1. No category

Yhteiskuntavastuu 2010
Taloudellinen vastuu: Finnairin liikenne
kääntyi takaisin kasvuun vuonna 2010. Ilman
tuhkaa ja työtaisteluita myös tulos olisi noussut voitol­
liseksi. Kestävällä toiminnalla Finnair on varmistanut
investoinnit uusiin lentokoneisiin ja siten liikenteen
kasvuun, joka turvaa ja tuottaa työpaikkoja.
Sosiaalinen vastuu: Finnairin tehtävä on
huolehtia asiakaistaan ja tarjota sujuvat len­
toyhteydet osana suomalaista ja kansainvälistä infra­
struktuuria. Sosiaalisen vastuun keskiössä on oma
henkilöstömme. Matkailussa kohteiden elinpiirin kun­
nioittaminen on osa vastuullista toimintaa.
Ympäristövastuu: Finnair vähentää ympä­
ristökuormitusta kaikessa toiminnassaan.
Vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä Finnair vähen­
tää päästöjään 41 prosenttia istuinta kohden. Finnairin
tavoitteena on ylittää viranomaisvaatimukset ja olla
johtava lentoyhtiö ympäristövastuun saralla.
Sisältö
Esipuhe – Mika Vehviläinen
Johdanto – Kati Ihamäki
Finnair-konserni
Avainluvut
Sidosryhmät
Visio ja tavoitteet
GRI-raportointiperiaatteet
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
Taloudellinen vastuu
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
Sosiaalinen vastuu
Henkilöstöjohtaminen
Henkilöstövastuun tunnusluvut
Vastuu ihmisoikeuksista
Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut
Yhteiskunnallinen vastuu
Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut
Tuotevastuu
Tuotevastuun tunnusluvut
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
Ympäristövastuu
Ympäristövastuun tunnusluvut
.. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
GRI-taulukko
Finnair Oyj, Tietotie 11 A, 01053 Finnair
Puhelinvaihde: (09) 818 81
www.finnair.fi
www.finnair.fi/konserni
02
04
05
06
08
11
12
15
16
18
19
21
26
28
29
30
31
33
36
37
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . ..................................................
. . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .................................................
48
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportin 2010 toimituskunta: Kati Ihamäki, Ville-Pekka Pusa,
Maria Mroue. Konsepti ja toteutus: Miltton Oy, Projektipäällikkö Leena Löytö­mäki, AD Sampsa Vou­
tilainen, graafinen suunnittelija Ilkka Martio. Kuvat: Riitta Supperi ja Finnairin arkistot. Kiitokset:
Anja Koho, Taneli Hassinen, Janne Lumia, Tuulia Taipale ja Laura Kantanen
2 Esipuhe
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Haluamme olla
ympäristö- ja laatutietoisen
matkustajan valinta
3 Esipuhe
V
astuullinen toiminta on yri­
tysmaailmassa välttämä­
töntä. Menestyvät yrityk­
set nivovat yhteiskunta­
vastuun osaksi strategista
päätöksentekoa. Yhteis­
kuntavastuu on yrityksen
toiminnassa osa-alue, joka
koskettaa koko organisaatiota ja kaikkia yrityk­
sen sidosryhmiä. Näin myös meillä Finnairissa.
Hankkeet tehokkaamman polttoainetalouden
saavuttamiseksi tuovat niin taloudellista kuin
ympäristöllistäkin hyötyä. Toimenpiteet johta­
misen kehittämisessä parantavat työilmapiiriä
ja yrityksen haluttavuutta työnantajana, mutta
tuovat menestystä myös muilla mittareilla. Avoin
ja keskusteleva ilmapiiri rakentaa luottamusta ja
tuo uskottavuutta niin sisäisesti kuin ulkoistenkin
sidosryhmien kanssa.
Vuonna 2010 vastatuulta loivat tuhkakriisi,
äärimmäiset sääilmiöt sekä työtaistelut. Näistä
koitui haittaa niin asiakkaille kuin yhtiöllekin. Se
on valitettavaa. On pystyttävä luomaan kannat­
tavaa kasvua kiristyvissä olosuhteissa ja muis­
tettava, että motivoitunut henkilökunta puhaltaa
yhteen hiileen sen aikaansaamiseksi. Uudet, myö­
täiset tuulet kuitenkin puhaltavat yhtiössämme
jo rivakasti.
Vastuullisuuden viitekehyksen nähdään usein
tulevan lainsäädännöstä ja edelläkävijäyritysten
odotetaan ylittävän nämä vaatimukset. Vastuul­
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
liset yritykset kuitenkin myös luovat uusia käy­
täntöjä. Sidosryhmät odottavat yritysten johtavan
riskejään – ei vain seuraavan tai minimoivan niitä.
Raportointi on tärkeä osa viestintää. Se vastaa
sidosryhmien kysymyksiin, mutta kertoo samalla
läpinäkyvästi ja vertailtavasti yrityksen vastuulli­
suusstrategiasta ja toiminnan painopisteistä. Osa
edelläkävijän roolia on vaikuttaa ympäristöönsä ja
vallitseviin käytäntöihin. Medianäkyvyys ja sidos­
ryhmien kiinnostus ympäristöasioihin ja vastuul­
lisuuteen luo myös mahdollisuuksia yritykselle
osoittaa osaamistaan. Vastuullisuuden tulisi näkyä
kaikessa yrityksen toiminnassa ja strategiassa.
Uudistimme viime vuonna Finnairin identitee­
tin. Valittu kiteytys ”designed for you” on pitkän
työn tulos. Prosessiin osallistettiin kaikki sidos­
ryhmät, jotta tulos olisi mahdollisimman houkut­
televa. Finnairin menestystekijät ovat laatu, luo­
vuus ja raikkaus. Myös yhteiskuntavastuun osaalueet kuuluvat näiden menestystekijöiden piiriin.
Menestyvät organisaatiot katsovat tulevaisuuteen
ja panostavat kestävään kilpailukykyyn.
Haluamme olla ympäristö- ja laatutietoisen
matkustajan valinta. Laatua luovat niin osaava ja
motivoitunut henkilöstömme kuin uudet koneet­
kin. Luovuudella vastaamme asiakkaan odotuksiin,
löydämme myös keinoja parantaa taloudellista
kestävyyttä sekä edistämme ympäristön kannalta
parhaita käytäntöjä. Näistä hyvänä esimerkkinä
toimivat muun muassa kierrätysprojektit. Raik­
kaus korostaa myös kestäviä ja laadukkaita mate­
riaaleja, ympäristömyötäisyyttä sekä tapaa toimia.
Sisäisesti olemme aloittaneet monia projek­
teja, jotka tähtäävät kannattavaan ja kestävään
kasvuun. Erityisesti olemme painottaneet johta­
misen kehittämistä ja henkilöstön hyvinvointia.
Osaava ja viihtyvä henkilöstö on käyntikorttimme
ulospäin. Vastuullinen yritys on myös haluttava
työnantaja sekä kiinnostava sijoituskohde.
Sisäisten aloitteiden lisäksi olemme kehit­
täneet yhteistyötä partnereiden kanssa. Tämän
vuoden alussa vahvistimme yhteistyösopimuk­
sen Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa kehitys­
yhteistyöprojektissa Madagaskarilla. Jatkamme
lisäksi yhteistyötä Baltic Sea Action Groupin sekä
Lastenklinikoiden kummien kanssa. Näihin hank­
keisiin myös matkustajamme voivat kauttamme
osallistua.
Haluamme olla lentoyhtiö, joka on designed
for you, vastuullisesti.
Mika Vehviläinen
Toimitusjohtaja
Finnair Oyj
P.S. Tätä raporttia laadittaessa Finnair allekirjoitti
ensimmäisenä suomalaisyrityksenä ja maailman­
laajuisesti ensimmäisten matkailualan yritysten
joukossa naisten aseman vahvistamista yhteis­
kunnassa ja työelämässä tukevan YK:n aloitteen
(Women’s Empowerment Principles).
4 Johdanto
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Oikeita asioita, konkreettisia toimia
V
iime vuosi on oiva osoitus siitä, kuinka
lentoyhtiöiden yhteiskuntavastuun
kehittämisessä on mukana niin nor­
miohjaus kuin markkinalähtöisetkin
vaateet, ja kuinka tärkeää dialogi sidosryhmien
kanssa on. Kuluneen vuoden aikana Finnair on
ollut aktiivisesti kehittämässä sidosryhmäyh­
teistyötä erityisesti viranomaisten ja asiakkai­
den kanssa. Yritykselle on tärkeää olla vastuulli­
nen maailmankansalainen ja kuunnella aktiivisesti
ympäristöstä nousevia huolenaiheita.
Kansainvälisen siviili-ilmailuorganisaatio ICAOn
37. yleiskokous käsitteli monia lentoliikenteeseen
liittyviä asioita, mutta ympäristökysymykset nou­
sivat etualalle. Tavoitteena meillä oli osana Suo­
men delegaatiota saada globaali päästösopimus
alalle. Raamit sopimukselle saatiin ja tavoitteita­
kin polttoainetehokkuuden parantamiseksi kirjat­
tiin. Kaukana ollaan kuitenkin vielä varsinaisesta
sopimuksesta, jolla saataisiin koko kansainvälinen
lentoliikenne päästökaupan ja -vähennysten pii­
riin. Sen sijaan EU:n päästökauppa etenee – eriä­
vistä mielipiteistä huolimatta.
Finnair on yhteistyössä viranomaisten kanssa
valmistautunut huolella EU:n päästökaupan alka­
miseen. Päästökaupan lisäksi EU:ssa useat maat
ovat esitelleet ”ekoveroja”, joiden tuoton myön­
netään valuvan muualle kuin ympäristön tilan
parantamiseen. Alueellisilla päästökauppasopi­
muksilla tai ekoveroilla ei siis vaikuteta ympäris­
tön tilaan, mutta vaikeutetaan eurooppalaisten
lentoyhtiöiden kilpailuasemaa. Hyviäkin hankkeita
EU:ssa toki on – kuten vaikkapa yhtenäinen ilma­
tila. Odotamme innolla myös sertifiointia bioje­
tille, joka mahdollistaisi biopolttoaineiden käytön
lentoliikenteessä. Nämä lentoliikennettä ja mat­
kaajia hyödyttävät hankkeet tuntuvat vain usein
edistyvän tuskastuttavan hitaasti.
Asiakkaat ovat yhä enemmän alkaneet edellyt­
tää lentoyhtiöiltä ja matkanjärjestäjiltä vastuulli­
suutta ja vaihtoehtoja ekologisen jalanjäljen pie­
nentämiseksi. Selvästi havaittava trendi on sosiaa­
lisen vastuun kysymysten nousu ympäristövastuun
rinnalle. Vastuullisuuden vaikutus näkyy matkus­
tajien valinnoissa eri tavalla eri vaiheessa matkaa.
Joillekin jo matkasta unelmoitaessa tietyt matkus­
tustavat tai kohteet ovat poissa laskuista, toisille
varausvaiheessa on tärkeää miettiä yhtiön ja rei­
tityksen valintaa ja pystyä vertailemaan eri vaih­
toehtoja. Monille on tärkeää, että matkan aikana
tuntee olevansa vastuullisen järjestäjän kyydissä
ja voi itse toimia vastuullisesti. Asiakkaalle jäävä
mielikuva on hyvin tärkeä, sillä hän kertoo koke­
muksistaan myös eteenpäin. Tiedonvaihto sosi­
aalisen median kautta on erityisen nopeaa. Mat­
kan jälkeen on kyettävä reagoimaan nopeasti ja
kattavasti matkustajan kysymyksiin ja huolenai­
heisiin. Kaikissa matkan vaiheessa Finnair pyrkii
auttamaan matkustajaa tekemään vastuullisia
valintoja. Olemme kehittäneet kuluvana vuonna
useita eri tapoja vastata asiakkaittemme toivei­
siin. Näistä saamme tietoa aktiivisella asiakas­
kuuntelulla, tutkimuksilla ja suorilla kontakteilla.
Matkaa varattaessa voi nettisivuiltamme löy­
tää uudistetun ja edistyksellisen päästölaskurin,
tietoa laivastostamme, reiteistämme sekä yhteis­
kuntavastuutyöstämme. Konserniimme kuuluvien
matkatoimistojen sivuilla on esitelty eri matkus­
tustapoja, ja videoneuvotteluihin tarjotaan mah­
dollisuutta. Myös hotellien ympäristöluokituksesta
on saatavana runsaasti tietoa. Matkan aikana vies­
timme kierrätyksestä, operatiivisista keinoista
vähentää ympäristökuormitusta ja vastuullisesta
toimimisesta kohteessa. Matkaajat voivat myös
lahjoittaa Finnair Plus -pisteitään yhteistyökump­
paneillemme yhteiskuntavastuun saralla tai tukea
heidän toimintaansa ostamalla kierrätystuotteita
tai muita Finnair PlusShopissa myynnissä olevia
tuotteita, joiden tuotto menee yhteiskuntavastuu­
hankkeisiin. Lisäksi olemme valmiita vastaamaan
kysymyksiin ja otamme palautetta mielellämme
vastaan. Uutena sosiaalisen median viestintäka­
navana blogien rinnalle on perustettu Finnairin
Facebook-sivu.
Sidosryhmillemme pyrimme vastaamaan
myös raportoiden edellisen vuoden työstämme.
Tänä vuonna raportointitapa hieman muuttui ja
teimme paperiversion myös yhteiskuntavastuu­
osuudesta. Yhteiskuntavastuuseen kiinteästi liit­
tyvät artikkelit löytyvät vuosikatsauksestamme ja
taloudellisen vastuun sekä riskinhallinnan osiot
puolestaan taloudellisesta katsauksesta. Tämä
raportti sisältää GRI:n edellyttämät indikaattorit
sekä kuvaukset yhteiskuntavastuun johtamisesta.
Raportoimme edelleen myös Carbon Disclosure
-projektissa (CDP), jonka sivustolla lukumme ovat
julkisia.
Yhteistyötä vastuullisen matkailun saralla
teemme myös kuulumalla vastuullisen matkai­
lun työryhmiin niin koti- kuin ulkomaillakin. Näi­
den avulla on mahdollista paitsi kehittää omaa
toimintaa niin myös jakaa mielenkiintoisia näkö­
kulmia ja parhaita käytäntöjä. Hankkeet lentolii­
kenteen biopolttoaineiden kaupallistamisen osalta
ovat hyvä esimerkki laaja-alaisesta yhteistyöstä.
Finnairin oli tarkoitus aloittaa kaupalliset lennot
biokerosiinilla, mutta tässä vaiheessa emme löy­
täneet kaikilla mittareilla meille kestävää vaihto­
ehtoa, ja myös sertifiointi myöhästyi. Jatkamme
kuitenkin yhteistyötä, etenkin tutkimus- ja kehi­
tystyön saralla, ja toiveena on edelleen aloittaa
lennot biopolttoaineella mahdollisimman pian.
Jatketaan vastuullista yhteistyötä!
Kati Ihamäki
Kestävän kehityksen johtaja
Finnair Oyj
5 Finnair-konserni
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair-konserni
F
innair-konserni harjoittaa maailman­
laajuisesti lentoliikennettä ja sitä tuke­
via palveluja. Konsernin liiketoiminnot
jakautuvat lentoliikenteeseen, lentotoi­
mintapalveluihin sekä matkapalveluihin.
Lentoliikenne-liiketoiminta-alueeseen kuulu­
vat Lentoliikenne, rahtiyhtiöt Finnair Cargo Oy ja
Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä len­
tokonehankinnoista ja lentokoneiden vuokraso­
pimuksista vastaava Finnair Aircraft Finance Oy.
Lentotoimintapalveluihin kuuluvat lentokoneiden
huolto- ja korjaustoiminnasta vastaavat Finnair
Technical Services Oy ja Finnair Engine Services
Oy, maapalveluyhtiö Northport Oy, catering-yhtiö
Finnair Catering Oy, sen tytäryhtiö Finncatering
Oy sekä kiinteistöistä vastaava Finnair Facilities
Management Oy. Matkapalveluihin kuuluvat mat­
kojenjärjestäjä Oy Aurinkomatkat – Suntours Ltd
Ab sekä sen tytäryhtiöt Horizon Travel, Calypso,
Takeoff/Matkayhtymä Oy, matkatoimisto Suo­
men Matkatoimisto Oy (SMT), sen tytäryhtiö A/S
Estravel Ltd, Matkatoimisto Oy Area ja matkaalan teknologia- ja järjestelmäasiantuntija Ama­
deus Finland Oy.
Finnair-konsernin henkilöstön määrä on noin
7600. Finnairin pääkonttori sijaitsee Helsinki-Van­
taan lentoasemalla ja myyntiyksiköitä Finnairilla
on yli 20 maassa. Finnairin reittiliikenteen pää­
paino on Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä.
Finnair on listattu Helsingin pörssiin vuonna
1989. Osakkaita on noin 7 000. Suomen valtio
omistaa Finnairin osakkeista 55,8 prosenttia ja
ulkomainen omistus on noin 16 prosenttia. Finnairkonsernin vuotuinen liikevaihto on noin kaksi mil­
jardia euroa. Konsernin omavaraisuusaste vuonna
2010 oli 36,2 prosenttia, nettovelkaantumisaste
(Gearing) 27,8 prosenttia ja oikaistu nettovelkaan­
tumisaste 79,6 prosenttia. Vuonna 2010 Finnairin
lennoilla kulki 7,1 miljoonaa matkustajaa ja rahtia
ja postia kuljetettiin 123 154 tonnia. Myytyjä hen­
kilökilometrejä kertyi 19 222 miljoonaa.
Finnairilla oli vuoden 2010 lopussa 65 viikoit­
taista reittilentoa Helsingistä yhdeksään Aasiankohteeseen. Finnairin Aasian-kohteet ovat Bang­
kok, Delhi, Hongkong, Nagoya, Osaka, Peking,
Shanghai, Soul ja Tokio. Finnair lentää kauko­
lentoja lisäksi päivittäin New Yorkiin.
Ensi kesänä Finnair lentää Aasiaan yhteensä
74 viikkovuoroa 10 kaupunkiin: Hongkongiin
12 viikkovuoroa sekä päivittäin Tokioon, Osakaan,
Nagoyaan, Souliin,Pekingiin, Shanghaihin, Bang­
kokiin ja uudelleen avatulla reitillä Singaporeen.
Delhiin lennetään kuudesti viikossa. Finnairin
Aasian-verkostoon kytkeytyy 40 Euroopan- ja
9 kotimaan reittikohdetta. Samalla tarjotaan run­
sas valikoima suoria yhteyksiä Suomesta muualle
Eurooppaan.
3D-mallinnus Airbus A340 -koneesta. Finnairin laivaston keski-ikä on alle seitsemän vuotta, kaukoliikennelaivaston alle neljä vuotta.
6 Avainluvut
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Avainluvut
7 Avainluvut
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Taloudellinen vastuu
2010
2009
2008
2 023,3
1 837,70
2 255,80
20,1
47,8
27,1
6,5
8,9
22,1
2 049,9
1 894,40
2 305,00
1 485,1
1 407,7
1 648,8
438,8
482,3
538,6
0
0
0
26,3
18,7
26,7
10,2
29,4
16,1
1 960,4
1 938,1
2 230,2
89,5
-43,70
74,80
5,3
325,5
231,2
Toiminnallinen tulos
-4,7
-171,1
0,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
-0,4
-7,8
-3
Suora taloudellinen arvo, Miljoonaa euroa
­Finnair-konsernin laivasto 31. 12. 2010
Istuimia
Lukumäärä
Omat
Vuokratut
Keski-ikä
Konsernin liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Airbus A319
123
11
7
4
Rahoitustuotot
9,2
Tuotot yhteensä
Jaettu taloudellinen arvo
Airbus A320
159
12
6
6
8,4
Airbus A321
196
6
4
2
9,9
Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit
ja palvelut, liiketoiminnan muut kulut
Toiminnalliset kulut ilman
poistoja sekä henkilöstökuluja
Maksut henkilöstölle
Henkilöstökulut
Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille
Osinko, euroa
Korot ja muut rahoituskulut
Airbus A330
297
8
4
4
Maksut valtiolle (verot)
1,0
Jaettu yhteensä
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo
Airbus A340
269
6
5
1
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä tytäryritysten hankinnat
7,0
Boeing B757
227
4
0
4
13,0
Embraer 170
76
6
2
4
4,9
Ympäristövastuu
Polttoaineen kokonaiskulutus, 1 000 kg
Embraer 190
100
10
Yhteensä
6
63
4
34
3,1
29
6,7
2010
-09
-08
-07
-06
Lentotunteja
202 244
207 178
232 389
228 487
211 813
Lentokilometrejä, 1 000
135 609
139 835
155 300
147 094
133 890
Tarjottuja henkilökilometrejä, milj.
25 127
26 260
29 101
26 878
23 846
Myytyjä henkilökilometrejä, milj.
19 222
19 935
21 896
20 304
17 923
Matkustajakäyttöaste, %
76,5
75,9
75,2
75,5
75,2
Tarjottuja tonnikilometrejä, milj.
3 808
3 920
4 485
4 074
3 602
Myytyjä tonnikilometrejä, milj.
2 471
2 298
2 545
2 365
2 100
Kokonaiskäyttöaste, %
64,9
58,6
56,7
58,0
58,3
Matkustajia, 1 000
Rahtia ja postia, 1 000 kg
7 139
7 433
8 270
8 653
8 792
123 154
89 234
102 144
98 684
93 807
2009
2008
712 487
831 423
g/RPK
35,1
36,0
38,0
g/ASK
27,0
27,3
28,6
g/RTK
283,0
313,5
330,0
g/ATK
184,7
183,7
186,9
2 220 388
2 244 334
2 618 982
CO2-päästöt, 1 000 kg
g/RPK
Finnairin liikennetietoja 2006—2010
2010
704 885
110,5
113,5
119,8
g/ASK
85,0
86,1
90,0
g/RTK
891,5
987,4
1 039,6
g/ATK
581,7
578,6
588,6
RPK = myydyt henkilökilometrit.
ASK = tarjotut henkilökilometrit.
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan.
ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteet ti hyötykuorman painon mukaan.
RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti) suoritteita.
Sosiaalinen vastuu
Henkilöstön vaihtuvuus
Lähtövaihtuvuus, %
2010
2009
2008
7,3
5,2
4,5
Sosiaalinen vastuu
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, %
2010
2009
2008
5,5
5,4
5,8
8 Sidosryhmät
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
9 Sidosryhmät
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Airbus A330. Finnairin laivasto on yksi maailman moderneimmista.
Vuorovaikutus vie Finnairia eteenpäin
F
innair on jo pitkään raportoinut monia asi­
oita toimintansa vastuullisuudesta viran­
omaisille, sillä lentoliikenne on hyvin sää­
delty toimiala. Tämä on hyvä perusta,
sillä osaamme tuottaa luotettavaa ja vertailtavaa
tietoa toiminnastamme.
Finnairin ensimmäinen ympäristöpoliittinen
organisaatio perustettiin vuonna 1987, ja ympä­
ristöasioista on raportoitu säännöllisesti vuodesta
1996 lähtien. Vuonna 2009 koimme tarpeelliseksi
lähteä mukaan GRI-ohjeistuksen mukaiseen rapor­
tointiin, jolla saavutettaisiin parempaa vertail­
tavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä raportoitaisiin
yhteiskuntavastuusta kokonaisuutena eli sosiaa­
lisista ja taloudellisista vaikutuksista ympäristö­
vaikutusten ohella. Vielä kuitenkin kaivataan alan
omaa mittaristoa. Myös asiakastapaamisissa on
tullut esille tarve yhdenmukaistaa raportointia
sekä laskentaa. Tämän vuoksi Finnair pyrkii rapor­
toimaan yhteiskuntavastuustaan kansainvälisten
ohjeistusten mukaisesti.
Lentoyhtiöille on elintärkeää omata hyvä suh­
teet sidosryhmiin, olivatpa nämä sitten asiakkaita,
sijoittajia, mediaa, kansalaisjärjestöjä tai viran­
omaisia. Toiminnan edellytykset ja kasvun oikeu­
tus riippuvat kaikista näistä.
Finnair näkee sidosryhmävuoropuhelun
yhtenä tärkeimpänä yhteiskuntavastuun ele­
menttinä. Keskustelussa on koetettu siirtyä pas­
siivisesta vastaajan ja raportoijan roolista kohti
aktiivista keskustelunaloittajan roolia. Tuodaan
esille eri teemoja, haastetaan vallitsevia totuuksia,
etsitään ja esitetään uusia näkökulmia.
Viranomaisten kanssa on tärkeää keskustella
tulevaisuuden liikenneratkaisuista ja pohtia mah­
dollisia lainmuutoksia. Olemme olleet aktiivisesti
mukana luomassa lainsäädäntöpohjaa EU:n pääs­
tökaupalle sekä pohtineet tulevaisuuden liiken­
neratkaisuja niin Suomessa kuin kansainvälises­
tikin. Myös alan järjestöjen kesken sekä esimer­
kiksi lentokonevalmistajien on olennaista pohtia
muutoksia lainsäädännön vaatimuksissa ja toki
myös muiden liikennemuotojen ratkaisuja. Jo kus­
tannusrakenteenkin vuoksi on tärkeää ennakoida
esimerkiksi polttoaineenkulutuksen kehitystä ja
eri polttoaineiden mahdollisuuksia. Alan toimijoi­
den keskuudessa ovat nousseet esille erityisesti
meluasiat sekä päästölaskenta, mihin Finnairkin
on panostanut julkaisemalla todellisiin päästö­
lukuihin perustuvan, kvartaaleittain päivittyvän
päästölaskurin ensimmäisenä lentoyhtiönä maa­
ilmassa.
Asiakkaiden ja esimerkiksi kansalaisjärjestö­
jen kanssa keskusteltaessa on arvokasta vastata
huoliin ympäristön tilasta ja muutoksesta sekä
matkailun sosio-ekonomisista vaikutuksista. On
koetettava ennakoida tulevaisuuden asettamia
haasteita ja kasvun rajoja. Ympäristöasiat tulevat
varmasti vaikuttamaan matkustukseen jatkossa
tavalla tai toisella, minkä vuoksi ympäristövastuu
on myös asiakastutkimuksissamme tärkeä teema.
Olemme kiinnostuneita siitä, mitä asiakkaat miel­
tävät yhteiskuntavastuun sisältävän, miten tär­
keänä se koetaan ja miten Finnairin koetaan pro­
filoituvan vastuuasioissa.
Olemme Finnairissa myös olleet luomassa
uusia tapoja käydä sidosryhmäkeskustelua ja
pyrkineet vastaamaan asiakastiedotuksen tar­
peeseen sosiaalisessa mediassa – niin Finnairin
Facebook-sivulla tietoiskujen muodossa kuin Fin­
nairin yritysblogissa pidemmin artikkelein, joiden
avulla saamme aikaan keskustelua eri aihepiireistä
paremmin kuin perinteisten kanavien kautta. Sosi­
aalisessa mediassa myös reaktionopeus on suu­
rempi, jolloin pystymme vastaamaan keskuste­
lunavauksiin ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin vii­
pymättä. Haluammehan olla omalta osaltamme
mukana julkisessa keskustelussa – reaaliajassa.
Tärkeimpinä muotoina sidosryhmäkeskus­
telulle voidaankin listata suora palaute blogien,
Facebook-sivumme kommenttien, asiakaspalaut­
teen sekä sähköpostin kautta. Toisaalta yritysasi­
akkaiden sekä sijoittajien kanssa nähdään tär­
keäksi keskustelutilaisuudet, teettämämme tut­
kimukset sekä raportointi kansainvälisesti tun­
nettujen standardien kautta, kuten GRI tai CDP.
Mainostaminen yhteiskuntavastuuasioilla on
hankalaa ja riskialtista. Asioiden kertominen etu­
kenossa, läpinäkyvästi ja luotettavasti sen sijaan
varmasti parantaa imagoa, ja tulevaisuudessa
aktiivinen yhtiö muistetaan. Aikainen toimija ja
ennakoija saa myös usein uusia ratkaisuja käyt­
töönsä edullisemmin kuin se, joka toimii vasta
pakon edessä.
Alan yhteistyö ympäristöasioissa on mainit­
tavasti lisääntynyt. Voidaan sanoa, että tämä on
alue, jolla lentoyhtiöt eivät niinkään kilpaile vaan
tekevät tiiviisti yhteistyötä. Mukana yhteistyössä
on toimijoita koko rintamalta – lentoyhtiötä, len­
tokenttiä, kone- ja moottorivalmistajia, lennonjoh­
toa, polttoainevalmistajia, liikenneviranomaisia
ja tutkijoita. Tavoite on kaikilla yhteinen – lento­
liikenteen päästöjen vähentäminen. Finnair osal­
listuu yhteistyöhön aktiivisesti eri työryhmissä,
tilaisuuksissa sekä seminaareissa. Informaation ja
parhaiden käytäntöjen löytäminen ja jakaminen
hyödyttää meitä kaikkia ja ennen kaikkea yhteistä
ympäristöämme.
10 Sidosryhmät
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
11 Visio ja tavoitteet
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Päivitetty visio ja yhdessä laaditut
tavoitteet ohjaavat toimintaa
Finnair-konsernin sidosryhmäyhteistyö
Sidosryhmä
Keskustelukumppanit ja -kanavat
Esiin nousseita aiheita
Asiakkaat
Asiakaskyselyt ja -tutkimukset, asiakaspalaut­
teet, asiakaspalvelutilanteet, internetsivut ja blo­
git, säännöllinen yhteydenpito yritysasiakkaiden
kanssa, yritys- ja rahtiasiakastilaisuudet, kantaasiakasviestintä
- päästöjen vähentäminen
- turvallisuus
- melu
- vastuullinen yritystoiminta
- kierrätys
- vastuullinen matkailu
Henkilöstö
Henkilöstölehti, intranet, sisäiset blogit, teema­
viikot, henkilöstötilaisuudet, 4D-työhyvinvointiky­
sely, työterveydenhuolto, esimies-alaiskeskuste­
lut, keskustelut työmarkkinajärjestöjen kanssa
- työssä jaksaminen ja työhyvinvointi
- tavoitteiden asetanta
- muutokset kannattavuuden parantamiseksi
- luottamuksen lisääminen
- ympäristövaikutusten pienentäminen
ja kierrätys
Omistajat, sijoittajat ja analyytikot
Pörssitiedotteet ja raportointi, sijoittajatapaami­
set ja -tilaisuudet, Carbon Disclosure -projekti,
yhtiökokous
- kannattavuuden parantaminen kestävällä
tavalla
Muut lentoyhtiöt ja toimiala
IATA:n, ICAO:n ja AEA:n jäsen, allianssiyhteistyö
oneworld-liittoumassa, code-share-yhteistyö,
toimialajärjestöt, alan seminaarit, yhteistyö
Finavian ja lentokenttien kanssa, toiminta vastuul­
lisen matkailun työryhmissä (SMAL ja STI)
- päästövähennyksiin sitoutuminen
- päästökauppa
- operatiiviset toimet ympäristövaikutusten
pienentämiseksi
- vastuullinen matkailu
Viranomaiset ja valtionhallinto
Ministeriötyöryhmät, tilaisuudet, tapaamiset, len­ - päästökauppa
toturvallisuushallinto (Trafi), Suomen ulkominis­
- ympäristövaikutukset ja melu
teriö
- turvallisuus
- liikenteen jatkuvuus
Järjestöt
Yhteistyö Suomen luonnonsuojeluliiton, Baltic Sea
Action Groupin, Unicefin, Suomen Punaisen Ris­
tin ja muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, Carbon
Disclosure Projectin jäsen
- ympäristövaikutusten pienentäminen
- biopolttoaineet
- yhteistyöhankkeet
- yhteiskuntavastuutoiminta
- yhteiskuntavastuun raportointi
Palveluntarjoajat ja tavarantoimittajat
Sopimusyhteistyö, omat hankintaohjeet, extranet
- ympäristövaikutusten pienentäminen
yhteistyössä
- vastuullinen toiminta kaikkialla arvoketjussa
Media
Tiedotteet, lehdistötilaisuudet, toimitusvierailut,
lehdistömatkat, haastattelut, internetsivut, blogit
- biopolttoaineet
- päästövähennykset
- yhteistyöhankkeet
- henkilöstösuhteet
- taloudellinen kestävyys
- kierrätys
Suuri yleisö
Viestintä median kautta, internetsivut, blogit,
Facebook, sähköposti, luentotilaisuudet
- muutokset kannattavuuden parantamiseksi
Eri sidosryhmien kanssa esiin nousseisiin aiheisiin vastaavia toimenpiteitä esitellään tämän raportin eri osioissa. Myös tämä raportti sekä vuosikatsaus
ja taloudellinen katsaus itsessään ovat keskeinen osa sidosryhmävuoropuhelua.
Eri sidosryhmien esiin nostamat aiheet ohjaavat osaltaan Finnairin raportointia. Esimerkiksi melu ei ole GRI-ohjeistukseen sisältyvä indikaattori,
mutta Finnair raportoi sen, koska se on sekä yhtiön että sidosryhmien mielestä relevanttia. Myös muun muassa henkilöstösuhteiden kehittäminen on
noussut sidosryhmäkeskusteluissa esiin, ja se on ohjannut sekä toimintaamme että raportointiamme.
F
innairin sitoutuminen yhteiskuntavastuu­
seen näkyy yhtiön strategiassa sekä vali­
tuissa menestystekijöissä - raikkaus, luo­
vuus ja laatu. Visiomme 2020 määrittää
myös halumme olla vastuullinen maailmankan­
salainen sekä laatu- ja ympäristötietoisen mat­
kustajan paras valinta.
Vastuullisuustoimintaa ohjaavat yhteiskun­
tavastuupolitiikkaa, hankintapolitiikka sekä
Finnairin eettiset periaatteeet, jotka käsittelevät
ja ohjaavat vastuullisen toiminnan eri osa-alueita,
kuten tasa-arvoa, eturistiriitoja, lahjontaa sekä
asiakas- ja henkilöstösuhteita.
Vuonna 2010 Finnair laati yhdessä työn­
tekijäryhmiensä kanssa Haikon julistuksen,
jossa määritellään tavoitteet ja arvot, joihin
sitoutuivat niin yhtiön johto kuin henkilöstö:
Yhteinen visiomme on olla Pohjolan ykkö­
nen ja Aasian-liikenteessä kolmen suurim­
man joukossa. Haluamme menestyä kan­
sainvälisenä voittajajoukkueena ja olla
parempia kuin kilpailijamme. Finnair erot­
tuu kilpailijoistaan laadulla, raikkaudella
ja luovuudella. Asiakas on meille tärkein.
Työtä kustannuskilpailukyvyn parantami­
seksi tehdään jatkuvasti. Suhtaudumme
ennakkoluulottomasti tulevaisuuden mah­
dollisuuksiin. Toimintamme tulee perustua
keskinäiseen luottamukseen ja arvostuk­
seen. Yhdessä ja yksilöinä luomme edelly­
tykset työssä menestymiseen sekä kannus­
tavaan ja kehittyvään työyhteisöön. Katse
eteenpäin ja nokka nousuun!
Konsernin tavoitteena on vuoden 2011 aikana
uudistaa ja yhdistää edellä mainittuja politiikkoja
ja käytäntöjä Code of Conductin alle, jolloin niiden
kommunikointi eri sidosryhmille olisi selkeämpää.
Myös yhtiön henkilöstöpolitiikkaa ollaan uudista­
massa yhteistyössä henkilöstön kanssa.
Finnair-konsernin
yhteiskuntavastuupolitiikka:
Vastuun perusta on avoimuus
Finnair-konsernin päätoimiala on lentoliikenne- ja
matkustuspalvelujen tuottaminen sekä kotimaassa
että ulkomailla. Finnairin mielestä kestävän kehi­
tyksen periaatteiden mukaan toimiminen on koko
toimialalle elinehto.
Yhteiskuntavastuun kantaminen alkaa talou­
desta. Kilpailukykyinen ja kannattava Finnair pys­
tyy investoimaan moderniin laivastoon, mikä on
suurin ympäristöteko, jonka lentoyhtiö voi tehdä.
Jo nyt Finnairin Euroopan-laivasto on yksi maail­
man moderneimmista ja kaukoliikennelaivaston
uudistus on parhaillaan käynnissä. Taloudellisesti
tasapainoinen ja menestyksekästä kasvustrate­
giaa toteuttava Finnair pystyy kantamaan myös
sosiaalisen vastuunsa, turvaamaan työpaikat ja
luomaan niitä lisää. Henkilöstön hyvinvointi on
myös menestyksen edellytys. Vastuuntuntoinen ja
avoin ympäristöasioiden hoitaminen on kiinteä osa
konsernin liiketoimintaa. Haluamme olla johtavia
lentoyhtiöitä ympäristöasioissa. Käymme vasta­
vuoroista keskustelua aktiivisesti ja avoimesti toi­
mintamme vaikutuksista sidosryhmiemme kanssa.
Finnair laajensi vuoteen 2007 asti julkaistun ympä­
ristöraportin vastaamaan paremmin yhteiskunta­
vastuuta kokonaisuutena. Vuosittainen kestävän
kehityksen raportti on yhteiskuntavastuuviestin­
tämme perusta.
Finnair keskittyy liiketoiminnan kasvattami­
sessaan Euroopan ja Aasian väliseen liikentee­
seen, jossa pystymme tarjoamaan Helsingin kautta
nopeimmat, suorimmat ja siten vähäpäästöisim­
mät reitit. Otamme ympäristönäkökohdat huo­
mioon päätöksenteossamme. Keräämme ja arvi­
oimme järjestelmällisesti tietoa tuottamiemme
palvelujen ympäristövaikutuksista. Näin saadun
tiedon avulla sitoudumme jatkuvaan kehitys­
työhön ympäristövaikutusten vähentämiseksi
ja ympäristönsuojelun tason parantamiseksi.
Ehkäisemme ennalta ympäristöhaittoja suosi­
malla uushankinnoissa parasta käyttökelpoista
tekniikkaa ja muuttamalla toimintatapoja ympä­
ristöystävälliseen suuntaan. Huolehdimme hen­
kilökuntamme ympäristöosaamisesta. Nouda­
tamme kaikessa toiminnassamme voimassa olevaa
ympäristölainsäädäntöä ja kansainvälisen siviiliilmailuorganisaatio ICAO:n ympäristönsuojelulli­
sia periaatteita. Tuemme kansainvälisen lento­
yhtiöjärjestö IATA:n tavoitetta päästöttömästä,
lentämisestä. Edistämme vastuullista ja kestävää
matkailua ja otamme eettiset näkökohdat huomi­
oon sopimuskumppaneita valitessamme. Vastuu
alkaa omasta toiminnasta, mutta myös pitkäjän­
teiset kumppanuudet ja erilaisiin hankkeisiin osal­
listuminen ovat osa Finnairin yhteiskuntavastuuta.
Niiden avulla Finnair toimii laajemmin yhteiskun­
nan osana.
12 GRI-raportointiperiaatteet
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
13 GRI-raportointiperiaatteet
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin yhteiskuntavastuuraportista
E
dessäsi on Finnair-konsernin kolmas
yhteiskuntavastuuraportti. Raportissa
kerrotaan vuonna 2010 Finnairissa teh­
dystä työstä kaikilla yhteiskuntavas­
tuun osa-alueilla. Ensimmäinen raportti ilmes­
tyi keväällä 2008. Raportti ilmestyy vuosittain.
Raportointiperiaatteet
Finnair oli yksi ensimmäisistä lentoyhtiöistä
maailmassa, joka kertoi yhteiskuntavastuuasi­
oistaan kansainvälistä GRI-viitekehystä (Global
Reporting Initiative) soveltaen. Finnair-konsernin
yhteiskuntavastuuraportti on koostettu soveltaen
GRI:n G3-ohjeistusta. Vuoden aikana raportoin­
tia on kehitetty edelleen ja raportin kattavuus on
kaikilla yhteiskuntavastuun osa-alueilla parantu­
nut viimevuotisesta. Merkittävimmät laajennuk­
set kattavuudessa koskettavat ihmisoikeuksia ja
yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Raportti kattaa emoyhtiön lisäksi Finnair-kon­
sernin Suomessa toimivat, lentotoimintaa tukevat
tytäryhtiöt ja liiketoimintayksiköt sekä Suomessa
toimivat matkapalveluita tuottavat ja myyvät tytär­
yhtiöt. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta
Finnair-konserni ei raportoi, koska pieninä toimi­
joina niillä ei ole katsottu olevan oleellista mer­
kitystä konsernin yhteiskuntavastuunäkökohtien
kannalta. Mahdolliset poikkeukset tästä mainitaan
kunkin tunnusluvun kohdalla erikseen. Ulkoiste­
tuista toiminnoista Finnair-konserni ei raportoi.
Raportoitavat liiketoimintayksiköt ja tytäryhtiöt
FINNAIR-KONSERNI
Sisältyy
raporttiin
Toimintasegmentti
Liiketoimintayksikkö/tytäryhtiö
LENTOLIIKENNE
Lentoliikenne
kyllä
Finnair Cargo Oy
kyllä
Finnair Cargo Terminal Operations Oy
kyllä
Finnair Aircraft Finance Oy
kyllä
Finnair Technical Services Oy
kyllä
Finnair Engine Services Oy
kyllä
Northport Oy (maapalvelu)
kyllä
Finnair Catering Oy
kyllä
LENTOTOIMINTAPALVELUT
Finncatering Oy
MATKAPALVELUT
MUUT TOIMINNOT
-
Finnair Facilities Management Oy
kyllä
Oy Aurinkomatkat - Suntours Ltd Ab
kyllä
Perustelu
Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei liity lentotoimintaan muutoin kuin
lentokoneaterioiden valmistajana ja toimittajana; siltä osin
raportoidaan Finnair Cateringin lukujen alla.
Horizon Travel
-
Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Calypso
-
Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Takeoff/Matkayhtymä Oy
-
Tytäryhtiön tytäryhtiö. Ei varsinaista toimintaa tällä hetkellä.
Suomen Matkatoimisto Oy (SMT)
kyllä
A/S Estravel Ltd
-
Matkatoimisto Oy Area
kyllä
Amadeus Finland Oy
kyllä
Konserninhallinto
kyllä
Yhteiset toiminnot
kyllä
FTS Financial Services Oy
kyllä
Finnair Flight Academy Oy
kyllä
Ulkomainen tytäryhtiön tytäryhtiö (matkatoimisto).
Vuoden 2010 alussa emoyhtiöön kuulunut Finnair
Tekniikka yhtiöitettiin kahdeksi erilliseksi tytäryh­
tiöksi Finnair Technical Services Oy:ksi ja Finnair
Engine Services Oy:ksi. Hallinnolliset yläraken­
teet ovat molemmilla yhtiöillä kuitenkin samat, ja
niitä tullaan tässä raportissa käsittelemään yhtenä
kokonaisuutena, Finnair Tekniikkana. Näkökulma
on perusteltu siksikin, että molempien teknillis­
ten tytäryhtiöiden toimintaa ovat lentokoneiden
ja niiden osien sekä laitteiden korjaukset ja huol­
taminen, ja tästä syystä niiden yhteiskuntavas­
tuunäkökohdat ovat konsernitasolla yhtenevät.
Raportin tietolähteet, mittaus- ja
laskentamenetelmät
Raportin tiedot on kerätty konsernin sisäisistä
tilastointijärjestelmistä sekä eri alihankkijoilta.
Mittaus- ja laskentamenetelmien osalta on nou­
datettu GRI G3 -laskentaohjeita aina, kun saata­
villa ollut aineisto on sen mahdollistanut tarkoi­
tuksenmukaisesti. Mikäli jotain muuta mittaustai laskentatapaa on käytetty, tästä on maininta
kunkin tunnusluvun kohdalla. Luvut on esitetty
aikasarjoina aina, kun se on ollut asianmukaista
ja luotettavasti mahdollista.
Taloudellisen vastuun kohdalla luvut ovat pää­
asiassa tilinpäätöstiedoista. Muu informaatio talo­
udellisen vastuun kohdalla on peräisin konsernin
eri toimijoilta.
Konsernin suurin yksittäinen materiaalikulu­
erä on lentopetroli. Lentopetrolia käsitellään tässä
raportissa kuitenkin energiana, sillä käyttötarkoi­
tuksensa ja ympäristövaikutustensa vuoksi len­
topetroli on mielekästä ymmärtää varastoituna
energiana. Polttoaineet raportoidaan myös mas­
sansa tai tilavuutensa perusteella.
Lentämisen osalta päästöarvot ja polttoai­
neenkulutuslukemat ovat peräisin yhtiön omista
seurantajärjestelmistä ja perustuvat toteutuneisiin
kulutuksiin. Koska Finnair valmistautuu EU:n pääs­
tökauppajärjestelmään, käyttämämme päästölas­
kurit ovat myös ulkopuolisen tahon verifioimia.
Materiaalivirtojen, jätemäärien ja kiinteistöjen
energiankulutusten suhteen tiedot on saatu palve­
luntarjoajilta, tavarantoimittajilta sekä maksettu­
jen laskujen perusteella. Finnair Tekniikan osalta
ympäristötietoa saadaan myös heidän ympäristö­
lupansa edellyttämistä seuranta- ja mittausjärjes­
telmistä. Tekniikan materiaalien käytöstä rapor­
toidaan ainoastaan kemikaalit, koska raaka-ainei­
den ja varaosien tilastointikäytäntö ei mahdollista
vertailukelpoista esitystapaa. Finnair Tekniikka ei
kuitenkaan ole merkittävä raaka-aineiden käyt­
täjä, ja Tekniikan keskeiset ympäristönäkökoh­
dat liittyvät kemikaalien varastointiin ja käyttöön.
Finnair Catering Oy:llä on ISO 14001 -sertifioitu
ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka puitteissa
Catering seuraa tiettyjä muuttujia hyvinkin tar­
kasti. Lisäksi matkatoimisto Arean pääkonttorilla
on WWF:n myöntämä Green Office -sertifikaatti,
jonka puitteissa he seuraavat määrättyjä ympä­
ristöparametreja tehostetusti.
Henkilöstöä koskevat tiedot tulevat konser­
nin HR-tietojärjestelmistä sekä henkilöstön hyvin­
voinnista vastaavilta tahoilta. Tapaturmatilasto­
jen luvut saadaan vakuutusyhtiöltä, ja ne päivit­
tyvät takautuvasti, jonka vuoksi vuoden 2010
luvut saattavat vielä tarkentua. Ihmisoikeuksiin
ja paikallisyhteisöihin liittyvät tiedot ovat peräisin
hankintasopimuksista, hankinnoista vastaavilta,
alihankkijoilta sekä matkailun vaikutusten osalta
pääasiassa Aurinkomatkat Oy:ltä, joka matkan­
järjestäjänä on tässä suhteessa avainasemassa.
Toiminnan lakien ja määräystenmukaisuus on vah­
vistettu konsernin lakiasiainosastolta. Asiakastyy­
tyväisyyteen liittyvät tiedot puolestaan perustuvat
asiakastyytyväisyystutkimuksiin sekä konsernin
saamaan palautteeseen.
Muutokset raportoitavissa tiedoissa
Joiltain osin raportin tiedot eivät ole vertailukel­
poisia viimevuotiseen verrattuna. Pääasiassa tämä
johtuu siitä, että nyt käsillä olevaan raporttiin
on saatu kattavammin tietoa koko konsernista.
Raportointia on laajennettu kaikilla yhteiskunta­
vastuun osa-alueilla. Erityisesti ihmisoikeuksiin
ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin liittyvistä käy­
tännöistä ja toimenpiteistä raportoidaan huomat­
tavasti enemmän kuin edellisvuoden raportissa.
Toisaalta vuoden 2010 alussa voimaan astu­
neet muutokset organisaatiorakenteessa ovat
muuttaneet joidenkin tietojen tilastointia ja
keruuta suhteen. Tämä koskee tapaturmalukuja
kuvaavia mittareita, joiden keruuperiaatteissa ja
laskennassa tapahtuneiden muutosten vuoksi ver­
tailutiedot puuttuvat. Tapaturmatilastot kuitenkin
kattavat tänä vuonna koko konsernin, kun vuoden
2009 raportissa tapaturmatilastoista puuttuivat
konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti.
Konsernin organisaatiorakennetta koskevat muu­
tokset löytyvät taloudellisesta katsauksesta.
Tapaturmataajuudet on kyetty tänä vuonna
raportoimaan GRI:n edellyttämällä tavalla. Sai­
raus- ja muista poissaoloista sen sijaan ei ole vielä
saatavilla GRI:n vaatimusten mukaista tilastoda­
taa. Poissaolotilastot tätä raporttia varten on las­
kettu noudattaen viime vuoden raportissa käy­
tettyä laskentatapaa. Laskentaperusteet selviävät
kyseisen indikaattorin kohdalla. Tilastointikäytän­
töjen ja raportoinnin jatkuva kehittäminen tulee
korjaamaan puutteita tässä suhteessa.
Materiaalivirtojen osalta poikkeuksena viime
vuoden raporttiin on, että konsernin yleishan­
kintojen kautta ostetuista materiaaleista rapor­
toidaan ainoastaan toimistopaperin kulutus, sillä
muiden yleishankintakategorioiden hankinta­
määrät ovat marginaalisia. Materiaalien käyt­
töä kuvaava indikaattori kattaa kuitenkin koko
konsernin kaikilta olennaisilta osiltaan.
Konsernin tilinpäätöstietojen laskennassa
tapahtuneet muutokset kuvataan tarkemmin
Finnair-konsernin taloudellisessa katsauksessa.
Polttoaineen kulutuksen osalta laskenta on
tarkentunut entisestään. Tämän raportin osalta
keskeinen muutos viime vuoden polttoaineen
kulutuksen laskentaperiaatteissa on, että mat­
kustajaliikenteen suhteellisia yksikkökulutuksia
laskettaessa on huomioitu ainoastaan matkusta­
jaliikenteen lennot. Rahti-, posti- ja siirtolento­
jen parametrit eivät siis vääristä matkustajalii­
kennettä koskevia laskelmia. Koko hyötykäyttö­
kapasiteetin tehokkuutta laskettaessa sen sijaan
on huomioitu kaikki relevantit muuttujat. Poltto­
aineen kulutuslaskennan muutokset heijastuvat
myös toteutuneisiin päästöarvoihin.
Raportin painopisteet
Yhteiskuntavastuuraporttimme kattaa kaikki
yhteiskuntavastuun osa-alueet. Ympäristön kan­
nalta Finnair-konsernin ylivoimaisesti merkittä­
vin toiminto on lentäminen. Joidenkin arvioiden
mukaan 95 prosenttia kaikista toimialan ympä­
ristövaikutuksista aiheutuu lentämisestä. Lentä­
misen ympäristökuormitus johtuu suurimmalta
14 GRI-raportointiperiaatteet
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
15 Taloudellinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Taloudellinen vastuu
osin moottoripäästöistä ja erityisesti fossiilisen
polttoaineen käytöstä. Globaalilla tasolla ilmailu
aiheuttaa noin kahdesta kolmeen prosenttia maa­
ilman ihmisperäisistä hiilidioksidipäästöistä. Len­
tämisen merkitys korostuu myös raportoitavissa
tunnusluvuissa. Muita tärkeitä näkökohtia kon­
sernin tasolla ovat materiaalivirrat sekä jäteasiat.
Yksittäisillä liiketoimintayksiköillä ja tytäryhtiöillä
on luonnollisesti omia luonteenomaisia ympäris­
tönäkökohtiaan, mutta konsernitasolla tarkastel­
taessa nämä ovat marginaalisia lentämiseen ver­
rattuna. Useita tällaisia näkökohtia on kuitenkin
poimittu mukaan raporttiin.
Sosiaalisen vastuun suhteen raportissa paino­
tetaan konsernin henkilöstöön liittyviä tunnuslu­
kuja. Ilmailu ja sen tukitoiminnot ovat hyvin työ­
voimaintensiivisiä aloja. Finnair-konserni on mer­
kittävä työllistäjä Suomessa. Henkilöstöltä edel­
lytetään monelta osin vielä pitkälle vietyä erityis­
osaamista, joten pätevä, hyvinvoiva ja motivoi­
tunut henkilöstö on Finnair-konsernille elinehto.
Näistä syistä henkilöstöasioita käsitellään rapor­
tissa laajasti ja kattavasti. Toinen tärkeä sidos­
ryhmä konsernille ovat luonnollisesti asiakkaat.
Niinpä asiakassuhteisiin on kiinnitetty raportissa
erityistä huomiota. Kolmas keskeinen sosiaalisen
vastuun näkökohta konsernin toiminnan vaikutuk­
sissa liittyy matkailuun. Matkailu on eräs suurim­
mista elinkeinoaloista maailmassa, ja matkailulla
on valtavasti vaikutuksia paikallisiin yhteisöihin.
Finnair-konsernissa matkapalveluita tuottavat ja
myyvät tytäryhtiöt ovat tärkeä rajapinta kohteiden
paikallisyhteisöiden ja konsernin välissä. Koska
matkailun sosiaalisia vaikutuksia on vaikea mitata
yhteismitallisesti, ei niitä käsitellä niinkään tun­
nuslukujen valossa vaan laadullisesti. Tämän vuo­
den raportissa myös ihmisoikeudet ja yhteiskun­
nalliset vaikutukset ovat saaneet entistä enem­
män painoarvoa.
Taloudellisen vastuun osalta pääpaino on kan­
nattavan liiketoiminnan turvaamisessa. Pitkällä
tähtäimellä ainoastaan kannattava yritys kykenee
tuottamaan hyvinvointia yhteiskuntaan ja sidos­
ryhmillensä. Tämä tarkoittaa joskus kipeitäkin
ratkaisuja. Säännöllisen ja toimivan lentoliiken­
teen taloudellinen merkitys Suomen kaltaiselle
syrjäiselle maalle on huomattava. Sekä Suomen
elinkeinoelämän että poliittisen toiminnan kan­
nalta toimivat lentoliikenneyhteydet moniin tär­
keisiin kohteisiin ovat keskeisiä ja muodostavat
osan luottamuksen ja kansainvälisen kanssakäy­
misen infrastruktuuria. Finnair-konserni on myös
merkittävä työllistäjä ja veronmaksaja.
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuutavoitteet
Tavoite
Aikataulu
Taloudellinen vastuu
Kestävä kannattava kasvu.
Jatkuva tavoite.
Päästökauppaan varautuminen.
Vuoden 2011 aikana.
Sosiaalinen vastuu
Sairaus- ja tapaturmapoissaolojen vähentäminen.
Jatkuva tavoite.
Henkilöstöpolitiikan uudistaminen sekä Code of Conductin
laatiminen.
Vuoden 2011 aikana.
Ympäristövastuu
Yhteiskuntavastuu
kokonaisuutena
Johtamisen kehittäminen.
Vuosina 2011–2012.
Lentämisen päästöjen vähentäminen 41 prosentilla
vuodesta 1999 vuoteen 2017 mennessä.
Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 41 prosentin
vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.
Lentämisen päästöjen vähentäminen 24 prosentilla
vuodesta 2009 vuoteen 2017 mennessä.
Päästöjen vähentäminen on jatkuva tavoite. 24 prosentin
vähennys on tavoitteena vuoteen 2017 mennessä.
Jätteiden kierrätys- ja hyötykäyttöprosentin nostaminen.
Jatkuva tavoite.
Biopolttoainelentojen aloittaminen
Vuoden 2011 aikana.
Energiankulutuksen vähentäminen Finnair-konsernin
kiinteistöissä 9 prosentilla vuoden 2007 tasosta vuoteen
2016 mennessä.
Vuoteen 2016 mennessä.
Finnair Flight Academyn tarkoituksena on modernisoida
kahden simulaattorin visuaalijärjestelmät vähemmän sähköä
kuluttaviksi.
Vuoden 2011 aikana.
Aurinkomatkat aloittaa hankkeen WWF:n
Green Office -sertifi­kaatin saamiseksi.
Vuoden 2011 aikana.
Yhteiskuntavastuuviestinnän kehittäminen
mm. matkustamoissa.
Vuosina 2011–2012.
F
innairin visiona on olla Pohjolan lento­
yhtiöistä ykkönen liikenteen määrässä,
laadussa ja kannattavuudessa sekä kol­
men suurimman joukossa Euroopan ja
Aasian välisessä via-liikenteessä, eli kun suoraa
yhteyttä ei ole. Finnair hyödyntää kotikenttänsä
Helsingin ihanteellista maantieteellistä sijaintia
sujuvana paikkana vaihtaa konetta.
Finnair hyödyntää taloudellisesti strategi­
aansa, joka perustuu arvioihin matkustus- ja rahti­
kysynnän voimakkaasta kasvusta Eurooppa–Aasialiikenteessä sekä tulevaisuudessa myös PohjoisAmerikan ja Aasian välisessä liikenteessä.
Finnairin tavoitteena on synnyttää kestävää
taloudellista lisäarvoa tuottamalla lentopalvelut
kannattavasti, kustannuskilpailukykyisesti sekä
sopusoinnussa ympäristön ja yhteiskunnan tar­
peiden kanssa.
Taloudellisen toiminnan periaatteet
Julkisena osakeyhtiönä Finnair on sitoutunut
tavoittelemaan voittoa osakkeenomistajilleen. Voi­
tonjakoperiaatteet on ilmaistu Finnairin osinkopo­
litiikassa. Finnair ottaa huomioon toimintansa ja
taloudellisten päätöstensä vaikutukset ympäris­
töön ja yhteiskuntaan. Näitä vaikutuksia tunniste­
taan ja arvioidaan ympäristö- ja riskienhallintaor­
ganisaatioiden toimesta, jotka puolestaan toimi­
vat toimitusjohtajan valtuuttamina. Lisäksi kon­
sernin matkanjärjestäjien intresseissä on edistää
kohdeyhteisöjä hyödyttävää kestävää matkailua.
Liiketoiminta perustuu kansainvälisesti hyväk­
syttyihin eettisiin periaatteisiin, jotka koskevat lii­
kekumppanuuksia ja sidosryhmäsuhteita. Yhtiössä
sovelletaan pörssiyhtiöitä koskevia säännöksiä
sekä kansainvälistä tilinpäätösstandardia. Fin­
nairin hallitus on asettanut yhtiölle taloudelliset
tavoitteet, jotka on selvitetty sijoittajille suunna­
tussa aineistossa. Myös vuosikertomukset ja tilin­
päätösaineisto antavat mahdollisimman läpinä­
kyvästi tietoa Finnairin taloudellisesta asemasta
ja kehityksestä.
Lentoyhtiön taloudelliset vaikutukset
Lentoliikenne on maailmantalouden sekä kan­
santalouksien suhdannevaihteluille herkkä toi­
miala. Samalla kun lentoyhtiön ansaintalogiikka
perustuu ihmisten tarpeeseen liikkua työhön tai
vapaa-aikaan liittyvistä syistä sekä tavaroiden kul­
jettamiseen, se toimii myös osana toimialueensa
kansantalouksien infrastruktuuria.
Lentoyhtiön tarjoamat yhteydet mahdollista­
vat muiden toimialojen taloudellisen toimeliaisuu­
den kansainvälistyvässä liiketoiminnassa. Paitsi
mahdollistamalla ihmisten ja tavaroiden nopeam­
man liikkuvuuden lentoliikenne rakentaa omalta
osaltaan poliittiselle ja taloudelliselle elämälle
välttämätöntä luottamuksen ja henkilökohtaisen
kanssakäymisen infrastruktuuria. Lentoyhteydet
mahdollistavat osaltaan myös kehittyvien kan­
santalouksien tasa-arvoisemman kytkeytymisen
maailmankauppaan.
Lentoliikenne on työvoimavaltainen ala. Len­
toyhtiö luo ensinnäkin suoraan työpaikkoja omiin
toimintoihinsa. Sen lisäksi lentoyhtiön toiminta
luo välillisesti työpaikkoja lentoliikenteen infra­
struktuuriin, alihankkijoille ja matkailun eri toi­
mijoille. Tällä tavalla yhtiön tuottama ostovoima
leviää laajalle yhteiskuntaan ja toimii osaltaan
hyvinvointia jakavana tekijänä kansantaloudessa.
Lentoliikenne on kilpailtu toimiala. Varmis­
taakseen pitkän ajan kannattavuuttaan lentoyhtiöt
ovat joutuneet parantamaan työvoimansa tuot­
tavuutta ja alentamaan työn yksikköhintaa. Jos­
sain määrin nämä pyrkimykset myös vähentävät
työvoiman tarvetta. Toisaalta kannattavasti kas­
vava yritys voi luoda kestävästi lisää työpaikkoja.
Kannattavuus edellyttää rakenteellisia muu­
toksia, joita Finnair muiden lentoyhtiöiden tavoin
toteuttaa. Konsernin henkilöstöhallinto pyrkii teke­
mään kaikkensa, että muutosten ja sopeuttamistoi­
mien mahdolliset negatiiviset vaikutukset henki­
löstön hyvinvointiin ja taloudelliseen asemaan jäi­
sivät mahdollisimman lyhytaikaisiksi ja vähäisiksi.
Markkinat ja yleistilanne
Finnairin toiminnallinen liiketulos viime vuodelta
oli viisi miljoonaa euroa tappiollinen. Kannatta­
vuus parani merkittävästi edellisvuoden 180 mil­
joonan euron tappiosta. Liikevaihto nousi kym­
menen prosenttia sekä kysynnän että hintojen
parantumisen vuoksi. Erityisesti konsernin pää­
toimiala lentoliikenteen kannattavuus parani ja
oli voitollinen.
Vuoden 2010 tulosta rasittivat Islannin tulivuo­
resta huhtikuussa purkautunut tuhka, joka pysäytti
lentoliikenteen suurimmassa osassa Eurooppaa
useiksi päiviksi. Finnairille aiheutunut tappio oli
30 miljoonaa euroa. Joulukuussa Finnairin liiken­
teen pysäytti matkustamohenkilöstön lakko, mistä
aiheutui yhtiölle 25 miljoonan euron suorat tappiot
sekä välillisiä menetyksiä lakon jälkeisen varaus­
kannan heikkenemisen vuoksi.
Finnair on vahvistanut myyntiorganisaatio­
taan sekä lisännyt markkinointiponnistuksiaan
Suomen ulkopuolisilla alueilla. Suomessa Finnai­
rin tunnettuus on korkea. Skandinavian ulkopuo­
lella Finnair on edelleen haastajana.
Hyvän strategian, resurssien optimaalisen
allokoinnin sekä kustannuskilpailukyvystä huo­
lehtimisen avulla Finnairin arvioidaan kykenevän
vastaamaan sille ulkoisesti ja sisäisesti asetettui­
hin tavoitteisiin. Vastuullinen toiminta on pitkällä
tähtäimellä kannattavan liiketoiminnan kulmakivi.
16 Taloudellinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
17 Taloudellinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisäarvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstökulut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panokset, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja valtiolle
Miljoonaa euroa
2010
2009
2008
2 023,3
1 837,7
2 255,8
20,1
47,8
27,1
6,5
8,9
22,1
2 049,9
1 894,4
2 305,0
1 485,1
1 407,7
1 648,8
438,8
482,3
538,6
EC3 Työntekijän eläkelain (TyEL) mukainen eläketurva koskee kaikkia Finnair-konsernin työntekijöitä. Eläkemaksujen osuus palkoista on
19,5 prosenttia ja eläkkeisiin liittyvä osuus henkilöstökuluista 70,1 miljoonaa euroa. Lisäksi osaa henkilöstöstä koskee eläkesäätiön lisä­
etu ja johtoa omien sopimustensa mukainen lisäetu. Konsernin henkilöstöstä noin 47 prosenttia kuuluu eläkesäätiön lisäedun piiriin.
Finnairin eläkevastuu (FAS) oman eläkesäätiönsä suhteen on noin 320 miljoonaa euroa. Eläkevastuu on kokonaisuudessaan katettu.
Suora taloudellinen arvo
Konsernin liikevaihto
Liiketoiminnan muut tuotot
Rahoitustuotot
Tuotot yhteensä
EC4 Maksut henkilöstölle
Maksut osakkeenomistajille ja lainantarjoajille
Henkilöstökulut
Osinko, euroa
Korot ja muut rahoituskulut
Maksut valtiolle (verot)
0
0
18,7
26,7
10,2
29,4
16,1
1 960,4
1 938,1
2 230,2
89,5
-43,7
74,8
5,3
325,5
231,2
Toiminnallinen tulos
-4,7
-171,1
0,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %
-0,4
-7,8
-3
Jaettu yhteensä
Toiminnan kehittämiseen jäänyt taloudellinen arvo
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä
tytäryritysten hankinnat
EC2
0
26,3
Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle
Ilmastonmuutoksen odotetaan nostavan Finnair-konsernin toimintakustannuksia. Globaalissa ilmastonmuutoksen torjunnassa keskei­
set toimenpiteet kohdistuvat fossiilisen hiilen polton vähentymiseen. Käytössä on erilaisia ohjauskeinoja päästökattojen asettamisesta
polttoaineiden hintaohjausmekanismeihin sekä jopa suorien kieltojen asettamiseen. Finnair-konsernin käyttämä lentopetroli on tällä
hetkellä fossiilista polttoainetta. Polttoainekulut ovat myös Finnair-konsernin merkittävin yksittäinen kustannuserä. Näin ollen kaikki
lentopetrolin hintaan vaikuttavat tekijät vaikuttavat samansuuntaisesti myös Finnair-konsernin toimintakuluihin.
Säädelläkseen lentoliikenteen hiilidioksidipäästöjä Euroopan unioni aloittaa vuonna 2012 EU:n alueella operoivia lentoyhtiöitä
koskevan hiilidioksidipäästökaupan. Päästökaupan pelisäännöt ovat tätä kirjoitettaessa vieläkin julkisesti määrittelemättä, mikä on
vaikeuttanut päästökaupan taloudellisten vaikutusten arvioimista ja päästökauppaan valmistautumista. Kuitenkin päästökaupan
arvioidaan nostavan konsernin kustannuksia.
Ilmastonmuutos muodostaa selkeän riskitekijän myös matkailuelinkeinolle. Useat lomakohteet sijaitsevat seuduilla, joiden keskei­
siin viehätystekijöihin ilmastonmuutos saattaa vaikuttaa. Tällä voisi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia esimerkiksi konserniin
kuuluvalle Aurinkomatkat Oy:lle.
Toisaalta Finnair-konsernin pitkäjänteinen ympäristötyö ja järjestelmällinen laivastouudistushanke voivat tuoda konsernille kilpailu­
etua. Modernin kaluston myötä Finnairin polttoaineenkulutus matkustajaa kohden on jatkuvasti pienentynyt ja on tärkeimpiin kilpaili­
joihin nähden erittäin kilpailukykyinen. Tämä laskee myös yksikkökustannuksia ja vaikuttaa päästökaupan kustannuksiin alentavasti.
Ilmastonmuutos myös lisää ihmisten ympäristötietoisuutta. Kun moderni laivasto yhdistetään Finnairin kompaktin kotiaseman,
Helsinki-Vantaan, ihanteelliseen sijaintiin Aasian ja Euroopan välillä, saattavat konsernin panostukset ympäristövaikutustensa jatku­
vaksi vähentämiseksi lisätä Finnairin haluttavuutta ympäristötietoisen lentomatkustajan valintana.
Huoli ilmastonmuutoksesta saattaa lisätä erilaisten video- ja muiden virtuaalikokousten kysyntää. Konsernin matkatoimistoilla
onkin tällaiset palvelut jo valikoimissaan. Lisäksi Finnair lentoyhtiönä sekä konsernin matkatoimistot, Area ja Suomen Matkatoi­
misto, sekä Amadeus Finland tarjoavat asiakkailleen hiilijalanjälkiraportointia, joka huomioi lentojen lisäksi muita matkatapahtu­
mia sekä hotelliyöpymiset.
Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki
Valtio ei tue Finnairin toimintaa taloudellisesti. Poikkeuksen muodostaa Finnairin Ilmailuopisto. Finnairin Ilmailuopisto on vuonna
1964 perustettu Finnair Oyj:n ylläpitämä ammatillinen erikoisoppilaitos, joka toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain
(631/1998) mukaisena erikoisoppilaitoksena.
Ilmailuopiston tehtävänä on järjestää ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta sekä
muuta Finnair Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden toiminnan harjoittamiseksi tarvittavaa ammatillista lisäkoulutusta (Ammatillisen lisäkou­
lutuksen järjestämislupa 551/530/2006, 13.12.2006). Yksityisesti omistettuna oppilaitoksena Ilmailuopisto rahoittaa toimintansa val­
tionapukäytäntöjen mukaisesti. Vuonna 2010 Finnairin Ilmailuopisto sai Opetushallitukselta tukea yhteensä 2 075 136 euroa.
Jaettu taloudellinen arvo
Yrityksen ulkopuolelle maksetut rahavarat, materiaalit ja Toiminnalliset kulut ilman poistoja
palvelut, liiketoiminnan muut kulut
sekä henkilöstökuluja
Eläkesitoumusten kattavuus
EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten hankintamäärien suhteellinen osuus organisaation keskeisten toimipaikkojen osalta
Finnair-konsernilla ei ole varsinaista paikallishankintapolitiikkaa, eikä Finnair kerää konsernitasolla tietoa toimittajiensa paikallisuu­
desta. Hankintoja tehtäessä kiinnitetään huomiota muun muassa tarkoituksenmukaisuuteen, toimitusvarmuuteen, hintaan sekä laa­
tuun. Hankittavien tuotteiden tulee lisäksi olla kestäviä ja ympäristölle sekä ihmisille mahdollisimman turvallisia. Monet konsernin
hankintakategorioista ovat lisäksi viranomaissäädeltyjä, jolloin mahdollisten toimittajien tulee olla viranomaisen hyväksymiä. Esi­
merkiksi kaikki lentoturvallisuuteen liittyvät hankinnat ovat tällaisia. Joillain konsernin tytäryhtiöillä sen sijaan on omia paikallista
hankintaa tukevia periaatteita.
Finnair-konsernin suurin yksittäinen hankintaerä on lentopetroli. Lentopetroli on myös Finnairin merkittävin operatiivinen kulu­
erä. Lentopetrolin hankinnassa painottuvat taloudelliset seikat sekä toimitusvarmuus. Toimitusvarmuuden takaamiseksi Finnair on
hajauttanut lentopetrolihankintansa noin 50 eri toimittajalle.
Suurin osa Finnair-konserniin kuuluvan Aurinkomatkat Oy:n ohjelmassaan käyttämistä hotelleista on pieniä tai keskisuuria hotel­
leja, joilla pääsääntöisesti on paikallinen omistajuus. Aurinkomatkojen käyttämät hotellien arviointikriteerit antavat enemmän pai­
noarvoa hotelleille, jotka ovat paikallisessa omistuksessa. Lisäksi hotelli saa lisäpisteitä, jos se suosii omassa hankintatoimessaan
paikallisia tuottajia ja toimittajia. Esimerkiksi Aurinkomatkojen suurimmassa kesäkohdemaassa, Kreikassa, Aurinkomatkojen kesällä
2010 käyttämät hotellit olivat yli 90-prosenttisesti paikallisessa omistuksessa.
Aurinkomatkoilla on lisäksi joka kohteessaan paikallinen edustaja, jolta Aurinkomatkat ostaa muun muassa maakuljetukset, ret­
kijärjestelyt ja muita toimintaan liittyviä palveluita. Myös liikematkoihin keskittyneet Area Oy sekä Suomen Matkatoimisto Oy käyt­
tävät paikallisia agentteja matkaohjelmien ja ryhmävarausten tekemisessä. Esimerkiksi SMT:n ostamat agenttipalvelut ovat 80-pro­
senttisesti paikallisten agenttien tuottamia.
Finnair Catering Oy:n elintarvikehankinnoista jopa 90 prosenttia on ostettu kotimaisilta toimittajilta. Sen sijaan catering-kalusto
on valtaosaltaan ulkomaista alkuperää.
EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja niiden laajuus
Suurena työnantajana Finnair hyödyttää ympäröivää yhteiskuntaa taloudellisesti mm. työntekijöidensä sekä toimittajiensa ja alihank­
kijoidensa työntekijöiden ostovoiman välityksellä. Lisäksi lentoliikenteen merkitys syrjäisen maan talous- ja poliittiselle elämälle on
merkittävä. Turismi vaikuttaa positiivisesti kohdemaiden kansantalouksiin ja mikrotalouksiin ja liikematkailu kohdemaidensa talouksiin.
Turismilla voi toisaalta olla myös negatiivisia vaikutuksia kohdepaikkojensa elinkeinorakenteeseen. Esimerkiksi harmaa talous, pros­
tituutio ja huumekauppa voivat joissain oloissa lisääntyä. Finnair-konsernin matkanjärjestäjät kuitenkin pyrkivät aktiivisesti ehkäi­
semään näitä ongelmia mm. hotellien ja palveluiden valinnoilla sekä tiedon välittämisellä matkailijoille. Keskeisiä matkailun vaiku­
tusten tunnistamisen ja hallinnan kanavia ovat jäsenyydet alan järjestöissä ja sitoutumiset sopimuksiin ja julistuksiin, kuten Helsinki
Declarationiin. Lisäksi vuonna 2010 Finnair liittyi Sustainable Travel Leadership Network -ryhmään, jonka tarkoituksena on edistää
parhaita käytäntöjä kestävän matkailun saralla. Aurinkomatkojen edustaja on toiminut viimeiset kahdeksan vuotta kestävää matkai­
lua edistävän Tour Operator’s Initiativen (TOI) hallituksessa.
Finnair-konserni raportoi vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissaan Helsingin kauppakorkeakoulun ja Teknillisen korkeakoulun
professoreiden tekemästä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin Finnairin Aasian-strategian välillisiä taloudellisia vaikutuksia suomalai­
seen yhteiskuntaan. Tutkimuksen mukaan Finnairin Aasian-strategian kasvu on vastannut noin 3,7 prosenttia Suomen BKT:n kasvusta
vuosina 2002–2007. Tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin vuoden 2008 yhteiskuntavastuuraportissa sivuilla 14–15.
18 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Sosiaalinen vastuu
F
innairin sosiaalinen vastuu ulottuu moni­
muotoisena yhteiskuntamme kaikille sek­
toreille. Tehtävämme on huolehtia asiak­
kaistamme mahdollisimman hyvin sekä
harjoittaa lentoliikennettä häiriöttömästi osana
kansallista ja kansainvälistä infrastruktuuria. Sosi­
aalisen vastuun keskiössä on oma henkilöstömme,
jonka työhyvinvoinnista ja työympäristöstä huo­
lehtiminen on kaiken toiminnan lähtökohta.
Tavoitteemme on kasvaa voittajajoukkueeksi,
joka menestyy lentoliikenteen globaalilla peliken­
tällä. Se edellyttää sitoutunutta, osaavaa ja kan­
sainvälisesti ajattelevaa henkilöstöä. Meillä on
oltava yhteinen tavoite: kasvamalla säilytämme
ja luomme uusia työpaikkoja ja hyvästä tuloksesta
hyötyvät kaikki, niin yhteiskunnallisella kuin hen­
kilötasolla. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää
hyvää johtamista sekä divisioona- ja yhtiörajat
ylittävää ennakkoluulotonta yhteistyötä.
Lentoliikenne on erittäin suhdanneherkkä toi­
miala, mistä kertoo mm. se, että viime­vuosien
aikana Finnairilla on ollut lukuisia erilaisia sääs­
töohjelmia. Suurimmat menoerämme liittyvät
lentokoneisiin, polttoaineeseen ja henkilöstöku­
luihin. Polttoaineen hintaan on mahdotonta vai­
kuttaa ja koneinvestointeja on tehtävä liiketoi­
minnan kasvun takaamiseksi. Myöskään esimer­
kiksi viranomaismaksuihin emme voi vaikuttaa.
Säästöohjelmien kärki on siis valitettavan usein
kohdistunut juuri henkilöstökuluihin.
Yksittäiset säästöohjelmat eivät ole kenenkään
kannalta helppo tai miellyttävä ratkaisu. Sääs­
töohjelmia usein seuraavat yt-neuvottelut johta­
vat tehostamistoimiin, jäädytettyihin palkkoihin
ja henkilöstövähennyksiin. Rajuja säästöohjelmia
vastuullisempi ja kaikkien kannalta parempi rat­
kaisu on toiminnan jatkuva tehostaminen ja kehit­
täminen yhdessä.
Tehostamisella on sanana huono maine, mutta
tehostamisen ei tarvitse tarkoittaa palkkojen leik­
kausta, suurempaa työmäärää tai pidempiä työ­
päiviä. Tehostamisessa on paljolti kyse uuden­
laisesta ajattelutavasta. Meidän on löydettävä
yhdessä uusia ja tehokkaampia työtapoja, mei­
dän on ajateltava asiakaslähtöisesti ja meidän on
oltava kustannustietoisia. Jatkuvan muutoksen
hyväksyminen on ensimmäinen askel uuden ajat­
telumallin tiellä.
Me kannamme vastuumme toinen toisistamme
ja yrityksestämme. Taloon ulkopuolelta tulleena,
tuoreena henkilöstöjohtajana on ollut ilo nähdä,
miten sitoutunutta Finnairin henkilöstö on työ­
hönsä. Intoa ja osaamista on, mutta energian
kanavointi hakee muotoaan. Henkilöstön näkö­
kulmasta kriittisimmät kehityskohteet liittyvät
johtamiseen ja luottamukseen.
Luottamuksen rakentaminen johdon, henki­
löstön ja ammattijärjestöjen välillä on asia, jonka
eteen meidän kaikkien on jatkossa tehtävä töitä.
Organisaatiotasoja madaltamalla ja esimies–alais­
suhteiden määrää järkevöittämällä kehitetään
luottamukselliselle toiminalle otollista ilmapii­
riä. Luottamukseen kuuluvat lupausten pitäminen
sekä eettisten pelisääntöjen noudattaminen puo­
lin ja toisin. Ja kun luottamus vahvistuu, voimme
päästää irti menneisyyden ongelmista ja löytää
rohkeutta toimia uudella tavalla.
Johtamiskäytäntöjä ja johtamiskulttuuria
on kehitettävä, jotta johtaminen konkreettisesti
tukee yhtiön strategisia tavoitteita. Kehitystyön
on oltava pitkäjänteistä ja suunnitelmallista. Joh­
tamistyön laadun on oltava selkeästi mitattavaa.
Avainhenkilöiden tunnistaminen, seuraajasuun­
nittelu ja harkittu työnkierto kuuluvat nekin joh­
tamisen kehittämiseen liittyviin projekteihin
vuonna 2011.
Suorituksen johtamisen on ulotuttava arjen
19 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Vastuu henkilöstöstä
tasolle. Vastuullisen esimiestyön perusasioihin
kuuluu se, että jokainen työntekijä tietää oman
työnsä tavoitteet. On tiedettävä, miten tavoitteet
on mahdollista saavuttaa, mistä saa apua ja työ­
kaluja ja luonnollisesti miten saavutuksista pal­
kitaan. Kaikkien esimiesten vastuulla on käydä
tavoite- ja kehityskeskustelut jokaisen alaisensa
kanssa sekä kehittymistoimenpiteiden säännöl­
linen seuranta.
Sosiaalisen vastuun indikaattoreihin liittyen
Finnairilla on käynnissä myös muita HR-kehittä­
mishankkeita: työsuhteisiin ja henkilöstön jakau­
maan liittyvää raportointia terävöitetään, tasaarvosuunnitelmaa ja eettisiä periaatteita päivite­
tään, työehtosopimuksia pyritään selkiyttämään
ja työhyvinvointiprojektit priorisoidaan työhyvin­
vointitutkimuksiin sekä työelämän ajankohtaisiin
aiheisiin perustuen.
Sosiaalinen vastuu on tunnustettu osaksi Fin­
nairin arkea. Meillä jokaisella on merkittävä rooli
vastuun kantamisessa, eikä kyseessä ole kerta­
luontoinen harjoitus. Yhteinen työ jatkuu, vas­
tuullisesti.
Manne Tiensuu
Henkilöstöjohtaja
Finnair Oyj
Johtaminen
Vuonna 2010 Finnair-konsernin johtamiskulttuu­
ria sekä johdon ja henkilöstön välisiä suhteita on
alettu kehittää systemaattisesti. Kevään aikana
konsernin johdossa määriteltiin, että johtamisen
ja johtamiskulttuurin tulee olla tavoitteellista,
oikeudenmukaista, kannustavaa, kehittävää sekä
välittävää. Näiden johtamisen periaatteiden poh­
jalta on aloitettu useita kehittämistoimenpiteitä.
Finnair-konsernin ensimmäinen talent review
toteutettiin touko-kesäkuussa 2010. Prosessin
aikana arvioitiin yli 100 Finnairin johtoryhmiin
kuuluvaa henkilöä suhteessa tavoiteltuun joh­
tamisosaamiseen, suoritukseen ja kehittymis­
potentiaaliin. Prosessin tarkoituksena oli myös
lisätä läpinäkyvyyttä seuraajasuunnitteluun ja
tuoda välineitä urakiertoon. Lisäksi kesän 2010
aikana toteutettiin ylimmän johdon management
review, joka omalta osaltaan antoi näkemystä joh­
don kehittämiseen.
Toukokuusta 2010 alkaen tiivistettiin yhtei­
sen tavoitteen asettamista henkilöstöjärjestöjen
kanssa. Samalla aloitettiin sarja strategiakahvi­
loita. Näissä ns. ”Nokka nousuun” -kahviloissa
Finnair-konsernin johto ja esimiehet keskusteli­
vat henkilöstön kanssa tulevaisuuden Finnairin
rakentamisesta.
Syksyn 2010 aikana Finnairissa alettiin luoda
pohjaa kasvamiselle kansainväliseksi voittajajouk­
kueeksi. Kaikki konsernin HR-yksiköt ovat mukana
rakentamassa uutta finnairilaista johtamismallia,
ja ylimmän johdon ohjauksella muutosta on läh­
detty viemään läpi.
Rekrytointi
Rekrytointia ohjaamaan ja helpottamaan on mää­
ritelty periaatteet, jotka luovat puitteet niin sisäi­
sille kuin ulkoisille rekrytoinneille koko Finnairkonsernissa. Periaatteita noudattamalla varmis­
tetaan rekrytointien tasalaatuisuus kautta kon­
sernin. Rekrytoinnin periaatteet on hyväksytty
HR-johtoryhmässä. Myös periaatteisiin tehtävät
muutokset hyväksytään HR-johtoryhmässä sekä
liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.
Finnair-konsernin rekrytointia koordinoidaan
keskitetysti rekrytointipalveluissa. Liiketoimin­
tayksiköiden vastuulla on huolehtia, että samoja
rekrytoinnin periaatteita noudatetaan myös liike­
toimintayksiköiden rekrytoinneissa. Paikat ovat
avoimesti auki konsernin sisällä ja tarvittaessa
myös ulkopuolella. Rekrytoinneissa toimitaan
lain edellyttämällä tavalla; toimintaa ja päätök­
sentekoa ohjaavat muun muassa tasa-arvolaki,
laki yksityisyyden suojasta työelämässä ja tieto­
Finnairin henkilöstö koostuu huippuammattilaisista. Siksi oma henkilöstömme osallistuu esimerkiksi palveluidentiteetin uudistukseen.
20 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
21 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Henkilöstövastuun tunnusluvut
suojalaki. Tämä edellyttää jokaisen rekrytoinnin
yhteydessä, että esimerkiksi uudelleensijoitettavat
on huomioitava. Kaikki hakemukset tulee säilyt­
tää lain edellyttämällä tavalla. Suosituksia käy­
tettäessä toimitaan vain lain sallimissa puitteissa.
Työturvallisuus
Finnairissa on tehty kaikista töistä työterveys- ja
turvallisuusriskien arviointi, joka on perustana
työolosuhteiden, työn tekemisen ja työvälinei­
den kehittämiseksi. Lisäksi vahinkojen ja vaara­
tilanteiden raportoinnilla pyritään aktivoimaan
henkilöstöä osallistumaan turvallisuuden puut­
teiden havainnointiin ja päivittäiseen ylläpitoon.
Työturvallisuustoiminta on konsernin kaikilla orga­
nisaatiotasoilla tavoitteellista ja suunnitelmal­
lista. Työturvallisuustavoitteiden toteutuminen
edellyttää työnantajan ja henkilöstön rakentavaa
yhteistoimintaa
Työturvallisuuden ylläpitäminen ja kehittämi­
nen on jokapäiväistä ja linjaorganisaation vas­
tuulla olevaa tekemistä. Esimiesten vastuulla on
turvallisuuden johtaminen työntekijätasolla, ja
esimiehillä on päärooli turvallisuuskulttuurin luo­
misessa ja ylläpidossa jokaisena päivänä. Käy­
tännössä tämä on työolosuhteiden, turvallisen
työn tekemisen ja työvälineiden turvallisuuden
jatkuvaa havainnointia ja epäkohtiin puuttumista.
Työpaikkojen työsuojeluorganisaatiot tukevat
ja avustavat linjaorganisaatioita työturvallisuuden
edistämisessä. Työsuojeluorganisaatiot hoitavat
ohjaus-, neuvonta-, kehitys- ja valvontatoimin­
taa työympäristön parantamiseksi yhteistyössä
linjaorganisaatioiden kanssa. Oikeudellinen vas­
tuu työturvallisuudesta ja työolosuhteista kuuluu
linjaorganisaatiolle. Konsernitasolla työturvalli­
suusasioista vastaa konsernin työturvallisuusor­
ganisaatio, jonka vastuulla on muun muassa koko
konsernin työturvallisuustoiminnan kehittäminen
ja koordinointi.
Finnairissa koulutetaan turvallisuutta ja tur­
vallisuustietoisuutta koko henkilöstölle – työteh­
tävien edellyttämässä määrin. Tietoisuutta lisä­
tään myös intranetin, henkilöstölehden ja muiden
viestintäkanavien kautta.
Työterveys ja -hyvinvointi
Ilmailualalla osa työntekijöistä joutuu työsken­
telemään poikkeuksellisissa olosuhteissa ja epä­
tyypillisinä työaikoina. Finnair-konsernissa työ­
terveyteen ja työkykyyn liittyvistä toiminnoista
vastaa osaltaan oma työterveyshuolto, Finnair
Terveyspalvelut. Finnair Terveyspalvelut on yksi
Suomen johtavia ilmailulääketieteen asiantunti­
jaorganisaatioita.
Finnair Terveyspalvelut on panostanut erityi­
sesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulontaja hoitokäytäntöjen kehittämiseen. Työpaikkojen
ja työterveyshuollon yhteistyönä on Finnairissa
monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla
yksilöllisistä terveydellisistä rajoituksista ja ikään­
tymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jat­
kaa nykyisessä työssään. Näitä toimia toteute­
taan muun muassa kuntoutuksen, työkokeilujen,
työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja
työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla.
Työterveyteen liittyvistä asioista viestitään kon­
sernissa aktiivisesti hyödyntäen konsernin sisäi­
siä viestintäkanavia sekä järjestämällä aiheeseen
liittyviä teemapäiviä.
Keskeinen konsernin henkilöstöjohtamisen
työkalu on vuosittain tehtävä 4D-työhyvinvointi­
kartoitus. 4D-kartoituksella pyritään selvittämään
työhyvinvoinnin nykytilaa, trendejä sekä paikallis­
tamaan ongelmakohtia. 4D-kartoituksen tulokset
käydään läpi säännöllisesti konsernin ja tytäryhti­
öiden sekä liiketoimintayksiköiden johtoryhmissä.
4D-tulokset käsitellään työyhteisössä henkilöstön
kanssa esimiesten toimesta, ja kehittämiskohteet
mietitään yhdessä. Tuloksia hyödynnetään myös
henkilöstöjohtamisen kehittämisessä.
Alkuvuodesta 2010 tehdyn 4D-kartoituksen
perusteella työhyvinvointi konsernissa on paran­
tunut: työhyvinvoinnin yleisarvosana kohosi kor­
keammalle kuin kertaakaan viiteen vuoteen.
Myös vastausaktiivisuus nousi suuremmaksi kuin
moneen vuoteen. Vuonna 2010 4D-kartoitusta
kehitettiin edelleen. Uutena asiana otettiin käyt­
töön tämänhetkistä tilannetta luotaava, keskei­
simpiä asioita mittaava 4D-pulssikartoitus.
Tasavertaisuus
Finnair on tasa-arvoinen työnantaja. Tämä tar­
koittaa tasavertaisia urakehitysmahdollisuuksia
riippumatta sukupuolesta, iästä tai kansallisuu­
desta. Henkilöstön erilaisiin perhetilanteisiin sekä
jaksamiseen liittyvät tarpeet pyritään ottamaan
huomioon työaikoja ja -olosuhteita järjesteltäessä.
Liiketoimintayksiköiden ja tytäryhtiöiden HRyksiköt vastaavat tasavertaisuusasioiden toteutu­
misesta, kehittämisestä ja valvonnasta operatiivi­
sen toiminnan ylätasoilla. Päivittäisessä toimin­
nassa vastuu tasa-arvo- ja tasavertaisuusasioiden
toteutumisesta on linjaorganisaatioilla. Konsernin
HR-yksikkö ohjaa ja valvoo koko konsernin tasolla
tapahtuvaa henkilöstöasioiden hoitamista ja toi­
mii tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden
ja tytäryhtiöiden henkilöstöasioista vastaavien
kanssa. Konsernin HR-yksikön vastuulla on myös
henkilöstöhallinnon kehittäminen konsernitasolla.
Toiminnan lainmukaisuutta valvotaan lisäksi osana
konsernin yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja.
LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työsopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Vuoden 2010 lopussa Finnair-konsernin henkilömäärä oli 7 616 työntekijää, mikä on 4,1 prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisem­
min. Maantieteellisesti lähes koko henkilöstö työskenteli Suomessa ja näistä valtaosa Helsinki-Vantaan lentoasemalla tai sen välit­
tömässä läheisyydessä.
Finnair-konsernin palveluksessa oli vuoden lopussa ulkomailla noin 750 henkilöä, joista kolmannes työskenteli Finnairin matkustajaja rahtiliikenteen myynti- ja asiakaspalvelutehtävissä. Noin 500 henkilöä oli Baltian-maissa ja Venäjällä toimivien matkatoimistojen ja
matkanjärjestäjien palveluksessa sekä oppaina Aurinkomatkojen lomakohteissa. Ulkomaan henkilöstö sisältyy konsernin henkilöstön
kokonaismäärään. Ulkomailla Finnairin henkilöstöä on eri kohteissa (yhteensä noin 70 kohdetta) ja myyntiyksiköissä (yhteensä noin 20).
Henkilöstön keski-ikä oli 44 vuotta. Henkilöstön keskimääräinen palvelusvuosien määrä oli 17. Finnair-konsernin henkilöstöstä 39
prosenttia on ollut konsernin palveluksessa yli 20 vuotta. 12 prosenttia on palvellut yli 30 vuotta.
Lentoliikenne
Lentotoimintapalvelut
Matkapalvelut
Muut toiminnot
yhteensä
Kokonaismäärä
3 555
2 694
1 071
296
7 616
määräaikaiset (%)
1,4
4,1
9,7
1,4
3,5
vakinaiset (%)
98,6
95,9
90,3
98,6
96,5
osa-aikaiset (%)
6,8
3,7
2,8
3,4
5,0
kokoaikaiset (%)
93,2
96,3
97,2
96,6
95,0
Henkilöstön määrä 2008–2010
hlöä
10 000
9 000
8 000
7 000
6 000
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
LA2 7 616
08
09
10
Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja -aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen sijoittumisen mukaan
Raportointijaksolla työsuhteensa päättäneiden määrä ja osuus (vapaaehtoisesti, irtisanottuna, eläköitymisen tai työssä tapahtuneen
kuoleman seurauksena).
Lentoliikenne
Lentotoimintapalvelut
Matkapalvelut
Muut toiminnot
yhteensä
3 555
2 694
1 071
296
7 616
Lähteneet
241
153
139
24
557
Lähtövaihtuvuus, %
6,8
5,7
13,0
8,1
7,3
Kokonaismäärä
Vaihtuvuusluvuissa eivät ole mukana ulkoistamisten ja määräaikaisten työsopimusten päättymisen johdosta tapahtuneet muutokset
henkilöstömäärissä. Konsernin ulkomailla työskentelevä henkilöstö sisältyy lukuihin. Finnair-konserni ei pidä tilastoa vaihtuvuuslu­
vuista sukupuolen, ikäryhmän tai muiden monimuotoisuusnäkökohtien suhteen.
22 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA7
Lähtövaihtuvuus 2008–2010
%
8
7
6
5
4
3
2
1
0
LA3 LA4 LA5
LA6 23 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liittyvien kuolemantapausten lukumäärä maantieteellisen sijoittumisen mukaan
7,3
2010
Työpaikkatapaturmien
lkm
Työpaikkatapaturma­
taajuus (lkm/milj.
tehtyä työtuntia)
Työmatka­tapaturmien
lkm
Työtapaturmasairauspäivät
88
28
27
949
Lentoyhtiön lentävä henkilökunta
Lentoyhtiön maahenkilökunta
16
13
9
187
Finnair Technical Service Oy
62
32
16
377
7
19
1
25
Finnair Engine Service Oy
08
09
10
Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut, joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikaisille työntekijöille
Konsernin henkilöstöä koskevat samat edut työsuhteen tyypistä riippumatta. Osa eduista on sellaisia, että ne astuvat voimaan vasta
työsuhteen jatkuttua määrätyn ajan. Poikkeuksen muodostaa konsernin huoltokonttori, joka palvelee ainoastaan sen jäseniksi liitty­
neitä vakinaisia työntekijöitä.
Työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden osuus
Kaikki kotimaan työntekijät johtoa ja joitakin päälliköitä lukuun ottamatta ovat työehtosopimusten piirissä. Ulkomailla henkilöstö ei
pääsääntöisesti ole työehtosopimusten piirissä, sillä valtaosaltaan Finnair-konsernin ulkomaiset toimipisteet ovat niin pieniä, että
ne jäävät työehtosopimussääntelyn ulkopuolelle. Siltä osin kuin TES-säädökset soveltuvat konsernin toimintaan, niitä myös noudate­
taan. Paikallisen lainsäädännön noudattaminen on konsernin toiminnassa ehdoton minimivaatimus.
Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähimmäistiedottamisaika
Finnair-konserni noudattaa kaikessa toiminnassaan voimassaolevaa lainsäädäntöä. Uudelleenjärjestelytilanteita koskevat keskeiset
säädökset on ilmaistu Laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Tämän lain mukaan uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava vähim­
mäistiedottamisaika on pääsääntöisesti yksi viikko.
Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustettuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä työterveyttä ja -turvallisuutta
valvovissa ja neuvoa-antavissa toimikunnissa
Finnairin koko henkilöstö on edustettuna työsuojelun yhteistoiminnassa. Yhtiöillä on omat liiketoiminnan vaatimuksiin suhteutetut
työsuojelutoimikunnat, joissa on edustettuna työntekijöiden, toimihenkilöiden ja työnantajien keskeiset edustajat sekä työterveys­
huolto. Toimikunnat toimivat organisaatiorakenteen koosta tai merkityksestä riippuen eri tasoilla. Tavoitteena on laajakantoisten työ­
turvallisuus- ja terveysasioiden käsittely ja edistäminen. Toimikuntien työ koskettaa myös konsernin ulkomailla olevaa henkilöstöä.
Osassa ulkomaan yksiköitä toimii myös oma työturvallisuusyksikkönsä.
Cargo Oy ja FCTO Oy
2
11
2
28
Finnair Catering Oy
34
40
8
297
Finncatering Oy
15
51
3
142
Northport Oy
13
36
2
142
Finnair Flight Agademy Oy
2
23
1
0
Aurinkomatkat Oy
4
9
3
84
Area Oy
1
4
3
0
Suomen matkatoimisto Oy
1
3
3
44
Amadeus Oy
Yhteensä
0
0
0
0
245
21
78
2 275
Ei ammattitauteja tai epäilyjä 2010, ei kuolemantapauksia vuonna 2010 (edellinen oli 2005).
Työtapaturma = Työpaikkatapaturma + työmatkatapaturma
Vertailutietoa aiempiin vuosiin ei ole saatavissa, sillä laskentatapa konsernin sisällä on muuttunut vuoden 2009 lopussa tehtyjen
organisaatiomuutosten ja yhtiöittämisten vuoksi.
Konsernin sairaus- ja tapaturmapoissaolot on laskettu vuoden 2009 raportissa käytettyjen laskumenetelmien perusteella, sillä kaik­
kia GRI:n vaatimusten mukaisia tietoja ei ollut saatavissa konsernissa tehtyjen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulevina vuosina indi­
kaattoria tullaan kehittämään vastaamaan paremmin GRI:n vaatimuksia.
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot 2008–2010
%
5,9
5,8
5,7
5,6
5,5
5,4
5,3
5,2
5,1
5,5
08
09
10
Konsernin matkapalvelut-liiketoimintasegmentti ei ole mukana laskuissa. Prosentit on laskettu käyttäen aktiivisessa palveluksessa
olevien työntekijöiden tilastoituja poissaolopäiviä suhteessa työsuhdepäiviin.
24 Sosiaalinen vastuu LA8 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Organisaation työntekijöille, heidän perheilleen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunnatut koulutus-, harjoittelu-,
opastus-, ennaltaehkäisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauksien varalta
Finnairilla on oma työterveyshuolto, Finnair Terveyspalvelut, jonka toiminta, palvelut ja menetelmät perustuvat yhä enenevässä mää­
rin tutkimusnäyttöön. Finnairin työterveyshuollon keskeisimmät tutkimusyhteistyökumppanit ovat Työterveyslaitos sekä Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos.
Työpaikkojen ja työterveyshuollon yhteistyönä on monin tavoin parannettu toimintakäytäntöjä, joilla yksilöllisistä terveydelli­
sistä rajoituksista ja ikääntymisestä huolimatta työntekijät ovat voineet jatkaa nykyisessä työssään. Näitä toimia on toteutettu muun
muassa kuntoutuksen, työkokeilujen, työn keventämisen, työtehtävien muutosten ja työaikajärjestelyjen tai osa-aikaisen työn avulla.
Finnairin henkilöstölle tehdään määräajoin terveystarkastuksia, joissa pyritään havaitsemaan ja arvioimaan muun muassa mah­
dollinen työstä johtuva sairastuminen ja terveydelle haitallinen altistuminen varhaisessa vaiheessa. Työssään matkustamaan joutu­
ville on lisäksi oma rokotusohjelmansa.
Yhtiön työterveyshuolto on panostanut erityisesti työkykyä uhkaavien sairauksien seulonta- ja hoitokäytäntöjen kehittämiseen.
Masennusoireista kärsivien ja aikuistyypin diabeteksen ehkäisystä aina varhaisten hoitointerventioiden käynnistämisen avulla on pys­
tytty vaikuttamaan myönteisesti yksilöiden terveyden kehittymissuuntaan.
Henkilökunnan ikääntyminen tuo vankan kokemuksen ja ammattitaidon lisäksi mukanaan myös haasteita työntekijöiden työssä
jaksamiseen ja työhyvinvointiin. Finnair-konsernin henkilökunta toimii vaativassa toimintaympäristössä, jossa muun muassa lento­
turvallisuuteen liittyvät tehtävät korostavat hyvää vireystilaa ja toimintavalmiutta työssä. Konsernissa on käynnistetty ikäohjelma­
projektit muun muassa Finnair Tekniikassa ja Northport Oy:ssä. Tekniikan ikäohjelmassa on luotu periaatteet, joilla huolehditaan ja
vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja turvataan hyvinvoinnin ja terveyden säilyminen työuran eri vaiheissa normaaliin eläke­
ikään asti. Northport Oy:ssä puolestaan käynnistettiin ikätyöohjelma syksyllä 2010. Siellä lähdettiin yhteistyössä kehittämään ikään­
tyneiden työhyvinvointia erillisen ikätyöohjelman avulla. Ohjelmassa keskitytään ikäjohtamisen ja työolosuhteiden sekä työaikaergo­
nomian haasteisiin. Tarkoituksena on myös etsiä keinoja hiljaisen tiedon siirtämiseen nuoremmille kollegoille.
Toimintakauden aikana on pidetty eri puolilla yhtiötä terveysteemapäiviä, joissa terveystietoa on tuotu työpaikoille. Esimerkiksi
”Terve tekniikka” -tapahtumaohjelmassa säännöllisillä työpaikan terveysteemapäivillä tarjotaan tietoa terveyden, hyvinvoinnin, elä­
mäntapojen ja turvallisuuden edistämisestä. Tapahtumat suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä henkilöstöhallinnon, työterveys­
huollon, työturvallisuusorganisaation sekä ulkoisten toimijoiden ja kumppaneiden kanssa.
Viime vuosina Finnair-konsernissa on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota ennakoivaan toimintatapaan, jossa mahdolli­
siin piileviin ongelmiin pyritään vaikuttamaan jo varhaisessa vaiheessa. Varhaisen välittämisen malli on työkyvyn seuranta- ja hal­
lintamalli, joka sisältää esimiestyön periaatteet ja käytännöt liittyen henkilöstön työssä selviytymisen seurantaan ja tukemiseen.
Case: Tekniikan FiTS-hyvinvointiohjelma
Finnair Tekniikan kahdessa yhtiössä Finnair Technical Services Oy:ssa ja Finnair Engine Services Oy:ssä työskentelee yli 1 600 ilmailun
eri ammattiryhmien edustajaa. Työtä tehdään lentoturvallisuuteen liittyvässä vaativassa toimintaympäristössä ympäri vuorokauden
seitsemän päivää viikossa. Käytössä on erilaisia työaikamuotoja, mutta suurin osa Tekniikan henkilöstöstä tekee vuorotyötä. Monet
työt Tekniikassa ovat myös fyysisesti raskaita ja työskentelyolosuhteet vaativia. Tekniikassa työskentelevien keski-ikä on 46 vuotta.
Tekniikan suurin satsaus työhyvinvointiin vuonna 2010 oli syksyllä käynnistynyt hyvinvointiohjelma FiTS. Puolen vuoden ohjelma
toteutettiin yhteistyössä Finnair Terveyspalvelujen, ulkoisen yhteistyökumppanin ja liikunta-alan ammattilaisten kanssa. Tavoitteena
on ollut intensiivisen ohjelman avulla tukea pysyvää muutosta elämäntapoihinsa tavoittelevia. Ohjelman vaikuttavuutta tullaan arvioi­
maan UKK-instituutin kanssa vuonna 2011.
Tavoitteena oli löytää mielekäs keino parantaa henkilön omaa työkykyä liikunnan, terveellisemmän ruokavalion ja oman ajatte­
lun muuttamisen keinoin.
Syyskuun ensimmäisellä viikolla FiTS-hyvinvointiohjelman kuntotesteihin osallistui 47 parempaa työkykyä ja elämää haluavaa tek­
niikkalaista. Samalla viikolla alkoi ohjattu treeni, jota on tarjolla puolen vuoden ajan viisi kertaa viikossa. Harjoitukset pidettiin Tek­
niikan omissa tiloissa. Harjoitusohjelma oli rakennettu parantamaan treenaajien vireystilaa, mielialaa ja terveyttä. Treeneissä keski­
tyttiin lihaskunnon, kehonhallinnan, liikkuvuuden ja kestävyyden parantamiseen kiertoharjoittelussa hikoilemalla.
Kehittämällä näitä fyysisen kunnon kulmakiviä uudelle tasolle on mahdollista selviytyä minimaalisin vaurioin työssä ja nauttia elä­
mästä työn ulkopuolellakin. Ryhmän tuki edisti tehokkaasti osallistumista yhteistreeneihin.
Systemaattisen liikunnan hyödyt näkyivät jo ohjelman puolivälissä parempana ja energisempänä olona sekä merkittävästi kohon­
neena kuntona. Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen yhteistreeneihin osallistumisen merkiksi treenisalin seinäkalenteriin oli
piirretty jo 1 325 hymiötä. Osallistujat ovat käyneet yhteistreeneissä keskimäärin 9–10 kertaa kuukaudessa, ahkerimmat jopa 20.
Kun mukaan lasketaan kotioloissa tehdyt hikijumpat, lenkit ja sauvakävelyt, kertyi puolen vuoden treenien määräksi vähintään sata.
Ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen kestävyyskunto oli kohentunut koko ryhmällä yli viidenneksen (22,8 %). Tämä oli selvästi
yli koko ohjelmalle asetetun tavoitteen. Naisten kestävyyskunto oli parantunut huikeat 37,3 % alkutilanteeseen verrattuna. Myös
jalka- ja vatsalihasten kunto oli kehittynyt peräti neljänneksen.
Viikkotreenien lisäksi ryhmä kokoontui kerran kuukaudessa yhteiseen valmennukseen etsimään ratkaisuja stressin selättämiseen,
kunnon kohottamiseen, vireyden lisäämiseen ja terveellisten elämäntapojen ylläpitämiseen. Valmennuksissa jokainen sai työkaluja
ja toimintatapoja elämänlaadun parantamiseksi.
Haasteelliseksi osa-alueeksi osoittautui vuorotyön vaikutus uni- ja ruokailurytmiin sekä ruokavalion koostamiseen. Myös säännöl­
linen liikunnan harrastaminen on vuorotyöläiselle ja heidän perheilleen usein suuri haaste. Aikataulutus, liikuntapaikan läheisyys,
itselle sopiva liikuntamuoto ja muun perheen elämänrytmi ovat jokapäiväisiä haasteita, jotka vaativat käytännöllisiä ratkaisuja. Oleel­
25 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
lista on löytää keinot elämän aikarytmin ja elimistön toimintarytmin yhteensovittamiseksi. Tärkeimpiä keinoja tasapainon saavutta­
misessa ovat riittävä ja laadukas uni, säännöllinen liikunta ja terveellinen ravinto.
Näihin tavoitteisiin FiTS:n avulla haettiin tuloksekkaasti vastauksia. Ohjelman onnistuminen arvioidaan ja päätökset jatkotoimen­
piteistä tehdään keväällä 2011.
LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimusten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat
Finnair on ilmailualan työnantajaosapuolena aktiivisesti kehittämässä työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa työntekijöiden työ­
turvallisuutta. Kehittämistä tehdään Työturvallisuuskeskuksen koordinoimassa kuljetus- ja logistiikkaryhmässä. Työryhmän tehtävänä
on edistää alansa työturvallisuutta, työsuojeluyhteistyötä ja työelämän kehittämistyötä ilmailualan työpaikoilla. Teemoina ovat mm.
yhteinen turvallinen työpaikka ja ilmailualan työturvallisuuskoulutuksen kehittäminen. Ensisijaiset työturvallisuusfoorumit Finnairkonsernissa ovat henkilöstönja työnantajan yhteiset työsuojelutoimikunnat. (http://ttk.fi/toimialat/kuljetus_ja_logistiikka/ilmailuala)
LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää kohden henkilöstöryhmittäin
Vuonna 2010 Finnair-konserni tarjosi Finnairin Ilmailuopiston kautta työntekijöillensä yhteensä 117 156 oppilastuntia, kaiken kaikkiaan
2316 kurssilla. Konsernin henkilöstömäärään suhteutettuna tämä vastaa 15,4 tuntia työntekijää kohden. Yksilö- ja osastotasolla koulutus­
tuntien vaihtelu voi olla erittäin suurta, mutta konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista tarkemman erittelyn tekemistä koko kon­
sernin laajuudelta. Lukuihin eivät sisälly osastojen sisäisesti järjestämät kurssit tai konsernin ulkopuolisten tahojen tarjoama koulutus.
Oppilastunteja
Kursseja
Oppilastunteja henkilöä kohden keskimäärin
2010
2009
2008
117 156
181 309
n/a
2 316
3 063
n/a
15,4
22,8
n/a
LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen liittyvät ohjelmat
Finnair yhtiöitti koulutustoimintaansa 1.1.2010 alkaen Finnair Flight Academy Oy:n (FFA) alle. FFA:n kautta Finnair-konserni tukee
aktiivisesti ja monimuotoisin menetelmin henkilöstönsä osaamisen kehittymistä. Finnair Flight Academyn kautta Finnair pystyy toteut­
tamaan suurimman osan henkilöstön kehittämistarpeista, kuten lentokoulutuksen, turva- ja palvelukoulutuksen, teknillinen koulu­
tuksen ja konsernin yhteiset kehittämispalvelut. Henkilöstön kehittäminen on strategialähtöistä ja siinä hyödynnetään perinteis­
ten lähikoulutusten lisäksi verkko-oppimista, työkiertoa, työssä oppimista, coachingia ja mentorointia. Koulutus- ja kehittämistarve
kartoitetaan divisioonissa ja tytäryhtiöissä sekä osasto- että yksilötasolla esimerkiksi tavoite- ja kehityskeskusteluiden yhteydessä.
LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja urakeskusteluja
Finnair-konsernin kehitys- ja urakeskusteluohjelma koskee konsernin koko henkilöstöä. Vuoden 2010 henkilöstökyselyn perusteella
2/3 konsernin henkilökunnasta kävi esimiehensä kanssa tavoite- ja kehityskeskustelun. Vuoden 2011 alussa koko konsernin laajui­
sesti käyttöön otetun uudistetun tavoite- ja kehityskeskusteluprosessin (PD) tavoitteena on, että koko henkilöstö käy PD-keskuste­
lun vähintään kaksi kertaa vuodessa.
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostumus ja monimuotoisuus
Vuoden 2010 lopussa Finnair-konsernin henkilöstöstä oli naisia 53 prosenttia ja miehiä 47 prosenttia. Finnair Oyj:n hallituksen
kahdeksasta jäsenestä kolme on naisia. Ylimmästä johdosta naisia oli 33 prosenttia. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2010 oli 44 vuotta.
Yli 50-vuotiaita oli 28 prosenttia ja alle 30-vuotiaita 7 prosenttia. Etnisistä vähemmistöistä konsernissa ei pidetä tilastoja.
2010
2009
2008
Naisia
Prosenttia
53
54
50
Miehiä
47
46
50
Alle 30-vuotiaita
7
10
10
30-50-vuotiaita
65
65
70
Yli 50-vuotiaita
28
25
20
26 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
27 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Vastuu ihmisoikeuksista
Hankintakäytännöt
Konsernin johdon alaisuudessa toimivan hankin­
tatoimen ohjausryhmän vastuulla on konsernin
hankintatoiminnan ohjaaminen, kehitys ja koor­
dinointi. Merkittävimmistä tuote- ja palvelukoko­
naisuuksista vastaavat kunkin tuote- tai palvelu­
kokonaisuuden ympärille muodostetut poikkior­
ganisatoriset tai liiketoimintayksiköiden sisäiset
hankintaryhmät eli kategoriatiimit.
Kunkin liiketoimintayksikön johdon tulee huo­
lehtia siitä, että hankintatoimintaa hoitavalla hen­
kilöstöllä on käytettävissään ajan tasalla olevat
hankintaohjeet ja että ohjeita noudatetaan. Kai­
kessa Finnair-konsernin hankintatoimessa nou­
datetaan Finnair-konsernin hankintaohje -doku­
menttia, jossa määritetään kaikkea hankintaa sää­
televät yleiset linjat. Tämän lisäksi tytäryhtiöillä ja
liiketoimintayksiköillä on omat, tarkemmat han­
kintaohjeensa, joissa määritetään tarkemmat kri­
teerit huomioiden kunkin toimintayksikön erityis­
tarpeet. YK:n yleisen ihmisoikeusjulistuksen sekä
kaikkien soveltuvien lakien ja säädösten noudat­
taminen on ehdoton minimivaatimus.
Jokaisen hankintoja suorittavan vastuulla on
osaltaan varmistua, että hankintaohjeita nouda­
tetaan. Yleisempi seurantavastuu on tuote- ja pal­
veluryhmien vastaavilla. Myös konsernin sisäi­
sellä tarkastuksella on valvontarooli hankintojen
toteutumisessa ohjeissa ja säädöksissä määritel­
lyllä tavalla. Tietyissä tuote- ja palveluryhmissä
suoritetaan auditointeja. Auditoinnit painottuvat
laatu- ja turvallisuusseikkoihin. Viranomaissää­
Strategiasta keskusteltiin koko henkilöstön voimin Nokka nousuun -kahviloissa.
deltyjen hankintojen osalta ainoastaan kansain­
välisen ilmakuljetusjärjestö IATA:n hyväksymät
toimijat voivat toimia Finnair-konsernin toimitta­
jina tai alihankkijoina. Ihmisoikeuskysymyksissä
Finnair-konserni velvoittaa toimittajansa sekä ali­
hankkijansa noudattamaan muun muassa Finnairkonsernin laatimaa Eettinen toimintatapamme
toimittajille -dokumenttia (jäljempänä).
Syrjintä
Finnair-konserni ei hyväksy syrjintää missään sen
muodossa. Konsernin syrjinnänvastainen poli­
tiikka perustuu yhtiön Henkilöstöasiain käsikir­
jaan (HAK). Finnairissa ketään ei syrjitä sukupuo­
len, uskonnollisen tai poliittisen vakaumuksen,
iän, rodun, ihonvärin tai syntyperän vuoksi. Työ­
rauhan häirintä ja ahdistelu eivät kuulu yhtiön toi­
mintaan. Tasa-arvoa ja syrjinnänvastaisia toimin­
takäytäntöjä pyritään konsernissa kehittämään
jatkuvasti osana normaalia henkilöstöjohtamista.
Konsernin jokaisen työntekijän velvollisuutena
on toimia siten, että kukaan ei tule asetetuksi eri­
arvoiseen asemaan. Liiketoimintayksiköiden vas­
taavilla johtajilla on vastuu siitä, että tasavertai­
suusasiat tulevat yksikössä huomioiduksi ja hoide­
tuksi. Sukupuolten välistä tasa-arvoa edistetään
osana henkilöstösuunnittelua. Tasa-arvoon ja syr­
jintään liittyviä asioita käsitellään myös työsuoje­
luyhteistoiminnassa osana työsuojelun toiminta­
suunnitelmaa. Lain- ja määräystenmukaisuuden
valvonta kuuluu konsernin yleiseen valvonta- ja
tarkastusprosessiin.
Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen
neuvotteluoikeus
Finnair-konserni ymmärtää ja hyväksyy amma­
tillisen järjestäytymisen. Ammattiyhdistystoimin­
nalla on yhtiössä pitkät perinteet. Lisäksi yhdis­
tymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus
ammatillisissa asioissa ovat tunnustettuja perus­
oikeuksia Suomessa. Työmarkkinakulttuuri yhti­
össä on rakentunut sellaiseksi, että työntekijöi­
den järjestäytyminen ja kollektiiviset neuvotte­
lut yhtiön ja henkilöstöryhmien välillä ovat osa
normaalia toimintaa.
Lapsi- ja pakkotyövoima
Finnair-konserni ei hyväksy lapsi- ja pakkotyö­
voiman käyttöä millään yhtiön arvoketjun osaalueella. Konserni noudattaa kaikessa toimin­
nassaan lainsäädäntöä ja edellyttää tätä myös
yhteistyökumppaneiltaan. Lisäksi konserni edel­
lyttää henkilöstöltään ja yhteistyökumppaneiltaan
YK:n ihmisoikeuksien julistuksen periaatteiden
noudattamista kaikessa konserniin liittyvässä
toiminnassa.
Lentoyhtiönä Finnair on tiukan kansainväli­
sen sääntelyn ja valvonnan alainen. Yhtiö kat­
soo, että riskiä lapsi- ja pakkotyön esiintymisestä
ei todennäköisesti ole. Näin ollen yhtiössä ei ole
määritelty erillisiä valvontavastuita lapsi- ja pak­
kotyövoiman osalta. Hankintakäytäntöjen osalta
lapsi- ja pakkotyövoimaan pätevät samat säännöt
ja periaatteet kuin muidenkin ihmisoikeusasioiden
kohdalla. Konsernin toiminnan lainmukaisuutta
valvotaan osana konsernin yleisiä valvonta- ja tar­
kastusprosesseja.
Ote Finnair-konsernin hankintaohjeista:
Eettinen toimintatapamme
toimittajille
Finnair-konserni odottaa, että sen toimittajat
toimivat osaltaan eettisten toimintatapojemme
mukaisesti. Dokumentti ei sisällä ohjeita kaikkia
mahdollisia yksittäisiä tilanteita varten, vaan sen
tarkoituksena on antaa yleiset suuntaviivat.
Lakien ja säädösten noudattaminen
Toimittajien ja niiden edustajien liiketoimien on
tapahduttava paikallisten lakien ja säädösten
mukaisesti. Toimittajan tulee noudattaa kaikessa
toiminnassaan voimassa olevaa ympäristölain­
säädäntöä.
Liiketoimintakäytännöt
Toimittajien liiketoimet on toteutettava rehellisesti
ja solmittujen sopimusehtojen mukaisesti. Mui­
den sopimusehtojen lisäksi kaikkien toimittajien
on noudatettava seuraavia ohjeita:
• Toimittajan on toimittava YK:n Ihmisoikeuk­
sien yleismaailmallisen julistuksen periaattei­
den mukaisesti.
• Liiketoimintaa koskevat tiedot on luotava, säi­
lytettävä ja arkistoidut tiedot hävitettävä pai­
kallisten lakien ja sääntöjen mukaan.
• Toimittajan on käytettävä vastuullisesti Finnairkonsernin aineellista ja aineetonta omaisuutta
(tilat, tarvikkeet, kulutushyödykkeet ja laitteet,
joiden käyttämiseen Finnair-konserni on anta­
nut valtuutuksen).
• Toimittajan on noudatettava kaikkia Finnairkonsernin vaatimuksia, jotka liittyvät salasa­
noihin, luottamuksellisuuteen ja tietoturvaan.
• Toimittajan tulee taata saamiensa luottamuk­
sellisten ja salaisten tietojen säilyminen siten,
etteivät tiedot joudu asiattomiin käsiin ja ettei
niitä muuten käytetä väärin.
• Toimittajan tulee kunnioittaa Finnair-konser­
nin immateriaalioikeuksien omistusoikeuksista,
mukaan lukien tekijänoikeudet, tavaramerkki­
oikeudet ja liikesalaisuudet.
• Toimittajan on pidättäydyttävä antamasta lau­
suntoja tiedotusvälineiden edustajille Finnairkonsernin puolesta.
• Toimittajan on käytettävä hyvää harkintaa ja
pysyttävä kohtuudessa antaessaan lahjoja tai
viihde-etuja Finnair-konsernin työntekijöille
sopimussuhteen aikana. Finnair ei hyväksy lah­
jontaa missään muodossa. Erityisesti kilpailu­
tuksen aikana, toimittajan on pidättäydyttävä
täysin etuuksien tarjoamisesta konsernin työn­
tekijöille.
• Toimittajat eivät saa tehdä liiketoimintaa sel­
laisten Finnair-konsernin työntekijöiden kanssa,
joiden elämänkumppani tai muu perheenjäsen
tai sukulainen on asemassa, jossa hän taloudel­
lisesti hyötyy toimittajasta.
Henkilöstöä koskevat käytännöt
Finnair-konsernin toimittajien on noudatettava
henkilöstöhallinnossaan kaikkia paikallisia lakeja
ja säännöksiä.
Toimittajan vastuulla on varmistaa, että sen
edustajat sitoutuvat noudattamaan Finnair-kon­
sernin toimittajille tarkoitettua eettistä ohjetta.
28 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Ihmisoikeusasioiden tunnusluvut
HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisältävät ihmisoikeusehtoja tai joiden
osalta on tehty ihmisoikeusarviointi
Finnair-konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien
yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk­
sen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.
Finnair-konsernin merkittävät investoinnit vuonna 2010 koostuivat kolmen laajarunkoisen matkustajalentokoneen hankinnasta. Näi­
den investointien osalta sopimuksissa ei ollut määritelty erillisiä ihmisoikeusehtoja eikä investointien osalta tehty myöskään ihmisoi­
keusarviointeja. Lentokoneet toimittanut Airbus on omasta puolestaan sitoutunut noudattamaan ihmisoikeuksia.
HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja urakoitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on tehty ihmisoikeusarviointi sekä
tästä seuranneet toimenpiteet
Finnair-konsernilla on omat eettiset toimintaohjeet toimittajille ja kaikkien toimittajien edellytetään noudattavan niitä. Kaikkien
yhteistyökumppaneiden ja alihankkijoiden velvoitetaan noudattavan muun muassa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuk­
sen periaatteita sekä paikallista lainsäädäntöä.
Kotimaisten toimittajien ja alihankkijoiden suhteen Finnair-konserni ei suorita ihmisoikeusarviointeja. Yhdessä sopimuksessa on kui­
tenkin erikseen kielletty lapsityövoiman hyödyntäminen, sillä toimittaja toimii alalla, jolla lapsityövoiman käyttöä esiintyy maailmalla.
Ulkomaisten yhteistyökumppaneiden suhteen Finnair-konserni käyttää tunnettuja ja hyvämaineisia toimijoita. Finnair ei itse suo­
rita ihmisoikeusauditointeja. Konsernin suurin materiaalien käyttäjä, Finnair Catering, ostaa cateringpalveluita myös ihmisoikeuksien
kannalta ongelmallisilla alueilla. Palveluiden toimittaja auditoi omaa tuotantoaan ja hankintaansa säännöllisesti.
Sekä Finnair-konserni että konserniin kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimistot erikseen ovat allekirjoittaneet kestävän ja eet­
tisesti hyväksyttävän matkailun edistämiseen tähtäävän Helsinki Declaration -julistuksen. Aurinkomatkat on lisäksi liittynyt vuonna
2001 lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustavaan ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against Sex Tourism and
Trafficking” -sopimukseen, ja edellyttää sitä noudatettavan kaikissa hotellisopimuksissaan.
HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuksen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistuneiden työntekijöiden suhteellinen osuus
Aurinkomatkat Oy antaa kaikille uusille oppailleen koulutusta liittyen yrityksen työhön lapsiseksiturismia vastaan. Ihmisoikeuksiin
liittyvien koulutustuntien osuus ei ole erotettavissa annettujen koulutustuntien kokonaismäärästä. Muuten Finnair-konsernissa ei ole
järjestetty ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta vuonna 2010.
HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut toimenpiteet
Vuonna 2010 käsiteltiin tapausta, jossa vuoden 2006 lentohenkilökunnan lakkoon osallistuneille ei ollut maksettu kannustinpalkki­
ota, kuten kannustinehdoissa oli todettu. Eräät kannustinpalkkiotta jääneet haastoivat yhtiön oikeuteen. Asia sovittiin Korkeimman
oikeuden annettua päätöksen samanlaisessa asiassa, jossa Finnair ei kuitenkaan ollut osapuolena.
HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Finnair ei hyväksy lapsityövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnis­
tettu riskejä lapsityövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissää­
telystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla lapsityövoiman hyväksi­
käyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt
virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.
HR7
Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja toimenpiteet tämän estämiseksi
Finnair ei hyväksy pakkotyövoiman käyttöä missään arvoketjunsa osa-alueella. Ilmailualaa koskien Finnair-konsernissa ei ole tunnis­
tettu riskejä pakkotyövoiman käytöstä. Tämä johtuu sekä toimialan yleisestä luonteesta että alaa koskevasta tiukasta viranomaissää­
telystä ja valvonnasta. Kuitenkin ilmailuala ja Finnair-konsernin toiminta koskettaa myös toimialoja, joilla pakkotyövoiman hyväksi­
käyttöä kansainvälisellä tasolla ei voida sulkea pois. Keskeinen tällainen toimiala on tekstiiliteollisuus. Finnair-konsernissa käytetyt
virkapuvut ja työvaatteet hankitaan toimittajilta, jotka ovat huomioineet asian omassa toiminnassaan.
29 Sosiaalinen vastuu Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Yhteiskunnallinen vastuu
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Ilmailu on tiukasti säädelty toimiala. Säätely puo­
lestaan vaikuttaa Finnair-konsernin toimintaan
sekä suoraan että välillisesti erilaisten heijastus­
vaikutusten kautta. Finnairissa pidetään tärkeänä,
että konsernin ääni tulee kuulluksi kaikessa kon­
sernin toimintaedellytyksiä koskettavassa pää­
töksenteossa.
Finnair-konserni on aktiivisesti panostanut
omaan edunvalvontaansa jo pitkään. Finnairin
edunvalvonnasta vastaa kansainvälisten suhtei­
den osasto, jonka tehtävänä on ylläpitää sekä kan­
sainvälisiä että kotimaisia liikennepolitiikkaan liit­
tyviä viranomaissuhteita ja hoitaa näihin liittyviä
kaupallisia neuvotteluja. Finnair toteuttaa edun­
valvontaansa sekä osallistumalla kansallisten ja
kansainvälisten edunvalvontaorganisaatioiden toi­
mintaan että omien suorien yhteyksiensä kautta.
Lobbaus on parhaimmillaan hyvin tehokas
keino vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksen­
tekoon. Finnairissa pidetään tärkeänä, että sen
edunvalvonta tapahtuu lakeja ja säädöksiä nou­
dattaen sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla.
Euroopan unioni on julkaissut Brysselissä toimi­
ville edunvalvojille tarkoitetun edunvalvonnan
käsikirjan, jota myös Finnair toiminnassaan toteut­
taa. Konsernin sisällä edunvalvontatoiminnan lain­
mukaisuutta ja hyväksyttävyyttä valvotaan osana
yhtiön yleisiä valvonta- ja tarkastusprosesseja.
Nollatoleranssi korruptioon
Finnair-konserni ei hyväksy korruptiota missään
muodossa. Riskien tunnistamista ja arviointia teh­
dään konsernin kaikilla organisatorisilla tasoilla, ja
korruptioriskien arviointi suoritetaan osana kon­
sernin ja liiketoiminta-alueiden yleistä riskikartoi­
tusta. Korruptiotapausten varalta myös konsernin
hankintaohjeissa on selkiytetty periaatteita eetti­
sen ostotoiminnan varmistamiseksi muun muassa
hankintavastuita kierrättämällä.
Korruptioon liittyvästä valvonnasta vastaavat
liiketoimintojen vetäjät sekä sisäinen tarkastus.
Sisäinen tarkastus varmentaa yhtiön korruptoi­
mattomuuteen liittyvien periaatteiden noudatta­
mista osana liiketoimintoihin liittyviä prosessi- ja
kontrollikartoituksia sekä tarkastuksiin liittyvien
maksusuorite- ja kirjanpidon tositetarkastusten
avulla, joissa pyritään kiinnittämään huomiota
maksujen aiheellisuuteen. Sisäinen tarkastus tar­
kastaa lisäksi tarvittavilta osin niitä liiketoimin­
toja, joissa esiintyy suurempi mahdollisuus kor­
ruption esiintymiseen.
Kilpailua sääntöjen mukaan
Finnair-konsernin periaatteena on noudattaa
kilpailulainsäädäntöä kaikissa liiketoimissaan.
Lentotoimiala on globaalisti erittäin kilpailtu
toimiala ja uusia kilpailijoita tulee markkinoille
koko ajan. Kuten myös korruptioriskin osalta,
sisäinen tarkastus varmentaa kilpailulainsää­
dännön noudattamista osana yleisiä prosessi- ja
kontrollitarkastuksia sekä ulkomaan myyntiyksi­
köiden tarkastusten yhteydessä käy tarkemmin
lävitse kilpailulainsäädännön noudattamiseen
liittyviä asioita.
Määräystenmukaisuus
Pääosa Finnair-konsernin operatiivisesta toimin­
nasta perustuu viranomaismääräyksiin ja on viran­
omaisvalvonnan alaista. Vastuu viranomaismää­
räysten noudattamisesta on viranomaisen hyväk­
symillä henkilöillä. Tämän lisäksi tärkeimmät val­
vontavastuut liittyvät talouteen, rahoitukseen ja
tietoturvaan. Yhtiöllä on sisäiset valvontaohjeet,
joiden mukaan kunkin yksikön tai toiminnon joh­
tajan on järjestettävä oman yksikkönsä tai orga­
nisaationsa sisäinen valvonta.
Sisäinen valvontaympäristö käsittää konser­
nin roolit, vastuut, dokumentoidut sisäisen val­
vonnan periaatteet sekä konsernin arvot ja etii­
kan. Roolit ja vastuut ovat Suomen osakeyhtiö­
lain, Suomen hallinnointikoodin sekä konsernin
organisatorisen rakenteen mukaiset. Sisäisen val­
vonnan periaatteet Finnair-konsernissa on doku­
mentoitu konsernin raportointiohjeissa, sisäisen
valvonnan itsearviointilomakkeissa, rahoituspo­
litiikassa, hankintapolitiikassa, luottopolitiikassa
ja tietoturvaperiaatteissa.
Sisäisen tarkastustoiminnan avulla varmen­
netaan liiketapahtumien paikkansapitävyys sekä
informaation oikeellisuus sisäisessä ja ulkoisessa
laskennassa. Sisäisen tarkastustoiminnan avulla
varmistutaan lisäksi kontrollien toimivuudesta,
omaisuuden säilymisestä ja toimintojen tarkoi­
tuksenmukaisuudesta konsernin tavoitteiden
mukaisesti. Sisäisen tarkastustoiminnan paino­
pistealueet määritellään konsernin riskienhallin­
tastrategian mukaisesti.
Tiedot kontrollitoimenpiteiden vaatimuksista
viestitään ohjeiden, politiikkojen ja menettely­
tapojen puitteissa. Sisäinen tarkastus raportoi
työnsä tulokset säännöllisesti tarkastusvaliokun­
nalle. Tarkastusvaliokunnan kontrolleihin liittyvät
työn tulokset eli havainnot, suositukset ja ehdo­
tetut päätökset ja toimenpiteet raportoidaan jat­
kuvasti Finnairin hallitukselle.
30 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Yhteiskunnallisen vastuun tunnusluvut
SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat
Konsernina Finnairilla ei ole katsottu olevan merkittäviä suoria vaikutuksia paikallisyhteisöihin Suomea lukuun ottamatta. Tästä syystä
paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten arviointiin ja hallintaan liittyviä ohjelmiakaan ei konsernissa ole arvioitu tarpeellisiksi.
Finnair kuitenkin tiedostaa matkailulla toimialana olevan merkittäviäkin vaikutuksia eri paikallisyhteisöihin ympäri maailman. Kon­
sernin tytäryhtiöistä etenkin matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy sekä matkatoimistot Area Oy ja SMT Oy ovat omien vaikutusmah­
dollisuuksiensa puitteissa tässä suhteessa erityisasemassa. Finnair liittyi vuonna 2010 kansainväliseen vastuullista matkailua edistä­
vään Sustainable Travel Leadership Networkiin. Sekä Finnair-konserni että kaikki siihen kuuluvat matkanjärjestäjät ja matkatoimis­
tot ovat allekirjoittaneet Helsinki Declarationin, jonka tavoitteena on kestävän matkailun edistäminen. Aurinkomatkoilla on lisäksi
omia sitoumuksia ja hankkeita matkailun negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi – muun muassa hotellien pisaraluokitus, Tour
Operator’s Initiative sekä lapsiin kohdistuvaa seksiturismia vastustava ”The Code of Conduct for the Protection of Children Against
Sex Tourism and Trafficking” -sopimus.
http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/finnair/corporate-responsibility/our-role-in-society/fi_FI (Finnairin uudet yhteiskuntavastuusivut)
http://www.aurinkomatkat.fi/info/hyva-tietaa/hotellit/ymparistotietoisen-valinta (tietoa AM:n pisaraluokituksesta)
http://www.toinitiative.org/ (TOI)
http://www.smal.fi/index.php?402 (Helsinki Declaration)
http://www.sustainabletravelinternational.org/ (Vastuullisen matkailun kansainvälinen yhteistyöverkosto, jossa Finnair on mukana)
SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäyneiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteellinen osuus
Kaikki Finnair-konsernin liiketoimintayksiköt käyvät läpi korruptioon liittyvän riskianalyysin osana konsernin yleistä riskikartoitusta.
SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus, jotka ovat osallistuneet organisaation korruptionvastaiseen toimintaan liittyvään
koulutukseen
Tietyt tehtäväkuvat konsernissa ovat sellaisia, että niihin on arvioitu liittyvän tavanomaista suurempi riski korruption esiintymiseen.
Kaikille näitä tehtäviä hoitaville tarjotaan mahdollisuutta osallistua korruptionvastaiseen koulutukseen.
SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vaikuttamiseen ja lobbaukseen
Finnairin tavoitteena on hyödyntää edunvalvontakanavia eettisesti oikealla tavalla kohdistamalla käytössä olevat resurssit oikein. Fin­
nairin edunvalvontatoiminta koostuu tärkeimpien intressien ajamisesta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Siperian ylilento-oikeudet ovat Finnairin strategian kannalta keskeinen edunvalvontakohde. Yhtiön kotiaseman sijainti Euroopan ja
Aasian välissä on sellainen, että voidessaan hyödyntää Venäjän ja erityisesti Siperian alueen ilmatilaa, Finnair kykenee tarjoamaan
asiakkailleen suorimmat reitit Euroopan ja usean tärkeän Aasian kohteen välillä. Tästä syystä Finnair pyrkii sekä itse että yhteistyössä
eri viranomaisten kanssa vaikuttamaan olemassa olevien oikeuksien säilymiseksi ja uusien saamiseksi.
Toinen tärkeä edunvalvontakohde ovat pitkään olleet erilaiset lentoliikennesopimukset. Uuden reitin avaaminen edellyttää lentolii­
kennesopimuksen solmimista. Lisäksi lentoliikennesopimuksilla säädellään, kuinka useasti johonkin kohteeseen voidaan lentää. Len­
toliikennesopimusten sopijaosapuolina ovat tavallisesti valtiot tai valtioiden väliset yhteenliittymät (kuten EU). Liiketoiminnan ylläpi­
tämiseksi ja kasvattamiseksi on tärkeää, että yhtiön reittiverkosto on asiakkaiden kysynnän kannalta mahdollisimman optimaalinen.
Tämän varmistamiseksi eri viranomais- ja muiden tahojen asianmukainen lobbaaminen on keskeinen keino.
Vuonna 2012 alkava EU:n päästökauppa on EU:n alueella ja alueelta operoivalle Finnairille merkittävä kysymys. Finnair näkee ilmaston­
muutoksen asettamaan haasteeseen vastaamisen olevan välttämätöntä, mutta alueellisen päästökaupan uhkana on hiilivuoto ja kilpailun
vääristyminen. Tästä syystä Finnair lobbaa voimakkaasti lentoliikenteen globaalin päästökauppasopimuksen aikaansaamisen puolesta.
Hoitaakseen edunvalvontaansa Finnair toimii yhteistyössä erilaisten ilmailualan järjestöjen, kuten AEA:n sekä IATA:n, kanssa. Finn­
air pyrkii myös yhteistyöhön eri ministeriöiden kanssa. Finnair on mukana Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) kauppapoliittisessa valio­
kunnassa, suomalais-venäläisen kauppakamarin toiminnassa, lentoliikenteen poliittisessa neuvottelukunnassa sekä EU:n liikennejaos­
tossa. Ilmailuhallinnon (TraFi) sekä Liikenne- ja viestintäministeriön kanssa Finnair toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa.
SO6
Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä
Finnair-konserni ei jaa minkäänlaisia tukia poliittisille tahoille. Yhtiössä on suoritettu valtion tarkastusviraston puolesta vaalitukea
koskeva erityistarkastus, jonka perusteella voitiin todeta, että yhtiö ei ollut suorittanut vastikkeettomia rahasuorituksia.
SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomiseen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteutetut toimenpiteet
Kilpailuvirasto aloitti joulukuussa 2010 Finnair Catering Oy:n Travel Retail -liiketoimintayksikössä tutkimuksen lentoasemamyymälöi­
den hinnoittelusta. Finnair Catering Oy on MTV 3:n 45 minuuttia -ohjelmassa esitetyn väitteen jälkeen tehnyt asiasta oman selvityk­
sensä ja tekee tiivistä yhteistyötä Kilpailuviraston kanssa asian selvittämiseksi. Myös asiaan liittyvää ohjeistusta on tarkennettu ja
kilpailuoikeudellista koulutusta järjestetty työssään sitä tarvitseville alkuvuonna 2011.
31 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Tuotevastuu
L
entoyhtiönä Finnairin toiminta-ajatuksena
on kuljettaa asiakkaat ja heidän tavaransa
perille turvallisesti ja ajallaan. Finnairkonserniin kuuluvat liiketoimintayksiköt
ja tytäryhtiöt osaltaan tukevat tämän tavoitteen
saavuttamista kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena
on huolehtia asiakkaiden hyvinvoinnista ja suju­
vasta matkanteosta kaikilla osa-alueilla. Turval­
lisuudella on keskeinen rooli konsernin toimin­
nassa. Merkittävimmät tuotevastuunäkökohdat
Finnair-konsernin toiminnassa ovat lentoturval­
lisuus, elintarviketurvallisuus, vastuu henkilö­
asiakkaista sekä vastuu Finnairin kuljettamasta
rahdista. Lentoturvallisuudella on aina korkein
prioriteetti kaikessa toiminnassa, eikä siitä ole
sallittua tinkiä millään perusteella.
Poikkeaviin tilanteisiin Finnair-konsernissa
pyritään varautumaan jo ennalta. Konsernissa on
kehitetty prosesseja erilaisten yllättävien tilantei­
den varalta ja niitä kehitetään sekä ylläpidetään
jatkuvasti. Asiakkaan tulee voida luottaa siihen,
että hänestä huolehditaan läpi koko palveluket­
jun. Tämän vuoksi Finnair-konsernissa kiinnite­
tään suurta huomiota myös yhteistyökumppanei­
den valintaan.
Lentoturvallisuus
Lentoturvallisuustyö ulottuu kaikkialle, missä
ollaan tekemisissä lentoturvallisuuteen vaikut­
tavien asioiden kanssa. Riskien ennaltaehkäisy
on sisäänrakennettu yhtiön toimintakulttuuriin, ja
lisäksi lukuisat viranomaismääräykset säätelevät
toimintaa konsernissa. Inhimillisten erehdysten
varalta yhtiön toimintaprosesseihin on luotu eri­
laisia suojaverkkoja, joiden keskeisenä tavoitteena
on pysäyttää erehdyksen aiheuttaman mahdol­
lisesti vahingollisen kehityskulun eteneminen ja
riskin materialisoituminen.
Finnairilla vastuu toiminnan turvallisuudesta
on kunkin toiminta-alueen vastuullisella johta­
jalla. Turvallisuus- ja laatuosasto tuottaa johdon
käyttöön riskitietoa alan viimeisimpiä menetelmiä
käyttäen. Kaikkien toimenpiteiden vaikuttavuutta
sekä toiminnan yleistä määräystenmukaisuutta
Finnair Catering valmistaa päivittäin 18 000 ateriaa taivaalle.
seurataan laatujärjestelmän avulla. Laatujärjes­
telmän puitteissa yhtiön turvallisuuskriittiset osat
auditoidaan eli tarkastetaan vuosittain. Jokainen
lentoturvallisuuteen vaikuttavissa tehtävissä työs­
kentelevä osallistuu säännöllisesti turvallisuus­
koulutuksiin, joiden kattavuutta ja säännöllisyyttä
valvotaan niin sisäisesti kuin viranomaistenkin
toimesta. Turvallisuuteen liittyvää tietoa jaetaan
organisaatiossa erityisen Safety Magazinen kautta.
Lisäksi lentävälle henkilökunnalle julkaistaan tar­
peen mukaan erityisiä turvallisuustiedotteita. Fin­
nair-konsernin lentoturvallisuustyöstä kerrotaan
tarkemmin tämän raportin sivulla 33 sekä Vuosi­
katsauksessa 2010 sivulla 58.
Elintarviketurvallisuus
Finnair Catering Oy tuottaa catering-, travel retailsekä logistiikkapalveluita. Finnair Cateringin keit­
tiö on Suomen suurimpia. Catering-tuotannon
tehtävänä on tuottaa laadukkaita palveluita ja
tuotteita kustannustehokkaasti kaikille Finnair
Cateringin asiakaslentoyhtiöille. Catering-tuo­
32 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
33 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Tuotevastuun tunnusluvut
tanto vastaa myös laatu- ja ympäristöasioiden
kehittämisestä koko Finnair Cateringissa. Finnair
Catering haluaa olla asiakkailleen paras lentolii­
kenteen catering- ja Travel Retail -palveluita tar­
joava yritys.
Elintarvikkeiden valmistuksessa ja logistii­
kassa kiinnitetään erityistä huomiota tuotetur­
vallisuuteen. Elintarvikkeiden valmistuksen osalta
tuoteturvallisuusriskit on arvioitu läpi koko arvo­
ketjun, raaka-ainetoimittajista ja tuotteen valmis­
tamisesta lopputuotteen toimittamiseen lennoille.
Finnair Cateringissa tuotteiden turvallisuusvaa­
timukset täyttävät – ja monelta osin ylittävät –
viranomaisten asettamat tuotantohygieeniset ja
mikrobiologiset vaatimukset. Noudatamme toi­
minnassamme viranomaisten hyväksymää sekä
IATA:n ja ITCA:n suositusten mukaista omaval­
vontajärjestelmää, joka perustuu riskinarviointiin
koko tuotantoketjun osalta. Säännöllisten sisäis­
ten ja ulkoisten auditointien avulla varmistetaan,
että toiminta on suunnitelman mukaista ja täyttää
sekä lainsäädännön vaatimukset että asiakkait­
temme odotukset.
Finnair Catering hankkii raaka-aineensa
ainoas­taan hyväksytyiltä toimittajilta. Hyväk­
synnän saamiseksi toimittaja auditoidaan. Audi­
toinnissa annetaan tarvittaessa vaatimuksia ja
suosituksia, joiden täyttämisen jälkeen toimittaja
voidaan hyväksyä. Jokaiselle raaka-aine-erälle
suoritetaan vastaanottotarkastus, jossa kiinni­
tetään huomiota erityisesti vastaanottolämpö­
tilaan kylmäketjun katkeamattomuuden varmista­
miseksi. Finnair Cateringin omavalvonnan ytimenä
on HACCP-pohjainen riskienarviointi. Erilaisten
tukiohjelmien — kuten siivousohjelma, lämpöti­
lan tarkkailut ja hyvät hygieniakäytännöt — avulla
pyritään jo ennakolta minimoimaan tuoteturvalli­
suuteen liittyvät riskit. Valvonnan ja sisäisten tar­
kastusten avulla huolehditaan sovittujen käytän­
töjen toteutumista. Finnair Catering tekee tiivistä
yhteistyötä paikallisten elintarvike- ja ympäris­
töviranomaisten kanssa. Henkilöstön ammatti­
taidosta ja osaamisesta huolehditaan säännölli­
sellä koulutuksella.
Finnair Cateringilla on käytössään laatujär­
jestelmä, joka kattaa koko Cateringin toiminnan.
Cateringin laatujärjestelmälle suoritetaan sään­
nöllisesti sisäinen auditointi. Lisäksi toimintaa
auditoivat asiakkaat, ulkopuolinen auditointior­
ganisaatio sekä viranomaiset.
Huolenpito asiakkaista
Finnair-konsernin asiakaspalvelun visiona on tuot­
taa palvelua maailman huipulta. Tämä tarkoittaa
asiakkaiden odotuksiin ja tarpeisiin vastaamista
niin normaali- kuin poikkeusolosuhteissakin. Asia­
kaspalvelun terävöittämiseksi konsernin asiakas­
palveluorganisaatio eriytettiin omaksi divisioonak­
seen vuoden 2009 lopulla ja päätökseen raken­
nemuutos saatiin vuoden 2010 aikana. Vuonna
2010 Finnair-konsernissa myös aloitettiin projekti,
jonka tavoitteena on uudistaa koko asiakaspal­
velukonsepti ja sen taustalla vaikuttava ajatte­
lutapa. Uudistuksen tavoitteena on entisestään
parantaa asiakaskokemusta kokonaisvaltaisesti.
Poikkeavia tilanteita varten Finnairilla on oma
erillinen poikkiorganisatorinen yksikkönsä. Kaikki
lentoliikenteen epäsäännöllisyystilanteet hoide­
taan keskitetysti Helsingistä käsin, jolloin kaikki
saatavilla oleva tarvittava informaatio saadaan
kerättyä yhteen paikkaan. Tällöin kokonaiskuva
epäsäännöllisyyksien kerrannaisvaikutuksista
sekä kustannuksista tarkentuu ja asiakkaalle koi­
tuvaa haittaa pystytään minimoimaan.
Asiakaspalvelun toiminnan seuranta ja val­
vonta perustuu säännöllisiin auditointeihin, asia­
kaspalautteeseen ja asiakastyytyväisyystutkimuk­
siin, erilaisiin yllätyskampanjoihin sekä ulkopuo­
listen suorittamiin mittauksiin. Myös yhteistyö­
kumppaneiden toimintaa arvioidaan jatkuvasti.
Seuranta on järjestelmällistä ja sen perusteella
asetetaan tavoitteita sekä seurataan tavoitteiden
täyttymistä. Henkilöstön osaamisesta huolehdi­
taan koulutuksella.
Rahti ja maapalvelut
Finnair Cargo Oy:n palvelupolitiikkana on tarjota
asiakkailleen sujuvia ja ongelmattomia logistiik­
kapalveluita. Tämä tarkoittaa muun muassa, että
Finnair Cargon kuljetettavaksi luovutettu rahti
toimitetaan perille siten kuin asiakkaan kanssa
on sovittu. Rahti myös luovutetaan asiakkaalle
samassa kunnossa kuin se Finnair Cargoon hal­
tuun annettaessa oli.
Konsernin emoyhtiöön kuuluva Ground Ope­
rations -yksikkö puolestaan vastaa lentoasemilla
tapahtuvien maapalveluiden hankinnasta, laatu­
kriteereistä ja laadunvalvonnasta. Yksikön tehtä­
vänä on varmistaa, että Finnairin käyttämät maa­
palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset niin
laadullisesti kuin turvallisuuden ja viranomais­
määräystenkin suhteen.
Palvelulupaustensa varmistamiseksi sekä Finn­
air Cargo Oy että Ground Operations -yksikkö valit­
sevat terminaali- ja muita maapalveluja tuotta­
vat alihankkijansa ja yhteistyökumppaninsa sys­
temaattisen arviointiprosessin tuloksena. Yhteis­
työkumppaneilta edellytetään muun muassa, että
ne huolehtivat ja varmistuvat henkilökuntansa
ammattitaidosta ja, että kalusto, välineistö sekä
tilat ovat asianmukaiset. Finnair suorittaa mää­
räajoin tehtävien lentoasemakohtaisten laatuau­
ditointien lisäksi laaduntarkastuksia, joilla sään­
nöllisesti valvotaan sekä omaa että alihankkijoi­
den toimintaa.
Finnair Cargon ja Ground Operationsin laa­
tupäälliköt vastaavat omien laatujärjestelmi­
ensä ylläpidosta ja päivittämisestä sekä valvo­
vat, että operatiivinen toiminta on vaatimusten
mukaista. Ground Operationsilla on lisäksi len­
toasemien operatiivisesta toiminnasta vastaavat
aluepäällikkönsä, joilla on merkittävä rooli toimin­
nan määräystenmukaisuuden valvonnassa. Mikäli
toiminta ei joltain osin täytä toimintakäsikirjan
tai voimassaolevan lainsäädännön vaatimuksia,
poikkeama dokumentoidaan ja korjaavia toimen­
piteitä edellytetään välittömästi.
Lisätietoja:
Lisätietoja HACCP:sta:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygie­
niaosaaminen/tietopaketti/haccp/
Lisätietoja Finnairin lentoliikenteen epäsään­
nöllisyystilanteisiin liittyvästä toiminnasta:
http://www.finnairgroup.com/linked/fi/konserni/
Finnair_yhteiskuntavastuuraportti_2009.pdf
Lisätietoja Kansainvälisen ilmakuljetusjärjes­
tön (IATA) turvallisuus- ja laatuauditoinneista:
http://www.iata.org/ps/certification/Pages/
index.aspx
International Travel Catering Association:n
(ITCA) internetsivut: http://www.itcanet.com/
PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvallisuusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuote- ja palveluryhmien suhteellinen osuus
Finnair-konsernin tuotteiden ja palvelujen osalta merkittävimmät terveys- ja turvallisuusasiat liittyvät lentoturvallisuuteen sekä elin­
tarviketurvallisuuteen.
Elintarvikkeiden osalta kaikkien valmistuksessa käytettävien tuotteiden turvallisuus on arvioitu. Finnair Catering valvoo ja pyrkii
varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuuden koko tuotantoketjussa alkaen alihankkijoiden valinnasta ja auditoinnista valmistukseen
ja tarjoiluun asti. Finnair Cateringin laatuosasto suorittaa säännöllisiä tarkastuksia läpi koko tuotantoketjun. Elintarviketurvallisuu­
den varmistus- ja arviointiprosesseista kerrotaan tarkemmin tuotevastuun johtamista kuvailevassa osiossa.
Konsernin valmismatkoja tuottava tytäryhtiö Aurinkomatkat arvioi aina mahdollisimman laajasti ja tarkkaan kohteen mahdolliset
terveys- ja turvallisuusuhat. Arvioinnin perustana ovat eri viranomaisten arviot kyseisen maan tai kohteen tilanteesta sekä miten sen
arvioidaan kehittyvän lähitulevaisuudessa esimerkiksi poliittisesti. Lisäksi kauden aikana Aurinkomatkat suorittaa kaikkien kohteiden
jatkuvaa seurantaa terveys- ja turvallisuustilanteiden osalta yhdessä eri viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen kanssa.
Case: Lentoturvallisuustyö Finnairilla
Lentoturvallisuuden vaatimus on sisäänrakennettu lentoyhtiön toimintajärjestelmään jo viranomaismääräysten kautta. Euroopassa
EU-lainsäädäntö sitoo kaikkia unionin lentoyhtiöitä OPS-1-määräysten muodossa. Tämän lisäksi olemme Finnairissa sitoutuneet IATA:n
(International Air Transport Association) jäseninä noudattamaan IOSA-vaatimuksia (IATA Operational Safety Audit), jotka ovat joilta­
kin osin eurooppalaisia OPS-määräyksiä tiukempia. Vastuu näiden vaatimusten täyttämisestä on kunkin toiminta-alueen vastuulli­
sella johtajalla. Määräysten täyttäminen varmistetaan laatujärjestelmän ja erityisesti laatujärjestelmään kuuluvan auditoinnin avulla.
Lentoyhtiön kaikkien toimintojen määräystenmukaisuus varmistetaan vuosittaisella auditilla ja mahdolliset poikkeamat vaatimuksista
osoitetaan vastuullisen johtajan korjattavaksi. Laatujärjestelmän toiminnasta vastaa yhtiön laatujohtaja, joka toimii samalla lento­
turvallisuusjohtajana.
Vaikka lentoturvallisuuden perusta luodaan jo määräysperusteisesti, tarvitsee toimiva lentoyhtiö lentoturvallisuutta korostavan ja
siitä huolehtivan turvallisuuskulttuurin. Nykyaikaista turvallisuuskulttuuria kuvataan termillä ”Just Culture”. Tällä termillä halutaan
korostaa että kaikenlaiset inhimilliset lipsahdukset ja vahingot ovat sallittuja mutta tarkoituksellista määräysten rikkomista ei hyväk­
sytä. Koko turvallisuusajattelumme lähtee siitä ajatuksesta että yksittäinen inhimillinen virhe ei aiheuta onnettomuutta vaan järjestel­
mään sisäänrakennetut suojaverkot pystyvät poimimaan virheet ja estämään niiden vaikutuksen. Tämän lisäksi toimiva turvallisuus­
kulttuuri sisältää toisen ulottuvuuden: raportoinnin. Perinteisesti erityisesti lentäjät mutta nykyään enenevässä määrin myös muut
työntekijät raportoivat työhönsä liittyvistä riskeistä ja sattuneista tapahtumista. Yhtiössämme on käytössä safety reporting -järjes­
telmä, jonka puitteissa käsitellään Air safety-, Maintenance safety-, Ground safety- ja Cabin safety -raportteja. Just Culturen periaat­
teiden mukaisesti raportoija ei saa seuraamuksia turvallisuusraportoinnin perusteella. Turvallisuusraporttia ei kuitenkaan voi käyt­
tää omien käsien pesemiseen riketapauksissa – tahalliset rikkeet eivät ole hyväksyttäviä.
Finnairilla kaikki turvallisuusraportit tutkitaan, luokitellaan ja niille annetaan tapahtuman vakavuuden mukainen riskiluokitus.
Vakavissa tapauksissa korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään välittömästi. Korjaava toimenpide voi olla esimerkiksi vikaantuneen lait­
teen vaihtaminen ja muun laivaston välitön tarkastaminen, jotta sama tapahtuma ei pääse toistumaan. Riskien arvioinnissa ja luo­
kittelussa käytämme Airbus-vetoisen Airline Risk Management Solutions (ARMS) työryhmän luomaa ERC-menetelmää (Event Risk
Classification), joka on esitelty lentoyhtiöiden käyttöön vuonna 2009. Tämä menetelmä edustaa alan viimeisintä riskitietämystä ja
sen avulla voimme tuottaa aiempaa standardoidumpaa ja objektiivisempaa riskitietoa johdon käyttöön. ERC:llä tunnistettuja ris­
kejä kartoitamme syvemmin Safety Issue Risk Assessment -menetelmällä (SIRA), joka on myös ARMS-työryhmän tuottama työkalu.
SIRA-menetelmässä pyritään tunnistamaan kaikki havaittuun riskiin liittyvät skenaariot ja näille skenaarioille etsitään kansainväli­
seen dataan perustuen numeeriset todennäköisyydet. Näin saatujen numeeristen todennäköisyyksien pitää täyttää sekä johdon että
viranomaisten asettamat vaatimukset.
Raportoinnin ansiosta löytyvien riskien lisäksi kartoitamme lentoturvallisuusriskejä lentämisen ja lentoturvallisuuden ammatti­
laisten kanssa kuukausittain erityisessä Hazard Identification Teamissa (HIT) sekä tarkkailemalla päivittäisiä lentoja lentotallenteiden
perusteella. Tarkoituksena on tunnistaa riskit ja tehdä tunnistetuista riskeistä syvällisempi SIRA-analyysi. Yksittäisten lentojen tut­
kintaa nimitämme FDM:ksi (Flight Data Management). Lentokone tallentaa ”mustaan laatikkoon” parhaimmillaan yli tuhat lentoar­
voa useita kertoja sekunnissa. Mustan laatikon tallenteet puretaan lentojen jälkeen ja analysoidaan erityisellä analyysiohjelmistolla.
Näin varmistetaan jälkikäteen että jokainen lento on suoritettu yhtiön menetelmät ja kunkin lentokonetyypin rajoitukset huomioon
ottaen. Mahdolliset poikkeamat tutkitaan aina erikseen yhteistyössä kyseisen lennon miehistön ja turvallisuusanalyytikon kanssa.
Vakavat turvallisuutta vaarantaneet tapahtumat ovat harvinaisia ja niistä tehdään lähes poikkeuksetta erillinen turvallisuustut­
kinta. Turvallisuustutkinnan suorittaa harkintansa mukaan viranomainen (onnettomuustutkintakeskus). Jos viranomainen päättää jät­
tää tutkinnan suorittamatta, teemme yhtiön sisäisen turvallisuustutkinnan. Lentämiseen liittyvissä tapauksissa turvallisuustutkija on
aina asiaan erityiskoulutettu kokenut lentäjä. Turvallisuustutkija tai -tutkijat tekevät tutkinnan aina itsenäisesti, eikä yhtiön johdolla
ole mahdollisuutta vaikuttaa tutkinnan kulkuun. Tällä varmistetaan riippumattomuus ja objektiivisuus myös niissä tapauksissa joissa
havaitut epäkohdat liittyvät organisaation toimintaan.
34 Sosiaalinen vastuu
PR3 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen tuoteinformaatio
Finnair-konsernin toimintaa säätelevät lukuisat viranomaissäädökset sekä kansainväliset sopimukset. Asiakkaan kannalta tärkeim­
mät tuoteinformaationäkökohdat liittyvät kuljetusehtoihin sekä asiakkaan oikeuksiin.
Kuljetusehtoja koskeva tiedonantovelvollisuus perustuu Montrealin yleissopimukseen ja tämän sopimuksen sisältö on kodifioitu
myös viranomaissäädöksiin. Konsernin yleiset kuljetusehdot tulevat matka- ja rahtiasiakirjojen liitteenä sekä löytyvät myös konser­
nin internetsivuilta. Valmismatkoja koskevat erityisehdot perustuvat puolestaan EU-direktiiviin 90/314/ETY. Konsernin tarjoamia val­
mismatkoja koskevat ehdot löytyvät matkanjärjestäjien matkadokumenteista, matkaesitteistä sekä internetsivuilta.
Lentoyhtiöllä on velvollisuus tiedottaa matkustajan oikeuksista, mikäli matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahto­
aan, matkustajan lento peruutetaan tai lento viivästyy. Tämä velvollisuus perustuu EY-asetukseen 261/2004. Samalla lentoyhtiön on
tiedotettava, mihin asiakas voi valittaa.
Asiakkaan yksityisyydensuojaa säätelee Henkilötietolaki 22.4.1999/523.
Finnair Cateringin tulee ilmoittaa myymiensä tuotteiden tuoteselosteet. Tämä vaatimus koskettaa noin 10 prosenttia Cateringin
toimittamista tuotteista.
Finnairin yleiset kuljetusehdot: http://www.finnair.fi/finnaircom/wps/portal/kuljetusehdot/fi_FI?locale=fi_FI
Finnair Cargon ohjeet ja kuljetusehdot: http://www.finnaircargo.fi/fi/cargo/ohjeet.html
Aurinkomatkojen matkaehdot: http://www.aurinkomatkat.fi/matkaehdot
Arean ohjeet ja matkaehdot: http://www.area.fi/ehdot_ja_saannot
SMT:n matkaehdot: http://www.smt.fi/matkaehdot
Montrealin yleissopimus: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:22001A0718(01):FI:HTML
Valmismatkoja koskeva EU-direktiivi: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31990L0314:FI:HTML
Lentomatkustajien vähimmäisoikeudet, kun matkustajan pääsy lennolle evätään vastoin hänen tahtoaan, matkustajan lento peruute­
taan tai matkustajan lento viivästyy: http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32004R0261:FI:HTML
Henkilötietolaki: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523?search%5Btype%5D=pika&search%5Bpika%5D=henkil%C3%B6tieto
PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät toimintakäytännöt ja asiakastyytyväisyyskyselyiden tulokset
Finnair seuraa asiakastyytyväisyyttä päivittäin reittilennoilla ja tulokset raportoidaan neljännesvuosittain. Tutkimus kattaa lähes
kaikki reittiliikenteen kohteet. Tarpeen mukaan tietoa täydennetään mm. verkkokyselyillä. Avainmittareita ovat yleisarvosanat len­
tomatkasta sekä palvelun eri osa-alueista, kuten varauksesta, lentoasemapalveluista sekä lennonaikaisista palveluista. Finnair osal­
listuu Aasian-reiteillä myös IATA:n kilpailijaseurantatutkimukseen, jonka avulla seurataan asiakkaan kokemaa palvelun laatua suh­
teessa tärkeimpiin kilpailijoihin.
Kokonaisuutena Finnairin asiakastyytyväisyyden kehitys on ollut nousujohteista. Asiakkaiden kokonaisuustyytyväisyystavoite saa­
vutettiin vuonna 2010. Esimerkiksi kaikissa matkustusluokissa yli 84 prosenttia asiakkaista oli kokenut lentomatkansa kokonaisuu­
tena sujuneen joko hyvin tai erittäin hyvin. Positiivinen kehitys perustuu muun muassa uuden lentokonekaluston tuomaan parem­
paan matkustusmukavuuteen. Muun muassa matkustamohenkilökunnan ystävällisyys sekä bisnesluokan ateriat saivat erittäin posi­
tiivisen arvion. Kehitettävää asiakastyytyväisyyskyselyiden perusteella löytyy muun muassa turistiluokan lähtöselvitysten odotus­
ajoissa sekä turistiluokan aterioissa.
Konsernitason asiakastyytyväisyysmittausten lisäksi Finnairin tytäryhtiöt tekevät sekä itse että teettävät omia asiakastyytyväi­
syysselvityksiään.
Finnairin asiakastyytyväisyys lentomatkaan kokonaisuutena vuonna 2010
%
erinomainen
hyvä
tyydyttävä
heikko
hyvin heikko
Kaukoliikenteen
bisnesluokka
Kaukoliikenteen
turistiluokka
Euroopan-liikenteen
bisnesluokka
Euroopan-liikenteen
turistiluokka
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Asiakastyytyväisyysselvitysten lisäksi konsernilla on käytössään kanavia suoran asiakaspalautteen antamiseksi. Vuonna 2010 valta­
osa asiakaspalautteista (85 prosenttia) koski seuraavia:
35 Sosiaalinen vastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
1. Yli kolmannes asiakaspalautteista koski matkatavaroihin liittyviä asioita, kuten viivästyneitä ja rikkoutuneita matkalaukkuja. Mat­
katavaroiden käsittelyä kehitetään jatkuvasti yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa ja muun muassa koulutuksella sekä erilaisilla
teknisillä ratkaisuilla pyritään parantamaan matkatavaran käsittelyn laatua.
2. Noin 25 prosenttia palautteista koski lentojen epäsäännöllisyystilanteita, kuten aikataulumuutoksia, viivästyksiä ja lentojen peruu­
tuksia. Noin 60 prosenttia näistä koski Islannissa sattuneen tulivuoren purkauksen aiheuttamaa lentoliikenteen seisahtumista.
3. Kahdeksan prosenttia palautteista oli matkustamopalveluun liittyviä palautteita, joista puolet oli lennonaikaista asiakaspalvelua
koskevaa positiivista palautetta. Kehitettävää sen sijaan koettiin olevan erityisesti turistiluokan aterioissa sekä vanhempien konei­
den istuinmukavuudessa.
4. Runsaat seitsemän prosenttia asiakaspalautteista koski lentokenttäpalvelua. Varsinkin lähtöselvitysaikoihin toivotaan parannuksia.
5. Palautteista kuusi prosenttia koski puolestaan varauspalvelua, kuten lentolippujen hintoja tai asiakaspalvelua internetissä, toimis­
toissa sekä puhelimessa.
PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mainonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyttyminen
Finnair-konserni toimii kaikkien mainontaa ja sponsorointia koskevien yleisten sääntöjen, lakien, suositusten sekä hyvien markki­
nointitapojen mukaisesti. Keskeisiä normeja ovat muun muassa markkinointilainsäädäntö (merkittävin Kuluttajansuojalaki), Kulutta­
javiraston ohjeet lentojen markkinoinnista (pohjautuu Euroopan neuvoston ja parlamentin direktiiviin (2005/28/EY)) sekä Mainonnan
eettisen neuvoston hyvää markkinointitapaa koskevat periaatteet.
36 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Ympäristövastuu
F
innairin tavoitteena on olla johtava len­
toyhtiö ympäristövastuun saralla. Yhtiö
ottaa ympäristönäkökulmat huomioon
kaikessa toiminnassaan ja tukee kan­
sainvälisen ilmakuljetusliitto IATA:n tavoitetta
päästöttömästä lentämisestä. Noudatamme val­
litsevaa ympäristölainsäädäntöä, mutta ympäris­
tötyön tarkoituksena on ylittää viranomaisvaati­
mukset ja olla suunnannäyttäjänä ympäristövai­
kutusten arvioinnissa, raportoinnissa sekä niiden
vähentämisessä.
Finnairin ympäristötyö on pitkäjänteistä.
Ympäristöorganisaatio eri muodoissaan on ollut
olemassa 1980-luvun lopulta, ja ympäristövaiku­
tuksista on raportoitu vuodesta 1997 säännölli­
sesti. Yhteiskuntavastuuta johdetaan konsernita­
solta, mutta jokaisessa yksikössä on ympäristötoi­
minnasta vastaavat henkilöt sekä toimintaan liit­
tyvä ohjeistus. Ympäristöhuollon ohjausryhmässä
tehdään yhteistyötä alihankkijoiden kanssa jäte­
huollon ja energiatehokkuuden parantamiseksi.
Myös alan työryhmissä, kuten IATA:n ympäristö­
komiteassa, Finnair toimii aktiivisesti edistäen
lentoliikenteen ympäristökuormituksen vähen­
tämistä. Yhteiskuntavastuupolitiikka määrittää
strategian myös ympäristöjohtamisen osalta.
Ympäristökoulutusta annetaan koko henkilös­
tölle ja tärkeitä teemoja sekä parhaita toiminta­
tapoja nostetaan esiin erilaisin kampanjoin. Viime
vuonna teemoina ovat olleet erityisesti myynti­
henkilöstön koulutus sekä matkustamopalvelun
ja cateringin kierrätyshankkeet. Matkatoimisto­
jen osalta on vähennetty toimistojen ympäristö­
kuormitusta ja kehitetty asiakkaille sopivia kes­
tävää matkailua tukevia tuotteita. Osallistuimme
myös perinteisesti WWF:n Earth hour -kampan­
jaan sekä kansalliseen energiansäästöviikkoon,
jolloin kannustimme myös henkilöstöämme miet­
timään energiansäästömahdollisuuksia omassa
toiminnassaan. Osana toimintatapojen muutosta
Finnair uudisti autopolitiikkansa, joka kannustaa
henkilöstöä vähäpäästöisempään liikkumiseen.
Lentoyhtiön ympäristövaikutuksesta noin 95
prosenttia tulee moottoripäästöistä. Lentoliikenne
aiheuttaa hiilidioksidipäästöjen ja melun ohella
myös muita ilmanlaatuun ja ilmastoon vaikuttavia
päästöjä, joita on kyettävä vähentämään. Lentä­
misen päästöjä vähennetään kaikin mahdollisin
tavoin. Toiminta perustuu neljään osa-alueeseen:
teknologisiin ja operatiivisiin parannuksiin, inf­
rastruktuurin kehittämiseen sekä markkinakei­
noihin, kuten päästökauppaan. Kaikilla alueilla
teemme tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden kanssa,
kuten lentokone- ja moottorivalmistajien, lento­
asemien, lennonjohdon ja viranomaisten kanssa.
Teknologian osalta Finnairin tärkein ympäris­
töteko on lentokonelaivaston uusiminen. Finnair
liikennöi jo nyt yhdellä alan nuorimmista laivas­
toista. Euroopan-liikenteessä lennetään Airbus
A320- ja Embraer-perheiden koneilla. Kaukoliiken­
nelaivaston uudistus saatiin päätökseen vuonna
2010 ja laivaston keski-ikä on nyt kolme vuotta.
Uuden teknologian Airbus A350 XWB -laajarun­
kokoneet tulevat laivastoon vuosina 2014–2017.
Niiden keskimääräinen kulutus on alle kolme
litraa sadalla kilometrillä matkustajaa kohden.
Teknologiseen kehitykseen kuuluvat myös bio­
polttoainehankkeet. Finnairin tarkoituksena on
aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineseok­
sella vuoden 2011 aikana. Valmistelutyötä teh­
tiin viime vuonna usealla eri taholla, ja parhail­
laan on menossa useita kehityshankkeita. Finnai­
rille on tärkeää löytää kaikilla kriteereillä kestävä
vaihtoehto. Tavoitteena on kotimaisten tai lähellä
tuotettujen raaka-aineiden käyttö.
Infrastruktuurin osalta Single European Sky
-hanke näyttelee merkittävää osaa sujuvan lento­
liikenteen kehittämisessä. Helsinki-Vantaan lento­
asema ja sen kolme kiitorataa varmistavat sujuvan
operatiivisen toiminnan niin maassa kuin lennet­
täessäkin. Lisäksi olemme yhteistyössä Finavian
kanssa tutkineet mahdollisuuksia lisätä entises­
tään polttoaineenkulutusta vähentäviä CDA- eli liu­
kulaskeutumisia Helsinki-Vantaalla. Operatiivisen
toiminnan osalta polttoainekulutuksen vähentä­
mis- ja päästösäästöhankkeet jatkuvat edelleen.
Finnair pyrkii koko toiminnassaan vähen­
tämään jätteiden määrää sekä pienentämään
energiankulutusta myös muussa toiminnassa
kuin lentämisessä. Finnairin toimitiloissa sekä
maassa että ilmassa pyritään kierrättämään lasi,
paperi, metalli sekä keräämään energiajae, joka
kelpaa teollisuuden energialähteeksi. Lennoilla on
jo usean vuoden ajan lajiteltu erikseen mahdolli­
suuksien mukaan alumiini, lasi, energiajae sekä
muovijäte. Tämän lisäksi Finnair-konsernissa kerä­
37 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Ympäristövastuun tunnusluvut
tään biojätettä. Kierrätyksen osuus konsernissa
on nostettu yli 50 prosenttiin. Lennoilta tulevan
jätteen hyödynnettävä osuus on yli 60 prosenttia
siitä jätteestä, jonka käsittelyyn voimme vaikuttaa.
Lainsäädäntö estää kansainvälisen ruokajätteen
hyödyntämisen turvallisuussyistä. Finnair Cate­
ringissä on myös aloitettu biohajoavien pakkauk­
sien käyttäminen soveltuvin osin.
Lämpöä, sähköä ja vettä kuluu eniten Fin­
nair Tekniikassa ja Finnair Cateringissa. Finnair
Cateringillä ja nyt myös sen tytäryhtiöllä Finn­
cateringilla on kansainvälisen ISO 14001 -stan­
dardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Finnair
Tekniikalla on Uudenmaan ympäristölupakeskuk­
sen myöntämä lupa toiminnalleen ja toiminnasta
raportoidaan vuosittain viranomaisille. Tekniikan
toiminnassa halutaan erityisesti kiinnittää huo­
miota VOC–päästöihin sekä ongelmajätteiden
vähentämiseen.
Finnair uudisti identiteettinsä vuoden 2010
lopussa. Uudistuksen myötä on ollut tarve löy­
tää kierrätysmahdollisuuksia käytöstä poistuvien
materiaalien osalta. Finnair on jatkanut yhteis­
työtä eri tahojen kanssa, kuten EDEL Cityn, Globe
Hopen ja Seos Designin. Tarkoitus on löytää uusia,
innovatiisia käyttötapoja käytöstä poistuville
materiaaleille. Upcycling-projektien ansiosta on
valmistettu mielenkiintoisia tuotteita, joista osa
on myynnissä myös asiakkaillemme. Osa poistu­
vista tuotteista on lahjoitettu hyväntekeväisyyteen
kuten Suomen Pakolaisavulle ja SPR:lle.
Avoin keskustelu eri sidosryhmien kanssa on
edellytys ympäristövastuun kantamiselle. Rapor­
toimme ympäristövaikutuksistamme säännölli­
sesti yhteiskuntavastuuraportissa sekä Carbon
Disclosure Projectissa (CDP). Tämän lisäksi vies­
timme suoraan eri tahoille toiminnastamme ja
vastaamme mielellämme sidosryhmiä askarrut­
taviin kysymyksiin. Ympäristövastuun kantami­
nen edellyttää ajatustenvaihtoa sekä jatkuvaa toi­
minnan kehittämistä uusimman saatavilla olevan
tiedon mukaisesti.
EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän mukaan
Finnair-konsernin materiaalien käyttö painottuu liikennepolttoaineisiin, erityisesti lentopetroliin. Polttoaineita käsitellään tässä rapor­
tissa ensisijaisesti energiana ja niiden kulutus raportoidaan kohdassa EN3. Konsernin muista toiminnoista merkittäviä materiaaleja
käyttäviä yksiköitä ovat Finnair Catering Oy, Finnair Technical Services Oy ja Finnair Engine Service Oy (kaksi edellistä yhdessä Fin­
nair Tekniikka), Finnair Cargo Terminal Operations Oy sekä Northport Oy. Lisäksi konsernin toimistoilla on oma selkeästi erottuva
materiaalien käyttöprofiilinsa.
Yhtenä Suomen suurimmista keittiöistä Finnair Catering kuluttaa eniten materiaaleja konsernissa. Cateringissa käytettävät raakaaineet koostuvat pääasiassa elintarvikkeista ja niiden pakkaamiseen vaadittavista materiaaleista. Valtaosaltaan Cateringin käyttämät
materiaalit ovat uusiutuvia. Vuonna 2010 Catering onnistui vähentämään muovien kulutustaan yli 36 prosentilla. Tämä johtui ennen
kaikkea tarjoilukonseptin muutoksesta. Esimerkiksi tarjottimien poisto Euroopan-lentojen turistiluokasta ja kaukolentojen turistiluo­
kan toiselta tarjoilukierrokselta vähensi merkittävästi kertakäyttöisten astioiden ja aterimien kulutusta.
Finnair-konsernin rahtiyhtiöiden merkittävin materiaalien kulutus aiheutuu rahdin varastoinnista, kuljetuskuntoon laittamisesta
sekä suojaamisesta. Lautaa tarvitaan jakamaan rahdin painoa tasaisemmin kuljetusalustoille. Kuljetettava rahti joudutaan suojaa­
maan muovilla, sillä lentokoneiden lastaaminen ja purkaminen sekä rahdin kuljettaminen terminaalin ja lentokoneen välillä tapah­
tuvat ulkona, jolloin rahdin tulee olla suojassa säältä.
Konsernin maapalvelutoimintoja hoitavan Northportin merkittävin materiaalinäkökohta liittyy lentokoneiden jäänpoistoon ja -ehkäi­
syyn. Kylmänä kautena lentokoneiden siiville ja rungoille muodostuu jäätä ja huurretta sekä sataa lunta, jotka on lentoturvallisuus­
syistä poistettava ennen lentoonlähtöä. Tähän käytetään propyleeniglykolin ja kuuman veden seosta. Vuonna 2010 Northportin pro­
pyleeniglykolin kulutus kaksinkertaistui. Tämä johtui siitä, että talvi 2009–2010 oli erityisen runsasluminen. Myös loppuvuodesta 2010
lumentulo alkoi tavallista aikaisemmin. Jäänpoisto ja -ehkäisyaineiden ympäristövaikutuksista on enemmän tietoa kohdassa EN21.
Finnair Tekniikan tärkeimmät ympäristönäkökohdat liittyvät kemikaalien käyttöön. Kemikaalien käytön vuoksi Tekniikalta vaadi­
taan voimassaoleva ympäristölupa, joka sillä myös on. Vuonna 2010 Tekniikassa kemikaalien käyttö pysyi lähes muuttumattomana
edellisvuodesta laskien noin puolella prosentilla. Lentokoneiden huolloissa tarvittavat varaosat ja laitteet ovat suurelta osin korjaus­
kelpoista tavaraa. Tekniikka pyrkii korjaamaan lentokoneiden laitteet aina sen ollessa turvallisuusnäkökohtien ja viranomaismääräys­
ten puolesta mahdollista, sillä laitteet ovat hyvin kalliita. Tämä on myös yleinen käytäntö toimialalla. Näin ollen lentokoneiden lait­
teiden elinkaari on tyypillisesti pitkä. Laitteiden ja varaosien käyttömääristä ei kuitenkaan raportoida, sillä niistä ei ole saatavilla
yhteismitallista ja mielekkäästi vertailtavissa olevaa dataa.
Konsernin toimistot onnistuivat vähentämään omaa paperinkulutustaan lähes 11 prosenttia. Pääosin tämä johtuu sähköisiin lasku­
tus- ja varausjärjestelmiin siirtymisestä sekä paperia säästävästä tulostuskäytännöstä ja siihen liittyneestä käyttötapaopastuksesta.
Materiaali
1 000 Kpl
2010
2009
1 000 Kg
2010
2009
1 000 Litraa
2010
2009
1 000 Metriä
2010
2009
Suurin käyttäjä
2010
Muovi
240
360
Catering
Paperi (ei toimisto)
260
231
Catering
Kartonki
110
167
Catering
Tekstiili
95
119
Catering
Metallit *
70
86
Catering
Kemikaalit
241
247
Tekniikka
Posliini
18
28
Catering
Lasi
10
12
Catering
Lauta
Kuormalavat (puuta)
Toimistopaperi
(1000 riisiä)
40
120
49
Cargo TO
144
Cargo TO
55
Konsernin kotimaan
toimistot yhteensä
Propyleeniglykoli
Elintarvikehankinnat
31
4 856
3 255
2 965
2 400
Northport
Catering
* Luvussa ei ole mukana Finnair Tekniikan käyttämät metallit, koska Tekniikassa kulutettavan metalliraaka-aineen osalta käytössä
oleva tilastointijärjestelmä ei mahdollista vertailukelpoisen datan saamista. Finnair Tekniikka ei kuitenkaan valmista tuotteita, joten
38 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
39 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
raaka-aineiden käyttäjänä se ei ole merkittävä toimija teollisessa mittakaavassa, ja konsernin sisälläkin Tekniikan metallien kulutus
on pienempää kuin Cateringissa.
kilometriä kohden. Kuljetettuja henkilökilometrejä kohden kulutus laski yli 2,5 prosenttia. Kuljetetun hyötykuorman massan suhteen
tehokkuus parani lähes 10 prosenttia.
Finnair tekniikan kemikaalien käyttö
Lentämisestä aiheutunut polttoaineen kulutus ja polttoainetehokkuus 2005–2010
Kemikaaliryhmä
EN3 2006
2007
2008
2009
2010
617 274 570
655 454 431
763 454 440
831 423 373
712 487 367
704 885 011
38,5
38,3
38,2
38,0
36,0
35,1
Käyttö, kg
2010
2009
2008
2007
Kulutus, kg
Liima- ja tiivisteaineet
3 243
2 602
1 847
2 721
g/RPK *
Maalit ja lakat
24 385
17 482
15 526
45 534
g/ASK *
28,4
29,2
29,0
28,6
27,3
27,0
Pintakäsittely-aineet
24 520
19 271
16 146
37 806
g/RTK
342,5
335,3
332,5
330,0
313,5
283,0
g/ATK
195,7
195,3
193,5
186,9
183,7
184,7
Puhdistus- ja pesuaineet
48 236
47 388
51 366
65 498
Liuottimet
18 186
26 392
29 162
31 878
Voiteluaineet ja -öljyt
85 960
92 650
86 465
92 129
204 530
205 784
200 512
275 566
Yhteensä
2005
Case: Arean Green Office
Arean pääkonttorille myönnettiin Green Office -merkki keväällä 2009. WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöpalvelu.
Sen avulla työpaikat voivat vähentää ympäristökuormitustaan, motivoida henkilöstöään ekotekoihin sekä saada kustannussäästöjä.
Vastuullisen liiketoiminnan aktiivinen toteuttaminen aloitettiin Areassa jo syksyllä 2007. Osana ympäristövastuuta työryhmä tutki
eri vaihtoehtoja toimiston kestävään kehitykseen. Arealle parhaaksi vaihtoehdoksi todettiin WWF:n Green Office. Green Office -merkki
sopii hyvin toimistoille. Sen jäsenyhdistyksenä Area saa WWF:ltä ja muilta jäseniltä tukea, vertaisinfoa sekä mahdollisuuden osallis­
tua erilaisiin tilaisuuksiin ja tietoiskuihin. Arean henkilökunta on ollut aktiivisesti mukana mm. kierrätyspäivissä sekä Ilman autoa
töihin -kampanjoissa.
Green Office -toimistot kehittävät ympäristöystävällistä toimintaansa jatkuvasti. Vuosittain valitaan seurattavia indikaattoreita,
joista raportoidaan WWF:lle. Vuonna 2010 Areassa seurattiin paperinkulutusta, kertakäyttömukien kulutusta sekä henkilöstön kerran
vuodessa täytettävän kulutustapamittarin tuloksia. Aiemmin Areassa on seurattu mm. sähkönkulutusta. Sen vähentämiseksi Areassa
on otettu käyttöön vähäkulutuksisia sähkölaitteita ja monitoimilaitteet sekä hyödynnetty virransäästötiloja.
Paperinkulutus on usein haaste toimistoille. Matkailualan suurin muutos tapahtui kesäkuussa 2008, kun IATA:n jäsenyhtiöt korva­
sivat paperisen lentolipun kokonaan sähköisellä. Pian tämän jälkeen, helmikuussa 2009 Area siirtyi kokonaan sähköiseen laskutuk­
seen. Laskujen sähköinen lähettäminen vaikutti merkittävästi paitsi tulostettujen paperiarkkien määrään, myös kirjekuorien kulutuk­
seen, kuljetuskustannuksiin sekä postitukseen käytettyyn työaikaan.
Paperinkulutukseen kiinnitetään edelleen huomiota. Nyt paperinkulutusta vähennetään teknisillä ja asenteisiin vaikuttavilla ratkai­
suilla. Kaksipuoliseen tulostukseen kiinnitetään huomiota, sähköistä arkistointia on tehostettu, turhien tulosteiden välttämistä kan­
nustetaan ja vanhoja tulosteita hyödynnetään suttupaperina.
Toimenpiteet ovat olleet onnistuneita, koska paperinkulutus on laskenut edelleen yli 56 prosenttia vuoden 2009 kulutuksesta ja
lähes kymmenesosaan vuoden 2006 kulutuksesta.
Kertakäyttömukeja Areassa on vain neuvottelutilojen kahviautomaatin yhteydessä vierailijoita varten. Työntekijöillä on omat kestokup­
pinsa kerroskeittiöissä. Kertakäyttömukit ja sekoittimet ovat biohajoavia, ja automaatissa käytetään Reilun Kaupan kahvia ja kaakaota.
Biohajoaviin mukeihin siirtymisen yhteydessä niiden kulutus kuitenkin nousi, kun automaatin erikoiskahvit houkuttelivat sen ääreen
omaakin väkeä. Niinpä kertakäyttömukien kulutusta hillittiin kampanjalla vuonna 2010.
Muistutus omien kahvikuppien käytöstä tuntuu tepsineen, sillä mukien kulutus on vähentynyt vuodessa noin 38 prosenttia. Ihan­
teellisinta olisi päästä kokonaan eroon kertakäyttötuotteista, mutta Arean pääkonttorilla ei ole omaa työpaikkaruokalaa tai kokous­
tarjoilupalveluita.
Suora primäärienergiankulutus
Finnair-konsernin suora primäärienergian kulutus muodostuu liikennepolttoaineiden käytöstä. Lentäminen on hyvin energiaintensii­
vistä toimintaa. Globaalilla tasolla Finnair-konsernin suurimmat ympäristökuormitukset aiheutuvat lentämisestä ja erityisesti fossii­
lisen lentopetrolin käytöstä.
Vuonna 2010 Finnairin lentopetrolin kokonaiskulutus laski yhdellä prosentilla verrattuna edellisvuoteen. Vaikka Finnairin lento­
liikenteessä elettiin kasvun vuotta, keväällä sattunut Islannin tulivuorenpurkaus ja loppuvuodesta ollut lentoemäntien ja stuerttien
lakko pitivät vuoden kokonaisliikennemäärän hivenen edellisvuotta pienemmällä tasolla. Kuitenkin Finnair paransi liikennesuorittei­
siin suhteutettua polttoainetehokkuuttaan: vuonna 2010 Finnair kulutti reilun prosentin vähemmän lentopetrolia tarjottua henkilö­
* Polttoaineen kulutus oikaistu koskemaan matkustajaliikennettä.
RPK = myydyt henkilökilometrit.
ASK = tarjotut henkilökilometrit.
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan.
ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.
RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti)
suoritteita.
Matkustajaliikenteen polttoainetehokkuus 2005–2010
g
RPK
ASK
40
35
30
25
20
15
10
5
0
EN4 Hyötykuorman polttoainetehokkuus 2005–2010
g
RTK
ATK
350
35,1
283,0
300
27,0
250
184,7
200
150
100
50
05
06
07
08
09
0
10
05
06
07
08
09
10
Välillinen primäärienergian kulutus
Vuonna 2010 Finnair-konsernin epäsuoran energian kulutus nousi 7,5 prosenttia edellisvuodesta. Välillisen energian kulutuksen kasvu
johtuu yksinomaan lämpöenergian tarpeen kasvusta. Vuonna 2010 Suomessa koettiin poikkeuksellisen runsasluminen talvi, johon
liittyi pitkä yhtäjaksoisen pakkaskausi. Myös loppuvuonna 2010 talvi Etelä-Suomessa alkoi tavanomaista varhemmin, mikä osaltaan
vielä lisäsi kiinteistöjen lämmitystarvetta. Näiden lisäksi Finnair avasi Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajille tarkoitetun Finn­
air Spa & Saunas -kylpylän, jonka energiankulutus on tullut uutena eränä konsernin energiataseeseen. Finnair Spa & Saunas -kylpy­
län osalta energiatehokkuuteen on kiinnitetty huomiota jo suunnitteluvaiheessa: pukuhuoneiden ja kylpylätilojen koneissa hyödyn­
netään lämmön talteenottoa ja rakennusautomaation avulla pyritään optimoimaan energiankulutusta säätämällä laitteita käyttötar­
peen mukaisesti. Valaistuksessa hyödynnetään energiaa säästäviä valaisimia, kuten kylmäkatodivalaistusjärjestelmää, jonka sähkön­
tarve on pieni ja käyttöikä pitkä.
Sähkönkulutus laski jälleen vuonna 2010. Tämä on merkillepantavaa, sillä kesä 2010 oli aivan poikkeuksellisen kuuma Suomessa. Tästä
syystä konsernin kiinteistöjä jouduttiin jäähdyttämään tavanomaista enemmän siedettävämpien työskentelyolosuhteiden takaamiseksi.
Finnair-konsernin kiinteistöjen energiankulutus vuosina 2007–2010. Luvut eivät sisällä Pirkkalan kiinteistön kulutuksia (taulukko
seuraavalla sivulla).
Konsernin primäärienergian kulutus 2008–2010
Polttoaine
Lentopetroli (Jet A-1)
Bensiini (95-okt)
1 000 Kg
Litraa
2010
2009
2008
704 885
712 487
831 423
2010
2009
MWh
2008
GJ
Muutos %
2010
2009
2008
2010
2009
2008
2009–2010
8 479 766,55
8 571 218,61
10 002 018,69
30 527 159,58
30 856 387
36 007 267,28
-1
32 141
29 827
41 321
289
268
372
1 041
966
1 339
8
220 046
245 567
282 066
2 200
2 456
2 821
7 922
8 840
10 154
-10,5
Kevyt polttoöljy
1 674 689
1 487 401
1 375 252
1 6747
14 874
13 753
60 289
53 546
49 509
12,5
Maakaluston polttoaineen kulutus yhteensä
1 926 876
1 762 795
1 698 639
Diesel
Energiankulutus yhteensä
9,5
8 501 012,55
8 588 816,61
10 018 964,69
30 596 411,58
30 919 739
36 068 269,28
-1
40 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Energian muoto
Yksikkö
Sähkö
MWh
56 034
56 693
58 135
59 728
Säästökohde
GJ
201 722
204 090
209 286
215 021
Lämpö
Muutos edellisvuoteen %
Lämpö
MWh
GJ
Muutos edellisvuoteen %
Yhteensä
Muutos edellisvuoteen %
2010
2009
2008
41 Ympäristövastuu
2007
-1
-2,5
-3
70 375
60 866
63 262
57 135
253 350
219120
227 743
205 686
15,5
-4
11
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Energiansäästö Finnair-konsernin kiinteistöissä 2010
Säästetty energia (GJ)
Kiinteistöjen lämpötilan pudottaminen 1° C
1 800
Pääkonttorin lämpöpatteriverkoston pesu ja LTO-puhaltimen uusiminen
54
Autohallin ja varastotilojen lämpötilojen lasku erilliskohteessa
72
Muutoksia kulunvalvonnassa, LEKO-7
180
MWh
126 409
117 559
121 397
116 863
Sähkö
GJ
455 072
423 210
437 029
420 707
Kiinteistöjen sisälämpötilan nostaminen 1° C kesällä
540
7,5
-3
4
Kiinteistöjen ilmanvaihtokoneiden aikaohjelmien läpikäyminen
180
Käyttötapamuutoksia Finnair Flight Academyn simulaattoriosastolla
Finnair-konsernin käyttämästä lämpöenergiasta 231 116 GJ eli yli 90 prosenttia kulutettiin Helsinki-Vantaan lentoasema-alueella
sijaitsevissa konsernin toimipisteissä. Tämän lämmön tuottamiseen tarvittiin primäärienergiaa 73 792 MWh, joka vastaa 265 651 GJ.
Lämpöenergian toimitusmuotona oli kaukolämpö, joka tuotettiin maakaasulla (59 prosenttia), kivihiilellä (39 prosenttia) sekä öljyllä
(2 prosenttia).
Finnair-konsernin vuonna 2010 käyttämä sähköenergia oli lokakuun loppuun saakka Fortumin Carbon Free -sähköä, joka tuotet­
tiin vesi- ja ydinvoimalla sekä uusiutuvilla energianlähteillä. Marraskuun alusta alkaen kyseinen tuote poistui markkinoilta ja kon­
sernin hankkima sähköenergia ostettiin loppuvuonna sähköjohdannaismarkkinoilta valtakunnan kantaverkosta. Kantaverkkoa ylläpi­
tävän yhtiön mukaan suurin osa tuotannosta on hiilineutraalia, mutta osa tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Eri energianlähteet ja
niiden osuudet eivät ole tiedossa samoin kuin sähkön tuottamiseen tarvitun primäärienergian määrä. Finnair keskustelee mahdolli­
suudesta hankkia vihreää sähköä.
EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehokkuuden parantaminen ja saavutetut säästöt
Finnair-konsernilla on toimialansa energiaintensiivisyydestä johtuen vahvat intressit kehittää toimintaansa energiatehokkaammaksi.
Merkittävin yksittäinen toimenpide, jolla Finnair on vähentänyt energiankulutustaan, on laivastouudistus, joka alkoi 1990-luvun lop­
pupuolella. Laivastouudistuksen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen vuonna 2010. Uuden sukupolven lentokoneet kuluttavat huo­
mattavasti vähemmän polttoainetta: pääasiassa laivastouudistuksen ansiosta polttoaineen kulutus on laskenut 22 prosenttia istuinta
kohden vuodesta 1999 vuoteen 2009. Myös lentämisen hiilidioksidipäästöt ovat pienentyneet vastaavan määrän.
Finnair on Finavian yhteistyökumppanina osallistunut jo monen vuoden ajan uudenlaisen laskeutumiskäytännön kehittämiseen.
Tässä niin sanotussa jatkuvan liu’un periaatteella tapahtuvassa laskeutumisessa (CDA-laskeutuminen) lentokoneen lentokorkeutta
vähennetään jatkuvasti koko laskeutumisvaiheen ajan. Perinteisellä tavalla suoritettuun laskeutumiseen sisältyy vaakalentovaiheita,
jolloin lentokoneen moottoreita joudutaan käyttämään ajoittain suuremmilla tehoilla. Tällöin lentokoneen polttoaineen kulutus ja
ilmapäästöt ovat suurempia kuin CDA-laskeutumisessa. Vuonna 2010 CDA-laskeutumisten toteutuma Finnairin osalta Helsinki-Van­
taalla oli 49 prosenttia kaikista Finnairin laskeutumisista. Tämä on kuusi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2009. CDA-laskeutumis­
ten väheneminen johtuu ilmatilan ruuhkaisuudesta tiettyinä vuorokauden aikoina. Muilla kotimaankentillä CDA-laskeutumisten osuus
on huomattavasti suurempi, mutta numeerista dataa ei ollut saatavissa.
Kesästä 2008 syyskuuhun 2009 toteutettiin Finnairissa projekti, jonka puitteissa tarkasteltiin useita lentokoneiden polttoaine­
talouteen vaikuttavia toimenpiteitä. Projektista saatujen hyvien kokemusten pohjalta Finnairiin ollaan luomassa prosesseja, jotka
toimivat jatkuvasti ja osana normaalia organisaatiota. Vuosi 2010 kului projektin tulosten analysoinnissa ja uusien toimintamallien
kehittämistyössä. Vuonna 2010 lentämisen saralla tehtyjen tai aloitettujen energiansäästötoimenpiteiden vaikuttavuutta ei ole vielä
ehditty analysoida.
Finnair-konserni kannustaa työntekijöitään siirtymään sähköiseen ansioerittelyyn. Sähköinen palkkanauha säästää hiilidioksidi­
päästöjä lähes 100 g jokaista lähetettyä kirjettä kohden. Lokakuussa tehdyn kartoituksen mukaan runsaat 27 prosenttia koko kon­
sernin henkilöstöstä oli vaihtanut pelkästään sähköiseen ansioerittelyyn. Aiheesta järjestetään vuoden 2011 aikana kampanja, jonka
avulla toivotaan saatavan sähköiselle ansioerittelylle lisää käyttäjiä.
Finnair-konsernissa hyödynnetään myös virtuaalikokoustekniikoita. Suomen Matkatoimisto onnistui tällä tavoin vähentämään sisäistä
matkustamistaan ja kulujaan 15 prosentilla. Järjestelmän ensimmäisenä käyttöönottovuotena vähennys oli peräti 30 prosenttia. Myös
konsernin emoyhtiössä aloitettiin vuonna 2010 videoneuvottelujärjestelmän pilottikokeilu Helsingin ja Tarton välillä. Kokeilun alku­
vaiheet ovat olleet lupaavia ja järjestelmän ansiosta on säästynyt arviolta 20 matkapäivää kuukaudessa.
Maaliskuussa Finnair-konserni osallistui kansainväliseen Earth hour -ilmastotempaukseen sammuttamalla mainosvalonsa lento­
asemalta ja eri kiinteistöistään koko viikonlopun ajaksi.
Lokakuussa Finnair-konsernissa järjestettiin jokavuotinen energiansäästöviikko, jonka aikana sisäisten tiedotuskanavien välityk­
sellä jaettiin tietoa ja vinkkejä erilaisista tavoista säästää energiaa niin työpaikalla kuin kotonakin. Viikon jokaiselle päivälle oli oma
teemansa, ja kuhunkin teemaan liittyen henkilöstöä rohkaistiin keskustelemaan ja pohtimaan energiansäästön merkitystä sekä uusia
tapoja säästää energiaa.
Kiinteistöjen energiankulutukseen kiinnitetään yhtiössä jatkuvaa huomiota. Finnair-konsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoiva
Finnair Facilities Management Oy on solminut YIT Kiinteistötekniikka Oy:n kanssa energianhallintasopimuksen, joka astui voimaan
vuoden 2008 alussa. Yhteistyön tavoitteena on mitata, analysoida ja löytää kaikki mahdolliset kohteet, joissa energiankulutusta voi­
daan vähentää kiinteistöjen ja prosessien osalta.
Finnair Facilities Management Oy on liittynyt myös Elinkeinoelämän keskusliiton, Työ- ja elinkeinoministeriön sekä toimialaliitto­
jen väliseen energiatehokkuussopimukseen. Sopimus velvoittaa vähentämään kiinteistöjen energiankulutusta yhdeksän prosenttia
vuoden 2007 tasosta vuoteen 2016 mennessä.
54
Yhteensä
2 880
Case: Kiinteistöhuollon energianhallintasopimus
Välillisen energiankulutuksen hallintaa Helsinki-Vantaalla sekä Helsingissä ja Vantaalla sijaitsevissa erilliskohteissa hoidetaan Finnairkonsernin kiinteistöjä ja toimitiloja hallinnoivan Finnair Facilities Management Oy:n ja YIT Kiinteistötekniikka Oy:n välisen energian­
hallintasopimuksen puitteissa. Sopimuksen piiriin kuuluu yli 200 000 m2:n kiinteistökanta.
Kiinteistöjen olosuhteita valvotaan ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä. Valvonta tuottaa dataa, jonka perusteella saa­
daan tietoa kiinteistöjen lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien sekä LVIJ-laitteiden kunnosta ja toiminnasta. Dataa analysoidaan kuu­
kausittain ja jatkuva valvonta mahdollistaa välittömän reagoinnin tilanteen niin vaatiessa. Seurantadatan analysoinnilla pyritään tun­
nistamaan ja paikallistamaan piileviä ongelmakohtia, jotka voivat aiheuttaa huomaamatonta energianhukkaa. Seurannan perusteella
kyetään myös ennaltaehkäisemään riskien materialisoitumista, esimerkiksi tunnistamalla vikaantumaisillaan oleva laite hyvissä ajoin.
Tähän mennessä säästöjä on saatu aikaan, kun kiinteistöjen automaatioiden asetusarvot ja toiminta käytiin läpi, laadittiin ener­
gianselvitysraportit ja kiinteistöjen sisälämpötilat optimoitiin. Konsernin kiinteistöissä on tehty myös ohjaustapamuutoksia liiketun­
nistimilla erityisesti valaistukseen, ja energiatehokkuuden saavuttamiseksi eri järjestelmien huoltotoimenpiteet on tehty optimaa­
lisemmiksi. Käyttäjiä on opastettu ja henkilöstön tietoisuutta on pyritty lisäämään energiansäästöasioissa. Lisäksi on tehty erilaisia
energiaselvityksiä tuotantoprosesseista mahdollisten uusien energiansäästökohteiden tunnistamiseksi ja paikallistamiseksi.
Seuraavaksi energianhallintasopimuksen puitteissa ryhdytään selvittämään ja vertailemaan mahdollisia tulevaisuuden investoin­
teja epäsuoran energiankäytön vähentämiseksi ja tehostamiseksi. Tällaisia selvitettäviä asioita ovat muun muassa maalämmön sekä
tuuli- ja aurinkovoiman suora hyödyntäminen kohteissa.
EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset energiankäyttöön
Finnair osallistuu aktiivisesti lentoliikenteen biopolttoaineiden kehittämiseen ja on mukana useammassa tutkimushankkeessa. Fin­
nairin tavoitteena on ollut aloittaa kaupalliset lennot biopolttoaineilla vuonna 2011, mutta toistaiseksi aikataulua ei ole vahvistettu.
Finnair edellyttää, että sen käyttöönottama biopolttoaine on tuotettu aidosti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa, että
biopolttoaineiden tuottaminen ei ole pois ruokakasvien tuotannosta ja että maankäyttö raaka-aineiden tuotannossa on sekä sosiaa­
lisesti, taloudellisesti että ympäristön kannalta kestävää.
Konsernin matkatoimistot tarjoavat asiakkailleen mahdollisuutta vähentää liikematkustustaan hyödyntämällä konsernin matka­
toimistojen myymiä virtuaalikokouspalveluita.
Finnair Flight Academy tutkii mahdollisuuksia modernisoida vuonna 2011 kahden lentokoulutussimulaattorinsa visuaalijärjestelmiä
vähemmän sähköä kuluttaviin malleihin. Arvioitu vuotuinen säästö sähkönkulutuksessa olisi noin 200 GJ.
EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti
Vedenkulutus Finnair-konsernissa kasvoi 11 prosenttia vuonna 2010. Suurin yksittäinen kasvua selittävä tekijä oli Helsinki-Vantaan len­
toasemalle avattu uusi, lentomatkustajille tarkoitettu Finnair Spa & Saunas -kylpylä. Kylpylässä tarvittu vesimäärä vastaa noin puolta
vedenkulutuksen lisäyksestä. Loput selittyvät pääosin vuoden 2010 sääolosuhteilla. Kuuman kesän johdosta tiettyjen kiinteistöjen
ilmanvaihdon lauhduttimia jouduttiin jäähdyttämään vedellä niiden asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi. Lisäksi runsasluminen
talvi aiheutti lentokoneiden jäänpoiston ja -ehkäisyn kasvanutta tarvetta, jolloin tähän tarvittavan glykoli-vesiseoksen kulutus lisääntyi.
Vedenkulutus Finnair-konsernissa vuosina 2007–2010
Vesi, m³
Muutos edellisvuoteen, %
2010
2009
2008
2007
121 512
109 279
112 427
128 415
11
-3
-12,5
Vuonna 2010 Finnair-konsernin käyttämä vesi otettiin kunnallisesta vesijohtoverkosta. Vesilähteenä toimii Päijänne.
EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden läheisyydessä sekä suojeltujen alueiden
ulkopuolella olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla
Finnair-konsernilla ei ole omistettuja, vuokrattuja tai hallittuja maa-alueita, jotka ovat suojellulla alueella tai sellaisen välittömässä
läheisyydessä.
Finnair Tekniikka on konsernin liiketoimintayksiköistä ja tytäryhtiöistä ainoa, jossa käsitellään merkittäviä määriä ympäristölle
vaarallisia aineita. Finnair Tekniikka sijaitsee asemakaavoitetulla alueella Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Kaavoitettu alue on lähellä
42 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
43 Ympäristövastuu
pohjavesialuetta. Tekniikalla on voimassaoleva ympäristölupa, jonka lupamääräyksissä velvoitetaan Tekniikkaa tarkkailemaan toimin­
tansa vaikutuksia ympäristöön sekä raportoimaan niistä säännöllisesti viranomaisille.
EN13 EN14 EN15 EN16 Raportista puuttuvat tiedot Finnair Cargon hyödyntämästä rekkaliikenteestä. Cargo ostaa kuljetuspalveluita rekkaliikennöitsijöiltä,
eivätkä liikennöitsijöiden tilastointikäytännöt ole vielä mahdollistaneet toteutuneiden päästöjen laskentaa.
Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt
Finnair-konserni osallistuu Suomen luonnonsuojeluliiton pienvesien kunnostamisprojektiin. Lisäksi Finnair on jäsenenä Vantaanjoen ja
Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksessä, jonka tarkoituksena on vesiensuojelun edistäminen toiminta-alueellaan. Yhdistys pyrkii
edistämään toiminta-alueellaan myös muuta ympäristönsuojelua, vesistön virkistyskäyttöä ja kalataloutta.
Finnair-konserniin kuuluva matkanjärjestäjä Aurinkomatkat Oy on vuodesta 2008 alkaen ollut Thaimaan Phuketissa toimivan suo­
malaisen ympäristöjärjestön Turtle Watchin pääsponsori. Järjestön suomalaiset meribiologit tutkivat, miten vankeudessa elävät lie­
mikilpikonnat sopeutetaan takaisin luontoon. Tarkoituksena on selvittää, kuinka siirtoistutus toimii suojelukeinona uhanalaisille lie­
mikilpikonnille. Tutkittaviin kilpikonniin kiinnitetään satelliittipaikantimet, joiden avulla päästään seuraamaan kilpikonnien vaellusta
meressä ja saadaan selville, kuinka ne selviävät hengissä. Järjestön tukikohta Marine Biological Center sijaitsee Phuketin Cape Pan­
wassa. Tutkimuskeskuksessa on muun muassa kilpikonnien kuntoutuskeskus, missä matkailijoille kerrotaan uhanalaisista eläimistä
ja roskaamisen haitoista mereneläimille. Siellä nähdään myös, miten esimerkiksi ajelehtivat verkot ja kelluvat muovit vahingoittavat
kilpikonnia. Samalla matkailijat saavat tietoa sopeuttamisprojektista.
Aurinkomatkat Oy on mukana myös kilpikonnien suojeluhankkeessa Zakinthoksen saarella Kreikassa. Kyseinen saari on yksi tär­
keimmistä valekarettikilpikonnien pesimisalueista Välimerellä, sillä joka neljännes kaikista näiden kilpikonnien pesistä sijaitsee Zakint­
hoksella. Projekti kohdistuu saarella pesivien valekarettikilpikonnien suojelutoimintaan sekä Rescue Centerin, kilpikonnien pelastus­
keskuksen, rakentamiseen Agios Sostisin sataman läheisyyteen. Mukana hankkeessa on myös paikallinen kreikkalainen luonnonsuo­
jelujärjestö Earth, Sea & Sky (ESS) sekä Sea Life. Kesällä 2011 valmistuvassa pelastuskeskuksessa tulee olemaan kilpikonnasairaala,
tutkimuskeskus sekä infopiste, jossa kerrotaan matkailijoille uhanalaisesta lajista. Lisäksi keskukseen tulee akvaarioita, joissa mah­
dollisesti uiskentelee loukkaantumisen jälkeen takaisin mereen pääsyä odottelevia valekarettikilpikonnia sekä muita alueella eläviä
meren asukkeja.
Maaliskuussa 2011 Finnair ilmoitti osallistuvansa Suomen luonnonsuojeluliiton Madagaskarilla käynnistämään kehitysyhteistyö­
hankkeeseen. Kehityshankkeen tarkoituksena on luoda toimiva uudelleenmetsitysohjelma 1 500 asukkaan kyläyhteisön ympäristöön.
Kohdealue kärsii pahasta metsäkadosta, minkä seurauksena luonnon monimuotoisuus ja sen tarjoama ekosysteemin elämää ylläpi­
tävä toiminta ovat voimakkaasti heikentyneet. Finnair Plus -jäsenet voivat halutessaan tukea projektia lahjoittamalla Plus-pisteitä.
Pisteitä lahjoittamalla voi istuttaa yhden tai useamman puun Magadaskarin metsään kohdealueella. Esimerkiksi 1 000 Finnair Plus
-pisteellä lahjoittaja osallistuu kolmen puuntaimen istutukseen. Yksi puu ohjataan luonnonmetsän palauttamiseen, toinen kyläläis­
ten tarvepuumetsään ja kolmas ravinnontuotantoon (hedelmäpuu). Taimien istutuksella Suomen luonnonsuojeluliitto varmistaa, että
metsitys onnistuu kestävällä tavalla yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Metsittämisen edistymistä seurataan satelliittijär­
jestelmän avulla. Lahjoittamalla puuntaimen Finnair Plus -jäsenet osallistuvat samalla kyläläisten koulutukseen.
2 700 000
2008
2008
Suorat kasvihuonekaasupäästöt
Lentäminen
2 220 388
2 244 334
2 618 983
Maakalusto
5 181
4 738
4 559
916 351
926 233 1 080 850
916 351
926 233 1 080 850
Välilliset kasvihuonekaasupäästöt
Sähkö
1 884
0
0
Lämpö
20 684
15 328
17 700
2 248 137 2 264 400
2 641 242
Yhteensä
120
2 500 000
100
2 400 000
80
40
2 100 000
20
06
08
110,5
85,0
60
2 225 569
2 200 000
2 000 000
0
10
05
06
07
08
09
10
Hyötykuormaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt 2005–2010
g
RTK
ATK
1 200
1 000
891,5
800
581,7
600
400
200
0
05
06
07
08
09
10
RPK = myydyt henkilökilometrit.
ASK = tarjotut henkilökilometrit.
RTK = myydyt tonnikilometrit eli kapasiteetin käyttö hyötykuorman painon mukaan.
ATK = tarjotut tonnikilometrit eli kapasiteetti hyötykuorman painon mukaan.
RPK ja ASK kuvaavat henkilöliikenteen suoritteita ja RTK sekä ATK kuvaavat koko hyötykapasiteetin (henkilöt + matkatavarat + rahti)
suoritteita.
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt
Finnair-konsernissa ei käytetä yläilmakehän otsonikerrosta tuhoavia aineita. Poikkeuksen muodostavat lentokoneiden palonsammu­
tusjärjestelmät, joissa käytetään haloneita palonsammutusaineina. Finnairin koneissa käytettävät halonityypit ovat Halon 1301 ja
Halon 1211. Lentokoneen palonsammutusjärjestelmistä pääsee haloneita ilmaan palonsammutusjärjestelmiä käytettäessä. Vuonna
2010 laukaistiin kaksi palonsammutuspulloa, joiden seurauksena ilmakehään pääsi yhteensä 3,6 kg Halon 1301:tä.
Finnair joutuu käyttämään haloneita lentokoneidensa palonsammutusjärjestelmissä, sillä siviili-ilmailukäyttöön hyväksyttyjä kor­
vaavia aineita ei markkinoilla vielä ole. Halon 1301 on kemiallisesti vakaa aine, jonka elinikä ilmakehässä vaihtelee noin 60:stä yli
sataan vuoteen. Halon 1301:n otsonikerrosta tuhoava potentiaali (ODP) on 10 ja lämmitysvaikutus ilmakehässä (GWP) on 6 900.
EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt sekä muut merkittävät päästöt ilmaan
Vuonna 2010 Finnairin lentotoiminnan kokonaistypenoksidipäästöt pienenivät 18 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Kaukolii­
kenteen lentokonelaivaston uudistuksen myötä kaikki Finnairin käytössä olevat matkustajalentokoneet ovat varustettuja moottoreilla,
joiden typenoksidien ominaispäästöt ovat huomattavasti alhaisemmat kuin aikaisemmin. Erityisen selvästi tämä näkyy yksikkökoh­
taisissa päästökuvaajissa, joissa trendi on ollut jo vuosia laskeva.
Typen oksidit (NOx) ovat hiilidioksidin ohella merkittävin lentämisestä aiheutuva ilmapäästö. NOx-päästöjä syntyy korkeissa läm­
pötiloissa tapahtuvissa palamisprosesseissa. Typen oksidit osallistuvat muun muassa alailmakehän otsonin muodostukseen, mutta
toisaalta tuhoavat ilmakehässä olevaa metaania, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Typen oksidien vaikutus onkin monensuuntai­
nen ja monelta osin vielä puutteellisesti tunnettu.
Finnairin lentokoneiden moottoreiden tuottamien NOx-päästöjen laskennan perusta ovat moottorin- ja lentokoneen valmistajien
ilmoittamat päästöluvut suhteessa reittipituuksiin. Näitä arvoja sovelletaan Finnairissa tilastoituihin polttoaineenkulutuksiin jokai­
sen yksittäisen reitin kohdalta erikseen. Lisäksi lukuja verrataan YK:n siviili-ilmailujärjestön (ICAO) ylläpitämiin moottorien sertifi­
ointeihin perustuviin dokumentteihin.
Finnair-konsernin suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt
H2O, 1 000 kg
2010
2009
140
2 600 000
2 300 000
Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan vaikutuspiirissä
Helsinki-Vantaan lentoaseman sijainti on sellainen, että lentoasemalta voi päästä valumavesiä Vantaanjokeen, jossa elää merkittävä
jokivuollesimpukkapopulaatio (Unio crassus). Rauhoitettu jokivuollesimpukka on luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi, ja se on
suojeltu myös EU:n luonnonsuojeludirektiivin nojalla.
Sekä Finnair Tekniikalla että lentoasemaa pitävällä Finavialla on ympäristölupiensa perusteella jatkuva seurantavelvollisuus toi­
minnan vaikutuksista. Vuoden 2010 joulukuussa valmistuneen, kolmannen osapuolen tekemän selvityksen mukaan lentoaseman vai­
kutus ei ollut seurantajaksolla erotettavissa Vantaanjoesta ja Keravanjoesta tehdyissä analyyseissa.
CO2, 1 000 kg
2010
2009
Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset CO2-päästöt
g
RPK
ASK
Suorat CO2-päästöt 2008–2010
1 000 kg
Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpiteet ja suunnitelmat
Kansainvälisessä rahtitoiminnassa niin ilmailu- kuin meriliikenteessäkin noudatetaan FAO:n (Food and Agriculture Organization) mää­
rittelemää International Standards for Phytosanitary Measures -normia, joka muun muassa säätelee logistiikassa käytettävän puuta­
varan laatua ja ominaisuuksia. Puutavara tulee käsitellä siten, että sen mukana ei kulkeudu loisia tai tuhohyönteisiä. Oikein käsitelty
puutavara on myös standardin edellyttämällä tavalla leimattua.
Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärät
Finnair-konsernin aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä lähes kaikki syntyvät lentämisestä. Lentämisestä aiheutuu pääasiassa
kahdenlaisia suoria kasvihuonekaasupäästöjä: hiilidioksidia ja vesihöyryä. Vesihöyry on tärkein ilmakehässä oleva kasvihuonekaasu,
mutta sitä ei yleensä tarkastella suoraan ihmisperäisenä kasvihuonekaasupäästönä, sillä ilmakehään vesihöyry tulee lähinnä haih­
dunnan tuloksena. Lentoliikenteen voidaan tässä suhteessa nähdä olevan erityisasemassa, sillä moottoripäästöinä tuleva vesihöyry
vapautuu korkealla ilmakehässä lisäten ilmakehän H2O-pitoisuutta pilvikerroksen yläpuolella. Lentoliikenteen vesihöyrypäästöjen
merkitystä ei kuitenkaan vielä tunneta kovin hyvin, ja epävarmuustekijät ovat suuria.
Finnair-konserni asetti vuonna 2010 kunnianhimoisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjensä leikkaamiseksi. Tavoitteessaan Finnair
sitoutuu vähentämään CO2-päästöjänsä 24 prosenttia istuinta kohden vuoden 2009 tasosta vuoteen 2017 mennessä.
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
44 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin lentotoiminnasta aiheutuneet NOx-päästöt 2005–2010
NOx-päästöt, 1 000 kg
2010
2009
2008
2007
2006
2005
5 857
7 145
9 676
9 111
8 641
8 109
Matkustajaliikenteen yksikkökohtaiset NOx-päästöt
2005–2010
g
RPK
ASK
0,5
0,30
0,23
0,3
0,2
0,1
0,0
05
06
07
08
09
10
5,0
4,5
4,0
3,5
3,0
2,5
2,0
1,5
1,0
0,5
0,0
Päästöt vesiin
Finnair-konsernin toiminnasta aiheutuvat jätevedet johdetaan kunnalliseen viemäriverkostoon. Poikkeuksena on lentokoneen jääneh­
käisyssä ja jäänpoistossa käytetty vesi-propyleeniglykoliseos, jota pääsee pieniä määriä Helsinki-Vantaan lentoasemaa ympäröiviin
puroihin ja ojiin. Alueen purot ja ojat laskevat Vantaanjokeen ja Keravanjokeen.
Propyleeniglykolin suhteen talvikauden 2009–2010 vaikutuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan lentoaseman toiminta ei ollut
havaittavissa Vantaan- ja Keravanjoen analyysituloksissa. Jäänpoiston ja -ehkäisyn yhteydessä maaperään ja vesistöön päässeestä
glykolista ja sen määristä raportoi Helsinki-Vantaan lentoasemaa ylläpitävä Finavia.
Finnair Tekniikan jätevedenkäsittelylaitoksilta viemäriin johdettujen vesien seurannassa oli vuoden aikana kaksi mainittavaa t­ apausta.
Maaliskuussa oli yhden lentokonehallin jätevedenkäsittelylaitoksella kadmiumpitoisuuden ylitys. Tämä johtui käsiteltävän veden hap­
pamuudesta, jolloin kadmium liukeni jäteveteen ja pääsi ultrasuodattimen läpi permeaattiin. Puhdistamon pH-säätöä hienosäädet­
tiin, jonka jälkeen kadmiumpitoisuuksissa ei ole havaittu ongelmia. Jätevesiin päätyneen kadmiumin kokonaismääristä ei ole tarkkaa
tietoa, sillä tapaus havaittiin määräajoin tehtävän kontrollianalyysin yhteydessä. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä on alle
10 grammaa kadmiumia. Tekniikan jätevedet päätyvät Helsingissä sijaitsevalle Viikin jäteveden puhdistamolle.
Toinen tapaus sattui kesäkuussa, kun pintakäsittelyn jätevedenkäsittelylaitokselta otetuissa näytteissä oli kromi- (Cr6+) ja kadmi­
umpitoisuuksien ylitykset. Tämä johtui laitoksen toimintahäiriöstä. Kromin pelkistyksessä käytetyn kemikaalipumpun imuletku oli
vioittunut ja happopumppu ei toiminut tarvittavalla teholla. Kaikkien kemikaalien annostelupumppujen kunto tarkastettiin ja vanhat
vaihdettiin uusiin. Tämän jälkeen ongelmia ei ole havaittu. Jätevesiin päätyneiden kromin ja kadmiumin tarkat kokonaismäärät eivät
ole tiedossa. Arvioitu jätevesiin päätynyt kokonaismäärä kromin osalta on noin 11 grammaa ja kadmiumin osalta noin 2 grammaa.
EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja käsittelytavan mukaisesti
Konsernin jätemäärä väheni edellisvuodesta noin 4,5 prosentilla. Tämä johtui sekä jätteiden vähentämispyrkimyksistä että lentojen
vähenemisestä. Jätteiden lajitteluun kiinnitettiin entistä enemmän huomiota, ja vuonna 2010 kaatopaikalle päätyvän jätteen osuus
oli ensimmäistä kertaa pienempi kuin hyödynnettävän jätteen osuus.
2,35
1,53
05
06
07
08
09
10
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN21 Yksikkökohtaiset NOx-päästöt hyötykuormakapasiteetin
suhteen 2005–2010
g
RTK
ATK
0,6
0,4
45 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin jätemäärät käsittelytavan mukaisesti jaoteltuna (Luvut eivät sisällä konsernin ongelmajätteitä)
NOx-päästöjen ohella konsernin toiminnasta aiheutuu haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä, ns. VOC-päästöjä. VOC-päästöt
ovat ympäristölle haitallisia muun muassa osallistumalla alailmakehän otsonin muodostukseen. Alailmakehän otsoni puolestaan on
haitallista ihmisten terveydelle ja kasvillisuudelle. Konsernin VOC-päästöt ovat peräisin pääosin liikennepolttoaineita poltettaessa
palamatta jääneistä hiilivedyistä sekä Tekniikassa käytettävistä kemikaaleista. Finnair Tekniikan ympäristöluvassa on määritelty ylä­
raja vuosittaisille VOC-päästöille, ja Tekniikan päästöt alittavat ne selvästi.
Finnair Tekniikan toiminnasta aiheutuvien VOC-päästöjen ympäristökuormitus vuonna 2010 oli vuoteen 2009 verrattuna noin 32,5
prosenttia suurempi. Suurimmat tekijät päästöjen lisääntymisessä oli suoritettujen lentokoneiden maalausten ja maalinpoistojen
määrä sekä tähän liittyvä liuotinainepyyhintä.
Finnair Tekniikan VOC-päästöt vuonna 2010
ketonit
Halogenoidut
Alkoholit
hiilivedyt
maalit ja lakat
maalinpoistoaineet
Sekalaiset
Yhteensä
5 496
5 496
4 748
4 748
liimat ja tiivisteaineet
513
330
1 560
2 390
ruosteenestoaineet
puhdistusaineet
3 120
pesubensiini / pesuliuokset
1 062
Yhteensä, kg
1 575
357
357
4 208
9 001
644
644
215
3 335
1 062
330
1 560
10 258
0
Finnair Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys
Finnair
Tekniikka, liuottimia sisältävien kemikaalien käytön ja VOC-päästöjen kehitys 1992–2010
1992–2010
kg
Liuottimia sisältävät kemikaalit
VOC-päästöt
200 000
10 920
24 643
68 897
24 643
0
1992
1994
1996
1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010
357
30,5
0,5
1 165
Muutos, %
Energiakäyttö
Kaatopaikka*
7,5
-6,5
756
498
51,5
-2,5
2 180
2 828
Muutos, %
-23
-17,5
Muut**
163
194
Muutos, %
-16
15
4 819
5 044
-4,5
-11,5
55
44
Yhteensä
Muutos, %
Hyödyntämis-%
1 245
512
3 427
169
5 710
40
* Vuonna 2010 kaatopaikalle päätyneistä jätteistä 38 prosenttia oli EU-alueen ulkopuolella tuotettuja, lennoilla tarjottavia ruokaannoksia tarjoiluastioineen, jotka ovat EU:n määräyksen mukaan hävitettävä erityistä menettelyä noudattaen.
** Muu jäte tarkoittaa hyödynnettävää jätettä, joka menee lajiteltavaksi edelleen. Kunkin osajakeen osuudet eivät ole tiedossa.
Finnair-konsernin jätemäärät 2008–2010
t
Kompostointi
Kaatopaikka*
Kierrätys
Muut**
Energiakäyttö
163
4 000
50 000
2008
359
1 251
5 000
100 000
2009
469
Kierrätys
6 000
150 000
2010
Muutos, %
Muutos, %
Alifaattiset Aromaattiset
­hiilivedyt
hiilivedyt
liuottimet
1 000kg
Kompostointi
2 180
3 000
2 000
756
1 000
1 251
0
469
08
09
10
Jätteiden määrä ja hyödyntämisprosentti
2008–2010
Yhteensä, t
Hyödyntämis-%
5 800
5 600
5 400
5 200
5 000
4 800
4 600
4 400
4 200
54,8 60
50
40
4 819 30
20
10
08
09
10
0
46 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair-konsernin ongelmajätteet syntyvät Tekniikassa. Vuonna 2010 Tekniikan ongelmajätteet vähenivät yli 15 prosenttia vuodesta
2009. Tämä johtuu pääasiallisesti Tekniikassa vuonna 2010 tehtyjen huoltojen kysynnän ja profiilin muutoksesta sekä joidenkin pro­
sessien ja kemikaalien kehittymisestä ympäristöystävällisempään suuntaan.
47 Ympäristövastuu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnairin laivaston meluarvot
Koneen tyyppi
Moottori tyyppi
Lentoonlähtömelu / ICAO:n meluraja Lähestymismelu / ICAO:n meluraja
MD-11
GE CF6-80C2D1F
94,7/102,3
104,1/105,0
B757-200
P&W 2040
87,3/97,3
98,1/101,8
A340-311
CFM56-5C2
95,0/103,7
97,2/104,7
A330-302
GE-CF6-80E1A4/B
92,2/98,1
98,6/104,4
B757-200
P&W 2040
89,7/94,1
98,1/102,0
A319-112
CFM56-5B6/2P
83,4/90,9
94,7/100,2
* Hyödynnettäviä ongelmajätteitä ovat jätekerosiini, jota käytetään tukipolttoaineena ongelmajätteiden käsittelyprosessissa sekä osa
liuotinjätteistä, jotka puhdistetaan yhteistyökumppanin toimesta ja palautetaan Tekniikkaan uudelleen käytettäväksi.
A320-214
CFM56-5B4/2P
83,6/91,3
96,0/100,4
A320-214
CFM56-5B6/2P
84,9/91,6
96,0/100,6
Finnair Tekniikan ongelmajätteet 2008–2010
t
A321-211
CFM56-5B3/2P
86,4/92,2
97,0/100,9
A321-211
CFM56-5B3/2P
88,3/92,6
97,0/101,1
Embraer 190
GE CF34-10E
86,1/89,3
92,7/99,2
Embraer 170
GE CF34-8ES
84,1/89,0
94,9/98,2
Finnair Tekniikan toiminnassa syntyneet ongelmajätteet
2010
2009
2008
117
138
202
muutos, %
15
-31,5
Hyödynnettävä, 1 000 kg *
35
31
Ongelmajätteet, 1 000 kg
55
250
200
150
117,2
100
50
0
08
09
10
EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja kokonaistilavuus
Vuonna 2010 Finnair-konsernissa ei sattunut yhtäkään merkittävää öljy- tai kemikaalivuotoa.
Pienempiä vuotoja oli muutama: Finnair Cateringin käyttämissä kuormausautoissa sattui vuoden aikana 7 hydraulinestevuotoa.
Vuodot tapahtuivat asfaltille ja kaikki vuotanut hydraulineste saatiin kerättyä pois. Vuotaneen hydraulinesteen kokonaismäärä oli
arviolta noin 350 litraa.
Finnair Tekniikan alueella ilmeni vuonna 2010 kaksi tapahtumaa. Ensimmäisessä jäteveden pumppaamon pinnalla havaittiin öljyä.
Öljynsekaisesta vedestä otettiin näyte ja lähetettiin analysoitavaksi. Öljy ilmeni mineraaliöljyksi, jonka alkuperä jäi epäselväksi. Öljyä
löytyi alle viisi litraa. Kaivo pumpattiin tyhjäksi ja pestiin, jonka jälkeen öljyä ei enää ole havaittu. Testausselostuksesta päätellen
öljy oli peräisin jostakin diesel- tai ottomoottorista. Kaivoa on tyhjennetty tapauksen jälkeen jo useamman kerran, eikä öljystä ole
tehty enää havaintoja.
Toinen tapaus liittyy Tekniikan alueella sijaitsevaan Northportin käyttämään jäänpoisto- ja ehkäisyglykolin tankkausasemaan. Mar­
raskuussa 2010 ilmeni, että glykolitankkausten yhteydessä glykolia on päässyt valumaan tankkausalueelle ja viemäriin. Valuneen gly­
kolin määriä ei tätä kirjoitettaessa ole lumiolosuhteiden johdosta päästy vielä tarkemmin selvittämään, mutta vuotoindikaatioiden
ja tankkausaseman käyttötavan perusteella on epätodennäköistä, että määrät olisivat suuria. Tapauksen johdosta tankkausasemalle
on ehdotettu tipattomia venttiilejä ja allasalueen parantamista.
EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäristövaikutusten vähentämiseksi
Eräs lentoliikenteelle tyypillinen ympäristöhaitta on melu. Lentokoneiden tuottama melu on pääasiassa moottorimelua sekä aerody­
naamista melua. Lentoonlähdöissä moottorimelun osuus on suurempi, mutta lähestymisissä aerodynaamisen melun osuus kasvaa.
Finnair-konsernissa melusaastetta on vähennetty uudistamalla laivastoa sekä suunnittelemalla lentoonlähtöjä ja laskeutumisia
melunäkökulmasta vähemmän haitallisiin ajankohtiin. Valitettavasti Finnair joutuu kuitenkin operoimaan myös illalla ja yöllä, jolloin
melun häiritsevyys lisääntyy.
Case: Arean ja Ecompterin hiilijalanjälkiraportti
Matkatoimisto Area tuo Suomessa markkinoille ensimmäisenä liikematkatoimistona palvelun, jonka avulla yritykset pystyvät laske­
maan hotellien tai kokousten ympäristövaikutukset.
Suomalaisen Ecompterin tuottama CO2rporate Report -palvelu laskee asiakkaan käyttämien majoitushotellien, kokous- ja tapah­
tumapaikkojen sekä ravintoloiden palveluiden hiilijalanjäljen. Palvelun avulla eri hotellien käyttämät ympäristömerkit ja -standardit
voidaan yhdenmukaistaa vertailukelpoisiksi.
Arean toimitusjohtaja Taru Keronen kertoo, että uudelle palvelulle on selvä tilaus liikematka-asiakkaiden keskuudessa: ”Yritykset
raportoivat aktiivisesti vastuullisesta toiminnastaan ja ovat ottaneet hyvin vastaan Arean jo aiemmin julkaiseman lentojen päästörapor­
tin. Kumppanimme tarjoama palvelu täydentää hyvin matkustuksen hiilijalanjälkiraportteja hotellien, kokousten ja tapahtumien osalta.”
Arean ja Ecompterin yhteistyö on luonnollinen jatkumo Arean asiakkailleen tarjoamissa ympäristöpalveluissa. Liikematkustuksen
edelläkävijänä Area haluaa tuottaa asiakkailleen luotettavaa ja perusteellista tietoa yrityksen matkustuksen ympäristövaikutuksista.
Hotellien, kokousten ja tapahtumien päästöraportti on konkreettinen osoitus siitä, että yritykset haluavat tehdä jotain hiilijalanjäljelleen.
Matkustuksen ympäristövaikutuksia voi vähentää myös muuten kuin itse matkustusta vähentämällä. Turhia matkoja yritykset ovat
karsineet jo taloudellisista syistä ja vaihtaneet ne esimerkiksi videoneuvotteluihin, joita Areakin tarjoaa. Todellisiin ympäristöratkai­
suihin päästään etsimällä kehityskohdat seurantatyökalujen, kuten päästöraporttien, avulla sekä valitsemalla niiden pohjalta ympä­
ristöystävälliset vaihtoehdot. Yhteistyössä matkatoimiston kanssa yrityksen hiilijalanjälkeen voi vaikuttaa jo matkustusohjesäännössä
ja kilpailutusvaiheessa painottamalla ympäristöystävällisempiä hotelleja, kokoustiloja, suoria lentoja modernilla kalustolla tai vähä­
päästöisempiä kulkuneuvoja.
48 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
49 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin raportti
Gri-indikaattori
Sisältyy
Sivu/sisältö
Puutteet/poikkeamat/perustelut
Lentomatkustajat valitsivat Finnairin
Pohjois-Euroopan parhaimmaksi len­
toyhtiöksi puolueettoman Skytraxtutkimuskeskuksen kyselyssä. Skyt­
raxin tutkimukseen vastasi noin 18
miljoonaa lentomatkustajaa sadasta
eri maasta. Tutkimus suoritettiin hei­
näkuun 2009 ja huhtikuun 2010 väli­
senä aikana.
1 Strategia ja analyysi
1.1 Toimitusjohtajan katsaus
Kyllä
s. 2–3
1.2 Yhteiskuntavastuun vaikutukset, riskit ja mah­
dollisuudet
Kyllä
s. 4; Logbook 2010, s. 16–17, 24–25,
50–52, 68; Taloudellinen katsaus
2010, s. 92–93
2.1 Organisaation nimi
Kyllä
Finnair-konserni
2.2 Tärkeimmät tuotteet, palvelut ja tavaramerkit
Kyllä
s. 5; Taloudellinen katsaus 2010,
s. 13
2.3 Operatiivinen rakenne
Kyllä
s. 5; Taloudellinen katsaus 2010, s.
10–13
2.4 Organisaation pääkonttorin sijainti
Kyllä
Helsinki-Vantaan lentoasema,
Tietotie 11 A, 01053 Finnair
2.5 Toimintojen maantieteellinen sijainti
Kyllä
Logbook 2010, s. 14–15
2.6 Omistussuhteet ja yhtiömuoto
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 16–17
2.7 Markkinoiden kuvaus
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 4,
10–14
2.8 Organisaation toiminnan laajuus
Kyllä
s. 5–7
2.9 Merkittävät muutokset organisaation koossa,
rakenteessa tai omistuksessa raportointikaudella
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 10–13
2.10 Raportointikaudella saadut palkinnot
Kyllä
Effie Awards Finland -kilpailu palkitsi
Finnairin Local Heroes Manchester
-kampanjan kultaisella Effiellä ulko­
maisten kohderyhmien kategoriassa
ja hopeisella Effiellä matkailukate­
goriassa. Effie Awards on maailman
laajin ja arvostetuin markkinoinnin
ja viestinnän tehokkuutta mittaava
kilpailu. Kampanjojen välisessä kil­
pailussa palkitaan tuloksellista mark­
kinointiviestintää. Tänä vuonna kil­
pailuun osallistui 51 kampanjaa.
2 Organisaation taustakuvaus
Finnair valittiin parhaaksi lentoyh­
tiöksi Kiinassa. Kiinalaisen bisnesja luksusmatkustajille suunnatun
Voyage-lehden palkinto myönnet­
tiin vuoden 2010 Travel Brand Award
-kilpailun We Change Traveling -kate­
goriassa. Voittajan valitsivat lukijat ja
asiantuntijakomitea yhdessä.
Finnairin lentokoneissa esitettävä
Suomenlinnasta kertova lyhytelo­
kuva sijoittui toiseksi WorldMedia­
Festival -kilpailussa Saksan Hampu­
rissa. Lyhytelokuva Sveaborg-Via­
pori-Suomenlinna voitti Intermedia
Globe Silver Award -palkinnon sar­
jassa Inflight Programmes.
Brysselin lentoasema myönsi 2010
Finnairille täsmällisimmän lentoyh­
tiön palkinnon. Finnair oli täsmäl­
lisin Brysselistä operoiva lentoyh­
tiö Euroopan sisäisessä liikenteessä
vuonna 2009. Kaikki Brysselin lento­
asemalla operoivat lentoyhtiöt olivat
mukana Brussels Airport Aviation
Awards -kilpailussa.
Finnairin vuosikatsaus 2009 sijoittui
toiseksi Design & Print Awards 2010
-kilpailussa.
Finnair voitti alkuvuonna 2011 Japa­
nissa vuosittain jaettavan Nikkei
Advertising Awards -kilpailun. Fin­
nairin voitokas sanomalehtimainos
esittelee Finnairin Japanin vuoroja
lyhyimpinä ja nopeimpana reittinä
Eurooppaan. Mainosten päätähtenä
ja Finnairin keulakuvana toimii maa­
ilman elokuvateollisuudessa tun­
nettu näyttelijä Koji Yakusho.
3 Raportointiperiaatteet
3.1 Raportointiajanjakso
Kyllä
1.1.–31.12.2010
3.2 Edellisen raportin ilmestymisajankohta
Kyllä
Maaliskuu 2009
3.3 Raportointitiheys
Kyllä
Vuosittain
3.4 Yhteystiedot
Kyllä
Finnair Oyj, Tietotie 11A,
01053 Finnair.
Finnairin kestävän kehityksen johtaja
Kati Ihamäki, p. 09 818 4101,
kati.ihamaki(a)finnair.fi
3.5 Raportin sisällön määrittely
Kyllä
s. 9–10, 12–14
3.6 Raportin rajaus
Kyllä
s. 9–10, 12–14
3.7 Erityiset rajoitukset raportin laajuudessa tai
rajauksessa
Kyllä
s. 12–14
3.8 Raportointiperiaatteet yhteisyritysten, tytär­
yhtiöiden, vuokrakohteiden ja ulkoistettujen toi­
mintojen raportoinnille
Kyllä
s. 12–14
50 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
3.9 Mittaus- ja laskentamenetelmät
Kyllä
s. 12–14
3.10 Muutokset aiemmin raportoiduissa tiedoissa
Kyllä
s. 12–14
3.11 Merkittävät muutokset raportin kattavuu­
dessa, rajauksissa tai mittausmenetelmissä
Kyllä
s. 12–14
3.12 GRI-sisältövertailu
Kyllä
s. 48–55
3.13 Periaatteet ja käytäntö raportin ulkopuoli­
seen varmennukseen
Kyllä
Raporttia ei ole varmennettu.
4.1 Organisaation hallintorakenne
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 7–8,
88–89
4.2 Hallituksen puheenjohtajan asema
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.3 Hallituksen jäsenten riippumattomuus
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.4 Osakkeenomistajien ja henkilöstön vaikutus­
mahdollisuudet hallituksen toimintaan
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010,
s. 88–89; Logbook 2010, s. 70
4.5 Yhteiskuntavastuun tulosten vaikutus hallituk­
sen ja johdon palkitsemiseen
Kyllä
Mahdolliset poikkeamat mainitaan kunkin
tunnusluvun kohdalla erikseen.
4 Hallintotapa, sitoumukset ja vuorovaikutus
Taloudellinen katsaus 2010, s. 18,
88–91
4.6 Intressiristiriitojen ehkäiseminen hallitustyös­
kentelyssä
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 88–91
4.7 Hallitusten jäsenten pätevyys strategisen joh­
tamisen ja yhteiskuntavastuun alueilla
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 88;
Logbook 2010, s. 69
4.8 Missio, arvot ja eettiset periaatteet
Kyllä
Logbook 2010, s. 24–25, 66–67
4.9 Hallituksen tavat seurata yhteiskuntavastuun
johtamista
Kyllä
4.10 Hallituksen toiminnan arviointi
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 88
4.11 Varovaisuusperiaatteen soveltaminen
Kyllä
Taloudellinen katsaus 2010, s. 92–93
4.12 Sitoutuminen ulkopuolisiin yhteiskuntavas­
tuun aloitteisiin
Kyllä
Logbook 2010, s. 53–57, 60–61
4.13 Jäsenyydet järjestöissä, yhdistyksissä ja
edunvalvontaorganisaatioissa
Kyllä
s. 9–10
4.14 Organisaation sidosryhmät
Kyllä
s. 9–10
4.15 Sidosryhmien tunnistaminen ja valinta
Kyllä
s. 9–10
4.16 Sidosryhmävuorovaikutuksen muodot
Kyllä
s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45
4.17 Sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nous­
seet asiat ja huolenilmaukset
Kyllä
s. 9–10; Logbook 2010, s. 44–45,
50–52, 56–57
Johdon palkitsemiseen vaikuttavat mm. taloudel­
linen tulos, henkilöstön hyvinvointia mittaavan
4D-hyvinvointiselvityksen tulokset sekä määrät­
tyjen henkilöiden kohdalla yhteiskuntavastuutyön
onnistuminen.
Kyllä
s. 15
Taloudellisen vastuun tunnusluvut
Osittain
s. 16; Logbook 2010, s. 53–55
EC2 Ilmastonmuutoksen taloudelliset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet organisaation toiminnalle
Kyllä
s. 16; Taloudellinen katsaus 2010,
s. 9–10, 92–93; Logbook 2010, s. 59
EC3 Eläkesitoumusten kattavuus
Kyllä
s. 17
EC4 Valtiolta saatu merkittävä taloudellinen tuki
Kyllä
s. 17
Ei
EC6 Paikallishankintaperiaatteet ja paikallisten
hankintamäärien suhteellinen osuus organisaa­
tion keskeisten toimipaikkojen osalta
Kyllä
Lähes koko Finnair-konsernin henkilöstö on kol­
lektiivisten työehtosopimusten piirissä, joten tätä
indikaattoria ei ole katsottu oleelliseksi konser­
nin kannalta.
s. 17
EC7 Paikallista rekrytointia koskevat menettely­
tavat sekä paikallisyhteisöistä palkatun ylemmän
johdon osuus organisaation keskeisimmissä toi­
mipaikoissa
Osittain
Indikaattori ei ole oleellinen Finnair-konsernin
toiminnan kannalta, sillä Finnairilla ei ole merkit­
täviä toimipisteitä ulkomailla. Suomessa Finnairin
palveluksessa ylintä johtoa myöten on pääosin
suomalaisia työntekijöitä.
EC8 Infrastruktuuri-investointien kehittyminen ja
vaikutukset sekä tarjotut yleishyödylliset palvelut
Osittain
EN13, s. 42; Logbook 2010, s. 53–55
EC9 Keskeiset välilliset taloudelliset vaikutukset ja
niiden laajuus
Kyllä
s. 17; Finnair-konsernin yhteiskunta­
vastuuraportti 2008, s. 14–15
Lähestymistapa ympäristövastuun
johtamiseen
Kyllä
s. 36
Kyllä
s. 37–38
Yleishyödyllisten tukien määrää ja osuutta ei
raportoida, koska yleishyödyllisiin hankkeisiin ja
projekteihin osoitetut varat ja muut panostuk­
set koostuvat eristä, joita ei voida erottaa konser­
nin tilinpäätöstiedoista. Finnairin tavoitteena on
sisällyttää yleishyödyllisten tukien määrä vuoden
2011 raporttiin.
Finnair-konserni ei ole raportointijaksolla tehnyt
yleishyödyllisiä infrastruktuuri-investointeja. Kon­
sernin tarjoamista yleishyödyllisistä palveluista ja
hyväntekeväisyyshankkeista enemmän Vuosikat­
sauksessa 2010 sekä kohdassa EN13.
Ympäristövastuun tunnusluvut
Hallitus ei ole nimittänyt joukostaan erityisesti
yhteiskuntavastuuseen perehtynyttä jäsentä. Hal­
litus nojaa tarvittaessa mm. Finnairin kestävän
kehityksen johtajan ja muiden asiantuntijoiden
asiantuntemukseen.
Hallitus seuraa yhteiskuntavastuun toteutumista
osana yleistä strategian toteutumista.
EC1 Tuotettu ja jaettu suora taloudellinen lisä­
arvo, sisältäen tulot, toimintakulut, henkilöstöku­
lut, lahjoitukset ja muut yleishyödylliset panok­
set, kertyneet voittovarat ja maksut sijoittajille ja
valtiolle
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EC5 Tavanomaisten alkupalkkojen ja paikallisen
minimipalkan suhde organisaation keskeisissä
toimipaikoissa
EN1 Käytetyt materiaalit painon ja määrän
mukaan
5 Johtamistapa ja toimintaindikaattorit
Lähestymistapa taloudellisen vastuun
johtamiseen
51 GRI-sisältövertailu
EN2 Kierrätysmateriaalien suhteellinen osuus
käytetystä materiaalista
Ei
Ei toimialalle oleellinen indikaattori, koska ilmai­
luala on niin tiukasti ulkoapäin säädelty toimiala,
että yritysten liikkumavara on monessa suhteessa
rajattu. Siltä osin kuin harkintavaltaa on, ei kier­
rätysmateriaalin osuus ole konsernitasolla selvi­
tettävissä.
EN3 Suora primäärienergiankulutus
Kyllä
s. 38–39
EN4 Välillinen primäärienergiankulutus
Kyllä
s. 39–40
EN5 Energiansäästötoimenpiteet, energiatehok­
kuuden parantaminen sekä saavutetut säästöt
Kyllä
s. 40–41; Logbook 2010, s. 59
EN6 Aloitteet energiatehokkaiden tai uusiutuviin
energianlähteisiin perustuvien tuotteiden ja pal­
velujen kehittämiseksi sekä näiden vaikutukset
energiankäyttöön
Kyllä
s. 41; Logbook 2010, s. 60–61
EN7 Toimenpiteet epäsuoran energiankulutuksen
vähentämiseksi ja saavutetut säästöt
Ei
EN8 Vedenotto vesilähdekohtaisesti
EN9 Vesilähteet, joihin organisaation vedenotto
vaikuttaa
Kyllä
Ei
Vuoden 2009 raportissa olleet toimistotarvik­
keiden ja ATK-laitteiden määrät on jätetty pois,
koska niillä ei ole katsottu olevan merkittä­
vää vaikutusta konsernin ympäristövaikutuksiin.
Samaten Tekniikan käyttämien liuottimien tar­
kempi jaottelu on jätetty pois, sillä se ei anna
mitään oleellista informaatiota Tekniikan ympä­
ristövaikutuksista. Liuottimien kokonaiskäyttö­
määrä ja VOC-päästöt raportoidaan kohdassa
EN20.
Sähkön osalta primäärienergianlähteitä ja niiden
osuuksia ei ole vuodelta 2010 selvitetty, koska ne
riippuvat mm. kullakin ajanhetkellä vallitsevasta
vesivoiman tuotantokapasiteetista ja vesivoiman
osuudesta kantaverkossa.
Finnair-konsernin toiminnassa merkittävät ener­
gianäkökohdat liittyvät lentämiseen, josta on
raportoitu kohdissa EN3 ja EN5. Finnairilla on int­
ressi vähentää omaa materiaali-intensiteettiään,
joka vaikuttaa myös välilliseen energiankulutuk­
seen yleensä samansuuntaisesti. Finnair ei kui­
tenkaan konsernitasolla seuraa materiaalihankin­
tojensa energiataseita ja niiden kehitystä.
s. 41
Finnair-konsernin käyttämä vesi tulee kunnallista
verkkoa pitkin Päijänteestä. Vesivarojen suhteen
Finnair-konserni ei ole merkittävä toimija.
52 GRI-sisältövertailu
EN10 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
suhteellinen osuus ja kokonaismäärä
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Ei
EN11 Omistetun, vuokratun ja hallitun maan
sijainti ja koko suojelluilla alueilla tai niiden lähei­
syydessä sekä suojeltujen alueiden ulkopuolella
olevilla korkean biodiversiteettiarvon alueilla
Kyllä
EN12 Organisaation toiminnan vaikutukset luon­
non monimuotoisuuteen suojelualueilla tai moni­
muotoisuuden kannalta rikkailla alueilla
Ei
Vesivarojen suhteen Finnair-konserni ei ole mer­
kittävä toimija. Finnair Cateringin kaksi astian­
pesukonetta on varustettu veden kierrätysjärjes­
telmällä. Veden kulutus on pienentynyt kierrä­
tysjärjestelmän ansiosta yli 10 prosenttia lentoa
kohden
s. 41–42
Finnair-konsernin vaikutuspiirissä ei ole tällaisia
alueita. Toiminnasta voi kuitenkin koitua vaiku­
tuksia Vantaanjokeen sekä Keravajokeen. Näistä
on raportoitu erikseen kohdissa EN15 ja EN21.
Toiminnan vaikutukset lentoreittikohteiden osalta
eivät puolestaan ole kohtuudella selvitettävissä
Finnairin toimesta.
EN13 Suojellut tai kunnostetut elinympäristöt
Kyllä
s. 42
EN14 Luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien
vaikutusten hallintastrategiat, nykyiset toimenpi­
teet ja suunnitelmat biodiversiteetin suhteen.
Kyllä
s. 42; EN6, s. 41; EN13, s. 42
EN15 Uhanalaiset lajit organisaation toiminnan
vaikutuspiirissä
Kyllä
s. 42
EN16 Suorien ja välillisten kasvihuonekaasupääs­
töjen kokonaismäärät
Kyllä
s. 42–43
EN17 Muut merkittävät välilliset kasvihuonekaa­
supäästöt
Ei
EN18 Aloitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähen­
tämiseksi ja toteutuneet vähennykset
Kyllä
EN5, s. 41; Logbook 2010, s. 59,
62–63
Kyllä
s. 43
EN20 Typen ja rikin oksidien (NOx, SOx) päästöt
sekä muut merkittävät päästöt ilmaan
Kyllä
s. 43–44
EN21 Päästöt vesiin
Kyllä
s. 45
EN22 Jätteiden kokonaismäärät jätelajeittain ja
käsittelytavan mukaisesti
Kyllä
s. 45–46
EN23 Merkittävien vuotojen lukumäärä ja koko­
naistilavuus
Kyllä
s. 46
EN24 Kuljetetun, maahantuodun, maastaviedyn
tai käsitellyn ongelmajätteen määrä
Ei
Ei
EN26 Aloitteet tuotteiden ja palveluiden ympäris­
tövaikutusten vähentämiseksi
Kyllä
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
EN27 Tuotteiden ja pakkausmateriaalien takaisi­
notto, kierrätys ja uudelleenkäyttö
Ei
EN28 Ympäristölainsäädännön ja –määräysten
noudattamatta jättämisestä määrättyjen merkit­
tävien sakkojen rahallinen arvo ja muiden ran­
gaistusten kokonaismäärä
Kyllä
EN29 Organisaation toiminnassa käytettyjen tuot­
teiden, materiaalien ja muiden tavaroiden kulje­
tuksesta sekä työmatkoista aiheutuneet merkittä­
vät ympäristövaikutukset
Ei
EN30 Ympäristönsuojelukustannukset ja ympäris­
töinvestoinnit
Osittain
Lähestymistapa sosiaalisen vastuun
johtamiseen
Logbook 2010, s. 60–61
Ei oleellinen indikaattori Finnair-konsernin kan­
nalta, koska Finnair-konserni ei Finnair Catering
Oy:tä lukuun ottamatta valmista tuotteita. Finnair
Catering kerää ja kierrättää lennoilla tarjottavien
aterioiden pakkaukset, ylijääneet annokset sekä
juoma-astiat.
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Finnair-konsernin toiminnasta aiheutuvat merkit­
tävät ympäristövaikutukset aiheutuvat pääosin
lentämisestä. Toimintaa tukevien kuljetusten vai­
kutukset eivät ole tiedossa, mutta ne ovat mar­
ginaalisia verrattuna lentämisen ympäristövai­
kutuksiin.
Jätehuoltoon, ympäristökoulutuk­
siin, ympäristösertifikaatteihin
ja erilaisiin jäsenmaksuihin sekä
ympäristöselvityksiin yhteensä
noin 900 000 euroa.
Finnair-konsernin tilastointikäytännöt eivät mah­
dollista GRI:n vaatimusten mukaista raportointia.
Lisäksi kaikissa hankinnoissa ympäristönäkökohta
on sisäänrakennettuna, joten ympäristöinvestoin­
tien erottelua ei ole katsottu mielekkääksi.
Kyllä
s. 18
Lähestymistapa henkilöstövastuun
johtamiseen
Kyllä
s. 19–20
LA1 Henkilöstön jakautuminen työsuhteen, työ­
sopimuksen ja maantieteellisen sijoittumisen
mukaan
Kyllä
s. 21
LA2 Henkilöstön vaihtuvuuden kokonaismäärä ja
–aste ikäryhmän, sukupuolen ja maantieteellisen
sijoittumisen mukaan
Kyllä
s. 21–22
LA3 Kokopäiväisille työntekijöille tarjotut edut,
joita ei ole tarjottu määräaikaisille tai osa-aikai­
sille työntekijöille
Kyllä
s. 22
LA4 Työehtosopimusten piirissä olevien työnteki­
jöiden osuus
Osittain
s. 22
LA5 Uudelleenjärjestelytilanteissa noudatettava
vähimmäisilmoitusaika
Kyllä
s. 22
LA6 Osuus kokonaistyövoimasta, joka on edustet­
tuna virallisissa henkilöstön ja johdon yhteisissä
työterveyttä ja –turvallisuutta valvovissa ja neu­
voa-antavissa toimikunnissa
Kyllä
s. 22
LA7 Tapaturmien ja ammattitautien, menetettyjen
työpäivien ja poissaolojen määrät ja työhön liitty­
vien kuolemantapausten lukumäärä maantieteel­
lisen sijoittumisen mukaan
Osittain
s. 23
Tapaturmien osalta raportoidaan GRI:n vaatimus­
ten mukaisesti. Koko indikaattori pyritään saa­
maan GRI:n mukaiseksi vuoden 2011 raporttiin.
LA8 Organisaation työntekijöille, heidän perheil­
leen ja muille toimintayhteisön jäsenille suunna­
tut koulutus-, harjoittelu-, opastus-, ennaltaeh­
käisy- ja riskienhallintaohjelmat vakavien sairauk­
sien varalta
Kyllä
s. 24–25
Finnair-konsernin ohjelmat vakavien sairauksien
varalta koskettavat ainoastaan konsernin henki­
lökuntaa.
LA9 Ammattiliittojen kanssa solmittujen sopimus­
ten käsittämät terveys- ja turvallisuusteemat
Kyllä
s. 25
Osittain
s. 25
Sosiaalisen vastuun tunnusluvut
Finnair-konsernin toiminnasta aiheutuvat merkit­
tävät suorat ja välilliset kasvihuonekaasupäästöt
ilmoitetaan kohdassa EN16. Keskeisimmät EN16:n
ulkopuolelle jäävät välilliset päästöt aiheutuvat
lentokoneissa käytettävän polttoaineen tuotan­
nosta ja jakelusta sekä uusien lentokoneiden val­
mistuksesta. Näiden osalta Finnairilla ei ole vai­
kutusmahdollisuuksia eikä tietoa päästömääristä.
EN19 Otsonikatoa aiheuttavien aineiden päästöt
EN25 Vesistöt ja niihin yhteydessä olevat elin­
ympäristöt, joihin organisaation vesipäästöillä ja
valumavesillä on merkittävä vaikutus
Toiminnan luonteesta johtuen konsernitasolla ei
ole katsottu aiheelliseksi tehdä konkreettisia stra­
tegioita tai suunnitelmia.
53 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin toiminnassa energiankulutus ja
kasvihuonekaasupäästöt kulkevat käsi kädessä.
Näin ollen kaikki vuoden aikana tehdyt toimet
energiankulutuksen vähentämiseksi vaikuttavat
samansuuntaisesti ja samassa suhteessa myös
konsernin toiminnasta aiheutuneisiin kasvihuone­
kaasupäästöihin.
Vesistöihin päätyvän, lentokoneiden jäänehkäi­
syssä ja -poistossa käytettävän glykolin määristä
raportoi ja on vastuussa lentoaseman ylläpitäjä.
Finnair-konserni ei kuljeta eikä käsittele itse
ongelmajätteitä. Konsernin toiminnasta kerty­
neiden ongelmajätteiden määristä ja käsittelystä
raportoidaan kohdassa EN22.
Finnair-konsernin jätevedet ohjataan kunnalliselle
jäteveden puhdistamolle. Puhdistetuista jäteve­
sistä Finnair-konsernin vaikutus ei ole erotetta­
vissa. Helsinki-Vantaan lentokenttäalueen valu­
mavesien vaikutuksia on käsitelty kohdissa EN11,
EN15 sekä EN21.
LA10 Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää
kohden henkilöstöryhmittäin
s. 46
LA11 Osaamisen kehittämiseen ja elinikäiseen
oppimiseen liittyvät ohjelmat
Kyllä
s. 25; Logbook 2010, s. 66–67
Finnair-konserni on monialayritys, jossa on lukui­
sia eri henkilöstöryhmiä ja tehtäväluokituksia. Eri
tytäryhtiöiden ja liiketoimintayksiköiden käyttä­
mät luokitukset eivät ole riittävän vertailukelpoi­
sia keskenään. Siksi koulutustunnit on laskettu
käyttäen henkilöstömääränä koko konsernin hen­
kilöstömäärää. Myös ulkomailla työskentelevät
konsernilaiset sisältyvät lukuihin.
54 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
LA12 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus,
joiden kanssa käydään säännöllisiä kehitys- ja
urakeskusteluja
Kyllä
s. 25
LA13 Hallintoelinten ja henkilöstöryhmien koostu­
mus ja monimuotoisuus
Kyllä
s. 25
LA14 Naisten ja miesten peruspalkkojen suhde
henkilöstöryhmittäin
Ei
Monialayrityksenä Finnair konsernissa on lukui­
sia eri henkilöstöryhmiä sekä tehtäväluokituk­
sia. Konsernin tilastointijärjestelmä ei mahdollista
GRI-ohjeistuksen mukaista raportointikäytäntöä,
eikä se edellä mainitusta syystä ole tarkoituksen­
mukaista.
55 GRI-sisältövertailu
Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
PR1 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvalli­
suusvaikutusten arviointi elinkaaren eri vaiheissa
sekä näiden käytäntöjen kohteena olleiden tuoteja palveluryhmien suhteellinen osuus
Kyllä
s. 33
PR2 Tuotteiden ja palvelujen terveys- ja turvalli­
suusvaatimuksiin liittyvien määräysten ja vapaa­
ehtoisten periaatteiden rikkomukset
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
PR3 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvä pakollinen
tuoteinformaatio
Kyllä
s. 34
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Lähestymistapa ihmisoikeusasioiden
johtamiseen
Kyllä
s. 26–27
PR4 Tuoteinformaatioon ja tuotemerkintöihin liit­
tyvien määräysten ja vapaaehtoisten periaattei­
den rikkomukset
HR1 Niiden merkittävien investointisopimusten
suhteellinen osuus ja kokonaismäärä, jotka sisäl­
tävät ihmisoikeusehtoja tai joiden osalta on tehty
ihmisoikeusarviointi
Kyllä
s. 28
PR5 Asiakastyytyväisyyteen liittyvät käytännöt ja
asiakastyytyväisyystutkimusten tulokset
Kyllä
s. 34–35; Logbook 2010, s. 44–45
Kyllä
s. 35
HR2 Niiden merkittävien alihankkijoiden ja ura­
koitsijoiden suhteellinen osuus, joiden osalta on
tehty ihmisoikeusarviointi sekä tästä seuranneet
toimenpiteet
Kyllä
s. 28
PR6 Markkinointiviestinnän, mukaan lukien mai­
nonnan ja sponsoroinnin, lainmukaisuus sekä
standardien ja vapaaehtoisten periaatteiden täyt­
tyminen
PR7 Markkinointiviestintää koskevien lakien ja
säännösten rikkomukset
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
HR3 Työntekijöille tarjotun ihmisoikeuskoulutuk­
sen kokonaistuntimäärä ja koulutukseen osallistu­
neiden työntekijöiden suhteellinen osuus
HR4 Syrjintätapausten lukumäärä ja toteutetut
toimenpiteet
HR5 Toiminnot, joissa järjestäytymisvapaus ja kol­
lektiivinen neuvotteluoikeus ovat uhattuina
Osittain
s. 28
PR8 Asiakkaiden yksityisyydensuojan rikkomi­
seen ja asiakastietojen hävittämiseen liittyvät
valitukset
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Kyllä
s. 28
PR9 Tuotteiden ja palvelujen käyttöön liittyvän
lainsäädännön ja määräysten rikkomisesta aiheu­
tuneiden merkittävien sakkojen määrä ja muut
seuraamukset
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Ei
Indikaattori ei ole oleellinen, sillä suomalaisena
yrityksenä Finnair toimii työmarkkinakulttuurissa,
jossa työntekijöiden oikeudet järjestäytyä ja neu­
votella työehdoistaan kollektiivisesti ovat tunnus­
tettuja perusoikeuksia.
HR6 Merkittävät lapsityövoiman käytön riskit ja
toimenpiteet tämän estämiseksi
Kyllä
s. 28
HR7 Merkittävät pakkotyövoiman käytön riskit ja
toimenpiteet tämän estämiseksi
Kyllä
s. 28
HR8 Ihmisoikeuspolitiikkoihin ja –toimintakäytän­
töihin koulutetun turvahenkilökunnan osuus
Ei
HR9 Alkuperäiskansojen oikeuksien rikkomukset
ja toteutetut toimenpiteet
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Lähestymistapa yhteiskunnallisen vastuun
johtamiseen
Kyllä
s. 29
SO1 Paikallisyhteisöihin kohdistuvien vaikutusten
arviointiin ja hallintaan liittyvät ohjelmat
Kyllä
s. 30
SO2 Korruptioon liittyvän riskianalyysin läpikäy­
neiden liiketoimintayksiköiden määrä ja suhteel­
linen osuus
Kyllä
s. 30
SO3 Niiden työntekijöiden suhteellinen osuus,
jotka ovat osallistuneet organisaation korruption­
vastaiseen toimintaan liittyvään koulutukseen
Osittain
s. 30
Finnair-konsernilla ei ole omaa turvahenkilökun­
taa.
SO4 Korruptiotapausten yhteydessä toteutetut
toimenpiteet
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
SO5 Organisaation osallistuminen poliittiseen vai­
kuttamiseen ja lobbaukseen
Kyllä
s. 30
SO6 Poliittisille tahoille annettujen tukien määrä
Kyllä
s. 30
SO7 Kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomi­
seen, kartelleihin ja määräävän markkina-aseman
väärinkäyttöön liittyvät oikeustoimet sekä toteu­
tetut toimenpiteet
Kyllä
s. 30
SO8 Lakien ja säädösten rikkomuksista asetetut
sakot ja muut seuraamukset
Kyllä
Ei tiedossa olevia tapauksia 2010
Lähestymistapa tuotevastuun johtamiseen
Kyllä
s. 31–32
56 Finnair-konsernin yhteiskuntavastuuraportti 2010
Finnair on oman arvionsa mukaan soveltanut GRIraportointiohjeita A-tason laajuisesti. Tasoarvion
on tarkistanut kolmas osapuoli Pricewaterhouse­
Coopers Oy. A-tason mukaisesti Finnair raportoi
kaikki avainindikaattorit tai kertoo, miksi ei ole
raportoinut yksittäistä indikaattoria. GRI-lasken­
taperiaatteita ei sovelleta yksityiskohtaisesti kaik­
kien indikaattorien osalta.
NEW
BORN.