1. No category

FINNPIL T
Finnpilot Pilotage Oy // Henkilöstölehti // Personaltidning
2/2012
Sören ”Söde” Söderholm
– ilmapiirin parantaja
Leidari
-työhyvinvoinnin
askelmat
Asiakkaiden mukaan
olemme onnistuneet
Kuvakisan kauneimmat
keskiaukeamalla
Talvinen Utö esittäytyy
Tässä numerossa:
TYÖTURVALLISUUS
Pelastautuminen on perustaito 4
TYÖHYVINVOINTI
Leidari
- työhyvinvoinnin askelmat
6
Sören "Söde" Söderholm
7
Unihäiriöt ja niiden hoito
8
Testaa työkykysi
10
HENKILÖSTÖ
Katin työviikko
Asemien emännät
Kuvakisa 2012
Henkilöstömuutokset
Veljenpoika
31
12
14
16
31
31
PROJEKTIT
Mobpi tulee
Asiakkaiden mukaan
olemme onnistuneet
22
JOHTAMINEN
JET päättyi, mitä jäi?
20
6
13
KALUSTO
Perämeren hydrokopteri
21
LUOTSAUSALUE
Saaristomeri - Uton talvi
24
SVENSKA SIDOR
28
4
Saimme ensi kertaa
palautetta suoraan
aluksilta, s. 22
Finnpilot Pilotage Oy:n henkilöstölehti, 2/2012
Finnpilot Pilotage Oy
Kansakoulukuja 3, 4. kerros, 00100 Helsinki
www.finnpilot.fi
Päätoimittaja: Sari Turkkila,
puh. 040 526 3348, [email protected]
Toimituskunta: Hannu Ahonen, Jutta Heinisuo,
Ted Jarner, Anne Jänisvaara, Teemu Leppälä,
Susanna Miettinen ja Susanna Pihlajaniemi.
Ulkoasu: Mainostoimisto Huvila
Taitto: Vaula Aunola, Memedia
Paino: Kirjapaino Uusimaa
PÄÄKIRJOITUS
ANNE JÄNISVAARA // KUVA: VAULA AUNOLA
Muistiin ei voi enää
luottaa vai voiko?
Niin se vain meni kaksi ja puoli vuotta kuin hujahtaen kotioloissa. Lapset on saatu koulutielle ja päivähoidon turvalliseen maailmaan, joten
voi hyvillä mielin ottaa ”omaa osittaista aikaa” Finnpilotissa. Mutta niin
on ”hyvin” hoidettu lapsia kotona, että työasiat on unohdettu. Pää
on tyhjä työasioista. Ei voi luottaa enää muistiinsa. Mikään ei mene
enää rutiinilla. Hyvä varmaan näin on ollut nollata pää, koska työvuosia
on edessä minulla ja monilla muilla vielä kauan. Liekö loppua edes
tiedossa?
No nyt uusi aika ”aika Iidan jälkeen”, kuten tunnun nykyisin jaottelevan
mielessä kaikki asiat. Firma on muuttunut ainakin nimensä osalta osakeyhtiöksi ja vaihtunut on myös esimies ja muutamat lähityökaverit.
Asemillakin on uutta väkeä ja osa vanhoista tutuista työkavereista on
jäänyt ”pitkille lomille”. Onneksi on kuitenkin joitakuita vanhoja tuttuja
vielä kausiluotsina ja tuuraajina. Jotain ”vanhaa” siis vielä minun lisäkseni jäljellä talossa (hmm... selvää ikäkriisiä itsellä ilmassa…).
Nyt saan olla rehellisesti tyhmä. Olen muistamaton uusi-vanha-työntekijä uusilla silmillä, kun muisti on tyhjennetty, vai onko? Jotain sieltä
on kuitenkin ensimmäisten kuukausien aikana ponnahdellut mieleen.
Mutta on eri asia kuinka vanhoja asioita, ja voiko niihin muistamiini
asioihin luottaa. Privaattielämässäkin tunnen itseni vanhaksi, kun
viimeisen vuoden sisällä on mieleen ponnahtanut henkilöitä, joita olen
viimeksi nähnyt lapsuudessa ennen kouluikää.
Mutta ehkä tässä uusi-vanha-työntekijä roolissa on hyvääkin, tulee
katsottua omaa toimintaa ja työtehtäviä kriittisesti. Tai katsokaa te
kaikki työkaverit ainakin, jos en itse huomaa! Lähityökavereilta voisi
kaiketi näin julkisesti pyytää anteeksi vanhojen viime vuosituhannen
asioiden muistelut. Koittakaa kestää minua.
Heti töihin paluun alkajaisiksi sain mielenkiintoisen ja haastavan työtehtävän, jonka hoitamisessa vanhojen muistelu voi olla hyväksi. Tämä
asia ei kuitenkaan voi jäädä menneeseen makaamaan. Meidän on aika
ottaa ote tulevaisuudesta ja jaksamisesta. Huolehtia jäljellä olevista
työvuosista ja tehdä niistä hyviä, oli niitä kuinka paljon tahansa.
Lähdenkin innokkaana rakentamaan henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä Leidaria tulevaisuuteen - sinne hyvien pitkien
eläkevuosien loppuun asti.
Ollaan yhteyksissä - kiva oli palata joukkoonne!
ANNE JÄNISVAARA
alias - vanhempi-luotsifriidu :)
”Älkää kysykö
minulta?!”
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
3
TYÖTURVALLISUUS
TEKSTI JA KUVAT: SARI TURKKILA
Pelastautuminen on
perustaito
Merenkulun ammattilaisten tulee kouluttautua kansainvälisen STCWstandardin mukaisissa pelastautumiskoulutuksissa säännöllisesti.
Finnpilotin turvallisuuskoulutukset järjestetään Meriturvassa.
Koulutusta järjestetään asemilla ja Meriturvan tiloissa.
MERITURVA on valtion oppilaitos,
joka toimii opetushallituksen ohjauksessa. Lohjalla tarjotaan pelastautumiskoulutusta ja Upinniemessä
merenkulun palokoulutusta.
Meriturvan asiakkaiden joukossa
on tuttuja nimiä Tallink Siljasta Neste
Oiliin ja Alfons Håkansiin.
Merenkulun viranomaiset ja nykyisin myös oppilaitokset (mm. Aboa
Mare) käyttävät Meriturvan palvelua
turvallisuuskoulutukseen. Asiakkaita ovat myös helikopterilentäjät ja
veneilijät. Kysyntää koulutukselle on
Suomen ohella ulkomailla, lähinaapureissa ja Frontexin kautta muuallakin.
MERITURVA ON
AMMATTILAISTEN KOULUTTAJA
Merenkulun ammattilaisten koulutukset järjestetään kansainvälisen
merenkulkujärjestö IMO:n STCWstandardin (Standards for Training,
Certification and Watchkeeping)
vaatimusten mukaisesti. Koulutus
Pelastusharjoitus elävän harjoitusvälineen kanssa. Kuvassa Glenn Nabb tekee töitä ja Ari Järvenranta seuraa.
4
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
Harjoittelu hyödyttää
eniten omilla välineillä ja
aidoissa olosuhteissa.
auditoidaan viiden vuoden välein,
viimeksi kesällä 2011.
Meriturvalla on ISO 9001 laatusertifikaatti. Organisaatio osallistuu
Suomen edustajana IASST (International Association for Safety
and Survival Training) –järjestön
toimintaan. IASST kehittää maailmanlaajuisesti turvallisuusalan
osaamista ja yhteistoimintaa.
FINNPILOTIN KOULUTUKSET
Meriturvan kanssa on tehty sopimus
pelastuskoulutusten järjestämisestä.
Asemilla pidetään pelastusharjoitukset joka toinen vuosi eli useammin kuin aikaisemmin.
Lisäksi koulutusta järjestetään
uusille luotseille ja kuljettajille.
Kertauskoulutusta järjestetään neljä
kertaa vuodessa.
KOKKOLAN HARJOITUS
Kokkolassa järjestettiin pelastautumiskoulutus syyskuussa 2012.
Koulutuksessa käytiin läpi teoriaa ja
käytäntöä. Alusten pelastusvälineistön kunto tarkistettiin ja jokaisen välineen toimivuus testattiin
käytännössä.
Vedessä tehdyissä harjoituksissa
osallistujilla on käytössä märkäpuku. Viimeiseksi testattiin kylmän
kestävyyttä ilman muuta varustusta
kuin paukkuliivi.
Kokkolassa kouluttajina toimivat
Marko Aalto ja Harri Rosberg.
Takaisin alukseen pääsy ei ole helppoa edes hyvällä kelillä. Harjoituksessa noustiin
vedestä luotsiveneeseen yksin ja eri välinein avustettuna. Tavoitteena oli löytää parhaat
keinot vedestä poispääsyyn.
Kokkolan kiinteistöt siirtyvät omaksi
Finnpilot ostaa Liikennevirastolta Kokkolan satamassa sijaitsevat kiinteistöt eli Ykspihlajan väyläaseman ja siihen liittyvät talli- ja varastotilat sekä
laiturit. Myös maanvuokraoikeus siirtyy.
Finnpilotin Vaasan Vallgrundissa olevat tilat
joudutaan purkamaan homevaurion vuoksi. Myös
Tankarin saarella sijaitsevasta luotsiasemasta ollaan luopumassa.
Kokkolan asemalta työskentelee 12 luotsia ja
10 luotsikutterinhoitajaa. Heidän käytössään on 3
nopeaa luotsivenettä ja 2 talvikäytössä olevaa kutteria.
Perämeren alueella luotsataan keskimäärin
1700 luotsausta vuodessa. Kokkolasta 150 kertaa
kuukaudessa.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
5
TYÖHYVINVOINTI
TEKSTI: ANNE JÄNISVAARA, SARI TURKKILA JA KATI VIRTANEN
Leidari
- työhyvinvoinnin askelmat
Toimintamme tärkein tekijä on työntekijä: luotsi, kuski, emäntä,
luotsinvälittäjä tai hallinnossa työskentelevä. Meitä varten on aloitettu
työhyvinvointihanke Leidari. Leidarin ensimmäinen askelma asetettiin
paikoilleen lokakuussa Harmajalla.
TYÖNTEKIJÄN hyvinvointi takaa toiminnan sujuvuuden – ja myös tuloksen.
Työhyvinvoinnista huolehtiminen on
keskeinen osa tuloksen tekoa. Hyvän
tuloksen tekoon ja työhyvinvoinnin
edistämiseen tarvitaan pitkäjänteistä ja
suunnitelmallista työskentelyä.
Työhyvinvointitiimin työtä henkilöstön hyväksi jatkaa Leidari. Leidarissa
yhdistetään työterveyshuollon, eläkevakuuttajan, henkilöstön ja työnantajan näkemykset työhyvinvoinnin
edistämisestä. Tavoitteena on löytää
pysyviä käytännön malleja Finnpilotin
haasteiden ratkaisuiksi.
Jarkko Saulio ja Kati Virtanen. Henkilöstöhallinnosta mukana olivat Anne
Jänisvaara ja Kirsi Sharma.
Harmajan tapaamisessa lääkäri Seppo
Kettunen sanoi työhyvinvoinnin syntyvän yhteistyöstä. ”Useimpiin haasteisiin
voidaan vastata yhdessä. Johdon mahdollisuus luoda muutostilanteissa työhyvinvointia on hyvä muutosjohtaminen.
Alaistaidot ja työyhteisötaidot mahdollistavat jokaiselle työhyvinvoinnin
edistämisen. Tärkeää on perustehtävään
keskittyminen, yhteistyö, joustavuus ja
neuvotteluhalukkuus.”
Seppo Kettunen. Työnantajan on siis
löydettävä muita tehtäviä tai rakennettava yksilöllisiä toimenkuvia.
LEIDARIIN TARVITAAN KAIKKIA
Leidarin toista askelmaa rakentamaan
kerätään mukaan eri henkilöstöryhmien, liittojen ja työsuojelun edustus.
Laajan suunnitteluryhmän tapaamisesta
joulukuussa ja siinä löydetyistä ideoista
kerrotaan tarkemmin intrassa.
”BEFORE SHIT HAPPENS”
VUODEN TÄRKEIN KOKOUS
Leidarin ensimmäinen askelma asetettiin paikoilleen lokakuussa. ”Tämä on
vuoden tärkein kokous Harmajalla,”
totesi mukana ollut alueluotsivanhin
Jukka Ketonen. Kokoukseen osallistuivat Merja Luukkonen, Mikko Kesti ja
Seppo Kettunen eläkevakuutusyhtiö
Ilmarisesta, Viena-Leena Castrén ja
Anja Orädd Terveystalosta sekä Finnpilotin johdon edustajat Kari Kosonen,
Työkyvyttömyyseläkkeelle
ei enää pääse
suoraan.”
6
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
Finnpilotin työhyvinvoinnin haasteita on
löydetty kolme. Fyysisesti ja psyykkisesti
kuormittavassa työssä on ensinnäkin jaksettava pitkään. Eläkeikä on nostettu 68
vuoteen kuten esimerkiksi palomiehillä.
Hyvinvointiin vaikuttaviin asioihin
tulee puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Haasteena on puuttua
ennen kuin mitään tapahtuu. Vastuu
välittämisestä on kaikkien: henkilön
itsensä, työkaverin, esimiehen ja työnantajan.
Ehkä suurin haaste koskee työkyvyttömyyseläkettä. ”Eläkelainsäädäntö
on muuttunut. Se vaikuttaa erityisesti
luotseihin, joiden työ sisältää vaativan
laivaan kiipeämisen vaiheen. Monet
lievät sairaudet voivat aiheuttaa esteen
laivaan kiipeämiselle. Kun sairaus tai
vaiva on kuitenkin lääketieteellisesti lievä, ei se oikeuta työeläkelain perusteella
työkyvyttömyyseläkkeeseen,” sanoo
Työhyvinvoinnin
tunnuslukuja
syksy 2012
■
■
■
■
■
■
henkilöstön lukumäärä
341 (miehiä 311 ja naisia
30)
keski-ikä 49 v (miehet
49,4 ja naiset 44,6)
suurin ikäryhmä
55 - 59-vuotiaat
vanhuseläkkeelle 10
(2011:10)
työkyvyttömyyseläkkeelle 6 (2011:1)
kuntoutuksessa 11
(2011:20)
Työkyvyttömyyseläkkeelle
jää keskimäärin 3 henkilöä
vuodessa. Keski-ikä on 58,1
vuotta.
TYÖHYVINVOINTI
TEKSTI JA KUVA: SARI TURKKILA
”Söde”
Sören
Söderholm
– ilmapiirin parantaja, hra 47
auttaa vaikka M2 kanssa tai vain kuunnella, jos on jotain muuta vinossa.”
Ihminen on sama kotona ja työssä.
Ongelmat voivat tulla mukana työpaikalle.
”Kyllä pitää kehdata puhua myös omista
asioista. Luottamusta pitää olla.”
Sören sanoo, että välillä ei ollenkaan tunnu
siltä, että on esimies. ”Ei ole rajoja, kaikki
me ollaan luotseja, siitä täytyy lähteä. Kun
sä olet mukana työssä, sä tiedät, miten se
homma menee.”
EI SKIKEÄ!
Sören viihtyi hyvin Finnpilot-päivillä.
Hän kehuu varsinkin Fokan porukkaa.
Mukana oli uusia tuttuja, joita ilman
olisi ollut paljon tylsempää.
”Mahdoton saada kaikkia yhteen – samat osallistuu aina. Liian vähän tavataan
Lorem ipsum dolor
toisia. Kiva oli keli ja hyvä aikataulu.sit amet, consecteadipiscing elit.
Mäkin melkein kerkisin kaikkeen,” tur
Donec nec purus
hymyilee hra Söderholm ja sanoo, että
ei elit semper
vitae
suosittele skikeä kenellekään, mutta rutrum.
on
nyt yhtä kokemusta rikkaampi.
HYVÄ HENKI
Söde syntyi 47 vuotta sitten Paraisilla merenkulkijasukuun. Isoisällä oli omia kuunareita ja pientonnistolaivoja. Myös Sörenin isä oli merikapteeni ja
myöhemmin luotsi Timmerholmenissa.
VUONNA 1982 Sören-pojan tie kulki
Maarianhaminan merimiesammattikouluun vuodeksi. Sitten merille! Opiskelut
jatkuivat 90-luvun alussa Åbo Navigations Institutissa ensin perämieheksi.
Vuonna 1994 Sören Söderholmista tuli
merikapteeni. Opiskelun lomassa Sören
avioitui ehdan suomalaisen Virtasen
kanssa. Tyttäret Emilia ja Essi syntyivät
1992 ja -93.
Söden meret ovat olleet Itämeri
sekä Pohjanmeri. Yliperämiehenä ja
kapteenina hän on käynyt läpi pitkän
listan aluksia. Villeinä nuoruusvuosina
Sören ehti myös kuljettamaan sementtiä
Bonny-riverillä Nigeriassa.
Syksyllä 2000 alkoi ura luotsina
Merenkulkulaitoksessa. ”Lapset eivät
tykänneet. Sanoivat, että nyt ei saa
tuliaisia,” nauraa Söde. ”Vaimo kyllä osti
shamppajaa!”
RAUMAN LUOTSIVANHIN
Sören on työskennellyt Raumalla nyt
12 vuotta. Vuodesta 2005 hän on ollut
varaluotsivanhin ja vuodesta 2007 saakka
luotsivanhin. ”Ai esimiestyö, ihan hyvä,
kunhan ei mene päähän. Mun työt on
vähän kaikkea vuoro- ja lomalistoista
postinjakoon, vaikka ne onkin vähän
muuttuneet alvi-systeemin mukana.
Rami on aktiivinen alvi. Mä tuuraan, kun
tarvitaan.”
”Esimiehen tärkein tehtävä on pitää
hyvä henki yllä. Katsoa, että kaikki menee
hyvin ja neuvoa.” Sörenistä on tärkeää, että
vahdin miehet juttelevat asioistaan. ”Voi
Älä valita,
jos et aio
tehdä asialle
mitään.”
Sören miettii vanhoja työpaikkojaan
verrattuna Finnpilotiin. ”Miksei meidän
asemalla viihtyisi? Tämähän on luksuspaikka. Se on geeneistä kiinni!” sanoo
Söde.
”Parasta on itsenäinen työ, jossa
kukaan ei hengitä niskaan. Huonoa on
se, että rahasta puhutaan liikaa. Ja joskus
tuntuu siltä, että riidellään satasista,
mutta tonneja ei lasketa.”
Asioista kannattaa nostaa hyvät
puolet esille. ”Jos esimies on hankala,
se vaikuttaa ilmapiiriin. Huumoria on
pakko olla!”
TALOT JA VISKIKLUBI
Sörenillä on meneillään jo toisen
omakotitalon rakennusprojekti. Ensimmäinen on myynnissä. MKL:n aikaan
hänellä oli talon ohella myös mökki
Eurajoella.
Rakentamisen lisäksi Söderhomilla
on myös juomiin liittyvä harrastus. Joka
toinen kuukausi kokoontuu herrojen
viskiklubi. Suosikkiviski on skottilainen
Lagavulin. Veneily ja kalastus ovat aina
mukana kuvassa sulan veden kautena.
Söde arvostaa vapaa-aikaa, vaikka töissä
onkin mukavaa.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
7
TYÖHYVINVOINTI
TEKSTI: MERJA AHTO, TERVEYSTALO // KUVA: ISTOCKPHOTO
Unen häiriöt
johtuvat
monista eri
syistä."
Unihäiriöt ja niiden
hoito
Unen häiriöt
ja unettomuus
ovat hyvin yleisiä
oireita ja ongelmia.
Miltei jokainen
ihminen on jossain
elämänsä vaiheessa
kärsinyt tilapäisestä
nukkumiseen
liittyvästä
ongelmasta.
Vuorotyössä unen
häiriöt ovat yleisiä.
8
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
UNIONGELMAT ovat yleensä vaikeutta
nukahtaa, liian aikaista heräämistä tai
huonoa unen laatua.
Unen häiriöt ja näistä seuraava
väsymys voivat johtua monista eri
syistä: liian myöhäisestä nukkumaanmenon ajankohdasta, epäsäännöllisestä
nukkumisrytmistä, liiallisesta alkoholin
tai kofeiinipitoisten juomien käytöstä,
niukasta liikunnasta, elämäntilanteen
muutoksista, stressistä, työuupumuksesta, päihteiden käytöstä, mielenterveyden
häiriöistä tai muista sairauksista. Vuorotyö ja epäsäännölliset työajat altistavat
erittäin usein uniongelmille. Ennen
kello viittä alkavat lisäävät unihäiriöitä
vuorotyöntekijöillä.
Unettomuuteen liittyy keskeisesti
elimistön tai mielen ylivireys, joka heikentää unta tuottavia mekanismeja. Jos
syitä unen häiriöön on useita tai uniongelmat alkavat pitkittyä, voi normaalin
unen palauttaminen olla työlästä. Unen
alkaessa häiriintyä ja uniongelmien pitkittyessä on syytä hakea apua nopeasti ja
mieluimmin varhaisessa vaiheessa.
TOIMINTAKYKY HEIKKENEE
Pitkäkestoinen yli kolme kuukautta kestävä
unettomuus vaikuttaa työ- ja toimintakykyä heikentävästi. Masennuksen riski
kasvaa, samoin aineenvaihdunnallisten
muutosten. Tulehdusherkkyys voi lisääntyä, sokeriaineenvaihdunta voi heikentyä
ja riski sydän- ja verisuonisairauksien
kehittymiseen kasvaa. Unihäiriöisen muisti
ja kognitiivinen suoriutuminen voi alkaa
heiketä ja tapaturmien riski kasvaa. Unettomuuden on todettu lisäävän työkyvyttömyyden todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
Unettomuuden hoidossa on tärkeää
luoda hyvä hoitosuhde henkilöön, joka
paneutuu unihäiriön ongelmaan ja seuraa
tilannetta.
Tilapäisessä alle kaksi viikkoa kestävässä unihäiriössä on tärkeää selvittää
laukaisevat tekijät ja vaikuttaa niihin.
Unilääkkeitä, esimerkiksi lyhytaikaisia
nukahtamislääkkeitä, voidaan käyttää
oireiden helpottamiseksi ja unettomuuskierteen ehkäisemiseksi, elleivät
ensin mainitut keinot auta. Unilääkkeitä
suositellaan kuitenkin vain hyvin lyhytkestoiseen käyttöön.
Pitkäkestoisessa unihäiriössä lääkkeellisten hoitomuotojen laajuus kasvaa.
On kuitenkin syytä muistaa, että uneen
ja keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käytöstä on aina ehdottomasti
neuvoteltava meriliikenteen ja vuorotyön työolot tuntevan lääkärin kanssa,
joka arvioi missä tilanteessa unihäiriöistä
kärsivä voi ylipäätänsä lääkkeitä käyttää.
Keskeistä on etsiä ongelmien syitä
ja yrittää muuttaa niitä. Puhutaan
”hyvästä unihygieniasta” eli on hyvä
omaksua tottumuksia, jotka edistävät
nukahtamista tai estävät huonoa yöunta.
Rituaalit voivat auttaa uneen pääsyä.
On tärkeää korjata ja ehkäistä haitallisia,
unettomuutta ylläpitäviä käyttäytymistapoja sekä torjua ylivireyttä, huolehtimista ja suoritusahdistusta. Huolet on
syytä heittää konkreettisesti ”laidan yli”
nukkumaan mennessä.
MINDFULNESS, TAI CHI VAI
JOOGA?
Rentoutusmenetelmistä on havaittu
apua unettomuuden hoidossa. Erilaiset
rentouttavat tekniikat, kuten mindfulness ja rentouttavat mieltä ja kehoa
vahvistavat liikuntamuodot, kuten esimerkiksi tai-chi, bodybalance ja jooga,
ovat lisänneet suosiotansa mahdollisesti
juuri rentoutustekniikoiden sisäistämisen ja sitä kautta oman mielen hallinnan
vuoksi.
Rentoutumisen keinot ovat kuitenkin yksilöllisiä. Ne voivat olla vanhoja
konsteja kuten vaikkapa halonhakkuu,
pääasia on kuitenkin, että jokaisella olisi
tällainen itselleen sopiva keino. Ei ole
hyvä aktivoida itseään liikaa juuri ennen
nukkumaanmenoa. Alkoholi keskushermostoa stimuloivana kemikaalina häiritsee tutkitusti yöunta. Joten jos illalla
nauttii alkoholia, on hyvä nauttia sitä
alkuillasta ja käyttää vain pieni määrä,
jotta seuraava päivänä pysyisi virkeänä ja
hyväkuntoisena.
Työhön liittyvät unettomuutta
aiheuttavat tekijät on käytävä läpi hoitohenkilökunnan kanssa ja mietittävä,
miten ja kuka niihin voisi vaikuttaa.
Työterveyshuollossa yleensä lääkäri
miettii sopivan hoito-ohjelman uniongelmaiselle, mutta tiimissä kaikki voivat
auttaa, niin työterveyshoitaja, työfysioterapeutti kuin työterveyspsykologikin.
Työterveyshuolto voi erilaisilla tavoilla
käydä keskustelua työnantajan kanssa
esimerkiksi unihäiriöiden kasautumisesta johonkin työntekijäryhmään. Tietoja
käsitellään aina luottamuksellisesti.
Vuorotyöjärjestelmää kehittämällä
voidaan vähentää vuorotyön aiheuttamia
haittoja unettomuuden synnyssä. Pitkät
työvuorot lyhentävät unta. Yli 50 tunnin
viikkotyöaika ilmeisesti aiheuttaa kertyvää univajetta. Mahdollisuus vaikuttaa
omaan työaikaan vähentää vuorotyöstä
aiheutuvia terveysongelmia.
Nopeasti eteenpäin kiertävät vuorojärjestelmät (esimerkiksi aamu, ilta, yö,
vapaa) ovat suositeltavimpia. Eteenpäin kiertävien vuorojen on todettu
aiheuttavan vähemmän väsymystä ja
huonontavan vähemmän unen laatua
kuin taaksepäin kiertävien. Väsymystä ja
univajetta voidaan vähentää yövuoroon
sijoitetulla nukkumistauolla.
Juoksukoulussa Jarkko Saulio, Kati Virtanen, Timo Sirén,
Kaija Iso-Karvia, Kaarlo Munkki ja Teemu Salervo.
Peppupallossa Jussi Heiskanen, Sami Bäckman ja
Eino Tammiranta.
Finnpilot-päivät 2012
Finnpilot-päivät järjestetään kahden vuoden välein. Koko henkilöstölle tarkoitetut
virkistyspäivät pidettiin tänä vuonna
Aulangon kauniissa maisemissa elo- ja
syyskuun vaihteessa.
Tapahtumat kokosivat satakunta
finnpilotilaista eri puolilta Suomea ulkoilemaan ja urheilemaan yhdessä. Lajeina
oli mm. skike, sauvakävely, pihapelit, juoksukoulu ja venyttely.
Iltahuveina oli keilausta ja bändi piti
huolta tanssimusiikista. Seuraavan päivän
asiaohjelmasta vastasivat henkilöstökyselystä kertonut Tuomas Liukkala
sekä elämästa ja kuolemasta luennoinut
maalaislääkäri Kiminkinen.
Tero Jalonen
ja Olli Taipale.
Kylpylässä Anne
Jänisvaara ja Susanna
Miettinen
Rentoutumisen
keinot ovat
yksilöllisiä”
Lähteet:
Järnefelt, H ja Lagerstedt, R. Unettomuuden hoito työterveyshuollossa, artikkeli,
THL:n internet-sivut, Unihäiriöt
Käypä hoito (Duodecim jne). Unettomuus
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
9
TYÖHYVINVOINTI
TEKSTI: PÄIVI KINNUNEN, TERVEYSTALO // KUVAT JA KUVATEKSTIT: VAULA AUNOLA
Testaa työkykysi
säännöllisesti
Luotseilta vaaditaan työssään hyvää fyysistä kuntoa, jatkuvaa
tarkkaavaisuutta, vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Olosuhteet
vaihtelevat, samoin työvuorojen ajat, joten työtekijöiden
vireystila joutuu kovalle koetukselle.
VAATIVAN työn vuoksi luotsien
terveydentila selvitetään kahden
vuoden välein merimieslääkärin
tarkastuksessa. Silloin tehdään myös
fyysisen työkyvyn testaus. Kuntotesti ei ole pakollinen merimieslääkärintodistuksen saamiseksi, mutta
se antaa silti hyvää tietoa omasta
Hymyillen alkanut
pyöräily muuttuu
portaittain hikisemmäksi. Jokaisen jakson jälkeen
työfysioterapeutti
Päivi Kinnunen kysyy Kari Kosonen
mielipidettä
polkemisen
rasittavuudesta.
10
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
tilanteesta ja vinkkejä kunnon
kohentamiseen.
Testaus kuuluu työterveyshuollon
palveluihin ja siinä kiinnitetään huomiota työntekijän fyysiseen suorituskykyyn ja fyysiseen rakenteeseen, kuten ryhtiin. Lisäksi käytetään testejä,
joilla seurataan muitakin terveyteen ja
hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten
esimerkiksi vyötärön ympärystä ja
painoindeksiä. Hengitys- ja verenkiertoelimistön kunto on perustava
tekijä ihmisen toimintakyvylle, oli
kyseessä niin fyysinen kuin henkinen
kuormitus. Hyvällä peruskunnolla on
myös yhteys vireystilaan.
Tuloksia seurataan koko testin ajan tietokoneelta. Lopuksi tulostetaan yhteenveto.
1-2-3 ja täysillä! Meneillään on voimakestävyystesti.
Tasapainotestissä kuljetaan taaksepäin
kapeaa teippiä pitkin ja kello käy.
Luotsausjohtaja suoritti testin Kampin työterveysasemalla.
POLKUPYÖRÄTESTI
Hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa arvioidaan WHO:n
kolmiportaisella polkupyörätestillä. Tuloksen avulla voidaan
suhteuttaa työntekijän fyysinen
kunto ja työn kuormittavuus
metabolisen ekvivalentin
(MET:in) avulla.
MET kertoo, kuinka moninkertaiseksi lepotilaan nähden
aineenvaihdunta kiihtyy työn tai
liikunnan aikana. Mitä korkeampi MET-luku, sitä enemmän
on fyysistä rasitusta. MET-arvio
voidaan tehdä vertaamalla
havainnoitua työtä tutkimusraporttien pohjalta saatuihin taulukoihin tai käyttämällä hyväksi
sykintätaajuuden rekisteröintejä
(Firstbeat – mittaus).
Käynnissä on sovellettu punnerrus,
jolla testataan myös vartalonhallintaa.
TUKIRANGAN
LIIKKUVUUSTESTAUS
Tukirangan liikkuvuutta testataan mm. selän sivutaivutuksella
ja hartiarenkaan liikkuvuustestillä. Kyseisten testien ovat todettu ennustavan koetun työkyvyn
ja koetun fyysisen työkyvyn
heikkenemistä liikkuvaa ja fyysistä työtä tekevillä henkilöillä.
TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN
VOIMANKESTÄVYYS
Tuki- ja liikuntaelimistön
dynaamista voimakestävyyttä
arvioidaan myös monipuolisesti. Testeissä on omat osionsa
ylä- ja alaraajojen dynaamiselle
voimakestävyydelle kuin myös
selän ja keskivartalon toiminnalliselle testaukselle.
TASAPAINOTESTAUS
Tehtävissä, joissa joudutaan liikkumaan epätasaisilla alustoilla
tai kapeilla, liukkailla pinnoilla,
hyvä tasapaino on välttämätön.
Testissä onkin mukana dynaamista tasapainoa arvioiva osio
sekä kysely koetusta tasapainosta. Heikentynyt tasapaino
on riskitekijä, joka vähentää
toiminta- ja työkykyä.
TESTIPALAUTE
Kattava testaus ja testipalaute
antavat paljon tietoa omasta
hyvinvoinnista. Sen lisäksi jokainen testattu saa konkreettisia
ohjeita ja vinkkejä, joilla omaa
hyvinvointia on mahdollista
edelleenkin parantaa.
Kuvassa UKK-insituutin kehittämä esimerkkiraportti, jossa eri
testialueiden tuloksia verrataan vertailuryhmään.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 1/2012
11
HENKILÖSTÖ // MINUN TYÖVIIKKONI
TEKSTI: KATI VIRTANEN, HENKILÖSTÖJOHTAJA // KUVA: SARI TURKKILA
KATIN TYÖVIIKKO, VKO 46
Työviikkoni ovat erittäin vaihtelevia, yksikään päivä tai viikko ei
ole samanlainen. Vaihtelu pitää työn mielenkiintoisena ja uutta
opittavaa riittää jatkuvasti. Lastenhoitoon liittyvät aikataulupaineet
johtavat toisinaan siihen, että lisäaikaa töille pitää ottaa illasta. Onneksi nykyinen tietotekniikka mahdollistaa tällaisen joustavuuden.
Täytyy kuitenkin muistaa varoa joustavuuden riskejä, joskus pitää
pystyä irrottautumaan töistä, muuten ei jaksa.
MAANANTAI
8.00
11.00
12.00
14.30
15.00
18.00
Lähdemme Jarkon ja Henkan kanssa Raumalle keskustelemaan kutterinhoitajien asioista.
Perillä Raumalla. Lounastamme alueluotsinvanhimman
kanssa
Keskustelu kutterinhoitajien kanssa. Keskustelua herättää etenkin kuttereiden sijoitteluun ja varakutteriin
liittyvät kysymykset.
Tutustumme luotsiasemaan.
Kotimatkalle.
Kotona.
TIISTAI
8.00
9.15
10.00
11.00
12.30
13.00
14.00
15.30
16.30
21.00
Pojan 6 -vuotisneuvola. Rokotuksestakin selvitään
kunnialla.
Keskustelen Matin kanssa päivän palavereihin liittyvistä
asioista ja tutustun niihin liittyvään materiaaliin.
Henkilöstöyksikön palaveri. Yritämme kokoontua säännöllisesti keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Tällä
kerralla Kaija esittelee talousyksikön vierailevana tähtenä
tilikarttaan liittyviä asioita.
Keskustelu luotsivanhimman kanssa
(mukana myös Matti ja Kari).
Pikainen keittolounas kahvihuoneessa
Ansionmenetyskorvausten tarkistamista, sähköposteihin
vastaamista ja yleistä asioiden selvittelyä.
Tapaaminen luotsivanhimman kanssa
(mukana myös Matti ja Kari)
Luotsien lisiä koskevien kirjeiden luonnostelua, sähköposteja mm. valtion työmarkkinalaitokseen.
Kotiin
Iltatyönä: Utön laiturin vuokrasopimuksen luonnostelua
aikaisempien luonnosten pohjalta.
Kati Isokarissa lokakuussa: "Minusta tulee Isokarin uusi
emäntä!"
TORSTAI
9.30
Palaveri Annen ja Sarin kanssa työhyvinvointihankkeeseen liittyen. Haarukoimme suunnitteluryhmän
tapaamisen ajankohtaa ja suunnittelimme ohjelmaa.
Keskustelemme hankkeen viestinnästä.
12.00
Kipaisen hakemassa lounasta.
12.30-14 Sähköposteja ja yksikön asioita
14.00
Palaveri Sarin, Jarkon ja Susannan kanssa liittyen
hallinnon kehittämispäiviin.
15.10
Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta.
KESKIVIIKKO
8.30
9.15
10.30
13.00
14.30
15.10
21.00
12
Valmistautumista aamupäivän palaveriin, asiakirjoihin
tutustumista.
Neuvottelutapaaminen Matin, Työsuhdejuristien lakimies
Anssi Kriikkulan ja neuvotteluosapuolen kanssa.
Erilaisten asioiden kommentointia ja selvittelyä omassa
yksikössä. Keskustelen Dickin kanssa Utön laiturin vuokrasopimuksesta.
Luin Pilottinen sarjakuvaa. (hauska työasia!)
Lounas jää erilaisia asioita säätäessä väliin. Pitää pärjätä
aamupalaverin kokoussämpylällä.
Karin kanssa palaveri Saimaa –työryhmän asioissa. Sovimme, että työryhmä kutsutaan koolle 26.11.
Keskustelen Työsuhdejuristien Anssi Kriikkulan kanssa
eräästä toisesta keskeneräisestä asiasta.
Pitää lähteä hakemaan lasta iltapäivähoidosta.
Iltatöinä: Utön vuokrasopimuksen jatkovalmistelu, työhyvinvointihankekirjeen luonnostelua.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
PERJANTAI
8.00
– 15.30
Pitkästä aikaa täysin palaveriton/kokoukseton päivä!
Asioiden valmistelua ensiviikon tiistain johtoryhmän
kokoukseen, mm. matkustusohjeen luonnos.
Selvittelen ja sovin työhyvinvointihankkeen tilaisuuden puhujien aikatauluja. Täsmennän ohjelmaa ja
kirjeluonnosta.
Puhelinkeskusteluja mm. merimieseläkkeeseen
liittyen, sähköposteja mm. erimielisyysneuvottelupöytäkirjaan liittyen.
Kirjoittelen työviikostani Finnpilot –lehteen. Yllättävän hankala homma rekonstruoida jälkikäteen, mitä
viikon aikana onkaan tullut tehdyksi.
PROJEKTIT
TEKSTI: HANNU AHONEN // KUVAT: APPELSIINI
Mobpi tulee
Luotsit saavat luotsauspalvelun hallintaan
uuden työvälineen, kun mobiili-Pilotweb
otetaan käyttöön.
LAADUKAS luotsauspalvelu edellyttää
koko palveluprosessin hyvää hallintaa.
Prosessi alkaa tilauksen vastaanotosta ja
päättyy luotsauksen laskutukseen, ja näiden välissä tehdään muun muassa luotsin
valinta, luotsin hälytys, luotsauksen valmistelu, kuljetukset, varsinainen luotsaus sekä
luotsauksen sulkeminen.
Mikäli prosessi ei toimi kunnolla, tästä
voi seurata monenlaisia ongelmia: laiva voi
joutua odottamaan luotsia, luotsaukseen
hälytetään levossa oleva luotsi, kutterinhoitajat joutuvat tekemään ylimääräisiä
kuljetuksia, lasku lähetetään väärälle
asiakkaalle jne.
Olennaista laadukkaassa palvelussa on
henkilöstön ammattitaito. Ohjeistuksilla
ja välineillä voidaan kuitenkin työntekoa
helpottaa. Yksi apuvälineistä on Pilotweb,
jonka tärkein tehtävä on helpottaa resurssien hallintaa ja prosessinkulkua.
PILOTWEB OHJAA PROSESSIA
Pilotweb on rakennettu siten, että se
pakottaa prosessin etenemään tietyllä
tavalla ja tietyssä järjestyksessä. Pilotwebistä
löytyvät kaikki oleelliset luotsaustiedot,
joita kaikki voivat katsella ja hyödyntää
omassa työssään. Mutta Pilotwebkään ei
ole täydellinen. Vielä.
Mistä esimerkiksi tietää, onko joku
luotsi levossa vai ei, ja mikäli on levossa,
kuinka paljon lepoa on jäljellä? Ja kuka
luotseista olikaan tänään simulaattorissa?
Esimerkiksi näihin kysymyksiin Pilotwebistä ei löydy vastausta.
Näiden ongelmien ratkaisemiseksi
olemme suunnitelleet Pilotwebistä uuden
mobiili-version. Emme keksineet sille
muuta nimeä kuin ”mobiili-Pilotweb”.
Puhekielen lyhenne voisi olla vaikkapa
”mobpi” (lausutaan tamperelaisittain
’moppi’).
MIKÄ ON MOBPI?
Käytännössä mobiili-Pilotweb tarkoittaa
tablettitietokoneella käytettävää sovellusta,
joka näyttää reaaliaikaisesti, missä vaiheessa
prosessia kulloinkin ollaan menossa.
Kun prosessi etenee, luotsit päivittävät
tietoja mobiili-Pilotwebin ehdottamilla yksinkertaisilla status-ilmoituksilla. Ilmoituksen jälkeen sovellus siirtyy automaattisesti
prosessin seuraavaan vaiheeseen. Lisäksi
sovelluksesta näkee esimerkiksi luotsauksen
kaikki tiedot ja liikenneluettelon.
Suunnitelmissa on uudistaa myös
prosessin viimeistä vaihetta laskutusta siten,
että paperisista luotsaustositteista päästäisin
eroon. Tämä on kuitenkin vasta ideaasteella eikä todennäköisesti tule heti ensi
vaiheessa käyttöön. Prosessiohjauksen lisäksi tabletti-tietokonetta voi tietysti hyödyntää monella muullakin tavalla. Tablettien
ominaisuudet ovat nykyään lähes vastaavat
kuin perinteisissä pöytäkoneissa.
Luotsin työ on hetkessä elämistä ja
muutokset tapahtuvat nopeasti. MobiiliPilotweb antaa muutosten hallintaan oivan
avun.
Ei löydy toista ammattiryhmää,
joka saman päivän aikana matkustaisi näin useasti, näin monella eri
tavalla ja näin epämääräisesti, ”
konsultti luotseista.
Mobiili-Pilotwebin päänäkymän näyttömalli tilanteessa, jossa luotsi on kiinnitetty luotsaukseen,
mutta luotsia ei vielä ole herätetty.
Luotsauksen tietonäkymän näyttömalli tilanteessa,
jossa tarkastellaan kiinnitettyä luotsausta. Näyttömallissa on esimerkkinä luotsaus, johon herätys on
kuitattu, mutta joka ei vielä ole alkanut.
NYT - Pilotwebissä
- joitakin oleellisia luotsaustietoja puuttuu (esim.
luotsien lepoajat)
- tietoja syötetään jälkikäteen (esim. matkan alkaminen)
- tiedoissa voi olla virheitä (esim. luotsauksen alkamisaika)
TULEVAISUUDESSA - Mobiili-Pilotwebissä
- luotsit ilmoittavat itse reaaliajassa prosessin
etenemisestä (esim. laittavat luotsaukset käyntiin)
- prosessiin lisätään muutamia uusia vaiheita (esim.
lepo alkaa)
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
13
HENKILÖSTÖ // ASEMIEN EMÄNNÄT
TEKSTI JA KUVAT: SARI TURKKILA
Isokarin ihana Elisa
Emännät ja emäntäsiivoojat ovat olleet luotsiasemien henki ja sydän.
He ovat vuosien saatossa luoneet luotsien ja kutterikuskien työpaikoista
kodinomaisia tiloja, joissa työviikolla on viihtynyt.
KALANNISTA kotoisin oleva Elisa
Peltonen aloitti Isokarin luotsiaseman
emäntä-siivoojana Uudenkaupungin
edustan majakkasaarella vuonna 1973.
Vanha työtehtävä oli eineskeittiön
paistaja. ”Et sää siellä kivellä kauaa
ole,” sanoi esimies. Väärin meni,
koska Elisan työt luotsien parissa
päättyivät vasta melkein 40 vuotta
myöhemmin eli vuonna 2009.
Elisan työpäivät Saaristomeren
merenkulkupiirissä olivat pitkiä.
Parinkymmenen miehen ruokahuolto
alkoi klo 6 aamupuurolla ja päättyi
puoli viideltä päivälliseen. Sillä välillä
tai sen jälkeen myös siivoiltiin ja
pidettiin paikkoja muuten kunnossa.
Maanantaista perjantaihin Elisa
asui saarella ja viikonloput hän vietti
omassa asunnossa Uudessakaupungissa. Kovina pakkastalvina saattoi
joutua pysymään maissa kokonaan.
”Heti kun maanantaina astui
veneeseen, näki millainen viikko oli
tulossa,” sanoo Elisa. Hän tuntee vuosien ajalta koko porukan parhaiten,
koska työskenteli molempien vahtien
kanssa.
RUOKATALOUS
Ruokatavarat tuotiin maista Elisan tilauksesta. Tavarantoimittaja oli useimmiten ”Jarkon Valinta”. Alkuvuosina
säilöttiin itse mitä voitiin ja lisäksi
kalastettiin. Tuoretta kalaa, silakkaa
ja siikaa sekä haukea ja kampelaa
oli tarjolla aina kun kalaonni suosi.
Suosikkiruoka oli haukimurekepihvi.
Tarvittaessa aseman pojat lähetettiin
ulos puolukkaan tai sieneen lisukkeita
hankkimaan.
Elisa sanoo kuulleensa myös kritiikkiä kalan määrästä. ”Mä en sitten
kuudesti päivässä haukea syö!” Nämä
14
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
puheet kannatti hänen mukaansa
päästää toisesta korvasta sisään ja
toisesta ulos.
Ruoka kyllä maistui saarella. Jos
makkaraa oli kaapissa, saattoi käydä niin, että aika nopeaan siitä
jäljellä olivat vain pelkät
kuoret ja käärepaperit.
Ruokakuntaan kuuluvat maksoivat säännöllisesti kolmesta ateriasta
päivässä. Viimeksi maksu
oli kuusi euroa päivää
kohti. Elisa jäi eläkkeelle 2009, mutta häneltä
säästyneitä talousrahoja
käytetään poikien mukaan
vieläkin.
”Miehet olivat aina mukavia” anoo
Elisa. ”Todellisia herrasmiehiä! Ennemmin sitä ison mieslauman kanssa
tekee töitä kuin ison naislauman.
Kyllä ne kurihin sai. En ole
katunut,” nauraa Elisa.
Kyllä ne
kurihin
sai. En ole
katunut.
Uudenkaupungin luotsimuseo
Isokarin asema remontoitiin 90-luvulla
Iso-Paavon eli merenkulkujohtaja Paavo
Wihurin toimesta. Remontin jälkeen saarelle tuli uusittuihin tiloihin tutustumaan
merkkihenkilöitä ja poliittisia päättäjiä
Wihurin isännöimänä. Aseman portaiden yläpäässä vieraita vastassa oli Elisa.
”Kengät pois!” kuului hänen tervehdyksensä – eikä mahtimiehillä ollut muuta
vaihtoehtoa kuin totella...
Korkealla Vallimäellä sijaitseva luotsitupa on rakennettu vuonna 1857. Rakennus on ollut luotsien
käytössä aina vuoteen 1967 saakka.
Vuonna 1968 merenkulkuhallitus lahjoitti luotsituvan Uudenkaupungin kaupungille sillä ehdolla,
että rakennuksesta tehtäisiin museo. Esineistöä
museoon saatiin merenkulkuhallitukselta sekä
Isokarin ja Lyökin luotsituvilta. Luotsitupa-museo
on ollut avoinna yleisölle kesästä1968 lähtien.
Luotsituvan kalusteet ja suuri osa esineistöä
ovat kuuluneet juuri Uudenkaupungin luotsiasemalle. Isokarin luotsiasemalta on museoon tuotu
mm. runsaat sata vuotta vanha kaukoputki. Lyökin
luotsiasemalta taas ovat peräisin kello ja luotsikirjasto.
Museossa olevassa asiakirja-arkussa on kaksi
kerrosta, joista toisessa säilytettiin virallisemmat
asiakirjat. Luotsit pitivät jokaisesta luotsauksesta
päiväkirjaa, samoin luotsaustaksoista pidettiin
maksuluetteloita. Luotsilaskukonetta on käytetty
luotsausmaksujen laskemisessa.
Museon seinällä roikkuvat kapokkiliivit -pelastusliivit, jotka uutena kannattivat noin kahden
tunnin ajan veden pinnalla. Pelastusvälineet
-kapokkiliivit ja haran luotsit saivat työnantajaltaan
merenkulkuhallitukselta, kuten myös oman luotsausalueensa merikortit.
Kun laiva tarvitsi luotsia, se ilmoitti siitä vetämällä tätä tarkoittavan sinikeltaisen signaalilipun
ylös. Pimeässä asia viestitettiin valoilla. Luotsiasemalla vedettiin vastaukseksi luotsilippu salkoon
siinä tapauksessa, että luotsi oli saatavissa. Museon seinällä olevaa valkopunaista lippua käytettiin
aikaisemmin. Itsenäisyyden aikana on käytössä
ollut sinivalkoinen lippu.
Luotsimuseo on avoinna jälleen kesällä 2013.
”Kiru on!” sanoo
eläkeläinen Elisa.
Hänet pitävät
vireänä käsityöt,
voimistelu ja kuntosali.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
15
KUVAKISA 2012 // ASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ
TEKSTI VAULA AUNOLA
1. palkinto Olli Taipale
Kuvassa on läsnä samaan aikaan hienosti sekä luonnon että kutterin voimakkuus ja merenkulkijan yksinäisyys.
Kuvan rajaus on hyvin onnistunut. Kuvaan on jätetty runsaasti ympäristöä kehystämään kutteria.
3. palkinto Lasse Turunen
16
Sommittelultaan erittäin tasapainoisen kokonaisuuden toteuttaminen on vaatinut kuvaajalta paljon.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
2. palkinto Jukka Ihalainen
Uudenlainen kuvakulma kutterin kylkeen kertyneestä jäästä on mieleenpainuva.
Kuvakisa 2012
ASEMA JA SEN YMPÄRISTÖ -sarja oli
suosituin ja kaikkiaan kuvakisaan tuli 
valokuvaa, jotka tuomaroi ammattivalokuvaaja Kari Likonen.
Joukosta löytyi useita hyviä otoksia ja
vanha totuus paljastui jälleen. Kuvaamisessa oikea ajoitus on tärkeämpää kuin kalusto. Palkittuja kuvia on otettu järjestelmäkameroilla, pokkareilla ja jopa kännyköillä.
Kuvatessa on kuitenkin hyvä pitää
kamerassa päällä parasta mahdollista resoluutiota, kun koskaan ei voi tietää, mihin
kuvaa jatkossa tarvitaan. Muutama kuva
jouduttiin hyllyttämään kisasta ulkopuolella liian vähäisen resoluution takia.
Lehden toimitus ottaa yhteyttä palkittuihin ja toimittaa palkinnot perille.
Kunniamaininnat
Ilkka Sipilä
Kuvaan on ikuistettu juuri oikea hetki. Sumu vihdoin
hälvenee ja matkaa voi taas jatkaa turvallisesti.
Matti Tauru
Kuva symboloi hienosti luonnon ja tekniikan
läheistä kontaktia ja vie katsojan ajatukset miettimään turvallisuuskysymyksiä.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
17
KUVAKISA 2012 // IHMINEN JA TYÖ
1. palkinto Lasse Turunen
Juuri oikea ajoitus kertoo luotsin työstä paljon. Varjokuva aluksen kyljessä tuo kuvaan hyvin
kolmiulotteisen vaikutelman.
3. palkinto
Veijo Yli-Junnila
Erikoinen hetki on
tallentunut kuvaan, joka
saa katsojan pohtimaan,
mitä seuraavaksi tapahtuu.
18
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
2. palkinto Matti Tauru
IHMINEN JA TYÖ -sarjaan tuli selvästi
vähemmän kuvia kuin Asema ja ympäristö
- sarjaan. Ihmisten kuvaaminen ei olekaan
aina helppoa vaan siinä tarvitaan herkkää
laukaisinsormea, jotta juuri se oikea ilme
tai tilanne saadaan tallennettua.
Rohkea ja tasapainoinen vastavalo sommittelu. Kuva kuitenkin kertoo paljon ja vie väkisin
katsojan miettimään, mitä kuvan henkilö pohtiin.
Tämä ainutkertaisia ja aitoja työtilanteita kuvaava materiaali on hyvin arvokasta
myöhemmin varmaan merihistorioitsijoille
mutta nyt se on sitä jo Finnpilot-lehdelle.
Toimitus toivookin, että kameroita ei
laiteta kaappiin kisan jälkeen vaan, että
kuvia otetaan edelleen ja lähetetään
toimitukselle.
Suuret kiitokset myös kasvonsa kuvaajille paljastaneille "malleille".
Kunniamaininnat
Lasse Turunen
Uusi kuvakulma tuo paljon uutta sisältöä
aiheeseen.
Pasi Paldanius
Kuvaaja on painanut laukaisinta juuri oikealla
hetkellä.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
19
JOHTAMINEN
TEKSTI: JARKKO SAULIO
JET
– päättyi, mitä jäi?
Johtamistaidon opiston organisoima Finnpilotille
räätälöity johtamisen erikoisammattitutkinto eli JET
on saatettu päätökseen. Tulokset ovat erittäin hyvät.
JOHTAMISTAIDON opiston
lähestymistapa johtajuuteen keskittyy
johtajuuden ja johtajana kehittymisen
tarkasteluun. Johtaminen on tulosten
aikaansaamista ihmisten avulla ja heidän
kanssaan. Keskeinen sisältö on esimiehen johtamiskäyttäytymisen arviointi ja
kehittäminen.
Jokainen esimies arvioi itsensä sekä
sai arvion alaisilta, vertaisilta ja esimieheltään koulutuksen alussa ja koulutuksen loppuvaiheessa. Arvioinnissa
arvioitiin esimiehen tuloksellisuutta ja
sitä, että kuinka hyvin hänen käyttäytymisensä vastaa toimintaympäristön
asettamia muuttuvia vaatimuksia sekä
kuinka esimiehen käyttäytyminen,
persoonallisuus, tavoitteet ja kykynsä
oppia kokemuksista vaikuttavat tuloksellisuuteen.
Arvioinnit antoivat kuvan henkilön
vahvuuksista ja kehittämiskohteista
johtajana. Jokainen esimies laati tämän
tiedon perustalta oman johtamistaidon
analyysin ja kehittämissuunnitelman.
Koulutuksen toinen keskeinen tehtävä
oman johtajuuden kehittämisessä
oli tehdä kehittämishanke yrityksen
toimintaan liittyen. Kehittämishanke ja
oman johtamistoiminnan kehittämissuunnitelma olivat osa näyttötutkintoa.
KOULUTUKSEN SISÄLTÖ
Koulutus sisälsi kymmenen kahdenpäivän mittaista lähikoulutusjaksoa.
20
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
Jaksoilla käsittelimme strategista
johtamista, talouden ja tuottavuuden
johtamista, muutoksen johtamista
hajautetussa asiantuntijaorganisaatiossa,
viestintää, neuvottelu- ja vuorovaikutustaitoja, henkilöstöjohtamista, ihmisten
ja henkilöstövoimavarojen johtamista,
esimiesvastuita ja velvollisuuksia, työturvallisuutta, työhyvinvoinnin johtamista
ja johtamisen kehittämistä.
Lähes jokaisella lähikoulutuspäivillä
kuulimme eri asiantuntijoiden alustuksia
aiheista, jonka jälkeen käsittelimme
aihetta ryhmätöinä Finnpilotin näkökulmasta. Ryhmät esittelivät näkökulmansa
toisille ryhmille, jonka jälkeen kävimme
aiheesta laajaa ja vilkasta keskustelua.
KEHITTÄMISHANKKEET
Kehittämishankkeiden aiheet valittiin
siten, että ne palvelevat Finnpilotin
toimintaa mahdollisimman laajasti.
Hankkeita käsiteltiin koulutuksen eri
vaiheissa, arviointikeskusteluissa sekä
näyttötutkinnossa. Kehittämishankkeet
esiteltiin kaikille osallistujille koulutuksen päätösjaksolla.
Kehittämishankkeissa käsiteltiin laajasti Finnpilotin toimintaa ja
toimintaympäristöämme. Aiheita olivat
muun muassa luotsausalueen satamaohje
aluksille, Kokemäen joen virtaaman
vaikutus aluksien käsittelyyn Porissa,
luotsausalueella tarvittavien luotsien
ohjauskirjojen lukumäärää, de-briefing
ohjeistus (osana Leidaria), väylien
syväyskäytännöt, saattohinaajakoulutus,
luotsien eläkeiän vaikutus luotsausalueen luotsaustoimintaan, luotsausalueen
luotsausvuorojen kehittäminen, luotsinvälityksen perehdytysopas, luotsausalueen luotsintilausohje, luotsausalueen
luotsien resursointia, luotsattavan väylän
kehittäminen, luotsiveneiden huoltoohjelma, työturvallisuus ja luotsausalueen kuljetustoiminnan toteuttamisen
vaihtoehtojen vertailu.
HYÖTYÄ KÄYTÄNNÖSSÄ
Hankkeet olivat konkreettisia ja niiden
vieminen käytäntöön toteutui jo koulutuksen aikana. Hankkeet olivat erittäin
asiantuntevasti laadittuja ja niiden hyödyntäminen edesauttaa Finnpilottia sekä
asiakkaitamme. Koulutus ja hankkeet
osoittivat todeksi sen, että meillä on
valtava määrä merenkulunkokemusta
ja meiltä löytyy vielä käyttämätöntä
potentiaalia toimintamme edelleen
kehittämiseksi.
KALUSTO
TEKSTI JA KUVAT: HENRIK BAKALIM
Perämeren hydrokopteri
valmistuu täksi talveksi
Arctic Ant on luotsien työväline Perämeren
alueella Kaskisista pohjoiseen.
TARKOITUS oli, että kopterin piti
valmistua jo viime talvena. Rakennusaikana havaitut ongelmat johtivat siihen,
että hydrokopteri valmistuukin vasta
joulukuussa 2012. Hydrokopteri on koeajettu ja vedestä jään päälle nouseminen ei
tuottanut ongelmia. Sen sijaan vettä nousi
takaosan päälle ja sitä ei voida hyväksyä.
Teknisten ongelmien vuoksi hydrokopteria
ei voitu ottaa vastaan sellaisenaan.
Muutostyö on nyt loppusuoralla.
Kunhan saadaan pakkasia ja jäätä, päästään
testaamaan hydrokopteria uudelleen
kunnolla.
Konetehoa löytyy 418 hv (312KW)@ 5400
1/min ja vääntöä on 575 Nm @4600 1/
min. Rakentajan eli Arctic Antin mukaan
hydrokopteri nousee liukuun avovedestä
tällä koneteholla.
Navigointilaitteistoon kuuluu tutka/
karttaplotteri, VHF ja AIS. Hydrokopteri on ilmajousitettu ja siinä on istuimet
neljälle henkilölle. Lisäksi käytössä on
isommat ponttonit, millä saavutetaan
parempi kelluttavuus.
Uusin
hydrokopteri
tulee käyttöön
Kemiin Ajoksen
asemalle.
Hydrokopterin suunnittelijalla
Glenn Fageruddilla on takanaan 28 vuoden
kokemus kutterinkuljettajan työstä.
HYDROKOPTERIN
STRATEGISET MITAT
-
pituus on 6,25 m
leveys 2,7 m
korkeus 2,8 m
kantavuus 4 henkilö tai 500 kg
hydrokopterissa on käytössä 6,2 litrainen V8 bensiinimoottori
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
21
PROJEKTIT
TEKSTI: KARI KOSONEN // KUVA: SARI TURKKILA
Asiakkaiden
mukaan olemme
onnistuneet
Syksyllä tehdyn asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan yli
90 prosenttia asiakkaistamme on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä.
Tämä on erinomainen tulos.
TUTKIMUKSEEN vastasi 84 vastaajaa. Kysely lähetettiin 492 asiakkaan
edustajalle, joten vastausprosentti oli
vain noin 17%. Alhainen vastausprosentti on toki harmillinen, mutta
se on näissä tutkimuksissa nykyään
arkipäivää, koska erilaisia kyselyitä on
paljon.
Kysely kohdistettiin aluksille, meklareille, teollisuudelle, varustamoille,
koulutus/tutkimusorganisaatioille,
satamille ja viranomaisille. Ylivoimaisesti suurin vastaajajoukko oli alukset,
joilta saatiin 33 vastausta. Seuraavaksi
eniten vastauksia tuli meklareilta yhdeksän kappaletta ja vähemmän näiltä
muilta tahoilta.
PALAUTETTA ALUKSILTA
Hienoa on, että saimme kuitenkin
ensi kertaa palautetta suoraan aluksilta ja vastausten määrä riitti myös
alueellisiin analyyseihin. Tutkimuksen
perustavoitteet saavutettiin. Nythän
tavoiteltiin ensi kertaa kansipäällystön
mielipiteitä meistä. Lisäksi haluttiin
alueellista jakaumaa, jotta voisimme
kohdistaa tarkemmin asiakkuustoi-
menpiteitämme.
Kaikki indikaattorit olivat alusten
edustajien mielestä ”vihreällä”. Tämä
on hieno tunnustus erityisesti kentällä
työskenteleville luotseille, kutterinhoitajille ja luotsinvälittäjille. Kenttä
hoitaa pääasiassa suhteet alusten
kansipäällystöön ja se puoli näyttää
olevan hienosti kunnossa.
KANSAINVÄLISESTI
VERTAILUKELPOISTA
Kansipäällystön mielipide on siksikin
arvokkain, koska he näkevät omassa
– Asiakastyytyväisyyden
tuloksia tullaan käymään
läpi alue- ja asemakokouksissa, jolloin jokainen
pääsee katsomaan
tarkemmin, miten meidät
asiakkaiden keskuudessa
koetaan, Kari Kosonen
sanoo.
Kuvassa luotsi
Kaj Hahtonen ja kapteeni
Bengt Hillberg
Perämerellä.
22
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
JOHTAMINEN
TEKSTI JA KUVA: SARI TURKKILA
työssään muiden maiden luotsausta
ja pystyvät siten vertaamaan toimintaamme muiden vastaavaan toimintaan. Kysymys, jossa verrattiin toimintaamme muiden maiden vastaavaan
toimintaan antoi tulokseksi sen, että
71% vastaajista piti toimintaamme
samantasoisena tai parempana kuin
muiden maiden vastaavaa toimintaa.
Rauman kokouksessa
lokakuun alussa käytiin läpi
henkilöstöasioita, Finnpilotin
strategiaa, talouden tunnuslukuja, liikennemääriä sekä
kalustoon ja kiinteistöihin
liittyviä haasteita.
Kuva matkalta
Kylmäpihlajaan.
HINNASTA KUULUU RUTISTA?
Seuraavaksi tutkimuksesta haetaan
ne osa-alueet, joissa meillä on eniten
kehitettävää. Suoraviivainen tulosten
lukeminen ei ole se tapa, jolla
seulomme kehitettävät kohteet esiin.
Kehityslistan kärkeen olisi suoraviivaisesti tulossa ”Kansainvälisesti
vertaillen edullinen hinta”. Meidän
hintamme on jo alle Viron hintojen
ja muutenkin ainoastaan Tanskassa
on meitä niukasti edullisempaa, niin
hintojen tarkastelu ei nouse kehityslistalle.
Hintakysymys käy sikäli hyvästä
esimerkistä, että pitääkö meidän
lisätä asiakkaidemme tietoisuutta
hintojemme kilpailukykyisyydestä,
vai mistä kenkä puristaa, kun tuollainen asia nousee kärkeen kyselyssämme. Saattaa tietysti olla niinkin, että
hinnoista ”kuuluu” aina rutista.
Yhteensä 90 prosenttia vastaajista on erittäin tai melko tyytyväisiä Finnpilotiin yhteistyökumppanina.
Selkeästi
tyytyväisin
asiakasryhmä ovat
alukset ja niiden
päälliköt.
Alvipäiviltä
aluekokouksiin –
Mitä operatiivinen
johtamisjärjestelmä
antaa?
Operatiivista johtamisjärjestelmää
otetaan Finnpilotissa vauhdilla käyttöön.
Käytännössä kyseessä on vuosikellon
mukainen säännöllinen kokousrytmi, jolla
pyritään edistämään tiedonkulkua.
Tapaamisia ja kokouksia järjestetään
vuoden mittaan organisaation eri tasoilla.
Tarkoituksena on, että sama tieto tavoittaa tasapuolisesti kaikki työntekijät.
Kokouskierros alkaa keväällä, kun johto
ja henkilöstön edustajat tapaavat. Ensimmäinen johdon ja liittojen tapaaminen
järjestettiin huhtikuussa yt-kokouksen
yhteydessä ja toinen on joulukuun alussa.
Alueluotsivanhimmat ja luotsivanhimmat kokoontuvat myös säännöllisesti.
Tänä vuonna johdon ja alueluotsivanhimpien yhteiset alvipäivät järjestettiin lokakuun alussa Raumalla. Johto, alvit ja kaikki
luotsivanhimmat kokoontuvat yhteen heti
ensi vuoden alussa.
Alvipäivillä asioita tarkasteltiin oppimisen ja kasvun, talouden, asiakkaan ja
prosessien näkökulmista. Kaksipäiväiseen
kokoukseen osallistuivat kaikki johtajat ja
alueluotsivanhimmat.
Alvipäivien jälkeen kokouskalenterissa
ovat vuorossa alue- ja asemakokoukset,
joissa käsitellään alue- ja asematasolla
samat asiat kuin johdon, liittojen ja alvien
tapaamisissa. Johdon edustajat pyrkivät
osallistumaan aluekokouksiin aktiivisesti.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
23
LUOTSAUSALUE
TEKSTIT JA VALOKUVAT: JUHA LAAKSONEN
Utön eteläkärjen kalliot ovat kuvauksellisia.
Talvinen Utö
lintuharrastajan silmin
Olen viettänyt pari viimeistä joulua Utössä ja varsinkin uudenvuoden
yö 2010–2011 on jäänyt mieleen. Talvimyrsky nousi kymmenen
minuuttia ennen vuoden vaihtumista. Majakalla olevaa koria ei voinut
sytyttää, raketteja ei pystynyt ampumaan.
Isokoskelon lähtökiihdytys on vauhdikas.
24
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
Merimetson romuluinen ulkomuoto tuo mieleen alkulinnun.
LUNTA tuli vaakatasossa. Turisteista se
oli huikeaa, mutta saaristolaiset totesivat
puolilakonisesti, että tällaistahan tämä
välillä on. Seuraavana aamuna kaikki
rakennukset olivat lumen kuorruttamina. Tuli mieleen piparkakkutalomaisema
sokerikuorrutuksella.
Talvi on sikäli hauskaa aikaa Utössä,
että valoisa aika on niin lyhyt, että illalla
on aikaa lueskella, järjestellä valokuvia tai kirjoittaa. Syksyllä ja varsinkin
keväällä ulkona tulee oltua niin paljon,
ettei oikein jaksa tehdä töitä. Televisionkin katsominen on vaikeaa.
Palataan ajassa taaksepäin helmikuuhun 2010. Pääsin silloin ensimmäisen kerran kokemaan talvisen Utön
lintuharrastajan silmin. Olin odottanut
talviretkeä kovasti, koska mantereellakin
oli lunta ja pakkasta. Kirjoitin päiväkirjaani tuntemuksia talvisesta Utöstä.
Monelle saaren kantapeikolle ei ehkä
vieläkään ole ihan tarkkaan selvillä, mitä
lintuharrastaja saaresta ajattelee. Ehkä
luotsit, kutterikuskit, hotellin henkilökunta, kauppias, työmiehet ja muut
saaren veijarit luulevat lintuharrastajan
katselevan vain lintuja. Kyllä meistä
moni muutakin tekee.
HELMIKUUN HYINEN MATKA
Odotamme Iidan ja Joska Laineen
kanssa Eivoria Pärnäisten satamassa.
Jorma Tenovuo tulee Utöstä ja kertoo
havainneensa viikonlopun aikana
35 lintulajia. Merikotkia näkyi paluumatkalla kuulemma 62, Aspön edustalla
oli peräti 27 linnun parvi. Eivor lähtee
16.45. On jo hämärää kun pääsemme
merelle. Ennen pimeyden laskeutumista
on jännittävän sininen valo. Pääkallon
kokoisia jäämöhkäleitä kelluu väylällä.
Pian pimeys ottaa vallan.
On mielenkiintoista päästä näkemään, millainen talvinen Utö on.
Paljonko on lunta, ovatko tiet aurattuja
vai kulkeeko saaressa vain polkuja? Miltä
hautausmaa ja Itäniitty nyt näyttävät? Missä kulkee jääraja? Onko saari
kokonaan jään ympäröimä vai näkyykö
etelässä avovettä? Äänimaailma on helppo kuvitella hiljaiseksi.
Aspön edustalla laiva pysähtyy
keskelle pimeää jäälakeutta. Jäällä on
moottorikelkka ja muutamia ihmisiä.
Laivan rautainen ovi avataan ja aukosta
työnnetään portaat jäälle. Jäällä halataan
ja ihmisiä nousee laivaan. Omituista,
ettei laiva tullessaan murtanut jään
reunaa. Utöhön saapuessamme on lähes
tyyntä ja pimeää, mutta ihmeekseni ei
ole kylmä. Menemme heti nukkumaan.
JÄIDEN PURISTUKSESSA
Talviaamu on rauhallinen, hiljainen ja
harmaan hyytävä. Mutta tunnelma on
yhtä kotoisa kuin lempeinä syyspäivinä. Iida rientää aamupalan jälkeen
innoissaan kouluun. Tiet on aurattu, ja
niitä pitkin on vaivatonta kulkea. Kylällä ja teillä on hiljaista. Ihmisiä ei näy
ulkosalla ja vain jokunen valo ikkunoissa
Merikotkia näkyi
paluumatkalla
kuulemma 62,
Aspön edustalla oli
peräti 27 linnun parvi.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
25
Auringonlasku Kesnäsin kärjessä
kun se juuri on tiivistämässä otettaan –
voisimme jäädä katsomaan ensi viikolla
alkavia olympialaisia. Kyselee vielä,
etteikö toimittajan työkenttään kuulu
tarkka asioihin perehtyminen. Luontoohjelmien vastapainoksi voisin keskittyä
vaihteeksi ampumahiihtoon, ainakin
muutaman päivän.
ILTAPÄIVÄN AJATUKSIA
Yhtäkkiä muuttohaukka
lentää sataman yli
Finnskärille.
kertoo, että saaressa on elämää. Kesäiset
polut ovat lumen peitossa.
Kiipeämme luotsiasemalle. Pohjoispuolen merialue on kauttaaltaan jäässä,
vain muutamia pienen pieniä sulan
rippeitä on väylän varrella. Etelässä
näkyy avovesi. Jääraja on yli kilometrin
päässä. Hotellialueen edustalla on kolme
pientä sulaa ja niihin on kerääntynyt
paljon lintuja. Luotsiaseman eteläpuolen
kalliolle kivistä rakenneltu ja tuli näkyy
paremmin kuin kesällä. Kutterit odottavat laiturissa seuraavaa keikkaa.
Lunta on paljon, mutta on vaikea
sanoa, kuinka paljon sitä todellisuudessa
on. Tuuli on puhaltanut sitä kallioilta notkelmiin. Kallioinen maisema
näyttää lumen ja kivien takia pääosin
mustavalkoiselta, jääkenttä ja Itäniitty
ovat valkeita ja horisontti sekä taivas
harmaat. Niukat värit luovat harmonisen, odottavan tunnelman.
Kierrämme Joskan kanssa eteläkärjen. Rantaan on ajautunut ahtojäitä.
Utön sulapaikoilla näkee myös lapasotkia.
Paikoittain jäätä on niin paljon, että on
siirryttävä kauemmaksi tasaisemmalle
jäälle. On helppo kuvitella, miten
hankalaa esimerkiksi Pohjoisnavalle
pyrkijöiden eteneminen on ollut. Jos
nyt pitäisi vetää perässään ahkiota, ei
siitä tulisi yhtään mitään. Onneksi ei ole
kuin pari kameraa.
Joku muu on myös yrittänyt kiertää
saaren. Vaikka saappaanjäljet ovat suuret, reikiin on vaikea astua. Eteläkärjessä
on jonkin eläimen jättämät oudolta
näyttävät jäljet, Joska epäilee minkkiä.
Sjöblomin Janne on laskenut talviverkot
majakan eteläpuolelle samaan paikkaan
kuin kesälläkin.
Lunta tupruttelee pitkin iltapäivää
hiljakseen. Jos aurinko hiukankin pilkistäisi, tulisi unelmavalaistus. Aurinko
ei näyttäydy. Kierrettyämme saaren
syömme hotellilla ja vaihdamme henkilökunnan kanssa kuulumisia. Laaksosen
Eero ehdottaa, että voisimme nauttia
ulkosaariston talvesta pitempäänkin,
Iltapäivällä hotellin edustalla olevista
sulapaikoista yksi on täyttynyt ahtojäistä.
On helppo ennustaa, että sulat tulevat
muutaman päivän kuluessa jäätymään.
Vesilinnut ovat nyt melko pelottomia.
Vain merikotkat saavat ne liikkeelle.
Yritän kykkiä muutamaan otteeseen
sulan lähettyvillä, mutta otokset eivät
ole mairittelevia. Valoa on liian vähän,
enkä halua häiritä lintuja. Jos pakkanen
kiristää vähänkin otettaan, veikkaan,
etteivät muut enää ehdi tänne talvisia
vesilintukuvia ottamaan. Koko saari jäätyy
ja vesilinnut katoavat. Jos ei jaksa lähteä
muutolle, jäätyy tai joutuu merikotkien
saaliiksi. On hyinen paikka tämä Utö.
Punarintoja ja peukaloisia ei saaressa ole.
Onko varpuspöllö niitannut ne vai onko
kylmä talvi tappanut talvehtimaan jääneet
sinnittelijät?
Yhtäkkiä muuttohaukka lentää
sataman yli Finnskärille. Lähes kaikki vesilinnut nousevat ilmaan. Vain
väsyneimmät jäävät apaattisina veteen.
Suuri osa kyhmyjoutsenistakin nousee
siivilleen. Muuttohaukka! Huippuharvinainen talvehtija Suomessa, Utössä kaikki
on mahdollista.
Kirjaamme illalla Joskan kanssa
näkemämme lintulajit. Joidenkin lajien
osalta emme arvioineet lukumäärää. Lista
on komea.
Kyhmyjoutsen 200, laulujoutsen,
merimetso, telkkä 400, isokoskelo 100,
uivelo 7, tukkasotka 250, lapasotka 10,
heinäsorsa 20, alli, riskilä, harmaalokki,
kalalokki, merilokki 30, merikotka, piekana, muuttohaukka, talitiainen, sinitiainen,
vihervarpunen, peippo, viherpeippo, mustarastas, punakylkirastas, räkättirastaita
20, tilhi 30, käpytikka 2, varis 2,
korppi 2, sarvipöllö.
KYHMYJOUTSENTEN KOHTALO
Tiistain vastaisena yönä sataa rutkasti
lunta. Aamuksi lumi on kinostunut
26
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
Lokit ja merikotkat syövät joutsenenraadot.
oven eteen ja ovea saa työntää voimalla,
että sen saa auki. Märkä ikkuna näyttää
siltä, kuin joku olisi heittänyt siihen
kymmeniä lumipalloja. Nyt näkee millainen ympäristö Utö on talvella.
Miten ihmiset ovat tulleet täällä
1800-luvun kylminä talvina toimeen?
Mistä on saatu täydennystä, jos ravinnosta ja polttopuista on tullut pulaa?
Kelirikon aikana on varmasti ollut
vaikeaa. Pienetkin sairaustapaukset ovat
voineet osoittautua kohtalokkaiksi. Ehkä
saaristolaiset ovat osanneet varautua
talven varalle paremmin kuin mantereen
asukkaat.
Kyhmyjoutsenten tila ei ole kadehdittava. Miksi vanhat linnut eivät
johdata nuorukaisiaan etelään? Siksikö,
että ne eivät enää jaksa, vai eivätkö ne
itsekään osaa? Edellinen kova talvi oli
vuonna 2003, joten osa täällä olevista
emoista ei välttämättä ole koskaan edes
käynyt eteläisellä Itämerellä.
Kaupan edustalla jäällä on yksi vanha ja yksi nuori kyhmyjoutsen. Nuoren
sisarus on kuollut ja peittynyt melkein
kokonaan lumeen. Elävä nuorukainen
nousee vaivalloisesti jäältä tielle ja lähtee
kerjäämään ruokaa. Koululaiset antavat
sille leipää.
Gamla Postenin kulmalla on joukko
tilhiä. Linnut syövät lumisateessa
nahistuneita ruusunkiulukoita ja katajanmarjoja. Näky on maalauksellinen.
Retkilistalle kertyy pari uutta lintulajia:
naurulokki ja rautiainen.
Lähtiessämme mantereelle merilokki
nokkii sataman edustalla kuollutta
kyhmyjoutsenta. En muista, että siinä
kohtaa jäällä olisi eilen ollut uhria.
Illalla kirjaamme
ylös havaitut lajit.
Lista on komea.
Oranssi kutteri odottaa jäiden keskellä
suurta tankkeria. Vidskärin jäälakeudella
merikotka hätistelee pienikokoista, tylppäkuonoista hyljettä, ilmeisesti norppaa.
Pimeys laskeutuu ja Eivor puksuttaa jäiden keskellä kohti manteretta. Utö häviää
hämäränä utuna lounaiseen horisonttiin.
Kutteri näyttää jäiden keskellä aika pieneltä.
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
27
SVENSKA SIDOR
Den klart nöjdaste
kundgruppen är
fartygen.
TEXT: KARI KOSONEN // BILD: VAULA AUNOLA
Finnpilot Pilotage Ab genomförde en enkät om
kundtillfredsställelse denna höst. Resultatet visar att
över 90 procent av dem som svarade var ganska nöjda
eller mycket nöjda. Det är ett utmärkt resultat, även
om det alltid finns rum för förbättring.
Kunderna ger oss
gott betyg
ENKÄTEN besvarades av 84 personer.
Den sändes till 492 kundrepresentanter,
så svarsprocenten var endast cirka 17
procent. Det är förstås förargligt att
svarsprocenten var så låg, men det är
ofta fallet numera eftersom det görs så
många olika enkäter.
Enkäten riktades till fartygen,
mäklarna, industrin, rederierna, utbildnings-/forskningsorganisationerna,
hamnarna och myndigheterna. Den
absolut största mängden svar inkom
från fartygen, 33 stycken. Näst mest svar
inkom från mäklarna (nio stycken) och
färre från de övriga instanserna.
RESPONS FRÅN FARTYGEN
Det fina är att vi nu för första gången
fick direkt respons från fartygen och att
mängden svar även räckte för områdesvisa analyser. De grundläggande målen
med enkäten uppnåddes. Nu närmade
vi oss för första gången däcksbefälen för
att få höra deras åsikt om oss. Dessutom
ville vi få en fördelning områdesvis för
att bättre kunna rikta in åtgärder för att
förstärka kundrelationerna.
Alla indikatorer låg enligt fartygsrepresentanterna på ”grönt”. Detta är en
eloge i synnerhet till lotsarna, kutterskötarna och lotsförmedlarna på fältet.
Det är fältet som i huvudsak sköter
28
FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012
kontakten till däcksbefälen och här finns
inget att anmärka på.
INTERNATIONELLT
JÄMFÖRBART
Däcksbefälens åsikter är mest värdefulla
även därför att de i sitt arbete ser hur
lotsningen sköts i andra länder och kan
jämföra vår verksamhet med andras.
Frågan där vår verksamhet jämfördes
med motsvarande verksamhet i andra
länder gav resultatet att 71 procent av
dem som svarade ansåg att vår verksamhet ligger på samma nivå eller högre än
motsvarande verksamhet i andra länder.
Därefter gäller det att hitta de
sektorer i enkäten som kräver mest
utveckling. Vi sållar inte fram utvecklingsobjekten genom att läsa enkätre-
sultaten rakt av. Om vi gjorde det skulle
utvecklingslistan toppas av ”Förmånligt
pris internationellt sett”, men eftersom
våra priser redan ligger under Estlands
priser och i övrigt endast Danmark är
något förmånligare, tar vi inte upp en
prisjustering på utvecklingslistan.
Prisfrågan är dock ett bra exempel på
att vi nog borde informera våra kunder
mer om våra prisers konkurrenskraft; var
annars kan skon klämma då en sådan
fråga toppar vår enkät? Kanske det är så
att det helt enkelt ”hör till” att klaga på
priserna.
Enkäten om kundtillfredsställelse
kommer att granskas på områdes- och
stationsmötena så att var och en får
möjlighet att själv se hur kunderna
upplever oss.
Totalt 90 procent av dem som svarade var mycket eller ganska
nöjda med Finnpilot som samarbetspartner.
SVENSKA SIDOR
TEXT OCH BILD: SARI TURKKILA
I år ordnades gemensamma dagar för ledningen och åldermännen för lotsningsområdena i början av oktober i Raumo.
Från möten för åldermännen till områdesmöten
– vad kan det operativa
ledningssystemet erbjuda?
Ett operativt ledningssystem håller i rask takt på att införas vid
Finnpilot. I praktiken innebär det regelbundna möten enligt
årsklockan i syfte att främja informationen.
TRÄFFAR och möten ordnas under
årets lopp på alla organisationsnivåer.
Avsikten är att samma information
ska nå fram till alla anställda på
samma sätt.
Mötesrundan inleds på våren då
ledningen träffar representanter för
personalen. Det första mötet mellan
ledningen och förbunden ordnades
i april i samband med samarbetsmötet och det andra hålls i början av
december.
Även åldermännen för lotsningsområdena och lotsåldermännen sam-
manträder regelbundet. I år ordnades
gemensamma dagar för ledningen och
åldermännen för lotsningsområdena i
början av oktober i Raumo. Ledningen, lotsningsområdenas åldermän och
de övriga lotsåldermännen sammanträder genast i början av nästa år.
På mötet i Raumo behandlades
personalfrågor, Finnpilots strategi,
ekonomiska nyckeltal, trafikvolymer
och utmaningar i fråga om materiel
och fastigheter. Ärendena granskades
ur lärandets och utvecklingens, ekonomins, kundernas och processernas
perspektiv. I tvådagarsmötet deltog
alla direktörer och åldermännen för
lotsningsområdena.
Därefter följer i möteskalendern
områdes- och stationsmöten där
man behandlar samma frågor som
ledningen, förbunden och områdenas
åldermän behandlat på sina möten,
men på områdes- och stationsnivå.
Ledningen strävar efter att aktivt
medverka på områdesmötena.
FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012
29
SVENSKA SIDOR
TEXT: ANNE JÄNISVAARA, SARI TURKKILA OCH KATI VIRTANEN
Ingen lämnas ensam!
Finnpilots verksamhet är en samhällelig serviceuppgift. Den
viktigaste faktorn i verksamheten är personalen: lotsarna,
förarna, husmödrarna, lotsförmedlarna och de kontorsanställda.
Lejdaren – ett steg
mot bättre arbetshälsa
VÄLMÅENDE anställda borgar för
en smidig och resultatrik verksamhet.
Att värna om arbetshälsan är således
en väsentlig del av framgången. För att
kunna göra ett gott resultat och främja
arbetshälsan krävs långsiktigt och planmässigt arbete.
Lejdaren fortsätter arbetshälsoteamets arbete för personalens bästa.
Lejdaren kombinerar företagshälsovårdens, pensionsförsäkrarens, personalens
och arbetsgivarens synpunkter på hur
arbetshälsan ska främjas. Målet är att
hitta bestående praktiska modeller för
att lösa de utmaningar som Finnpilot
står inför.
ÅRETS VIKTIGASTE MÖTE
Lejdarens första trappsteg lades på plats
i oktober. ”Detta är årets viktigaste
möte på Gråhara,” konstaterade Jukka
Ketonen, ålderman för lotsningsområdet. I mötet deltog Merja Luukkonen,
Mikko Kesti och Seppo Kettunen från
pensionsförsäkringsbolaget Ilmarinen,
Viena-Leena Castrén och Anja Orädd
från Terveystalo samt Kari Kosonen,
Jarkko Saulio och Kati Virtanen som
representerade Finnpilots ledning. Från
personalförvaltningen deltog
Anne Jänisvaara och Kirsi Sharma.
Vid mötet på Gråhara konstaterade
läkaren Seppo Kettunen att arbetshälsa
är ett resultat av samarbete. ”De flesta
utmaningar kan mötas tillsammans.
Gott förändringsledarskap är nyckeln till
arbetshälsa i samband med förändringar.
Medarbetarkompetens bidrar till att alla
kan främja arbetshälsan. Det viktiga är
dels att fokusera på den grundläggande
uppgiften, dels att kunna samarbeta,
vara flexibel och villig att förhandla.”
”BEFORE SHIT HAPPENS”
Finnpilot har identifierat tre utmaningar
när det gäller arbetshälsan. Arbetet är
fysiskt och psykiskt belastande, men
man måste orka länge. Pensionsåldern
har höjts till 68 år precis som för t.ex.
brandmännen.
Man bör ingripa mot sådant som
påverkar välbefinnandet i ett så tidigt
skede som möjligt. Utmaningen ligger
i att kunna ingripa innan något händer.
Alla bär ansvar för omsorgen: var och
På Finnpilot-dagarna i frisbee'golf Eddie
Wasberg ja Kimmo Heinimäki.
30
FINNPILOT PERSONALTIDNING 2/2012
en själv, arbetskamraterna, cheferna och
arbetsgivaren.
Den kanske största utmaningen
gäller invalidpensioner. ”Pensionslagstiftningen har ändrats. Den påverkar i
synnerhet lotsarna, vars arbete omfattar
ett farligt moment där de klättrar
ombord på fartyget. Många lindriga
sjukdomar kan utgöra ett hinder för
detta. Om sjukdomen eller åkomman
ändå är medicinskt sett lindrig, ger
den inte rätt till invalidpension enligt
arbetspensionslagen”, säger Seppo
Kettunen. Man måste alltså hitta andra
arbetsuppgifter eller skapa individuella
arbetsbeskrivningar.
ALLA BEHÖVS
För att bygga det andra trappsteget i
Lejdaren samlar vi ihop representanter
för olika personalgrupperna, förbunden
och områdena. Närmare information
om den stora planeringsgruppens möte
i december och de idéer som läggs fram
under mötet kommer senare på intranätet och i personaltidningen.
Savonlinnalaisen piirtäjä Hanski Härkösen uudessa sarjakuvassa seikkailee Veljenpoika, josta tuli luotsi jo toisessa polvessa. Setä viettää
eläkepäiviä Saimaan rannoilla, mutta on tarvittaessa apuna ja luotsaamassa elämän karikoiden yli.
Henkilöstömuutokset 1.7.-1.12.2012
NIMITYKSET
Hietaharju Tapani, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Kokkola
Söderholm Bjarne, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Kokkola
Immonen Seppo, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Puumala
Kaarela Joni, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Raahe
Mikkola Antti, luotsikutterinhoitaja | 1.8.2012 Ajos
Ström Michael, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 Leppäluoto
West Johan, kutterinh.vuoroesimies | 1.8.2012 Vaasa
Ketola Teemu, luotsi | 4.10.2012 Kokkola
Lepistö Tommi, luotsikutterinhoitaja | 1.11.2012 Ajos
Hanni Pekka, luotsivanhin | 1.12.2012 Oulu
Wolter Toni, luotsikutterinhoitaja | 1.1.2013 Kokkola
UUSIIN SEIKKAILUIHIN
Linnala Lasse, luotsi | 31.8.2012 Oulu
Herlevi Janne, luotsi | 31.10.2012 Kotka
Bagge Torolf, luotsi | 31.10.2012 Kotka
Söderholm Kent | luotsi, 30.11.2012 Kokkola
Raiskila Risto, luotsi | 31.12.2012 Kokkola
Ekbom Sixten, luotsikutterinhoitaja | 30.9.2012 Helsinki
Skand Doni, luotsi | 30.9.2012 Helsinki
Ketola Markku, luotsi | 30.9.2012 Oulu
Sipinen Jouko, luotsikutterinhoitaja | 31.12.2012 Puumala
SIIRROT
Suomalainen Kari, luotsi, 1.10.2012 Rauma-Mäntyluoto
Kiuru Kari, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki
Dahl Anders, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki
Hakoniemi Mikko, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki
Ekbom Sixten, luotsikutterinhoitaja, 3.9.2012 Porkkala-Helsinki
Kangas Juha, luotsi 1.6.2012 Lappeenranta-Savonlinna
KAUSILUOTSIT
Herlevi Janne
Raiskila Risto
FINNPILOT HENKILÖSTÖLEHTI 2/2012
31
THE TALL SHIP RACES
Yli sata näyttävää purjealusta lipuu Helsinkiin, kun
Helsinki vuonna 2013 on yksi The Tall Ships Races 2013
-tapahtuman isäntäsatamista.
The Tall Ships Races on suurten purjelaivojen kilpailu,
joka kisataan Itämerellä joka neljäs vuosi. Kilpailu
käydään heinä-elokuussa 2013.
Helsingissä alukset viipyvät 17.-20.7. välisen ajan.
Finnpilot Pilotage Oy on tapahtuman yhteistyökumppani.
Tapahtuman yleisöllä on mahdollisuus mm. vierailla
luotsikutterissa.
Jos haluat osallistua tapahtuman järjestelyihin esim.
kutterin esittelijänä, ilmoittaudu sähköpostilla
[email protected].
Lisää tietoa:
www.tallshipsraceshelsinki.fi
Seuraavassa
numerossa
Seuraava henkilöstölehti
ilmestyy kesällä 2013. Aiheita
ovat muun muassa vaikuttavuuden raportointi, Leidarin
eteneminen, henkilöstökysely ja
yritysvastuu..