Raportti cleantechin globaaleista markkinoista Helena Virtanen

Raportti cleantechin globaaleista markkinoista
Helena Virtanen
30.08.2013
Sisällysluettelo
1
Johdanto ............................................................................................................................................... 1
2
Cleantech-markkinoiden nykytila sekä tulevaisuuden näkymät ja trendit .......................................... 2
3
Suurimpien markkina-alueiden tilanne eri cleantech-sektoreilla ........................................................ 4
3.1
Uusiutuva energia......................................................................................................................... 4
3.1.1
Tuulivoima ............................................................................................................................ 5
3.1.2
Aurinkoenergia ..................................................................................................................... 9
3.1.3
Geoterminen energia ......................................................................................................... 12
3.1.4
Bioenergia ........................................................................................................................... 15
3.2
Ekotehokkaat kaupungit ............................................................................................................. 18
3.2.1
Vihreä rakentaminen .......................................................................................................... 18
3.2.2
Puhdas vesi ......................................................................................................................... 21
3.2.3
Älykäs sähköverkko............................................................................................................. 24
3.2.4
Kiinteät jätteet .................................................................................................................... 27
3.2.5
Puhdas tieliikenne .............................................................................................................. 29
3.3
Tulevaisuudennäkymät............................................................................................................... 31
3.3.1
4
Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS) ..................................................................... 31
Cleantechin kärkimaat ........................................................................................................................ 33
4.1
Tanska ......................................................................................................................................... 33
4.2
Saksa ........................................................................................................................................... 33
4.3
Iso-Britannia ............................................................................................................................... 33
4.4
USA ............................................................................................................................................. 34
4.5
Kiina ............................................................................................................................................ 34
4.6
Intia ............................................................................................................................................. 35
4.7
Japani .......................................................................................................................................... 35
4.8
Australia ...................................................................................................................................... 35
5
Suomen sijoittuminen globaalisti ....................................................................................................... 36
6
Eurooppa suhteessa muihin isoihin markkina-alueisiin ..................................................................... 38
7
Yhteenveto ......................................................................................................................................... 39
7.1
Uusiutuva energia....................................................................................................................... 39
7.2
Rakentaminen............................................................................................................................. 39
7.3
Puhdas vesi ................................................................................................................................. 40
7.4
Älykkäät sähköverkot ................................................................................................................. 40
7.5
Kiinteä jäte .................................................................................................................................. 40
7.6
Tieliikenne .................................................................................................................................. 40
Lähdeluettelo.............................................................................................................................................. 41
1
1 Johdanto
Tämä harjoitustyö cleantechin globaaleista markkinoista on suoritettu EK:ssa kesällä 2013. Tässä työssä
tarkastellaan cleantech-sektoreista lähinnä uusiutuvaa energiaa, sekä ekokaupunkirakentamista ja
siihen liittyviä osa-alueita (puhdas vesi, älykäs sähköverkko, jätteet, tieliikenne). Energiatehokkuus on
eri
yhteyksissä
(mm.
kansainvälinen
energiajärjestö,
IEA)
arvioitu
suurimmaksi
päästövähennyspotentiaaliksi ilmastonmuutoksen hillinnässä, mutta sen laajuuden ja markkinoiden
arvioimisen haastavuuden vuoksi se on jätetty tästä työstä pois.
EK:n käyttämän määritelmän mukaan cleantech tarkoittaa tuotteita, palveluita, laitteita, prosesseja,
toimintamalleja ja teknologioita, joilla voidaan vähentää jonkin toiminnan ympäristövaikutuksia.
Cleantechin kasvuun on vaikuttanut ympäristölainsäädäntö. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat
perinteisesti olleet väestönkasvu, ilmastonmuutos, energian ja raaka-aineiden hinta ja riittävyys sekä
huoli ympäristön tilasta. Markkinoita ohjaavia keskeisimpiä megatrendejä ovat olleet jo pitkään mm.
globalisaatio, puhtaan veden riittämättömyys, ilmansaasteet ja kaupungistuminen.
Cleantech on yksi maailman merkittävimmistä kasvusektoreista tällä hetkellä. Globaalilla tasolla
cleantech-markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. [15] Erityisesti BRICSmaiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) ongelmiin kaivataan selkeitä ja kustannustehokkaita
ratkaisuja. Tulevaisuudessa tullaan luultavasti menemään siihen, että globaaleilla markkinoilla on hyvin
paljon cleantech-yrityksiä. Tähän johtavat tiukkenevat päästövelvoitteet ja lainsäädännöt sekä raakaaineiden väheneminen ja kallistuminen. Tärkeää on, että yritykset siirtyisivät ns. siirtymävaiheeseen
kohti cleantech-yritystä ja ymmärtäisivät kilpailuedun, joka tästä yrityksille seuraa. Markkinoilla
tehokkaimmin toimivat cleantech-yritykset tulevat olemaan voittajia. Maailman tulee myös pystyä
siirtymään kierrätystalouteen, koska raaka-aineiden määrä tulee vähenemään jatkuvasti.
Suomi on maailman johtavia maita hiilidioksidineutraalin energian, erityisesti bioenergian
hyödyntämisessä. Suomella on vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia ja huippuosaamista. Suomen
cleantech-sektorin vahvuuksia ovat tehokkaat prosessit, puhtaan energian tuotanto, veden käsittely,
energiatehokkuus ja kierrätys. Haasteena Suomella cleantech-markkinoilla ovat pk-yrityskentän
hajanaisuus, pienen koon aiheuttama uskottavuusvaje ja markkinoille pääsemisen hitaus. Suomella on
kuitenkin erinomainen mahdollisuus huomattavasti kokoaan suurempaan maailmanmarkkinaosuuteen
myös tulevaisuudessa.
Maailmanlaajuisesti uusiutuvat energianlähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet
merkittävästi viime vuosien aikana.
2
2 Cleantech-markkinoiden nykytila sekä tulevaisuuden näkymät ja
trendit
Cleantech on sekä maailman että Suomen yksi merkittävimmistä kasvusektoreista tällä hetkellä.
Globaalien cleantech-markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Globaalit
cleantech-markkinat ovat siirtymisvaiheessa toisesta kolmanteen aaltoon, kuvataan Global cleantech
100 -raportissa. Ensimmäinen aalto alkoi noin vuonna 2005, kun muutamat pioneeri-yritykset
menestyivät ja alkoivat houkutella investointeja. Tätä seurasi vuonna 2006 alkanut toinen vaihe, jolle
tyypillistä olivat suuret investoinnit juuri nuoriin yrityksiin. Kolmas aalto on jo alkanut, mutta sitä on
vaikea havaita taantuman keskellä. Kolmannessa vaiheessa yritykset voivat hyödyntää jo olemassa
olevaa teknologiaa. Pääomaa ei tällöin tarvita aivan niin paljon, koska on jo olemassa oleva pohja.
Kolmannessa aallossa tulevat pärjäämään juuri tällaiset yritykset, jotka ottavat nykyiset ja toimivat
teknologiat käyttöönsä ja vievät ne kasvaville markkinoille, missä puhtaan energian tarve on akuuttia ja
myyntisyklit nopeita. [1]
Nykyisessä tilanteessa yrityksille on eduksi, että ajoitus on markkinoille tulossa sekä myyntisykleissä
oikea. Kehityksen nopeutta arvostetaan, ja fokus tulee kiinnittää niihin markkinaongelmiin, joihin
pystytään luomaan ratkaisuja. Rahoitusratkaisuissa yrityksen pitää pyrkiä olemaan luova ja etsiä
rahoittajia markkinakeskeisiltä alueilta, kuten Kiinasta. Taloudellista kannattavuutta ja resurssien
tehokkuutta pidetään nykyisillä cleantech-markkinoilla standardina, ei erikoisuutena. Rajat cleantechin
ja tavanomaisten markkinoiden välillä ovat sumenemassa, koska nyt yritetään tehdä asioita
taloudellisesti kannattavammin ja resurssitehokkaammin. Kolmannen vaiheen tarkoituksena on juurikin
se, että puhtaista ratkaisuista tulee normeja ja kaiken kattavia. Tällä hetkellä yritysten tulisi keskittyä
BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Afrikka) kehittyvien markkinoiden vaatimuksiin
tarjoamalla oikeisiin ongelmiin selkeitä ja kustannustehokkaita ratkaisuja. Puhtaan teknologian
käyttöönotto OECD-maissa kestää yleensä pidempään, koska maissa ei tiedosteta kiirettä samalla tavalla
kuin kehittyvillä markkinoilla. Lisäksi vakiintunut toimiva infrastruktuuri ja juurtunut hiilikeskeisen
energiajärjestelmän puolustus hidastuttavat käyttöönottoa. Kehittyvillä markkinoilla tilanne taas on
päinvastainen ja heille tarve on akuutti. Tuotantokulut kasvavilla markkinoilla ovat usein merkittävästi
alhaisemmat kuin OECD-maissa.
Vuonna 2012 tehdyssä globaalissa cleantech 100 -raportissa [1] energiatehokkuus nousee esille
merkittävimpänä sektorina, erityisesti alasektorina valaistus. Listan yrityksistä 69 % on peräisin PohjoisAmerikasta ja 21 % Euroopasta. Suomalaista yritystä ei ollut vuoden 2012 listan 100 yrityksen joukossa.
The PEWin tekemän Who´s winning the clean energy race -raportin mukaan cleantech-markkinoiden
kasvun keskiö on selkeästi siirtymässä tällä hetkellä lännestä itään [2]. Vuonna 2012 puhtaan energian
investoinnit laskivat maailmanlaajuisesti 11 prosenttia vuodesta 2011, 302 miljardista 269 miljardiin.
Investoinnit laskivat monilla perinteisillä markkinoilla, mutta kasvoivat silti kehittyvillä markkinoilla.
Puhtaan energian kapasiteetti kasvoi. Puhtaan energian sektorilla eniten investointeja meni
aurinkoenergiaan ja sen johtaville markkina-alueille Kiinaan, Eurooppaan ja USA:han. Tuulivoima taas
säilyi kustannuksiltaan kilpailukykyisimpänä. Puhtaan energian investointeja sai vuonna 2012 eniten
Kiina ja toiseksi eniten Yhdysvallat. Puhtaan energian sektori jatkaa kehittymistään ja huomattavaa
vuonna 2012 oli puhtaan energian kasvu pienemmissä ei-G-20 maissa. Investoinnit kasvoivat 52 %
pienemmissä maissa, kun taas G-20 maiden yksityiset investoinnit kokivat 16 % kollektiivisen laskun.
Yksilöt, yritykset ja maat, jotka etsivät puhdasta, varmaa ja edullista sähköä sekä polttoainetta, pitävät
puhdasta energiaa kiinnostavana vaihtoehtona perinteisille energialähteille. Perinteiset energialähteet
ovat arvaamattomia hinnan suhteen ja tuottavat paikallisia, alueellisia ja globaaleja ilmansaasteita.
3
Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa puhtaan energian investoinnit laskivat 22 %. Investoinnit laskivat
johtavilla markkina-alueilla kuten Saksassa, Englannissa ja Espanjassa hallituksien supistaessa
kannustinjärjestelmiä. Eniten investoinnit laskivat yllättäen Amerikassa, jossa puhtaan energian rahoitus
laski 31 %. Aasia-Oseania alueella puhtaan energian investoinnit ovat olleet keskeytymättömässä
kasvussa viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Vuonna 2012 Aasia nousi ensimmäistä kertaa puhtaan
energian investointien johtavaksi alueeksi ja alueelliset investoinnit kasvoivat 16 %.
WWF:n ja Cleantech groupin tekemässä Cleantech Global Innovation Index -selvityksessä arvioitiin 38:a
maata 15 indikaattorin perusteella. Indikaattorit pohjautuivat kunkin maan cleantech-yritysten luomista
ja kaupallistamista tukeviin olosuhteisiin. Suomi sijoittui selvityksessä neljänneksi ja selvityksessä
kehuttiin Suomea yrityksiä tukevasta ilmapiiristä sekä cleantech-startupien runsaasta määrästä. Kolmen
parhaan kärki ennen Suomea selvityksessä oli Tanska, Israel ja Ruotsi. [3]
4
3 Suurimpien markkina-alueiden tilanne eri cleantech-sektoreilla
3.1 Uusiutuva energia
Energian kysyntä kasvaa globaalisti erityisesti kehittyvien markkinoiden, kuten Kiinan ja Intian ajamana.
Energian kysynnän on ennustettu kasvavan vuosittain 2,2 prosenttia kehittyvissä ei-OECD-maissa
vuosina 2007-2035. Energian kysynnän kasvusta sekä ilmastonmuutoksesta seuranneet päästötavoitteet
ovat johtaneet uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseen. Uusiutuvien energiamuotojen oletetaan
kasvavan kaikkein nopeimmin kaikista sähkövoiman tuottotavoista. Euroopan komission mukaan
vihreään talouteen siirtyminen luo 1,5 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä [4].
Työllisyysvaikutusten ennustetaan näkyvän erityisesti rakentamisessa ja energia-alalla.
Uusiutuvan energian tuotantoon, teknologioihin ja kulutukseen liittyvät markkinat ovat globaalisti
voimakkaassa kasvussa. Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän kasvihuonepäästöjen
puolittamista globaalisti nykytasosta vuoteen 2050 mennessä sekä siirtymistä pitkällä aikavälillä
”hiilivapaaseen” energiajärjestelmään. Nopeimmin kasvavat sektorit avainhyödykkeillä mitattuina ovat
aurinkoenergian ja tuulienergian teknologioiden globaalit markkinat. Globaaleja markkinoita tulevat
jatkossa muokkaamaan USA:n ja EU:n ohella suuret kehittyvät taloudet, kuten Kiinan ja Intian nopean
talouskasvun synnyttämät energiatarpeet.
Uusiutuvat energialähteet, erityisesti tuuli- ja aurinkoenergia, ovat lisääntyneet merkittävästi viime
vuosien aikana. Monissa maissa kustannukset ovat kuitenkin pysyneet erittäin korkeina. Uusiutuvan
energian tukien kustannukset kuluttajille ovat myös viime vuosina kasvaneet voimakkaasti. Vuonna
2011 sattunut Fukushiman ydinonnettomuus on horjuttanut ydinenergian asemaa monissa maissa, ja
ydinenergian tulevaisuuden näkymiä on tällä hetkellä vaikea arvioida. Lisäksi hiilen käyttö energian
tuotannossa kasvaa edelleen, ennen kaikkea Kiinan nopean talouskasvun seurauksena, mutta myös
kilpailukykyisen hinnan vuoksi USA:n liuskekaasubuumin seurauksena.
Afrikan maat ovat tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin Kiina kymmenen vuotta sitten. Uusiutuvalle
energialle on suurta tarvetta kehittyvissä maissa, koska energiasta on pulaa monilla alueilla,
sähköverkon heikon kattavuuden takia erityisesti maaseudulla ja myös verkon riittämättömän
kapasiteetin vuoksi.
5
3.1.1 Tuulivoima
Maailman asennettu tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 lopulla 282,5 GW [5], josta Aasian osuus on
noussut vuosi vuodelta ja oli vuonna 2011 jo noin 35 prosenttia. Euroopan osuus on vastaavasti
pudonnut vajaaseen 40 prosenttiin. Pohjois-Amerikan osuus on noin 21,2 prosenttia, mutta senkin
osuus on laskenut viime vuosina. Tuulivoiman rakentaminen on kehittynyt nopeasti. Viime vuosina
kasvu on ollut 20-30 prosenttia ja vahvinta kasvu on ollut latinalaisessa Amerikassa, Kanadassa ja
Kiinassa. Euroopassa suurimmat asennetut kapasiteetit olivat vuonna 2010 Saksassa, Espanjassa,
Italiassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tuulivoiman kasvuun vaikuttaa öljyn ja muiden fossiilisten
polttoaineiden merkittävä hintojen nousu ja ennen kaikkea massiiviset tuotantotuet.
Maatuulivoima on monilla alueilla yksi kustannuksiltaan kilpailukykyisimmistä uusiutuvan energian
lähteistä. Sitä on tukien avulla otettu menestyksekkäästi käyttöön monissa maissa ja sen odotetaan
osaltaan toteuttavan 2DS (+2oC skenaario) -tavoitteet ennen vuotta 2020 1500 TWh:n tuotannolla [6].
Maatuulivoimapuistoista on tulossa yhä spesifisempiä, keskitytään yhä enemmän tuotekehitykseen ja
projektilogistiikkaan, jonka odotetaan laskevan kustannusrakennetta tulevina vuosina. Merituulivoima
vaatii vielä kehittämistä ennen kuin siitä muodostuu merkittävä osa kestävää energiantuotantoa.
Haasteita merituulivoimassa tuottavat kustannukset ja teknologinen suorituskyky, pohjoisilla alueilla
myös jäätävät olosuhteet.
3.1.1.1 Afrikka
Afrikassa on valtavat tuulivoimaresurssit. Maatuulivoimamarkkinoiden odotetaan kasvavan 3GW:sta
8GW:iin
kolmessa
vuodessa.
Suurimmat
haasteet
maatuulivoimassa
Afrikalle
ovat
energiainfrastruktuuri, jossa sähkön saanti monilla köyhillä alueilla on heikkoa, poliittinen epävarmuus
sekä se, että tuulivoimalla tuotettu sähkö on melko kallista. Tuuliresurssit ja kasvava energian tarve ovat
aiheuttaneet kansainvälisten sijoittajien sitoutumisen Afrikan markkinoihin. Kuitenkin rakenteellisen
sääntelyjärjestelmän, kannustinjärjestelmien ja avoimen lupamenettelyjärjestelmän puuttuminen
saattaa aiheuttaa epävarmuutta sijoittajiin. [7]
3.1.1.2 Aasia
Aasia on tulevaisuudessa nousemassa ykköspaikalle tuulivoimassa Kiinan panostusten avulla.
Tärkeimmät markkinamaat Aasiassa ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia. Vuoteen 2020 mennessä
Aasian merituulimarkkinoiden odotetaan kasvavan 62 % vuotuisella kasvuvauhdilla, mikä on
huomattavasti suurempi kuin maailmanlaajuinen 38 % kasvuvauhti. Vuosina 2012-2015
maatuulivoimamarkkinoilla odotetaan kasvua 108 GW:sta 185 GW:iin [7]. Tekniikan kehityksen takia
hinnanlaskupotentiaali ei enää ole niin suuri maatuulivoimassa kuin kehittymisvaiheessa olevalla
merituulivoimalla. Kilpailu turbiineista on kiivaampaa maa- kuin merituulimarkkinoilla, johtuen
markkinoilla olevista useammista ja monipuolisemmista kilpailijoista. Kiinasta on tullut maailman
johtava maa uusiutuvassa energiassa, tuulivoimaloiden asentamisessa ja sähkön tuottamisessa.
Kansainvälisille palvelun ja tavaroiden toimittajille Kiinan markkinat ovat houkuttelevia, mutta
hinnoittelun rajoituksien vuoksi ulkomaisten turbiinin valmistajien mahdollisuudet ovat rajoitetut.
Kiinassa pääasiallinen kannustin maatuulivoimalle on vahva hallituksen tuki sekä korkeat
asennustavoitteet. Kiinassa kuuteen eri maakuntaan on rakenteilla yhteensä seitsemän suurta
tuulivoimapuistoa. Hankkeiden tarkoituksena olisi olla valmiita vuoteen 2020 mennessä ja
tuulivoimakapasiteetti kasvaisin näiden hankkeiden puitteissa 138 000 MW:lla. Kiinan suurin ongelma
6
tuulivoiman lisäyksen kannalta on riittämätön sähköverkko monissa osissa maata. Merituulivoiman
pääomakustannuksien arvioidaan olevan Kiinassa kaksinkertaiset maatuulivoimaan verrattuna.
Hinnoittelun odotetaan tulevaisuudessa hyötyvän tehokkaammista prosesseista, joita kehitetään
Pohjois-Euroopassa. Niissä yhdistyvät yleisesti halvemmat turbiinin osat ja niiden asennus. [7]
3.1.1.3 Australia
Australiassa maatuulivoimaresurssit ovat erinomaiset verrattuna muun maailman tilanteeseen.
Tuulivoima onkin nopeimmin kasvava uusiutuvan energian lähde Australiassa. Markkinoiden odotetaan
kasvavan 4GW:sta 7GW:iin seuraavan kolmen vuoden aikana [7]. Kysynnän odotetaan kasvavan
markkinoiden kanssa samalla vauhdilla. Maatuulivoima saa tukea suuren yleisön keskuudessa. Tuoreen
tutkimuksen mukaan 83 % väestöstä tuki tuulivoimaa ja vain 14 % vastusti. Kiistaa on syntynyt
Australiassa siitä, että tuuliturbiinit tuottavat ääntä, joka aiheuttaa 3,5 km:n säteellä asuville
unettomuutta, stressiä ja sairauksia. Uusia lakeja on tämän vuoksi syntymässä tuuliturbiinien
käyttöönotolle. [7]
3.1.1.4 Eurooppa
Euroopan tuulivoimakapasiteetti oli vuoden 2012 lopulla noin 109 GW [5]. Eurooppa, erityisesti EU15
dominoi sekä kumulatiivisessa että vuosittain asennetussa tuulivoiman kapasiteetissa. Euroopassa Saksa
on ylivoimainen edelläkävijä. Asennettua maatuulivoimakapasiteettia sillä on 39 GW muodostaen 36 %
tämän hetkisestä Euroopan kokonaiskapasiteetista. Yli puolet Euroopan hyväksytyistä
maatuulivoimaprojekteista on suunniteltu Saksan rantaviivalle. Espanja tulee toisena 27 GW:lla
muodostaen 25 % kokonaiskapasiteetista. Pohjoismaista eniten tuulivoimaa oli Tanskassa ja Ruotsissa.
Euroopan maatuulivoimakapasiteetti oli vuonna 2012 107 GW ja vuonna 2015 sen arvioidaan nousevan
146 GW:iin [7]. Yleinen tuulivoiman hintataso on korkeampaa kuin Aasiassa, mutta teknologia on
Euroopassa kehittyneempää. Markkinat Euroopassa ovat melko täynnä ja niitä hallitsee pieni joukko
keskeisiä turbiininvalmistajia. Markkinat ovat avoimet, kuitenkin joitain esteitä on, jotka ovat jyrkkiä
siinä mielessä, että yritykset tarvitsevat todistetusti referenssejä voittaakseen tarjoukset
monimutkaisista ja riskialttiista miljardin dollarin hankkeista. Ensisijaisia maatuulivoiman edistäjiä ovat
vahva hallituksien tuki kannustimien avulla sekä kunnianhimoiset poliittiset tavoitteet. Politiikan tuella
kehitys tulee jatkamaan vahvaa vuotuista kasvuaan. Keskeinen haaste on se, milloin
maatuulivoimateollisuudesta saadaan tuottoisa ilman hallitusten tukea.
Suurimpia merituulivoimamaita Euroopassa ovat Iso-Britannia ja Saksa. Lokakuusta 2010 lähtien IsollaBritannialla on ollut Euroopan suurin merituulivoimakapasiteetti 1341 MW, ja rakenteilla on 971 MW.
Tämä on kaiken kaikkiaan 44 % Euroopan merituulikapasiteetista ja 41 % rakenteilla olevasta
merituulivoimasta. Yleinen hintataso Euroopassa on 20 % kalliimpaa kuin Aasiassa, mutta teknologia on
kehittyneempää. Euroopan merituulivoimamarkkinoiden kasvu riippuu pääasiassa kehittäjien kyvystä
saada kustannukset ja toimitusketju vastaamaan kysyntää. Kasvu on saatava jatkumaan läpi koko
toimitusketjun, jos Euroopan maat haluavat saavuttaa kansalliset tavoitteensa. [7] Merituulivoiman
rakentaminen on kaksinkertaistunut vuonna 2013. Tammi-kesäkuussa uusia voimaloita on otettu
käyttöön alan järjestön EWEA:n (The European Wind Energy Association) mukaan yli tuhannen
megawatin verran.
7
3.1.1.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikassa tällä hetkellä käytössä olevien maatuulivoimapuistojen yhteenlaskettu kapasiteetti
on noin 61 GW ja niiden tuottaman tuulivoimakapasiteetin odotetaan kasvavan 94 GW:iin [7].
Uusimpien kehitysten odotetaan esiintyvän Pohjois- ja Keski-Atlantin alueilla, jossa tuulen nopeus on
korkein. Pohjois-Amerikan markkina-alue on suurilta osin Yhdysvaltojen dominoima. Kertyvän
vuotuisen kasvuprosentin (CARG=[(loppuarvo/alkuarvo)^(1/vuosien lukumäärä)]-1) odotetaan kasvavan
16 % 2012-2015 välisenä ajanjaksona. Odotettu kasvuprosentti on hivenen korkeampi PohjoisAmerikassa kuin Euroopassa, mikä johtuu siitä, että Eurooppa on keskittymässä merituulivoiman
kehittämiseen. Tämä johtuu sopivan ja rajoitetun vapaan maa-alan puuttumisesta. Pohjois-Amerikan
markkinat ovat auki ulkomaisille yrityksille eivätkä ne ole niin keskeisesti hallituksen ohjaamat kuin
Aasiassa, vaan nojautuvat yksityisiin yrityksiin. Kasvava energian tarve sekä hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen edistävät suuresti Pohjois-Amerikan markkinoiden kehitystä. Kuitenkin sääntelyn ja
tulojen varmuus sekä markkinoiden kehittäminen niin, että ne tukevat työpaikkojen luomista ja
taloudellista kehitystä ovat ensisijaisesti tekijät, joiden avulla Yhdysvaltojen maatuulivoima saavuttaa
täyden potentiaalinsa. [7]
Yhdysvalloissa ei ole tällä hetkellä operatiivisia eikä rakenteilla olevia merituulipuistoja.
Hinnoittelutrendit ovat samankaltaisia kuin Euroopassa, koska odotetaan, että Pohjois-Amerikan
merituulivoiman kehityksessä käytetään prosentuaalisesti paljon hyödyksi Euroopassa valmistettuja
tuuliturbiineja ja komponentteja. Yksi keskeisimmistä haasteista Pohjois-Amerikassa on luonto ja
merenpohja, missä ranta syvenee nopeammin kuin Euroopassa ja tämä vaatii kehittyneemmät
perustukset. Markkinat, draiverit ja kehityksen rajoitukset ovat Pohjois-Amerikassa samat sekä maaettä merituulivoimassa. Rannikkotuulivoiman kehittämisen tiellä on Pohjois-Amerikassa kuitenkin yksi
suuri este: hinta. Merituulivoima maksaa kilowattituntia kohden noin kaksi kertaa niin paljon kuin
maatuulivoima. [7]
Yhdysvaltojen tuoreimmissa tuulivoimatilastoissa vuoden 2013 toisella neljänneksellä maassa ei otettu
käyttöön yhtään wattia tuulivoimaa. Tämä johtuu liittovaltion verotuesta. Viime vuonna oli epäselvää,
jatkuuko verotuki vuonna 2013. Näin kaikki meneillään olevat tuulivoimalaprojektit saatettiin loppuun
ennen vuoden vaihtumista. Yhdysvaltojen kongressi päätti kuitenkin jatkaa verotukea, joten
voimalahankkeet käynnistyvät taas piakkoin.
3.1.1.6 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikan maatuulivoiman markkina-alue muodostuu tällä hetkellä oikeastaan vain Brasiliasta.
Asennettua maatuulivoimaa on 6 GW ja sen odotetaan kasvavan 25 GW:iin vuoteen 2016 mennessä.
Rajoitukset Brasilian markkinoille tulijoille ovat alhaiset eikä välittömiä esteitä ole. Tärkeimmät
suuntaukset ja kannustimet ovat alhaisemmat tuotantokustannukset, hallituksien kannustimet ja
Brasilian huima sähkön kysyntä, mikä on houkutellut myös lukuisia ja merkittäviä ulkomaisia yrityksiä ja
sijoittajia. Merkittävimmät haasteet Brasiliassa ovat lisääntynyt energian tarve nopean väestönkasvun
vuoksi ja erilaiset uusiutuvan energian muodot. Tällä hetkellä keskeisimmät uusiutuvan energian
muodot Etelä-Amerikassa ovat vesivoima ja bioenergia. [7]
Etelä-Amerikan merituulivoiman markkina-alue muodostuu myös tällä hetkellä oikeastaan vain
Brasiliasta samoin kuin maatuulivoimankin. Kertyvän vuotuisen kasvuprosentin odotetaan olevan 55 %
vuosina 2015-2020. Merkittävimmät haasteet ovat rahoitus ja se, ettei Brasiliassa ole paikallista
turbiinien tai muiden keskeisten komponenttien tuotantoa ja toisaalta vanhentunut
verkkoinfrastruktuuri. Tällä hetkellä kannustinjärjestelmiä ja huutokauppaprosesseja on otettu käyttöön
Brasiliassa, mutta mitään virallista tavoitetta ei ole vielä julkaistu Brasilian hallituksen toimesta. [7]
8
Maatuulivoima
Alueet
Afrikka
Aasia
Australia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Kapasiteetti CARG (2012(2012)
2015)
3 GW
108 GW
4 GW
107 GW
61 GW
6 GW
Kannustimet
Resurssit ovat runsaat
mutta vajaakäytössä,
kasvanut
energiantarve
47 % talouskasvusta johtuen
Kiinassa merkittävin
kannustin on
hallituksen vahva tuki
ja asennustavoitteet
25 %
Yhteiskunnan tuki
25 %
Vahva hallitusten tuki
11 % ja kunnianhimoiset
(2010-2015) poliittiset tavoitteet
Haasteet
Heikko energian saanti köyhillä alueilla,
tuulisähkön kallis hinta
Kasvanut energian
tarve,
16 % hiilidioksidipäästöjen
(2010-2015) vähentäminen
Alhaisemmat
tuotantokustannukset,
hallitusten kannustimet
ja Brasilian huima
63 %
sähkön kysyntä
(2008-2016)
Rahoitus, sähkön ostosopimus ( PPA),
sääntely ja toimitusketju.
Liuskekaasubuumin vaikutuksesta
sähkön aleneva hinta
Lisääntynyt energian tarve nopean
väestönkasvun vuoksi, erilaiset
uusiutuvan energian muodot
Hirmumyrskyjen vaara
Tuuliturbiinien aiheuttama ääni ja siitä
johtuvat ongelmat
Haastena milloin
maatuulivoimateollisuudesta saadaan
tuottoisa ilman hallitusten tukea
289 GW
Merituulivoima
Alueet
Aasia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Kapasiteetti CARG (2010(2012)
2015)
6 GW
6 GW
0 GW
62 %
Kannustimet
Kiinassa merkittävin
kannustin on
hallituksen vahva tuki
ja asennustavoitteet
Vahva hallitusten tuki
27 % (2010- ja kunnianhimoiset
2020) poliittiset tavoitteet
Kasvanut energian
tarve,
hiilidioksidipäästöjen
29 % (20152020) vähentäminen
Joitain
kannustinjärjestelmiä
Etelä-Amerikka
Yhteensä
0 GW
12 GW
55 % (20152020)
Haasteet
Ympäristölliset ja tekniset haasteet sekä
alhaiset syöttötariffit
Kasvu riippuu kehittäjien kyvystä saada
kustannukset ja toimitusketju
vastaamaan kysyntää
Rahoitus, sähkön ostosopimus (PPA),
sääntely ja toimitusketju.
Liuskekaasubuumin vaikutuksesta
sähkön aleneva hinta
Rahoitus, Brasiliassa ei paikallista
turbiinien tai muiden keskeisten
komponenttien tuotantoa ja vanhentunut
verkkoinfrastruktuuri
9
3.1.2 Aurinkoenergia
Aurinkoenergiaa on hyödynnetty jo pitkään, mutta vasta viime vuosina sen kustannukset ovat
alentuneet merkittävästi ja investoinnit lisääntyneet. Aurinkoenergiamarkkinoilla on tapahtunut tasaista
vuosittaista kasvua viime vuosien aikana ja kehitys on ollut uusiutuvista energioista kaikkein nopeinta.
Maailmanmarkkinat kaksinkertaistuvat vuosittain ja aurinkovoiman globaali kokonaiskapasiteetti nousi
vuonna 2012 102 GW:iin. Aurinkolämpökapasiteettia asennetaan vuosittain noin 20-30 GW.
Markkinoiden kasvun painopiste on siirtymässä kohti Kiinaa, Yhdysvaltoja, Japania ja Intiaa. Vuonna
2011 Euroopan maailmanlaajuinen osuus uudesta asennetusta aurinkoenergian kapasiteetista oli vielä
74 %, mutta vuonna 2012 osuus oli enää 55 %. Aurinkoenergiasektori sai toisena vuonna peräkkäin
eniten investointeja, joissa Kiina, Eurooppa ja Yhdysvallat olivat johtavat markkina-alueet [2].
Aurinkoenergia voi tulevaisuudessa muodostaa 22 % globaalista sähköstä ja sen odotetaan tapahtuvan
vuoteen 2050 mennessä. Uuden politiikan ja taloudellisten tukijärjestelmien myötä Australia, Kiina,
Ranska, Intia ja Korea ovat keskeisimmät kehittyvät markkinat. Saksa, Espanja, Japani, Italia ja
Yhdysvallat
muodostavat
87
%
aurinkoenergian
kumulatiivisesta
kapasiteetista.
Aurinkosähköjärjestelmissä paneeleiden hinnat alenevat jatkuvasti, jolloin muiden kustannusten
suhteellinen osuus nousee. Paneelit ovat nykyisin enää puolet koko järjestelmän kustannuksista. Lisäksi
tarvitaan muita asennuskomponentteja sekä säätö- ja ohjausjärjestelmiä.
3.1.2.1 Afrikka
Afrikan aurinkoteollisuus on tällä hetkellä hallituksien tukemaa. Hallitukset ovat asettaneet
kunnianhimoisia tavoitteita kehittää potentiaalista aurinkoenergiaa Afrikassa. Poliittiset kuohunnat
muutamissa maissa, kuten Egyptissä, saattavat vaikeuttaa ja viivästyttää alan kasvua, sillä useimmat
suurimmista suunnitelmista ovat vielä alkuvaiheessa. Afrikan aurinkoenergian kasvua kannustavia
tekijöitä ovat väestönkasvu, auringon säteilyn runsaus ja energian tarve. Kasvua hidastavia tekijöitä taas
ovat tuotannon kustannukset, maa- ja vesiongelmat, ammattitaitoisen työvoiman puute,
valmistuskapasiteetti ja poliittiset kysymykset. Pohjois-Afrikan alueella erityisesti maissa kuten
Marokossa, Tunisiassa, Algeriassa ja myös Etelä-Afrikassa on paljon aurinkoenergiapotentiaalia.
Marokossa tavoitteena on 2 GW:n aurinkoenergiakapasiteetti vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Afrikka on
suunnitellut ensimmäisessä itsenäisessä tuottajaohjelmassa 1,9 GW aurinkopuistoja. [7]
3.1.2.2 Aasia
Aasian markkinoiden odotetaan kasvavan voimakkaasti hallitusten laajojen toimeksiantojen tuella. Kiina
johtaa Aasian aurinkoenergiamarkkinoita ja suunnittelee asentavansa 50 GW aurinkoenergiaa vuoteen
2020 mennessä. Japani on tällä hetkellä vielä johtava markkinamaa, jota seuraa Kiina, Etelä-Korea ja
Intia. Intia ja Japani suunnittelevat 20 GW:n ja 15 GW:n lisäyksiä aurinkokapasiteettiinsa. Kiina ja Taiwan
ovat keskeiset aurinkopaneelien valmistusmaat maailmassa. Asennetun kapasiteetin odotetaan
saavuttavan 29 GW vuoteen 2016 mennessä ja kasvavan 25 %:n kertyvällä vuotuisella kasvuprosentilla
ajanjaksolla 2011-2016. Valmistuskapasiteetti on paljon suurempi kuin tämän hetkinen kysyntä. Kilpailu
alalla on kiivasta ja on aiheuttanut aurinkopaneelien hinnanlaskun. Syöttötariffit ovat ensisijainen
kannustinmekanismi aurinkoenergian kapasiteetin kehitykselle Aasiassa. [7]
10
3.1.2.3 Australia
Australian energiantuotanto nojautuu tällä hetkellä vahvasti fossiilisiin polttoaineisiin, vaikka olosuhteet
ovat erinomaiset aurinko- ja tuulivoimalle. Australiassa auringon säteilyn määrä neliökilometrille on
kaikista mantereista korkeinta ja tämän vuoksi Australian markkinoille odotetaan lyhyen ja pitkän
aikavälin kasvua. 1 GW:n lisäystä kapasiteettiin odotetaan vuoteen 2015 mennessä. Australian PV
(photovoltaic, aurinkosähkö) -markkinat kaksinkertaistuivat vuonna 2011 ja saavuttivat 1200 MW:n
kasvun vuoden 2011 lopulla. IEA:n (International Energy Agency) mukaan CSP (aurinkoenergiamuoto,
jossa auringonsäteilyä keskitetään ja sillä kuumennetaan väliainetta) pystyisi tuottamaan 40 %
Australian kokonaisenergiasta. Tästä potentiaalista huolimatta CSP-markkinat eivät ole kasvaneet vielä
odotetulla tavalla hallituksen kannustavien linjauksien puuttuessa. [7]
3.1.2.4 Eurooppa
Eurooppa on maailman suurin aurinkoenergian markkina-alue ja se muodosti melkein 80 % kaikesta
globaalista PV-kapasiteetista ja reilut 55 % globaalista CSP-kapasiteetista vuonna 2011. Vaikka kasvun
odotetaan Euroopassa hidastuvan, se tulee silti olemaan suurin markkina-alue vielä vuonna 2016.
Vuonna 2012 yli 75 % PV-kapasiteetin lisäyksestä tehtiin Euroopassa. Saksa on tällä hetkellä
ylivoimaisesti maailman suurin aurinkosähkömarkkina-alue ja se on pitkään toiminut kasvun moottorina
Euroopassa. Espanjassa sijaitsevat suurimmat CSP-markkinat, 730 MW asennettua kapasiteettia.
Aurinkoenergian kasvua Euroopassa ovat edistäneet kasvihuonekaasupäästöjen -80 %:n tavoite vuoteen
2050 mennessä, hallitusten tuki ja erilaiset lainsäädännölliset ja rahoitusjärjestelyt kuten syöttötariffit.
Euroopassa on asetettu tulleja kiinalaisille valmistajille polkumyynnin estämiseksi. [7]
3.1.2.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikassa Yhdysvalloista odotetaan kasvavan suurin aurinkoenergia-alue viidessä vuodessa ja
kasvua odotetaan tapahtuvan yli 50 GW vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteena Yhdysvalloilla on laskea
aurinkoenergian tuotantokustannuksia 75 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä. PohjoisAmerikassa on viidenneksi suurimmat PV-markkinat ja toiseksi suurimmat CSP-markkinat. Yhdysvaltojen
teollisuus on vakauttamisvaiheessa monien tehtaiden sulkeutuessa, mikä johtuu siitä, että ei pystytä
tukemaan vaatimuksia alhaisista hinnoista. Tukeakseen valmistajia hallitus on asettanut kiinalaisille
valmistajille tulleja. Kilpailu alalla tulee muuttumaan. [7]
3.1.2.6 Etelä-Amerikka
Vaikka Etelä-Amerikalla on hyvät aurinkoenergiaresurssit, energiateollisuus ei ole alueen painopistealue.
Brasilia on ainut maa, jossa on suunniteltu 600 MW:n tavoitetta vuoteen 2020 mennessä. Tällä hetkellä
Brasiliassa tuotetaan vain 20 MW aurinkoenergiaa. Suurin osa siitä on verkon ulkopuolista ja fokus
pyritään pitämään pienissä projekteissa. Etelä-Amerikan markkinat ovat suurelta osin ilman
kannustinjärjestelmiä. Kuitenkin aurinkoenergian resursseista syntynyt potentiaali markkinoilla
houkuttelee erityisesti Länsi-Argentiinaa ja Chileä. Asennetun kokonaiskapasiteetin odotetaan nousevan
150-400 MW:n välille vuonna 2016. Kasvanut sähkön kysyntä ja energian kallis hinta ovat lisänneet
keskittymistä uusiutuvaan energiaan. Kuitenkin fokus on bioenergian, tuulen ja vesiresurssien
kehittämisessä, koska ne ovat runsaita ja halvempia kuin aurinkoenergia. [7]
11
Aurinkoenergia
Alueet
Kapasiteetti CARG
(2012)
(2011-2016) Kannustimet
Kasvava populaatio, runsas
auringon säteily,
energiavaatimukset
Afrikka
0 GW
Aasia
11 GW
Australia
1,4 GW
Eurooppa
68 GW
PohjoisAmerikka
Etelä-Amerikka
Yhteensä
8 GW
20 MW
88,4 GW
Haasteet
Tukien puute, josta
seurauksena
kustannukset
suuremmat kuin
fossiilisilla polttoaineilla
Syöttötariffit
Maaseudun sähköistys
ja yhteydet,
voimalaitoksien
25 %
kehittäminen
Runsaasti auringon säteilyä, Kustannukset
uusiutuvan energian tavoite suuremmat kuin eija hallituksien tuki
uusiutuvilla
energialähteillä.
Sopivuus jo olemassa
oleviin siirto- ja
jakeluverkkoihin
EU: -80%-tavoitteet 2050
Talous- ja finanssikriisi,
vuoteen mennessä,
tasainen
hallituksien tuki, erilaiset
energiantuotanto,
lainsäädännölliset ja
varastointi
taloudelliset järjestelmät
16 %
Hallitusten kiintiöt
uusiutuvalle energialle,
paneelien hinnan lasku,
erinomaiset resurssit,
Yhdysvalloilla paljon maaalueita, jotka soveltuvat
sekä PV- että CSPmarkkinoille, valtion tasolla
toimeksiantoja ja
- määräyksiä
Kasvava energian kysyntä
ja sähkön kallis hinta
-
Korkeat kustannukset
-
12
3.1.3 Geoterminen energia
Vuodesta 2010 lähtien geotermisen energian tuottoa on ollut jo melkein 24 maassa. Geoterminen
energia tuottaa yli 10 % sähköstä kuudessa maassa. Geoterminen energia on lähes päästötöntä ja sen
tuotanto on huomattavasti tasaisempaa ja luotettavampaa kuin monien muiden uusiutuvien sen jälkeen
kun voimala on kerran rakennettu. Parhaat geotermiset voimalat yltävät jopa 90 prosentin
käyttöasteeseen eli hyvien ydinvoimaloiden tasolle. Ongelmia aiheuttavat kuitenkin hyvin syvällä olevan
veden rikkioksidi, typpioksidi, metaani ja muut pitoisuudet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää suoraan
esimerkiksi kaukolämmitysverkossa. Suurimpana haasteena geotermisen energian laajemmalle käytölle
ovat myös toistaiseksi erittäin syvälle ylettyvien kanavien porauskustannukset.
3.1.3.1 Afrikka
Afrikan mantereella on runsaasti luonnon geotermisiä resursseja, etenkin Itä-Afrikassa, jossa arvioidaan
olevan geotermistä potentiaalia 7 GW. Afrikan vulkaaniselta vyöhykkeeltä on UNEPin (United Nations
Environment Programme) arvioiden mukaan mahdollista saada hyötykäyttöön geotermistä energiaa
jopa 15 GW. Tällä hetkellä geotermiset energiamarkkinat sijoittuvat vain kahteen maahan; Keniassa on
asennettua kapasiteettia 212 MW ja Etiopiassa 7,3 MW. Kenia on Afrikassa geotermisen energian
edelläkävijä ja se rakentaa parhaillaan voimalaa, joka tuplaa maan geotermisen energian tuotannon
vuoteen 2014. Vuoteen 2019 mennessä suunnitellaan vieläkin suurempaa voimalaa. Afrikan ongelmana
on, että sähköverkot eivät ole kovin kattavia. Kenian alueella vain 17 % on valtakunnallisen sähköverkon
piirissä, vaikka se on pidemmällä kuin monet muut maat. Infrastruktuurin kehittäminen ja geotermisen
energian saaminen käyttöön voisi houkutella alueelle enemmän myös muuta energiaintensiivistä
teollisuutta. [7]
3.1.3.2 Aasia
Aasian geotermisen energian markkinat ovat toiseksi suurimmat Pohjois-Amerikan jälkeen 3737 MW:lla.
Kolme merkittävintä markkina-aluetta Aasiassa ovat Filippiinit 1966 MW, Indonesia 1189 MW ja Japani
502 MW. Filippiinit on toiseksi suurin geotermisen sähkön tuottaja maailmassa. 18 % Filippiinien
sähköstä tulee geotermisestä energiasta. Indonesia on kolmanneksi suurin geotermisen energian
tuottaja. Indonesiassa sijaitsee 40 % maailman yhteenlasketuista geotermisen energian resursseista.
Olemassa olevasta potentiaalista hyödynnetään tällä hetkellä vain alle 5 prosenttia. Suurin syy tähän on
fossiilisille polttoaineille myönnetyt valtiontuet, korkeat alkupääomakustannukset sekä heikko tekninen
osaaminen kotimaassa. Geoterminen energia Aasiassa on pääomakeskeistä ja siinä on luontaisia riskejä
sijoittajille. Esteitä geotermisille energiamarkkinoille muodostuu kustannuksista, teknisistä
vaatimuksista, rahoituksesta ja siitä, että hankkeisiin vaaditaan enemmän aikaa, toisin kuin joissain
muissa energialähteissä. [7]
3.1.3.3 Australia
Australiassa oli asennettua kapasiteettia vain 1,1 MW vuonna 2010 ja se muodostaa 0,002 % Australian
uusiutuvalla energialla tuotetusta sähköstä. Vain yksi kaupallinen maalämpölaitos toimii
Queenslandissa. Kolme hanketta on kuitenkin suunnitteilla. Australian hallituksen fokus on selkeästi
kasvamassa geotermistä energiaa kohtaan, mutta tekniset ja taloudelliset haasteet ovat olleet
ensisijaisesti syynä alan hitaaseen kasvuun. Uusi-Seelanti muodostaa noin 7 % globaalin osuuden
geotermisestä kapasiteetista. Uudella-Seelannilla oli asennettua kapasiteetti vuonna 2010 769 MW. [7]
13
3.1.3.4 Eurooppa
Nykyään geotermistä energiaa käytetään lähes koko Euroopassa ja sen hyödyntäminen on kasvanut
viime vuosina selkeästi EU-tason tukien ansiosta. Eurooppa on kolmanneksi suurin geotermisen
energian tuottaja kaikista mantereista 1637 MW:n asennetulla kapasiteetilla, muodostaen 15 %
maailman geotermisestä energian tuotannosta. Neljä suurinta Euroopan geotermisen energian
tuottajamaata ovat Italia, Islanti, Venäjä ja Turkki. Islanti on maailman geotermisen energian suurvalta,
ja se tuottaa sillä meikein kaiken muun paitsi liikenteeseen käytettävän energiansa. Geoterminen
energia kilpailee Islannissa vesivoiman kanssa. Se on maan tuliperäisyyden vuoksi helposti
hyödynnettävissä, koska kuuma vesi saadaan läheltä maan pintaa. [7]
3.1.3.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikka johtaa geotermisen energian markkinoita 4570 MW:n kapasiteetilla (Yhdysvallat 3101
MW). Myös Väli-Amerikassa on runsaasti kapasiteettia (Meksiko 958 MW ja El Salvador 203 MW).
Geoterminen energia muodostaa 0,5 % Yhdysvaltojen kokonaisenergian tuotannosta ja on toiseksi
suurin uusiutuva energia bioenergian jälkeen. Julkisen energiajärjestelmän käyttökustannusten noustua
sähkön hinta Meksikossa on noussut. Energian hintaa loppukäyttäjille on tuettu liittovaltion hallituksen
toimesta. Runsaat geotermiset luonnonvarat, energiavarmuus, ilmastonmuutos ja kannustava
hallituksen politiikka ovat edesauttaneet geotermisen energian käytön kasvua Pohjois-Amerikan ja VäliAmerikan mantereella. [7]
3.1.3.6 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikassa ei ole tällä hetkellä geotermisiä energialaitoksia. Kuitenkin maissa, kuten Chilessä ja
Argentiinassa, rohkaistaan kehitystä lisääntyneen poliittisen tuen ja kannustimien avulla. Chilessä
arvioidaan olevan geotermistä potentiaalia 3300 MW:n edestä ja sinne onkin suunnitteilla useita
projekteja. Asennetun kapasiteetin odotetaan Chilessä nousevan 150 MW:iin vuoteen 2015 mennessä.
Geotermisen energian keräämismenetelmien kehittäminen herättää kiinnostusta paikallisten ja
kansainvälisten kaivosyhtiöiden keskuudessa Argentiinassa. Tuonnin vaihtelevuuden lisäksi kasvava
energian tarve, energialähteiden monipuolisuuden lisääminen ja energian saannin turvaaminen ajavat
Argentiinan hallitusta kehittämään geotermistä energian tuotantoa. [7]
14
Geoterminen energia
Alueet
Afrikka
Aasia
Kapasiteetti CARG
(2012)
(2007-2016) Kannustimet
220 MW
4 913 MW
Australia
1,1 MW
(2010)
(Uusi-Seelanti)
840MW
Eurooppa
3 779 MW
PohjoisAmerikka
5 255 MW
Etelä-Amerikka
Yhteensä
0 MW
15 007 MW
Haasteet
Sähköverkkojen
- kattavuus, rahoitus
Tyynenmeren saarilla on
Fossiilisille polttoaineille
yhdet suurimmista
myönnetyt valtiontuet,
geotermisistä
alkupääomakustannukset
luonnonvaroista
ja heikko tekninen
7%
osaaminen
Runsaat luonnonvarat,
Resurssien kehityksen
kustannusten etu verrattuna aiheuttamat
muihin uusiutuviin energian ympäristövaikutukset
- lähteisiin, hallitusten tuki ja
kannustus ja tekninen
osaaminen
7,86%
EU-tuet, teknologinen
Tekniset haasteet esim.
kehittyneisyys
tarpeeksi syvälle
1,60 %
pääseminen
Runsaat geotermiset
Geotermisen energian
luonnonvarat, energian
etsinnän ja porauksen
toimitusvarmuus,
rahoitus
ilmastonmuutos ja
5,8 % kannustava hallitusten
(USA) politiikka
Kasvava energian tarve
-
-
15
3.1.4 Bioenergia
Bioenergian osuus maailman energiantuotannosta on 10,2 %. Se on tällä hetkellä laajimmin käytetty
uusiutuvan energian muoto. Globaaleiden bioenergiamarkkinoiden odotetaan kasvavan 9,6 miljardista
13,7 miljardiin dollariin 2007-2016. Maailman bioenergiakapasiteetti oli 2010 vuoden lopulla 62 GW ja
kuusi tärkeintä bioenergiamaata olivat Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Kiina, Ruotsi ja Suomi. Suurimpia
bioenergian tuottajamaita olivat Iso-Britannia, Brasilia, Kiina ja Japani. Biomassasta tuotettu
primäärienergia kasvoi 2-3 % vuonna 2012. Globaalisti biomassan tuotanto ja bioenergian kulutus
painottuvat Aasian, Etelä-Amerikan ja Afrikan kehittyviin maihin. Biomassan käyttö energianlähteenä
nousi merkittävästi vuonna 2010 Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa ja muissa kehitysmaissa.
Jakelujärjestelmien ja logistiikan kehitys voi edesauttaa laskemaan biomassan raaka-ainekustannuksia.
Kehittyneemmät biopolttoaineet ovat vielä T&K-vaiheessa ja niiden odotetaan tulevan markkinoille
muutaman vuoden kuluessa. Maailman biopolttoaineiden tuotanto vastaa noin kolmea prosenttia
liikennepolttoaineiden kulutuksesta. Johtavia liikenteen biopolttoaineiden tuottajia ovat Yhdysvallat ja
Brasilia. Etanolin tuotanto nousi globaalisti 17 % vuonna 2010.
3.1.4.1 Australia
Australian tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä saada biomassa laajalti hyväksyttyä ja tunnustettua
kestäväksi luonnonvaraksi, jolla tuotetaan energiaa, polttoainetta, kemikaaleja ja muita jatkojalosteita.
Australiassa on asennettua biomassakapasiteettia 773 MW, mikä on noin 0,9 % Australian
kokonaissähköntuotannosta ja 11,5 % uusiutuvien energianlähteiden tuotannosta. Bioenergiasta 58 %
hyödynnetään Australiassa elintarvikesektorilla. Asuinrakennuksissa käytetään toiseksi eniten
bioenergiaa (29 %), pääasiassa puuta lämmitykseen. Biomassasta tuotetun sähkön kertyvä vuotuinen
kasvuprosentti on Australiassa 13 % välillä 2007-2016. Korkeat raaka-aineiden hinnat, öljyn hinta ja
valtion toimeksiantojen epävarmuus ovat johtaneet heikkoihin investointeihin sektorilla. Australian
bioenergiamarkkinat ovat kehitysvaiheessa eikä markkinoilla ole vakiintuneita kilpailijoita. Vuonna 2009
Australiassa tuotettiin 0,3 % maailman etanolista ja 0,6 % biodieselistä. Biopolttoaineiden osuus
liikenteessä käytettävistä polttoaineista on 0,4 % eli todella vähäistä. [7]
3.1.4.2 Aasia
Aasian biomassamarkkinoilla vuotuinen kertyvä kasvuprosentti oli vuosien 2007 ja 2011 välillä 5,71 % ja
tavoitti 48,4 TWh vuonna 2011. Kiina, Japani ja Intia hallitsevat biomassamarkkinoita Aasiassa.
Biopolttoainemarkkinoiden vuotuinen kertyvä kasvuprosentti (CARG) oli 16,7 % vuosina 2007-2011.
Biopolttoaineiden markkinoiden ennustetaan kasvavan ennustetulla 10 % suuruisella CARG:llä vuosina
2011-2016. Bioetanoli on eniten käytetty biopolttoaine Aasiassa ja muodostaa 63,7 % koko volyymista.
Biopolttoainemarkkinoita hallitsevat Kiina, Thaimaa, Etelä-Korea ja Intia. Aasian biopolttoainemarkkinat
ovat kasvaneet viime vuosina vahvasti. [7]
3.1.4.3 Eurooppa
Euroopassa puu on tärkein bioenergian lähde kattaen noin 2/3 bioenergian kokonaistuotannosta.
Lähtökohta on siten erilainen kuin globaalissa bioenergiantuotannossa. Energian tuotanto biomassasta
oli vuonna 2009 121 TWh ja sen odotetaan kasvavan 6,9 % suuruisella vuotuisella kertyvällä
kasvuprosentilla vuosina 2007-2016. Saksan, Ruotsin ja Iso-Britannian osuus on melkein 48 %
biomassasta tuotetusta energiasta. Eurooppa on kolmanneksi suurin biopolttoaineiden tuottaja USA:n
16
ja Brasilian jälkeen ja suurin biodieselin valmistaja. Vuonna 2010 Euroopassa tuotettiin noin 15 miljardia
litraa biopolttoainetta. [7]
3.1.4.4 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikassa ovat maailman toiseksi suurimmat biomassamarkkinat, 25 % maailman
kokonaistuotannosta ja suurimmat markkinat biopolttoaineelle, 50 % maailmanlaajuinen osuus vuoden
2010 volyymistä. Yhdysvaltojen bioenergiakapasiteetin odotetaan saavuttavan 14,4 GW vuoteen 2018
mennessä. [7]
3.1.4.5 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikka muodosti vuonna 2010 10,5 % globaalista biomassasta tuotetusta energiasta ja sen
arvioidaan kasvavan 11,5 %:iin vuoteen 2016 mennessä. Brasilia on suuri biomassan markkina-alue
Etelä-Amerikassa muodostaen 90 % koko biomassamarkkinoista. Biopolttoaineiden kulutuksessa EteläAmerikassa on toiseksi suurimmat kuluttajamarkkinat. [7]
Kiinteä biomassa
Alueet
Aasia
Australia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Kapasiteetti CARG
(2010)
(2007-2016) Kannustimet
Haasteet
Kasvavat
5,71 % polttoainekustannukset,
45 TWh (2007-2011) teollistuminen, talouskasvu
Uusien teollisuudenalojen ja Korkeat
työpaikkojen synty,
kasvihuonekaasupäästöt
erityisesti
maaseudulle
2,3 TWh
13,00 %
128 TWh
65,3 TWh
31 TWh
271,6 TWh
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähentyminen, linjaukset ja
lainsäädäntö, biomassan
6,88 % raaka-aineiden saatavuus
Hiilidioksidipäästöjen
sääntely
8,50 %
Maaseuduilla mahdollista
13 % työvoimaa
Ympäristölliset haasteet
Raakaöljyriippuvuus,
alhainen
energiavarmuus, liika
harvennus, maaperän
monimuotoisuus, korkeat
kasvihuonekaasupäästöt
Korkeat
kasvihuonekaasupäästöt
17
Nestemäiset biopolttoaineet
Alueet
Aasia
Australia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Kulutus,
litraa
(2010)
CARG
(2007-2016) Kannustimet
Energiavarmuus,
kauppataseiden
parantaminen,
maataloussektorin
laajentaminen
16,7 %
5 miljardia (2007-2011)
Uusien teollisuudenalojen ja
Etanolia
työpaikkojen synty,
350
erityisesti maaseudulle
miljoonaa,
Etanoli 33
biodieseliä
89 %, biodiesel
miljoonaa
19,5 %
Kannustavat
hallituspolitiikat, EU:n
tavoitteet ja kansalliset
toimintasuunnitelmat
koskien uusiutuvia
energioita, fossiilisten
Etanoli 17 polttoaineiden ja
%, biodiesel hiilidioksidipäästöjen
19 miljardia
11,8 % verotus
Energiavarmuus,
ilmastonmuutos,
Etanoli 8,75
maaseudun kehittäminen
50,6 %, biodiesel
miljardia
6,4 %
Energiavarmuus, öljyn
Etanolia 24
kallistuminen, kiinnostus
Etanoli 6,3
miljoonaa,
uusien vaurauden lähteiden
biodieseliä %, biodiesel
kehittämiseen, erityisesti
2 396 27 % (2007maaseudulla
miljoonaa
2019)
77,46
miljardia
Haasteet
Biopolttoaineiden
laajentaminen uhkaa
paikallista
elintarviketuotantoa,
aiheuttaa metsäkatoa,
vesipulaa ja savusumua
Korkeat
kasvihuonekaasupäästöt
Riippuvuus perinteisistä
energialähteistä,
energiavarmuus ja
ympäristönäkökohdat,
kuten
kasvihuonekaasupäästöt
Raakaöljyriippuvuus,
alhainen
energiavarmuus, korkeat
kasvihuonekaasupäästöt
Metsäkato, pienviljelijät
voivat menettää maitaan,
vientiin suuntautunut
raaka-ainetuotanto
18
3.2 Ekotehokkaat kaupungit
3.2.1 Vihreä rakentaminen
Vihreän rakentamisen markkinat ovat nousussa energiakustannusten kasvaessa ja fokuksen siirtyessä
yhä enemmän kestävään kehitykseen ja energian käytön tiukkenevaan lainsäädäntöön. Maailman
suurimmat vihreän rakentamisen markkinat ovat tällä hetkellä Euroopassa. Markkinoiden
kokonaisvolyymi on noin 1000 miljardia euroa. Globaaleiden markkinoiden ennustetaan nousevan 5,4
miljardiin dollariin.
Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n arvion mukaan rakennukset kuluttavat 30-40 % maailman
energiasta ja kolmannes maailman kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Tämän
lisäksi rakennussektori kuluttaa vuosittain noin kolme miljardia tonnia raaka-aineita, mikä vastaa noin
40-50 % luonnonvarojen kulutuksesta. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman UNEP:n mukaan
millään muulla toimialalla ei ole vastaavaa potentiaalia suurten päästövähennysten saavuttamiseksi
kuin rakennusalalla. Vihreään uudis- ja korjausrakentamiseen panostamisen uskotaan myös luovan
miljoonia uusia työpaikkoja ja muutenkin auttavan Euroopan talouden elvyttämisessä. Vihreä
rakentaminen vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja sillä on merkittävä osuus energiansäästössä.
Tällä hetkellä parhaita vihreän rakentamisen markkina-alueita näyttäisivät olevan Iso-Britannia,
Singapore, Brasilia ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Etelä-Afrikan Green Building Councilin
julkaisemassa raportissa todetaan, että ekotehokas rakentaminen sekä nostaa rakennuksen arvoa että
kasvattaa sijoitustuottoa perinteisiin kiinteistöihin verrattuna. Vihreää rakentamista kannustaa juuri
siitä tulevat merkittävät liiketoimintahyödyt rakennusten omistajille. McGraw-Hill Constructionin
tuoreen tutkimuksen mukaan [16] uudisrakennuskohteissa maailmanlaajuisesti tulee 8 % säästöjä
operatiivisissa kuluissa ja 15 % säästöjä viiden vuoden aikavälillä. Korjausrakentamisessa operatiivisten
kulujen on huomattu vuoden aikana laskevan 9 % ja viiden vuoden aikana 13 %.
3.2.1.1 Afrikka
Afrikan ja Lähi-idän markkinoiden odotetaan kasvavan lähemmäs 500 % vuosina 2010-2015 saavuttaen
35 miljardia dollaria. Pääasiallinen markkinoiden edistäjä Etelä-Afrikassa ovat taloudelliset säästöt
sähkölaskujen pienentyessä. Paikallisesti hallitukset tarjoavat verohelpotuksia yrityksille, jotka pystyvät
leikkaamaan energian kulutustaan yli 10 %. Vihreän rakentamisen markkinat ovat vasta kehittymässä ja
vastoinkäymisiä löytyy runsaasti. Etelä-Afrikkaan on kehitelty uusia säädöksiä ja standardeja koskien
rakennuksia ja rakentamista. Kaikissa uusissa rakennuksissa tulee käyttää aurinkoenergialla toimivia
vesilämmittimiä, lämpöpumppuja tai samankaltaisia teknologioita. Seinien, kattojen ja ikkunoiden on
täytettävä vähimmäisvaatimukset eristyksessä ja on pyrittävä minimoimaan lämmitys talvisin ja
jäähdytys kesäisin. [7]
3.2.1.2 Aasia
Aasian markkinoiden odotetaan kasvavan yli 435 % vuosien 2010-2015 välisenä aikana saavuttaen 321
miljardia dollaria. Johtavat vihreän rakentamisen markkina-alueet sijaitsevat Kiinassa, Japanissa,
Intiassa, Etelä-Koreassa, Singaporessa ja Hong Kongissa. Tämä johtuu siitä, että näillä alueilla on
hallituksien tukea ja markkinoiden sidosryhmät ovat sitoutuneet vihreään rakentamiseen. Vihreän
rakentamisen markkinat ovat vasta kehittymässä ja vastoinkäymisiä on runsaasti. Suurin ongelma on se,
että nykyiset rakennusstandardit, esimerkiksi Kiinassa, ovat selvästi jäljessä kehittyneitä maita, etenkin
19
lämmityksessä ja rakennuksen elinkaaressa. Tekninen rakennuskapasiteetti energiatehokkaaseen
rakentamiseen on myös rakennuttajien ja urakoitsijoiden keskuudessa alhainen. Hallitukset ovat avainasemassa Aasiassa vihreiden rakennusmarkkinoiden kasvuun. Suuret investoinnit ja säädösten ja
kannustimien luominen vaikuttavat positiivisesti markkinoiden kasvuun. [7]
3.2.1.3 Australia
Australian rakennussektorilla ymmärretään yleisesti, että vihreä rakentaminen tuo voittoa pitkällä
tähtäimellä. Australiassa rakennusalan tietoa tuottavan konsulttiyrityksen, BCI Australian, tekemän
tutkimuksen mukaan 65 % alan asiantuntijoista on samaa mieltä siitä, että vihreillä rakennuksilla tulee
olemaan merkittävä vaikutus alan tulevaisuuden projekteihin. Tästä kertoo myös se, että asiakkaiden
vihreiden rakennusten vaatimus on kolmanneksi tärkein kannustin energiatehokkaaseen rakentamiseen
Australiassa. 1 heinäkuuta 2012 lähtien sellainen yritys Australiassa, joka investoi jo olemassa olevien
rakennustensa energiatehokkuuden parantamiseen, pystyy hakemaan verohelpotusta. [7]
3.2.1.4 Eurooppa
Energiatehokkuuden parantaminen on keskeisessä asemassa EU:n 2020-kasvustrategiassa. Kiinteistöt
vastaavat 40 % energian kokonaiskulutuksesta EU:ssa ja se on suurin yksittäinen kasvihuonekaasujen
lähde tällä hetkellä. Parantamalla kiinteistöjen energiatehokkuutta on mahdollista alentaa myös
energian kokonaistuotantoa ja siten myös päästöjä. EU:n energiatehokkuusdirektiivi velvoittaa
jäsenmaita asettamaan sitovia energiatehokkuustavoitteita energian kulutuksen vähentämiseksi niin,
että EU:n ohjeellinen 20 prosentin energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä.
Lisäksi energiatehokkaaseen rakentamiseen kannustavia direktiivejä ovat EcoDesing-direktiivi ja
direktiivi energiamerkinnöistä. Myös päästökauppadirektiivi ja uusiutuvan energia direktiivi lisäävät
investointitarvetta vähäpäästöiseen energiantuotantoon ja näin parantavat energiatehokkuustoimien
kannattavuutta. EU:n Green Building -ohjelma käynnistettiin vuonna 2005 ja sen kohderyhmänä ovat
pääasiassa yksityiset ja julkiset rakennukset. Green Building -ohjelma perustuu organisaatioiden ja
yritysten vapaaehtoisiin sitoumuksiin. Ongelmana Euroopassa onkin jo tällä hetkellä se, että on liian
paljon erilaisia standardeja matalaenergiataloille ja passiivirakennuksille. Euroopan markkinoiden
odotetaan kasvavan lähemmäs 180 % vuosien 2010-2015 aikana saavuttaen 663 miljardia. Suurimmat
energiatehokkuusmarkkinat löytyvät Saksasta, Isosta-Britanniasta ja Ranskasta.
3.2.1.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan 30 % vuosien 2010-2015 aikana saavuttaen 425
miljardia dollaria. USA:ssa ja Kanadassa mielenkiinto energiatehokasta rakentamista kohtaan on
kasvussa ja moni kiinteistöyhteisössä on alkanut ymmärtää, kuinka paljon energiatehokas rakentaminen
tulee muuttamaan markkinoita. Yhdysvalloissa tullaan rakentamaan seuraavan 30 vuoden aikana noin
89 miljoonaa uutta tai korvaavaa kotia väestönkasvun takia. Öljyvarojen vähenemisen takia ollaan
kansainvälisesti kiinnostuneita vähentämään energian kulutusta siellä missä mahdollista. Yhdysvaltojen
rakennukset kuluttavat 40 % kaikesta tuotetusta energiasta ja tämä on synnyttänyt suuren kansallisen
kiinnostuksen rakennusten energiankulutuksen vähentämiseen. Hallitus on käynnistänyt erilaisia
kannustimia
motivoidakseen
rakennussektoria
rakentamaan
vihreästi.
Yhdysvaltain
ympäristönsuojeluvirasto (Environmental Protection Agency US, EPA) on asettanut julkisiin rakennuksiin
uusiutuvan energian käyttöä koskevat asteittain nousevat vuosittaiset vähimmäistavoitteet. Meksiko on
asettanut yleiseksi tavoitteeksi vähentää päästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä. Saavuttaakseen tämän
tavoitteen Meksikon hallitus on käynnistänyt useita kannustimia motivoidakseen energiatehokkaaseen
20
rakentamiseen. Spesifisen energian- ja vedenkäytön mittauksen puute on Meksikossa ongelma. Tämä
vaikeuttaa poliittisten aloitteiden tekoa ja benchmarkkausta. [7]
3.2.1.6 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan lähemmäs 700 % vuosien 2010-2015 aikana,
saavuttaen 8 miljardin dollarin markkinat. Suurimpia vihreään rakentamiseen kannustavia tekijöitä
Etelä-Amerikassa on luonut Brasilian hallitus. Hallitus on luonut linjauksia ja kampanjoita levittääkseen
tietoisuutta ja halukkuutta rakentaa vihreästi. Brasilian rakennukset kuluttavat 45 % koko maassa
tuotetusta energiasta. [7]
Vihreä rakentaminen
Alueet
Aasia
Afrikka
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Arvioitu
markkinoiden Kasvuodotukset
koko 2015, $ (2010-2015)
Kannustimet
Hallitusten tuki,
markkinoiden
sidosryhmien
sitoutuneisuus vihreään
321 miljardia
435 % rakentamiseen
Taloudelliset säästöt
sähkölaskujen
pienentyessä, paikallisesti
hallitukset tarjoavat
verohelpotuksia yrityksille,
jotka pystyvät leikkaamaan
energian kulutustaan
35 miljardia
500 %
Energiakustannukset,
energiatehokkuusdirektiivi,
563 miljardia
180 % Eco-Desing-direktiivi
Hallitusten kannustimia on
käynnistetty kuten
Yhdysvalloissa `State
Energy Program´ (SEP)
425 miljardia
EteläAmerikka
8 miljardia
Yhteensä
1325
miljardia
300 %
Suurimpia kannustimia on
tullut Brasilian hallitukselta,
joka on luonut
toimintatapoja ja
kampanjoita edistääkseen
tietoisuutta ja halua
700 % rakentaa vihreästi
Haasteet
Markkinat aluillaan,
monia haasteita
edessä
Markkinat aluillaan,
monia haasteita
edessä
Erilaiset standardit
Ymmärtää
rakennusten
elinkaarikustannukset,
rakentamiseen
vaikuttavien hallituksen
linjauksien
koordinoinnin ja
johdonmukaisuuden
puute, spesifisen
energian- ja
vedenkäytön
mittauksen puute
-
21
3.2.2 Puhdas vesi
Maapallon vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti, ja vähiten makeaa vettä on Afrikassa, Aasiassa ja
Lähi-idässä. Riittämätön veden laatu aiheuttaa terveysriskejä väestölle ja on uhka luonnon
monimuotoisuudelle. Turvallisen juomaveden saanti ja viemäröinti ovat yhä ongelma monissa Euroopan
maissa sekä sen ulkopuolella. Monissa kaupungeissa infrastruktuuri ja resurssit ovat riittämättömiä
jätevesihuollon käsittelyyn. Erityisesti teollistuminen ja kaupungistuminen ovat lisänneet
vedenkulutusta. Vedenkulutus on kuusinkertaistunut viime vuosisadan aikana, mikä on kaksi kertaa
enemmän kuin väestönkasvu. YK on arvioinut, että kaksi kolmasosaa maailman väestöstä tulee
kärsimään vesipulasta vuoteen 2025 mennessä. Puhdistetun pesuveden käyttö puutarhan kasteluun ja
maatalouteen olisivat mahdollisuuksia, millä voitaisiin vähentää puhtaan veden kulutusta. Yksityinen
puhtaan veden ja juomaveden tuottamisen liiketoiminta on yksi nopeimmin kasvava globaalin talouden
sektori. Puhtaaseen veteen liittyvän liiketoiminnan arvioidaan kasvavan noin 800 miljardiin euroon
vuoteen 2030 mennessä. Kasvua vauhdittavat eri pääoma- ja investointivirtojen hakeutuminen veteen
liittyvään liiketoimintaan. Kanadassa sijaitsee lähes yhdeksän prosenttia maapallon kaikista makean
veden varoista. Kanadasta on tullut kansainvälisesti johtava vesiosaamisen ja vesitutkimuksen maa.
Globaalisti merkittävimmät draiverit puhtaan veden markkinoilla ovat taloudelliset säästöt ja
ympäristölliset hyödyt.
3.2.2.1 Aasia
Aasia on maailman nopeimmin teollistuva ja kaupungistuva alue, mutta vesivarat ovat todella pienet.
Tilanne on heikoin tiheimmin asutuilla seuduilla. Aasian vesimarkkinoiden arvioitiin olevan arvoltaan
160 miljardia vuonna 2010, joka on noin 30 % globaaleista markkinoista ja markkinoilla odotetaan
tapahtuvan voimakasta kasvua Kiinassa, Keski-idässä ja Intiassa. Suurimmat markkina-alueet Aasiassa
ovat Kiina, Japani, Korea, Saudi-Arabia ja Intia, jotka muodostavat lähes 75 % Aasian vesimarkkinoista.
Veden ja jätevesihuollon tarvikkeiden kokonaismarkkinoiden odotetaan olevan 13 miljardia vuoteen
2016 mennessä, kasvaen 8 % vuotuisella kasvuprosentilla vuosina 2011-2016 (CAGR)[7]. Veden
hinnoittelu on poliittinen ongelma. Veden hinta on globaalisti Aasiassa alhaisin ja suuri osa väestöstä
hyödyntää pohjavettä, joka on ilmaista. Kiinassa ja Intiassa veden hinnoittelu on hallituksen
sääntelemää. Veden saatavuuden ja käsittelyn kustannuksien nousu ei yleensä vaikuta kuluttajiin asti.
Veden laadun ja saannin turvaaminen ovat tärkeimpiä vesiratkaisujen kannustimia. Aasiassa yksi tärkeä
tekijä, joka on lisännyt veden kulutusta, on ruokatottumusten muutos. Lihansyönti on kasvanut
merkittävästi ja sen tuotanto kuluttaa merkittävästi vettä. Ruuan kysyntä tulee YK:n mukaan kasvamaan
70 prosentilla vuoteen 2050 mennessä, joten tämä tulee olemaan merkittävä haaste Aasian
maaseudulla tulevaisuudessa. Kiinassa on vesivarantojen turvaamiseksi ollut käytössä jo vuosikymmeniä
erilaisia investointi- ja infrastruktuuriprojekteja.
3.2.2.2 Afrikka
Afrikan vesimarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2010 melkein 20 miljardia dollaria ja vuotuisen
kasvuprosentin 5 %. Vuoteen 2016 mennessä markkinoiden odotetaan kasvavan 27 miljardiin dollariin.
Etelä-Afrikan, Egyptin, Marokon ja Tunisian arvioidaan muodostavan lähes 80 % alueellisista
markkinoista. Markkinoiden potentiaali on suuri, mutta tämänhetkinen poliittinen kriisi saattaa hidastaa
markkinoiden kasvua. Markkinoiden vuotuisen kertyvän kasvuprosentin arvioidaan olevan 2011-2016
aikavälillä 7 %. Veden hinnoittelu on Afrikassa hallituksen kontrolloimaa. Hinnan nousua on rajoitettu.
Egyptissä veden hinta on ollut jäädytetty vuodesta 1992 lähtien. [7]
22
3.2.2.3 Australia
Australia on toiseksi kuivin maanosa ja sinne on perustettu teknologiateollisuuden ala, joka sitoutuu
käsittelemään kuivuutta ja ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä. Kokonaisinvestointien veteen ja
jäteveteen arvioidaan Australiassa olevan 24 miljardia kasvaen 5 % vuotuisella kertyvällä
kasvuprosentilla 2010-2016 ja odotetaan saavuttavan 33 miljardia dollaria. Sata prosenttia Australian
kaupunkiväestöstä on yhteydessä vesi- ja jätevesijärjestelmiin ja 95 % kaupungin jätevedestä käsitellään
toisen asteen huollolla. Hallituksen ensisijainen tavoite on minimoida vedenhukka ja ylläpitää veden
laatua ja ympäristön hyvinvointia. Veden hinta on noussut Australiassa tasaisesti vuodesta 2006 lähtien.
Julkinen sektori dominoi suurelta osin markkinoita hallituksen rahoittaessa mieluimmin vesiprojekteja.
Vesialan yksityistämisen tuki on erityisesti kuntasektorilla rajoitettua. Suurimpia haasteita Australian
vesimarkkinoilla ovat kuivuus, vesipula, ikääntyvä infrastruktuuri ja kasteluveden korkea kysyntä sekä
kaupungistuminen ja ilmastonmuutos. [7]
3.2.2.4 Eurooppa
Euroopan vesitilanne on joihinkin maapallon osiin verrattuna suhteellisen hyvä. Tulvat ja kuivuus ovat
melko harvinaisia, mutta silti Euroopan vesien laatu ei ole tyydyttävä. Vesipolitiikan puitedirektiivissä
vesiensuojelu laajennetaan koskemaan kaikkia vesiä ja siinä asetetaan selkeitä tavoitteita, että vesien
tilan tulee olla Euroopassa hyvä vuoteen 2015 mennessä. Vesipolitiikan puitedirektiivissä vaaditaan, että
jäsenvaltiot kehittävät veden hinnoittelupolitiikkaa, koska tutkimuksista on huomattu, että sopiva
hinnoittelu kannustaa pitkällä aikavälillä kestävään vesivarojen käyttöön. On kuitenkin hyvin
mahdollista, että EU:n vesipolitiikan puitedirektiivissä asetettuja tavoitteita ei saavuteta vuoteen 2015
mennessä. Haasteita aiheuttavat myös ikääntyvät vesihuoltoverkostot. Euroopan vesimarkkinoiden
arvioitiin olevan vuonna 2010 145 miljardia dollaria ja kasvavan vuotuisella kertyvällä 3 %
kasvuprosentilla 2011-2016. Markkinoiden odotetaan saavuttavan lähes 124 miljardia euroa vuoteen
2016 mennessä. Markkinoiden odotetaan laskevan Saksassa ja kasvavan nopeasti Italiassa ja Espanjassa.
Veden laatuun ja määrän liittyvät haasteet ovat globaalisti merkittäviä. [7]
3.2.2.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan vesimarkkinoiden arvellaan kasvavan 140 miljardista dollarista 150 miljardiin vuosina
2010-2016, kertyvä vuotuinen kasvuprosentti 2 %. Yhdysvallat muodostaa 80 % markkinoista. On
arvioitu, että 50 % Yhdysvaltojen pintavesistä on saastuneita. Vesi- ja jätevesimarkkinat ovat
Yhdysvalloissa avoinna kilpailijoille. Julkisella sektorilla on johtavassa markkinataloudessa ratkaiseva
merkitys Yhdysvaltojen vesiasioissa kuten vesihuollon järjestämisessä ja palveluiden tuottamisessa.
Suurimpia haasteita Pohjois-Amerikassa ovat vesi-infrastruktuurin uudistaminen ja laatuasetukset sekä
veden niukkuus joillain alueilla, kuten Kaliforniassa. Tärkeimmät markkinoita edistävät tekijät
Yhdysvalloissa ovat kasvanut huoli ympäristöstä, tiukat säännökset kansallisella ja valtion tasolla sekä
kiintoaineiden ja epäpuhtauksien vähentäminen. [7]
3.2.2.6 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikan vesimarkkinoiden arvioidaan olevan arvoltaan 25 miljardia dollaria, josta Brasilia
muodostaa lähes 75 %. Suuri osa Brasilian väestöstä on riippuvaisia pumpatusta pohjavedestä.
Brasiliassa on suuria määriä makeaa vettä, mutta vesi ei ole saatavilla suurimmilla kysyntäalueilla.
Samalla myös veden jakelun, jäteveden keräyksen ja käsittelyn infrastruktuuri on tehotonta ja
23
riittämätöntä. Vedenlaadun lisääntyvä pilaantuminen lisää tarvetta veden laadun valvontaan. Lisäksi
juomaveden aiheuttamat terveysongelmat ja huono viemäröinti yhdistettynä jätevesiverkon huonoon
kattavuuteen ajavat investointeja infrastruktuurin kehitykseen ja uusien jätevedenpuhdistamojen
rakentamiseen. Maakunnat ovat itse vastuussa veden ja jäteveden määräyksien ja sääntöjen
asettamisesta lainkäyttöalueillaan. Määräyksien puutteellinen täytäntöönpano hidastaa markkinoiden
kasvua erityisesti teollisuudessa. [7]
Puhdas vesi
Alueet
Arvioitu
CARG
markkinoiden (2010koko 2010, $ 2016)
Aasia
160 miljardia
Afrikka
20 miljardia
Australia
24 miljardia
Eurooppa
145 miljardia
PohjoisAmerikka
140 miljardia
Etelä-Amerikka
Yhteensä
25 miljardia
514 miljardia
Kannustimet
Veden saatavuuden
turvaaminen ja laatu,
projekteja käynnissä
vesivarantojen
7 % turvaamiseksi
Väestön kasvu, nopea
talouden kasvu
kaivosteollisuuden vuoksi ja
kaupungistuminen
5%
Kaupungistuminen
5%
EU:n vesipolitiikan
3 % puitedirektiivit
Ympäristönäkökohdat,
tiukat kansalliset ja
valtiolliset säädökset sekä
haitallisten aineiden
2 % vähentäminen
Terveysongelmat
juotavasta vedestä, huono
viemäröinti ja
jätevesiverkoston huono
kattavuus
6%
Haasteet
Maatalouden tarvitseman
vesimäärän kasvu
Poliittinen kriisi joillain
alueilla
Kuivuus, vesipula,
kasteluveden tarve
Ikääntyvät
vesihuoltoverkostot
Infrastruktuurin
uudistaminen,
laatuasetukset ja veden
niukkuus
Vesivarannot suuressa
käytössä ja saastuvat yhä
enemmän, pohjavesikaivot
saastuneet porauksen ja
huonon viemäröinnin
seurauksena
24
3.2.3 Älykäs sähköverkko
Tulevaisuuden tarpeita tyydyttävä älykäs sähköverkko yhdistää olemassa olevat sekä kehityksen alla
olevat sähkövoimateknologiat älykkäisiin laitteisiin sekä automaatio-, tieto- ja viestintäteknologioihin.
Älykäs sähköverkko on edellytys EU:n ympäristötavoitteiden toteutumiselle. EU:n energia- ja
ilmastopolitiikan 2020-tavoitteisiin pääseminen esimerkiksi edellyttää älykkäiden sähköverkkojen
kehittämistä energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi. Älykkään sähköverkon odotetaan lisäävän
kansalaisten hyvinvointia ja luovan paljon uusia työpaikkoja. Uusiutuvan energian tarve,
energiatehokkuuden edistäminen sekä sähkönjakelun laatu aiheuttavat suuria paineita sähköverkkojen
ominaisuuksille ja toimivuudelle. Älykkään sähköverkon tärkeimpiä etuja ovat kapasiteetti kasvavalle
kysynnälle, luotettava sähköjärjestelmä, koko arvoketjun tehokkuus ja kestävä kehitys, joka hyödyntää
uusiutuvaa energiaa. Yleisiä älykkäitä sähköverkkomarkkinoita edistäviä tekijöitä ovat uusiutuvan
energian kasvanut tuotto, kasvanut kysyntä ja uudet lisäkuormitukset ja ikääntyvä infrastruktuuri.
3.2.3.1 Aasia
Keskeisimmät älykkään sähköverkon markkina-alueet Aasiassa ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia,
jotka yhdistettynä muodostavat yli 90 % Aasian älykkäistä sähköverkkomarkkinoista. Aasian vuosittaisen
kasvuprosentin odotetaan olevan noin 31 % 2010-2015 välillä, joka on 6 %-yksikköä enemmän kuin
globaali kasvuprosentti, joka puolestaan on 25 %. Kiinan sähköverkko on tällä hetkellä ylikuormitettu ja
sen suurimmaksi haasteeksi tulee muodostumaan Kiinan valtava talouden kasvu ja energialähteiden
monipuolistuminen. Kunnianhimoiset uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tavoitteet tulevat
edistämään älykkään sähköverkon kehittämistä. Ennustettu sähkön kysynnän kasvu vaatii
kehittyneempää verkkoa kuin mitä on olemassa tällä hetkellä. Tämä lisää tarvetta kehittää
sähköverkkoa. [7]
3.2.3.2 Australia
Australia on pieni mutta merkittävä maailmanlaajuinen toimija ja todennäköisesti omaksuu älykkään
sähköverkon infrastruktuurin sekä sovelluksia, joita on kehitetty pääasiassa suurille kansainvälisille
markkinoille. Australian markkinoille ei ole mitään näennäisiä esteitä. Australian hallitus investoi 100
miljoonaa dollaria älykkääseen sähköverkkohankkeeseen. Suurimpia haasteita Australiassa tuottavat
puute ammattitaitoisesta työvoimasta, josta voi muodostua ongelma älykkään sähköverkon
täytäntöönpanovaiheessa, T&K-toimintaa tukevan sääntelykehyksen puuttuminen ja kuluttajien
tietoisuuden ja koulutuksen puute koskien älykkäitä sähköverkkoja. [7]
3.2.3.3 Eurooppa
Älykkäät verkot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista EU:ssa, kun tavoitellaan vähähiilistä taloutta.
Nykyiset sähköverkot Euroopassa ovat vanhentumassa ja suuria investointeja tullaan tarvitsemaan
lähitulevaisuudessa. EU:n jäsenmaiden arvioidaan joutuvan investoimaan 100-200 miljardia euroa
jakeluverkkoinfrastruktuuriin seuraavan 20 vuoden aikana. Euroopan markkinoiden suuruus tällä
hetkellä on noin 5,3 miljardia euroa. Markkinoiden odotetaan kasvavan 11,9 miljardiin vuoteen 2016
mennessä. Euroopan älykkään sähköverkon kehitys riippuu siitä, kuinka kansalliset säätelyviranomaiset
ja hallitukset päättävät tukea investointeja ja kuinka nämä päätökset vaikuttavat johtavien
palveluntarjoajien sijoituskäyttäytymiseen Euroopassa. Euroopan sähköverkkomarkkinoille on tullut
monia uusia yrityksiä, jotka tarjoavat edullisia tuotteita. Euroopan markkinat ovat avoimet ja tällä
25
hetkellä markkinoille tuloon ei ole mitään esteitä ulkomaisille yrityksille. Tärkeimmät draiverit Euroopan
älykkäillä sähköverkkomarkkinoilla ovat EU:n ympäristötavoitteet kuten EU:n 20-20-20 -tavoitteet,
toimeksiannot ja linjaukset. EU on myös käynnistänyt Euroopan sähköverkko -aloitteen, joka sisältyy
unionin strategiseen energiateknologiasuunnitelmaan. Aloitteen tavoitteena on luoda eurooppalainen
sähköverkko ja taata laadukkaan sähkön saanti, kun tuotanto hajautuu. Tavoitteena on, että puolet
Euroopan verkosta olisi niin sanottua älykästä sähköverkkoa.[7]
3.2.3.4 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan kasvavan 7 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä.
Yhdysvalloissa on monia suuria älykkään sähköverkkoteknologian yrityksiä, jotka luovat kilpailua
paikallisille markkina-alueille. Pohjois-Amerikan markkinat ovat avoimet kuten Euroopan markkinat.
Pääasiallinen kannustin Pohjois-Amerikassa on ikääntyvä ja vanhentunut infrastruktuuri, joka tarvitsee
päivitystä. Sähkökatkot ovat laajalle levinnyt ongelma Pohjois-Amerikassa ja tätä pyritään myös
ehkäisemään. [7] Technology Reviewin mukaan älykkään sähköverkon tekniikkaa on kokeiltu monissa
paikoissa, mutta Floridassa on hiljattain toteutunut ensimmäinen laajan mittakaavan verkko. 800
miljoonan dollarin verkko on jo vähentänyt osavaltion sähkökatkoksien määrää ja kestoa. Verkko on
myös auttanut joitakin käyttäjiä vähentämään kuluja. [8]
3.2.3.5 Etelä-Amerikka
Suurin markkina-alue Etelä-Amerikassa on Brasilia, joka on osoittanut kasvavaa kiinnostusta
verkkosovelluksia kohtaan. Brasilian talous on voimakkaassa kasvussa ja tämän vuoksi Brasiliassa
tarvitaan nykyisen sähköverkon laajennusta ja nykyaikaistamista. Brasilia on tällä hetkellä ainut maa
Etelä-Amerikassa, jossa on älykkään sähköverkon markkinat. Brasilian markkinoiden arvioidaan olevan
1,3 miljardia dollaria ja niiden odotetaan kasvavan 2,2 miljardiin dollariin vuoteen 2015 mennessä.
Etelä-Amerikan kokonaismarkkinoiden odotetaan saavuttavan 25 miljardia dollaria vuoteen 2020
mennessä Brasilian johdolla Argentiinan ja Chilen seuratessa. Tällä hetkellä Brasilian haasteena ovat
ylikuormitettu ja ikääntyvä sähköinfrastruktuuri. Lähes 98 % Brasilian nykyisestä sähköstä lähetetään
yhden järjestelmän kautta. Näin pienetkin häiriöt järjestelmässä aiheuttavat sähkökatkoksia. Brasilian
hallitus suunnittelee 60 miljoonan dollarin investointeja energiasektoriin seuraavan kolmen vuoden
aikana. Brasiliassa on suunnitteilla asentaa sähköverkkoon 62 miljoonaa älykästä mittaria vuoteen 2020
mennessä. [7]
26
Älykäs sähköverkko
Alueet
Aasia
Australia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Etelä-Amerikka
Yhteensä
Markkinoiden
suuruus
CARG
(2012), $
2010-2015
34 miljardia
-
Kannustimet
Uusiutuvan energian ja
energiatehokkuuden
tavoitteet, sähkön
31 % kysynnän kasvuennusteet
-
EU:n 20-20-20 -tavoite,
muut toimeksiannot ja
22 % linjaukset, Euroopan
4 miljardia (2012-2016) sähköverkko -aloite
The Energy Independence
and Security Act of 2007,
ikääntyvä ja vanhentunut
5 miljardia
11 % infrastruktuuri
Suuret hallituksen
investoinnit
1,3 miljardia
21 %
44,3 miljardia
Haasteet
Nopea talouskasvu,
ylikuormitettu nykyinen
sähköverkko
-
Ammattitaitoisen
työvoiman puute,
sääntelykehyksen
puute, kuluttajien
epätietoisuus
Markkinoiden
epävarmuus, linjaukset
ja säännökset
Nykyisen verkon
tasapainottomuus ja
katkokset
Ylikuormitettu ja
ikääntyvä
sähköinfrastruktuuri
27
3.2.4 Kiinteät jätteet
Energiaperäisiä jätteitä syntyy tuotteiden ja polttoaineiden erilaisissa valmistus- ja jalostusprosesseissa
sekä energiantuotannossa. Suurimmat jätemäärät syntyvät pääsääntöisesti kiinteiden polttoaineiden
louhinnassa ja hankinnassa sekä jalostuksessa. Globaalisti jätettä syntyy vuosittain noin 4,5-6 miljardia
tonnia, joka sisältää kotitalousjätteen, teollisuuden vaarattomat jätteet ja vaaralliset jätteet.
Jätehuoltoaktiivisuus on yleistä kaikilla markkinoilla ympäri maailmaa. Johtavia markkina-alueita ovat
Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
3.2.4.1 Aasia
Kiinteiden jätteiden markkinoiden arvellaan olevan Aasiassa 150 miljardin dollarin luokkaa. Kunnallisen
jätehuollon arvioitiin olevan tästä vuonna 2010 lähes 60 miljardia. Suurimmat markkinat Aasiassa
sijaitsevat Japanissa, Koreassa ja Kiinassa. Japani ja Korea johtavat teknologista kehitystä alalla. Kilpailu
kolmen kehittyneimmän teknologiatoimittajan Euroopan, USA:n ja Japanin kesken on kiivasta. Laillisesti
Aasian jätemarkkinoilla ei ole esteitä ulkomailta tuleville kilpailijoille. Hallitukset kuitenkin suosivat
toimintaedellytysten kehittämistä paikallisessa teollisuudessa ja kannustavat osallistumista
yhteisyritysten kautta, joissa teknologian ja pääoman siirto on mahdollista. Näin ollen suoria
tuontimahdollisuuksia voidaan rajoittaa. Kiinteiden jätteiden keräys vaihtelee Aasian maissa 20
prosentista 90 prosenttiin. Kaatopaikat ovat yksi suosituimmista jätteen hävityskeinoista Aasian korkean
tulotason maissa, kun taas alhaisen tulotason alueilla jätteet usein jätetään avoimille alueille. [7]
3.2.4.2 Eurooppa
Jätehuolto- ja kierrätysmarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2009 Euroopassa noin 125 miljardia
dollaria, josta 70 miljardia menee kunnalliseen jätehuoltoon. Jätehuollon infrastruktuuri on kehittynyttä
Pohjois- ja Länsi-Euroopassa ja suurimmassa osassa eteläistä Eurooppaa. Tärkeimmät markkina-alueet
Euroopassa ovat Ranska, Iso-Britannia, Saksa ja Italia. Euroopan jätemarkkinoilla on voimakas
kilpailutilanne. [7] Tärkeimpiä markkinoita edistäviä asioita ovat kasvava jätteen tuotto ja tiukka
sääntely jätteen haitallisten vaikutusten hoitamisessa. Euroopassa on useita direktiivejä, kuten
jätedirektiivi ja kaatopaikkadirektiivi, jotka asettavat sääntöjä ja tavoitteita jätteen kierrätykselle ja
vähentävät hävitystä kaatopaikkojen ja polttamisen kautta.
3.2.4.3 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan jätehuoltomarkkinoiden arvioitiin olevan vuonna 2010 arvoltaan 110 miljardia
dollaria, josta kunnallisen jätehuollon osuus oli 55 miljardia. Kunnallisten jätehuoltomarkkinoiden
arvioidaan saavuttavan lähes 100 miljardia dollaria vuoteen 2015 mennessä. Jätteenkeräys muodostaa
lähes 60 % jätehuoltomarkkinoista. Ensisijainen jätteen hävitysmenetelmä Pohjois-Amerikassa on
kaatopaikat. Yhdysvalloissa erityisesti 54 % hävitetään kaatopaikoille, 32 % kierrätetään ja 12 %
poltetaan.
Erilaisilla
jätteenhävitysteknologioilla
on
kasvavaa
kysyntää.
Yhdysvaltojen
jätehuoltomarkkinoita hallitsee kahdeksan yritystä, jotka yhdessä muodostavat 50 % markkinaosuuden.
Markkinoille pääsyn suurin este uusille yrityksille on jo olemassa oleva tiukka kilpailu markkinoilla.
Jätteiden kierrätys on Yhdysvalloissa kasvussa johtuen pakollisista kuntien laeista, yritysten aloitteista ja
yksityisten yritysten investoinneista kaupallisiin kierrätysteknologioihin. Haasteita on syntynyt tilan
puutteesta kaatopaikoille, jolloin jätteet on täytynyt sijoittaa kauemmaksi kaupungeista ja
kuljetuskustannukset ovat näin ollen kasvaneet. Myös tietoisuus kaatopaikkojen aiheuttamista
28
saasteista on lisääntynyt, mikä on lisännyt kaatopaikkojen verotusta ja ajanut markkinoita kehittämään
vaihtoehtoisia kierrätysratkaisuja. [7]
3.2.4.4 Etelä-Amerikka
Etelä-Amerikassa 83 % populaatiosta asuu isoissa metropoleissa, mikä luo suuren kysynnän
jätehuoltopalveluille. Maissa, kuten Brasilia, Venezuela, Chile ja Argentiina, suurin osa jätteistä kerätään
siten, että lasi, paperi, metallit ja muovit poistetaan ja sen jälkeen jäljelle jäävä jäte sijoitetaan avoimille
alueille, mikä aiheuttaa vakavaa ympäristön pilaantumista. Etelä-Amerikan jätemarkkinoiden arvellaan
olevan noin 10 miljardia dollaria. Johtavia markkina-alueita ovat Brasilia, Argentiina ja Chile. Selkeiden
hallituspoliittisten toimien puuttuminen muodostaa merkittävän esteen Etelä-Amerikan
jätehuoltoteollisuuden kehittymiselle. [7]
Kiinteät jätteet
Etelä-Amerikka
Markkinoiden
CARG
koko
(2010,$)
(2011-2016) Kannustimet
Lainsäädännön tukema
ympäristöpolitiikka
150 miljardia
4%
Tiukka sääntely
125 miljardia
1-2 %
Kuntien lait, yritysten
aloitteet ja yksityisten
yritysten investoinnit,
110 miljardia
2,50 % saasteet
7 % Säännökset, rahalliset
10 miljardia
(2011-2020) kannustimet
Yhteensä
395 miljardia
Alueet
Aasia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Haasteet
Suuri jätetuotanto ja
puutteellinen
infrastruktuuri
Kasvava jätteen tuotto
Puute kaatopaikoista
Hallituspoliittisten
toimien puute
29
3.2.5 Puhdas tieliikenne
Sähköstä on vähitellen tulossa liikkumiseen käytettävä energianlähde, mutta odotettua kasvua
sähköautomarkkinoilla ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut. Sähköautojen tulevaisuus riippuu pitkälti
akkujen energiapainosuhteen kehittymisestä. Akkujen pitäisi olla myös pitkäikäisiä, helposti ladattavia ja
kohtuuhintaisia. Merkittävän ratkaisun sähköauto tuo liikenteen hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen,
mikäli sen tarvitsema energia tuotetaan uusiutuvista energialähteistä tai ydinvoimalla. Vuonna 2012
myytiin kaiken kaikkiaan yli 100 000 sähköautoa, mutta se muodostaa vain 0,02 % osuuden kaikista
myydyistä autoista.
Sähköautojen lisäksi markkinoille tulee enenevästi muita vähäpäästöisiä autoja, kuten kaasuautot,
hybridit ja tulevaisuudessa mahdollisesti myös polttokennoautot. Lisäksi perinteiset autot käyttävät
polttoaineita, joiden biopolttonesteosuus voilla 5-85 % bensiinin tai dieselin energiasisällöstä.
3.2.5.1 Aasia
Aasian sähköautomarkkinoiden odotetaan kasvavan 20 000 ajoneuvosta 3,2 miljoonaan ajoneuvoon
vuosina 2010-2020. Samanlaista kasvua odotetaan myös muualla maailmassa. Kiinalla on tarve lisätä
sähkö- ja hybridiautojen käyttöä huonon ilmanlaadun vuoksi. Kiinassa on lainsäädännöllä ja
taloudellisella tuella otettu käyttöön sähkömopoja ilmansaasteiden vähentämiseksi. Kiinassa myytiin
vuonna 2012 12 085 sähköajoneuvoa. Maassa pohditaan myös muita mahdollisuuksia parantaa
ekotehokkuutta ja vähentää saasteita sähköajoneuvoilla. [7]
3.2.5.2 Australia
Australian sähköautomarkkinoilla on tällä hetkellä vain 1000 sähköautoa, mutta niiden odotetaan
kasvavan 20 000 autoon vuoteen 2015 mennessä. Sähköautot on hinnoiteltu melko samalla tavalla
ympäri maailmaa, mutta paikallinen autoverotus ja mahdolliset sähköautolait vaikuttavat sähköauton
lopulliseen hintaan. [7]
3.2.5.3 Eurooppa
Maaliskuussa 2012 Norjassa oli 6 357 sähköautoa. Muita suuria markkina-alueita tulevaisuudessa
odotetaan olevan Ranskan, Saksan ja Iso-Britannian, jotka kaikki ovat julkistaneet kunnianhimoisia
tavoitteita sähköautoille sekä toteuttaneet niille kannustavia linjauksia ja kannustimia. Sähköautojen
myynnin odotetaan olevan 8 % uusien autojen myynnistä Euroopassa vuonna 2020. Ranska on
ilmoittanut 2,5 miljardin euron sijoituksesta sähköautoihin. Summa tullaan käyttämään sähköautojen
kehitykseen, ostoon ja latausinfrastruktuurin parantamiseen. Ranskassa sähköautomarkkinoiden
arvioidaan saavuttavan 700 000 myydyn sähköauton markkinat vuoteen 2020 mennessä, Saksassa
650 000 ja Isossa-Britanniassa 560 000. Saksan hallitus rahoittaa 500 miljoonalla eurolla
sähköautotestauksia, latauspisteitä ja infraa. Lontoossa sähköautot saavat vapautuksia automaksuista.
Norjassa nollapäästö-kulkuneuvot saavat verohelpotuksia ja saavat käyttää linja-autokaistoja. Jotta
markkinat lähtevät kunnolla liikkeelle, tarvitaan tukitoimia, kuten hankintakustannustukia ja
latausinfraa. [7]
30
3.2.5.4 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikan markkinoiden odotetaan nousevan karkeasti 2000:sta ajoneuvosta 1,2 miljoonaan
ajoneuvoon vuosina 2010-2020. Vuotuisen kertyvän kasvuprosentin odotetaan näin olevan 90 %
kyseisellä aikavälillä. Aasiaan ja Eurooppaan verrattuna Pohjois-Amerikan markkinoille tulemiselle ei
juuri ole esteitä. Sähköautojen myynti on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa kuuden ensimmäisen
kuukauden aikana vuonna 2013 verrattuna samaan aikajaksoon vuonna 2012. Amerikkalaiset ovat
ostaneet 41 447 sähköautoa tammikuusta lähtien. Sähköautomyynti on kolminkertaistunut 17 000
sähköajoneuvosta 52 000 ajoneuvoon 2011-2012 aikavälillä. [7]
Puhdas tieliikenne
Alueet
Aasia
Australia
Eurooppa
PohjoisAmerikka
Yhteensä
Myydyt
sähköautot
vuonna
2012
12 791 kpl
(vain Kiina)
13 919 kpl
n. 38 000
kpl
52 000 kpl
115 982 kpl
(Aasiasta
vain Kiina)
CARG
(2010-2020) Kannustimet
Hallitusten toimet,
merkittävä julkinen
viestintä
Haasteet
Akkujen
teknologia,
hinta
66 %
-
Akkujen
teknologia,
hinta
Hallitusten
kannustimet:
verohelpotukset,
ilmainen
pysäköinti
Akkujen
teknologia,
hinta
98 %
85 %
Polttoaineen hinta, Perinteisesti
päästövaatimukset suositaan
suuria
autoja,
korkeat
kustannukset
90 %
etukäteen
31
3.3 Tulevaisuudennäkymät
3.3.1 Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (CCS)
Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) pidetään kansainvälisesti yhtenä merkittävimmistä
tulevaisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinoista. Vuonna 2011 hiilidioksidipäästöjä kertyi
maailmanlaajuisesti 34 miljardia tonnia. Hiilidioksidin talteenotto energia-alalla on vielä tällä hetkellä
kehitysvaiheessa. Korkeiden kustannusten vuoksi markkinoilla ei odoteta kasvua ainakaan vuoteen 2020
mennessä. Lisäksi epävarmuudet, jotka liittyvät lähinnä CCS:n taloudelliseen kannattavuuteen ovat
toistaiseksi olleet esteitä investoinneille. Nopeaa teknologian käyttöönottoa odotetaan vuosille 20252030. Hiilidioksidin talteenotto turvautuu ensisijaisesti hallituksien rahoitukseen, mutta yksityisen
sektorin odotetaan lisäävän osuuttaan 50 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Maailmassa on käynnissä yli 20
demonstrointivaiheen CCS-hanketta.
3.3.1.1 Afrikka
Afrikassa on tällä hetkellä käynnissä vain yksi CCS-hanke eikä tulevaisuudessa ole suunnitteilla muita
johtuen markkinoiden kehitykselle tarvittavien taloudellisten kannustimien puutteesta. Etelä-Afrikkaan
on perustettu kuitenkin keskus CCS:lle teknologian integraation edistämiseksi Afrikassa. [7]
3.3.1.2 Aasia
Aasiassa ei ole tällä hetkellä CCS-hankkeita käynnissä. Kiina harkitsee kuuden demonstraatio- / T&Kprojektin luomista teknologian edistämiseksi. Myös Japani ja Korea ovat osoittaneet kiinnostusta ja ne
ovat ehdottaneet sekä rahoittaneet yhden projektin. [7]
3.3.1.3 Australia
Australiassa on toteutumassa yksi CCS-hanke ja kahden muun odotetaan edistyvän toteutusvaiheeseen
lähitulevaisuudessa. Neljä muuta on vireillä ja lisäksi on menossa useita arviointivaiheita. Suurin
rajoittava tekijä Australiassa on varastokohteiden puuttuminen ehtyneiden öljy- ja kaasuesiintymien
muodossa. [7]
3.3.1.4 Eurooppa
Euroopassa on yhteensä 21 CCS-hanketta, joista kuitenkin vain kaksi demonstrointivaiheessa. Muut
projektit ovat arviointivaiheessa. Euroopan on tunnustettu olevan yksi maailman johtavista hiilidioksidin
talteenottoon ja varastointiin perustuvien teknologioiden kehittäjistä. Itse prosessit eivät ole uusia.
Taloudellisista syistä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia hyödynnetään todennäköisesti ensin
energia-alalla. EU:n päästökauppajärjestelmä muodostaa tärkeimmän kannustimen CCS:n käytölle.
Kaavailtujen CCS-hankkeiden toteuttaminen Euroopassa on osoittautunut arvioitua haastavammaksi.
Suurin syy tähän ovat CCS-teknologian kustannukset, päästöoikeuden alhainen hinta ja pitkän aikavälin
liiketoimintamallin puuttuminen. [7] Eurooppa on yksi maailman johtavista hiilidioksidin talteenottoon
ja varastointiin perustuvien teknologioiden kehittäjistä. EU hyväksyi hiilidioksidin talteenottoa ja
varastointia koskevan direktiivinsä osana ilmasto- ja energiatoimenpiteiden pakettia, jonka
32
tarkoituksena on vähentää ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonepäästöjä, lisätä energiavarmuutta
ja siirtyä kohti vähähiilistä taloutta. [9]
3.3.1.5 Pohjois-Amerikka
Pohjois-Amerikassa sijaitsee yhteensä 34 globaalia CCS-hanketta. 25 projektia sijaitsee Yhdysvalloissa ja
9 projektia Kanadassa. Näistä kuitenkin vain viisi projektia on tällä hetkellä demonstraatiovaiheessa.
Yhdysvalloissa ja Kanadassa on tuhansia kilometrejä hiilidioksidiputkistoja. [7]
3.3.1.6 Etelä-Amerikka
Brasilia on kehittänyt yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa CCS-tutkimuslaitoksen, minkä tarkoituksena on
tutkia CCS-teknologioita kasveihin, joista tehdään bioetanolia. Yhtään toiminnallista CCS-hanketta ei ole
Etelä-Amerikassa tällä hetkellä. [7]
33
4 Cleantechin kärkimaat
Tanska, Ruotsi ja Suomi ovat maailmanlaajuisesti johtavia maita puhtaiden ratkaisujen osalta, mutta niin
ovat myös eräät merkittävistä kilpailijoista kuten Yhdysvallat.
4.1 Tanska
Tanska sijoittui ensimmäiseksi The Cleantech Groupin ja WWF:n 2012 tekemässä the Global Cleantech
innovation indexissä. Tanskan on sanottu olevan esimerkillinen cleantech-maa. Tanska on tunnettu sen
offshore-tuulivoima-asennuksistaan.
Tanskan
hallitus
on
asettanut
tavoitteen
alentaa
hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna vuoteen 2020 mennessä. Mahdollisuuksina
Suomelle Tanskan markkinoilla on, että Tanska on cleantech-markkinoiden keskisimpiä maita ja se on
yksi näkyvimmistä cleantech-maista Kiinassa. Tanskan vahvuutena on se, että yritykset eivät pelkää
ottaa kantaa poliittisiin asioihin ja cleantech on enemmän kuin teknologiaa ja bisnestä. Tanskan hallitus
julkisti helmikuussa 2011 vuoteen 2050 ulottuvan energiastrategian, joka käsittelee sitä kuinka maa voi
saavuttaa energiajärjestelmän, jossa ei olla riippuvaisia hiilestä, öljystä ja kaasusta. Strategiassa
kerrotaan myös miten kasvihuonekaasupäästöjä voidaan merkittävästi vähentää vuoteen 2050
mennessä.
4.2 Saksa
Uusiutuva energia on Saksan kärkihanke työllisyyden, viennin ja kilpailukyvyn parantamisessa.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön osuus Saksassa on jo yli 20 prosenttia, Suomessa 41 %.
Maassa oli vuonna 2011 uusiutuvan energian alalla 382 00 työpaikkaa. Jopa 75 % Saksan uusiutuvan
energian työpaikoista voidaan jäljittää suoraan Saksan uusiutuvan energian politiikkaan, joka asettaa
uusiutuvalle energialle kovat tavoitteet ja korkeat syöttötariffit. Saksalla on pitkä historia ympäristön
huomioivan politiikan toteuttamisessa. Mm. laki uusiutuvan energian käytöstä (2000) avasi uusia
mahdollisuuksia cleantech-sektorin kehittämiselle ja toi mm. energiantuottajille kannattavat sähkön
syöttötariffit markkinoille. Saksan liittovaltion toimesta energiatehokkuus on nostettu elokuussa 2011
yhdeksi laskennalliseksi kriteeriksi valtion hankintasäännöksissä. Valtion integroitu energia- ja ilmastoohjelma on koonnut perusteluja sille, että ilmastonsuojelutoimenpiteet ovat kustannettavissa olevia
tekoja ja ne voivat kulkea taloudellisen kasvun rinnalla. Saksa kehittää jatkuvasti
aurinkopaneeliteknologiaansa ja on usealla mittarilla mitattuna ylivoimainen markkinajohtaja
aurinkoenergian alalla. Vahvat kotimarkkinat Saksa on luonut vahvalla politiikalla. Mahdollisuuksina
Saksan markkinoilla Suomelle on, että Saksan hallituksen tarkoituksena on lopettaa ydinvoiman käyttö
vuoteen 2022 mennessä. Tästä johtuen on odotettavissa dynaamisia laajennuksia uusiutuvan energian
jokaiselle sektorille. Saksa on tärkeä maa etenkin puhtaat prosessit, materiaalit ja tuotteet -toimialalla
toimiville yrityksille. Saksan tärkein vientiartikkeli puhtaan energian alalla on aurinkoenergia. Vahvoja
sektoreita ovat myös tuulivoima ja geoterminen energia.
4.3 Iso-Britannia
Isossa-Britanniassa EU:n lainsäädäntö ei vaikuta niin suorasti sektoriin. UK:n lainsäädännöllä taas on
merkittävä vaikutus. Maailman ensimmäinen ilmastolaki säädettiin Isossa-Britanniassa lokakuussa 2008.
Ilmastolaissa on otettu sääntelytavoitteeksi hiilitaseen 80 %:n päästövähennystavoite vuoteen 2050
34
mennessä verrattuna vuoden 1990 perustasoon. Laki perustuu vuosittaisiin hiilibudjetteihin, jotka ovat
viisivuotisia toimintaohjelmia.
4.4 USA
Yhdysvaltojen kehittämä New Green Deal luo työpaikkoja, rohkaisee teknologiakeksintöihin ja stimuloi
investointeja. Yhdysvaltojen puhtaan teknologian rahoitus tulee pääosin riskirahoittajilta hallituksen
sijaan. Talouskriisin avuksi perustetut elvytyspaketit aukaisivat kuitenkin myös hallituksen rahoituksen.
Yhdysvallat johtaa lähes 70 % osuudella patenttikisaa hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin
liittyvien patenttien määrässä. Yhdysvaltojen menestystekijöitä on, että ympäristöaloitteet ovat saaneet
alkunsa yhteisötasolta ja että tärkeät cleantech-klusterit ovat kehittyneet näiden paikallisten aloitteiden
ympärille. Klusteroituminen nähdään Yhdysvalloissa tärkeänä kanavana edistää ympäristöteknologiaa,
samoin kuin liittovaltiotasoinen T&K-politiikka. Niin ikään pääomasijoitustoiminta on edistänyt yritysten
vihreää liiketoimintaa. The Global cleantech 2012 100 -listauksessa 69 % yrityksistä tuli PohjoisAmerikasta. USA:n nuoret start-up -yritykset ovat tuettuina riskipääomamarkkinoilla. Uusiutuvaa
energiaa koskevaa politiikkaa Yhdysvalloissa toteutetaan liittovaltion, osavaltioiden ja paikallisella
tasolla. Keskeisiä liittovaltiotason politiikkainstrumentteja ovat uusiutuvan energiantuotannon
verohyvitys (Federal Production Tax Credit, PTC) ja uusiutuvia koskevien investointien verohyvitys
(Investment Tax Credit, ITC) sekä nopeutettuja poistoja koskeva järjestelmä (Modified Accelerated CostRecovery System, MACRS). Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (The Environmental Protection
Agency, EPA) on asettanut vihreitä julkisia hankintoja koskevat liittovaltiotason vaatimukset.
Yhdysvalloissa uusiutuvan energian tuotantoa sekä biopolttoaineiden tuotantoa tuetaan
verohelpotuksin. Yhdysvaltojen energiavirastolla (U.S. Department of Energy, DOE) on keskeinen rooli
liittovaltiotason energialainsäädännössä. Viime vuosina luoduista laeista keskeisimpiä ovat
energiapolitiikkalaki (Energy Policy Act, 2005) ja energian riippumattomuutta ja turvallisuutta koskeva
laki (Energy Independence and Security Act, 2007). Yhdysvaltojen presidentti Obama esitti 25.6.2013
ilmasto-ohjelmansa. Uuden ilmasto-ohjelman tavoitteena on leikata Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöjä
kolmella miljardilla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Määrä vastaa yli puolta Yhdysvaltojen
energiateollisuuden
vuosittaisista
hiilidioksidipäästöistä.
Obama
on
määrännyt
ympäristönsuojeluviraston laatimaan suunnitelmaa voimaloiden päästöleikkauksista. Ohjelmaan kuului
myös uusien päästörajojen laatiminen raskaille ajoneuvoille sekä pyrkimys neuvotteluihin mm. Kiinan ja
Intian kanssa uusista ilmastoaloitteista.
4.5 Kiina
Kiina on viime vuosina noussut johtavaksi maaksi puhtaaseen teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan
kohdistuvissa investoinneissa. Teknologioissa Kiina panostaa esimerkiksi hiilidioksidin talteenottoon ja
varastointiin sekä korkeahyötysuhteisiin IGCC-voimalaitoksiin (Integrated gasification combined cycle).
Uusiutuvan energian merkityksen kasvu Kiinassa edellyttää koordinoitua toimintaa keskushallinnon,
valtion virastojen ja monien ulkopuolisten toimijoiden välillä. Tuulivoimaloita ja aurinkopaneeleita
rakennetaan Kiinassa enemmän ja edullisemmin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinan arvioidaan
lähitulevaisuudessa nousevan tärkeimmäksi cleantech-vientimaaksi Suomelle. Kiinan räjähdysmäinen
kasvu ja investoinnit puhtaampaan ja tehokkaampaan infrastruktuuriin niin energia-, vesi- kuin
jätehuollossakin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle. Mahdollisuuksia Kiinassa
Suomelle on kaupungistumisessa, veden käsittelyssä ja bioenergiassa sekä puhtaiden palveluiden
integraatiossa teknologioihin ja johtamiseen. Myös ICT:llä voi olla tärkeä rooli. T&K-osaamista tarvitaan
ja kiinalaisia yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita tulee ottaa mukaan kehittämiseen. Kiina oli viime
35
vuonna tärkeä maa erityisesti suomalaisille konsultointi- ja neuvontapalveluita tarjoaville yrityksille.
Kiina on tehnyt 12. viisivuotissuunnitelman, joka ulottuu vuoteen 2015 asti. Hallinnon tavoitteena on
kasvattaa vihreätä teknologiaa 70 %. Suunnitelmaan kuuluu myös muun muassa tavoitteet kasvattaa eifossiilisten polttoaineiden osuutta 11,4 %:iin, metsien lisääminen ja junaverkoston kasvattaminen
yhdistämään kaikki yli puolen miljoonan asukkaan kaupungit.
4.6 Intia
Intian energiahuollolle on asettanut suuria paineita maan viimeaikainen talouskasvu. Kysynnän ja
saatavuuden välinen ero on suuri huolenaihe Intian energiasektorilla ja uhkaa hidastaa Intian talouden
kasvua. Jotta talous jatkaisi nykyistä kasvuaan, Intian tulee lisätä 150 GW:lla energiakapasiteettiaan ja
investoida yli 200 miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana. [10] Intian tilanne on melko huono
ja se tuo noin 80 prosenttia tarvitsemastaan öljystä ulkomailta. Intian tuulivoimamarkkinat ovat yhdet
maailman suurimmista ja Intiassa on investoitu viime vuosikymmenen aikana viidenneksi eniten
maailmassa tuulivoimaan. Tuulivoiman lisäämistä on vauhdittanut uusiutuvia energioita suosivat
politiikka- ja edistämistoimet. Keskeinen Intian hallituksen ja osavaltioiden aloite on kansallinen
aurinkoenergiahanke (National Solar Mission). Aloitteen tavoitteena on luoda Intiasta aurinkoenergian
johtava valtio sekä luoda poliittiset edellytykset sen leviämiselle. Mahdollisuuksina Suomelle Intiassa
olisi tuoda jo olemassa olevia teknologioita Intian markkinoille. Suomen vahvuutena ovat teollisuuden
energiatehokkuus, uusiutuva energia ja vesi- ja jätehuolto. Intia on tällä hetkellä yksi maailman
vahvimmista bisnes-alueista. Haasteena on, että ympäristöstandardit ja instrumentit ovat vielä
kehitysvaiheessa.
4.7 Japani
Japani on maailman energiatehokkain maa ja johtaa kisaa puhtaan teknologian patenttien määrässä.
Maan osuus maailmanlaajuisesta patenttien määrästä oli 37,1 %. Japani ei kuitenkaan dominoi puhtaan
teknologian markkinoita aivan patenttimäärän osoittamalla tavalla, koska japanilaiset cleantechyritykset eivät vie teknologioitaan ulkomaille yhtä kiivaasti kuin ulkomaiset kilpailijansa.
4.8 Australia
Australiassa on runsaasti ilmastonmuutokseen liittyviä ongelmia, jotka vaativat ratkaisuja. Maahan on
rakenteilla maailman suurin aurinkovoimala. Australia on yleensä maailman kuivin manner ja täten
veden riittävyys muodostaa merkittävän ongelman suurimmassa osassa Australiaa. Maa on vielä jäljessä
Eurooppaa ja Yhdysvaltoja cleantech-alan kehityksessä. Australian cleantech-sektorin arvo on noin 29
miljardia dollaria ja se työllistää 53 000 ihmistä, mikä on samaa suuruusluokkaa Suomen kanssa.
Australian hallituksen tavoitteena on vähentää ilmansaasteita ja investoida vähäpäästöisiin energian
lähteisiin kuten aurinkoon ja tuuleen. Suurinta kasvua Australian cleantech-sektorilla on tapahtunut
aurinko-, vesi-, energiatehokkuus- ja vihreät rakennukset -alueilla.
36
5 Suomen sijoittuminen globaalisti
Cleantech-liiketoiminta on kasvanut Suomessa yli 10 % joka vuosi. Vuonna 2012 se kasvoi jopa 15 % ja
oli yksi Suomen voimakkaimmin kasvaneista aloista. Alan yhteenlaskettu liikevaihto oli 24,6 miljardia
euroa ja se työllistää noin 50 000 ihmistä. [11] Suomi on maailman johtavia maita uusiutuvien
energianlähteiden ja erityisesti bioenergian hyödyntämisessä. Uusiutuvista energialähteistä saadaan
kolmannes koko Suomen energianloppukulutuksesta. Sähköntuotannosta uusiutuvan energian osuus oli
yli 41 % vuonna 2012. Suomessa käytettävistä uusiutuvista energiamuodoista tärkeimpiä ovat
bioenergia, varsinkin puu ja puupohjaiset polttoaineet, vesivoima, tuulivoima, maalämpö ja
aurinkoenergia. Suomen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto
vuoteen 2018 ja luoda 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020. Tämän saavuttamiseksi on perustettu
työ- ja elinkeinoministeriöön sijoittuva Cleantechin strateginen ohjelma. [12] Suomella on monia
vientimenestykseen tarvittavia vahvuuksia uusiutuvan energian sektorilla, kuten kehittynyt
innovaatiojärjestelmä, metsäteollisuuden myötä syntynyttä bioenergia-alan huippuosaamista sekä
monipuolista T&K-toimintaa. Tuuli- ja aurinkovoimassa Suomen vahvuutena ovat kapeat segmentit. ICTalalla on hyvin intensiivistä T&K-toimintaa ja tämän perustalle on kehittynyt korkeatasoista
komponenttien valmistus- ja teknologiaosaamista, jotka ovat tärkeä vahvuus tuulivoiman ja muiden
uusiutuvien energiatekniikoiden alueilla. Suomen Cleantech-sektorin vahvuuksia ovat erityisesti
tehokkaat prosessit, puhtaan energian tuotanto, energiatehokkuus, veden käsittely ja kierrätys.
Cleantech on tutkimusten mukaan selkeästi vientivetoista liiketoimintaa. Vuonna 2012 tärkeimmät
vientimarkkinat olivat Saksa, Kiina, Ruotsi, Ranska ja Venäjä. Parhaat kasvunäkymät löytyvät
suomalaisyritysten mukaan Kiinasta, Venäjältä, Saksasta, Ruotsista ja Brasiliasta. Suomalaisten
cleantech-yritysten asiakkuudet kasvavat voimakkaasti myös EU:n ulkopuolella mm. Kiinassa, Intiassa,
Brasiliassa, Venäjällä ja Afrikassa. [12]
Suomen viennistä vain pari prosenttia suuntautuu Afrikkaan, vaikka mantereella on suuri tarve
cleantech-ratkaisuille. Suomalaisilla cleantech-yrityksillä on paljon potentiaalia, kun Afrikassa aletaan
ratkoa energianhuollon, ravinnon riittävyyden ja ilmastonmuutoksen haasteita. Kilpailu Afrikassa on
kuitenkin kovaa ja kilpailuasetelma onkin muodostunut ensisijaisesti Kiinan ja muun maailman välille.
Suomalaisen yrityksen lähtiessä Afrikan markkinoille tarvitaan dokumentoituja referenssejä, fokusointia
ja resursseja systemaattiseen kumppanuuteen. Afrikka voi olla mahdollisuus etenkin suomalaisille
vesihuoltoyrityksille.
Intia on tulevaisuuden tärkeimpien cleantech-markkinoiden sijalla 4. Kasvun ajureina Intiassa toimivat
mm. voimakas väestönkasvu, kasvava ostovoima sekä hallituksen puhtaan energiantuotannon
edistämistä
tukevat
toimenpiteet,
ensisijaisesti
uusiutuvassa
energiantuotannossa
ja
energiatehokkuudessa. Intiassa suomalaisia kiinnostavia sektoreita ovat juurikin uusiutuvat energiat,
energiatehokkuus sekä vesihuolto ja ilmansuojelu. Suurimmat Suomen johtavat cleantech-yritykset ovat
jo Intian markkinoilla ja näiden yhteenlaskettu liikevaihto on arviolta 150 miljoonaa euroa. Intiassa
haasteita tuottavat vielä kehitteillä olevat ympäristöstandardit ja välineet.
Saksa on Suomen tärkein cleantech-vientimaa ja sen mahdollisuudet ovat suomalaisille tuttuja. Saksassa
suurimpia haasteita tuottaa se, että Saksa on melko köyhä luonnonvaroiltaan ja energiaresursseiltaan.
Brasilia on Suomelle uusi potentiaalinen markkinakohde. Edellytys Brasilian markkinoille pääsyyn olisi
usein sopivan kumppanin löytäminen. Tekes solmikin maaliskuussa yhteistyösopimuksen Brasilian
Tekesiä vastaavan organisaation FINEPin kanssa, jonka tarkoituksena on käynnistää yhteistyötä
37
uusiutuvan energian ja cleantechin alalla. Brasilian celantech-markkinoista ovat kiinnostuneita yritykset,
jotka toimivat uusituvan energian tuotannon, siirron ja jakelun sekä jätehuollon ja kierrätyksen parissa.
Kiinassa mahdollisuudet suomalaisille yrityksille ovat rajattomat, mutta kilpailu on jo käynnissä ja kovaa.
Kiinassa mahdollisuuksia suomalaiselle osaamiselle tarjoavat Kiinan suuri kasvu ja investoinnit
puhtaampaan ja tehokkaampaan infrastruktuuriin niin ilmansuojelussa kuin energia-, vesi- ja
jätehuollossa. Yhteistyö on Kiinassa avainasia menestyksekkääseen liiketoimintaan. Haasteita tuottaa
paikallisten markkinoiden kypsymättömyys, innovaatioiden vähäinen määrä ja vaikea tasapainottelu
yhteistyön ja kilpailun välillä.
Venäjällä Suomea kiinnostavia toimialoja ovat vesihuolto ja jäteveden käsittely, jätehuolto ja kierrätys
sekä energiatehokkuus ml. sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP). Venäjällä haasteita tuottavat
Venäjän poliittisen ja taloudellisen kehityksen epävarmuus, lainsäädännön aukot ja kauppatapojen
erilaisuus sekä suomalaisten asenteet Venäjää kohtaan. Liuskekaasubuumin vaikutukset Venäjään
voivat olla todella suuret ja tämä voi horjuttaa Venäjää. Venäjän ote heikkenee liuskekaasubuumin
seurauksena Euroopassa, mikä uhkaa sen energiavientituloja.
Global Cleantech Innovation Index [3] listasi Suomen neljännelle sijalle indeksissä viime vuonna, mutta
ulkomaiden markkinoille pääsyssä sijoitus on heikompi. Global Cleantech Innovation Index –selvitys
arvioi 38 maata 15 erillisen indikaattorin perusteella. Indikaattorit pohjautuvat kunkin maan cleantechyritysten luomista ja kaupallistamista tukeviin olosuhteisiin. Suomi ylsi toiselle sijalle sekä yleisten että
cleantech-innovaatiotukien laajuutta mitattaessa. Tutkimuksessa kävivät ilmi Suomen vahva panostus
yleiseen innovaatiotoimintaan sekä julkiseen tutkimus- ja kehitystyöhön, jonka osalta Suomi oli
ykkössijalla. Suomi sai myös suhteellisen korkeat pisteet maassa kehitettävien cleantech-innovaatioiden
määrästä, mikä johtuu sekä pääomasijoitusten että ympäristöpatenttien huomattavasta määrästä.
Hallituspolitiikkaan liittyvien tekijöiden osalta Suomi sai keskimääräistä heikommat pisteet. Lisäksi
Suomen sijoitusta laski kaupallistamisen heikko onnistuminen. Ernst & Youngin Renewable Energy
Country Attractiveness –tutkimuksessa Suomi sijoittui vuonna 2012 sijalle 26 pärjäten parhaiten
biomassaan liittyvällä osa-alueella [13]. Suomen sijoitus pysyi edelliseen vuoteen nähden samana. Yalen
yliopiston tekemän Environmental Performance Indexin tekemässä vertailussa Suomen sijoitus oli 10.
[14]. Indeksi mittaa laaja-alaisesti 132 maan ympäristöasioiden tilaa. Suomi pärjäsi ympäristöterveyteen
liittyvissä asioissa. Vertailu tehdään kahden vuoden välein. Vuonna 2010 Suomen sijoitus oli 12.
Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja
niiden osuutta energian kulutuksesta. Tämä on energiansäästön ohella merkittävimpiä keinoja
saavuttaa
Suomen
ilmastotavoitteet.
Uusiutuvien
energialähteiden
käyttö
vähentää
hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi sen käyttö edistää työllisyys- ja aluepoliittisia tavoitteita ja lisää
energiantuotannon omavaraisuutta.
Cleantech-alan ongelmana Suomessa on pk-yrityskentän hajanaisuus ja pienen koon aiheuttama
uskottavuusvaje kansainvälisillä markkinoilla. Yritysten kasvun haasteiksi lueteltiin mm. pääoman heikko
saatavuus keskisuurelle kasvuyritykselle Suomessa. Suomalaisia sijoituskohteita tuleekin jatkossa
markkinoida ulkomaisille sijoittajille yhä aktiivisemmin. T&K-toimintaan Suomessa panostetaan paljon,
mutta mitä lähemmäs kansainvälistymistä ja markkinoille menoa päästään, sitä heikommin
rahoitusinstrumentteja on tarjolla. Suomessa innovaatiot halutaan viedä aivan loppuun ennen
markkinoille vientiä ja tällöin markkinoille ei päästä tarpeeksi ajoissa. Kaikki suomalaiset yritykset eivät
välttämättä edes halua kansainvälisille markkinoille, enimmäkseen näitä ovat mikroyritykset. Osaamista
Suomessa löytyy runsaasti esimerkiksi kunnallisista vesi- ja jätehuoltolaitoksista, mutta tämän
osaamisen saaminen vientiin on hankalaa ja yksi Suomen haasteista. Ruotsin kaltaisesti myös Suomi
voisi ryhtyä tarjoamaan tätä osaamista ulkomaisille yrityksille konsultaation muodossa.
38
6 Eurooppa suhteessa muihin isoihin markkina-alueisiin
Vihreän talouden merkitys Euroopan talouden veturina on maailmanlaajuisen talouslaman keskellä nyt
erittäin tärkeää. WWF:n tekemän raportin mukaan Euroopassa on tällä hetkellä jo 3,4 miljoonaa vihreää
työpaikkaa. Cleantech-yritysten liiketoimintaan vaikuttaa joukko energiatehokkuuteen ja päästöjen
vähentämiseen liittyviä EU-direktiivejä, joista tärkeimpiä ovat energiapalveludirektiivi,
energiamerkinnät, rakennusten energiatehokkuus, energiaverotus, autojen polttoainetalous ja
hiilipäästöt, päästökauppadirektiivi, CHP-direktiivi ja EuP-direktiivi. EU:n energia- ja ilmastopaketissa
vuonna 2008 määriteltiin kasvihuonekaasujen vähennystavoitteeksi 20 %, uusiutuvien energialähteiden
osuudeksi 20 % ja energiatehokkuuden parantamistavoitteeksi myös 20 % vuoteen 2020 mennessä.
Energiatehokkuusdirektiivi
velvoittaa
EU:n
jäsenmaita
asettamaan
ohjeellisia
energiatehokkuustavoitteita
energian
kulutuksen
vähentämiseksi
niin,
että
20%
energiatehokkuustavoite saavutetaan vuoteen 2020 mennessä. Energiatehokkuusdirektiivi tuo paitsi
uutta sääntelyä, myös lisää alan liiketoimintapotentiaalia euroopanlaajuisesti.
Uusiutuvan energian kehitystä EU:ssa ohjaa EU:n energia- ja ilmastopaketti, jossa määritellään edellä
mainitut tavoitteet vuodelle 2020. Lisäksi EU:n päästökauppadirektiivi ja jäsenmaiden
kasvihuonekaasupäästöjen vähennysvelvoite ei-päästökauppasektorille parantavat uusiutuvien
energiamuotojen kilpailukykyä.
Euroopan heikon taloudellisen tilanteen ja päällekkäisten ohjauskeinojen seurauksena päästöoikeuksien
hinnat EU:n päästökauppajärjestelmässä ovat romahtaneet eikä päästökauppa nykyisellä hintatasolla
juuri ohjaa investointeja. Lisäksi monissa maissa on alettu keskustella pääasiassa fossiilisiin
polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tukemisesta erilaisin kapasiteettimekanismein, jolla
varmistettaisiin tarvittavat investoinnit vara- ja säätövoimakapasiteetteihin siinä tapauksessa, että
investoijat eivät ole markkinaehtoisesti näihin valmiita.
Toisaalta liuskekaasun kasvanut tuotanto Yhdysvalloissa on muuttanut muutamassa vuodessa
globaaleja energiamarkkinoita ennennäkemättömällä tavalla. Yhdysvalloissa maakaasun hinta on
kolmannes kaasun hinnasta Euroopassa ja se korvaa hiiltä energiantuotannossa. Maakaasun kasvaneen
käytön seurauksena Yhdysvaltojen energiantuotannosta aiheutuneet hiilidioksidipäästöt ovat
alhaisimmillaan sitten vuoden 1994. Kivihiilen kysynnän romahtaminen Yhdysvalloissa on johtanut
puolestaan kivihiilen hinnan laskuun ja sen kysynnän nousuun Euroopassa.
Tärkeitä muutostekijöitä tulevaisuudessa ovat mm. EU:n 20-20-20 energia- ja ilmastopaketin
vaikutukset, EU:n tulevat energia- ja ilmastotavoitteet 2030, uudet ilmanpäästöjen rajoittamiseen
liittyvät EU-direktiivit, Kiinan ja USA:n ympäristölainsäädännön kehittyminen lähitulevaisuudessa,
kiinteistöjen energia- ja ympäristötehokkuuteen liittyvien standardien ja lainsäädännön muutokset
EU:ssa, markkinoiden kehitysnäkymät EU:n alueella, Kiinassa ja USA:ssa sekä toimialaa koskevat uudet
standardit ja teknologiat sekä investoinnit EU-alueella, Kiinassa ja USA:ssa.
39
7 Yhteenveto
Cleantech on tällä hetkellä yksi merkittävimmistä maailman kasvusektoreista. Energian kysynnän kasvu
ja ilmastonmuutos ovat johtaneet uusiutuvien energiamuotojen lisäämistarpeeseen.
Ilmastonmuutoksen hillinnän arvioidaan edellyttävän globaalien kasvihuonepäästöjen puolittamista
vuoden 2012 tasosta vuoteen 2050 mennessä ja siirtymistä ”hiilivapaaseen” energiajärjestelmään.
Globaaleilla markkinoilla nopeimmin kasvavat sektorit ovat aurinko- ja tuulienergian teknologiat.
Kiinassa ja Intiassa tapahtuva nopea talouskasvu tulee muokkaamaan maailmanlaajuisia energiatarpeita
tulevaisuudessa.
Suomalaisten yritysten tärkeimmät vientimarkkinat olivat vuonna 2012 Saksa, Kiina Ruotsi, Ranska ja
Venäjä. Suomen potentiaalisia markkina-alueita lähitulevaisuudessa ovat Intia, Brasilia ja Afrikka.
Suomessa cleantech-alan ongelmana on pk-yrityskentän hajanaisuus ja pienen koon aiheuttama
uskottavuusvaje. Suomalaisia yrityksiä tuleekin jatkossa markkinoida yhä enemmän ulkomaisille
sijoittajille. Suomen hallituksen tavoitteena on kaksinkertaistaa Suomen cleantech-alan liikevaihto
vuoteen 2018 ja luoda 40 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä.
7.1 Uusiutuva energia
Aasian osuus tuulivoimamarkkinoilla on kasvanut vuosi vuodelta ja vastaavasti Euroopan osuus on
laskenut. Tuulivoiman rakentaminen on lisääntynyt ja kasvu ollut viime vuosina 20-30 %. Maailmassa on
asennettua tuulivoimakapasiteettia 289 GW maalla ja 12 GW merellä. Vahvinta kasvu on ollut
latinalaisessa Amerikassa, Kiinassa ja Kanadassa.
Viime vuosina aurinkoenergian hyödyntämiseen liittyvät kustannukset ovat vähentyneet merkittävästi.
Aurinkoenergia on kehittynyt viime vuosina uusiutuvista energioista kaikkein nopeimmin ja
markkinoiden kasvu on ollut tasaista. Maailmassa on 88 GW asennettua aurinkoenergiakapasiteettia.
Markkinoiden kasvun painopiste on siirtymässä Euroopasta kohti Kiinaa, Yhdysvaltoja, Japania ja Intiaa.
Geotermistä energiaa käytetään lähes koko Euroopassa ja sen hyödyntäminen on kasvanut viime
vuosina. Pohjois-Amerikka johtaa geotermisen energian markkinoita ja Aasian markkinat ovat
globaalisti toiseksi suurimmat. Maailmassa on noin 15 GW asennettua kapasiteettia.
Bioenergian osuus maailman energiantuotannosta on 10,2 % ja se on tällä hetkellä laajimmin käytetty
uusiutuvan energian muoto. Kulutus painottuu globaalisti Aasiaan, Etelä-Amerikan ja Afrikan kehittyviin
maihin. Maailmassa tuotettiin yli 270 TWh energiaa kiinteillä biomassoilla vuonna 2010.
Bioenergiamarkkinoiden odotetaan kasvavan vuoteen 2016 mennessä yli 40 %. Johtavia nestemäisten
biopolttoaineiden tuottajia ovat Yhdysvallat ja Brasilia. Maailmanlaajuinen kulutus oli lähes 80 miljardia
litraa vuonan 2010.
7.2 Rakentaminen
Vihreän rakentamisen markkinat ovat nousussa. Tämän ovat aikaansaaneet energiakustannusten nousu
ja kestävän kehityksen merkityksen kasvaminen. Suurimmat vihreän rakentamisen markkinat ovat tällä
hetkellä Euroopassa. Rakennukset kuluttavat 30-40 % maailman energiasta ja kolmannes maailman
kasvihuonekaasupäästöistä syntyy rakennusten käytöstä. Tällä hetkellä parhaita vihreän rakentamisen
markkina-alueita ovat Iso-Britannia, Singapore, Brasilia, Kiina ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat. Kaiken
kaikkiaan vihreän rakentamisen markkinoiden arvioidaan olevan yli 1300 miljardia vuonna 2015.
40
7.3 Puhdas vesi
Puhtaan veden ja juomaveden tuottamisen liiketoiminta on yksi nopeimmin kasvava globaalin talouden
sektori. Puhtaan veden markkinoiden arvioitiin kasvavan yli 500 miljardiin dollariin vuonna 2010.
Kanadasta on tullut johtava vesiosaamisen ja -tutkimuksen maa. Aasian vesimarkkinat ovat noin 30%
globaaleista markkinoista ja niiden odotetaan kasvavan voimakkaasti. Veden saatavuuden turvaaminen
ja sen laatu ovat tärkeitä erityisesti Aasiassa ja Afrikassa. Terveysongelmat juomavedestä, huono
viemäröinti ja jätevesiverkoston huono kattavuus ovat kehittyvien maiden suurimpia ongelmia.
7.4 Älykkäät sähköverkot
Älykkään sähköverkon odotetaan lisäävän kansalaisten hyvinvointia ja luovan uusia työpaikkoja.
Älykkäät sähköverkot ovat yksi tärkeimmistä työkaluista Euroopassa, kun tavoitellaan vähähiilistä
taloutta. Markkinoiden suuruudeksi on arvioitu globaalisti 44 miljardia dollaria. Euroopassa
markkinoiden odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2016 mennessä. Aasiassa keskeisimmät markkinaalueet ovat Kiina, Etelä-Korea, Japani ja Intia. Kiinan sähkön kysynnän kasvuennuste vaatii
kehittyneempää verkkoa kuin tällä hetkellä on olemassa.
7.5 Kiinteä jäte
Kiinteää jätettä syntyy globaalisti vuosittain noin 4,5-6 miljardia tonnia. Merkittävimmät markkinaalueet jätehuollolle ovat Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.
7.6 Tieliikenne
Sähköstä on vähitellen tulossa liikkumiseen käytettävä energianlähde ja se tuo ratkaisun liikenteen
hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseen. Sähköautojen lisäksi markkinoille on tulossa yhä enemmän myös
muita vähäpäästöisiä autoja, kuten kaasuautoja ja hybridejä. Maailmassa myytiin vuonna 2012 yli
100 000 sähköautoa.
41
Lähdeluettelo
1. Cleantech Group LLC. 2012. The 2012 Global Cleantech 100. A barometer of the changing face of
global cleantech innovation. (viitattu 14.8.2013)
http://info.cleantech.com/GlobalCleantech100_2012Report.html
2. The Pew charitable trusts. 2012. Who´s winning the clean energy race. (viitattu 14.8.2013)
http://www.pewenvironment.org/uploadedFiles/PEG/Publications/Report/-clenG20-Report-2012Digital.pdf
3. Cleantech Group, WWF. 2012. The Global cleantech innovation index 2012. (viitattu 12.8.2013)
http://awsassets.panda.org/downloads/coming_clean_2012.pdf
4. http://ec.europa.eu/clima/policies/roadmap/index_en.htm
5. GWEC, Global wind energy council. 2013. Global wind statistics. (viitattu 19.8.2013)
http://www.gwec.net/wp-content/uploads/2013/02/GWEC-PRstats-2012_english.pdf
6. IEA, International energy agency. 2013. Tracking clean energy progress 2013. (viitattu 19.8.2013)
http://www.iea.org/publications/TCEP_web.pdf
7. Copenhagen cleantech cluster. 2012. The global cleantech report 2012. A snapshot of future global
markets. (viitattu 19.8.2013)
http://www.cphcleantech.com/media/1944576/20120629%20the%20global%20cleantech%20report%2
02012%20assembled%20final3.pdf
8. MIT Technology review. 2013. With Florida Project, the smart grid has arrived. (viitattu 21.8.2013)
http://www.technologyreview.com/news/514461/with-florida-project-the-smart-grid-has-arrived/
9. Euroopan komissio. 2012. Hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin turvallisuuden varmistaminen
Euroopassa. (viitattu 22.8.2013)
http://ec.europa.eu/clima/publications/docs/factsheet_ccs_fi.pdf
10. ASA & Associates. 2012. A brief report on cleantech-prospects and potential in India. (viitattu
22.8.2013) http://www.asa.in/pdfs/surveys-reports/Cleantech-Prospects-and-Potential-in-India.pdf
42
11. Cleantech Finland. 2013. Cleantech industry in Finland 2013. (viitattu 22.8.2013)
http://www.slideshare.net/cleantechfinland/cleantech-industry-in-finland-2013
12. Työ- ja elinkeinoministeriö. 2013. Cleantechin strateginen ohjelma. (viitattu 22.8.21013)
http://www.tem.fi/cleantech
13. Ernst & Young. 2013. Renewable Energy Country Attractiveness indices. (viitattu 22.8.2013)
http://www.ey.com/Publication/vwLUAssets/Renewable_energy_country_attractiveness_indices_Febr
uary_2013/$FILE/Renewable_energy_country_attractiveness_indices.pdf
14. Yale University. 2012. Environmental Performance Index. (viitattu 22.8.2013)
http://epi.yale.edu/sites/default/files/downloads/2012-epi-full-report_0.pdf
15. Roland Berger. 2009. Creentech 2.0. (viitattu 29.8.2013)
http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&frm=1&source=web&cd=6&ved=0CE0QFjAF&url=h
ttp%3A%2F%2Fwww.cleantechholland.nl%2Fdsresource%3Fobjectid%3D15156%26type%3Dorg&ei=hx0
fUsGeM-mp4gTc0oDwCg&usg=AFQjCNFIPbgQbRw1clRx0QfyIX26KRaJ9w
16. McGraw-Hill Construction. 2012. Green building accelerates globally through economic downturn,
according to new McGraw-Hill construction study. (viitattu 29.8.2013)
http://www.construction.com/about-us/press/green-building-accelerates-globally-through-economicdownturn.asp