1. No category

MUUTOS JA OPPIMINEN…
Järjestelmä liikkuu. Organisaatio oppii.
Johtajuuden paikka on rajalla.
Uudet ideat, kokeilut ja
tavat, jotka leimaavat
uutta kulttuuria
Arvokas ja säilytettävä
kulttuuriaines ja tavat
Painolasti – vanhaksi
jäävä kulttuuriaines ja
tavat
DANCE OF CHANGE
(PETER SENGE, 1999)
+ konkreettinen hyöty
+ johdon ja systeemin tuki
+ visionäärit mukaan
+ esimerkit, näytöt
+ vertaistuki
+ investoinnit, hankkeet
+ Uuden lumo
+ koulutus ja dialogi tärkeää
+ pioneerit, innovaattorit
Kulttuurinen adaptaatio
rakenteisiin
- yliodotukset
- muutosvastarinta nousee aina
- aktiivisen tuen puute
- vanha praktiikka ja kulttuuri vastuksena ja
riippana
- tekniset ja taloudelliset ongelmat
- resurssit pettävät
Tilaisuus, mahdollisuus
Sisäiset motivaatiotekijät,
epävarmuuden sieto, rohkeus, uteliaisuus
Ulkoiset motivaatiotekijät,
turvallisuushakuisuus, pysyvyys
DIFFUSION OF INNOVATIONS
(E.ROGERS 1971,1995, G. MOORE 1991)
Mooren kuilu !
Uuden hyöty!
aktiivisuus
myönteisyys
sosiaalinen rohkeus
kokeilun halu
esimerkkejä
uuden ”lumo” ( an sich!)
mielipidevaikuttajia
harrastuneisuus
kokeilun halu
uskottavia
seikkailuhenkisyys
ratkaisijoita
positiivisuus
klikki
”gatekeepers”
valmiit ratkaisut,
esimerkit, näytöt
mm. toimiva teknologia (!)
oma kokemus uudesta
visionäärien
arvostus
normit ja päätökset!
kulttuurin luomisessa
tärkein ryhmä
muun enemmistön
(interconnectedness)
seuranta tärkeää
kriittinen massa
25%
”Better Mousetrap”
2,5%
Innovaattorit
pioneerit, uudistajat
Technology
Enthusiasts
13,5%
vahvat näytöt
selkeät tulokset
34%
sosiaalinen herkkyys
mukaan jos muutkin
luopumisherkkyys
leimallista
34%
”vitkastelu” –
mukaan vasta
kun kaikki muut
”most localites”
turvallisuus ja
epäusko
tunnereaktiot
negatiiviset viestit
otollisia
???
normit
13,5%
2,5%
Varhaiset
omaksujat
Varhainen
enemmistö
Myöhäinen
enemmistö
Vitkastelijat
Nihilistit
skeptikot,
syrjäytyjät
visionäärit
pragmaatikot
konservatiivit
laggards
YKSILÖ, RYHMÄ JA YHTEISÖKSI KASVU
-
Kuka minä olen?
Kuka sinä olet?
Keitä me olemme?
Miksi ja mitä varten?
Ihminen kuuluu aina johonkin ryhmään: tietoisesti tai tiedostamattaan.
Ryhmäilmiöitä kohdataan jatkuvasti: suurin osa ihmisen käyttäytymisen muodoista on
seurausta ryhmään liittymisen aiheuttamista seuraamuksista:
Ihminen kohtaa ”toiset” (~ ryhmän) fyysisellä, psyykkisellä, emotionaalisella,
kognitiivisella, sosio-kulttuurisella ja henkisellä tasolla ja tavalla.
Ihminen kohtaa koko maailman suhteessa johonkin ryhmään.
Kukaan ei voi yksin ”käsittää” ja ymmärtää maailmaa.
Tiimi
Työryhmä
Ryhmä
Joukko
Lauma
LAUMA
Naurettavaa! - Katsokaa! Katsokaa!
Hän juoksee pois ihmisten luota: mutta nämä seuraavat häntä,
koska hän juoksee heidän edellään - siinä määrin he ovat lauma!
- F. Nietzsche –
 fyysinen ja paikallinen eliöiden yhteys
 lauma tuo potentiaalista turvallisuutta ulkoisen uhkan varalle:
 ahdistus, pelko ja kauhu ohjaavat sen ja yksilön reaktioita
 suunta on yhtä aikaa pois ja lähelle
 lauma suo mahdollisuuden tyydyttää elämisen perustarpeita
 lauma ei todellisuudessa tietoisesti suojaa yksilöitä: jokainen huolehtii laumassa itse itsestään tai sitten
ei
JOUKKO
 jäsentymätön, laaja ihmisten joukko, yleisö, katsojat,
yhteinen viitekehys
 syntyy yksilön intresseistä käsin: ei varsinaista yhteistä tehtävää
 ohjautuu impulsiivisesti tilanteissa enemmän tunteiden
kuin järjen ohjaamana
 joukolla voi olla johtaja
 johtamisen fokus ja välineet: tunteiden manipulointi, populismi, retoriikka, karisma
 joukko kykenee huomattaviin saavutuksiin
 käyttäytymisessä ennakoimaton, arvaamaton
 'hiljainen enemmistö', 'yleinen mielipide' työyhteisössä toimii joukon tavoin
RYHMÄ
joukosta syntyy ryhmä, kun sille asetetaan tehtävä
 tehtävä voi olla määräaikainen tai myös pysyvä
 esim. koulun opettajakunta muodostaa ryhmän, jolla on
periaatteessa pysyvä tehtävä: periaatteessa siksi,
että ryhmä muuttuu koko ajan ja satunnaisestikin
siksi koulun työyhteisössä esiintyy myös paljon
joukkoilmiöitä
 kun tehtävä yleensä sisältää myös päämäärän, johon suuntaan ryhmän tulee pyrkiä niin tätä tehtävää
voidaan nimittää myös ryhmän perustehtäväksi ; tämä on olennainen asia ryhmän pysyvyydessä !
 koulun opettajakunnalla on lakien, asetusten ja opetussuunnitelman sekä kunnan
koulutoimen kautta määräytyvä perustehtävä ja sen on tehtävä sopimus jatkuvuudestaan.
 tehtävän suorittaminen vaatii yksilöiden kykyjen tunnistamista ja kykyä yhteistoimintaan
 ryhmä vaatii jäseniltään yhdenmukaisuutta: ryhmälle syntyy sisäiset normit (kaavat, rituaalit ) ja rajat
sekä ryhmän tunnusmerkistö, jolla liika yksilöllisyys leikataan pois
 ryhmästä eroaminen vaatii yksilöltä vahvaa itsetuntoa ja rohkeutta
 ryhmässä minuus on aina uhattuna  ratkaisu: luovu siitä ja/tai sopeudu. Häiriköt
eristetään tai poistetaan!
ryhmällä on aina johtaja: virallinen tai epävirallinen
 pelkkä ryhmä on huono ratkaisu työkaluna: kannattaa aina kehittää ryhmää kohti työryhmää tai tiimiä
TYÖRYHMÄ - TYÖYHTEISÖ
 työryhmä syntyy kun ryhmälle asetetaan laatu, määrä ja/tai tulostavoitteet
 koulun opettajakunnalle (ryhmälle) asetetaan tietyn määräajoin erilaisia
työryhmänä toimimista edellyttäviä tehtäviä:
vuosittainen toimintasuunnitelma, OPS:n laadintatyö, arviointiprosessit
ja muut erilaiset projektit
 työryhmä hyödyntää yksilöiden erilaisuutta ja osaamista ja
tekee sopimuksia työn tekemisen tavasta:
työnjako,
valtasuhteet,
yksilön asema ja oikeudet,
yleiset pelisäännöt…
 voidaan puhua olemassaolon vaatimuksista ja niistä tehtävistä sopimuksista
 kun yksilö(t) saavat vastauksen työryhmänä toimimisen ja olemassaolon ydinkysymyksiin,
syntyy yhteisö
 työryhmän synnyttäminen on myös organisoitumista: työryhmän perustamisen teesit ovat organisaation
perusteesit
 tutorryhmä, työnohjausryhmä, oppimisryhmä yms. ohjaukseen perustuvat ja pääsääntöisesti
ratkaisukeskeiset ihmisten järjestäytymisen muodot ovat myös työryhmiä
 tiimi ja tiimiytyminen on vain yksi kehittynyt tapa tavoista ratkaista olemassaolon ja organisoitumisen teesit
Yhteisön ja yhteisöllisen toiminnan kehittäminen on näinä aikoina kaikkien kiinnostuksen
kohteena… mistä alkuun, miten alkuun?
Yhteisöllisen toiminnan ≥ yhteisökasvatuksen tavoitteena on
-käynnistää työyhteisössä vuoropuhelu ja tavoitteellinen
toiminta yhteisen arvoilmaston ja työkulttuurin
ilmiöiden kirkastamiseksi ja selventämiseksi sekä
-muuttaa tämän avoimen keskustelun - dialogin - kautta ihmisten toimintamalleja
yhteistyötä edistävään suuntaan ja
-rakentaa organisaatioon pysyvä ja itse kokeiltu toimintamalli yhteisten asioiden
päättämistä ja sopimista varten
… tarvitaan vain aika, tila, asenne, valmiudet ja dialoginen prosessi alkaa…
YHTEISÖLLISEN TOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA
Yhteisökasvatuksen taustateorioita ovat erilaiset ryhmäteoriat, joissa katsotaan
ryhmän käymän keskustelun johtavan yksilön tasolla ratkaisuihin suhteessa
ryhmään ja sen arvomaailmaan.
Ryhmäteoriat perustuvat myös tarveperustalle: ihmisen perustarpeista
vahvimpia ovat turvallisuuden tarve ja yhteenliittymisen tai hyväksymisen tarve.
Ryhmä vahvistaa ja tyydyttää näitä keskeisiä tarpeita ja sitoutuminen
muodostuu vahvaksi, mikäli yksilö ensin pystyy saamaan avointa ja
totuudellista tietoa ryhmän ja yhteisön arvoperustasta ja tavoitteista…
Olemassaolon vaatimukset…
OLEMASSAOLON VAATIMUKSET - YHTEISÖN ARVOJEN PERUSTA
-
PROF. SHALOM SCHWARTZ, JERUSALEM UN. - VTT ESA POHJANHEIMO, TIEDONVALO OY
1. Yksilön asema yhteisössä
Kuinka suuret ovat yksilön vastuut ja velvollisuudet ja oikeudet yhteisöön nähden?
•yksilö vai yhteisökeskeisyys- olenko tärkeä yksilönä vai vain ryhmän jäsenenä?
•ihmisyyden ja yhteisöllisyyden perustarpeisiin liittyvä kysymys: hyväksyntä, liittyminen
ryhmään, turvallisuus, arvostus
2. Vuorovaikutuksen tapa (ja sen säätely)
Miten ihmiset ovat suhteessa keskenään: mitä voi sanoa, mitä voi puhua, kenen kanssa voi
puhua, kuka vie asioita eteenpäin, mihin voi osallistua…
•yksilön oikeus vaikuttaa omaan työhönsä ja olla yhteistyössä
•yhteistoiminnan, luovuuden ja motivaation keskeinen kysymys
3. Yhteisön hyvinvointi ja jatkuvuus
Miten me järjestämme yhteisön toiminnan, että koko yhteisö voi jatkaa, mitä voi säilyttää, miten
myös yksilöt liittyvät tähän?
•olenko mukana myös yhteisön tulevaisuuskuvassa?
•miten minun käy, miten minun käy, miten minun käy…?
•sitoutumisen, kehittymisen ja oppimisen kriittinen kysymys
ASIOIDEN JA IHMISTEN JOHTAMINEN YHTEISÖSSÄ
Työryhmä (tai sen johto) joutuu ratkaisemaan edellisten lisäksi vielä kaksi peruskysymystä:
Miten saada ryhmälle perustehtävän mukana asetetut tavoitteet saavutettua mahdollisimman
tehokkaasti eli miten järjestellä työympäristö, työvälineet sekä jakaa tehtävät ja vastuut ryhmässä
mahdollisimman hyvin?
( management-tehtävä )
Miten saada yksilöt toimimaan siten, että ryhmän perustehtävän suuntaamat ja sen saavuttamisen
edellytyksenä olevat ihmisten suorittamat toiminnot tulevat suoritetuiksi mahdollisimman hyvin?
( leadership-tehtävä )
SCHWARTZIN ARVOKEHÄ
( S.SCHWARTZ, 2000)
Muiden huomiointi
HYVÄN-
UNIVERSALISMI
TAHTOISUUS
PERINTEET
ITSEOHJAUTUVUUS
YHDENMUKAISUUS
Avoimuus muutokselle
TURVALLISUUS
VIRIKKEISYYS
SUORIUTUMINEN
HEDONISMI
VALTA
Itsensä korostaminen
Säilyttäminen
SCHWARTZIN ARVOKEHÄ
( S.SCHWARTZ, 2000)
Muiden huomiointi
HYVÄN-
TAHTOISUUS
PERINTEET
Säilyttäminen
YHDEN-
UNIVERSALISMI
ITSEOHJAUTUVUUS
MUKAISUUS
Avoimuus muutokselle
VIRIKKEISYYS
TURVALLISUUS
SUORIUTUMINEN
HEDONISMI
VALTA
Itsensä korostaminen
VUOROVAIKUTUS (DIALOGI) MUUTOKSEN JA OHJAUKSEN VÄLINEENÄ
dialogos
- dia = läpi, lävitse, keskeltä, halki
- logos = sana, ajatus, järki, puhuminen, peruste
= ajatuksen ilmaiseminen toiselle, keskustelu

dialogin keksijänä nähdään usein Sokrates, joka ‘totuuden ystävänä’ filosofina halusi kuulla toisten ihmisten
suhteellisia totuuksia, näkökulmia asioihin  argumentoiva dialogi;
 Sokrateen aikalaiset sofistit olivat jo keksineet aiemmin poleemisen väittelyn, jolla todellinen ja yksi
totuus piti kirkastaa

dialogi, keskustelu, voi toimia ainoastaan toisiaan ymmärtämään kykenevien seurassa, jossa toteutuu kyky, halu
ja mahdollisuus vuorottaiseen itsensä ilmaisemiseen.
 ihminen on ’järkipuheinen olento’ - ’ zoon logigon’
 kreikkalaiset ja barbaarit: barbaarien kieltä ei voi ymmärtää; dialogi on siis mahdotonta

prof. Urpo Harva: Kyky dialogiin on ihmiselle luonnollinen tila ja taito – vapaa virta , mikäli dialogin edellytykset
toteutuvat.

dialogin ‘luonnottomat’ esteet on ensin poistettava:  tavallisimpia esteitä: julistaminen, väitteleminen, toisen
ajatuksen kieltäminen, vain omaan näkökulmaan sitoutuminen, vaikeaselkoisuus  tarvitaan myös aika ja tila
( ~ Ba )
DIALOGISUUDEN ENNAKKOEHDOT, OMINAISPIIRTEET JA SEURAUKSET YHTEISÖSSÄ
: Lorraine Olszewski Walker, Kay Coalson Avant: ”Strategies for Theory Construction in Nursing” (1994, 2004)
ENNAKKOEHDOT:

kaksi (tai useampia) henkilöä

yhteinen merkkijärjestelmä (kielellinen/ ei – kielellinen)

”ei – ymmärrys” toista kohtaan  uteliaisuus, tutkiva mieli

kyky ja valmius:

nähdä ihminen kokonaisena, osiin jakamattomana

vastavuoroisuuteen – vuorottaiseen vaikuttamiseen

aitoon kuulemiseen

’salaisuudelle avoimeen asenteeseen’ ja toisen kunnioitukseen  luottamuksellisuuteen

sitoutumiseen tutkia erilaisia ratkaisuja

vilpittömyyteen ja rehellisyyteen
DIALOGISUUDEN ENNAKKOEHDOT, OMINAISPIIRTEET JA SEURAUKSET YHTEISÖSSÄ
: Lorraine Olszewski Walker, Kay Coalson Avant: ”Strategies for Theory Construction in Nursing” (1994, 2004)
OMINAISPIIRTEET:

todellisuuden avoin ja totuudellinen kohtaaminen

moniäänisyys ja moni-ilmeisyys  erilaiset mielipiteet, argumentit, asenteet

pyrkimys yhteisiin merkityksiin

avoimuus

yhdenvertaisuus (> tasa-arvoisuus)
DIALOGISUUDEN ENNAKKOEHDOT, OMINAISPIIRTEET JA SEURAUKSET YHTEISÖSSÄ
: Lorraine Olszewski Walker, Kay Coalson Avant: ”Strategies for Theory Construction in Nursing” (1994, 2004)
SEURAUKSET

”ymmärtäminen”, ”käsittäminen”  yhteisten merkitysten luominen,

ymmärretyksi tuleminen omana itsenään, omilla ehdoilla

oman muutoskapasiteetin ja rajojen ylittäminen toisten kanssa ja tuella

uuden ja laajemman perspektiivin hahmottaminen

toisen ihmisen toiseuden säilyttäminen ja erilaisuuden kohtaamisen kehittyminen

minuuden, itsetunnon ja eheyden voimistuminen