He oppivat näin suoraan yrityksen kulttuuriin ja työntekotapaan.
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
Yrittäjä haluaa mennä
talouslukujen taakse
tilitoimistoon päin on, missä suhteessa
varoja yhtiöstä nostetaan osinkona tai
palkkana. Lisäksi yrittäjiä kiinnostavat erilaiset verotusasiat ja myös liiketoimintaan vaikuttavat lainsäädännön
muutokset.
Taloustilanteen vuoksi rahoitustilannetta käydään läpi ahkerammin kuin
ennen tulos- ja kassavirtabudjetteja
tekemällä.
– Sähköiset järjestelmät mahdollistavat ajantasaisen taloustiedon, kassavirtaa ja maksuvalmiutta seurataan säännöllisesti yhdessä asiakkaan kanssa,
sekä keskustellaan liiketoiminnan näkymistä, kertoo Satakerran toimistopäällikkö Anja Söderholm.
Satakerrassa odotetaan innokkaasti
uutta yhteistyötä Asianajotoimisto Rödl
& Partnerin kanssa.
– Meiltä kysytään usein lakipuolen
palveluita, joita emme ole ennen pystyneet tarjoamaan. Kysymykset saattavat liittyä esimerkiksi sopimusoikeudellisiin asioihin.
Ennakointi on tärkeää
Se, mikä on taloushallinnon ammattilaiselle itsestään selvää, saattaa olla
yrittäjälle kullanarvoinen asia.
– Tavoitteenamme on toimia proaktiivisesti eli kertoa erilaisista taloushallintoon vaikuttavista asioista ennen
kuin yrittäjät osaavat asiaa edes kysyä.
Nykyajan taloushallinnon ohjelmat antavat valtavasti mahdollisuuksia
numerotiedon hyödyntämiseen ja erilaisten ennusteiden laatimiseen. Ohjelmistot eivät silti korvaa ihmistä – yritämme avata numeroista asiakkaalle
kaiken sen tietotaidon, mitä meillä
niistä on.
SATAKERTA RÖDL & PARTNER
PK-YRITTÄJIEN SUOSITUIN kestoaihe
Meiltä kysytään usein
lakipuolen palveluita,
joita emme ole ennen
pystyneet tarjoamaan.
Laskusuhdanteiden aikana kyseisellä
tietotaidolla on yhä enemmän merkitystä.
Yritys ja yrittäjä henkilönä
Edellä kuvatulle lähestymistavalle on
oma nimikin: konsultoiva taloushallinto. Sitä on tehty Satakerrassa jo vuosia, ennen puhuttiin täyden palvelun
tilitoimistoista. Vaikka pk-yrittäjä osaakin jo usein ulkoistaa taloushallintoaan,
hän haluaa saada talouden informaatiosta kaiken hyödyn irti. Talousluvut
halutaan avattavan usein tarkastikin.
– Meidän tulee aina ymmärtää asiakas kokonaisuutena. Tämä tarkoittaa
muun muassa varojen jakoon liittyvien
mahdollisuuksien ymmärtämistä suhteessa sekä yritykseen että yrittäjään
henkilönä.
Yritysten taloushallinto ei ole muuttunut helpommaksi, vaan tilanne on
oikeastaan päinvastoin.
– Rutiinityön automatisoinnista huolimatta yritysten täytyy tehdä raportteja
yhä enemmän erilaisista asioista. Hyvä
esimerkki tästä on heinäkuun alussa
voimaan tullut rakennusilmoitusmenettely. Siihen sisältyy valtava määrä tiedonkeruuta ja työtä.
Tavoitteenamme on toimia proaktiivisesti eli
kertoa erilaisista taloushallintoon vaikuttavista
asioista ennen kuin yrittäjät osaavat asiaa edes
kysyä, kertoo Satakerran toimistopäällikkö Anja
Söderholm.
23
Kun yrityksellä on vaikeaa...
Sopeutumistoimiin
ryhdyttävä ajoissa
Viime aikoina moni yritys on joutunut vaikeaan tilanteeseen kokonaan ilman omaa syytään,
maailmantalouden tilanteesta johtuen. Mutta aina voi tehdä merkittäviä sopeutumistoimiakin.
Sitä helpompaa se on, mitä aikaisemmin on vaaran merkit nähnyt.
TEKSTI: JUHA UNKURI
SUOMI, EUROOPPA ja maailma näyttävät
kulkevan kriisistä toiseen. Muutokset
ovat suuria ja nopeita. Vain muutama
vuosi sitten Suomen kansantaloutta
pidettiin EU:n talousvertailussa yhtenä
vahvimmista.
Epävarmoina ja vaikeina aikoina yrityksillä käytettävissään olevien sopeutumiskeinojen merkitys korostuu.
Yrityksen vaikeudet voivat johtua
sellaisista nopeista muutoksista markkinoilla, joihin yrityksellä itsellään ei
ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa.
Sopeutuminen tällaisiin muutoksiin ei
onnistu hetkessä.
Kasvavat ja kansainvälistyvät yritykset ovat Suomen taloudelle elintärkeitä. Laissa säädellyn yrityssaneerausmenettelyn avulla voidaan välttää
likviditeettikriisiin ajautuneen mutta
pelastettavissa olevan yrityksen taloudellisten ja henkisten resurssien menettäminen.
Ajoissa liikkeelle
Tervehdyttämisprosessin onnistumisen kannalta keskeistä on muutostarpeen mahdollisimman aikainen tunnistaminen sekä nopea ja asiantunteva
reagointi tilanteeseen. Mitä nopeam24
min huonon kehityksen merkit tunnistetaan, sitä helpompi on siihen vaikuttaa.
Saneerausmenettelyn aloittamisen
ja koko prosessin läpiviemisen edellytyksenä on, että vaikeuksissa olevan yrityksen toiminta on jatkamiskelpoista tai tervehdytettävissä sellaiseksi.
Yrityksen terveyttä mitataan taloudellisin käsittein. Keskeinen kysymys on, kuinka saadaan aikaan käyttökate, jolla katetaan myös poistot ja
rahoituskustannukset, kuin myös liiketoiminnan rahavirta, joka riittää
myös tuleviin investointeihin ja saneerausvelkojen maksuihin.
Ajoissa aloitettu saneerauksen
suunnittelu voi antaa mahdollisuuden myös nopeutettuun menettelyyn,
jolloin saneerausmenettely tuomioistuimessa voidaan viedä läpi parhaimmillaan yhdessä päivässä: hakemuksen jättäminen ja velkojen maksuohjelman vahvistaminen tapahtuvat
samana päivänä. Tällä seikalla voi olla
ratkaiseva merkitys yrityksen sopimusja asiakassuhteiden säilymiseen.
Nopeutettu menettely edellyttää,
että normaalit saneerauksen edellytykset täyttyvät: taloushallinto on
kunnossa tai saatettavissa pian kuntoon, yrityksen liiketoiminta voidaan
saneerata kannattavaksi, kassavirta on
saatavissa positiiviseksi. Näiden perusedellytysten lisäksi välttämätöntä on
yrityksen ja velkojien välinen avoimuus
ja yhteisymmärrys saneerauksen tarpeesta ja toteuttamistavasta.
Saneeraus ei ole
helppo ratkaisu
Saneerausmenettelyn läpivieminen
kokonaisuudessaan ei onnistu ilman
todellista tahtoa yrityksen kehittämiseen ja valmiutta sitoutua siihen vuosiksi eteenpäin.
Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltyjä saneerausasioita koskevat tilastotiedot kuvaavat prosessin vaatimuksia ja vaativuutta. Tilastokeskuksen
mukaan vuonna 2013 käräjäoikeudessa käsiteltiin loppuun 70 yrityssaneeraushakemusta. Näistä jätettiin tutkimatta 15 hakemusta, 29 hakemusta
hylättiin ja kuusi raukesi tai peruutettiin ennen saneerausmenettelyn aloittamista. 13 tapauksessa menettely määrättiin lakkaamaan menettelyn aloittamispäätöksen jälkeen. Maksuohjelma
vahvistettiin seitsemässä tapauksessa.
Vuonna 2013 Helsingin
käräjäoikeudessa
käsiteltiin loppuun 70
Epävarmoina ja vaikeina aikoina yrityksillä
käytettävissään olevien sopeutumiskeinojen
merkitys korostuu. Yrityksen vaikeudet voivat
johtua sellaisista nopeista muutoksista markkinoilla, joihin yrityksellä itsellään ei ole mitään
mahdollisuutta vaikuttaa.
yrityssaneeraushakemusta.
Maksuohjelma vahvistettiin
seitsemässä tapauksessa.
Saneerausprosessien läpivienti vaatii myös yrityksen neuvonantajilta ja
konsulteilta monipuolista osaamista ja
kokemusta.
JUHA
UNKURI
Tel.+358
Tel
+358(0)10 439
(0)9 696 222
9421
16
Mobile +358 (0)400
(0)50 382
826232
5611
[email protected]
[email protected]
25
Riskivakuutus osaksi
osakassopimusta
Yrityksen osakkaille otetaan riskivakuutukset yhä useammin heti
yrityksen perustamisvaiheessa. Osakkeiden lunastuskäytännöistä
kannattaa sopia tarkasti jo osakassopimuksia laadittaessa. Näin
vältetään ristiriidat tulevaisuudessa.
TEKSTI: MANDATUM LIFE
RISKIVAKUUTUSTEN OTTAMINEN osaksi
pysyy osakkailla tilanteessa, jossa jolleyritysten osakkaiden tekemiä osakas­
kin osakkaista tapahtuu jotain.
sopimuksia on yleistymässä.
Vakuutusten tuoma taloudellinen
Varauduttava yllätyksiin
turva on nykypäivän viisasta riskienhallintaa. Riskivakuutusten avulla yrityksen – Osakassopimuksissa on tärkeää varautua yllättäviin tilanteisiin, koska ongelosakkaat voivat muun muassa varmismaksi voi tulla se, mitä osakkeille
taa, että yrityksen osakkeiden omistus
26
tapahtuu esimerkiksi osakkaan kuollessa. Yrityksen näkökulmasta kyse on
riskienhallinnasta, jotta osakkeet eivät
joudu väärään paikkaan, johtaja Risto
Honkanen Mandatum Lifesta sanoo.
Osakassopimuksissa onkin tärkeää
sopia myös osakkeiden lunastushinnan määräytymisperiaatteista sekä siitä,
kenen haltuun osakkeet siirtyvät yllättävän tilanteen sattuessa. Yrityksen ja
sen toiminnan sekä muiden osakkaiden
kannalta voi olla tärkeää, että toinen
osakas tai yritys voi lunastaa osakkeet.
Vakuutuksen oltava kattava
Osakkaiden riskivakuutusten ottamisessa kannattaa hyödyntää asiantun-
Lakisääteistä turvaa
täydentävien riski­
vakuutusten yleistyminen on esimerkki
sopimusten merkityksen korostumi­sesta
maailman monimutkaistuessa.
mia kassassa – tätä varten henkivakuutus on olemassa.
Riskinäkökulma
kannattaa ottaa
huomioon jo
osakassopimuksia
tehtäessä.
Sopimusten merkitys kasvaa
Lakisääteistä turvaa täydentävien riskivakuutusten yleistyminen on esimerkki
sopimusten merkityksen korostumisesta maailman monimutkaistuessa.
Taustalla näkyy myös yhteiskunnallisten, esimerkiksi verotukseen ja kokonaiseläketurvaan liittyvien muutosten
vaikutus.
– Oman vastuun tuntemisen merkitys – olipa kyseessä yksityinen henkilö,
yhteisön osakas tai yrittäjä – on kasvanut julkisten palveluiden rakennemuutoksen myötä.
Honkanen korostaa ennakoinnin tärkeyttä osakassopimuksia laadittaessa.
Näin voidaan välttyä tulevaisuuden riitatilanteilta.
– Tärkeintä on, että riskinäkökulma otetaan huomioon osakassopimusten yhteydessä. Asioista on helpompi sopia, kun
aurinko paistaa ja kaikki on hyvin.
tijaa, joka voi yhdessä yrityksen osakkaiden kanssa rakentaa kokonaisuuden sellaiseksi, että vakuutus on kattava sekä yrityksen osakkeiden arvon
että osakkaiden varallisuuden näkökulmasta.
– Riskivakuutuksen korvaussumma
voidaan jakaa esimerkiksi siten, että
puolet tulee yritykselle ja puolet
edunsaajana olevalle osakkaan perheelle. Tätä kautta voidaan kattaa yrityksen osakkeet ja kuolemantapauksessa perillisten maksettavaksi tuleva
perintövero. Sopimukseen voidaan
tehdä myös korvaussummaan liittyviä tarkoitemää­räyksiä niin, että tietyllä
summalla on tarkoitus maksaa tietty
osakkeiden hinta, Honkanen sanoo.
Perintöverokin muistettava
Mahdollisen perintöveron ottaminen
huomioon osana riskivakuutusta on
tärkeää osakkaan perheen ja perillisten
näkökulmasta.
– Otetaan esimerkiksi yrittäjä, jolla
on yritys, kaksi lasta, asunto Töölössä ja
kesämökki Tammisaaressa sekä hiukan
finanssivarallisuutta ja yrityksen osakkeet. Kun koko varallisuus lasketaan
yhteen, miljoona euroa ylittyy helposti.
Jos yrittäjälle sattuisi jotain, perilliset joutuisivat maksamaan ensimmäisen kuuden kuukauden aikana veroja 150 000
euroa. Vain harvalla on vastaavia sum-
Asioista on helpompi sopia, kun aurinko paistaa ja kaikki on hyvin, sanoo Risto Honkanen Mandatum Lifesta.
27
TEKSTI: ARTO KAIKKONEN
Vastuita ja vaihtoehtoja:
Perustajaosakkaan
monitahoinen rooli
Asuntojen rakennuttaminen omalle tontille voi olla tuottoisa
sijoitus, mutta se sisältää paljon vastuita, jotka tulee tiedostaa
– tai sitten toteuttaa hanke vaihtoehtoisella tavalla.
TOIMISTOMME AJAMASSA tapauksessa
yksityishenkilö osti tontin perustettavan asunto-osakeyhtiön lukuun ja
sopi rakennusliikkeen kanssa rivitalon
rakentamisesta tontille.
28
Rakennusliike sopi ensimmäisen ostajaehdokkaan kanssa mittavista muutosja lisätöistä ja pyysi ennakkoa ostajalta.
Ostaja maksoi rakennusliikkeelle lähes
15 prosenttia asunnon myyntihinnasta
muutoskustannuksina. Rakennusliike
meni kuitenkin konkurssiin.
Ostaja vetäytyi hankkeesta ja vaati
rahojaan takaisin edellä mainitulta
yksityishenkilöltä. Helsingin käräjäoikeus velvoitti tämän maksamaan rahat,
mutta tuomio muuttui hovioikeudessa.
Kysymys oli perustajaosakkaan vastuusta asuntokaupassa. Hänet pelasti
vastuulta vain näyttö siitä, että hänellä
ei ollut tietoa muutostyötilauksista ja
niiden maksuista.
Perustajaosakas
Rakentamisvaiheessa asuntoja myyvää yrittäjää nimitettiin vuosikymmeniä perustajaurakoitsijaksi, kansankielellä grynderiksi, kunnes uusi asuntokauppalaki (myöhemmin AsKL) astui
voimaan 1.9.1995. Uuden lain myötä
syntyi perustajaosakkaan määritelmä.
Asuntokauppalakia uudistettiin rajusti
jälleen vuonna 2006.
Nykyisen lain mukaan perustajaosakas voi olla henkilö, yhtiö tai säätiö,
joka merkitsee tai muulla tavalla omistaa asunto-osakkeen rakentamisvaiheen aikana. Toisin sanoen määritelmä
koskee siis kaikkia toimijoita eikä vain
rakennusliikkeitä. Määräävää on omistaminen rakentamisvaiheen aikana.
Poikkeuksena ovat yksityishenkilöt,
jotka luopuvat osakkeista ennen niiden
tarjoamista kuluttajille, tai yksityishenkilöt,
jotka ovat saaneet osakkeet ennen kohteen valmistumista. Poikkeuksen muodostavat lisäksi ne, jotka perustavat asuntoosakeyhtiön omaan asumiskäyttöönsä.
Rakentamisvaiheella taas tarkoitetaan ajanjaksoa, joka edeltää asuntoyhtiön uuden tai uuteen verrattavan korjaus- tai lisärakentamisen käyttöönottohyväksyntää.
Perustajaosakkaalla
paljon sopimussuhteita
Useimmiten perustajaosakas hankkii rakennuspaikan, perustaa asunto-
osakeyhtiön ja muodostaa hallituksen.
Samaan aikaan tai usein jo aikaisemmin, se solmii suunnittelusopimuksen
suunnittelijan kanssa.
Sen jälkeen seuraavat asunto-osakeyhtiön puolesta tehtävä pääurakkasopimus ja mahdolliset sivu-urakkasopimukset. Sitten vuoroon tulevat aliurakkasopimukset rakennusliikkeen
puolesta sekä mahdolliset alistamissopimukset molempien tahojen puolesta.
Lopuksi välittäjän kanssa solmitaan
toimeksiantosopimus. Tämän jälkeen
ovat vuorossa kauppasopimukset ostajien kanssa.
Ostaja vetäytyi
hankkeesta ja vaati
rahojaan takaisin
edellä mainitulta
yksityishenkilöltä.
Vastuitakin on useita
Asunto-osakkeiden myyjänä perustajaosakas vastaa ensinnäkin rakennusvirheistä ja ratkaisujen oikeellisuudesta
sekä viivästymisestä siten, kuin AsKL 4
luvussa säädetään.
Mikäli perustajaosakas on itse
rakennusliike, seuraa kaksoisroolista
se, että kaupalliset asiakirjat jättävät
urakkasopimuksen toissijaiseen asemaan. Tällä tarkoitan esimerkiksi viivästyssanktioita, jotka voivat urakkasopimuksessa olla lievemmät kuin
AsKL määrää. Kuluttajan vahingoksi ei
asiasta voi toisin sopia.
Toisaalta perustajaosakkaalla on
myös taloudellinen vastuu. Sen on noudatettava asunto-osakeyhtiölle laadittua taloussuunnitelmaa, jonka tarkoituksena on turvata, että yhtiö on luovutustilanteessa luvatussa taloudellisessa tilanteessa. Sen jälkeen kun
osakkeita on myyty, voi taloussuunnitelman kokonaisvelkaa korottaa pääsääntöisesti vain kaikkien osakkaiden
suostumuksella.
Suojaamisvastuun
edellytykset
Perustajaosakkaan vastuuna voidaan
pitää myös AsKL:n 2. luvun säännösten noudattamista. Luvussa määri29
Kyse on oikeastaan
kuluttajansuojasta
Osakkaan suojajärjestelmässä on
tosiasiassa kyse kuluttajansuojasäännöksestä, joka pääsääntöisesti on pakottavaa oikeutta.
Kun henkilö tai yhtiö harkitsee ensimmäisen kerran perustajaosakkaaksi ryhtymistä, on
tärkeää ottaa ammattimainen
suunnittelija heti alusta mukaan.
Sitä edellyttää jo pelkkä yhtiöjärjestyksen laadinta. Yksityishenkilön on otettava huomioon
riskien suuruus kuin myös se,
että esimerkiksi normaali koti­
vakuutuksen oikeusturvavakuutus ei sovellu riitatilanteissa.
Hankkeen verosuunnittelu
on myös tehtävä huolellisesti.
Näin ollen tilitoimisto ja tilintarkastaja on syytä valita huolella
samoin kuin lainopillinen neuvonantaja.
tettava ennen kuin asuntoa tarjotaan
ostettavaksi. Rakentamisvaiheen jälkeen on asetettava sille oma vakuus,
ja tämän lisäksi joissain tilanteissa vielä
uuden asunnon kaupan täydentävä
vakuus.
Turva-asiakirjojen säilyttäjällä on
laissa määritellyt velvollisuudet. Useimmiten säilyttäjä on kohteen rahoittajapankki.
Osakkaan suojaamiseen liittyy myös
itse kaupantekoa koskevat erityismääräykset niin kauppakirjan muodon,
sisällön kuin maksuaikataulunkin suhteen.
Vaihtoehdot
tellään suojajärjestelmät, joita sovelletaan, kun uudisrakennuksen, siihen verrattavan korjausrakentamisen
tai lisärakennusten asuntoja tarjotaan
kuluttajan ostettavaksi rakentamisvaiheen aikana. Suojajärjestelyt ovat
pakollisia, ja niiden laiminlyönti voi
johtaa rikosvastuuseen.
Suojajärjestelmät sisältävät turvaasiakirjojen luovuttamisen ja säilyttämisen, kauppasopimusten ja vakuuksien säilyttämisen ja valvomisen, kauppakirjojen erityisvaatimukset ja ostajien
oikeudet nimetä tarkkailija ja tilintarkastaja kohteeseen
Edellä mainittuja vakuuksia ovat
rakentamisvaiheen vakuus ja suorituskyvyttömyysvakuutus, jotka on ase-
ARTO
KAIKKONEN
Tel +358 (0)9 696 222 40
Mobile +358 (0)400 408 309
[email protected]
30
Ostajan suojajärjestelmä on kallis ja joskus mahdoton toteuttaa. Tällöin vaihtoehtona ovat mm. seuraavat mahdollisuudet:
Valmiin asunnon kauppa. Tällä tarkoitetaan sitä, että rakennetaan asunto
valmiiksi ennen kuin se tarjotaan ostettavaksi. Kohdetta saa tällöin ainoastaan
ennakkomarkkinoida, ja siitä saa vastaanottaa enintään 4 prosentin käsirahan.
Sitovia kauppoja ei voi rakentamisvaiheessa tehdä. Kuitenkin myös silloin
on oltava edellä mainittu suorituskyvyttömyysvakuutus.
Toinen vaihtoehto on kiinteistökauppa. Siihen ei sovelleta AsKL:n
määräyksiä. Kohde on myytävä siis kiinteistönä Maakaaren mukaan. Kauppa
toteutetaan tällöin usein hallinnanjakosopimuksella, ja menetelmä on käytössä lähinnä pienillä rakennusliikkeillä
tai yksityishenkilöillä.
AsKL:n säännökset eivät myöskään
sovellu, kun kyseessä on kiinteistöyhtiö (ei siis asunto-osakeyhtiö), jossa on
enintään kolme asuntoa, ja toisaalta
myös silloin, kun rakennetaan asunto
vain omaan käyttöön yhdessä muiden
osakkaiden kanssa. Myöskään ryhmärakentamiseen eivät nämä säännökset
sovellu.
Golfia Hirsalassa
PERINTEINEN, jo 19. perättäinen Asianajotoimisto Rödl & Partnerin golfkisa keräsi lähes viisikymmentä pelaajaa nauttimaan aurinkoisesta loppukesän päivästä Hirsala Golfiin Kirkkonummelle. Sade pysyi poissa ja tuuli kuivatti
kentän mukavasti hyvään pelikuntoon.
Hirsalan kenttä taipui ja tulostaso oli
hyvä: voittajat Miska Pekkola ja Petri
Arvo saavuttivat tuloksen 41 pistettä.
Kaikkiaan yhdeksän joukkuetta pelasi
hienon pistemäärän 36, eli ryhmätasoitukseen tai sen alle.
Lähimmäs lippua ja pisimmän draivin
löi Sonja Kallio.
Saunat olivat lämpimät ja seura erinomaista.
TULOKSIA
LÄHIMMÄS LIPPUA (14.)
Sonja Kallio
2,42 m
PISIN AVAUS (15.)
Sonja Kallio
220 m
SCRAMBLE
Miska Pekkola,
Petri Arvo
41 pist.
Risto Virtanen
40 pist.
Petteri Kallio,
Heikki Saranen
40 pist.
Sonja Kallio,
Jan Björkbom
38 pist.
Jyri Rautakoura,
Kari Pulkkinen
38 pist.
Ensi vuonna golfataan uudestaan, kiitos kaikille mukana olleille.
ARI MERTALA
31
Transfer Pricing seminar
Helsinki 30.10.2014 Hotel Radisson Blue Seaside
AGENDA
8:45–9.00
Breakfast
9:00
Opening words
Attorney at law, Managing Partner Ari Mertala
Rödl & Partner Attorneys at Law Finland
9:00–10:15 Transfer Pricing Issues in Practice – International aspects
and German approaches
Certified Tax Expert, Partner Michael Scharf
Nurnberg Rödl & Partner
10:15–10:45 Tax authorities’ actions, tax audit, Examples of cases
Tax expert Anna Bernitz
Rödl & Partner Attorneys at Law Finland
10:45–11:00 Coffee break
11:00–11:45 Current Finnish TP practice – overview to the case law
Doctor, professor Marjaana Helminen
University of Helsinki
11:45–12:00 Panel Discussion (Counter Adjustments)
Scharf – Bernitz – Helminen
12:00–12:30 Lunch at Restaurant Viola
Reservation:[email protected]
Price:
85 euros + VAT