Asiakaslehti VIEW 2/2012

VIEW
KPMG:n asiakaslehti / 2 / 2012 / kpmg.fi
Jyri Häkämies:
Hallitus sitoutuu
yritysten kasvuun
08 Yrityskaupan
hyvästä valmistelusta
hyötyvät kaikki
14 Kotka hakee palvelurakenteen
uudistuksella
kustannustehokkuutta
24 Jukka Hienonen:
Läheinen suhde Venäjään kannattaa
hyödyntää
PÄÄKIRJOITUS
Kasvuyritysten ja kuntatalouden
akilleen kantapää
Uusi finanssialan sääntely tulee lähivuosina muuttamaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa merkittävästi. Pankki- ja vakuutussektoria koskevat Basel 3- ja Solvency 2 -säännökset nostavat velkarahoituksen kustannuksia ja rajaavat erityisesti
pitkäaikaisen rahoituksen saatavuutta. Rahoituslaitokset keskittynevät kiristyvän sääntelyn myötä jatkossa alhaisemman
riskin kohteisiin, ja vaaravyöhykkeellä ovat tällöin kasvuyritykset ja pk-sektori.
Uudet pankki- ja vakuutussektorin säännökset astuvat voimaan 2013–19. Lähivuosina tarvitaankin pankkisidonnaisen
rahoituksen rinnalle uusia rahoitusratkaisuja. Muutoin kasvuyritysten ja pk-sektorin toiminta voi vaikeutua, jos lainahanat
ehtyvät. Tämä talouskasvua jarruttava skenaario tulisi pystyä
välttämään kaikin keinoin – myös lainsäädännöllisillä ja verotuksellisilla toimenpiteillä.
SE ON VARMAA, ETTÄ KUNTARAKENTEIDEN
MUUTOS ON VÄLTTÄMÄTÖN JA EDESSÄ ON
LISÄÄ KIPEITÄKIN RATKAISUJA, KUN
TALOUDEN TASAPAINOA HAETAAN.
Onneksi maamme hallitus on ollut hereillä. Nykyhallitus
on sitoutunut yritysten kasvuun, ja kevään kehysriihessä on
kaavailtu kasvua tukevia kannustimia. Näitä kannustimia ovat
muun muassa yritysten tuotekehityspalkkoihin kytketty t&kverovähennys ja ensi vuonna voimaan astuva pääomasijoittajavähennys, jolla halutaan tukea yritysten varhaisen vaiheen
rahoitusta.
Innovaatiotoiminnan ja Start Up -yritysten tukemisen lisäksi tarvitaan myös johdonmukainen lainsäädännöllinen
ympäristö innovaation koko elinkaaren ajan sekä yrittäjyyttä
kannustava positiivinen ilmapiiri. Sen sijaan pääomahuollon
osalta alkaa olla jo kiire uusille rahoitusvaihtoehdoille. Pienten
yritysten toimivat bondimarkkinat voisi olla yksi ratkaisu. Niin
ikään sopivaa vaihtoehtoista markkinapaikkaa kaivataan. Listautumiskynnys pörssiin ja sen kustannustaso kun ovat liian
korkeita pienille kasvuyrityksille.
Jos rahoitusta ei ole jatkossa tarjolla riittävästi pk-sektorille, samankaltainen akilleen kantapää vaivaa myös kuntataloutta. Julkishallinnon talousnäkymien heiketessä rahat eivät
riitä millään kaikkien palveluiden järjestämiseen ja nykyisen
kustannustason ylläpitoon. Tämä yhteinen ilmiö on tosin levinnyt koko Eurooppaan, kun julkisen sektorin rahoitus on
kriisissä. Oireet ja kipureaktiot kuitenkin vaihtelevat hieman
maittain.
Suomessa kipupisteitä kuntataloudenpitoon tuovat väestörakenteen muutokset, asuntojen ja työpaikkojen keskittyminen kasvukeskuksiin sekä suurten ikäluokkien siirtyminen
eläkkeelle. Jo sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja
rahoitus käyvät monissa kunnissa tässä kehityksessä vuosi
vuodelta hankalammiksi. Se on varmaa, että kuntarakenteiden muutos on välttämätön ja että edessä on lisää kipeitäkin
ratkaisuja, kun talouden tasapainoa haetaan.
Onneksi monissa kunnissa varaudutaan jo tulevaan. Hyvästä esimerkistä käy Kotkan kaupunki, joka on lähtenyt hakemaan aktiivisesti vaihtoehtoja sosiaali- ja terveyspalveluiden
uudelleenorganisoinnille. Palvelujohtaja Jorma Haapanen
ja terveysjohtaja Anne Hiiri kertovatkin tämän
VIEW-lehden haastattelussa, miten Kotkassa haetaan kustannustehokkuutta
uutta
palvelurakenteen uudistuksella.
VIEW-lehtemme sisältää muutenutenkin päivänpolttavaa asiaa julkishallinllinnon haasteista. Myös kasvuyritykset
kset
ovat polttopisteessä. Elinkeinominisinisteri Jyri Häkämies avaakin haas-tattelussaan hallituksen yritysten
kasvua tukevia linjauksia. Saat lisäksi hyödyllistä informaatiota Venäenäjän markkinoiden suomista mahdoldollisuuksista ja sudenkuopista SRV:n
V:n
toimitusjohtaja Jukka Hienosen suorasanaisessa haastattelussa. Voit myös
tutustua kesäkuun alussa Ateneumissa
umissa
avautuneeseen Helene Schjerfbeck
beck
-suurnäyttelyyn, jota KPMG sponsonsoroi. Tähän ainutlaatuiseen näyttelyyn
yyn
kannattaa ehdottomasti tutustua.
Antoisia lukuhetkiä.
Raija-Leena Hankonen
toimitusjohtaja
KPMG Oy Ab
Cutting through complexity -brändilupauksemme mukaisesti tarjoamme huippuosaamista ja selkeitä ratkaisuja
kaisuja
sekä autamme asiakkaita menestymään muuttuvassa ja vaikeasti ennakoitavassa toimintaympäristössä..
SISÄLTÖ 2/2012
22
14
Kotkan kaupunki: Palvelurakenteen
uudistuksella kustannustehokkuutta
08
Yrityskaupan hyvästä valmistelusta
hyötyvät kaikki
12
Länsimetro – pienten palojen
saumaton kokonaisuus
KPMG:n seminaari: Venäjä yllättää
aina – myös myönteisesti
04
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies:
Hallitus sitoutuu yritysten kasvuun
17
Kuntien palveluketjujen ohjauksessa
kehitettävää
18
Kolumni: Miksi kuntauudistusta
tarvitaan?
19
Kehitysyhteistyön toimikenttänä koko
maailma
21
Osaajat esille: Maailmankansalainen
Kelly Luostarinen auttaa suomalaisyrityksiä kansainvälistymään
24
SRV:n Jukka Hienonen: Suomalaisten
kannattaa hyödyntää läheinen suhde
Venäjään
26
Yritysjohdon taideilta: Helene
Schjerfbeck -suurnäyttelyn
ennakkoavajaiset
28
Ateneum – talo täynnä tarinoita
29
Ajankohtaisia julkaisuja
30
Uutisia
VIEW
Julkaisija KPMG Oy Ab, PL 1037, 00101 Helsinki, puh. 020 760 3000, www.kpmg.fi, [email protected] Osoitteenmuutokset ja tilaukset [email protected]
Päätoimittaja Raija-Leena Hankonen Toimituskunta Toimituskunnan puheenjohtaja Kimmo Niku, Kimmo Antonen, Timo Ankelo, Ari Engblom, Esa Kailiala,
Christian Liljeström, Teppo Jalonen, Eric Sandelin Toimitussihteeri Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Saija Serpola Ulkoasu ja taitto Viestintätoimisto Pohjoisranta Oy, Kirsi Blom
Painopaikka Libris Oy, ISSN 1457–0122
kpmgfinland
kpmg-oy-ab
KPMGGlobal
© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member firm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative
(”KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. Printed in Finland.
The KPMG name, logo and "cutting through complexity" are registered trademarks or trademarks of KPMG International.
The information contained in VIEW is of a general nature and is not intended to address the circumstances of any particular individual or entity. Although we endeavor to provide accurate
and timely information, there can be no guarantee that such information is accurate as of the date it is received or that it will continue to be accurate in the future. No one should act on such
information without appropriate professional advice after a thorough examination of the particular situation.
2/12 VIEW 3
Teksti: Jarno Forssell Kuvat: Matti Immonen
Hallitus sitoutuu
yritysten kasvuun
4 VIEW 2/12
TALOUS ON SINÄNSÄ
HELPPOA LAITTAA KUNTOON:
SÄÄSTETÄÄN JA KOROTETAAN
VEROJA. HAASTAVAMPAA ON
YHDISTÄÄ SIIHEN KASVUN
ELEMENTIT.
Yritysten innovaatioiden
tukeminen on parasta
kasvupolitiikkaa. Kohdistetut verokannustimet tekevät yrityksistä t&k-toiminnan päätöksentekijöitä,
sanoo elinkeinoministeri
Jyri Häkämies.
E
linkeinoministeri Jyri Häkämies
tulee vauhdilla neuvotteluhuoneeseen, kättelee vieraat
ja katselee kiinnostuneena ympärilleen työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteluhuoneessa Helsingin Etelä-Esplanadilla. Häkämies pitää päämajaansa
Aleksanterinkadulla, mutta on logistisista
syistä sopinut tapaamisen kollegansa
Lauri Ihalaisen reviirille.
– Elinkeinot ovat Aleksilla, täällä on
enemmänkin säädöksiä, ministeri nauraa.
Häkämies on kutsunut kansanedustaja Lasse Männistön ja KPMG:n perheja kasvuyritysliiketoiminta-alueen johtajan
Ari Engblomin keskustelemaan yritysten
kasvusta ja sen tukemisesta. Taustalla on
hallituksen keväällä pitämä budjetin kehysriihi, jossa yritysten kasvua pyritään tukemaan useilla kannustimilla.
– Olen tyytyväinen saavutuksiin, joita
olemme jo saaneet aikaan. Kehitys on
kuitenkin tapahtunut useamman vuoden
aikana. Se on vaatinut määrätietoista,
pitkäaikaista ohjelmaa ja monia elementtejä, Häkämies sanoo.
Elinkeinoministeri pitää hallituksen
keskeisimpänä asiana yrittäjyyden tukemisessa valtiontalouden tasapainottamista.
Jos se ei ole kunnossa, sillä olisi suuret
heijastusvaikutukset kansantalouteen,
myös yrityksiin.
– Talous on sinänsä helppoa laittaa
kuntoon: säästetään ja korotetaan veroja.
Haastavampaa on yhdistää siihen kasvun
elementit. >>
2/12 VIEW 5
Jyri Häkämies
JATKOSSA PÄÄTÖKSENTEKIJÄ
ON ENTISTÄ VOIMAKKAAMMIN
PK-YRITYS, JOKA MIETTII
INNOVAATIOTOIMINTAA
LIIKETOIMINNAN
LÄHTÖKOHDISTA.
– Me kysymme yrityksiltä niiden näkemyksiä, analysoimme tilanteen ja valitsemme oikeat temput, jotka
tukevat kasvua parhaiten, elinkeinoministeri Jyri Häkämies sanoo.
Aloite innovointiin yrityksille
Jyri Häkämiehen mukaan Euroopan velkaja talouskriisi on viime vuosina peittänyt
alleen varsinaisen ongelman; Euroopan
kilpailukyky on heikentynyt. Ongelman
ratkaisu vaatii panostamista innovaatioihin ja kasvuun. Kehysriihen päätöksistä
yritysten tuotekehityspalkkoihin kytketty
t&k-verovähennys tukee täsmätoimena
pk-sektorin kasvua ja edistää ICT-osaajien
työllisyyttä alan rakennemuutoksessa.
Eduskunnan Start Up -verkoston perustajiin kuuluvan Lasse Männistön
mukaan kohdistettujen kannustimien
myötä Suomen innovaatiopolitiikka siirtyy
julkishallintovetoisesta toiminnasta enemmän kaupallisten yritysten suuntaan.
– Jatkossa päätöksentekijä on entistä
voimakkaammin pk-yritys, joka miettii
innovaatiotoimintaa liiketoiminnan lähtö6 VIEW 2/12
kohdista. Uskon, että uudenlaisten mekanismien käyttöönotto tuo luontaista
kasvuhakuisuutta t&k-toimintaan, Männistö sanoo.
Pk-yrityskentän hyvin tuntevan
KPMG:n Ari Engblomin mukaan Suomesta löytyy hyviä ideoita, tutkimusta ja
kehitystä. Vaarana kuitenkin on, että kun
innovaatiotyö etenee riittävän pitkälle, sen
hedelmät myydään ulkomaille.
– Joissakin Euroopan maissa yrityksiä kannustetaan aineettomien oikeuksien keskittämiseen siihen maahan, jossa
ne on luotu. Näin varmistetaan, että kun
tuotekehitys on hedelmävaiheessa, siitä
kertyvät tuotot eivät karkaa ulkomaille,
Engblom tietää.
Häkämiehen mukaan immateriaalisten oikeuksien merkitys on alettu ymmärtää, ja hallitus on työ- ja elinkeinominis-
teriön johdolla uudistamassa kansallista
IPR-strategiaa.
– Immateriaalioikeudet, rojaltit ja patentit ovat entistä tärkeämpiä, kun ajatellaan suomalaisten yritysten globalisoitumista sekä pääkonttorien ja
tuotekehityksen tulevaisuutta. Pitää miettiä, millainen ympäristö pitää ne Suomessa, Häkämies sanoo.
Ari Engblomin mielestä olisi ensiarvoisen tärkeää, että ”osaamisen tuotteistamisella” olisi johdonmukainen
lainsäädännöllinen ympäristö innovaation
koko elinkaaren aikana. Osana elinkaarta
on arvioitava se, miten aineettomia oikeuksia voidaan käyttää rahoituksen vakuutena.
– Pitäisi kehittää malleja siihen, miten
yrityksissä olevaa vakuuspotentiaalia voitaisiin hyödyntää paremmin. Pk-yritystenkin pitäisi dokumentoida aineettomat oikeutensa niin, että niistä tulisi sellainen
vakuus, jota voitaisiin arvottaa, kun yritys
hakee pääomasijoituksia ja rahoitusta kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Epäonnistumisen pelko rajoittaa
Suomalaista kulttuuria kritisoidaan siitä,
että meillä yritystoiminnassa epäonnistuminen lyö leiman loppuelämäksi yrittäjän otsaan. Varoittavat esimerkit hillitsevät
halua ottaa riskejä, jota kasvuun investoiminen aina edellyttää. Yrittäjälle on turvallisempaa tyytyä paikalliseen tai alueelliseen menestykseen kuin kurottaa
valtakunnalliseksi tai globaaliksi.
Elinkeinoministerin mukaan hallitus
haluaa rajoittaa yrittäjän epäonnistumisen
riskiä ja on ottanut ”hitaita askeleita”
velkasaneerauslain ja maksukyvyttömyyslain osalta.
– Amerikkalaismallinen henkilökohtainen konkurssi on Suomessa vaikea
toteuttaa. Asiaa pitää kehittää erillislainsäädännön kautta niin, ettei yksi epäonnistuminen nuorella iällä estä yrittämisen mahdollisuutta koko elämäksi.
Lasse Männistö ehdottaa ratkaisuksi
yksityishenkilön velkajärjestelyn kehittämistä. Hänen mukaansa konkurssin tehneen yrittäjän jäännösvelkavastuun ajallisen keston voisi pudottaa nykyisestä
2–5 vuodesta lähelle nollaa.
– Jäännösvelkavastuussa ei ole kyse
mistään muusta kuin rangaistuksesta,
joka lyödään velalliselle yrittäjälle. Sinä
aikana ei kannatakaan yrittää mitään
uutta. Ehdotukseni on, että heille tarjottaisiin mahdollisuus yrittää uudelleen.
Liiketoiminnallisten riskien lisäksi yrittäjä voi kohdata myös riskejä esimerkiksi
verottajan taholta. Ari Engblom kertoo esimerkin yrityksestä, jolle tulee verottajan
kanssa niin suuri veroriita, että yritys ei voi
maksaa verosummaa. Yrittäjä voi pyytää
täytäntöönpanokieltoa, joka lykkää veronmaksua, mutta kesken oleva riita näkyy
kuitenkin verovelkatodistuksessa.
– Jos tällainen yrittäjä toimii julkisten hankintojen parissa, kukaan ei osta
häneltä palveluja. Voi olla, että kolmen
vuoden päästä verovelvollinen voittaa
riidan, mutta siihen mennessä yritys on
mennyt nurin, Engblom sanoo.
Joustoja tarvitaan
Yritysten kasvua ja työllistämistä estävät
myös työllistämiseen liittyvät riskit, jotka
– On paljon yritystoimintaa, jolla ei ole kunnollista
omistajastrategiaa. Tyydytään vain siihen, että
saadaan leipä yritystoiminnasta, sanoo KPMG:n
veroasiantuntija Ari Engblom.
Ari Engblom
eivät ole aina oikeassa suhteessa potentiaalisiin tuottoihin.
– Ei voi olla niin, että kuuden hengen
softafirma, jonka talous elää koko ajan
kuilun partaalla, voi menettää kaiken
yhden väärän rekrytoinnin vuoksi, Lasse
Männistö sanoo.
Jyri Häkämiehen mukaan raamisopimukset eivät huomioi riittävästi pienten
kasvuyritysten tarpeita esimerkiksi työehdoissa sopimisessa.
– Olin itse 90-luvun alussa pk-yrityksessä, jossa selvittiin lamasta joustoilla
ilman että ketään irtisanottiin. Samanlaista
joustoa tarvitaan myös kasvuvaiheessa,
kun tulee isoja tilauksia.
Lasse Männistö muistuttaa, että myös
monet työntekijät haluaisivat suunnitella
työtään ja sopia paikallisesti työajoistaan.
Joustava työ on esimerkiksi houkutellut
runsaasti perusterveydenhuollon lääkäreitä yksitykselle sektorille, vaikka tutkimusten mukaan palkka julkisella sektorilla
voi olla jopa parempi.
Bisnesenkelit yrityksiin
Hallituksen kehysriihessä päätettiin myös
kannustaa sijoittajia tekemään pääomasijoituksia listaamattomiin pk-yrityksiin.
Ensi vuonna voimaan astuvalla pääomasijoittajavähennyksellä halutaan tukea konkreettisesti yritysten varhaisen vaiheen rahoitusta.
– Kyseessä on ajattelutavan muutos.
Se, että sijoittajat saavat vähentää tekemänsä sijoituksen pk-yrityksiin pääomatuloistaan, ei ole keneltäkään pois, vaan
kaikille lisää. Sijoitukset ovat nyt vähäriskisissä kohteissa, esimerkiksi kiinteistöissä.
Uudella mallilla halutaan tuoda tätä rahaa
kasvuyrityksiin, ministeri sanoo.
Sillä, että bisnesenkeleitä houkutellaan
sijoittamaan perhe- ja kasvuyrityksiin, on
myös toinen positiivinen vaikutus. Lasse
Männistö uskoo, että kun sijoittajalla on
omat rahat pelissä, hänellä on myös luontainen intressi tuoda yritykseen osaamistaan.
– Yksi kasvun esteistä on osaamisen
puute. Houkuttelemalla omistajiksi kokeneempia yrittäjiä saadaan kasvuyrityksiin
arvokasta osaamista.
Männistö on Häkämiehen kanssa
samaa mieltä siinä, että bisnesenkeleiden
verovähennysoikeudessa on merkki ilmapiirin muutoksesta.
– Nyt hyväksytään ajatus, että menestys luo menestystä.
Lasse Männistö
”Yrittäjyys on
coolein valinta”
Kun kansanedustaja Lasse Männistö
aloitti opinnot kauppakorkeakoulussa
vuonna 2003, kukaan ei halunnut
puhuakaan yrittäjyyden oppiaineesta.
Vuonna 2007 hän perusti opiskelijakavereidensa kanssa ensimmäisen firmansa
”hätähuutona akateemisen yrittäjyyden
puolesta”.
– Viidessä vuodessa on tapahtunut
valtavan paljon. Nyt opiskelijoiden coolein valinta on lähteä yrittäjäksi. Ja klassisesti on niin, että se, mikä alkaa opiskelijoiden parista, leviää muualle
yhteiskuntaan, Männistö uskoo.
Yrittäjyys nähdään nyt yhteiskunnallisesti arvokkaampana kuin aiemmin.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies pitää
nuoren yrittäjäsukupolven kannalta tärkeänä, että yrittäjyyttä kannustava positiivinen ilmapiiri kehittyy entisestään.
Hallituksen ja valtion toimilla on tähän
oma vaikutuksensa, mutta mukaan
tulee saada myös kaikki yhteiskunnalliset toimijat.
Lasse Männistö korostaa medianäkyvyyden ja esimerkkien merkitystä.
Hän toivoo, että joka ikinen kerta, kun
ulkomaankauppaministeri Alexander
Stubb lähtee maailmalle yrittäjäporukan kanssa, mediassa kerrotaan yritysten mahtavista tarinoista. Lentävistä linnuista tai niiden seuralaisista ei ehkä
tule Suomen pelastajia, mutta ne vaikuttavat yleiseen mielipiteeseen.
– Menestyneiden yrittäjien pitäisi
olla samanlaisessa asemassa kuin Kimi
Räikkösen, ja valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon pitäisi olla yhtä kova juttu kuin
Idolsin finaali, Männistö sanoo.
2/12 VIEW 7
YRITYSKAUPAT JA
KASVUYRITYKSET
Teksti: Matti Remes Kuvitus: Jussi Jääskeläinen
Yrityskaupan hyvästä
valmistelusta hyötyvät kaikki
Mitä huolellisemmin sekä myyjä että ostaja valmistautuvat yrityskauppaan, sitä
nopeammin ja vaivattomammin itse neuvottelut sujuvat. Kaupan rahoitus on syytä
varmistaa hyvissä ajoin. Myös kaupanteon jälkeistä haltuunottoa on valmisteltava jo
neuvotteluvaiheessa, ja kaupan toteuduttua siihen on paneuduttava kunnolla.
Y
rityskauppa on aina vaativa
ja aikaa vievä prosessi, joka
vaatii huolellista valmistautumista ja paneutumista kaikilta
osapuolilta.
– Kaupantekoa ei kannata aloittaa,
ellei myyjä pidä yrityksestään luopumista todellisena vaihtoehtona. Ostajan
on taas syytä varmistaa jo ennen neuvotteluja, että kauppaan vaadittu rahoi-
8 VIEW 2/12
tus on koossa, KPMG:n Partner Jukka
Teikari sanoo. Hän vastaa yritysjärjestelyistä KPMG:n Corporate Finance -yksikössä.
Monesti luopumista aletaan pohjustaa
jo vuosia ennen kaupantekoa, mutta Teikarin mukaan myyjän on hyvä varata vähintään kahden kuukauden aika yrityksen
myynnin valmisteluja varten ennen varsinaisten keskustelujen käynnistämistä.
Kaikki oleellinen tieto esille
Prosessin sujuva eteneminen edellyttää, että myyjä kokoaa ostajan saataville
hänen tarvitsemansa tiedot.
– Läpinäkyvyyttä ei voi korostaa koskaan liikaa. Ensimmäiseksi kannattaa laittaa yrityksen paperit kuntoon, KPMG:n
Partner Risto Heinänen sanoo.
Hän vetää KPMG:n noin 50 hengen
Tampereen-toimistoa ja on perehtynyt eri-
tyisesti perhe- ja kasvuyritysten asioihin.
Niissä omistaja tuntee perin pohjin yrityksensä. Sen sijaan ostajan ja rahoittajatahojen on useimmiten vaikeaa arvioida liiketoimintaa ilman kunnollisia dokumentteja.
– Tämä vaikuttaa niin yrityksen arvoon
kuin kiinnostuneiden ostajien lukumääräänkin. Myös kaupan rahoittaja edellyttää
saavansa rahoituspäätöksen tueksi ostokohteesta perusteelliset tiedot, Heinänen
huomauttaa.
Rahoittajan ottaminen mukaan keskusteluihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on Teikarin näkemyksen mukaan
hyvin oleellista, jos ostaja tarvitsee
kaupan rahoittamiseksi velkarahoitusta.
– Tyypillisesti hyvin valmistautunut
myyjä pyytää ostajaehdokkaalta alustavan
tarjouksen yhteydessä myös selvityksen
ostajan ennakoimasta rahoitusrakenteesta
heti keskustelujen alkajaisiksi. Neuvottelujen loppuvaiheessa asian pitää olla jo
varma, Teikari muistuttaa.
Ulkopuolinen asiantuntemus auttaa
Monessa yrityskaupassa myyjä on ensimmäistä yritystään myyvä perhe- tai kasvu-
yrittäjä, jolle perinteinen sukupolvenvaihdos perhepiirin sisällä ei ole syystä tai
toisesta sopiva vaihtoehto. Ostaja taas on
tyypillisesti yritysjärjestelyihin rutinoitunut
suuryhtiö tai pääomasijoittaja.
– Tällaisessa tapauksessa myyjän huolellinen valmistautuminen korostuu entisestään, jotta hän pystyy pitämään
aloitteen itsellään. Yksistään kauppaan liittyvien tietopyyntöjen määrä voi olla niin
massiivinen, että se vie taloushallinnon ja
yrittäjän kaiken ajan ja alkaa haitata jopa
itse liiketoimintaa, elleivät tiedot ole valmiiksi koottuina, Teikari sanoo.
Sekä ostaja- että myyjäpuolen kannattaa harkita ulkopuolista asiantuntija-apua
antamaan tukea prosessin eri vaiheissa.
– Ulkopuolinen näkemys auttaa myös
myyjää saamaan käsityksen arvostustasoista ennen neuvottelujen alkua, jotta
yhteinen neuvottelupohja löydetään nopeammin, Teikari sanoo.
Myös ostaja voi hyödyntää
KPMG:n kaltaisen toimijan asiantuntemusta esimerkiksi ostokohteen
löytämisessä ja sen arvon määrittämisessä. >>
RAHOITTAJAN OTTAMINEN
MUKAAN KESKUSTELUIHIN
MAHDOLLISIMMAN
VARHAISESSA VAIHEESSA
ON HYVIN OLEELLISTA.
2/12 VIEW 9
YRITYSKAUPAT JA
KASVUYRITYKSET
LOPULLINEN KAUPPAHINTA
MÄÄRÄYTYY USEIN
KAUPANTEON JÄLKEISEN
TALOUDELLISEN
MENESTYMISEN PERUSTEELLA.
– KPMG:llä on hyvä käsitys eri toimialojen kasvumahdollisuuksista ja toisaalta
houkuttelevuudesta teollisten toimijoiden tai taloudellisten sijoittajien näkökulmasta. Lisäksi meillä on paljon tietoa, joka
auttaa vertaamaan yritystä muihin saman
toimialan toimijoihin.
– Suomalaiset hyvin johdetut ja innovatiiviset yritykset kiinnostavat ulkomaisia
ostajia, ja toimialasta riippuen kohdeyrityksen arvostuskertoimet saattavat helposti olla korkeampia kuin kotimaisissa
ostoissa, Heinänen toteaa.
Eri vaihtoehdot
kannattaa kartoittaa
Kasvuhakuisen perheyrityksen kannattaa orgaanisen kasvun ohella
kartoittaa myös muut
vaihtoehdot. Yrityksen
strategisiin tavoitteisiin
10 VIEW 2/12
sopivia ostokohteita voi kotimaan ohella
löytyä ulkomailta.
– Kannattaa olla aktiivinen. Kaikki yhteydenotot eivät välttämättä johda neuvotteluihin, mutta ne voivat realisoitua joskus
tulevaisuudessa, Teikari sanoo.
Esimerkiksi KPMG:n verkostot auttavat löytämään ostajakandidaatteja myös
kotimaan ulkopuolelta.
Asiantuntijan kansainvälisestä osaamisesta on hyötyä, jos ostokohde löytyy
ulkomailta.
– Jo Ruotsi ja Viro ovat toimintatavoiltaan ja yrityskulttuuriltaan hyvin erilaisia.
Ja mitä kauemmas mennään, sitä haasteellisempaa on sekä liiketoiminnalliselta
että juridiselta kannalta ottaa ostokohde
onnistuneesti haltuun, Heinänen jatkaa.
Ostaja katsoo aina tulevaan
Varsinaiset kauppaneuvottelut ovat hyvin
aktiivista aikaa, mikä vie helposti yritystään myyvän yrittäjän kaiken ajan. Teikarin mielestä on kuitenkin tärkeää, että
samaan aikaan liiketoiminnan sujumisesta
ja tulevasta tuloksentekokyvystä pidetään
huolta.
Etenkin pääomasijoittaja katsoo yrityksen tulevaisuutta pitkälle, jopa kymmenen
vuoden päähän.
Myyjän pitää osoittaa uskottavasti,
miten yritys menestyy ja tekee tulosta tulevaisuudessa.
– Tässä auttaa looginen ja perusteltu
strategia, johon myös taloudelliset luvut ja
ennusteet nivoutuvat, Heinänen sanoo.
Hän muistuttaa, että monissa yrityskaupoissa myyjä sitoutuu jäämään yritykseen siirtymäajaksi vuodeksi tai pidempäänkin. Lopullinen kauppahinta
määräytyy usein kaupanteon jälkeisen taloudellisen menestymisen perusteella.
Irtautua voi myös asteittain
Kauppa voidaan järjestää myös vaiheittain
niin, että vanha omistaja jää yritykseen
joksikin aikaa vähemmistöosakkaaksi.
– Nykyisessä tiukassa rahoitustilanteessa tämä on myös pääomasijoittajien suosima malli. Lopullinen irtautuminen tapahtuu vähitellen tai yrittäjän siirtyessä eläkkeelle.
Teikarin mielestä omistaja tekee
palveluksen itselleen ja yritykselle,
jos hän on järjestänyt hyvissä ajoin
yrityksen sisälle jatkajan.
– Hänen ei tarvitse olla välttämättä osakas, vaan esimerkiksi
liiketoiminnan ytimessä oleva
yrityksen johto, joka ei ole riippuvainen omistajasta. Tällöin
ostaja on paljon luottavaisempi, kun omistaja siirtyy
syrjään, Teikari sanoo.
Sopimuksessa ei saa olla
tulkinnanvaraa
Kauppakirja kannattaa laatia niin yksiselitteiseksi, etteivät kaupan ehdot ja osapuolten velvollisuudet jää kenellekään epäselviksi.
– Liian yksityiskohtaista sopimusta ei
pidä pelästyä. Viidentoista sivun kauppakirja on parempi kuin yhteen sivuun pelkistetty versio, Heinänen toteaa.
Erityisen tarkkana kannattaa olla, kun
sovitaan kaupanteon jälkeisistä vastuista
ja ehdoista, jotka liittyvät mahdolliseen
kauppahinnan tarkistamiseen tai mahdolli-
seen tulevan talouskehityksen perusteella
määräytyvään lisäkauppahintaan, lisää Teikari.
– Näistä syntyy helposti riitoja, jos
kauppakirjan tekstissä on tulkinnanvaraa,
Teikari sanoo.
Kauppasopimuksen allekirjoituksen jälkeen integrointivaihe on yritysjärjestelyn
akilleen kantapää, jossa epäonnistumisen
riskit ovat kaikkein suurimmat. Tärkeintä
on aloittaa haltuunotto välittömästi, jotta
epävarmuus tulevasta ei ennätä levitä yrityksen asiakkaisiin ja henkilöstöön.
– Oleellista on katsoa kokonaisuus,
jotta yritysjärjestelyjen synergiaedut ja
kustannushyödyt saadaan mahdollisimman täysimääräisinä ilman negatiivisia
heijastusvaikutuksia varsinaiseen liiketoimintaan.
Kommunikaation sisältö ja muoto ovat
tärkeitä osatekijöitä onnistuneen haltuunottostrategian jalkauttamisessa käytäntöön, Heinänen korostaa.
Lisätietoja:
Jukka Teikari, Partner, KPMG
Puh. 020 760 3234
jukka.teikari@kpmg.fi
Risto Heinänen, Partner, KPMG
Puh. 020 760 3764
risto.heinanen@kpmg.fi
Konsernien operatiivisten toimintamallien
ja siirtohinnoitteluperiaatteiden integrointi
Yrityskaupan jälkeen toteutettava kaupan
kohteen integrointi hankkivaan yritykseen
edellyttää useiden eri osa-alueiden huolellista suunnittelua. Yksi keskeisistä alueista
konserniyhtiöitä integroitaessa on siirtohinnoitteluperiaatteiden yhdenmukaistaminen. On myös varmistettava, että integraation jälkeen siirtohinnoitteluperiaatteet ovat linjassa operatiivisen toimintamallin kanssa. Tämä tulisi tehdä jo mahdollisten veroriskien havaitsemiseksi ja
siksi, että konsernin operatiivinen toimintamalli määrittelee, millainen siirtohinnoittelumalli verotuksessa hyväksytään.
Siirtohinnoittelumalli vaikuttaa olennaisesti eri konserniyhtiöiden verotettavan voiton tasoon eri maissa ja sen myötä
koko konsernin efektiiviseen veroasteeseen. Se, missä konserniyhtiössä suoritetaan erityisiä lisäarvoa tuottavia toimintoja
ja kannetaan merkittäviä riskejä ja missä
yhtiöissä suoritetaan vähäriskisiä rutiinitoi-
mintoja vaikuttavat siihen, mitä eri maiden
veroviranomaiset kunkin yhtiön verotettavan voiton tasolta odottavat. Myös aineettoman oikeuden omistus ja hyväksikäyttö
ovat keskeisiä tekijöitä.
Erityisen haasteen tuottaa usein se,
että hankkivan yrityksen ja kaupan kohteen operatiiviset toimintamallit ja siirtohinnoitteluperiaatteet ovat erilaiset.
Integrointivaiheessa nämä pitää yhdenmukaistaa muuttamalla jommankumman
tai molempien osapuolten operatiivista
toimintamallia ja vastaavasti siirtohinnoitteluperiaatteita. Operatiivisten toimintojen
uudelleenjärjestelyistä voi aiheutua myös
verokustannuksia esimerkiksi jos verottaja
katsoo, että jollekin yhtiölle muodostuu
järjestelyn johdosta laskennallisesti verotettavaa tuloa. Nämä tilanteet on ennakoitava, jotta yllättävät verokustannukset
eivät mitätöi integraatiolla tavoiteltuja kustannussäästöjä ja muita synergiaetuja. On
myös selvitettävä, miten eri toimintamallivaihtoehdot mahdollisesti alentavat konsernin verokustannuksia.
Siirtohinnoitteluun liittyvät kysymykset
ovat keskeisiä, mutta myös muut yritysverotukseen ja välilliseen verotukseen liittyvät seikat voivat vaikuttaa merkittävästi
siihen, missä määrin ja millä aikataululla
integraatiolla tavoitellut kustannussäästöt
realisoituvat.
Lisätietoja:
Antero Joutsi, Director
Tax Advisor, KPMG
Puh. 020 760 3830
antero.joutsi@kpmg.fi
2/12 VIEW 11
JULKISHALLINTO
Teksti: Anni Sironen Kuvat: Länsimetro,
Arkkitehtitoimisto ALA Oy & Arkkitehtitoimisto Esa Piiroinen Oy
Havainnekuva Otaniemen
asemalaiturista
LÄNSIMETRO – PIENTEN PALOJEN
SAUMATON KOKONAISUUS
Länsimetron rakentaminen on hyvässä
vauhdissa. Suurprojektin toteuttaminen
pilkottuna urakkana on toimitusjohtaja
Matti Kokkisen mukaan ollut toimiva
ratkaisu. Näin kokonaisuus pysyy
käsissä ja kulut hallinnassa.
L
änsimetron kohdalla selvitettiin projektin suunnitteluvaiheessa myös avaimet käteen -ratkaisun mahdollisuutta.
Maailmalla toimivat yritykset eivät kuitenkaan olleet
kiinnostuneita projektista sen jälkeen kun selvisi, että
ylläpito eli metrojunat ja liikenne eivät kuulu kauppaan.
12 VIEW 2/12
– Länsimetron kohdalla investointi esimerkiksi tietyöhankkeisiin verrattuna oli niin pääomavaltainen, ettei sen houkuttelevuus
ollut näille yrityksille suuri, Matti Kokkinen toteaa.
Projekti päätettiin toteuttaa pilkottuna urakkana, jossa Länsimetro Oy vastaa projektin hallinnollisista tehtävistä, kuten viestinnästä. Yhtiön palveluksessa on vain kahdeksan ihmistä, joten
käytännön asioiden hallintaan avuksi palkattiin rakennuttajakonsultit.
– Konsultit huolehtivat siitä, että oikeat asiat tapahtuvat oikeaan aikaan. Roolitus on toiminut hyvin, koska kaikilla on työhön
vahva sitoutuminen, Kokkinen kiittelee.
Pienistä paloista saumaton kokonaisuus
Monen erillisen urakan yhteensovittaminen on toistaiseksi onnistunut Kokkisen mukaan saumattomasti. Rakennuttaja-konsulttiporukan tehtävänä on ollut projektin pilkkominen niin pieniksi pa-
250
MONIOSAISEN JA
AINUTLAATUISEN PROJEKTIN
KOHDALLA ON TÄRKEÄ
HUOLEHTIA SIITÄ, ETTEIVÄT
KUSTANNUKSET KARKAA
KÄSISTÄ.
RAIDETTA RAKENNETAAN
250 M PÄIVÄSSA
loiksi, että se on hallittavissa. Konsulttien
laatimasta projektisuunnitelmasta ja -aikataulusta selviää, mitä pitää olla tehtynä
ennen seuraavan työvaiheen alkua. Tällä
hetkellä suunnitelmassa on jo 2 000 riviä.
– Toisinaan aikataulua katsoessa ja
papereita selatessa tuntuu, ettei projekti etene. Työmaalla vieraillessa kuitenkin huomaa konkreettisesti, miten projekti
edistyy koko ajan. Raidetta rakennetaan
250 metriä päivässä, Kokkinen kertoo.
Tällä hetkellä metron rakentamisessa
on menossa louhintavaihe, joka alkoi
Ruoholahdessa 2009 ja jatkuu vielä noin
puolentoista vuoden verran. Metrotunnelia on louhittu 11 kilometriä yhteensä noin
28 kilometristä.
– Louhinta etenee omaa, ripeää tahtiaan. Seuraavaksi aloitamme sisustustyöt,
joista suurin on asemien rakennusurakat.
Asemien rakentamista koskeva kilpailutus
alkaa kesäkuussa, toteaa Kokkinen tulevaisuudesta puhuttaessa.
Kustannukset tarkassa syynissä
Rakennuttajakonsultit vastaavat myös
suunnittelun ohjauksesta. Metron suunnittelussa painottuu Kokkisen mukaan
funktionaalisuus. Toiminnallisuuden lisäksi
turvallisuus on tärkeä lähtökohta, unohtaa
ei saa myöskään matkustajien viihtyvyyttä.
– Asemalaiturien, lippuhallien ja
sisäänkäyntien pitää olla sellaisia, että
matkustajan kokemus on miellyttävä ja
turvallinen. Tilojen viihtyvyyttä voidaan
lisätä kustannustehokkaasti esimerkiksi
tuomalla tiloihin taidetta, Kokkinen esittää.
Länsimetron
toimitusjohtaja
Matti Kokkinen
Havainnekuva Urheilupuiston asemasta
Moniosaisen ja ainutlaatuisen projektin kohdalla on tärkeä huolehtia siitä, etteivät kustannukset karkaa käsistä. Kustannusten seuranta kuuluu sekin konsulttien
tehtäviin.
– Painotamme suunnittelijoille toivetta kustannustehokkaista ratkaisuista.
Suunnittelijoiden oman ennusteen lisäksi
riippumaton kustannuslaskenta tuottaa
arvion mallin järkevyydestä, kertoo
Kokkinen suunnittelun taustoista.
Viimeisen ennusteen kustannuksista
tekevät urakoitsijat. Koska projekti toteutetaan pilkottuna urakkana, kaikki urakat
kilpailutetaan. Aito kilpailu on auttanut
projektin kustannusraamien sisällä pysymisessä.
– Ainakin louhintapuolella onnistuimme kilpailutuksessa hyvin. Saimme
alalle uusia toimijoita ja kilpailuun mukaan
myös kansainvälisiä yrityksiä, Kokkinen
iloitsee.
Länsimetron kohdalla kilpailutetut
urakat eivät ole pienimmästä päästä. Esimerkiksi louhintojen osalta pienin urakka
oli seitsemän miljoonan luokkaa ja suurin
31 miljoonan urakka.
Kaiken ratkaisevat ammattilaiset
Valtavan projektin suurimpana haasteena
Kokkinen pitää viestintää ja sitä, miten
tiedonvaihto saadaan onnistuneesti toimimaan.
– Tiedon määrä tässä projektissa on
valtava. Emme voi pyrkiä siihen, että
kaikki projektiin osallistuvat tietävät
kaiken. Oleellista on pikemminkin varmistaa, että oikealla ihmisellä on saatavilla
oikea tieto, Kokkinen pohtii.
Kaikki projektia koskevat materiaalit
on koottu talteen projektipankkiin, johon
työntekijöillä on rajatut käyttöoikeudet.
Kokkinen muistuttaa, että pitkään kestä-
vässä projektissa viestinnällä on keskeinen rooli myös taisteluväsymyksen torjumisessa.
– Mielestäni olemme onnistuneet juuri
tässä parhaiten. Koko porukkamme, viimeiseen urakoitsijaan asti, on sitoutunutta. Näin suuressa projektissa loppujen
lopuksi kaiken ratkaisevat ammattilaiset,
työhön sitoutuneet tekijät. Sitä porukkaa
meillä on paljon, Kokkinen summaa.
Suurten
rakennushankkeiden
projektinhallinnan arviointi
KPMG:llä on käytössään KPMG:n
kansainvälisen verkoston kehittämä
arviointityökalu, jonka avulla suurten
rakennushankkeiden projektinhallintaa voidaan verrata kansainvälisiin johtaviin käytäntöihin. Projektinhallintaa arvioidaan viiden osa-alueen näkökulmasta: 1) hankestrategia,
-organisaatio ja -hallinto 2) hankintojen hallinta 3) kustannusten hallinta
4) aikataulujen hallinta sekä 5) riskienhallinta ja valvonta. Arvioinnin tuloksena syntyy raportti, joka sisältää
projektinhallinnan nykytila-arvion osaalueittain sekä ehdotuksia projektinhallinnan kehittämiseksi.
Lisätietoja:
Henna Junttila, Advisory Manager,
KPMG
Puh. 020 760 3834
henna.junttila@kpmg.fi
2/12 VIEW 13
JULKISHALLINTO
Teksti: Kaisa Pennanen Kuvat: Riku Isohella, Shutterstock
Peruspalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti
ja laadukkaasti on yhteinen haaste Suomen
kunnille. Kotkassa haasteisiin haetaan ratkaisua
organisoimalla sosiaali- ja terveyspalvelut
uudelleen. Yhtenä vaihtoehtona on keskittää koko
kaupungin terveyspalvelut saman katon alle, niin
sanottuun hyvinvointipuistoon.
Palvelurakenteen
uudistuksella
kustannustehokkuutta
14 VIEW 2/12
Jorma Haapanen
Anne Hiiri
K
otka on samassa tilanteessa
kuin monet kunnat ympäri
Suomen: väestö vanhenee ja
palvelutarve kasvaa samaan
aikaan kun taloustilanne kiristyy. Ennusteiden mukaan tulevaisuudessa jopa kolmannes kotkalaisista on yli 65-vuotiaita, kun
tällä hetkellä ikärajan ylittää joka viides
kuntalaisista.
Ikääntymisen lisäksi Kotkassa on haasteena keskimääräistä korkeampi työttömyysaste, 16 prosenttia.
– Kotka kuuluu perinteiseen puu- ja
paperiteollisuusalueeseen, ja tehtaiden
lakkauttaminen on johtanut jo ennestään
korkean työttömyysprosentin nousuun,
kertoo Kotkan palvelujohtaja Jorma
Haapanen.
Kotka tuottaa pääsääntöisesti terveysja sosiaalipalvelut itse lukuun ottamatta
vanhuspalveluita, joista noin puolet hankitaan ostopalveluna. Jorma Haapasen
mukaan ei ole itseisarvo, että kaupunki
tuottaa kaikki palvelut.
– Palveluita hankitaan ulkopuolelta tai
tuotetaan sisäisesti sen mukaan, mikä
on järkevintä ja kustannustehokkainta. Ei
ole todistettu, että yksityinen sektori olisi
aina automaattisesti edullisempi vaihtoehto kunnalle. Usein tilanne on päinvastoin. Mietimme erilaisia vaihtoehtoja eri
yhteistyökumppaneiden kanssa, Jorma
Haapanen sanoo.
PALVELUITA HANKITAAN
ULKOPUOLELTA TAI TUOTETAAN
SISÄISESTI SEN MUKAAN,
MIKÄ ON JÄRKEVINTÄ JA
KUSTANNUSTEHOKKAINTA.
tuleva rakenne ja palvelustrategia. Jäljelle
jää vielä nuoriso- ja liikuntatoimen kokonaisuus.
Terveydenhuollon palvelumallit on rajattu kolmeen vaihtoehtoon, joiden välillä
Kotkan valtuusto tekee päätöksen kesäkuussa.
– Ensimmäisessä vaihtoehdossa jatketaan nykyisellä mallilla, jossa palvelut on
hajautettu kolmen terveysaseman ja erillisten sosiaalitoimistojen kesken. Toisessa
vaihtoehdossa osa palveluista keskitetään
keskussairaalan yhteyteen. Kolmannessa
vaihtoehdossa, keskitetyssä mallissa,
kaikki Kotkan sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut sijaitsevat samassa rakennuksessa, Anne Hiiri selventää.
Kaikki palvelut saman katon alle?
Hyvinvointipuistoksi kutsuttu keskitetty
malli toteutuisi käytännössä siten, että
Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen
kuntayhtymä Carea rakentaisi keskussairaalan peruskorjauksen yhteydessä
tilat, joista Kotka vuokraisi
osan kaupungin omien terveyspalvelujen käyttöön. Saman katon alle siirtyisivät
muun muassa terveysasemat, hammashoitolat, neuvolat ja sosiaalitoimistot.
– Näen keskitetyssä mallissa monia
etuja kuntalaisten kannalta: hoitoon pääsy
nopeutuisi, hoitoketjut saataisiin sujuvimmaksi, yhteistyö erikoissairaanhoidon eli
sairaanhoitopiirin kanssa helpottuisi, ja
hoito olisi tasalaatuisempaa kaikille, Anne
Hiiri kertoo.
Kotkan kaupungille suurimmat hyödyt
tulisivat ennen kaikkea pienevistä henkilöstökustannuksista, jotka sosiaali- ja
terveyspalveluissa muodostavat suurimman yksittäisen menoerän. Keskitetyssä
vaihtoehdossa suurin osa Kotkan terveydenhuollon noin 300 työntekijästä siirtyisi
työskentelemään keskussairaalan yhteyteen. Anne Hiiren mukaan keskitetty palvelumalli ei automaattisesti vähentäisi
henkilökunnan tarvetta, mutta samalla
henkilöstömäärällä pystyttäisiin toimimaan tehokkaammin.
– Suuremmassa yksikössä toiminta
olisi joustavampaa niin työntekijän kuin
työnantajan kannalta. >>
Kolme vaihtoehtoa palvelumalleiksi
Vähenevät verotulot aiheuttavat Kotkassa
kustannuspaineita. Niihin vastataan etsimällä vaihtoehtoisia palvelurakenteita, jotta
kuntalaisille pystyttäisiin tuottamaan laadukkaat peruspalvelut kustannustehokkaasti.
– Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudelleenorganisointiin pakottaa myös olemassa olevien tilojemme huono kunto.
Osa on jo peruskorjattu, mutta esimerkiksi Kotkassa sijaitsevassa Kymenlaakson
keskussairaalassa peruskorjaus- ja laajennushanke on vielä edessä, kertoo Kotkan
terveysjohtaja Anne Hiiri.
Palvelurakenteen uudistaminen aloitettiin päivähoidosta ja opetuksesta, joista
tehtiin selvitys ja päätökset vuoden 2012
alussa. Selvityksen tuloksena viisi koulua
lakkautetaan tulevien vuosien aikana. Nyt
ratkaistavana on sosiaali- ja terveystoimen
2/12 VIEW 15
JULKISHALLINTO
IHMISET KOKEVAT TÄRKEÄKSI
ENNEN KAIKKEA, ETTÄ
PALVELUIHIN SAA NOPEASTI
YHTEYDEN, HOITOON PÄÄSEE
NOPEASTI JA ETTÄ HOITO ON
LAADUKASTA.
– Pystyisimme kyllä erottelemaan
Kotkan kaupungin ja sairaanhoitopiirin
kustannukset. Tietysti rajapinnat pitäisi
tässä toimintamallissa määrittää tarkasti.
Kaiken toiminnan tulee olla avointa.
Kotkassa keskustelua ovat herättäneet
erityisesti pitenevät välimatkat terveydenhuoltopalveluihin.
– On totta, että osalle kotkalaisia välimatka palveluihin pitenisi, mutta etäisyydet ovat Kotkassa kuitenkin kohtuullisia.
Tekemämme kyselyn mukaan ihmiset kokevat tärkeäksi ennen kaikkea, että palveluihin saa nopeasti yhteyden, hoitoon
pääsee nopeasti ja että hoito on laadukasta. Palvelujen läheisyys ei noussut
kolmen tärkeimmän toiveen joukkoon,
Anne Hiiri sanoo.
Painopiste ennaltaehkäiseviin
palveluihin
Sijaisten järjestely olisi helpompaa yhden
yksikön sisällä,erikoislääkärien ja esimiesten työaikaa ei kuluisi kolmen eri terveyskeskuksen välillä kulkemiseen, ja peruuntuneelle vastaanottoajalle on helpompi
löytää käyttäjä.
Hyvinvointipuistohanke on herättänyt
jonkin verran vastustusta naapurikunnissa, jotka Carean jäseninä pelkäävät joutuvansa Kotkan kaupungin sisäisten
terveydenhuoltokulujen maksajiksi. Anne
Hiiri ei näe tässä ongelmaa.
16 VIEW 2/12
Jos Kotkan valtuusto päätyy keskitettyyn
vaihtoehtoon, toteutuu nyt selvitysvaiheessa oleva keskitetty malli aikaisintaan
kuuden–seitsemän vuoden päästä. Mutta
riippumatta siitä, mikä kolmesta vaihtoehdosta lopulta valitaan, pyritään Kotkan
sosiaali- ja terveyspalveluja kehittämään
ennaltaehkäisevään suuntaan.
– Meidän pitää pystyä vastaamaan
väestörakenteen muutokseen ja kääntämään laiva korjaavasta ja hoitavasta työstä
kohti ennaltaehkäisevää toimintaa. Pohdimme parhaillaan, mitä ikäihmisten en-
naltaehkäisevät terveydenhuollon palvelut ovat, ja miten niiden avulla voitaisiin
vähentää perusterveydenhuollon taakkaa,
Jorma Haapanen sanoo.
Ennaltaehkäiseviin palveluihin liittyy
ajatus lähipalveluista, joita mahdollisesta
keskittämisestä huolimatta pyrittäisiin
edelleen tarjoamaan kuntalaisille. Esimerkki tällaisesta lähipalvelusta on Kotkassa kauppakeskus Pasaatissa toimiva
Terveyskioski, jossa asiakkaat voivat maksutta ja ilman ajanvarausta käydä tapaamassa terveydenhuollon ammattilaisia.
KPMG apuna selvitystyössä
Kotka on tehnyt palvelurakenteen vaihtoehtojen selvittämisessä yhteistyötä
KPMG:n kanssa. KPMG on vastannut kustannusten laskemisesta ja konsultoinut
selvitystyössä.
– Olemme miettineet yhteistyössä
konkreettisia asioita, kuten mitä kaikkea keskitetään, kuinka paljon tilaa tarvitaan, mikä olisi henkilöstötarve eri vaihtoehdoissa ja mitä lähipalvelut voisivat pitää
sisällään. KPMG:llä on kokemusta vastaavista palvelumallihankkeista, ja heiltä
saamme objektiivisen näkemyksen eri
vaihtoehtojen hyödyistä ja haitoista,
Jorma Haapanen kertoo.
Jorma Haapasen mukaan oli alusta
lähtien selvää, että selvitystyöhön halutaan avuksi myös ulkopuolinen kumppani.
– Sosiaali- ja terveystoimen rakennevaihtoehtojen miettiminen on käytännössä eri vaihtoehtojen selvittämistä ja
hiomista, oleellisen esiintuomista, jotta
valtuusto voi tehdä lopullisen päätöksen
kesäkuussa. Kysymyksessä on erittäin
iso kokonaisuus, ja tehtyjen päätösten
mukaan eletään pitkään.
Toimivat palvelut ja terve talous ovat
Jorma Haapasen mukaan peruselementtejä, jotka tekevät Kotkasta vireän ja elinvoimaisen kaupungin.
– Monella on Kotkasta hieman negatiivinen mielikuva: kaupungilla on paljon
velkaa, työttömyysprosentti on korkea,
ja rakennemuutos on ollut raju. Toisaalta
kaupunki sijaitsee hyvällä paikalla Helsingin ja Pietarin välissä, ja rakenteilla oleva
moottoritie tuo varmasti lisätuloja valmistuessaan. Mielestäni Kotkalla on paljon
mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Kuntien
palveluketjujen
ohjauksessa
kehitettävää
Kuntien palvelurakenteiden muutos tuo
haasteita palveluketjun johtamiseen ja
ohjaukseen. Siinä missä kokonaisuus saattoi
ennen olla täysin kunnan hallussa, voi
toimijoita nykyisin olla jopa kymmeniä. Kenen
vastuulla on palveluketjun katkeamattomuus,
kun toimijoiden määrä lisääntyy?
Lisääntyvä palveluiden kysyntä ja pienenevät resurssit pakottavat kunnat miettimään uudenlaisia toimintamalleja ja
-tapoja peruspalveluiden järjestämiseen.
– Impulssina palvelurakenteen kehittämiselle on usein hyvin konkreettinen ongelma, kuten vanhenevat tilat tai
pula pätevistä lääkäreistä. Yksittäisen ongelman sijaan otetaankin sitten tarkasteluun koko toimintamalli, kertoo Senior
Manager ja liikkeenjohdon asiantuntija
Juha Sutelainen KPMG:ltä.
Toimijoiden määrä kuntien palvelutuotannossa lisääntyy muun muassa tilaajatuottajamallin ja palveluseteleiden yleistyessä. Tämä lisää tarvetta kokonaisuuksien
johtamiselle ja ohjaamiselle.
– Palveluketjun ohjaus on Suomessa
vielä lapsenkengissä. Useiden toimijoiden
muodostamassa palveluketjussa myös
vastuukysymykset ovat usein epäselviä.
Kuka omistaa asiakkuuden, ja kenen vastuulla on ohjata asiakas palveluketjun läpi?
Sutelainen pohtii.
Palveluketjujen kehittäminen
yhteistyötä
KPMG on kehittänyt asiakas- ja palveluohjaukseen mallin, jonka avulla kokonais-
palveluketjun ohjaukseen saadaan jäsennetty näkökulma. Palveluohjauksella
pyritään kohdentamaan palvelut kustannustehokkaasti ja optimaalisesti palveluketjun eri vaiheissa. Asiakasohjaus puolestaan tarkoittaa asiakkaan ohjaamista
palveluketjun läpi.
Sutelaisen mukaan asiakas- ja palveluohjauksen kehittäminen onnistuu parhaiten, jos mukana ovat kaikki palveluketjuun
osallistuvat tahot johtajista työntekijöihin
sekä tilaajista tuottajiin.
– Usein hankkeissa on alkuvaiheessa
liian kova kiire, ja isoja päätöksiä tehdään
liian vähällä valmistelulla. Esimerkiksi
uusia kiinteistöjä saatetaan rakennuttaa
sadoilla miljoonilla euroilla, mutta toiminnan suunnitteluun ei panosteta tarpeeksi.
kustannuksia eri vaihtoehdoissa. Asioita
täytyy katsoa kauaskantoisesti, sillä valitun
toimintamallin täytyy palvella kuntaa myös
20–30 vuoden päästä, kertoo KPMG:n
Partner Minna Tuominen-Thuesen.
Kotkassa tavoitteena on löytää kolmesta eri vaihtoehdosta kustannustehokkain ratkaisu.
– Työ on vielä kesken, mutta näyttäisi siltä, että keskitetyn ratkaisun avulla
uusien toimintamallien toteutus onnistuisi
huomattavasti paremmin. Niiden avulla
pystyttäisiin paremmin vaikuttamaan tulevaan kysyntärakenteeseen, eli siirtämään
painopistettä ennaltaehkäiseviin,
kevyempiin palveluihin, TuominenThuesen jatkaa.
KPMG:ltä tukea Kotkan kaupungin
päätöksiin
KPMG toimii konsulttina Kotkan kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen
uudelleenorganisoinnissa.
– Meidän työmme Kotkassa on tuottaa
tarvittavaa vertailutietoa päätöksenteon
tueksi. Tarkastelemme kokonaisuutta,
kuuntelemme kaikkia osapuolia, tuomme
esiin erilaisia näkökulmia ja laskemme
Lisätietoja:
Juha Sutelainen, Senior Manager, KPMG
Puh. 020 760 3941
juha.sutelainen@kpmg.fi
Minna Tuominen-Thuesen, Partner, KPMG
Puh. 020 760 3565
minna.tuominen-thuesen@kpmg.fi
2/12 VIEW 17
KOLUMNI
MIKSI KUNTAUUDISTUSTA TARVITAAN?
Julkishallinnon talousnäkymien heiketessä rahat eivät riitä kaikkien palveluiden
järjestämiseen. Yhtenä ratkaisuna valtio
on tuonut painokkaasti esille paljon puhuttaneita kuntaliitoksia.
1960–1990-luvuilla kuntaliitokset olivat
mekaanisia yhdistymisiä, joissa muutokset olivat pieniä. 2000-luvulla tyypillinen
kuntaliitos on strateginen. Se perustuu tulevaisuuteen, riittävän suuriin muutoksiin
sekä uuden kunnan kehittämiseen. 2010luvun kuntaliitos on tavoitteellinen ja korostaa uuden kunnan ja alueen mahdollisuuksia.
Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän
selvitys Elinvoimaisesta kunta- ja palvelurakenteesta on julkaistu 8.2.2012, ja
sen mukaan kuntauudistuksen perusteita ovat: väestökehitys, väestörakenteen
muutos, eläkkeelle jäävien henkilöiden ja
viranhaltijoiden kasvava määrä, kuntien
heikentyvä talouskehitys, palvelujen järjestämisen mahdollistaminen ja kuntarakenteen eheyttäminen.
Asunnot ja työpaikat keskittyvät yhä
enemmän kuntakeskuksiin. Samalla kun
väestö vanhenee ja ihmiset elävät pidempään kuin aiemmin, käy sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestäminen ja rahoittaminen hankalaksi.
Kuntien henkilöstö jää niin ikään kasvavassa määrin eläkkeelle, ja työikäisten
henkilöiden määrä vähenee entisestään.
Samaan aikaan henkilökuntaa ei pystytä
riittävästi rekrytoimaan hoitamaan julkisia
palveluita. Terveydenhuolto vaatisi huomattavasti enemmän osaavaa henkilökuntaa eläkkeelle jäävien tilalle.
Maassamme syntyy tilastollisesti
enemmän lapsia, mutta syntyvyyden
tiheydessä on valtavia alueellisia eroja.
Monessa kunnassa perusopetusikäisten
koululaisten määrä pienenee, ja koulutuspalveluiden turvaaminen haja-asutusalueilla on vaikeaa. Työikäisten henkilöiden
määrä supistuu suhteellisesti ja se jos
mikä heikentää Suomen talouskehitystä
ja pitkän aikavälin taloudellisia kasvumahdollisuuksia sekä rahoituspohjaa.
Sekä Suomen valtion että kuntien velkaantuminen jatkuu kiihtyvää vauhtia. Julkisten menojen kasvusta jo noin puolet
arvioidaan kohdistuvan kuntiin. Menot on
sopeutettava tuloihin, jotta ikäsidonnaisten menojen kasvusta ei tulisi kestämätöntä pidemmällä aikavälillä.
Talouden pitää kasvaa ja taloudellisia
rakenteita uudistaa. Kuntasektorilla tarvitaan sekä rakenteellisia muutoksia että
tuottavuuden parantamista.
Jo vuosi 2011 osoitti, että joidenkin
kuntien talous on siinä määrin heikentynyt, etteivät ne kohta enää pysty järjestämään peruspalveluita. Ovatko kuntaliitokset ratkaisu haasteisiin?
Vuonna 2013 on vielä tarjolla
yhdistymisavustuksia; tosin ne ovat vuosi
vuodelta pienentyneet eikä niillä vuoden
2009 kuntaliitosbuumin jälkeen ole ollut
suurta vaikutusta kuntien yhdistymiseen.
Kuntien rahoitus- ja ohjausjärjestelmää ei
voi eikä tule käyttää rajattomasti kuntaliitosten ohjauskeinona. Tarvitaankin eri ohjauskeinojen yhdistämistä ja uutta lainsäädäntöä. Tavoitteena on kuitenkin, että
kuntaliitokset tapahtuisivat vapaaehtoisesti.
On varmaa, että kuntasektorin
rakennemuutos on välttämätön tai muutoin kestävyysvaje räjähtää käsiin. Ja
varmaa on myös se, että suuri osa osin
kipeistäkin ratkaisuista siirtyy yli syksyn
kunnallisvaalien.
JHTT, Partner Leif-Erik Forsberg on KPMG Julkishallinnon Palvelut Oy:n toimitusjohtaja ja vastaa KPMG:n
julkishallinnon liiketoiminnasta. Hänellä on 24 vuoden monipuolinen kokemus niin julkis- kun kunnallishallinnon
tilintarkastuksesta, neuvonannosta ja kehittämishankkeista aina johtamisen, taloushallinnon, rahoituksen ja
rakenteiden tehostamisesta palveluiden järjestämiseen.
18 VIEW 2/12
Kehitysyhteistyön
toimikenttänä
koko maailma
Tänä vuonna Suomi tukee varsinaista kehitysyhteistyötä 163 eurolla jokaista
suomalaista kohden. Rahat jakautuvat moneen eri kohteeseen, kuten maa- ja
aluekohtaiseen kehitysyhteistyöhön sekä humanitaariseen apuun. Kehityspoliittisen
toimenpideohjelman tuloksellisuutta ja taloudellisuutta valvoo ulkoministeriön
sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö.
Teksti: Anni Sironen Kuvat: Sam Karvonen, Shutterstock, Corbis
K
ehitysyhteistyövarojen käyttöä ohjaava toimenpideohjelma laaditaan kerrallaan hallituskaudeksi. Tämän vuoden
helmikuussa valtioneuvoston periaatepäätöksellä hyväksytty toimenpideohjelma
korvasi Väyrysen ajalta olleen ohjelman.
– Kehityspoliittisessa ohjelmassa linjataan kehitysyhteistyön teemat ja painopistealueet sekä avustettavat maat. Ohjelmassa pyritään jatkuvuuteen, mutta myös
tuomaan esille Suomen erikoisosaamista
esimerkiksi ympäristöön, veteen ja metsään liittyen, ylitarkastaja Heli Iirola ulkoasianministeriöstä kertoo.
Tänä vuonna Suomella on kahdeksan
pääkumppanimaata, jotka sijaitsevat Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Pääkumppanimaiden lisäksi Suomi
tukee väkivaltaisista kriiseistä toipuvia
maita. Uuden kehityspoliittisen ohjelman
läpileikkaavia tavoitteita ovat >>
2/12 VIEW 19
163 €
TÄNÄ VUONNA SUOMI
TUKEE VARSINAISTA
KEHITYSYHTEISTYÖTÄ
163 EUROLLA JOKAISTA
SUOMALAISTA KOHDEN.
sukupuolten välinen tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen, jotka ovat jatkumoa edellisestä ohjelmasta. Uusi tavoite
puolestaan on ilmastokestävyys.
– Ohjelman taustalla on myös tarkoitus auttaa kumppanimaita irti apuriippuvuudesta. Ohjelmallaan Suomi osallistuu
aktiivisesti kansainväliseen keskusteluun
siitä, minkälaisia kehitystavoitteiden tulisi
olla tulevaisuudessa, Iirola kuvaa.
muutamassa kuukaudessa pois. Hankkeet
täytyy saattaa hallitusti loppuun, ettei maa
jää tyhjän päälle, Iirola huomauttaa.
Ministeri Heidi Hautalan linjauksissa
kansalaisjärjestöjen tukea kasvatetaan.
Esimerkiksi Nicaraguan kahdenvälinen
tuki loppuu vuoden 2012 jälkeen, ja jatkossa panostetaan maassa toimivien
kansalaisjärjestöjen toimintaan.
järjestöjen rooli kasvaa uuden kehityspoliittisen ohjelman linjauksen myötä,
kumppanuusjärjestöjen määrää nousee.
– Tarkastamme valittavien kumppanien taloushallintoa, sisäistä valvontaa
ja riskienhallintaa ennen niiden valintaa
kumppanuusjärjestöiksi. Tässä on merkittävä rooli KPMG:llä, joka tekee käytännön
tarkastukset, Iirola toteaa.
Apua monia kanavia pitkin
Hankkeiden määrä vähenee ja koko
kasvaa
Kahdenvälisten kehitysyhteistyöhankkeiden lisäksi Suomella on alueellisia ja temaattisia hankkeita, monenkeskisiä hankkeita, kansalaisjärjestöhankkeita ja EU:n
kautta tulevia hankkeita.
– Esimerkiksi Mosambikia, jota avustamme rahamääräisesti eniten, tuemme
suoraan valtiolle annettavalla yleisellä
budjettituella. Tässä tukimuodossa avustus jakautuu eteenpäin valtion budjetin
mukaisesti, esittää Iirola.
Joissain hankkeissa avustusta puolestaan korvamerkitään tietylle sektorille,
kuten terveyssektorille tai maatalouteen.
Tuen perillemenoa seuraavat eritysasiantuntijat Suomen edustustossa sekä ulkoasianministeriössä.
Asiantunteva kumppani
poikkeuksellisissakin olosuhteissa
Erityisesti uudessa ohjelmassa korostuvat
ohjelman vaikuttavuus ja avun keskittäminen vähiten kehittyneisiin maihin. Tämä
näkyy konkreettisesti siinä, että avustuksia aletaan hiljalleen keskittää harvempiin
hankkeisiin vastaavasti niiden kokoa kasvattaen.
– Uusissa linjauksissa keskitytään köyhistä köyhimpiin maihin. Linjausten muuttamisessa täytyy toki muistaa se, että
konkreettista apua ei koskaan voi vetää
Varojen asianmukainen käyttö
tarkassa seurannassa
Ulkoasianministeriön
ylitarkastaja
Heli Iirola
20 VIEW 2/12
Kehitysyhteistyötä koskevien ohjeiden
ja sääntöjen noudattamista sekä varojen
asianmukaista käyttöä valvoo ulkoasianministeriössä sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin yksikkö. Tänä ja ensi vuonna tarkastuksen kohteena ovat muun muassa
kansalaisjärjestöhankkeet. Kun kansalais-
Myös kehitysyhteistyöhön liittyvät väärinkäytöstarkastukset ovat sellaisia, joita
KPMG tekee. Tarvittaessa yhtiön työntekijä lähtee lyhyelläkin varoitusajalla kentälle katsomaan, mikä on tilanne. Varojen
käytön seurannassa Iirola pitää tärkeänä
korkean ammattitaidon omaavan kumppanin, kuten KPMG:n tuomaa luotettavuutta.
– Ministeriössä meillä on kädet täynnä
työtä, joten ympäristön tunteva kumppani on tärkeä. Tarkastusten perusteella
tehdään suuriakin päätöksiä esimerkiksi
rahoituksen jatkamisesta, joten raporttien sisältöön täytyy voida luottaa, Iirola
kertoo.
Epäillyt ja ilmitulleet väärinkäytökset
kirjataan vuosittain. Vuonna 2011 tapauksia oli 16 ja arvioidut vahingot noin
400 000 euroa, mikä on verrattain pieni
summa suhteutettuna koko kehitysyhteistyömäärärahoihin.
– Tästäkin huolimatta valvonnassa on
aina parantamisen varaa. Täytyy kuitenkin
muistaa, että meillä on satoja yhteistyökumppaneita ja toimikenttänä koko maailma, Iirola toteaa.
Teksti: Suvi Lavikainen Kuva: Johanna Levomäki
OSAAJAT ESILLE
Maailmankansalainen
auttaa suomalaisyrityksiä
kansainvälistymään
Kelly Luostarinen on huhtikuusta lähtien luotsannut Suomen China Practice -toimintoa ja
toiminut johtajana KPMG:n strategiaryhmässä. Kiinassa syntyneen ja Brasiliassa pitkään
asuneen Luostarisen vahvuuksia on maiden kulttuurien ja kielten syvällinen tunteminen.
Miten työrupeamasi KPMG:llä on
alkanut?
KPMG:n Global China Practice -hanke
syntyi Kiinassa yritysviennin ja -tuonnin tarpeisiin. Nykyään toiminto on jo 44 maassa,
ja Suomi on liittynyt mukaan toimintaan
viimeisimpänä. Tavoitteenamme on auttaa
sekä niitä suomalaisyrityksiä, jotka jo toimivat Kiinassa, kuin niitäkin, jotka haluavat
mennä Kiinan markkinoille. Toisaalta Global
China Practice auttaa myös kiinalaisyrityksiä kansainvälistymään. Pohjoismaat ovat
houkuttelevia kohteita etenkin ympäristöteknologiaan liittyvässä osaamisessa.
Alku on ollut hektinen. Aloitin vierailemalla KPMG:n Kiinan-toimistoissa.
Lisäksi tutustun muiden maiden
China Practice -toimintaan. Tärkeintä on kartoittaa, minkälaista apua asiakkaamme
tarvitsevat ja miten verkostomme sekä Kiinassa että Brasiliassa
voivat auttaa meitä
tukemaan asiakkaitamme.
Olet asunut useassa
maassa. Miten voit hyödyntää näiden maiden tuntemusta työssäsi?
Synnyin Kiinassa, mutta vartuin ja kävin
koulut Brasiliassa. Puhun siis sujuvasti
kiinaa ja portugalia. Suomeen tulin vuonna
1999 ja olen työskennellyt täällä useiden
korkean teknologian yritysten kanssa
ennen siirtymistäni toiseen Big 4 -yritykseen vuonna 2006. Vaikka BRIC-mailla on
samanlaisia piirteitä, jokaisessa maassa
on omanlainen yrityskulttuuri ja omanlaiset ihmiset. Vahvuuteni on erityisesti paikallisen kulttuurin ja kielen osaaminen.
Kielen kautta kulttuuriin pääsee syvemmälle sisään ja ymmärtää myös vivahteita,
jotka ulkopuoliselta saattavat jäädä huomaamatta.
Mitä mahdollisuuksia ja haasteita
suomalaisyritykset kohtaavat Kiinassa
ja Brasiliassa?
Kiinan markkinat ovat hyvin dynaamiset.
Tämän päivän monet suomalaiset yritykset ovat toimineet Kiinassa jo pitkään.
Vaikka suomalaisyritykset ovat asettuneet
maahan hyvin, markkinoiden dynaamisuus
ja jatkuva muutos tuovat haasteita. Jotta
kilpailukyky ja kasvu säilyvät vakaalla pohjalla, suomalaisyritysten on mukauduttava
ympäristöön ja uudistettava strategiaansa.
Tässä me voimme olla avuksi.
Brasilia taas on toimintatavoiltaan lähempänä länsimaita, mutta maalla on ollut
omat taloudelliset haasteensa, kuten monimutkainen verotus. Nyt Brasilia on vakiintumassa, ja siellä aukeaa mittavia mahdollisuuksia. Erityisesti tulevat jalkapallon
MM-kisat vuonna 2014 ja Rion vuoden
2016 olympialaiset kiihdyttävät investointeja ja luovat merkittävää kasvupotentiaalia
myös suomalaisyrityksille.
Miten jaat aikasi kolmen kotimaasi
kesken?
Matkustan usein Kiinaan, mutta pääasiassa työasioissa. Minulla on perhettä sekä
Kiinassa että Brasiliassa, joten yritän tasapainottaa vierailuni näiden kahden maan
välillä. Kiinalainen uusivuosi, joka ajoittuu
tammi-helmikuulle, on juhla, jolloin perhe
kokoontuu yhteen. Kiinalaiseen perinteeseen kuuluu myös, että lapset huolehtivat
ikääntyvistä vanhemmistaan, joten tulevaisuudessa vietän varmasti enemmän aikaa
perheeni kanssa.
2/12 VIEW 21
Teksti: Matti Remes Kuvat: Riku Isohella, KPMG
Venäjä yllättää
aina – myös
myönteisesti
Venäjän talouden huima nousu on jäänyt mediassa
kielteisen uutisoinnin varjoon. Yrityksille maassa on
runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, mutta
yllätyksiin ja suuriin suhdanneheilahteluihin on
jatkossakin syytä varautua.
P
oliittinen kuohunta ja muut
negatiiviset uutiset ovat viime
aikoina hallineet Venäjältä tulevia
uutisia. Vähemmälle huomiolle
on sen sijaan jäänyt maan talouden vahva
veto, josta ovat päässeet hyötymään
myös monet ulkomaiset yritykset.
– Makrotaloudessa on tapahtunut valtava muutos runsaassa vuosikymmenessä. Tämä näkyy Venäjällä toimivien yritysten tuloksissa, jotka ovat kehittyvien
talouksien korkeimpia, KPMG:n Venäjän
ja IVY-maiden Chairman ja Senior Partner
Andrew Cranston sanoo.
Viimeiset 16 vuotta Moskovassa
asunut Cranston kertoi näkemyksiään
KPMG:n Venäjä-seminaarissa huhtikuun
lopulla Helsingissä. Samassa tilaisuudessa puhunut investointipankki Troika
Dialogin päästrategi Chris Weafer muistutti Venäjän talouden vahvuuksista.
– Valtion velka on alle 30 prosenttia
kansantulosta, ja maalla on kolmanneksi
suurimmat valuuttavarannot maailmassa.
Kasvua vauhdittavat investoinnit, joita
tehdään talouden monipuolistamiseksi
öljyn, kaasun ja mineraalien tuotannosta
muille toimialoille. Talouden moottoreihin
kuuluu myös kasvava ja entistä ostovoimaisempi keskiluokka.
Mahdollisuuksia monella toimialalla
Etenkin suuret kansainväliset yhtiöt ovat
huomanneet Venäjän suuren potentiaalin.
Väkimäärään suhteutettuna suorat sijoitukset ulkomailta Venäjälle ovat viisi kertaa
Kiinaa suuremmat.
Tällä hetkellä eniten kasvavat autojen,
elektroniikan, kodinkoneiden ja vaatteiden myynti. Cranston ennustaa, että seuraavaksi nousevat terveydenhoitoon, varainhoitoon ja vapaa-aikaan liittyvät
palvelut.
Ulkomaisille yrityksille tarjoavat mahdollisuuksia myös energiaan ja luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät toimialat.
– Kyse on hyvin kontrolloiduista
aloista, mutta ne tarvitsevat kipeästi
uudistuksia ja teknologista apua. Esimerkiksi energiatehokkuuden parantaminen
on suuri markkina, Cranston toteaa.
Heikossa kunnossa olevan infrastruktuurin parantamiseen tehdään miljardien
investoinnit tulevina vuosina. Maassa järChris Weafer
22 VIEW 2/12
KASVUA VAUHDITTAVAT
INVESTOINNIT, JOITA TEHDÄÄN
TALOUDEN MONIPUOLISTAMISEKSI ÖLJYN, KAASUN JA
MINERAALIEN TUOTANNOSTA
MUILLE TOIMIALOILLE.
jestetään muun muassa tulevina vuosina
useita suuria urheilutapahtumia, joiden
alla rakentaminen kiihtyy.
Omat arvot mukaan Venäjälle
Cranstonin mukaan menestyksen Venäjällä ratkaisee pitkäjänteisyys. Tavoitteet
on asetettava riittävän kauas tulevaan, ja
on pidettävä suunnitelmista kiinni vastoinkäymisistä huolimatta.
Korruptio ja byrokratia ovat ongelmia
kaikissa kehittyvissä talouksissa. Venäjällä
tilanne ei ole Cranstonin mukaan sen pahempi kuin muuallakaan. Korruption laajuus vaihtelee alueittain ja toimialoittain.
– Ulkomaiselle yritykselle korruptio ei
ole liiketoiminnan este. Tärkeintä on pitää
kiinni omista periaatteistaan ja noudattaa
Venäjälläkin omia arvojaan.
Maa on Cranstonin mielestä mainettaan
parempi lakien noudattamisessa. Esimerkiksi 70 prosenttia verotusta koskevista oikeusjutuista päättyy veronmaksajan eduksi.
– Myös rikollisuus on luultua vähäisempää. Yleisesti ottaen maa on turvallinen, Cranston sanoo.
Tämä vaikuttaa etenkin valtion mahdollisuuksiin tehdä pitkäjänteisiä investointeja.
Tuottavuus on edelleen matala, paikallisissa tuotantolaitoksissa käytetään vanhentunutta teknologiaa, ja yrityksillä on
vaikeuksia löytää päteviä työntekijöitä. Jälkimmäiseen ongelmaan on kiinnitettävä
Venäjällä erityistä huomiota, sillä työvoima
vähenee kymmenen prosenttia tulevan
vuosikymmenen aikana.
Poliittisia riskejä Weafer pitää tällä hetkellä varsin pieninä. Vaalien alla uutisia
hallitsivat hallituksen vastaiset mielenosoitukset, jotka ovat kuitenkin hiipuneet Vladimir Putinin aloittaessa uuden
kauden presidenttinä. >>
Poliittiset riskit pieniä
Weaferin mukaan suurin riski Venäjän
taloudelle on raakaöljyn hintaheilahtelu.
Andrew Cranston
2/12 VIEW 23
SRV:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen:
Suomalaisten kannattaa
hyödyntää läheinen
suhde Venäjään
Venäjän valtavat mahdollisuudet kannattaa hyödyntää, mutta järki on pidettävä päässä
maassa toimiessa. Näin tiivistää SRV Yhtiöt Oyj:n toimitusjohtaja Jukka Hienonen,
jolla on Venäjästä 25 vuoden kokemus viideltä toimialalta.
– Monelle yritykselle on luultavasti suurempi riski olla menemättä Venäjälle. Sitä
ennen kannattaa kuitenkin tehdä kotityöt
huolella ja kuunnella kokeneempien neuvoja. Siltikään ei pidä yllättyä mistään,
vaan on varauduttava kaikkeen, Jukka
Hienonen sanoo.
Hienosen mielestä menestymisen
edellytys on tiivis läsnäolo maassa. Paikallinen yrityskulttuuri ja käyttäytymissäännöt
on tunnettava perusteellisesti, eikä hyvä
kielitaitokaan ole pahitteeksi.
– Venäjän toimintoja ei voi johtaa
etänä. On pakko mennä paikan päälle, ja
on suuri etu, jos pystyy alusta lähtien rakentamaan paikallisuutta, vaikka pienin
askelin kerrallaan.
Varasuunnitelma aina takataskussa
Vastoinkäymisistä ei Hienosen mielestä
kannata masentua.
– Asiat vain tuppaavat menemään aina
vaikeimman vaihtoehdon kautta. Aina on
oltava varasuunnitelma, ja jatkossakin on
syytä varautua ennennäkemättömään
volatiliteettiin.
Venäjä on opettanut Hienoselle kärsivällisyyttä. Byrokratian rattaat etenevät
maassa hitaasti.
– Venäjällä tapahtuu vuodessa se,
mikä meillä viikossa. Toisaalta sitten kun
asiat lähtevät liikkeelle, kuukaudessa tapahtuu enemmän kuin meillä vuodessa.
Ulkomaisen yrityksen on Hienosen
mukaan syytä huomioida, että liiketoimin-
24 VIEW 2/12
taa leimaa Venäjällä heikko keskinäinen
luottamuspääoma ja sopimusten vähäinen
kunnioittaminen.
– Tyhmää vedätetään, jos vain pystytään. Sopimuksia kunnioitetaan niin pitkään kuin niistä on itselle etua.
Suomalaiset nauttivat arvostusta
Hienosen mukaan suomalaisilla yrityksillä
on Venäjällä etu, jota kilpailijoilla ei ole.
VENÄJÄN TOIMINTOJA EI VOI
JOHTAA ETÄNÄ. ON PAKKO
MENNÄ PAIKAN PÄÄLLE, JA ON
SUURI ETU, JOS PYSTYY ALUSTA
LÄHTIEN RAKENTAMAAN
PAIKALLISUUTTA.
Doing Business in Russia
2012
Näillä eväillä menestyt
Venäjällä
Jukka Hienonen listasi asioita, joita
yrityksen on syytä ottaa huomioon
Venäjällä:
Q
Q
Q
Q
Q
Q
Q
Opettele kieltä ja kulttuuria. Saat
paljon anteeksi ja monta ovea
aukeamaan.
On suuri etu, jos pystyy
rakentamaan alusta asti
paikallisuuttaan, vaikka pienin
askelin.
Kun itse pidät lupauksesi ja
palkitset, saat pitkäaikaisia
luottopelaajia.
Uuden oppimisen halu on valtava
voimavara, nuori sukupolvi on
vapaa vanhan systeemin kahleista.
Kaikilla aloilla ongelmat ovat
samankaltaisia. Kuuntele
kokeneempien neuvoja ja tee
kotityöt kunnolla.
Yhtiön omat arvot mukaan
Älä silti ylläty mistään. Aina on
oltava varalla plan b ja c. Varaudu
myös ennennäkemättömään
volatiliteettiin.
– Suomalaisia arvostetaan, ja olemme
tervetulleita. Kulttuurimme on lähempänä
venäläistä kuin minkään muun eurooppalaisen maan kulttuuri.
Hienosen kovimpia haasteita Venäjällä
on ollut Stockmannin toimintojen uudistaminen Venäjällä 1990-luvun puolivälissä.
Tehtävänä oli korvata tavaratalojen suomalaiset työntekijät paikallisella henkilöstöllä.
– Monilla suomalaisilla on väärä käsitys venäläisistä laiskoina ja epärehellisinä työntekijöinä. He peittoavat ahkeruudessa monet eurooppalaiset. Kun itse
pidät lupauksesi ja palkitset, saat pitkäaikaisia luottopelaajia. Rakentamamme
hävikkibonusjärjestelmän ansiosta tavaratalojen hävikki saatiin Venäjällä Suomea alhaisemmaksi.
Hienosen mielestä yritysten kannattaa hyödyntää nuorten työntekijöiden kova
halu oppia uutta. Naisilla on puolestaan
ollut perinteisesti vahva rooli Venäjällä.
Myös tämän yritykset voivat hyödyntää
rekrytoinneissa.
Kuluttajien ostovimma jatkuu
Hienonen uskoo kuluttajamarkkinoiden
vahvaan vetoon. Harva yritys on törmännyt tässä suhteessa kysynnän puutteeseen.
– Meneillään on varsinainen kulutusvimma. Tähän on historialliset syyt, sillä
maassa ei ollut 70 vuoteen mahdollisuus
ostaa tavaroita. Kuluttamista edistävät
myös 13 prosentin tasavero tuloissa ja
alhaiset asumiskulut.
Luksustuotteissa Venäjän markkinat
on hyvin katettu. Sen sijaan keskiluokan
ja alempien tuloluokkien palvelemiseen ei
ole panostettu läheskään yhtä paljon.
– Kulutustottumukset eivät usein ole
vielä kovin vakiintuneita. Kokeilunhalua
löytyy, mikä tekee maan otolliseksi uusille
tulokkaille.
Paikallinen kilpailu on monella alalla
vielä lapsenkengissä. Hienosen mukaan
tämä antaa asiansa osaavalle ulkomaiselle
yritykselle huikean potentiaalin.
– Jos kilpailukyky on kotimaassa kunnossa, on hyvät mahdollisuudet menestyä
myös Venäjällä.
Hienonen uskoo, että Venäjän jäsenyys Maailman kauppajärjestö WTO:ssa
tuo etua ulkomaisille yrityksille: tullitaso
alenee ja kaksoislaskutuksen kaltaiset
kilpailua vääristävät väärinkäytökset vähenevät.
Doing Business in Russia on
Venäjän KPMG:n julkaisema
käytännönläheinen opas, jossa
taloudellisen yleiskatsauksen lisäksi
on nostettu esille
Venäjän markkinoille
suuntaavien yritysten
kannalta keskeisiä
verotukseen ja
lainsäädäntöön
liittyviä kysymyksiä.
Lisätietoja:
www.kpmg.fi
KPMG tarjoaa
monipuoliset Venäjä-palvelut
Suomen KPMG:n Russian Desk auttaa
suomalaisyrityksiä Venäjän markkinoille etabloitumisen kaikissa vaiheissa.
KPMG palvelee myös Suomeen investoivia venäläisyrityksiä.
Palvelut on suunniteltu niin, että ne
vastaavat yritysten kaikkiin tarpeisiin,
olipa sitten kyse tilintarkastuksesta, verotuksesta, yritysjärjestelyistä, riskienhallinnasta tai muusta liiketoimintaan
liittyvästä neuvonnasta.
Suomen KPMG:n tukena on koko
KPMG:n kansainvälisten osaajien
joukko, joista Venäjällä ja muissa IVYmaissa toimivissa KPMG-toimistoissa
työskentelee yli 3 700 asiantuntijaa.
Lisätietoja KPMG:n
Russian Desk -palveluista:
Taija Kaivola, Director, KPMG
Puh. 020 760 3285
taija.kaivola@kpmg.fi
Stanislav Chakhovich, Director, KPMG
Puh. 020 760 3084
stanislav.chakhovich@kpmg.fi
2/12 VIEW 25
Helene
Schjerfbeck
lumosi
ensivieraansa
Yritysjohdon
taideillassa
– ”Erityisesti muotokuvat
ovat äärimmäisen
vaikuttavia”
V
ieraat toivotti tervetulleeksi
kauniisti Ateneumissa ranskalaishenkinen musiikki, josta
vastasivat Sibelius-Akatemian
muusikot Antti Vuori ja Meri-Tuuli
Saarnio sekä ohjelmaosiossa soittaneet
Asko Heiskanen ja Anna Kuvaja. Tervetuliaissanoissaan KPMG:n toimitusjohtaja
Raija-Leena Hankonen totesi paikalla
olevan yleisön olevan Schjerfbeck-näyttelyn ensimmäinen.
– Taidenäyttely on sananmukaisesti
saatu teitä varten valmiiksi, sillä viimeiset
teokset löysivät oman paikkansa tämän
päivän aikana, Hankonen kertoi.
™
26 VIEW 2/12
Teksti: Anni Sironen Kuvat: Matti Immonen
KPMG järjesti Yritysjohdon
taideillan Ateneumissa jo
kymmenettä kertaa.
Juhlatilaisuuden kunniaksi kutsun
saaneita oli paikalla ennätysmäärä,
lähes 350, ja vieraat pääsivät
tutustumaan upeaan Helene
Schjerfbeck -suurnäyttelyyn
ennakkoavajaisissa aivan
ensimmäisinä.
Hankosen mukaan Ateneum on tehnyt
näyttelyn koostamisessa suuren työn taidolla ja sydämellä, sillä kyseessä on tähän
asti laajin yleisölle avoinna oleva Helene
Schjerfbeckin näyttely: esillä on lähes 300
teosta taitelijan tuotannon eri kausilta.
Näyttely sisältää sekä klassikoita että harvoin nähtyjä teoksia, onpa mukana myös
täysin ennenäkemättömiä maalauksia.
– Tämä on hieno päivä kaikille
Helene Schjerfbeckin ystäville ja meille
KPMG:läisille, kun yhdessä saamme olla
avaamassa tätä näyttelyä, sanoi Hankonen
kiittäen lämpimästi paikalla olijoita.
š
ATENEUM ON TEHNYT
NÄYTTELYN KOOSTAMISESSA
SUUREN TYÖN TAIDOLLA JA
SYDÄMELLÄ, SILLÄ KYSEESSÄ
ON TÄHÄN ASTI LAAJIN
YLEISÖLLE AVOINNA OLEVA
HELENE SCHJERFBECKIN
NÄYTTELY.
‡
ž
Samalla hän totesi KPMG:n kehityksen Suomessa jatkuneen hyvin myönteisenä, mutta yhtiön suhtautuvan nöyrästi
tulevaan. Tällä hetkellä KPMG:n asiakkaat
toimivat vaativassa liiketoimintaympäristössä ja kovien realiteettien ristitulessa,
eivätkä olosuhteet ole muuttumassa
helpommiksi, vaan pikemminkin kiristymässä.
– Tämänkin vuoksi on hyvä pysähtyä
hetkeksi taiteen äärelle, nauttia taideteoksista, ystävien seurasta ja Ateneumin
hengestä, Hankonen totesi toivottaessaan
mukavaa iltaa.
Hankosen jälkeen oman tervehdyksensä toi Ateneumin museonjohtaja
Maija Tanninen-Mattila, joka oli iloinen
‡
™
– Illan tunnelma on hieno, ja olemme juuri
lähdössä opastetulle kierrokselle tutustuaksemme
näyttelyyn, Cargotecin toimitusjohtaja Mikael Mäkinen
kertoi illan kulusta. Seurueessa myös puoliso AnneChristine Sandholm (vas.), CapManin Senior Partner
Tuomo Raasio ja hallitusammattilainen Kirsi Komi sekä
Ursula Ranin ja Olli-Pekka Kallasvuo.
– Ateneumin ja KPMG:n tilaisuus on aina elämys.
Olemme lukeneet paljon Helene Schjerfbeckistä
ja ihailleet häntä aina. Erityisesti muotokuvat ovat
äärimmäisen vaikuttavia, hallitusammattilainen Sirkka
Hämäläinen-Lindfors pohti seuranaan puoliso
Bo Lindfors.
ˆ– KPMG näyttää muille mallia, miten
š
Valtion taidemuseon ylijohtaja Risto Ruohonen ja
Kansallisoopperan pääjohtaja Päivi Kärkkäinen keskustelivat Ateneumin ylätasanteella:
– Schjerfbeck on yksi lempitaiteilijoistani. Tuntuu siltä,
että viime näyttely oli juuri äsken, vaikka siitä on vierähtänyt jo 20 vuotta. Nyt näyttelyä katsoo taas ihan
uusin silmin, Kärkkäinen totesi.
ˆ
‹
sponsorointiyhteistyötä voidaan tehdä. Ja kuten
monta kertaa on todettu, taideilta on hieno perinne,
EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson totesi
yhdessä puolisonsa Eva Johanssonin kanssa.
‰
– Näyttelyn teoksissa näkyy kolmessakymmenessä vuodessa tapahtunut kehitys. Schjerfbeck
on minulle ennestään tuttu, ja on minulla yksi teos
omallakin seinälläni, Wärtsilän varatoimitusjohtaja
Raimo Lind kertoi. Kuvassa myös KPMG:n Partner
Timo Matikkala.
Ateneumin hyvin alkaneesta vuodesta ja
nyt alkavasta näyttelystä.
– Moni muistaa varmasti edellisen
Schjerfbeck-näyttelyn vuodelta 1992. Uskokaa tai älkää, siitä on 20 vuotta. Välissä on
kasvanut sukupolvi, joka ei näin laajasti ole
teoksia nähnyt, mutta nyt siihen avautuu
mahdollisuus, Tanninen-Mattila totesi.
ž
– Harvinaisen upea ja vaikuttava näyttely. Täällä
on myös paljon tuttuja, joita on mukava nähdä. Tunnelma on lämmin, joten tänne tulee mielellään, Vallila
Interiorin toimitusjohtaja Anne Berner (oik.) kertoi illan
hengestä. Kuvassa vasemmalla Marina Vahtola.
‹
Vuorineuvos Jorma Elorannan mukaan
Schjerfbeck on aina kova juttu. Keskustelupiirissä
toiset pitivät nuoresta Schjerfbeckistä ja toiset vanhemmasta, mikä Elorannan mukaan kertoo taiteilijan
monikerroksisuudesta. – Museonjohtaja sanoi edellisestä näyttelystä olevan 20 vuotta. Minusta se on
epäreilua, koska sehän oli ihan äsken! Eloranta sanoi.
– Tämä on kevään ykköstapahtuma. Helene Schjerfbeck on vaikuttava taitelija. Mieleen jäi myös se tuska,
joka hänen teoksissaan välittyy, Christer Granskog
pohti. Seurana puoliso Riitta Granskog.
‰
2/12 VIEW 27
Teksti: Maija Laakso
Kuvat: Matti Immonen, Ateneum
Helene Schjerfbeck:
Pikkusiskoaan ruokkiva
poika (1881), Kuva: Valtion
taidemuseo, Kuvataiteen
keskusarkisto / Hannu
Aaltonen
Ateneumin museonjohtaja
Maija Tanninen-Mattila
kertoo kuluvan vuoden
olevan koko tunteiden kirjon
kattava särmikäs kokonaisuus ja todellista taiteen
juhlaa. Toinen toistaan seuraavat suurnäyttelyt eivät
toteutuisi ilman pitkäaikaisia
ja luotettavia yhteistyökumppaneita. Ateneumin taidemuseo on yksi KPMG:n
pääsponsorointikohteista.
Talo täynnä tarinoita
P
ohjoismaiden merkittävimpiin
taiteilijoihin kuuluvan Helene
Schjerfbeckin (1862–1946)
syntymästä tulee tänä vuonna
kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo järjestää juhlan kunniaksi näyttelyn, joka on laajin milloinkaan järjestetty
Schjerfbeckin taiteen esittely.
– Tähän näyttelyyn olemme saaneet
ennestään tunnettujen maalausten lisäksi
myös monia teoksia yksityisnäyttelyistä.
Suomalaisille rakkaan Schjerfbeckin
maailma on täynnä tunteiden nyansseja
ja sävyjä ja näyttely toimii upeana vastapainona alkuvuonna esillä olleelle Carl
Larssonin ihanan valoisalle kotimaailmalle, Maija Tanninen-Mattila kuvailee.
Maija Tanninen-Mattla
28 VIEW 2/12
Loppuvuonna Ateneumissa avautuu
52 sielua -näyttely, joka esittelee kansainvälistä symbolismia. Se on katsaus symbolismiin 52 taiteilijan silmin. Mukana
näyttelyssä ovat maailman tunnetuimpien taiteilijoiden Vincent van Goghin,
Edvard Munchin ja Claude Monet’n
lisäksi myös suomalaisia taiteilijoita kuten
Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela ja
Hugo Simberg.
– Uskon, että tämän vuoden näyttelykalenteri muodostaa hyvän kokonaisuuden ja tarjoaa museovieraillemme vaihtelevia elämyksiä, Tanninen-Mattila kertoo.
Pitkäaikainen kumppani on
toiminnan kivijalka
KPMG on Ateneumin taidemuseon pitkäaikaisin yhteistyökumppani.
– Olemme tehneet yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien. Vaikka olemme nimenomaan suomalaisen taiteen koti ja
Suomen kansallisgalleria, viemme jatkuvasti suomalaista taidetta ulkomaille.
KPMG:n kansainvälisyys on meidän yhteistä hedelmällistä maaperäämme,
Tanninen-Mattila toteaa.
Museonjohtaja on kiitollinen pitkään
jatkuneesta yhteistyöstä ja arvostuksesta
Ateneumia kohtaan. Hän kuvailee suhdetta hyvän ystävyyden kaltaiseksi.
– Taiteen ja yrityksen yhteistyö on parhaimmillaan luovaa vuorovaikutusta, luottamusta ja pitkäjänteistä suunnittelua.
Meillä on monenlaisia tapoja ja muotoja
yhteistyöllemme KPMG:n kanssa. Taloudellisen tuen merkitystä ei voi vähätellä,
sillä museoiden budjetit ovat todella tiukilla. Tuen avulla myös vuoden 2012 upea
näyttelykokonaisuus on mahdollista, ja
siten tuo tuki jakautuu suurelle yleisölle.
Museo on hieno väline keskustella ihmisten kanssa, iloitsee Maija TanninenMattila.
Ateneumissa 2012
Helene Schjerfbeck
1.6.–14.10.2012
Q 52 sielua
Symbolismin maisema 1880–1910
16.11.2012–17.2.2013
Q
www.ateneum.fi
Ajankohtaisia julkaisuja
Tällä sivulla esitellään KPMG:n tuottamia tutkimuksia, raportteja ja muita julkaisuja
ajankohtaisista ilmiöistä ja haasteista, joita organisaatiot eri toimialoilla ja markkinoilla
toiminnassaan kohtaavat. Tutustu julkaisutarjontaamme osoitteessa www.kpmg.fi.
Global Transfer Pricing Review
Exploring the Cloud
KPMG:n 2012 Global Transfer Pricing
Review tarjoaa globaalin katsauksen
siirtohinnoittelun alati muuttuvaan maailmaan. Tutkimuksessa käsitellään yli 70
maan (mukana myös Suomi) siirtohinnoittelusäädöksiä asiakirjavaatimuksista
määräaikoihin, sanktioihin, siirtohinnoittelumetodeihin, erityistapauksiin, ennakkohinnoittelusopimuksiin ja toimivaltaisiin
viranomaisiin.
Hyvin toteutettuina pilvipalvelut voivat lunastaa lupauksensa tehokkuudesta ja
merkittävästi alemmista käyttökustannuksista. Tulevaisuudessa niiden merkitys
kasvaa entisestään – myös julkisella sektorilla. KPMG:n globaali tutkimus kartoittaa pilvipalveluiden käyttöönottoa, haasteita ja mahdollisuuksia julkisella
sektorilla.
INSIGHT – The global infrastructure
magazine
Power of Procurement
Investoinnit infrastruktuurihankkeisiin lisääntyvät voimakkaammin kuin koskaan,
ja tulevien vuosikymmenten investointitarpeet nousevat satoihin miljooniin ellei
jopa miljardeihin dollareihin. Insight-lehden uusimmassa numerossa perehdytään
erityisesti infrastruktuurihankkeiden rahoitukseen, ja siinä on mukana Kai Rintalan artikkeli uudesta Suomessakin käyttöönotetusta allianssimallista.
Hankintayksiköiden on laajennettava toimintaansa ja otettava strategisempi rooli
organisaatioissa. KPMG:n globaalin tutkimuksen tulokset osoittavat puutteita
toimittajasuhteiden hallinnassa, hankintastrategiaan liittyvässä päätöksenteossa
ja toimitusketjun riskienhallinnassa. Raportti tarjoaa viisi tärkeää neuvoa näiden
ongelmien taklaamiseksi.
KPMG Tietoturvaraportti 2012 A Better Pill to Swallow
KPMG listasi käytännön tietoturvatestausten perusteella suomalaisten organisaatioiden yleisimmät tietoturvaongelmat.
Tietoturvaraportti käy läpi vuoden 2011
yleisimmät tietoturvaongelmat ja luotaa
myös kuluvan vuoden todennäköisimpiin
kompastuskiviin Suomessa.
Onko terveydenhuollon globaali tavoite
”enemmän laatua, vähemmän kustannuksia” pian todellisuutta? KPMG:n globaalissa tutkimuksessa kuvataan 10 caseesimerkkiä, joissa tuottavuuden lisäys ja
kustannushyöty ovat erittäin merkittävät.
Finnish Companies Act
Edita on julkaissut KPMG:n asiantuntijoiden Suomen osakeyhtiölaista kirjoittaman englanninkielisen kommentaariteoksen Finnish Companies Act. Yhtiöoikeudellisten kysymysten lisäksi teoksessa on käsitelty osakeyhtiölakiin
läheisesti liittyviä verokysymyksiä. Teoksessa on seurattu
lainsäädäntöä maaliskuuhun 2012.
Tiedustelut ja tilaukset: www.netmarket.edita.fi
Tutustu
julkaisutarjontaamme
www.kpmg.fi
2/12 VIEW 29
UUTISIA
KPMG valittiin vuoden
vastuulliseksi yritykseksi
International Accounting Bulletinin vuosittaisessa tilaisuudessa
KPMG rankattiin toimialan ensimmäisenä yrityksenä vuoden
vastuulliseksi yritykseksi.
Raati perusteli päätöstään sillä, että
KPMG on lisännyt vastuullisuuttaan merkittävästi ja osoittanut vahvaa sitoutumista ja verkostoitumista useiden globaalien hankkeiden kautta.
Vastuullisuus on ollut näkyvässä roolissa KPMG:n ylimmän johdon agendalla,
josta on esimerkkinä helmikuussa New
Yorkissa järjestetty, paljon näkyvyyttä
saanut huippuseminaari
Business Perspective
on Sustainable Growth:
Preparing for Rio+20.
KPMG:n ja YK:n järjestämän Summitin pääpuhujina olivat mm.
YK:n pääsihteeri Ban
Ki-moon ja USA:n
entinen presidentti Bill Clinton. Myös
KPMG Internationalin pääjohtaja Michael
Andrew osallistui tapahtumaan.
Edellä mainitut asiat ovat entisestään
vahvistaneet KPMG:n vahvaa mainetta
yritysvastuupalveluissa. Päämääränämme
on itsekin elää kuten opetamme ja auttaa
asiakkaitamme kääntämään ilmastonmuutoksesta ja resurssien rajallisuudesta
aiheutuvat riskit mahdollisuuksiksi.
Lisätietoja:
Nathalie Clément,
yritysvastuuasiantuntija, KPMG
Puh. 020 760 3270
nathalie.clement@kpmg.fi
www.kpmg.fi
Terveydenhuolto
sähköistyy
KPMG on selvittänyt 39 johtavan
asiantuntijan näkemyksiä eHealthin
kehittämisestä ja käyttöönotosta.
Kansalaiset ovat valmiita omien
terveystietojensa hyödyntämiseen,
eikä teknologia aseta esteitä sähköisten ratkaisujen kehittämiselle.
Accelerating Innovation: The
Power of the Crowd -selvityksessä
kerrotaan mitkä tekijät vievät kehitystä eteenpäin ja mitkä
ovat eHealthin pahimmat pullonkaulat. Kehittäminen edellyttää
mm. selkeää visiota,
lääkärien ja potilaiden yhteistyötä sekä
ydinasioihin keskittymistä.
Lisätietoja:
Minna Tuominen-Thuesen, Advisory
Partner, KPMG
Puh. 020 760 3565
minna.tuominen-thuesen@kpmg.fi
www.kpmg.fi
KPMG:n Turun osaamiskeskus vietti 40-vuotisjuhliaan
KPMG:n Turun osaamiskeskuksessa juhlistettiin 40-vuotista
taivalta juhlaseminaarilla 25.4.2012.
Turun toimiston juuret ulottuvat alkuvuoteen 1972, jolloin KHT-tilintarkastaja Thor
Nyroos muutti Helsingistä Turkuun perustaakseen sinne toimiston. KPMG oli
tuolloin Turun alueella ensimmäinen ns.
suurista toimijoista. Vuosien kuluessa toimisto on kasvanut yhden henkilön praktiikasta 40 asiantuntijan osaamiskeskukseksi.
Radisson Blu Marina Palace Hotellissa
järjestettyyn juhlaseminaariin osallistui
lähes 200 vierasta. Tilaisuuden puhujina
olivat professori Alf Rehn Åbo Akademista, Oy Vallila Interior Ab:n
30 VIEW 2/12
hallituksen puheenjohtaja Anne Berner ja
KPMG Oy Ab:n hallituksen puheenjohtaja
Sixten Nyman.
SPONSOROINTIUUTISIA
Kilpajäillä häntä ei siis enää nähdä, mutta kokonaan Laura
ei luovu rakastamastaan lajista, sillä näytökset Suomessa ja eri
puolilla Eurooppaa ovat antaneet syyn käydä luistelemassa muutaman kerran viikossa. Myös kauppatieteiden opinnot Aaltoyliopistossa pitävät Lauran jatkossa kiireisenä.
KPMG toivottaa onnea ja menestystä Lauralle hänen opinnoissaan ja elämässään kilpailu-uran jälkeen.
Tanja Poutiaisella tähtäimessä
jo palkintopallisijat
Laura Lepistö siirtyy opintojen
pariin
Lepistön ja KPMG:n vajaan vuoden kestänyt sponsorointiyhteistyö päättyi tähän kevääseen, kun Suomen menestynein taitoluistelija lopetti kilpailu-uransa.
Pitkään nilkan seudun hermokivuista kärsinyt luistelija elätteli
moneen otteeseen toiveita paluusta, kunnes aika oli kypsä lopulliselle päätökselle.
KPMG:n ja Tanjan monimuotoinen sponsorointiyhteistyö jatkuu
kesällä ja alkusyksyllä mm. työharjoittelupäivien merkeissä ja
tutustumisella Helene Schjerfbeck -suurnäyttelyyn Ateneumissa.
KPMG:n Facebook-sivustolla ja Tanjan omilla kotisivuilla
www.tanjapoutiainen.com voit tutustua Tanjan terveisiin
kesäharjoittelukauden aikana.
Uusia tuulia valmistautumisessa kilpailukauteen 2012–13
tuo uusi sveitsiläinen valmentaja Christian Brüesch. Tanjan tähtäimessä ovat jo palkintopallisijat sekä maailmancupissa että
vuoden 2013 MM-kisoissa Schladmingissa Itävallassa.
Yritysvastuu nousee
hallituksen agendalle
Vastuullinen toiminta on tulevina vuosina entistä ratkaisevampi
tekijä yrityksen menestykselle. Siksi myös kiireisten hallitusten jäsenten kannattaisi käyttää asian pohtimiseen nykyistä
enemmän aikaa.
Tätä mieltä on KPMG:n Climate Change & Sustainability -palveluiden kehittämisestä
globaalisti vastaava johtaja ja partner Barend van Bergen. Hän puhui huhtikuussa
Helsingissä KPMG:n, Pohjola Pankin ja Finnish Business & Societyn seminaarissa,
jossa ajankohtaisia vastuullisuusasioita käsiteltiin
erityisesti talous- ja yritysjohdon näkökulmasta.
Yksikään yritys ei voi enää ohittaa vastuullisuuskysymyksiä, ja fiksuimmissa yrityksissä nämä
asiat ovat jo olennainen osa strategista ajattelua ja
jokapäiväistä liiketoimintaa. Tulevina vuosina vastuullinen toiminta on entistä keskeisempi edellytys
taloudelliselle menestykselle.
– Yritysvastuun kokonaisvaltainen kehittäminen
ja hyödyntäminen osana johtamisjärjestelmää nousevatkin yhä useammassa yrityksessä ylimmän
johdon ja hallitusten agendalle myös Suomessa,
arvioi KPMG:n Partner Jan Montell samassa seminaarissa.
Verokannat kansainvälisessä vertailussa
KPMG on lanseerannut verokantoja
kansainvälisesti vertailevan verkkotyökalun. Työkalun avulla voi tutustua
ja vertailla kattavasti eri maiden verokantoja niin yritysverotuksen, välillisen verotuksen kuin henkilöverotuksenkin osalta.
Lisätietoja: www.kpmg.com
KPMG-talo nousee
Töölönlahdelle
Töölönlahdelle nousee paraikaa uusia
toimisto- ja asuinrakennuksia. Yksi
näistä on KPMG:n uusi toimistorakennus, jonka on määrä valmistua
vuoden 2014 alkuun mennessä. Kesäkuun alussa projektille avattiin myös
oma verkkosivusto. Sivusto tarjoaa
mm. ajankohtaistietoa rakennusprojektin etenemisestä sekä Töölönlahden puistoalueen kehityksestä.
Lisätietoja: www.toolonlahdentalot.fi
Barend van Bergen
2/12 VIEW 31
A981
Jotta voisimme
kokea enemmän
KPMG on tehnyt Ateneumin taidemuseon
kanssa yhteistyötä jo vuodesta 2003 alkaen.
Tällä hetkellä olemme Ateneumin pitkäaikaisin
yhtäjaksoinen pääyhteistyökumppani.
Tukemalla Ateneumia haluamme osaltamme
mahdollistaa korkeatasoisten kansainvälisten
ja kotimaisten taidenäyttelyjen toteutumisen
Suomessa. Haluamme myös edistää
yritysten ja taiteen välistä kanssakäymistä.
Helene Schjerfbeck -suurnäyttely
1.6.-14.10.2012
www.ateneum.fi
kpmg.fi
Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Osa teoksesta, öljy kankaalle, Ateneumin taidemuseo. Kuva: Hannu Aaltonen, Valtion taidemuseo / Kuvataiteen keskusarkisto. © Kuvasto ry.
© 2012 KPMG Oy Ab, a Finnish limited liability company and a member fi rm of the KPMG network of independent member firms affiliated with KPMG International Cooperative
(“KPMG International”), a Swiss entity. All rights reserved. The KPMG name, logo and “cutting through complexity” are registered trademarks or trademarks of KPMG International
Cooperative, a Swiss entity.