Radan testaus on tärkeä osa rakennusprojektia. Myös koneen kuljettajilla on motocross-tausta, mikä helpottaa radan muotojen hahmottamista. Radan tulee olla riittävän haastava, mutta kuitenkin turvallinen kaikille kilpailijoille. Supercross-radan rakentaminen Haastavampi urakka Motocross-kilpailun järjestäminen keskellä pohjolan talvea saattaa kuulostaa hölmöläisen hommalta. Hyvin suunniteltuna ja oikein toteutettuna vaikeammastakin maansiirtoprojektista on kuitenkin mahdollista toteuttaa näyttävä tapahtuma.  Arto Turpeinen 118 MAARAKENNUS Moottoripyörämessujen yhteydessä järjestetty Supercrossin SM-osakilpailu keräsi puomille kotimaisen motocrossin kärkinimiä ja muutamia ulkomaalaisia ammattilaisia. Vauhdikkaan tapahtuman vaatiman radan rakentaminen ei ole mikään pikku homma, valmistelutyöt aloitettiin jo puoli vuotta aiemmin. Radan pääsuunnittelijana toimi Seppo Manninen ja ratamestarin vastuun kantoi hänen veljensä Kusti Manninen. Veljekset harrastavat itsekin motocrossia ja ovat suunnitelleet sekä toteuttaneet useita ratahankkeita ympäri Suomea. Rakennusoppia on haettu mm. USA:sta. Vaativaa suunnittelua Radan suunnittelu on haastava operaatio. Kisa-areenan tulisi olla riittävän vaikea, mutta kuitenkin turvallinen kaikille osallistujille. Kisaan osallistuvien taitoerot saattavat olla suuret, sillä kotimaassa pysyviä supercross-ratoja ei juuri ole. Riskialttiita kierroksella ohituksia tapahtuukin usein. Oman ongelmansa asettavat rajalliset tilat ja tiukat turvamääräykset esimerkiksi katsomoiden sijoittelun ja kulkuväylien osalta. Helsingin Supercrossin radalla oli pituutta noin 380 metriä, mikä on noin 60 prosenttia Amerikassa käytettävien ratojen pituudesta. Leveyttä radalla oli 6 metriä. Radan valmistelutyöt aloitettiin jo kesällä 2013, jolloin käytettävät materiaalit ajettiin Messukeskuksen parkkipaikalle ja peiteltiin huolellisesti. Radan rakentamisessa maalajilla on ratkaiseva merkitys, sillä liian pehmeä aines ei kestä kulutusta, vaan esimerkiksi hyppyrit menettävät muotonsa nopeasti. Sopivan savinen maa säilyy paremmin muodossaan. Muutamia vuosia sitten maaainekset pääsivät kastumaan ja jäätymään pahasti. Sisätiloissa savipitoinen maa alkoi sulaa, ja kisat olivat muuttua mutapainiksi. Radalle jouduttiinkin levittämään sammutettua kalkkia kuivumisen edistämiseksi. Tästä aiheutui myöhemmin työläs ilmastointilaitteiden puhdistusoperaatio. Tiukalla aikataululla Koko projektin kesto on alle 7 vuorokautta, sillä hallit pitää saada normaaliin käyttöön välittömästi tapahtuman päätyttyä. Radan rakentaminen aloitettiin ajamalla alueelle noin 30 sentin ã Radanrakentajien suosikkikoneeksi on noussut telakuormaaja Cat 259B. Pienen pintapaineen, ketteryyden ja tarkkuuden vuoksi hyppyreiden nokkien ja pattisuorien muotoilu onnistuu helposti. kerros maata, mikä helpottaa esimerkiksi kaivureilla liikkumista. Yhteensä maata tarvittiin yli 200 autokuormallista. Painumien estämiseksi ja maamassojen säästämiseksi isompien hyppyreiden sisään asetettiin LECA-sorasäkkejä. Isommille hyppyreille ei tehdä NRO 5 27. 3. 2014 ã Pituutta Messukeskuksen supercross-radalla oli noin 380 metriä ja leveyttä 6 metriä. Rata vaati yli 200 autokuormallista maata. Koko projekti jälkisiivouksineen kesti 7 vuorokautta. ã Helsingin supercrossissa ratamestarina toimi Kusti Manninen, joka on yhdessä veljensä Sepon kanssa suunnitellut ja toteuttanut useita ratahankkeita ympäri Suomea. Radanrakennusoppia on haettu mm. USA:sta. esimerkiksi korkomerkkejä, vaan konekuskit muotoilevat piirustusten ja ratamestarin ohjeiden mukaisesti sopivan korkuiset ja muotoiset hyppyrit. Turvallisuuden kannalta on erityisen tärkeää tehdä hyppyreiden lähdöt ja alastulot oikeaan kaltevuuteen. Väärin muotoiltu hyppyrin lähtö aiheuttaa kuluessaan hyppyrin keulalle ”kaksoisnokan”, josta seuraa helposti vaarallisen takakorkeita loikkia. Toisaalta liian jyrkkään alastuloon on vaikeaa laskeutua. Myös useista pienistä pateista koostuvan ”rytmisuoran” muotoilu vaatii koneen kuljettajilta pelisilmää. Maamassoja ei varsinaisesti tiivistetä, mutta muotoilun jälkeen rata poljetaan kaivukoneilla. Viime silauksena radan pinta pehmitetään mönkijän perään asennettavalla äkeellä, mikä parantaa radan kuivumista ja pitää pinnan kuohkeana. Vuokrakalustolla paras tulos Radan rakentamisessa käytettävät koneet vuokrattiin Witraktor Rental Storesta. ”Aiemmin rakensimme radat sekalaisella kalustolla, mutta viime vuonna totesimme Witraktorin vuokra-kaluston olevan tehtävään sopivin. Samasta paikasta saamme kaikki tarvitsemamme luotettavat ja helppokäyttöiset koneet, joten voimme keskittyä täysin radan rakentamiseen”, kertoo Kusti Manninen. Rakentamiseen osallistuivat tela-alustaiset Cat 312D- ja 314D -kaivukoneet sekä Cat 930K -pyöräkuormain. Hieman yllättäen parhaaksi radan rakentajan työkaluksi osoittautui noin 4 000 kilon painoinen, liukuohjattu telakuormaaja Cat 259B. Mannisen mukaan kone on erittäin ketterä. Pienen pintapaineensa ja etenemiskykynsä ansiosta koneella on helppo muotoilla muun muassa hyppyrien nokat ja pattisuorat. Konekuskeilta vaaditaan hermoja Mannisen mukaan koneiden kuljettajien pitää olla valmiita otta- NRO 5 27. 3. 2014 maan vastaan ohjeita ja sietämään myös korjaustoiveita. ”Usein hyvinkin valmista rataa joudutaan muuttamaan vielä testiajojen jälkeen, joten kuskien täytyy sietää myös lievää turhautumista. On erittäin tärkeää, että rata saadaan turvalliseksi, joten muotoiluun täytyy käyttää aikaa ja vaivaa.” Kaikilla koneiden kuljettajilla on motocross-taustaa, mikä helpottaa selvästi oikeiden muotojen hahmottamista. Esimerkiksi hyppyreiden nokkien ja pattisuorien muodoilla sekä rytmillä on ratkaiseva merkitys turvallisuuden kannalta, joten niiden rakentamisessa omasta ajokokemuksesta on suurta hyötyä. Aivan alkuperäisen suunnitelman mukaan rata ei toteutunut, sillä testiajojen jälkeen kuljettajat totesivat sen olevan liian vaikea ja hidas, joten profiilia muutettiin vielä kisaillan aattona. Ankaran alkutalven vuoksi maa-ainekset olivat hieman jäätyneet, joten rata oli ensimmäisenä kisapäivänä hie- man märkä, josta aiheutui ongelmia erityisesti hyppyrien nokkien urautumisen muodossa. Mannisillla on suunnitelmissa tarjota radansuunnittelutaitoaan myös ulkomaille. ”Supercross-kisan järjestäminen keskellä Suomen talvea on ihan päätön idea, mutta onnistuneen tapahtuman jälkeen voi tode- ta, että kokemuksellemme voisi olla kysyntää myös ulkomailla”, toteaa Manninen. n Järjestäjien tekemän videon radanrakentamisesta löytää Youtubepalvelusta hakusanoilla: helsinki supercross track build. Lisätietoja: www.manninenbros.fi ja www.smlsupercross.fi. Mikä supercross? Supercross (lyhennetään SX) eroaa monilta osin motocrossista, vaikka käytettävät pyörät ovat samoja 125–450-kuutioisia motocrosspyöriä. Supercross-radat sijaitsevat usein sisähalleissa ja stadioneilla, ja ne poikkeavat pituudeltaan ja profiililtaan ulkoradoista. Radat ovat haastavampia ja teknisempiä, sillä supercross-rata muodostuu muun muassa erilaisista kaksois- ja kolmoishyppyreistä sekä pattisuorista. Myös kisamuoto eroaa motocrossista, jossa kilpailuerät perustuvat ajettavaan aikaan. Supercrossissa ajetaan taas tietty määrä kierroksia. Supercross-kisoissa finaaliin edetään aika-ajojen ja erilaisten karsintaerien kautta. Helsingin supercross-kisan finaalissa kisaili 15 kuskia ajaen 18 kierrosta. Arto Turpeinen MAARAKENNUS 119