Ohje ratatapahtumaan osallistuvalle
Porsche Club Finland Ohje ratatapahtumaan osallistuvalle Kuljettaja: ______________________ PCF ratakoulutusmateriaalista toimittaneet Juha Saarentaus & Pekka Heusala 2013 PORSCHE CLUB FINLAND OHJE RATATAPAHTUMAAN OSALLISTUVALLE SISÄLTÖ Porsche Club Finland ajokoulutusohjelma ................................................ 3 Ajajan kehittyminen ...................................................................................... 3 Valmistautuminen ratatapahtumaan ........................................................... 4 Auton tekninen kunto ............................................................................................... 4 Auton sisätilat ................................................................................................... 4 Turvavyöt ja istuinten kiinnitys .......................................................................... 4 Jarrut ................................................................................................................ 4 Renkaat ............................................................................................................ 5 Alusta ............................................................................................................... 5 Öljy ja jäähdytys- sekä ohjaus-tehostimen neste ............................................. 5 Polttoaine ......................................................................................................... 5 Henkilökohtaiset varusteet .......................................................................... 6 Ratatapahtumaan saapuminen................................................................................ 6 Toiminta radalla ............................................................................................. 7 Ikkunat ja peilit .................................................................................................. 7 Ajoasento ......................................................................................................... 7 Ote ratista ......................................................................................................... 7 Radalle järjestäytyminen .................................................................................. 7 Ajo radalle ........................................................................................................ 8 Yhteistyö kouluttajan kanssa ............................................................................ 8 Lippumerkit ja valot .......................................................................................... 8 Radalla olevat merkit ........................................................................................ 9 Ohittaminen .................................................................................................... 10 Ajovuoron päättyminen ................................................................................... 10 Varikolle ajaminen .......................................................................................... 10 Turvallisuus ja nopeusrajoitukset ................................................................... 11 Vaarallinen ajo ................................................................................................ 11 Perusasioita ajamisesta ......................................................................................... 12 Jarrutus .......................................................................................................... 12 Kaarreajo ........................................................................................................ 12 Reunaviivat ja kanttarit ................................................................................... 12 Sade ............................................................................................................... 12 Ongelmatilanteet radalla ........................................................................................ 13 Tekninen vika autossa .................................................................................... 13 Suistuminen radalta ........................................................................................ 13 Terminologia ................................................................................................ 14 Ajopäiväkirja ................................................................................................ 17 2 PORSCHE CLUB FINLAND AJOKOULUTUSOHJELMA Porsche Club Finlandin ajokoulutuksen tavoitteena on luoda jäsenilleen turvalliset ja valvotut puitteet ajoharjoittelua ja auton käsittelyä varten. Koulutusohjelma auttaa kuljettajaa kehittymään ajoneuvonsa käsittelyssä sekä parantaa tilannetajua jokapäiväisessä liikenteessä. Ohjelmassa on mahdollisuus hyödyntää auton ominaisuuksia turvallisissa olosuhteissa. Koulutuksessa painopisteenä ovat liikenneturvallisuutta lisäävä asenne ja ajoneuvon hallinta sekä normaaleissa, että vaativissa liikennetilanteissa. Koulutustapahtumia ovat: 1) Ennakoivan ajon kurssit 2) Moottoriradoilla järjestettävät Koulutus- ja ratapäivät sekä 3) Porsche AG:n Ice Force -ajokoulutustapahtumat Lisäksi ajoneuvon hallintaa voi harjoitella vuosittaisessa Slalom Cup-sarjassa. Ajokoulutusohjelma ei tähtää kilvanajoon. Porsche Racing Club Finland tarjoaa erikseen mahdollisuuden harrastuksen syventämiseen myös kilpailutasolle. AJAJAN KEHITTYMINEN Ennakoivan ajon kurssit, Koulutus- ja ratapäivät sekä Ice Force –ajokoulutus-tapahtumat ovat tarkoitettu kaikille klubin jäsenille sekä perhejäsenille. Rata- ja koulutuspäivillä osallistujat luokitellaan kokemuksen perusteella seuraaviin luokkiin: L1 – Kuljettaja, joka ei ole aikaisemmin osallistunut PCF:n järjestämiin Koulutusja ratapäiviin. L1-luokan kuljettajat ajavat moottoriradalla ainoastaan ajokouluttajan ohjauksessa. L2 – Kuljettaja, joka on ajokouluttajan harkinnan mukaan valmis harjoittelemaan radalla ajoa itsenäisesti. L3 – Kuljettaja, joka on pidemmälle edistynyt radalla ajamisessa. Ajokouluttaja työssään. Instructor - Ajokouluttajina tapahtumissa toimivat PCF:n kokeneemmat ja ohjaajakoulutuksen saaneet kuljettajat. 3 VALMISTAUTUMINEN RATATAPAHTUMAAN Ennen ratatapahtumaan lähtöä tarkista autosi tekniikka, poista turhat tavarat ja valmistele autosi ja itsesi ratatapahtumaa varten siten, että katsastus ja toiminta sujuu mahdollisimman joustavasti. Käytä liitteenä olevaa katsastajan tarkistuslistaa apuna tarkistaessasi autoasi. AUTON TEKNINEN KUNTO AUTON SISÄTILAT Kaikki irtonainen tavara ja esineet, jotka voisivat voimakkaissa kiihtyvyyksissä päästä irralleen tulee poistaa autosta kuten irtomatot ohjaamosta sekä ovitaskuissa olevat tavarat. Tavaratilasta on hyvä poistaa kaikki tavarat vararengasta lukuun ottamatta. Lukitse myös hansikaslokero. TURVAVYÖT JA ISTUINTEN KIINNITYS Tarkasta turvavöiden toiminta sekä istuinten kiinnitykset ja selkänojien toiminta. JARRUT Radalla jarrut joutuvat huomattavasti kovemmalle rasitukselle kuin tavallisesti: kaarteet seuraavat toisiaan, eivätkä jarrut ehdi kunnolla jäähtyä. Jarrunesteen tulee olla korkeintaan kaksi vuotta vanhaa. Tarkista myös jarrunesteen määrä. Jarrut voivat ajettaessa häipyä tai niiden teho laskea. Useimmiten se on seurausta seuraavista syistä: -‐ Jarrut häipyvät, kun jarrunesteeseen imeytynyt vesi laskee sen kiehumispistettä ja jarrujärjestelmään syntyy kaasua (höyryä) joka painuu kokoon jarrua painettaessa. Tällöin poljin painuu pohjaan ilman vaikutusta jarrutustehoon. Jarrutusta voidaan kuitenkin tällöinkin saada aikaan poljinta nopeasti pumppaamalla. Erityisesti auton seisoessa ajon jälkeen siirtyy kuumista jarrulevyistä lämpöä jarrusatuloihin ja jarrunesteeseen. Uudelleen liikkeelle lähdettäessä onkin syytä tarkistaa, että jarrut toimivat moitteettomasti tekemällä muutama koejarrutus. -‐ Jarrutusteho laskee toisiaan seuraavien jarrutusten aikana. Tämä saattaa johtua jarrulevyjen ja –palojen liiallisesta kuumenemisesta. Tällöin osa jarrupalojen kitkamateriaalista höyrystyy mikä pienentää kitkaa. Jarrupalan pinta voi myös liiallisesta kuumenemisesta johtuen lasittua mikä myös pienentää kitkaa. Jos jarrupalat ovat viimeisillään, voi pinta murtua irti kun käytät jarruja voimakkaasti. Tarkasta jarrupalojen kitkapinnan paksuus. Sen tulisi olla kauttaaltaan vähintään 3 mm ja aina selkälevyä paksumpi. Mikäli vaihdat jarrupalat ennen ratatapahtumaa niin huolehdi, että ehdit ajaa uudet jarrupalat ”sisään” ennen rata-ajoa. Uusista jarrupaloista alussa haihtuvat kaasut alentavat jarrutustehoa kovissa jarrutuksissa. Jarrupalojen ”sisäänajosta” saa ohjeita valmistajilta ja Porschen maahantuojalta. Myös jarrupaloissa halpatuotteet on väärää säästöä. 4 RENKAAT Renkaiden tulee olla tieliikenteeseen ja kyseiseen ajoneuvoon hyväksyttyä mallia. Tarkista renkaiden kunto ja kulutuspinnan syvyys sekä rengaspaineet. Hyvä lähtökohta on valmistajan suosittelema rengaspaine. Koulutuksessa käytettävät nopeudet eivät kuluta renkaita erityisesti mutta taidon ja ajovarmuuden kasvaessa vauhti pyrkii kasvamaan ja renkaatkin joutuvat kovemmalle rasitukselle, etenkin jos sää on erityisen lämmin. Lähes loppuun kuluneilla renkailla ei koulutukseen kannata lähteä. Samoin on hyvä tarkistaa renkaan merkinnöistä niiden ikä. Vanhat renkaat tapaavat menettää pitoaan mikä harmittaa radalla. Syytä myös huomioida, että maailman halvimmat rengasmerkit eivät ole suositeltavia turvalliseen ajoon, saati Porschen alle radalle. Tarkista pyöränmuttereiden kireys, mieluiten momenttiavaimella. Jälkikiristys tulisi tehdä n. 100 km ajon jälkeen. Jälkikiristystä ei ole syytä tehdä vanteiden ollessa kuumat, sillä silloin mutterit voivat mennä liian tiukalle. Rengaspaineet on hyvä tarkistaa ennen ensimmäistä ajovuoroa ja aina radalta palattuasi. Ajotavasta ja –nopeudesta riippuen rengaspaineet nousevat helposti 0,2 -0,4 baria renkaan kuumentuessa. Liian korkea paine lisää renkaan luistamista mikä edelleen nostaa lämpötilaa. Kuumapaineita voikin pudottaa esim. suositeltujen kylmäpaineiden tasoon. On kuitenkin muistettava lisätä ilmaa rata-ajon päätyttyä ennen maantieajoon siirtymistä. ALUSTA Mikäli autosi pyöränkulmia ei ole pitkään aikaan tarkastettu tai olet havainnut epätavallista renkaiden kulumista käytä autosi pyöränkulmien tarkastuksessa ja säädössä. Samalla voi tarkistaa ettei alustan nivelissä ole väljyyttä. Jotkut muuttavat pyöräkulmia valmistajan suosittelemista arvoista rata-ajoon paremmin soveltuviksi. Esimerkiksi camber-kulmien säätäminen hieman ohjekirjan arvoja negatiivisemmaksi saattaa parantaa auton käyttäytymistä radalla ja vähentää renkaiden ulkoreunojen kulumista. Ei kuitenkaan kannata pilata auton maantieajo-ominaisuuksia liian aggressiivisilla säädöillä yhden ratapäivän takia. ÖLJY JA JÄÄHDYTYSSEKÄ OHJAUSTEHOSTIMEN NESTE Ennen radalle menoa ja ajovuorojen välissäkin, tarkista öljyn määrä ja lisää tarvittaessa. Rata-ajossa öljyä saattaa kulua huomattavasti enemmän kuin normaalissa liikenteessä. Pidä huoli, että öljyn määrä pysyy lähellä ylärajaa erityisesti 968, 944 ja 924 malleissa. POLTTOAINE Radalla polttoainetta tulee olla tankissa vähintään 2/3 ajon alussa. Mikäli autossasi on vesijäähdytys ja/tai ohjaustehostin, tarkista myös jäähdytysnesteen ja/tai ohjaustehostimen määrä. 5 HENKILÖKOHTAISET VARUSTEET Ota ratatapahtumaan mukaan aina seuraavat varusteet: -‐ Ratapäivien tietopaketti tulosteena. -‐ Esitäytetty Katsastajan tarkastuslista. -‐ Ajokortti ja rekisteriote. -‐ Kypärä Kuljettajan tulee käyttää oikean kokoista ja moottoriajoneuvokäyttöön tarkoitettua suojakypärää. Esimerkiksi mopokypärät eivät anna riittävää suojaa onnettomuustilanteissa. -‐ Ajoasu ja jalkineet Ajoasuksi käy mikä tahansa vaatetus, joka sallii kiristämättä auton ohjailuun käytettävät liikeradat. Radalla ajettaessa tulee yleensä pikemminkin kuuma kuin kylmä joten liian lämmintä vaatetusta kannattaa ajaessa välttää. Materiaalivalinnoissa on hyvä välttää tulenarkoja keinokuituja ja käyttää pitkähihaista paitaa suojaamaan myös käsivarret. Ajaessa kädet usein hikoilevat voimakkaasti joten ajokäsineiden käyttö on suositeltavaa. Ajokengiksi sopivat jalkineet jotka pysyvät hyvin jalassa ja joiden pohja ei ole liian paksu jotta poljintuntuma säilytetään. Erityiset ajokengät ovat suositeltavia. Sandaalit tai puukengät eivät missään tapauksessa sovellu ajojalkineiksi. Muut varusteet jotka on hyvä olla mukana/muistaa: -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ -‐ Rengaspainemittari. Moottoriöljyä. Jäähdytysnestettä. Turvaliivit. Ajohanskat tai ohuet nahkahansikkaat. Aurinkolasit. Retkijakkara tai jokin muu tuoli. Juotavaa (Ei alkoholia…). Vaatetus sään mukaan. Muistiinpanovälineet. Kamera. PRM-radiopuhelin. RATATAPAHTUMAAN SAAPUMINEN Ratatapahtumat alkavat osallistujien rekisteröinnillä ja autojen katsastuksella, jonka jälkeen seuraa ohjaajakokous. Tapahtumaan osallistuminen edellyttää että auto ja ohjaaja ovat saapuneet paikalle ilmoittautumisen takarajaan mennessä. Radalla ajamisen ehtona on osallistuminen tapahtuman kuljettajakokoukseen! 6 TOIMINTA RADALLA IKKUNAT JA PEILIT Ajon aikana kuljettajan puoleisen sivuikkunan tulee olla suljettu. Kun ei kuljeteta matkustajaa voi oikeanpuoleinen sivuikkuna olla auki, mutta silloin sen on oltava kokonaan auki. Mikäli Cabrio-malleissa katto pidetään alhaalla, on myös molemmat sivuikkunat oltava kokonaan alhaalla. Tarkista, että taustapeilit ovat oikein suunnattuja kun olet ottanut oikean ajoasennon ja kypärä on päässäsi. AJOASENTO Hyvä ajoasento etenkin tavallisella istuimella varustetussa autossa on tärkeä. Radan mutkat ovat tiukempia kuin normaalilla maantiellä. Istuin säädetään sellaiselle etäisyydelle, että kaikkia polkimia pystyy painamaan täysin ilman, että täytyy kurottautua varpailla. Polven pitää aina olla vähän koukussa, jotta polvi voi taipua mahdollisessa ulosajossa. Selkänojan säätö ja etäisyys ohjauspyörästä säädetään siten, että kun käsi on suorana ja hartia kiinni selkänojassa, ranne osuu ohjauspyörän yläreunaan. Käsiä liu’uttamalla ohjauspyörän päällä eivät hartiat saa irrota selkänojasta. Käden on myös ulotuttava kurottamatta vaihdekeppiin. OTE RATISTA Optimaalinen käsien asento ohjauspyörässä on kun kädet ovat noin kello 3 ja 9 asennoissa hartioiden tasolla ja pää pystyssä. Tätä kutsutaan neutraaliksi ohjausasennoksi. Useimmat käännökset voidaan toteuttaa tässä asennossa otetta muuttamatta. RADALLE JÄRJESTÄYTYMINEN Radalla ajetaan ennalta määrätyissä ryhmissä. Seuraavan ajoryhmän autot järjestäytyvät peräkkäin varikon portille hyvissä ajoin ennen omaa ajovuoroaan valmiina siirtymään radalle. Mikäli mukana seuraa kouluttaja hän tulee yleensä autoon tässä vaiheessa. 7 AJO RADALLE Varikon portilla voi olla lippumies, joka antaa luvan kuljettajalle radalle siirtymiseen katsottuaan, että radalle siirtyminen voi tapahtua turvallisesti. Odota aina hänen merkkiään, äläkä ryntää ennen radalle! Kun saat lähtöluvan niin siirry merkistä HETI ripeästi radalle. Muista kuitenkin myös itse varmistaa, ettei radalta tule yllättäen autoa ja voit turvallisesti siirtyä radalle. Jos lippumiestä ei käytetä, niin pysähdy ja katso ettet mene kenenkään eteen. YHTEISTYÖ KOULUTTAJAN KANSSA Silloin kun koulutukseen kuuluu autossasi mukana oleva kouluttaja huomioi seuraavat perusasiat. -‐ Vastuu ajamisesta ja ajoneuvosta on aina kuljettajalla, vaikka mukana olisikin kouluttaja. -‐ Kuuntele kouluttajan ohjeita. Varmista, että puhutte ”samaa kieltä” ja ymmärrätte toisianne. Asiaa auttaa mikäli olet omaksunut rata-ajoa koskevan terminologian. -‐ Kouluttajat eivät välttämättä puutu kaikkiin havaitsemiinsa ”virheisiin” vaan voivat keskittyä pääasiassa kulloinkin harjoiteltavaan asiaan. -‐ Kouluttajat eivät välttämättä ole ”rataajospesialisteja” eikä tarkoitus ole opettaa mahdollisimman nopeaa ajoa. -‐ Eri koulutusryhmissä voidaan opettaa eri asioita. -‐ Eri kouluttajat voivat kouluttaa eri tavalla. LIPPUMERKIT JA VALOT Maali-/lähtöviivan lisäksi lippumiehiä voi olla radan varrella tai käytössä voi olla merkkivalot. Jos jotakin turvallisuuteen vaikuttavaa tapahtuu, on merkkinä joko punainen tai keltainen lippu tai valo. Lippuja ja/tai valoja on noudatettava, muista siis seurata niitä. Punainen lippu tai valo Vakava vaara tai muu syy. Ryhmän ajo keskeytetään. Aja suurta varovaisuutta noudattaen varikolle tai muuhun ratavalvojien osoittamaan paikkaan. Keltainen lippu tai valo Este radalla. Vähennä nopeuttasi ja aja varovaisuutta noudattaen. Valmistaudu tarvittaessa pysähtymään. Ruutulippu tai klubin lippu Ajovuoro päättyy. Aja normaalisti varikolle. Katso aina ensin peileihin, ennen kuin hidastat vauhtia! 8 RADALLA OLEVAT MERKIT Koulutuksen yhteydessä radalle asetetaan usein kumikartioita (keiloja) osoittamaan kohtia joilla on ajamisen kannalta merkitystä. Näiden merkkien tehtävänä on myös helpottaa kouluttajan ja koulutettavan kommunikointia. Koulutusta varten kaarteisiin asetetaan keiloja sopiviksi kiintopisteiksi yleensä seuraavasti: 1. keila - Jarrutuskeila: Sijainti ennen kaarretta. Aloita jarrutus vauhdista riippuen ennen tai jälkeen keilan. 2. keila – Kääntökeila: Sijainti ennen kaarretta. Jarrutuksen pitäisi juuri päättyä ja kääntymisen kaarteeseen alkaa. 3. keila - Apex: Sijainti kaarteen sisäreunassa. Tässä pitäisi olla lähimpänä radan sisäreunaa. 4. keila - Ulostulokeila: Sijainti radan ulkoreunassa kaarteen jälkeen 9 OHITTAMINEN Ohittava auto Varmista, että sinulla on riittävästi aikaa, tilaa ja tehoa ohittamiseen. – Ohittaminen on sallittua ainoastaan jos ohitettava auto on antanut merkin suuntavilkulla! Ohitettava auto näyttää suuntavilkulla merkin, että on havainnut ohittavan auton. Merkki näytetään vastakkaiselle puolelle. Esim. jos ohitus tehdään vasemmalta puolelta, ohitettava näyttää merkin oikealle. Mikäli ohjaajakokouksessa ei erikseen mainita, ohittaminen tehdään vasemmalta puolelta kuten normaalissakin liikenteessä. Älä roiku ohitettavan auton perässä, älkääkä muodostako jonoja hitaampien taakse. Jos jono muodostuu, aja yksi kierros hitaammin ja jatka vasta sitten ajoa omalla nopeudellasi. Ohitettava auto Seuraa peileistä tapahtumia takanasi. Kun havaitset ajoneuvon, joka on saavuttanut sinut ja osoittaa ohittamishaluja: -‐ Älä muuta ajolinjaasi tai tee äkillisiä suunnan tai nopeuden muutoksia! -‐ Sinun on näytettävä ohittavalle autolle merkki suuntavilkulla. -‐ Älä yritä estää ohitusta lisäämällä nopeuttasi vaan päästä ohi hiljentämällä nopeuttasi. Kyseessä ei ole kilpailu! AJOVUORON PÄÄTTYMINEN Kun ryhmän ajovuoro päättyy, maalissa heilutetaan ruutulippua. Aja varikolle kierroksen päätteeksi edellä mainittujen ohjeiden mukaan. Viimeinen kierros on hyvä käyttää jarrujen ja moottorin jäähdyttelemiseen. Jarrujen jäähdyttämiseksi aja reipasta vauhtia kuitenkin niin, ettet juurikaan tarvitse jarruja. Käytä moottorijarrutusta ja sovita kaarrenopeus sopivaksi. Muista, että käsijarrua EI kannata käyttää varikolla silloin kuin jarrut ovat erityisen kuumat. Jarrukengät saattavat liimautua kuumaan rumpuun. Jos jarrut ovat kuumat, niin työntele varikolla välillä autoa, että jarrulevyt jäähtyisivät tasaisesti (myöskin satulan sisällä oleva levyn osa). VARIKOLLE AJAMINEN Kun poistut radalta varikolle, varmista taustapeileistä, että voit ryhmittyä radan reunaan. Osoita aikeesi siirtyä varikolle laittamalla vilkku päälle ja siirtymällä radan reunaan. Vähennä nopeuttasi ja aja varikkoportista sisään. Muista nopeusrajoitus ja varovaisuus varikolla! 10 TURVALLISUUS TURVALLISUUS JA NOPEUSRAJOITUKSET Kaikkien turvallisuus on tärkeintä Koulutus- ja ratapäivillä! Pidä huolta turvallisuudesta ajaessasi radalla ja varikolla. Kiinnitä huomiota myös kauempana radalla oleviin tapahtumiin, ei pelkästään välittömästi autosi edessä olevaan radan osaan. Seuraa taustapeilejä jotta tiedät myös mitä takanasi tapahtuu. Huomaa, että koulutuksen aikana radalla voi olla voimassa nopeusrajoitus. Noudata sovittua rajoitusta. Ylitys voi johtaa radalta poistamiseen. VAARALLINEN AJO Kuljettajat, jotka ajavat yli kykyjensä, vaarallisesti tai häiriötä aiheuttaen, tullaan palauttamaan lähtöruutuun tai heidän ajo-oikeutensa radalla voidaan peruuttaa. Radalta suistuminen tai radan ulkopuolella käynti voi johtaa ajovuoron päättymiseen. Toistuva radan ulkopuolelle ajo tai muu ajoneuvon hallinnan menettäminen johtaa ajo-oikeuden peruuttamiseen. Missään tapauksessa radalla ajavat eivät saa ryhtyä kilpailemaan keskenään. Rata- ja koulutuspäivillä toimitaan PCF:n kehittämän toimintamallin mukaisesti. Tapahtuma tähtää ajoneuvonhallinnan ja kunkin kuljettajan henkilökohtaisten ajotaitojen ja tapojen kehittämiseen. 11 PERUSASIOITA AJAMISESTA JARRUTUS Voimakkaat jarrutukset tulee suorittaa ainoastaan silloin kuin ajoneuvo kulkee suoraan. Jos auto on kääntyvässä liikkeessä kun jarrutetaan voimakkaasti on ”painon siirtymisestä” etupyörille seurauksena takapyörien pidon heikkeneminen ja auton pyrkimys ajautua poikittain. Jarruta ajoissa, että ehdit rauhassa aloittamaan kaarteen ajamisen. Ajolinja on tärkeämpi, kuin myöhäinen jarrutus. KAARREAJO Kaarteisiin ajettaessa pääsääntönä on: ”hitaasti sisään ja nopeammin ulos”. Suuremmissa nopeuksissa ja ajettaessa lähellä renkaiden pidon rajaa, kesken kaarteen suoritettu kaasupolkimen nosto voi aiheuttaa voimakkaan yliohjautumisen ja ”perän irtoamisen”. Huonon ajolinjan valitseminen kaarteeseen tultaessa voi johtaa kaarteen huomattavaan ”kiristymiseen” loppua kohden. Tästä voi seurauksena olla tarve vähentää nopeutta kesken kaarteen auton ollessa kääntyvässä liikkeessä. Seuraukset on selostettu edellä. Kun opit näkemään ja ajamaan oikeat ajolinjat, lisääntyy myös ajosi turvallisuus. REUNAVIIVAT JA KANTTARIT Aja valkoisten reunaviivojen sisäpuolella. Älä yritä ajaa liian kovaa. Nopeutesi kasvaa ajaessasi jouhevasti oikeita ajolinjoja pitkin. ÄIä aja reunakorokkeiden eli kanttareiden päältä! Ne ovat sekä liukkaita, että saattavat vaurioittaa autoasi. Erityisesti ulkokaarteen puoleiset kanttarit voivat aiheuttaa paljon vahinkoa suurimman kuorman ollessa ulkokaarteen puoleisilla pyörillä. SADE Sateen sattuessa sovita nopeutesi sellaiseksi, että hallitset autosi myös radan tultua märäksi. Rata on märkänä huomattavasti liukkaampi kuin tavallinen maantie märkänä. Rata on liukkaimmillaan heti sateen alettua ja on runsaasta kumista johtuen liukkaampi, kuin osaat ikinä edes kuvitellakaan. Keskity ajamaan jouhevasti ja oikeita ajolinjoja pitkin. Ne eivät yleensä ole samat kuin kuivalla. Ne radan kohdat, kuten kuivan kelin jarrutuspaikat joihin on tarttunut paljon kumia ovat erityisen liukkaita märkänä. 12 ONGELMATILANTEET RADALLA TEKNINEN VIKA AUTOSSA Jos epäilet, että autossasi on tekninen vika, aja radan sivuun ja kytke hätävilkut. Jos vika on vakava, jää odottamaan apua. Jos voit viasta huolimatta ajaa autoa, aja varovaisesti radan reunassa takaisin varikolle näyttäen käsimerkein ja hätävilkulla, että sinulla ongelmia. SUISTUMINEN RADALTA Jos näyttää ilmeiseltä, että ajat radalta ulos ja auto on vielä hallinnassasi, aja suoraan ulos. Älä lopeta ajamista ennen kuin auto on pysähtynyt. Älä yritä epätoivoisesti pitää autoasi radalla, sillä seurauksena voi olla holtiton sivuluisu. Kun ajat radalta ulos hallitusti, mahdollisuutesi selvitä ilman vahinkoa ovat huomattavasti suuremmat kuin epätoivoisten korjausyritysten jälkeen. Jos teet pahan ajovirheen ja menetät autosi hallinnan, on parasta jarruttaa voimakkaasti ja lukita kaikki neljä pyörää kunnes auto on täysin pysähtynyt. Jarrut lukossa auto jatkaa siihen suuntaan johon se oli menossa jarrutuksen alkaessa. Mikäli ulosajon seurauksena autosi pysähtyy ajoradan ulkopuolelle, suorita ennen ajon jatkamista omatoiminen turvallisuustarkastus mikäli se on ko. paikassa mahdollista. Muussa tapauksessa siirrä ajoneuvo varovaisesti turvallisempaan paikaan. Jos ja kun nouset autostasi rata-alueella varmista, että voit tehdä sen turvallisesti. Tarkasta, että autosi jarrut toimivat, korin osia ei ole irrallaan tai irtoamassa eikä autosta valu öljyä tai muita nesteitä. Tarkista vielä että renkaissa on ilmaa ja ne sekä vanteet ovat ehjät. Mikäli em. turvatarkastus ei paljasta vaurioita aja varovaisuutta noudattaen varikolle ja ilmoita järjestäjille ulosajostasi. Auton ajautuessa osittain radalta ja toisen puolen pyörien joutuessa radan ulkopuolelle: MUISTA, ETTÄ ET YRITÄ ÄKILLISESTI KÄÄNTÄMÄLLÄ PALATA RADALLE. PYRI OHJAAMAAN PYÖRÄT LOIVASSA KULMASSA TAKAISIN RADALLE. VÄLTÄ OHJAUSPYÖRÄN TAI KAASUPOLKIMEN LIIAN ÄKKINÄISIÄ LIIKKEITÄ, NE VOIVAT JOHTAA HALLINNAN MENETYKSEEN. Mikäli autosi pysähtyy teknisen vian tai onnettomuuden seurauksena radalle. Älä nouse autostasi ellet ole ehdottoman varma, että voit tehdä sen turvallisesti tai kunnes ratavalvontahenkilöstö antaa siihen luvan. Kaikista ulosajoista, teknisistä vioista ja onnettomuuksista tulee viipymättä ilmoittaa järjestäjille. 13 TERMINOLOGIA Aliohjautuva (understeer) Auto pyrkii puskemaan kaarteissa, siis keula luisuu ulkokaarteeseen enemmän kuin perä. Neutraali ohjaus (neutral steer) Auto kääntyy kuten halutaan, siis keula ja perä luisuu yhtä paljon. Yliohjautuva (oversteer) Auton perä pyrkii pyörähtämään kaarteissa, siis perä luisuu ulkokaarteeseen enemmän kuin keula. Tehon vähenemisestä johtuva yliohjautuminen (trailing throttle oversteer) Kun kaasu nostetaan kaarteessa, auto yliohjautuu koska sen painopiste siirtyy eteen. Tehon lisäämisestä johtuva aliohjautuminen (power induced understeer) Kun kaasua lisätään kaarteessa, auto voi pyrkiä puskemaan kaarteen läpi. Esiintyy yleensä hitaissa kaarteissa ja autoissa joissa on lukkoperä. Tehon lisäämisestä johtuva yliohjautuminen (power induced oversteer) Kun kaasua lisätään kaarteessa, auton perä voi pyrkiä luisumaan takapyörien pidon vähetessä. Esiintyy yleensä nopeissa kaarteissa ja huonolla pidolla. Esiintyy ainoastaan takavetoisissa autoissa. Kaasulla kääntäminen (throttle steer) Kaasua käyttäen aloitettu ohjausliike. Useimmiten kaarteen ulostulokohdassa. Sahaaminen (sawing) Nopeata ohjauspyörän heiluttamista kääntäessään kaarteeseen. Väärä tekniikka, saa aikaan epäbalanssia auton ohjaukseen. Maksimi jarrutus (threshold braking) Maksimi jarrutus tarkoittaa, että pyörät ovat juuri lukkiutumassa. Luisuminen vaarana. (Paras jarrutusvoima saadaan 14%:n pyöränluistolla.) Ajolinja (driving line) Linja, jota pitkin auto kulkee radalla. Oikea linja on nopein ja yleensä se linja, jota pitkin ajamalla ulostulonopeus kaarteesta tai usean kaarteen yhdistelmästä on suurin. Jarrutuspiste (break point) Tunnistettava piste radalla, jossa jarrutus aloitetaan, yleensä suoran päässä. Voi olla merkitty keiloilla, joita yleensä kolme. Apex Piste jossa auto on lähimpänä kaarteen sisäreunaa (tai oletettua radan sisäreunaa). Mahdollisesti merkitty keilalla. Jarrutus syvälle (breaking deep in corner) Jarruttaminen syvälle kaarteeseen, ns ”roikottaminen”. Yleensä mutkissa, joissa apex-kohta on myöhään. Roikottaminen Kaarteessa, jossa on myöhäinen apex, annetaan auton valua kohti kaarteen ulkokulmaa ennen kääntämistä kohti apexia. 14 Kääntöpiste (turn-in point) Tunnistettava piste radalla, josta auto käännetään kaarteeseen. Siirtymäkohta kaarteen ulkoreunalla suoran ajolinjan ja kaarteen alun välissä. Mahdollisesti merkitty keilalla. Kaarteen hitain kohta (slowest point in corner) Kääntöpisteen jälkeinen kohta apexiin asti, jossa pidetään yllä nopeus lisäämällä rauhallisesti kaasua. Suurin mahdollinen kaartosäde (largest possible radius) Suurin piirrettävissä oleva säde, joka pysyy tiessä kääntöpisteessä, apexissa ja ulostulopisteessä. Nopein ajolinja kussakin mutkassa. Ulostulopiste (track out) Piste jossa auto siirtyy kaarteesta sen jälkeiselle suoralle osuudelle. Aina kaarteen ulkoreunalla. Mahdollisesti merkitty yhdellä keilalla. Suora (straight) Osa rataa missä auto voi pitää samaa nopeutta tai kiihdyttää. Ohitukset vain suoralla. Pitopinta (contact patch) Renkaan kosketuspinta. Se osa renkaasta, joka on ajopintaa vasten. Luistokulma (slip angle) Se astekulmien ero, mihin rengas on käännetty ja minkä mukaan rengas liikkuu ajopintaa vasten säilyttäen pidon. Maximi luistokulma nykyaikaisilla vyörenkailla voi olla jopa 11°, matalaprofiilisilla kilparenkailla jopa alle 2°. Tartuntaympyrä (circle of adhesion) Tartunta- eli kitkaympyrällä tarkoitetaan kuvitteellista mallia siitä että renkaalla on tietyn suuruinen kitka joka suuntaan, eikä rengas ”tiedä” mihin suuntaan voimat vaikuttavat. Ympyrä kuvaa sitä maksimikitkaa joka renkaalla voidaan saavuttaa. Kiihdyttäminen, hidastaminen sekä kaartaminen, kaikki käyttävät hyväkseen saatavilla olevaa kitkaa ja niin kauan kun yhdistetty voimavektori on ympyrän sisällä renkaalla on pitoa. Jos esimerkiksi ajetaan kaarretta aivan pidon rajoilla, ei tilanteeseen mahdu kovin paljoa jarruttamista ennen kuin pidon raja ylitetään. Ajautua (drift) Yleensä nelipyöräajautuminen. Kun auto liikkuu hallitusti hiukan eri suuntaan kuin pituusakselista katsottuna. Kun ajautumiskulma ylittää renkaan luistokulman on kyseessä luisto. Aikaisin (early) Tehdä jotain liian aikaisin, esimerkiksi liian aikainen apexi. (Apexia EI saa leikata aikaisin!) 15 Myöhässä (late) Tehdä jotain myöhässä, yleensä hidastaa ajoa, ongelma ainoastaan jarrutuksissa. Jouhevuus (smoothness) Kaikki auton hallinta, ohjaus, jarrutus, vaihtaminen ja kiihdyttäminen tapahtuu vähimmällä mahdollisella renkaiden pidon muutoksella. Katse (eyes up) Havainnoida kaikki tapahtumat auton edessä, yleensä katsomalla horisonttiin, peilejä unohtamatta. Tämä tarkoittaa, että ei katsota jalkoja, vaihtoja, jne. Reaktioaika (reaction time) Aika, joka kuljettajalta kuluu hänen reagoidessaan tilanteessa, joka vaatii toimia (n. 0,25-0,50 sek.). Autoilla on myös reaktioaikansa (n. 0,25-2,0 sek kuljettajan toimen jälkeen). Punainen usva (red mist) Keskittymisen puute, holtiton ajo, ajo yli kykyjen ja yleensä kaikki se käyttäytyminen, joka saa muut siirtymään varikolle. Kiihdytyskohta (acceleration point) Kohta jossa painetaan kaasua. Kaasua painetaan aina rauhallisesti, ei koskaan polkaista poljinta pohjaan. Kaasulla tasapainottelu (balance throttle) Pieni kaasunlisäys/hölläys ylläpitämään tasaista nopeutta. Jälkijarrutus (trail braking) Ylläpidetään matala ja pienenevä jarrupaine mutkaan sen sijaan että kokonaan päästetään jarrupoljin ennen mutkaa. Tällä aikaansaadaan myös yliohjautuvuutta. Jälkikaasutus (trailing throttle) Tätä tekniikkaa käytetään, kun halutaan hallita autoa kaarteissa kaasun avulla. Tarkoituksena ei ole kiihdyttää, vain yksinkertaisesti lisätä hallintatuntumaa. Aikaansaadaan joko yli- tai aliohjautuvuutta. Heel-Toe Käytetään oikeaa jalkaa samanaikaisesti kaasu- ja jarrupolkimella. Jarrutuksen aikana “polkaistaan” myös kaasua, jotta moottorin kierrokset saadaan sovitettua seuraavalle pienemmälle vaihteelle sopivaksi. Tämä suhteellisen vaikea taito on välttämätön, jotta kaarteeseen tulo olisi mahdollisimman jouhevaa. Kuollut poljin (dead pedal) Kytkimen vasemmalla puolella oleva tila, jossa vasen jalka pidetään aina kun ei käytetä kytkintä. Tiukoissa kaarteissa vasemmalla jalalla saa myös tukea itsensä painamiseen penkkiin. Vaihdekepillä makaaminen (riding the shift) Ajaminen makuuttaen kättä vaihdekepin päällä. Kytkimellä makaaminen (riding the clutch) Ajaminen jalka jatkuvasti kytkinpolkimella. Kytkinpoljin on mahdollisesti hieman painettuna koko ajan aiheuttaen turhaa luistoa ja kuormittaen turhaan kytkintä. 16 AJOPÄIVÄKIRJA Kuljettaja: ________________________________ Luokka:__________Pvm: __________ Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: 17 Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: 18 Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: Rata: Pvm: Kouluttaja: Luokka: Kommentit: 19 20
© Copyright 2024