Vaasan keskustastrategia 2035 ”Hyppy radan yli” Vaasan kaupunki|2012 Keskustan haasteita: •rata jakaa keskustatoimintojen alueen kahtia •kaupan siirtyminen keskustan ulkopuolelle •nettikaupan kasvu •täydennysrakentamisen taloudellinen kannattavuus •tiheät raskaat kuljetukset Vaasanpuistikolla ja Koulukadulla •autoliikenteen ja pysäköintitarpeen lisääntyminen •katkonaiset ja puuttuvat viheryhteydet erityisesti Klemettilän puolella Keskustan vahvuuksia: •historiallinen asemakaava ja rakennuskanta maamerkkeineen •pyöräilyn edellytykset: lyhyet välimatkat ja tasainen maasto, paljon opiskelijoita •kerroksellinen arkkitehtuuri •omaleimainen kävelykeskusta ja ydinkeskustan kauppakadut kivijalkaliikkeineen •omaleimaiset puistikot, palokadut ja aukiot kaupunkirakenteen runkona Keskustan potentiaaleja: •rantavyöhykkeen ja merellisyyden kehittäminen •jalankulku- ja pyöräily-ympäristön kehittäminen •palokatujen kehittäminen •Klemettilästä uuden ajan energiatehokas ja ihmisystävällinen aluekokonaisuus •väestöpohjan ja toiminnallisuuden vahvistaminen ll Työn eri vaiheita ovat olleet: lähtökohtien hahmottaminen vision ja tavoitteiden asettaminen ol ll rakennemallien- ja liikenneratkaisuvaihtoehtojen laadinta ja arviointi strategiasuunnitelman laadinta konkreettisten toteuttamispolkujen hahmottaminen ”Hyppy radan yli” Keskustan sydän ja kaupan monipuolinen tihentymä on ruutukaavakeskustan alue Vaasan torin ympäristössä. Kaupungin kehittyessä on tärkeää esittää kuinka Vaasassa voidaan laajentaa keskustamaista kaupunkirakennetta radan itäpuolelle. ”Hyppy radan yli” mahdollistaa nykyisin vajaakäytöllä olevan Klemettilän alueen kehittämisen. Keskusta-asumisen lisääminen vaikuttaa positiivisesti keskustan elinvoimaisuuteen, keskusta-asioinnin määrään sekä kaupunkirakenteen ekologiseen kestävyyteen. Keskustastrategiassa korostetaan maankäytön, liikenteen, palveluiden ja elinkeinojen keskinäistä riippuvuutta. Aikajänteenä pidetään vuotta 2035. Tarkkaa aikataulua tärkeämpää onkin ymmärtää hankkeiden mittakaava, ympäristön laatukysymykset, tärkeysjärjestys sekä riippuvuudet ja sitä kautta vaikutus toivottuun kehitykseen. Asukkaat, keskustan toimijat, päättäjät sekä virkamiehet ovat olleet mukana vaikuttamassa strategiatyön eri vaiheissa. Tasapainoinen kaupunkirakenne saavutetaan tehostamalla radan itäpuolen maankäyttöä voimakkaasti. Klemettilän uudisrakentamispotentiaali on jopa 330 000 krs-m². Tämä vastaa laskennallisesti 6 600 asukasta ja riittäisi vastaamaan ennustettuun kysyntään noin 20 vuodeksi. Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 2 VAASA LIIKKUU Väestökasvun myötä ajoneuvoliikenteen ennustetaan lisääntyvän. Liikenteen osalta merkittävin ja kallein hanke keskustastrategiassa on keskustatunneli. Pitkällä tähtäimellä tunnelia voidaan pitää perusteltuna, koska nykyisen keskustan alueelle kohdistuu kaupungin kokoa suuremmat liikennepaineet erityisesti raskaan liikenteen osalta. Koska tunneli ei kuitenkaan voi toteutua lähitulevaisuudessa, on syytä parantaa ydinkeskustan liikennejärjestelyitä muuten, mm. toteuttamalla ns. keskustan kehä mahdollisimman pian. Keskustan kehän väliaikaisjärjestely voidaan todeta myös riittäväksi, jos autojen määrä ei lisäännykään ennusteiden mukaisesti. Pyrkiminen pois autoriippuvuudesta merkitsee joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn mahdollisuuksien kehittämistä. Lisääntyvä pyöräily on länsimaissa vahva trendi, joten vaatimukset paremmista pyöräilyolosuhteista tulevat jatkossa lisääntymään. Tämä tarkoittaa nopeiden pyöräilymahdollisuuksien lisäämistä eri suuntien välillä ja toisaalta hitaamman keskustan asiointipyöräilyn mahdollisuuksien kehittämistä. Keskustan kävely-ympäristön kehittäminen on tärkeää liikkeiden toimintaedellytysten kannalta. Olennaista on varmistaa erinomaiset yhteydet radan yli nykyisen keskustan alueen ja Klemettilän välille, jotta ”hyppy radan yli” kävisi helposti ja turvallisesti myös ilman autoa. Rakennemalli Sito|2012 Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 3 RUUTUKAAVAKESKUSTA – VAASAN SYDÄN Maankäytön tehostaminen historiallisessa kaupunkirakenteessa edellyttää kortteli- ja kiinteistökohtaista huolellista perehtymistä täydennysrakentamisen reunaehtoihin. Esimerkiksi palokatuvarret saattavat tarjota lisärakentamismahdollisuuksia, samoin ullakkorakentaminen. Huomioitava on mm. rakentamisen tehokkuus ja kaupunkikuva, autojen ja pyörien pysäköinti, esteettömyys väestön ikääntyessä, energiatehokkuuden parantaminen, taloudellinen kannattavuus, suojeluarvot, toiminnallisuus sekä vaikutukset keskustan liikenneverkkoon. Keskustakauppaa erikoisliikkeineen tulee vahvistaa ja monipuolistaa. Rantavyöhykkeen ja muiden omaleimaisten ulkotilojen kehittäminen keskustan käyntikorteiksi toisi ydinkeskustaan uudenlaista eloa. Palokatujen verkostosta tulee muodostaa kaupunkikuvallisesti ja kaupallisesti eheyttävä kävelykeskustan sekä asiointialueen laajennus. Kulkua laajennetussa kävelykeskustassa ohjaa houkutteleva ja esteetön asiointireitti: Topinrinki. Vehreimmät palokadut soveltuvat virkistyskäyttöön ja Vaasan omaleimaisen viher- ja puistoverkoston osaksi. Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 4 KLEMETTILÄ MUUTOKSESSA Muurimainen rakentaminen radan varressa muodostaa selkeän kaupunkijulkisivun. Korttelipihat jäävät suojaisiksi. Korsholmanpuistikon silta on tärkeä yhteys radan yli. Radan ylittävä rakennus nykyisen Maasillan kohdalla mahdollistaa sujuvan siirtymän radan yli. Opistotalo on maamerkki ja porttirakennus Maasillan päätteenä. Suunnitteilla oleva kauppakeskus tuo kaupan palveluita radan itäpuolelle. Opistokadusta Klemettilän keskuskatu. Lähipalvelut sijaitsevat korttelin kivijalassa. Suosittu tavaratalo Klemettilän eteläosassa voisi mahdollistaa uuden junaseisakkeen. Pääosa strategiatyössä esitetystä täydennysja uudisrakentamisesta sijoittuu radan itäpuolelle Klemettilään, ydinkeskustan läheisyyteen. Maankäyttöluokat pitävät sisällään mm. työpaikka- ja tuotantorakentamista, asumista ja liiketilaa. Klemettilään halutaan lisää asumista ja lähipalveluita, mutta myös nykyisen liiketoiminnan edellytyksien tulee säilyä. Klemettilän uudet kaupan ja kulttuurin palvelut tulee profiloida siten, että ne ovat houkuttelevia, mutta riittävän eriäviä keskustan palveluista, jotta ei-toivottua kilpailuasetelmaa ei pääsisi syntymään. Keskustatunneli, uudistettu Maasilta ja tuleva Korsholmanpuistikonsilta ovat fyysisiä yhteyksiä tulevaisuuden keskustan kahden puolen välillä. Uudet puistikot ovat yhtymäkohta Vanhan ruutukaavakeskustan perinteeseen. Tammikartanon kehittäminen julkisena puistona vahvistaa viher- ja virkistysyhteyksiä alueella. Klemettilään esitetty korttelirakenne on tiivistä, mikä edellyttää autopaikkojen sijoittamista talo- tai korttelikohtaisiin pysäköintilaitoksiin. Korttelit toimivat melumuurin tavoin suojaten aluetta radan häiriöltä. Uudiskortteleiden viitteellinen kerroskorkeus noudattaa vanhan keskustan korkeuksia. Entinen EKA-marketin kortteli erottuu kokonaisuudesta muita korkeampana maamerkkinä läntisen sisäänajon porttina. Klemettilä tulee profiloida persoonalliseksi, energiatehokkaaksi ja ihmisystävälliseksi tulevaisuuden alueeksi. Näiden tavoitteiden tulee heijastua uusien kortteleiden ulkoasuun, toimintoihin ja kaupunkielämään. Sito|2012 Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 5 HANKKEET – TAVOITTEISTA TOTEUTUKSEEN Oheiseen karttaan ja listaukseen on koottu ne hankkeet ja kehitysehdotukset, jotka ovat olennaisia Vaasan seudun kehitykselle tulevaisuudessa. Ns. kärkihankkeet on merkitty tähdellä (*). Hankkeista tulee priorisoida erityisesti niitä, jotka: •edistävät keskustarakenteen tasapainoista kehitystä eli ”hyppyä radan yli” •ovat kustannuksiltaan kohtuulliset, mutta vaikuttavuudeltaan merkittävät •omaavat taustallaan aktiiviset yksityisen sektorin toimijat sekä realistinen rahoituspohjan •ovat mahdollisesti avainasemassa elinkeinoelämän edellytysten näkökulmasta. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 kehitystoimet Sito|2012 Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 6 * * * * Rantavyöhyke Ydinkeskustan kehittämistoimet Laajennettu Toriparkki Maasillan uudistaminen Opistokadun aluekehitys Korsholmanaukio ja Sairaskodinkadun aluekehitys Myllärinkadun aluekehitys (mm. asuinkorttelit) Sorakadun kaupan alue (VE 1) Sorankadun asuinalue (VE 2) EKA-marketin aluekehitys Tammikartanon alue * Linja-autoaseman alue Vanhan linja-autoaseman aukio Kulttuurikasarmi ja Kasarmintori Kuntsinranta * Korsholmanpuistikon silta Kondis-hanke Teatterikorttelin täydennysrakentaminen ja P-laitos * Keskustatunneli Vöyrinkaupungin perusparannus Uudet lähijunaseisakkeet Pohjois-Klemettilän aluekehitys Keskustastrategian kehityshankkeet: Kärkihanke 1. Rantavyöhyke ”Merellisen Vaasan käyntikortti” •Tärkeä virkistysvyöhyke ja reitti •Merkkirakennukset osana arvokasta kokonaisuutta 2. Ydinkeskustan kehittämistoimet ”Vaasan sydän sykkii” Vaasanpuistikon maanpäälliset uudelleenjärjestelyt •Ratkaisut jalankulkijan ja pyöräilijän ehdoilla ”Topinrinki” ja ydinkeskustan kävely-yhteyksien täydentäminen •Jalankulun yhteyksien kehittäminen merkitsee mm. palokatujen elävöittämistä Keskustan liikekatujen kehittäminen •Kauppa saa elinvoimaa katuympäristön parantamisesta Kävelykeskustan laajentaminen Matkakeskukseen •Parantaa kaupunkielämän laatua sekä lisää asiointia ja viipymää keskustassa Yleinen pysäköintilaitos Rauhankadun ja Raastuvankadun kulmaan (300 ap) •Raastuvankatu 23–25 pysäköinti maanalaisena omalla tontilla 3. Laajennettu Toriparkki ”Ydinkeskustan kortteleiden maanalainen yhdistäjä” •Toteutuessaan mahdollistaa 800 lisäautopaikkaa ydinkeskustaan •Parantaa saavutettavuutta ja kaupan elinvoimaa 4. Maasillan uudistaminen ”Kaupunkirakenteiden yhdistäjä” •Potentiaalinen paikka julkiselle/kaupalliselle rakentamiselle? •Merkittävä uusinvestointi 5. Opistokadun aluekehitys ”Asumista ja liiketilaa radan reunaan” •Klemettilän puolen kivijalkaliiketilat on keskitetty Opistokadulle •Uudisrakentamista 54 000 k-m2, 1 000 asukasta 6. Korsholmanaukio ja Sairaskodinkadun aluekehitys ”Uusi asuinpainotteinen alue ja kaupunkirakenteen solmukohta” •Osa laajempaa viheryhteyttä ja julkista tilaa •Uudisrakentamista 57 000 k-m2, 1 140 asukasta 14. Kulttuurikasarmi ja Kasarmintori ”Kansalaisaukio – kehitetään osaksi Vaasan aukioiden sarjaa” •Arvokas, kaupungin identiteettiä vahvistava historiallinen miljöö •Julkisten sisä- ja ulkotilojen kokonaisuus 7. Myllärinkadun aluekehitys (mm. asuinkorttelit) ”Yhdistää vanhaa ja uutta rakentamista” •Liike- ja toimitilakortteleiden asemakaava uudistetaan nykyrakenteen pohjalta •Uudisrakentamista 85 000 k-m2, 1 700 asukasta 15. Kuntsinranta ”Paikka auringossa” •Meren ja kaupunkirakenteen urbaani kohtaaminen •Luovan ympäristön mahdollistaminen: kulttuuri, koulutus, opetus 8. Sorakadun kaupan alue (VE 1) ”Keskustan itäinen viewpoint” •Potentiaalinen paikka vetovoimaiselle tilaa vaativalle kaupalle •Voisi mahdollistaa uuden lähiliikenteen junaseisakkeen 9. Sorankadun asuinalue (VE 2) ”Monipuolista asumista lähellä keskustapalveluja” •Asumista eri mittakaavoissa ja eri asumismuodoissa •Uudisrakentamista 34 000 k-m2, 680 asukasta 10. EKA-marketin aluekehitys ”Sisääntulo kaupunkiin” •Maamerkkimäinen rakennuspaikka tärkeiden liikenneyhteyksien varrella •Uudisrakentamista jopa 32 000 k-m2 (sekoittunut käyttö) 11. Tammikartanon alue ”Klemettilän asukkaiden lempipaikka” •Korsholmanpuistikon jatkeen kautta osa keskuspuistojärjestelmää •Arvokas miljöö hyödynnetty kaupunginosan voimavarana 12. Linja-autoaseman alue ”Uusi, urbaani keskustakortteli” •Uusia kauppapaikkoja, julkisia palveluita ja kohtaamispaikkoja •Vetonaulana kulttuuritoimintoja 13. Vanhan linja-autoaseman aukio ”Tärkeä julkisen ympäristön solmukohta” •Merkittävä identiteettiä luova aukio •Yhteispeli linja-autoaseman korttelin kanssa Vaasan keskustastrategia 2035 | ”Hyppy radan yli” | 7 16. Korsholmanpuistikon silta ”Silta yhdistää ja avaa uusia reittejä” •Avaa kaupunkirakenteen uudet käyttömahdollisuudet •Merkittävä investointi 17. Kondis-hanke ”Korttelirakenteen tiivistämishanke” •Palveluasumista ikääntyneille •Vaikutukset keskustan toiminnalliseen kokonaisuuteen huomioitava 18. Teatterikorttelin täydennysrakentaminen ja P-laitos ”Keskustan asukaspohja vahvistuu” •Erinomaiset yhteydet palveluihin •Tärkeää huomioida toiminnallisuus ja liikenteellinen saavutettavuus 19. Keskustatunneli ”Vaasanpuistikon katutila raskailta kuljetuksilta ihmisten käyttöön” •Ohjaa keskustan läpikulkuliikenteen maan alle, erityisesti raskaan liikenteen •Merkittävä investointi vaatii yhteistyökumppaneita 20. Vöyrinkaupungin perusparannus ”Lisärakentamisella vaihtoehtoja keskusta-asumiseen” •Ullakoiden lisärakennusoikeudella mahdollistetaan hissirakentaminen •Palokatujen ympäristön parantaminen 21. Uudet lähijunaseisakkeet ”Klemettilän eteläisin kärki sekä rantaseisake” •Palvelevat asukasmäärän kasvaessa 22. Pohjois-Klemettilän aluekehitys ”Asemakaavoitus loppusuoralla” •Liike- ja asuinrakentamista •AK/AL-rakentamista 100 000 krs-m² Mitoitus Nimi Krs-m² potentiaali Asukaspotentiaali (50 krs-m² / asukas) Keskimääräinen kerrosluku Pysäköintiratkaisu Toimintojen luonne Opistokadun aluekehitys 54 000 1 000 5 Rakenteellinen + kadunvarsipysäköinti Asumista ja kivijalkaliiketilaa Korsholmanaukio ja Sairaskodinkadun aluekehitys 57 000 1 140 5 Rakenteellinen + kadunvarsipysäköinti Asumista ja nykyisten toimintojen kehittämistä Myllärinkadun kortteleiden aluekehitys 85 000 1 700 5 Rakenteellinen Asumista Maantasossa Tilaa vievää kauppaa 2–4 Maantasossa tonttikohtaisesti pientalojen osalta, kerrostaloissa rakenteellinen Uusi tiivis–matala -konseptia tuottava asuinalue 4–8 Rakenteellinen Toimistotilaa Sorakadun kaupan alue (VE1) Sorankadun asuinalue (VE2) 34 000 EKA-marketin korttelin aluekehitys jopa 32 000 Pohjois-Klemettilän aluekehitys Vöyrinkaupungin lisärakentaminen Keskustan lisärakentamiskohteet Yhteensä 680 100 000 2 000 4–6 Rakenteellinen AL, AK 6 000 120 2–3 Maantasossa Asumista 50 000 1 000 3–6 Rakenteellinen Asumista, kivijalkakauppa 418 000 7 640 l o l ll Oheiseen taulukkoon on koottu aluekehityskohteiden laskennallisia tunnuslukuja. Esitettyjä kerrosalamääriä ja kerroslukuja voidaan pitää viitteellisinä. Ekotehokkuuskriteerit ja vaikeat rakentamisolosuhteet ohjaavat rakentamista tehokkaaksi. m l l l l m m n lm