Raportti cleantechin globaaleista markkinoista Helena Virtanen
Raportti cleantechin globaaleista markkinoista Helena Virtanen 30.08.2013 Sisällysluettelo 1 Johdanto ............................................................................................................................................... 1 2 Cleantech-markkinoiden nykytila sekä tulevaisuuden näkymät ja trendit .......................................... 2 3 Suurimpien markkina-alueiden tilanne eri cleantech-sektoreilla ........................................................ 4 3.1 Uusiutuva energia......................................................................................................................... 4 3.1.1 Tuulivoima ............................................................................................................................ 5 3.1.2 Aurinkoenergia ..................................................................................................................... 9 3.1.3 Geoterminen energia ......................................................................................................... 12 3.1.4 Bioenergia ........................................................................................................................... 15 3.2 Ekotehokkaat kaupungit ............................................................................................................. 18 3.2.1 Vihreä rakentaminen .......................................................................................................... 18 3.2.2 Puhdas vesi ......................................................................................................................... 21 3.2.3 Älykäs sähköverkko............................................................................................................. 24 3.2.4 Kiinteät jätteet .................................................................................................................... 27 3.2.5 Puhdas tieliikenne .............................................................................................................. 29 3.3 Tulevaisuudennäkymät............................................................................................................... 31 3.3.1 4 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) ..................................................................... 31 Cleantechin kärkimaat ........................................................................................................................ 33 4.1 Tanska ......................................................................................................................................... 33 4.2 Saksa ........................................................................................................................................... 33 4.3 Iso-Britannia ............................................................................................................................... 33 4.4 USA ............................................................................................................................................. 34 4.5 Kiina ............................................................................................................................................ 34 4.6 Intia ............................................................................................................................................. 35 4.7 Japani .......................................................................................................................................... 35 4.8 Australia ...................................................................................................................................... 35 5 Suomen sijoittuminen globaalisti ....................................................................................................... 36 6 Eurooppa suhteessa muihin isoihin markkina-alueisiin ..................................................................... 38 7 Yhteenveto ......................................................................................................................................... 39 7.1 Uusiutuva energia....................................................................................................................... 39 7.2 Rakentaminen............................................................................................................................. 39 7.3 Puhdas vesi ................................................................................................................................. 40 7.4 Älykkäät sähköverkot ................................................................................................................. 40 7.5 Kiinteä jäte .................................................................................................................................. 40 7.6 Tieliikenne .................................................................................................................................. 40 Lähdeluettelo.............................................................................................................................................. 41 1 1 Johdanto Tämä harjoitustyö cleantechin globaaleista markkinoista on suoritettu EK:ssa kesällä 2013. Tässä työssä tarkastellaan cleantech-sektoreista lähinnä uusiutuvaa energiaa, sekä ekokaupunkirakentamista ja siihen liittyviä osa-alueita (puhdas vesi, älykäs sähköverkko, jätteet, tieliikenne). Energiatehokkuus on eri yhteyksissä (mm. kansainvälinen energiajärjestö, IEA) arvioitu suurimmaksi päästövähennyspotentiaaliksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta sen laajuuden ja markkinoiden arvioimisen haastavuuden vuoksi se on jätetty tästä työstä pois. EK:n käyttämän määritelmän mukaan cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, laitteita, prosesseja, toimintamalleja ja teknologioita, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan ympäristövaikutuksia. Cleantechin kasvuun on vaikuttanut ympäristölainsäädäntö. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat perinteisesti olleet väestönkasvu, ilmastonmuutos, energian ja raaka-aineiden hinta ja riittävyys sekä huoli ympäristön tilasta. Markkinoita ohjaavia keskeisimpiä megatrendejä ovat olleet jo pitkään mm. globalisaatio, puhtaan veden riittämättömyys, ilmansaasteet ja kaupungistuminen. Cleantech on yksi maailman merkittävimmistä kasvusektoreista tällä hetkellä. Globaalilla tasolla cleantech-markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. [15] Erityisesti BRICSmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ongelmiin kaivataan selkeitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Tulevaisuudessa tullaan luultavasti menemään siihen, että globaaleilla markkinoilla on hyvin paljon cleantech-yrityksiä. Tähän johtavat tiukkenevat päästövelvoitteet ja lainsäädännöt sekä raakaaineiden väheneminen ja kallistuminen. Tärkeää on, että yritykset siirtyisivät ns. siirtymävaiheeseen kohti cleantech-yritystä ja ymmärtäisivät kilpailuedun, joka tästä yrityksille seuraa. Markkinoilla tehokkaimmin toimivat cleantech-yritykset tulevat olemaan voittajia. Maailman tulee myös pystyä siirtymään kierrätystalouteen, koska raaka-aineiden määrä tulee vähenemään jatkuvasti. Suomi on maailman johtavia maita hiilidioksidineutraalin energian, erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Suomella on vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia ja huippuosaamista. Suomen cleantech-sektorin vahvuuksia ovat tehokkaat prosessit, puhtaan energian tuotanto, veden käsittely, energiatehokkuus ja kierrätys. Haasteena Suomella cleantech-markkinoilla ovat pk-yrityskentän hajanaisuus, pienen koon aiheuttama uskottavuusvaje ja markkinoille pääsemisen hitaus. Suomella on kuitenkin erinomainen mahdollisuus huomattavasti kokoaan suurempaan maailmanmarkkinaosuuteen myös tulevaisuudessa. Maailmanlaajuisesti uusiutuvat energianlähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. 2 2 Cleantech-markkinoiden nykytila sekä tulevaisuuden näkymät ja trendit Cleantech on sekä maailman että Suomen yksi merkittävimmistä kasvusektoreista tällä hetkellä. Globaalien cleantech-markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Globaalit cleantech-markkinat ovat siirtymisvaiheessa toisesta kolmanteen aaltoon, kuvataan Global cleantech 100 -raportissa. Ensimmäinen aalto alkoi noin vuonna 2005, kun muutamat pioneeri-yritykset menestyivät ja alkoivat houkutella investointeja. Tätä seurasi vuonna 2006 alkanut toinen vaihe, jolle tyypillistä olivat suuret investoinnit juuri nuoriin yrityksiin. Kolmas aalto on jo alkanut, mutta sitä on vaikea havaita taantuman keskellä. Kolmannessa vaiheessa yritykset voivat hyödyntää jo olemassa olevaa teknologiaa. Pääomaa ei tällöin tarvita aivan niin paljon, koska on jo olemassa oleva pohja. Kolmannessa aallossa tulevat pärjäämään juuri tällaiset yritykset, jotka ottavat nykyiset ja toimivat teknologiat käyttöönsä ja vievät ne kasvaville markkinoille, missä puhtaan energian tarve on akuuttia ja myyntisyklit nopeita. [1] Nykyisessä tilanteessa yrityksille on eduksi, että ajoitus on markkinoille tulossa sekä myyntisykleissä oikea. Kehityksen nopeutta arvostetaan, ja fokus tulee kiinnittää niihin markkinaongelmiin, joihin pystytään luomaan ratkaisuja. Rahoitusratkaisuissa yrityksen pitää pyrkiä olemaan luova ja etsiä rahoittajia markkinakeskeisiltä alueilta, kuten Kiinasta. Taloudellista kannattavuutta ja resurssien tehokkuutta pidetään nykyisillä cleantech-markkinoilla standardina, ei erikoisuutena. Rajat cleantechin ja tavanomaisten markkinoiden välillä ovat sumenemassa, koska nyt yritetään tehdä asioita taloudellisesti kannattavammin ja resurssitehokkaammin. Kolmannen vaiheen tarkoituksena on juurikin se, että puhtaista ratkaisuista tulee normeja ja kaiken kattavia. Tällä hetkellä yritysten tulisi keskittyä BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kehittyvien markkinoiden vaatimuksiin tarjoamalla oikeisiin ongelmiin selkeitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Puhtaan teknologian käyttöönotto OECD-maissa kestää yleensä pidempään, koska maissa ei tiedosteta kiirettä samalla tavalla kuin kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi vakiintunut toimiva infrastruktuuri ja juurtunut hiilikeskeisen energiajärjestelmän puolustus hidastuttavat käyttöönottoa. Kehittyvillä markkinoilla tilanne taas on päinvastainen ja heille tarve on akuutti. Tuotantokulut kasvavilla markkinoilla ovat usein merkittävästi alhaisemmat kuin OECD-maissa. Vuonna 2012 tehdyssä globaalissa cleantech 100 -raportissa [1] energiatehokkuus nousee esille merkittävimpänä sektorina, erityisesti alasektorina valaistus. Listan yrityksistä 69 % on peräisin PohjoisAmerikasta ja 21 % Euroopasta. Suomalaista yritystä ei ollut vuoden 2012 listan 100 yrityksen joukossa. The PEWin tekemän Who´s winning the clean energy race -raportin mukaan cleantech-markkinoiden kasvun keskiö on selkeästi siirtymässä tällä hetkellä lännestä itään [2]. Vuonna 2012 puhtaan energian investoinnit laskivat maailmanlaajuisesti 11 prosenttia vuodesta 2011, 302 miljardista 269 miljardiin. Investoinnit laskivat monilla perinteisillä markkinoilla, mutta kasvoivat silti kehittyvillä markkinoilla. Puhtaan energian kapasiteetti kasvoi. Puhtaan energian sektorilla eniten investointeja meni aurinkoenergiaan ja sen johtaville markkina-alueille Kiinaan, Eurooppaan ja USA:han. Tuulivoima taas säilyi kustannuksiltaan kilpailukykyisimpänä. Puhtaan energian investointeja sai vuonna 2012 eniten Kiina ja toiseksi eniten Yhdysvallat. Puhtaan energian sektori jatkaa kehittymistään ja huomattavaa vuonna 2012 oli puhtaan energian kasvu pienemmissä ei-G-20 maissa. Investoinnit kasvoivat 52 % pienemmissä maissa, kun taas G-20 maiden yksityiset investoinnit kokivat 16 % kollektiivisen laskun. Yksilöt, yritykset ja maat, jotka etsivät puhdasta, varmaa ja edullista sähköä sekä polttoainetta, pitävät puhdasta energiaa kiinnostavana vaihtoehtona perinteisille energialähteille. Perinteiset energialähteet ovat arvaamattomia hinnan suhteen ja tuottavat paikallisia, alueellisia ja globaaleja ilmansaasteita. 3 Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa puhtaan energian investoinnit laskivat 22 %. Investoinnit laskivat johtavilla markkina-alueilla kuten Saksassa, Englannissa ja Espanjassa hallituksien supistaessa kannustinjärjestelmiä. Eniten investoinnit laskivat yllättäen Amerikassa, jossa puhtaan energian rahoitus laski 31 %. Aasia-Oseania alueella puhtaan energian investoinnit ovat olleet keskeytymättömässä kasvussa viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 2012 Aasia nousi ensimmäistä kertaa puhtaan energian investointien johtavaksi alueeksi ja alueelliset investoinnit kasvoivat 16 %. WWF:n ja Cleantech groupin tekemässä Cleantech Global Innovation Index -selvityksessä arvioitiin 38:a maata 15 indikaattorin perusteella. Indikaattorit pohjautuivat kunkin maan cleantech-yritysten luomista ja kaupallistamista tukeviin olosuhteisiin. Suomi sijoittui selvityksessä neljänneksi ja selvityksessä kehuttiin Suomea yrityksiä tukevasta ilmapiiristä sekä cleantech-startupien runsaasta määrästä. Kolmen parhaan kärki ennen Suomea selvityksessä oli Tanska, Israel ja Ruotsi. [3] 4 3 Suurimpien markkina-alueiden tilanne eri cleantech-sektoreilla 3.1 Uusiutuva energia Energian kysyntä kasvaa globaalisti erityisesti kehittyvien markkinoiden, kuten Kiinan ja Intian ajamana. Energian kysynnän on ennustettu kasvavan vuosittain 2,2 prosenttia kehittyvissä ei-OECD-maissa vuosina 2007-2035. Energian kysynnän kasvusta sekä ilmastonmuutoksesta seuranneet päästötavoitteet ovat johtaneet uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen. Uusiutuvien energiamuotojen oletetaan kasvavan kaikkein nopeimmin kaikista sähkövoiman tuottotavoista. Euroopan komission mukaan vihreään talouteen siirtyminen luo 1,5 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä [4]. Työllisyysvaikutusten ennustetaan näkyvän erityisesti rakentamisessa ja energia-alalla. Uusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja kulutukseen liittyvät markkinat ovat globaalisti voimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän kasvihuonepäästöjen puolittamista globaalisti nykytasosta vuoteen 2050 mennessä sekä siirtymistä pitkällä aikavälillä ”hiilivapaaseen” energiajärjestelmään. Nopeimmin kasvavat sektorit avainhyödykkeillä mitattuina ovat aurinkoenergian ja tuulienergian teknologioiden globaalit markkinat. Globaaleja markkinoita tulevat jatkossa muokkaamaan USA:n ja EU:n ohella suuret kehittyvät taloudet, kuten Kiinan ja Intian nopean talouskasvun synnyttämät energiatarpeet. Uusiutuvat energialähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi viime vuosien aikana. Monissa maissa kustannukset ovat kuitenkin pysyneet erittäin korkeina. Uusiutuvan energian tukien kustannukset kuluttajille ovat myös viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2011 sattunut Fukushiman ydinonnettomuus on horjuttanut ydinenergian asemaa monissa maissa, ja ydinenergian tulevaisuuden näkymiä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Lisäksi hiilen käyttö energian tuotannossa kasvaa edelleen, ennen kaikkea Kiinan nopean talouskasvun seurauksena, mutta myös kilpailukykyisen hinnan vuoksi USA:n liuskekaasubuumin seurauksena. Afrikan maat ovat tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin Kiina kymmenen vuotta sitten. Uusiutuvalle energialle on suurta tarvetta kehittyvissä maissa, koska energiasta on pulaa monilla alueilla, sähköverkon heikon kattavuuden takia erityisesti maaseudulla ja myös verkon riittämättömän kapasiteetin vuoksi. 5 3.1.1 Tuulivoima Maailman asennettu tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 lopulla 282,5 GW [5], josta Aasian osuus on noussut vuosi vuodelta ja oli vuonna 2011 jo noin 35 prosenttia. Euroopan osuus on vastaavasti pudonnut vajaaseen 40 prosenttiin. Pohjois-Amerikan osuus on noin 21,2 prosenttia, mutta senkin osuus on laskenut viime vuosina. Tuulivoiman rakentaminen on kehittynyt nopeasti. Viime vuosina kasvu on ollut 20-30 prosenttia ja vahvinta kasvu on ollut latinalaisessa Amerikassa, Kanadassa ja Kiinassa. Euroopassa suurimmat asennetut kapasiteetit olivat vuonna 2010 Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tuulivoiman kasvuun vaikuttaa öljyn ja muiden fossiilisten polttoaineiden merkittävä hintojen nousu ja ennen kaikkea massiiviset tuotantotuet. Maatuulivoima on monilla alueilla yksi kustannuksiltaan kilpailukykyisimmistä uusiutuvan energian lähteistä. Sitä on tukien avulla otettu menestyksekkäästi käyttöön monissa maissa ja sen odotetaan osaltaan toteuttavan 2DS (+2oC skenaario) -tavoitteet ennen vuotta 2020 1500 TWh:n tuotannolla [6]. Maatuulivoimapuistoista on tulossa yhä spesifisempiä, keskitytään yhä enemmän tuotekehitykseen ja projektilogistiikkaan, jonka odotetaan laskevan kustannusrakennetta tulevina vuosina. Merituulivoima vaatii vielä kehittämistä ennen kuin siitä muodostuu merkittävä osa kestävää energiantuotantoa. Haasteita merituulivoimassa tuottavat kustannukset ja teknologinen suorituskyky, pohjoisilla alueilla myös jäätävät olosuhteet. 3.1.1.1 Afrikka Afrikassa on valtavat tuulivoimaresurssit. Maatuulivoimamarkkinoiden odotetaan kasvavan 3GW:sta 8GW:iin kolmessa vuodessa. Suurimmat haasteet maatuulivoimassa Afrikalle ovat energiainfrastruktuuri, jossa sähkön saanti monilla köyhillä alueilla on heikkoa, poliittinen epävarmuus sekä se, että tuulivoimalla tuotettu sähkö on melko kallista. Tuuliresurssit ja kasvava energian tarve ovat aiheuttaneet kansainvälisten sijoittajien sitoutumisen Afrikan markkinoihin. Kuitenkin rakenteellisen sääntelyjärjestelmän, kannustinjärjestelmien ja avoimen lupamenettelyjärjestelmän puuttuminen saattaa aiheuttaa epävarmuutta sijoittajiin. [7] 3.1.1.2 Aasia Aasia on tulevaisuudessa nousemassa ykköspaikalle tuulivoimassa Kiinan panostusten avulla. Tärkeimmät markkinamaat Aasiassa ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia. Vuoteen 2020 mennessä Aasian merituulimarkkinoiden odotetaan kasvavan 62 % vuotuisella kasvuvauhdilla, mikä on huomattavasti suurempi kuin maailmanlaajuinen 38 % kasvuvauhti. Vuosina 2012-2015 maatuulivoimamarkkinoilla odotetaan kasvua 108 GW:sta 185 GW:iin [7]. Tekniikan kehityksen takia hinnanlaskupotentiaali ei enää ole niin suuri maatuulivoimassa kuin kehittymisvaiheessa olevalla merituulivoimalla. Kilpailu turbiineista on kiivaampaa maa- kuin merituulimarkkinoilla, johtuen markkinoilla olevista useammista ja monipuolisemmista kilpailijoista. Kiinasta on tullut maailman johtava maa uusiutuvassa energiassa, tuulivoimaloiden asentamisessa ja sähkön tuottamisessa. Kansainvälisille palvelun ja tavaroiden toimittajille Kiinan markkinat ovat houkuttelevia, mutta hinnoittelun rajoituksien vuoksi ulkomaisten turbiinin valmistajien mahdollisuudet ovat rajoitetut. Kiinassa pääasiallinen kannustin maatuulivoimalle on vahva hallituksen tuki sekä korkeat asennustavoitteet. Kiinassa kuuteen eri maakuntaan on rakenteilla yhteensä seitsemän suurta tuulivoimapuistoa. Hankkeiden tarkoituksena olisi olla valmiita vuoteen 2020 mennessä ja tuulivoimakapasiteetti kasvaisin näiden hankkeiden puitteissa 138 000 MW:lla. Kiinan suurin ongelma 6 tuulivoiman lisäyksen kannalta on riittämätön sähköverkko monissa osissa maata. Merituulivoiman pääomakustannuksien arvioidaan olevan Kiinassa kaksinkertaiset maatuulivoimaan verrattuna. Hinnoittelun odotetaan tulevaisuudessa hyötyvän tehokkaammista prosesseista, joita kehitetään Pohjois-Euroopassa. Niissä yhdistyvät yleisesti halvemmat turbiinin osat ja niiden asennus. [7] 3.1.1.3 Australia Australiassa maatuulivoimaresurssit ovat erinomaiset verrattuna muun maailman tilanteeseen. Tuulivoima onkin nopeimmin kasvava uusiutuvan energian lähde Australiassa. Markkinoiden odotetaan kasvavan 4GW:sta 7GW:iin seuraavan kolmen vuoden aikana [7]. Kysynnän odotetaan kasvavan markkinoiden kanssa samalla vauhdilla. Maatuulivoima saa tukea suuren yleisön keskuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan 83 % väestöstä tuki tuulivoimaa ja vain 14 % vastusti. Kiistaa on syntynyt Australiassa siitä, että tuuliturbiinit tuottavat ääntä, joka aiheuttaa 3,5 km:n säteellä asuville unettomuutta, stressiä ja sairauksia. Uusia lakeja on tämän vuoksi syntymässä tuuliturbiinien käyttöönotolle. [7] 3.1.1.4 Eurooppa Euroopan tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 lopulla noin 109 GW [5]. Eurooppa, erityisesti EU15 dominoi sekä kumulatiivisessa että vuosittain asennetussa tuulivoiman kapasiteetissa. Euroopassa Saksa on ylivoimainen edelläkävijä. Asennettua maatuulivoimakapasiteettia sillä on 39 GW muodostaen 36 % tämän hetkisestä Euroopan kokonaiskapasiteetista. Yli puolet Euroopan hyväksytyistä maatuulivoimaprojekteista on suunniteltu Saksan rantaviivalle. Espanja tulee toisena 27 GW:lla muodostaen 25 % kokonaiskapasiteetista. Pohjoismaista eniten tuulivoimaa oli Tanskassa ja Ruotsissa. Euroopan maatuulivoimakapasiteetti oli vuonna 2012 107 GW ja vuonna 2015 sen arvioidaan nousevan 146 GW:iin [7]. Yleinen tuulivoiman hintataso on korkeampaa kuin Aasiassa, mutta teknologia on Euroopassa kehittyneempää. Markkinat Euroopassa ovat melko täynnä ja niitä hallitsee pieni joukko keskeisiä turbiininvalmistajia. Markkinat ovat avoimet, kuitenkin joitain esteitä on, jotka ovat jyrkkiä siinä mielessä, että yritykset tarvitsevat todistetusti referenssejä voittaakseen tarjoukset monimutkaisista ja riskialttiista miljardin dollarin hankkeista. Ensisijaisia maatuulivoiman edistäjiä ovat vahva hallituksien tuki kannustimien avulla sekä kunnianhimoiset poliittiset tavoitteet. Politiikan tuella kehitys tulee jatkamaan vahvaa vuotuista kasvuaan. Keskeinen haaste on se, milloin maatuulivoimateollisuudesta saadaan tuottoisa ilman hallitusten tukea. Suurimpia merituulivoimamaita Euroopassa ovat Iso-Britannia ja Saksa. Lokakuusta 2010 lähtien IsollaBritannialla on ollut Euroopan suurin merituulivoimakapasiteetti 1341 MW, ja rakenteilla on 971 MW. Tämä on kaiken kaikkiaan 44 % Euroopan merituulikapasiteetista ja 41 % rakenteilla olevasta merituulivoimasta. Yleinen hintataso Euroopassa on 20 % kalliimpaa kuin Aasiassa, mutta teknologia on kehittyneempää. Euroopan merituulivoimamarkkinoiden kasvu riippuu pääasiassa kehittäjien kyvystä saada kustannukset ja toimitusketju vastaamaan kysyntää. Kasvu on saatava jatkumaan läpi koko toimitusketjun, jos Euroopan maat haluavat saavuttaa kansalliset tavoitteensa. [7] Merituulivoiman rakentaminen on kaksinkertaistunut vuonna 2013. Tammi-kesäkuussa uusia voimaloita on otettu käyttöön alan järjestön EWEA:n (The European Wind Energy Association) mukaan yli tuhannen megawatin verran. 7 3.1.1.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa tällä hetkellä käytössä olevien maatuulivoimapuistojen yhteenlaskettu kapasiteetti on noin 61 GW ja niiden tuottaman tuulivoimakapasiteetin odotetaan kasvavan 94 GW:iin [7]. Uusimpien kehitysten odotetaan esiintyvän Pohjois- ja Keski-Atlantin alueilla, jossa tuulen nopeus on korkein. Pohjois-Amerikan markkina-alue on suurilta osin Yhdysvaltojen dominoima. Kertyvän vuotuisen kasvuprosentin (CARG=[(loppuarvo/alkuarvo)^(1/vuosien lukumäärä)]-1) odotetaan kasvavan 16 % 2012-2015 välisenä ajanjaksona. Odotettu kasvuprosentti on hivenen korkeampi PohjoisAmerikassa kuin Euroopassa, mikä johtuu siitä, että Eurooppa on keskittymässä merituulivoiman kehittämiseen. Tämä johtuu sopivan ja rajoitetun vapaan maa-alan puuttumisesta. Pohjois-Amerikan markkinat ovat auki ulkomaisille yrityksille eivätkä ne ole niin keskeisesti hallituksen ohjaamat kuin Aasiassa, vaan nojautuvat yksityisiin yrityksiin. Kasvava energian tarve sekä hiilidioksidipäästöjen vähentäminen edistävät suuresti Pohjois-Amerikan markkinoiden kehitystä. Kuitenkin sääntelyn ja tulojen varmuus sekä markkinoiden kehittäminen niin, että ne tukevat työpaikkojen luomista ja taloudellista kehitystä ovat ensisijaisesti tekijät, joiden avulla Yhdysvaltojen maatuulivoima saavuttaa täyden potentiaalinsa. [7] Yhdysvalloissa ei ole tällä hetkellä operatiivisia eikä rakenteilla olevia merituulipuistoja. Hinnoittelutrendit ovat samankaltaisia kuin Euroopassa, koska odotetaan, että Pohjois-Amerikan merituulivoiman kehityksessä käytetään prosentuaalisesti paljon hyödyksi Euroopassa valmistettuja tuuliturbiineja ja komponentteja. Yksi keskeisimmistä haasteista Pohjois-Amerikassa on luonto ja merenpohja, missä ranta syvenee nopeammin kuin Euroopassa ja tämä vaatii kehittyneemmät perustukset. Markkinat, draiverit ja kehityksen rajoitukset ovat Pohjois-Amerikassa samat sekä maaettä merituulivoimassa. Rannikkotuulivoiman kehittämisen tiellä on Pohjois-Amerikassa kuitenkin yksi suuri este: hinta. Merituulivoima maksaa kilowattituntia kohden noin kaksi kertaa niin paljon kuin maatuulivoima. [7] Yhdysvaltojen tuoreimmissa tuulivoimatilastoissa vuoden 2013 toisella neljänneksellä maassa ei otettu käyttöön yhtään wattia tuulivoimaa. Tämä johtuu liittovaltion verotuesta. Viime vuonna oli epäselvää, jatkuuko verotuki vuonna 2013. Näin kaikki meneillään olevat tuulivoimalaprojektit saatettiin loppuun ennen vuoden vaihtumista. Yhdysvaltojen kongressi päätti kuitenkin jatkaa verotukea, joten voimalahankkeet käynnistyvät taas piakkoin. 3.1.1.6 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikan maatuulivoiman markkina-alue muodostuu tällä hetkellä oikeastaan vain Brasiliasta. Asennettua maatuulivoimaa on 6 GW ja sen odotetaan kasvavan 25 GW:iin vuoteen 2016 mennessä. Rajoitukset Brasilian markkinoille tulijoille ovat alhaiset eikä välittömiä esteitä ole. Tärkeimmät suuntaukset ja kannustimet ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, hallituksien kannustimet ja Brasilian huima sähkön kysyntä, mikä on houkutellut myös lukuisia ja merkittäviä ulkomaisia yrityksiä ja sijoittajia. Merkittävimmät haasteet Brasiliassa ovat lisääntynyt energian tarve nopean väestönkasvun vuoksi ja erilaiset uusiutuvan energian muodot. Tällä hetkellä keskeisimmät uusiutuvan energian muodot Etelä-Amerikassa ovat vesivoima ja bioenergia. [7] Etelä-Amerikan merituulivoiman markkina-alue muodostuu myös tällä hetkellä oikeastaan vain Brasiliasta samoin kuin maatuulivoimankin. Kertyvän vuotuisen kasvuprosentin odotetaan olevan 55 % vuosina 2015-2020. Merkittävimmät haasteet ovat rahoitus ja se, ettei Brasiliassa ole paikallista turbiinien tai muiden keskeisten komponenttien tuotantoa ja toisaalta vanhentunut verkkoinfrastruktuuri. Tällä hetkellä kannustinjärjestelmiä ja huutokauppaprosesseja on otettu käyttöön Brasiliassa, mutta mitään virallista tavoitetta ei ole vielä julkaistu Brasilian hallituksen toimesta. [7] 8 Maatuulivoima Alueet Afrikka Aasia Australia Eurooppa PohjoisAmerikka Etelä-Amerikka Yhteensä Kapasiteetti CARG (2012(2012) 2015) 3 GW 108 GW 4 GW 107 GW 61 GW 6 GW Kannustimet Resurssit ovat runsaat mutta vajaakäytössä, kasvanut energiantarve 47 % talouskasvusta johtuen Kiinassa merkittävin kannustin on hallituksen vahva tuki ja asennustavoitteet 25 % Yhteiskunnan tuki 25 % Vahva hallitusten tuki 11 % ja kunnianhimoiset (2010-2015) poliittiset tavoitteet Haasteet Heikko energian saanti köyhillä alueilla, tuulisähkön kallis hinta Kasvanut energian tarve, 16 % hiilidioksidipäästöjen (2010-2015) vähentäminen Alhaisemmat tuotantokustannukset, hallitusten kannustimet ja Brasilian huima 63 % sähkön kysyntä (2008-2016) Rahoitus, sähkön ostosopimus ( PPA), sääntely ja toimitusketju. Liuskekaasubuumin vaikutuksesta sähkön aleneva hinta Lisääntynyt energian tarve nopean väestönkasvun vuoksi, erilaiset uusiutuvan energian muodot Hirmumyrskyjen vaara Tuuliturbiinien aiheuttama ääni ja siitä johtuvat ongelmat Haastena milloin maatuulivoimateollisuudesta saadaan tuottoisa ilman hallitusten tukea 289 GW Merituulivoima Alueet Aasia Eurooppa PohjoisAmerikka Kapasiteetti CARG (2010(2012) 2015) 6 GW 6 GW 0 GW 62 % Kannustimet Kiinassa merkittävin kannustin on hallituksen vahva tuki ja asennustavoitteet Vahva hallitusten tuki 27 % (2010- ja kunnianhimoiset 2020) poliittiset tavoitteet Kasvanut energian tarve, hiilidioksidipäästöjen 29 % (20152020) vähentäminen Joitain kannustinjärjestelmiä Etelä-Amerikka Yhteensä 0 GW 12 GW 55 % (20152020) Haasteet Ympäristölliset ja tekniset haasteet sekä alhaiset syöttötariffit Kasvu riippuu kehittäjien kyvystä saada kustannukset ja toimitusketju vastaamaan kysyntää Rahoitus, sähkön ostosopimus (PPA), sääntely ja toimitusketju. Liuskekaasubuumin vaikutuksesta sähkön aleneva hinta Rahoitus, Brasiliassa ei paikallista turbiinien tai muiden keskeisten komponenttien tuotantoa ja vanhentunut verkkoinfrastruktuuri 9 3.1.2 Aurinkoenergia Aurinkoenergiaa on hyödynnetty jo pitkään, mutta vasta viime vuosina sen kustannukset ovat alentuneet merkittävästi ja investoinnit lisääntyneet. Aurinkoenergiamarkkinoilla on tapahtunut tasaista vuosittaista kasvua viime vuosien aikana ja kehitys on ollut uusiutuvista energioista kaikkein nopeinta. Maailmanmarkkinat kaksinkertaistuvat vuosittain ja aurinkovoiman globaali kokonaiskapasiteetti nousi vuonna 2012 102 GW:iin. Aurinkolämpökapasiteettia asennetaan vuosittain noin 20-30 GW. Markkinoiden kasvun painopiste on siirtymässä kohti Kiinaa, Yhdysvaltoja, Japania ja Intiaa. Vuonna 2011 Euroopan maailmanlaajuinen osuus uudesta asennetusta aurinkoenergian kapasiteetista oli vielä 74 %, mutta vuonna 2012 osuus oli enää 55 %. Aurinkoenergiasektori sai toisena vuonna peräkkäin eniten investointeja, joissa Kiina, Eurooppa ja Yhdysvallat olivat johtavat markkina-alueet [2]. Aurinkoenergia voi tulevaisuudessa muodostaa 22 % globaalista sähköstä ja sen odotetaan tapahtuvan vuoteen 2050 mennessä. Uuden politiikan ja taloudellisten tukijärjestelmien myötä Australia, Kiina, Ranska, Intia ja Korea ovat keskeisimmät kehittyvät markkinat. Saksa, Espanja, Japani, Italia ja Yhdysvallat muodostavat 87 % aurinkoenergian kumulatiivisesta kapasiteetista. Aurinkosähköjärjestelmissä paneeleiden hinnat alenevat jatkuvasti, jolloin muiden kustannusten suhteellinen osuus nousee. Paneelit ovat nykyisin enää puolet koko järjestelmän kustannuksista. Lisäksi tarvitaan muita asennuskomponentteja sekä säätö- ja ohjausjärjestelmiä. 3.1.2.1 Afrikka Afrikan aurinkoteollisuus on tällä hetkellä hallituksien tukemaa. Hallitukset ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita kehittää potentiaalista aurinkoenergiaa Afrikassa. Poliittiset kuohunnat muutamissa maissa, kuten Egyptissä, saattavat vaikeuttaa ja viivästyttää alan kasvua, sillä useimmat suurimmista suunnitelmista ovat vielä alkuvaiheessa. Afrikan aurinkoenergian kasvua kannustavia tekijöitä ovat väestönkasvu, auringon säteilyn runsaus ja energian tarve. Kasvua hidastavia tekijöitä taas ovat tuotannon kustannukset, maa- ja vesiongelmat, ammattitaitoisen työvoiman puute, valmistuskapasiteetti ja poliittiset kysymykset. Pohjois-Afrikan alueella erityisesti maissa kuten Marokossa, Tunisiassa, Algeriassa ja myös Etelä-Afrikassa on paljon aurinkoenergiapotentiaalia. Marokossa tavoitteena on 2 GW:n aurinkoenergiakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Afrikka on suunnitellut ensimmäisessä itsenäisessä tuottajaohjelmassa 1,9 GW aurinkopuistoja. [7] 3.1.2.2 Aasia Aasian markkinoiden odotetaan kasvavan voimakkaasti hallitusten laajojen toimeksiantojen tuella. Kiina johtaa Aasian aurinkoenergiamarkkinoita ja suunnittelee asentavansa 50 GW aurinkoenergiaa vuoteen 2020 mennessä. Japani on tällä hetkellä vielä johtava markkinamaa, jota seuraa Kiina, Etelä-Korea ja Intia. Intia ja Japani suunnittelevat 20 GW:n ja 15 GW:n lisäyksiä aurinkokapasiteettiinsa. Kiina ja Taiwan ovat keskeiset aurinkopaneelien valmistusmaat maailmassa. Asennetun kapasiteetin odotetaan saavuttavan 29 GW vuoteen 2016 mennessä ja kasvavan 25 %:n kertyvällä vuotuisella kasvuprosentilla ajanjaksolla 2011-2016. Valmistuskapasiteetti on paljon suurempi kuin tämän hetkinen kysyntä. Kilpailu alalla on kiivasta ja on aiheuttanut aurinkopaneelien hinnanlaskun. Syöttötariffit ovat ensisijainen kannustinmekanismi aurinkoenergian kapasiteetin kehitykselle Aasiassa. [7] 10 3.1.2.3 Australia Australian energiantuotanto nojautuu tällä hetkellä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, vaikka olosuhteet ovat erinomaiset aurinko- ja tuulivoimalle. Australiassa auringon säteilyn määrä neliökilometrille on kaikista mantereista korkeinta ja tämän vuoksi Australian markkinoille odotetaan lyhyen ja pitkän aikavälin kasvua. 1 GW:n lisäystä kapasiteettiin odotetaan vuoteen 2015 mennessä. Australian PV (photovoltaic, aurinkosähkö) -markkinat kaksinkertaistuivat vuonna 2011 ja saavuttivat 1200 MW:n kasvun vuoden 2011 lopulla. IEA:n (International Energy Agency) mukaan CSP (aurinkoenergiamuoto, jossa auringonsäteilyä keskitetään ja sillä kuumennetaan väliainetta) pystyisi tuottamaan 40 % Australian kokonaisenergiasta. Tästä potentiaalista huolimatta CSP-markkinat eivät ole kasvaneet vielä odotetulla tavalla hallituksen kannustavien linjauksien puuttuessa. [7] 3.1.2.4 Eurooppa Eurooppa on maailman suurin aurinkoenergian markkina-alue ja se muodosti melkein 80 % kaikesta globaalista PV-kapasiteetista ja reilut 55 % globaalista CSP-kapasiteetista vuonna 2011. Vaikka kasvun odotetaan Euroopassa hidastuvan, se tulee silti olemaan suurin markkina-alue vielä vuonna 2016. Vuonna 2012 yli 75 % PV-kapasiteetin lisäyksestä tehtiin Euroopassa. Saksa on tällä hetkellä ylivoimaisesti maailman suurin aurinkosähkömarkkina-alue ja se on pitkään toiminut kasvun moottorina Euroopassa. Espanjassa sijaitsevat suurimmat CSP-markkinat, 730 MW asennettua kapasiteettia. Aurinkoenergian kasvua Euroopassa ovat edistäneet kasvihuonekaasupäästöjen -80 %:n tavoite vuoteen 2050 mennessä, hallitusten tuki ja erilaiset lainsäädännölliset ja rahoitusjärjestelyt kuten syöttötariffit. Euroopassa on asetettu tulleja kiinalaisille valmistajille polkumyynnin estämiseksi. [7] 3.1.2.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa Yhdysvalloista odotetaan kasvavan suurin aurinkoenergia-alue viidessä vuodessa ja kasvua odotetaan tapahtuvan yli 50 GW vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena Yhdysvalloilla on laskea aurinkoenergian tuotantokustannuksia 75 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. PohjoisAmerikassa on viidenneksi suurimmat PV-markkinat ja toiseksi suurimmat CSP-markkinat. Yhdysvaltojen teollisuus on vakauttamisvaiheessa monien tehtaiden sulkeutuessa, mikä johtuu siitä, että ei pystytä tukemaan vaatimuksia alhaisista hinnoista. Tukeakseen valmistajia hallitus on asettanut kiinalaisille valmistajille tulleja. Kilpailu alalla tulee muuttumaan. [7] 3.1.2.6 Etelä-Amerikka Vaikka Etelä-Amerikalla on hyvät aurinkoenergiaresurssit, energiateollisuus ei ole alueen painopistealue. Brasilia on ainut maa, jossa on suunniteltu 600 MW:n tavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä Brasiliassa tuotetaan vain 20 MW aurinkoenergiaa. Suurin osa siitä on verkon ulkopuolista ja fokus pyritään pitämään pienissä projekteissa. Etelä-Amerikan markkinat ovat suurelta osin ilman kannustinjärjestelmiä. Kuitenkin aurinkoenergian resursseista syntynyt potentiaali markkinoilla houkuttelee erityisesti Länsi-Argentiinaa ja Chileä. Asennetun kokonaiskapasiteetin odotetaan nousevan 150-400 MW:n välille vuonna 2016. Kasvanut sähkön kysyntä ja energian kallis hinta ovat lisänneet keskittymistä uusiutuvaan energiaan. Kuitenkin fokus on bioenergian, tuulen ja vesiresurssien kehittämisessä, koska ne ovat runsaita ja halvempia kuin aurinkoenergia. [7] 11 Aurinkoenergia Alueet Kapasiteetti CARG (2012) (2011-2016) Kannustimet Kasvava populaatio, runsas auringon säteily, energiavaatimukset Afrikka 0 GW Aasia 11 GW Australia 1,4 GW Eurooppa 68 GW PohjoisAmerikka Etelä-Amerikka Yhteensä 8 GW 20 MW 88,4 GW Haasteet Tukien puute, josta seurauksena kustannukset suuremmat kuin fossiilisilla polttoaineilla Syöttötariffit Maaseudun sähköistys ja yhteydet, voimalaitoksien 25 % kehittäminen Runsaasti auringon säteilyä, Kustannukset uusiutuvan energian tavoite suuremmat kuin eija hallituksien tuki uusiutuvilla energialähteillä. Sopivuus jo olemassa oleviin siirto- ja jakeluverkkoihin EU: -80%-tavoitteet 2050 Talous- ja finanssikriisi, vuoteen mennessä, tasainen hallituksien tuki, erilaiset energiantuotanto, lainsäädännölliset ja varastointi taloudelliset järjestelmät 16 % Hallitusten kiintiöt uusiutuvalle energialle, paneelien hinnan lasku, erinomaiset resurssit, Yhdysvalloilla paljon maaalueita, jotka soveltuvat sekä PV- että CSPmarkkinoille, valtion tasolla toimeksiantoja ja - määräyksiä Kasvava energian kysyntä ja sähkön kallis hinta - Korkeat kustannukset - 12 3.1.3 Geoterminen energia Vuodesta 2010 lähtien geotermisen energian tuottoa on ollut jo melkein 24 maassa. Geoterminen energia tuottaa yli 10 % sähköstä kuudessa maassa. Geoterminen energia on lähes päästötöntä ja sen tuotanto on huomattavasti tasaisempaa ja luotettavampaa kuin monien muiden uusiutuvien sen jälkeen kun voimala on kerran rakennettu. Parhaat geotermiset voimalat yltävät jopa 90 prosentin käyttöasteeseen eli hyvien ydinvoimaloiden tasolle. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin hyvin syvällä olevan veden rikkioksidi, typpioksidi, metaani ja muut pitoisuudet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää suoraan esimerkiksi kaukolämmitysverkossa. Suurimpana haasteena geotermisen energian laajemmalle käytölle ovat myös toistaiseksi erittäin syvälle ylettyvien kanavien porauskustannukset. 3.1.3.1 Afrikka Afrikan mantereella on runsaasti luonnon geotermisiä resursseja, etenkin Itä-Afrikassa, jossa arvioidaan olevan geotermistä potentiaalia 7 GW. Afrikan vulkaaniselta vyöhykkeeltä on UNEPin (United Nations Environment Programme) arvioiden mukaan mahdollista saada hyötykäyttöön geotermistä energiaa jopa 15 GW. Tällä hetkellä geotermiset energiamarkkinat sijoittuvat vain kahteen maahan; Keniassa on asennettua kapasiteettia 212 MW ja Etiopiassa 7,3 MW. Kenia on Afrikassa geotermisen energian edelläkävijä ja se rakentaa parhaillaan voimalaa, joka tuplaa maan geotermisen energian tuotannon vuoteen 2014. Vuoteen 2019 mennessä suunnitellaan vieläkin suurempaa voimalaa. Afrikan ongelmana on, että sähköverkot eivät ole kovin kattavia. Kenian alueella vain 17 % on valtakunnallisen sähköverkon piirissä, vaikka se on pidemmällä kuin monet muut maat. Infrastruktuurin kehittäminen ja geotermisen energian saaminen käyttöön voisi houkutella alueelle enemmän myös muuta energiaintensiivistä teollisuutta. [7] 3.1.3.2 Aasia Aasian geotermisen energian markkinat ovat toiseksi suurimmat Pohjois-Amerikan jälkeen 3737 MW:lla. Kolme merkittävintä markkina-aluetta Aasiassa ovat Filippiinit 1966 MW, Indonesia 1189 MW ja Japani 502 MW. Filippiinit on toiseksi suurin geotermisen sähkön tuottaja maailmassa. 18 % Filippiinien sähköstä tulee geotermisestä energiasta. Indonesia on kolmanneksi suurin geotermisen energian tuottaja. Indonesiassa sijaitsee 40 % maailman yhteenlasketuista geotermisen energian resursseista. Olemassa olevasta potentiaalista hyödynnetään tällä hetkellä vain alle 5 prosenttia. Suurin syy tähän on fossiilisille polttoaineille myönnetyt valtiontuet, korkeat alkupääomakustannukset sekä heikko tekninen osaaminen kotimaassa. Geoterminen energia Aasiassa on pääomakeskeistä ja siinä on luontaisia riskejä sijoittajille. Esteitä geotermisille energiamarkkinoille muodostuu kustannuksista, teknisistä vaatimuksista, rahoituksesta ja siitä, että hankkeisiin vaaditaan enemmän aikaa, toisin kuin joissain muissa energialähteissä. [7] 3.1.3.3 Australia Australiassa oli asennettua kapasiteettia vain 1,1 MW vuonna 2010 ja se muodostaa 0,002 % Australian uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. Vain yksi kaupallinen maalämpölaitos toimii Queenslandissa. Kolme hanketta on kuitenkin suunnitteilla. Australian hallituksen fokus on selkeästi kasvamassa geotermistä energiaa kohtaan, mutta tekniset ja taloudelliset haasteet ovat olleet ensisijaisesti syynä alan hitaaseen kasvuun. Uusi-Seelanti muodostaa noin 7 % globaalin osuuden geotermisestä kapasiteetista. Uudella-Seelannilla oli asennettua kapasiteetti vuonna 2010 769 MW. [7] 13 3.1.3.4 Eurooppa Nykyään geotermistä energiaa käytetään lähes koko Euroopassa ja sen hyödyntäminen on kasvanut viime vuosina selkeästi EU-tason tukien ansiosta. Eurooppa on kolmanneksi suurin geotermisen energian tuottaja kaikista mantereista 1637 MW:n asennetulla kapasiteetilla, muodostaen 15 % maailman geotermisestä energian tuotannosta. Neljä suurinta Euroopan geotermisen energian tuottajamaata ovat Italia, Islanti, Venäjä ja Turkki. Islanti on maailman geotermisen energian suurvalta, ja se tuottaa sillä meikein kaiken muun paitsi liikenteeseen käytettävän energiansa. Geoterminen energia kilpailee Islannissa vesivoiman kanssa. Se on maan tuliperäisyyden vuoksi helposti hyödynnettävissä, koska kuuma vesi saadaan läheltä maan pintaa. [7] 3.1.3.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikka johtaa geotermisen energian markkinoita 4570 MW:n kapasiteetilla (Yhdysvallat 3101 MW). Myös Väli-Amerikassa on runsaasti kapasiteettia (Meksiko 958 MW ja El Salvador 203 MW). Geoterminen energia muodostaa 0,5 % Yhdysvaltojen kokonaisenergian tuotannosta ja on toiseksi suurin uusiutuva energia bioenergian jälkeen. Julkisen energiajärjestelmän käyttökustannusten noustua sähkön hinta Meksikossa on noussut. Energian hintaa loppukäyttäjille on tuettu liittovaltion hallituksen toimesta. Runsaat geotermiset luonnonvarat, energiavarmuus, ilmastonmuutos ja kannustava hallituksen politiikka ovat edesauttaneet geotermisen energian käytön kasvua Pohjois-Amerikan ja VäliAmerikan mantereella. [7] 3.1.3.6 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikassa ei ole tällä hetkellä geotermisiä energialaitoksia. Kuitenkin maissa, kuten Chilessä ja Argentiinassa, rohkaistaan kehitystä lisääntyneen poliittisen tuen ja kannustimien avulla. Chilessä arvioidaan olevan geotermistä potentiaalia 3300 MW:n edestä ja sinne onkin suunnitteilla useita projekteja. Asennetun kapasiteetin odotetaan Chilessä nousevan 150 MW:iin vuoteen 2015 mennessä. Geotermisen energian keräämismenetelmien kehittäminen herättää kiinnostusta paikallisten ja kansainvälisten kaivosyhtiöiden keskuudessa Argentiinassa. Tuonnin vaihtelevuuden lisäksi kasvava energian tarve, energialähteiden monipuolisuuden lisääminen ja energian saannin turvaaminen ajavat Argentiinan hallitusta kehittämään geotermistä energian tuotantoa. [7] 14 Geoterminen energia Alueet Afrikka Aasia Kapasiteetti CARG (2012) (2007-2016) Kannustimet 220 MW 4 913 MW Australia 1,1 MW (2010) (Uusi-Seelanti) 840MW Eurooppa 3 779 MW PohjoisAmerikka 5 255 MW Etelä-Amerikka Yhteensä 0 MW 15 007 MW Haasteet Sähköverkkojen - kattavuus, rahoitus Tyynenmeren saarilla on Fossiilisille polttoaineille yhdet suurimmista myönnetyt valtiontuet, geotermisistä alkupääomakustannukset luonnonvaroista ja heikko tekninen 7% osaaminen Runsaat luonnonvarat, Resurssien kehityksen kustannusten etu verrattuna aiheuttamat muihin uusiutuviin energian ympäristövaikutukset - lähteisiin, hallitusten tuki ja kannustus ja tekninen osaaminen 7,86% EU-tuet, teknologinen Tekniset haasteet esim. kehittyneisyys tarpeeksi syvälle 1,60 % pääseminen Runsaat geotermiset Geotermisen energian luonnonvarat, energian etsinnän ja porauksen toimitusvarmuus, rahoitus ilmastonmuutos ja 5,8 % kannustava hallitusten (USA) politiikka Kasvava energian tarve - - 15 3.1.4 Bioenergia Bioenergian osuus maailman energiantuotannosta on 10,2 %. Se on tällä hetkellä laajimmin käytetty uusiutuvan energian muoto. Globaaleiden bioenergiamarkkinoiden odotetaan kasvavan 9,6 miljardista 13,7 miljardiin dollariin 2007-2016. Maailman bioenergiakapasiteetti oli 2010 vuoden lopulla 62 GW ja kuusi tärkeintä bioenergiamaata olivat Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Kiina, Ruotsi ja Suomi. Suurimpia bioenergian tuottajamaita olivat Iso-Britannia, Brasilia, Kiina ja Japani. Biomassasta tuotettu primäärienergia kasvoi 2-3 % vuonna 2012. Globaalisti biomassan tuotanto ja bioenergian kulutus painottuvat Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan kehittyviin maihin. Biomassan käyttö energianlähteenä nousi merkittävästi vuonna 2010 Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja muissa kehitysmaissa. Jakelujärjestelmien ja logistiikan kehitys voi edesauttaa laskemaan biomassan raaka-ainekustannuksia. Kehittyneemmät biopolttoaineet ovat vielä T&K-vaiheessa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille muutaman vuoden kuluessa. Maailman biopolttoaineiden tuotanto vastaa noin kolmea prosenttia liikennepolttoaineiden kulutuksesta. Johtavia liikenteen biopolttoaineiden tuottajia ovat Yhdysvallat ja Brasilia. Etanolin tuotanto nousi globaalisti 17 % vuonna 2010. 3.1.4.1 Australia Australian tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada biomassa laajalti hyväksyttyä ja tunnustettua kestäväksi luonnonvaraksi, jolla tuotetaan energiaa, polttoainetta, kemikaaleja ja muita jatkojalosteita. Australiassa on asennettua biomassakapasiteettia 773 MW, mikä on noin 0,9 % Australian kokonaissähköntuotannosta ja 11,5 % uusiutuvien energianlähteiden tuotannosta. Bioenergiasta 58 % hyödynnetään Australiassa elintarvikesektorilla. Asuinrakennuksissa käytetään toiseksi eniten bioenergiaa (29 %), pääasiassa puuta lämmitykseen. Biomassasta tuotetun sähkön kertyvä vuotuinen kasvuprosentti on Australiassa 13 % välillä 2007-2016. Korkeat raaka-aineiden hinnat, öljyn hinta ja valtion toimeksiantojen epävarmuus ovat johtaneet heikkoihin investointeihin sektorilla. Australian bioenergiamarkkinat ovat kehitysvaiheessa eikä markkinoilla ole vakiintuneita kilpailijoita. Vuonna 2009 Australiassa tuotettiin 0,3 % maailman etanolista ja 0,6 % biodieselistä. Biopolttoaineiden osuus liikenteessä käytettävistä polttoaineista on 0,4 % eli todella vähäistä. [7] 3.1.4.2 Aasia Aasian biomassamarkkinoilla vuotuinen kertyvä kasvuprosentti oli vuosien 2007 ja 2011 välillä 5,71 % ja tavoitti 48,4 TWh vuonna 2011. Kiina, Japani ja Intia hallitsevat biomassamarkkinoita Aasiassa. Biopolttoainemarkkinoiden vuotuinen kertyvä kasvuprosentti (CARG) oli 16,7 % vuosina 2007-2011. Biopolttoaineiden markkinoiden ennustetaan kasvavan ennustetulla 10 % suuruisella CARG:llä vuosina 2011-2016. Bioetanoli on eniten käytetty biopolttoaine Aasiassa ja muodostaa 63,7 % koko volyymista. Biopolttoainemarkkinoita hallitsevat Kiina, Thaimaa, Etelä-Korea ja Intia. Aasian biopolttoainemarkkinat ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti. [7] 3.1.4.3 Eurooppa Euroopassa puu on tärkein bioenergian lähde kattaen noin 2/3 bioenergian kokonaistuotannosta. Lähtökohta on siten erilainen kuin globaalissa bioenergiantuotannossa. Energian tuotanto biomassasta oli vuonna 2009 121 TWh ja sen odotetaan kasvavan 6,9 % suuruisella vuotuisella kertyvällä kasvuprosentilla vuosina 2007-2016. Saksan, Ruotsin ja Iso-Britannian osuus on melkein 48 % biomassasta tuotetusta energiasta. Eurooppa on kolmanneksi suurin biopolttoaineiden tuottaja USA:n 16 ja Brasilian jälkeen ja suurin biodieselin valmistaja. Vuonna 2010 Euroopassa tuotettiin noin 15 miljardia litraa biopolttoainetta. [7] 3.1.4.4 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa ovat maailman toiseksi suurimmat biomassamarkkinat, 25 % maailman kokonaistuotannosta ja suurimmat markkinat biopolttoaineelle, 50 % maailmanlaajuinen osuus vuoden 2010 volyymistä. Yhdysvaltojen bioenergiakapasiteetin odotetaan saavuttavan 14,4 GW vuoteen 2018 mennessä. [7] 3.1.4.5 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikka muodosti vuonna 2010 10,5 % globaalista biomassasta tuotetusta energiasta ja sen arvioidaan kasvavan 11,5 %:iin vuoteen 2016 mennessä. Brasilia on suuri biomassan markkina-alue Etelä-Amerikassa muodostaen 90 % koko biomassamarkkinoista. Biopolttoaineiden kulutuksessa EteläAmerikassa on toiseksi suurimmat kuluttajamarkkinat. [7] Kiinteä biomassa Alueet Aasia Australia Eurooppa PohjoisAmerikka Etelä-Amerikka Yhteensä Kapasiteetti CARG (2010) (2007-2016) Kannustimet Haasteet Kasvavat 5,71 % polttoainekustannukset, 45 TWh (2007-2011) teollistuminen, talouskasvu Uusien teollisuudenalojen ja Korkeat työpaikkojen synty, kasvihuonekaasupäästöt erityisesti maaseudulle 2,3 TWh 13,00 % 128 TWh 65,3 TWh 31 TWh 271,6 TWh Kasvihuonekaasupäästöjen vähentyminen, linjaukset ja lainsäädäntö, biomassan 6,88 % raaka-aineiden saatavuus Hiilidioksidipäästöjen sääntely 8,50 % Maaseuduilla mahdollista 13 % työvoimaa Ympäristölliset haasteet Raakaöljyriippuvuus, alhainen energiavarmuus, liika harvennus, maaperän monimuotoisuus, korkeat kasvihuonekaasupäästöt Korkeat kasvihuonekaasupäästöt 17 Nestemäiset biopolttoaineet Alueet Aasia Australia Eurooppa PohjoisAmerikka Etelä-Amerikka Yhteensä Kulutus, litraa (2010) CARG (2007-2016) Kannustimet Energiavarmuus, kauppataseiden parantaminen, maataloussektorin laajentaminen 16,7 % 5 miljardia (2007-2011) Uusien teollisuudenalojen ja Etanolia työpaikkojen synty, 350 erityisesti maaseudulle miljoonaa, Etanoli 33 biodieseliä 89 %, biodiesel miljoonaa 19,5 % Kannustavat hallituspolitiikat, EU:n tavoitteet ja kansalliset toimintasuunnitelmat koskien uusiutuvia energioita, fossiilisten Etanoli 17 polttoaineiden ja %, biodiesel hiilidioksidipäästöjen 19 miljardia 11,8 % verotus Energiavarmuus, ilmastonmuutos, Etanoli 8,75 maaseudun kehittäminen 50,6 %, biodiesel miljardia 6,4 % Energiavarmuus, öljyn Etanolia 24 kallistuminen, kiinnostus Etanoli 6,3 miljoonaa, uusien vaurauden lähteiden biodieseliä %, biodiesel kehittämiseen, erityisesti 2 396 27 % (2007maaseudulla miljoonaa 2019) 77,46 miljardia Haasteet Biopolttoaineiden laajentaminen uhkaa paikallista elintarviketuotantoa, aiheuttaa metsäkatoa, vesipulaa ja savusumua Korkeat kasvihuonekaasupäästöt Riippuvuus perinteisistä energialähteistä, energiavarmuus ja ympäristönäkökohdat, kuten kasvihuonekaasupäästöt Raakaöljyriippuvuus, alhainen energiavarmuus, korkeat kasvihuonekaasupäästöt Metsäkato, pienviljelijät voivat menettää maitaan, vientiin suuntautunut raaka-ainetuotanto 18 3.2 Ekotehokkaat kaupungit 3.2.1 Vihreä rakentaminen Vihreän rakentamisen markkinat ovat nousussa energiakustannusten kasvaessa ja fokuksen siirtyessä yhä enemmän kestävään kehitykseen ja energian käytön tiukkenevaan lainsäädäntöön. Maailman suurimmat vihreän rakentamisen markkinat ovat tällä hetkellä Euroopassa. Markkinoiden kokonaisvolyymi on noin 1000 miljardia euroa. Globaaleiden markkinoiden ennustetaan nousevan 5,4 miljardiin dollariin. Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan rakennukset kuluttavat 30-40 % maailman energiasta ja kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Tämän lisäksi rakennussektori kuluttaa vuosittain noin kolme miljardia tonnia raaka-aineita, mikä vastaa noin 40-50 % luonnonvarojen kulutuksesta. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman UNEP:n mukaan millään muulla toimialalla ei ole vastaavaa potentiaalia suurten päästövähennysten saavuttamiseksi kuin rakennusalalla. Vihreään uudis- ja korjausrakentamiseen panostamisen uskotaan myös luovan miljoonia uusia työpaikkoja ja muutenkin auttavan Euroopan talouden elvyttämisessä. Vihreä rakentaminen vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja sillä on merkittävä osuus energiansäästössä. Tällä hetkellä parhaita vihreän rakentamisen markkina-alueita näyttäisivät olevan Iso-Britannia, Singapore, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Etelä-Afrikan Green Building Councilin julkaisemassa raportissa todetaan, että ekotehokas rakentaminen sekä nostaa rakennuksen arvoa että kasvattaa sijoitustuottoa perinteisiin kiinteistöihin verrattuna. Vihreää rakentamista kannustaa juuri siitä tulevat merkittävät liiketoimintahyödyt rakennusten omistajille. McGraw-Hill Constructionin tuoreen tutkimuksen mukaan [16] uudisrakennuskohteissa maailmanlaajuisesti tulee 8 % säästöjä operatiivisissa kuluissa ja 15 % säästöjä viiden vuoden aikavälillä. Korjausrakentamisessa operatiivisten kulujen on huomattu vuoden aikana laskevan 9 % ja viiden vuoden aikana 13 %. 3.2.1.1 Afrikka Afrikan ja Lähi-idän markkinoiden odotetaan kasvavan lähemmäs 500 % vuosina 2010-2015 saavuttaen 35 miljardia dollaria. Pääasiallinen markkinoiden edistäjä Etelä-Afrikassa ovat taloudelliset säästöt sähkölaskujen pienentyessä. Paikallisesti hallitukset tarjoavat verohelpotuksia yrityksille, jotka pystyvät leikkaamaan energian kulutustaan yli 10 %. Vihreän rakentamisen markkinat ovat vasta kehittymässä ja vastoinkäymisiä löytyy runsaasti. Etelä-Afrikkaan on kehitelty uusia säädöksiä ja standardeja koskien rakennuksia ja rakentamista. Kaikissa uusissa rakennuksissa tulee käyttää aurinkoenergialla toimivia vesilämmittimiä, lämpöpumppuja tai samankaltaisia teknologioita. Seinien, kattojen ja ikkunoiden on täytettävä vähimmäisvaatimukset eristyksessä ja on pyrittävä minimoimaan lämmitys talvisin ja jäähdytys kesäisin. [7] 3.2.1.2 Aasia Aasian markkinoiden odotetaan kasvavan yli 435 % vuosien 2010-2015 välisenä aikana saavuttaen 321 miljardia dollaria. Johtavat vihreän rakentamisen markkina-alueet sijaitsevat Kiinassa, Japanissa, Intiassa, Etelä-Koreassa, Singaporessa ja Hong Kongissa. Tämä johtuu siitä, että näillä alueilla on hallituksien tukea ja markkinoiden sidosryhmät ovat sitoutuneet vihreään rakentamiseen. Vihreän rakentamisen markkinat ovat vasta kehittymässä ja vastoinkäymisiä on runsaasti. Suurin ongelma on se, että nykyiset rakennusstandardit, esimerkiksi Kiinassa, ovat selvästi jäljessä kehittyneitä maita, etenkin 19 lämmityksessä ja rakennuksen elinkaaressa. Tekninen rakennuskapasiteetti energiatehokkaaseen rakentamiseen on myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden keskuudessa alhainen. Hallitukset ovat avainasemassa Aasiassa vihreiden rakennusmarkkinoiden kasvuun. Suuret investoinnit ja säädösten ja kannustimien luominen vaikuttavat positiivisesti markkinoiden kasvuun. [7] 3.2.1.3 Australia Australian rakennussektorilla ymmärretään yleisesti, että vihreä rakentaminen tuo voittoa pitkällä tähtäimellä. Australiassa rakennusalan tietoa tuottavan konsulttiyrityksen, BCI Australian, tekemän tutkimuksen mukaan 65 % alan asiantuntijoista on samaa mieltä siitä, että vihreillä rakennuksilla tulee olemaan merkittävä vaikutus alan tulevaisuuden projekteihin. Tästä kertoo myös se, että asiakkaiden vihreiden rakennusten vaatimus on kolmanneksi tärkein kannustin energiatehokkaaseen rakentamiseen Australiassa. 1 heinäkuuta 2012 lähtien sellainen yritys Australiassa, joka investoi jo olemassa olevien rakennustensa energiatehokkuuden parantamiseen, pystyy hakemaan verohelpotusta. [7] 3.2.1.4 Eurooppa Energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä asemassa EU:n 2020-kasvustrategiassa. Kiinteistöt vastaavat 40 % energian kokonaiskulutuksesta EU:ssa ja se on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen lähde tällä hetkellä. Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta on mahdollista alentaa myös energian kokonaistuotantoa ja siten myös päästöjä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa jäsenmaita asettamaan sitovia energiatehokkuustavoitteita energian kulutuksen vähentämiseksi niin, että EU:n ohjeellinen 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi energiatehokkaaseen rakentamiseen kannustavia direktiivejä ovat EcoDesing-direktiivi ja direktiivi energiamerkinnöistä. Myös päästökauppadirektiivi ja uusiutuvan energia direktiivi lisäävät investointitarvetta vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja näin parantavat energiatehokkuustoimien kannattavuutta. EU:n Green Building -ohjelma käynnistettiin vuonna 2005 ja sen kohderyhmänä ovat pääasiassa yksityiset ja julkiset rakennukset. Green Building -ohjelma perustuu organisaatioiden ja yritysten vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Ongelmana Euroopassa onkin jo tällä hetkellä se, että on liian paljon erilaisia standardeja matalaenergiataloille ja passiivirakennuksille. Euroopan markkinoiden odotetaan kasvavan lähemmäs 180 % vuosien 2010-2015 aikana saavuttaen 663 miljardia. Suurimmat energiatehokkuusmarkkinat löytyvät Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta. 3.2.1.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan 30 % vuosien 2010-2015 aikana saavuttaen 425 miljardia dollaria. USA:ssa ja Kanadassa mielenkiinto energiatehokasta rakentamista kohtaan on kasvussa ja moni kiinteistöyhteisössä on alkanut ymmärtää, kuinka paljon energiatehokas rakentaminen tulee muuttamaan markkinoita. Yhdysvalloissa tullaan rakentamaan seuraavan 30 vuoden aikana noin 89 miljoonaa uutta tai korvaavaa kotia väestönkasvun takia. Öljyvarojen vähenemisen takia ollaan kansainvälisesti kiinnostuneita vähentämään energian kulutusta siellä missä mahdollista. Yhdysvaltojen rakennukset kuluttavat 40 % kaikesta tuotetusta energiasta ja tämä on synnyttänyt suuren kansallisen kiinnostuksen rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen. Hallitus on käynnistänyt erilaisia kannustimia motivoidakseen rakennussektoria rakentamaan vihreästi. Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (Environmental Protection Agency US, EPA) on asettanut julkisiin rakennuksiin uusiutuvan energian käyttöä koskevat asteittain nousevat vuosittaiset vähimmäistavoitteet. Meksiko on asettanut yleiseksi tavoitteeksi vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Saavuttaakseen tämän tavoitteen Meksikon hallitus on käynnistänyt useita kannustimia motivoidakseen energiatehokkaaseen 20 rakentamiseen. Spesifisen energian- ja vedenkäytön mittauksen puute on Meksikossa ongelma. Tämä vaikeuttaa poliittisten aloitteiden tekoa ja benchmarkkausta. [7] 3.2.1.6 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan lähemmäs 700 % vuosien 2010-2015 aikana, saavuttaen 8 miljardin dollarin markkinat. Suurimpia vihreään rakentamiseen kannustavia tekijöitä Etelä-Amerikassa on luonut Brasilian hallitus. Hallitus on luonut linjauksia ja kampanjoita levittääkseen tietoisuutta ja halukkuutta rakentaa vihreästi. Brasilian rakennukset kuluttavat 45 % koko maassa tuotetusta energiasta. [7] Vihreä rakentaminen Alueet Aasia Afrikka Eurooppa PohjoisAmerikka Arvioitu markkinoiden Kasvuodotukset koko 2015, $ (2010-2015) Kannustimet Hallitusten tuki, markkinoiden sidosryhmien sitoutuneisuus vihreään 321 miljardia 435 % rakentamiseen Taloudelliset säästöt sähkölaskujen pienentyessä, paikallisesti hallitukset tarjoavat verohelpotuksia yrityksille, jotka pystyvät leikkaamaan energian kulutustaan 35 miljardia 500 % Energiakustannukset, energiatehokkuusdirektiivi, 563 miljardia 180 % Eco-Desing-direktiivi Hallitusten kannustimia on käynnistetty kuten Yhdysvalloissa `State Energy Program´ (SEP) 425 miljardia EteläAmerikka 8 miljardia Yhteensä 1325 miljardia 300 % Suurimpia kannustimia on tullut Brasilian hallitukselta, joka on luonut toimintatapoja ja kampanjoita edistääkseen tietoisuutta ja halua 700 % rakentaa vihreästi Haasteet Markkinat aluillaan, monia haasteita edessä Markkinat aluillaan, monia haasteita edessä Erilaiset standardit Ymmärtää rakennusten elinkaarikustannukset, rakentamiseen vaikuttavien hallituksen linjauksien koordinoinnin ja johdonmukaisuuden puute, spesifisen energian- ja vedenkäytön mittauksen puute - 21 3.2.2 Puhdas vesi Maapallon vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti, ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Riittämätön veden laatu aiheuttaa terveysriskejä väestölle ja on uhka luonnon monimuotoisuudelle. Turvallisen juomaveden saanti ja viemäröinti ovat yhä ongelma monissa Euroopan maissa sekä sen ulkopuolella. Monissa kaupungeissa infrastruktuuri ja resurssit ovat riittämättömiä jätevesihuollon käsittelyyn. Erityisesti teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet vedenkulutusta. Vedenkulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin väestönkasvu. YK on arvioinut, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä tulee kärsimään vesipulasta vuoteen 2025 mennessä. Puhdistetun pesuveden käyttö puutarhan kasteluun ja maatalouteen olisivat mahdollisuuksia, millä voitaisiin vähentää puhtaan veden kulutusta. Yksityinen puhtaan veden ja juomaveden tuottamisen liiketoiminta on yksi nopeimmin kasvava globaalin talouden sektori. Puhtaaseen veteen liittyvän liiketoiminnan arvioidaan kasvavan noin 800 miljardiin euroon vuoteen 2030 mennessä. Kasvua vauhdittavat eri pääoma- ja investointivirtojen hakeutuminen veteen liittyvään liiketoimintaan. Kanadassa sijaitsee lähes yhdeksän prosenttia maapallon kaikista makean veden varoista. Kanadasta on tullut kansainvälisesti johtava vesiosaamisen ja vesitutkimuksen maa. Globaalisti merkittävimmät draiverit puhtaan veden markkinoilla ovat taloudelliset säästöt ja ympäristölliset hyödyt. 3.2.2.1 Aasia Aasia on maailman nopeimmin teollistuva ja kaupungistuva alue, mutta vesivarat ovat todella pienet. Tilanne on heikoin tiheimmin asutuilla seuduilla. Aasian vesimarkkinoiden arvioitiin olevan arvoltaan 160 miljardia vuonna 2010, joka on noin 30 % globaaleista markkinoista ja markkinoilla odotetaan tapahtuvan voimakasta kasvua Kiinassa, Keski-idässä ja Intiassa. Suurimmat markkina-alueet Aasiassa ovat Kiina, Japani, Korea, Saudi-Arabia ja Intia, jotka muodostavat lähes 75 % Aasian vesimarkkinoista. Veden ja jätevesihuollon tarvikkeiden kokonaismarkkinoiden odotetaan olevan 13 miljardia vuoteen 2016 mennessä, kasvaen 8 % vuotuisella kasvuprosentilla vuosina 2011-2016 (CAGR)[7]. Veden hinnoittelu on poliittinen ongelma. Veden hinta on globaalisti Aasiassa alhaisin ja suuri osa väestöstä hyödyntää pohjavettä, joka on ilmaista. Kiinassa ja Intiassa veden hinnoittelu on hallituksen sääntelemää. Veden saatavuuden ja käsittelyn kustannuksien nousu ei yleensä vaikuta kuluttajiin asti. Veden laadun ja saannin turvaaminen ovat tärkeimpiä vesiratkaisujen kannustimia. Aasiassa yksi tärkeä tekijä, joka on lisännyt veden kulutusta, on ruokatottumusten muutos. Lihansyönti on kasvanut merkittävästi ja sen tuotanto kuluttaa merkittävästi vettä. Ruuan kysyntä tulee YK:n mukaan kasvamaan 70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, joten tämä tulee olemaan merkittävä haaste Aasian maaseudulla tulevaisuudessa. Kiinassa on vesivarantojen turvaamiseksi ollut käytössä jo vuosikymmeniä erilaisia investointi- ja infrastruktuuriprojekteja. 3.2.2.2 Afrikka Afrikan vesimarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2010 melkein 20 miljardia dollaria ja vuotuisen kasvuprosentin 5 %. Vuoteen 2016 mennessä markkinoiden odotetaan kasvavan 27 miljardiin dollariin. Etelä-Afrikan, Egyptin, Marokon ja Tunisian arvioidaan muodostavan lähes 80 % alueellisista markkinoista. Markkinoiden potentiaali on suuri, mutta tämänhetkinen poliittinen kriisi saattaa hidastaa markkinoiden kasvua. Markkinoiden vuotuisen kertyvän kasvuprosentin arvioidaan olevan 2011-2016 aikavälillä 7 %. Veden hinnoittelu on Afrikassa hallituksen kontrolloimaa. Hinnan nousua on rajoitettu. Egyptissä veden hinta on ollut jäädytetty vuodesta 1992 lähtien. [7] 22 3.2.2.3 Australia Australia on toiseksi kuivin maanosa ja sinne on perustettu teknologiateollisuuden ala, joka sitoutuu käsittelemään kuivuutta ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Kokonaisinvestointien veteen ja jäteveteen arvioidaan Australiassa olevan 24 miljardia kasvaen 5 % vuotuisella kertyvällä kasvuprosentilla 2010-2016 ja odotetaan saavuttavan 33 miljardia dollaria. Sata prosenttia Australian kaupunkiväestöstä on yhteydessä vesi- ja jätevesijärjestelmiin ja 95 % kaupungin jätevedestä käsitellään toisen asteen huollolla. Hallituksen ensisijainen tavoite on minimoida vedenhukka ja ylläpitää veden laatua ja ympäristön hyvinvointia. Veden hinta on noussut Australiassa tasaisesti vuodesta 2006 lähtien. Julkinen sektori dominoi suurelta osin markkinoita hallituksen rahoittaessa mieluimmin vesiprojekteja. Vesialan yksityistämisen tuki on erityisesti kuntasektorilla rajoitettua. Suurimpia haasteita Australian vesimarkkinoilla ovat kuivuus, vesipula, ikääntyvä infrastruktuuri ja kasteluveden korkea kysyntä sekä kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. [7] 3.2.2.4 Eurooppa Euroopan vesitilanne on joihinkin maapallon osiin verrattuna suhteellisen hyvä. Tulvat ja kuivuus ovat melko harvinaisia, mutta silti Euroopan vesien laatu ei ole tyydyttävä. Vesipolitiikan puitedirektiivissä vesiensuojelu laajennetaan koskemaan kaikkia vesiä ja siinä asetetaan selkeitä tavoitteita, että vesien tilan tulee olla Euroopassa hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaditaan, että jäsenvaltiot kehittävät veden hinnoittelupolitiikkaa, koska tutkimuksista on huomattu, että sopiva hinnoittelu kannustaa pitkällä aikavälillä kestävään vesivarojen käyttöön. On kuitenkin hyvin mahdollista, että EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettuja tavoitteita ei saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Haasteita aiheuttavat myös ikääntyvät vesihuoltoverkostot. Euroopan vesimarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2010 145 miljardia dollaria ja kasvavan vuotuisella kertyvällä 3 % kasvuprosentilla 2011-2016. Markkinoiden odotetaan saavuttavan lähes 124 miljardia euroa vuoteen 2016 mennessä. Markkinoiden odotetaan laskevan Saksassa ja kasvavan nopeasti Italiassa ja Espanjassa. Veden laatuun ja määrän liittyvät haasteet ovat globaalisti merkittäviä. [7] 3.2.2.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikan vesimarkkinoiden arvellaan kasvavan 140 miljardista dollarista 150 miljardiin vuosina 2010-2016, kertyvä vuotuinen kasvuprosentti 2 %. Yhdysvallat muodostaa 80 % markkinoista. On arvioitu, että 50 % Yhdysvaltojen pintavesistä on saastuneita. Vesi- ja jätevesimarkkinat ovat Yhdysvalloissa avoinna kilpailijoille. Julkisella sektorilla on johtavassa markkinataloudessa ratkaiseva merkitys Yhdysvaltojen vesiasioissa kuten vesihuollon järjestämisessä ja palveluiden tuottamisessa. Suurimpia haasteita Pohjois-Amerikassa ovat vesi-infrastruktuurin uudistaminen ja laatuasetukset sekä veden niukkuus joillain alueilla, kuten Kaliforniassa. Tärkeimmät markkinoita edistävät tekijät Yhdysvalloissa ovat kasvanut huoli ympäristöstä, tiukat säännökset kansallisella ja valtion tasolla sekä kiintoaineiden ja epäpuhtauksien vähentäminen. [7] 3.2.2.6 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikan vesimarkkinoiden arvioidaan olevan arvoltaan 25 miljardia dollaria, josta Brasilia muodostaa lähes 75 %. Suuri osa Brasilian väestöstä on riippuvaisia pumpatusta pohjavedestä. Brasiliassa on suuria määriä makeaa vettä, mutta vesi ei ole saatavilla suurimmilla kysyntäalueilla. Samalla myös veden jakelun, jäteveden keräyksen ja käsittelyn infrastruktuuri on tehotonta ja 23 riittämätöntä. Vedenlaadun lisääntyvä pilaantuminen lisää tarvetta veden laadun valvontaan. Lisäksi juomaveden aiheuttamat terveysongelmat ja huono viemäröinti yhdistettynä jätevesiverkon huonoon kattavuuteen ajavat investointeja infrastruktuurin kehitykseen ja uusien jätevedenpuhdistamojen rakentamiseen. Maakunnat ovat itse vastuussa veden ja jäteveden määräyksien ja sääntöjen asettamisesta lainkäyttöalueillaan. Määräyksien puutteellinen täytäntöönpano hidastaa markkinoiden kasvua erityisesti teollisuudessa. [7] Puhdas vesi Alueet Arvioitu CARG markkinoiden (2010koko 2010, $ 2016) Aasia 160 miljardia Afrikka 20 miljardia Australia 24 miljardia Eurooppa 145 miljardia PohjoisAmerikka 140 miljardia Etelä-Amerikka Yhteensä 25 miljardia 514 miljardia Kannustimet Veden saatavuuden turvaaminen ja laatu, projekteja käynnissä vesivarantojen 7 % turvaamiseksi Väestön kasvu, nopea talouden kasvu kaivosteollisuuden vuoksi ja kaupungistuminen 5% Kaupungistuminen 5% EU:n vesipolitiikan 3 % puitedirektiivit Ympäristönäkökohdat, tiukat kansalliset ja valtiolliset säädökset sekä haitallisten aineiden 2 % vähentäminen Terveysongelmat juotavasta vedestä, huono viemäröinti ja jätevesiverkoston huono kattavuus 6% Haasteet Maatalouden tarvitseman vesimäärän kasvu Poliittinen kriisi joillain alueilla Kuivuus, vesipula, kasteluveden tarve Ikääntyvät vesihuoltoverkostot Infrastruktuurin uudistaminen, laatuasetukset ja veden niukkuus Vesivarannot suuressa käytössä ja saastuvat yhä enemmän, pohjavesikaivot saastuneet porauksen ja huonon viemäröinnin seurauksena 24 3.2.3 Älykäs sähköverkko Tulevaisuuden tarpeita tyydyttävä älykäs sähköverkko yhdistää olemassa olevat sekä kehityksen alla olevat sähkövoimateknologiat älykkäisiin laitteisiin sekä automaatio-, tieto- ja viestintäteknologioihin. Älykäs sähköverkko on edellytys EU:n ympäristötavoitteiden toteutumiselle. EU:n energia- ja ilmastopolitiikan 2020-tavoitteisiin pääseminen esimerkiksi edellyttää älykkäiden sähköverkkojen kehittämistä energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi. Älykkään sähköverkon odotetaan lisäävän kansalaisten hyvinvointia ja luovan paljon uusia työpaikkoja. Uusiutuvan energian tarve, energiatehokkuuden edistäminen sekä sähkönjakelun laatu aiheuttavat suuria paineita sähköverkkojen ominaisuuksille ja toimivuudelle. Älykkään sähköverkon tärkeimpiä etuja ovat kapasiteetti kasvavalle kysynnälle, luotettava sähköjärjestelmä, koko arvoketjun tehokkuus ja kestävä kehitys, joka hyödyntää uusiutuvaa energiaa. Yleisiä älykkäitä sähköverkkomarkkinoita edistäviä tekijöitä ovat uusiutuvan energian kasvanut tuotto, kasvanut kysyntä ja uudet lisäkuormitukset ja ikääntyvä infrastruktuuri. 3.2.3.1 Aasia Keskeisimmät älykkään sähköverkon markkina-alueet Aasiassa ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia, jotka yhdistettynä muodostavat yli 90 % Aasian älykkäistä sähköverkkomarkkinoista. Aasian vuosittaisen kasvuprosentin odotetaan olevan noin 31 % 2010-2015 välillä, joka on 6 %-yksikköä enemmän kuin globaali kasvuprosentti, joka puolestaan on 25 %. Kiinan sähköverkko on tällä hetkellä ylikuormitettu ja sen suurimmaksi haasteeksi tulee muodostumaan Kiinan valtava talouden kasvu ja energialähteiden monipuolistuminen. Kunnianhimoiset uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tulevat edistämään älykkään sähköverkon kehittämistä. Ennustettu sähkön kysynnän kasvu vaatii kehittyneempää verkkoa kuin mitä on olemassa tällä hetkellä. Tämä lisää tarvetta kehittää sähköverkkoa. [7] 3.2.3.2 Australia Australia on pieni mutta merkittävä maailmanlaajuinen toimija ja todennäköisesti omaksuu älykkään sähköverkon infrastruktuurin sekä sovelluksia, joita on kehitetty pääasiassa suurille kansainvälisille markkinoille. Australian markkinoille ei ole mitään näennäisiä esteitä. Australian hallitus investoi 100 miljoonaa dollaria älykkääseen sähköverkkohankkeeseen. Suurimpia haasteita Australiassa tuottavat puute ammattitaitoisesta työvoimasta, josta voi muodostua ongelma älykkään sähköverkon täytäntöönpanovaiheessa, T&K-toimintaa tukevan sääntelykehyksen puuttuminen ja kuluttajien tietoisuuden ja koulutuksen puute koskien älykkäitä sähköverkkoja. [7] 3.2.3.3 Eurooppa Älykkäät verkot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista EU:ssa, kun tavoitellaan vähähiilistä taloutta. Nykyiset sähköverkot Euroopassa ovat vanhentumassa ja suuria investointeja tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa. EU:n jäsenmaiden arvioidaan joutuvan investoimaan 100-200 miljardia euroa jakeluverkkoinfrastruktuuriin seuraavan 20 vuoden aikana. Euroopan markkinoiden suuruus tällä hetkellä on noin 5,3 miljardia euroa. Markkinoiden odotetaan kasvavan 11,9 miljardiin vuoteen 2016 mennessä. Euroopan älykkään sähköverkon kehitys riippuu siitä, kuinka kansalliset säätelyviranomaiset ja hallitukset päättävät tukea investointeja ja kuinka nämä päätökset vaikuttavat johtavien palveluntarjoajien sijoituskäyttäytymiseen Euroopassa. Euroopan sähköverkkomarkkinoille on tullut monia uusia yrityksiä, jotka tarjoavat edullisia tuotteita. Euroopan markkinat ovat avoimet ja tällä 25 hetkellä markkinoille tuloon ei ole mitään esteitä ulkomaisille yrityksille. Tärkeimmät draiverit Euroopan älykkäillä sähköverkkomarkkinoilla ovat EU:n ympäristötavoitteet kuten EU:n 20-20-20 -tavoitteet, toimeksiannot ja linjaukset. EU on myös käynnistänyt Euroopan sähköverkko -aloitteen, joka sisältyy unionin strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan. Aloitteen tavoitteena on luoda eurooppalainen sähköverkko ja taata laadukkaan sähkön saanti, kun tuotanto hajautuu. Tavoitteena on, että puolet Euroopan verkosta olisi niin sanottua älykästä sähköverkkoa.[7] 3.2.3.4 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan 7 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä. Yhdysvalloissa on monia suuria älykkään sähköverkkoteknologian yrityksiä, jotka luovat kilpailua paikallisille markkina-alueille. Pohjois-Amerikan markkinat ovat avoimet kuten Euroopan markkinat. Pääasiallinen kannustin Pohjois-Amerikassa on ikääntyvä ja vanhentunut infrastruktuuri, joka tarvitsee päivitystä. Sähkökatkot ovat laajalle levinnyt ongelma Pohjois-Amerikassa ja tätä pyritään myös ehkäisemään. [7] Technology Reviewin mukaan älykkään sähköverkon tekniikkaa on kokeiltu monissa paikoissa, mutta Floridassa on hiljattain toteutunut ensimmäinen laajan mittakaavan verkko. 800 miljoonan dollarin verkko on jo vähentänyt osavaltion sähkökatkoksien määrää ja kestoa. Verkko on myös auttanut joitakin käyttäjiä vähentämään kuluja. [8] 3.2.3.5 Etelä-Amerikka Suurin markkina-alue Etelä-Amerikassa on Brasilia, joka on osoittanut kasvavaa kiinnostusta verkkosovelluksia kohtaan. Brasilian talous on voimakkaassa kasvussa ja tämän vuoksi Brasiliassa tarvitaan nykyisen sähköverkon laajennusta ja nykyaikaistamista. Brasilia on tällä hetkellä ainut maa Etelä-Amerikassa, jossa on älykkään sähköverkon markkinat. Brasilian markkinoiden arvioidaan olevan 1,3 miljardia dollaria ja niiden odotetaan kasvavan 2,2 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä. Etelä-Amerikan kokonaismarkkinoiden odotetaan saavuttavan 25 miljardia dollaria vuoteen 2020 mennessä Brasilian johdolla Argentiinan ja Chilen seuratessa. Tällä hetkellä Brasilian haasteena ovat ylikuormitettu ja ikääntyvä sähköinfrastruktuuri. Lähes 98 % Brasilian nykyisestä sähköstä lähetetään yhden järjestelmän kautta. Näin pienetkin häiriöt järjestelmässä aiheuttavat sähkökatkoksia. Brasilian hallitus suunnittelee 60 miljoonan dollarin investointeja energiasektoriin seuraavan kolmen vuoden aikana. Brasiliassa on suunnitteilla asentaa sähköverkkoon 62 miljoonaa älykästä mittaria vuoteen 2020 mennessä. [7] 26 Älykäs sähköverkko Alueet Aasia Australia Eurooppa PohjoisAmerikka Etelä-Amerikka Yhteensä Markkinoiden suuruus CARG (2012), $ 2010-2015 34 miljardia - Kannustimet Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet, sähkön 31 % kysynnän kasvuennusteet - EU:n 20-20-20 -tavoite, muut toimeksiannot ja 22 % linjaukset, Euroopan 4 miljardia (2012-2016) sähköverkko -aloite The Energy Independence and Security Act of 2007, ikääntyvä ja vanhentunut 5 miljardia 11 % infrastruktuuri Suuret hallituksen investoinnit 1,3 miljardia 21 % 44,3 miljardia Haasteet Nopea talouskasvu, ylikuormitettu nykyinen sähköverkko - Ammattitaitoisen työvoiman puute, sääntelykehyksen puute, kuluttajien epätietoisuus Markkinoiden epävarmuus, linjaukset ja säännökset Nykyisen verkon tasapainottomuus ja katkokset Ylikuormitettu ja ikääntyvä sähköinfrastruktuuri 27 3.2.4 Kiinteät jätteet Energiaperäisiä jätteitä syntyy tuotteiden ja polttoaineiden erilaisissa valmistus- ja jalostusprosesseissa sekä energiantuotannossa. Suurimmat jätemäärät syntyvät pääsääntöisesti kiinteiden polttoaineiden louhinnassa ja hankinnassa sekä jalostuksessa. Globaalisti jätettä syntyy vuosittain noin 4,5-6 miljardia tonnia, joka sisältää kotitalousjätteen, teollisuuden vaarattomat jätteet ja vaaralliset jätteet. Jätehuoltoaktiivisuus on yleistä kaikilla markkinoilla ympäri maailmaa. Johtavia markkina-alueita ovat Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. 3.2.4.1 Aasia Kiinteiden jätteiden markkinoiden arvellaan olevan Aasiassa 150 miljardin dollarin luokkaa. Kunnallisen jätehuollon arvioitiin olevan tästä vuonna 2010 lähes 60 miljardia. Suurimmat markkinat Aasiassa sijaitsevat Japanissa, Koreassa ja Kiinassa. Japani ja Korea johtavat teknologista kehitystä alalla. Kilpailu kolmen kehittyneimmän teknologiatoimittajan Euroopan, USA:n ja Japanin kesken on kiivasta. Laillisesti Aasian jätemarkkinoilla ei ole esteitä ulkomailta tuleville kilpailijoille. Hallitukset kuitenkin suosivat toimintaedellytysten kehittämistä paikallisessa teollisuudessa ja kannustavat osallistumista yhteisyritysten kautta, joissa teknologian ja pääoman siirto on mahdollista. Näin ollen suoria tuontimahdollisuuksia voidaan rajoittaa. Kiinteiden jätteiden keräys vaihtelee Aasian maissa 20 prosentista 90 prosenttiin. Kaatopaikat ovat yksi suosituimmista jätteen hävityskeinoista Aasian korkean tulotason maissa, kun taas alhaisen tulotason alueilla jätteet usein jätetään avoimille alueille. [7] 3.2.4.2 Eurooppa Jätehuolto- ja kierrätysmarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2009 Euroopassa noin 125 miljardia dollaria, josta 70 miljardia menee kunnalliseen jätehuoltoon. Jätehuollon infrastruktuuri on kehittynyttä Pohjois- ja Länsi-Euroopassa ja suurimmassa osassa eteläistä Eurooppaa. Tärkeimmät markkina-alueet Euroopassa ovat Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Italia. Euroopan jätemarkkinoilla on voimakas kilpailutilanne. [7] Tärkeimpiä markkinoita edistäviä asioita ovat kasvava jätteen tuotto ja tiukka sääntely jätteen haitallisten vaikutusten hoitamisessa. Euroopassa on useita direktiivejä, kuten jätedirektiivi ja kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat sääntöjä ja tavoitteita jätteen kierrätykselle ja vähentävät hävitystä kaatopaikkojen ja polttamisen kautta. 3.2.4.3 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikan jätehuoltomarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2010 arvoltaan 110 miljardia dollaria, josta kunnallisen jätehuollon osuus oli 55 miljardia. Kunnallisten jätehuoltomarkkinoiden arvioidaan saavuttavan lähes 100 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä. Jätteenkeräys muodostaa lähes 60 % jätehuoltomarkkinoista. Ensisijainen jätteen hävitysmenetelmä Pohjois-Amerikassa on kaatopaikat. Yhdysvalloissa erityisesti 54 % hävitetään kaatopaikoille, 32 % kierrätetään ja 12 % poltetaan. Erilaisilla jätteenhävitysteknologioilla on kasvavaa kysyntää. Yhdysvaltojen jätehuoltomarkkinoita hallitsee kahdeksan yritystä, jotka yhdessä muodostavat 50 % markkinaosuuden. Markkinoille pääsyn suurin este uusille yrityksille on jo olemassa oleva tiukka kilpailu markkinoilla. Jätteiden kierrätys on Yhdysvalloissa kasvussa johtuen pakollisista kuntien laeista, yritysten aloitteista ja yksityisten yritysten investoinneista kaupallisiin kierrätysteknologioihin. Haasteita on syntynyt tilan puutteesta kaatopaikoille, jolloin jätteet on täytynyt sijoittaa kauemmaksi kaupungeista ja kuljetuskustannukset ovat näin ollen kasvaneet. Myös tietoisuus kaatopaikkojen aiheuttamista 28 saasteista on lisääntynyt, mikä on lisännyt kaatopaikkojen verotusta ja ajanut markkinoita kehittämään vaihtoehtoisia kierrätysratkaisuja. [7] 3.2.4.4 Etelä-Amerikka Etelä-Amerikassa 83 % populaatiosta asuu isoissa metropoleissa, mikä luo suuren kysynnän jätehuoltopalveluille. Maissa, kuten Brasilia, Venezuela, Chile ja Argentiina, suurin osa jätteistä kerätään siten, että lasi, paperi, metallit ja muovit poistetaan ja sen jälkeen jäljelle jäävä jäte sijoitetaan avoimille alueille, mikä aiheuttaa vakavaa ympäristön pilaantumista. Etelä-Amerikan jätemarkkinoiden arvellaan olevan noin 10 miljardia dollaria. Johtavia markkina-alueita ovat Brasilia, Argentiina ja Chile. Selkeiden hallituspoliittisten toimien puuttuminen muodostaa merkittävän esteen Etelä-Amerikan jätehuoltoteollisuuden kehittymiselle. [7] Kiinteät jätteet Etelä-Amerikka Markkinoiden CARG koko (2010,$) (2011-2016) Kannustimet Lainsäädännön tukema ympäristöpolitiikka 150 miljardia 4% Tiukka sääntely 125 miljardia 1-2 % Kuntien lait, yritysten aloitteet ja yksityisten yritysten investoinnit, 110 miljardia 2,50 % saasteet 7 % Säännökset, rahalliset 10 miljardia (2011-2020) kannustimet Yhteensä 395 miljardia Alueet Aasia Eurooppa PohjoisAmerikka Haasteet Suuri jätetuotanto ja puutteellinen infrastruktuuri Kasvava jätteen tuotto Puute kaatopaikoista Hallituspoliittisten toimien puute 29 3.2.5 Puhdas tieliikenne Sähköstä on vähitellen tulossa liikkumiseen käytettävä energianlähde, mutta odotettua kasvua sähköautomarkkinoilla ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut. Sähköautojen tulevaisuus riippuu pitkälti akkujen energiapainosuhteen kehittymisestä. Akkujen pitäisi olla myös pitkäikäisiä, helposti ladattavia ja kohtuuhintaisia. Merkittävän ratkaisun sähköauto tuo liikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen, mikäli sen tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä tai ydinvoimalla. Vuonna 2012 myytiin kaiken kaikkiaan yli 100 000 sähköautoa, mutta se muodostaa vain 0,02 % osuuden kaikista myydyistä autoista. Sähköautojen lisäksi markkinoille tulee enenevästi muita vähäpäästöisiä autoja, kuten kaasuautot, hybridit ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös polttokennoautot. Lisäksi perinteiset autot käyttävät polttoaineita, joiden biopolttonesteosuus voilla 5-85 % bensiinin tai dieselin energiasisällöstä. 3.2.5.1 Aasia Aasian sähköautomarkkinoiden odotetaan kasvavan 20 000 ajoneuvosta 3,2 miljoonaan ajoneuvoon vuosina 2010-2020. Samanlaista kasvua odotetaan myös muualla maailmassa. Kiinalla on tarve lisätä sähkö- ja hybridiautojen käyttöä huonon ilmanlaadun vuoksi. Kiinassa on lainsäädännöllä ja taloudellisella tuella otettu käyttöön sähkömopoja ilmansaasteiden vähentämiseksi. Kiinassa myytiin vuonna 2012 12 085 sähköajoneuvoa. Maassa pohditaan myös muita mahdollisuuksia parantaa ekotehokkuutta ja vähentää saasteita sähköajoneuvoilla. [7] 3.2.5.2 Australia Australian sähköautomarkkinoilla on tällä hetkellä vain 1000 sähköautoa, mutta niiden odotetaan kasvavan 20 000 autoon vuoteen 2015 mennessä. Sähköautot on hinnoiteltu melko samalla tavalla ympäri maailmaa, mutta paikallinen autoverotus ja mahdolliset sähköautolait vaikuttavat sähköauton lopulliseen hintaan. [7] 3.2.5.3 Eurooppa Maaliskuussa 2012 Norjassa oli 6 357 sähköautoa. Muita suuria markkina-alueita tulevaisuudessa odotetaan olevan Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian, jotka kaikki ovat julkistaneet kunnianhimoisia tavoitteita sähköautoille sekä toteuttaneet niille kannustavia linjauksia ja kannustimia. Sähköautojen myynnin odotetaan olevan 8 % uusien autojen myynnistä Euroopassa vuonna 2020. Ranska on ilmoittanut 2,5 miljardin euron sijoituksesta sähköautoihin. Summa tullaan käyttämään sähköautojen kehitykseen, ostoon ja latausinfrastruktuurin parantamiseen. Ranskassa sähköautomarkkinoiden arvioidaan saavuttavan 700 000 myydyn sähköauton markkinat vuoteen 2020 mennessä, Saksassa 650 000 ja Isossa-Britanniassa 560 000. Saksan hallitus rahoittaa 500 miljoonalla eurolla sähköautotestauksia, latauspisteitä ja infraa. Lontoossa sähköautot saavat vapautuksia automaksuista. Norjassa nollapäästö-kulkuneuvot saavat verohelpotuksia ja saavat käyttää linja-autokaistoja. Jotta markkinat lähtevät kunnolla liikkeelle, tarvitaan tukitoimia, kuten hankintakustannustukia ja latausinfraa. [7] 30 3.2.5.4 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan nousevan karkeasti 2000:sta ajoneuvosta 1,2 miljoonaan ajoneuvoon vuosina 2010-2020. Vuotuisen kertyvän kasvuprosentin odotetaan näin olevan 90 % kyseisellä aikavälillä. Aasiaan ja Eurooppaan verrattuna Pohjois-Amerikan markkinoille tulemiselle ei juuri ole esteitä. Sähköautojen myynti on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vuonna 2013 verrattuna samaan aikajaksoon vuonna 2012. Amerikkalaiset ovat ostaneet 41 447 sähköautoa tammikuusta lähtien. Sähköautomyynti on kolminkertaistunut 17 000 sähköajoneuvosta 52 000 ajoneuvoon 2011-2012 aikavälillä. [7] Puhdas tieliikenne Alueet Aasia Australia Eurooppa PohjoisAmerikka Yhteensä Myydyt sähköautot vuonna 2012 12 791 kpl (vain Kiina) 13 919 kpl n. 38 000 kpl 52 000 kpl 115 982 kpl (Aasiasta vain Kiina) CARG (2010-2020) Kannustimet Hallitusten toimet, merkittävä julkinen viestintä Haasteet Akkujen teknologia, hinta 66 % - Akkujen teknologia, hinta Hallitusten kannustimet: verohelpotukset, ilmainen pysäköinti Akkujen teknologia, hinta 98 % 85 % Polttoaineen hinta, Perinteisesti päästövaatimukset suositaan suuria autoja, korkeat kustannukset 90 % etukäteen 31 3.3 Tulevaisuudennäkymät 3.3.1 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista. Vuonna 2011 hiilidioksidipäästöjä kertyi maailmanlaajuisesti 34 miljardia tonnia. Hiilidioksidin talteenotto energia-alalla on vielä tällä hetkellä kehitysvaiheessa. Korkeiden kustannusten vuoksi markkinoilla ei odoteta kasvua ainakaan vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi epävarmuudet, jotka liittyvät lähinnä CCS:n taloudelliseen kannattavuuteen ovat toistaiseksi olleet esteitä investoinneille. Nopeaa teknologian käyttöönottoa odotetaan vuosille 20252030. Hiilidioksidin talteenotto turvautuu ensisijaisesti hallituksien rahoitukseen, mutta yksityisen sektorin odotetaan lisäävän osuuttaan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Maailmassa on käynnissä yli 20 demonstrointivaiheen CCS-hanketta. 3.3.1.1 Afrikka Afrikassa on tällä hetkellä käynnissä vain yksi CCS-hanke eikä tulevaisuudessa ole suunnitteilla muita johtuen markkinoiden kehitykselle tarvittavien taloudellisten kannustimien puutteesta. Etelä-Afrikkaan on perustettu kuitenkin keskus CCS:lle teknologian integraation edistämiseksi Afrikassa. [7] 3.3.1.2 Aasia Aasiassa ei ole tällä hetkellä CCS-hankkeita käynnissä. Kiina harkitsee kuuden demonstraatio- / T&Kprojektin luomista teknologian edistämiseksi. Myös Japani ja Korea ovat osoittaneet kiinnostusta ja ne ovat ehdottaneet sekä rahoittaneet yhden projektin. [7] 3.3.1.3 Australia Australiassa on toteutumassa yksi CCS-hanke ja kahden muun odotetaan edistyvän toteutusvaiheeseen lähitulevaisuudessa. Neljä muuta on vireillä ja lisäksi on menossa useita arviointivaiheita. Suurin rajoittava tekijä Australiassa on varastokohteiden puuttuminen ehtyneiden öljy- ja kaasuesiintymien muodossa. [7] 3.3.1.4 Eurooppa Euroopassa on yhteensä 21 CCS-hanketta, joista kuitenkin vain kaksi demonstrointivaiheessa. Muut projektit ovat arviointivaiheessa. Euroopan on tunnustettu olevan yksi maailman johtavista hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin perustuvien teknologioiden kehittäjistä. Itse prosessit eivät ole uusia. Taloudellisista syistä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödynnetään todennäköisesti ensin energia-alalla. EU:n päästökauppajärjestelmä muodostaa tärkeimmän kannustimen CCS:n käytölle. Kaavailtujen CCS-hankkeiden toteuttaminen Euroopassa on osoittautunut arvioitua haastavammaksi. Suurin syy tähän ovat CCS-teknologian kustannukset, päästöoikeuden alhainen hinta ja pitkän aikavälin liiketoimintamallin puuttuminen. [7] Eurooppa on yksi maailman johtavista hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin perustuvien teknologioiden kehittäjistä. EU hyväksyi hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevan direktiivinsä osana ilmasto- ja energiatoimenpiteiden pakettia, jonka 32 tarkoituksena on vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonepäästöjä, lisätä energiavarmuutta ja siirtyä kohti vähähiilistä taloutta. [9] 3.3.1.5 Pohjois-Amerikka Pohjois-Amerikassa sijaitsee yhteensä 34 globaalia CCS-hanketta. 25 projektia sijaitsee Yhdysvalloissa ja 9 projektia Kanadassa. Näistä kuitenkin vain viisi projektia on tällä hetkellä demonstraatiovaiheessa. Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tuhansia kilometrejä hiilidioksidiputkistoja. [7] 3.3.1.6 Etelä-Amerikka Brasilia on kehittänyt yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa CCS-tutkimuslaitoksen, minkä tarkoituksena on tutkia CCS-teknologioita kasveihin, joista tehdään bioetanolia. Yhtään toiminnallista CCS-hanketta ei ole Etelä-Amerikassa tällä hetkellä. [7] 33 4 Cleantechin kärkimaat Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat maailmanlaajuisesti johtavia maita puhtaiden ratkaisujen osalta, mutta niin ovat myös eräät merkittävistä kilpailijoista kuten Yhdysvallat. 4.1 Tanska Tanska sijoittui ensimmäiseksi The Cleantech Groupin ja WWF:n 2012 tekemässä the Global Cleantech innovation indexissä. Tanskan on sanottu olevan esimerkillinen cleantech-maa. Tanska on tunnettu sen offshore-tuulivoima-asennuksistaan. Tanskan hallitus on asettanut tavoitteen alentaa hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Mahdollisuuksina Suomelle Tanskan markkinoilla on, että Tanska on cleantech-markkinoiden keskisimpiä maita ja se on yksi näkyvimmistä cleantech-maista Kiinassa. Tanskan vahvuutena on se, että yritykset eivät pelkää ottaa kantaa poliittisiin asioihin ja cleantech on enemmän kuin teknologiaa ja bisnestä. Tanskan hallitus julkisti helmikuussa 2011 vuoteen 2050 ulottuvan energiastrategian, joka käsittelee sitä kuinka maa voi saavuttaa energiajärjestelmän, jossa ei olla riippuvaisia hiilestä, öljystä ja kaasusta. Strategiassa kerrotaan myös miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan merkittävästi vähentää vuoteen 2050 mennessä. 4.2 Saksa Uusiutuva energia on Saksan kärkihanke työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn parantamisessa. Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus Saksassa on jo yli 20 prosenttia, Suomessa 41 %. Maassa oli vuonna 2011 uusiutuvan energian alalla 382 00 työpaikkaa. Jopa 75 % Saksan uusiutuvan energian työpaikoista voidaan jäljittää suoraan Saksan uusiutuvan energian politiikkaan, joka asettaa uusiutuvalle energialle kovat tavoitteet ja korkeat syöttötariffit. Saksalla on pitkä historia ympäristön huomioivan politiikan toteuttamisessa. Mm. laki uusiutuvan energian käytöstä (2000) avasi uusia mahdollisuuksia cleantech-sektorin kehittämiselle ja toi mm. energiantuottajille kannattavat sähkön syöttötariffit markkinoille. Saksan liittovaltion toimesta energiatehokkuus on nostettu elokuussa 2011 yhdeksi laskennalliseksi kriteeriksi valtion hankintasäännöksissä. Valtion integroitu energia- ja ilmastoohjelma on koonnut perusteluja sille, että ilmastonsuojelutoimenpiteet ovat kustannettavissa olevia tekoja ja ne voivat kulkea taloudellisen kasvun rinnalla. Saksa kehittää jatkuvasti aurinkopaneeliteknologiaansa ja on usealla mittarilla mitattuna ylivoimainen markkinajohtaja aurinkoenergian alalla. Vahvat kotimarkkinat Saksa on luonut vahvalla politiikalla. Mahdollisuuksina Saksan markkinoilla Suomelle on, että Saksan hallituksen tarkoituksena on lopettaa ydinvoiman käyttö vuoteen 2022 mennessä. Tästä johtuen on odotettavissa dynaamisia laajennuksia uusiutuvan energian jokaiselle sektorille. Saksa on tärkeä maa etenkin puhtaat prosessit, materiaalit ja tuotteet -toimialalla toimiville yrityksille. Saksan tärkein vientiartikkeli puhtaan energian alalla on aurinkoenergia. Vahvoja sektoreita ovat myös tuulivoima ja geoterminen energia. 4.3 Iso-Britannia Isossa-Britanniassa EU:n lainsäädäntö ei vaikuta niin suorasti sektoriin. UK:n lainsäädännöllä taas on merkittävä vaikutus. Maailman ensimmäinen ilmastolaki säädettiin Isossa-Britanniassa lokakuussa 2008. Ilmastolaissa on otettu sääntelytavoitteeksi hiilitaseen 80 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2050 34 mennessä verrattuna vuoden 1990 perustasoon. Laki perustuu vuosittaisiin hiilibudjetteihin, jotka ovat viisivuotisia toimintaohjelmia. 4.4 USA Yhdysvaltojen kehittämä New Green Deal luo työpaikkoja, rohkaisee teknologiakeksintöihin ja stimuloi investointeja. Yhdysvaltojen puhtaan teknologian rahoitus tulee pääosin riskirahoittajilta hallituksen sijaan. Talouskriisin avuksi perustetut elvytyspaketit aukaisivat kuitenkin myös hallituksen rahoituksen. Yhdysvallat johtaa lähes 70 % osuudella patenttikisaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvien patenttien määrässä. Yhdysvaltojen menestystekijöitä on, että ympäristöaloitteet ovat saaneet alkunsa yhteisötasolta ja että tärkeät cleantech-klusterit ovat kehittyneet näiden paikallisten aloitteiden ympärille. Klusteroituminen nähdään Yhdysvalloissa tärkeänä kanavana edistää ympäristöteknologiaa, samoin kuin liittovaltiotasoinen T&K-politiikka. Niin ikään pääomasijoitustoiminta on edistänyt yritysten vihreää liiketoimintaa. The Global cleantech 2012 100 -listauksessa 69 % yrityksistä tuli PohjoisAmerikasta. USA:n nuoret start-up -yritykset ovat tuettuina riskipääomamarkkinoilla. Uusiutuvaa energiaa koskevaa politiikkaa Yhdysvalloissa toteutetaan liittovaltion, osavaltioiden ja paikallisella tasolla. Keskeisiä liittovaltiotason politiikkainstrumentteja ovat uusiutuvan energiantuotannon verohyvitys (Federal Production Tax Credit, PTC) ja uusiutuvia koskevien investointien verohyvitys (Investment Tax Credit, ITC) sekä nopeutettuja poistoja koskeva järjestelmä (Modified Accelerated CostRecovery System, MACRS). Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (The Environmental Protection Agency, EPA) on asettanut vihreitä julkisia hankintoja koskevat liittovaltiotason vaatimukset. Yhdysvalloissa uusiutuvan energian tuotantoa sekä biopolttoaineiden tuotantoa tuetaan verohelpotuksin. Yhdysvaltojen energiavirastolla (U.S. Department of Energy, DOE) on keskeinen rooli liittovaltiotason energialainsäädännössä. Viime vuosina luoduista laeista keskeisimpiä ovat energiapolitiikkalaki (Energy Policy Act, 2005) ja energian riippumattomuutta ja turvallisuutta koskeva laki (Energy Independence and Security Act, 2007). Yhdysvaltojen presidentti Obama esitti 25.6.2013 ilmasto-ohjelmansa. Uuden ilmasto-ohjelman tavoitteena on leikata Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöjä kolmella miljardilla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaa yli puolta Yhdysvaltojen energiateollisuuden vuosittaisista hiilidioksidipäästöistä. Obama on määrännyt ympäristönsuojeluviraston laatimaan suunnitelmaa voimaloiden päästöleikkauksista. Ohjelmaan kuului myös uusien päästörajojen laatiminen raskaille ajoneuvoille sekä pyrkimys neuvotteluihin mm. Kiinan ja Intian kanssa uusista ilmastoaloitteista. 4.5 Kiina Kiina on viime vuosina noussut johtavaksi maaksi puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan kohdistuvissa investoinneissa. Teknologioissa Kiina panostaa esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin sekä korkeahyötysuhteisiin IGCC-voimalaitoksiin (Integrated gasification combined cycle). Uusiutuvan energian merkityksen kasvu Kiinassa edellyttää koordinoitua toimintaa keskushallinnon, valtion virastojen ja monien ulkopuolisten toimijoiden välillä. Tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita rakennetaan Kiinassa enemmän ja edullisemmin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinan arvioidaan lähitulevaisuudessa nousevan tärkeimmäksi cleantech-vientimaaksi Suomelle. Kiinan räjähdysmäinen kasvu ja investoinnit puhtaampaan ja tehokkaampaan infrastruktuuriin niin energia-, vesi- kuin jätehuollossakin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Mahdollisuuksia Kiinassa Suomelle on kaupungistumisessa, veden käsittelyssä ja bioenergiassa sekä puhtaiden palveluiden integraatiossa teknologioihin ja johtamiseen. Myös ICT:llä voi olla tärkeä rooli. T&K-osaamista tarvitaan ja kiinalaisia yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita tulee ottaa mukaan kehittämiseen. Kiina oli viime 35 vuonna tärkeä maa erityisesti suomalaisille konsultointi- ja neuvontapalveluita tarjoaville yrityksille. Kiina on tehnyt 12. viisivuotissuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Hallinnon tavoitteena on kasvattaa vihreätä teknologiaa 70 %. Suunnitelmaan kuuluu myös muun muassa tavoitteet kasvattaa eifossiilisten polttoaineiden osuutta 11,4 %:iin, metsien lisääminen ja junaverkoston kasvattaminen yhdistämään kaikki yli puolen miljoonan asukkaan kaupungit. 4.6 Intia Intian energiahuollolle on asettanut suuria paineita maan viimeaikainen talouskasvu. Kysynnän ja saatavuuden välinen ero on suuri huolenaihe Intian energiasektorilla ja uhkaa hidastaa Intian talouden kasvua. Jotta talous jatkaisi nykyistä kasvuaan, Intian tulee lisätä 150 GW:lla energiakapasiteettiaan ja investoida yli 200 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana. [10] Intian tilanne on melko huono ja se tuo noin 80 prosenttia tarvitsemastaan öljystä ulkomailta. Intian tuulivoimamarkkinat ovat yhdet maailman suurimmista ja Intiassa on investoitu viime vuosikymmenen aikana viidenneksi eniten maailmassa tuulivoimaan. Tuulivoiman lisäämistä on vauhdittanut uusiutuvia energioita suosivat politiikka- ja edistämistoimet. Keskeinen Intian hallituksen ja osavaltioiden aloite on kansallinen aurinkoenergiahanke (National Solar Mission). Aloitteen tavoitteena on luoda Intiasta aurinkoenergian johtava valtio sekä luoda poliittiset edellytykset sen leviämiselle. Mahdollisuuksina Suomelle Intiassa olisi tuoda jo olemassa olevia teknologioita Intian markkinoille. Suomen vahvuutena ovat teollisuuden energiatehokkuus, uusiutuva energia ja vesi- ja jätehuolto. Intia on tällä hetkellä yksi maailman vahvimmista bisnes-alueista. Haasteena on, että ympäristöstandardit ja instrumentit ovat vielä kehitysvaiheessa. 4.7 Japani Japani on maailman energiatehokkain maa ja johtaa kisaa puhtaan teknologian patenttien määrässä. Maan osuus maailmanlaajuisesta patenttien määrästä oli 37,1 %. Japani ei kuitenkaan dominoi puhtaan teknologian markkinoita aivan patenttimäärän osoittamalla tavalla, koska japanilaiset cleantechyritykset eivät vie teknologioitaan ulkomaille yhtä kiivaasti kuin ulkomaiset kilpailijansa. 4.8 Australia Australiassa on runsaasti ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Maahan on rakenteilla maailman suurin aurinkovoimala. Australia on yleensä maailman kuivin manner ja täten veden riittävyys muodostaa merkittävän ongelman suurimmassa osassa Australiaa. Maa on vielä jäljessä Eurooppaa ja Yhdysvaltoja cleantech-alan kehityksessä. Australian cleantech-sektorin arvo on noin 29 miljardia dollaria ja se työllistää 53 000 ihmistä, mikä on samaa suuruusluokkaa Suomen kanssa. Australian hallituksen tavoitteena on vähentää ilmansaasteita ja investoida vähäpäästöisiin energian lähteisiin kuten aurinkoon ja tuuleen. Suurinta kasvua Australian cleantech-sektorilla on tapahtunut aurinko-, vesi-, energiatehokkuus- ja vihreät rakennukset -alueilla. 36 5 Suomen sijoittuminen globaalisti Cleantech-liiketoiminta on kasvanut Suomessa yli 10 % joka vuosi. Vuonna 2012 se kasvoi jopa 15 % ja oli yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,6 miljardia euroa ja se työllistää noin 50 000 ihmistä. [11] Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien energianlähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energialähteistä saadaan kolmannes koko Suomen energianloppukulutuksesta. Sähköntuotannosta uusiutuvan energian osuus oli yli 41 % vuonna 2012. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja aurinkoenergia. Suomen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto vuoteen 2018 ja luoda 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020. Tämän saavuttamiseksi on perustettu työ- ja elinkeinoministeriöön sijoittuva Cleantechin strateginen ohjelma. [12] Suomella on monia vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia uusiutuvan energian sektorilla, kuten kehittynyt innovaatiojärjestelmä, metsäteollisuuden myötä syntynyttä bioenergia-alan huippuosaamista sekä monipuolista T&K-toimintaa. Tuuli- ja aurinkovoimassa Suomen vahvuutena ovat kapeat segmentit. ICTalalla on hyvin intensiivistä T&K-toimintaa ja tämän perustalle on kehittynyt korkeatasoista komponenttien valmistus- ja teknologiaosaamista, jotka ovat tärkeä vahvuus tuulivoiman ja muiden uusiutuvien energiatekniikoiden alueilla. Suomen Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat erityisesti tehokkaat prosessit, puhtaan energian tuotanto, energiatehokkuus, veden käsittely ja kierrätys. Cleantech on tutkimusten mukaan selkeästi vientivetoista liiketoimintaa. Vuonna 2012 tärkeimmät vientimarkkinat olivat Saksa, Kiina, Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Parhaat kasvunäkymät löytyvät suomalaisyritysten mukaan Kiinasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Brasiliasta. Suomalaisten cleantech-yritysten asiakkuudet kasvavat voimakkaasti myös EU:n ulkopuolella mm. Kiinassa, Intiassa, Brasiliassa, Venäjällä ja Afrikassa. [12] Suomen viennistä vain pari prosenttia suuntautuu Afrikkaan, vaikka mantereella on suuri tarve cleantech-ratkaisuille. Suomalaisilla cleantech-yrityksillä on paljon potentiaalia, kun Afrikassa aletaan ratkoa energianhuollon, ravinnon riittävyyden ja ilmastonmuutoksen haasteita. Kilpailu Afrikassa on kuitenkin kovaa ja kilpailuasetelma onkin muodostunut ensisijaisesti Kiinan ja muun maailman välille. Suomalaisen yrityksen lähtiessä Afrikan markkinoille tarvitaan dokumentoituja referenssejä, fokusointia ja resursseja systemaattiseen kumppanuuteen. Afrikka voi olla mahdollisuus etenkin suomalaisille vesihuoltoyrityksille. Intia on tulevaisuuden tärkeimpien cleantech-markkinoiden sijalla 4. Kasvun ajureina Intiassa toimivat mm. voimakas väestönkasvu, kasvava ostovoima sekä hallituksen puhtaan energiantuotannon edistämistä tukevat toimenpiteet, ensisijaisesti uusiutuvassa energiantuotannossa ja energiatehokkuudessa. Intiassa suomalaisia kiinnostavia sektoreita ovat juurikin uusiutuvat energiat, energiatehokkuus sekä vesihuolto ja ilmansuojelu. Suurimmat Suomen johtavat cleantech-yritykset ovat jo Intian markkinoilla ja näiden yhteenlaskettu liikevaihto on arviolta 150 miljoonaa euroa. Intiassa haasteita tuottavat vielä kehitteillä olevat ympäristöstandardit ja välineet. Saksa on Suomen tärkein cleantech-vientimaa ja sen mahdollisuudet ovat suomalaisille tuttuja. Saksassa suurimpia haasteita tuottaa se, että Saksa on melko köyhä luonnonvaroiltaan ja energiaresursseiltaan. Brasilia on Suomelle uusi potentiaalinen markkinakohde. Edellytys Brasilian markkinoille pääsyyn olisi usein sopivan kumppanin löytäminen. Tekes solmikin maaliskuussa yhteistyösopimuksen Brasilian Tekesiä vastaavan organisaation FINEPin kanssa, jonka tarkoituksena on käynnistää yhteistyötä 37 uusiutuvan energian ja cleantechin alalla. Brasilian celantech-markkinoista ovat kiinnostuneita yritykset, jotka toimivat uusituvan energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä jätehuollon ja kierrätyksen parissa. Kiinassa mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat rajattomat, mutta kilpailu on jo käynnissä ja kovaa. Kiinassa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle tarjoavat Kiinan suuri kasvu ja investoinnit puhtaampaan ja tehokkaampaan infrastruktuuriin niin ilmansuojelussa kuin energia-, vesi- ja jätehuollossa. Yhteistyö on Kiinassa avainasia menestyksekkääseen liiketoimintaan. Haasteita tuottaa paikallisten markkinoiden kypsymättömyys, innovaatioiden vähäinen määrä ja vaikea tasapainottelu yhteistyön ja kilpailun välillä. Venäjällä Suomea kiinnostavia toimialoja ovat vesihuolto ja jäteveden käsittely, jätehuolto ja kierrätys sekä energiatehokkuus ml. sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP). Venäjällä haasteita tuottavat Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen epävarmuus, lainsäädännön aukot ja kauppatapojen erilaisuus sekä suomalaisten asenteet Venäjää kohtaan. Liuskekaasubuumin vaikutukset Venäjään voivat olla todella suuret ja tämä voi horjuttaa Venäjää. Venäjän ote heikkenee liuskekaasubuumin seurauksena Euroopassa, mikä uhkaa sen energiavientituloja. Global Cleantech Innovation Index [3] listasi Suomen neljännelle sijalle indeksissä viime vuonna, mutta ulkomaiden markkinoille pääsyssä sijoitus on heikompi. Global Cleantech Innovation Index –selvitys arvioi 38 maata 15 erillisen indikaattorin perusteella. Indikaattorit pohjautuvat kunkin maan cleantechyritysten luomista ja kaupallistamista tukeviin olosuhteisiin. Suomi ylsi toiselle sijalle sekä yleisten että cleantech-innovaatiotukien laajuutta mitattaessa. Tutkimuksessa kävivät ilmi Suomen vahva panostus yleiseen innovaatiotoimintaan sekä julkiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka osalta Suomi oli ykkössijalla. Suomi sai myös suhteellisen korkeat pisteet maassa kehitettävien cleantech-innovaatioiden määrästä, mikä johtuu sekä pääomasijoitusten että ympäristöpatenttien huomattavasta määrästä. Hallituspolitiikkaan liittyvien tekijöiden osalta Suomi sai keskimääräistä heikommat pisteet. Lisäksi Suomen sijoitusta laski kaupallistamisen heikko onnistuminen. Ernst & Youngin Renewable Energy Country Attractiveness –tutkimuksessa Suomi sijoittui vuonna 2012 sijalle 26 pärjäten parhaiten biomassaan liittyvällä osa-alueella [13]. Suomen sijoitus pysyi edelliseen vuoteen nähden samana. Yalen yliopiston tekemän Environmental Performance Indexin tekemässä vertailussa Suomen sijoitus oli 10. [14]. Indeksi mittaa laaja-alaisesti 132 maan ympäristöasioiden tilaa. Suomi pärjäsi ympäristöterveyteen liittyvissä asioissa. Vertailu tehdään kahden vuoden välein. Vuonna 2010 Suomen sijoitus oli 12. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja niiden osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja saavuttaa Suomen ilmastotavoitteet. Uusiutuvien energialähteiden käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sen käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää energiantuotannon omavaraisuutta. Cleantech-alan ongelmana Suomessa on pk-yrityskentän hajanaisuus ja pienen koon aiheuttama uskottavuusvaje kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten kasvun haasteiksi lueteltiin mm. pääoman heikko saatavuus keskisuurelle kasvuyritykselle Suomessa. Suomalaisia sijoituskohteita tuleekin jatkossa markkinoida ulkomaisille sijoittajille yhä aktiivisemmin. T&K-toimintaan Suomessa panostetaan paljon, mutta mitä lähemmäs kansainvälistymistä ja markkinoille menoa päästään, sitä heikommin rahoitusinstrumentteja on tarjolla. Suomessa innovaatiot halutaan viedä aivan loppuun ennen markkinoille vientiä ja tällöin markkinoille ei päästä tarpeeksi ajoissa. Kaikki suomalaiset yritykset eivät välttämättä edes halua kansainvälisille markkinoille, enimmäkseen näitä ovat mikroyritykset. Osaamista Suomessa löytyy runsaasti esimerkiksi kunnallisista vesi- ja jätehuoltolaitoksista, mutta tämän osaamisen saaminen vientiin on hankalaa ja yksi Suomen haasteista. Ruotsin kaltaisesti myös Suomi voisi ryhtyä tarjoamaan tätä osaamista ulkomaisille yrityksille konsultaation muodossa. 38 6 Eurooppa suhteessa muihin isoihin markkina-alueisiin Vihreän talouden merkitys Euroopan talouden veturina on maailmanlaajuisen talouslaman keskellä nyt erittäin tärkeää. WWF:n tekemän raportin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä jo 3,4 miljoonaa vihreää työpaikkaa. Cleantech-yritysten liiketoimintaan vaikuttaa joukko energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen liittyviä EU-direktiivejä, joista tärkeimpiä ovat energiapalveludirektiivi, energiamerkinnät, rakennusten energiatehokkuus, energiaverotus, autojen polttoainetalous ja hiilipäästöt, päästökauppadirektiivi, CHP-direktiivi ja EuP-direktiivi. EU:n energia- ja ilmastopaketissa vuonna 2008 määriteltiin kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeksi 20 %, uusiutuvien energialähteiden osuudeksi 20 % ja energiatehokkuuden parantamistavoitteeksi myös 20 % vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa EU:n jäsenmaita asettamaan ohjeellisia energiatehokkuustavoitteita energian kulutuksen vähentämiseksi niin, että 20% energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi tuo paitsi uutta sääntelyä, myös lisää alan liiketoimintapotentiaalia euroopanlaajuisesti. Uusiutuvan energian kehitystä EU:ssa ohjaa EU:n energia- ja ilmastopaketti, jossa määritellään edellä mainitut tavoitteet vuodelle 2020. Lisäksi EU:n päästökauppadirektiivi ja jäsenmaiden kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoite ei-päästökauppasektorille parantavat uusiutuvien energiamuotojen kilpailukykyä. Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla juuri ohjaa investointeja. Lisäksi monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein, jolla varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteetteihin siinä tapauksessa, että investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita. Toisaalta liuskekaasun kasvanut tuotanto Yhdysvalloissa on muuttanut muutamassa vuodessa globaaleja energiamarkkinoita ennennäkemättömällä tavalla. Yhdysvalloissa maakaasun hinta on kolmannes kaasun hinnasta Euroopassa ja se korvaa hiiltä energiantuotannossa. Maakaasun kasvaneen käytön seurauksena Yhdysvaltojen energiantuotannosta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ovat alhaisimmillaan sitten vuoden 1994. Kivihiilen kysynnän romahtaminen Yhdysvalloissa on johtanut puolestaan kivihiilen hinnan laskuun ja sen kysynnän nousuun Euroopassa. Tärkeitä muutostekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. EU:n 20-20-20 energia- ja ilmastopaketin vaikutukset, EU:n tulevat energia- ja ilmastotavoitteet 2030, uudet ilmanpäästöjen rajoittamiseen liittyvät EU-direktiivit, Kiinan ja USA:n ympäristölainsäädännön kehittyminen lähitulevaisuudessa, kiinteistöjen energia- ja ympäristötehokkuuteen liittyvien standardien ja lainsäädännön muutokset EU:ssa, markkinoiden kehitysnäkymät EU:n alueella, Kiinassa ja USA:ssa sekä toimialaa koskevat uudet standardit ja teknologiat sekä investoinnit EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa. 39 7 Yhteenveto Cleantech on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä maailman kasvusektoreista. Energian kysynnän kasvu ja ilmastonmuutos ovat johtaneet uusiutuvien energiamuotojen lisäämistarpeeseen. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän globaalien kasvihuonepäästöjen puolittamista vuoden 2012 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja siirtymistä ”hiilivapaaseen” energiajärjestelmään. Globaaleilla markkinoilla nopeimmin kasvavat sektorit ovat aurinko- ja tuulienergian teknologiat. Kiinassa ja Intiassa tapahtuva nopea talouskasvu tulee muokkaamaan maailmanlaajuisia energiatarpeita tulevaisuudessa. Suomalaisten yritysten tärkeimmät vientimarkkinat olivat vuonna 2012 Saksa, Kiina Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Suomen potentiaalisia markkina-alueita lähitulevaisuudessa ovat Intia, Brasilia ja Afrikka. Suomessa cleantech-alan ongelmana on pk-yrityskentän hajanaisuus ja pienen koon aiheuttama uskottavuusvaje. Suomalaisia yrityksiä tuleekin jatkossa markkinoida yhä enemmän ulkomaisille sijoittajille. Suomen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto vuoteen 2018 ja luoda 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä. 7.1 Uusiutuva energia Aasian osuus tuulivoimamarkkinoilla on kasvanut vuosi vuodelta ja vastaavasti Euroopan osuus on laskenut. Tuulivoiman rakentaminen on lisääntynyt ja kasvu ollut viime vuosina 20-30 %. Maailmassa on asennettua tuulivoimakapasiteettia 289 GW maalla ja 12 GW merellä. Vahvinta kasvu on ollut latinalaisessa Amerikassa, Kiinassa ja Kanadassa. Viime vuosina aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät kustannukset ovat vähentyneet merkittävästi. Aurinkoenergia on kehittynyt viime vuosina uusiutuvista energioista kaikkein nopeimmin ja markkinoiden kasvu on ollut tasaista. Maailmassa on 88 GW asennettua aurinkoenergiakapasiteettia. Markkinoiden kasvun painopiste on siirtymässä Euroopasta kohti Kiinaa, Yhdysvaltoja, Japania ja Intiaa. Geotermistä energiaa käytetään lähes koko Euroopassa ja sen hyödyntäminen on kasvanut viime vuosina. Pohjois-Amerikka johtaa geotermisen energian markkinoita ja Aasian markkinat ovat globaalisti toiseksi suurimmat. Maailmassa on noin 15 GW asennettua kapasiteettia. Bioenergian osuus maailman energiantuotannosta on 10,2 % ja se on tällä hetkellä laajimmin käytetty uusiutuvan energian muoto. Kulutus painottuu globaalisti Aasiaan, Etelä-Amerikan ja Afrikan kehittyviin maihin. Maailmassa tuotettiin yli 270 TWh energiaa kiinteillä biomassoilla vuonna 2010. Bioenergiamarkkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä yli 40 %. Johtavia nestemäisten biopolttoaineiden tuottajia ovat Yhdysvallat ja Brasilia. Maailmanlaajuinen kulutus oli lähes 80 miljardia litraa vuonan 2010. 7.2 Rakentaminen Vihreän rakentamisen markkinat ovat nousussa. Tämän ovat aikaansaaneet energiakustannusten nousu ja kestävän kehityksen merkityksen kasvaminen. Suurimmat vihreän rakentamisen markkinat ovat tällä hetkellä Euroopassa. Rakennukset kuluttavat 30-40 % maailman energiasta ja kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Tällä hetkellä parhaita vihreän rakentamisen markkina-alueita ovat Iso-Britannia, Singapore, Brasilia, Kiina ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kaiken kaikkiaan vihreän rakentamisen markkinoiden arvioidaan olevan yli 1300 miljardia vuonna 2015. 40 7.3 Puhdas vesi Puhtaan veden ja juomaveden tuottamisen liiketoiminta on yksi nopeimmin kasvava globaalin talouden sektori. Puhtaan veden markkinoiden arvioitiin kasvavan yli 500 miljardiin dollariin vuonna 2010. Kanadasta on tullut johtava vesiosaamisen ja -tutkimuksen maa. Aasian vesimarkkinat ovat noin 30% globaaleista markkinoista ja niiden odotetaan kasvavan voimakkaasti. Veden saatavuuden turvaaminen ja sen laatu ovat tärkeitä erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Terveysongelmat juomavedestä, huono viemäröinti ja jätevesiverkoston huono kattavuus ovat kehittyvien maiden suurimpia ongelmia. 7.4 Älykkäät sähköverkot Älykkään sähköverkon odotetaan lisäävän kansalaisten hyvinvointia ja luovan uusia työpaikkoja. Älykkäät sähköverkot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista Euroopassa, kun tavoitellaan vähähiilistä taloutta. Markkinoiden suuruudeksi on arvioitu globaalisti 44 miljardia dollaria. Euroopassa markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2016 mennessä. Aasiassa keskeisimmät markkinaalueet ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia. Kiinan sähkön kysynnän kasvuennuste vaatii kehittyneempää verkkoa kuin tällä hetkellä on olemassa. 7.5 Kiinteä jäte Kiinteää jätettä syntyy globaalisti vuosittain noin 4,5-6 miljardia tonnia. Merkittävimmät markkinaalueet jätehuollolle ovat Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. 7.6 Tieliikenne Sähköstä on vähitellen tulossa liikkumiseen käytettävä energianlähde ja se tuo ratkaisun liikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen. Sähköautojen lisäksi markkinoille on tulossa yhä enemmän myös muita vähäpäästöisiä autoja, kuten kaasuautoja ja hybridejä. Maailmassa myytiin vuonna 2012 yli 100 000 sähköautoa. 41 Lähdeluettelo 1. Cleantech Group LLC. 2012. The 2012 Global Cleantech 100. A barometer of the changing face of global cleantech innovation. (viitattu 14.8.2013) http://info.cleantech.com/GlobalCleantech100_2012Report.html 2. The Pew charitable trusts. 2012. Who´s winning the clean energy race. (viitattu 14.8.2013) http://www.pewenvironment.org/uploadedFiles/PEG/Publications/Report/-clenG20-Report-2012Digital.pdf 3. Cleantech Group, WWF. 2012. The Global cleantech innovation index 2012. (viitattu 12.8.2013) http://awsassets.panda.org/downloads/coming_clean_2012.pdf 4. http://ec.europa.eu/clima/policies/roadmap/index_en.htm 5. GWEC, Global wind energy council. 2013. Global wind statistics. (viitattu 19.8.2013) http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2013/02/GWEC-PRstats-2012_english.pdf 6. IEA, International energy agency. 2013. Tracking clean energy progress 2013. (viitattu 19.8.2013) http://www.iea.org/publications/TCEP_web.pdf 7. Copenhagen cleantech cluster. 2012. The global cleantech report 2012. A snapshot of future global markets. (viitattu 19.8.2013) http://www.cphcleantech.com/media/1944576/20120629%20the%20global%20cleantech%20report%2 02012%20assembled%20final3.pdf 8. MIT Technology review. 2013. With Florida Project, the smart grid has arrived. (viitattu 21.8.2013) http://www.technologyreview.com/news/514461/with-florida-project-the-smart-grid-has-arrived/ 9. Euroopan komissio. 2012. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin turvallisuuden varmistaminen Euroopassa. (viitattu 22.8.2013) http://ec.europa.eu/clima/publications/docs/factsheet_ccs_fi.pdf 10. ASA & Associates. 2012. A brief report on cleantech-prospects and potential in India. (viitattu 22.8.2013) http://www.asa.in/pdfs/surveys-reports/Cleantech-Prospects-and-Potential-in-India.pdf 42 11. Cleantech Finland. 2013. Cleantech industry in Finland 2013. (viitattu 22.8.2013) http://www.slideshare.net/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013 12. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013. Cleantechin strateginen ohjelma. (viitattu 22.8.21013) http://www.tem.fi/cleantech 13. Ernst & Young. 2013. Renewable Energy Country Attractiveness indices. (viitattu 22.8.2013) http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/Renewable_energy_country_attractiveness_indices_Febr uary_2013/$FILE/Renewable_energy_country_attractiveness_indices.pdf 14. Yale University. 2012. Environmental Performance Index. (viitattu 22.8.2013) http://epi.yale.edu/sites/default/files/downloads/2012-epi-full-report_0.pdf 15. Roland Berger. 2009. Creentech 2.0. (viitattu 29.8.2013) http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=6&ved=0CE0QFjAF&url=h ttp%3A%2F%2Fwww.cleantechholland.nl%2Fdsresource%3Fobjectid%3D15156%26type%3Dorg&ei=hx0 fUsGeM-mp4gTc0oDwCg&usg=AFQjCNFIPbgQbRw1clRx0QfyIX26KRaJ9w 16. McGraw-Hill Construction. 2012. Green building accelerates globally through economic downturn, according to new McGraw-Hill construction study. (viitattu 29.8.2013) http://www.construction.com/about-us/press/green-building-accelerates-globally-through-economicdownturn.asp
© Copyright 2024