KIINA - Finpro
KIINA Syyskuu 2010 Kiinan maaraportti 2 (56) Kiinan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili ......................................................................................................................................... 4 Maa ja väestö...................................................................................................................... 4 Infrastruktuuri ...................................................................................................................... 5 Politiikka ja hallinto .............................................................................................................. 6 Talouden avaintiedot ........................................................................................................... 6 Liiketoiminta ...................................................................................................................................... 7 Maan vahvuudet ja heikkoudet ............................................................................................ 7 Potentiaalisia toimialoja....................................................................................................... 7 Myynti ja markkinointi .......................................................................................................... 8 Rahoitus ja takuut ............................................................................................................... 9 Talous ............................................................................................................................................... 9 Makrotalous ........................................................................................................................ 9 BKT .............................................................................................................. 10 Inflaatio ........................................................................................................ 10 Talouspolitiikka ................................................................................................................. 10 Työvoima .......................................................................................................................... 11 Ulkomaankauppa ............................................................................................................................ 12 Kokonaiskauppa ............................................................................................................... 12 Ulkomaankaupan rakenne ........................................................................... 14 Ulkomaankauppa maittain ............................................................................ 14 Kauppa Suomen kanssa ................................................................................................... 15 Suomen vienti .............................................................................................. 15 Suomen tuonti .............................................................................................. 16 Ulkomaiset investoinnit ..................................................................................................... 17 Suomalaiset investoinnit ................................................................................................... 19 Rakentaminen, logistiikka & koneiden valmistus ............................................................................. 20 Rakentaminen ................................................................................................................... 20 Logistiikka ......................................................................................................................... 22 Valmistava teollisuus ....................................................................................................................... 24 Autoteollisuus.................................................................................................................... 24 Energia-, ympäristö- ja metsäsektori ............................................................................................... 24 Kiinan maaraportti 3 (56) Energiasektori ................................................................................................................... 24 Energiantuotanto ja -hankinta ...................................................................... 24 Energiankulutus ........................................................................................... 25 Sähköntuotanto ............................................................................................ 26 Sähkönsiirto ja -jakelu sekä sääntely............................................................ 30 Sähkönkulutus ............................................................................................. 30 Nestemäiset biopolttoaineet ......................................................................... 31 Ympäristösektori ............................................................................................................... 32 Vesihuolto .................................................................................................... 32 Jätevesihuolto .............................................................................................. 32 Jätehuolto .................................................................................................... 33 Metsäsektori ..................................................................................................................... 33 Life Sciences ja elintarvikesektori .................................................................................................... 34 Terveydenhoitopalvelut ..................................................................................................... 35 Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) ................................................................... 36 Bioteknologia ja lääkkeet .................................................................................................. 36 Hyvinvointipalvelut ............................................................................................................ 37 Maatalous- ja elintarvikesektori ......................................................................................... 38 Tieto- ja viestintätekniikka ............................................................................................................... 40 Verkot ja laitteet ................................................................................................................ 40 Ohjelmistot ........................................................................................................................ 43 Tietotekniset palvelut ........................................................................................................ 44 Digitaalinen media ............................................................................................................ 45 Palvelusektori.................................................................................................................................. 45 Vähittäiskauppa ................................................................................................................ 46 Rahoituspalvelut ............................................................................................................... 47 Yrityspalvelut..................................................................................................................... 49 Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut ........................................................................................ 49 Tapakulttuuri ................................................................................................................................... 52 Linkkejä........................................................................................................................................... 54 Finpron vientikeskusten osoitteet ...................................................................................... 56 Kiinan maaraportti 4 (56) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: 9 596 960 neliökilometriä Luonnonvarat: Kivihiili, öljy, maakaasu, rautamalmi, kupari, antimoni, volframi, tina, suola, fosfaatti, lyijy, mangaani, elohopea, sinkki Rajanaapurit: Afganistan, Bhutan, Myanmar, Intia, Kazakstan, Pohjois-Korea, Kirgisia, Laos, Mongolia, Nepal, Pakistan, Venäjä, Tadzhikistan, Vietnam sekä itsehallintoalueet Hongkong ja Macao Aika: GMT+8 Asukasluku: 1,33 miljardia (07/2010); (noin 22 % koko maailman väestöstä). Väestö kasvaa 1,39 miljardiin vuoteen 2015 mennessä. Pääkaupunki: Peking (7,6 milj.) Suurimmat kaupungit: Miljoonakaupunkeja Kiinassa on 160. Suurimmat kaupungit ovat (2010, miljoonat, ennuste 2025): 2010 2025 Shanghai 16,6 20,0 Peking 12,4 15,0 Chongqing 9,45 11,1 Shenzhen 9,0 11,1 Guangzhou, Guangdong 8,9 11,0 Tianjin 7,9 9,7 Kiinan maaraportti Wuhan 7,7 9,3 Dongguan 5,3 6,9 Shenyang 5,2 6,5 Foshan 5,0 6,2 Chengdu 5,0 6,2 Xi’an, Shaanxi 4,7 5,7 Nanjing, Jiangsu 4,5 5,8 Haerbin 4,3 5,1 Hangzhou 3,9 4,7 5 (56) Virallinen kieli: Putonghua (perustuu Pekingin alueen murteeseen eli ns. mandariinikiinaan), lisäksi puhutaan mm. kantonin kiinaa, eri murteita sekä etnisiä kieliä Etniset ryhmät: Han-kiinalaiset 91,9 %, lisäksi mm. uiguurit, zhuang- ja manchukiinalaiset, tiibetiläiset, mongolit, korealaiset ja muut kansallisuudet 8,1 %. Uskonnot: Virallisesti ateistinen maa, mutta uskontoja suvaitaan, jos ne eivät uhkaa laillista valtiojärjestystä. Kannattajia on mm. seuraavilla uskonnoilla: taolaisuus, kungfutselaisuus, buddhalaisuus, islam, kristinusko. Infrastruktuuri Puh. suuntanumerot: +86, suurimpien kaupunkien suuntanumerot: Peking 10, Shanghai 21, Guangzhou 20, Tianjin 22 Matkapuhelinstandardi: GSM 900, GPRS, CDMA 2000 1X, IS-95A Sähköverkko: 220V, 50 Hz, AC Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 21,7 % (2010) Matkapuhelintiheys: 64,2 % (2010) Internet-tiheys: 36,1 (2010) Laajakaistatiheys: 5 % (2009) Tieverkosto: 60,300 km moottoriteitä Rautatieverkosto: 78 000 km Lentokenttiä: 502 (2010) Tärkeimmät satamat: Shanghai, Nigbo, Qinhuangdao, Dalian, Tianjin, Qingdao, Xiamen, Guangzhou, Shenzhen Kiinan maaraportti 6 (56) Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Zhonghua Renmin Gonghe Guo (Kiinan kansantasavalta) Maatunnus: CN Valtion päämies: Presidentti Hu Jintao. Kiinan kansankongressi eli maan parlamentti valitsi Hun maan uudeksi presidentiksi 15.3.2003. Kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi Hu nimitettiin marraskuussa 2002. Valtion ja puolueen merkittävimmät virat on keskitetty vähitellen Hulle. Hallituspuolue: Kiinan kommunistinen puolue Pääministeri: Wen Jiabao, kansankongressi valitsi hänet uudeksi pääministeriksi 16.3.2003. Seuraavat vaalit: presidentin ja varapresidentin vaalit 2013. Aluehallinto: 23 provinssia (Kiina pitää Taiwania yhtenä maan provinssina), 4 keskushallinnon alaista kaupunkia, 5 autonomista aluetta Merkittäviä vuosilukuja: Kiinan kulttuurin synty ajoittuu n. 2000 eKr. Vuonna 1842 Kiina luovutti Hongkongin Iso-Britannialle oopiumsodassa kärsityn tappion jälkeen. Vuonna 1877 Macao vuokrattiin Portugalille. Kiinan kommunistinen puolue perustettiin 1927, puolueella on maan hallinnossa johtava asema. Kiinan kansantasavalta perustettiin 1.10.1949. Uusi perustuslaki säädettiin vuonna 1982. Vuonna 1993 perustuslakia muutettiin korvaamalla suunnitelmatalous käsitteellä sosialistinen markkinatalous. APEC:in jäsen vuonna 1994, kaksi vuotta myöhemmin Kiina allekirjoitti ydinkoekieltosopimuksen 1996. Iso-Britannia luovutti Hongkongin takaisin Kiinalle 1.7.1997. Portugali luovutti Macaon takaisin Kiinalle 20.12.1999. Kiinasta tuli Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsen 11.12.2001. Itsenäistynyt: Kiinan kansantasavalta perustettiin v.1949 Kansallispäivä: 1.10 (Kansantasavallan perustaminen) Talouden avaintiedot Rahayksikkö: renminbi (RNB) = 100 feniä Valuuttakurssi: 1 USD = 6,79 RNB (2010) Bruttokansantuote:5625 mrd USD (2010) BKT/capita: käyvin hinnoin 4200 USD, ostovoimakorjattuna 7690 USD (2010) Verotus: Henkilöverotus: tulovero on progressiivinen 5-45 %; sivutuloista verotetaan 5-35 %. Yritysvero 25% (ulkomaalaisia yrityksiä koskeva uudistus tapahtui vuoden 2008 alussa); erityiskäytäntö pienten yritysten verotuksessa (20%). Työttömyys: 9,3 % (2010) Inflaatio: 3,0 % (2010) Pääteollisuustuotteet: rauta, teräs, hiili, koneet ja laitteet, tekstiilit, kemikaalit, elintarvikkeet, öljy, sementti, kemialliset lannoitteet, jalkineet, lelut, autot, kulutuselektroniikka, telekommunikaatiolaitteet Päävientituotteet: toimistokoneet ja tietoliikennelaitteet, vaatteet, puhelinlaitteet, sähkökoneet Päätuontituotteet: sähkökoneet, raakaöljy ja polttoaineet, toimistokoneet ja tietoliikennelaitteet, teollisuuden erikoiskoneet Kiinan maaraportti 7 (56) Tärkeimmät kauppakumppanit: Yhdysvallat, Hongkong, Japani, Etelä-Korea, ASEAN-maat, Taiwan, EU-maat Liiketoiminta Maan vahvuudet ja heikkoudet Kiinan markkinoiden kehitysnäkymiä ja mahdollisuuksia: modernisoituminen ja länsimaisistuminen nopeaa liiketoimintaa voi miettiä useilla aloilla jo pelkästään ulkomaalaisomisteisten yritysten varaan laajat kotimarkkinat panostus koulutukseen sääntelyä ja rajoituksia ollaan purkamassa valtavat luonnonvarat mittavat infrastruktuurin kehittämishankkeet, infrastruktuurinhankkeet tuetaan valtion toimesta voimakkaasti nousu vakavasti otettavaksi tekijäksi kansainvälisessä taloudessa ja politiikassa palvelusektori kehittyy terveys- ja hyvinvointiala, terveysvaikutteiset elintarvikkeet 100 % ulkomaalaisomisteinen yritys on helppo perustaa lähes kaikille toimialoille. Kumppani tarvitaan markkinoille pääsyn nopeuttamiseen. Markkinoiden riskejä ja uhkia: lainsäädännön huono taso heikentää liiketoimintaympäristöä ulkomaankaupan säännöt vaihtelevat alueittain takuiden saanti epäselvää päätösprosessin mutkikkuus hallinnon läpinäkymättömyys (yritysnäkökulmasta) osaavan henkilöstön (keski- ja ylempi johto) hankinta, ja heidän pitäminen työttömyys ja yhteiskunnallinen levottomuus kasvaa maantieteelliset ja palkkaerot valtavat korruption taso korkea IPR ongelmat, laiton kopiointi puutteellinen ja ylikuormitettu liikenneverkosto, itärannikolla infrastruktuuria rakennettu voimakkaasti Potentiaalisia toimialoja Liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille: 1,3 miljardia kuluttajaa - kysyntä lähes kaikesta. Kuluttajia varten rakennetaan tuotantoa monenlaisille tuotteille, eli kone- ja laiteteollisuus myy Kiinaan jatkossakin informaatio- ja kommunikaatiotekniikka metsitys ympäristönsuojeluteknologia telakkateollisuuden laitteet puunjalostusteollisuuden koneet ja laitteet automaatio rakennusmateriaalit puurakentaminen, (standardit ja normit puuttuvat) lääketieteen ja elintarvikkeiden tuotannon tekniikka Kiinan maaraportti 8 (56) mahdollisuudet terveys- ja hyvinvointialalla – väki ikääntyy nopeammin kuin vaurastuu biotekniikka ympäristöala – vesi, ilma, monitorointi, jätteen käsittly/kierrätys/hyötykäyttö/poltto uudet energiamuodot satelliittipaikannus Myynti ja markkinointi Maahantuontia voi Kiinassa hoitaa vain kiinalainen tuonti/vienti -lisenssin omaava yritys. Ulkomaalainen yritys voi tuoda maahan tarvitsemiaan raaka-aineita, jotka pitää olla erikseen mainittu yrityksen perustamissopimuksessa. WTO-sopimuksen puitteissa tuontioikeuksia vapautetaan. Tässä yhteydessä korostuu valittu yritysmuoto. Edustusto voi vain markkinoida suomalaista tuotetta Kiinassa, mutta kaikki myyntiin, maahantuontiin, jakeluun ja jälleenmyyntiin liittyvät toiminnat hoitaa paikallinen partneri (agentti/maahantuoja/ jakelija). Kaikki tarvittava paperityö hoidetaan suomalaisen päämiehen ja kiinalaisen ostajan välillä. Myös after-sales vastuu jää suomalaiselle päämiehelle. Yhteisyritys tai täysin ulkomaalaisten omistama yritys voi tuoda maahan tarvitsemiaan raaka-aineita ja voi myös hoitaa valmistamiensa tuotteiden jakelun sekä after-sales palvelut. Jälleenmyynnin hoitaa kiinalainen yritys. Lähtökohtana Kiinassa toimimiselle kannattaa muistaa, että ilman partneria ei pärjää. Vaikkakin perustettaisiin täysin ulkomaisten omistama yritys, tarvitaan kuitenkin paikallinen partneri hoitamaan markkinointia, jakelua ja jälleenmyyntiä. Tässä yhteydessä korostuu hyvän ja luotettavan partnerin valinta. Sama pätee myös markkinointiin. Kiinassa yleisimmät markkinointimuodot ovat tuotteista riippuen TV ja lehdistö (kulutustavarat), erilaiset messut (b-to-b) sekä erilaiset kutsuvierastapahtumat. Kiinalainen markkinointi poikkeaa erittäin paljon suomalaisesta, joten kannattaa luottaa paikalliseen agenttiin/jakelijaan/mainostoimistoon markkinointia suunniteltaessa. Brandin luominen Kiinassa ei ole helppoa. Se markkina-/kohderyhmä, jolla suomalaiset yritykset toimivat, on erittäin kilpailtu. Vastassa ovat samat kilpailijat, jotka meillä ovat vastassa muillakin markkinoilla. Tämä riippumatta siitä onko tuote kulutustavara vai investointihyödyke. Kiinalaiset ovat erittäin hintatietoisia, mutta usein tuontituote arvostetaan vastaavaa Kiinassa valmistettua paremmaksi ja siitä ollaan valmiita maksamaan hieman enemmän. Tämä kannattaa muistaa, suunniteltaessa valmistustoiminnan käynnistämistä Kiinassa. Toisaalta täytyy myös muistaa, että hyvin kaupaksi käyvä tuote kopioidaan ennemmin tai myöhemmin, joten erilaiset suojaustoimenpiteet täytyy olla suunniteltu ennen markkinoille tuloa. Siinä vaiheessa, kun kopio on jo markkinoilla, voidaan tehdä hyvin vähän ja se vie aikaa ja rahaa. Kiinan maaraportti 9 (56) Rahoitus ja takuut Finnvera Yritys voi saada rahoitusta tai pienentää vientiin ja kansainvälistymiseen liittyviä riskejään Finnveran takuiden ja lainojen avulla. Suomalaisille viejille ja suomalaista vientiä rahoittaville pankeille myönnetään vientitakuita Finnveran maakohtaisen takuupolitiikan mukaisesti. Vientitakuiden lisäksi Finnvera tarjoaa kansainvälistymiseen ja investointeihin liittyviä takauksia ja lainoja. Vientitakuun hinta määräytyy vientimaan maaluokan (0-7, joista 7 korkein maariski), takuun maksuajan sekä Finnveran ostajasta / takaajasta tekemän riskiarvion perusteella. Maakohtaiset tiedot vientitakuista löytyvät Finnveran internet-sivuilta www.finnvera.fi Finnvera luokittelee Kiinan suhteellisen alhaisen riskin maaluokkaan 2/7. Maan talouskehitys on ollut voimakasta, valtion velkaantuneisuus on hallinnassa ja valuuttavarannot vahvat. Kiinan valtio on hoitanut moitteettomasti ulkomaiset velanhoitomenonsa. Kiinalle myönnettäviin vientitakuisiin liittyvät riskit löytyvätkin lähinnä kaupalliselta puolelta, esim. yritysten luottokelpoisuuden arviointi on vaikeaa. Kiina on lisäksi toimintaympäristönä haasteellinen, maan oikeusjärjestelmä sekä viranomaisten valvonta- ja ohjausmenetelmät ovat kehittymättömät. Lisätietoja:Aluepäällikkö Anja Pakkala, puh. 020 4607 277, sähköposti: [email protected] Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund) Finnfund on suomalainen kehitysrahoitusyhtiö, joka tarjoaa pitkäaikaisia investointilainoja ja riskipääomaa yksityisten yritysten hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä. Finnfund investoi ensisijaisesti suomalaisten yritysten kohteisiin, mutta rahoittaa myös hankkeita, joissa käytetään suomalaista osaamista, parannetaan ympäristön tilaa tai tuetaan kohdemaan kehitystä. Suurin osa investointikohteista on teollisia hankkeita, mutta Finnfund rahoittaa myös muita toimialoja, kuten esimerkiksi energiantuotantoa, metsätaloutta, tietoliikennettä ja terveydenhuoltoa. Finnfundin rahoitus ei ole sidottu Suomesta tehtäviin hankintoihin. Finnfundin yhteydessä toimii myös Finnpartnership-ohjelma, joka tarjoaa neuvontapalveluja ja liikekumppanuustukea suomalaisyritysten hankkeisiin kehitysmaissa (www.finnpartnership.fi). Lisätietoja: Investointijohtaja Helena Arlander, puh. (09) 3484 3355, sähköposti: [email protected], www.finnfund.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut 2006 BKT (mrd. USD) 2781 2007 3457 2008 2009 2010e 2011e 4415 4909 5625 6446 Kiinan maaraportti BKT, muutos (%) 10 (56) 12,7 14,2 9,6 9,1 9,9 8,3 9,8 11,0 8,6 10,4 9,5 8,6 13,3 14,3 10,4 21,2 10,4 9,0 Kuluttajahintojen muutos % 1,8 4,8 6,0 -0,7 3,0 3,3 Työttömyysaste (%) 9,5 9,2 9,2 9,3 9,3 9,2 Vaihtotase (% BKT:stä) 9,1 10,8 9,6 6,1 4,2 3,5 7,97 7,61 6,95 6,83 6,79 6,63 Yksityinen kulutus, muutos (%) Investoinnit kiinteään pääomaan, muutos (%) Valuuttakurssi Rmb / 1 USD Lähde: EIU, 08/2010, e =ennuste Kiinan talouskavu alkoi 70 luvun lopun talousreformien seurauksena ja kasvu on jatkunut onnistuneesti sitä lähtien jo kolmatta vuosikymmentä. Kiinan talouden avauduttua vuonna 1980 sen osuus maailman BKT:stä on kasvanut silloisesta 2 prosentista 12 prosenttiin vuonna 2009. IMF ennusteen mukaan Kiinan osuus ylittäisi 15 prosenttia maailman BKT:stä jo vuonna 2014. BKT Vuonna 2007 Kiinan BKT:n kasvu saavutti huipun (13 %) ja sen jälkeen lähti laskuun vuonna 2008 saavuttaen pohjansa vuoden 2009 alussa (6,2 %).Talous oli pahimmassa vaiheessa vuoden 2008 loppu- ja vuoden 2009 alkupuolella, jolloin maassa laajasti suljettiin yrityksiä ja ulkomaalaisyritykset vetäytyivät pois. Tammikuussa 2009 IMF ennusti Kiinan talouskasvun ollen 6,7 prosenttia vuonna 2009, ja lokakuussa korjasi ennusteen 8,5 prosenttiin v. 2009 ja 9 prosenttiin vuonna 2010. Vuoden 2009 tulos oli 8,7 prosentin talouskasvu. Eri ennustelaitosten antamat kasvuennusteet vuosille 2010-2011 vaihtelevat 9-11 % (2010) ja 9-10 % (2011) välillä. Inflaatio Kiina on taistellut vuosia tasapainottaakseen hintojen epävakaan kehityksen. Kiinan valtionvarainministeriö piti inflaation torjumista ykköstavoitteenaan vuonna 2008. Pankkeja määrättiin hillitsemään luotonantoaan ja Kiinan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa. Inflaatio hidastui vuoden 2008 aikana ja useita vuosia korkeana pysynyt inflaatio muuttui päinvastaiseen suuntaan deflaatioksi. Kuluttajahinnat laskivat helmikuussa 2009 ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2002 lähtien. Deflaation pohja saavutettiin elokuussa 2009 ja sen jälkeen kohti loppuvuotta hinnat kääntyivät nousuun. Hienoinen hintanousu kuluttajahintojen puolella jatkui vuoden 2010 alussa, tuottajahinnat samalla jatkoivat nopeampaa kasvua. Talouspolitiikka Kiina näyttää saaneen kuriin valtiontalouden mittavan alijäämän, mikä oli keskeinen valtiontalouden ongelma 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Kiinan maaraportti 11 (56) Kiinan valuuttavarannato ovat maailman suurimmat, noin 2000 miljardin dollarin luokkaa. Suurin osa varannosta on tällä hetkellä sijoitettuna Yhdysvaltojen valtionvelkakirjoihin ja muihin pienituottoisiin ja -riskisiin kohteisiin. Vuodesta 2007 varantoja on alettu siirtää uudelle valtion sijoitusyhtiölle. Uusi sijoitusyhtiö ostaa mm. osuuksia pääomasijoitusyhtiöistä ja tekee sijoituksia strategisiin raaka-aineisiin. Valtionyritykset ja yksityistäminen Valtionyritysten uudistus on yksi Kiinan suurimmista haasteista. Kiinan talouskasvulle aiemmin niin elintärkeät valtionyritykset muuttuivat 1990-luvun lopulla talouskehityksen jarruiksi sekä monien sosiaalisten ongelmien aiheuttajiksi. Yritysten osuus koko maan teollisuustuotannosta on pudonnut rajusti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana. Vielä 1970-luvun lopulla valtionyritykset tuottivat noin 80 prosenttia teollisuustuotannosta, mutta 1990-luvun lopulla niiden osuus oli supistunut kolmannekseen. Tappiollisia lienee noin 49 prosenttia suurista ja keskisuurista valtionyrityksistä. Työvoima ei ole vähentynyt tuotannon mukana vaan on pysynyt suhteellisen korkeana. Valtionyritykset työllistävät edelleen noin puolet Kiinan työvoimasta. Valtionyritysten kilpailukyvyn kohentaminen on tarkoittanut käytännössä mm. fuusioita, tehtaiden lopettamisia, omistusmuodon muutoksia, markkinavetoisen johtamistyylin omaksumista ja työntekijöiden sosiaalietuuksien leikkauksia. Suurin osa yrityksistä on yhtiöitetty, valtaosa (81 %) pienimmistä valtionyrityksistä on siirtynyt työntekijöiden omistukseen. Pörssiin on listattu reilut 1200 yritystä, joista suurin osa on valtionyrityksiä. Suurimmassa osassa valtionyrityksiä vain 25 prosenttia osakekannasta on yksityistetty. Poliittisesti vaikea reformiohjelma on onnistunut vain osittain. Valtionyritysten lukumäärä on supistunut kolmannekseen kaikista yrityksistä, mutta yhtiöitettyinäkin yritykset ovat edelleen laajasti ottaen tappiollisia ja niiden tuottavuus huono verrattuna muihin yrityksiin. Niiden velat muodostavat mittavan osan pankkien roskalainoista. Työvoima pula koulutetuista osaajista kasvaa vastavalmistuneiden kielitaito ja työkokemus ei riitä ulkomaisille yrityksille Pula kielitaitoisista, hyvän koulutuksen ja työkokemuksen omaavista työntekijöistä on Kiinassa kasvava ongelma. Vaikein tilanne Guangdongin maakunnassa, jossa työvoimapulasta kärsivät sekä kiinalaiset että ulkomaiset yritykset. Osaajapula on levinnyt teollisuudesta voimakkaasti kasvavalle rahoitusalalle. Ammattitaitoisen ja koulutetun työvoiman osuus on noin viisi prosenttia. Koulutusministeriön mukaan valmistuneista työllistyy vuosittain keskimäärin vain 70 prosenttia. Heikohkoon työllistymiseen on syynä mm. työnhakijoiden liian korkeat odotukset ensimmäisestä työpaikasta, Kiinan sisäistä muuttoa hillitsevä hukoujärjestelmä ja perhesyyt. Konsulttitoimisto McKinseyn arvioi, että vain 10 prosenttia vastavalmistuneista opiskelijoista omaa riittävästi työkokemusta ja kielitaitoa voidakseen työskennellä korkeaa ammattitaitoa vaativissa tehtävissä ulkomaisissa tai yhteisyrityksissä. Kilpailu osaajis- Kiinan maaraportti 12 (56) ta kovenee lähivuosina. McKinseyn mukaan Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset ja yhteisyritykset tarvitsevat seuraavien viiden vuoden kuluessa vähintään 3 miljoonaa uutta työntekijää. Näistä kolmannekselta vaaditaan yliopistotutkinto. Kiinan yliopistoista valmistuu vuosittain 1,2 miljoonaa työmarkkinoiden vaatimukset täyttävää opiskelijaa, joista pitäisi riittää osaajia myös ulkomaisten yritysten / yhteisyritysten lisäksi myös kotimaisiin yrityksiin. Maassa on siis liikatarjonta valmistuneista. Noin 1,5 miljoonaa vuonna 2008 valmistuneista on yhä työttömänä. Maassa yksinkertaisesti ei riitä heille sopivia työpaikkoja. Maailmanlaajuiseen rahoituskriisiin yhteydessä tilanne on pahentunut. Noin joka kolmas valmistuneista kohtaa työttömyyden aiheuttamat ongelmat. Kiinan viranomaiset ovat avanneet koulutussektorin ulkomaisille kouluille ja instituutioille. Tavoitteena on parantaa koulutuksen laatua ja lisätä huippuosaajien määrää. Kiinan työmarkkinat ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet voimakkaasti. Julkisen sektorin alasajo on leikannut työpaikkoja. Vuodesta 2000 lähtien on työpaikkojen määrä valtionyrityksissä vähentynyt 20 prosentilla ja kollektiiveissa 40 prosentilla. Yksityissektorin yrityksissä on työpaikkojen määrä sen sijaan kaksinkertaistunut. Sama trendi näkyy myös maaseudun yrityksissä. Vuonna 2006 Kiinan tilastoviranomainen raportoi ensimmäistä kertaa, että kaupunkialueiden yksityissektori työllisti enemmän kuin valtionyhtiöt. Virallisen tilaston mukaan yksityisellä sektorilla työskenteli 41 prosenttia kaupunkien työvoimasta. Maasta lähtenyttä koulutettua työvoimaa parhaillaan houkutetaan takaisin Kiinaan. Maan hallitus panostaa niin sanottujen ”merikilpikonnien” paluuseen – tämän takana on talouden stabilisointi osaavan työvoiman avulla. Viime vuonna aloitettu jopa aggressiivinen kampanja on suunnattu taittavien sijoittajien, pankkiirien, tutkijoiden ja insinöörien takaisintuloon Kiinaan. Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Kauppapolitiikka Kiina hyväksyttiin 15 vuoden neuvotteluiden jälkeen Maailman kauppajärjestön (WTO) jäseneksi joulukuussa 2001. Jäsenyys merkitsee Kiinan avautumista kansainväliselle kilpailulle, ja huomattavaa rakennemuutosta maan elinkeinoelämään. WTOjäsenyys on näkyvin merkki Kiinan uudesta aktiivisesta kauppapolitiikasta. Kiina on osoittanut voimakasta kiinnostusta laajentaa vaikutusvaltaansa koko AasianTyynenmeren alueelle ja myös Eurooppaan. Vuonna 2001 Kiina esitti KaakkoisAasian maiden järjestölle ASEAN:ille yhteisen vapaakauppa-alueen perustamista 10 vuoden kuluessa. Kiina on myös APEC:in (Aasian-Tyynenmeren alueen taloudellinen yhteistyöfoorumi) jäsen. EU:n kanssa Kiina aloitti yhteistyön jo vuonna 1985. Kiinan maaraportti 13 (56) Kaupan kehitys Kiinan ulkomaankaupan kehitys vuosina 2005-2010 (mrd. USD) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2005 2006 Tavaravienti 2007 2008 Tavaratuonti 2009 2010 Kauppatase Lähde: EIU, 08/2010 Kiinan ulkomaankaupan kehitys 2005-2010 (mrd. USD) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Tavaravienti 762,5 969,7 1220 1420 1136 1142 Tavaratuonti 628,3 751,9 905 1069 857 898 Kauppatase 134,2 217,7 315 360 278 243 Lähde: EIU, 2010 Kiinan ulkomaankauppa kasvoi 27 prosentin vuosivauhtia vuosina 2003-2008. Viennin osuus bruttokansantuotteesta oli noin 40 prosenttia. Vuonna 2009 ulkomaankaupan kokonaisarvo oli USD 2,2 miljardia ja ulkomaankauppa supistui edellisvuodesta 13,9 prosenttia. Vuonna 2009 vienti supistui 16 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli arvoltaan USD 1,2 miljardia. Kiinan tuonti supistui 11,2 prosenttia ja oli arvoltaan USD 1,01 miljardia. Näin Kiinan ulkomaankauppa supistui lähes 14 prosenttia edellisvuodesta kauppataseen ylijäämä pysyy kuitenkin suurena. Kiinaan investoineet ulkomaiset yritykset hallitsevat edelleen Kiinan ulkomaankauppaa. Niiden osuus viennin ja tuonnin arvosta oli lähes 60 prosenttia. Kiinalaisten yksityisten yritysten osuus ulkomaankaupasta on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Guangdong, Jiangsu ja Shanghai ovat Kiinan kolme suurinta ulkomaankauppaa käyvää aluetta. Niiden yhteenlaskettu osuus Kiinan ulkomaankaupasta on noin 60 prosenttia. Kiinan maaraportti 14 (56) Ulkomaankaupan rakenne Vienti 2009 % Koneet ja kuljetuslaitteet 49,1 Erinäiset tavarat 24,9 Valmistetut tavarat 15,3 Kemialliset aineet ja -tuotteet 5,2 Source: EIU, 2010 Tuonti 2009 % Koneet ja kuljetuslaitteet 40,5 Raaka-aineet 14,0 Poltto-aineet 12,3 Kemialliset aineet ja -tuotteet 11,2 Source: EIU, 2010 Ulkomaankauppa maittain Tärkeimmät vientimaat % Yhdysvallat 18,4 Hong Kong 13,8 Japani 8,1 Etelä-Korea 4,5 Muut 55,2 Lähde: EIU, 2010 Tärkeimmät tuontimaat % Japani 13,0 Etelä-Korea 10,2 Taiwan 8,5 Yhdysvallat 7,7 Muut 60,6 Lähde: EIU, 04/2009 Kiinan maaraportti 15 (56) Kauppa Suomen kanssa SUOMEN JA KIINAN VÄLINEN KAUPPA, 2006-2010 (I-VI), MILJOONAA EUROA 5000,0 4000,0 3000,0 2000,0 vienti 1000,0 tuonti tase 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 (I-VI) -1000,0 -2000,0 -3000,0 Lähde: Tullihallitus, 09/2010 Suomen vienti Suomen Kiinan-viennin rakenne v. 2009 Muut tavarat; 0,34 % Elintarvikkeet ja Raaka- ja juomat; 1,20 % polttoaineet; Erinäiset valmiit 11,09 % tavarat; 4,07 % Kemiaaliset aineet; 4,71 % Valmistetut tavarat; 13,10 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 65,49 % Lähde: Tullihallitus, 09/2010 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Kiinaan vuonna 2009 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 362,9 19,5 -11 2 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 289,6 15,6 24 3 71 Voimakoneet ja moottorit 206,9 11,1 -3 4 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 159,1 8,6 -46 5 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 152,1 8,2 -20 Kiinan maaraportti 16 (56) 6 25 Paperimassa 120,0 6,5 -12 7 68 Muut metallit 91,0 4,9 46 8 64 Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 85,5 4,6 -5 9 87 Kojeet, mittarit yms. 64,4 3,5 -10 67 Rauta ja teräs 43,3 2,3 -48 10 tärkeintä yhteensä 1574,8 84,8 -12 Koko vienti 1857,5 100,0 -10 10 Lähde: Tullihallitus, 09/2010 Suomen tuonti Suomen Kiinan-tuonnin rakenne v. 2009 Elintarvikkeet ja juomat Muut tavarat 0,40 % 0,70 % Raaka-aineet ja polttoaineet 0,20 % Erinäiset valmiit ja muut tavarat 27,33 % Poltto- ja Kemialliset voiteluaineet, aineet ja sähkövirta tuotteet 0,20 % 1,40 % Valmistetut tavarat 7,11 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl. 62,66 % Lähde: Tullihallitus, 09/2010 Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Kiinasta vuonna 2009 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 76 Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 1238,9 35,7 -28 2 84 Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 454,5 13,1 -4 3 77 Muut sähkökoneet ja -laitteet 404,4 11,6 -26 4 75 Toimistokoneet ja atk-laitteet 349,1 10,0 -13 5 89 Muut valmiit tavarat 212,3 6,1 6 6 69 Tuotteet epäjalosta metallista 106,8 3,1 -29 7 85 Jalkineet 82,1 2,4 -6 8 74 Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 73,9 2,1 -31 9 82 Huonekalut ja niiden osat 52,4 1,5 -17 72 Eri toimialojen erikoiskoneet 45,6 1,3 -31 10 tärkeintä yhteensä 3020,1 86,9 -21 Koko tuonti 3474,8 100,0 -21 10 Lähde: Tullihallitus, 09/2010 Kiinan maaraportti 17 (56) Ulkomaiset investoinnit Vuonna 2008 Kiinaan tehtiin ulkomaisia investointeja 95,3 miljardin dollarin arvosta. Tämä on 21,6 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Suurimmat sijoitusten alkuperämaat ovat Hongkong 43%, Brittilläiset Neitsytsaaret 16,7% ja Singapore 4,7%. Globaali talouskriisi on vähentänyt kysyntää kansainvälisillä markkinoilla. Tästä johtuessa myös yritysten investointikapasiteetti on heikentynyt. Investointien määrä on laskenut seitsemän peräkkäistä kuukautta ja Q1 2009 investointien määrä laski noin 21 prosenttia vuodentakaisesta. Vaikka ulkomaalaisten investointien noin vuonna 2009 uskotaan puotoavan noin. 83 miljardiin dollariin, Kiina näyttäisi säilyttävän maailmantärkeänä ulkomaisen investoinnin kohteena. Ulkomaisten investointien virta Kiinaan 2002-2007 mrd. USD (vuoden 2006 ja 2007 hyväksyttyjä sijoituksia ei ole saatavilla) 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 189,1 153,5 115,1 82,7 52,7 53,5 60,6 72,4 69,5 37 0 2002 2003 2004 toteutuneet sijoitukset 2005 2006 0 2007 I-VII hyväksytyt sijoitukset Lähde: Kiinan kauppaministeriö Kiina ei ole enää pelkkä edullinen tuotantolaitos, vaan myös voimakkaasti kasvava kulutusmarkkina. Kansainväliset suuryritykset perustavat Kiinaan yhä enenevässä määrin 700 tutkimus- ja kehityskeskuksia sekä alueellisia pääkonttoreita. Kiinasta on kehittymässä uusi kansainvälinen teknologiakeskus. Noin 85 prosenttia ulkomaisista sijoituksista on tehty Kiinan itärannikolle. Kiinalaiset sijoitukset ulkomaille Kiina on noussut maailman viidenneksi suurimmaksi maaksi ulkomaille tehdyissä investoinneissa. Vuonna 2009 Kiinasta tehtiin suoria investointeja ulkomaille 44 miljardin euron arvosta. Vuodesta 2002 lähtien Kiinan investoinnit ulkomaille ovat kasvaneet keskimäärin 50 prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2009 loppuun mennessä 13 000 kiinalaisyritystä oli tehnyt suoria investointeja kaikkiaan 177 maahaan. Suurin osa investoinneista on mennyt Tyynenmeren puoleisen Aasian alueelle. Toiseksi eniten kiinalaiset yritykset ovat sijoittaneet Eurooppaan ja kolmanneksi eniten Afrikkaan. Afrikka on noussut yhdeksi Kiinan huomattavimmista kiinnostuksenkohteista. Investoinnit kohdistetaan mm. maanteihin, rautateihin, sairaaloihin sekä kaasu- ja öljyputkiin. Euroopassa suosituimmat maat ovat Saksa ja Venäjä. Kiinnostava osuus kiinalaisten ul- Kiinan maaraportti 18 (56) komaille tekemistä sijoituksista on rakennusalan yritysten toiminta Venäjällä. Pietarin alue on yksi kiinalaisten rakennusalan yritysten pääkohteista. Kiinalaisten investoinnit ulkomaille ovat luonteeltaan kahdenlaisia. Isot kiinalaiset energiayhtiöt ostavat ulkomailta energia- ja raaka-aineyrityksiä, joiden avulla halutaan varmistaa pitkällä tähtäimellä Kiinan riittävä energiansaanti. Toinen investoijaryhmän muodostaa valmistusteollisuus, joka haluaa laajentaa toimintojaan Kiinan ulkopuolelle. Teollisuusyritykset etsivät ulkomaista partneria, jolla on oikeanlainen tietotaito sekä sopiva markkinaosuus Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Kiinalaisten sijoitusten päävirta onkin kääntynyt teollisuusmaissa teollisuuteen, kauppaan ja rakentamiseen. Hongkong on kiinalaisten sijoitusten pääasiallinen kohde. Yli 90 prosenttia eli lähes 300 ulkomaille menneestä kiinalaisesta pörssiyhtiöstä on listautunut Hongkongiin. Vuonna 2003 kiinalaisia investointeja virtasi Hongkongiin reilut 1,2 miljardia dollaria, arvon uskotaan kasvavan voimakkaasti lähivuosina. Hongkongiin ovat sijoittaneet keskeiset ulkomaantoimistonsa mm. Lenovo, Younger, Midea ja Galanz. Listautumisantien (IPO) kannalta Hongkong on osoittautunut kiinalaisyrityksille edulliseksi paikaksi. Maan omistaminen Yksityishenkilöt ja yritykset eivät voi omistaa maata, heillä on vain oikeus käyttää maata tiettyyn tarkoitukseen. Maankäyttöoikeudet voivat siirtyä uuteen omistukseen liikesopimusten, avointen tarjousten tai huutokauppojen kautta. Käyttöoikeuden umpeuduttua voi käyttöoikeutta anoa pidennettäväksi. Maankäyttölain mukaan sekä kotimaiset että ulkomaisten yritysten maankäyttöoikeuden pituus vaihtelee sen tarkoituksen mukaan: asuntorakennusta varten maankäyttöoikeuden saa 70 vuodeksi teollisuustuotantoa varten maankäyttöoikeuden saa 50 vuodeksi kaupallista liiketoimintaa varten maankäyttöoikeuden saa 40 vuodeksi Maankäyttöoikeudesta perittävät maksut vaihtelevat eri puolilla maata. Tekijänoikeudet Tekijänoikeustilanne oli Kiinassa pitkään heikko, kuten monet suomalaisyrityksetkin ovat saaneet kokea. Kiina on teollisoikeuksia valvovan Pariisin konvention jäsen. Tänä päivänä tekijänoikeusalalla tapahtuu huomattava edistys. Vuonna 2008 maassa anottiin reilut 800 000 patenttihakemuksia, tämä merkitsee noin 19,4 prosentin kasvua verrattuna edelliseen vuoteen. Paikallisten keksintöjen hakemusmäärä nousi 27 prosentilla. 411 000 patenttia vahvistettiin ja vahvistettujen patenttien määrä nousi 17 prosentilla verrattuna edelliskauden vastaavaan aikaväliin. Kiina on kansainvälisen PCT-Patent Cooperation Treaty osapuoli vuodesta 1994 (tämä koskee myös Hongkongia vuodesta 1997 alkaen, ei Macao). Lainsäädännön osalta on edistystä tapahtunut viime vuosina. WTO:n jäsenyysneuvotteluissa Kiina sitoutui noudattamaan TRIPS-sopimusta heti kauppajärjestön jäsenyy- Kiinan maaraportti 19 (56) den tultua voimaan. Ongelmana on tällä hetkellä lakien heikko toimeenpano ja sanktioiden riittämättömyys. Yrityksillä on mahdollisuus viedä immaterialiaalioikeussuojassa havaitut puutteet WTO:n riitojenratkaisuelinten käsiteltäväksi. Teollis- ja tekijänoikeusrikkomustapauksissa yritysten tulisi pyrkiä hyödyntämään Suomen suurlähetystön, EU-edustuston, Suomen ja EU:n kauppakamareiden sekä kiinalaisten itsensä tarjoamia selvitys- ja toimintamahdollisuuksia. Erityistalousalueet Kiinassa on lukuisia erityistalousalueita, jotka tarjoavat yrityksille erilaisia vero- ja tullietuja. Suomalaiset investoinnit Suomalaisten yritysten investoinnit Kiinaan ovat noin 8 miljardia euroa. Yritysten liikevaihto on noin 10 miljardia dollaria. Kiinassa toimii noin 260 suomalaista yritystä, ja toimipisteidän määrä on reilu 400. Yrityksistä puolella on Kiinassa tuotannollista toimintaa ja puolella edustuksia ja myyntikonttoreita. Suurimpia työllistäjiä ovat Nokia, Elqotec ja Salcomp, joilla on 6000-7000 työntekijää. Markkinoille etabloituvien uusien yritysten määrä kasvaa keskimäärin kymmenellä joka vuosi. Valmistusta Kiinassa on mm. Nokialla, Elqotecillä, Koneella, Perloksella ja Nesteellä. Nokialla on myös tutkimuskeskus Hangzhouhussa, Zhejianginissa. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on sijoittunut Pekingin ja Shanghain alueille sekä etelässä Hongkongin ja Helmijoen ympäristöön. Toimintaa on vähän Länsi- ja KoillisKiinassa. Itä-Kiinan vetovoimatekijöitä ovat markkinoiden läheisyys, korkeasti koulutettu edullinen työvoima, parantunut logistiikka ja viranomaisten tuki. Lisäksi alueella sijaitsee useita erityistalousalueita, jotka kilpailevat investoinneista. Yhtenä kilpailukeinona on maan halpa vuokrahinta. Vientiyritykset voivat myös perustaa tehtaansa vapaasatama-alueille, jolloin tavaroiden tuonti ja vienti on tullivapaata. Suomalaiset yritykset ovat investoineet Itä-Kiinaan reilut 1,2 miljardia dollaria ja uusia investointeja tehdään jatkuvasti. Kiinaan vie tavaroita satoja suomalaisia yrityksiä. Lisäksi Suomen ja Kiinan välinen kulttuurivaihto on vilkasta, tiede- ja teknologiasektorilla on laajaa yhteistyötä, ja maiden välinen matkailu on vilkasta. Sopimukset Suomen kanssa Suomi ja Kiina allekirjoittivat marraskuussa 2004 maiden välisen uuden sijoitusten edistämistä ja molemminpuolista suojaamista koskevan sopimuksen. Sopimus korvaa edellisen, vuonna 1984 tehdyn investointisuojasopimuksen. Sopimus suojaa suomalaisia sijoituksia poliittisilta riskeiltä ja edellyttää suomalaisten sijoitusten syrjimätöntä kohtelua. Sopimuksella varmistetaan sijoitettujen varojen ja niiden tuottojen vapaa siirto maahan ja sieltä pois. Sopimus velvoittaa myös korvaamaan pakkolunastuksesta, takavarikosta ja vahingon aiheuttamisesta syntyvät menetykset. Kiinan maaraportti 20 (56) Rakentaminen, logistiikka & koneiden valmistus Toimialavastaava: Agnese Klavina-Kontkanen, [email protected], puh. 020 4695 322 Rakentaminen markkinoiden vapauttaminen luo mahdollisuuksia ulkomaisille sijoittajille laajat infrastruktuurimarkkinat, investointeja suunnataan rakentamiseen Keski- ja Länsi-Kiinassa nousukausi hotelli- ja rautatierakentamisessa Rakennusalan yritykset ovat pääosin valtion omistuksessa. Valtio omistaa noin 9000 rakennusalan yritystä, ulkomaalaisomistuksessa on vain 400 yritystä. Ulkomaiset rakennusalan yritykset saavat perustaa Kiinaan yhteisyrityksiä. Ne ovat oikeutettuja osallistumaan rakennustöiden kilpailutuksiin vain, jos projektin rahoitus tulee kokonaan ulkomailta tai paikallinen yritys ei kykene toteuttamaan sitä. Tällä hetkellä ulkomaiset yritykset eivät saa tehdä rakennus-, suunnittelu- tai konsultointitöitä yksin. Kuitenkin joka vuosi ulkomaisille yrityksille on tarjolla suuria (arvioltaan noin 50 miljardia USD) infrastruktuurihankkeita (vesi ja liikenne). Rakentamisen fokuspaikat ovat Peking, Shanghai ja provinssit maan länsiosissa. Suurimmat paikalliset yritykset ovat: China Railway Construction Corporation China Communications Construction (tie- ja satamarakentaja, liikevaihto 21,5 miljardia USD, 2007) China’s Railway Major Bridge Engineering Group Rakennusalan kiivaan tahdin vuoksi kotimaiset raaka-aineet eivät enää pysty tyydyttämään niiden kysyntää. Kiina kuluttaa noin puolet globaalista sementtituotannosta, kolmasosan metalli- ja neljäsosan alumiinituotannosta. Hallituksen noin 430 miljardin euron tukipaketista merkittävä osuus käytetään infrastruktuurirakentamiseen, etenkin maaseudulla. Hallitus investoi mm. edullisiin asuntoihin vähätuluoisille, uusiin teihin maaseudulla, sekä vesi- ja sähköverkostoon. Hotellirakentamisessa on käynnissä kiivas vaihe, maahan rakennetaan noin 190 uutta hotellia, joista 145 on neljän ja viiden tähden isohkoja hotelleja. Kiina on jo noussut maailman neljänneksi suosituimmaksi turistikohteeksi, ja lähivuodet näyttävät vielä paremmalta. Maailman matkailujärjestön (World Tourism Organisation) ennusteen mukaan seuraavien kymmenen vuoden aikana Kiina nousee jo toiseksi suositummaksi Ranskan jälkeen ja vuoteen 2020 mennessä olisi jo maailman suosituin matkailukohde. Kiinan hallitus on investoinut maa- ja vesirakentamiseen huomattavasti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. Taloustaantuma ei ole saanut sitä jarruttamaan, päinvastoin on ilmoitettu uusista hankkeista. Yleisesti katsoen, liikenneinfrastruktuuri Kiinan maaraportti 21 (56) on parhaiten kehittynyt itärannikon kaupungeissa. Sisämaassa se on edelleen puutteellinen ja ylikuormitettu. Tieverkosto on erittäin laaja. Moottoriteiden pituus on yhteensä 60,300 kilometriä ja rautateiden 78,000 kilometriä. Hallitus pyrkii kehittämään liikennejärjestelmiä teollisuusmaiden tasolle. Viisivuotissuunnitelmissa on suunnattu runsaasti pääomaa teiden, rautateiden, sekä lentoliikenteen ja satamien rakentamiseksi ja uudistamiseksi. Rautatiet ovat Kiinan liikennejärjestelmän selkäranka. Rautatieverkosto ei kuitenkaan kata koko maata ja rautateiden kunto on monin paikoin huono. Lisäksi rautatiet ovat ylikuormitettuja sekä rahtiliikenteen, että matkustajaliikenteen osalta. Kiinan hallitus on kertonut suunnitelmistaan laajentaa rautatieverkkoa 100 000 kilometriin vuoteen 2020 mennessä (tällä hetkellä 78 000 km). Investointien arvo on yhteensä noin 245 miljardia dollaria. Maan itäosiin rakennetaan noin 2 000 kilometriä ratoja joilla junat voivat ajaa 200 kilometrin tuntinopeudella. Uusia ratoja rakennetaan muun muassa Pekingin ja Shenyangin sekä Qingdaon ja Jinanin välille. Pekingin ja Shanghain välinen luotijunarata on Kiinan lähihistorian suurin yksittäinen rakennushanke. 1318 km pituinen rata valmistuu vuoteen 2013 mennessä. Kiinan liikenneministeriön raportin mukaan Sinchuanin maanjäristyksen seurauksena vahingoittui noin 53 000 km maantietä ja osa rautateistä. Korjausrakentamisen arvoksi on arvioitu noin 8,3 miljardia dollaria. Metroliikennettä on nykyään Pekingissä, Shanghaissa, Guangzhoussa, Nanjingissa, Wuhanissa ja Shenzhenissa. Pikaraitiotiet on Tianjinissa, Dalianissa, Changchunissa ja Chongqingissa. Metroliikennettä rakennetaan myös Chengduhun, Harbiniin, Quingdaohon, Xi’aniin ja Shenyangiin. Kiinan vilkkaasti liikennöidyt satamat kärsivät samoista ongelmista kuin maantie- ja rautatieverkosto. Satamat ovat liian ahtaita, ja osa teknologiasta on vanhanaikaista. Vilkkaimmat kansainväliset satamat ovat Shanghai ja vuonna 1994 avattu Shenzhen. Lentoliikenne on pitkän aikaa ollut alikehittynyt. Lentokoneteollisuutta ovat vaivanneet turvallisuuteen liittyvät ongelmat, ja hallitus on kehottanut lentoyhtiöitä yhteistyöhön ja yhdistymiseen. Lentoliikennettä kehitetään parhaillaan. Kiinan hallitus on ilmoittanut, että vuosina 2009-2010 noin 58,5 miljardia dollaria suunnataan lentokenttärakentamiseen. Suunnitelmissa on rakentaa noin 50 uutta ja korjata 90 muuta lentokenttää kahden kuluvan vuoden sisällä. Painopisteenä on maan länsialueen kehittäminen. Lentokenttiä korjataan provinssien pääkaupungeissa Chengdussa, Xi’anissa, Urumqui’ssa, Xiningissa, Chongquingissa, Guiyangissa ja Lanzhoussa. Pekingin uusi kansainvälinen lentokenttä on käymässä jo nyt, muutaman toimintavuoden jälkeen, ahtaaksi. Kentän matkustajamäärän odotetaan nousevan vuoteen 2015 mennessä nykyisestä 23 miljoonasta 60 miljoonaan matkustajaan vuodessa. Kiinan maaraportti 22 (56) Kolmas terminaali valmistui vuonna 2007. Pekingiin suunnitellaan rakennettavaksi uusi kansainvälinen lentokenttä. Logistiikka logistiikka-ala tuottaa noin 21 % BKT:stä toimialan vuosittainen kasvu on noin 10-15 % ulkomaisten investoinnit kasvusuunnassa Tänä päivänä Kiina on yksi maailman lupaavimmista kasvualueista logistiikkapalveluiden tarjoajille. Logistiikkamaana Kiina alkoi kasvaa 2000-luvun alussa, jolloin ensimmäisiä alan yrityksiä ja logistiikkakeskuksia perustetiin maahan. Vaikka logistiikkaala Kiinassa on kokenut hetkellisesti hyvin rajua kasvua, suurin osa yli 700 000 alalla toimivista yrityksistä on kuitenkin hyvin pieniä ja heikkoja. Näistä pienistä yrityksistä moni on vain tavaraa siirtäviä rekkakuskeja. Kiinan suurimmat logistiikka-alan yritykset v.2008, liikevaihto RMB mrd. Suurimmat logistiika-alan yritykset liikevaihto RMB mrd. China Ocean Shipping, Group 145,97 China Shipping Group, 61,79 China National Foreign Trade Trans- 46,29 portation Group Corp. (Sinotrans) China National Materials Storage and 9,04 Transportation Corp (CMST) China Railway Express 8,13 China Railway Container Transport 6,98 International Cargo transport 6,44 Guandong Nan Yue Logistics 5,70 Yuan Cheng Group 4,62 Shandong int. Transportation Corp. 4,33 Maritime, Group Kerry EAS Logistics 4,27 Orient International Logistics, Holding 3,92 Kiinan maaraportti SINOPEC Pipeline Transport & Sto- 23 (56) 3,88 rage China Petroleum Transportation 3,74 Group China Merchants Logistics Group 3,32 Qingdao Haier Logistics 3,09 Chongqing Port Logistics Group 3,08 Qingdao Fuxingxiang Logistics 3,01 China Railway Material 2,79 DHL-Sinotrans 2,51 Lähde, EIU Kiinan ennakoidaan nousevan maailman logistiikkakeskukseksi. Kiina tuottaa myösvaltavat mahdollisuudet koko globaalille toimialalalle. Alan vuosikasvun arvioidaan säilyvän lähivuosien aikana jopa 20 prosentissa. WTO-jäsenyys avaa Kiinan logistiikkamarkkinat kansainväliselle yhteistyölle. WTOsopimuksen puitteissa Kiinan on mm. avattava markkinat maantietavaliikenteeseen, varastointiin, valtamerialusliikeenteelle, varustamo- ja pikapalveluiden toimintaan. Vientiin suuntautuvan logistiikan suurimmat yritykset ovat ulkomaisia, ja niiden toiminta sijoittuu Shanghaihin, Tianjiniin ja Dalianiin. Kiinassa toimivat ulkomaiset yritykset kuten TNT, UPS, Datong, KINTETSU, HAVI, Maersk, EAC, Hutchison, Whampoa, Inchape, Sea-Land, Huashang. Valtiollisia palvelutarjoajia ovat COSCO ja Sinotrans. Yksi keskeisistä trendeistä on ollut kolmannen osapuolen hoitaman logistiikan (thirdparty logistics, 3PL) yleistyminen. Logistiikan ulkoistamisen vauhti Aasian kehittyvillä alueilla on nopeaa. Kiinassa 3PL on viimeisen kuuden vuoden ajan lisääntynyt voimakkaasti. Vuosikasvu on ollut 25-20 prosenttia, mutta vauhdin odotetaan hieman hiljenevän. Suuret kansainväliset yritykset ovat jo hakeutumassa Kiinasta uusille halvan tuotannon alueille (Vietnam). Talouskriisi tuo logistiikkapalveluiden tarjoajille haasteita, mutta myös mahdollisuuksia. Asiakkaat kiinnittävät entistä tarkempaa huomiota hintaan. Toisaalta tiukka taloudellinen tilanne saa yritykset etsimään keinoja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Kiinan maaraportti 24 (56) Valmistava teollisuus Autoteollisuus Kiinan autoteollisuus osoiti 49 prosentin kasvua vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja oli arvoltaan jo USD 308 miljardia. Autoteollisuuden vienti- ja tuontiluvut on ovat kasvaneet 84 prosenttia edelliseen vertailukauteen nähden. Kiina on noussut maailman suurimmaksi automarkkinaksi Yhdysvaltojen ohi. Vuonna 2009 Kiinassa myytiin noin 14 miljoonaa autoa ja ennuste kuluvalle vuodelle on 15 miljoonaa uutta autoa. Vuonna 2009 autokanta oli 76,2 miljoonaa autoa ja sen arvioidaan kaksinkertaistuvan vuoden 2020 mennessä. Samalla ympäristövastuu työllistää Kiinan viranomaisia. Nopean autoistumisen mukana liikennepäästöt kasvavat ja ovat huomattava ilman laatua heikentävä tekija Kiinan suurkaupungeissa. Energia-, ympäristö- ja metsäsektori Toimialavastaava Juha Wilén [email protected] Energiasektori Kiina on maailman toiseksi suurin energiantuottaja ja -kuluttaja USA:n jälkeen. Yhdysvallat ohitetaan energiankulutuksessa 2010-alkupuoliskolla Sähköntuotanto ja -kulutus kasvavat nopeasti. Maahan rakennetaan monia uusia hiili-, kaasu- ja ydinvoimaloita. Energia-alalla on runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia. Kiinassa tarvitaan mm. lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja sen vaatimaa teknologiaa, kattiloita asuinrakennusten ja teollisuustilojen lämmitykseen, lämmitys- ja ilmastointijärjestelmiä, hukkalämmön talteenottoa, moottoreita, pumppuja, automaatio- ja ohjausjärjestelmiä sekä kondensaattoreita ja taajuusmuuntimia. Energiantuotanto ja -hankinta Kiinassa tuotettiin IEAn mukaan primäärienergiaa 1,75 miljardin öljyekvivalenttitonnin eli 73,24 miljardin gigajoulen verran vuonna 2006. (Yksi öljyekvivalenttitonni on n. 41,87 gigajoulea.) Energiantuotanto on maailman toiseksi suurinta Yhdysvaltain jälkeen. Kun energian talteenotto, tuonti, vienti sekä varastojen muutos otetaan huomioon, Kiinan energianhankinta oli IEAn mukaan 1,88 miljardia öljyekvivalenttitonnia vuonna 2006. Hiilen osuus Kiinan energiantuotannosta oli 76,7 prosenttia, raakaöljyn 11,9 prosenttia, maakaasun 3,5 prosenttia sekä vesivoiman, ydinvoiman ja tuulivoiman 7,9 prosenttia vuonna 2006. Kiinan maaraportti 25 (56) Kiinan hiilivarannot ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja hiilen tuotanto maailman suurinta. Noin 80 prosenttia kivihiilivaroista sijaitsee Länsi-Kiinassa ja vain kymmenesosa tiheästi asutuilla ja eniten energiaa kuluttavilla rannikkoseuduilla. Kivihiili joudutaan kuljettamaan Itä-Kiinan voimaloihin rautateitse. Kuljetukset vaativat runsaasti aikaa, rahaa ja vaunukapasiteettia. Kivihiili on pääosin huonolaatuista. Sen poltto on suurimpia ilmansaastumisen syitä. Tästä huolimatta hiilen tuotanto kasvaa nopeasti seuraavien kymmenen vuoden aikana. Kysyntää on energiatuotannon lisäksi mm. teräs- ja sementtiteollisuudessa. Hiilenkaivu on osittain avattu ulkomaisille sijoittajille. Kiinan todennetut öljyvarannot olivat 18,3 miljardia barrelia vuoden 2006 tammikuussa. Varannot ovat pääasiassa hankalasti tavoitettavilla seuduilla, minkä vuoksi merenpohjassa olevaa öljyä pyritään hyödyntämään entistä paremmin. Offshorekenttien hyödyntämistä vaikeuttavat kuitenkin porausteknologian suhteellinen kehittymättömyys ja kiistat Etelä-Kiinan meren omistusoikeuksista muiden valtioiden kanssa. Silti raakaöljyn poraus merialueilta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina. Vuonna 2006 Kiinan öljyntuotanto kasvoi 1,7 prosenttia 184 miljoonaan tonniin. Öljyn tuonti kasvoi 14,5 prosenttia 145 miljoonaan tonniin. Lähivuosina öljyntuotantoa voidaan lisätä korkeintaan 2 prosentin vuosivauhtia. Tämä merkitsee tuonnin voimakasta kasvua. Hallitus arvioi, että vuonna 2020 on tuontiöljyn osuus jo 60 prosenttia kulutuksesta. Kiinan kaasuvarannot olivat Oil & Gas Journalin mukaan 53,3 biljoonaa kuutiojalkaa vuoden 2006 tammikuussa. Cedigazin mukaan reservit olivat selvästi suuremmat, 83 biljoonaa kuutiojalkaa. Suurin osa kaasusta sijaitsee Länsi- ja Luoteis-Kiinassa. Länsiosissa tuotetun kaasun hinta on korkea hiileen verrattuna. Tämän vuoksi China Offshore Oil Corporation (CNOOC) on aloittanut halvemman kaasun tuotannon ItäKiinan merellä. Kiinan öljy- ja kaasuteollisuudessa on toteutettu useita mittavia uudistuksia viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 1998 hallitus yhdisti valtion öljy- ja kaasuyhtiöitä kahdeksi merkittäväksi yksiköksi nimiltään China National Petroleum Corporation (CNPC) ja China Petrochemical Corporationiksi (Sinopec). CNPC toimii pääasiassa öljyn ja kaasun etsinnässä ja tuotannossa ja Sinopec on keskittynyt öljynjalostukseen ja öljytuotteiden jakeluun. Lisäksi luotiin kolmas, kahta edellistä pienempi valtionyhtiö China Offshore Oil Corporation, joka on keskittynyt offshore-kenttien etsintään ja hyödyntämiseen. CNOOC:n osuus Kiinan kotimaisesta öljyntuotannosta on noin 10 prosenttia. Ulkomaiset öljy-yhtiöt ovat saaneet ostaa vähemmistöosuuksia näistä kolmesta yhtiöstä. Energiankulutus Kiina on maailman toiseksi suurin energiankuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Tämän selittävät hyvin suuri väkiluku sekä BKT:n ja etenkin teollisuustuotannon nopea kasvu vuoden 1979 jälkeen. Kiinan maaraportti 26 (56) Energian kokonaiskulutus jakautuu loppukulutukseen ja hävikkiin. Loppukulutus oli IEAn mukaan 1,20 miljardia öljyekvivalenttitonnia eli 50,32 miljardia gigajoulea vuonna 2006. Luku on erittäin suuri Suomen 1,47 miljardiin gigajouleen verrattuna. Kulutus henkeä kohti on toisaalta paljon Suomea pienempi. Teollisuus on Kiinan suurin energiaa kuluttava sektori. Hävikit ovat suuria. Hiilen osuus primäärienergian kysynnästä oli 70,4 prosenttia vuonna 2007. Öljyn osuus oli 19,7 prosenttia, kaasun runsaat 3 prosenttia, vesivoiman 5,9 prosenttia ja ydinvoiman 0,8 prosenttia. Kiina on maailman suurin hiilen kuluttaja. Kiinassa kulutettiin hiiltä noin 1,97 miljardia tonnia vuonna 2007. Luku oli yli kolmannes maailman luvusta. Business Monitor International ennustaa, että hiilen osuus primäärienergian kysynnästä on 69,4 prosenttia vuonna 2013. Öljyn osuus laskenee 16,1 prosenttiin. Kaasun osuus noussee 3,7 prosenttiin ja ydinvoiman 1,1 prosenttiin. Vesivoiman osuuden ennustetaan nousevan 9,2 prosenttiin. Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi World Energy Outlook 2007 -raportissaan Kiinan energiankulutuksen kasvavan yli 60 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2015 ja yli 100 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Kulutusta lisää etenkin teollisuuden ja liikenteen nopea kasvu. Kiina ohittaa Yhdysvallat energiankulutuksessa 2010-luvun alkupuolella. Valtaosa kulutuksen kasvusta katetaan hiilivoiman käyttöä lisäämällä. Kiina on maailman toiseksi suurin öljynkuluttaja Yhdysvaltojen jälkeen. Kansainvälinen energiajärjestö odottaa öljyn kysynnän kasvavan 50 prosenttia vuosina 2005– 2015. Koska kulutus kasvaa kotimaista tuotantoa nopeammin, Kiinasta tulee entistä riippuvaisempi ulkomaisesta öljystä. Myös maakaasun tuonti kasvaa, vaikka kotimainen kaasuntuotanto kaksinkertaistunee vuodesta 2005 vuoteen 2015. Sähköntuotanto Kiinan sähköntuotantokapasiteetti oli Business Monitor Internationalin (BMI) arvion mukaan runsaat 480 gigawattia vuonna 2007. Lähes kolme neljäsosaa kapasiteetista oli lämpövoimaloissa. Kapasiteetti kasvaa Yhdysvaltain energiatietohallinnon (EIA) mukaan 692 gigawattiin vuonna 2010, 890 gigawattiin vuonna 2015 ja 1132 gigawattiin vuonna 2020. Keskimääräinen kasvu on 5,3 prosenttia vuodessa vuosina 2005– 2030. Vuonna 2007 Kiinassa tuotettiin sähköä Business Monitor Internationalin mukaan 3278 terawattituntia. Sähköntuotanto yli kaksinkertaistui 2000-luvun alusta. Lämpövoimaloissa tuotettiin sähköä 2660 TWh vuonna 2007. Vuonna 2008 sähköä tuotettiin alustavien tietojen mukaan n. 3430 terawattituntia. Sähköä tuotetaan etupäässä hiilellä ja vesivoimalla. Hiilen osuus tuotannosta oli arviolta 68,5 prosenttia, vesivoiman 16,9 prosenttia ja maakaasun 4,4 prosenttia vuonna 2007. Maakaasun osuus on noussut 2000-luvulla, mutta se oli vain 0,2 prosenttia Kiinan maaraportti 27 (56) suurempi kuin öljyn 4,2 prosenttia. Ydinvoiman osuus oli 2,1 prosenttia. Uusiutuvia energialähteitä vettä lukuun ottamatta käytetään vain vähän sähköntuotannossa. Kiinan sähköntuotantoa hallitsee viisi suurta valtion kontrolloimaa holding-yhtiötä nimiltään China Huaneng Group, China Datang Group, China Huadian, China Guodian Corporation ja China Power Investment Corporation. Näiden viiden osuus sähköntuotantokapasiteetista on noin 80 prosenttia. Suuri osa jäljellejäävästä 20 prosentista on itsenäisten sähköntuottajien hallussa. Kiinan sähköntuotanto supistui vuoden 2008 kolmen viimeisen kuukauden ja vuoden 2009 tammikuun aikana edellisen vuoden vastaavasta kuukaudesta. Tammikuussa tuotettiin sähköä vain 250,3 terawattituntia, mikä oli 13 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 tammikuussa. Sähköntuotanto kasvaa kuitenkin Business Monitor Internationalin mukaan 5436 terawattituntiin vuonna 2013, keskimäärin 9,8 prosenttia vuodessa vuodesta 2007. Lämpövoiman tuotanto kasvanee 3932 terawattituntiin. Kiinan yhdestoista viisivuotissuunnitelma (2006–2010) vaatii maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden kasvattamista energiantuotannossa. Yhdysvaltain energiatietohallinto ennustaa, että kaasua käyttävien sähkövoimaloiden kapasiteetti kasvaa 16 gigawatista vuonna 2005 58 gigawattiin vuonna 2010, 102 gigawattiin vuonna 2015 ja 191 gigawattiin vuonna 2020. BMI toisaalta ennustaa, että maakaasun osuus sähköntuotannosta kasvaa 4,9 prosenttiin vuonna 2013. Kaasulla tuotettaneen silloin 265 terawattituntia sähköä. Lämpövoimaloiden rakentamismenot vähenivät 22 prosenttia vuonna 2008 vuoteen 2007 verrattuna. Fossiiliset polttoaineet säilyvät kuitenkin sähköntuotannon tärkeimpinä polttoaineina lähitulevaisuudessa. Rakenteilla ja suunnitteilla on monia hiili- ja kaasuvoimaloita. Toisaalta hallitus aikoo sulkea tai modernisoida useita pieniä ja tehottomia voimaloita keskikokoisten ja suurten yksiköiden eduksi. Ydinvoima Kiinassa oli vuoden 2009 tammikuussa kaupallisessa käytössä neljä ydinvoimalaa, joissa oli yhteensä 11 reaktoria. Niiden nimelliskapasiteetti oli 9,07 gigawattia ja nettomääräinen kapasiteetti 8587 megawattia. Nimelliskapasiteetti oli n. 1,3 prosenttia maan koko sähköntuotantokapasiteetista. Yksiköiden nimet Reaktorin Netto- Kaupallinen toiminta alkoi tyyppi kapasiteetti Daya Bay 1 & 2 PWR 2 x 944 MW 1994 Qinshan 1 PWR 279 1994 Qinshan 2 & 3 PWR 2 x 610 2002, 2004 Qinshan 4 & 5 PHWR 2 x 665 2002, 2003 Lingao 1 & 2 PWR 2 x 935 2002, 2003 Kiinan maaraportti Tianwan 1 & 2 PWR (VVER) 2 x 1000 28 (56) 2007 Lähde: World Nuclear Association Tammikuussa 2009 oli rakenteilla seitsemän ydinreaktoria ja 10 reaktorin suunnittelu edennyt pitkälle, lähes rakentamisvaiheeseen. Lisää ydinvoimaa on suunnitteilla. World Nuclear Associationin mukaan Kiinan hallituksen tavoite on nostaa kapasiteetti 50–60 gigawattiin vuonna 2020 ja edelleen 120–160 gigawattiin vuoteen 2030 mennessä. Wikipedian mukaan luvut ovat vielä suuremmat. Hallitus haluaa maan omavaraiseksi reaktoreiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Nyt käytetään vielä länsimaisten yritysten, mm. Arevan apua. Kiinassa on huomattavat uraanireservit, jotka riittävät ydinvoiman kasvattamiseen lähivuosina. Kiina tuo kuitenkin ydinpolttoainetta ulkomailta ja tuonnin tarve kasvaa pitkällä aikavälillä ydinohjelman laajuuden vuoksi. Investoinnit ydinvoimaan kasvoivat 72 prosenttia vuonna 2008 ja kasvuvauhti pysyy nopeana. Vesivoima Vesivoiman osuus sähköntuotannosta oli 16,9 prosenttia vuonna 2007. Vuonna 2008 uutta vesivoimakapasiteettia asennettiin n. 20,1 gigawatin edestä. Tästä huolimatta vesivoimalla tuotetun sähkön osuus laski arviolta 16,4 prosenttiin koko tuotannosta. Kiinan maaseudulla on n. 50 000 pientä vesivoimalaa, jotka toimittavat sähköä noin neljäsosalle väestöä. Joulukuussa 2007 aloitti toimintansa Longtanin vesivoimala Hongshui-joella. Longtan on Kiinan kolmanneksi suurin vesivoimala ja tarjoaa sähköä maan itäosiin, etenkin rannikkoalueelle. Kun kaikki yhdeksän generaattoria ovat käytössä vuoden 2009 loppuun mennessä, voimalan kapasiteetti on 6,3 gigawattia ja sähköä voi syntyä 18,7 terawattituntia vuonna 2010. Vesivoiman osuus nousee maailman suurimman vesivoimalan, Kolmen rotkon padon (The Three Gorges Dam) valmistumisen myötä. Hankkeen alkuperäiset osat valmistuivat vuoden 2008 lokakuussa, jolloin 26. generaattori otettiin kaupalliseen käyttöön. Parhaillaan asennetaan maan alle kuutta lisägeneraattoria, jotka otettaneen käyttöön vuonna 2011. Jokaisen 32 generaattorin kapasiteetti on 700 MW. Kun otetaan lisäksi huomioon padon omiin tarpeisiin tarkoitetut kaksi 50 MW:n generaattoria, yhteenlaskettu sähköntuotantokapasiteetti nousee 22,5 gigawattiin. Ensimmäiset 26 generaattoria pystyvät tuottamaan 84,7 terawattituntia sähköä vuonna 2009. Patohankkeen kokonaiskustannukset ovat n. 30 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Kolmen rotkon pato vähentää huomattavasti tulvia, jotka ovat historian aikana peittäneet suuria maa-aloja alleen. Pato voi toisaalta lisätä muita ympäristöongelmia, ja sen vaikutusalueelta on joutunut muuttamaan pois pari miljoonaa ihmistä. Kiinan maaraportti 29 (56) Vesivoimaa kasvatetaan entisestään rakentamalla patoja Keltaisen joen länsiosiin. Shanxin, Qinghain ja Gansun provinssit ovat luoneet the Yellow River Hydro-electric Development Corporationin, joka aikoo rakentaa 25 vesivoimalaa. Niiden kapasiteetti olisi yhteensä 15,8 gigawattia. BMI ennustaa, että Kiinan vesivoimatuotanto kasvaa 1304 terawattituntiin vuonna 2013. Tuulivoima Kiinan tuulivoimakapasiteetti kasvoi 6300 megawatista 12210 megawattiin vuoden 2008 aikana. Suhteellinen kasvu oli maailman nopein ja nopeampi kuin maan hallitus oli odottanut. Investoinnit tuulivoimaan kasvoivat alustavien laskelmien mukaan 88 prosenttia vuonna 2008. Kapasiteetti oli vuoden lopussa maailman neljänneksi suurin Yhdysvaltojen, Saksan ja Espanjan jälkeen. Tavoite on nostaa kapasiteetti 100 gigawattiin vuonna 2020. Kiinan energianeuvoston mukaan tuulivoiman osuus maan koko sähköntuotantokapasiteetista oli kuitenkin vain 1,1 prosenttia ja osuus sähköntuotannosta vain 0,3 prosenttia vuonna 2008. Vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen onkin edennyt hyvin, voimaloiden kytkeminen siirtoverkkoon on edennyt hitaammin. Kiinan laki vaatii, että maan kaksi sähkönsiirtoyhtiötä (ks. alla Sähkönsiirto) liittävät uusiutuvia energialähteitä käyttävät voimalat verkkoon ja ostavat kaiken niiden tuottaman sähkön. Näin ei ole kuitenkaan vielä täysin tapahtunut. Monien tuulipuistojen sijainti kaukana teollisuus- ja asutuskeskuksista vaikuttaa paljon asiaan. Toinen ongelma on se, että tuulivoimatoimilupien myöntämismalli suosii matalaa hintaa, joten kaikkien tuulipuistojen tekninen laatu ei ole riittävän korkea. Kansallisen energiahallinnon johtaja Zhang Guobao kuitenkin lupasi, että suurten tuulipuistojen syntymistä ja niiden verkkoon kytkemistä tuetaan entistä paremmin. Suuria puistoja suunnitellaan Gansun, Hebein ja Jiangsun provinsseihin sekä SisäMongolian autonomiselle alueelle. Aurinkovoima Aurinkovoiman osuus Kiinan sähköntuotannosta on pieni. Tärkeimmät syyt ovat aurinkokennoteknologian nuori ikä ja hallituksen heikot kannusteet aurinkovoimalle. Valtioneuvoston eli hallituksen neuvos Shi Dinghuan on sanonut suoraan, että Kiinassa ei ole markkinoita aurinkosähkölle, jos hallitus ei myönnä tukiaisia eikä luo kehittynyttä hinnoittelumekanismia verkkoon kytketylle sähkölle. Vuoden 2008 lopussa Kiinassa oli yli 70 verkkoon kytkettävää aurinkopaneelihanketta, mutta vain kaksi niistä sai syöttötariffeja. Vaikka aurinkosähkön tuotanto on pientä, Kiina on maailman suurin aurinkopaneelien valmistaja. Vuonna 2007 paneeleita valmistettiin China Solar Associationin mukaan 1180 megawatin edestä. Lähes kaikki tuotteet menevät vientiin. Kysyntää on ollut etenkin Espanjassa ja Saksassa. Talouden laskusuhdanne on kuitenkin vähentynyt ulkomaista kysyntää huomattavasti. Kennoja ja paneeleita ostavilla sähköyhtiöillä on vaikeuksia saada projektirahoitusta lähes koko maailmassa, ja kiinalaiset valmistajat Kiinan maaraportti 30 (56) ovat joutuneet vaikeuksiin. Vuosi 2009 on kennojen ja paneelien valmistajille vaikea. Alalla on nyt selkeästi ylikapasiteettia, minkä vuoksi yhtiöt, mm. suuri Suntech Power vähentävät työvoimaansa ja tuotantoaan. Pieniä kennojen ja paneelien valmistajia voi mennä konkurssiin tai yhdistyä, ennen kuin ala toipuu vuodesta 2010 eteenpäin. Kennojen valmistuksen pitäisi kasvaa ainakin vuonna 2011, koska Yhdysvaltain uusi hallinto suhtautuu myötämielisesti aurinkovoimaan ja tukee investointeja siihen ja muihin uusiutuviin energialähteisiin. Vuoden 2009 aikana uusiutuvat energialähteet vesivoimaa lukuun ottamatta eivät kasvata osuuttaan Kiinan koko sähköntuotannosta tai kasvu jää ainakin hyvin pieneksi. Öljyn ja hiilen suhteellisen alhaiset hinnat tekevät vaihtoehtoiset energialähteet vähemmän houkutteleviksi. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevat hankkeet vähenevät ja etenevät hitaasti tänä vuonna. Sähköyhtiöiden investointeja hillitsevät pörssin alamäki sekä luotonsaamisen vaikeutuminen ja kiristyneet lainaehdot. Kiinan hallitus toisaalta lupasi lisää tukea uusiutuvien energialähteiden käytölle. Vuoden 2009 alkupuoliskolla julkistetaan suunnitelma tukiaisista sähköntuotantohankkeille. Rahoituskriisi on laskenut raaka-aineiden, esim. teräksen ja piin kysyntää ja hintoja. Tämä on hyvä uutinen tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajille. Sähkönsiirto ja -jakelu sekä sääntely Sähkönsiirrosta ja -jakelusta vastaavat State Grid Corporation of China (SGCC) ja China Southern Power Grid Company. SGCC on maailman suurin sähkönsiirto- ja jakeluyhtiö. Sillä on jakelua hoitavat tytäryhtiöt maan pohjois-, koillis-, itä-, keski- ja luoteisosissa. China Southern Power Grid Company siirtää ja jakelee sähköä viidessä eteläisessä provinssissa Guangdongissa, Guangxissa, Yunnanissa, Guizhoussa ja Hainanissa. Kiinan hallitus aikoo yhdistää erilliset siirtoverkot kolmeksi suureksi alueelliseksi verkoksi ja myöhemmin yhdeksi kansalliseksi verkoksi. Integroidun verkon pitäisi syntyä vuonna 2020. Siirtoverkkoa on laajennettu ja kunnostettu, mutta toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä sähköntuotannon kasvuun verrattuna. Tuotantoyhtiöt ovat menettäneet huomattavia tuloja pullonkaulojen ja siirtohävikin vuoksi. Sähkösektorin sääntelystä vastaa State Electricity Regulatory Commission. SERC edistää alan reformeja ja pyrkii hajottamaan monopoleja, lisäämään tehokkuutta, vähentämään energiankulutusta ja rakentamaan hintamekanismin, joka sopii markkinatalouteen. Ulkomaisia yrityksiä päästetään rakentamaan ja hallinnoimaan siirtoverkkoja, mutta niiden omistus tai ainakin enemmistöomistus pidetään kotimaisten yhtiöiden käsissä. Sähkönkulutus Kiinassa kulutettiin sähköä Kiinan sähköneuvoston (CEC) alustavien laskelmien mukaan 3427 terawattituntia vuonna 2008. Kulutus kasvoi 5,2 prosenttia edellisvuodesta. Kulutuksen kasvu oli hitainta vuoden 2000 jälkeen. CEC ennustaa, että kasvu jää Kiinan maaraportti 31 (56) viiteen prosenttiin myös vuonna 2009 monien tehtaiden sulkemisen ja tuotannonsupistusten vuoksi. Kasvuvauhti kuitenkin kiihtyy ensi vuonna ja pysyy nopeana BKT:n nopean kasvun ja maaseudun köyhälistön asuntojen sähköistämisen myötä. Kasvulle on varaa, koska kulutus henkeä kohti on vain kolmannes maailman keskitasosta. Ydinsähköä kulutettiin 62,9 terawattituntia vuonna 2007. Kysynnän ennustetaan kasvavan 150,0 terawattituntiin vuonna 2013. Vesisähkön kulutus oli 483 TWh vuonna 2007. Kysynnän ennustetaan kasvavan 1196 terawattituntiin vuonna 2013. Teollisuus on suurin sähkönkuluttaja, sen osuus oli 2000-luvun taitteessa noin 70 prosenttia kokonaisluvusta. Kotitalouksien määrän kasvun ja vaurastumisen sekä palvelusektorin kasvun vuoksi teollisuuden osuus on laskenut noin 65 prosenttiin. Nestemäiset biopolttoaineet Frost & Sullivan mukaan kiinan biopolttoainesektori kasvaa maltillisesti vuonna 2009. Sektori jakautuu bioetanoli- ja biodiesel-segmentteihin. Kiinan biopolttoainemarkkinat ovat maailman kolmanneksi suurimmat Yhdysvaltain ja Brasilian jälkeen. Kiinassa tuotettiin arviolta yli 360 000 tonnia biodieseliä ja 1 620 000 tonnia bioetanolia vuonna 2008. Kiina on luonut lakeja ja hallintojärjestelmän biopolttoaineita, etenkin bioetanolia varten. Frost & Sullivanin Frank Xien mukaan maailmanlaajuisella rahoituskriisillä on suuria vaikutuksia Kiinan biopolttoaineteollisuuteen lyhyellä aikavälillä. Kasvun hidastuminen asiakastoimialoilla on vähentänyt polttoaineen kysyntää. Logistiikka-alan kasvu pysähtyi vuonna 2008. Henkilöautojen myynti kehittyi heikosti vuoden viimeisellä neljänneksellä. Raakaöljyn edullisuus laskee myös biopolttoaineiden hintaa, mikä tekee tilanteen vaikeammaksi Kiinassa. Vuonna 2009 ja 2020 raaka-ainepula pysyy teollisuuden pahimpana haasteena. Pulat voidaan kuitenkin ratkaista, kun alalle tulee uusia yrittäjiä. Bioetanolin osalta siirtymä maissista ja vehnästä ei-ravintoperäiseen selluloosaan ja perunaan saa suuret bioetanolin valmistajat hyödyntämään vaihtoehtoisia raaka-aineita. Biodieselin osalta käytetyn keittoöljyn epävakaa tarjonta voi uhata tuotantoa. Vain muutamat suuret tuottajat ovat tehokkaasti hallinneet toimitusketjua taatakseen raaka-aineiden vakaan tarjonnan. Xien mukaan hallituksen tuki on erittäin tärkeää, jotta biopolttoaineteollisuus voi kehittyä kunnolla. Tukiaiset, verovapautukset ym auttavat lisäämään tuottajien kilpailukykyä sekä takaamaan niiden jatkuvan kehityksen. Vuosina 2007 ja 2008 biopolttoainemarkkinat kasvoivat keskimäärin 15,5 prosenttia vuodessa volyymin suhteen. Kasvu on nyt hidastunut ja jäänee 9 prosenttiin vuonna 2009, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä tuotanto ja kysyntä kasvavat kohtuullista vauhtia. Hallitus ei pakota tuottaja välittömästi käyttämään ei-ravintoperäisiä raakaaineita. Se on laatinut suunnitelman, jossa hahmotetaan asteittaista siirtymää. Kiinan maaraportti 32 (56) Uusia raaka-aineita ovat makea peruna eli bataatti ja sokeriruoko bioetanolia varten ja Jatropha biodieseliä varten. Niiden CO2 päästöt ovat pienemmät ja ne kestävät hyvin kylmää. Näitä on käytettävissä suuria määriä v. 2010-2012 eteenpäin. Kiinan suurin bioetanolin tuottaja on China National Cereals, Oils & Foodstuffs Corp (COFCO). Suurin biodieselin tuottaja on Gushan Environmental Technologies Co Ltd. Osuus maan tuotannosta oli yli 60 prosenttia vuonna 2008. Yhtiö pysyi kannattavana vuonna 2008. Se pystyi kontrolloimaan raaka-ainetoimituksia, ja sillä on innovatiivinen jalostusteknologia Lyhyellä aikavälillä biodiesel-segmentin odotetaan menestyvän paremmin kuin bioetanolin, koska sitä säännellään vähemmän ja jalostusteknologiat ovat paremmat. Ympäristösektori Kiinan nopea talouskasvu, sen vaatimat toimet ja seuraukset ovat heikentäneet ympäristön tilaa huomattavasti. Suurten kaupunkien ja teollisuuskeskusten ilmanlaatu on huono, joet ovat saastuneet ja rannikkovesistä noin 80 prosenttia on saastunut. Viranomaiset ovat kuitenkin tiedostaneet ongelmat ja päättäneet panostaa ympäristönsuojeluun. Hallituksen 4000 miljardin renminbi yuanin (581,86 miljardia USD) talouden tukipaketista käytetään 350 miljardia yuania (50,9 miljardia USD) ympäristöhankkeisiin. Rahoja käytetään energiansäästötoimenpiteisiin, kaupunkien jätevesien käsittelyyn, jätevesiverkon rakentamiseen ja roskien hävitykseen. Lisäksi estetään suurten jokialtaiden saastumista ja edistetään kierrätystä. Asuntoministeri Jiang Weixinin mukaan hallitus aikoo saada jätevedet käsiteltyä yli 90 prosentissa piirikuntakaupungeissa. Ympäristönsuojeluministeri Zhou Shenxian sanoi, että Kiina keräisi yli 1000 miljardia yuania ympäristönsuojeluun seuraavan viisivuotissuunnitelman (2011–2015) mukaisesti. Siitä 75,3 miljardia yuania käytetään jätevedenpuhdistamoiden rakentamiseen. Vesihuolto Kiinan vesivarannot olivat 2533 miljardia kuutiometriä vuonna 2006. Pintavesivarannot olivat 2436 miljardia ja pohjavesivarannot 764 miljardia kuutiometriä. Kaksinkertaisen laskennan osuus oli 667 miljardia kuutiometriä. Henkeä kohti vettä oli 1932 kuutiometriä. Veden tarjonta oli 580 miljardia kuutiometriä vuonna 2006. Veden kulutus oli samansuuruinen. Maatalous käytti 366 miljardia, teollisuus 134 miljardia ja kotitaloudet 69 miljardia kuutiometriä. Jätevesihuolto Kiinan tilastoviraston mukaan Kiinassa syntyi 53,68 miljardia tonnia jätevettä vuonna 2006. Teollisuuden jätevesimäärä oli 24,02 miljardia tonnia ja yhdyskuntajäte- Kiinan maaraportti 33 (56) vesimäärä 29,66 miljardia tonnia. Teollisuuden jätevesistä 1,32 miljardia tonnia laskettiin käsittelemättä mereen. Kiinassa oli samana vuonna 75830 jätevedenkäsittelylaitosta, joiden koko ja tyyppi vaihtelivat suuresti. Mittava jätevesien puhdistusohjelma on käynnissä eteläisessä Guangzhoun kaupungissa. Kaupunginhallitus sanoi joulukuussa 2008, että 48,6 miljardia yuania (n. 7,1 miljardia USD) käytetään Pearl Riverin (Helmijoen) ja sen sivuhaarojen puhdistamiseen vuoden 2010 puoliväliin mennessä. Kaupunki on tehnyt ohjelman jätevesien käsittelystä ja jokien laajasta tervehdyttämisestä. Joulukuussa alkoivat pahasti saastuneen Shijinghe-joen jätevedenpuhdistamon rakentamistyöt. Guangzhoun vesitoimiston johtaja Zhang Hu sanoi joulukuussa, että rahaa käytetään myös vedensääntelyyn, vettyneiden katujen kunnostamiseen sekä sadeveden jakeluun ja käsittelyyn. Kaupunki rakentaa 30 jätevedenpuhdistamoa lisätäkseen jätenveden käsittelykapasiteettia 2,25 miljoonalla tonnilla päivässä. 121 pientä jokea tai puroa, joiden yhteispituus on 388,5 kilometriä, puhdistetaan. Kaupunki tavoittelee kotien jätevesien 85-prosenttista käsittelyä ja vesijärjestelmän oleellista parantamista, ennen kuin se järjestää Aasian kisat marraskuussa 2010. Jätehuolto Kiinan tilastoviraston mukaan maassa kerättiin ja kuljetettiin 148 413 000 tonnia yhdyskuntajätettä vuonna 2006. Jätteitä käsiteltiin 419 laitoksessa. Niistä 324 oli kaatopaikkoja ja 69 polttolaitoksia. Laitosten käsittelykapasiteetti oli 258 048 tonnia päivässä. Kaatopaikkojen kapasiteetti oli 206 626 tonnia ja polttolaitosten 39 966 tonnia päivässä. Hävitetyn yhdyskuntajätteen määrä oli 78 726 000 tonnia vuonna 2006. Eniten yhdyskuntajätettä kerättiin ja kuljetettiin Guangdongin, Heilongjiangin ja Shandongin alueilla. Shanghaissa ja Pekingissä määrät olivat 6,58 miljoonaa ja 5,38 miljoonaa tonnia vuonna 2006. Teollisuuden kiinteitä jätteitä syntyi 1,52 miljardia tonnia. Tästä vaarallista jätettä oli 10,84 miljoonaa tonnia. Teollisuuden kiinteistä jätteistä hyödynnettiin 926 miljoonaa tonnia (60,2 prosenttia). Metsäsektori Kiinassa on erityyppisiä metsiä ja lukuisia puulajeja. Maan pohjoisella vyöhykkeellä on havumetsiä, niiden eteläpuolella sekametsiä ja lämpimällä vyöhykkeellä lehtimetsiä, joiden puut pudottavat lehtensä talvisin. Subtrooppisella vyöhykkeellä on lehtipuita, jotka säilyttävät lehtensä talvellakin, ja trooppisella vyöhykkeellä on sademetsää. Kiinan jäljellä olevat luonnonmetsät sijaitsevat maan koillisosassa sekä luoteis- ja lounaisosan harvemmin asutuilla seuduilla. Maan tärkeimmät puut ovat punamänty, tammi, lehtikuusi ja kiinankuusi (Picea asperata). Kiinassa on suoritettu parin viimeisen vuosikymmenen aikana laajoja metsityksiä ja metsäpinta-ala on kasvanut. Puun käytön nopea kasvu etenkin teollisuuden raaka- Kiinan maaraportti 34 (56) aineena on kuitenkin johtanut siihen, että Kiinasta on tullut maailman suurimpia puun ja puunjalostustuotteiden tuojia. Näitä tuodaan mm. Venäjältä, Malesiasta, Indonesiasta, Thaimaasta, Gabonista, Papua Uudesta-Guineasta ja Myanmarista. Sellua, jota kotimaan tehtaat tuottavat vajaan kolmanneksen maan tarpeesta, tuodaan etenkin Kanadasta, Indonesiasta, Venäjältä, Chilestä ja Yhdysvalloista. Sellun lisäksi Kiinaan tuodaan yhä enemmän myös kierrätyspaperia sanoma- ja pakkauspaperin sekä kartongin raaka-aineeksi. Vuonna 2007 Kiinassa oli 3500–4000 rekisteröityä paperiyritystä. Niiden tuotanto oli 73,5 miljoonaa tonnia, 13,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2006. Paperinkulutus nousi 10,5 prosenttia 72,9 miljoonaan tonniin vuonna 2007. Kulutus oli 55 kilogrammaa henkeä kohti, viisi kiloa enemmän kuin vuonna 2006. Paperintuotanto kasvoi 141,0 prosenttia ja -kulutus 103,9 prosenttia vuodesta 2000 vuoteen 2007. Pahvin ja kartongin tuotanto kasvoi 13,4 prosenttia ja kulutus 10,7 prosenttia samalla ajanjaksolla. Keskimääräistä nopeammin kasvoivat mm. sanomalehtipaperin, päällystetyn paperin sekä kotitalous- ja aaltopaperin tuotanto. Keskimääräistä nopeammin kasvoi mm. sanomalehti- ja aaltopaperin kulutus. Paperiteollisuudella on Kiinassa hyvät mahdollisuudet kehittyä. Syitä on kaksi. Ensimmäinen on nopea kysynnän kasvu ja alhainen paperinkulutus henkeä kohti verrattuna esim. Länsi-Eurooppaan. Toinen syy on se, että yuanin revalvoituminen laskee teollisuuden kustannuksia, kun raaka-aineita saa ulkomailta entistä edullisemmin. valuutan revalvoituminen on toisaalta haitta, koska merkittävä osa puunjalostustuotteista viedään ulkomaille ja laskutus tapahtuu dollareissa. Vuonna 2008 ennustettiin, että paperin tuotanto voi kasvaa 91,35 miljoonaan tonniin vuonna 2009 ja yli 100 miljoonaan tonniin vuonna 2010. Talouskasvun hidastuminen ja investointeihin liittyvät epävarmuudet saattavat kuitenkin hidastaa paperintuotannon ja -kulutuksen kasvuvauhtia. Life Sciences ja elintarvikesektori Toimialavastaava Niina Touré, niina.toure@finpro, 0205 695 356 Kiinan terveydenhuollon markkinat ovat keskittyneet hyvin voimakkaasti maan itärannikolle Shanghain, Pekingin ja Guangzhoun alueille. Maassa on parhaillaan käynnissä terveydenhuollon uudistus. Sen perimmäisenä tarkoituksena on tasoittaa perusterveydenhuoltopalveluiden saatavuutta maaseudun väestön ja kaupunkilaisten välillä. Tällä hetkellä maaseudulla on palveluita erittäin heikosti tarjolla. Uudistuksen myötä Kiinan markkinoilla avautuu uusia liiketoimintamahdollisuuksia innovatiivisille tuotteille, palveluille ja tietotaidolle. Ennen kaikkea syrjäseuduilla on hyödyntämätöntä potentiaalia sekä koti- että ulkomaisille terveydenhuollon teknologialaitteille. Kiinan maaraportti 35 (56) Kiinan terveydenhuoltosektoria puhuttavat elintaso- ja pitkäaikaissairaudet. Suurimmat kuolinsyyt ovat sydän- ja syöpäsairaudet sekä diabetes. Maaseutuväestön keskuudessa tuberkuloositartunnat ovat valitettavan yleisiä. Myös väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita. Vanhukset ovat räjähdysmäisesti kasvava ryhmä, joka tarvitsee uudenlaisia palveluita. Kiinassa on perinteisesti hoidettu vanhuksia kotona, mutta voimakas muuttoaalto maalta kaupunkiin sekä yhden lapsen politiikka asettavat paineita iäkkäiden hoitamiseen. Tarve itsehoitovälineille sekä kotihoitokonseptille kasvanee lähitulevaisuudessa. Terveydenhoitopalvelut Terveydenhuoltomenojen osuus BKT:sta 7 % Noin 60 000 sairaalaa ja klinikkaa 5,3 miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista Terveydenhuoltosektori kasvaa Kiinassa kovaa vauhtia. Sen osuus BKT:sta on tällä hetkellä noin 7 prosenttia, ja se on kasvanut viime vuosien aikana noin 11 prosentin vuosivauhdilla. WHO:n määrittämien indikaattoreiden mukaan maa on noussut terveystilastoissa melkein kehittyneiden maiden tasolle. Valtaosa, noin 80 prosenttia Kiinan sairaaloista on julkisia. Valtio rahoittaa niiden toimintaa vain osittain ja loppuosan sairaalat hankkivat lääkkeiden myynnillä sekä kalliilla lääkärintarkastuksilla. Vuodesta 2000 lähtien valtion omistamia sairaaloita on myyty yksityisille investoijille. Kiinan hallitus on houkutellut myös ulkomaisia investoijia sairaalasektorille mm. Yhdysvalloista ja Taiwanista. Maassa toimiikin lukuisia yksityisiä ulkomaalaisomistuksessa olevia sairaaloita ja klinikoita. Niiden asiakkaita ovat pääasiassa kansainvälisten yritysten ulkomaalaiset työtekijät, heidän perheenjäsenensä sekä ulkomailla asuneet kiinalaiset. Vuoden 2003 SARS-epidemian ja lintuinfluenssan jälkeen terveydenhuollon uudistus nousi Kiinan keskushallinnon prioriteettilistan kärkeen. Kiinassa 80 prosenttia sairaanhoitoresursseista on kaupungeissa, vaikka 60 prosenttia väestöstä asuu maalla. Uudistuksen lähtökohta on ollut perusterveydenhuollon räikeiden erojen tasoittaminen kaupunkien ja maaseudun välillä. Yritysten yksityistämisen myötä suurin osa kiinalaisista on jäänyt ilman sairausvakuutusta. Tänä päivänä kaupungeissa asuvista noin 50 prosentilla ja maalaisväestöstä noin 13 prosentilla on vakuutus, joten monessa tapauksessa ihmiset maksavat itse sairaanhoitokulunsa. Keskushallituksen tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä jokainen kiinalainen olisi kuitenkin sairausvakuutuksen piirissä ja kaikilla olisi mahdollisuus käyttää perusterveydenhuoltopalveluita. Tuodakseen terveydenhuoltopalveluita lähemmäksi käyttäjiä Kiinan terveysministeri lupaa valtionapua uusien julkisten sairaaloiden ja terveydenhuoltolaitosten rakentamiseen etenkin syrjäseuduille. Kiinan maakuntiin, joita on yli 1 600, on tarkoitus rakentaa n. 2 000 uutta sairaalaa vuoteen Kiinan maaraportti 36 (56) 2012 mennessä. Myös laitehankintoihin sekä hoitohenkilökunnan koulutukseen on luvattu avustusta. Kiinan talouden kasvun myötä myös terveydenhuollon painopiste on siirtynyt elintasoja pitkäaikaissairauksien hoitoon sekä ennaltaehkäisevän hoidon lisäämiseen. Länsimaissa jo pitkään hoidetut sairaudet kuten diabetes, liikalihavuus, syöpä ja sydänsairaudet ovat verrattain uusia, mutta vakavia haasteita Kiinassa. Suomella on vankka kokemus kansantautien hoidossa, joten yhteistyötä Kiinan ja Suomen välillä voisi kehittää mm. viranomaisten neuvonnassa. Terveydenhoidon teknologia (lääkintälaitteet) Aasian toiseksi suurin markkina kasvuennuste 7 % /vuosi 7 240 paikallista lääkintälaitteiden valmistajaa, joilla on SFDA (State Food and Drug Association) sertifikaatti Lääkintälaitemarkkinoille odotetaan hurjaa kasvua seuraavien viiden vuoden aikana. Tähän vaikuttavat pääasiassa talouden nopea kehitys sekä ikääntyvien ihmisten määrän lisääntyminen. Myös yksityisten sairausvakuutusten määrän kasvu vaikuttaa markkinoiden kasvuun. Paikallisia lääkintälaitteiden valmistajia on 7 240 ja kilpailu niiden välillä on kovaa. Oma tuotanto suuntautuu lähinnä keskitason markkinoille, kun taas tuontituotteet higher-end markkinoille. Tosin Kiinan oman teknologisen kapasiteetin myötä tarve kalliille tuontilaitteille vähenee lähivuosien aikana. SARS-epidemian, lintuinfluenssan sekä lisääntyvien HIV-tartuntojen johdosta in vitro diagnostiikalle sekä muille laboratoriolaitteille on paljon kysyntää. Suuret kansainväliset yritykset kuten Abbot Diagnostics, Bayer, Perkin Elmer ja Johnson&Johnson havittelevat yhä suurempia markkinaosuuksia laboratoriolaitesegmentillä lähitulevaisuudessa. Syrjäseuduilla on tarvetta mm. telediagnostiikkalaitteille pitkien välimatkojen vuoksi, mutta infrastruktuuri ei ole vielä tarpeeksi kehittynyt. Viime vuosien aikana paikallishallinnolle on siirretty enemmän vastuuta ostopäätösten tekemisessä. Henkilötasolla hallintohenkilöstö on avainasemassa. Tavallisesti uuden laitteen rekisteröinti kestää noin vuoden, ja siitä on niin ikään vastuussa paikallishallinto. Haasteita Kiinan markkinoilla ovat piratismi sekä alueittain vaihtelevat ulkomaankauppaa koskevat säädökset. Menestyäkseen Kiinan markkinoilla verkottuminen viranomaisten kanssa on äärimmäisen tärkeää. Bioteknologia ja lääkkeet lääketeollisuus muodostaa 1 prosentin BKT:stä Kiinan maaraportti 37 (56) 3 700 GMP (good manufacturing practice) sertifioitua lääkevalmistajaa Kiinan lääketeollisuuden koko on volyymiltaan suuri, 33,9 miljardia USD, mutta vastaa vain alle 1 prosenttia BKT:sta. Sektorin arvioitu vuosittainen kasvu vuoteen 2012 asti on noin 16 prosenttia, mutta maailman heikon taloustilanteen vuoksi vuodelle 2010 arvioidaan 0,25 – 0,75 prosenttiyksikön laskua. Kiinan lääkemarkkinat ovat Japanin jälkeen Aasian suurimmat, ja Kiina on viiden suurimman lääketeollisuusmaan joukossa. Yliopistoista valmistuu vuosittain huomattava määrä päteviä tutkijoita. Lisäksi valtio on perustanut rahaston houkutellakseen ulkomailla opiskelleita huippututkijoita takaisin. Kiinassa suositaan kotimaista lääketeollisuutta ja suurin kysyntä on halvoilla ns. peruslääkkeillä. Ne dominoivat markkinoita muodostaen 95 prosenttia kotimaan tuotannosta. Länsimaiset synteettiset lääkkeet ovat kasvattaneet suosiotaan hyvin toimeentulevien ihmisten keskuudessa, koska ne ovat laadultaan parempia. Maassa on 3 700 GMP-sertifioitua lääkevalmistajaa. Suurin lääkkeiden ostajaryhmä ovat sairaalat (80 %), jotka tekevät ostopäätöksensä tarjouskilpailujen perusteella. Ne ostavat lähinnä halpoja peruslääkkeitä. Sairaalat puolestaan myyvät lääkkeitä edelleen potilailleen kattaakseen kulujaan, mutta hallituksen tavoitteena on vähentää niiden osuutta lääkemyynnissä ja keskittää myyntiä apteekkeihin. Viime vuosien aikana monet suuret kansainväliset lääkeyritykset ovat perustaneet tutkimusyksiköitä Kiinaan. Voimakkaimmin on investoitu Shanghain alueelle, jonne noin 1 500 ulkomaista lääkeyritystä on perustanut yhteisyrityksen paikallisen partnerin kanssa. Esimerkkejä ovat tanskalainen Novo Nordisk, Novartis ja Pfizer. Kiinassa on 53 tiedepuistoa, joissa toimii noin 38 000 yritystä. Perinteinen kiinalainen lääketiede (TCM) Perinteisen kiinalaisen lääketieteen osuus Kiinan lääketeollisuuden kokonaistuotannosta on noin neljännes. Lääkkeiden laadunvalvontaa on pyritty kehittämään 1990luvulta lähtien, ja paikalliset viranomaiset ovat antaneet hyväksynnän noin 9 000 tuotteen myymiseen. Perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuvien lääkkeiden tuotannossa hyödynnetään biotekniikkaa. Perinteiseen kiinalaiseen lääketieteeseen perustuva teollisuus on yksi maan prioriteeteista, ja sektoria pyritään valjastamaan vientiin modernisoimalla sitä. Ongelmia ovat kuitenkin sektorin heikko säätely sekä hajanaisuus. 16 prosenttia Kiinan sairaaloista on TCM sairaaloita. Hyvinvointipalvelut Talouden kasvu sekä ihmisten uudet kulutustottumukset ovat vaikuttaneet terveys- ja hyvinvointituotteiden kysynnän kasvuun. Painonnousu ja siihen liittyvät sairaudet ovat Kiinan maaraportti 38 (56) lisänneet laihdutusruokien suosiota. Niiden myynti keskittyy pääasiassa suuriin kaupunkeihin, koska maaseudulla ei ole ostovoimaa. Kehon hyvinvointia edistävät harrastusmuodot herättävät kiinnostusta hyvin toimeentulevien keskuudessa. Yksityisiä kuntosaleja on avattu suurimpiin kaupunkeihin. Ne ovat suurimmaksi osaksi ulkomaisia ketjuja, joiden asiakkaista noin 60 prosenttia on korkeasti koulutettuja naisia. Uusia haasteita sektorille asettaa myös väestön ikärakenteen muutos. Eritoten suurkaupunkien väestö vanhenee kovaa vauhtia. Vanhuksia arvioidaan olevan lähes 200 miljoonaa vuoteen 2025 mennessä. Yhden lapsen politiikka muodostaa vanhuksista yksinäisen ryhmän, joten he tulevat tarvitsemaan uusia palveluita. Tarve hoiva-alan osaamiselle sekä itsenäistä asumista tukevalle tekniikalle kasvanee lähitulevaisuudessa. Suomalaisille firmoille voisi löytyä uusia mahdollisuuksia mm. tietotaidon ja hyvinvointiteknologiakonseptin levittämisessä. Kiinan yhden lapsen politiikka on toisaalta johtanut lapsille suunnattujen vapaaajanviettoon liittyvien tavaroiden kysynnän lisääntymiseen. Vanhemmat tuhlaavat merkittäviä summia lasten kirjoihin, peleihin, leluihin jne. Myös oppimiseen liittyvillä tavaroilla on kova kysyntä. Maatalous- ja elintarvikesektori maatalouden osuus BKT:sta noin 12 % omavaraisuusaste elintarvikkeissa pieni hallituksen uuden ohjelman tavoite on tehostaa maataloutta mahdollisimman nopeasti ruuankulutus kasvaa 58 % vuoteen 2013 mennessä elintarvikesektori kasvaa 20 % /vuosi Maatalous Maatalouden osuus Kiinan kokonaistuotannosta on viime vuosina supistunut merkittävästi. Tämän hetkisestä maailman taloustilanteesta johtuen Kiinan keskushallinto ennustaa vuoden 2009 olevan surkea maataloudelle ja lupaa maan 750 miljoonalle maanviljelijälle hillitä tuonnin määrää sekä suojella viljelysmaita. Eritoten tukea ja apua on luvassa soijan- ja rypsinviljelijöille. Maataloustuotanto jakaantuu neljään pääluokkaan: viljelyyn, kotieläintuotantoon, kalastukseen ja metsätalouteen. Merkittäviä viljelykasveja ovat riisi, vehnä, maissi, durra, ohra, hirssi, öljykasvit, hedelmät, tee, puuvilla ja soija. Viljelymaan ja tuotannon väheneminen sekä saastuminen, erityisesti kasteluvesien pilaantuminen, ovat suuria ongelmia. Tuotannon kasvua rajoittavat myös vesivarojen väheneminen ja jokien kuivuminen. Viljelymaata katoaa yhä kasvavalla vauhdilla kaupunkien ja uusien teollisuuspuistojen sekä maanteiden ja rautateiden alle. Lisää vahinkoa aiheuttavat suuret tulvat. Vuodesta 1996 lähtien on viljelykelpoinen maa vähentynyt noin 6,7 miljoonalla hehtaarilla 123,4 miljoonaan hehtaariin. Kiina on maailman suurin vehnän, riisin ja Kiinan maaraportti 39 (56) maissin kuluttaja. Kiinan riippuvuus maataloustuotteiden tuonnista on voimakkaassa kasvussa. Kiina on yksi maailman suurimmista kalan- ja muun meriruuan kasvattajista sekä yksi suurimmista kalastusmaista. Kiinan osuus maailman kalastusteollisuuden tuotannosta on noin 70 prosenttia. Maan viljavarannot ovat valtion salaisuus, mutta useat tarkkailijat uskovat niiden olevan kriittisessä tilassa. Sadot ovat jääneet ennakoitua pienemmiksi vuodesta 1998 lähtien ja viljan tuontia on jouduttu lisäämään. Toisaalta bioteknologian käyttö maa- ja metsätaloudessa on lisännyt omien satojen määrää. Kiina on aloittanut laajoja metsitysohjelmia raaka-ainehuollon parantamiseksi. Istutuksilla pyritään ehkäisemään myös aavikoitumista ja eroosiota. Istutuksien ansiosta metsän osuus pinta-alasta on kasvanut noin 16,5 prosenttiin. Elintarviketeollisuus Melamiiniskandaalista huolimatta Kiinan elintarviketeollisuus jatkaa kasvuaan. Itse asiassa se on yksi voimakkaimmin kasvavista aloista 20 prosentin vuosivauhdilla. Yhteistyö paikallisten ja kansainvälisten firmojen välillä on nopeuttanut sektorin kehitystä. Mm. suomalainen FIC Fish Innovation Centre on aloittanut yhteisprojektin Kiinan kanssa, jossa markkinoidaan suomalaista osaamista ja palveluita kalanviljely- ja kalanjalostusyrityksille. Kiinan keskushallinto on tietoinen vaativista ruokaturvallisuuden haasteista ja pyrkii löytämään niihin ratkaisuja. Puutteiden vuoksi ulkomaisille yrityksille on avautunut uusia markkinamahdollisuuksia mm. elintarvike- ja ympäristöteknologiassa sekä einesteollisuudessa. Terveystietoisuus on kasvanut viime vuosien aikana kiinalaisten keskuudessa. Tämän vuoksi terveyttä edistävät ja terveysvaikutteiset elintarvikkeet ovat saavuttaneet yhä enemmän suosiota kuluttajien keskuudessa. Funktionaalisen ruoan markkinat ovat kuitenkin pienet, koska vain hyvin toimeentulevilla on varaa maksaa korkeampia hintoja. Elintarviketeollisuuden alasektoreista eniten kasvua ennustetaan lähivuosina korkealuokkaisille tuotteille kuten meijerivalmisteille, alkoholi - ja virvoitusjuomille, leipomotuotteille sekä lihavalmisteille. Tärkeimmät messut ja konferenssit: Terveydenhuolto China Med http://www.chinamed.net Lääketeollisuus Kiinan maaraportti 40 (56) Pharmchina http://en.pharmchina.com.cn/ Cisile http://www.cisile.com.cn/ Cihie - China International Healthcare Industry Exhibition http://www.jianbohui.com/ Analytica China http://www.analyticachina.com/ Hyvinvointi Outdoor and Leisure Guangzhou http://outdoor.fairwindow.com/en/ Ispo China http://www.ispochina.com/ Elintarviketeollisuus China Drinktec http://www.adsale.com.hk/en/index.asp Qindao Food Processing Expo http://en.cmef.com.cn/ Quindao Food Expo http://www.china-jinnuo.com/ Bakery China http://www.bakery-china.de/ China International Green Food & Organic Food Exhibition http://www.gnfexpo.com.cn/ Terveydenhuollon teknologia China Medical Equipment Fair http://en.cmef.com.cn Tieto- ja viestintätekniikka Toimialavastaava Eeva Nuutinen, [email protected], puh. 0204 695 317 Tieto- ja viestintätekniikan kehityksestä ja sääntelystä vastaa Kiinassa Teollisuus- ja tietotekniikan ministeriö (MIIT). Ministeriö perustettiin vuonna 2008 ja korvaa alaa aiemmin valvoneen tietotekniikan ministeriön (MII). Verkot ja laitteet Kiinan tietoliikennesektorin kehitys vuosina 2006-2010 2006 2007 2008a 2009e 2010e Kiinteät linjat (milj. kpl) 371 365 357 349 340 Kiinteät linjat (per 100 henkeä)) 28,0 27,3 26,5 25,7 24,9 Matkapuhelinliittymät (milj. kpl.) 461 547 653 751 834 Matkapuhelinliittymät (per 100 henkeä) 34,8 40,9 48,5 55,4 61,0 Internet-käyttäjät (milj.) 137 167 185 208 229 Internet-käyttäjät (per 100 henkeä) 10,3 12,5 13,8 15,4 16,7 Lähde: Business Monitor International (04/2009) Kiina on maailman suurin ja yksi nopeimmin kasvavista matkapuhelinmarkkinoista ja samalla Aasian suurin IT-markkina. Vuoden 2008 lopussa maassa oli noin 642 mil- Kiinan maaraportti 41 (56) joonaa matkapuhelinliittymää. Tammikuussa 2009 Kiina julkisti pitkään odotetun päätöksen kolmannen sukupolven matkapuhelinverkoista. Ennakko-odotusten mukaisesti Kiina ottaa käyttöön kolme eri laajakaistateknologiaa samanaikaisesti: eurooppalaisen wcdman, amerikkalaisen cdma 2000:n ja kiinalaisten oman td-scdman. Toimiluvat myönnettiin kolmelle kiinalaiselle puhelinjätille China Mobile (td-scdma), China Unicom (wcdma) ja China Telecom (cdma 2000). Kiinan talousvaikeuksien uskotaan olevan merkittävin syy siihen, että Kiina päätti käynnistää liiketoiminnan 3G-verkoissa nyt eikä jatkanut oman td-scdma- teknologiansa kehittämistyötä. Verkkolupien odotetaan lisäävän infrastruktuuriinvestointeja ja kotimaista kulutusta mm. uusiin puhelimiin ja erilaisiin langattomiin laajakaistapalveluihin. Kiinalaiset odottavat uusiin toimilupiin liittyvien investointien nousevan kaiken kaikkiaan 900-1500 miljardiin renminbiin (96-162 mrd. EUR). Seuraavien kolmen vuoden aikana operaattoreiden uskotaan investoivan yli 30 miljardia euroa langattomiin laajakaistaverkkoihin. Uudet verkot kattanevat koko maan vuoteen 2011 mennessä. Kiinalaisten teknologiayritysten Huawei Technologies ja ZTE lisäksi liiketoimintamahdollisuuksia avautuu myös ulkomaisille verkkoyrityksille kuten AlcatelLucatent Technologies, Nokia Siemens Networks ja Ericsson. Operaattoreiden välinen kilpailu kiihtyy uusien toimilupien jaon jälkeen. 2Gaikakaudella China Mobile on ollut markkinajohtaja (70 %:n markkinaosuus). Tilanteeseen odotetaan nyt muutoksia, sillä kuluttajat voivat tehdä valintoja kolmen erilaisen laajakaistateknologian ja palveluntuottajan välillä. 3G-markkinoiden odotetaan kehittyvän nopeasti ja nousevan 2G-markkinan ohi 3-5 vuoden kuluessa. Ulkomaisten yritysten osuus Kiinan tietoliikennemarkkinoista on toistaiseksi rajoittunut infrastruktuuriratkaisuihin ja koneiden sekä laitteiden valmistukseen. Palveluiden tuottajina ei ulkomaisia yrityksiä juuri ole, johtuen aikaisemmin tiukasti säädellyistä markkinoista, paikallisten sisäänlämpiävyydestä ja byrokratiasta. Tärkeimmät toimijat Kiinan tietoliikennesektori on viimeisten kymmenen vuoden aikana kokenut lukuisia yritysjärjestelyitä, joissa varsinkin markkinajohtaja China Telecomia on pilkottu ja fuusioitu moneen kertaan. Kiinteää verkkoa hallitsevat China Telecom, China Netcom, China Tietong (entinen China Railcom) ja China Unicom. China Unicom on perustettu jo vuonna 1993 tarjoamaan kilpailuvastusta China Telecomille. Yritysten toimintaa on keskitetty maantieteellisesti siten, että China Telecom hallitsee maan etelä- ja länsiosien verkkoa ja China Netcom maan pohjoisosien verkkoa. Matkapuhelinsektoria hallitsevat China Telecomista irrotettu China Mobile ja China Unicom, joka tarjoaa myös kiinteän verkon palveluita. Molemmilla on ulkomailla listattuja liiketoimintayksikköjä. China Mobile on maailman suurin matkapuhelinoperaattori. Satelliittiverkkoa hallitsee China Satcom, joka on myös alun perin China Telecomista pilkottu osa. Kiinan maaraportti 42 (56) Kiinan eri osien välillä on suuret puhelintiheys ja -infrastruktuurierot. Yli puolet puhelinliittymistä on maan rikkaimmalla ja kehittyneimmällä alueella itärannikolla. Itärannikolla on maan paras puhelininfrastruktuuri ja parhaimmat alan palvelut. Kiinan vähän kehittynyt länsi kärsii erittäin heikosta puhelininfrastruktuurista ja alhaisesta puhelintiheydestä. Länsiosien puhelininfrastruktuurin kehittäminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Internet Vuoden 2009 lopussa Kiinassa oli 298 miljoonaa internet-käyttäjää, joista 270 miljoonalla oli käytössään langaton laajakaista. Kiina on internetin käytössä aavistuksen maailman keskitason yläpuolella. Kiinassa käyttöaste on 22,6 prosenttia kun se muualla on 21,9 prosenttia. Suurin osa (74,6 %) langattoman laajakaistan käyttäjistä on 80-luvulla syntyneitä miehiä, mutta saman ikäisten naisten osuus on kasvussa. Internetin tilaajia odotetaan olevan vuoden 2009 lopulla 200 miljoonaa. Penetraatio on varsin alhainen, 13,8 prosenttia. Internetin käyttö on yleisintä kotona, 68 prosenttia kaikista käyttäjistä menee nettiin kotikoneeltaan. Internet-kahviloiden suosio on kasvussa, tällä hetkellä internetin käyttö niissä on 34 prosenttia. Kiinan hallitus valvoo internetin käyttöä. Suurin osa (75 %) käyttää laajakaistaa. Kasvava osa internetin käytöstä tapahtuu matkapuhelimilla. Langattoman netin käyttäjiä on noin 24 prosenttia kaikista käyttäjistä. Suosituin palvelu on pikaviestit, jotka muodostavat reilun kolmanneksen kaikista langattomista nettipalveluista. Langattomien verkkoyhteisöjen suosio on kasvussa, myös erilaisten viihdepalveluiden kuten kuten musiikki ja pelit, suosio on kasvussa. 3G-verkot lisäävät langattoman verkon käyttöä ja erilaisten sisällöntuottajien määrä on voimakkaassa kasvussa. China Mobile on operaattoreista aktiivisin langattoman internetin palvelujen kehittäjä. China Mobilella on langaton portaali, josta pääsee sekä nettiin että viestipalveluihin. Kiinalaiset verkkoportaalit ja kauppapaikat kiinnostavat ulkomaisia investoijia, mm. Yahoo on ollut aktiivinen ostaja. Puhelimet Kiinassa toimii 40 matkapuhelinvalmistajaa. Suurimmat valmistajat ovat ulkomaiset Nokia (noin 39 %:n markkinaosuus), Samsung (20 %) ja Motorola (7,5 %). Paikallisista valmistajista suurimpia ovat Tianyu (6,3 %) ja Lenovo (4,4 %). Kilpailu valmistajien kesken on kova ja viime aikoina varsinkin kiinalaiset valmistajat ovat ilmoittaneet tappioista. Vuonna 2008 Kiinassa myytiin 162 miljoonaa puhelinta, mikä oli 8,8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Arvioiden mukaan vuosittain myydyistä matkapuhelimista 10 prosenttia on kopioita. 3G-markkinoiden odotetaan piristävän ohjelmien ja palveluiden lisäksi puhelinten myyntiä. Kiinan maaraportti 43 (56) Tietokoneet Kiinan tietokoneala avattiin ulkomaisille sijoittajille 1980-luvun lopulla. Kiina on noussut yhdeksi maailman johtavista tietokoneiden valmistusmaista. Kilpailutekijä muihin verrattuna on ollut lähinnä kustannustehokkuus. Suurin osa alan ulkomaisista sijoittajista tulee Hongkongista, Taiwanilta, Yhdysvalloista ja Euroopasta. Kiinan IT-markkinat ovat tietokonepainotteiset. Tietokoneiden osuus IT-markkinoista on tällä hetkellä noin 73 prosenttia, mutta osuuden odotetaan laskevan vuoteen 2012 mennessä 66 prosenttiin. Kiina on jo nyt maailman toiseksi suurin tietokonemarkkina, markkinoiden odotetaan kasvavan edelleen lähitulevaisuudessa, sillä maan tietokonepenetraatio on suhteellisen alhainen. Pienet kaupungit ja laaja maaseutu ovat seuraavan kasvuaallon kohteita. Koko maan penetraation odotetaan kasvavan 22 prosenttiin vuonna 2010. Markkinajohtajia ovat kiinalaisten oma Lenovo, Dell, HP ja Founder. Suurista valmistajista BMI kasvaa nopeimmin maaseudulla. Kaupunkien markkinoita hallitsevat paikalliset jakelijat. Kansallisen tason jakelijoilla on yleensä tiiviit siteet suurimpiin valmistajiin. Valmistajat kilpailevat keskenään ennen kaikkea hinnoilla, kaikki suuret toimijat ovat ilmoittaneet laskevansa hintojaan ainakin Kiinan kotimarkkinoilla. Ulkomaiset investoinnit Ulkomaisille yrityksille avautui vuoden 2003 lopussa mahdollisuus 50 prosentin omistusosuuteen tietoliikenteen palveluja tuottavissa yrityksissä. Samalla poistettiin maantieteelliset toimintarajoitukset. Matkapuhelinpalveluissa tuli voimaan 49 prosentin omistusosuus vuoden 2004 lopussa Maantieteelliset rajoitukset poistuivat vuoden 2006 loppuun mennessä. Kiinteän verkon palveluissa sallittiin 25 prosentin ulkomainen omistus vuoden 2004 lopussa Pekingissä, Shanghaissa ja Guangzhoussa. Vuoden 2007 lopussa omistusoikeus nousi 49 prosenttiin ja toiminta-aluerajoitukset poistuivat. Käytännössä investoinnit esim. matkapuhelinverkkoon eivät ole helppoja. Investointiluvan saaminen voi kestää jopa vuoden ja partnereiksi voi valita vain joko China Mobilen tai China Unicomin. Ohjelmistot Kiinan ohjelmistoala on kasvanut 2000-luvulla noin 40 prosentin (CAGR) vuosivauhtia. Kasvuvauhdin odotetaan puolittuvan (CAGR) seuraavien neljän vuoden aikana. Vuonna 2008 alan arvo oli 2,9 miljardia dollaria ja tuotot noin 110 miljardia dollaria. Tuotot kasvoivat noin 30 prosenttia edellisvuodesta. Globaalin talouskriisin vaikutukset alkoivat näkyä vuoden viimeisellä neljänneksellä, jolloin kasvu alkoi hidastua. Vuodelle 2009 odotetaan noin 20-25 prosentin kasvua. Ohjelmistoalan merkitys on erittäin suurin Kiinan kansantaloudelle, sillä se vastaa noin 48 prosentilla maan teollisuustuotannosta. Kiinan maaraportti 44 (56) Maassa toimii yli 10 000 alan yritystä, joista noin reilut 5 prosenttia on ulkomaisia. Ala on hyvin sirpaloitunut, sillä sata suurinta yritystä vastaa vain 30 prosentista alan tuotoista. Tulevaisuuden näköpiirissä on ohjelmistoalan väistämätön tehostaminen mm. yritysfuusioiden avulla. Kiinan ohjelmistoteollisuus on vahvasti ulkomaisten yritysten, isojen monikansallisten yritysten kuten IBM, Microsoft, Oracle ja SAP, hallussa. Markkinajohtaja on Microsoft China. Kiinalaisilla yrityksillä, joista suurin osa kuuluu pk-sektoriin, on 30 prosentin osuus markkinoista. Kiinalaiset ohjelmistoyritykset ovat vahvoja sovelluksissa ja ulkomaiset yritykset puolestaan systeemiohjelmistoissa. Suurimmat odotukset ovat tällä hetkellä 3G-verkkojen avautumisessa. Langattomien laajakaistapalveluiden uskotaan avaavan myös ohjelmistoalalle uusia mahdollisuuksia. Myös SaaS-palveluiden odotetaan kasvavan lähivuosina nopeasti. SaaS-palvelut ovat tällä hetkellä kiinalaisten yritysten hallussa. Alan globaali johtaja Salesforce.com toimii myös Kiinassa, sillä on noin 10 prosentin markkinaosuus. Ohjelmistoteollisuuden keskuksia ovat Peking, Jiangsun ja Guangdongin provinssit ja niissä toimivat ohjelmistoalan teollisuuspuistot. Muita merkittäviä osaamis- ja tuotantokeskittymiä on Zhejiangin, Shandongin ja Liaoningin provinsseissa. Shanghaihin on keskittynyt ohjelmistojen vientiteollisuus ja ulkoistamispalvelut. Alueen veturi on Shanghai Pudong Software Park, jonne suuret monikansalliset yritykset (mm. Infosys, Satyam, EDS) ovat siirtäneet toimintojaan. Japani on ohjelmistoalan suurin vientimarkkina. Keskeisiä ohjelmistoalan sovellusalueita ovat valmistusteollisuus, finanssisektori, puhelinpalvelut ja julkinen sektori, joiden osuus alan tuotoista on noin 60 prosenttia. Ohjelmistoala on yksi Kiinan hallituksen määrittelemistä avaintoimialoista. Tietyt toimialueet kuten julkinen sektori ja pankkitoiminta on käytännössä varattu kiinalaisille yrityksille, kuten Kingdee. Vuonna 2003 Kiina hyväksyi lain, jonka mukaan hallituksen pitää tehdä ohjelmistohankinnat paikallisilta yrityksiltä. Tätä on tosin ollut vaikea toteuttaa. Alan suurimpia ongelmia ovat edelleen kopiointi ja muut tekijänoikeusloukkaukset. Kiinan viranomaiset eivät ole lukuisista yrityksistä huolimatta onnistuneet saamaan laitonta toimintaa kuriin. Tietotekniset palvelut Kiinan IT-palvelumarkkinoiden odotetaan kasvavan noin 18 prosentin (CAGR) vuosivauhtia 2008-2013. Vuonna 2008 markkinan arvo kasvoi 15 miljardiin dollariin. Kasvua vauhdittivat pankkien, puhelinoperaattoreiden ja valmistusteollisuuden palveluinvestoinnit. Alan arvon odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2013 mennessä. Eräiden arvioiden mukaan Kiinan IT-palvelut kasvavat nyt jopa kaksi kertaa nopeammin kuin Intian. Merkittävin kehitys on tapahtunut ulkoistamispalveluissa, joiden arvon odotetaan nousevan 30 prosenttiin IT-palveluiden markkinoista vuoteen 2010 mennessä. Kiinan maaraportti 45 (56) Markina on sirpaleinen. 10 suurinta toimijaa tuottaa noin 20 prosenttia IT-palveluiden markkinoista. Suurimpia yrityksiä ovat IBM, HP, Digital China, Neusoft ja CS&S. Ulkomaisia alan yrityksiä kiinnostaa erityisesti Kiinan ulkoistamismarkkinat. Viimeaikaisista tulijoista suurimpia on EDS, joka on perustanut Wuhaniin palvelukeskuksen, joka tähtää paitsi Kiinan myös globaaleille markkinoille. Toinen globaali jätti CSC rakentaa Tianjingiin palvelukeskuksen, jonka toimintaan kuuluu ohjelmistosovellusten kehittäminen ja niiden ylläpito. Kiina pyrkii IT-palvelujen globaaliksi ulkoistamiskeskukseksi. Kilpailutekijöitä ovat edullinen työvoima, työvoiman hyvä saatavuus ja hyvä tietoliikenneverkosto. Kiinan ulkoistamispalvelut ovat kuitenkin melko rajalliset, sillä ne ovat keskittyneet tietyille toimialoille, provinsseihin ja kohdemaita ovat lähinnä Japani ja Yhdysvallat. Ulkoistamispalvelujen keskuksia on eniten seuraavissa: Peking, Fujian, Jiangsu ja Shanghai. Ala on myös keskittynyt, 14 yritystä vastaa 80 prosentista alan tarjonnasta. Suurin osa Kiinan IT-palveluista tuotetaan Japanilaisille ja muille aasialaisille yrityksille. Asiakaspohjaa pyritään laajentamaan Yhdysvaltoihin. Siellä asiakaskohderyhmä on erityisesti terveydenhuoltoala, jonne tarjotaan mm. laskutuspalveluita. Digitaalinen media Kiinan erittäin kilpaillut pelimarkkinat ylsivät 54 miljardin renminbin (8 mrd. USD) tulokseen vuonna 2008. Online-pelimarkkinoilla toimii noin 550 isoa yritystä, niiden tuotot olivat noin 20 mrd. renmibiä (37 % koko pelimarkkinasta). Kasvua oli lähes 80 prosenttia edellisestä vuodesta. Pelikonsolit ja vastaavat vastasivat 32 miljardin renminbin tuotoillaan noin 59 prosenttia koko alan tuloista. Kännykkäpelien ja erilaisten koulutuspelien tuotot olivat noin 2 miljardia renminbiä. Kiinan pelimarkkinoita hallitsevat 70 prosentin osuudella kiinalaiset peliyritykset. Online-peleillä on merkittävä vaikutus Kiinan puhelinalalle. Vuonna 2008 noin 32 miljardia renminbiä puhelinalan myynnistä tuli online-peleistä. Pelialan kylkeen syntyneet virtuaalimarkkinat tuottivat noin 10-13 miljardia renminbiä. Online-pelaajia on Kiinassa noin 60 miljoonaa. Heistä valtaosa on alle 22 vuotiaita, vähän koulutettuja ja vähätuloisia. Kiinalaiset peliyritykset ovat kehittyneet nopeasti sekä teknisesti että kaupallisesti. Vuonna 2008 yli 30 kiinalaista online-peliä lanseerattiin 40 maassa. Niitä myytiin mm. Yhdysvalloissa, Euroopassa, Japanissa, Etelä-Koreassa ja Kaakkois-Aasiassa. Pelivientiä harjoitti 15 kiinalaista yritykstä, parheiten ovat onnistuneet kansainvälisillä markkinoilla Perfect World, Shanda, Tencent ja NetDragon. Palvelusektori Toimialavastaava: Sonja Antell, [email protected], puh. 0205 695 457 Palvelusektorin merkitys Kiinassa on kautta linjan kasvussa. Suuri ulkomainen tuotantoteollisuus Kiinassa (joka muodostaa n. 60 prosentia kiinalaisesta viennistä) odottaa palveluntarjoajiltaan samaa palvelutasoa kuin kotimarkkinoillaan. Tämän lisäksi myös ulkomaille siirtyvät kiinalaiset yritykset tarvitsevat apua brandien ja jakelukanavien ra- Kiinan maaraportti 46 (56) kentamisessa, johtamistaitojen kehittämisessä ja läntisten markkinoiden ymmärtämisessä. Tämän kaksisuuntaisen kasvavan kysynnän myötä Kiina on jatkossakin houkutteleva markkina-alue suomalaisille palvelualan yrityksille. Vähittäiskaupan yrityksille suurin haaste on brandin ja markkinanäkyvyy- den rakentaminen kasvavan kiinalaisen keskiluokan houkuttelemiseksi. Kiinassa järjestetään vuonna 2010 suuria tapahtumia. Pekingissä pidettyjen olympialaisten jälkeen huomio on kääntynyt Shanghaissa järjestettävään maailmannäyttelyyn World Expo 2010. Kantonissa järjestetään 16.kertaa Aasian kisat (Asian Games). Tapahtuma toimii moottorina kaupungin infrastruktuurin, mm. teiden, hotellien ja urheilupaikkojen kehittämiselle. Kantonilla on myös tarvetta kehittää palvelusektoriaan kilpailujen alla, erityisesti mainonnan, tietoliikenteen ja pitopalveluiden osalta. Vähittäiskauppa Viennin hidastuessa on Kiinan talous vuonna 2009 aiempaa riippuvaisempi kotimaan kuluttajamarkkinoiden kehityksestä. Erityisesti vähittäiskaupan merkitys yhtenä talouden tukijalkana kasvaa. Vuoden 2009 tammi-helmikuussa Kiinan vähittäismyynti kasvoi 15,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Ilman hallituksen toimenpiteitä kotimaisen kasvun tukemiseksi olisi luku ollut pienempi. Kiina käyttää useita satoja miljardeja dollareita kulutuksen kiihdyttämiseen erityisesti maaseudulla, missä noin 60 prosenttia väestöstä asuu. Talouskasvu keskittyy tällä hetkellä kiivaimmin infrastruktuurin rakentamiseen maaseudulle, kuten kuljetusverkostoon, varastointilaitoksiin, moderneihin inventaario- sekä hallintajärjestelmiin. Kiinan hallitus julkisti vuonna 2005 suunnitelman rakentaa supermarketti- ja lähikauppaverkoston maaseudulle tarjoamalla tukia jälleenmyyjille. Verkoston odotetaan kattavan 75 prosenttia syrjäseutujen pienistä kaupungeista ja maakunnista. Vuoden 2008 lopussa oli rakennettu 260 000 myymälää. Helmikuussa 2009 Kiinan hallitus julkaisi suunnitelman nopeuttaa syrjäseutujen myymäläverkoston rakennusprojektia. Vuoden 2009 ja 2010 aikana Kiinan hallituksen tavoitteena on rakentaa toiset 250 000 uutta myymälää. Uusien myymälöiden tarkoituksena on synnyttää 770 000 uutta työpaikkaa. Kiinan vähittäiskauppa jatkaa taantumasta huolimatta nopeaa kehittymistään. Isot maailmanlaajuiset vähittäismyyntiketjut jatkavat kunnianhimoista laajentumista Kiinassa. Myymälöitä sekä ostoskeskuksia perustetaan kolmen suurimman kaupungin, Pekingin, Guangzhoun ja Shanghain ulkopuolelle. Markkinoilla tapahtuu paljon konsolidointia, kun isoimmat toimijat ostavat pienempiä toimijoita markkinoilta. Ennusteiden mukaan verkkokauppa jatkaa nopeaa kasvuaan vuonna 2009, kun kuluttajat ja myyjät hakevat säästöä internetistä talouden laskusuhdanteen aikana. Sähköinen maksaminen kasvoi Kiinassa 180 prosenttia 40 miljardiin dollariin vuonna 2008. Vain noin 15 prosenttia verkko-ostoksista maksetaan luottokortilla. Tästä johtu- Kiinan maaraportti 47 (56) en maksupalveluiden tarjonta (esim. Bill99 Corp sekä Alipay) on hyvin laaja luotto- ja pankkikorteista suoriin pankkisiirtoihin tai kolmannen osapuolen prepaid-kortteihin. Kiina on maailman toiseksi suurin yleellistuotteiden markkina Japanin jälkeen ja ennen USA:a. Kiinan luksus-markkinat ovat kärsineet vähemmän kuin muualla maailmassa maailmanmarkkinoiden talouden hidastumisesta. Ylellisyystuotteiden myynti laski Kiinassa vain 5 prosenttia vuonna 2008, kun Euroopassa lasku oli 25 prosenttia ja Yhdysvalloissa 25 prosenttia. Kiinan uskotaan nousevan suurimmaksi yleellisyystavaroiden kulutusmarkkinaksi vuoteen 2015 mennessä, halliten tällöin vähintäänkin 32 prosenttia markkinoista. Rahoituspalvelut Pankkitoiminta Ongelmaluotot vähentyneet Pankkisektoria hallitsee neljä suurta valtion omistamaa pankkia WTO-jäsenyys avaa Kiinan kansainväliselle pankkikilpailulle Kiinan pankki- ja rajoitusmaailman keskus on Shanghai Kiinan pankkijärjestelmä on jatkuvassa muutoksessa. Viimeisimmät rakenteelliset muutokset koskevat WTO:n vaatimusten täyttämistä ja nykyaikaiseen pankkijärjestelmään siirtymistä. Vuonna 2003 perustettiin pankkivalvontavirasto (CBRC), jolle siirrettiin valvontavastuu ja keskuspankille (Kiinan kansanpankki) jäi Yhdysvaltojen mallin mukaan rahapolitiikan tekeminen. Kiinan pankkisektori on useisiin muihin kehittyviin talouksiin verrattuna suuri, sillä lainakanta on 170 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sektori myös kasvaa nopeasti. Valtion omistamien pankkien tase on 55 prosenttia Kiinan pankkijärjestelmästä. Ulkomaisessa omistuksessa olevien pankkien osuus on 14 prosenttia. Pankkisektoria hallitsevat neljä valtion omistamaa pankkia: Agricultural Bank of China, Bank of China, China Construction Bank, Industrial and Commercial Bank of China. Neljän suuren valtionpankin osuus pankkisektorin luotonannosta on reilut 60 prosenttia ja osuus varoista reilut 50 prosenttia. Neljä suurta on myöntänyt Kiinan yrityslainoista 80 prosenttia. Suurin asiakasryhmä ovat valtionyritykset, joiden osuus luottokannasta on 70 prosenttia. Kiinan suurin pankki Industrial and Commercial Bank of China (ICBC) on sekä pääomalla että osakkeiden markkina-arvolla mitattuna yksi maailman suurimmista pankeista. Uuteen valtion sijoitusyhtiöön valuuttavarannosta siirretystä 200 miljardista dollarista noin kolmannes käytetään kolmen valtionpankin tukemiseen. Erittäin huonokuntoinen Agricultural Bank of China sai tukea 40 miljardia dollaria. Vastaavilla järjestelyillä tuettiin vuosina 2003-2005 kolmea suurta valtionpankkia (ICBC, Bank of China ja China Construction Bank) yhteensä 60 miljardilla dollarilla. Näiden hoitamattomien luottojen suhde lainakantaan on painettu alle kahdeksan prosenttiin. Agricultural Bank of Chi- Kiinan maaraportti 48 (56) nan hoitamattomien luottojen määrä on yli 20 prosenttia sen lainakannasta. Suurin osa suurten pankkien vanhoista ongelmaluotoista on siirretty erillisiin varainhoitoyhtiöihin. Kiinalaisten viranomaisten tietoja ongelmaluottojen määrästä pidetään epäluotettavina ja niiden osuus lainakannasta saattaa olla edelleen huomattava. WTO-sopimuksen mukaan ulkomaiset liikepankit ovat voineet vuoden 2007 alusta lähtien perustaa tytäryhtiöitä Kiinaan. Ulkomaisten pankkien määrän odotetaan kasvavan reiluun viiteenkymmeneen vuoteen 2011 mennessä. Ulkomaisten pankkien toimintaa vaikeuttaa edelleen konttorien perustamiseen liittyvät suuret pääomavaatimukset. Viisitoista suurta pankkia muodostaa reilut 70 prosenttia pankkisektorin kokonaistaseesta. Kiinan pankkisektoriin kuuluu lisäksi yli sata kaupunkitason pankkia ja noin 30 000 maaseudun pankkia. Suuret pankit ovat markkinoilla määräävässä asemassa, mutta pienet pankit kilpailevat tehokkuudellaan. Laillisten pankkien lisäksi Kiinassa toimii lukuisia laittomia pankkeja. Vuonna 2006 viranomaiset paljastivat yli 70 laitonta pankkia tai valuutanvaihtoyritystä. Laitonta pankkitoimintaa kannustaa Kiinan asettamat rajoitukset pääoman liikkeelle. Lisäksi pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on edelleen vaikeuksia saada lainaa laillisilta pankeilta. Pörssitoiminta Kiinan arvopaperipörssit toimivat Shanghaissa (vuodesta 1990) ja Shenzenissä (vuodesta 1991). Alun perin ne on perustettu valtionyhtiöiden yksityistämistä varten vuonna 1990. Osakemarkkinoiden arvo on tällä hetkellä yli 70 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on jo merkittävää, mutta selvästi lukuisia teollisuusmaita alhaisempi luku. Osakekauppaa käydään noin 30 prosentilla yritysten osakkeista, sillä valtio omistaa enemmistöosuuden lähes kaikista listatuista yrityksistä. Valtion merkittävän roolin takia on pörssien merkitys maan teollisuudessa ja rahoitussektorilla rajallinen. Hallitus julkisti alkuvuodesta 2004 ohjelman, jonka tarkoituksena on tehostaa pääomamarkkinoita ja lisätä pääomamarkkinoiden likviditeettiä. Tavoitteena on helpottaa valtion omistusosuuksien myymistä. Osakkeet on jaettu A- ja B-sarjoihin. Kotimaisille sijoittajille varattu ja renminbimääräisenä käytävä A-sarjan osakekauppa avattiin vuoden 2002 lopussa myös ulkomaisille sijoittajille, joskin sijoitusten pituudelle ja koolle on asetettu tiukkoja vaatimuksia. Dollarimääräisillä B-sarjan osakkeilla voivat käydä kauppaa sekä ulkomaiset että kotimaiset sijoittajat. B-sarjan osakkeiden osuus yritysten osakekannasta on pieni. Shenzhenin pörssissä aloitti 25.6.2004 pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattu kasvuyritysten lista. Uuden listan odotetaan helpottavan pk-yritysten rahoituksen hankintaa. Uusi lista on yhdistetty päälistaan ja listautumisvaatimukset sekä kauppasäännöt ovat samat kuin päälistan. Kasvuyritysten lista on välivaihe prosessissa, jonka tavoitteena on muodostaa päälistasta erillään oleva NASDAQ-tyyppinen kasvuyrityksiä sisältävä lista. Kiinan maaraportti 49 (56) Osakemarkkinoiden pelättiin ylikuumenevan vuonna 2007, kun pörssikurssit nousivat erittäin voimakkaasti. Shanghain A-osakeindeksi nousi vuonna 2007 lähes 100 prosenttia ja Shenzhenin A-osakeindeksi lähes 170 prosenttia. Vuonna 2007 useita suuria valtion omistamia yhtiöitä listautui pörsseihin. Ulkomaalaisten rooli Kiinan markkinoilla on edelleen suhteellisen pieni. Vuoden 2007 lokakuusta lähtien pörssikurssit ovat reagoineet kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävarmuuteen ja kurssit ovat laskeneet. Yrityspalvelut Yrityspalvelut pitävät sisällään mm. kielenkääntämis-, laki-, PR-, ja rekrytointipalveluita sekä teknistä konsultointia. Koska kansainväliset yritykset laajentavat toimintaansa nopeasti ja yritysten määrä kasvaa, myös korkeatasoisten palvelujen kysyntä on kasvussa. Monet markkinoille tulevista uusista yrityksistä palvelevat jo asiakkaitaan kotimaissaan ja niiden toiminnan käynnistäminen Kiinassa johtuu usein asiakkaiden pyynnöstä saada paikallista tukea Kiinan markkinoille. Myös palvelujentuottajat selvästi näkevät mahdollisuuden kasvaa asiakkaan Kiinan toimintojen laajentamisen mukana. Kun kiinalaiset yritykset laajentavat toimintaansa ulkomaille, myös ne tarvitsevat lisää yrityspalveluja, mikä todennäköisesti johtaa näiden markkinoiden kukoistamiseen lähivuosien aikana. Esimerkkejä: Kiinan siirtyessä ylemmän tason tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen ja yritysten sitä myötä muuttuessa moniulotteisemmiksi, henkilöstöjohtaminen vaatii yhä enemmän huomiota. Pätevistä johtohenkilöistä on pulaa, ja innovatiivisia ratkaisuja yritetään löytää. Toinen mielenkiintoinen piirre on vihreiden tuotteiden ja palveluiden kasvava markkinointi. Samaan aikaan Kiinassa on tapahtumassa merkittäviä muutoksia B2B ja government to business tasoilla. Yritysten on menestyäkseen sisällytettävä kestävä kehitys strategiaansa. Shanghain vuoden 2010 World Expo saattaa tarjota liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille palvelusektorin yrityksille. Tämä on ensimmäinen kerta kun kehittyvä maa toimii maailmannäyttelyn isäntänä. Näyttely, joka esittelee maailman tekniikan, tieteen ja kaupallisten innovaatioiden saavutuksia, pidetään 1.5.-31.10.2010, ja sen odotetaan houkuttelevan n. 70 miljoonaa kävijää. Matkailu- ja vapaa-ajan palvelut Vuonna 2009 matkailualan liikevaihto kasvoi 16,4 prosenttia paikallismatkustuksen myötä ja ja laski 2,7 prosenttia ulkomaalaisten matkustajien osuudelta. Kiinan hallitus pyrkii jatkuvasti kehittämään matkailua ja siihen liittyviä palveluja. Hallitus investoi alalle 29 miljardia dollaria vuonna 2005 ja arviolta 58 miljardia dollaria vuonna 2008. Valtion tuki on kaksiteräinen miekka, koska se heikentää kilpailua pitkällä aikavälillä. Kiinan maaraportti 50 (56) Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan Kiina saattaa ohittaa Espanjan ja tulla maailman toiseksi suosituimmaksi turismikohteeksi vuoteen 2010 mennessä. Uskonnollisen turismin, eko- sekä terveysmatkailun odotetaan lisääntyvän tulevien vuosien aikana. Ostos-, ravintola- ja sightseeing-palveluja tarjoavien yritysten odotetaan kaikkien hyötyvän tämän markkinasektorin kasvusta. Kehittymätön infrastruktuuri on kuitenkin edelleen keskeinen este turismin kehittymiselle. Vuosina 2008-2009 aikana useampi luonnonkatastrofi sekä maailmanlaajuinen talouskriisi ovat jonkin verran jarruttaneet matkailun kysyntää. Kiinan WTO-jäsenyyden ehtoihin liittyi velvollisuus vapauttaa matkailualaa vuoteen 2005 mennessä, mutta vapauttamisprosessi käynnistyi jo aikaisessa vaiheessa. Tähän liittyy merkittäviä kannusteita ulkomaisille investoijille, ja huomattava osa ulkomaisista investoinneista kohdistuu majoitussektorille. Ensimmäinen ulkomaalaisomistuksessa oleva hotelli Jianguo avasi ovensa jo 1982, mutta ulkomaisten investointiaktiviteettien räjähdysmäinen kasvu on kuitenkin verrattain uusi ilmiö. Turistihotellit ja erityisesti tähtiluokitellut sellaiset ottavat vastaan suurimman osan Kiinaan kohdistuvasta ulkomaalaisten virrasta huolehtien majoituksen lisäksi myös ruokailusta ja muista palveluista kansainvälisten standardien mukaisesti. Rakennusurakoitsijoiden ja hotelliyritysten läheiset suhteet altistavat kuitenkin herkästi hotelliyrittäjiä rakennusalan mahdollisen spekulaatiokuplan riskeille. Pekingin olympialaisten alla Kiinan turismiteollisuuden piirissä toimivat virkamiehet ja yritykset keskittyivät uusien hotellien avaamiseen ja infrastruktuurin rakentamiseen olympiakisojen tarpeiden täyttämiseksi. Seuraava suuremman luokan ulkomaisia kävijöitä houkutteleva tapahtuma on Shanghain maailmannäyttely vuonna 2010. Kiinan viralliset tahot toivovat, että tämä tapahtuma käynnistäisi entistä vilkkaamman vuosikymmenen paikalliselle turismielinkeinolle. Kiinan matkailluviranomaisten heinäkuussa 2008 julkistamien alustavien tietojen mukaan saapuvien matkailijoiden määrä nousi 3,8 prosentilla tammi-toukokuun välisenä aikana. Saapuvien matkailijoiden määrä tällä ajanjaksolla nousi näin ollen 5,5 miljoonaan. Jos erityishallintoalueet Hongkong ja Macao lasketaan mukaan, saapuvien turistien määrä nousi käytännössä 9,3 prosenttia, mikä indikoi myös kotimaisen matkailun nousua. Elintason nousun myötä kiinalaisten kiinnostus matkustaa ulkomaille on jatkuvassa kasvussa. UNWTOn vuonna 2006 julkistetun raportin mukaan ulkomaille matkustavien kiinalaisten määrän arvioidaan nousevan 100 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä. Määrä nousi jo vuosina 2003-2005 20 miljoonasta 31 miljoonaan. Viime vuosien aikana kiinalaisten matkat ovat kohdistuneet erityisesti Lounais-Aasiaan ja Eurooppaan. Tämän kehityksen myötä ulkomaisten matkatoimistojen aktiviteetti Kiinassa on luonnollisesti nopeassa kasvussa. Kiinan maaraportti 51 (56) Kantonissa järjestetään vuonna 2010 Aasian kisat "Asian Games" (Guangzhou). Kantonissa järjestettävistä kilpailuista odotetaan suurimmat kautta aikojen, mikä saattaa tarjota uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille. Tapahtuma toimii moottorina kaupungin infrastruktuurin ja palvelujen kehittämiselle. Uskonnollisen turismin odotetaan kasvavan nopeasti Länsi-Kiinassa. Tiibetiin järjestetään yhä enemmän uskonnollisia matkoja. Monet kiinalaiset matkustavat kaukaisille läntisille alueille, Tiibetin lisäksi mm. Xinjiangin autonomiselle alueelle, sitä myötä kun uusia lentokenttiä rakennetaan ja pääsy alueelle helpottuu. Alue tarjoaa ml. moskeijoita ja islamilaista kulttuuria, joita ei löydy muualla maassa. Hainanin ja Guilinin kaltaiset kaupungit ovat houkuttelevia eko- ja terveysturisteille. Extreme-urheiluun liittyvät matkajärjestelyt ovat tulossa uutena markkinasegmenttinä nuorille yläluokkaan kuuluville kiinalaisille. Nämä matkat ajoitetaan useimmiten pitkiin paikallisiin lomiin ja pyhiin. Verrattuna muihin vapaa-ajan palveluihin kylpylät eivät vielä ole vielä kovin suosittuja Kiinassa. Yksi syy tähän saattaa olla vähäinen markkinointi ja edistämistoiminta. Terveys- ja wellness-yrityksiä on kehitetty ensisijaisesti kiinalaisen eliitin ja suurkaupunkien ulkomaisten liikenaisten korkean luokan rentoutuspalveluja varten. Tulevaisuuden mahdollisuuksia on terveystietoisten kotimaisten ja ulkomaisten turistien kohtuuhintaisiin SPA-palveluihin kohdistuva kysyntä. On arvioitu, että vuonna 2007 Kiinassa oli n. 40 "brandi"-kylpylää. Vuonna 2003 vastaava luku oli 25. Noin 30 % näistä sijaitsee Pekingissä, 40 % Shanghaissa ja 70 % hotellien yhteydessä. Kylpyläturismin odotetaan tarjoavan merkittäviä ansioita SPA-palveluihin kytketyillä aloilla (vähittäiskauppa, ravitsemustoiminta, kiertoajelut), koska terveys- ja hyvinvointimatkat kohdistuvat useimmiten paikkoihin, joissa turisteille on tarjolla myös muita houkutuksia. Hainan Island ja Yunnan ovat esimerkkejä sekä kiinalaisten, että ulkomaalaisten keskuudessa suosituista paikoista alkuperäisille ja perinteisille kylpyläpalveluille ja hoidoille. Suurin ongelma alalla on riittävän pätevän henkilökunnan rekrytoiminen ja sitä kautta sellaisen palvelutason saavuttaminen, että pystyttäisiin kilpailemaan huipputason kylpyläelämysten tarjoamisesta esim. Indonesian ja Thaimaan kanssa. Toinen vapaa-ajanpalveluihin liittyvä sektori on kasinotoiminta, joka Kiinan osalta on keskittynyt Macaoon. Vuonna 2004 Macaon kasinotoiminnan tulot ylittivät Las Vegasin tason. Saareen saapuvien turistien määrä on kasvanut massiivisesti. The Gaming Inspection and Coordination Bureau:n mukaan Macaossa on tällä hetkellä (2009) 31 kasinoa. Yksi alue, joka tarjoaa erinomaiset kasvumahdollisuudet Macaon pelialalle, on elektronisten peliautomaattien kehittäminen. Kiinan maaraportti 52 (56) BMI:n Asia Travel and Tourism Business Environment rankkauksen mukaan Kiina sijoittuu viidenneksi suhteessa lähialueisiin (Hongkong, Singapore, Malesia, Thaimaa, Intia, Indonesia, Vietnam sekä Sri Lanka). BMI uskoo Kiinan matkailutulojen kasvavan vahvasti. Sen sijaan Kiina sijoittuu suhteellisen huonosti pitkän aikavälin riskitekijöiden osalta, mikä saattaa muodostua haitaksi elinkeinolle pitkällä aikavälillä. Pandemiariskiä pidetään keskeisenä uhkatekijänä koko alueen turismille. Matkailumessut 2009 Nanjing Travel EXPO’2009 Nanjing,China Mar.21—22,2009 Guangzhou International Travel Fair (GITF) Guangzhou,China Mar.26—29,2009 World Travel Fair (WTF) Shanghai,China Apr.09—11,2009 IT & CM China 2009 Shanghai,China Apr.15—17,2009 China Outbound Travel and Tourism Market (COTTM) South Africa INDABA Beijing,China Apr.22—24,2009 Durban,S.Africa May.09—12,2009 Asia Tourism Property and Attraction 2008 Shanghai,China May.11—13,2009 Beijing International Tourism Expo (BITE) Beijing,China Jun.18—20,2009 Qingdao International Tourism Expo (QITE) Qingdao,China Aug.21—23,2009 China Incentive Business Travel & Meetings Exhibition (CIBTM) World Travel Market (WTM) Beijing,China Sep.08—10,2009 London,UK Nov.09—12,2009 China International Travel Mart (CITM) Kunming,China Nov.19—22,2009 Lähde : China National Tourist office (www.cnta.gov.cn) Tapakulttuuri Guanxi Guanxi on moniulotteinen käsite, joka tarkoittaa ihmisten, yritysten tai valtion muodostamaa verkostoa, suhteita ja yhteyksiä. Guanxi on tunnusomaisin piirre kiinalaiselle liike-elämälle ja tarkoittaa kahden osapuolen välistä suhdetta, jossa osapuolet eivät sinänsä sitoudu vaan palvelus maksetaan palveluksella. Guanxi syntyy automaattisesti palvelusten ja vastapalvelusten verkoksi. Guanxin sisäistäminen on erittäin tärkeää, kun halutaan ymmärtää kiinalaisten sosiaalista käyttäytymistä ja liiketoiminnan kulkua. Kuten Japanissa, myös Kiinassa hyvien henkilösuhteiden luominen on ratkaisevaa kaupankäynnissä ja niitä on rakennettava määrätietoisesti ja ylläpidettävä jatkuvasti. Esittely Muodollinen esittely on arvostettua Kiinassa. Esittelyn tulisi aina tapahtua arvojärjestyksessä alkaen seurueen arvokkaimmasta tai vanhimmasta jäsenestä. Kättely on tavallinen esittäytymis- ja tervehtimismuoto. Kiinan maaraportti 53 (56) Kiinalaisessa nimessä on ensimmäisenä sukunimi. Ulkomailla asuvat kiinalaiset ovat omaksuneet nimikäytännön, jonka mukaan sukunimi on viimeisenä. Puhuteltaessa käytetään arvonimen yhteydessä sukunimeä tai sekä suku- että etunimeä. Käyntikortit Käyntikortit ovat välttämättömiä ja niitä tarvitaan kaikkialla. Paikallisen käytännön mukaan käyntikortit ovat kaksikielisiä, vieraille riittävät englanninkieliset. Ojentaminen ja vastaanottaminen tapahtuvat kaksin käsin ja korttia ojennettaessa sen tulee olla käännettynä vastaanottajaa kohti. Korttia tarkastellaan ja nimi sekä titteli on hyvä pistää muistiin heti. Neuvottelun ajaksi kortti asetetaan pöydälle. Liikelahjat Liikelahjoilla on tärkeä merkitys. Ne ovat kiitoksen ja ystävyyden osoitus isäntiä kohtaan. Hinnalla ei niinkään ole väliä, sillä ele on lahjan antamisessa tärkeintä. Parhaita lahjoja virkamiehille ovat omaan yritykseen tai kotimaahan liittyvät käyttöesineet, astiat, ja taide-esineet. Lahjan arvoa nostaa, jos se on omistettu ko. vierailulle. Muita sopivia liikelahjoja ovat korut, CD-levyt, postimerkki- ja kolikkolajitelmat sekä puukot (Huom. EXPO 2010 aikana turvajärjestelyjä on tehostettu). Pikkulahjoiksi sopivat kynät, avaimenperät, vyöt, huvit, liinat, suklaa, makeiset ja alkoholi. Kelloa taas ei katsota sopivaksi liikelahjaksi. Neuvottelut Tapaamiset on sovittava etukäteen ja täsmällisyyttä on syytä noudattaa. Aikakäsitys on Kiinassa erilainen kuin länsimaissa, aikaa on varattava paljon ja aikataulut muuttuvat jatkuvasti. Neuvottelussa molempien osapuolien edustajat istuvat eri puolilla pöytää. Isäntien kokoonpanon on vastattava vieraiden arvoasteikkoa. Kiinalaisilla on tapana jakaa sopimus pieniin osa-alueisiin. Pääkysymyksenä neuvotteluissa on yleensä hinta, joka hajotetaan osiin ja jokaisesta yksikköhinnasta tingitään mahdollisimman paljon. Neuvottelun päätyttyä isännät odottavat, että vieras poistuu ensimmäisenä. Pukeutuminen Pukeutuminen on Kiinassa muuttunut vapautuneemmaksi ja länsimaisemmaksi. Sää määrää asusteiden valintaa, kerrospukeutuminen on suositeltavaa. Pukeutuminen on rennompaa verrattuna Japaniin, mutta silti kannattaa pukeutua muodollisesti. Puku on liikematkalla sopiva valinta. Juhlatilaisuuksiin usein pukeudutaan arkiasuun. Naiset käyttävät iltapukuja riippuen tilaisuuden luonteesta. Iltapuku voi olla länsimäinen tai perinteinen kiinalainen. Käyttäytymistapoja Kiinalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin on äärimmäisen vieraanvaraista ja he ovat erinomaisia isäntiä. Perinteisiin kuuluvat juhlaillalliset eli banketit ja vastabanketit. Kii- Kiinan maaraportti 54 (56) nalaiset kutsuvat harvoin ulkomaalaisia omaan kotiinsa, tapaamiset järjestetään yleensä kiinalaiseen ravintolaan. Päivälliset ovat yleisempiä kuin liikelounaat. Ruokailuun liittyy Kiinassa tapoja, jotka on kohteliasta tuntea. Ruokailu tapahtuu pyöreän pöydän ääressä, jossa kaikki osapuolet näkevät toisensa hyvin. Istumajärjestys on tarkoin säädetty. Isäntä ottaa ruokaa aina viimeisenä ja huolehtii siitä, että vierailla on riittävästi ruokaa ja juomaa. Tuoremehu, tee ja paikallinen olut ovat tavanomaisia ruokajuomia ja niitä voi juoda janonsa mukaan. Viinejä juodaan sen sijaan vain maljojen yhteydessä. Päivällinen kestää pari tuntia ja päättyy hedelmien tarjoiluun. Tämän jälkeen ei jäädä enää istuskelemaan vaan kiitetään ja poistutaan. Liikematkaajan on syytä tuntea Kiinan pitkä historia ja kulttuuri pääpiirteissään. On hyvä tietää missä asioissa Kiina on ollut edellä ennen Eurooppaa ja muita länsimaita. Esimerkiksi paperinvalmistus alkoi Kiinassa jo tuhat vuotta ennen Eurooppaa. Kiinan lähihistoriasta ja politiikasta (etenkin suhteet naapurimaihin) puhumista kannattaa välttää. Samoin alue- ja paikallishallinto on kiinalaisille kielletty puheenaihe, koska Kiina pitää edelleen esim. Taiwania itselleen kuuluvana alueena. Tapoja ja epäkohtia kiinalaisessa elämänmenossa ei saa arvostella. Linkkejä Viranomaisia, organisaatioita, tilastoja http://english.mofcom.gov.cn/ Kiinan kauppaministeriö http://www.cqc.com.cn/English/Index.asp Kiinan sertifiointitoimisto http://www.stats.gov.cn/english/index.htm Kiinan tilastokeskus http://www.china.org.cn/e-company/index.htm tilastoja Kiinasta www.CCPIT.org China Council for the Promotion of International Trade http://www.clii.com.cn/english China National Light Industry Council http://www.cpirc.org.cn/en/eindex.htm China Population Information and Research Centre http://www.hktdc.com Hong Kong Trade Development Council www.adb.org Asian Development Bank www.worldbank.org World Bank http://www.euccc.com.cn/index.php European Union Chamber of Commerce in China Liiketoiminta- ja investointitietoa www.fdi.gov.cn/pub/FDI_EN/default.htm Invest in China http://www.bjinvest.gov.cn/english/ Invest Beijing http://www.cbbc.org/ China-Britain Business Council http://www.sfisc.com/ Shanghai Foreign Investment Service Center http://www.made-in-china.com Chinese Suppliers http://www.chinabidding.org Chinese Purchase http://www.cntrades.net China Trade http://www.supplierlist.com Chinese suppliers Laki Kiinan maaraportti 55 (56) http://www.lawinfochina.com http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715845.html Foreign Trade Law of The People's Republic of China (2004) http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715852.html Arbitration Law of China http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715851.html Regulations of the People's Republic of China on Import and Export Duties http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715792.html Law of the People's Republic of China on Foreign-capital Enterprises http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715787.html Law of the People's Republic of China on Wholly Foreign-Owned Enterprises http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715781.html Law of the People's Republic of China on Sino-Foreign Cooperative Enterprises http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/domesticpolicy/200502/20050200 016557.html Management Measures on Credentials of Labor Service Cooperation with Foreign Countries http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715813.html Rules for Taxation Administrative Review (interim) http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/domesticpolicy/200502/20050200 016557.html Management Measures on Credentials of Labor Service Cooperation with Foreign Countries http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715756.html Rules for the Administration of Employment of Foreigners in China http://english.mofcom.gov.cn/aarticle/policyrelease/internationalpolicy/200705/200705 04715848.html Customs Law of the People's Republic of China Uutisia Kiinasta http://english.peopledaily.com.cn/ People´s Daily http://www.eeo.com.cn/en Economic Observer http://www.chinaview.cn Kiinan uutistoimisto Xinhua www.classifieds.chinadaily.com.cn China Daily http://www.china.org.cn China Internet Information Center http://www.bjreview.com.cn/ Beijing Review http://www1.cei.gov.cn/ce China Economy (Kiinan taloustiedon verkosto) http://www.chinaonline.com (Kiinan tietoverkosto) http://www.scmp.com/ South China Morning Post, maksullinen lehti netissä http://www.shanghaidaily.com/ Shanghai Daily, maksullinen lehti netissä Maksullisia maa- ja markkinatietolähteitä www.eiu.com Economic Intelligence Unit EIU, kansainvälistä maksullista markkinatietoa Kiinan maaraportti Finpron vientikeskusten osoitteet Peking Eija Tynkkynen, Head of Trade Center Finland Trade and Technology Center, Embassy of Finland Kerry Centre, South Tower, Level 14 1 Guang Hua Road, Chaoyang District BEIJING 100020 People’s Republic of China puh: +86 10 8529 8625, faksi: +86 10 8529 8654 s-posti: beijing(at)finpro.fi Guangzhou Esa Rantanen, Head of Trade Center Finpro China, Guangzhou Finland Trade Center Main Tower 339 Huanshi Dong Road Guangdong International Building 510098 GuangZhou P.R.CHINA s-posti: [email protected] puh + 86 20 8331 5301, faksi+ 86 20 8337 4183 guangzhou(at)finpro.fi Hongkong Esa Rantanen Head of Trade Center based in Guangzhou Finland Trade Center, Consulate General of Finland Unit 1010, 10/F, Wing On Plaza 62 Mody Road, Tsim Sha Tsui, Kowloon, HONG KONG puh: +85 2 2521 3316, faksi: +85 2 2525 0420 s-posti: [email protected] Shanghai Mauri Francke Head of Trade Center Finpro China, Shanghai Finland Trade Center Consulate General of Finland Room 402, Building 2 690 Bi Bo Road, Pudong, Zhangjiang Hi-Tech Park SHANGHAI 201203 People’s Republic of China puh:+86 21 6104 2280, faksi: +86 21 6104 2289 s-posti: [email protected] 56 (56)
© Copyright 2024