tässä

1
MAKE
Maahanmuuttajataustaisten
opiskelijoiden tukitoimien
kehittäminen valmistavassa
koulutuksessa
2
Sisällysluettelo
1Alkusanat5
2
Lyhyt katsaus Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen6
3
Maahanmuuttajat tutkinnon suorittajina 6
4
Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe7
4.1
Tutkintoon päädytään useimmiten koulutuksen kautta7
4.2
Opiskeluväylät kohti ammatillisia tutkintoja8
4.3
Kotoutumiskoulutuksen aikaiset arviot ammatillisen koulutuksen
opiskelijavalinnan tukena8
4.4
Kielitaito ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä 9
4.5
Valintahaastattelut ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa
9
4.6
Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon arvioinnissa huomioitavaa
10
4.7
Yhdenvertainen kohtelu edellyttää luotettavaa kielitaidon arviointia ja tuen saamista 11
4.8
Omaehtoinen koulutus asettaa haasteita maahanmuuttajille
4.9
Oppisopimuskoulutus on joustavaa12
4.10 Työvoimakoulutuksen tutustumisjaksot Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa13
12
4.10.1 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskelijalle
parhaiten soveltuva koulutus- ja ammatinvalinta 15
4.10.2 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja
alalle soveltuvuus 15
4.10.3 Tutustumisjaksojen aikana pyritään varmistamaan, että kielitaito riittää
ammatin opiskeluun16
4.10.4 Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat
riittävän panostuksen17
4.11 Tukitoiminnan ja tukea koskevan informaation organisoinnista oppilaitoksissa 18
4.12 Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan henkilökohtaista ohjausta ja
vaihtoehtoisia opintopolkuja18
5
Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin20
6
Maahanmuuttajaopiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista
21
6.1
21
Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ammatillisten opintojen eri vaiheissa 6.1.1 Viestintä ja kielitaito ohjaustilanteessa22
6.1.2
Järjestelmällinen ohjaus23
6.1.3Opiskelutaidot23
6.2
Ohjaus kohti työelämää ja työssäoppimisen ohjaus 25
3
6.3
Alakohtaiset menetelmät26
6.3.1 Ravintola-ala, kokin koulutusohjelma/osaamisala
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa27
6.3.2 Tekniikan ala, kone- ja metallialan perustutkinto ja rakennusalan perustutkinto
maahanmuuttajille Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
28
7
Opiskelijoiden polkuja29
7.1
Case Mohammed, sähköasentaja29
7.2
Case Fatima lähihoitajaksi?30
7.3
Case Rowana, toiveena lähihoitajan ammatti31
7.4
Case Jasmine, koulukäynnin ohjaaja32
8
Lyhyt katsaus Oulun Aikuiskoulutuskeskukseen 33
9
Suomen kieli osana ammatillisia opintoja 33
9.1
Kielitietoinen opettaminen:oppimateriaali ja oppitunti34
9.1.1
Haasteena käsitteiden oppiminen ja opettaminen35
9.1.2 S2-kouluttajan havaintoja hoiva-alan työpaikalta ja näytön
arviointikeskusteluista37
9.2
Suomen kielen opetuksen järjestäminen38
9.3
Suomen kielen opintojen sisällöt ammatillisessa koulutuksessa
10 Osaamisen kehittäminen 41
11
LÄHTEITÄ JA LISÄLUKEMISTA46
39
VÄLINESALKKU47
12VÄLINESALKKU48
12.1Yleiset48
12.1.1 TUOTEKORTTI Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla
48
12.1.2 TUOTEKORTTI: Kotoutumiskoulutus49
12.1.3 TUOTEKORTTI: Kielitaidon taitotasot50
12.1.4 TUOTEKORTTI: Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa
52
12.1.5 TUOTEKORTTI: Monipuolinen opetus54
12.2Ohjaus55
12.2.1 TUOTEKORTTI: Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoituslomake
55
12.2.2 TUOTEKORTTI: Maahanmuuttajien palvelut57
12.2.3 TUOTEKORTTI: Palvelukartta58
12.2.4 TUOTEKORTTI: Koulutuksen ja tutkintosuoritusten eteneminen
60
4
12.2.5 TUOTEKORTTI: Aikuisopiskelijan muistilista62
12.2.6 TUOTEKORTTI: Opiskelijan itsearviointi62
12.2.7 TUOTEKORTTI: Hyödylliset linkit63
12.2.8 TUOTEKORTTI: Ohjauspäiväkirja65
12.2.9 TUOTEKORTTI: Työpaikkaohjaajan muistilista66
12.2.10 TUOTEKORTTI: Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai
ohjaajalle67
12.2.11 TUOTEKORTTI: Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun 68
12.2.12 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan / kokin osaamisohjelma, 4+1 malli
69
12.3 Suomen kieli70
12.3.1 TUOTEKORTTI: Ravintola-alan työkoe70
12.3.2 TUOTEKORTTI: Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen
hakeutumisvaiheessa72
12.3.3 TUOTEKORTTI: Haastattelu kielitaidon kartoituksessa
74
12.3.4 TUOTEKORTTI: Neljä suomen kielen testiä75
12.3.5 TUOTEKORTTI: Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi 83
12.3.6 TUOTEKORTTI: Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen 86
12.3.7
12.3.7 TUOTEKORTTI: Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatin
kouluttajalle ja S2-kouluttajalle88
12.3.8 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä hotelli-, ravintola- ja
cateringalan perustutkinnossa (kokin osaamisala) 90
12.3.9 TUOTEKORTTI: Suomen kielen opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan
perustutkinnossa (lähihoitaja)93
5
1Alkusanat
Ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelee
enenevä joukko maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, jotka heikomman suomen kielen taitonsa vuoksi joutuvat kantaväestöä suuremman
haasteen eteen tutkintoon hakeutuessaan, ammattitaitoa hankkiessaan ja tutkintoa suorittaessaan. Useat maahanmuuttajat toivovat työllistyvänsä mm. niille ammattialoille, joilla Suomessa
tulevaisuudessa ja tälläkin hetkellä on pulaa työvoimasta. Ammatillisten oppilaitosten kouluttajat
ja työelämän edustajat kohtaavat usein tilanteita,
joissa ammattialalle hyvin soveltuva ja muuten
osaava opiskelija ei etene toivotusti opinnoissaan riittämättömän kielitaitonsa vuoksi. Tukitoimia on kehitetty hankkeissa ja oppilaitoksien
toiminnassa, mutta valtakunnallisesti yhtenäistä
ja vakiintunutta toimintamallia ei vielä ole.
Tähän tarpeeseen Opetushallitus käynnisti MAKE-hankkeen, jonka tavoitteena on ollut mallintaa ja kehittää maahanmuuttajataustaisten
opiskelijoiden tukitoimia ammatillisiin tutkintoihin
hakeutumisvaiheessa, valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittamisessa. Tukitoimien
kehittämisen taustalla on laaja-alainen tarve
edistää maahanmuuttajien kotoutumista sekä
kehittää aikuisten maahanmuuttajien ohjaus- ja
tukipalveluita. Ensin mainittua käsitellään kattavasti Osallisena Suomessa -kehittämissuunnitelmassa. Opin ovi -kehittämisohjelmassa on puolestaan kehitetty monin tavoin aikuiskoulutuksen
ohjaus- ja tukipalvelutyötä. Kirjallisuusluettelosta
löytyy myös muita aihepiiriin liittyviä julkaisuja.
Suosituksen tekijät työskentelevät maahanmuuttajien ohjaus-, opetus- ja tukitehtävissä ja
ovat olleet mukana tukitoimien kehittämiseen
liittyvissä hankkeissa, esim. ALPO ja VERSOT.
MAKE-hankkeen resurssien puitteissa oli perusteltua rajata työ Tampereen, Vaasan ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksiin.
Tukitoimien kartoittamiseksi tehtiin näissä oppilaitoksissa pienimuotoisia haastatteluja ja kyselyjä tarkoituksena kerätä kokemuksia jo käytössä
olevista toimista ja ideoita tukitoimien kehittämiseksi. Lisäksi kokeiltiin tukimateriaaleja ja menetelmiä sekä etsittiin ratkaisuja pulmiin ja haasteisiin. Työmme sato on kirjoitettu suositukseksi.
Käsillä oleva suositus antaa käytännönläheisesti
ehdotuksia tukitoimien toteuttamiseen koulutukseen hakeutumisvaiheessa, tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja tutkinnon suorittami-
sessa. Suositus on suunnattu kaikille ohjaus- ja
tukityötä tekeville, mutta erityisesti ammatinkouluttajille, suomen kielen kouluttajille ja ohjaaville
kouluttajille, sillä se tarjoaa käytännön työkaluja
opetustyön arkeen. Ehdotukset koskevat esimerkiksi yhteistyömuotoja työssäoppimispaikkojen ja oppilaitosten välillä, tuen sisältöjä, suomen
kielen opettamista ja tuen ajoittamista opiskelijan opintopolun eri vaiheisiin. Suosituksessa sivutaan myös tuen järjestämiseen liittyviä rakenteellisia kysymyksiä. Vaikka tässä suosituksessa
keskitytäänkin oppilaitoksiin, työ- ja elinkeinotoimistoilla on keskeinen rooli erityisesti hakeutumisvaiheen ohjauksessa.
Opetustyön arjessa ratkaisua vaativat tilanteet
tulevat toisinaan vastaan ennakoimatta eikä niiden selvittelyyn useinkaan ole riittävästi aikaa.
Suosituksen alkuosassa lähestytään tukiprosesseja pragmaattisesti ja esimerkkien kautta. Välinesalkkuun tekijät ovat koonneet tuotekortteja
omissa oppilaitoksissaan käyttämistään tukimateriaaleista. Tekijät toivovat, että suosituksesta ja
välinesalkusta löytyisi mahdollisimman vaivattomasti sovelluskelpoisia välineitä opetus- ja ohjaustilanteisiin.
Oppilaitokset toimivat erilaisissa ympäristöissä,
joten lähtökohdat, haasteet ja mahdollisuudet
eroavat niiden välillä. Suosituksessa esitetyt
ratkaisut ovat siis malleja, joista voidaan poimia
oppilaitoksen käyttöön sopivat ja kehittää tässä
esitettyjä oppilaitoksessa parhaaksi katsotulla
tavalla. Oppilaitosten toimintaympäristöt vaikuttavat siihen, mitä tarpeita kehittämisessä on ja
minkälaisiin ratkaisuihin niissä päädytään. TAKK
keskittyy tässä suosituksessa ensisijaisesti hakeutumisvaiheen tukeen, VAKK ja OAKK ammattitaidon hankkimisen ja tutkinnon suorittamisen vaiheisiin.
Kiitämme kollegoita oppilaitoksissamme
kommenteista ja näkökulmista oppituen
kehittämiseen.
Riitta Kronholm
TAKK Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Muut kirjoittajat:
Ivanka Capova
VAKK Vaasan aikuiskoulutuskeskus
Marjo Kumpulainen
OAKK Oulun Aikuiskoulutuskeskus
6
2 Lyhyt katsaus
Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen
Vuonna 2012 Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa opiskeli 16 199 aikuisopiskelijaa. Heidän
kanssaan työskenteli 342 ammattilaista. TAKK:ssa on kolme toimialaa, jotka jakaantuvat
edelleen koulutusaloiksi. Tutkintotarjonnassa oli
112 tutkintoa. Syyskuussa 2013 kirjoilla oli 4000
opiskelijaa, joista 1355 suoritti kokotutkintoa ja
913 osatutkintoa. Perustutkintoa suorittamassa
oli 1180, ammattitutkintoa 1175 ja erikoisammattitutkintoa 480.
käytännön asioihin liittyvissä kysymyksissä ohjaa opintoneuvoja. Spesifimmin ammattiin, kyseisen ammatin opiskeluun ja tutkinnon suorittamiseen liittyvä ohjaus on ammatinkouluttajien
vastuulla. Maahanmuuttajille kohdistettu suomen kielen tuki ammatin opiskelun aikana on
järjestetty Kotoutumis- ja Monikulttuurisuus koulutusalan kautta.
TAKK kehittää aktiivisesti ohjaus- ja tukipalvelutoimintaa mm. hanketoiminnan avulla. Ohjausja tukitoimia on kehitetty yhteistyössä kumppaneiden kanssa monissa hankkeissa. Ohjaus- ja
tukitoimintaa koskevia hankkeita on kerätty kirjallisuusluetteloon.
Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalalla
järjestetään Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta. Maahanmuuttajataustaisten
opiskelijoiden osuutta muissa tutkintoon johtavissa koulutuksissa ei ole eritelty tilastoihin. Tietyillä
ammattialoilla, esim. ravitsemisalalla lähes jokaisessa alkavassa opiskelijaryhmässä opiskelee
useampia maahanmuuttajia, kun taas tietyillä ammattialoilla, esimerkiksi sähkö- ja talotekniikassa,
maahanmuuttajia opiskelee vähemmän. Yhtä
kaikki maahanmuuttajia on enenevässä määrin
näyttötutkintojen suorittajina.
Ei tutkintoon johtava maahanmuuttajakoulutus on
keskitetty Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutusalaksi ja se tarjoaa palveluita suomen kielen
koulutuksista työssä olevien maahanmuuttajien
tukipalveluihin. Tarjonnassa ovat mm. Aikuisten
maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, Maahanmuuttajien peruskoulutukseen valmistava
koulutus, AVEK Aktiivinen ja verkostoituva kotoutuminen ja Maahanmuuttajien toiminnallinen erityisopetus. Opiskelijoita maahanmuuttajakoulutuksissa on päivittäin keskimäärin 200.
TAKKin ohjauspalvelujen ammattilaiset tukevat
ja auttavat opiskelussa ja tutkinnon suorittamisessa kaikkia TAKKin opiskelijoita opintojen eri
vaiheissa. Myös opintopsykologin palvelut ovat
opiskelijoiden käytettävissä, jos opiskelijalla on
jaksamiseen, motivaatioon ja elämäntilanteeseen liittyviä opiskeluun vaikuttavia haasteita.
Maksuttomiin terveydenhoitajan ja psykologin
palveluihin ovat oikeutettuja kaikki TAKKissa
vähintään 4 kuukautta opiskelevat päätoimiset
opiskelijat. Opintososiaalisiin etuihin ja muihin
3Maahanmuuttajat
tutkinnon suorittajina
Tutkinnon suorittamisen eri vaiheissa on otettava huomioon erilaiset tutkinnon suorittamista ja
opiskelua mahdollisesti haittaavat ja hidastavat
tekijät, kuten puutteet kielitaidossa. Tutkinnon
suorittajan tulee saada tarvittava erityinen ohjaus, tukipalvelut ja erityisjärjestelyt, jotka mahdollistavat kieli- ja kulttuuritaustasta riippumatta
osallistumisen tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen ja näyttötutkinnon suorittamiseen. Hen-
7
kilökohtaistamisen avulla luodaan tutkinnon suorittajalle parhaat mahdolliset olosuhteet osoittaa
osaamisensa tutkintotilaisuuksissa ilman, että
ammattitaitovaatimuksia mukautetaan.
Henkilökohtaistaminen tarkoittaa näyttötutkinnon suorittajan ja näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa olevan opiskelijan ohjaus-,
neuvonta- ja tukitoimien asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta. Henkilökohtaistaminen on
jaettu kolmeen vaiheeseen:
1)näyttötutkintoon ja siihen valmistavaan koulutukseen hakeutuminen
2)tutkinnon suorittaminen
3)tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.
Henkilökohtaistaminen on prosessi, jossa kolmen vaiheen välillä on selkeä yhteys. Henkilökohtaistaminen siihen liittyvine toimineen on dokumentoitava henkilökohtaistamista koskevaan
asiakirjaan (Näyttötutkinto-opas 2012: 31).
Henkilökohtaistamismääräykset koskevat tutkinnon suorittajia tutkinnon suorittamisen tavasta
riippumatta, siis riippumatta siitä, suoritetaanko
tutkinto suoraan vai valmistavan koulutuksen
kautta. Niin maahanmuuttaja kuin muutkin tutkinnon suorittajat valitsevat yhdessä esimerkiksi
koulutuksen järjestäjän, työnantajansa ja koulutuksen tai tutkinnon hankkijan kanssa soveltuvan tutkinnon tai sen osan. Lisäksi pohditaan,
mitä osaamista henkilöllä jo on ja mitä osaamista
hänen on tutkinnon suorittamiseksi vielä hankittava. Samalla varmistetaan, että henkilö on ymmärtänyt näyttötutkintojärjestelmän periaatteet
ja käytännöt. (Opetushallitus 2006: http://www.
oph.fi/download/16598_Henkilokohtaistamismaarays.pdf.)
On huomioitava, että oppimis- ja opetusnäkemys ovat kulttuuri- ja arvosidonnaisia käsitteitä. Esimerkiksi ajatus elinikäisestä oppimisesta,
ryhmässä työskentelyn taidot, suunnittelutaidot,
itseohjautuvuus, aktiivinen tiedonhankinta ja
joustava tiedonkäsittely ovat keskeisiä asioita
suomalaisessa ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 120.)
Opiskelijavalintojen yhteydessä mahdollisesti
käytettävien valinta- ja soveltuvuuskokeiden yhteydessä tulee huomioida, että testausmenetelmät on yleensä laadittu henkilöille, joilla testauskieli on äidinkieli. Valinta- ja soveltuvuuskoetta
ei tule sekoittaa kielikokeeseen, jossa arvioidaan
vain henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatillisia valmiuksia. (Näyttötutkinto-opas 2012: Liite 6, 121.)
4 Ammatilliseen tutkintoon hakeutumisvaihe
4.1Tutkintoon päädytään
useimmiten koulutuksen
kautta
Tutkintojärjestelmässä tutkinnon suorittaminen ei
edellytä koulutukseen osallistumista vaan myös
muulla tavoin hankittu osaaminen on huomioitava tutkintosuunnitelmaa tehtäessä. Osaamisen
on kuitenkin oltava pätevää eli sen on vastattava tutkinnon ammattitaitovaatimuksia. (Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/
ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen.)
Tutkintojen perusteissa määritellyt ammattitaitovaatimukset koskevat yhtäläisesti maahanmuuttajia ja muita tutkinnon suorittajia. Hyväksytty
näyttötutkinnon suorittaminen edellyttää kolmikantaista tutkintosuorituksen arviointia, joka nojaa tutkinnon perusteisiin. Tutkintotoimikunnat
hyväksyvät tutkinnot.
Useimmiten tutkintoon hakeudutaan ammatillisen koulutuksen kautta eli tarvittava ammattitaito
hankitaan osallistumalla tutkintoon valmistavaan
koulutukseen. Suoraan tutkinnon suorittamiseen
ei TAKKissa käytännössä päädy maahanmuut-
8
tajataustaisia henkilöitä, mutta ei merkittävästi
myöskään kantasuomalaisia. Suoraan tutkintoon hakeutuvien tukea ei käsitellä tässä suosituksessa.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa
tulee selvittää hakijan aikaisempi osaaminen
käyttämällä luotettavia menetelmiä. Opetushallitus tekee päätöksiä ulkomaisten tutkintojen
tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä antaa
lausuntoja ulkomailla suoritetuista ammatillisista
tutkinnoista. Lisätietoja saa Opetushallituksen
sivuilta (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/
tutkintojen_tunnustaminen).
4.2Opiskeluväylät kohti
ammatillisia tutkintoja
Suurin osa Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa ammattia opiskelevista maahanmuuttajista opiskelee työvoimakoulutuksessa. Työ- ja
elinkeinotoimisto valitsee opiskelijat. Käytännössä työvoimaviranomainen ja kouluttaja valitsevat
työttömistä työnhakijoista hakemusten perusteella hakijat haastateltaviksi ja haastattelujen
perusteella edelleen opiskelijoiksi.
Omaehtoiseen koulutukseen hakeudutaan itse
hakien suoraan oppilaitokseen, mutta käytännössä suurin osa maahanmuuttajista hakeutuu
omaehtoiseenkin koulutukseen työvoimaviranomaisen ohjaamana. Kun kyseessä on omaehtoinen koulutus, oppilaitos vastaa yksin hakijan
haastattelemisesta ja valitsemisesta valmistavaan koulutukseen.
Oppisopimuskoulutukseen hakeudutaan oman
kotikunnan oppisopimuskeskuksen kautta. Valinnasta vastaa oppisopimuskeskus ja sopimuksen allekirjoittavat työnantaja, opiskelija ja koulutustarkastaja.
Opiskelijoiden valitseminen työvoimakoulutuksissa ja omaehtoisessa koulutuksessa perustuu
aiempiin arvioihin eli lausuntoihin, todistuksiin
ja valintahaastatteluun. Työvoimakoulutuksissa
opiskelijavalinta voidaan tehdä lisäksi tutustumisjaksojen aikaisen valmiuksien ja osaamisen pitempiaikaisen kartoituksen perusteella. Oppisopimuskoulutukseen pääsemisessä työnantajan
rooli on vahva. Kouluttajien on hyvä aktiivisesti
markkinoida yrityksissä oppisopimuskoulutusta
ja ehdottaa sitä niille opiskelijoille, joille työvaltainen ja itsenäistä opiskelutaitoa edellyttävä koulutusmuoto soveltuu.
4.3Kotoutumiskoulutuksen
aikaiset arviot ammatillisen
koulutuksen opiskelijavalinnan tukena
Osalla maahanmuuttajataustaisista hakijoista ei
ole lähtömaassaan asumisen ajalta koulutustodistuksia eikä työtodistuksia tai ne eivät ole mukana Suomessa. Heidän osaamisensa arviointi
ja tunnistaminen ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa perustuu siis paljolti hakijoiden
suulliseen selvitykseen osaamisestaan sekä
koulutus- ja työhistoriastaan.
Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa
voidaan hyödyntää myös Suomessa suoritettujen koulutuksien, testien ja työharjoittelujen sekä
mahdollisten työsuhteiden arvioita ja todistuksia.
Monen aikuisen maahanmuuttajan ammatillinen
polku alkaa kotoutumiskoulutuksesta (Ks. Välinesalkku, Maahanmuuttajien tuki ammatillisella
polulla), ja hakijan aiempaa osaamista on mahdollisesti selvitetty jo sen aikana. Kotoutumiskoulutuksen aikana opiskelijat ovat työharjoitteluissa ja saavat näin myös työpaikoilta palautetta
ammatillisesta osaamisestaan, alalle soveltumisestaan ja työelämävalmiuksistaan.
Tätä selvitystyötä, arviointeja ja palautteita olisi
mahdollisuus nykyistä enemmänkin hyödyntää
ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnassa ja
aiemman osaamisen selvittelyssä erityisesti silloin, kun virallisesti hyväksyttäviä dokumentteja
hakijan lähtömaasta ei ole saatavilla.
Kotoutumiskoulutuksen päättyessä opiskelijoiden kielitaito arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan ja työvoimaviranomaiselle
kirjoitetaan lausunto, jossa kuvataan opiskelijan
kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia, työhistoriaa ja
opiskelijan tavoitteita.
Haastattelimme TAKKissa kouluttajia siitä, käyttävätkö he kotoutumiskoulutuksen aikaisia arvioita ja lausuntoja opiskelijavalintojen ja opintojen henkilökohtaistamisen tukena. Vastausten
perusteella osa kouluttajista etsii aktiivisesti
opiskelijaa koskevia arvioita ja lausuntoja opiskelijatietokannasta (TAKKissa StudentaPlus) ja
tarvittaessa kääntyy aiempien kouluttajien puoleen. Osa ei tiedä, että kotoutumiskoulutuksen
aikaisista työelämään tutustumisista ja työharjoitteluista saadaan ammatin ja ammatin opiskelun kannalta oleellista arviointitietoa. Osa kokee,
että samat tiedot saadaan kätevämmin ja varmemmin haastattelemalla hakijoita itse.
Poimintoja vastauksista
Kysymys:
Koetko mielekkäänä saada hakeutumisvaiheessa tietoa opiskelijan suomen kielen taidosta, koulutus- ja työhistoriasta Kotomon
(Kotoutumis- ja monikulttuurisuuskoulutus
TAKKissa) kouluttajilta?
Vastauksia:
• Kyllä, ehdottomasti!
• Erittäin hyödyllistä!
• Erityisesti kielitaidon kehittymisestä ja
oppimisvalmiuksista
• Tietoa persoonasta, soveltuuko alalle
• Olen kysynyt opiskelijalta itseltään, joten ei
ole ollut tarvetta tiedustella enempää aiemmilta kouluttajilta.
9
Kysymys:
Oletko kääntynyt Kotomon kouluttajien puoleen näissä asioissa?
Vastauksia:
• En
• Lähinnä tulkkipalvelusta (TAKKissa ei ole
tulkkipalvelua, mutta tämä tarkoittanee
asioimistulkkien koulutusta)
• Olen tehnyt yhteistyötä. Kotomon kouluttaja
on ollut mukana valinnoissa, ammattikielen
opetuksessa sekä oppituessa.
4.4Kielitaito ammatillisen
koulutuksen opiskelijavalinnan valintakriteerinä
Maahanmuuttajataustaisilla hakijoilla ammatillisen osaamisen ja työkokemuksen rinnalla tärkeä valintakriteeri on kielitaito. Vaikka hakija olisi
alansa ammattilainen, hänen on usein vaikea
tai mahdoton päästä ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen tai tutkintoa suorittamaan,
mikäli hänellä ei ole riittävää suomen (tai ruotsinkielisillä alueilla ruotsin) kielen taitoa. Kielitaidon
puute tai heikkous estää usein myös suoraan
työllistymisen.
Aiempaa kotoutumiskoulutuksen aikaista arviointitietoa on useimmiten saatavilla opiskelijavalinnan tueksi, mutta ovatko nämä kielitaitoarviot
relevantteja ammatillisen koulutuksen näkökulmasta? Ammatilliseen koulutukseen valinnassa
käytettäväksi ei sellaisenaan sovellu kielikoe eikä
valinnan perusteeksi riitä myöskään arvio, jossa
arvioidaan pelkästään henkilön riittävää yleiskielitaitoa eikä ammatissa tai ammatin opiskelussa
vaadittavia kielellisiä valmiuksia. Yleisen kielitutkinnon ja eurooppalaisen viitekehyksen mukainen kielitaidon arvio ei ota suoraan kantaa kielitaidon riittävyyteen ammatin opiskelussa. Näitä
käytössä olevia kielitaidon arviointijärjestelmiä ei
ole kehitetty ammatin koulutuksen tarpeisiin eikä
niissä ole huomioitu ammattialojen erilaisia kielitaitovaatimuksia.
Jäljempänä ehdotetaan, minkälainen kielitaidon
arviointi soveltuisi käytännössä paremmin ammatin koulutuksen opiskelijavalintaan ja suomen
kielen tuen tarpeen määrittämiseen (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi).
4.5Valintahaastattelut
ammatillisen koulutuksen
opiskelijavalinnassa
Haastattelukäytännöt TAKKin eri koulutusaloilla
vaihtelevat: Yleensä ammatinkouluttaja ja työvoimaviranomainen haastattelevat hakijat yhdessä
(omaehtoisissa koulutuksissa pelkästään ammatinkouluttajat). Suomen kielen kouluttaja ei yleensä ole mukana ammatillisen koulutuksen valintahaastattelussa. Kysyimme neljällä koulutusalalla
(Sote, Pupa, Mara ja Teknologia), mitä opiskelijan
valintaan vaikuttavia seikkoja kouluttajat huomioivat haastatellessaan hakijoita. Kysyimme myös,
näkevätkö he tarpeelliseksi, että haastatteluissa
mukana olisi suomen kielen kouluttaja, kun haastateltavana on maahanmuuttajataustainen henkilö.
Kysymykset:
Mitä seikkoja huomioit valintahaastattelussa
yleensä ja maahanmuuttajataustaisen hakijan
kohdalla?
Arvioi, olisiko S2-kouluttajan tai maahanmuuttajien ohjaavan kouluttajan mukana olosta hyötyä
valintahaastattelussa! Jos olisi, minkälaista?
Haastatteluista kävi ilmi, että valintavaiheessa
10
huomioidaan hakijan lähtömaasta saadut koulutus- ja työtodistukset, mutta samanaikaisesti tiedostetaan eri maiden koulutusjärjestelmien sekä
työolojen eroavuudet. Pelkästään todistukset eivät vakuuta haastattelijaa hakijan ammatillisesta
osaamisesta. Esimerkiksi teknologia-alalla työpaikkojen automaatioaste ja sen myötä työtehtävien luonne vaihtelevat merkittävästi eri maiden
välillä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pitkäkään työkokemus omassa maassa ei välttämättä
tarkoita riittävää osaamista suomalaisessa työelämässä.
Tärkeänä seikkana nostettiin esiin työturvallisuus.
Työturvallisuussäädökset ja työtekijöiden sekä
työantajien suhtautuminen työturvallisuuteen
vaihtelevat eri maissa. Siksi työturvallisuusosaamista ei tunnusteta papereiden perusteella vaan
osaaminen pyritään tunnistamaan ja varmistamaan tutustumisjaksojen ja koulutuksen aikana.
Kaikki haastateltavat kertoivat, että suoraan
tutkintoon päätyminen on epätodennäköistä.
Vaikka näyttötutkintojärjestelmä perustuu ajatukseen, että osaamisen voi osoittaa tutkintosuoritusten kautta osallistumatta tutkintoon valmistavaan koulutukseen, kukaan opiskelijoista,
myöskään suomalaisista, ei ole tähän mennessä
suorittanut esimerkiksi koneenasentajan ammattitutkintoa ilman valmistavaa koulutusta.
Kotoutumiskoulutuksen aikaisen työssä oppimisen arvioinneilta toivottiin parempaa laatua.
Arviot eivät kerro tarpeeksi ammatillisesta osaamisesta vaan niissä kuvataan muita, esimerkiksi
persoonaan liittyviä asioita.
Haastateltava kertoi, että Teknologia-koulutusalalla opiskelijavalinnan tukena käytetään ennakkotehtävää, jonka pohjalta pystytään osaltaan
arvioimaan hakijan soveltuvuutta, motivoituneisuutta ja kielitaitoa. Teknologia-alan ammateissa
edellytetään teknisten kuvien hahmottamista ja
ymmärtämistä, jota pyritään selvittelemään alustavasti jo valintavaiheessa.
Kotityö- ja puhdistuspalvelualan valintahaastatteluissa haastattelijoina ovat koulutuspäällikkö
ja työvoimaviranomainen. Kielitaitoa arvioidaan
mm. kysymällä, missä, minkälaisissa tilanteissa ja miten haastateltava käyttää suomen kieltä
sekä varioimalla keskustelun kielellistä vaativuutta. Haastattelija vaihtaa aihepiirejä ja omaa
ilmaisuaan selvittääkseen ja varmistuakseen
kielitaidon riittävyydestä. Haastateltavalta tiedustellaan myös Yleisten kielitutkintojen todistusta. Eurooppalaisen viitekehyksen mukaista
kielitaitoarviota ei kysytä. Keskustelun yhteydessä ohjataan myös uuden hakemuksen tekemiseen ja neuvotaan sen täyttämisessä, mikäli
haastateltava ei tule valituksi.
4.6Ammatilliseen koulutukseen hakeutujan kielitaidon
arvioinnissa huomioitavaa
Jos kysymyksessä on yksinomaan maahanmuuttajille suunniteltu ja suunnattu ammatillinen
koulutus tai ammattialalle suuntaava kartoitus,
koulutuksen hankkija edellyttää, että opiskelijoiden suomen kielen taito kartoitetaan huolellisesti. Erikseen maahanmuuttajille räätälöidyissä
koulutuksissa kielitaidon merkitys ammatin opiskelussa on huomioitu eri tavoin. Koulutusaika voi
olla pitempi ja koulutukseen sisältyy suomen kielen opetusta tai tukea. Maahanmuuttajille suunnatuissa koulutuksissa suomen kielen kouluttaja
on tavallisesti mukana opiskelijavalinnasta tutkinnon suorittamiseen saakka.
Koulutuksissa, joissa maahanmuuttajat opiskelevat integroituna kantasuomalaisten kanssa, ei
valinnoissa yleensä ole mukana suomen kielen
kouluttajaa. TAKKissa Majoitus- ja ravitsemisalalla on kokeiltu myös integroidussa koulutuksessa käytäntöä, jossa suomen kielen kouluttaja
on ollut mukana valitsemassa opiskelijoita koulutukseen sekä paperivalinnassa että valintahaastattelussa. Haastattelut kannattaa silloin järjestää siten, että kaikki maahanmuuttajataustaiset
hakijat haastatellaan perättäin, jolloin suomen
kielen kouluttajaa ei tarvita koko haastattelujen
ajaksi.
Vaikka suomen kielen kouluttaja ei olisikaan
mukana valintahaastattelussa, hän voi opastaa
ammatinkouluttajaa maahanmuuttajataustaisten
opiskelijoiden valinnassa kiinnittämällä huomiota
seikkoihin, jotka auttavat kielitaidon riittävyyden
arvioinnissa:
•
•
•
Missä ajassa ja mitä koulutuksia käymällä hakija on saavuttanut nykyisen kielitaitonsa?
Jos hakijan kielitaito vaikuttaa selvästi heikolta, vaikka asumisaika Suomessa on huomattavan pitkä, on todennäköistä, ettei vähäinen suomen kielen opetus eikä ammatin
opiskelukaan lyhyessä ajassa nosta kielitaidon tasoa merkittävästi.
Tarvitaanko ammatin opiskelussa kirjallista kielitaitoa?
Jos tarvitaan, tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista kannattaa arvioida teettämällä sopiva tehtävä, jonka ammatinkouluttaja ja suomen kielen kouluttaja voivat laatia yhdessä.
Pystyykö hakija kuvaamaan ammattiin
liittyvää kokemustaan ja suunnitelmiaan
monipuolisesti?
Hakija voi osata kertoa toistuvasti haastat-
11
teluissa kysyttävät yleiset asiat sujuvasti,
vaikka kielitaito ei riitä ammattialasta puhumiseen eikä ammatillisen tietoaineksen
opiskeluun.
•
•
•
•
Pystyykö hakija keskustelemaan vain
konkreettisista ja omakohtaisista asioista vai yltääkö hän yleisemmälle ja abstraktimmalle tasolle.
Mikäli ammattialaan liittyy vaativaa tietoainesta, ainoastaan konkreettiseen yltävä
kielitaito ei todennäköisesti riitä ammattitaitovaatimusten mukaisen tiedon omaksumiseen.
Tunteeko hakija ammattialaan liittyvää
yleistä sanastoa, joka ei vaadi ammatin
opiskelua?
Hakijalta ei voi odottaa etukäteen tietämystä, joka hankitaan ammatillisessa koulutuksessa. Yleisen ammattialaan liittyvän sanaston hallinta kertoo, että hakijan kielitaito
ei rajoitu aivan peruskielitaitoon.
Saako hakijan ääntämisestä selvää?
Aksentti ei estä ammatin opiskelua. Ymmärtämistä häiritsevä ääntäminen ei korjaannu
nopeasti ja toisinaan voi olla kysymys myös
puheen tuottamiseen liittyvistä ongelmista,
jotka vaativat esimerkiksi puheterapeutin
apua.
Ymmärtääkö hakija kysymykset vaivatta
tai selkeyttämällä?
Haastattelijan on huomioitava, minkälaista
puhetta hakija joutuu ymmärtämään, jos
tulee valituksi. Mitä enemmän kysymyksiä
joutuu toistamaan ja helpottamaan, sitä
todennäköisempää on, ettei kielitaito riitä
normaalin opetustilanteen puheen ymmärtämiseen.
Kielitaidon kartoitukseen ja sen suunnitteluun
sekä haastattelun toteuttamiseen löytyy vinkkejä välinesalkusta (Ks. Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa ja
Haastattelu kielitaidon kartoituksessa).
4.7Yhdenvertainen kohtelu
edellyttää luotettavaa
kielitaidon arviointia ja
tuen saamista
Yhdenvertaisuuslaki edellyttää yhdenvertaista
kohtelua ammatillisen koulutuksen ja ohjauksen saamisessa (Oikeusministeriö 2004: http://
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021).
Lain noudattaminen ei tarkoita koulutuksen tavoitteista ja sisällöistä tinkimistä. Ammattitaitovaatimukset ovat tutkintojen perusteissa samat
maahanmuuttajille ja kantasuomalaisille. Kielitaidon osalta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten opiskeluvalmiudet eivät kuitenkaan
ole yhtäläiset, joten yhdenvertaisen kohtelun
saamiseksi maahanmuuttajalle tulee taata tarvittava tuki.
Yhdenvertaisuus edellyttää, että kielitaidon ja
sen riittävyyden arviointi on luotettavaa ja sen
tulee perustua yhdenmukaisiin kriteereihin. Kuten edellä on todettu, eurooppalainen viitekehys
ja Yleinen kielitutkinto eivät sellaisenaan kuitenkaan anna varmaa ja suoraa vastausta siihen,
riittääkö hakijan kielitaito käytännössä ammatin
opiskeluun ammattitutkintoon valmistavassa
koulutuksessa. Kouluttajat kaipaavat toimivampaa perustaa kielitaidon arvioinnille. Arvion tulisi perustua realistisiin ja ammattialojen erot
huomioon ottaviin kriteereihin. (Ks. Kielitaidon
ja tuen tarpeen arviointi.)
Luotettava
Luotettavien kriteerien
laatimiseksi tulisi peYhdenmukainen
rustaa työelämän, ammatillisen koulutuksen
Realistinen
ja
kielikoulutuksen
yhteistyöhön rakentuAmmattialakohtainen
va asiantuntijaryhmä.
Taloudelliset resurssit eivät riitä kriteerien laatimiseen erikseen kaikille ammattialoille, mutta
tarkoituksenmukaista ja hyödyllistä olisi laatia
suuntaa-antavaksi ohjeeksi kriteerit esimerkiksi niille ammattialoille, jotka ovat merkittävimpiä
maahanmuuttajien työllistymisen kannalta.
12
4.8Omaehtoinen koulutus
asettaa haasteita maahanmuuttajille
Omaehtoiseen koulutukseen ei Tampereen
Aikuiskoulutuskeskuksessa
sisälly
tutustumisjaksoa vaan hakijat valitaan haastattelun
perusteella suoraan tutkintoon valmistavaan
koulutukseen. Opiskelijan opiskeluvalmiuksia
ja kielitaitoa on vaikea arvioida huolellisesti ja
riittävän monipuolisesti 15 minuutista puoleen
tuntiin kestävässä haastattelussa, vaikka haastatteluun liittyisi testikin (Ks. Neljä suomen kielen testiä.). Tällä valintamenettelyllä on vahvasti
mahdollista, että opiskelija tulee valituksi koulutukseen, vaikkei hänellä olisi siihen riittäviä valmiuksia. Valmiuksien puuttumista ei välttämättä
huomata heti koulutuksen alussa vaan toisinaan
vasta esimerkiksi työssäoppimispaikoilta saatu
palaute tai suorittamatta jäävät oppimistehtävät
paljastavat tilanteen kouluttajille. Osaamisen
riittämättömyys voi selvitä vasta tutkinnon suorittamisen kynnykselläkin. Vaihtoehdoksi jää parhaimmillaan osatutkinnon suorittaminen, pahimmillaan pelkkä koulutustodistus tai vajavainen
opintosuoriteote. Osatutkinnon suorittanut voi
työllistyä alasta riippuen avustaviin työtehtäviin
tai matalampaa ammattitaitoa vaativiin työpaikkoihin, mutta joka tapauksessa kokotutkinnon
suorittamatta jääminen rajaa mahdollisuuksia
työmarkkinoilla.
Tutkintovaatimukset ovat samat kaikille. Jos
mahdollisuutta opiskeluajan pidentämiseen ei
ole, on maahanmuuttajan pystyttävä omaksumaan samat tiedot ja taidot samassa ajassa
kantasuomalaisten kanssa, mutta heikommalla
kielitaidolla. Jos koulutuksen hintaan ei sisälly
myöskään maahanmuuttajille suunnattua suomen kielen tukea koulutuksen ajaksi, ei sitä voida tarjota, joten maahanmuuttajataustaiset opiskelijat joutuvat entistä vaikeampaan tilanteeseen
eli suorittamaan saman tutkinnon samassa ajassa ilman tarvitsemaansa tukea. Tilanne on kouluttajien tiedossa ja omiaan johtamaan siihen,
että koulutukseen voidaan valita vain ne maahanmuuttajat, joiden kielitaito ja opiskeluvalmiudet ovat jo koulutukseen hakeutuessa selvästi
riittävät. Tämä asettaa useimmat maahanmuuttajataustaiset hakijat opiskelijavalinnassa muuta
väestöä heikompaan asemaan.
Omaehtoisen koulutuksen aikaiseen tukeen tulisi ohjata resursseja tai koulutusaikaa pitäisi
voida pidentää niissä yksittäisissä tapauksissa,
joissa pidempi koulutusaika olisi perusteltua.
4.9Oppisopimuskoulutus on
joustavaa
Oppisopimuskoulutuksissakaan ei ole tutustumisjaksoa vaan koulutus alkaa heti tutkintoon
johtavana. Vuonna 2014 TAKKissa alkaa kokeiluna nuorille suunnattu oppisopimuskoulutuksen
ennakkojakso, jonka tarkoituksena on alentaa
niin työnantajan kuin opiskelijankin kynnystä oppisopimuskoulutuksen aloittamiseen.
Oppisopimuskoulutuksien pituus voidaan joustavasti henkilökohtaistaa. Esimerkiksi pintakäsittelyalan perustutkintoon johtava oppisopimus solmitaan 2,5 vuodelle, mutta taitojen kehittyessä
odotettua nopeammin voidaan oppisopimusta lyhentää esimerkiksi puolella vuodella edellyttäen,
että opiskelija saa tässä ajassa suoritettua tietopuoliset opinnot. Muutokset oppisopimukseen
vaativat sopimusosapuolien yksimielisyyden.
Monella maahanmuuttajalla on työelämässä
aiemmin karttunutta taitoa ja osaamista, joten
oppisopimuksen kautta hän pystyy käytännön
työssä osoittamaan osaamisensa ja käyttämään
vahvuuksiansa. Toisaalta tietopuolisten opintojen suorittaminen oppisopimuskoulutuksessa
vaatii itsenäistä ja tehokasta opiskelutapaa ja voi
olla maahanmuuttajalle haastavaa, jos kielitaito
on vielä heikko. Toisaalta oppisopimuskoulutukseen voi sisältyä myös erilaisia tukitoimia, esim.
suomen kielen opetusta työpaikalla. Tukitoimista
sovitaan yhdessä oppisopimuskeskuksen koulutustarkastajan kanssa, ja niistä tehdään erillinen
hankintasopimus.
13
4.10Työvoimakoulutuksen
tutustumisjaksot
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa
Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa työvoimakoulutukset voivat alkaa tutustumisjaksoilla,
jotka vaihtelevat sisällöltään ammattialan mukaan. Pituudeltaan ne ovat tavallisesti kahdeksan viikkoa. Tutustumisjaksoihin sisältyy työssäoppimista työpaikoilla ja/tai oppilaitoksessa sekä
ammattialan tietosisältöjen opiskelua.
Tutustumisjaksojen aikana opiskelijaa opastetaan opiskelutaidoissa ja verkko-opiskelussa
(Esimerkiksi TAKKissa Moodle, tekstinkäsittelyn
perusteet jne.). Mikäli ammattialaan liittyy sertifikaatteja (esim. työturvallisuuskortti, tulityökortti, hygieniapassi), joiden suorittamisen työpaikat edellyttävät jo työharjoittelussa, pyritään ne
suorittamaan jo tutustumisjakson aikana. Myös
suomen kielen tuki voidaan käynnistää tutustumisjakson aikana.
Tutustumisjaksojen lopulla ratkaistaan opiskelijan ja kouluttajan yhteistyössä, jatkaako (hakeutuuko) opiskelija tutkintoon valmistavaan koulutukseen vai tulevatko hänen tapauksessaan
muut jatkosuunnitelmat kyseeseen.
Haastattelimme TAKKissa ammatinkouluttajia
kartoittaaksemme heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään tutustumisjaksojen merkityksestä ja
niiden aikaisesta tuesta. Kouluttajat olivat Kotityö ja puhdistuspalvelu-, Teknologia- ja Sosiaalija terveysaloilta.
Haastateltavat kertoivat kokemuksistaan ja
näkemyksistään:
Tustumisjaksojen aikana pyritään havainnoimaan työhön asennoitumista, esim. työaikojen noudattamista. Suomen kielen tuki aloitetaan tutustumisjakson aikana ja pääpaino on
ammattisanastoon perehtymisessä. Opiskelijalle selvitetään tutkinnon rakennetta, tutkinnon perusteita ja ammattitaitovaatimuksia
tutustumisjakson aikana, jotta opiskelija tietää, mitä häneltä odotetaan opiskelun aikana ja työelämässä. Osaamista ja osaamisen
kehittymistä havainnoidaan.
Ihannetilanteessa tuki voitaisiin mitoittaa ja
räätälöidä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaan. Suomen kielen tuelta odotetaan tuen integroimista työhön ja ammatin
opintoihin, siten, että kielen opiskelun sisällöt liittyvät kiinteästi ammatillisiin sisältöihin.
Jotta suomen kielen kouluttaja pystyisi tukemaan opiskelijaa mahdollisimman hyvin,
heidän tulisi voida perehtyä ammattialan
perusasioihin tutustumalla työympäristöön
ja työkaluihin sekä havainnoimalla koneiden
käyttöä.
Tutustumisjaksot kestävät 8 viikkoa ja niiden
aikana suomen kielen kouluttaja kartoittaa
opiskelijan suomen kielen taitoa testin ja
haastattelun avulla. Suomea äidinkielenään
puhuville järjestään samaan aikaan luki-testi. Jos tutustumisjakson aikana ilmenee, että
opiskelijalla on esim. opiskelua haittaavia
elämäntilanteeseen liittyviä ongelmia, hänet
ohjataan TAKK:ssa ohjaaville kouluttajille tai
opiskelijaterveyden piiriin. Ammatin kouluttajat hoitavat ammattiin ja ammatin opintoihin liittyvän ohjauksen. Tutustumisjaksojen
aikana selvitetään opiskelijalle mahdollisimman ymmärrettävästi tutkintoon ja tutkinnon
suorittamiseen sekä koulutukseen liittyviä
asioita.
Opiskelijan ja vastuukouluttajan välille muodostuu usein luottamuksellinen suhde ja
opiskelija haluaa hoitaa myös elämäntilanteeseensa liittyviä asioita hänen kanssaan.
Ammattialoilla tapahtuu muutoksia. Nykyisin
myös kirjallista kielitaitoa vaaditaan enemmän, koska esim. työtilaukset, niiden peruutukset ja niihin kohdistuvat reklamaatiot
hoidetaan sähköpostitse. Myös koulutuksen
aikana tarvitaan riittävä kirjallinen kielitaito,
esim. hygieniaosaaminen vaatii kirjallisen
tiedon omaksumista.
Kuulostelimme myös kouluttajien tutustumisjaksojen aikaiseen tukeen kohdistuvia toiveita kyselyn avulla.
14
Kysymys:
Mitä opiskeluun liittyviä käytännön asioita toivoisit selvitettävän jo tutustumis- ja
orientointijaksojen aikana?
Vastauksia:
• työelämän pelisäännöt, esim. työajat ja
niiden noudattaminen sekä työkulttuuri
Suomessa
• ammattialan realistiset vaatimukset,
oman ammattitaidon arvioiminen, itsearviointi
• riittävään suomen kielen taitoon ja kykyyn
oppia kieltä tulisi kiinnittää erityistä huomiota
• perustaidot matematiikassa ja opiskelussa pitäisi selvittää paremmin
• opiskelukulttuuri, opiskelutaidot
• tutkinnon rakenne, näyttötutkintojärjestelmä
• koulutuksen sisältö: oppimistehtävät ja
tentit
• opiskelun käytännön asiat, esim. poissaolojen selvittäminen
Kysymys:
Mitä ammatillisia sisältöjä olisi hyvä selvittää jo tutustumisvaiheessa?
Vastauksia:
• työajat
• miten tutkinto suoritetaan
• tutkintoon liittyy teoriaa ja t
utkintosuoritukset
• tutkinnon perusteiden sisältö ja niihin
liittyvät käsitteet
• opintojen vaativuus, esim. tenttimateriaalien laajuus, opintojen edellyttämä itseohjautuvuus, oma aktiivisuus ja ajankäyttö
• kielitaitovaatimus
• todenmukaisesti ammattialan vaatimukset
• ammattisanasto
Tutustumisjakson aikana pyritään varmistamaan, että opiskelija ymmärtää koulutuksen ja
tutkinnon suorittamisen vaatimukset ja sen, miten koulutus ja tutkinnon suorittaminen käytännössä etenevät. Tutkintorakennetta ja koulutuksen etenemistä voi havainnollistaa opiskelijoille
esim. kuvion avulla. (Ks. Koulutuksen ja tutkintojen eteneminen.)
Kysymys:
Missä opiskeluun ja opiskelutaitoihin
liittyvissä asioissa toivoisit opiskelijoiden
saavan tukea
suomen kielen kouluttajilta tai muilta?
Vastauksia:
• riittävää suomen kielen opettamista ammatin
opintojen ohella
• ammattialaan liittyvän sanaston avaamista, läpikäymistä ja opettamista
• kirjoittamisen harjoittelua
• ohjausta oppimistehtävien tekemiseen ja
tenttikirjojen lukemiseen
Kysymys:
Onko ammattialalla erityisiä testejä, kortteja tms. suoritettavana jo tutustumisjaksolla? Mitä?
Vastauksia:
• Työturvallisuuskortti
• Tulityökortti
• Ensiapukortti
• Hygieniapassi
15
4.10.1Tutustumisjaksojen aikana
pyritään varmistamaan opiskelijalle parhaiten soveltuva
koulutus- ja ammatinvalinta
Tutustumisjaksoilla pyritään ehkäisemään opintojen keskeytyminen onnistuneen ammatinvalinnan
ja sopivan koulutuksen varmistamisen kautta.
Motivaatio on perusta oppimiselle ja opiskeluun
sitoutumiselle. Pelkkä haastattelu ei aina anna
oikeaa käsitystä opiskelijan motivaatiosta ja soveltuvuudesta ammattialalle. Hakeutuja voi hakeutua koulutukseen monesta syystä. Hän voi
kokea, että ei ole muuta vaihtoehtoa. Toisinaan
työvoimaviranomainen edellyttää, että työtön
työnhakija vastaanottaa hänelle tarjotun vapaan
koulutuspaikan. Hakeutujalla itsellään voi olla
väärä mielikuva ammatista. Tutustumisjakson
aikana hakeutuja saa realistisemman kuvan ammatin opiskelusta ja työskentelystä alalla. Tutustumisjakson päätyttyä hakeutujalla on vielä ilman sanktioseuraamuksia mahdollisuus vaihtaa
ammatillisia suunnitelmiaan, jos koulutus tai ammattiala ei harkinnan jälkeen tunnukaan omalta.
4.10.2Tutustumisjaksojen aikana
pyritään varmistamaan opiskeluvalmiudet ja alalle soveltuvuus
Tutustumisjaksoilla pyritään varmistamaan ja
vahvistamaan edellytyksiä ammattitaidon hankkimiseen sekä tutkinnon suorittamiseen. Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja alalle
soveltuvuus voidaan pitemmän jakson kuluessa
selvitellä riittävän monipuolisesti.
Opiskeluun, tutkinnon suorittamiseen ja ammattialalla työskentelyyn liittyvät vaatimukset
vaihtelevat ammattialoittain. Kouluttaja saa ensituntuman tutkintoon hakeutuvan opiskeluvalmiuksista ja edellytyksistä jo valintahaastattelussa, mutta kattava ja luotettava arviointi vaatii
pitemmän ajan. Hakeutujalla itsellään voi olla
epärealistinen käsitys omista edellytyksistään
ja ominaisuuksistaan. Tutustumisjakson aikana
hakeutujan opiskeluvalmiuksia ja oppimista pystytään arvioimaan luontevasti opetuksen aikana
ja useamman kouluttajan voimin. Opiskelijalla
voidaan teettää erilaisia oppimistehtäviä esimerkiksi verkko-oppimisympäristöissä. Tällöin hakeutujan tiedonhaku-, opiskelu- ja atk-taidoista
saadaan tarkempi ja kattavampi kuva.
TAKKin ravitsemisalan tutustumisjaksoihin sisältyy alla luetellut kartoitustoimenpiteet. Kartoituksen pohjalta pyritään varmistamaan, että
kyseinen koulutus soveltuu opiskelijalle ja suunnitellaan häntä varten suunnattuja henkilökohtaisia tukitoimia.
Kartoitustoimenpiteitä ovat esimerkiksi
• kuntokartoitus
• suomen kielen haastattelu ja testi
• hygieniaosaamistesti
• työssäoppimisjakso
Kuntokartoituksen avulla pyritään varmistamaan,
etteivät terveydelliset seikat estä työskentelyä
raskaissa olosuhteissa. Suomen kielen haastattelun ja testin avulla pyritään varmistamaan,
että kielitaito riittää opiskeluun tarvittavan tuen
kanssa. Hygieniaosaamistestin suorittaminen
antaa viitteitä mm. opiskelutaidoista, kielitaidosta ja yleistiedon määrästä sekä ennen kaikkea
opiskelijalle hyödyllisen suorituksen työllistymisen edistämiseksi. Työssäoppimisjakson aikana
osapuolet pystyvät kolmikantaperiaatteen mukaisesti arvioimaan ammattialalle soveltumista
aidosti työelämässä. Jos työssäoppiminen pystytään järjestämään tutustumisjakson aikana
riittävän monipuoliseksi, saadaan työpaikoilta
arvokasta palautetta opiskelijan yleisistä työelämätaidoista sekä työtehtävien oppimisesta ja
osaamisesta, kuten
• oma-aloitteisuudesta
• sitoutumisesta työpaikan sääntöihin
• työyhteisöön kiinnittymisestä
• vuorovaikutustaidoista ja kielitaidosta
• työtehtävien omaksumisesta ja hallinnasta
• asiakaspalvelutaidoista.
16
4.10.3Tutustumisjaksojen aikana
pyritään varmistamaan, että
kielitaito riittää ammatin
opiskeluun
Tutustumisjakson aikana voidaan arvioida pitemmän ajan kuluessa ja kattavammin opiskelijoiden
kielitaitoa. Pystyäkseen arvioimaan, riittääkö
opiskelijan suomen kielen taito ammatin opiskeluun ja työelämään, on suomen kielen kouluttajalla oltava riittävä kompetenssi arvioimiseen.
Hänen on tunnettava kyseisen ammatin opiskelun ja ammatissa työskentelyn kielitaidolliset
vaatimukset ja suhteutettava opiskelijan kielitaito
realistisesti näihin vaatimuksiin. Eurooppalaisen
viitekehyksen mukaisten arviointikriteerien lisäksi arvioinnissa olisi otettava huomioon ainakin
seuraavat seikat:
1. Ymmärtääkö opiskelija ammatinopetuksen tasoista opetuspuhetta?
Suullisen opetuksen ymmärtämistä voi arvioida esimerkiksi tekemällä opiskelijalle
sisältökysymyksiä oppitunnin sisällöstä.
2. Kykeneekö opiskelija etsimään ja omaksumaan ammattia ja työelämää koskevaa
tietoa erilaisista kirjallisista tietolähteistä?
Ammatillisen tekstin ymmärtämistä voi
testata esimerkiksi tiedon soveltamista
edellyttävillä sisältökysymyksillä tai teettämällä tiivistelmä tekstin asiasisällöstä.
3. Riittävätkö opiskelijan kielelliset taidot
ammatillisen koulutuksen opiskelutehtävien tekemiseen?
Oppimistehtävistä suoriutumista voi arvioida pyytämällä ammatinkouluttajalta
oppimistehtäviä, joiden pohjalta voi laatia samantyyppisiä kieli- ja opiskelutaitoa
kartoittavia tehtäviä. Opiskelijan ei tietenkään tarvitse etukäteen suoriutua tehtävästä, joka edellyttää ammatillista osaamista tai opiskelua.
4. Ovatko opiskelijan opiskelutaidot ja kielitaito sillä tasolla, että niiden varassa
pystyy kehittämään kielitaitoa abstraktimmalle tasolle ja laajentamaan sanavarastoa?
Arvioimalla opiskelijan kielitaitoa eurooppalaisen viitekehyksen kriteerien mukaan
saa suuntaa antavan käsityksen.
5. Selviytyykö opiskelija ammatin opiskelusta itsenäisesti vai tarvitaanko rinnalle
suomen kielen tukea? Minkälaista tukea
ja missä määrin?
Kielitaidon arviointi ammatin kontekstissa on vaikeaa, mutta arviointitaito kehittyy kokemuksen myötä (Ks. Kielitaidon ja
tuen tarpeen arviointi.). Keräämällä tietoa
aikaisempien opiskelijoiden menestymisestä opinnoissa ja tutkinnon suorittamisessa ja heidän kielitaidostaan, harjoittelemalla arviointia ja keskustelemalla
muiden kouluttajien kanssa arviointitaito
kehittyy. Tukitoimien suunnittelussa ammatinkouluttajan ja suomen kielen kouluttajan yhteistyö on tärkeää.
17
4.10.4Opiskeluedellytysten kartoittaminen ja tuen järjestäminen vaativat riittävän panostuksen
Opiskeluedellytyksien kartoittaminen vaatii laajaa ja erikoistunutta asiantuntemusta. Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksessa tutustumisjaksojen aikaisissa kartoituksissa keskeisessä
roolissa on ammatinkouluttaja, mutta tilanteen ja
tarpeen mukaan erityisopettaja, opintopsykologi, fysioterapeutti, luki-testaaja ja suomen kielen
kouluttaja ovat mukana kartoittamassa.
Toisinaan tutustumisjaksojen aikana ilmenee,
että pystyäkseen opiskelemaan ammatillisessa
koulutuksessa opiskelija tarvitsee laaja-alaista
tukea. Silloin opiskelijan edun mukaista on, että
oppilaitoksen hallinnolliset rakenteet taipuvat
joustavasti ja mahdollistavat moniammatillisen
koulutusalojen rajat ylittävän tuen tarjoamisen
opiskelijalle jo tutustumisjaksosta alkaen. Joustavien hallintorakenteiden lisäksi tutustumiskoulutusten hintaan olisi varattava riittävästi resurssia kartoittamista ja tukea varten. Haastavaksi
tuen hinnoittelun tekee mm. se, ettei tuen tarvitsijoiden eikä tuen tarpeen määrää voida etukäteen tietää.
Asiantuntemus
Yhteistyö
Joustavuus
Oikea-aikaisuus
Haastattelussa ammatinkouluttajat kertoivat
seuraavaa maahanmuuttajien tukea koskevista
näkemyksistään:
Suomen kielen tuen osalta tilanne TAKKissa
on muuttunut. Vuoteen 2013 asti TE-toimisto
osti ammattia opiskeleville maahanmuuttajille tarpeen mukaan suomen kielen tukiopetusta. Rahoituksella pystyttiin järjestämään
maahanmuuttajataustaisille
opiskelijoille
suomen kielen tukea viikoittain. Tukiopetukseen kerättiin ryhmä eri aikaan aloittaneista
opiskelijoista. Vuoden alusta kielitaidon kartoituksia on jatkettu, mutta tukea ei järjestetä, vaikka tuen tarve todettaisiin. Ammatin
kouluttajien on itse yritettävä löytää aikaa
erityistukeen.
Ammatin kouluttajana on vaikea arvioida
opiskelijan tuen tarvetta ja määrää. Tutustumisjaksolla suomen kielen kouluttaja kartoitti
opiskelijoiden kielitaitoa ja epäili, että kaikkien kielitaito ei ehkä riitä koulutukseen ja
tutkinnon suorittamiseen. Valmistavan koulutuksen aikana kolme 15 opiskelijasta onkin
keskeyttänyt koulutuksen. Keskeyttämisten
ehkäisemiseksi kielitaidon lisäksi olisi hyvä
kartoittaa opiskelutaitoja.
Yhteistyötä ammatin kouluttajien ja suomen kielen kouluttajien välillä pitäisi lisätä.
Esimerkiksi tutkintorakenteesta ja tutkintotilaisuuksiin liittyvistä lomakkeista olisi hyvä
laatia yhdessä selkokieliset ohjeet. Suomen
kielen kouluttaja voisi myös opastaa ammatin kouluttajia käyttämään helpompaa kieltä
opetustilanteessa. Mahdollista olisi myös yhteisvoimin laatia koulutukseen ammattialakohtainen kielitaidon lähtötaso, mutta vaarana on, että osa hakijoista jää valitsematta,
vaikka heidän kielitaitonsa voisi kehittyä nopeasti ammatin koulutuksen aikana. Alalla
on jo työvoimapula, joten opiskelijavalinnoissa on huomioitava myös yhteiskunnallinen ja
eettinen näkökulma. Hyvänä kokemuksena
yhteistyöstä suomen kielen kouluttajan ja
ammatin kouluttajan välillä voi mainita samanaikaisopettajuuden, jonka myötä kumpikin oppii.
18
4.11Tukitoiminnan ja tukea
koskevan informaation
organisoinnista oppilaitoksissa
Opiskelijoiden tukitoimia vaativat tilanteet tulevat
usein ammatinkouluttajien hoidettaviksi ennakoimatta eikä tuen tarjoamiseen ole varattu ammatinkouluttajan työssä riittävästi aikaa. Heillä ei
myöskään ole kaikkea tukemiseen vaadittavaa
osaamista eivätkä he pysty työaikansa puitteissa
hallitsemaan kaikkea tukeen liittyvää ajantasaista tietoa. Opiskelija on siitä huolimatta voitava
ohjata asiantuntevasti ja oikea-aikaisesti tarvittavan tuen piiriin. Suuressa oppilaitoksessa henkilökuntaa on paljon ja tehtävä- ja vastuualueet
ovat jakaantuneet laajalle, joten oikean tukitahon
löytäminen omassakaan oppilaitoksessa ei aina
ole helppoa. Tiedon tavoitettavuuden varmistaminen ja sujuvoittaminen ovatkin oppilaitoksissa
jatkuvan kehittämisen kohteena. Kouluttajien on
hyvä tuntea myös alueensa tukiverkosto (Ks.
Palvelukartta ja Maahanmuuttajien palvelut) ja
tuen järjestämisen toimintatavat.
Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tukemiseen liittyvä informaatio voidaan koota henkilökunnan verkkosivuille yksiin kansiin. Lisäksi
oppilaitoksessa voidaan kouluttaa tarpeellinen
määrä kouluttajia tukitehtäviä hoitamaan. Heidän tehtävikseen voidaan asettaa tukeen liittyvän informaation kokoaminen, yhteyden ylläpitäminen tukiverkostoon, ja he voivat myös itse
tukea opiskelijoita oman osaamisensa alueella.
Tukitoiminnasta vastaavien kouluttajien tehtäviin
voi kuulua esimerkiksi seuraavat tehtävät:
•
•
•
•
•
alueellisen tukiverkoston selvittäminen ja
tietojen päivittäminen
tuesta ja tukitoiminnan muutoksista
tiedottaminen
tukea koskeviin tiedusteluihin vastaaminen
tukitoimintaan liittyvien materiaalinen
kokoaminen yhteiseen käyttöön (esim.
Moodle, M-Files)
tukitoiminnasta, esim. tutor-toiminnasta
huolehtiminen.
Tukitoiminnasta vastaaville kouluttajille voidaan
varata oppilaitoksen tilanteen mukaan esimerkiksi kerran viikossa päivystysaika, jolloin hän
vastaa tukea koskeviin tiedusteluihin ja päivittää
tukitoimintaan liittyvää informaatiota henkilöstön
verkkosivuilla.
4.12Opiskelun keskeytymistilanteessa vaaditaan
henkilökohtaista ohjausta
ja vaihtoehtoisia
opintopolkuja
Toisinaan tutustumisjakson lopulla päädytään
siihen, että opiskelija ei tarjolla olevista tukitoimista huolimatta jatka tutustumisjaksolta tutkintoon valmistavaan koulutukseen eikä etene tutkinnon suorittamiseen.
Haastattelemamme TAKKin kouluttajat kertovat, mitkä heidän kokemuksensa mukaan ovat
tavallisimmat esteet opintojen käynnistymiselle
tai etenemiselle tutkintoon valmistavassa koulutuksessa ja miten heidän mielestään esteiden
ilmetessä tulisi toimia.
Tutkinnon perusteet määrittävät ammattitaidon kriteerit. Niitä pitäisi noudattaa kaikkien kohdalla eikä henkilökohtaistaminen
saa merkitä osaamisen vaarantamista. Sosiaali- ja terveysalalla potilasturvallisuus voi
vaarantua, jos tutkintosuorituksia katsotaan
läpi sormien. Mikäli koulutuksen aikana huomataan, että kielitaito ei riitäkään opintoihin,
täytyisi koulutus voida keskeyttää aiheuttamatta opiskelijalle ylipääsemätöntä estettä
ammattitaidon hankkimiseen. Keskeytys voisi johtaa esim. ammattisuomen tukijaksoon,
jonka jälkeen opiskelija pääsisi takaisin ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Tällöin suomen kielen opiskelu pitäisi olla
kiinteästi ammattialaan liittyvää ja sen pitäisi
vastata vaikeustasoltaan ammatin opinnoissa vaadittavaa tasoa. Jotta suomen kielen
kouluttaja pystyisi suunnittelemaan ja toteuttamaan tukijakson tarkoituksenmukaisesti,
heidän pitäisi saada käyttöönsä opiskelumateriaaleja esim. verkkokursseilta.
Ammatin opiskeluun pitäisi taata suomen
kielen opiskelu ammatin opiskelun rinnalle
19
säännöllisenä koko koulutuksen ajaksi. Esimerkiksi kaksoisopettajuuden kautta kouluttajien ammattitaito vahvistuisi, kun ammatin
kouluttaja saisi oppia omaan ilmaisuunsa ja
suomen kielen kouluttaja perehtyisi ammatillisiin sisältöihin. Kaksoisopettajuudessa
hyötyisivät tietenkin myös opiskelijat, kun
suomen kielen kouluttaja voisi avata epäselväksi jääviä sisältöjä välittömästi.
tajille voidaan järjestää säännöllinen ja koko
koulutuksen ajan jatkuva suomen kielen opetus ammatin opiskelun rinnalle. Kielen opetus
voidaan toteuttaa ryhmän tarpeita ja opiskelijoiden senhetkistä kielitaitotasoa vastaavaksi eikä
kielenopetuksen lähtökohtana tarvitse pitää tutkintotavoitteisen koulutuksen määrittämää kielitaidon tasoa. (Ks. Harjoitus työtehtävien kielellistämiseen.)
Erilaiset opintopolut mahdollistavat työllistymisen alalle, jossa vapaita työpaikkoja riittää. Yksi mahdollinen koulutuspolku etenee
puhdistuspalvelupajalta tutustumisjaksolle
ja sen kautta perustutkintoon tai ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen joko
maahanmuuttajaryhmässä tai integroituna
kantaväestöön.
Mikäli opiskelijan kielitaito ja muut valmiudet
ovat pajakoulutuksen aikana vahvistuneet selvästi, hän voi pajakoulutuksen jälkeen hakeutua
tutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Jos esteenä opintojen jatkamiseen on riittämätön kielitaito, on tärkeää ohjata opiskelijaa kehittämään sitä vahvemmaksi, sillä tilanne ammatin
opiskelun ja työllistymisen osalta ei parane itsestään. Opiskelija tarvitsee tietoa kotipaikkakuntansa kielikoulutuksista ja itseopiskelumahdollisuuksista erityisesti, jos kotoutumisaika on
kulunut umpeen ja kielikoulutukset käyty. Opiskelija on hyvä opastaa verkko-oppimisympäristöihin sekä rohkaista ja opastaa häntä käyttämään kieltä mahdollisimman aktiivisesti ja
monipuolisesti erilaisissa kielenkäyttötilanteissa.
(Ks. Vinkkejä itsenäiseen kielenopiskeluun.)
Myös elämäntilanteeseen, esimerkiksi terveydentilaan liittyvien keskeytymissyiden kohdalla,
on tärkeää, että opiskelija ohjataan tilanteen
vaatiman tuen piiriin ja hänelle muistutetaan,
että koulutukseen voi hakeutua uudelleen elämäntilanteen selkiydyttyä.
Keskeytymistilanteessa on tärkeää, että opiskelijan kanssa keskustellaan muista vaihtoehdoista,
esim. vaihtoehtoisista koulutuksista. Tie työllistymiseen ja tutkintojen suorittamiseen voi aueta
erilaisten ammatillisten opintopolkujen kautta.
TAKKissa työvoimakoulutuksena järjestettävien pajakoulutusten tavoitteena on työtehtävien
oppiminen, mutta ei tutkinnon suorittaminen
koulutuksen aikana. Opetus ja opiskelu voidaan
järjestää ilman tutkintovaatimusten painetta toimintapainotteisesti. Työpajakoulutuksiin voivat
osallistua myös kantasuomalaiset, joille soveltuu toiminnallisempi oppimisympäristö ja verkkaisempaan tahtiin etenevä käytännönläheinen
opetus. Kun tutkintojen perusteet eivät määrittele teoriaopetuksen sisältöjä ja vaatimustasoa,
voidaan koulutuksissa keskittyä perustietoihin.
Pajakoulutuksessa myös kielitaitovaatimus on
väljempi. Työpajakoulutuksissa maahanmuut-
20
5 Vaasan Aikuiskoulutuskeskus maahanmuuttajan silmin
Vuonna 2012 Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa (VAKK) opiskeli päivittäin 1 400–1 500 opiskelijaa. Heistä oli maahanmuuttajia arviolta viidesosa.
Vaasan väkiluvusta on muunkielisiä (äidinkieli
ei suomi eikä ruotsi) lähes 7 %. Erikoispiirteenä
on, että noin puolet kaupungin maahanmuuttajista on pakolaistaustaisia – koko Suomessa vain
kymmenisen prosenttia. Tämä merkitsee sitä,
että kotoutumispolulla on erittäin paljon henkilöitä, joilta puuttuu kotimaastaan ammattitaito, koulutus ja jopa luku- ja kirjoitustaito.
Toinen vaasalainen erikoisuus on, että kotouttavan koulutuksen eri vaiheet ovat keskittyneet
1990-luvulta lähtien paljolti yhteen oppilaitokseen, Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen. Maahanmuuttaja kohtaa VAKK:n ensimmäisen kerran siinä vaiheessa, kun alkukartoituksessa
määritellään kotouttavan koulutuksen sopiva
lähtötaso. Monet maahanmuuttajat tulevat VAKK:een opiskelemaan luku- ja kirjoitustaitoa ja lähtevät oppilaitoksesta lopulta ammatillinen tutkintotodistus kädessään.
Kielet ja monikulttuurisuus -osastolla (KiMo) toimii seuraavanlainen maahanmuuttajan kotoutumispolku:
•
Luki eli Aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjoitustaidon koulutus. Tasot 1–4 ovat
yhteensä 10 kuukautta. ”Lukin” osuus on
Vaasassa merkittävä, koska kaupunkiimme
tulee runsaasti lukutaidottomia pakolaisia.
Lokakuussa 2013 oli meneillään 4 luki-koulutusta, opiskelijamäärä 14–16 henkeä / koulutus.
•
Koto eli Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus. Tasot 1¬–5 yhteensä 10
kuukautta. Lokakuussa 2013 oli meneillään
9 kotokoulutusta, normikooltaan 18 henkeä /
ryhmä. Vastaava koulutus maksullisena palvelutoimintana ja iltakoulutuksena on nimellä
Suomen kielen intensiivikurssi. Se on suunnattu lähinnä työperäisille ja opiskelun kautta
maahan muuttaneille.
•
MAVA eli maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistava koulutus jakautuu kahteen osaan, joiden yhteiskesto on
10 kuukautta.
Lisäksi maahanmuuttajia opiskelee runsaasti ammatillisissa koulutuksissa. Kielitaidoltaan
hyviä suositellaan hakeutumaan samoihin ammatillisiin koulutuksiin kantaväestön kanssa.
Kielitaidoltaan heikoille järjestetään erillisiä maahanmuuttajien ammatillisia koulutuksia metalli-,
puhdistuspalvelu-, rakennus-, ravitsemuspalvelu-, sote- ja sähköalalla, sekä maahanmuuttajien yrittäjäkoulutuksia. Osa maahanmuuttajien
ammatillisista koulutuksista on ollut suoraan tutkintoon valmistavaa, osa tutkintokoulutukseen
valmistavaa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
aloitettiin syyskuussa 2013 Asioimistulkin ammattitutkintoon valmistava koulutus.
Suomen kielen kouluttajat ovat vahvasti mukana VAKK:n ammatillisissa koulutuksissa antamassa lisäopetusta ja ammatillisen suomen
kielen opetusta, ja samalla ammatilliset kouluttajat ovat päässeet tutustumaan selkokieliseen
opetukseen ja muuhun maahanmuuttajapedagogiikkaan. Suomen kielen kouluttajan palkan
ammatillisen koulutuksen ajalta on maksanut
pääasiassa kyseisen ammattialan osasto, mikä
kertoo, että hänen työnsä tuottama lisäarvo on
ymmärretty.
Tämän koulutuspolun ansiosta Vaasassa on
päästy hyviin tuloksiin maahanmuuttajien työllistymisessä: keskimääräistä heikommista lähtökohdista on päästy valtakunnan kärkipään
työllisyyslukuihin maahanmuuttajien osalta. Toki
kaupungin yleinen hyvä työllisyystilanne auttaa
asiassa, mutta kotouttamispolun ansiosta myös
primaari- ja sekundaarilukutaidottomilla on mahdollisuus suorittaa tutkinto tai sen osia ja työllistyä. Pohjanmaalla maahanmuuttajien laskennallinen työpanos on noin 100 miljoonaa euroa
pitkällä aikavälillä eli 1,5–1,7 prosenttia bruttokansantuotteesta (Reini 2012: 4–5 ).
21
6Maahanmuuttajaopiskelija kohti
tutkinnon todennäköisempää suorittamista
Tässä luvussa keskitytään erityisesti maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen ammatillisen tutkinnon eri vaiheissa.
Ohjauksen aiheita voivat olla opiskelutaitojen
parantaminen, opetussisältöjen syventäminen,
työssäoppimisen ohjaaminen tai vaikka koulutuksen rakenteen selvittäminen. Kokonaistavoitteena on kuitenkin ohjata opiskelija kohti tutkinnon todennäköisempää suorittamista ja sitä
kautta kohti työllistymistä, aiheesta riippumatta.
MAKE-hankkeessa kehitetyssä tukimallissa ohjaus on työkalu koko ammatillisella polulla, nivelvaiheiden välillä ja työelämän kynnyksellä (ks.
Välinesalkku, Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla).
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ammatinkouluttajat ovat hankkineet pedagogista osaamista maahanmuuttajien opettamiseen täydennyskoulutusten, hankkeiden ja kokemuksen
kautta. Kuitenkin yhteistyö suomen kielen kouluttajien kanssa on tärkeää etenkin ryhmissä,
joissa on vain maahanmuuttajaopiskelijoita. Integroiduissa ryhmissä opiskelijoiden kielitaito
on usein parempi, jolloin tukitoimia ei välttämättä tarvita paljon. Hyvää yhteistyötä onkin tehty
opiskelijavalinnoissa, lisäopetuksen järjestämisessä ja ohjauksellisissa kysymyksissä. Tällöin
myös arvokasta tietoa opiskelijasta ja hänen
osaamisestaan siirtyy eteenpäin koulutusten välillä. MAKE-hankkeen aikana on pyritty parantamaan ja tiivistämään yhteistyötä kouluttajien ja
oppilaitoksen eri osastojen välillä. Erityisesti on
pyritty tunnistamaan maahanmuuttajaspesifiset
piirteet ja tarpeet ohjauksessa ja ammatillisen
tutkinnon suorittamisessa.
6.1Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaaminen ammatillisten opintojen eri vaiheissa
Aikuisten kouluttamisessa korostuu ohjaaminen,
henkilökohtaistaminen ja sen myötä aikaisemman osaamisen ja oppimisen tarpeen tunnistaminen. Nämä tekijät ovat tärkeitä erityisesti
maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla. Jos kyseessä on kouluttamaton tai heikosti koulutettu
maahanmuuttajaopiskelija, tarpeet ovat monikertaiset peruskoulun ja ehkä lukion suorittaneisiin
opiskelijoihin verrattuna. Osallisena Suomessa
-hankkeen arviointiraportissa (2013: 103–104)
korostetaan ohjauksen merkitystä ja opettajien
osaamisen kehittämistä kohti monimuotoisuuden huomioimista. Ohjaamisella voidaan useimmiten ratkaisevasti parantaa tutkinnon tavoitteiden saavuttamista. Ohjaajia ovat kaikki, jotka
ohjaavat opiskelijoita: opinto-ohjaaja, ammatillinen kouluttaja, vastuukouluttaja, työpaikkaohjaaja jne. Ohjauksen muotoja ovat ryhmäohjaus,
yksilöohjaus ja työssäoppimispaikalla tapahtuva
ohjaus. Maahanmuuttajaopiskelijan ohjaamisessa keskeistä on kiinnittää huomiota mm.
•
•
•
•
•
•
•
motivaatioon
opiskelutaitoihin
koulutustaustaan
kulttuurillisiin lähtökohtiin
opiskelijan kykyyn itseohjautuvuuteen
kotoutumisen tukemiseen
kielitaitoon.
22
6.1.1 Viestintä ja kielitaito
ohjaustilanteessa
Ohjaajan on muistettava, että kielitaidolla on
merkitystä ohjaustilanteessa. Kielikoulutusten
päätyttyä maahanmuuttajat saavat todistuksen,
joissa on Eurooppalaisen viitekehyksen mukaiset kielitaidon tason arvioinnit. Välinesalkussa
on kuvaus, mitä taitotasokuvaukset tarkoittavat
käytännössä (ks. Kielitaidon taitotasot). Ammatillisen kouluttajan on hyvä selvittää opiskelijalta
tai hänen entisiltä kielikouluttajiltaan kielitaidon
taso esimerkiksi pyytämällä kielikoulutuksen todistus nähtäväksi. Tietäessään opiskelijan kielitaidon tason ohjaaja voi varautua paremmin tulevaan ohjaustilanteeseen. Yleensä ammatilliseen
koulutukseen hakeutumisvaiheessa on selvitetty
kielitaitotasoa tai mahdollisesti sitä on testattu,
mutta on hyvä muistaa, että opiskelijan kielitaito
kehittyy koulutuksen aikana. Ohjaajan on hyvä
huomioida kielitaidon eri tasojen merkitys suunniteltaessa opiskelijan tutkinnon suorittamisen
eri vaiheita. Koulutuksen alussa ohjaustilanteissa ohjaajan pitää tarkastella omaa viestintäänsä, mutta koulutuksen edetessä tilanne voi olla
jo toinen. Hakeutumisvaiheessa yhteistyö kielikouluttajan kanssa ja kielitaidon tasokuvauksien
ymmärtäminen on tarpeellista. Koulutuksen edetessä opiskelijalle on hyvä tarjota myös haasteita. Ohjaaja voi tarkastella omaa viestintäänsä
ohjaustilanteessa esim. seuraavien tarkentavien
kysymysten avulla:
Millaisia ilmaisuja käytän?
Ovatko käyttämäni käsitteet tuttuja ohjattavalle?
Voisinko havainnollistaa asioita kuvilla, kaavioilla tai muilla keinoilla?
Voisinko kirjoittaa ohjattavalle pienen muistilistan ohjauskeskustelusta, jotta hän voi perehtyä siihen myöhemmin tarvittaessa?
Kuinka paljon tietoa voin antaa yhden ohjauskeskustelun aikana? Kuinka paljon ohjattava voi sisäistää?
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kanssa
viestinnän täytyy olla selkeää ja konkreettista.
Ohjaajan on esitettävä kysymyksensä johdonmukaisesti ja mahdollisesti toistettava vaikeuksia tuottavat asiat uudestaan. Ohjaajan tehtävä
on ohjata opiskelijaa teoriasta käytännön soveltamiseen. Välinesalkussa on ohjeet vuorovaikutustilanteen sujuvoittamiseksi (ks. Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai ohjaajalle).
Näitä ohjeita on hyvä käyttää etenkin opiskelijoiden kanssa, joilla on heikko kielitaito.
Ohjauksen avulla voidaan selvittää ja ennaltaeh-
käistä erilaisia väärinymmärryksiä, epäselvyyksiä ja ongelmia. Selkeän viestinnän avulla syntyy
luottamusta, ja tarkentavat kysymykset mahdollistavat yhteisymmärryksen löytymisen: Mitä tarkoitat? Kuinka tärkeä tämä asia on sinulle? Ymmärsinkö sinua oikein? Tarkoititko tätä vai tätä?
(Pollari & Koppinen 2011: 126). Mikäli opiskelija
kokee valtaetäisyyttä ohjaajaan, hän ei uskalla
tuoda esiin omaa epävarmuuttaan tai esittää kysymyksiä. Luottamusta voi synnyttää antamalla
tietoa ohjauksen tarkoituksesta ja tavoitteista.
Ohjaaja voi kertoa opiskelijalle, että hänen työnsä on tukea ja auttaa opiskelijaa saavuttamaan
tutkinnossa asetetut tavoitteet. Opiskelijalle on
hyvä kertoa selvästi, että ohjauskeskustelu on
luottamuksellista. Alla on ohjaajalle muutamia
esimerkkilauseita tällaisiin tilanteisiin:
Minun tehtävä on auttaa opiskelijoita opiskelemaan paremmin.
Se, mitä me keskustelemme, on vain minun
ja sinun välinen asia.
Minä en puhu muille sinun asioista/Minä en
kerro muille mitä sinä puhut minun kanssa.
Sinun ei tarvitse kertoa, mutta voit kertoa,
jos sinä haluat.
Minun työ on ohjata sinua eli keskustella sinun kanssa ja auttaa sinua opiskeluasioissa
tai muissa asioissa, jotka ovat sinulle vaikeita.
Vaikeudet ilmaista itseään eivät ole aina kielitaidosta riippuvaisia. Joskus kyseessä voivat olla
kulttuurierot. Opiskelija saattaa osoittaa kunnioitusta sillä, että ei puhu oma-aloitteisesti ohjaajalle. Itsearviointi, palautteen antaminen tai henkilökohtaisista vaikeuksista puhuminen voi olla
vaikeaa monelle maahanmuuttajaopiskelijalle.
Ammatillisen tutkinnon suorittamisessa itsearvioinnilla, elämäntilanteen arvioinnilla ja henkilökohtaisten voimavarojen tunnistamisella on
kuitenkin tärkeä rooli. Tämä tarkoittaa, että ohjaajan on rohkaistava opiskelijaa itsensä ilmaisemiseen. Ohjaajan on hyvä ymmärtää jollakin tavalla opiskelijan kulttuurillisia lähtökohtia myös.
Tarkoitus ei ole piiloutua kulttuurikäytäntöjen ja
tapojen taakse, vaan ohjaaja voi ymmärtämällä
näitä lähtökohtia auttaa opiskelijaa ja parantaa
ohjaustilanteen vuorovaikutusta.
23
6.1.2 Järjestelmällinen ohjaus
Ohjauksen on oltava suunnitelmallista ja siihen
on varattava riittävästi aikaa. Koulutuksessa painopisteen tulisi olla vahvasti ohjaamisessa luokkaopetuksen, käytännön tekemisen ja työssäoppimisen lisäksi. Esimerkiksi koulutuksen alussa
kymmenen tuntia yksilöohjausta kahden ensimmäisen kuukauden aikana on sopiva tavoite.
Ohjauksen suunnitteluun voidaan käyttää ohjauspäiväkirjaa, josta on hyötyä erityisesti opiskelijoille, jotka tarvitsevat paljon ohjausta. Sen
avulla hahmottuu ohjauksen kokonaistilanne
paremmin. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (MAVA)
on käytetty ohjauspäiväkirjoja, mutta tämän
hankkeen puitteissa ohjauspäiväkirjan käyttöä
on ohjeistettu mm. tekniikan koulutusten opinto-ohjaajille ja vastuukouluttajille (ks. Välinesalkku, Ohjauspäiväkirja). Lisäksi Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen MAVA-koulutuksen opettajat
ovat suunnitelleet lomakkeen opiskelijan työkokemuksen, pohjakoulutuksen ja osaamisen nopeaan kartoittamiseen. Sitä ovat käyttäneet tarvittaessa ammatin kouluttajat koulutusten alussa
rakennusalalla, metallialalla, ravintola-alalla ja
puhdistuspalveluissa. MAKE-hankkeessa lomaketta on edelleen kehitetty (ks. Välinesalkku,
Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoitus).
Ohjaustilanteessa opiskelijan koulutustaustalla, elämäntilanteella ja lähtömaan kulttuurilla on
merkitystä. Tutkinnon suorittamisen suunnittelussa ohjaajan on hyvä tietää, onko opiskelijalla
esimerkiksi usean vuoden työkokemus ko. alalta
omassa kotimaassa tai onko opiskelija oppinut
kirjoitus- ja lukutaidon vasta Suomessa. Lisäksi
ohjaavan kouluttajan on hyvä tietää jotakin kotoutumiskoulutuksesta ymmärtääkseen opiskelijaansa paremmin (ks. Välinesalkku, Kotoutumiskoulutus).
Ennen ohjausta on hyvä selvittää opiskelijalle,
mitä ohjaus tulee koskemaan, koska silloin sekä
ohjaaja että ohjattava voivat varautua oikeilla kysymyksillä ja tarvittavilla materiaaleilla. Jos kyseessä on koulutuksen ja tutkinnon rakenteen
selvittäminen, ohjaaja voi varautua selkokielisellä
materiaalilla. Välinesalkussa on tähän tarkoitukseen esimerkki koulutuksen etenemisestä (ks.
Koulutuksen ja tutkinnon eteneminen). Verkosta löytyy esimerkiksi näyttötutkinnon opas maahanmuuttajille sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon (lähihoitaja) (https://www.hdo.fi/images/
stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf) muiden maahanmuuttajille tarkoitettujen erilaisten materiaalien tavoin. Välinesalkusta
löytyy monipuolisia linkkejä, joista ohjaajalle ja
opiskelijoille voi olla apua (ks. Hyödylliset linkit).
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa on kirjoitettu
selkokielellä hotelli-, ravintola- ja catering-alan
perustutkinnon näyttötutkinnon perusteet.
Ohjaajan on tunnistettava etenkin heikosti koulutetun maahanmuuttajan ohjaamisen tarve.
Mahdollisesti hyvästä tulevaisuuden työntekijästä ja tutkinnon suorittajasta ei koskaan tulekaan
ammattilaista, jos hän ei saa tukea ja ohjausta
hakeutumisvaiheessa tai heti opintojen alussa.
Esimerkiksi jos kotityö ja puhdistuspalvelun perustutkintoon voi hakea vain sähköisesti, saattaa
monen opiskelijan opintie ilman tukea katketa
jo tässä vaiheessa. Ohjaus ja tuki alussa auttavat myöhemmässä vaiheessa opiskelijaa suoriutumaan itsenäisesti ja itseohjautuvasti. On
muistettava, että samalla tavalla kuin opiskelijan
kielitaito kehittyy koko ajan, kehittyy myös itseohjautuvuus, usko omiin taitoihin sekä ammattilaiseksi kasvu.
6.1.3Opiskelutaidot
Opiskelijan itsenäisen oppimisen valmiudet ovat
tärkeitä oppimis-, opiskelu- ja uratavoitteiden
asettamisessa ja saavuttamisessa. Omassa
maassa korkeasti koulutetuilla maahanmuuttajilla on pääsääntöisesti paremmat opiskelutaidot kuin heikosti koulutetuilla. Kenenkään
opiskelijan kohdalla opiskelutaidot eivät ole itsestäänselvyys, vaan ohjaajan on hyvä kartoittaa opiskelijan tilanne. Välinesalkusta saa apua
opiskelutaitojen kartoittamiseen (ks. Opiskelijan
itsearviointi). Opiskelijan on tärkeä itse arvioida
osaamistaan, vahvuuksiaan ja haasteitaan. Ohjaajan kanssa voidaan selvittää, miten opiskelija
voi opiskella parhaiten. Oikeiden tietojen hakeminen, muistiinpanojen tekeminen, kirjoittami-
24
nen, kuunteleminen ja lukeminen ovat kaikki yksilöllisiä opiskelutaitoja, jotka auttavat oppimaan
ja sisäistämään opitut asiat. Ohjaaja voi myös
tiedustella opiskelijan motivaatiota ja asennoitumista alla olevien kysymysten avulla:
Onko oppiminen sinun mielestäsi vaikeaa?
Opitko uusia asioita nopeasti vai tarvitsetko
runsaasti aikaa, jotta oppisit uusia asioita?
Onko sinulla hyvä muisti vai tuntuuko, että
unohdat kaiken nopeasti?
Miltä sinusta tuntuu, kun opit uusia asioita?
Koetko onnistumisen iloa?
Onko opiskelu sinulle tärkeää?
Kuinka paljon aikaa käytät päivässä/
viikossa opiskeluun?
Pystytkö keskittymään ja kuuntelemaan
opetusta helposti?
Muistiinpanojen tekeminen opetuskielellä on tärkeää, jotta oppii ammattisanastoa. Tietoja voi
hankkia oppikirjoista ja -materiaaleista, internetistä, kouluttajalta, työssäoppimispaikasta, muilta opiskelijoilta jne. Ohjaaja voi ohjata opiskelijaa
hakemaan tietoja oikeilla hakusanoilla kirjaston
tietokannasta tai internetin hakukoneista (Google, Bing ym.). Jokaisella opiskelijalla on oma tapansa lukea. Alleviivaukset, keskeisten asioiden
kirjoittaminen muistiin erilliselle paperille tai tekstin viereen ja kertaaminen ovat kaikki tehokkaita
tapoja oppia. Vastuukouluttaja ja ohjaaja voivat
neuvoa ja muistuttaa opiskelijoita muistiinpanojen tekemisen tärkeydestä. Lisäksi keskittyminen, kuunteleminen ja opetuksen seuraamiseen
syventyminen ovat tärkeitä työrauhan ja asioiden sisäistämisen takia. Ammatillisessa koulutuksessa kirjalliset raportit ja tehtävät voivat olla
maahanmuuttajalle haasteita, joihin tarvitaan ohjaajan tukea.
Ryhmätyö on yksi opiskelutapa. Vastuukouluttaja voi ohjata opiskelijoita jakamaan työt ryhmässä tasaisesti, sopimaan vastuualueista ja aikatauluista keskenään. Ryhmätyötä voidaan tehdä
myös verkossa. Ryhmätyöskentelytaidot ovat
tarpeellisia myös työelämässä. Ohjaajan apua
voidaan tarvita myös tutkintotilaisuuksiin valmistautumisessa. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ravintola-alalla kokin osaamisohjelmassa tutkintotilaisuuksia harjoitellaan vastuukouluttajien
ja muiden opiskelijoiden kanssa. Silloin on mahdollista vielä oppia ja kysyä opettajalta neuvoa.
Lisäksi muut opiskelijat saavat mahdollisuuden
seurata tilannetta ja oppia siitä itsekin sekä antaa rakentavaa palautetta toisilleen. Harjoittelu
vähentää jännitystä varsinaisessa tutkintotilaisuudessa.
Joskus opiskelijalla voi olla haasteita esim. täsmällisyyden, kotitehtävien tekemisen, työrauhan
ja huolellisuuden kanssa. Ohjaajan kannattaa
ottaa tämä asia puheeksi opiskelijan kanssa, ja
opiskelun säännöt on hyvä selvittää selkeästi
(ks. Välinesalkku, Aikuisopiskelijan muistilista).
Tämä on tärkeää etenkin kun kyseessä on opiskelija, jolla ei ole paljon kokemusta formaalista
opiskelusta. Opiskelijalle on kerrottava mitä häneltä odotetaan, koska hän ei välttämättä tunne
itsestäänselvyytenä pidettyjä käytäntöjä. Tällaisia käytäntöjä voivat olla kaikki formaaliin koulutukseen liittyvät asiat, kuten aikataulujen täsmällinen noudattaminen tai opiskeluvälineiden ja
materiaalien tärkeys päivittäisessä opiskelussa.
Maahanmuuttajaopiskelijan tuki ja ohjaus voi
olla tarpeen hyvin monenlaisten asioiden ja tilanteiden kanssa. Esimerkiksi:
•
•
•
•
•
•
•
•
erilaisten hakemusten tai lomakkeiden täyttäminen paperille tai sähköisesti (sähköisessä asioinnissa avustaminen yleisesti)
sähköpostin käyttö yhteydenpitovälineenä
ansioluettelon kirjoittaminen tietokoneella
mahdollisen verkko-oppimisympäristön
käytön opetteleminen (Moodle, Optima,
Agenda ym.)
ruokailumahdollisuuksien, taukotilojen,
pysäköintipaikkojen ym. selvittäminen
lukujärjestykseen liittyvien asioiden hoitaminen kuten opetustilan löytäminen, lyhenteiden merkitykset ym.
aikuisopiskeluun liittyvien opiskelutaitojen
tärkeyden selvittäminen
tiedonhankintaan liittyvää avustamista,
kuten kirjaston ja sähköisten palvelujen
käyttäminen, ilmoitustaulujen ja sanomalehtien hyödyntäminen ym.
25
6.2Ohjaus kohti työelämää ja
työssäoppimisen ohjaus
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen puolella opetetaan työelämän sääntöjä, mutta vasta
työharjoittelu tai työssäoppimispaikassa opiskelija kohtaa ensimmäisen kerran konkreettisesti
työelämän. Opiskelija tarvitsee tällöin apua yhdistääkseen teorian ja käytännön. Työssäoppimisen ohjaukseen kannattaa myös varata aikaa,
jotta kaikki tärkeät asiat tulevat käsitellyiksi. Ohjaajan täytyy kertoa opiskelijan velvollisuudet ja
oikeudet työssäoppimispaikassa. Alla on lista
tärkeistä asioista, jotka tulisi käsitellä opiskelijan
kanssa ennen työssäoppimisjaksoa:
• työsuojelumääräykset
• tehtäväkuvaukset
• työtehtävät käytännössä
• työmenetelmät käytännössä
• salassapitovelvollisuus
• ruokailumahdollisuudet ja -ajat sekä tauot
• työaika ja täsmällisyyden merkitys
• ilmoitusvelvollisuus poissaoloista työnantajalle
• menettely oman tai lapsen sairastapauksissa
• viestintätaidot työpaikalla
• moniosaaminen ja itseohjautuvuus työtehtävissä.
Työpaikalla opiskelijalta odotetaan oma-aloitteisuutta, ripeyttä ja joustavuutta. Opiskelija saattaa odottaa esimiehen lupaa ryhtyäkseen tekemään jotakin tiettyä tehtävää, kun taas esimies
samaan aikaan olettaa, että opiskelija hoitaa
sovitut tehtävät oma-aloitteisesti. Tämän takia
ohjauksessa on selvitettävä opiskelijalle työelämän tasa-arvon periaatteet, itseohjautuvuus
ja oma-aloitteisuus työpaikalla. Opiskelijalle
saattaa olla vieras ajatus, että esimies ja muut
työntekijät ovat tasa-arvoisia keskenään ja että
esimies voi olla nainen tai mies. Lisäksi työpaikalla työn tekeminen usein tapahtuu tiimissä tai
yhteistyössä muiden työntekijöiden kanssa. Tällöin ryhmätyöskentelytaidot ovat tärkeitä. Opiskelijalle on kerrottava mitä häneltä odotetaan,
ja millä perusteella hänen työssäoppimistaan
tullaan arvioimaan. Työssäoppiminen on arvokas ammattitaidon hankkimisen vaihe. Siksi on
tärkeää, että opiskelija onnistuu siinä. Ohjaajan
on tuettava opiskelijaa sen aikana tarvittaessa
tiiviistikin. Kompastuskivinä voivat olla alla olevat
työelämän kirjoittamattomat säännöt, jotka opiskelijan on vaikea itse tunnistaa.
•
Sopivan tuttavallisuuden aste (Kokouksessa
on hyvä olla virallinen, mutta kahvitauolla on
sopivaa olla tuttavallinen.)
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Demokratia työpaikalla (Oman mielipiteen
ilmaiseminen rehellisesti on sallittua.)
Vaatimattomuus työpaikalla (Ei korosteta itseään, vaan otetaan muut huomioon.)
Suora kommunikointityyli (Puhutaan asiasta,
ei sen vierestä.)
Matala hierarkia työpaikalla (Esimies-alaissuhteet)
Uskonto ei kuulu työpaikalle. (Uskonto koetaan yksityiselämään kuuluvana asiana.)
Kättely (Virallisissa tilanteissa kätellään, mutta
aamuisin työpaikalla riittää tervehtiminen
”Hei!” tai ”Moi!”)
Työpaikalla tehdään työhön liittyviä asioita.
(Työpaikalla ei hoideta omia asioita esim.
puheluja tai viestejä kavereille tms.)
Työpaikan asioista tiedottaminen (Tieto löytyy ilmoitustaululta, sähköpostista, työpaikan
omasta sähköisestä lähiverkosta [intranet],
työntekijöiden omista lokeroista yms.)
Hajusteiden ja voimakkaiden meikkien käyttö työpaikalla (Nämä saattavat aiheuttaa terveydellisiä ongelmia muille.)
Asiallinen pukeutuminen (Jos työpaikalla ei
ole työvaatteita käytössä, odotetaan työntekijältä asiallista pukeutumista.)
Kouluttajan työtehtäviin kuuluu työharjoittelupaikkakäynnit työssäoppimisen aikana (Ks. Välinesalkku, Työpaikkaohjaajan muistilista). Opiskelijan ohjaamisen lisäksi kouluttajan tehtävä on
ohjata työpaikan henkilöstöä eli esim. työpaikalla
olevaa ohjaajaa kohtaamaan ja tukemaan maahanmuuttajaopiskelijan oppimisprosessia.
Kun tavoitteena on toisen asteen
koulutus ja sen jälkeen työllistyminen, on
ammatillisen kouluttajan ja
opinto-ohjaajan hyvin tärkeää
painottaa ohjauksessaan kaiken
kaikkiaan työelämälähtöisyyttä.
Tämä tarkoittaa, että opiskelijaa
tulisi ohjata työelämän hienosäädön
tasolla olevien asioiden
merkityksen ymmärtämiseen
sekä koulutuksessa että
työssäoppimisjakson aikana.
26
6.3Alakohtaiset menetelmät
Verrattuna Tampereen ja Oulun Aikuiskoulutuskeskuksiin Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
on tyypillisesti sellaisia maahanmuuttajaopiskelijoita, joilla on esimerkiksi heikompi koulutustausta ja kielitaito johtuen lähtömaan peruskoulutuksen puuttumisesta. Näiden opiskelijoiden
kohdalla erilaiset tukitoimet ovat todella tärkeitä ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa onkin
pyritty löytämään erilaisia keinoja mahdollistaa
opiskelijoille tutkinnon suorittaminen – ja sitä
kautta työelämään pääsy – tinkimättä ammattitaitovaatimuksista. Tämä on käytännössä tarkoittanut esimerkiksi suomen kielen kouluttajien
jalkautumista muille osastoille opettamaan kieltä, opiskelutaitoja ja monikulttuurisuutta, mutta
myös ammatin opettajien ponnistuksia ohjauksessa ja tukitoimien rakentamista koulutusten
ympärille. Monesti oikea opetustapa on lopulta
löytynyt opiskelijoiden kautta, koska yhden yhteisen yleispätevän säännön kehittäminen ei ole
mahdollista. Kuitenkin jotkut alakohtaiset menetelmät on todettu toimivammiksi kuin toiset.
Ohjauksen, rinnakkaisopettamisen ja tukitoimien
määrää ja resursointia tuskin voidaan tarpeeksi korostaa. Lisäksi monipuolinen pedagogiikka
on hyvin tärkeää. Nykypäivänä jokaisessa oppilaitoksessa on käytössä monipuolisia työkaluja
opettamiseen, kuten tietokoneet, dataprojektorit,
interaktiiviset dataprojektorit, dokumenttikamerat, tablettitietokoneet, verkkoyhteys, verkko-oppimisalustat jne. Siksi on entistä helpompaa
hyödyntää videoita ja kuvia opetuksessa (ks.
Välinesalkku, Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa). Välinesalkussa on vinkkejä opetuksen
monipuolistamiseen (ks. Monipuolinen opetus).
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi
aikuisten ammatillinen erityisopetus HELP-hankkeen myötä. Tämä tarkoittaa, että ammatillisten
koulutusten vastuukouluttajat tarvittaessa pyytävät erityisopettajaa arvioimaan opiskelijan erityisopetuksen tarpeen. Erityisopettaja määrittää
tarpeen ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen perusteiden luokituksen (luokat 1–12)
mukaan. Luokituksessa on kaksitoista luokkaa,
joista 10 on kuulovamma, 11 on näkövamma, 6
on psyykkiset pitkäaikaissairaudet jne. Jos erityisopettaja toteaa, että opiskelijalla on tarve
erityisopetukseen, hänelle tehdään henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja sen pohjalta lisäopetussuunnitelma, joka oikeuttaa opiskelijan saamaan
lisäopetusta. Erityisopetuksen resurssit mahdollistaa Opetushallitus.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa noin 14
prosentilla maahanmuuttajaopiskelijoista on
HOJKS ja useimmiten syy on luokituksen mukaan luokka 12 eli muu syy, joka edellyttää erityisopetusta. Tähän luokkaan sisältyvät kaikki
edellisiin luokkiin kuulumattomat oppimista vaikeuttavat tekijät. Erityisopetuksen mahdollisuus
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa on mahdollistanut rinnakkaisopettamisen ja kaksoisresurssin käytön erityisopiskelijoilla. Käytännössä
lisäopetus on toteutunut maahanmuuttajien kohdalla siten, että suomen kielen kouluttaja on pyydetty sovitun lisäopetussuunnitelman mukaan
opettamaan joko erikseen tai muun opetuksen
aikana erityisopiskelijaa. Erityisopettaja hallinnoi, auttaa ja valvoo prosessia. Maahanmuuttajien suurimmat erityisvaikeudet ovat melkein aina
kielitaidossa.
Ammatillisen koulutuksen
erityisopetustilastoissa
erityisopetuksen perusteet.
(Tilastokeskus 2013.)
1. Hahmottaminen, tarkkavaisuus ja
keskittymisen vaikeudet
2. Kielelliset vaikeudet
3. Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen
häiriöt
4. Lievä kehityksen viivästyminen
5. Vaikea kehityksen viivästyminen
6. Psyykkiset pitkäaikaissairaudet
7. Fyysiset pitkäaikaissairaudet
8. Autismin tai Aspergerin oireyhtymään
liittyvät oppimisvaikeudet
9. Liikkumisen ja motoristen toimintojen
vaikeus
10.Kuulovamma
11.Näkövamma
12.Muut syyt
27
6.3.1 Ravintola-ala, kokin koulutusohjelma/osaamisala
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
Suurin osa kokin koulutusohjelmassa opiskelleista maahanmuuttajista on opiskellut omassa maahanmuuttajien ryhmässään. Sen lisäksi
maahanmuuttajat, joilla on hyvä kielitaito, ovat
suorittaneet kokin tutkinnon suomea äidinkielenään puhuvien kanssa samassa ryhmässä.
Ravintola-alan kouluttajat ovat koonneet myös
sellaisia ryhmiä, jossa noin puolet ovat suomenkielisiä opiskelijoita, joilla on mahdollisesti
oppimisvaikeuksia tai muita haasteita, ja puolet
ryhmästä maahanmuuttajia, joiden kielitaito ei
riittäisi muuten integroidussa ryhmässä opiskeluun. Tämä ryhmänmuodostamisvaihtoehto on
ollut menestyksekäs sekä maahanmuuttajaopiskelijoille että äidinkielenään suomea puhuville.
Monella tämäntyyppisen ryhmän opiskelijoista
on myös ollut HOJKS, joka on mahdollistanut
rinnakkaisopettamisen, koulunkäynnin ohjaajan
tai suomen kielen kouluttajan läsnäolon.
Opetus on järjestetty siten, että kolmena päivänä viikossa työskennellään keittiössä, ja opetus
on työpainotteista. Yhtenä päivänä viikossa on
teoriaopintoja ja perjantaisin on etäpäivä. Tällöin on mahdollista tulla kouluun korvaamaan
mahdollisia poissaoloja (luvattomia tai luvallisia)
ja suorittamaan puuttuvia tehtäviä. Kaikki opiskelijat saavat etätehtävät perjantaille, mutta jos
niiden tekeminen ei suju kotona, voi niitä tulla
tekemään kouluun. Lisäksi neljä lähipäivää ja
yksi etäpäivä -mallin (ks. Välinesalkku, Ravintola-alan/ kokin osaamisalan 4+1 malli) tarkoitus
on antaa HOJKS-opiskelijoille mahdollisuus saada lisäopetusta.
Tavallisesti ravintola-alan perustutkintoa (kokin
osaamisalaa) päätoimisesti opiskelevat valmistuvat 1–1,5 vuodessa. Tuetut ryhmät tai maahanmuuttajaryhmät valmistuvat vajaassa kahdessa
vuodessa. Opiskelijoilla, jotka etenevät nopeammin kuin muut, on mahdollisuus valmistua aikaisemmin, vaikka olisivatkin tuetussa ryhmässä.
Opiskelussa kouluttajat pyrkivät siihen, että opiskelijat jaetaan pareittain tekemään tehtävänantoja siten, että yksi opiskelija on maahanmuuttaja ja toinen on suomen kieltä äidinkielenään
puhuva. Tämä on opiskelijoiden ja kouluttajien
mukaan vahvistanut kielitaitoa, opiskelumotivaatiota ja kaksisuuntaista integraatiota. Opiskelu
alkaa aina pienellä teoriakokeella edellisen päivän asioista. Kouluttajien mukaan kokeella ei ole
varsinaista suoraa vaikutusta arviointiin, mutta
se parantaa opiskelijoiden opiskelutaitoja. Kouluttajat neuvovat maahanmuuttajia kirjoittamaan
erilliseen vihkoon kaikki päivän uudet käsitteet ja
sanat, jotta niiden kertaus myöhemmin onnistuisi helpommin ja järjestelmällisemmin. Opetuksessa kouluttajat pyrkivät huomioimaan erilaiset
oppijat ja kaikki opiskelijoiden aistit havainnollistamalla, ohjeistamalla, konkretisoimalla ja selittämällä. Kouluttajat ovat myös ryhmien kanssa
sopineet tarkat yhteiset säännöt. Jos opiskelija
on esimerkiksi luvatta pois, on hänen omalla
vastuullaan saada päivän opetusmateriaali. Lisäksi poissaolojen lisääntyessä ryhmässä kouluttajat sopivat, että jos aamulla on ohjetunnilta
pois, ei tarvitse tulla koulutukseen loppupäiväksi.
Ohjeiden antaminen tapahtuu lyhyen ohjetunnin
aikana aamuisin, ja ilman hyvää syytä kouluttajat
eivät halua toistaa monta kertaa samoja asioita.
Se häiritsee muidenkin opiskelijoiden työrauhaa.
Hakuvaihe kokin koulutusohjelmaan on työvoimakoulutuksissa tapahtunut yhteisesti TE-toimiston kanssa. Yleensä ravintola-alan kouluttaja
ja TE-toimiston työvoimaneuvoja ovat ensiksi
haastatelleet hakijoita yhdessä käyttäen samaa
haastattelurunkoa kaikille opiskelijoille.
Haastattelurunko:
•
•
•
Kerro itsestäsi?
Miksi haluat opiskella kokiksi?
Jos olisit kokki missä haluaisit olla työssä
ja mitä haluaisit tehdä?
• Millaista työtä voit tehdä?
oViikonlopputyö?
oVuorotyö?
o Voitko maistaa liharuokia? Entä ruokia,
jotka sisältävät alkoholia?
o Voitko käsitellä sianlihaa / muita ruokia /
alkoholia?
o Onko sinulla allergioita?
• Työvoimakoulutuksen pelisäännöt
o Poissaolot vaikuttavat opintojen etenemiseen
Haastattelujen perusteella karsiutuvat hakijoista
esimerkiksi sellaiset, jotka eivät ole motivoituneita, eivät voi käsitellä lihaa eivätkä tehdä missään tapauksessa viikonloppu- tai vuorotyötä.
Seuraavassa vaiheessa opiskelijat kutsutaan
kaksipäiväiseen työkokeeseen. Kokeessa testataan opiskelijan ryhmätyöskentelytaitoja, soveltuvuutta, suomen kielen taitoa ja opiskelutaitoja.
Välinesalkussa on eritelty tarkemmin työkokeen
vaiheet ja testit (ks. Ravintola-alan työkoe). Kokin osaamisohjelmaan on paljon hakijoita. Suositeltavaa olisi kuitenkin tehdä yhteistyötä suomen
28
kielen kouluttajan kanssa heti hakuvaiheessa
etenkin kielitaidon arvioinnissa, mutta muutenkin
maahanmuuttajien opetuksen tuntijana.
6.3.2 Tekniikan ala, kone- ja metallialan perustutkinto ja
rakennusalan perustutkinto
maahanmuuttajille Vaasan
aikuiskoulutuskeskuksessa
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa järjestettiin
vuonna 2012 kuusi kuukautta kestävä metallialan MAVA-koulutus maahanmuuttajille ennen
varsinaista kone- ja metallialan perustutkintokoulutusta. Alalle suuntaavassa MAVA-koulutuksessa opettivat metallialan ammatilliset kouluttajat ja suomen kielen kouluttajat. Koulutuksessa
suoritettiin mm. työturvallisuuskortti. MAVA-koulutuksesta siirtyivät lähes kaikki opiskelijat varsinaiseen tutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Vain muutamalla opiskelijalla oli työkokemusta
alalta esim. omasta kotimaastaan.
Monen opiskelijan koulutuspolku oli alkanut lukuja kirjoitustaidon koulutuksesta aikaisemmin
VAKK:ssa. Kone- ja metallialan vastuukouluttaja
sopi ryhmän kanssa, että päivittäin valitaan sihteeri, joka toimii kirjurina keräten vaikeiden käsitteiden ja sanojen listaa koko ryhmälle. Sihteerin
kirjoittama lista kopioidaan kaikille opiskelijoille
päivän lopussa kotitehtäväksi. Ammatillinen kouluttaja selittää, näyttää ja avaa uusia käsitteitä
ryhmälle opetuksen yhteydessä. Kotitehtävä onkin opetella käsite kotona sanakirjan, Wikipedian tai jonkun muun avulla ja painaa se mieleen.
Lisäksi koulutuksessa on mukana tarvittaessa
suomen kielen kouluttaja. Hänen tehtävänsä on
auttaa opiskelijoita suomen kielen kanssa joko
ammatillisen kouluttajan opetuksen kanssa yhtä
aikaa, tukiopetusmuodossa tai perehdyttää opiskelijat vaikeaan materiaaliin ennen varsinaista
opetusta.
Maahanmuuttajien kone- ja metallialan perustutkintokoulutuksessa käytetään enemmän aikaa
matematiikan ja suomen kielen opettamiseen, ja
siksi opetus etenee tavallista ryhmää hitaammin.
Tämä on mahdollista, koska kyseessä on työvoimakoulutus. Lisäksi erityisopetukseen suunnattua lisäopetusresurssia on mahdollista käyttää
sellaisten opiskelijoiden kohdalla, joilla on HOJKS. Ammatillinen kouluttaja puuttui koulutuksen
alussa nopeasti opiskelijoiden myöhästymisiin,
poissaoloihin, tehtävien palautuksen viivästymiseen jne. Myöhemmin koulutuksen edetessä tähän ei ole enää paljon tarvetta, koska opiskelijat
ovat sisäistäneet yhteisesti sovitut opiskelusäännöt. Vastuukouluttaja ja opinto-ohjaaja järjestivät
yhdessä koulutuksen alussa kunkin opiskelijan
kanssa aikaa henkilökohtaiseen keskusteluun,
jotta mahdolliset haasteet saadaan selvitettyä.
Myös ryhmäohjaukseen käytettiin aikaa koulutuksen alussa enemmän. Koska opiskelijat olivat
siirtyneet saman oppilaitoksen sisällä kotoutumiskoulutuksesta ammatillisiin koulutuksiin, vastuukouluttajat pystyivät joidenkin opiskelijoiden
haastavissa ohjauksellisissa kysymyksissä helposti kääntymään kotoutumiskouluttajan tai MAVA-kouluttajan puoleen. Tällaisia asioita olivat
mm. parin opiskelijan välille kehittynyt ristiriitatilanne, yhden opiskelijan vaikea elämäntilanne ja
kahden opiskelijan haastavat kielelliset vaikeudet.
Samoihin aikoihin maahanmuuttajien metallialan MAVA-koulutuksen kanssa alkoi myös maahanmuuttajien rakennusalan MAVA-koulutus.
Samantapaiset kokemukset toistuivat tässäkin
ryhmässä. Tosin useammalla opiskelijalla oli
valmiiksi työkokemusta rakennusalalta omassa kotimaassaan ja kielitaitotasoltaan ryhmä oli
parempi kuin metallialan MAVA-koulutuksen ryhmä. Rakennusalan MAVA-koulutuksen jälkeen
motivoituneet opiskelijat siirtyivät opiskelemaan
rakennusalan perustutkintoa. Siirtyminen ei ollut automaattista, vaan opinto-ohjaajan, vastuukouluttajan ja suomen kielen kouluttajan kesken
päätettiin ottaa perustutkintokoulutukseen motivoituneimmat opiskelijat. Tämä tarkoitti sitä, että
muutama opiskelija ei päässyt jatkamaan rakennusalan opiskelua.
Opiskelijat etenevät eri tahtiin opinnoissaan.
Osalla on parempi kielitaito ja työkokemus taustalla. Henkilökohtaistamisen ansiosta ensin osa
maahanmuuttajien rakennusalan perustutkintokoulutuksen opiskelijoista suoritti tutkinnon osia
kantaväestön kanssa samoissa ryhmissä. Myöhemmin maahanmuuttajien ryhmä yhdistettiin
kantaväestön kanssa samaksi ryhmäksi. Tämä
ratkaisu on toiminut opiskelijoiden kannalta hyvin. Tarvittaessa maahanmuuttajaopiskelijat saavat enemmän ohjausta kantaväestöön verrattuna. Tällaista tarvetta on esimerkiksi silloin, kun
valmistaudutaan tutkintotilaisuuksiin tai etsitään
työssäoppimispaikkaa.
29
7 Opiskelijoiden polkuja
7.1Case Mohammed,
sähköasentaja
Nuori aikuinen Mohammed tuli Suomeen 2010.
Hän oli omassa kotimaassaan käynyt kahdeksan vuotta peruskoulua heikolla menestyksellä
ja suhteellisen epäsäännöllisesti. Mohammed
osasi kirjoittaa ja lukea omalla äidinkielellään,
mutta hän mieluummin ilmaisi itseään suullisesti. Mohammed tuli Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen kotoutumiskoulutukseen ja aloitti suomen
kielen opinnot. Hän suoritti kaksi koulutusta;
suomen kielen perusteet (4 kk) ja suomen kielen
peruskoulutuksen (KOTO 10 kk). Tämän jälkeen
Mohammed haki maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen eli MAVA:aan. Mohammed sai MAVA:lla
tukiopetusta matematiikassa ja kirjoittamisessa.
MAVA:n aikana Mohammedille kypsyi ajatus
sähköalalle hakeutumisesta. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi maahanmuuttajille
tarkoitettu työvoimakoulutus, sähköalalle suuntaava MAVA-koulutus, jonka järjestivät Sähkö- ja
tietotekniikka - osasto yhdessä suomen kielen
kouluttajien kanssa. Ohjaavan kouluttajan opastuksella Mohammed päätti hakea tähän koulutukseen.
Sähköalalle suuntaavassa MAVA-koulutuksessa
ammatin kouluttajat opettivat kolmena päivänä
viikossa ammattiaineita esim. sähköalan työturvallisuutta, matemaattisia aineita, tietotekniikkaa,
sähkötekniikkaa ja sähköasennustekniikkaa, ja
suomen kielen kouluttajat ammattisuomea kaksi
päivää viikossa. Suomen kielen kouluttajat opettivat materiaaleilla, joista oli sovittu ammatinkouluttajien kanssa yhdessä. Aluksi suomen kielen
kouluttajat käyttivät esim. sähköalan oppikirjoista tekstejä tai sähköalaa koskevia artikkeleita,
joita he muokkasivat selkokielelle. Niiden avulla
opetettiin niin kielioppia kuin sähköalan sanastoakin. Ammatin kouluttajat huolehtivat asiasisällöstä ja suomen kielen kouluttajat kielitaidon
parantamisesta. Koulutus kesti kuusi kuukautta,
ja sen edetessä opetus suunniteltiin vastaamaan
opiskelijoiden tarpeita. Mitä pidemmälle koulutus
eteni sitä haastavammaksi se muuttui. Matematiikan ja suomen kielen opetukseen panostettiin
paljon. Henkilökohtaiselle ohjaukselle järjestettiin myös sopivasti aikaa. MAVA-koulutuksen
vastuukouluttaja kiinnitti ohjauksessaan erityistä huomiota täsmällisyyteen, opiskelutaitoihin ja
opiskelun tukitarpeiden kartoittamiseen koulutuksen alussa ja uudestaan keskivaiheessa.
Maahanmuuttajille tarkoitettu työvoimakoulutus,
Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkintoon
johtava koulutus, alkoi sähköalalle suuntaavan
MAVA-koulutuksen jälkeen. Paria kielitaidoltaan
heikkoa opiskelijaa lukuun ottamatta suurin osa
MAVA-koulutukseen osallistuneista opiskelijoista pääsi tutkintoon johtavaan koulutukseen.
Mohammedin kielitaito ja opiskelutaidot olivat
MAVA-koulutuksessa vahvistuneet ja hän pääsi
myös opiskelemaan perustutkintoa.
Perustutkintokoulutuksessa vastuukouluttajan
kanssa sovittiin, että oppitunneilla sai käyttää
vain suomen kieltä. Tämä edesauttoi itsenäisen
kielitaidon kehittymistä. Kaverin käyttö tulkkina
oli kielletty, mutta sanakirjan käyttö tarvittaessa
suositeltavaa. Tietoteknisiä välineitä kuten Google-hakukonetta, Wikipediaa eri kielillä ja muita
vastaavia sai monipuolisesti käyttää oppimisen
tukena. Ammatilliset kouluttajat myös käyttivät
opetuksensa tukena samankaltaisia tietoteknisiä
apuvälineitä havainnollistamiseen ja käsitteiden
avaamiseen. Maahanmuuttajaryhmän vastuukouluttaja piti erittäin tärkeänä, että kaikki ryhmässä opettavat kouluttajat avaisivat käsitteitä
ja antaisivat aikaa opiskelijoiden kysymyksille.
Sähkö- ja automaatiotekniikan maahanmuuttajien perustutkintokoulutus vei enemmän aikaa
ja resursseja kuin tavallisesti kyseinen koulutus
veisi. Opiskelijoiden oppimista tuettiin tukiopetuksella matematiikassa, pienryhmäopetuksella
ja käyttämällä kahta kouluttajaa yhtä aikaa. Lisäksi koulutukseen oli mahdollista saada koulunkäynnin ohjaaja erään kokeilun ja hankkeen
puitteissa. Mohammed koki, että eniten hänen
oppimistaan auttoivat kotitehtäväksi annetut
ennakkotehtävät. Niiden avulla hän pystyi valmistautumaan seuraavan päivän aiheeseen ja
tarkistamaan aihealueen käsitteiden ja sanojen
merkityksen. Vastuukouluttajan mukaan tarkoitus oli nimenomaan tarjota ”ammattisuomen luetun ymmärtämistä” kotitehtäväksi, jotta koulutta-
30
jan on myös helpompi tarttua uuteen aiheeseen.
Mohammed suoritti sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnon vuonna 2013 ja työllistyi jo
koulutuksen loppuvaiheessa yksityiselle sektorille koulutustaan vastaavaan työhön. Perustutkinnon suorittaminen oli kuitenkin haaste, jota olisi
ollut vaikea suorittaa ilman vastuukouluttajan ja
muiden kouluttajien erityistä panostusta. Kuudentoista opiskelijan ryhmästä neljätoista suoritti
tutkinnon ja kolmetoista työllistyi heti koulutuksen jälkeen tai jo sen aikana.
7.2Case Fatima lähihoitajaksi?
Fatima tuli Suomeen 2000-luvun puolessa välissä. Hän pääsi nopeasti Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen kotoutumiskoulutukseen, mutta
ei suorittanut sitä loppuun saakka, koska jäi äitiyslomalle. Muutaman vuoden jälkeen hän palasi opiskelemaan hitaan polun suomen kielen
koulutukseen ja suorittikin sen loppuun. Omassa
kotimaassaan Fatima oli tehnyt lähihoitajan työtä
sairaalassa, ja toiveena hänellä oli jatkaa Suomessa kielikoulutuksen jälkeen lähihoitajaopintoihin. Fatima oli työharjoittelussa kuusi viikkoa
suomen kielen koulutuksen aikana vanhusten
palvelukodissa, josta hän sai hyvää palautetta
etenkin soveltuvuudestaan alalle. Työharjoitteluohjaajan mukaan Fatima oli lämmin, vastuuntuntoinen ja ahkera työntekijä, mutta tarvitsi vielä suomen kielen opintoja. Fatiman vahvuuksia
ovat avoimuus, puheliaisuus ja hyvä motivaatio.
Kotoutumiskoulutuksen jälkeen Fatima päätti
hakea opiskelemaan sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa Vaasan aikuiskoulutuskeskukseen
ja valmistua vanhustenhoitoon erikoistuneeksi
lähihoitajaksi.
Elokuussa 2012 järjestettiin pääsykokeet lähihoitajien perustutkintoon. Koska kyseessä oli
työvoimakoulutus, pidettiin haastattelut TE-toimistossa työvoimaneuvojan ja VAKK:n sosiaalija terveysalan kouluttajan kanssa. Haastattelun
tarkoituksena oli selvittää hakijoiden taustatie-
dot, motivaatio alalle, soveltuvuus, aiempi työkokemus yms. Fatima valittiin koulutukseen yhdessä viidentoista muun suomenkielisen hakijan
kanssa.
Aloittaessaan ensimmäistä tutkinnonosaa Fatima törmäsi vaikeuksiin kirjallisten tehtävien ja
teorian kanssa. Hänen kirjallinen kielitaitonsa
ei riittänyt vaikeuksitta suorittamaan annettuja
tehtäviä, ja tehtävien palautukset viivästyivät.
Fatiman vastuukouluttaja huomasi koulutuksen
alussa ongelmat ja otti yhteyttä VAKK:n erityisopettajaan, joka totesi, että Fatima tarvitsee
HOJKS:n ja sen pohjalta lisäopetussuunnitelman. Fatima saikin lisäopetusta suomen kielen
kouluttajalta kirjoittamisessa, luetun ymmärtämisessä ja ammatillisen suomen kielen opiskelussa. Suomen kielen kouluttaja osallistui kuusi
tuntia viikossa Fatiman tietyille oppitunneille ja
antoi lisäopetusta kaksi kertaa viikossa iltapäivisin kaksi oppituntia. Suomen kielen kouluttaja
totesi kuitenkin, että Fatiman kirjallinen kielitaito
on heikko ja vaatii aikaa kehittyäkseen. Fatima
jäi jälkeen opetuksessa muista opiskelijoista ja
hänen oli vaikea pärjätä suomen kieltä äidinkielenään puhuvien ryhmässä. Ensimmäisellä
työssäoppimisjaksolla Fatima suoriutui kuitenkin
hyvin, jolloin oli selvää, että Fatima on ahkera,
motivoitunut ja soveltuva alalle, mutta kielitaidoltaan heikko toistaiseksi.
Tuesta ja lisäopetuksesta huolimatta Fatiman
oli vaikea edistyä opinnoissaan. Suomen kielen
kouluttajan ja vastuukouluttajan arvio oli, että
tutkinto on liian vaativa Fatimalle. Heidän mielestään kielitaito kehittyi, mutta ei tarpeeksi nopeasti. Samaan aikaan Fatima itse haki erilaisia
keinoja ratkaista tilanteensa, koska hän oli hyvin
motivoitunut opiskelemaan lähihoitajaksi. Fatimalle tarjoutui mahdollisuus oppisopimuspaikkaan. Fatima tarttui tilaisuuteen, jolloin hänen
sosiaali- ja terveysalan perustutkintokoulutuksensa keskeytettiin kuuden kuukauden jälkeen
sen aloittamisesta.
Tällä hetkellä Fatima suorittaa Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa laitoshuoltajan ammattitutkintoa. Fatiman oppisopimuskoulutus ei edennyt
toivotulla tavalla eikä antanut parempia edellytyksiä suorittaa tutkintoa tai sen osia. Sen sijaan
laitoshuoltajan ammattitutkinto on edennyt aikataulussa ja suunnitelmien mukaan. Fatimalla
on voimassa erityisopettajan tekemä lisäopetussuunnitelma ja sitä on päivitetty tarpeen mukaan.
Fatima saa tarvittaessa tukea opintoihinsa lisäopetuksen puitteissa suomen kielen kouluttajalta. Fatiman tuki on kohdistettu erityisesti kirjallisten tehtävien tekemiseen ja tutkintotilaisuuksiin
valmistautumiseen. Suomen kielen kouluttaja
31
selkeyttää, havainnollistaa ja opettaa Fatimalle
ammattialakohtaisia asioita vastuukouluttajalta
saatujen materiaalien avulla. Lisäksi Fatima tekee paljon kirjallisia harjoitustehtäviä. Fatiman
tavoitteena on suorittaa tutkinto loppuun ja työllistyä koulutusta vastaavaan tehtävään vanhustenhoidon pariin.
7.3Case Rowana, toiveena
lähihoitajan ammatti
Rowana saapui Suomeen 19-vuotiaana nuorena
aikuisena. Hän oli viettänyt ennen sitä neljätoista
vuotta pakolaisleirillä. Rowanan pohjakoulutus
perustui pakolaisleirillä saatuun kurssimuotoiseen koulutukseen, jota oli järjestetty epäsäännöllisesti ja mahdollisuuksien mukaan. Rowana
osasi kirjoittaa ja lukea latinalaisilla aakkosilla
tullessaan Suomeen, ja hänellä oli jonkinlainen
yleissivistävä koulutus. Rowanan vahvoja puolia
ovat lahjakkuus, ahkeruus ja motivaatio. Suomessa Rowana aloitti Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa kotoutumiskoulutuksen suomen
kielen perusteet -kurssilla (4 kk) ja jatkoi suomen
kielen peruskoulutukseen (KOTO 10 kk). Suomen kielen kouluttajan mukaan Rowana oppi
erittäin nopeasti ja omaksui suomen kielen muita
opiskelijoita nopeammin. Etenkin puhuminen sujui hyvin. Kotoutumiskoulutuksen jälkeen Rowana ei ollut varma tulevaisuuden ammatistaan ja
hän hakeutui maahanmuuttajien ammatilliseen
peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen
(MAVA). Siellä vastuukouluttajan ohjauksen ja
työssäoppimisen avulla Rowana kiinnostui lähihoitajan ammatista.
MAVA-koulutuksessa Rowana opiskeli suomen
kieltä, työelämätietoa, yhteiskuntatietoa, matematiikkaa, tietotekniikkaa, luonnontieteitä jne.
Rowanan kielitaito kehittyi hyväksi ja sen puolesta hänen toiveensa opiskella lähihoitajan ammattia oli mahdollista. Kuitenkin matematiikka
tuotti erityisiä vaikeuksia. MAVA-koulutuksessa
oli tarjolla tukiopetusta matematiikassa kahtena
päivänä viikossa iltapäivisin. Rowanan heikon ja
katkonaisen koulutustaustan takia hänen matemaattiset perustaitonsa eivät olleet kehittyneet
sille tasolle, että ne suoraan olisivat riittäneet
lähihoitajan opintoihin. Rowana osallistui MAVA-koulutuksessa säännöllisesti matematiikan
tukiopetukseen.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi
2013 hoiva-alalle suuntaava MAVA-koulutus.
Rowana suoritti tavallisesta MAVA-koulutuksesta 18 opintoviikkoa, ja sen jälkeen hän haki
hoiva-alalle suuntaavaan MAVA-koulutukseen.
Hoivaryhmään otettiin 18 opiskelijaa, joista yksi
oli Rowana. Koulutus oli 22 opintoviikkoa laaja ja kesti puoli vuotta. Koulutuksessa opetettiin hoiva-alan ammatillista suomea, hoiva-alan
työelämätietoa, matematiikkaa, tietotekniikkaa,
terveydenhuollon perusteita, hoitotyötä jne. Matematiikassa oli tarjolla myös tukiopetusta kaksi
kertaa viikossa iltapäivisin kaksi oppituntia. Rowana osallistui ahkerasti koulutukseen ja etenkin matematiikan tukiopetukseen. Hoiva-alalle
suuntaavan MAVA:n jälkeen Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa käynnistyi maahanmuuttajille
tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinto
työvoimakoulutuksena eli lähihoitajan koulutus.
Rowana haki koulutukseen muiden hoiva-alan
MAVA:n opiskelijoiden tavoin. Koulutukseen
järjestettiin kaksipäiväiset pääsykokeet, joissa
oli haastattelu, soveltuvuus, ryhmätyöskentely
ja matemaattinen osuus. Rowana suoritti hyvin
kaikki muut pääsykokeen osa-alueet paitsi matemaattisen osuuden. Rowana sai erittäin hyvää
palautetta etenkin haastattelusta ja alalle soveltuvuudesta. Kuitenkin matemaattinen osuus
sujui sen verran huonosti, että sosiaali- ja terveysalan kouluttajien mukaan Rowana ei tulisi
pärjäämään koulutuksessa. Koulutukseen oli yli
kaksinkertainen määrä hakijoita opiskelupaikkoihin verrattuna, joten Rowana ei tullut valituksi.
Rowana sai enimmäismäärän matematiikan
opetusta molemmissa MAVA-koulutuksissa eli
yhteensä 4 opintoviikkoa. Suomen kielen kouluttajan ja sosiaali- ja terveysalan kouluttajan
mukaan kielitaito olisi ollut riittävä ammatillisen
perustutkinnon opiskelemiseen, mutta matematiikan osaamattomuus esti Rowanan toiveen toteutumisen. Rowana haki myöhemmin suomenkielisiin lähihoitajakoulutuksiin, mutta ei tullut
valituksi heikkojen matemaattisten taitojen takia.
Rowanalle ei ollut pääsyä takaisin MAVA-koulutukseen, koska hän opiskeli ja suoritti jo sen
enimmäismäärän eli 40 opintoviikkoa. Vapaan
sivistystyön puolella matematiikan perustaitojen
kursseja ja koulutuksia ei ole toistaiseksi tarjolla. Rowana on tällä hetkellä kotona ja hänen
32
toiveenaan on edelleen päästä opiskelemaan
lähihoitajan ammattia. Rowana opiskelee lastensa ala-asteen matematiikan kirjoista peruslaskutaitoja, murtolukuja, yksikkömuunnoksia ja
prosentteja itsenäisesti, mutta omien sanojensa
mukaan oppiminen on hidasta. Lahjakas ja nopeasti oppiva Rowana miettii tulevaisuuttaan.
Hänen puutteellista ja katkonnaista peruskoulutustaan on vaikea korvata. Rowana odottaa Vaasassa Osallisena Suomessa -hankkeen aikana
perustetun Nuorisoluokan hakuaikaa. Nuorisoluokka on koulutusmalli, jossa 17–25-vuotiaat
vailla peruskoulutusta olevat maahanmuuttajanuoret voivat suorittaa vuodessa peruskoulun ja
saada päättötodistuksen. Nuorisoluokalla opetus on suunniteltu aikuisten perusopetuksen perusteiden mukaan.
Suomeen. Koulutustaustansa vuoksi Jasminella
oli hyvät opiskelutaidot, joten hän eteni suomen
kielen opinnoissaan nopeasti ja oli ahkera. Jasmine toivoi oppivansa suomea niin hyvin, että
pystyisi suorittamaan maahanmuuttajille tarkoitetun opettajien pätevöitymiskoulutuksen Tampereella, mutta koulutuksen edetessä hän päätti
luopua tästä toiveesta toistaiseksi. Nopeasti etenevässä ryhmässä opiskelu oli raskasta ja aikaa
vievää pienen lapsen äidille. Vaikka Jasmine oli
hyvin motivoitunut ja piti tiiviistä opiskelutahdista, hän koki sen haasteeksi. Lisäksi Tampereelle
muutto tai matkustaminen ei sopinut hänen elämäntilanteeseensa.
7.4Case Jasmine,
koulukäynnin ohjaaja
Motivoitunut Jasmine opiskeli ahkerasti. Kotoutumiskoulutuksen päätyttyä neljän kuukauden päästä Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
käynnistyi työvoimakoulutuksena koulukäynnin
ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ammattitutkinto
koulutus. Suuren hakijamäärän joukosta Jasmine tuli valituksi koulutukseen. Koulutus kesti noin
vuoden ja Jasmine suoritti koko tutkinnon ilman
tukitoimia ryhmässä, jossa opiskelijat puhuivat
äidinkielenään suomea. Kolmen ja puolen kuukauden päästä Jasmine työllistyi alaa vastaavaan työhön. Jälkeenpäin Jasmine kuvaa opiskeluaan toisaalta helpoksi, koska hän opiskeli
itseään kiinnostavia asioita, mutta toisaalta vaativaksi, koska opiskelukieli oli haastava. Jasmine kertoi, että hänestä tuntui kuin olisi opiskellut
kahta tutkintoa samaan aikaan: suomen kielen
tutkintoa ja koulukäynnin ohjaajan tutkintoa.
Omassa kotimaassaan matematiikan ja tietotekniikan opettajaksi kouluttautunut Jasmine saapui
Suomeen 2010. Äidinkielensä lisäksi hän puhui
erittäin hyvin englantia. Jasmine opiskeli aluksi
suomea äitiyslomansa ja hoitovapaansa ohessa. Suomen kielen opiskelu sujui suomi–englanti¬¬–suomi-sanakirjan ja tehtäväkirjan avulla.
Jasmine oli huomannut, että englannin kielen
taidosta on apua, mutta myös haittaa. Hän päätti
käyttää suomea mahdollisimman paljon, vaikka
asiat hoituivat helpommin englannin kielellä.
Hoitovapaan loputtua Jasminelle tehtiin kotoutumissuunnitelma ja sen myötä alkukartoitus.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen suomen kielen
kouluttaja kartoitti Jasminen opiskelemaan nopeasti etenevässä ryhmässä. Jasmine aloitti kotoutumissuunnitelman mukaisen suomen kielen
opiskelun noin vuoden päästä saapumisestaan
Opettajaksi pätevöitymisen lisäksi Jasmine keskusteli suomen kielen kouluttajan kanssa myös
muista vaihtoehdoista. Ohjauksessa he totesivat, että Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa voi
opiskella työvoimakoulutuksena koulunkäynnin
ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa. Jasmine oli kiinnostunut tästä
koulutuksesta, koska se oli lähellä hänen omaa
koulutustaan ja osaamistaan. Jasmine koki
myös, että tämän tutkinnon suorittaminen antaisi kielellisiä valmiuksia opiskella myöhemmässä
vaiheessa opettajan pätevöitymiskoulutuksessa.
Suomen kielen kouluttajan ohjauksella Jasmine
päätti kotoutumiskoulutuksessa panostaa sellaisen kielen oppimiseen, joka auttaisi häntä pääsemään ja suorittamaan koulunkäynnin ohjaajan
ammattitutkinnon. Jasmine sai suomen kielen
kouluttajaltaan luettavaksi ajankohtaisia artikkeleita koulusta, oppimisesta, kasvatuksesta yms.
Jasmine sai neuvoja myös sopivan kirjallisuuden
hakemiseen.
33
9 Suomen kieli osana
ammatillisia opintoja
8 Lyhyt katsaus Oulun
Aikuiskoulutuskeskukseen
Vuonna 2012 Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa
opiskeli 7 147 opiskelijaa. Henkilökuntaa OAKK:ssa oli 186, joista kouluttajia 145. Suurimmat
koulutusalat olivat sosiaali- ja terveysala, maahanmuuttajakoulutukset ja rakennusala. Erilaisia
koulutuspalveluja OAKK:ssa tarjoavat ePalvelut,
Hyvinvointipalvelut, Infra-ala, Kiinteistö- ja turvallisuusala, Metalliala, Ohjauspalvelut, Ravintola- ja liiketalousala sekä Talonrakentaminen.
OAKK on tarjonnut maahanmuuttajien kieli- ja
kotoutumiskoulutusta vuodesta 1989 lähtien. Nykyisin maahanmuuttajakoulutukset järjestetään
Ohjauspalveluiden alla. Tällä hetkellä OAKK:ssa
on meneillään kotoutumiskoulutuksia sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistavan koulutuksen ryhmä. Ohjauspalvelut
tarjoavat erityisen tuen palveluja koko talolle, ja
Oppimisen tukipalvelut -ryhmä on toiminut OAKK:ssa vuodesta 2009 alkaen. Tukipalvelu koostuu erityisopettajista, uraohjaajista, opinto-ohjaajasta ja terveydenhoitajasta.
Maahanmuuttajataustaisille suunnattuja ammatillisia koulutuksia olivat vuonna 2012 kiinteistöpalvelualan perustutkinto (toimitilahuoltaja) ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (lähihoitaja).
Myös ravintola-alalla järjestetään säännöllisesti
omia tutkintoon johtavia koulutuksia maahanmuuttajille. Lisäksi esimerkiksi ravintola- ja metalli-alalla opiskelee koko ajan yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita tutkintoon
valmistavassa ja oppisopimuskoulutuksessa.
Kun opiskellaan ammattia muulla kuin omalla äidinkielellä, on kieli paitsi oppimisen väline,
kaiken aikaa myös oppimisen kohde. Jokainen
maahanmuuttajataustaista opettava kouluttaja
on siis samalla kielen opettaja, sillä kieltä ei voi
opettaa irrallaan sisällöstä eikä täten ammattia
voi opettaa irrallaan kielestä. Tässä luvussa keskitytään suomen kielen opintojen merkitykseen,
sisältöihin, oppimateriaaliin ja opetuksen järjestämisen tapoihin sekä ammatillisen aineen kouluttajan ja suomen kielen kouluttajan rooleihin ja
tehtäviin toisen kielen oppimisen tukemisessa.
Esimerkkeinä toimivat toteutetut käytänteet ja
kokeilut hotelli-, ravintola ja catering-alalla, sosiaali- ja terveysalalla ja puhdistuspalvelualalla. Lisäksi tietoa on kerätty S2- ja ammatillisten
kouluttajien yhteisissä keskusteluissa, opetusta
seuraamalla, opiskelijoita haastattelemalla sekä
vierailemalla työssäoppimispaikoissa ja näytön
arvioinneissa. Suosituksessa asioita esitellään
yleisellä tasolla ja esimerkinomaisesti. Käytännön ideoita on sijoitettu välinesalkkuun.
Useat maahanmuuttajataustaiset opiskelijat
aloittavat ammattiopinnot melko vaatimattomalla
kielitaidolla, ja he ovat koko ammatillisten opintojen ajan samalla myös kielenoppijoita. Aikuisten
maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen kielitaitotavoitetaso on Eurooppalaisen viitekehyksen
taitotaso B1.1 (vastaa Yleisten kielitutkintojen
tasoa 3) (Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet
2012: 24), jota tasoa edellytetään usein esimerkiksi ammatilliseen työvoimakoulutukseen hakeutuessa. Mikäli kielitaitovaatimusta ei ole hakuilmoituksessa kerrottu numeerisesti, voidaan
sitä sanallisesti luonnehtia esimerkiksi kyvyksi
selviytyä suomen kielellä arkielämän jokapäiväisistä tilanteista. Arkielämän kielitaito-osaaminen
ei sellaisenaan anna tietoa opinnoista suoriutumiseen vaadittavasta kielitaidosta, kuten tässä
suosituksessa jo aiemmin on mainittu (s. 9 ks.
myös Välinesalkku Kielitaidon ja tuen tarpeen
arviointi).
Kielitaidon osa-alueet jaetaan tavallisesti neljään
osaan: puheen ymmärtämiseen, puhumiseen,
tekstin ymmärtämiseen ja kirjoittamiseen. Kirjoittamisen taito on sekä Yleisten kielitutkintojen
suomen kielen testitulosten että Maahanmuuttajat kielenkäyttäjinä -tutkimuksen itsearvioinnin
perusteella kielitaidon heikoin osa-alue, kun taas
vahvimpia ovat tekstin ja puheen ymmärtämisen
osa-alueet (Pöyhönen ym. 2010: 25–29). Edellä
mainitussa on arvioitu pääasiassa yleistä kielitai-
34
toa ja kansalaisuuteen vaadittavan kielitaitotason
(YKI 3–4) saavuttamista. Tutkimuksen tuloksia
tulkittaessa on otettava huomioon, että käytännössä vastaava taitotaso ei useimmiten riitä itsenäiseen ammatinopiskeluun kielen millään
osa-alueella, vaikka se tavallisesti asetetaankin
kynnystasoksi ammatilliseen koulutukseen hakeutuessa. Omien havaintojeni ja opiskelijoiden
kokemusten perusteella ammatillisissa koulutuksissa erityisen haastavaksi koetaan opintojen
suorittamisen aikana kirjoittamisen lisäksi myös
ammattikirjallisuuden lukeminen ja uusien sanojen ja käsitteiden oppiminen. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opettaneiden ammatinkouluttajien viesti on samankaltainen: sanaston
oppiminen koetaan haasteena, joka kestää koko
koulutuksen ajan.
Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita yhdistää
opiskelijaryhmän jäseninä se, että suomi on heille toinen, kolmas tai jopa neljäs kieli. Ryhmän sisällä on luonnollisesti yksilöllisiä eroja kielenoppimisessa. Maahanmuuttoaika ja maassaoloaika
vaikuttavat siihen, millainen kielitaitotaso opiskelijalla on ammatillisen koulutuksen aloittaessaan
ja millainen on ennuste koulutuksen aikaiselle
kielitaidon kehittymiselle. Opiskelijan kielitaidon
lähtötasoa arvioitaessa on osattava tulkita myös
opiskelijan aiempaa kielitaitoprofiilia. Mikäli opiskelija on ollut maassa useita vuosia ja käynyt lukuisia kielikoulutuksia, ja näistä huolimatta kielitaidon taso ei ole kehittynyt esimerkiksi A2-tasoa
korkeammaksi tai kehitys näyttää pysähtyneen
pidemmäksi aikaa samalle tasolle, ei voida olettaa, että myöskään ammatillisen koulutuksen
aikana kielitaito merkittävästi paranisi. Toisaalta
kielellisesti lahjakkaat oppijat voivat omaksua
kielen hyvinkin lyhyessä ajassa siten, että kykenevät selviytymään ammatillisista opinnoista.
Nämä seikat on ammatin ja ammatinopiskelun
kielitaitovaatimusten ohella huomioitava jo opiskelijavalintoja tehtäessä (valintavaiheesta ks. s.
9–11).
9.1Kielitietoinen opettaminen:
oppimateriaali ja oppitunti
Vaikka aikuisille suunnatuissa ammattiopinnoissa iso osa opiskelusta tapahtuu työssä oppimassa tai käytännössä itse havainnoimalla,
kokeilemalla ja tekemällä, samansisältöisiä tai
käytäntöä täydentäviä tietoja opiskellaan tämän
lisäksi monin eri tavoin, esimerkiksi luokkahuoneessa opettajajohtoisesti tai itsenäisesti kirjallisia tehtäviä tehden. Teoria-asiat voivat olla luonteeltaan käytännön työtehtäviä kuvaavia, mutta
suullisesti tai kirjallisesti ilmaistuna asian omaksuminen voi olla haastavaa siitä huolimatta, että
sama asia käytännössä kokeiltuna onnistuisikin.
Esimerkiksi puhdistuspalvelualaa opiskeltaessa
tietyn pesuaineen, työvälineen tai menetelmän
valinta ja käyttäminen tietynlaiselle pintamateriaalille voidaan opetella käytännön työssä, mutta
tämän lisäksi on opittava perustelut valinnalle ja
toiminnalle, jotta osaamista pystyisi soveltamaan
erilaisissa työtilanteissa. Teoriatunneilla useat
käytäntöön liittyvät tehtävät saavat perustelunsa.
Opiskelijalla onkin oltava mekaanisen lukutaidon
lisäksi myös tekstitaitoja, eli on osattava tulkita
ja useissa ammateissa ja ammattiopinnoissa
myös tuottaa tekstiä ja käyttää niitä erilaisiin tarkoituksiin. Eri ammattialojen tekstit poikkeavat
toisistaan, joten on tärkeää, että opiskelija pääsee heti opintojensa alkuvaiheessa tutustumaan
opiskelemansa alan tyypilliseen kieleen ja kielenkäyttöön ja harjoittelemaan ammatissa vastaan tulevien tekstien lukemista ja kirjoittamista.
Oppitunteja suunniteltaessa kannattaa toisella
kielellä opiskeleva opiskelija huomioida siten,
että kieltä käytetään mahdollisimman monipuolisesti: kuuntelemalla, keskustelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla. Aiheeseen johdattaminen voi
tapahtua esimerkiksi kertomalla oppitunnin tai
päivän teemasta ja keskeisestä sisällöstä mahdollisimman yksinkertaisesti ja täydentämällä
suullista esitystään kuvilla ja lyhyellä tekstillä.
Ammatillisissa koulutuksissa käytettävä oppimateriaali on suunnattu pääasiassa äidinkielisille oppijoille. Ammatinkouluttajan kannattaa
tarkastella käyttämäänsä oppimateriaalia kielen
näkökulmasta. Tyypillisesti oppikirjojen tai muiden tietolähteiden kieli on tiivistä, niistä puuttuu
usein esimerkiksi aiheeseen johdatteleva kappale eikä asioita koota yhteen tekstin lopussa.
Virkkeet saattavat sisältää paljon esimerkiksi
lauseenvastikkeita, ja muistamista helpottaville
asioille, kuten toistamiselle ja kertaamiselle, ei
usein myöskään jää tilaa. Toisella kielellä opiskeleville ei välttämättä tarvitse tehdä erillistä oppimateriaalia, mutta oppimateriaalin valinnalla ja
käytön suunnittelulla kouluttaja voi vaikuttaa sii-
35
hen, kuinka mielekästä tai tehokasta oppiminen
on. Esimerkiksi pitkiä oppikirjatekstejä voi käsitellä lyhyemmissä jaksoissa ja tehdä niistä omat
muistiinpanot, joista opiskelija voi kerrata asian
pääkohdat.
Johdata aiheeseen
Selitä tärkeimmät käsitteet
Varmista ymmärtäminen
Kertaa, toista ja tiivistä
Ammatinkouluttaja on paras asiantuntija kertomaan käytännön esimerkkejä ammattiin liittyvien
uusien sanojen tai fraasien käytöstä. Ammatinkouluttajan osaamiseen kuuluu siksi myös selkokielisen ilmaisun hallinta (ks. Välinesalkku,
Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle
ja ohjaajalle). Oppitunnin tai päivän lopussa on
syytä varata aikaa asian kertaamiselle ja tiivistämiselle. Kouluttaja voi varmistaa eri tavoin, esimerkiksi yhteisellä tai pari-/ryhmäkeskusteluilla
tai kirjallisilla tehtävillä, että keskeisimmät sisällöt on ymmärretty. Asioiden kertaaminen auttaa
muistamaan asioita myös pitemmällä tähtäimellä. Aikuisten kanssa toimiessa oppimisen vastuu
on tietysti myös opiskelijalla itsellään, mutta vähäinen koulutustausta ja siten heikommat oppimisvalmiudet voivat vaikuttaa suoraan opiskelijan kykyyn esimerkiksi tehdä muistiinpanoja tai
hyödyntää muita menetelmiä oppimisen tehostamiseksi. Esimerkiksi käsitteiden muistamiseksi
opiskelijoiden kanssa voi kerätä luokan seinälle
sanastoa teemoittain. Opiskelijat voivat myös
itse koota ja kirjoittaa itselleen ammattisanastoa.
Tutkintoon valmistavan koulutuksen järjestämisessä on sekä koulutustavasta johtuvia että alueellisia eroja. Toisaalla maahanmuuttajataustaisille järjestettävä tutkintoon valmistava koulutus
on ollut pidempi ja toisaalla koulutusta on saatu
pidennettyä esimerkiksi tarjoamalla opiskelijoille
alakohtaista pajakoulutusta ennen varsinaista
valmistavaa koulutusta. Pajakoulutukset eivät
johda tutkintoon, mutta niiden aikana opitaan
ammatillisia taitoja käytännönläheisesti. Yhteiskunnallisesti katsoen on joka tapauksessa
kokonaisuuden kannalta taloudellista panostaa
koulutuksen aikaiseen tukeen, jotta koulutuksen
vaikuttavuus olisi mahdollisimman suuri, jotta
vältyttäisiin koulutusten keskeytymisiltä ja saataisiin osaavaa työvoimaa työmarkkinoille.
9.1.1 Haasteena käsitteiden oppiminen ja opettaminen
Opettajat kannustavat usein opiskelijaa käyttämään suomea aina kun mahdollista ja kommunikoimaan myös luokkahuoneessa suomen kielellä. Kuitenkin opiskelijan yrittäessä omaksua
uutta tietoa omalla äidinkielellä kommunikointi ja
asian sisäistäminen auttavat esimerkiksi uusien
käsitteiden ymmärtämistä ja oppimista myös
suomen kielellä. Käsitteiden omaksuminen on
helpompaa, mikäli opiskelija hallitsee jo ennakolta käsitteet omalla äidinkielellään. Siksi on opiskelijoiden etu, jos heidän on mahdollista käyttää
myös omaa äidinkieltään opiskelujen aikana esimerkiksi samankielisten kurssikavereiden kanssa. Mikäli ryhmässä opiskelee samaa äidinkieltä puhuvia opiskelijoita, esimerkiksi ryhmä- tai
parityöskentelyssä on toisinaan hyvä ohjeistaa
opiskelijoita hyödyntämään omaa äidinkieltään
oppimisen tukena. Toisaalta näissäkin tilanteissa ammatinkouluttajan on pystyttävä varmistamaan, että opiskelijat ovat varmasti ymmärtäneet asian ja kykenevät sen selittämään toiselle
opiskelijalle.
Kun opiskellaan käsitteitä, ammatillinen opettaja
on keskiössä termien avaamisessa. Opettajan
on ensinnäkin mietittävä, mitkä ovat aiheen oppimisen kannalta ydinasioita ja -käsitteitä. Sen
jälkeen on mietittävä, miten selittää käsitteitä
ja millaisia käsitteen ymmärtämistä vahvistavia
ja tukevia harjoituksia tehdään (ks. Välinesalkku, Ideoita käsitteiden opettamiseen ammatinkouluttajalle ja S2-kouluttajalle). Keskeisimpiä
käsitteitä opetettaessa kannattaa asia ilmaista
niin (X tarkoittaa), että opiskelija ymmärtää opettajan avaavan tietyn käsitteen merkitystä. Mikäli
opiskelija ei ymmärrä kouluttajan selitystä, on
annettava aikaa sanakirjan käytölle tai lyhyelle
keskustelulle, jossa esimerkiksi samankieliset
opiskelijat voivat tukea toistensa oppimista. Ammatinopettaja voi seurata opiskelijan edistymistä
ja osaamista esimerkiksi opiskelijan kirjoittaman
oppimispäiväkirjan avulla. Keskeisiin aiheisiin
kannattaa palata säännöllisesti joka päivä tai viikoittain, jolloin ammatinopettaja saa koko ajan
informaatiota siitä, mitä on opittu. Kertaamisen
voi toteuttaa eri päivinä eri metodein: esimerkiksi
omin sanoin asiasta kirjoittamalla tai ryhmä- tai
parikeskusteluilla. Opetusmenetelmien monipuolisuus palvelee muitakin kuin toisella kielellä
opiskelevia, sillä esimerkiksi uusien käsitteiden
omaksuminen voi olla haastavaa myös äidinkielellään opiskelevalle. Kielenoppijalle on kuitenkin
ensiarvoisen tärkeää päästä käyttämään kieltä
sen kaikilla osa-alueilla.
Mikäli suomen kieleen on varattu erillisiä oppi-
36
tunteja, suomen kielen opettajan kanssa voidaan
harjoitella esimerkiksi keskeisten käsitteiden
käyttöä niille tyypillisessä esiintymisympäristössä ja miettiä, millaisia rakenteita liittyy tiettyjen käsitteiden käyttöön. Laadukas opettaminen vaatii
ammatinkouluttajan
Laadukas kielenopetus
ja
S2-kouluttajan
vaatii opiskelijan
välistä jatkuvaa yhtilanteeseen ja tarpeisiin
teydenpitoa ja reagointia muuttuviin
sopivaa opetusta
tarpeisiin.
Kouluyhteistyössä
tuksen
resursseja
ammatinkouluttajan
suunniteltaessa onkanssa.
kin hyvä varata aikaa myös kouluttajien väliseen yhteydenpitoon
ja tilanteen päivittämiseen, jotta opetus vastaisi
koko koulutuksen ajan niitä tarpeita, joita S2-oppijalla on. Koska toisella kielellä opiskeleva on
kielenoppija koko opintojensa ajan, on sekä
kouluttajan että opiskelijan itsensä opittava sietämään sitä, että ymmärtäminen on aina vain
osittaista. Tavallisesti kielitaito ja samalla opiskelutaidot kehittyvät koulutuksen edetessä. Jos
kaikista ponnisteluista ja tuesta huolimatta opiskelijan kielelliset valmiudet eivät kehity yhdessä
käytännön taitojen kanssa, on opiskelijalle mietittävä tapoja osoittaa osaamisensa myös muutoin kuin kielellisin ilmaisukeinoin, esimerkiksi
järjestämällä näyttökokeita myös opintojaksojen
suorittamiseen.
Suomen kielen opettajan intuitio tai arkitieto ei
useinkaan riitä ammatillisen kielen opettamiseen, sillä esimerkiksi käsitteiden opettaminen
vaatii myös opettajalta niiden ymmärtämistä
ammatillisessa kontekstissa. Mikäli S2-opettaja kouluttaa esimerkiksi ravintola-alalla kokiksi
opiskelevia, on hänen hyvä ymmärtää, miksi
vaikkapa tietynlaisten taikinoiden raaka-aineet
sekoitetaan ja toiset taas vaivataan ja osattava
selittää paitsi näiden menetelmien ero, myös
usein perustelu sille, mikä merkitys sillä on tässä
tapauksessa taikinan onnistumiselle. Opetuksen
onnistumisen ja täsmällisen selittämisen kannalta on tärkeää, että opettajan substanssiosaaminen karttuu. S2-kouluttajan tulee perehtyä tavalla tai toisella ammattiin, johon valmistavassa
koulutuksessa hän opettaa. Perehtymiseen käy
esimerkiksi ammattiopintojen tuntien seuraaminen tai työelämävierailu. Lyhytkin tutustuminen
opiskeluun tai mahdolliseen työympäristöön auttaa S2-kouluttajaa orientoitumaan opetukseen
ja ymmärtämään paremmin niitä haasteita, joita maahanmuuttajataustainen opiskelija kohtaa
opiskeluiden aikana tai siirtyessään työelämään.
Ammattiin perehtymisen voi aloittaa esimerkiksi työelämäjaksolla, jotka muutoinkin kuuluvat
ammatillisissa oppilaitoksissa työskentelevien
kouluttajien osaamisen kehittämiseen. Työelämäjaksolla S2-kouluttaja voi osallistumalla työpaikan arkeen hankkia tietoa esimerkiksi siitä,
millaisia mahdollisia työskentely-ympäristöjä
ammatissa kohtaa ja millaisia erilaisia viestintätilanteita näissä ympäristöissä voi olla. Samankin
alan työpaikoilla viestintätilanteet ja siten myös
kielitaitovaatimukset voivat vaihdella suuresti
(Ks. esim. Kokkonen 2010).
Mikäli oppilaitoksessa on useampia S2-kouluttajia, on järkevää perehdyttää kukin kouluttaja
aluksi yhteen ammattialaan. Näin hyödyt siirtyvät myös kotoutumiskoulutuksen käyttöön ja
palvelevat siellä monipuolisesti kotoutumiskoulutuksen työelämälähtöisyyttä. Oppituntien havainnoimisen rinnalla suomen kielen opettajalle
on hyödyksi päästä tarkastelemaan opiskelusisältöjä esimerkiksi ammatillisen koulutuksen
verkkokurssille. Hyvä tapa tutustua opiskelijan
arkeen on mennä mukaan opiskelijan työssäoppimisjaksolle ja näyttötutkinnon arviointikeskusteluun.
37
9.1.2 S2-kouluttajan havaintoja hoiva-alan työpaikalta ja
näytön arviointikeskusteluista
Käyn seuraamassa kahden maahanmuuttajataustaisen lähihoitajaopiskelijan tutkintotilaisuuden arviointikeskustelua. Kyseessä ovat
sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhusten
kotihoidon ja huolenpidon tutkinnonosat. Olen
etukäteen vieraillut työssäoppimispaikoissa
tutustumassa työpaikkaan ja opiskelijan työtehtäviin. Tavoitteenani on tarkkailla tilannetta
kielenopetuksen ja kielitaitovaatimusten näkökulmasta.
Ensimmäisen arviointikeskustelun alussa
oppilaitosta edustava kouluttaja ohjeistaa, että
opiskelijan itsearviointi on pääosassa ja että
keskustelua voidaan käydä itsearvioinnin pohjalta esimerkiksi luku kerrallaan. Opiskelijalle annetaan vaihtoehdot esittää omat huomionsa joko
lukien tai kertomalla omin sanoin.
Tunnin keskustelu menee ohi nopeasti. Opiskelijan puhe on sujuvaa ja luontevaa. Hän korjaa
itse tekemiään pikku kömmähdyksiä: ”Ei korvakäyrä, kuulokäyrä.” Näytön jälkeen keskustelemme kouluttajan ja arvioijan kanssa kommunikaatiosta. Kouluttajan kertoman mukaan hän toimii
maahanmuuttajataustaisen kanssa samalla tavalla kuin kantasuomalaisenkin kanssa ja helpottaa kieltä vain siinä tapauksessa, että opiskelija
ei ymmärrä kouluttajan puhetta: Esimerkiksi ”En
malta olla kysymättä, kuinka suoriuduit?” muuttuu hetken hiljaisuuden jälkeen muotoon ”Onnistuiko se?” Kaiken kaikkiaan tilanteen sujuvuus
yllättää minut.
Toinen arviointikeskustelu alkaa jännittyneissä
tunnelmissa. Opiskelija on unohtanut itsearviointilomakkeen kotiin ja pelkää, ettei pärjää ilman
lomaketta. Aiemmilla kerroilla opiskelija on arviointikeskusteluissa lukenut suoraan kirjoittamistaan dokumenteista itsearvioinnin osuuden.
Kouluttajan rohkaisun ja ohjeistuksen jälkeen
opiskelija alkaa kuitenkin kertoa omin sanoin
työtehtävistään. Näytön arvioija antaa keskustelun aikana useaan otteeseen hyvää palautetta
opiskelijan osaamisesta, oma-aloitteisuudesta ja
rohkeudesta kokeilla uusia asioita.
Korjaavia kysymyksiä esitetään samaan tapaan
kuin aikaisemminkin: ”Mistä hankit tietoa, jos
tarvit lisätietoa?” Kun opiskelija ajautuu vastauksessaan heti väärille urille, kouluttaja täydentää:
”Kysyin tuota, jos tarvii vaikka joku apuväline
hankkia, niin mistä saat lisätietoa?” Konkreettisesta esimerkistä on selkeä apu opiskelijalle, ja
hän osaa antaa vastauksen hänelle esitettyyn
kysymykseen samalla konkretian tasolla kuin
kysymys on asetettu. Kielitaidossakin on siis tapahtunut kehitystä sitten edellisten keskustelujen, joissa käytettiin vielä tukipaperia.
Peilaan kokemiani arviointikeskusteluja toisiinsa
kielitaidontason ja keskusteluun osallistuneiden
näkökulmasta: millaista kielitaitoa tilanne vaatii
ja miten keskusteluun osallistujat voivat helpottaa tai vaikeuttaa tutkinnon suorittajan tilanteesta selviytymistä? Matalammalla kielitaitotasolla
opiskelijan on vaikeampaa reagoida tilanteessa
esitettyihin spesifeihin kysymyksiin, vaikka opiskelija osaisikin selittää omaa työskentelyään
kohtuullisen tarkasti ja ammatillista sanastoa
käyttäen. Tilanteen vuorovaikutuksellisuus jää
vähemmälle ja keskustelu koostuu enemmänkin
irrallisista puheenvuoroista. Arviointivaiheessa
on kuitenkin pidettävä kiinni siitä, että opiskelijan
kielitaidolla ei saa olla merkitystä arviointiin.
Tutkinnonperusteisiin tai ammattiin perehtymättömälle vaikeimmalta kuulostaa ammatinkouluttajan käyttämä kieli. Tämä johtuu varmasti
jo keskustelutilannetta ja sen kulkua ohjaavista
asiakirjoista; tutkinnonsuorittamisessa käytettyjen asiakirjojen kieli on abstraktia ja esittelee
käytännön asioita hyvin yleisellä tasolla. On luonnollista, että myös tutkinnonsuorittajan suullinen
esitys muistuttaa arviointidokumenttien kirjallista
ilmiasua. Työpaikan asettama arvioija taas puhuu konkreettisemmalla tasolla, hän antaa muun
muassa esimerkkejä käytännön työskentelystä.
Työssäoppimispaikalla suurin osa kielenkäytön
tilanteista onkin suullista kommunikaatiota niin
asiakkaiden kuin työyhteisön jäsentenkin kanssa. Hoiva-alalla asiakkaiden kunnosta riippuen
työssään on opittava tulkitsemaan myös muita
kuin kielellisiä kommunikointitapoja: ilmeitä, eleitä, äänenpainoja. Asiakas voi kommunikoida tai
vähintäänkin reagoida myös tuntoaistillaan.
Työpaikalla käytettävä kieli kuulostaa selvästi
arkisemmalta kuin opiskelussa käytettävä kieli.
Työpaikalla asiat konkretisoituvat ja muuttuvat
käytännönläheisemmiksi. Esimerkiksi suullinen
raportointi on kielellisesti melko yksinkertaista,
mutta siinä voi piillä ironiaa tai muuta tulkinnallisuutta, jonka avulla vältetään negatiivisten ilmauksien käyttöä: Tapio on käynyt suihkussa.
Vauhdikas mies on ollut tänään. Jarmo on syönyt ja juonut. Ja on kastellut. Ja sillä myös vatsa
toimi jonkun verran. Sitte Veikko. Se oksensi heti
aamusta, se on taas ruvennut oksentelemaan.
Jaanalla on mennyt lujaa. Se rupes riehumaan
ja yritti purra itseänsä. Annettiin yhessä se lääke
poskeen.
38
9.2Suomen kielen opetuksen
järjestäminen
S2-oppiaineen roolina on tukea ammatillisen aineen opiskelua, joten suomen kielen opintojen
sisältöjen pitäisi vastata niihin tarpeisiin, joita
opiskelija kohtaa koulutuksen aikana, työelämäjaksoilla tai tutkinnon suoritettuaan työelämässä.
Käytännöt opintojen järjestämisestä ovat varsin
kirjavia eri oppilaitoksissa. Osassa oppilaitoksista suomen kieli on omana opintojaksonaan
esimerkiksi tutkintoon valmistavan koulutuksen
alkuvaiheessa, osassa taas jatkuvaa oppitukea,
johon opiskelija osallistuu esimerkiksi viikoittain
tai oman tarpeensa mukaan. S2-opetuksen järjestämiseen vaikuttaa luonnollisesti myös se,
opiskeleeko maahanmuuttajataustainen opiskelija integroidussa opetusryhmässä, jossa pääosa opiskelijoista on kantasuomalaisia vai onko
maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille järjestetty oma tutkintoon valmistava koulutus.
Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa valtaosa
maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista opiskelee heille järjestetyissä tutkintoon valmistavissa koulutuksissa. Kuluneen vuoden aikana on
ollut käynnissä esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan (lähihoitaja) ja puhdistuspalvelualan (toimitilahuoltaja) perustutkintoon valmistavat koulutukset maahanmuuttajille. Hotelli-, ravintola- ja
catering-alalla maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat opiskelleet integroidussa ryhmässä,
mutta tälläkin alalla on aiempina vuosina järjestetty erillisiä opetusryhmiä maahanmuuttajille.
Yksittäisiä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita opiskelee OAKK:ssa muun muassa metallialalla. Suomen kielen opintojen toteutustapa on
vaihdellut koulutuksittain. Esimerkiksi viimeisimmässä lähihoitajakoulutuksessa suomen kielen
opinnot järjestettiin ensimmäisessä tutkinnonosassa noin 3 opintoviikon pituisena kokonaisuutena. Toimitilahuoltajan koulutuksessa opiskelijoille on järjestetty S2-opetusta koulutuksen
alussa sekä säännöllisesti keskimäärin kerran
viikossa koulutuksen edetessä. Näiden ammattialojen kouluttajien yhteisenä näkemyksenä ammattialasta riippumatta on ollut se, että suomen
kielen opintoja tulisi järjestää intensiivijaksona jo
koulutuksen alkuvaiheessa, jotta opiskelijan ammatillinen sanavarasto alkaisi karttua.
Maahanmuuttajataustaisille järjestetyissä koulutuksissa voidaan alkuvaiheessa opettaa suomea, jotta suomen kielen käyttö aktivoituisi.
Kielenopiskelujakson tavoitteena voi olla myös
suomen kielen vakiinnuttaminen ryhmän yhteiseksi kieleksi. Mikäli alkuvaiheen S2-opintojakso
on ainut suomen kielen tuki, jota opiskelija saa
valmistavan koulutuksen aikana, sen huonona
puolena on, että opiskelija ei pysty omaksumaan
muutaman opintoviikon aikana kovinkaan paljon
esimerkiksi uutta sanastoa saati liittämään sitä
konkreettisesti tuleviin ammatinopintoihin, joten
opiskelijan kielitaidon kehittymiselle ei kannata ladata epärealistisia odotuksia. Kielitaito ei
esimerkiksi parin viikon intensiivijakson aikana
kehity lähtötasostaan merkittävästi. Esimerkiksi
Eurooppalaisen viitekehyksen asteikolla tasolta
toiselle siirtyminen vie tavalliseen tahtiin kehittyvältä kielenoppijalta useita kuukausia. Lisäksi on
huomattava, että mitä pidemmälle kielitaidon taitotasoilla edetään, sitä hitaammaksi käy tasolta
toiselle siirtyminen. Suomen kielen opiskelun tai
oppituen integroiminen opintoihin koko koulutuksen ajaksi turvaa sen, että esimerkiksi opiskelijan kielitaidon kehittymistä seurataan jatkuvasti,
ja tarvittavaa tukea voidaan tarjota yksilöllisten
tarpeiden mukaan koko opintojen ajan.
Ryhmien heterogeenisyys vaikuttaa opetuksen
järjestämiseen ja opiskelun tuen tarpeeseen.
Mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen ja samanaikaisopettajuuteen riippuvat käytettävissä
olevista resursseista. Suosituksena voi pitää
kuitenkin sitä, että ainakin osa suomen kielen
opettajalle varatusta resurssista käytettäisiin
tandemopettajamallilla ammatillisessa oppimisympäristössä, jossa ammatinkouluttaja opettaisi
ammatillista sisältöä ja suomen kielen opettaja
tukisi opiskelijaa kielellisissä asioissa. Työskentelymallin etuna voi pitää opiskelijan oikea-aikaista tuen saantia ja samalla myös ammatillisen
ja suomen kielen kouluttajan ammatillista kasvua (ks. myös luku Osaamisen kehittäminen).
Esimerkiksi oppimisen ongelmat voivat heijastua
huonona motivaationa ja jopa koulutuksen keskeytymisenä. Oikea-aikaisen tuen tarjoaminen
voi pitää yllä opiskelijan oikeanlaista motivaatiota, koska hän saa jatkuvaa tukea, kannustusta ja
palautetta oppimiseensa ja oppimisestaan ja voi
olla ratkaiseva tekijä esimerkiksi tutkinnonsuorittamisessa. Ammatinkouluttajien antaman palautteen mukaan ainakin pakollisiin tutkinnonosiin
tulisi resursoida 1,2 kouluttajaa yhtä koulutusta
kohden, jotta samanaikaisopettajuutta voitaisiin
aidosti toteuttaa. Koulutuksen alkuvaiheessa samanaikaisopettajuudesta voi olla hyötyä etenkin,
jos ammatinkouluttajalle ei ole aiempaa kokemusta toisella kielellä opiskelevien ohjaamisesta
ja opettamisesta. Ammatinkouluttajan näkökulmasta katsottuna S2-kouluttajan läsnäolo ensinnäkin vapauttaa resursseja esimerkiksi itse työn
ohjaamiseen kielellisen selittämisen sijaan ja
toisaalta kehittää ammatinkouluttajan osaamista
toisella kielellä opiskelevien ohjaamisessa.
Yhtenä opintojen toteutustapana voi kokeilla
opiskelijaryhmän puolittamista, jolloin toinen
39
puolikas opiskelee suomea ja toinen ammatillista ainetta käytännössä. Malli toimii ryhmässä,
jossa kaikki opiskelijat ovat maahanmuuttajataustaisia. Puolikkaan ryhmän opetusta voidaan
järjestää esimerkiksi kahtena iltapäivänä viikossa parin tunnin ajan. Ryhmän puolittaminen auttaa myös käytännön työskentelyn hallintaa, sillä
pienempää ryhmää on helpompi ohjeistaa ja valvoa, ja kouluttajalle jää sekä käytännön että teorian tunneilla enemmän aikaa kunkin opiskelijan
yksilölliseen ohjaukseen.
Esimerkiksi hotelli-, ravintola- ja catering-alan
perustutkintoja opettavan ammatinkouluttajan
näkemyksen mukaan suomen kielen opinnot
olisi hyvä järjestää kahden ensimmäisen tutkinnonosan aikana, sillä niiden aikana opiskelijan
on omaksuttava suurin osa alakohtaisesta sanastosta. Näissä tutkinnonosissa S2-opintoja voi
olla esimerkiksi yhteensä 1−2 opintoviikkoa. Osa
opetuksesta voidaan toteuttaa koko ryhmän yhteisinä teoriatunteina ja osa tandemopettajamallilla, jossa S2-opettaja osallistuu ammatinkouluttajan kanssa esimerkiksi keittiötyöskentelyyn ja
auttaa opiskelijaa kielen haasteista selviytymisessä. Kun S2-kouluttaja työskentelee ammatinkouluttajan työparina keittiössä, hän pystyy suomen kielen teoriatunneilla ottamaan paremmin
huomioon käytännön työskentelyssä vastaan
tulevat kielelliset haasteet.
Oulun Aikuiskoulutuksessa päädyttiin hotelli-,
ravintola- ja catering-alan perustutkintokoulutuksessa (kokin osaamisala) henkilökohtaistamisten kautta kokeilemaan järjestämismallia,
jossa puolet ryhmästä on kantaväestöön kuuluvia ja puolet maahanmuuttajataustaisia. Mallissa opiskelijat työskentelevät työpareina, jossa
toinen opiskelija on maahanmuuttajataustainen
ja toinen opiskelijoista suomea äidinkielenään
puhuva. Kantaväestöön kuuluva opiskelija oppii esimerkiksi monikulttuurisessa yhteisössä
toimimista ja maahanmuuttajataustainen taas
lähinnä niitä erityispiirteitä, joita liittyy vallitsevaan kulttuuriin. Ammatinkouluttaja luonnehti
kantasuomalaisen roolia ohjaavaksi. Ohjaamisen vastuun ottaminen vahvistaa kantaväestöön
kuuluvan opiskelijan omaa oppimista ja osaamista. Maahanmuuttajataustainen opiskelija
taas saa työparityöskentelyn kautta jatkuvaa yksilöllistä tukea opintoihinsa sekä aidon ja pitkäaikaisen kontaktin kantaväestöön, mikä osaltaan
tukee opiskelijan integroitumista yhteiskuntaan.
Ihannetilanteessa molemmat oppivat toisiltaan
samoja asioita: monikulttuurisessa yhteisössä
toimimista sekä sosiaalisia ja ryhmässä työskentelyn taitoja, jotka kaikki ovat ensiarvoisen
tärkeää osaamista työmarkkinoilla. Koulutukses-
ta vastaavan kouluttajan on kuitenkin huomioitava, että asetelma ei saa muodostua taakaksi
opiskelijoille tai opintojen etenemiselle ja käyttää opetuksessaan muitakin menetelmiä ja tuen
muotoja. Työparin välille muodostuu parhaassa
tapauksessa luottamuksellinen suhde, joka auttaa molempia oppimisessa. Etenkin heterogeenisissä ryhmissä on tarkkailtava, miten haastavaksi kunkin työparin työskentely muotoutuu,
sillä esimerkiksi puutteet maahanmuuttajataustaisen opiskelijan kielitaidossa vaativat enemmän ponnisteluja hänen kanssaan työskentelevältä tai häntä ohjaavalta opiskelijalta. Työpareja
voisikin tällaisessa mallissa vaihtaa aika ajoin.
Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa kokemukset
mallista olivat pääsääntöisesti hyviä. Kokemus
sai miettimään, voisiko tätä toteutustapaa käyttää jatkossa systemaattisemmin koulutuksen järjestämisessä. Mikäli työparimallia ei ole mahdollista toteuttaa yhden opiskelijaryhmän sisäisenä,
samaa käytäntöä voisi toteuttaa myös samaa
alaa opiskelevien ryhmien välillä.
9.3Suomen kielen opintojen
sisällöt ammatillisessa
koulutuksessa
Suomen kielen osaamistavoitteet niin koulutukseen pyrkiessä, koulutuksen aikana kuin työelämässäkin vaihtelevat laajasti ammattialasta
riippuen. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla
ammattilainen työskentelee monipuolista suullista ja kirjallista viestinnällistä taitoa vaativissa
tilanteissa. Ravintola-alalla työskentelevien on
hallittava esimerkiksi suullisia vuorovaikutustilanteita (asiakaspalvelu), mutta toisaalta myös
jonkin verran tekstitaitoja (menut, reseptit, ammattitaidon ylläpitäminen ja päivittäminen esimerkiksi ravitsemussuositusten osalta). Puhdistuspalvelualalla työskentelevän on kyettävä
ymmärtämään esimerkiksi suullisia ja kirjallisia
työohjeita ja palvelusopimuksia. Myös asiakaskohtaamisissa on osattava neuvoa ja opastaa
tarpeen mukaan. Useimmiten ammattiopinnoissa käytettävä oppimateriaali (ja ylipäätään koko
opetus) on laadittu äidinkielisille opiskelijoille.
Selkokielisen ja maahanmuuttajataustaisille
opiskelijoille suunnatun oppimateriaalin määrä
kuitenkin kasvaa koko ajan, ja esimerkiksi hoivaja puhdistuspalvelualalle on julkaistu painettuja
oppikirjoja (ks. esim. Kela ym. 2010, Sippola ym.
2014, Wilén 2012, Wilén ym. 2007). Erirahoitteisten kehittämishankkeiden kautta on syntynyt käyttökelpoista ja vapaasti saatavilla olevaa
materiaalia, joista suurin osa on julkaistu myös
verkossa. Monilla ammattialoilla on esimerkiksi
40
selkokielistetty tutkinnonsuorittamiseen liittyviä
dokumentteja. Myös ammattiin liittyvää perussanaston harjoittelemiseen on julkaistu esimerkiksi
yksi- tai useampikielisiä sanakirjoja ja monenlaisia oppimistehtäviä (ks. Hyödylliset linkit, Oppimateriaalilinkkejä). Tähän mennessä julkaistu
oppimateriaali ei kuitenkaan kata kaikkia tutkintotavoitteisessa koulutuksessa opiskelevien tarpeita. Etenkin sanaston oppimiseen tarkoitetuissa
materiaaleissa ja sanakirjoissa asian esittäminen
saattaa jäädä sanatasolle, eivätkä ne välttämättä ohjaa opiskelijaa tilanteisessa kielenkäytössä,
esimerkiksi sananvalinnassa. Myöskään yleisten
ja ammatillisten vuorovaikutustaitojen tai työssä
tarvittavien kirjallisten dokumenttien harjoitteluun oppimateriaalia ei ole kovin paljon saatavilla. Jo kielenopiskelun alkuvaiheista lähtien
esimerkiksi kotoutumiskoulutuksissa oppimateriaaleina käytetään opiskelijan taitotason mukaan
autenttista oppimateriaalia joko sellaisenaan tai
muokattuna. Pitkitetty selkokielisen materiaalin
käyttö ei edistä opiskelijan kielen kehittymistä
ja toisaalta helpotetun oppimateriaalin käytössä
piilee vaara, että ammatissa toimimisen kannalta
keskeiset asiat tulevat liiaksi yleistetyksi ja yksinkertaistetuksi. Vaikka S2- tai ammatinkouluttaja
helpottaisikin oppimateriaaliaan tai opetustaan
kielellisesti, on huomattava, että opetuksen sisällöt eivät saa muuttua. Sitä tärkeämpää olisi
kiinnittää huomiota pedagogiikkaan. Laadukas
selkokielinen oppimateriaali voi toimia esimerkiksi ammatinkouluttajalle selkokielisen ilmaisun
mallina.
Monet suomen kielen opettajat tuskailevat oppimateriaalin tai selkeän S2-oppiaineen opetussuunnitelman puuttumista aikuisten näyttötutkintoina
suoritettavissa
koulutuksissa.
Oppimateriaalin suunnitteluun käytettävä aika ja
taloudelliset resurssit ovat yleensä rajalliset. Varsinaista kielenopiskeluun suunnattua materiaalia
ei kuitenkaan välttämättä tarvita. Sen sijaan perehtyminen esimerkiksi alan oppimateriaaliin ja
suoritettavan näyttötutkinnon perusteisiin ammatillisten sisältöjen osalta antaa virikkeitä siihen,
mitä kielellisiä tavoitteita S2-opetukseen kannattaa asettaa. Suomen kielen opiskelussakin voi
lähtökohdaksi ottaa koulutuksessa käytettävän
ammatillisen oppimateriaalin sen sijaan että kieltä opiskeltaisiin kielen lähtökohdista käsin. (Ks.
Välinesalkku, luku 11.3)
Suomen kielen ja ammatinkouluttajan on suunniteltava yhdessä suomen kielen opintojen sisältöjä ja toteuttamisen aikataulua. Suomen kielen
tunneilla voidaan esimerkiksi eri tutkinnon suorittamisen vaiheissa avata tutkinnon suorittamiseen liittyvien dokumenttien sisältöjä ja pohtia
niissä esiintyvien uusien käsitteiden merkitystä.
Dokumenttien kieli on usein hämärää ja abstraktia, sillä asiat on esitetty yleisellä tasolla. Siksi
S2-kouluttajaltakin vaaditaan ammatintuntemusta, että kouluttaja pystyy konkretisoimaan abstraktit kuvaukset käytännön tasolle. Dokumentteihin ja ammatillisiin oppimateriaaleihin on hyvä
tutustua ammatinkouluttajan kanssa yhdessä
ja pyytää antamaan käytännön esimerkkejä
asioista. Käsitteiden avaaminen ei kuitenkaan
saa jäädä vain S2-tuntien opintosisällöiksi, sillä opittavien sanojen määrä on suuri, ja niiden
oppimiseksi tarvitaan erilaisia oppimista tukevia
tehtäviä ja paljon toistoa koko koulutuksen ajan.
Opiskelijan tuen tarpeen tunnistamiseen on käytettävä aikaa viikoittain. Oivallisena välineenä
toimivat päivittäin käytettävät suulliset ja kirjalliset kertaustehtävät ja henkilökohtaiset oppimispäiväkirjat. Monille kirjoittamalla suoritetut
tehtävät ovat koulutuksen haastavimpia, joten
taitoa on harjoiteltava jatkuvasti. Mikäli opiskelijan kirjallinen ilmaisutaito ei kehity riittävästi
eikä opiskelija pysty suoriutumaan annetuista
kirjallisista tehtävistä, ammatinkouluttajalla on
oltava valmius opintojen henkilökohtaistamiseen
myös suomen kielen osalta ja valmius järjestää
opiskelijalle esimerkiksi suullisia kokeita ja työnäytteitä, joissa opiskelija voi osoittaa opintojensa etenemisen aikataulussa. Vaikka kirjallinen
ilmaisutaito on tähän suositukseen kerätyn tiedon valossa noussut suurimmaksi ilmaisulliseksi
haasteeksi, voi tilanne olla käytännössä myös
päinvastainen. Opiskelijan suullisesta ilmaisusta
voi olla esimerkiksi vahvan aksentin vuoksi vaikea saada selvää, jolloin se asettaa kouluttajalle
uuden haasteen, millä käytännön tehtävällä tai
tavalla opiskelija voi osoittaa osaamisensa.
41
10 Osaamisen kehittäminen
Kotoutumiskoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen kohdistuu entistä enemmän osaamisvaatimuksia.
Maahanmuuttajan polku työelämään kulkee
usein kotoutumiskoulutuksesta ammatillisen
koulutuksen kautta työllistymiseen. Ammatillinen
aikuisopiskelu vaatii maahanmuuttajataustaiselta opiskelijalta valmiuksia, joita kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan on vahvistettava jo kotoutumiskoulutuksessa. Tavoitteena
on myös kehittää opiskelijan työelämävalmiuksia
ja sekä opiskeluun että työelämään tarvittavia
viestintätaitoja. (Aikuisten maahanmuuttajien
kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteet 2012: 23–35.)
Kotoutumiskoulutuksen aikana olisi luotava tukeva pohja, jonka varassa opiskelija pystyy aloittamaan ammatin opiskelun sekä ammatin opiskelun aikana kehittämään edelleen opiskelussa
tarvittavia taitoja ja kartuttamaan tietoja. Tämän
tavoitteen toteuttaminen vaatii kotoutumiskoulutuksen kouluttajilta ammattialojen ja ammatillisen koulutuksen tuntemusta sekä valmiuksia
opettaa ja ohjata työelämäläheisesti. Useimmilla
kotoutumiskoulutusten kouluttajilla ei kuitenkaan
ole ammatillista koulutusta eikä työkokemusta
niiltä aloilta, joihin opiskelijat suuntautuvat. Työelämätuntemus ja ammatin opiskeluun liittyvä
osaaminen on siis hankittava muuta kautta.
Moni maahanmuuttaja päätyy työllistyäkseen
opiskelemaan uutta ammattia tai omaa ammattiaan uudelleen ammatillisessa koulutuksessa.
Tutkintojen perusteet määrittävät ammattitaidon
ja ammatillisen tiedon kriteerit. Yhdenvertaisuus
puolestaan edellyttää, että kaikki saavat tarvitsemaansa opetusta ammattitaitokriteereistä
tinkimättä. Kun osan opiskelijoista äidinkieli ei
ole suomi, ammatinkouluttajan substanssiosaaminen ja didaktinen osaaminen eivät enää riitä
vaan tarvitaan uudenlaista osaamista.
Kun maahanmuuttajataustainen opiskelija opiskelee uusia tietoja ammatista, hän opiskelee
samanaikaisesti kieltä, eritoten uusia käsitteitä.
Ammatinkouluttajat ovat keskiössä ammatissa käytettävän kielen opettamisessa ja uusien
termien avaamisessa, mutta heillä ei ole kielen
oppimiseen ja opettamiseen liittyvää asiantuntemusta ja erityisosaamista. Jokainen maahanmuuttajataustaista opettava ammatinkouluttaja
on kuitenkin samalla myös kielen opettaja.
Erikseen maahanmuuttajille suunnatuissa ryhmissä kielen oppimiseen on mahdollista kiinnittää enemmän huomiota, mutta sen sijaan
jatkuva vuorovaikutus äidinkielisten kanssa ei
ole tukemassa kokonaisvaltaista kielitaidon vahvistumista. Integroidussa ryhmässä kielikylpy
on jatkuvaa ja kokonaisvaltaista, mikä toisaalta
vauhdittaa kielitaidon kehittymistä, mutta myös
lisää kuormitusta. Kielitaito on välineenä ammatin oppimiseen eikä kielen oppimiseen käytetä
erikseen aikaa, ellei ammatillisten opintojen rinnalla tarjota suomen kielen opetusta.
Maahanmuuttajille olisi tarjottava mahdollisuus
opiskella suomea säännöllisesti ammatillisen
koulutuksen rinnalla tai vähintään mahdollisuus
saada kielellistä tukea yksilöllisen tarpeen mukaan ongelmien ilmetessä. Useimmiten suomen
kielen opettajana tai tukihenkilönä toimii S2-kouluttaja. Suomen kielen opettajan intuitio tai arkitieto ei kuitenkaan riitä ammatillisen kielen opettamiseen eikä suomen kielen maisteriopintoihin
sisälly ammattialojen tuntemusta. Ammatillinen
oppilaitos tarjoaa kuitenkin erinomaiset puitteet
ammatinkouluttajien ja kotoutumiskouluttajien
yhteistyöhön rakentuvaan osaamisen kehittämiseen.
Työparitoiminta kotoutumiskoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kouluttajien osaamisen kehittäjänä
Kouluttajien osaamisen kehittäminen voi rakentua vastavuoroiseen osaamisen jakamiseen ja
vaihtoon työparien välillä. Työparina voivat toimia kotoutumiskoulutuksen ohjaava kouluttava
ja ammatinkouluttaja tai suomen kielen kouluttaja ja ammatinkouluttaja. Kotoutumiskoulutuksen
kouluttaja voi laajentaa ja päivittää ammatteja,
ammatin opiskelua ja tutkintoja koskevaa osaamistaan ammatinkouluttajan tuella. Vastaavasti
ammatinkouluttaja voi kotoutumiskoulutuksen
kouluttajan tuella laajentaa esimerkiksi monikulttuuriseen ohjaukseen, kohtaamiseen tai viestintään liittyvää osaamistaan. Tässä keskitytään
lähinnä suomen kielen kouluttajan ja ammatinkouluttajan väliseen työparitoimintaan, mutta ehdotukset soveltuvat muunlaisillekin työpareille.
42
Osaamisen kehittämisen työmuotoja voivat olla
esimerkiksi
• opetuksen havainnoiminen
• yhteinen opetustilanne
• opetussisältöihin tutustuminen
• työpaikkakäynti
• työelämäjakso
• videoneuvottelu
• ammatillinen teemapäivä
• ammattialamessujen järjestäminen
Opetusta havainnoimalla tietämys vahvistuu
Ammattiaineen opetusta havainnoimalla kotoutumiskouluttaja tutustuu ammattialan opetuksen
sisältöihin ja opetusmenetelmiin. Ihanteellisinta
olisi, jos kouluttaja pääsisi seuraamaan kokonaista opetuspäivää, koska sen aikana ehditään
käsitellä useampia aiheita ja tehdä eri tyyppisiä
oppimistehtäviä. Toisaalta kokonaisen opetuspäivän havainnointiin voi olla hankala löytää
aikaa ja havaintojen reflektoiva pohtiminen voi
jäädä vähälle, jos informaatiota tulee prosessoitavaksi liikaa kerralla. Havaintokerran yhteyteen on hyödyllistä varata aikaa keskusteluun.
Havaintokertoja olisi hyvä olla useampi, mutta
jo yhdenkin oppitunnin seuraaminen antaa tuntumaa siihen, minkälaisia valmiuksia ammatin
opiskelu opiskelijoilta edellyttää.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskelu eroaa
kotoutumiskoulutuksessa opiskelusta esimerkiksi seuraavissa seikoissa:
• Opetus sisältää enemmän vaativaa tietoainesta kuin kotoutumiskoulutuksessa.
• Tietoaines on vaikeammassa muodossa, kun
tekstit ovat vaativampia ja ei opeteta selkokielellä.
• Teoriapäiviinkin sisältyy usein ammatillista
taitojen harjoittelua, mikä lisää toiminnallisuutta, monipuolisuutta ja tuo väljyyttä sekä
vaihtelevuutta opiskelupäiviin.
• Vastuu oppimisesta on selvemmin opiskelijalla itsellään ja häneltä odotetaan enemmän
omaehtoisuutta ja itseohjautuvuutta.
• Kiinnostus omaan ammattiin ja tavoite valmistua lisäävät opiskelijan motivaatiota ja sitoutumista opiskeluun.
• Asioissa edetään huomattavasti nopeammin,
joten päivittäin omaksuttava tietomäärä on
suurempi kuin kotoutumiskoulutuksessa.
• Oppimistehtävät vaativat enemmän itsenäistä työotetta ja opiskelutaitoja. Kouluttajat eivät
esimerkiksi käytä säännönmukaisesti aikaa
tehtävien selittämiseen henkilökohtaisesti.
Kotoutumiskoulutuksen opetusta havainnoimalla ammatinkouluttaja tutustuu kotoutumisen ja
suomen kielen opetuksen sisältöihin. Antoisinta
olisi, jos kouluttaja pääsisi seuraamaan opetusta kotoutumiskoulutuksen erilaisissa ryhmissä
luku- ja kirjoitustaitoryhmistä maahanmuuttajien
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistaviin
ryhmiin. Kaikkien opiskelijoiden, myös suomalaisten, opiskeluvalmiudet vaihtelevat yksilöllisten tekijöiden ja tilanteiden mukaan. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden keskuudessa
yksilöiden väliset erot opiskeluvalmiuksissa voivat kuitenkin olla vielä suurempia. Esimerkiksi
maassaoloaika ja se, minkälaisiin kielikoulutuksiin henkilö on osallistunut, vaikuttavat siihen,
millainen kielitaito opiskelijalla on aloittaessaan
ammatillisen koulutuksen. Mitä nuorempana
maahanmuuttajataustainen opiskelija on tullut
Suomeen, sitä parempi on yleensä opiskelijan
kielitaitokin. Myös opiskelijoiden koulutustaustat
vaihtelevat merkittävästi ja vaikuttavat osaltaan
siihen lähtökohtaan, josta opiskelijat aloittavat
ammatilliset opintonsa Suomessa.
Seuraamalla erilaisten ja eritasoisten ryhmien
opetusta, ammatinkouluttaja saa käsityksen
maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen liittyvästä moninaisuudesta ja saa tuntumaa monikulttuurisen opetuksen ja viestinnän menetelmiin.
Yhteinen opetustilanne antaa uusia
pedagogisia välineitä
Toiminnallinen kokemus herättää tehokkaasti
uuden oppimiseen ja synnyttää uutta ajattelua.
Toimintatavat uudistuvat ja kehittyvät varmimmin
omakohtaisen kokemuksen ja tekemisen myötä.
Yhteinen opetustilanne kannattaa järjestää sekä
ammattiaineen opetukseen että suomen kielen
opetukseen. Opetustilanteen suunnitteluun kannattaa varata mahdollisuuksien mukaan 1–2 tuntia, jotta opetus voidaan suunnitella sellaiseksi,
että kumpikin kouluttaja saa siinä aktiivisen roolin. Yhdessä suunnittelemalla voidaan etsiä ja
43
löytää monipuolisia menetelmiä monimuotoisen
ryhmän opettamiseen. Opetustilanteen jälkeen
on hedelmällistä vaihtaa kokemuksesta ajatuksia.
Ammattiaineen opetusta varten suomen kielen
kouluttaja tarvitsee ammattiaineen kouluttajalta
etukäteen perehdytyksen opetuksen sisältöön.
Sisältöä voidaan yhdessä tarkastella kielellisestä näkökulmasta. Oppimistehtävät voidaan
suunnitella yhdessä ja suomen kielen opettaja
voi esimerkiksi kiinnittää huomiota siihen, että
tehtävien ohjeet ovat ilmaisultaan selkeitä. Suomen kielen kouluttaja voi oppitunnin aikana selkeyttää kielellisesti vaativia sisältöjä ja käsitteitä
ja näin ammatinkouluttaja oppii kiinnittämään
huomiota siihen, minkälaiset seikat tuottavat
kielellisiä vaikeuksia maahanmuuttajille ja miten
oppimista voidaan helpottaa selkeyttämällä opetettavia asioita ja avaamalla käsitteitä.
Kotoutumiskoulutuksen oppituntia varten ammatinkouluttajalle on hyvä kertoa etukäteen opetusteema ja perehdyttää hänet käytännönläheisesti
ryhmän kielitaitotasoon. Samalla voidaan käydä
läpi kielenoppimisprosessin etenemistä pääpiirteittäin ja esitellä eurooppalaisen viitekehyksen
mukaisia kielitaitotasoja (Ks. Kielitaidon taitotasot.). Ammatinkouluttajan on jatkossa helpompi
opiskelijavalinnassa hahmottaa hakijoiden kielitaitoa, jos hänellä on kokemusta siitä, mitä kielitaitotasojen numeeriset kuvaukset käytännössä
tarkoittavat.
Ammatinkouluttaja voi mahdollisuuksien mukaan ehdottaa ja tuoda kielenopetuksen teemaan ja toteutukseen työelämäläheisyyttä.
Opetuksen vuorovaikutustilanteiden kautta ammatinkouluttaja saa tuntumaa siihen, mihin opiskelijoiden kielitaito riittää ja hän voi havainnoida
esimerkiksi sitä, minkälaiset kielen rakenteet ja
ilmaisut ovat vaativia ja kaipaavat selittämistä ja
havainnollistamista. Ammatinkouluttaja voi myös
harjoitella asioiden selkeyttämistä käytännössä
vastaamalla opiskelijoiden kysymyksiin ja osallistumalla keskusteluihin.
Opetussisältöihin tutustumalla
yleiskuvan opinnoista
saa
Kouluttaja voi aloittaa osaamisensa laajentamisen perehtymällä opetussuunnitelmiin ja näyttötutkintojen perusteisiin. Riippuu tarkoituksesta
ja tilanteesta, kuinka syvällisesti ja yksityiskohtaisesti opetussisältöihin tarvitsee ja kannattaa
tutustua.
Ammatinkouluttajat eivät tarvitse kovin syvällistä
kotoutumis- ja kielikoulutuksen asiantuntemusta.
Tutustumalla kotoutumiskoulutuksen sisältöihin
ammatinkouluttaja saa yleiskuvan siitä, kuinka
paljon ja minkälaisia asioita maahanmuuttajan
on omaksuttava kotoutumisensa aikana (ks.
Kotoutumiskoulutus).
Kotoutumiskoulutuksen
opetussuunnitelmasta muodostuu käsitys myös
kielitaidon rakentumisesta ja siitä, mitä yhteiskuntaa, kulttuuria ja työelämää koskevaa tietoa
maahanmuuttajalta voi eri vaiheissa odottaa.
Myös odotukset opiskelutaitojen suhteen tulevat
realistisemmiksi, kun nähdään, minkälaisen kielitaidon varassa kotoutumiskoulutuksissa harjoitellaan opiskelutaitoja, mediataitoja ja atk-taitoja.
Suomen kielen kouluttajan on vahvistettava ammatillisen koulutuksen tuntemusta toisaalta kielitaidon arvioinnin ja toisaalta kielen opettamisen
laadun parantamiseksi. Kielitaidon arviointiin
liittyvää osaamista tarvitaan, kun maahanmuuttaja hakeutuu tutkintojen suorittamiseen ja ammatilliseen koulutukseen eli kun arvioidaan sekä
sitä, riittääkö hakijan kielitaito ammatin opiskeluun että sitä, minkälaista tukea ja suomen kielen opiskelua hakija tulee tarvitsemaan ammatin
opiskelun rinnalla (Ks. Kielitaidon ja tuen tarpeen
arviointi.). Ammattialan opetussisällöistä ja opiskelun vaativuudesta on oltava realistinen yleiskuva, jotta hakijan senhetkinen kielitaito osataan
suhteuttaa ammattialan ja ammatin opiskelun
vaatimuksiin. Suomen kielen opettaminen ammatillisessa koulutuksessa sen sijaan vaatii kouluttajalta enemmän kuin yleiskuvan. Se vaatii
yksityiskohtaisempaa tietoa ja osaamista, mikä
karttuu kokemuksen ja yhteistyön myötä pitemmän ajan kuluessa.
Opetussisältöihin tutustumisen voi aloittaa tutustumalla mm.
• tutkinnon perusteisiin ja opetussuunnitelmiin
• työparin laatimien verkkokurssien sisältöihin
• oppimateriaaleihin oppilaitoksen verkossa
• mahdollisiin oppikirjoihin
• yleisiin verkko-oppimisympäristöihin ja -materiaaleihin.
Työpari voi lähettää toisilleen linkkejä ja vinkkejä
materiaaleista ja Internet-sivustoista. Mikäli yhteistyön myötä syntyy uutta oppimateriaalia, se
jaetaan kaikkien käyttöön.
Verkostoista vahvistusta suomen kielen kouluttajan työelämäosaamiseen ja
tutkintojärjestelmän tuntemukseen
Tutkintojärjestelmä edellyttää kolmikantaista oppilaitosten, työnantajien ja tutkinnon suorittajien
välistä yhteistyötä. Suomen kielen kouluttajilla
ei tällaista velvoitetta työelämäyhteistyöhön ole.
Kielenopetuksen kehittäminen ja kehittyminen
44
työelämäläheiseksi on kirjoitetun velvoitteen
puuttumisesta huolimatta tärkeää, koska se
edistää maahanmuuttajien työllistymistä ja yritysten mahdollisuutta rekrytoida osaavia työntekijöitä. Suomen kielen kouluttajalle luonteva
yhteys työelämään syntyy ammatinkouluttajien
yhteistyöverkostojen kautta, sillä ammatinkouluttajat ovat opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen
ja tutkintosuorituspaikkojen tiimoilta jatkuvassa
yhteydessä työpaikkoihin.
Työpaikkakäyntien aikana myös suomen kielen
kouluttaja voi solmia yhteistyösuhteita ja synnyttää uutta toimintaa, esimerkiksi suomen kielen
opetusta tai tukea työpaikan maahanmuuttajille.
Kouluttaja voi opastaa työpaikan työntekijöitä,
erityisesti työpaikkaohjaajia, selkeän ja helpommin ymmärrettävän kielen käyttämisessä (Ks.
Työpaikkaohjaajan muistilista). Työntekijät voivat
puolestaan esitellä työympäristöä, kertoa työtehtävistään, esitellä työvälineitä ja kertoa vuorovaikutustilanteista ja asiakastilanteista työpaikalla.
Jos mahdollista, voidaan kouluttajalle järjestää
myös mahdollisuus kokeilla joitakin työvaiheita.
Työpaikkakäyntiin voi valmistautua etukäteen lähettämällä työpaikkaohjaajalle kysymyksiä, joita
haluaisi käsitellä työpaikkakäynnin aikana. Työpaikalta kannattaa kysyä esimerkiksi seuraavia
asioita:
• Minkälaisia kielenkäyttötilanteita työssä kohtaa, esim. asiakastilanteet ja palaverit?
• Minkälaisia kielellisiä haasteita maahanmuuttajilla on esiintynyt yleisesti?
• Tarvitaanko työssä yhtä paljon kirjallista ja
suullista kielitaitoa?
• Liittyykö työhön tekstien lukemista?
• Minkälaisia tekstejä työhön liittyy?
• Onko alalla paljon erikoissanastoa?
Kouluttajien työelämäjaksolla on mahdollista
tutustua useampiin työpaikkoihin tai pitemmän
aikaa yhteen työpaikkaan. Yhteen työpaikkaan
keskittyminen mahdollistaa laajemman osallistumisen työpaikan toimintaan ja sitä kautta syvällisemmän tutustumisen ammatin kielellisiin
vaatimuksiin sekä työhön liittyviin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin. Vaikka kouluttaja
perehtyykin tiettyyn ammattiin ja työpaikkaan,
vahvistuu samalla myös yleinen työelämätuntemus, joka parhaimmillaan auttaa kouluttajaa
suunnittelemaan ja toteuttamaan kielenopetusta
työelämäläheisesti.
Tutkintoihin ja tutkintojärjestelmään liittyvää
osaamista voi hankkia ja vahvistaa osallistumalla Näyttötutkintomestarikoulutukseen. Mikäli
työnantaja ei katso tarpeelliseksi näyttötutkinto-
mestari-tutkinnon suorittamista, on suomen kielen kouluttajan joka tapauksessa hyvä päästä tutustumaan näyttötutkintosuunnitelmiin ja muihin
näyttötutkintoon liittyviin asiakirjoihin sekä seuraamaan tutkintotilaisuuksia tai niiden arviointikeskusteluja.
Videoneuvottelussa osaamista voidaan
jakaa resursseja säästäen
Yhteistyö työparin kanssa vaatii pedagogisen
suunnittelun ja toteutuksen lisäksi aikaa käytännön järjestelyihin, esim. aikatauluista sopimiseen. Mikäli oppilaitoksessa on useita toimipisteitä, kuluja syntyy ja aikaa kuluu esimerkiksi
siirtymiseen toimipisteestä toiseen. Taloudellisesti ja ajankäytön kannalta vähemmän kuormittavaa on hyödyntää teknologian tuomia mahdollisuuksia, esimerkiksi videoneuvotteluja (esim.
Lync). Yhteydenpito voidaan sopia säännölliseksi, esimerkiksi kaksi tuntia viikossa. Yhteyden
aikana voidaan suunnitella yhteisiä tapahtumia,
konsultoida, välittää informaatiota ja jakaa sekä
työstää materiaaleja.
Mikäli työpareja on useampia, voidaan videoneuvotteluun kokoontua määräaikoina suuremmallakin joukolla. Työpareille karttunutta osaamista
voidaan näin jakaa laajemmin työyhteisössä ja
samalla tullaan harjoitelleeksi sähköisten kokousvälineiden käyttöä.
Opettajavaihto, ammatillinen teemapäivä ja ammattialamessut esimerkkinä yhteistyöstä
Työparit erikoistuvat tietyllä ammattialalla maahanmuuttajien opettamiseen ja tukemiseen.
Tätä erikoistumista tarvitaan, jotta opiskelijoille
voidaan tarjota asiantuntevaa, ammatin kannalta
relevanttia ja henkilökohtaisista tarpeista nousevaa ohjausta ja opetusta opintojen aikana. Oppivan organisaation idean mukaisesti kertynyttä
osaamista ei kuitenkaan ole tarkoitus pitää yk-
45
sissä käsissä vaan osaaminen jaetaan oppilaitoksessa yhteisen tavoitteen edistämiseksi mahdollisimman monen kouluttajan ja opiskelijan
käyttöön. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa esimerkiksi opettajavaihtoa kotoutumiskoulutuksen ryhmien välillä: puhdistuspalvelualaan
perehtynyt suomen kielen kouluttaja voi vierailla
liiketalouteen perehtyneen kouluttajan ryhmässä
opettamassa puhdistuspalvelualan sanastoa ja
kieltä ja päinvastoin.
Työpari voi järjestää kotoutumiskoulutuksen
opiskelijoille ammatillisen teemapäivän, jossa
ammatinkouluttaja esittelee teemapäivän aloituksena omaa ammattialaansa. Esittelyn sisältö suunnitellaan yhdessä ryhmän tarpeisiin ja
tasoon sopivaksi. Opiskelijat voivat osallistua
päivän suunnitteluun laatimalla etukäteen työelämään, ammattiin ja ammatin opiskeluun liittyviä kysymyksiä. Työskentelyä voidaan jatkaa
tietokoneluokassa. Kukin opiskelija etsii tietoja
itseään kiinnostavasta ammatista ja siihen kouluttautumisesta. Suomen kielen kouluttaja auttaa kielellisissä asioissa ja ammatin kouluttaja
työelämään ja ammatin opiskeluun liittyvissä
kysymyksissä. Tiedonhakutehtäväkin kannattaa
laatia yhdessä. Lopuksi opiskelijat voivat esitellä
oman ammattinsa tai ammateista voidaan keskustella porinaryhmissä.
Kotoutumiskoulutuksen kehittämispäivänä voidaan järjestää ammattialamessut, jolloin opettajat esittelevät toisilleen sitä ammattialaa, johon
ovat perehtyneet. Messupäivä voidaan toki toteuttaa myös siten, että opiskelijatkin osallistuvat tapahtumaan messuvieraina. Vastaavasti
eri alojen ammatinkouluttajat voivat järjestää
esimerkiksi näyttelyn, jonka teemana on maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tuki ja kielenopetus. Näyttelyssä voidaan esitellä hyväksi
ja toimivaksi havaittuja käytäntöjä ja ratkaisuja,
joita on kehitetty ja kokeiltu työparitoiminnassa.
Panostaminen yhteistyöhön vahvistaa
osaamista
Työparitoiminta on yksi monista ammatillisen
oppilaitoksen tarjoamista mahdollisuuksista. Eri
asiantuntijoiden ja ammattiryhmien osaamista
voidaan jakaa ja hyödyntää oppilaitoksessa monia yhteistyömalleja ja pedagogisia ratkaisuja
hyödyntäen.
Osaamisen kehittäminen, esimerkiksi työparitoiminta, edellyttää työnantajalta taloudellista
panosta, mutta prosessimaisessa ja saumatta
opetukseen kiinnittyvässä osaamisen kehittämisessä kulut jakaantuvat pitemmälle aikavälil-
le ja sulautuvat oppilaitoksen perustoimintaan.
Panostuksen myötä kouluttajien osaaminen laajenee, opetuksen laatu vahvistuu ja opiskelijat
saavat kotoutumiskoulutuksessa työelämäläheisempää ja ammatillisessa koulutuksessa kielitietoisempaa opetusta.
46
11LÄHTEITÄ JA
LISÄLUKEMISTA
Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen
opetussuunnitelman perusteet 2012. Opetushallitus,
Helsinki.
Eurooppalainen viitekehys. Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteinen eurooppalainen viitekehys 2008. WSOY, Helsinki.
Helsingin diakoniaopisto: https://www.hdo.fi/images/
stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf
Iivanainen, Ansa – Syväoja, Pirjo 2009: Hoida ja kirjaa. Tammi, Helsinki.
Kela, Maria – Korpela, Eveliina – Lehtinen Päivi 2010:
Sairaan hyvää suomea. Terveysalan suomea maahanmuuttajille. Edita, Helsinki.
Kokkonen, Marja 2010: Taitotasot ja työelämän kielitaitovaatimukset. – Tani, Hanna – Nissilä, Leena
(toim.) Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. 40–50. Oppaat ja käsikirjat 2010:4. Opetushallitus, Helsinki.
Lehtinen, Mika – Peltonen, Harri – Talvinen, Päivi
2007 (2004): Ruoanvalmistuksen käsikirja. Wsoy Oppimateriaalit Oy, Helsinki.
Luukka, Minna-Riitta 2009: Tekstitaidot − teksteistä käytänteisiin. − Minna Harmanen & Tuija Takala
(toim.) Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon. s. 13−25. Äidinkielen opettajain liiton
vuosikirja 2009. Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto.
Maahanmuuttaja opetusryhmässäni 2011. Opetushallitus, Helsinki.
Näyttötutkinto-opas 2012:
oph/nayttotutkinto-opas/
http://www.e-julkaisu.fi/
Oikeusministeriö, Finlex, yhdenvertaisuuslaki: http://
www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040021 (luettu
2.1.2014)
Opettajan verkkopalvelu edu.fi:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/ammattikoulutus (luettu 22.11.2013)
Opetushallitus
2006:
http://www.oph.fi/download/16598_Henkilokohtaistamismaarays.pdf (luettu
31.12.2013)
Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/ammattikoulutus/nayttotutkinnot/tutkinnon_suorittaminen (luettu 2.1.2014)
Opetushallitus: http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/tutkintojen_tunnustaminen (luettu 1.1.2014)
Osallisena Suomessa -hankkeen arviointiraportti
2013: Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki.
Pehkonen, Aini (toim.) 2011: Tavoitteena työelämä –
maahanmuuttajien osaaminen näkyväksi. EUedu-julkaisut nro 1. Savon koulutuskuntayhtymä, Kuopio.
(http://www.isok.fi/materiaali/Tavoitteena_tyoelama.
pdf)
Polkuja työelämään -opas maahanmuuttajille:
http://www.sskky.fi/aikuisopisto/attachements/2008-01-07T15-20-0371.pdf (luettu 22.11.2013)
Pollari, Jorma ¬– Koppinen, Marja-Leena 2011: Maahanmuuttajan kohtaaminen ja opettaminen. PS-kustannus, Jyväskylä.
Pöyhönen, Sari – Tarnanen, Mirja – Vehviläinen, Eeva-Maija – Virtanen, Aija – Pihlaja, Lenita 2010: Osallisena Suomessa. Kehittämissuunnitelma maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Soveltavan
kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto.
Reini, Kaarina 2012: Maahanmuuton taloudelliset vaikutukset. Vieraskielisen työvoiman aluetaloudelliset
vaikutukset Pohjanmaalle. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos (THL). Raportti 12/2012.
Saario, Johanna 2012: Yhteiskuntaopin kieliympäristö ja käsitteet. Toisella kielellä opiskelevan haasteet
ja tuen tarpeet. Jyväskylä Studies in Humanities 172,
Jyväskylän yliopisto.
Savolainen, Anna-Kaisa 2007: Maahanmuuttajataustaisten aikuisopiskelijoiden luetun ymmärtämisen taidoista. Jyväskylän yliopisto. (http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-200758)
Sippola, Heidi – Tuononen, Nuppu-Maria – Mustonen
Anu 2014: Hoidetaan suomeksi. 2. painos. Sanoma
Pro Oy, Helsinki.
Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteet
2010. Opetushallitus.
Suni, Minna 2010: Työssä opittua: työntekijän näkökulma ammatilliseen kieli- ja viestintätaitoonsa. – Garant, Mikel – Kinnunen, Marja (toim.) AfinLA-e: Soveltavan kielitieteen tutkimuksia 2010 / n:o 2. 45–58.
(http://ojs.tsv.fi/index.php/afinla)
Tani, Hanna – Nissilä, Leena (toim.) 2010: Tasolta toiselle. Opas kielitaidon tasojen kuvausasteikon käyttöön suomi toisena kielenä -opetuksessa. Oppaat ja
käsikirjat 2010:4. Opetushallitus, Helsinki.
Tilastokeskus 2013: Ammatillisen koulutuksen erityisopetuksen perusteet http://www.stat.fi/meta/kas/
erityisop_per.html (luettu 12.12.2013)
Wilén, Raili 2012: Laitoshuoltajan työ sairaalassa.
Opetushallitus, Helsinki.
Wilén, Raili – Viskari-Lippojoki, Ulla – Leinonen Eija
2007: Puhdistan ja suojaan – Puhdistuspalvelualan
oppikirja maahanmuuttajille. Opetushallitus, Helsinki.
47
VÄLINESALKKU
48
12VÄLINESALKKU
12.1Yleiset
12.1.1TUOTEKORTTI Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla
Maahanmuuttajien tuki ammatillisella polulla
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistava koulutus [MAVA-koulutus]
Ohjaus työkaluna koko ammatillisen polun läpi ja nivelvaiheiden yli
Suuntaa ammatillisiin suunnitelmiin ja valmiuksia ammatin opiskeluun
-
Alalle suuntaava MAVA-koulutus
-
Yleinen MAVA-koulutus
Hakeutumisvaihe
Oikea ihminen oikealle paikalle
Opiskelijavalinnat
-
Kaikki arviointitieto yhteiseen käyttöön
-
Moniammatillinen yhteistyö
Tutustumisjaksot ja orientoivat koulutukset
-
Riittävän pitkä ja kattava kartoitus
-
Tilanteen vaatima ohjaus ja tuki
-
Opiskelutaitojen, kielitaidon ja muun osaamisen vahvistaminen
Ammattitaidon hankkiminen
Taitavaksi osaajaksi
Opiskelun ja suomen kielen tuki
Ammatillinen ohjaus
-
Yhteistyössä kouluttajat ja työpaikkaohjaajat
-
Jatkuva kielen oppiminen
-
Opiskelutaitojen vahvistaminen ammatin opiskelun rinnalle
Tutkinnon suorittaminen
Pätevänä työelämään
Ammattitaidon osoittamisen joustavat järjestelyt ammatillisesta osaamisesta tinkimättä
49
12.1.2TUOTEKORTTI:
Kotoutumiskoulutus
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen kotoutumiskoulutus on työvoimakoulutusta, ja sen järjestää
kielet ja monikulttuurisuusosasto (KiMo). Vaasan seudun erityispiirre maahanmuutossa on
sen pakolaisvaltaisuus, mikä tarkoittaa luku- ja
kirjoitustaidottomien huomattavaa osuutta opiskelijoista. Maahanmuuttajan lähtötasosta riippuen koulutus voi koostua yhdestä tai useammasta
kurssista.
Maahanmuuttajan kotoutumispolku
kielikoulutuksissa
Alkukartoitus: Jokaisella maahanmuuttajalla
on oikeus alkukartoitukseen. Alkukartoituksessa
kerätään tietoa maahanmuuttajan koulutuksesta, työkokemuksesta, osaamisesta, vahvuuksista jne. Siinä myös testataan oppimisvalmiuksia,
jotta voidaan määritellä oikeantasoinen suomen
kielen koulutus.
Luki 1–2: Luki 1–2 on ns. alkeiskurssi. Tähän
koulutukseen tulevat vain ne, jotka eivät tunne
latinalaista kirjaimistoa riittävän hyvin. Heillä on
suuria vaikeuksia kirjoittamisessa ja lukemisessa. Usein opiskelijoilla on myös oppimisvaikeuksia ja oppimiskyky on heikko. Luki 1–2 kestää 6
kk. Osa opiskelijoista kertaa kurssin.
Luki 3–4: Tämä on jatkokurssi edellisen (luki
1–2) suorittaneille; osa maahanmuuttajista aloittaa kotoutumispolkunsa tältä tasolta. Kurssi alkaa nollatasolta, mutta koulutukseen tulevilta
edellytetään latinalaisen kirjaimiston hallintaa.
Kirjoittaminen, lukeminen ja ääntäminen voi kuitenkin olla vielä varsin heikkoa. Jotkut opiskelijat kartoitetaan tälle tasolle elämäntilanteensa
vuoksi (pieni lapsi, puoliso matkustaa paljon,
sairaushistoria, muuttoaikeita tms.), vaikka vaativampi kotoutumiskoulutus olisikin oppimiskyvyn vuoksi sovelias. Luki 3–4 kestää 4 kk. Osa
opiskelijoista kertaa kurssin.
Kotoutumiskoulutus (koto): Koto on ns.
peruskurssi, ja tarkoitus on, että jokainen maahanmuuttaja kävisi sen. Tämä ei kuitenkaan aina
ole mahdollista, mikäli kirjoitus- ja lukutaito ei ole
kehittynyt riittävälle tasolle. Koto on jatkokurssi
lukit suorittaneille ja ensimmäinen kurssi hyvät
oppimisvalmiudet omaaville ja latinalaisen kirjaimiston hyvin tunteville maahanmuuttajille. Hidas
koto alkaa tasolta A1.2, perus- ja nopea koto nollatasolta. Koto kestää 10 kk.
Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus
(MAVA): MAVA on omaehtoista koulutusta, ja
sen laajuus on 20–40 opintoviikkoa. Usein opiskelija siirtyy tähän koulutukseen kotoutumiskoulutuksen suoritettuaan. MAVA-koulutuksen
tavoitteena on antaa opiskelijalle kielelliset ja
muut tarvittavat valmiudet ammatillisiin opintoihin siirtymistä varten. Opiskelija oppii tuntemaan
syvemmin suomalaista opiskelu- ja työkulttuuria, ja tavoitteena ovat sellaiset tiedot ja taidot,
että opiskelija pystyy koulutuksen jälkeen seuraamaan opetusta ja suoriutumaan tutkintoon
johtavasta ammatillisesta peruskoulutuksesta.
Opiskelijoille tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ohjaukseen resursoidaan.
Opiskelu rahoitetaan kotoutumistuella, työttömyysturvalla, opintotuella tai opintolainalla.
Etenemistapa: VAKK:ssa on käytössä kolme
erilaista etenemistapaa: hidas, perus ja nopea.
Periaatteena on, että maahanmuuttaja kulkee
tätä etenemistapansa mukaista polkua läpi koulutuksen. Esimerkiksi, jos on käynyt peruskoton,
jatkaa perus-MAVA:lla, tai hitaan lukin käynyt jatkaa hitaalla kotolla. Poikkeuksia tähän sääntöön
saattavat kuitenkin synnyttää esimerkiksi ryhmien muodostamisen haasteet tai oppimisvalmiuksissa tapahtuneet muutokset. Peruskriteerit
etenemistavan valikoitumiseen ovat
Hidas: heikot oppimisvalmiudet
Perus: hyvät oppimisvalmiudet omaava
mutta ei korkeakoulutusta
Nopea: korkeakoulututkinnon suorittanut tai
nuori lukion suorittanut, jolla on edellytykset
korkeakouluopintoihin.
Nopea ja peruspolku ovat hyvin samantyyppisiä. Aina ei ole mahdollista muodostaa nopeasti
etenevää ryhmää, ja silloin nopeat opiskelevat
perusryhmässä. Etenemispolut on luotu, jotta
saadaan aikaan mahdollisimman homogeenisia
ryhmiä. Nopea ryhmä pääsee kuitenkin hieman
perusryhmää ja huomattavasti hidasta ryhmää
pidemmälle kielikoulutuksessa.
Koto-koulutuksen tavoitetasot ovat: Hidas- A2.2
Perus- B1.1
Nopea- B1.2
Hitaan etenemistavan ryhmässä moni opiskelija
jää tavoitetasosta. Tämä johtuu siitä, että näissä ryhmissä on usein primaarilukutaidottomina
suomen kielen opiskelunsa aloittaneita. Perusja nopeassa ryhmässä tavoitteisiin päästään
useammin, vaikka tavoitteet ovatkin haasteellisia.
50
12.1.3TUOTEKORTTI: Kielitaidon taitotasot
Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksissa kielitaitoa arvioidaan eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Alla lyhyt selitys, millaista kielitasoa kukin taitotaso vastaa.
A1
Selviytyy erittäin yksinkertaisista puhetilanteista, joissa
Suppea viestintä kaikkein tutuim- kertoo lyhyesti ja luettelomaisesti itsestään tai lähiymmissa tilanteissa
päristöstään, esim. perheestä tai kodista. Puhe voi olla
katkonaista ja ääntämisen puutteet voivat vaatia kuulijalta totuttelua. Ymmärtää hitaasti ja selkeästi äännettyjä sanoja ja lyhyitä ilmauksia, jotka liittyvät häneen
itseensä tai välittömään ympäristöön tai tilanteeseen.
Yksinkertaisesta tekstistä ymmärtää tuttuja ilmauksia ja
pystyy löytämään lyhyestä tekstistä yksittäisen tiedon,
esim. päivän ja kellonajan. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyitä
tekstejä, esimerkiksi vastauksia tuttuihin kysymyksiin tai
tekstiviestin, sekä täyttää henkilötietonsa.
A2
Selviytyy arjen tavallisista palvelutilanteista ja rutiininVälittömän sosiaalisen kanssakäy- omaisista keskusteluista omista tai itselleen tärkeistä
misen perustarpeet ja lyhyt kerronta asioista. Pystyy useimmiten tunnistamaan yleiskielisen
asiapuheen aiheen ja summittaisesti seuraamaankin
sitä, kunhan se on hidasta, selkeää ja loogista. Pystyy
lukemaan yksinkertaisia, lyhyitä tekstejä jokapäiväisistä
aiheista ja löytämään niistä helposti ennakoitavaa tietoa; lukeminen voi vaatia aikaa ja esimerkiksi sanakirjan
avuksi. Selviytyy kirjoittamalla tavallisimmista arkitilanteista.
B1
Selviytyy jokapäiväisistä, tutuista puhetilanteista kouSelviytyminen arkielämässä
lussa, työssä ja vapaa-aikana. Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon nojaavaa puhetta ja tavoittaa kiinnostavien asioiden pääkohdat myös
viestimistä, kun puhe on selvää ja rauhallista. Ymmärtää monenlaisia aiheeltaan tuttuja, muutaman sivun pituisia tekstejä ja pystyy yhdistelemään useamman tekstin tietoja. Tekstin sävyt, vähemmän tutut aiheet ja jotkin
yksityiskohdat voivat jäädä epäselviksi. Osaa kirjoittaa
henkilökohtaisen ja julkisemmankin sidosteisen tekstin
erilaisista aiheista ja pystyy välittämään tehokkaasti itselleen tuttua tietoa.
B2
Pystyy osallistumaan aktiivisesti käytännöllisiin, sosiaaSelviytyminen säännöllisessä kans- lisiin ja muodollisiinkin puhetilanteisiin syntyperäisten
sakäymisessä syntyperäisten kans- puhujien kanssa niin, että kumpikaan osapuoli ei koe
sa
sitä hankalaksi. Pystyy lukemaan itsenäisesti usean sivun pituisia, eriaiheisia tekstejä ja tunnistamaan niistä
tekstin ja kirjoittajan tarkoituksen sekä yhdistämään käsitteellisiä tietoja. Epätavalliset idiomit ja kielellinen huumori voivat jäädä ymmärtämättä sekä puhutussa että
kirjoitetussa muodossa.
Kielellinen ilmaisuvaranto ei juuri rajoita kirjoittamista,
vaikka sävy ja tyyli eivät vielä olekaan ehdottoman korrekteja.
51
Kielitaidon taitotasot
A1
Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa
- Tarvitsee apua puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä: hidastamista, toistoa, näyttämistä, käännöstä, apukysymyksiä – ja vielä toistoa.
- Lukeminen hidasta, tutunkin asian ymmärtäminen
voi vaatia useita kertoja.
A2
Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta
- Kirjalliset tuotokset niukkoja: yksittäisiä sanoja tai
hyvin lyhyitä lauseita, vapaassa tuotoksessa monenlaisia virheitä.
- Ymmärtää yksinkertaista ja selväpiirteistä puhetta,
joka äännetään hitaasti ja selvästi; toistoa tarvitaan
vielä usein.
- Tutut puheosuudet sujuvat, vieraammat aiheet voivat aiheuttaa taukoja ja avuntarvetta keskustelussa,
jota ei kykene välttämättä ylläpitämään kovin pitkää
aikaa.
- Lukeminen ja ymmärtäminen usein vielä hidasta, voi
vaatia useita kertoja. Löytää jäsennellystä tekstistä
yksittäisiä tietoja ja pystyy päättelemään sanojen
merkityksiä kontekstin tukemana.
B1
Selviytyminen arkielämässä
- Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävää tekstiä tutuista
aiheista, kuvaamaan esim. henkilöitä, tapahtumia,
suunnitelmia ja kokemuksia. Osaa rinnastaa lauseita (ja, mutta, koska) ja käyttää ainakin jotakin menneen ajan muotoa.
- Ymmärtää puhuttua yleiskielistä ja selväpiirteistä
asiatietoa, joka aiheeltaan ei ole kovin vieras. Pitkän viestin ymmärtäminen voi vaatia joskus toistoa
ja rauhallisempaa puhetempoa.
- Pystyy lukemaan pääajatukset ja avainsanat ymmärtäen erityyppisiä ja -aiheisia tekstejä, esim. lehtiartikkeleita. Pitkien tekstien kaikki yksityiskohdat
eivät välttämättä avaudu.
B2
Selviytyminen säännöllisessä kanssakäymisessä syntyperäisten kanssa
- Osaa kirjoittaa jäsennellyn tekstin, esim. lyhyen selostuksen tai yhteenvedon, ja ilmaista asioiden suhteita. Peruskieliaines on jo melko virheetöntä, vaikka
äidinkielen (tai muun kielen) vaikutus tekstissä näkyykin.
- Ymmärtää jäsenneltyä yleiskieltä pääsääntöisesti
kaikissa tavallisissa tilanteissa ja viestimissä ja osaa
erottaa puheesta tarkoituksen, asenteita, muodollisuusastetta ja tyyliä ja tehdä näistä päätelmiä.
- Pystyy aktiiviseen ja tehokkaaseen vuorovaikutukseen
syntyperäisen kanssa ja osaa useimmiten ilmaista itseään selkeästi ja tilanteen vaatimalla tavalla.
- Pystyy lukemaan monipuolisesti omaa alaa tai yleisiä aiheita käsitteleviä tekstejä ja kirjoittamaan selkeitä, yksityiskohtaisia tekstejä, esim. esseen.
52
12.1.4TUOTEKORTTI:
Kuvien ja videoiden käyttö
opetuksessa
Esimerkki 2. Vähemmän onnistunut kuvankäyttö
Kuvien ja videoiden käyttö opetuksessa
Kuvat ja videot elävöittävät opetusta ja opetusmateriaalia. Ne parantavat aineiston visuaalista
ilmettä. Tämä on tärkeää, koska elävöittämällä
aiheesta saadaan kiinnostavampaa ja pystytään
ylläpitämään lukijan mielenkiintoa. Kuvat myös
jakavat tekstiä useampaan osaan, joten lukijalle
jää enemmän tilaa prosessoida lukemaansa.
Tässä on kaksi esimerkkiä kuvien käytöstä:
esimerkki 1 – onnistunut kuvankäyttö sekä esimerkki 2 – vähemmän onnistunut.
Esimerkki 1. Onnistunut kuvankäyttö
Huono kuva on epätarkka. Kuvan laatu on huono ja se on epäselvä. Yhteys kuvan ja tekstin
välillä on etäinen.
Jos kuva on otettu kaukaa, se harvoin toimii
opetuskuvana hyvin, tietyissä aiheissa kylläkin.
Esimerkin kuvassa etäisyys tekstiin on liian pieni. Kuva on myös liian suuri, jos oikeaan reunaan tosiaan haluttiin tekstiä.
Hyvä fileointiveitsi on terävä, ohutteräinen ja taipuisa.
Hyvä kuva on terävä ja tarkka. Se on hyvälaatuinen. Hyvä opetuskuva esittää tekstissä esiteltyä
asiaa. Kun teksti ja kuva toimivat yhdessä, saavutetaan suurempi vaikutus.
Suuri lähikuva on tehokkaampi. Kuvat silmäillään tarkemmin kuin teksti: siksi ne ovat tehokkaita!
Kuvan ja tekstin väliin kannattaa jättää jonkin
verran tyhjää. Jos kuva on liian lähellä, se häiritsee kuvan visuaalista hahmottamista. Toisaalta,
jos kuva on liian kaukana, se jää erilliseksi.
Kuvatekstiin kannattaa panostaa. Ne yleensä
luetaan, jos kuvaakin katsotaan. Kuvatekstissä ei kannata kertoa, minkä kuvasta jo näkee
vaan pikemminkin täydentää sillä sekä tekstiä
että kuvaa. Kuvateksti ei saa olla pitkä. Sopiva
pituus on mielellään kolme virkettä tai lyhyempi. Kuvaan tai vaihtoehtoisesti tekstiin voi laittaa
linkkejä aihetta käsitteleville internetsivuille, tai
maahanmuuttajia opetettaessa esimerkiksi Wikipediaan, josta he voivat lukea artikkelin myös
omalla äidinkielellään.
Kuvateksti tuo monia mahdollisuuksia. Ne kannattaa käyttää. Esimerkin kuvatekstissä voisi
mm. lukea: kala ja linkkuveitsi. Se olisi huono
kuvateksti, sillä senhän näkee jo kuvaa katsomalla. Kuvassa voi toki olla kehykset, esimerkissä ne eivät vain toimi.
53
Videoiden käyttö opetuksessa
Videoilla kannattaa täydentää opetusta. Ne käyvät niin uuden asian opettamiseen kuin kertaukseenkin. Videot ovat osa monipuolista opetusta.
Nyky-yhteiskunta on yhä visuaalisempi, mistä
kertoo mm. se, että YouTube on noussut nuorten
suosituimmaksi internetin hakukoneeksi.
Videoiden käytöstä on hyvä muistaa seuraavat
asiat:
• video palvelee etenkin visuaalisia oppijoita,
mutta tuo lisäarvoa myös muille
•
toimiva opetusvideo on lyhyt (maksimissaan
5 min). Pidempiäkin videoita voidaan käyttää, mutta niissä tavoitteena on uuden asian
oppimiseen sijaan jokin muu, esim. keskustelutaitojen kehittäminen tai jonkin asian syvempi ymmärrys
•
video on purettava katselun jälkeen. Tämä
voidaan tehdä joko pienryhmissä tai yhdessä isossa ryhmässä
•
kouluttajan kannattaa koota yhteenveto videon annista ja laittaa se opiskelijoiden saataville esimerkiksi oppimisalustalle
•
olisi hyvä, jos oppimisalustalla olisi myös linkit näihin videoihin, jotta opiskelijat pääsevät
katsomaan niitä uudestaan
•
erinomainen tapa käyttää videoita on laittaa opiskelijat itse kuvaamaan niitä. Näin
opiskelijoista tulee aktiivisia sisällöntuottajia
heidän joutuessaan miettimään sisältöä ja
toteutustapaa
•
itse tekemilläsi videoilla pystyt tuomaa esiin
juuri ne asiat, jotka ovat oleellisia nimenomaan omalla kurssillasi
•
itse tai opiskelijoiden kanssa tehdyt videot
toimivat parhaiten aktivointinsa ja kontekstuaalisuutensa vuoksi, mutta muidenkin tekemiä videoita voi käyttää
•
kuvanlaadun lisäksi äänenlaatuun kannattaa
panostaa. Auringonvalo parantaa kuvanlaatua, mutta lisävalaistuksellakin päästään hyviin tuloksiin
•
kuvaushetkellä ei ole pakko nauhoittaa ääntä, sen voi tehdä myöhemminkin
•
videon teosta ei kannata tehdä vaikeaa: kännykällä on helppo ja nopea kuvata
•
verkko on täynnä hyviä videoita. Löydät niitä
mm. seuraavilta sivustoilta: YouTube, Oppiminen Yle.fi, Areena Yle.fi, Opettaja.tv
•
kannattaa kerätä omaa videoarkistoa niin
omista, opiskelijoiden kuin muidenkin tekemistä videoista
•
videot ovat keskeinen osa mobiilioppimista:
opiskelijat pääsevät nopeasti kännyköillään
katsomaan niitä
•
ne toimivat myös hyvänä kotitehtävänä. Tämän voi toteuttaa mm. siten, että antaa videolinkin opiskelijoille ja pyytä heitä tekemään
siitä yhteenvedon. Seuraavalla oppitunnilla
videosta keskustellaan
•
on suositeltavaa käyttää jotain mobiilioppimisjärjestelmää, jolla voidaan lähettää viestejä opiskelijoille ja sisällyttää niihin videolinkkejä
•
videoita kannattaa sisällyttää mm. PowerPoint-esityksiin, jotka jaetaan opiskelijoille
sähköisesti esimerkiksi oppimisalustan kautta
•
videoita voi linkittää materiaaleihin. Kannattaa kuitenkin olla varovainen, jottei laita
niitä liikaa: tällöin informaatiotulva kasvaa
liian suureksi eikä opiskelija osaa löytää sitä
oleellisinta tietoa
•
huomaa, että englanninkielinen video ei juuri
auta kieltä osaamatonta. Joitakin työprosesseja esiteltäessä ne toki käyvät paremman
puutteessa
•
kuvatarinoilla pystyy esittämään työprosessin kulun kätevästi. Kuvatarina on valokuvista koostettu video, johon voi lisätä tekstiä ja
musiikkia
54
12.1.5TUOTEKORTTI:
Monipuolinen opetus
Maahanmuuttajien opetuksessa on jatkuvasti syytä käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä. Suomen kieli on maahanmuuttajien suurin
haaste, mutta myös oppimistaidoissa on monella puutteita. Siksi opetuksessa kannattaa ottaa
huomioon erilaiset oppimistavat.
Kuvien käyttö
•
•
•
•
•
Yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Kannattaa käyttää omia kuvia, tai vielä parempi: pane opiskelijat kuvaamaan!
Löydät kuvia mm. seuraavista palveluista:
Wikimedia Commons, Flickr, Pinterest, Google
Voit näyttää kuvia vapaasti, mutta kun lisäät
niitä omaan materiaaliisi, tutustu tekijänsuojalainsäädäntöön.
Kun lisäät materiaaliisi kuvan tai sanan linkkinä, sen kautta on helppo siirtyä aiheeseen
liittyville internetsivuille.
Videoiden käyttö
•
•
•
•
•
Piristä opetustasi videoilla.
Verkko on täynnä hyviä videoita. Löydät niitä
mm. seuraavilta sivustoilta: YouTube, Oppiminen Yle.fi, Areena Yle.fi, Opettaja.tv.
Videoita kannattaa sisällyttää esimerkiksi
PowerPoint-esityksiin.
Toimiva opetusvideo on lyhyt (maksimissaan
5 min.).
Huomaa, että englanninkielinen video ei juuri auta kieltä osaamatonta.
Kännykän käyttö
•
•
•
•
Moni maahanmuuttaja on tottunut käyttämään kännykkää opiskellessaan.
Kännykällä pääsee lukemaan esimerkiksi
sanakirjaa ja verkkosivuja.
Salli kännyköiden käyttö oppitunnilla, mutta
seuraa, että niitä myös käytetään vain opiskeluun.
Tutustu mobiilioppimisen tuomiin mahdollisuuksiin.
•
•
Keskustelut
•
•
•
•
•
•
•
Pane materiaalisi oppimisalustalle, jolle
opiskelija pääsee myös kotoa.
Maahanmuuttajan on hyvä päästä tutustumaan materiaaliin etukäteen.
Pane oppimisalustalle koko kurssin tai jakson materiaali.
Maahanmuuttaja on aina oppimassa myös
kieltä.
Keskustelun kautta nousee esiin asioita, jotka askarruttavat opiskelijoita.
Toiselta opiskelijalta saattaa olla helpompi
kysyä ”tyhmiä” kysymyksiä.
Maahanmuuttaja oppii kieltä sitä käyttämällä.
Suomalainen opiskelija pääsee oppimaan
opettaessaan maahanmuuttajaa.
Kertaus
•
•
Kertaus on opintojen äiti.
Kertausta kannattaa harjoittaa eri oppimistyylejä tukevin tavoin, koska oppijat ovat erilaisia.
Oppimistyylit
•
•
•
•
•
•
Oppimistyylit ovat persoonallisia ja yksilöllisiä tapoja ottaa vastaan, prosessoida ja palauttaa mieleen informaatiota.
Visuaalinen (näköaisti). Käytä kuvia, taulukoita, kuvaajia, videoita, esityksiä.
Auditiivinen (kuuloaisti). Käytä luennointia,
keskustelua, pienryhmiä, ääneen lukemista
Kinesteettinen (vartalon liikkeet). Käytä kirjoittamista, piirtämistä, mallien rakentelua,
draamaa, opintoretkiä.
Analyyttinen (abstrakti materiaali, faktat).
Globaali (kokonaisuudet, sosiaaliset suhteet).
Vinkkejä
•
•
•
Oppimisalusta
•
Oppimisalustana voi olla myös jokin ilmainen palvelu, kuten Google tai Facebook.
A2.2-tasoa paremmat opiskelijat pystyvät
usein käyttämään oppimisalustoja vuorovaikutteisesti. Sitä heikommille alusta voi toimia
materiaalipankkina.
•
Ohjaa maahanmuuttajaopiskelijasi verkkoon.
Sanakirjoja: sanakirja.org, Google-kääntäjä,
Wikisanakirja, Suomisanakirja.
Materiaalisivustoja: Edu.fi, Maahanmuuttajien ammatti-info, Kotisuomessa.fi, Jokeri-portaali.
Pelit: voitte pelata esimerkiksi Alias-tyyppistä sanapeliä käsittelemänne aiheen sanastolla (joudut itse tekemään pelikortit).
55
12.2Ohjaus
12.2.1TUOTEKORTTI:
Opiskelijan perustietojen ja taitojen kartoituslomake
Tämä lomake on tarkoitettu ammatillisen kouluttajan, opinto-ohjaajan tai ohjaavan kouluttajan käyttöön kartoittamaan opiskelijan työkokemusta, pohjakoulutusta ja osaamista. Lomaketta voi käyttää
esimerkiksi valintatilaisuudessa, hakeutumisvaiheessa, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa koulutusta ja ohjauksen tukena.
Sukunimi:
Etunimi:
Katuosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Puhelinnumero:
Sähköposti:
Tavoitetutkinto:
Äidinkieli:
Tullut Suomeen:
Koulutustaustasuorittanut ei suorittanut
peruskoulu ja lukio, kesto:
missä:
ammatillinen koulutus, kesto:
mikä:
korkeakoulu
kesto:
ja/tai
yliopisto,
mikä:
rinnastetut tutkinnot Suomessa:
milloin:
mikä tutkinto:
Taidot äidinkielen luku – ja kirjoitustaito
latinalaiset aakkoset
peruslaskutoimitukset
murtoluvut
prosentit
desimaalit
sähköposti
internet (tiedonhaku, sosiaalinen media)
tekstinkäsittely
taulukkolaskenta
osaa
ei osaa
56
Työkokemus kotimaasta
Ala/työtehtävä
1.
Ajankohta, kesto (vuosi, kuukausi)
2.
3.
4.
5.
Opiskelijan koulutus Suomessa
suorittanut
osallistunut
Luku- ja kirjoitustaidon koulutus, kesto:
Suomen kielen perusteet, kesto:
Suomen kielen kurssi (KOTO), kesto:
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) 20 - 40 ov
Mahdollisesti jollekin alalle suuntaava, mille:
ammatillinen koulutus:
mikä:
osatutkinnot:
mitkä:
Työkokemus Suomessa (myös työharjoittelu)
Ala/työtehtävä
1.
Aika (vuosi, kuukausi, kesto)
2.
3.
4.
pvm/laatija
_______________________________________________________________________________
Lisätietoja:
esim. opintoihin vaikuttava sairaus, elämäntilanne yms.
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
_______________________________________________________________________________
57
12.2.2TUOTEKORTTI:
Maahanmuuttajien palvelut
Tampereen seudun ammattiopisto,
Tredu
Kouluttajilla ei välttämättä ole kattavaa tietoa erilaisista toimijoista, jotka tuottavat ja järjestävät
palveluja maahanmuuttajille. Alueen tärkeimmät
palvelut ja keskeisimmät verkkosivustot kannattaa ryhmitellä aihepiireittäin ja koota listaksi esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuille. Listaan on
järkevä koota pysyviä tai pitkäaikaisia toimijoita.
Kaikkien palveluntarjoajien ei tarvitse olla listalla:
Pääasia, että listan avulla pääsee alkuun. Lisäksi on hyvä sopia, kenen vastuulla listan päivittäminen on.
•
Listan avulla säästetään aikaa, kun jokaisen
kouluttajan ei tarvitse erikseen etsiä palveluja.
Tampereen seudun työväenopisto
Tässä kortissa on esimerkkinä kouluttajien käyttöön koottu lista, joka voidaan tarpeen mukaan
helposti muokata opiskelijalle soveltuvaksi.
Työllistymistä tukeva toiminta
•
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, nuorten maahanmuuttajien
luku- ja opiskelutaitojen koulutus, hotelli-,
ravintola- ja cateringalan perustutkinto ja jatko-opintoihin valmentava koulutus
http://www.tredu.fi/
Aikuislukio
•
•
•
suomi toisena kielenä -opetus ja suomea
maahanmuuttajille –kursseja
http://aikuislukio.tampere.fi/
http://www.tampere.fi/top/tilat.html
Palvelulistasta voi olla hyötyä esimerkiksi
Työ- ja elinkeino toimisto,
Pirkanmaan te-toimisto
•
kun huomataan, että opiskelijalla ei ole riittävää sosiaalista verkostoa
•
•
kun todetaan, että opiskelija tarvitsee terveydellistä, psykososiaalista tai muuta tukea,
jota oppilaitoksessa ei ole tarjolla
•
•
kun opiskelija etsii kielitaitoaan kehittävää
toimintaa opiskelun rinnalle
Työelämään valmennus, kieli- ja
kulttuuriopetus
•
kun opiskelija tarvitsee suuntaa opintojen
keskeytyessä
•
Tampereen alueen maahanmuuttajapalvelut
Kielitaidon vahvistaminen
Tampereen Aikuiskoulutuskeskus,
TAKK
•
•
kotoutumiskoulutus, ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, asioimistulkin koulutus, erityisopetus ja oppimispajat
http://www.takk.fi/koulutus/maahanmuuttajakoulutus.html
Onnenkieli
•
työelämän suomea, alkeis- ja jatkokurssi
•
http://www.onnenkieli.fi/fi/opiskelijaksi-onnenkieleen/kurssitarjontamme
neuvontaa, ammatillista koulutusta, suomen
kielen opetusta, työtä, työharjoittelua ja kotoutumissuunnitelma
http://www.ptvt.fi/tampere/tyonhakijat/maahanmuuttajat.tmpl
http://www.tampereenseurakunnat.fi/kirkko_
tampereella/uutiset_ja_media/uutiset/maahanmuuttajat_saavat_valmennusta_tyoelamaan.html
Terveys ja hyvinvointi
Maahanmuuttajien terveyspalvelut
•
•
terveydenhoitaja ja mielenterveyspalvelut
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/terveyspalvelut.html
Psykiatrian poliklinikka
•
•
psykiatrian poliklinikka ja fysioterapiaa maahanmuuttajille
http://www.tampere.fi/terveyspalvelut/mielenterveys/maahanmuuttajat.html
Kotoutuminen, ulkomaalaisasiat ja
maahanmuuttajien neuvonta
Ulkomaalaistoimisto
•
•
neuvonta, kotouttaminen
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/pakolaiset.html#Terveydenhoito
58
Poliisin lupapalvelutoimisto
•
•
oleskelu- ja työluvat
http://www.poliisi.fi/poliisi/pirkanmaa/
home.nsf/pages/8DFE2D5A83A2BC3FC2257527003F2B05?opendocument
Tulkki- ja käännöspalvelut
•
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/tulkkikaannospalvelut.
html
Omankielinen neuvonta
•
opastusta kahdeksallatoista eri kielellä
•
http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/maahanmuuttajat/neuvonta.html
INFO- pankki
•
tietoa viidellätoista kielellä
•
http://www.infopankki.fi/
Vapaa-aika ja harrastukset
Tampereen seudun työväenopisto
•
http://www.tampere.fi/top/tilat.html
Ahjolan kansalaisopisto
•
http://www.ahjola.fi/kansalaisopisto
Monikulttuurisia museopalveluja,
MOMU
•
tutustuminen Tampereen kulttuuriin ja historiaan
•
http://www.tampere.fi/kulttuurijamuseot/museopalvelut/taiteyksikko/momu.html
Järjestöt ja yhteisöt
Naistari
•
maahanmuuttajanaisille -ja lapsille suomen
kielen opiskelua ja yhteistä toimintaa
•
http://www.naistari.fi/
Suomen punainen risti
•
Kansainvälinen naistenryhmä, ystävätoiminta, Tampurin kansainväliset illat, kielikerhot,
läksykerhot, kansainvälinen klubi, leiritoiminta, maahanmuuttajien vastaanotto ja asumisapu
•
http://www.punainenristi.fi/node/1011
12.2.3TUOTEKORTTI:
Palvelukartta
Palvelukartta voidaan koota sen mukaan, miten
omalla alueella ja omassa oppilaitoksessa palvelut on järjestetty.
Tärkeintä on, että palvelut on koottu yhteen, jotta
esimerkiksi uudet työntekijät löytävät ne helposti.
Palvelukartta voidaan viedä henkilökunnan sivuille oppilaitoksen verkossa ja se voidaan myös
tulostaa esim. ilmoitustauluille.
Palvelukarttaan ei ole otettu vain erikseen maahanmuuttajille suunnattuja palveluja, koska
maahanmuuttajat tarvitsevat ja käyttävät myös
yleisiä palveluja.
Erityisesti maahanmuuttajille suunnatut palvelut
ovat Maahanmuuttajien palvelut - tuotekortissa.
59
60
12.2.4TUOTEKORTTI:
Koulutuksen ja tutkintosuoritusten eteneminen
Tuotekortti on esimerkki koulutuksen ja tutkintojen etenemisen havainnollistamisesta.
Esimerkkinä on käytetty Majoitus- ja ravitsemisalan koulutuksia TAKK:ssa. Kuviossa on esitettynä sinisenä suurtalouskokin, pinkillä ravintolakokin ja keltaisella tarjoilijan ammattitutkintoon
valmistavan koulutuksen ja tutkintojen eteneminen. Vihreällä värillä merkityt koulutusjaksot eivät ole tutkintoon johtavia. Työpaja-koulutuksessa opiskellaan ammattialalla vaadittavia taitoja
käytännönläheisesti, mutta koulutuksen päätteeksi ei suoriteta tutkintoa. Mikäli opiskelijan
kielitaito ja muut valmiudet vahvistuvat työpajakoulutuksen aikana, opiskelija voi hakeutua sen
päätyttyä tutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Vaihe1
Kuvion ja värien avulla voidaan jo valintahaastattelussa ja mahdollisten tutustumisjaksojen
aikana selkeyttää tutkinnon rakennetta sekä tutkintojen ja koulutuksen etenemistä rinnakkaisina
yhteen liittyvinä prosesseina. Hakeutumisvaiheen alussa riittää usein, että opiskelijalle muodostuu kokonaiskuva vaihtoehtoisista opinto- ja
tutkintopoluista. Opiskelija valitsee kouluttajan
tuella sopivan opintopolun, esim. tutkintoon valmistavan koulutuksen ja tutkinnon. Kuvion rinnalla on hyvä esitellä Tutkinnon perusteita.
TUTUSTUMISJAKSO 8 OV
Osaamiskartoitukset
Kielikartoitus
Lukitesti
Matematiikkatesti
Kuntotesti
Hygieniaosaaminen+testi
Aikuinen oppija
Tietotekniikka
Turvallisuuskoulutus
Matkailu- ja ravitsemisalan
toimintaympäristöt
Toimiminen keittiö- ja
salityössä
Opiskelijaterveydenhuolto
TE-toimisto/kurssikummi
Vaihe 2
Kuviota voi käyttää myös valmistavan koulutuksen alussa, kun opiskelijan kanssa käydään keskustelu henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta. Kuvion tarkoituksena on auttaa opiskelijaa
hahmottamaan, missä vaiheessa opintoja ja tutkintojen suorittamista hän on ja mitä vaihtoehtoja
hänellä on. Lisäksi voidaan selittää esimerkiksi,
mitä tarkoittavat osa- ja kokotutkinto.
Opintojen edetessä kuviosta voi poistaa tarpeettomat osat ja lisätä erilaisia sisältöjä ja yksityiskohtaisempaa sekä henkilökohtaista informaatiota, kuten työssäoppimisjaksoja, tenttejä
ja tutkintosuorituksia. Tarjoilijan tutkintopolkuun
on tässä merkitty esimerkkinä työssäoppimis- ja
tutkinnon suorittamispaikat.
Catering-työpaja 1–6 kk
Työympäristöön tutustuminen
Työvälineiden käyttö
Työtehtävien suorittaminen
61
Ravintolakokki
Ravintolakokki Valinnaiset osat
Pakollinen osa
Valitaan kaksi
Ruoanvalmistus ravintolakeittiössä
Banketti- ja tilausruokien valmistus
Kylmänä tarjottavien ruokien valmistus
Fine dining -ruoanvalmistus
Elämysruoan valmistus
Yrittäjänä toimiminen
Suurtalouskokki
Suurtalouskokki Valinnaiset osat
Pakollinen osa
Valitaan kaksi
Ruoanvalmistus ammattikeittiössä
Ruoanvalmistus suurtaloudessa
Tilaus- ja juhlapalveluissa toimiminen
Ruoanvalmistus eri tuotantomenetelmillä
Erityisruokavalioaterioiden valmistus
Muu ammatti- tai erikoisammattitutkinnon
tutkinnonosa
Tarjoilija
Tarjoilija
Tarjoilija
1. Pakollinen osa
2. Pakollinen osa
Valinnaiset osat
Kahvila-ravintolan myynti ja tarjoilu
Ruokaravintolan
Valitaan kaksi
Tutkintosuoritus Cafe Europe
tarjoilu
Baaritarjoilu
Työssä oppiminen
Tilaus- ja kokouspalvelu
Ravintola
Wistub Alsace
Viinitarjoilu
Yrittäjyys
Tutkintosuoritus
Hotelli Tammer
62
12.2.5TUOTEKORTTI:
Aikuisopiskelijan muistilista
12.2.6TUOTEKORTTI:
Opiskelijan itsearviointi
Ohjaaja voi jakaa tämän muistilistan tarpeen mukaan esimerkiksi uusille opiskelijoille koulutuksen alussa, ryhmäohjaustilanteessa, HOPS-keskustelun tai valintahaastattelun yhteydessä.
Oppilaitos- ja opiskelijakohtaisia eroja on paljon,
joten ohjaaja voi muokata muistilistaa joustavasti
niille, jotka sitä tarvitsevat.
Opiskelijaa kannattaa jo opintojen alkuvaiheessa totuttaa itsearviointiin, sillä viimeistään
tutkinnonsuorittamisvaiheessa opiskelijan on
(kirjallisestikin) pystyttävä arvioimaan omaa toimintaansa ja osaamistaan. Itsearvioinnissa voi
nostaa esiin paitsi ammatillisia, myös suomen
kielen oppimiseen liittyviä kysymyksiä, jotta kouluttaja saa tietoa suomen kielen taidon tasosta.
Tässä on esitetty muutama yleinen kysymys itsearviointiin liittyen. Ammatinkouluttaja voi lisätä
itsearviointiin esimerkiksi täsmällisiä kysymyksiä
parhaillaan käsiteltävästä asiasta. Itsearvioinnin
voi teettää opiskelijoilla eri kysymyksillä varioiden esimerkiksi kerran kuukaudessa.
1. Tämä on aikuisopiskelua. Minä olen aikuisopiskelija. Se tarkoittaa, että olen aikuinen ja olen tässä koulutuksessa, koska itse
haluan opiskella.
2. Aikuisopiskelussa minä tiedän itse mitä pitää
tehdä ja hoidan itse omat opiskeluasiani.
3. Minä olen täsmällinen. Tämä tarkoittaa, että
en myöhästy ja pidän kiinni aikatauluista.
4. Laitan puhelimen kiinni oppituntien ajaksi.
Minä en puhu enkä soita tai kirjoittele puhelimella opetuksen aikana.
5. Jos minä sairastun tai en voi tulla kouluun,
ilmoitan kouluttajalle poissaolostani. Kun
tulen takaisin kouluun, minulla on mukana
tarvittavat todistukset. Aikuisopiskelussa on
samat poissaolosäännöt kuin työelämässä.
6. Huolehdin, että otan mukaan oppitunnille
kaikki oppimateriaalit, joita tarvitsen tunnilla.
Huolehdin omista papereista, kansioista, vihosta, kynistä, materiaaleista ja kirjoista itse.
Minä olen huolellinen.
7. Minä keskustelen muiden opiskelijoiden
kanssa silloin kun se on sopivaa. Tämä tarkoitta esimerkiksi, kun on tauko, ryhmätyö
tai kouluttaja antaa siihen mahdollisuuden.
Minä annan kaikille työrauhan ja kuuntelen
muita opiskelijoita ja kouluttajaa.
8. Minä teen kotitehtävät ja etätehtävät, koska
se auttaa minua oppimaan. Seuraan joka
päivä internetissä koulutuksen oppimisympäristöä ja palautan sinne tehtävät silloin
kun kouluttaja on pyytänyt.
9. Minä ajattelen ja tiedän mitä minä teen. Jos
minä en tiedä mitä pitäisi tehdä, minä kysyn
neuvoa ja apua kouluttajalta, ohjaajalta tai
muilta opiskelijoilta. Jos minä en ymmärrä,
minä kysyn. Kysyminen on tärkeää!
10. Koulutuksessa tärkein tehtävä on opiskella
ja tehdä sovitut asiat. Muut asiat minä hoidan vapaa-ajallani.
Esimerkkikysymyksiä itsearviointiin:
1. Minkälaiset asiat tuntuvat helpolta oppia?
Miltä minusta tuntuu, kun jonkin oppiminen
on helppoa?
2. Minkälaiset asiat tuntuvat vaikealta oppia?
Miltä minusta tuntuu, kun jonkin oppiminen
on vaikeaa?
3. Mistä tiedän, että olen oppinut jonkin uuden
asian?
4. Mikä suomen kielellä kirjoittamisessa, lukemisessa, puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä on minulle helppoa?
5. Mikä suomen kielellä kirjoittamisessa, lukemisessa, puhumisessa ja puheen ymmärtämisessä on minulle vaikeaa?
6. Millä tavalla tykkään opiskella (esimerkiksi
yksin, ryhmässä, hiljaisuudessa, musiikin
soidessa…)? Voinko opiskella koulutuksessa minulle mieluisalla tavalla?
7. Miten näytän toiselle ihmiselle, jos ymmärrän jonkin asian tai jos en ymmärrä jotakin?
8. Mitkä asiat ovat tällä hetkellä tärkeitä opiskelussa?
9. Mitä asioita opiskelen tai haluaisin opiskella
seuraavaksi?
10. Mikä on opiskelumotivaationi tällä hetkellä?
11. Miten voisin lisätä opiskelumotivaatiotani?
12. Miten mielestäni tällä hetkellä osaan (tutkinnon osan nimi) tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset? (ks. tutkinnon osan arviointikriteerit)
13. Miten ammatillinen osaamiseni on kehittynyt
viimeisen kuukauden (tai muu haluttu ajanjakso) aikana?
63
12.2.7TUOTEKORTTI:
Hyödylliset linkit
Hyödylliset linkit
Suomen kieli
Suomi toisena kielenä (S2) -opettajat ry on koonnut linkkilistan eri sivustoista, joissa voi harjoitella suomea. Sivustolla on eritelty linkkejä taitotason mukaan
http://s2opettajat.yhdistysavain.fi/linkit/verkkomateriaalit/
Suomen kielen sanastoja ja sanakirjoja
Suomisanakirja.fi: laaja sanasto selityksineen ja synonyymeineen, josta löytyy myös kääntäjä
http://www.suomisanakirja.fi/
Wikisanakirja on laaja sanasto selityksineen ja synonyymeineen, josta löytyy myös käännöksiä sekä joistakin sanoista linkki Wikipedian artikkeliin
http://fi.wiktionary.org/wiki/Etusivu
Lexin – Bildteman on kuvasanakirja
http://lexin.nada.kth.se/lang/trio/fi/finska.htm
Papunetin kuvapankki
http://papunet.net/materiaalia/kuvapankki
Muunkielisiä sanastoja
Isok-hankkeen kokoama lista mm. ammatillisista sanastoista
http://www.isok.fi/
Edu.fi: materiaaleja ja sanastoa
http://www.edu.fi/ammattikoulutus/tekniikan_ja_liikenteen_ala/verkkomateriaaleja/materiaaleja_maahanmuuttajien_koulutukseen
Ammattisanastoa ja opintoja
http://aikuisille.opiskelijaksi.net/opiskelupaikat/muut-vaihtoehdot-osaamisen-kehittamiseen/
aikuiset-maahanmuuttajat
Selkokielistä materiaalia
Selkokielinen puhdistuspalvelumateriaali
http://www.hyria.fi/projektit/paattyneet_projektit/duuniin/puhdistuspalvelu
Edu.fi: materiaaleja ja sanastoa
http://www.edu.fi/ammattikoulutus/tekniikan_ja_liikenteen_ala/verkkomateriaaleja/materiaaleja_maahanmuuttajien_koulutukseen
Ammattisanastoa ja opintoja
http://aikuisille.opiskelijaksi.net/opiskelupaikat/muut-vaihtoehdot-osaamisen-kehittamiseen/
aikuiset-maahanmuuttajat
Näyttötutkinto
Näyttötutkinnon suorittamisesta on tehty opas lähihoitajiksi opiskeleville maahanmuuttajille
https://www.hdo.fi/images/stories/sanasto/nt_verkkosanasto_opaslehtinen.pdf]
Mikä on näyttötutkinto? Lyhyesti ja selkeästi mitä näyttötutkinto yleisesti on
http://www.opinraitti.fi/img/166/Nayttotutkinto-opas.pdf
Koulutus
Koulutus.fi, Suomalaisten henkilöstö- ja aikuiskoulutusten hakukone
http://www.koulutus.fi/?gclid=CK2858Kl2rsCFUZY3god8w8AGg
Opintopolku.fi, Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku
https://opintopolku.fi/wp/fi/
64
TE-palvelujen koulutushaku
http://www.mol.fi/koulutushaku/kurssitiedotus/haku/hakusivu.htm?lang=fi
Muuta materiaalia
Kotisuomessa.fi: suomen- ja ruotsin kieltä, työelämää ja yhteiskuntaa
https://www.kotisuomessa.fi/web/guest;jsessionid=B752170C85892A3D9BE90AC98243228E
Edu.fi: verkkomateriaaleja maahanmuuttajien opiskeluun
http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/verkkomateriaaleja_
opetukseen
Aimo-materiaali: työkaluja ja arviointilomakkeita
http://www.rovala.fi/rovala-opisto/opinnot/maahanmuuttajakoulutus/aimo-materiaali/
Jokeri-portaali: Suomen kieltä ja matematiikkaa
http://www.amiedu.net/jokeri/index.htm
Työelämään: Tiivis paketti työelämästä
http://www.tyoelamaan.fi/fi-FI/
Infopankki: Tietoa Suomesta maahanmuuttajille
http://www.infopankki.fi/fi/etusivu
Erilaisia hakusanoja. Voit kirjoittaa näitä sanoja hakukoneeseen etsiessäsi maahanmuuttajien materiaaleja
maahanmuuttaja (kirjoita tämä sana mukaan, kun etsit tiettyä materiaalia maahanmuuttajille)
Esim. maahanmuuttaja matematiikka
matematiikka, suomen kieli, ammatti, sanasto, koulutus, näyttötutkinto, selkokieli, työelämä
65
12.2.8TUOTEKORTTI: Ohjauspäiväkirja
Päiväkirja on tarkoitettu ohjaajan/kouluttajan käyttöön ohjauksen kokonaisuuden hallitsemiseksi.
Sen avulla ohjausta voi suunnitella ja järjestää tarpeiden mukaan. Päiväkirja antaa kokonaiskuvan
ohjattavan tilanteesta ja toimii myös muistiinpanovälineenä. Se antaa kokonaiskuvan haasteista,
kehittämiskohteista ja myös ohjattavalle annetuista tukitoimista. Ohjauspäiväkirjasta voi ottaa kopion
opiskelijalle, jotta opiskelija voi saada itsekin selkeämmän kuvan esim. omista opiskelutaidoistaan
ja opiskelun haasteistaan. Opiskelija voi palauttaa sen avulla mieleen sovitut asiat ja asetetut tavoitteet. Ohjauspäiväkirja on hyvä itseohjauksen väline opiskelijalle ja samalla ohjaajakin voi arvioida
omien tukitoimien kohdistumista ja riittävyyttä.
Kursiivilla esimerkkitilanteita.
Opiskelija:_________________________________________________________________
Opiskelijan yhteystiedot:______________________________________________________
Opiskelija suorittaa____________________________________________________tutkintoa
Pvm/Paikka
Ohjauksen sisältö Sovitut asiat
12.5.2014
klo 10:00
Ohjaushuone
Paljon poissaoloja
koulusta iltapäivisin.
Kotitehtäviä ei ole
palautettu. Opiskelumotivaatio?
25.5.2014
klo 11:45
Ohjaushuone
6.6.2014
Sovimme, että opiskelija hakee pidempää
hoitoaikaa päiväkodista
lapselleen, jotta ei tarvitse olla pois iltapäiviä
koulutuksesta. Motivaatio on ollut väsymyksen
takia alhainen, mutta
kun lastenhoitoasiat
järjestyvät, hän jaksaa
paremmin. Yhdessä
aikataulutetaan ja kalenteroidaan tekemiset
ajankäytön selkeyttämiseksi.
Sovittujen asioiden
seuranta ja kuittaus
- Uusi tapaaminen
25.5.2014 (seurantaa)
- Yhdessä täytetään lastenhoitoanomus
- Ohjaajan kanssa käydään
läpi aikataulut ja ajankäyttöön liittyvät asiat. Seurataan niiden toteutumista
päivittäin lyhyellä sanavaihdolla ennen opetuksen
alkua.
Onko lastenhoito
asian ratkeaminen
auttanut? Ajankäyttöön liittyvät pulmat
Puuttuvat perus
ATK-taidot. Sähköposti, Moodle -verkko-oppimisalustaa
Yksilöllinen opastus,
jonka jälkeen henkilökohtaiseen oppimistarpeeseen kohdennettu tehtävä, joissa
sovelletaan käytäntöön
oppimaansa. > Lyhyt
kirjoitustehtävä sopivasta aiheesta Wordillä >
palautetaan sähköpostin liitetiedostona kouluttajalle
Ohjaaja antaa palautetta
sähköpostitse ja antaa
myös henkilökohtaisen
palautteen ja tarvittaessa
lisäopastusta
66
12.2.9TUOTEKORTTI:
Työpaikkaohjaajan muistilista
Työpaikkaohjaajan muistilista
Työpaikkaohjaajan muistilistaa voi käyttää työssäoppimispaikoilla, erityisesti, jos työpaikalla ei
aikaisemmin ole ollut maahanmuuttajataustaisia
työssäoppijoita. Tarkoituksena on edesauttaa
työn sujumista kiinnittämällä huomio vuorovaikutukseen ja kielenoppijan näkökulmaan. Muistilistan voi myös jättää työpaikalla esimerkiksi
ilmoitustaululle.
Työssäoppija on uudessa tilanteessa.
•
Ota huomioon, että ammattitaito kehittyy
vaiheittain.
•
Muista, että ilman perehdytystä uusi työntekijä ei tiedä työpaikan käytäntöjä.
Työssäoppijalle työyhteisö on uusi
•
•
•
•
•
Maahanmuuttaja on oppimassa työssäoppimispaikalla ammatin lisäksi
kieltä
•
aKerro talon tavoista!
Ruokasalissa täytyy koko ajan olla joku. Jos
sinun täytyy lähteä käymään vaikka kokoustilassa, niin pyydä joku keittiöstä saliin siksi
aikaa.
•
•
•
Työssäoppijalla ei ole työyhteisön kokemuksista kertynyttä hiljaista tietoa eikä
hän tunne työpaikan työkulttuuria eikä
välttämättä suomalaista työkulttuuria.
•
a
Ohjaa työssäoppija työyhteisön jäseneksi!
Tauot pidetään asiakastilanne huomioiden.
Asiakas palvellaan ensin, mutta myös tauolle
pitää päästä sopivan tilanteen tullen.
•
•
•
Älä oleta, että sinulle tuttu asia tai sanasto
on työssäoppijalle tuttu.
a
Kerro ohjeet selkeästi. Anna tilanteeseen riittävä informaatio ja käytä tarvittaessa yleisiä sanoja.
•
Vertaa: Laita ne juurekset kakkoseen!
Laita ne juurekset GN-vuokaan. Siinä
vuoassa on numero 2.
Rohkaise kysymään ja osallistumaan keskusteluihin.
Kielenoppijan on vaikeaa osallistua keskusteluun, jossa kaikki puhuvat yhteen
ääneen.
Uusi jäsen työyhteisössä ei ymmärrä
”puolesta sanasta” viittauksia yhteiseen
tietoon tai kokemukseen.
Tue kysymällä, miten työpäivä ja työvaiheet ovat sujuneet.
Ota viipymättä ystävällisesti puheeksi
väärinkäsitykset ja ongelmatilanteet.
•
•
Kerro esimerkiksi työohjeet aluksi normaalisti, jotta työssä oppija oppii normaalia kieltä. Selvennä tarpeen mukaan sanomalla sama asia yksinkertaisemmin.
Jos työskentely ei suju, tarkasta kysymällä: ”Mitä ymmärsit?” Pyydä vielä toistamaan ohje!
Kertaa monipolviset ohjeet lopuksi tiivistämällä oleellinen yksinkertaiseen muotoon.
Jotkut maahanmuuttajat osaavat paremmin kirjakieltä kuin puhekieltä, joten voit
kokeilla vaihtaa tarpeen vaatiessa kirjakieleen tai yleispuhekieleen.
Kun esittelet tai selität asioita, anna esimerkkitapaus käytännön tasolla.
Voit myös kokeilla asioiden havainnollistamista esimerkiksi piirtämällä tai näyttämällä kuvaa. Joskus vaikeuksia aiheuttavan
sanan näkeminen kirjoitettuna voi auttaa
tunnistamaan sanan paremmin.
Kirjallinen kielitaito voi olla parempi kuin
suullinen. Jos työhön liittyy tekstejä, anna
mahdollisuus tutustua asiaan etukäteen
rauhassa.
Anna työohjeet mahdollisuuksien mukaan
myös kirjoitettuna, jotta työssäoppija voi
tarkastaa työjärjestyksen ja sen, onko hän
tehnyt sovitut asiat.
Vältä englanniksi kommunikointia, koska opiskelijan on tarkoitus oppia myös
suomea. Poikkeustilanteissa voit selittää
asian englanniksikin.
Lue lisää työelämän vuorovaikutustaidoista
http://www.takk.fi/fileadmin/user_upload/pdf/
hankkeet_pdf/ENO_Kasikirja_010212.pdf
67
12.2.10 TUOTEKORTTI:
Vinkkejä vuorovaikutustilanteisiin kouluttajalle tai
ohjaajalle
•
Artikuloi selkeästi, puhu rauhallisesti ja tauota puhettasi.
• Anna konkreettisia esimerkkejä, näytä tai
havainnollista, jos aihe on abstrakti tai uusi.
• Toista vaikeuksia aiheuttanut asia. Ilmaise
asia eri sanoin, jos toisto ei auta.
• Käytä helppoja lauseita ja suoraa sanajärjestystä: kuka tekee, mitä tekee, missä, milloin ja miten.
• Vältä vaikeita kielioppirakenteita. Aina on yksinkertaisempikin vaihtoehto:
a lauseenvastike, esim. tehdessämme →
kun teemme
a harvinaiset sijamuodot, esim. työkaluineen → työkalujen kanssa
a kieltomuodot, esim. jätä tekemättä → älä tee
• Varmista, että vastaanottaja on ymmärtänyt
sinua:
akysy, keskustele, anna soveltamista
vaativa tehtävä.
• Varmista, että itse olet ymmärtänyt vastaanottajaa:
a ”Minä ei katso sinä eilen.” → Minä en
nähnyt sinua eilen.
• Älä helpota kieltä turhaan vaan tarjoa välillä kielellisiä haasteita: Sano asia ensin niin
kuin sanoisit sen kenelle tahansa. Toista
sen jälkeen hieman helpottaen. Tiivistä asia
tarvittaessa lopuksi hyvin yksinkertaiseksi
viestiksi, jossa on vain olennaisimmat asiat/
sanat.
• Arvioi, mitkä tilanteet voivat olla kielen oppimisen kannalta järkeviä ja milloin on tärkeämpää saada varmistettua ymmärtäminen:
a Sun pitäis varmaan hakee ensteks sopivan kokoset kamppeet tuolta varastolta, ja sit meet vaikka ton Heikin kaveriks
kolmoselle ja sit voitte yhes täyttää tän
päivän aikana sen työsopparin.
vai
a Hae sopivan kokoiset vaatteet varastosta. Sen jälkeen mene Heikin kanssa
osastolle kolme. Täytä Heikin kanssa
tänään työsopimus. (Samalla voi myös
osoittaa, viitottaa tai näyttää esim. missä
osasto kolme on, missä varasto on jne.)
68
12.2.11 TUOTEKORTTI:
Vinkkejä itsenäiseen
kielenopiskeluun
Miten saat sanavarastosi laajemmaksi?
Laajenna sanavarastoasi tutustumalla uusiin,
myös haastaviin aihepiireihin.
Itsenäinen kielitaidon kehittäminen
Seuraa ammattialaasi koskevia televisio-ohjelmia, lue ammattialaa koskevia kirjoituksia Internetistä tai ammattilehdistä ja lainaa kirjastosta
ammattialasi oppikirja.
Tässä tuotekortissa on vinkkejä itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen. Itsenäiseen opiskeluun on
tärkeä ohjata erityisesti, jos hakeutuja ei tule valituksi koulutukseen. Kortin voi lähettää postitse
vastausilmoituksen yhteydessä. Myös koulutuksen keskeytyessä on tärkeä katsoa eteenpäin.
Kortin voi antaa opiskelijalle HOPS-keskustelun
yhteydessä.
Tuotekortti on suunniteltu Ravitsemisalan opiskelijalle, mutta sen pohjalta voi laatia eri alojen
opiskelijoille sopivia tuotekortteja.
Kortin lopussa on esimerkin vuoksi linkkilista, jonka tilalle voi vaihtaa kullekin ammattialalle sopivia
linkkejä. Ammattialan sivustot ovat ammatinkouluttajien tiedossa ja suomen kielen oppimateriaalit S2 kouluttajien tiedossa. Linkkien toimivuus ja
voimassaolo on muistettava tarkastaa.
Kielitaito kehittyy ja vahvistuu käyttämällä
kieltä monipuolisesti ja aktiivisesti. Suomen
kieli on ympärilläsi joka päivä.
Mieti, missä paikoissa ja tilanteissa
kuulet tai näet suomen kieltä!
Lue lehtiä, mainoksia, elintarvikepakkauksien
tuoteselosteita ja keittokirjoja. Kuuntele päivittäin
radiosta uutiset, katsele televisiosta kokkiohjelmia ja kuuntele ihmisten keskustelua kaupassa,
uimahallissa ja lasten leikkikentän vierellä. Etsi
ruokaohjeita Internetistä ja kokeile niitä.
Mieti, missä tilanteissa voit puhua ja
keskustella!
Puhu pankissa, lääkärin vastaanotolla, kaupassa ja harrastuksissa. Kampaajat juttelevat kanssasi samalla, kun leikkautat hiuksesi. Vanhemmat juttelevat mielellään lapsista, kun haet omaa
lastasi päiväkodista. Puhu suomea myös, kun
tapaat Suomessa asuvia maanmiehiäsi.
Kutsu tuttavia syömään. Kun valmistat ruokaa,
harjoittele puhumalla ruoan valmistuksesta ääneen suomeksi. Kerro tuttavillesi suomeksi, mitä
ruoka-aineita ateria sisältää ja, miten ruoka on
valmistettu.
Mieti, missä tilanteissa voit harjoitella
kirjoittamista!
Kirjoita ostoslistat suomeksi. Osallistu keskustelupalstoille Internetissä ja kirjoita puhelimen
tekstiviestit suomeksi. Pidä ruokapäiväkirjaa ja
selosta suomeksi, mitä ravintoaineita ateriasi sisältävät.
Ylläpidät ja vahvistat yleistä kielitaitoasi osallistumalla suomen kielen kurssille tai keskusteluryhmään.
Lisätietoa kursseista
Maahanmuuttajaopiskelijoiden kurssioppaasta
Nykyään pystyt opiskelemaan monipuolisesti
myös Internetissä.
Uutisia suomeksi http://yle.fi/selkouutiset/
Yleistä asiaa Suomesta http://www.infopankki.fi/
Suomen kielen opiskelua www.kotisuomessa.fi
Majoitus- ja ravitsemisalan suomea https://www.
kotisuomessa.fi/group/aikis
Ammattialaan liittyviä sivustoja
Elintarvikevirasto http://www.evira.fi/portal/
Elintarvikehygienia http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/purtavaapuhtaasti/
Elintarviketeollisuus esim. http://www.saarioinen.fi/Horeca
Gastronominen sanasto http://www.rotisseurs.
fi/gastronomiaa/gastronominen-sanasto/ Kypsennysmenetelmät http://lipas.uwasa.fi/termino/
WasaTerm/kypsentaminen/index.html
Ravitsemus http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/aiheet/
ravitsemus
Ruoanvalmistusmenetelmät https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/ylakoulu/Kotitalous/9-ruoanvalmistus/91r
Ravintoloiden koneet ja laitteet esim. http://www.
metos.com/page.asp?pageid=2,1&languageid=FI&title=Metos
69
12.2.12 TUOTEKORTTI:
Ravintola-alan / kokin
osaamisohjelma, 4+1 malli
Mallia 4 + 1 viikoittaisen opetuksen toteutumistapaa voi muokata ja hyödyntää erilaisissa koulutuksissa. Erityisesti tätä toteutustapaa suositellaan sellaisen opiskelijaryhmän kanssa, joka
tarvitsee paljon tukea oppimiseen. Malli mahdollistaa kouluttajalle aikaa henkilökohtaiseen ohjaukseen ja neuvontaan.
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa ravintola-alan kokin osaamisohjelmassa integroidussa
ryhmässä, jossa oli erityistä tukea tarvitsevia
opiskelijoita jaettiin opetus 4 + 1 -mallin mukaan.
Ma
Ti
Ke
To
Pe
Ohjetunti aamulla lyhyesti.
Oppiminen käytännössä työssä keittiössä.
Ohjetunti aamulla lyhyesti.
Oppiminen käytännössä työssä keittiössä.
Ohjetunti aamulla lyhyesti.
Oppiminen käytännössä työssä keittiössä.
Teoriapäivä. Opiskelua luokassa.
Etäpäivä. Etätehtävä kaikille.
Mahdollisuus lisäopetukseen, ohjaukseen ja neuvontaan.
Etäpäivänä lisäopetusta saivat sitä tarvitsevat
opiskelijat. Vaasan aikuiskoulutuskeskuksessa
maahanmuuttajien suomen kielen lisäopetuksesta huolehti suomen kielen kouluttaja. Opetus
tapahtui lähinnä pienryhmässä. Matematiikan
(yksikkömuunnokset, peruslaskutaidot) lisäopetuksesta huolehtivat erityisopettaja ja vastuukouluttaja/ammatillinen kouluttaja sekä maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen
valmistavassa koulutuksessa opettava matematiikan opettaja. Erilaisten poissaolojen korvaaminen ja rästitehtävien tekeminen oli mahdollista myös etäpäivänä vastuukouluttajan kanssa.
Tarvittaessa vastuukouluttaja sopi opiskelijoiden
kanssa myös ohjausaikoja etäpäiväksi. Etäpäivä saattoi rakentua tarpeen mukaan esimerkiksi
näin: 2–4 oppituntia suomea, 2–4 oppituntia matematiikkaa, 2–4 oppituntia ohjattua etätehtävän/
rästitehtävän tekemistä. Näin opiskelijat osallistuivat vain siihen osuuteen, jotka he olivat vastuukouluttajan kanssa sopineet.
70
12.3Suomen kieli
12.3.1TUOTEKORTTI: Ravintola-alan työkoe
Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen ravintola-alan
hakuvaiheessa testataan opiskelijoiden soveltuvuutta kaksipäiväisellä työkokeella. Tässä
tuotekortissa selostetaan työkokeen vaiheita.
Työkokeeseen valitaan hakijat haastattelun perusteella. Kokeessa testataan opiskelijan ryhmätyöskentelytaitoja, soveltuvuutta, suomen kieltä
taitoa ja opiskelutaitoja.
Työkokeen sisältö:
Ensimmäinen päivä
1) Alkuohjeistus työkokeen sisällöstä ja säännöistä. (45 min)
• Työkokeen kahden päivän ohjelman läpikäyminen
• Säännöt:
• Opettajan ohjeita on kuunneltava ja toimittava niiden mukaan
• Opettajat valvovat testitilaisuutta
• Lunttaaminen on ehdottomasti kiellettyä
ja muiden opiskelijoiden kanssa ei saa
keskustella
• Testissä saa käyttää sanakirjaa apuna
2) Tutustuminen reseptiin (sanakirjan avulla
tarvittaessa) ja luetun ymmärtämisen tehtävä reseptin pohjalta (45 min)
3) Työskentely keittiössä:
• Reseptin mukaan toimiminen ja ruoan valmistaminen yksin (aikaa 2 x 45 min)
• Kun kaikki ovat valmiita, kukin esittelee
ryhmälle työn vaiheet ja tekemänsä ruoan.
Toinen päivä
Toisena päivänä toimitaan samalla tavalla kuin
ensimmäisenä päivänä, mutta pienryhmissä.
Hakijoille annetaan samat alkuohjeet ja säännöt
kerrataan. Sen jälkeen hakijat jaetaan pienryhmiin. Samaa äidinkieltä puhuvat, perheenjäsenet ja sukulaiset jaetaan mieluummin eri ryhmiin.
Toisena päivänä käytetään eri reseptiä. Reseptiin tutustutaan yhdessä ja sen jälkeen vastataan
siihen liittyvään luetun ymmärtämisen tehtävään.
1. Esimerkki ensimmäisenä päivänä
työkokeessa käytetystä reseptistä:
Perunakeitto (Gluteeniton)
Ainesosat:
4–5 jauhoista perunaa
1 iso purjo
8 dl kasvislientä
2 dl valkoviiniä
ripaus sokeria ja valkopippuria
1 dl kuohukermaa
(pekonia)
Valmistusohje:
1. Kuori ja leikkaa perunat lohkoiksi. Pese ja
paloittele purjo.
2. Kuullota kasviksia kasarissa öljyssä muutaman minuutin ajan. Kaada sitten päälle kasvisliemi ja viini. Keitä kasvikset kypsäksi ja
soseuta sauvasekoittimella. Mausta.
3. Vaahdota kerma ja kääntele keiton joukkoon.
Ripottele keiton pinnalle paistettua pekonia.
Luetun ymmärtämisen tehtävä
reseptin pohjalta:
Lue annettu resepti huolellisesti ja kuuntele
opettajan antamat ohjeet. Vastaa kysymyksiin.
(Oikeat vastaukset suluissa)
1. Mistä kasviksista keitto on valmistettu?
(Peruna ja purjo.)
2. Millä keitto on maustettu?
(Suolalla ja valkopippurilla.)
3. Kuinka paljon keittoon lisätään kermaa? (1
dl.)
4. Mitä tehdään ensimmäisenä kun keittoa
valmistetaan?
(Kuoritaan ja lohkotaan perunat. Pestään ja
paloitellaan purjo.)
5. Montako dl keitossa on nestettä?
(8 dl kasvislientä, 2 dl valkoviiniä ja 1 dl
kermaa. Yhteensä 11 dl nesteitä.)
6. Tiedätkö mitä on pekoni ja mistä se on valmistettu? (Pekoni on sian lihaa.)
7. Mitä teet kun kasvikset on keitetty kypsäksi?
(Soseutan sauvasekoittimella ja maustan.)
71
2. Esimerkki toisena päivänä
työkokeessa käytetystä reseptistä:
Luetun ymmärtämisen tehtävä
reseptin pohjalta:
Kasvispiirakka
Lue annettu resepti huolellisesti ja kuuntele
opettajan antamat ohjeet. Vastaa kysymyksiin.
(Oikeat vastaukset suluissa)
Pohja:
2,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kauraleseitä
1 tl leivinjauhetta
ripaus suolaa
1 dl sulatettua margariinia
0,5 dl maitoa
Täyte:
3 keskikokoista sipulia
1 pieni purjo
1 rkl sulatettua margariinia
4 keskikokoista tomaattia
1 paprika
1 pieni kesäkurpitsa
1 tl rosmariinia
2 tl basilikaa
1 tl suolaa
ripaus mustapippuria
150g juustoa
Valmistusohje:
1. Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.
2. Sekoita kuivat aineet eli vehnäjauho, kauraleseet, leivinjauho ja suola keskenään.
Lisää sulatettu margariini ja maito joukkoon.
Sekoita taikina tasaiseksi ja taputtele piirasvuoan pohjalle ja reunoille. Nosta vuoka uunin alimmalle ritilätasolle ja esipaista pohja
200 asteessa 10 min.
3. Pese kasvikset. Kuori sipuli. Paloittele sipulit ja purjo ja kuullota ne kasarissa rasvassa
muutaman minuutin ajan. Paloittele paprika,
kesäkurpitsa ja tomaatit. Sekoita kasvikset,
sipulit ja purjo keskenään ja mausta. Hauduta hetken kasarissa.
4. Raasta juusto.
5. Kaada kasviseos esipaistetun piirakkapohjan päälle. Ripottele juusto pinnalle.
6. Paista 200 asteessa 15–20 min.
1. Mistä kasviksista piirakka on valmistettu?
(Sipuli, purjo, kesäkurpitsa, paprika ja
tomaatti.)
2. Kuinka paljon ja mitä rasvaa käytetään
sipulin ja purjon kuullottamiseen kasarissa?
(1 rkl margariinia)
3. Kuinka paljon piirakassa on juustoa? (150 g)
4. Miten levität taikinan piirakkavuokaan? (Taputtelemalla se vuoan pohjaan ja reunoille)
5. Kuinka monta ainesosaa piirakan täytteessä
on käytetty? ( 11 ainesosaa)
6. Mitä mausteita piirakassa on käytetty? (Suolaa, rosmariinia, mustapippuria ja basilikaa)
7. Mitä tarkoittaa kasviseoksen hauduttaminen? (Kasvikset pidetään miedossa lämmössä kasarissa, niin että kasvikset pehmenevät. Kasviksia ei siis keitetä.)
72
12.3.2TUOTEKORTTI:
Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa
Kielitaidon kartoitus ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa
Tätä muistilistaa voi käyttää apuna, kun suunnittelee kielitaidon kartoitusta ammatillisen koulutuksen hakeutumisvaiheessa. Kartoituksen
tarkoituksena voi olla selvittää, riittääkö hakeutujan kielitaito ammatilliseen koulutukseen, jolloin
kartoitus on yksi koulutukseen valintaperuste
muiden valmintaperusteiden joukossa. Kartoituksella voidaan pyrkiä myös selvittämään, minkälainen henkilökohtainen opintopolku hakeutujalle soveltuisi parhaimmin. Lisäksi kartoituksella
saadaan viitteitä siitä, minkälaista tukea opiskelija tarvitsee ammatinopintojen rinnalle.
Kartoitus voi tapahtua tarkoituksesta riippuen
esimerkiksi opiskelijavalinnan yhteydessä, valmistavan koulutuksen tutustumisjakson aikana
tai valmistavan koulutuksen alussa.
Käytännön järjestelyt
•
•
•
•
•
Mikäli kartoitus tapahtuu opiskelun alettua,
sovi vastuukouluttajan kanssa opiskelijan lukujärjestykseen sopiva ajankohta.
Kartoitukseen tarvittava aika riippuu kartoitettavien määrästä. Pyydä vastuukouluttajalta opiskelijalista ja varaa haastatteluun noin
20 minuuttia haastateltavaa kohti.
Kirjallinen testi voidaan suorittaa ryhmänä. Varaa aikaa testistä riippuen noin kaksi
tuntia. Jos mahdollista, käytä ajan säästämiseksi testin valvonnassa apuna harjoittelijoita, jotta voit itse aloittaa haastattelut samanaikaisesti.
Jos opiskelijoista kirjoitetaan kartoituksen
perusteella arviot tai lausunnot, varaa aikaa
myös niiden kirjoittamiseen. Kysy ryhmän
vastuukouluttajalta, milloin kirjallisen arvion
pitäisi olla valmiina.
Opiskelijat toivovat saavansa henkilökohtaista palautetta kartoituksesta. Sovi palautteen antamista varten aika. Samassa
yhteydessä voit kertoa tuesta, jota oppilaitos
tarjoaa opiskelijalle ja antaa vinkkejä itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen.
Kartoituksen sisältö
Kartoituksen tarkoitus on ennen kaikkea arvioida
kielitaitoa suhteessa ammatilliseen opiskeluun,
ei kielitaitoa irrallisena asiana. Kattavaan kartoitukseen liittyy suullisen ja kirjallisen kielitaidon
arviointi sekä ymmärtämis- ja tuottamistaitojen
arviointi. Kartoituksen sisältöä kannattaa suunnitella ja kehittää yhteistyössä ammatinkouluttajan
kanssa.
Testi
Luetun ymmärtäminen
Pyri käyttämään autenttisia tai autenttisen kaltaisia tekstejä. Valitse tekstit mahdollisuuksien mukaan kunkin ammattialan aihepiiristä tai jostakin
ajankohtaisesta työelämään liittyvästä aiheesta.
Kartoituksessa voi käyttää mm.
•
•
•
•
•
Alkuperäisiä ja muokattuja lehtitekstejä
Tiedotteita ja ilmoituksia
Ammattiin liittyviä yleistajuisia lehtitekstejä,
esim. ammattilaisten kertomuksia työstään
Ruokaohjeita, lääkemainoksia, käyttöohjeita
ym. ammattiin liittyviä tekstejä.
Työelämän sähköpostiviestejä
Tee kysymyksiä ja väittämiä tekstien sisällöistä
ja pyydä selittämään alleviivattujasanoja.
Ohjeistettu kirjoitelma
Aihe voi liittyä ammattialaan niin, että se käsittelee yleisesti tunnettuja asioita eikä vaadi ammatin opiskelua. Esim. Kerro, mitä ominaisuuksia
vaaditaan hierojan työssä tai Kerro, miten siivoat
kotisi.
•
Muotoile tehtävän ohje selkeästi ja anna tarpeen mukaan apukysymyksiä sisältöä varten.
(Kirjallisen testin laatimisesta esimerkkejä Neljä
suomen kielen testiä –tuotekortissa.)
Keskustelu
Keskustele opiskelijan kanssa hänen aikaisemmista koulutuksistaan ja työkokemuksestaan
sekä ammattialasta, johon hän aikoo kouluttautua sekä työelämästä ylipäätään.
(Keskustelun kulusta ja sisällöstä yksityiskohtaisemmin Haastattelu kielitaidon kartoituksessa –
tuotekortissa.)
73
Arvio
Jotta pystyt kirjoittamaan hyödyllisen arvion,
keskustele ammatinkouluttajien kanssa, mihin
tarkoitukseen arviota käytetään. Arviosi voi olla
yksi opiskelijavalinnan peruste tai se voi olla
pohjana tukiopetuksen suunnitteluun.
•
•
•
Arvioi opiskelijan kielitaitoa ja kielitaidon riittävyyttä ammattiopintojen vaatimuksiin nähden
Käytä arvioinnin perustana Eurooppalaista
viitekehystä.
Arvioi suomen kielen tuen tarve opintojen
aikana.
(Arvioinnista lisää Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi –tuotekortissa.)
74
12.3.3TUOTEKORTTI:
Haastattelu kielitaidon
kartoituksessa
Vie keskustelua yleisemmälle ja vaativammalle tasolle.
•
Kerro työpaikoista ja työnantajista, joita sinulla oli.
Kielitaitoa kartoitettaessa on tärkeää huomioida
suullinen ja kirjallinen kielitaito.
•
Kerro työtehtävistä ja vastuualueista, joita
työhösi kuului.
Jos koulutukseen liittyy pitempi tutustumisjakso,
saadaan suullisesta kielitaidosta pitempiaikaista
seurantatietoa.
•
Vertaile työtä tällä alalla entisessä kotimaassa ja Suomessa.
•
Kerro työturvallisuusasioista tässä ammatissa.
Haastattelu kielitaidon kartoituksessa
Suullisesta kielitaidosta kertovat ammatinkouluttajien ja opiskelijoiden käsitykset siitä, miten
opiskelija on pystynyt ymmärtämään opetusta
oppitunneilla, keskustelemaan pari- ja ryhmätöissä ja kysymään opettajalta epäselvistä asioista.
Kaikkiin koulutuksiin ei sisälly tutustumisjaksoja,
jolloin suullista kielitaitoa joudutaan arvioimaan
yhden haastattelun perusteella.
(Tässä saat kuvaa ammatillisesta osaamisesta
ja siitä, miten haastateltavan kielitaito riittää työn
ja ammatillisien asioiden käsittelyyn.)
Ota selvää osaamisesta sekä oman
osaamisen arviointikyvystä.
•
Vinkkejä haastatteluun
•
Laukaise jännitys
lämmittelykysymyksin.
•
Jännityksen laukaisemiseksi on hyvä aloittaa
keskustelu jostakin yleisestä ja helposta aihepiiristä, josta opiskelija on tottunut keskustelemaan
ja, josta hän todennäköisesti pystyy itsenäisesti
kertomaan.
•
•
Kerro ensin jotakin itsestäsi.
Kertoisitko, milloin ja mistä olet tullut Suomeen.
• Missä olet opiskellut suomea ja kuinka
kauan?
(Haastattelija voi lähteä viemään keskustelua
luontevasti aiheisiin, jotka nousevat opiskelijan
kertomasta.)
Suuntaa keskustelu opiskeluun ja
työhön.
• Minkälaista työtä olet tehnyt kotimaassa?
• Kuinka pitkään olit työssä?
• Mistä pidit työssäsi ja mikä työssäsi oli raskasta?
• Onko sinulla koulutusta ammattiin?
• Mitä muuta olet opiskellut?
• Oletko ollut Suomessa työssä tai työharjoittelussa?
(Tässä saat kuvaa opiskelijan työkokemuksesta
ja viitteitä opiskeluvalmiuksista.)
•
•
•
Onko sinulla työtodistuksia ja koulutodistuksia mukana Suomessa?
Onko sinun tutkintoa rinnastettu tai osaamista tunnustettu?
Onko sinulla yki-todistus tai muuta arviota
kielitaidostasi?
Oletko suorittanut hygieniatestiä, työturvallisuuskorttia tai muuta sertifikaattia?
Tiedätkö, mitä ominaisuuksia tämä työ vaatii
työntekijältä?
Oletko tutustunut tutkintojen perusteisiin?
(Saat kuvaa Suomessa tunnustetusta osaamisesta ja siitä, onko haastateltavalla realistinen
käsitys ammattitaitovaatimuksista ja omista valmiuksistaan. Esimerkiksi erilaisten työelämän
sertifikaattien suorittaminen suomeksi kertoo
kielitaidonkin tasosta.)
Haastattelun yhteydessä on hyvä myös antaa
vinkkejä kielen opiskeluun ammatin opiskelun rinnalla sekä selvittää opiskelijalle, minkälaista tukea oppilaitoksessa on saatavilla.
Siltä varalta, että opiskelija ei tule valituksi
koulutukseen, opiskelijaa voidaan opastaa
itsenäiseen kielitaidon kehittämiseen ja ammatteihin sekä ammatin opiskeluun liittyvän
tiedon äärelle.
75
12.3.4TUOTEKORTTI:
Neljä suomen kielen testiä
Tämän tuotekortin testit ovat esimerkkejä, joiden
pohjalta kannattaa laatia ja kehittää omiin tarpeisiin sopivia testejä.
Kunkin esimerkin alussa kerrotaan, missä yhteydessä ja tarkoituksessa testejä on käytetty.
Testin laatimisesta
Kokonaiskuva kielitaidosta muodostuu vain, jos
testi on riittävän monipuolinen. Testi kannattaa kokonaiskuvan saamiseksi laatia siten, että
mukana on kielitaidon eri osa-alueet. Toisinaan
testillä pyritään selvittelemään jonkin osataidon,
esimerkiksi vain luetun ymmärtämisen hallintaa.
Silloin testi voi sisältää vain tekstin ja siihen liittyvät kysymykset.
Kukin testitehtävä on tarkoitus laatia siten, että
sen perusteella voidaan arvioida nimenomaan
sitä taitoa, josta pyritään saamaan kuva. Kielen
ja kielitaidon osa-alueet nivoutuvat kuitenkin yhteen. Esimerkiksi siihen, kuinka hyvin opiskelija
ymmärtää luetun tekstin, vaikuttavat samanaikaisesti sanaston laajuus ja kielioppirakenteiden
hallinta.
Autenttiset aineistot, esim. tekstit, antavat todenmukaisemman käsityksen osaamisesta kuin
testiä varten erikseen kirjoitetut tekstit. Testin
laatijan olisi mietittävä, minkälaisia kielenkäyttötilanteita opiskelija kohtaa ammatin opiskelussa,
työssä ja todellisessa elämässä.
Testin suorittamisesta on hyvä antaa palautetta.
On tärkeä, että palaute on rakentavaa ja auttaa
opiskelijaa ymmärtämään, mitä osa-alueita pitää
vahvistaa ja millä keinoin.
Esimerkki 1
Tekstinymmärtämistehtävä
Tämä teksti mittaa luetun ymmärtämisen taitoa
ja sanaston hallintaa. Se sopii hyvin rakennusalan ammattiopintojen hakeutumisvaiheeseen,
kun halutaan saada käsitys opiskelijan lähtötaitotasosta ja suunnitella sen pohjalta suomen kielen tukiopetusta.
Teksti on hyvä käydä läpi tukiopetuksessa testauksen jälkeen, jolloin voi kiinnittää huomiota
työterveyteen, ammatin terveysriskeihin ja työkulttuuriin. Teksti käsittelee rakennusalaan liittyviä asioita monipuolisesti ja siinä on paljon hyvää sanastoa mm. työturvallisuuteen liittyen.
Teksti on muokattu Aamulehden tekstistä
7.10.2011. Se on kuitenkin yhä ajankohtainen.
Minä jaksan tehdä mitä vain
Elementtiasentaja 28-vuotias Matti Virtanen ohjailee
seitsemän tonnia painavaa betoniseinää YIT:n työmaalla Tampereen Ratinan rannassa.
-
Ajoittain tunnen väsymystä, mutta se jää lenkkipolulle, kertoo Virtanen.
Raskaita töitä tekevien terveys on heikentynyt ja sairauspoissaolot ovat lisääntyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Raskaan työn raatajat ovat silti
tyytyväisiä työhönsä ja uskovat tulevaisuuteen.
Rautakin taipuu, kun tarpeeksi vääntää, saati sitten nuori mies kovassa työssä
Tutkimus: Raskas työ vie työntekijästä terän jo
nuorena, ellei kunnostaan pidä huolta
-
Kiirettä pitää, mutta stressiä ei ole. Näitä töitä ei
onneksi tarvitse viedä kotiin hymähtää 29-vuotias kirvesmies Vertti Mäkinen.
Mäkinen raudoittaa holvia YIT:n työmaalla Ratinan
rannassa. Hän on tehnyt kirvesmiehen töitä yhdeksän
vuotta ja uskoo jaksavansa puurtaa eläkeikään saakka. Urheilua aktiivisesti harrastava mies pysyy iskussa, vaikka selkä ajoittain temppuileekin.
-
Tämä on raskasta työtä, joten fyysisen kunnon
pitää olla hyvä. Itseään ei kannata repiä ja rikkoa,
tietää Mäkinen
Tuore tutkimus kertoo, että raskaita töitä tekevien terveys on heikentynyt ja sairauspoissaolot lisääntyneet
viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana.
-
Hälyttävää on, että myös nuorilla työntekijöillä
on paljon erilaisia oireita ja poissaoloja, paljastaa
Eläkevakuutusyhtiö Eteran tutkija Helena Rytkönen.
Nuorista lähes 60 prosenttia oli ollut sairauslomalla,
kun vanhimmassa ikäryhmässä poissaoloja oli vain
joka toisella. Raskaan työn raatajia kiusaavat etenkin
niskavaivat ja stressi.
-
Tuki- ja liikuntaelinten vaivoista kärsii lähes joka
toinen. Stressioireista yleisempiä ovat unihäiriöt
ja ylirasittuneisuus, luettelee Rytkönen
Yleensä työntekijöiden terveys ja työkyky alkavat
hapertua vasta neljänkymmenen ikävuoden jälkeen.,
mutta raskailla aloilla se tapahtuu jo kolmekymppisenä.
Eteran tutkimuksessa seurattiin kymmenen vuoden
ajan satamissa, rakennuksilla sekä metsä- ja maataloudessa työskentelevien terveyttä. Kyselyyn osallistui noin 5000 työntekijää.
Kiire tuo tapaturmia
Myös työtapaturmien riskin koettiin kasvaneen. Pääsyylliseksi leimattiin kiire.
76
-
Kiireen arvioitiin kuitenkin vähentyneen seurantajakson aikana. Luulen, että kiireeseen aletaan
tottua. Sitä pidetään itsestäänselvyytenä, miettii
Rytkönen.
Rakennusalalla vaikuttaa tietynlainen machokulttuuri, jossa voima on miehen mitta. Tähän ilmapiiriin ei
hevin istu työtä keventävät apuvälineet ja suojavarusteet. Kirvesmies Vertti Mäkinen kertoo, että isojen
rakennusyhtiöiden työmailla ei hölmöillä, vaan apuvälineitä ja suojavarusteita käytetään aina.
-
Työtä pitää tehdä itseään säästäen ja jaksamistaan vaalien. Samalla myös tapaturmien riski
vähenee, muistuttaa Rytkönen.
Terveys ja siitä huolehtiminen vaikuttavat tutkittavien
mielestä jaksamiseen eniten. Elintavat ovat pääosin
kehittyneet hyvään suuntaan.
-
Ylipaino on kuitenkin jatkanut nousuaan, ja olisiko myös liikkuminen vähentynyt, pohtii Rytkönen.
Työpäivän jälkeen uupumusta oli kokenut noin 60
prosenttia vastaajista. Uutta virtaa toivat perhe, lepo,
rentoutuminen, ystävät ja harrastukset.
Työhyvinvointiin pitäisi kiinnittää huomiota heti, kun
nuori aloittaa työnteon.
-
Isot rakennusyhtiöt ovat ottaneet työmailla käyttöön aamutreenejä. Siinä saadaan porukka kasaan ja lihakset lämpenemään, kiittää Rytkönen.
Vain joka kymmenes rakennusmies, metsuri tai
ahtaaja jaksaa työskennellä eläkeikään asti. Työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin jo
52-vuotiaana.
Myönteistä kuitenkin on, että raskaan työn raatajat
ovat tyytyväisiä työhönsä ja luottavat tulevaisuuteen.
Työmaiden reilu henki ja ammattiylpeys auttavat jaksamaan.
FAKTA
Näin työ sujuu
Pidä itsesi hyvässä fyysisessä kunnossa
Opettele ergonomisesti oikeat otteet ja käytä
työtä keventäviä apuvälineitä.
Älä unohda myöskään kypärää, hengityssuojaimia ja turvakenkiä.
Apuvälineet ja suojaimet eivät ole työmaalla
näön vuoksi, vaan käyttöä varten.
Itseään ei kannata repiä ja rikkoa, se kostautuu myöhemmin.
Muista levätä ja rentoutua perheen tai ystävien kanssa.
Vastaa kysymyksiin
1. Mainitse kolme terveyteen liittyvää oiretta,
joista rakennusmiehet kärsivät!
2. Mikä on suurin syy työtapaturmiin rakennustyössä?
3. Mitä tarkoittaa machokulttuuri?
4. Minkälaiset asiat auttavat rakennusmiehiä
jaksamaan työssään?
5. Minkä ikäisenä rakennusmiehet jäävät
keskimäärin eläkkeelle?
Selitä omilla sanoilla seuraavat tekstissä
alleviivatut lauseet:
a) Itseään ei kannata repiä ja rikkoa
b)Rakennusalalla
machokulttuuri.
vaikuttaa
tietynlainen
c) Työtä pitää tehdä itseään ja jaksamistaan
vaalien.
77
Esimerkki 2
TEHDÄ JA ELÄÄ
Tekstinymmärtämistehtävä
Jos kotielämästä on virta alkanut hiipua, kannatta
miettiä kahdesti, lähteekö sitä etsimään virtapiireistä
tee se itse – töiden muodossa. Joka haluaa elää, jättää
kodin tärkeät sähkötyöt suosiolla ammattilaiselle.
Tämä teksti soveltuu yhdeksi tehtäväksi, kun
halutaan selvittää, miten opiskelijat pystyvät
ymmärtämään sähköalan tietoa suomen kielellä. Se sisältää sähköalan tietoa, jonka ymmärtäminen ei kuitenkaan vaadi ammatillista
koulutusta eikä sähköalan erityissanaston tuntemusta.
Tarkoituksena on myös herättää kiinnostus ja
kannustaa tiedon etsimiseen suomen kielellä.
Testin yhteydessä sähköalasta kiinnostunut
henkilö saa samalla tärkeän Internet-osoitteen, josta voi etsiä monenlaista tietoa sähköalalta.
Tekstistä voi alleviivata sanoja ja lauseita ja
pyytää testattavaa selittämään niitä.
Vastaa kysymyksiin.
1. Mainitse neljä sähkötyötä, joita jokainen
ihminen voi tehdä!
2. Mistä voit etsiä lisätietoa yksinkertaisista
kodin sähkötöistä?
3. Mitä tapahtuu sähkölaitteelle, joka ei läpäise Tukesin testiä?
4. Kuinka paljon hengenvaarallisia tuotteita
löytyy Tukesin testeissä?
Selitä seuraavat sanat. Niissä on viiva alla myös
tekstissä.
•
hiipua
•
sokeripala (Mitä se tarkoittaa tässä tekstissä?)
•
jännitteetön
•
ilotulitteet
Turvatekniikan keskuksen, Tukesin mukaan yksinkertaisiin sähkötöihin riittävät myös tavallisen ihmisen taidot. Jokainen saa liittää sisustusvalaisimen
kattoon sokeripalalla tai vaihtaa sähkölaitteen rikkoutuneen yksivaiheisen liitäntäjohdon ja pistotulpan.
Sen sijaan kodin kiinteistä valaisu- ja sähköratkaisuista on syytä pitää näpit irti.
Kuten elämässä yleensä, myös sähkötöissä pärjää
käyttämällä järkeä. Sähkömiestä ei tarvitse tilata
vaihtamaan sulaketta tai lamppua, eikä liioin testaamaan vikavirtasuojakytkintä.
Kun suonissa virtaa tee se itse– veri, myös omakotitalon tv-antennin voi asentaa itse. Taidoistaan pitää
kuitenkin olla varma, sillä väärin asennettuihin sähkölaitteisiin tai liitäntöihin liittyy aina palo- tai vähintään sähköiskuvaara.
Liitäntäjohtojen korjaus on ammattimiehen työtä,
mutta sähkölaitteiden mekaanisia osia, kuten pesukoneen letkuja, voi tavallisesti korjata itsekin.
Yksinkertaisista kodin sähkötöistä saa lisätietoa Tukesin Kodin sähköturvaoppaasta, jonka voi ladata
netistä ilmaiseksi. Vaikka moni tee se itse – mies ei
ohjekirjoja lue, kannattaa sähköturvaoppaasta muistaa ainakin yksi ohje:
Tee aina sähkölaitteisiin kohdistuvat työt jännitteettömänä. Ennen töiden alkua sähkö on katkaistava joko
pääkytkimellä, poistamalla sulakkeet tai irrottamalla sähkölaitteen pistotulppa pistorasiasta. Varmista
myös, ettei kukaan muu pääse kytkemään sähköä työkohteeseen.
TUKES AUTTAA
Tukes eli turvatekniikan keskus valvoo ja kehittää
toimialansa tuotteita ja palveluita.
Keskus antaa ohjeita muun muassa sähkötekniikassa,
kemikaaleissa, ilotulitteissa sekä rakennustuotteissa.
Sähkölaitteissa Tukes valvoo myytävien laitteiden
laatua ja tarvittaessa testaa niitä. Jos laite ei läpäise
testejä, se voidaan asettaa myyntikieltoon.
Suurin osa Tukesin tarkastamista sähkölaitteista läpäisee testit. Vuosittain markkinoilta löytyy kuitenkin
satoja turvallisuudeltaan puutteellisia sähkölaitteita.
Hengenvaaraa aiheuttavia laitteita jää Tukesin haaviin vuosittain muutamia kymmeniä.
Tukesin internet - sivujen vaarallisten tuotteiden hakupalvelusta voi etsiä epäilyttävää sähkölaitetta. Lisäksi keskuksen nettisivut tarjoavat hyödyllisiä linkkejä sähköturvallisuuden maailmaan. www.tukes.fi
78
Esimerkki 3
Testi
Tämä testi on laadittu Kotityö- ja puhdistuspalvelualalle. Opiskelijat voidaan valita pajakoulutukseen tai tutkintoon valmistavaan koulutukseen.
Pajakoulutus ei johda tutkintoon, mutta siellä
opiskellaan käytännönläheisesti ja tekemistä
painottaen työtehtäviä ja ammatissa vaadittavia
perustietoja. Testi antaa viitteitä opiskelijan kirjallisesta kielitaidosta ja sitä kautta siitä, kumpaan
koulutukseen opiskelija soveltuu paremmin. Testin avulla pyritään myös saamaan selville, minkälaista suomen kielen tukea opiskelijalle tulisi
tarjota ammatin opiskelun rinnalle. Mikäli kirjallinen kielitaito osoittautuu kovin heikoksi, pyritään opiskelijalle tarmokkaasti löytämään jo pajakoulutuksen aikana työharjoittelupaikka, johon
hän voisi työllistyä pajakoulutuksen jälkeen.
Jos kielitaito vahvistuu pajakoulutuksen aikana
riittävästi, voidaan opiskelija ohjata sen päättyessä hakeutumaan tutkintoon valmistavaan
koulutukseen.
Tehtävä 1
Luetunymmärtäminen
Siivoajan työn vaatimukset
Siivoojan ammatissa tarvitaan ammattitaidon lisäksi itsenäistä työskentelyotetta, vastuullisuutta
ja palveluhenkisyyttä.
Ammatissa tarvitaan ihmissuhdetaitoja, koska
työ tehdään asiakkaan tiloissa. Joissakin kohteissa, kuten esimerkiksi laivoilla ja hotelleissa
työ on kyettävä tekemään hienotunteisesti ja asiakkaita häiritsemättä.
Ryhmätyötaitoja tarvitaan myös, koska siivousta tehdään myös tiimityönä. Vastaavasti työ voi
joissakin kohteissa olla yksinäistä, jolloin on sopeuduttava yksin työskentelyyn.
Työssä tarvitaan huolellisuutta. Erityistä huolellisuutta tarvitaan tietokonelaitteiden ja atk-tilojen
siivoamisessa varsinkin kosteuden osalta.
Siivous on apuvälineistä huolimatta suurelta
osalta käsityötä, jossa korostuvat tietyt liikesarjat. Työtä tehdään myös ahtaissa tiloissa. Siivoojan on siksi tunnettava ergonomisesti oikeat
työmenetelmät ja -tavat sekä hallittava työvälineiden käyttö.
Työasennot rasittavat eniten tuki- ja liikuntaelimiä. Jotkut työvaiheet voivat olla raskaita, erityisesti rakennussiivouksessa, jolloin hyvä fyysinen
kunto on tarpeen.
Tehtävien hoitamiseksi tarvitaan normaalia ter-
veyttä. Allergioista mm. pesuaineille ja pölylle on
haittaa.
Kysymys: Minkälainen henkilö (ihminen) sopii siivoustyöhön? ( 6 asiaa)
Välinehuoltajan työtehtävät
Välinehuoltaja huolehtii sairaanhoidon tutkimuksissa ja toimenpiteissä käytettävien välineiden ja
laitteiden puhtaudesta ja käyttövalmiudesta. Hän
pesee, desinfioi ja pakkaa sekä tarkastaa niiden
kunnon ja toimivuuden sekä tarvittaessa toimittaa välineet huoltoon.
Sairaalan välinehuoltokeskuksessa toimivan
välinehuoltajan työ on pääasiassa erilaisten yksittäisten instrumenttien ja välineiden käsittelyä
sekä erilaisten leikkausvälinesarjojen kokoamista. Työ edellyttää laajaa välineiden ja instrumenttien nimikkeiden sekä välineiden toiminnan
ja käyttötarkoituksen tuntemista.
Työskennellessään sairaalan eri osastoilla välinehuoltajan on tunnettava kyseisillä osastoilla
käytettävien koneiden toimintaa. Hänen on osattava purkaa ja koota laitteet niiltä osin kuin puhdistamisessa on tarpeen ja varmistettava työnsä
jälkeen, että ne ovat käyttövalmiita.
Välinehuoltaja huolehtii myös hoitovälineiden
varastoinnista. Välinehuoltajan työhön voi myös
kuulua erilaisten kertakäyttöisten sairaanhoitotarvikkeiden kuten ruiskujen, neulojen, katetrien
ja vastaavien tuotteiden vastaanottaminen ja jakaminen osastoille.
Välinehuoltaja käyttää työssään erilaisia sterilointimenetelmiä ja -laitteita kuten esimerkiksi
höyryautoklaavia. Välineiden sterilointiin kuuluu
työn eri vaiheissa tehtävät laatutarkastukset.
Sterilointitapahtumaa seurataan mm. erilaisilla
mittareilla.
Välinehuoltokeskus on palveluyksikkö, jonka
työrytmi myötäilee koko laitoksen työrytmiä. Välinehuoltajan tulee toimia yhteistyössä sairaalan
muun henkilöstön kanssa. Työyksikössään välinehuoltaja tekee työtään sekä yksin että ryhmätyönä. Työ on pääasiassa päivä- ja iltatyötä.
79
Oikein/väärin-tehtävä
Tehtävä 3
1. Välinehuoltaja puhdistaa välineet, joita esimerkiksi lääkäri käyttää.
Sanasto
2. Välinehuoltajan täytyy tietää erilaisten välineiden nimet.
Kirjoita viivalle, mikä sana!
3. Välinehuoltaja valmistaa sairaalan välineitä.
4. Joitakin välineitä käytetään vain yksi kerta.
5. Höyryautoklaavilla voi matkustaa työmatkoille.
6. Välinehuoltokeskuksessa tehdään vuorotyötä.
Oikeat vastaukset
1.oikein
2.oikein
3.väärin
4.oikein
5.väärin
_______________________________
6.oikein
Tehtävä 2
Kirjoittaminen
Kirjoita kodin siivouksesta.
•
Mitä kaikkea teet, kun siivoat kotisi.
•
Kuinka usein siivoat eri kohteet?
•
Missä järjestyksessä siivoat?
•
Mitä välineitä käytät?
•
Mitä puhdistusaineita käytät?
Kirjoita sähköpostiviesti.
Olit perheesi kanssa lomalla ja hotellissa oli epäsiistiä. Kirjoita hotelliin ja kerro, että et ole tyytyväinen palveluun. Keksi itse, missä olit lomalla ja
minkälainen siisteysongelma hotellissa oli.
_______________________________
Testiin voi etsiä lisää kuvia tavallisista esineistä,
jotka liittyvät siivoustyöhön.
80
Esimerkki 4
Testi
Tämä testi on laadittu kielitaidon kartoitukseen
Majoitus- ja ravitsemisalan tutustumisjaksoilla. Kirjallisen testin lisäksi opiskelija haastatellaan, jotta
saadaan kuva myös suullisesta kielitaidosta ja laajempi käsitys esimerkiksi sanaston laajuudesta.
Testi on osa laajemmasta kielitaidon kartoittamisesta. Tutustumisjakson aikana kouluttajat voivat arvioida kielitaitoa pitemmän ajan kuluessa
ja opetuksen yhteydessä.
Jotta kielitaidon riittävyydestä ja tuen tarpeesta
saataisiin mahdollisimman todenmukainen käsitys, ammatinkouluttaja ja S2 kouluttaja keskustelevat tutustumisjakson lopulla yhdessä opiskelijan kielitaidosta.
Tehtävä 1
Luetunymmärtäminen
Kahvilatarjoilija
Kahvilatarjoilijan työpaikkana voi olla kahvila,
kahvila/lounasravintola tai henkilöstöravintola .
Työtehtävät
Kahvilatarjoilija palvelee asiakkaita esittelemällä
kahvilan tuotteita ja ottaa vastaan asiakkaan tilauksen.
Useimmiten hän myös antaa, annostelee ja jakaa tilatun tuotteen suoraan itsepalvelutiskiltä.
Hän valmistaa asiakkaan tilaamat erikoiskahvit,
kuten espresson ja latten. Kahvilatarjoilija laskuttaa useimmiten tilauksen heti.
Joissakin kahviloissa hän tarjoilee myös pöytiin
asiakkaiden tilauksia.
Kahvilatyöntekijä huolehtii myös asiakas- ja työtilojen siisteydestä ja puhtaudesta.
Kahvilatyöntekijä voi myös erikoistua baristaksi,
henkilöksi, joka on erityisesti perehtynyt erikoiskahvien valmistukseen.
Työ on yleensä vuorotyötä ja työrytmi vaihtelee
paljon. Vilkkaat ja kiireiset ja toisaalta hiljaiset
hetket vaihtelevat vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukaan. Esimerkiksi lounasajat ovat
usein kahviloissa kiireisiä.
Työympäristönä on kahvilan asiakaspalvelu- ja
keittiötilat.
Työympäristön haittoina ovat vetoisuus, suuret
lämpötilan vaihtelut sekä joissakin tapauksissa
melu ja huono yleisvalaistus.
Tupakkalain mukainen tehokas ilmastointi ja erilliset tupakointitilat ovat vähentäneet tupakansa-
vun aiheuttamia haittoja niissä kahviloissa, joissa voi tupakoida. Monet kahvilat ovat kokonaan
savuttomia.
Työn vaatimukset
Työssä palvellaan asiakkaita, joten tarvitaan
myönteistä asennoitumista ihmisiin ja halua työskennellä ihmisten parissa. Työ vaatii joustavaa ja
hyvää käytöstä. Työpäivän kiireiseen aikaan tarvitaan hyvää muistia ja kykyä järjestelmälliseen
työskentelyyn. Työssä ei saa hermostua kiireessä eikä hankalissa asiakastilanteissa. Työ edellyttää sopeutumista vuorotyöhön.
Työ on pääasiassa seisomatyötä, joten erityisesti selkä ja jalat joutuvat rasituksen kohteeksi.
Hyvä fyysinen kunto on tarpeen.
Työssä joutuu käsittelemään erilaisia ruoka-aineita sekä mahdollisesti kemiallisia puhdistusaineita, joten työ ei sovi ruoka- tai puhdistusaineille allergiselle.
Oikein/väärin-tehtävä
1. Kahvilatarjoilija tekee työtä esimerkiksi henkilöstöravintolassa.
2. Kahvilatarjoilija antaa usein tuotteet asiakkaalle itsepalvelutiskiltä.
3. Asiakkaalle viedään yleensä ostoksista lasku pöytään.
4. Kahvilatyö on normaalisti vuorotyötä.
5. Kahvilassa on välillä kiire ja välillä rauhallista.
6. Kahvilatarjoilija tekee työtä keittiössä ja asiakaspalvelutiloissa.
Oikeat vastaukset
1.oikein
2.oikein
3.väärin
4.oikein
5.oikein
6.oikein
Monivalintatehtävä
1. Työympäristössä a) on aina tasainen lämpötila
b) on aina liian kuuma
c) on välillä kuuma ja välillä kylmä
2. Kahvilatyössä a) ei ole terveyteen vaikuttavia asioita
b) selän ja jalkojen kunto on tärkeää
c) täytyy olla täysin terve
Oikeat vastaukset
1c
2b
81
Herkästi pilaantuvat elintarvikkeet
Avoimet kysymykset
Elintarvikkeita, jotka säilyäkseen vaativat erityisiä olosuhteita, kutsutaan pilaantuviksi tai helposti pilaantuviksi. Pilaantuvien elintarvikkeiden
säilyminen riippuu erityisesti lämpötila- ja kosteusolosuhteista. Helposti pilaantuvat elintarvikkeet ovat sellaisia, jotka säilyäkseen vaativat
joko alhaisia tai korkeita lämpötiloja. Pilaantuvat
ja helposti pilaantuvat elintarvikkeet on säilytettävä erillään muista elintarvikkeista.
1. Olet tilannut kalaa tukusta. Millä tavalla voit
varmistaa, että kalat ovat tuoreita?
2. Mitä teet, kun ravintolaan saapuu tukusta kuorma sulaneita pakasteita, joita ei voi
käyttää?
3. Varastossa on maitoa, jossa viimeinen käyttöpäivä on 1.2. ja kuormassa on maitoa, jossa viimeinen käyttöpäivä on 6.2. Miten järjestät maidot varastoon?
Eläimistä peräisin olevat elintarvikkeet, kuten
maito, liha ja munat sekä niistä valmistetut tuotteet, ovat useimmiten herkästi pilaantuvia.
Avoimet kysymykset
1. Miten liha täytyy säilyttää? Mitkä 3 asiaa on
tärkeää lihan säilytyksessä?
Oikea vastaus
1. Sopivassa/Oikeassa lämpötilassa ja kosteusolosuhteissa. Täytyy säilyttää erikseen/
erillään muista tuotteista
Aamiais-, lounas- ja päivällistuotteiden
valmistus
Vastaanottaminen ja varastointi
Tutkinnon suorittaja
•
tuntee ravintolassa käytettävät elintarvikkeet
ja arvioi elintarvikkeita vastaanottaessaan
aistinvaraisesti ja lämpötilamittauksin niiden
laatua sekä varmistaa laadun tarvittaessa
avaamalla elintarvikepakkauksen
•
vertaa tuotteen määrää kuormakirjaan tai
vastaavaan tositteeseen sekä ilmoittaa laatu- ja määräpoikkeamista esimiehelle
•
varastoi elintarvikkeet viipymättä vastaanottamisen jälkeen
•
siirtää elintarvikkeet varastoon ottaen huomioon eri tuotteiden erilaiset varastointilämpötilat ja kirjaa lämpötilat osana omavalvontaa
•
varmistaa varastokierron ja tarkistaa viimeiset käyttöpäivät tuotteista (first in – first out)
ja asettaa tuotteet varastoon päivämäärien
mukaan.
•
järjestää ja puhdistaa varastoja toimipaikan
siivoussuunnitelman mukaisesti käyttäen
näissä laskelmissa toimipaikan käytänteiden
mukaisia menetelmiä
Oikeat vastaukset
1. Avaan paketin ja katson ja haistan, että kala
on hyvä. / Avaamalla, katsomalla ja haistamalla. / Aistinvaraisesti jne.
2. Ilmoitan/kerron/sanon esimiehelle/pomolle
3. 6.2. taakse ja 1.2. eteen. / Vanhempi taakse
uusi eteen. / Fifon mukaan. / First in first out
Tehtävä 2
Kirjoittaminen apukysymysten avulla
Kirjoita ruoasta ja terveydestä.
•
•
•
•
Minkälainen ruoka on terveellistä?
Kuinka paljon on terveellistä syödä?
Kuinka usein on terveellistä syödä?
Mitä sairauksia epäterveellinen ruoka voi aiheuttaa?
•
Mitkä sairaudet vaativat dieetin eli erityisen
ruokavalion?
Ohjeistettu kirjoittaminen
Kirjoita sähköpostiviesti, jossa annat palautetta
johonkin ravintolaan. Voit itse päättää, onko palaute positiivista vai negatiivista. Keksi itse ravintola ja asia, mistä annat palautetta.
82
Tehtävä 3
Sanasto
Kirjoita kuvan alle oikea sana. Huomaa, että luettelossa on kolme ylimääräistä sanaa.
savustus, vispilä, leikkuulauta, maa-artisokka,
puhdistusliina, raastinrauta, paistaminen, kesäkurpitsa, sokeritoukka, suojapäähine, liekitys,
punajuuri, paistinlasta
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
___________________________________
83
12.3.5TUOTEKORTTI:
Kielitaidon ja tuen tarpeen
arviointi
Kielitaidon ja tuen tarpeen arviointi
S2-opettajilta pyydetään yhä useammin arviota
siihen, riittääkö maahanmuuttajan kielitaito ammatin opiskeluun ja siitä, kuinka paljon ja minkälaista tukea opiskelija tarvitsee ammatin opiskelun rinnalle.
Pitävä ja kattava arvio vaatii riittävän pitkän ja
laajan kartoituksen, minkä valmistavien koulutuksien tutustumisjaksot mahdollistavat hyvin.
Usein koulutuksiin ei kuitenkaan sisälly tutustumisjaksoja vaan arvio joudutaan tekemään
haastattelun ja yksittäisen testin perusteella. Nii-
•
Koska kaikissa ammateissa ei vaadita
yhtä vahvaa eikä samanlaista kielitaitoa,
tutustu etukäteen kyseisen ammatin ja
ammatin opiskelun kielellisiin vaatimuksiin ja arvioi kielitaitoa kielitaitovaatimuksiin ja ammattitaitovaatimuksiin nähden.
Älä nojaa mielikuviisi ammatista vaan tee
yhteistyötä alan ammattilaisten, esimerkiksi ammatinkouluttajien kanssa. Heillä
on ammatillinen kokemus ja yhteydet työelämään ja näin ollen realistinen käsitys
ammatin kielitaitovaatimuksista.
•
Selvitä, kuinka paljon kirjallista kielitaitoa
ammatissa toimimisessa ja ammatin opiskelussa vaaditaan. Selvitä, onko opiskelu
enimmäkseen taitojen ja työtehtävien harjoittelua käytännössä vai vaatiiko ammattitaidon hankkiminen paljon käsitteellisen
tiedon omaksumista. Kysy ammatinkouluttajilta, onko ammatin opiskelussa oleellista tiedon etsiminen kirjallisista lähteistä
vai onko tietopuolinen opetus voittopuolisesti suullista.
•
Arvioi ja kuvaa kaikkia kielitaidon
osa-alueita, koska kielitaito ei useinkaan
ole samalla tasolla eri osa-alueilla. Merkitse arviosi myös eurooppalaisen viitekehyksen mukaan. Ammattikohtaisia
eurooppalaisen viitekehyksen mukaisia
lähtötasomääritelmiä ei ole, mutta taistotasojen kuvaukset auttavat arvioinnissa ja
antavat havainnollisen kuvan kielitaitoprofiilista.
den perusteella tehty arvio antaa viitteitä, mutta
ei varmuutta kielitaidon riittävyydestä. Kotoutumisaikana opiskelijan kielitaitoa arvioidaan eri
yhteyksissä. Jos mahdollista, arvioinnin tueksi
kannattaakin käyttää aiempia arvioita.
Kun kirjoitat arviota, mainitse, mitä kielitaidon
kartoitukseen sisältyi, jotta arvion voi suhteuttaa
siihen.
Laatikossa on vinkkejä, joilla pääsee alkuun arvioinnissa. Vinkkien jälkeen on kaksi esimerkkiä
arvioista puhdistuspalvelualan koulutuksen alkukartoituksessa.
•
Kirjoita arvioon myös tiedot Yleisen kielitutkinnon suorittamisesta. Yleinen kielitutkinto on lakisääteinen kielitutkinto ja arvio
koulutettujen arvioijien tekemä, joten viralliseen kielitaitoarvioon nojaaminen antaa
varmuutta arviointiin. Kielitutkinnon suorittamisvuosi kannattaa ottaa huomioon,
koska se antaa viitteitä siitä, miten kielitaito on kehittynyt ajan kuluessa. Pohdi,
miten kielitaito on kehittynyt Suomessa
asumisen ja kielitutkinnon välisenä aikana
sekä miten kielitaito näyttää kehittyneen
kielitutkinnon ja arviointihetken välisenä
aikana.
•
Kuvaa tarkemmin niitä kielellisiä taitoja,
joilla on ratkaiseva merkitys kyseisten
opintojen etenemisessä ja kyseisen ammatin kannalta. Esimerkiksi myyjän työssä ratkaisevaa voi olla asiakastilanteiden
vuorovaikutustaidot, kun taas palkanlaskijan on opintojen kuluessa omaksuttava
esimerkiksi verotukseen liittyviä säädöksiä.
•
Liitä arvioosi opiskelijan oma arvio kielitaidostaan. Jos opiskelija on ollut esimerkiksi työharjoittelussa, voit kysyä opiskelijalta” Kuinka suuren osan ymmärsit omasta
mielestäsi?”, Tuliko paljon väärinkäsityksiä?”, Selviydyitkö asiakkaiden kanssa?”.
•
Yritä kuvata, missä asioissa opiskelija
todennäköisesti tarvitsee suomen kielen
tukea tai muuta tukea ja kuinka paljon.
Neuvo myös, miten ammatinkouluttaja voi
tukea opiskelijaa kielellisesti ja, mitä tulisi
huomioida opetustilanteissa, oppimistehtävien teettämisessä ja koetilanteissa.
84
Arviointiesimerkki 1
KIELITAITOARVIO (päivämäärä)
Kielitaitoarvio (päivämäärä)
Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan
Kuullun ymmärtäminen
Välinehuoltajan ammattitutkinto
Puhuminen
Opiskelijan nimi
Testi
1. Luetunymmärtämistehtävät
a) Siivoajan työn vaatimukset
b) Välinehuoltajan työn vaatimukset
2. Kirjoitustehtävät
a) Kodin siivoaminen
b) Palaute hotellin huonosta puhtaustasosta
4. Suullinen kielitaito
Keskustelu omasta työhistoriasta ja ammatillisista suunnitelmista
Kielitaidon riittävyys
ammatinkoulutukseen
Opiskelija vastasi oikein neljään kysymykseen
kuudesta luetun ymmärtämisen oikein/väärin-tehtävässä. Vastaukset avoimiin kysymyksiin ovat vaikeaselkoisia (kielioppirakenteeltaan
heikkoja) eikä niiden osalta siksi voi olla varma,
ymmärsikö opiskelija kysymykset ja/tai tekstin.
Kirjoittaminen on pääosin ymmärrettävää, mutta sisällöltään niukkaa. Kirjoituksessa on jonkin
verran oikeinkirjoitusvirheitä ja puutteita sanojen
taivuttamisessa sekä lauseen rakentamisessa.
Keskustellessa opiskelija ymmärsi suulliset kysymykset ja pystyi vastaamaan niihin siten, että
henkilö, joka on tottunut kuulemaan heikompaa
suomea, ymmärtää helposti. Lauserakenteissa
ja sanojen taivuttamisessa on kuitenkin selviä
puutteita, mikä tekee puheesta hieman kömpelöä. Keskustelu etenee melko konkreettisella
tasolla. Puheen ymmärtäminen on selvästi vahvempaa kuin puhuminen.
Opiskelija arvioi ymmärtäneensä tutustumisjakson aikana noin 70 % opettajien puheesta. Sanavarasto kattaa hyvin perussanaston ja ääntäminen on selkeää.
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B1.2
A2.2
(sanavarasto laajempi)
A2.2 / B1.1
A2
Suosituksen mukaan kielitaito B1.1 riittää ammatin opiskeluun.
Yleiset kielitutkinnot (Yki-testi)
Ei läpäissyt keskitason tutkintoa huhtikuussa
2012.
Suomen kielen tuen tarve
Jatkuva kielen käyttäminen ammatin opinnoissa
parantaa kielitaitoa. Suomen kielen tukiopetuksella (3 tuntia viikossa) ei pysty parantamaan
kielitaitoa yleisesti, mutta tuen avulla on syytä varmistaa, että opiskelija ymmärtää oikein
ammattiin liittyvän tietoaineksen. Mikäli jatkaa
ammatin opiskelua, hänelle on hyvä varata
säännöllisesti suomen kielen tukea. Erittelyä ja
pohtimista vaativien oppimistehtävien kirjoittamiseen kirjoitustaito on melko heikko, joten myös
tehtävänannot on hyvä selittää ja antaa tueksi
esim. selkeitä apukysymyksiä.
85
Arviointiesimerkki 2
KIELITAITOARVIO (päivämäärä)
Laitoshuoltajan ammattitutkinto
Opiskelijan nimi
Testi
1. Luetun ymmärtämistehtävät
a) Siivoajan työn vaatimukset
b) Välinehuoltajan työn vaatimukset
2. Kirjoitustehtävät
a) Kodin siivoaminen
b) Palaute hotellin huonosta puhtaustasosta
4. Suullinen kielitaito
Keskustelu omasta työhistoriasta ja ammatillisista suunnitelmista
Kielitaidon riittävyys
ammatilliseen koulutukseen
Opiskelija ymmärsi tekstin pääosin, mutta jotkin
kohdat jäivät epäselviksi. Hän pystyi kirjoittamaan ymmärrettävästi, mutta tuotos on niukkaa
ja lauserakenteissa on puutteita. Kirjoitus on puhekielimäistä ja sisällöltään suppeaa.
Opiskelijan suullinen kielitaito on kehittynyt tavanomaista nopeammin. Keskustelu oli sujuvaa
ja eteni helposti. Väärinkäsityksiä ei tullut mistään aihepiiristä. Suullinen kielitaito on vahva ja
sanavarasto laaja ja ulottuu abstrakteihin käsitteisiin.
Opiskelija arvioi ymmärtäneensä tutustumisjakson aikana noin 95% opettajien puheesta. Opiskelija oli 4 kk työharjoittelussa Valintatalossa
eikä harjoittelun aikana tullut kielellisiä väärinkäsityksiä.
Kielitaitoarvio (päivämäärä)
Eurooppalaisen viitekehyksen mukaan
Kuullun ymmärtäminen
Puhuminen
Luetun ymmärtäminen
Kirjoittaminen
B1.1
B2.2
B1.1
A2.2
Suosituksen mukaan kielitaito B1.1 riittää ammatin opiskeluun.
Suorittanut Yki-testin keskitason tutkinnon tammikuussa 2011.
Suomen kielen tuen tarve
Opiskelijan kielitaito riittää ammatillisiin opintoihin. Hänellä on myös hyvät atk- ja opiskelutaidot.
Opiskelija toivoo saavansa tukea oppimistehtävien tekemisessä, jotta hän ymmärtäisi täsmällisesti tehtävienannot ja -vaatimukset. Testin perusteella kirjoittamista vaativat oppimistehtävät
voivat tuottaa hankaluuksia, jos niissä vaaditaan
laajempaa tuottamista ja kielellistä pohdiskelua
ja erittelyä.
86
12.3.6 TUOTEKORTTI:
Harjoitus työtehtävien
kielellistämiseen
Harjoitustehtävä työtehtävien kielellistämiseen
Tehtävä on suunniteltu kielitaitotasoltaan vähintään A2.2-tasoa oleville opiskelijoille.
Se soveltuu käytettäväksi suomen kielen tukiopetuksessa ammatin opiskelun ja työharjoittelujaksojen aikana.
Tehtävän tarkoituksena on aktivoida opiskelija
opiskelemaan sanastoa ja liittämään tekemisensä osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä kiinnostumaan alansa erilaisista työmahdollisuuksista.
Kun työvälineitä koskevaa sanastoa, työn tekemistä kuvaavia verbejä ja yleisemminkin työtehtävien ja -vaiheiden kieltä opiskellaan käytännössä oikeassa työympäristössä ja työtilanteissa,
kieli jää paremmin mieleen.
Opiskelija joutuu kyselemällä ja etsimällä eri tietolähteistä selvittämään asioita, rohkaistuu kysymään sekä oppii itsenäistä toimintaa.
Tehtävän esitteleminen antaa esiintymisvarmuutta.
Työ saattaa vaikuttaa aluksi varsin työläältä,
mutta tehtävä soveltuu opiskelijoille hyvin, kun
heillä on mahdollisuus suorittaa se kukin taitotasonsa mukaan. Opiskelijat joutuvat pohtimaan
työtä tehdessään asioita kielen kannalta ja nimeämään työvaiheita, esimerkiksi kirvesmies
oppii kertomaan työkaverille, mitä työvaihetta
hän parhaillaan suorittaa. Tehtävän yhteydessä
on tärkeää antaa opiskelijalle rakentavaa palautetta, mikä edistää oppimista ja vahvistaa ammatillista itsetuntoa.
Tehtävän kulku
Opiskelija tekee kirjallisen selostuksen jostakin
harjoitustyöstään ja esittelee sen suullisesti muille suomen kielen oppitukiryhmän opiskelijoille.
Raporttia tehdessään opiskelija selvittää itselleen työvälineiden, työvaiheiden ja materiaalien
nimiä. Työvälineisiin ja työvaiheisiin liittyvät verbit on myös selvitettävä. Raportin lopuksi opiskelija esittelee ammattialaansa kuuluvia erilaisia
työpaikkoja ja työtehtäviä, joissa alan ammattilaiset työskentelevät.
Esittelyn aikana muut opiskelijat ja kouluttaja
voivat tehdä tarkentavia kysymyksiä.
Ennen raportin tekemistä ohjeet käydään yhdessä läpi ja varmistetaan henkilöt, joilta opiskelijat
voivat pyytää tukea työn tekemiseen ja tietojen
etsimiseen. Työstä pitää informoida opiskelijan
kouluttajia ja harjoittelupaikan ohjaajia, jotta he
tukevat opiskelijaa.
Ohjeistusta on hyvä muokata kunkin alan työtehtäviä vastaavaksi. Seuraava ohjeistus on kohdistettu ManSetti-pajan opiskelijoille.
ManSetti-paja on työvoimakoulutusta, joka ei
johda tutkintoon vaan tarjoaa mahdollisuuden
kokeilla eri ammattialoja ja kehittää ammatissa
tarvittavia taitoja. ManSetissa harjoitellaan kirvesmiehen töitä, maalausta, pienkoneiden korjaamista ja metallitöitä.
87
Tehtävän ohje
Harjoitusraportin helpompi versio
Harjoitustyöraportti
Lyhennettynä tehtävän voi teettää niin, että
opiskelijat kirjoittavat edellisen päivän työtehtävästään tai työtehtävistään lauseita taululle.
Työtehtävien esittely tarjoaa mahdollisuuden
laajempaan keskusteluun.
•
Esittele työtehtävä!
•
Kerro työtehtävän tarkoitus! Mihin käyttöön
työ, rakennus tai rakennelma tulee tai minkä laitteen korjaaminen oli kyseessä? Oliko
kyseessä pelkkä harjoitustyö vai tuliko se
asiakkaan käyttöön?
•
Kerro minkälaista ohjeistusta sait!
-kirjallinen/suullinen
-piirustukset
- työhjeet (kirjallinen, suullinen)
Materiaalit
Mitä materiaaleja käytit?
Työkalut
Mitä käsityökaluja ja koneita tarvitsit työssäsi?
Yhdessä täydennetään tietoja, korjataan epätarkkuuksia tai asiavirheitä, käsitellään sanojen
ja käsitteiden merkityksiä sekä etsitään synonyymeja ja vaihtoehtoisia ilmauksia.
Tehtävissä olevista sanoista voidaan myös
muodostaa sanaperheitä. Sanaperheet tukevat
opitun mieleen painamista ja samaan sanaperheeseen kuuluvien uusien sanojen merkityksen
päättelemistä uusissa yhteyksissä.
Myös kielen rakenteeseen ja oikeinkirjoitukseen
liittyviä asioita voidaan samalla opiskella siten,
että kieliopin rakenteet liittyvät aidosti työhön ja
työn kielenkäyttötilanteisiin.
Työvaiheet
•
Nimeä eri työvaiheet, työkalut ja koneet, joita niissä käytit!
•
Kerro, mitä tärkeitä asioita täytyy ottaa huomioon työn eri vaiheissa!
•
Mitä opit tässä työssä?
•
Jos neuvoisit tai opettaisit työtä kaverille,
millaisia asioita pyytäisit häntä ottamaan
huomioon?
- työturvallisuustekijät
- vinkit (esimerkiksi työtapa, joka auttoi selviämään työstä paremmin)
•
Oletko tyytyväinen työsuoritukseesi?
•
Etsi tietoa alasi erilaisista työtehtävistä ja
kerro työmahdollisuuksista muille!
88
12.3.7 TUOTEKORTTI:
Ideoita käsitteiden
opettamiseen ammatinkouluttajalle ja
S2-kouluttajalle
Miten käsitteitä voi selittää? Esimerkkinä ravitsemustottumus-käsite.
Ravitsemustottumukset ovat yksilön ja ryhmän
omaksumia tapoja valita, kuluttaa ja käyttää hyväkseen erilaisia ruoka-aineita tarjolla olevista
vaihtoehdoista. Ravitsemustottumuksen käsite
on lähellä ruokavalion käsitettä. (Iivanainen &
Syväoja 2009: 153.)
Selitä arkikielestä tutuilla sanoilla ja käytä esim.
tarkoittaa-verbiä osoittamaan, että selität parhaillaan käsitettä:
ravitsemus > ravinto = ruoka
tottumus = tapa
Ravitsemustottumus tarkoittaa, että ihmiset ovat oppineet syömään ja juomaan tietyllä tavalla.
Mikäli käsitteeseen liittyy kulttuurisia erityispiirteitä, niistä voi keskustella luokassa. Tämä auttaa opiskelijaa suhteuttamaan oppimaansa aiempaan tietoon.
Tavat ovat usein erilaisia eri maissa ja
kulttuureissa.
Käsitteen opettamisessa kannattaa joskus kokeilla arkielämän tapaa, jossa uusia käsitteitä
opitaan vähitellen havainnoinnin ja kokemusten
kautta. Ammatin opiskelussa se voi tarkoittaa
esimerkiksi sitä, että käytäntöä harjoitellaan ennen asian teoreettista opiskelua. Tällä metodilla
kielellinen, abstraktimpikin selitys/määrittely kiinnittyy johonkin todelliseen tilanteeseen tai työhön. Millaisia harjoituksia voi teettää?
Samasta alku- tai loppuosasta muodostetut käsitteet voi opettaa yhdellä kertaa. Keksikää opiskelijoiden kanssa esimerkkejä näiden käsitteiden käytöstä:
ravitsemusongelmat
ravitsemussuositus
ravitsemushoito
ravitsemustila
Opettaja voi antaa esimerkiksi joukon käsiteltävään aiheeseen liittyviä sanoja, joista opiskelijoiden on pienryhmissä tai pareittain piirrettävä
käsitekartan tapainen kuvio.
elintavat, kansanterveys, kansantaudit,
ravitsemustottumus, ravinnon koostumus,
hiilihydraatti, proteiini, rasva…
Toteutustavan on oltava tuttu ennen sen hyödyntämistä käsitteiden opiskelussa. Jos opiskeluvalmiudet ovat heikot, kuvallinen esitys voi olla
vaikea toteuttaa itsenäisesti eikä se välttämättä
avaudu opiskelijalle ensimmäisellä kerralla. Kuvanlukutaitoa kannattaa kuitenkin harjoitella!
Vastakohdat voivat helpottaa muistamista:
ylipaino – alipaino
ripuli – ummetus
Jos käytät selittämiseen synonyymeja, muista,
että synonymia on vain harvoin täydellistä ja että
sanoja ei tavallisesti voi käyttää toisiaan korvaavina ilmauksina. Käsitteistä voi tehdä sanakortit, joita voi käyttää
ryhmissä tai pareittain sananselityspelinä Aliaksen tapaan.
89
Sananselitystehtäviä voi teettää myös kirjallisena, jotta kirjoitustaito kohentuu. Kertaustehtävä:
Opettaja etsii sopivan tekstin, jonka keskeiset
sanat ja käsitteet opettaja poistaa ja laittaa sanalaatikkoon, josta opiskelija tekstiä lukiessaan
yrittää sijoittaa ne oikeille paikoilleen. Tehtävää
voi vaikeuttaa siten, että tekstiin sijoitettavat sanat pitää lisäksi taivuttaa. Tekstistä voi poistaa
myös pidempiä kuin yhden sanan mittaisia kokonaisuuksia, jolloin opiskelija oppii vierussanoja
eli tiettyjen sanojen esiintymisyhteyttä suhteessa
toisiinsa.
Saman tehtävän voi teettää parityönä opiskelijoilla. Opettaja antaa parille kaksi erilaista tekstiä työstettäväksi. Opiskelijat etsivät teksteistään
keskeiset käsitteet ja muokkaavat tekstin aukkotehtäväksi parilleen, jonka jälkeen toisen parin
tehtävänä on sijoittaa tekstistä poimitut sanat takaisin oikeille paikoilleen. Opiskelijoiden osaamisen ja tekstin tason mukaan vaikeusastetta voi
lisätä samoin kuin edellä.
Tehtävän voi toteuttaa esimerkiksi tulostamalla/
kopioimalla paperille lyhyet tekstit tai tekstinosat,
joihin opiskelija voi suoraan tehdä muutokset.
Tämän tehtävän voi toteuttaa myös ammatinkouluttajan ja S2-kouluttajan yhteistyöllä. Ammatinkouluttajan kanssa käsitelty teksti tuodaan
S2-tunnille, jossa S2-kouluttaja teettää harjoituksen.
90
12.3.8TUOTEKORTTI:
Suomen kielen opintosisältöjä hotelli-, ravintola- ja
cateringalan perustutkinnossa (kokin osaamisala)
Uusimmat ravintola-alan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille suunnatut oppimateriaalit
löytyvät osoitteesta www.kotisuomessa.fi, jossa
matkailu- ja ravitsemusalan tehtävissä tutustutaan esimerkiksi keittiölaitteisiin ja niiden käyttötarkoituksiin, erilaisiin työskentely-ympäristöihin
ja perusresepteihin. Myös hygieniaosaamiseen
löytyy internetistä paljon selkokielistä materiaalia. Olemassa olevia sähköisiä oppimateriaaleja
on koottu MAKE-hankkeen aikana linkkikarttaan
osoitteeseen http://pear.ly/cjKx9. Sähköinen oppimateriaali toimii esimerkiksi itse- ja etäopiskelun välineenä.
MAKE-hankkeessa suunniteltua ja esiteltävää
oppimateriaalia on kokeiltu perustutkinnon kokin
suuntautumisvaihtoehtoa opiskelevan ryhmän
kanssa. Oppimateriaalitehtävien mallina ja esimerkkien pohjana on ollut Ruoanvalmistuksen
käsikirja (Lehtinen ym. 2004), mutta mallit ovat
sovellettavissa mihin tahansa käytössä olevaan
oppimateriaaliin. Salkun oppimistehtävät esitetään siten, että ne ovat kytköksissä kahteen
ensimmäiseen tutkinnonosaan, joissa kokemusten mukaan luodaan perusteet myös kielelliselle
osaamiselle.
Majoitus- ja ravitsemuspalveluissa toimiminen on
hotelli-, ravintola- ja cateringalan perustutkinnon
ensimmäinen ja yhteinen tutkinnonosa. Tutkinnonosassa tavoitteena on muun muassa kunnostaa
ja siistiä asiakaspalvelu- ja työtiloja, toimia astiahuollossa ja puhdistaa työvälineitä sekä oppia
asiakaspalvelua ja myyntityötä. Ensimmäisessä,
kaikille pakollisessa tutkinnonosassa S2-tuntien
opintosisältönä voi olla esimerkiksi elintarvikeoppi, muun muassa raaka-aineiden nimet. Niitä
voidaan opiskella käytännössä siten, että luokkaan tilataan raaka-aineita ja tutustutaan niihin
konkreettisesti, esimerkiksi nimetään, mietitään,
miten raaka-ainetta käytetään ja vertaillaan opiskelijoiden kotimaan raaka-aineisiin. Raaka-aineita voi myös maistella ja opiskella samalla ruokia
kuvaavia adjektiiveja.
Toisena tärkeänä opiskeltavana asiana ovat
asiakaspalvelutilanteet ja niissä toimiminen. Erilaisia asiakaspalvelutilanteita voi miettiä ja listata
yhdessä. Esimerkit voivat pohjautua esimerkiksi
omiin ja opiskelijoiden kokemuksiin tai olla kuvitteellisia ja yliampuviakin. Olennaista on saada
mahdollisimman erilaisia tilanteita opiskelijoiden
pohdittavaksi. Tilanteiden listaamisen jälkeen
opiskelijat kirjoittavat dialogit ja mahdollisuuksien
mukaan esittävät ja videoivat tilanteet. Videoita
voi hyödyntää tilanteiden kulun ja onnistumisen
analysointiin sekä asiakaspalvelutilanteissa käytettävän fraseologian harjoittelemiseen ja tunnistamiseen. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kanssa toimiessa kannattaa herättää
opiskelijat pohtimaan ja vertailemaan asiakkaan
ja ammattilaisen roolia omassa kotimaassaan ja
Suomessa.
91
Ruokakulttuurit
Ruoka- ja tapakulttuurien tuntemusta voidaan
lisätä esitelmämuotoisella tehtävällä, jossa opiskelijat esittelevät oman maansa ruokakulttuurin
ominaispiirteitä ja ruokailutottumuksia ja peilaavat niitä joko esitelmässä tai lopuksi opettajan
kanssa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tällä
tehtävällä opiskelija voi tuoda esiin myös omaa
osaamistaan, jota voi olla kertynyt kotimaassa
tehdystä työstä, harrastuneisuudesta tai opinnoista. Tässä yhteydessä voi käsitellä myös eri
uskonnollisten yhteisöjen ruokaan liittyvät erityispiirteet.
Opiskelijat voivat valmistautua tehtävään esimerkiksi etsimällä tietoa internetistä ja tämän
jälkeen esittelemällä aihetta suullisesti tai kirjallisesti (posteri-, PowerPoint-, Prezi- tms. esitys), tehtävänannon mukaan. Ruokakulttuurien
vertailun kautta opiskelijat voivat ymmärtää paremmin myös itseään esimerkiksi kokin ammatissa ja siinä, mitä erityistarpeita tai toisaalta mitä
erityisosaamista omasta kulttuurisesta taustasta
syntyy. Tehtävä voi pitää sisällään myös jonkin
etnisen ruoan valmistuksen ja/tai sen valmistamisen opettamisen muille, jolloin tehtävään liittyy
myös raaka-aineiden, keittiölaitteiden ja työvälineiden tuntemusta.
Omien ruokakulttuurien esittelyyn voi yhdistää
myös eri maiden ravitsemussuositusten vertailun. Vierailkaa opiskelijoiden kanssa Valtion
ravitsemusneuvottelukunnan kotisivuilla ja keskustelkaa ravitsemussuosituksista ja niiden merkityksestä eri maissa ja eri aikoina (http://www.
ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ravitsemussuositukset/ravitsemussuosituksia+maailmalta/).
Tandemopettajamallilla toteutetussa opetuksessa S2-kouluttaja voi esimerkiksi kerätä keittiötyöskentelyssä ilmenneitä sanoja, sanontoja ja
terminologiaa muistiinpanoihin, jotta niihin voidaan palata S2-tunneilla ajan kanssa. Tällaisia
käytännön kokeiluissa ilmenneitä esimerkkejä
voivat olla vaikkapa verbin ja tietyn työvälineen
yhteyden opettaminen (ammatinkouluttaja pyytää vispaamaan, S2-kouluttaja etsii opiskelijan kanssa sopivan työvälineen (vispilä), kun
opiskelija ei sitä itse löydä, ja osoittaa verbin ja
välineen yhteyden) tai selittää vaihtoehtoisia ilmauksia tai synonyymeja ammatinkouluttajan
käyttämille sanavalinnoille (hämmennäppä nyt =
sekoita kevyesti).
Toisessa tutkinnonosassa S2-kouluttajan johdolla voi suomen kielen tunneilla tutustua reseptiikkaan. Reseptejä voi lukea, tarkastella niissä olevia erityispiirteitä (esim. imperatiivi) ja kirjoituttaa
opiskelijoilla omia reseptejä. Opiskelijat voivat
esimerkiksi toteuttaa lukemisen ymmärtämistä
ja vuorovaikutustaitoja vaativan ruoanvalmistustehtävän pareittain siten, että toinen lukee reseptin ja selittää parilleen sen raaka-aineet ja niiden
tarvittavat määrät, työvälineet ja vaiheet. Toinen
parista toteuttaa ja kysyy neuvoa ja tarkentavia
kysymyksiä työn edetessä.
Vaikka suullinen ja vuorovaikutuksellinen kielitaito korostuvatkin ravintola-alalla työskentelevillä,
kirjallisia taitoja on oltava muun muassa reseptien ja menujen kirjoittamiseen ja lukemiseen.
Kielenhuollon asioista on opiskeltava esimerkiksi pienen ja ison kirjaimen käyttö ja erilaiset
yhdyssanatapaukset (raaka-aine, suola-pippuriseos, tomaatti-, munakoiso- ja juustoviipaleet),
joita vilisee oppikirjateksteissä, ruokalistoissa
ja resepteissä. Mikäli opiskelijan tutkinnonsuorittamiseen kuuluu kirjoittaa opinnäyte, suomen
kielen kouluttaja voi ohjata myös opinnäytteen
kirjoittamista.
92
Sanastoa ja kielen rakenteita
Verbit ovat keskeinen sanaluokka suomen kielessä. Tietyt verbin taivutukset ja johdokset toistuvat
taajaan ravintola-alan kielenkäytössä. Sanastoa
kannattaa opiskella teemoittain, jotta kerrallaan
käsittelyyn tuleva sanamäärä ei kasva liiaksi.
Opiskelijoille valitaan teemaan liittyen (esimerkiksi leivonta) sopiva tekstiosa oppikirjasta.
Tekstejä voi hyödyntää aluksi luetun ymmärtämiseen tekemällä tai ohjaamalla opiskelijoita
tekemään niiden sisällöstä kysymyksiä. Tämän
jälkeen tekstistä voi poimia aihepiiriin liittyvät
verbit, muodostaa niistä perusmuodot ja sen
jälkeen harjoitella tiettyjen merkkimuotojen muodostamista ja käyttämistä erilaisissa lauseissa ja
teksteissä, esimerkiksi ruokalistoissa, resepteissä, opiskelutehtävissä jne.
Perusmuoto
alustaa
kaulia
savustaa
Käskymuoto
alusta
kauli
savusta
Passiivi
alustetaan
kaulitaan
savustetaan
Substantiivi
alustaminen
kauliminen
savustaminen
TU-partisiippi
alustettu
kaulittu
savustettu
Ruokalistoissa käytetään TU-partisiippia:
• Tänään tarjolla: savustettua siikaa ja perunamuusia
Reseptissä tarvitaan useimmiten imperatiivia:
• Sekoita kuivahiiva jauhojen joukkoon.
• Kauli taikina levyiksi.
Oppimistehtävissä ja oppikirjateksteissä käytetään usein passiivia ja verbeistä johdettuja substantiivimuotoja:
• Työ ravintola-alalla on pääosin vuorotyötä,
ja monissa yrityksissä töitä tehdään lähinnä
iltaisin ja viikonloppuisin.
• Kaikissa ravintoloissa ei ole tarjolla
vastapaistettuja leivonnaisia.
• Leipureiden kanssa voi tehdä
alihankintasopimuksen omalla reseptillä
valmistetuista leivonnaisista.
• Paistamisen aikana leivonnaisesta
haihtuu vettä.
Transitiivi- ja intransitiiviverbien eroihin kannattaa tutustua verbiparien kautta (esim. kohota:
Kun taikina on kohonnut, vrt. kohottaa: Kohota
taikinaa tunti.). Hyödyllisiä verbejä voi etsiä yhdessä opiskelijoiden kanssa esimerkiksi oppikirjateksteistä tai muusta ammattikirjallisuudesta.
Teksteistä voi etsiä myös erityistä Anna taikinan
kohota -muottia, jota esiintyy paljon resepteissä.
Sen käyttöön voi ensin tutustua lukemalla reseptejä ja sen jälkeen harjoitella myös itse uusien
tapausten muodostamista.
Reseptit ja menukortit ääntämisenja puhumisen harjoittelussa
Keittiötyöskentelyssä reseptejä luetaan tavallisesti itsenäisesti ja kouluttaja varmistaa kyselemällä, että kaikki ovat ymmärtäneet reseptin sisällön ennen työskentelyyn ryhtymistä. Suomen
kielen tunneilla reseptejä lukiessa voi kiinnittää
huomiota paitsi reseptille tyypilliseen sanastoon
ja kielenrakenteisiin, esimerkiksi ääntämisen
harjoitteluun. Asiakaspalvelussa työskentelevät
tarjoilijat tarvitsevat ilman muuta hyvää ääntämistä, koska he esittelevät ruokalistojen tuot-
93
teita päivittäin asiakkaalle. Myös kokkien tehtävänä voi olla esitellä menu esimerkiksi juhlissa
tai illalliskutsuilla, joten asiakaspalvelutaitoja ja
suullisen ilmaisun tarkkuutta vaaditaan myös
heiltä. Ääntämistä voi harjoitella aluksi kouluttajan johdolla. Taitojen edetessä opiskelijat voivat
harjoitella ammatillista roolia: tarjoilijaopiskelija
esittelee ruokalistaa tai kokkiopiskelija koko illan
menun asiakkaille. Tähän tehtävään voi käyttää
autenttisia menukortteja, joita voi kerätä esimerkiksi erilaisilta illalliskutsuilta ja juhlista. Opiskelijat voivat myös itse suunnitella menukokonaisuuksia ja käyttää niitä esittelytehtävissä.
12.3.9 TUOTEKORTTI:
Suomen kielen opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa
(lähihoitaja)
Aikuisten näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen eivät kuulu perustutkinnossa olevat ammattitaitoa täydentävät opinnot, mutta niiden tavoitteita voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon
myös näyttötutkintoa suoritettaessa. Suomi toisena kielenä -opinnoissa tavoitteena on saavuttaa sellaiset viestintä- ja vuorovaikutustaidot,
että opiskelijalla on riittävät valmiudet työelämään, aktiiviseen kansalaisuuteen ja jatko-opintoihin. Suullisen viestinnän sisällöissä keskeistä
on oppia seuraamaan opinnoissa käsiteltäviä
asioita ja osallistumaan työskentelyyn. Tekstitaidoissa tavoitteena on mm. oppia hyödyntämään
oppimateriaaleja ja niiden keskeistä sisältöä
opinnoissaan, tutustua sosiaali- ja terveysalan
kirjallisuuteen ja muihin aineistoihin ja oppia
käyttämään niitä lähdeteoksina. Tuottamistaitoina opiskelija osaa kirjoittaa sosiaali- ja terveysalalla tarpeellisia tekstejä. Opiskelija tuntee
myös suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan
keskeisiä toimintatapoja ja osaa toimia niiden
mukaan (Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon
perusteet 2010: 2010–2012).
Sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon kuuluu
pakollisina tutkinnonosina Kasvun tukeminen
ja ohjaus, Hoito ja huolenpito sekä Kuntoutumisen tukeminen, joten ainakin opintojen alkuvaiheessa näiden tutkinnonosien sisällöt korostuvat myös suomen kielen opiskelussa. Uutta
ja monipuolista oppimateriaalia on saatavilla
esimerkiksi kotisuomessa.fi-osoitteessa, jossa
on muun muassa hoitoon ja huolenpitoon sekä
kuntoutumisen tukemiseen liittyvää oppimateriaalia (puhuttuja jaksoja, tekstejä, tehtäviä), mm.
lähihoitajan työn esittelyä ja työhön valmistautu-
miseen liittyviä asioita, asiakastapausten esittelyä ja niiden kautta erilaisiin työtehtäviin liittyvää
sanastoa. Myös raportointiin ja hoitosuunnitelmien tekemiseen ohjeistetaan. Tehtävät toimivat
virikkeenä S2-opettajalle ja itsenäisinä tehtävinä opiskelijoille. Verkossa vapaasti käytettävissä olevaa oppimateriaalia on hankkeen aikana
koottu linkkikarttaan (http://pear.ly/cjKx9).
Aikaisemmin muun muassa työvoimapoliittisena
koulutuksena toteutettaviin perustutkintoihin on
kuulunut ainakin Oulun seudulla erikseen määritelty määrä S2-opintoja, jolloin kieliopinnot on tavallisesti toteutettu ensimmäisen tutkinnonosan
aikana. Näyttää kuitenkin siltä, että enenevässä
määrin suomen kielen opinnot integroituvat ilman ylimääräistä opintoresurssia ammatin opiskeluun. Tästä syystä pedagogisilla valinnoilla
ja ammatinkouluttajan ammattitaidolla on suuri
merkitys oppijan kielenopiskelun tukemisessa.
Mikäli opiskelijalla on mahdollisuus osallistua
esimerkiksi säännöllisesti järjestettäville suomen
kielen oppitukitunneille, ammatinkouluttajan ja
suomen kielen kouluttajan on pidettävä tiivistä
yhteyttä, jotta suomen kielen tunneilla voidaan
käsitellä sellaisia asioita, jotka juuri sillä hetkellä
auttavat opiskelijan opinnoista suoriutumista.
Viestintätaidot erilaisissa
tilanteissa
Alla on listattu erilaisia viestintätilanteita, joita
opiskelija kohtaa opiskellessaan ja työelämässään. Tilanteisiin voi valmistautua jo opiskelujen aikana ja esimerkiksi työssäoppimisjaksojen
jälkeen opiskelijat voivat jakaa kokemuksiaan ja
sitä kautta opettaa muita kohtaamaan erilaisia
tilanteita.
•
Kommunikointi erilaisten asiakkaiden kanssa: dysfaatikko, afaatikko tai muistisairas
vanhus (ongelman tunnistaminen, avun
pyytäminen muilta työntekijöiltä), lapsi, jolta
puuttuu jokin kirjain (esim. s/r), asiakas, joilla
on toispuolihalvaus, kehitysvamma, ymmärtämisen ongelma tms., pienen lapsen puhe,
ikääntyneen ihmisen puhe, joka heikentynyttä tai hiljaista, paikallismurteen puhuja, puhuja, jossa voimakas vieras korostus.
•
Näyttökeskustelu
•
Työryhmäkeskustelu: miten esität idean,
ilmaiset mielipiteen (tilannetaju, tunneäly)
•
Oman kulttuurin viestinnällisten piirteiden
tunnistaminen > miten selittää kantasuomalaiselle omaa toimintaansa
•
Puhelinkeskustelut
•
Perushoitotehtävät
(kielellinen
kehystys,
94
mikäli asiakas on kommunikointikykyinen),
esim. voinnin tiedustelu
•
Mahdolliset asiakaspalvelutehtävät
•
Työyhteisö: palaverit, kahvihuonekeskustelut
•
Alueen tyypilliset murteet.
Erilaisia viestintätilanteita voi suunnitella opiskelijoiden kanssa yhdessä. Viestintätilanteita voi
simuloida siten, että opiskelijat ottavat erilaisia
rooleja (esim. erilainen asiakas, omainen, hoitaja) ja esittävät sovittuja (yhdessä suunniteltuja)
viestintätilanteita. Samalla opiskelijat oppivat
asettumaan ja eläytymään toisen ihmisen asemaan.
Kirjoittamisen tehtäviä
Oppimispäiväkirjan päivittäinen
käyttäminen
Opiskelija tutkii käsiteltyä aineistoa, miettii päivän
antia ja kirjaa ylös esim. 5–10 uutta tai tärkeää
sanaa ja jonkin käyttöyhteyden sanalle. Lisäksi
vastataan esimerkiksi kysymyksiin Mitä olen tänään oppinut? Mikä oli minulle jo tuttua? Missä
voin tämän päivän antia hyödyntää? Kouluttaja
voi tilanteen ja aiheen mukaan miettiä jatkuvasti
uudenlaisia kysymyksiä oppimispäiväkirjaan.
Viikko- tai kuukausitiedotteen
kirjoittaminen
Esimerkiksi päivähoidossa kirjoitetaan säännöllisesti viikko- tai kuukausitiedotteita. Opiskelijat voivat harjoitella vastaavan tiedotteen
kirjoittamista omista opinnoistaan kouluttajan
avustuksella. Opiskelijat kirjoittavat vuorotellen seuraavan viikon ohjelman ja jakavat sen
verkko-oppimisalustalla, koulutuksensa Facebook-ryhmässä tai Google-dokumenttina. Samalla opiskelijat oppivat erilaisten työkalujen
käyttöä tiedonjakamisen välineenä.
HOJKS, kuntoutussuunnitelma ja hoito- ja palvelusuunnitelma). Erilaiset suunnitelmat tulevat
opiskeluissa eteen eri tutkinnonosien yhteydessä, joten on luontevaa, että opiskelija saa näihin
tukea esimerkiksi koko koulutuksen ajan järjestettävän kirjoitusklinikan kautta.
Opiskelijoita on hyvä heti alusta asti ohjata
ilmaisuun, joka on melko yksinkertaista ja siten
yksiselitteistä, usein myös kielenhuollon näkökulmasta parasta mahdollista kieltä. Esimerkiksi
tutkintosuoritussuunnitelma kirjoitetaan minä
-muodossa, ja jokaiseen arvioitavaan kohtaa pitää osata kirjoittaa konkreettisia ja käytännönläheisiä esimerkkejä.
Asiakassuunnitelmia kirjoittaessa huomiota voi
kiinnittää esimerkiksi aikamuodon ja aktiivin/
passiivin valintaan sekä kirjoittamisen sävyyn.
Usein etenkin lapsia ja nuoria koskevissa suunnitelmissa korostuvat vahvuudet, ja ilmaisun
sävy on aina positiivinen.
Mikäli aikaa suunnitelmien kirjoittamiseen on
myös yhteisillä oppitunneilla, opiskelijat voivat
luoda erilaisia asiakastapauksia paritehtävänä:
toinen opiskelijoista esittää asiakasta ja toinen
kirjaa suunnitelmaa.
Raportointitaidot
Kirjaamisen käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa. Toisaalta kirjaaminen on siirtynyt sähköisiin
järjestelmiin, toisaalta suullista raportointiakin
käytetään edelleen ainakin osassa työpaikoista
pääasiallisena informaation lähteenä esimerkiksi yhteisissä palavereissa. Joka tapauksessa
molempia tapoja on sekä ymmärrettävä että itse
osattava tuottaa niin kirjallisina kuin suullisina
versioina.
Tutkintosuoritussuunnitelman ja
asiakassuunnitelmien kirjoittaminen
Opintojen aikana harjoitellaan FinCC-kirjaamisjärjestelmän käyttöä erilaisissa asiakastilanteissa. S2-opettajaa voi hyödyntää näillä tunneilla
tandemopettajamallilla, sillä kirjaamisessa käytetään tiettyjä ilmaisutapoja. Ammatinkouluttajan on näytettävä etukäteen kirjaamismalleja
S2-kouluttajalle, jotta tämä osaa ohjeistaa opiskelijoita esimerkiksi oikeisiin lauserakenteisiin
ja oikeaan persoonan ja aikamuodon valintaan
(esim. kuka suunnitelmaan kirjataan toimijaksi, ts. käytetäänkö verbiä pestä vai peseytyä,
millaisia kirjallisen ilmaisun erilaisia käytänteitä
on olemassa, esimerkiksi aikamuodon valinta:
On pesty vai Peseytyi).
Opiskelijat kirjoittavat tutkinnonsuorittamisen aikana erilaisia suunnitelmia, esimerkiksi tutkintosuoritussuunnitelman ja erilaisia asiakassuunnitelmia (esimerkiksi varhaiskasvatussuunnitelma,
Kirjaamisessa on opittava huolelliseen mutta
napakkaan ilmaisuun eli on tiedettävä ensinnäkin, mistä asioista kuuluu raportoida ja toisaalta
osattava kirjata ne lyhyesti ja yksiselitteisesti.
Kirjallisten tehtävien tekemisen
ohjaaminen
Suomen kielen kouluttaja pitää kerran kahdessa
viikossa esim. iltapäivän ajan kirjoitusklinikkaa,
jossa ohjaa opiskelijoita keskeneräisissä kirjoitustehtävissä. Klinikan voi järjestää myös verkko-oppimisalustalla. Tärkeintä on, että opiskelijat saavat kirjoitusprosessin aikana kielelliseen
ilmaisuun liittyvää ohjausta.
95
Kirjaamiselle ei työpaikoilla ole kovin paljon aikaa. Siksi harjoituksia teettäessä kannattaa harjoitella paitsi huolellisuutta, myös ajankäyttöä.
S2-opettajalle olisi ensiarvoisen tärkeää päästä tutustumaan erilaisiin toimintaympäristöihin
ja niiden kirjaamiskäytänteisiin, jotta voisi ohjata opiskelijoita riittävän yksityiskohtaisesti.
S2-opettaja voisi kenttävierailun aikana myös
selvittää, millaisiin virheisiin ei ole kirjaamisessa
yksinkertaisesti varaa.
Raportointiharjoitus
Keksikää yhdessä opiskelijoiden kanssa erilaisia asiakastapauksia (asiakkaan ikä, terveydentila/sairaudet, lääkitys, hoitopaikka). Opiskelijat
jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle annetaan
opiskelijamäärän mukaisesti asiakastapauksia.
Jokainen opiskelijoista aloittaa yhden asiakastapauksen hoitokertomuksen kirjaamisen ja toinen
opiskelijasta jatkaa. Viimeisenä vuorossa olevan
opiskelijan tehtävä on sulkea case. Aluksi tehtävää voi käyttää pelkästään raportointitaidon harjoitteluun, mutta ammatillisen osaamisen lisääntyessä hoitokertomusten kirjaamisen tavoitteeksi
voi nostaa myös onnistuneen hoitosuunnitelman
ja -tapahtuman.
Luetun ymmärtämisen tehtäviä
Ohjaa opiskelijaa erilaisten tekstien lukemisessa
ja luetuta monipuolisesti tekstejä erilaisista lähteistä, esimerkiksi oppikirjatekstejä, artikkeleita
ja juttuja ammattilehdistä ja -kirjallisuudesta tai
verkkotekstejä. Lukekaa tekstejä ääneen ja yhdessä. Opeta ja ohjaa lukutekniikoihin, silmäilyyn tai tarkkaan lukemiseen: Lukekaa otsikot ja
väliotsikot ja miettikää, mitä teksti voisi sisältää.
Laita opiskelijat etsimään avainsanoja ja keskeisiä käsitteitä. Tee opiskelijoille teksteistä kysymyksiä, jotka ohjaavat esimerkiksi sanojen merkitysten päättelyyn tekstin avulla.
Esimerkkejä:
Viiden virkkeen viisaus
Anna opiskelijoille tehtäväksi tiivistää lukemansa teksti viiteen virkkeeseen. Laita sen jälkeen
opiskelijat pareittain tai pienryhmissä vertailemaan tuottamiansa tekstejä toisiinsa ja vaihtamaan ajatuksia lopputuloksesta. Ohjaa opiskelijoita erityisesti perustelemaan.
Lukupiiri
Anna pienryhmälle luettavaksi artikkeli tai muu
teksti. Tee tekstistä väittämiä ja provosoivia kysymyksiä keskustelua varten. Opiskelijoiden
tehtävänä on esittää oma näkemyksensä väittämässä esitetystä asiasta. Toisinaan on hyvä antaa ennalta myös väittelijän roolit; osa opiskelijoista on väitteiden kannalla ja osa niitä vastaan.
Tehtävä kehittää luetun ymmärtämisen lisäksi
erityisesti perustelu- ja keskustelutaitoja ja opettaa ymmärtämään eri tavalla ajattelevia ihmisiä.
Lukuläksyn ja väittämät voi antaa kotitehtäväksi,
jolloin jokaisella opiskelijalla on aikaa paneutua
tehtävään etukäteen siten, että voi osallistua
keskusteluun täysipainoisesti.
Lääke-etiketit
Lääke-etikettien lukeminen vaatii tarkkuutta, sillä
monilla lääkkeillä voi olla hyvinkin samankaltainen nimi. Lääke-etikettien lukemista voi harjoitella ihan konkreettisesti siten, että pyytää esimerkiksi opiskelijoita ottamaan kännykkäkameralla
kuvia työssäoppimispaikkojen lääke-etiketeistä
ja vertailemalla niiden sisältöjä ja annostuksia
yhdessä oppitunnilla. Myös ammatinkouluttajilla
saattaa olla sopivia lääke-etikettejä harjoittelua
varten.
96
Erilaiset opintopolut
mahdolistavat työllistymisen alalle,
jossa vapaita työpaikkoja riittää.