Sanaston uutiskirje lokakuu 2014 Tekijöiden vahva sitoutuminen on ollut avainasemassa Kirja elää -kampanjan menestyksessä. Tässän kampanja-aktiivejamme eduskunnassa syyskuussa 2014. tämä uutiskirje keskittyy lainauskorvauksiin. Miksi me Sanastossa pyrimme vaikuttamaan Suomen lainauskorvausten tasoon? Mikä on lainauskorvauksen ja kirjastoapurahan ero? Saako sähkökirjojen lainaamisesta lainauskorvausta? Ota yhteyttä! @SanastoInfo fb.com/sanasto sanasto+358 9 5629 3300 annankatu 29 a 25, 7. krs [email protected] 00100 Helsinkisanasto.fi toiminnanjohtajalta [email protected] Olemme Sanastossa kampanjoineet aktiivisesti lainauskorvausmäärärahan korottamisen puolesta nyt kolmen vuoden ajan. Työtä on tehty hartiavoimin: olemme tavanneet kymmeniä ja taas kymmeniä päättäjiä ja virkamiehiä vieden viestiä kirjallisuuden tekijöiden tulonmuodostuksesta ja tekijänoikeuskorvausten tärkeydestä. Työ on myös tuottanut tulosta: viimeisten kolmen vuoden aikana lainauskorvausmääräraha on noussut lähes 36 %, mikä on vallitsevassa taloustilanteessa hieno saavutus. Vaikka prosentuaalinen korotus tuntuu korkealta, on tosiasia, että maamme lainauskorvausten taso jää vielä huomattavasti jälkeen muista Pohjoismaista. Vaikka Kirja elää -kampanjaa koordinoidaan Sanaston toimesta, on se alusta asti ollut ennen kaikkea tekijöiden kampanja. Kukaan ei osaa kertoa arjestaan, työstään ja tekijänoikeuksien merkityksestä kuten tekijä itse. Kampanjamme tavoitteena on saada kirjallisuuden tekijöille sen tasoinen lainauskorvaus, jolla heidän oikeutensa lain ja direktiivin edellyttämään kohtuulliseen korvaukseen toteutuu. Me Sanastossa teemme aktiivisesti töitä erityisesti kirjailijoita koskettavien tekijänoikeusasioiden puolesta, sitä kautta tekijöiden asemaan ja toimeentuloon vaikuttaen. Tekijänoikeusjärjestelmän ja poliittisen päätöksenteon tulee turvata tekijöiden asema sekä mahdollistaa asianmukainen korvaus tehdystä työstä. Kirjallisuuden alalla tekijänoikeudet ovat erityisen tärkeitä siksi, että monelle kirjallisuuden tekijälle tekijänoikeuskorvaukset ovat ainoaa varsinaista tuloa. Muihin kirjallisuuden tekijöille tärkeisiin teemoihin pyrkivät vaikuttamaan Sanaston jäsenjärjestöt. Tällaisia asioita ovat mm. sosiaaliturva- ja eläkeasiat, kirjastoapurahojen taso sekä tekijöiden neuvotteluasema. Kaikkien järjestöjen tavoitteena on omalta osaltaan parantaa kirjallisuuden tekijöiden asemaa. Kaikille tärkeissä asioissa, kuten lainauskorvauksissa, teemme tiivistä yhteistyötä näin viestiämme vahvistaen. Kuluvan vuoden aikana hyvä esimerkki tekemästämme yhteistyöstä on Sanaston tavoiteohjelma seuraavalle vaalikaudelle. Olemme koonneet ohjelmaan kaikille kirjallisuuden tekijöille tärkeitä teemoja ja tavoitteita. Niiden toteutuessa koko suomalainen yhteiskunta hyötyy elävän kulttuurin, työllisyyden ja hyvinvoinnin lisääntyessä. Uskon vakaasti, että oikeudenmukaisuus voittaa, ja että saamme lainauskorvaukset asianmukaiselle tasolle myös Suomessa viimeistään seuraavalla vaalikaudella. Rohkaiseva askel tähän suuntaan on kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitasen (sd) lokakuussa koolle kutsuma työryhmä, jonka tehtävänä on yhdessä ratkaista, miten lainauskorvaukset seuraavan hallituskauden aikana nostetaan eduskunnan tahdon mukaisesti muiden Pohjoismaiden tasolle. Lainauskorvaukseen tällä vaalikaudella tehdyt korotukset ovat seurausta yli puoluerajojen tehdystä työstä. Tästä eduskunnalle suurkiitos. Syyskuisessa aamukahvitilaisuudessamme keskustelin lainauskorvauksen tärkeydestä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok) kanssa. Lainauskorvauksen korottamiselle on selkeät ja velvoittavat oikeudelliset perusteet. Kuten myös eduskunnan valtiovarainvaliokunta on todennut, tulee lainauskorvaukset haastavasta taloustilanteesta huolimatta saada nostettua pohjoismaiselle tasolle. On myös huomioitava, että valtiontalouden näkökulmasta lainauskorvauksessa on kyse pienestä summasta. Luovaa työtä tekevä kirjailija työllistää laajan arvoketjun mahdollistaen monien ammattikuntien toiminnan. Kirjalllisuuden tekijän työ on perusedellytys kustantamoille ja kirjakaupalle. Ilman tekijän luovaa työpanosta myös suuri joukko graafikoita ja kirjakauppiaita olisi vailla töitä. Ei pidä myöskään unohtaa kirjastolaitosta, kriitikoita ja erilaisia laitoksia ja yhteisöjä, joille elävä, kotimainen kirjallisuus on elinehto. Kirjallisuudella on siis merkittävä työllistävä vaikutus. Kirjastoilla on valtava merkitys yhteiskunnalle. Kirjasto on suomalaisen kulttuurin ja kansansivistyksen kivijalka, jota ei saa murentaa. Laadukas kotimainen kirjallisuus tarjoaa kirjastolaitokselle sisällön mahdollistaen sen olemassaolon, ja tekijät ansaitsevat asianmukaisen korvauksen luomiensa teosten ilmaisesta lainaamisesta. Lainauskorvauksen korottaminen takaisi entistä useammalle kirjallisuuden tekijälle säännöllisen tulonlähteen luomiensa teosten käytöstä. Tällöin hän voi entistä paremmin keskittyä luovaan työhön. Uutta kulttuuria ei synny ilman toimeentuloa. Tavoitteemme seuraavalle vaalikaudelle • lainauskorvaus pohjoismaiselle tasolle • lainauskorvaus laajennettava myös opetus- ja tutkimuskirjastoihin • tekijänoikeusjärjestelmän tulee turvata luovan työn tekijöiden asema mikä on lainauskorvaus? • • • • • • Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus teosten lainaamisesta kirjastoista. Tekijänoikeus on velvoittava: jos teoksia lainataan, tulee tekijälle maksaa korvaus. Kyse ei ole harkinnanvaraisesta tuesta tai apurahasta. Vuosittainen määräraha valtion budjetissa, 4,075 milj. euroa vuonna 2014 Perustuu laajaan otokseen yleisisten kirjastojen lainauksista. Tekijän saama korvaus määräytyy hänen teostensa edellisvuoden kokonaislainamäärän mukaan Lainauskorvaus on saajalleen veronalaista tuloa. entä kirjastoapuraha? • • • • • • Kirjastoapuraha on harkinnanvarainen tuki, jota myöntää Taiteen keskustoimikunnan alainen kirjastoapurahalautakunta. Kirjastoapuraha on harkinnanvaraista tukea taiteelliseen työskentelyyn. Vuosittainen määräraha valtion budjetissa, 3,1 milj. euroa vuonna 2014. Toisin kuin nimestä saattaisi ymmärtää, kirjastoapurahaa ei makseta lainaamiseen perustuen. Kirjastoapurahat ovat elintärkeitä monimuotoiselle kotimaiselle kirjallisuudelle. Kirjastoapuraha on saajalleen verotonta tuloa. lainauskorvaukset pohjoismaissa vuonna 2014 LAINOJA VUODESSA MÄÄRÄRAHA VUODESSA € KORVAUS KÄYTÖSSÄ VUODESTA TANSKA 75 milj. 22,0 milj. 1946 RUOTSI 90 milj. 14,7 milj. 1954 NORJA 40 milj. 12,5 milj. 1947 SUOMI 100 milj. 4,1 milj. 2007 Suomen vuosittainen lainamäärä koostuu yleisten kirjastojen kirjalainoista (n. 73 miljoonaa), musiikin lainoista (n. 10 milj.) sekä korvauksen ulkopuolella olevien opetus- ja tutkimuskirjastojen lainoista (n. 20 milj.). Muissa Pohjoismaissa opetus- ja tutkimuskirjastot ovat pääsääntöisesti mukana korvauksen piirissä. ajankohtaista • seuraava tilityksemme on 7.11.2014. muistathan, että löydät ajantasaisen tilitysaikataulun osoitteesta sanasto.fi/tilitys. Seuraavan vuoden tilitysaikataulun julkaisemme marraskuussa. • seuraava uutiskirjeemme ilmestyy joulukuussa. Vaikuttamistyön tapahtumia 2014 Kuvat: Eero Kokko Sanaston vaikuttamistyö on jatkunut aktiivisena myös vuonna 2014. Huhtikuussa kulttuuriministeri vaihtui, kun Vasemmistoliitto jätti hallituksen ja Pia Viitanen (sd) tuli kulttuuri- ja asuntoministeriksi. Vuoden aikana lainauskorvauksista jätettiin kaksi kirjallista kysymystä. Kirjallinen kysymys on valtiopäivätoimi, jolla yksittäinen tai useampi kansanedustaja yhdessä voi pyytää ministereiltä lisätietoa hallituksen toimista. Kansanedustaja Tuomo Puumala (kesk) jätti toukokuussa kulttuuriministeri Viitasen vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien lainauskorvausten korottamista. Syyskuussa kansanedustaja Sari Sarkomaan (kok) jättämän kirjallisen kysymyksen allekirjoitti vähintään yksi edustaja kaikista eduskuntapuolueista. Molemmat kysymykset ovat nähtävissä Sanaston kotisivuilla. Syyskuussa Sanasto järjesti kansanedustajille jo perinteeksi muodostuneen aamukahvitilaisuuden eduskunnassa. Paikalla oli runsas joukko kirjailijoita, muun muassa Sanaston puheenjohtaja Virpi Hämeen-Anttila, Kaari Utrio, Sirpa Kähkönen, Tittamari Marttinen, Markus Hotakainen sekä Laila Hirvisaari, ja myös runsaasti kansanedustajia, mukaan lukien sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Raija Vahasalo (kok) sekä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok). Tilaisuudessa kävi ilmi, että eduskunnassa vallitsee laaja yhteisymmärrys ja tahtotila lainauskorvausten tilanteen korjaamiseksi. Lokakuussa kulttuuri- ja asuntoministeri Viitanen ja Sanasto kutsuivat kaikkien eduskuntapuolueiden edustajat lainauskorvaustyöryhmään. Työryhmän tehtävänä on löytää ratkaisu, jolla Suomen lainauskorvaukset nostetaan pikaisesti seuraavan hallituskauden aikana eduskunnan tahdon mukaisesti muiden Pohjoismaiden tasolle. Hallitus esitti vuoden 2015 talousarvioehdotuksessaan lainauskorvausmäärärahan suuruudeksi 4,225 milj. €. Budjetti siirtyi eduskunnan käsiteltäväksi syyskuussa. Lopullisesti eduskunta hyväksyy tulevan vuoden budjetin loppuvuodesta. Ylh. Entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas) keskusteli aktiivisesti Outi Pakkasen ja Laila Hirvisaaren kanssa. Alh. Sirpa Kähkönen, Sanaston puheenjohtaja Virpi Hämeen-Anttila ja Juha-Pekka Koskinen sekä kansanedustaja Pia Kauma (kok). muista seurata kampanjasivuamme kirjaelää.fi! saako sähkökirjoista lainauskorvausta? • Euroopan maiden välillä on suuria eroja sähköisten kirjojen kirjastolainaamisen yleisyydessä. • Suurimmassa osassa maita sähköisten kirjojen lainaaminen toteutuu kustantajien ja kirjastojen solmimilla sopimuksilla. • E-kirjojen lainaamisesta ei tällöin makseta lainauskorvausta, vaan tekijä saa palkkion kustannussopimuksen perusteella. Näin on myös Suomessa. • Jotkin maat ovat ilmaisseet halunsa saada myös sähköiset kirjat lainauskorvauksen piiriin, ja Suomessakin asiasta on käyty keskustelua. Asiaan liittyy myös oikeudellisia kysymyksiä ja haasteita. • Suomessa myös e-kirjojen lainaaminen kirjastoista on vielä melko pienimuotoista. E-kirjoja pyritään kuitenkin saamaan kirjastoihin kasvavassa määrin. • Lähes kaikissa Euroopan maissa (Iso-Britanniaa lukuunottamatta) sähköisten kirjojen osuus koko kirjamarkkinasta on kuitenkin edelleen pieni, vain muutaman prosentin luokkaa.