Oppimisvaikeudet ja vieraat kielet Hokes-hanke Pulkkila 20.10.2011 Psykologi Ulla Pakanen-Wallin Ohjaava opettaja Sanna Alila Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja tukeminen kielissä Oppimisvaikeudet kielellisten vaikeuksien ja hahmottamisen näkökulmasta Psykologi Ulla Pakanen-Wallin Hyvän oppimisen edellytykset • Emotionaalinen perusta – motivaatio – käsitys itsestä oppijana • Työskentelytaidot – toiminnanohjaus – ryhmätyötaidot • Kognitiiviset perustaidot – tarkkaavaisuus – perustaitojen automatisoituminen • Oppimisstrategiat Meltzer, 1996 SOSIAALISET JA PSYYKKISET OPPIMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT: • lapsen tai muiden perheenjäsenten tunne-elämän ongelmat • väkivalta perheessä • sosiaaliset ongelmat perheessä • jäsentymätön arki • unen tai ravinnon puute • toimintamallit • tuen puute • opetukseen liittyvät syyt OPPIMISVAIKEUKSIEN OSA-ALUEITA: • kielelliset vaikeudet • hahmottamisvaikeudet • muistin ongelmat • tarkkaavaisuuden ongelmat Siirtovaikutus • Vieraan kielen oppimisvaikeuksia vaikea arvioida/kuntouttaa ilman että perehdytään vastaaviin äidinkielen taitoihin • Esim. vieraan kielen lukemisvaikeudet saattavat juontaa suoraan äidinkielen lukemisvaikeuksista • Tuki- ja kuntoutustoiminpiteet täytyy suunnitella niin, että ensin selvitetään vastaavat vaikeudet äidinkielessä PUHE- JA KIELIHÄIRIÖIDEN LUOKITTELU OIREEN MUKAAN (Pirjo Korpilahti kirjassa ”Kommunikoinnin häiriöt”) • • • • • • • • • • artikulaatiohäiriöt viivästynyt puheen- ja kielenkehitys kielenkehityksen erityisvaikeus ( dysfasia ),( F 80) puheen sujuvuuden häiriöt puhe-elinten motoriikan häiriöt nasaliteetin häiriöt äänihäiriöt puhumattomuus kieliopillisen kehityksen häiriöt luki-häiriöt OPPIMINEN JA KIELEN KEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS • • • • • puheen tuottamisen vaikeudet puheen ymmärtämisen vaikeudet nimeämisvaikeudet sanavaraston niukkuus tarkkaavaisuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen vaikeus • oman toiminnan ohjaamisen vaikeus • kielellisen tietoisuuden heikkous OPPIMINEN JA KIELENKEHITYKSEN ERITYISVAIKEUS • • • • • • • lukemis- ja kirjoittamisvaikeudet aikakäsitteet vaikeita aritmeettiset vaikeudet rahankäyttöön liittyvät vaikeudet pelien sääntöjen oppiminen työlästä huumorin ymmärtämisen vaikeus oman kehon liikkeiden hallinnan vaikeus PUHEEN YMMÄRTÄMISEN VAIKEUDET AUDITIIVISEN HAVAINTOPROSESSIN ONGELMAT • tarkkaavaisuus • erottelukyky • kielellinen työmuisti SANASTON HALLINNAN ONGELMAT • heikko sana- ja käsitevarasto • uusien sanojen omaksuminen vaikeaa  kertaus tärkeää • lause- / asiakokonaisuuksien ymmärtäminen vaikeutuu PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET YMM ÄRTÄMISEN VAIKEUS • sanajärjestys, taivutetut sanat, sivulauseet, lauseenvastikkeet… KIELELLISEN P ÄÄTTELYN VAIKEUDET • jo muistissa olevan aineksen yhdistäminen tämänhetkiseen kielelliseen ainekseen PRAGMATIIKAN ONGELMAT • vaikeus ymmärtää sanojen ja lauseiden takana ja rinnalla olevia elementtejä (mm. puhujan non-verbaali viestintä, tilanne, sanojen monimerkityksisyys…) • ”Onpa täällä kylymä.” Bye bye baby, baby good bye! Osta osta vauva, vauva hyvä ostos! Give me break! Anna minulle jarru! PUHEEN TUOTTAMISEN VAIKEUDET… SANAVARASTOPUUTTEET NIMEÄMISVAIKEUS / SANANLÖYTÄMISVAIKEUS • vaikeus palauttaa mieleen sanoja – hidasta tai epätarkkaa tai molempia • taukoja, toistoja, takeltelua, epätarkkoja ilmaisuja, fraaseja… • semanttinen parafasia (harppu-urut, rusetti-tukka, majavaeläin…) • literaalinen parafasia (tukka – kukka, nuolee – ”nielaa”…) Hahmottaminen • Aivojen kykyä ymmärtää näkemäämme ei tarkoin ymmärretä • hahmottamiseen osallistuu valtava aivokapasiteetti • 55 % aivokuoren pinta-alasta osallistuu hahmottamiseen  monimutkainen ja laaja prosessi (vrt. auditoriset prosessit 3%) • siihen miten aivot ymmärtää silmän tuoman viestin vaikuttaa: – – – – tieto taito aikaisemmat kokemus muistivarastot Hahmottamisvaikeuksien syitä • aivovauriot • geneettiset poikkeavuudet ja kromosomipoikkeavuudet • aivojen kehityshäiriöt • yleisesti ajatellaan, että oikeaan hemisfääriin painottuva ongelma liittyisi hahmottamisvaikeuksiin (voi olla rakenteellinen, toiminnallinen tai ympäristön provosoima) Ongelma-alueet aikuisilla ja lapsilla • lapsilla: • aikuisilla: – visuomotoriikka – visuaalisen attention vaikeudet – avaruudellinen hahmottaminen – agnosia – visuaalinen tarkkaavaisuus ja yksityiskohtien havainnointi – avaruudellisen ja visuokonstruktionaalisen hahmottamisen vaikeudet • visuospatiaaliset vaikeudet • avaruudellisten suhteiden hahmottaminen • praktisten toimintojen vaikeudet Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä • Visuaalinen tarkkaavaisuus ja erottelu: – tavarat helposti hukassa – vaikea huomata visuaalisia merkkejä (esim. taulumerkinnät) – vaikea löytää tietty ihminen väkijoukosta – opetuksen seuraaminen taululta vaikeaa – liikkuvien ärsykkeiden huomiointi vaikeaa Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä • suunnat, tila ja avaruudellinen hahmottaminen – koulurakennus vaikea hallita – kodin ulkopuolella vaikea liikkua ja koulumatkat vaikea oppia – vaikeuksia taitoaineissa – matematiikan vaikeudet – liikunnan vaikeudet (oma motoriikka) Visuaalisten ongelmien esiintulo koulutyössä • Visuaalinen prosessointi ja strategiat – pukeutuminen, laitteet yms. vaikeita – monimutkaisen materiaalin jäsentäminen vaikeaa – ongelmia matematiikassa – monivaiheinen visuaalinen työskentely vaikeaa – laajojen kokonaisuuksien hallinta vaikeaa (lukuaineet) Vaikutukset oppimiseen: • • • • • • • • • Ongelmia voi olla seuraavilla alueilla: kirjoittaminen matematiikka taitoaineet liikunta(ryhmäliikunta, pallopelit) sosiaaliset suhteet ajan hallinta kokonaisuuden/osien hahmottaminen itsearviointi Apukeinoja luokkatyöskentelyyn • • • • • • • • Sijoittuminen luokassa Taulu selkeä, ei liikaa informaatiota Tietoa ei puhtaasti visuaalisessa muodossa Asioiden kielellistäminen Näönvaraisten tehtävien ”aukipuhuminen” Kielellinen uudelleenjäsentäminen Toiminnanohjauksen tukeminen Kynätuen käyttö ja käsialakirjoituksesta vapauttaminen (visuomotoriikka) • Tietokone kirjoittamisen apuvälineenä Opiskelustrategioita: • kielellinen uudelleenmuotoilu • alleviivaus • tiivistäminen • kielelliset assosiaatiot • ajatuskartat ei sovi, jos hahmottamisvaikeuksia MITÄ MUISTI ON? • Tietoinen mieleenpainaminen / tiedostamaton oppiminen? • Säilyykö tieto muistijärjestelmässä lyhyen / pitkän aikaa? • Muistettavan aineksen käsittelytapa • Onko kyse tietojen, kokemusten vai taitojen muistamisesta Mikä muisti on? Työmuisti on tärkeä oppimisen ja ajattelun väline • Työmuisti on suhteellisen lyhytkestoinen • Tarpeellinen monissa oppimiseen liittyvissä asioissa: • • • • • Lukemisessa Laskemisessa Luennon kuuntelemisessa Ajattelussa ja ongelmanratkaisussa Tiedon liittämisessä aiemmin opittuun MIELEENPAINAMISTA VOIT TUKEA… • kytkemällä tietoa aikaisempaan tietoon • ajattelemalla eroja ja yhtäläisyyksiä • keksimällä uusia mielleyhtymiä • liittämällä mukaan jokin tunnekokemus Muisti ja kokonaiskapasiteetti • Muisti on keskeinen ja kokonaisvaltainen tiedonkäsittelytaito. Sillä on kohtalaisen voimakas yhteys kokonaiskapasiteettiin • Muistitehtävät antavat tietoa erilaisista yksilöllisistä tiedonkäsittelytaidoista. Esimerkiksi onko visuaalinen vai kielellinen muisti vahvempi kanava oppia asioita. • Oppimisvaikeudet ovat usein liitoksissa heikentyneeseen suoriutumiseen työmuistiin liittyvissä tehtävissä Työmuistin ongelmat ilmenevät luokassa: • Oppimisessa hankaluuksia keskivertoa enemmän • Ohjeiden seuraaminen vaikeaa • Tehtävien aloittaminen, organisoiminen ja loppuun vieminen vaikeaa, häiriintyy helposti • Paljon keskittymistä vaativat tehtävät hankalia • Oman toiminnan arviointi vaikeaa • Ongelmanratkaisutehtävät hankalia • Eroavat ”hyperaktiivisista” Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti kuormittuu helposti • Varmista, että oppilas tietää mitä tekee • Toista ohjeet ainakin kerran • Muistuta olennaisista asioista • Pyydä oppilasta toistamaan ohjeet • Helpota prosessia • Esimerkiksi kirjoittamisessa käytä tuttuja sanoja, lyhyitä ja yksinkertaisia virkkeitä (SVO) Miten voisi auttaa oppilasta, jonka työmuisti kuormittuu helposti • Anna ulkoisia muistivihjeitä • Pilko monimutkaiset ohjeet pienemmiksi osiksi • Anna ulkoisia muistivihjeitä eri osien muistamiseksi • Self-help-strategiat • Rohkaise kysymään apua • Rohkaise käyttämään muistivihjeitä • Kannusta jatkamaan pitkissä tehtävissä Muistamisesta… • Toisto ja kertaaminen kaiken A ja O • Aktiivinen työstäminen ja opettelu tärkeää • Pidemmän aikavälin harjoittelu johtaa parempaan tulokseen kuin lyhyelle aikavälille toistojen kasaaminen Muistamisesta… • Syvyys tai laatu tiedonprosessoinnissa vaikuttaa muistamiseen • Jos tietoa prosessoidaan syvemmin, on tuloksena muistot, jotka ovat • Laajempia • Pitempikestoisempia • Vahvempia Muistista palauttaminen • Muistiin tallentuu koko oppimistilanne. Mikä hyvänsä oppimistilanteeseen liittyvä asia voi palauttaa mieleen opitun asian • Tiedonkäsittely prosessi erilainen oppimis- ja mieleenpalauttamistilanteissa • Mieleenpainetun asian palauttaminen ei aina onnistu Oppimisvaikeuden tunnistaminen ja tukeminen vieraissa kielissä Opetuksen menetelmiä ja työtapoja oppimisvaikeuden kohtaamiseen vieraissa kielissä Ohjaava opettaja Sanna Alila Tutkittua tietoa ja linjauksia • • •  •  Suora opettaminen Muististrategiat Luetun ymmärtämisen strategiat Merkittävät tekijät oppimista tuettaessa (Fornes 2000) Yhteisöllinen oppiminen inkluusiohengen mukaista Sama teema → tehtävien ja läksyjen määrä vaihtelee, tehtävien variointi ja muokkaus, mikä on olennaista Struktuurin merkitys •    • Oppitunnin kulun ilmaiseminen helpottaa Oppilasta Opettajaa itseään Luokassa työskenteleviä muita aikuisia Oppitunnin rakenteen voi ilmaista kirjoittamalla ja tarvittaessa täydentää kuvilla, piirroksilla, valokuvilla, kopioilla kirjan kansista jne. Eriyttämisen ulottuvuudet Opiskelun • Laajuus • Syvyys • Etenemisnopeus Eriyttää voi  Opetusmenetelmiä  Oppiainesta  Tehtäviä  Oppimisen tulosten osoittamista  Arviointia  Oppimiseen tarvittavaa aikaa  Nämä toimenpiteet eivät tarkoita oppimäärän yksilöllistämistä Opetussuunnitelman perusteissa Kielitaito, englanti Oppilas oppii • ymmärtämään pääajatukset ja keskeisiä yksityiskohtia myös laajempaa yleistietoa • sisältävästä kuullusta tai luetusta, selvästi jäsennetystä tekstistä • selviytymään myös hiukan vaativammista epävirallisista keskustelutilanteista sekä • kertomaan suullisesti tai kirjallisesti arkisista asioista, jotka sisältävät myös jonkin verran • yksityiskohtia • tiedostamaan joitakin keskeisiä eroja englannin kielen eri varianteista. Opsin perusteissa Kielitaito ruotsi toisena kielenä Oppilas oppii • kertomaan perustietoja itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään ruotsiksi arkipäivän • tavanomaisissa puhetilanteissa tarvittaessa puhekumppanin apuun tukeutuen • ymmärtämään jokapäiväisen elämän tapahtumia käsittelevää tekstiä tai puhetta • tilanneyhteyden tukemana • kirjoittamaan lyhyen viestin tutuissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja • kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Eriyttävät työtavat • Keskeinen sanasto ja kielioppiasiat muodostavat oppisisällön rungon • Yhteisölliset työtavat edistävät oppimisvaikeuksisten oppimista ja tuovat lahjakkaille vaihtelua yksinäiseen työskentelyyn; inkluusiotutkimukset puoltavat • Eriytetyt oppimisaihiot verkko-oppimismateriaaleissa • Helposta vaikeaan esim. sanakoekäytännöt ensin valitsemalla malleista ja sitten muistista • Opittava asian ”taustoittaminen” esim. sanaston silmäily ennen kappaleen kuuntelua • Pilkkominen esim. jos opetellaan sanajärjestystä, on lauseen tarvittavat sanat irtolappuina Erityisopetuksen menetelmien hyödyntäminen yleisopetuksen luokassa • • • opetettavat asiat sopivasti haasteellisia ja hieman ponnistelua vaativia → oppimisen riemu ja alisuoriutumisen ehkäisy monipuolinen tuki vieraan kielen oppimisessa mahdollisuus suulliseen tai toiminnalliseen taitojen ja osaamisen osoittamiseen • visuaalinen oppimateriaali • suomenkieliset lausuntaohjeet • äänneasu ja kirjoitettu muoto korostetusti rinnakkain • sormiaakkoset • kuva-sana-pelit Vieraan kielen opetuksessa huomioitavaa • Käsitteiden sisällön ymmärtäminen myös omalla äidinkielellä voi olla vaikeaa - avuksi visualisointia, kuvia, selkokielistämistä, selittämistä toisin sanoin • Oppimisvaikeuksista johtuen arviointia voidaan painottaa tiettyihin osa-alueisiin ja jokin osa-alue jättää pois arvioinnista, huom. Ns. Kohtuullistamispykälä Perusopetuslaki 16 §Erityiset opetusjärjestelyt Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 1) oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot; 2) perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta; tai 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Jos oppilaan huoltaja ei ole tehnyt esitystä opiskelun järjestämisestä 1 momentissa tarkoitetulla tai sen nojalla säädetyllä tavalla, on huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Muille kuin oppivelvollisille järjestettävässä opetuksessa on vastaavasti varattava oppilaalle tilaisuus tulla kuulluksi. (13.6.2003/477) Sovelletut oppimateriaalit Opetuksen toteuttamisessa on ratkaistava: • Sama teema ja samat materiaalit vai • sama teema ja eri materiaalit vai • eri teema ja eri materiaalit  Mistä oppilas hyötyy  Huomioitava oppilaan oppimisvaikeuden vaikutus, moniammatillista yhteistyötä kannattaa hyödyntää Keskeisen oppiaineksen huomioiminen eriyttämiskeinona • oppiaineksen karsiminen • kielen rakenteiden keskeisen aineksen painottaminen ja kertaaminen • perussanasto • yleiset ilmaukset • Mahdollista toteuttaa yleisen tuen alueella Oppisisältöön orientoituminen, sen omaksuminen ja mieleenpainaminen • Ennakolta perehtyminen ja jälkikäteen kertaaminen tehostaa oppimista ja ennen kaikkea auttaa hyödyntämään varsinaisen oppitunnin oppisisällön omaksumista  Voi olla tukiopetuksen avulla toteutettua  Erityisopettajan kanssa toteutettu  Koulunkäynnin ohjaajan kanssa toteutettua  Työtavasta on hyvä muodostua lopulta oppilaan oma strategia, jolloin hän itsenäisesti etukäteen perehtyy ja jälkikäteen kertaa Koejärjestelyt • • • • • • • • lisäaikaa teknisten apuvälineiden käyttömahdollisuus avustaja tulkkipalvelut eriytetyt koe- ja oppimistehtävät suullinen koe kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti Port folio/opiskelusalkku arvioinnin osana Vieraan kielen oppimisstrategiat muistin tukena (Kristiansen 1998) • ”Liian valmiiksi muokatut tehtävät eivät johda kestomuistiin.” • ”Emme aina opi sitä mitä pyrimme oppimaan vaan opimme sitä mitä teemme.” • ”Syyn tai seurauksen liittäminen lauseeseen lisää muistamista.”  Miten kieltä tulisi harjoitella, että sitä oppii ymmärtämään, puhumaan ja kirjoittamaan Tehtävien sopiva vaikeustaso • Liian helpot tehtävät estävät oppijan oman ajattelutyön ja näin ollen estävät myös tehokkaan oppimisen • Riittävän haasteelliset tehtävät vaativat oppilaan koko tarkkaavaisuuden tehtävän suoritusaikana  Keskustelun ja tuottavan tekstin avulla • Täydennys-, muunnos- ja monivalintatehtävien avulla ei opita tuottamaan vierasta kieltä Tarkoituksenmukainen harjoittelu • Käsiteltävän tekstin ymmärtäminen riittävästi • Sanaston oppiminen omien tietorakenteiden pohjalta • Sanaston, kieliopin ja kielen rakenteiden soveltaminen uusissa kielenkäyttötilanteissa  siirtovaikutus elävän elämän viestintätehtäviin  tukee asioiden mieleen painamista Juuri opitun asian oma tuottaminen • Oppilas työstää ja soveltaa opittavaa ainesta tuottamalla omaa viestintää • Hyödynnetään työmuistia mielekkäällä tavalla  Harjoitukset, joissa on hyödynnettävä opittuja sanoja ja rakenteita mahdollisimman monessa lauseessa ja laajemmassa viestinnässä  Oppilas ei vain vastaa kysymyksiin, vaan tekee itse kysymyksiä  Oppilas ei vain kirjoita dialogeihin puuttuvia sanoja, vaan kirjoittaa itse keskusteluja  Pitemmän ja monipuolisemman lauseen muistijälkivaikutus on suurempi Pienryhmätyöskentely oppimisvaikeuksisilla oppilailla (Kristiansen) Erityisesti tekstin ymmärtämisen ja tekstistä oppimisen tukena • Kolmen hengen ryhmät • Opittavaa tekstiä edetään kappale kerrallaan • Oppilaat vuorotelle opettajana ja pyytävät tekemään kysymyksiä tekstistä lause lauseelta edeten • Merkitysten selvennys esim. vaikea keskeinen käsite • Kustakin kappaleesta tiivistelmä/ydinajatus lauseena • Ennakoidaan seuraavan kappaleen sisältöä  Toisten antama sosiaalinen tuki korostuu Vieraan kielen opiskelu yhteistoiminnallisesti (Kujansivu 2002) • Laaja-alainen työmuotojen kokonaisuus • Pieni annos yhteistoiminnallisuutta jokaisella oppitunnilla vaihtelevin työmuodoin • Hyvä aloittaa työrauha- ja käyttäytymisasioista: - toisen kuuntelu - toisen henkilön kanssa keskustelu - erilaisuuden hyväksyminen - jokaisen arvostaminen • Tavoitteena jokaisen osallistuminen virheitä pelkäämättä Yhteistoiminnallisuutta kohti • • • • Vaiheittain edeten Ensin työskennellään itse valitun parin kanssa Istumajärjestystä ja ryhmiä vaihdetaan säännöllisesti Oppilaiden tullessa hiukan tutummiksi opettajalle, opettaja muodostaa neljän hengen ryhmiä • Yhteistoiminnallisuus mahdollistaa erilaisten oppimistyylien hyödyntämisen ja lahjakkuuslajien tunnistamisen Toiminnalliset roolit tukevat yhteistoiminnallista työskentelyä • Esim. seuraavat roolit riittävät prosessin tukemiseen  Välinemestari: noutaa, palauttaa ja huolehtii materiaalin kaikille  Tarkistaja: varmistaa, että kaikki ymmärtävät tehtävän, huolehtii kaikkien osallistumisesta ja pyytää tarvittaessa opettajan apua  Kirjuri: Kirjaa yhteiset ajatukset ja päätökset, huolehtii aikataulusta sekä seuraa että kaikki kirjoittavat  Kannustaja: Rohkaisee ryhmän jäseniä ja pitää huolta tehokkaasta ilmapiiristä • Roolit vaihtuvat Yhteistoiminnallisuutta käytännössä • Kieliopin opettaminen ongelmanratkaisukeskeisesti > käytäntöön soveltaminen omia esimerkkejä keksien • Tekstin oppimisessa monipuolisten työtapojen mahdollisuus > ymmärryksen kontrollointi sekä opettajajohtoisesti että yhdessä tehden • Sanaston opettelussa pääpaino keskeisessä sanastossa > oppilaat tekevät toinen toisilleen sanakokeita (oppivat myös kokeita tehdessään) • Kuullun ymmärtämistehtävissä oppilaat voivat antaa ymmärtämistä helpottavia vihjeitä toinen toisilleem • Luetun ymmärtämisessä avainsanojen löytäminen yhteisesti • Suullinen kielitaito: dialogit ja vuorovaikutteiset tilanteet • Kirjoittaminen > yhteinen tuotos Oppimaan oppimisen opettaminen • • • •   Miten hyödynnän kirjasarjan materiaalia? Millä tavoin läksyt tehdään? Miten opiskelen uusia asioita? Mitkä seikat edistävät oppimista? Oppilaan ohjauksen laaja käsite Oppimisvaikeuden ylittäminen kompensoivin keinoin Mitä opettaja voi tehdä (Sandberg) • • • • • • • • • Käydä oppilaan kanssa kappaleen jo etukäteen Nauhoittaa oppilaalle kuunteluja ja läksyn sanoja Ohjeet yksi kerrallaan Liikkumismahdollisuus tunnilla Kielellä hassuttelu, kielioppitarinat Lisäaika kokeessa Mahdollisuus kirjoittaa tietokoneella Erilaisten oppimistyylien huomioiminen/arvostaminen Mitä varten kieltä opiskellaan ohjaa valintoja