Kympit – Kymenlaakson maahanmuuttajien paremman integraation tueksi 1.12.2008 - 31.5.2012 Tarvittavan kielitaidon hankkiminen Auto- ja kuljetusala Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus Tuija Arola, Petri Varonen, Kimmo Piensalmi Syyskuu 2010 Tarvittavan kielitaidon hankkiminen Olemme selvitystyötä tehdessämme ottaneet näkökulmaksi sellaisen kielitaidon hankkimisen, että se riittää kuljetusalan ammatillisissa opinnoissa sekä työelämässä selviytymiseen. Pelkän ”selviytymisen” lisäksi tavoitteena tulisi olla kielitaito, joka mahdollistaa täysivaltaisen jäsenyyden opiskelu- ja työyhteisössä sekä uralla etenemisen. Näkemyksemme mukaan kielitaito on avain sekä työelämään että yhteiskunnan täysivaltaiseen jäsenyyteen. Korostamme myös muodollisen kielitaidon merkitystä. Kuten Mia Halonen (2009, 56 - 57) toteaa, muodollinen kielitaito on maahanmuuttajalle sekä yhteiskunnallisen integraation että sosiaalisen nousun välttämätön edellytys. Hänen mukaansa tekstien tuottamisen, lukemisen ja ymmärtämisen merkitys työn välineenä kasvaa kaikkialla yhteiskunnassa ja tästä syystä muodollisen kielen taitoihin olisi syytä kiinnittää koulutuksessa enemmän huomiota. Halonen (54, 2009) toteaa yhteiskuntamme paljolti perustuvan kirjallisille teksteille, ja ilman muodollisia kirjallisia taitoja on vaikea päästä eteenpäin. Hän muistuttaa, että maahanmuuttajien ja maahanmuuttajataustaisten suomen kielitaitoprofiili ja taitotasot, joihin opetuksella pyritään, ovat myös suuria työvoimapoliittisia kysymyksiä. Tavoitteenasettelu kertoo, millaiseen työhön suomea toisena tai vieraana kielenä käyttävän henkilön kielitaito riittää, ja mihin sen halutaan riittävän? (Halonen 2009, 56 – 57.) Sisäasianministeriö on 19.5.2008 asettanut työryhmän (MAKO) selvittämän maahanmuuttajien koulutukseen sijoittumista ja työllistymistä. Työryhmän tavoitteena on kehittää toimenpiteitä, joilla tuetaan maahanmuuttajien koulutukseen sijoittumista, kehittää koulutusta vastaamaan paremmin heidän osaamistarpeitaan sekä kohdentaa koulutustarjontaa työllistymisen ja työvoiman saatavuuden kannalta keskeisille aloille. Työryhmän tehtäväksi on kirjattu myös aikaisemmin muualla hankitun osaamisen tunnistamisen tehostaminen, jota aikuisten näyttötutkintojärjestelmässä toteutetaan henkilökohtaistamisen avulla. Hankkeen taustalla on hallitusohjelman mukainen ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU). AKKU-hankkeen alatyöryhmän (MAKO) muistioluonnoksessa (2008, 26 - 32) todetaan, että työperäisen maahanmuuton ja maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi tarvitaan sekä nykyisen koulutusjärjestelmän tehostamista että uusia, joustavampia koulutusmalleja. Lähtökohtana on, ettei maahanmuuttajia varten ryhdytä rakentamaan lyhyitä minimikoulutuksia, vaan uusia malleja kehitetään sekä maahanmuuttajille että kantaväestölle soveltuviksi. Tarpeen mukaan maahanmuuttajille voidaan järjestää omia ammatillisen koulutuksen ryhmiä, mutta perusperiaatteena on kuitenkin maahanmuuttajien integroiminen valtaväestön koulutuksiin. AKKUhankkeen alatyöryhmän (MAKO) muistioluonnoksessa (2008, 38) todetaan myös, että osana opetushenkilökunnan perus- ja täydennyskoulutuksen yleistä kehittämispolitiikkaa otetaan aiempaa vahvemmin ja konkreettisemmin huomioon maahanmuuttajaväestön lisääntymisestä aiheutuvat osaamistarpeet perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakouluopetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä. Oheiseen kaavion on kuvattu, miten kuljetusalan opinnoissa ja työssä tarvittava kielitaito olisi näkemyksemme mukaan mahdollista hankkia. Mallin suunnittelun yhtenä keskeisenä lähtökohtana on ajatus siitä, että kaikkia kielen osa-alueita tulee kehittää suunnitelmallisesti ja tasapuolisesti ja että maahanmuuttajalle tulee tarjota mahdollisuus riittävän pitkäkestoisiin suomen kielen opintoihin. Varsinkin ns. muodollisen kielitaidon hankkiminen vaatii näkemyksemme mukaan ohjattua opiskelua. Ajattelemme, että kieliopintojen laiminlyönti voi myöhemmissä elämänvaiheissa aiheuttaa maahanmuuttajalle merkittäviä ongelmia esim. uralla etenemisen tai mahdollisten jatkoopintojen tullessa ajankohtaisiksi. Mallia tarkasteltaessa on syytä myös huomioida, että maahanmuuttajien yksilölliset erot mm. opiskeluvalmiuksissa, työkokemuksessa ja kotoutumisessa vaikuttavat merkittävästi siihen, miten nopeasti riittävä kielitaito on mahdollista saavuttaa. Tarkemmat koulutusten sisältökuvaukset ovat sivuilla 3 – 4. Suomen kielen peruskoulutus kesto 100 päivää saavutetaan A1-taso Suomen kielen jatkokoulutus kesto 120 päivää sisältää työssäoppimisjakson saavutetaan A2-taso Verkkomateriaali, muu itseopiskelumateriaali ammattialan sanastoa alan tyypilliset kielenkäyttötilanteet esim. Versot-hanke taitotasot A2 – B1 Kuljetusalan opintoihin orientoiva jakso kesto 10 – 12 viikkoa ammattisanaston perusteet tutustumista teoria- ja ajo-opetukseen saavutetaan B1-taso Ammatillinen koulutus ammatillisen kouluttajan ja S2kouluttajan yhteistyö kielitaidon kehittymisen tukena kielen oppimista tukevien menetelmien käyttö myös ammatillisessa koulutuksessa havainnollistaminen selkokielinen oppimateriaali ammatillisen kouluttajan ja S2kouluttajan yhdessä tuottama aineisto Ammattisuomen ”klinikka” ammatillisten opintojen ajan esim. kerran viikossa S2-kouluttaja ohjaa opiskelijaa kieleen liittyvissä asioissa S2-kouluttaja tukee ammatillista kouluttajaa ammatillisen kielitaidon kehittymisen liittyvissä asioissa Suomen kielen peruskoulutus Keskeisiä opittavia asioita, jotka liittyvät kielen kannalta kuljetusalaan: myönteinen ja kielteinen imperatiivi eli käskytapa (esim. Aja! Älä aja! Ajakaa! Älkää ajako!) konditionaali eli ehtotapa (Ajaisitko? Ajaisitteko?) numerot ja viikonpäivät, muu perussanasto: mm. koti, arki, perhe kommunikoinnin perusasioita: tervehdykset, kysyminen & vastaaminen paikansijat! (kuljetusalalla hyvin tärkeitä!) verbityypit: myönteinen ja kielteinen verbi ajanilmaisuja (esim. kello, viikko, vuosi) suuntailmaisuja (esim. oikealle, vasemmalle, eteen, taakse, itään jne.) sääilmaisuja aikamuodot (esim. Mitä teet tilanteessa? Mitä teit tilanteessa? /palaute) monikon nominatiivi, genetiivi ja partitiivi sekä monikon paikansijat Suomen kielen jatkokoulutus Suomen kielen jatkokoulutuksessa edellisten peruskoulutuksen sisältöjen lisäksi passiivin eri muodot tavallisimmat lauseenvastikkeet, erityisesti kirjallisen oppimateriaalin ymmärtäminen partisiipit (ajava, ajanut, ajettava, ajettu) infinitiivit, varsinkin 3. infinitiivi (ajamassa, ajamasta ajamaan) Kuljetusalan opintoihin orientoiva jakso Orientoiva jakso toteutetaan ennen ammatillisten opintojen alkua. Orientoiva jakso toteutetaan S2kouluttajan ja ammatillisen kouluttajan yhteistyönä. Pääosa opetuksessa käytettävästä aineistosta räätälöidään kuljetusalaan liittyväksi. Oppimateriaalina käytetään mm. aikatauluja, työvuorolistoja, rahtikirjoja, erilaisia ohjeistuksia sekä keskeisillä ammattisanoilla täydennettyjä kuvia (esim. ohjaamon hallintalaitteet ja mittarit). Suomen kielen rakenteista ja sanastoista keskeisiä opiskeltavia/kerrattavia teemoja ovat: tervehdykset numerot, viikonpäivät aika, suunta, paikka imperatiivi: mitä pitää/täytyy tehdä? persoonat ja verbit genetiivit ja monikot aikamuodoista preesens ja imperfekti ammattisanaston perusteet lyhenteet esim. reak, eak Myös monipuolisten viestintätaitojen kehittymistä pyritään tukemaan työtehtävissä edellytettävää vuorovaikutusosaamista vastaavaksi. Puhutun kielen ohella huomioidaan eri tilanteisiin liittyvä kielenkäyttö sekä sanaton viestintä esim. muodollinen ja epämuodollinen viestintätilanne: vuorovaikutus eri asiakasryhmien kanssa esimies-alainen työtovereiden kesken Orientoivaan jaksoon sisällytetään myös kuljetusalan teoriaopetuksen ja ajotuntien seurantaa. Tavoitteena on, että opiskelija tiedostaa opinnoissa tarvittavan kielitaidon ja motivoituu kehittämään suomen kielen taitoaan. Seurantatunnit nivotaan yhteen suomen kielen opiskelun kanssa siten, että opiskelija tiedostaa seurantatunneilla esiin tulleet rakenteet ja sanaston ja motivoituu opettelemaan niitä. Esimerkki: Ammattiopetuksen tunnilla näytetyssä diasarjassa ja kouluttajan puheessa esiintyi runsaasti imperatiivia, monikkomuotoja ja genetiivejä. Johtopäätös: näitä minun pitää erityisesti opiskella! Ammattisuomen klinikka Ohjausklinikkapalvelua tarjotaan sovitun aikataulun mukaisesti esim. 2 tuntia kerran viikossa. Ohjauksesta vastaa S2-kouluttaja, joka tarpeen mukaan tekee yhteistyötä ammatillisen kouluttajan kanssa. Ammatillinen kouluttaja voi ohjata opiskelijan klinikalle, mikäli havaitsee lisätuen tarvetta. Ohjausklinikan tavoitteena on, että opiskelijat saavat suomen kieleen liittyvää lisäohjausta mahdollisimman nopeasti ja joustavasti, jolloin he pysyvät opinnoissaan muun ryhmän vauhdissa. Ammatillinen koulutus Kielitaito ja vuorovaikutusosaaminen kehittyvät myös ammatillisen koulutuksen aikana. Useimmat maahanmuuttajat tarvitsevat opintojen aikana lisätukea, koska esim. lakitekstit, ajokokeen teoriaosuus ja jotkut oppimateriaalit ovat hyvin vaikeaa suomen kieltä. Kehittymisen edellytykset ammatillinen kouluttaja tiedostaa opetuksessaan kielitaitoon liittyvät haasteet sekä oppimateriaalin että menetelmien osalta puheen ja tekstin (esim. lakiasiat) lisäksi kouluttaja hyödyntää havainnollistamista ja visuaalista aineistoa esim. kuvia (kuva ja sana), videokuvaa, piirroksia ja konkreettista näyttämistä ammatillinen kouluttaja selittää/yksinkertaistaa vaikeita asioita ja puhekielisiä ilmaisuja laaditaan selkokielistä materiaalia tehdään sanastoja keskeisistä ammattisanoista käytetään mahdollisimman ”helppoja” suomen kielen rakenteita vaikka teoriaopetus on melko kouluttajalähtöistä, tuetaan myös vuorovaikutusosaamisen kehittymistä esim. ryhmä- ja pariharjoitusten avulla S2-kouluttaja konsultoi tarvittaessa ammatillista kouluttajaa, jos kieleen liittyviä ongelmia ilmenee S2-kouluttaja ja ammatillinen kouluttaja voisivat yhdessä tuottaa oppimateriaalia esim. työnantajien ja työntekijöiden ”tarinoita”, joita voitaisiin hyödyntää sekä kielen opiskelussa että ammatillisissa opinnoissa monipuoliset oppimismenetelmät mahdollistavat siirtymisen pintaoppimisesta (ulkoaoppiminen) syväoppimiseen (ymmärtäminen ja soveltaminen) LÄHTEET Aikuiskoulutuksen tehtävät maahanmuuttajien työllistämisen edistämisessä. Ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen (AKKU) hankkeen alatyöryhmän (MAKO) muistioluonnos. Sisäasianministeriö 29.12.2008. <http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/Hankke et/akku/liitteet/Mako_loppuraportti.pdf> Akku-johtoryhmän väliraportti. 2008. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:20. <http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2008/Akku_johtoryhman_valiraportti.html> Halonen, M. 2009. Oppitaipaleella – katsaus monikielisyyteen päiväkodista yhdeksännelle. Teoksessa Lasonen. J & Halonen. M. Kulttuurienvälinen osaaminen koulutuksessa ja työelämässä. Suomen kasvatustieteellinen seura. Kasvatusalan tutkimuksia 43. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.45 - 60.