Hyvin luistaa!

simmäisten vientilähetysten suuntautuessa Ruotsiin. Sapporon olympialaisissa vuonna 1971 Peltosen sukset nähtiin
ensimmäisen kerran kansainvälisten kisojen korkeimmalla palkintopallilla, mistä sittemmin tulikin tuttu näky maailman
arvokisoissa.
Siirtyminen lasikuitusuksiin 1970-luvulla kaatoi monta pientä suksivalmistajaa,
mutta Peltonen pysyi kehityksessä mukana laajentaen kasvuaan ja sen myötä
myös vientiään, joka 1980-luvulla suuntautui jo useimpiin Euroopan maihin
sekä USA:han ja Kanadaan.
Ylä- ja alamäkeä
Hyvin luistaa!
Peltosen suksitehdas on liki 70-vuotisen toimintansa aikana ehtinyt käydä läpi kaikki murtomaasuksien teknologiavaiheet. Viimeisimpinä kuvaan astuivat nanosukset.
Tehtaan perustaja Toivo Peltonen, itsekin lahjakas hiihtäjä, kiinnostui jo
nuorella iällä hiihtovälineiden kehittämisestä. Ensimmäiset suksensa hän teki
jo16-vuotiaana, ja Hartolan ja Sysmän
kauppoihin ilmestyi myös hänen kehittämänsä Repo-niminen suksivoide omalla
etiketillä varustetussa purkeissaan.
Puusuksien maine levisi nopeasti hiihtäjien keskuudessa, ja Toivo Peltosesta tuli päätoiminen suksien valmistaja.
4
Report 1/12 – www.kaeser.com
Tuotanto alkoi vaatimattomasti torpassa
siirtyen vuonna 1948 Sukselaksi ristittyyn autotalliin – samalle paikalle, jolla
sittemmin useammassakin vaiheessa
laajentunut suksitehdas toimi aina vuoteen 2011 saakka. Yksipuisen suksen
valmistukseen tarvittavat työkalut ja koneet hän kehitteli itse.
Vientiä riittää
1940-luvun loppu ja 1950-luvun alku
olivat yritykselle voimakkaan kasvun
aikaa: tervattujen puusuksien tuotanto
kaksinkertaistui vuosittain.
Puusuksia valmistettiin aina vuoteen
1974 saakka, jolloin viimeinen pari lähti
tehtaalta, mutta jo 1950-luvun puolivälissä niiden rinnalle tulivat liimatut sälesukset. 1960-luvun alussa tuotanto oli
noin 2000 paria vuodessa, vuosikymmenen lopussa jo liki 14000 paria.
60-luvulla alkoi kansainvälistyminen en-
Murtomaasuksien
myyntikäyrät eivät suinkaan ole jatkuvasti osoittaneet ylöspäin.
Aina ei uuteen tekniikkaan
siirtyminen tuo toivottua
menestystä, ja mukaan on
mahtunut myös kausia, jolloin muut talviurheilulajit ovat
voimakkaasti syöneet murtomaahiihdon suosiota: vuosina 1980–
1995 murtomaasuksien maailmanlaajuinen myynti romahti
3,7
miljoonasta
parista
1,4 miljoonaan pariin. Oman
riskinsä muodostavat vähälumiset talvet: ala on vahvasti säiden
armoilla, ja pari huonoa
talvea peräkkäin keikauttaa tehtaan kuin
tehtaan myyntiluvut
alamäkeen.
Suomessakin tämä koettiin
2000-luvun alussa, jolloin
heikko lumitilanne koetteli alaa. Pelastusta toivat ensinnäkin vuosien 2010
ja 2011 runsaslumiset talvet ja murtomaahiihdon ”uusrenessanssi” – siitä
oli jälleen tullut salonkikelpoinen laji.
Peltosen kohdalla uutta nousua vauh-
dittivat lisäksi kaksi seikkaa: kilpasuksien ja harrastelijasuksien väliin kehitetty,
hyvin kaupaksi menevä vaativamman
kuntoilijan suksi, jossa on hyödynnetty
kilpasuksien ominaisuuksia sekä eritoten tuoteuutuus, jonka ansiosta tehdas
pääsi enemmän kuin suksen mitan kilpailijoittensa edelle, nimittäin vuonna
2009 markkinoille tuotu nanosuksi.
Nanoteknologia?
Nanoteknologialla tarkoitetaan tekniikoita, joissa ainetta muokataan atomija molekyylitasolla uusien materiaalien
ja toimintamallien luomiseksi. Peltosen
Nanogrip®-sukset ovat oivallinen esimerkki uuden teknologian innovatiivi-
sesta hyödyntämisestä: ne mullistivat
murtomaahiihdon ja kumosivat toimivuudellaan kaikki perinteiset käsitykset
pitopohjasuksista.
Nanogrip®-suksen pito perustuu kitkan
muodostaman vesikalvon aiheuttamaan
imuun. Suksen synteettinen pinnoite absorboi vettä materiaalin huokosiin ehkäisten liian paksun vesikalvon
muodostumisen. Näin saadaan aikaan
erinomainen pito ja luisto. Nanoteknologisten ratkaisujen ansiosta suksen
pohja reagoi ja mukautuu erilaisiin sääolosuhteisiin täyttäen harrastehiihtäjän
tarpeet. Nanogrip®-suksen suosio perustuu myös niiden vaivattomuuteen:
sukset vain jalkaan ja menoksi! Kun
Moni suomalaishiihtäjä on hiihtänyt
Peltosen suksilla arvokisojen palkintopallille, niin myös Oberstdorfin
maailmanmestaruuskisoissa vuonna
1987 hopeaa voittanut Aki Karvonen.
Report 1/12 – www.kaeser.com
5
BLUecoMPETENCE
Saksan kone- ja laiterakentajien liitto VDMA käynnistää laajan kestävyysaloitteen
Kuva ylhäällä: Kaikesta koneistuksesta huolimatta käsityötä ei monissa
työvaiheissa edelleenkään korvaa mikään.
Kuva vasemmalla: Rakenteelliset yhtäläisyydet entisajan umpipuusuksen ja useasta komponentista koostuvan nanosuksen välillä ovat kovin
vähissä.
Nanogrip®-pitopohja on kulunut loppuun, voidaan suksia edelleenkin käyttää tavallisina voideltavina suksina.
Kasvu tähtäimessä
Suksitehtaalla uskotaan kasvuun vastaisuudessakin. Monen muun yrityksen tavoin Peltonenkin tavoittelee uutta
markkina-aluetta Venäjältä, jossa sijaitsevat maailman suurimmat markkinat
– miljoona maastohiihtosuksiparia vuodessa. Aikaisemmin Peltosen suksia on
Venäjän markkinoille välittänyt maahantuoja, mutta nyt maahantuonti ja jakelu
Venäjällä kulkevat Rapalan konsernin
kautta, johon Peltonen Ski nykyään
kuuluu.
Vanhat toimitilat Hartolassa eivät enää
riittäneet vastaamaan kysynnän kasvuun ja niinpä yrityksen tuotanto siirtyikin viime kesänä Heinolaan UPM:n
entisen vaneritehtaan tiloihin. Uudet,
liki kaksinkertaistuneet tuotantotilat on
6
Report 1/12 – www.kaeser.com
osastoitu neljään osaan: rungonvalmistukseen, pintakalvojen tulostukseen ja
leikkaukseen, runkojen kopiointiin sekä
viimeistelyyn, pakkaukseen ja lähetykseen. Uudet tilat mahdollistavat tuotannon kasvattamisen vuonna 2011 tuotetuista 60 000 parista aina 110 000 pariin
vuosittain. Myös laitteisto koki muuton
myötä nuorennuksen: uusiin laitehankintoihin kuuluvat mm. automaattinen
CNC-runkolinja, tehokkaampi hiontalinja, toinen hiontarobotti – vain muutamia
esimerkkejä mainitaksemme.
Paineilmaa ja energiansäästöä
Uusiin tiloihin hankittiin myös uusi paineilmajärjestelmä. Paineilmaa tehtaalla
tarvitaan mm. käsityökalujen ja sylinterien käyttöön sekä venttiilien ohjaukseen.
Vaadittu paineilma tuotetaan jäähdytyskuivaimella ja taajuusmuuttajalla varustetulla ASD 47 T STC -ruuvikompressorilla, jota täydentävät asianmukaiset
lauhteenkäsittely- ja suodatinkomponentit. Järjestelmän energiatehokkuuden viimeistelee PTG-lämmönvaihdin,
jonka avulla kompressorin poistolämpö
ohjataan vesikiertoon. Poistolämpö pystytään hyödyntämään kokonaisuudessaan kuivausprosesseissa, eikä veden
lämmittäminen vaadi muuta energiaa.
Kuvat: [email protected]
Lisätietoja: [email protected]
Kestävyys on käsite, jossa yhdistyvät
perustavaa laatua olevat odotukset,
vaatimukset ja toiveet, kun on kyse esimerkiksi energiakonsepteista, resurssien säästämisestä tai ympäristöteknologiasta. Kestävyydestä keskustellaan
kaikkialla: mediassa, politiikassa, julkisuudessa, asiakkaittemme luona.
Siitä puhuvat myös
koululaiset ja opiskelijat – tulevaisuuden työntekijämme. Onko
siis ihme, että nk. ympäristöteollisuus
puhuttaa kaikkia ja nauttii laajaa sympatiaa?
Aivan liian harvoin mainitaan kestävyys
samassa hengenvedossa kuin kone- ja
laiterakentaminen. Ilmeisesti ei vielä ole
riittävän tunnettua, että juuri tämä ala
on se, jonka kehittämät innovatiiviset
tekniikat ratkaisevasti parantavat elämänlaatuamme ja säästävät niin ympäristöä, energiaa kuin resurssejakin
– tai ylipäätään tekevät kaiken tämän
mahdolliseksi. Juuri tämän tietoisuuden
lisäämiseksi on VDMA käynnistänyt
uuden BLUecoMPETENCE-kestävyysaloitteen.
tajat mahdollistajia sanan varsinaisessa merkityksessä. Tämä koskee sekä
tuotannon että tuotteiden kestävyyttä.”
Aloitteen motoksi on valittu saksalainen
sanonta ”tee hyvää ja puhu siitä”. Denz
on vakuuttunut, että tekemisessä kone-
Konerakennus sen mahdollistaa
Lisätietoja:
www.vdma.org
[email protected]
BLUecoMPETENCE-aloite on yhtä lailla kiinnostava niin taloudelle, ympäristölle kuin yhteiskunnallekin. Tavoitteena
on yhdistää kone- ja laiterakentajien
osaaminen ja vahvuudet ja saavuttaa
sitä kautta maailmanlaajuinen rooli kestävän teknologian johtajana. Aloitteen
projektijohdosta vastaavalle Naemi
Denzille viesti on selvä: ”Kun on kyse
kestävyydestä, ovat kone- ja laiteraken-
ja laiterakentajat ovat monilla alueilla
kestävyyden osalta jo erinomaisella
tasolla, mutta puhumisessa olisi vielä
parantamisen varaa. Siksi tiedottaminen onkin aloitteessa keskeisellä sijalla.
BLUecoMPETENCE-projektissa on tällä hetkellä mukana jo liki 100 yritystä ja
yli 20 alan järjestöä lukujen kasvaessa
koko ajan. Myös tutkimusinstituutit voivat liittyä aloitteeseen. Liittyminen edellyttää, että yritys tai yhteisö täyttää tiukat
kestävyyskriteerit. Aloitteella halutaankin lisätä läpinäkyvyyttä ja helpottaa
oikean yhteistyökumppanin löytymistä
yrityksen etsiessä kestäviä ratkaisuja ja
tuotteita tai kestävästi toimivia yrityksiä.