5. osa - Granlund

Teksti on otettu syksyllä 2010 julkaistusta Granlundin 50-vuotishistoriikista
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
suomalaista talotekniikan suunnittelua ja konsultointia vuodesta 1960
Osa 5:
Vuosituhat vaihtuu
© Insinööritoimisto Olof Granlund Oy
Teksti: Reijo Hänninen, Markku Jokela, Harri Aavaharju
Tämän osan kuvien lähteet ja valokuvaajat:
Suvi Kiviniemi
Tilastokeskus
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri
Granlund
Arto Kiviniemi
78, 79, 82, 83, 91
79
81
84, 85, 86
89, 90
Vuosituhat
vaihtuu
V
Uudet haasteet
uosituhannen vaihtuessa tuntui koko Suomi ja myös muu maailma elävän IT- ja matkapuhelinhuumassa. Puhuttiin ns. uuden ekonomian uusista säännöistä.
Teknologian uskottiin räjähtävän kaikkialle. Sirujen (chips) määrän muissa tuotteissa kuin tietokoneissa ennustettiin kasvavan eksponentiaalisesti. Alan gurut kirjoittivat mm:
”Koska kommunikaatio – joka viime kädessä
on mitä digitaalitekniikka ja media ovat – ei ole
vain talouden osasektori, kommunikaatio on koko talous (The economy).”
Vuonna 2001 sitten koettiin se, että tämä liiketoiminnan uusjako (New Deal) ei toteutunut
ja puhelinyhtiöt ja koko IT-ala kokivat melkoisen
romahduksen, joka vaikutti hetkellisesti myös rakennustoimintaan niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa.
Granlund-konsernin henkilömäärä oli kasvanut 240 henkilöön. Tytäryhtiöt olivat kasvaneet
jo alueensa merkittävimmiksi yrityksiksi ja niissä työskenteli yhteensä noin 60 henkeä eli noin
25 % koko henkilökunnan määrästä. LVI-osasto oli edelleen yhtiön suurin yksikkö, mutta sähkö-, rakennusautomaatio- ja kiinteistönpito-osastot olivat laajentuneet viimeisen viiden vuoden
aikana merkittävästi. Granlund miellettiin alalla täyden palvelun talotekniikkasuunnittelijaksi.
RYHTI-ohjelmiston myynti oli kasvanut melkoisesti ja sitä tukeva konsultointipalvelu lisääntynyt
moninkertaiseksi.
Myös yhtiön taloudellinen tilanne oli parantunut selvästi viimeisen viiden vuoden aikana.
Hallitus halusi saada uusia osakkaita yrityksessä
työskentelevistä henkilöistä ja samalla saada yhtiö
78
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
Stockmannin Helsingin tavaratalo.
kokonaisuudessaan siinä työssä olevien henkilöiden omistukseen.
Vuonna 2001 yhtiön hallitus päätti jakaa yrityksen kahteen osaan: Suurin osa yhtiön varallisuudesta siirrettiin Remkab Invest Oy:öön, jonka
omistajina säilyivät kaikki ”vanhan” Insinööritoimisto Olof Granlund Oy:n osakkeita omistaneet.
Operatiivista toimintaa jatkoi ”uusi” Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, josta oli ostettu ulos
kaikki aiemmin yrityksestä lähteneet henkilöt.
Remkab oli puhdas sijoitusyhtiö, jolla ei ollut
varsinaista operatiivista toimintaa. Remkab Invest päätettiin lakkauttaa lopulta toukokuussa
2010. Uusi Granlund oli jakautumisen myötä keventynyt oman pääoman suhteen huomattavasti.
Yhtiön hallitus päätti uudesta osakeannista, jolloin
työntekijöille tarjottiin Granlundin osakkeita ostettavaksi. Yhtiön varallisuus lähti kuitenkin seuraavina vuosina nopeaan nousuun, mikä mahdollisti myös aiemmin kerrotun Malminkaaren kiinteistön oston vuonna 2004.
Toimisto- ja liikerakentaminen
kiihtyy Suomessa 2000-luvulla
Best Western -hotelliksi saneerattu Katajanokan vankila.
Rakentamisen suhdannekehitys vuosina 1985–2010.
miljoonaa kuutiota
80
60
40
20
0
1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011
Luvat
Aloitukset
Informaatioteknologian kehitys ja kuvitelmat
mobiilimaailman valloituksesta loivat runsaasti uusia yrityksiä ja myös toimistorakentamisen
määrä kasvoi vuosituhannen vaihteessa. Vuosi
2001 kuitenkin palautti maailman taas reaaliselle tasolle ja it-kupla puhkesi. Suomi oli kuitenkin vähitellen siirtymässä palveluyhteiskunnaksi ja uutta toimistotilaa tarvittiin varsinkin pääkaupunkiseudulla. Uusia moderneja toimitiloja tarvittiin myös siksi, että keskustan vanhat rakennukset eivät vastanneet nykyaikaisia toimitilatarpeita ja olivat liikenteellisesti hankalissa paikoissa. Uusia toimistorakennuksia alkoikin syntyä mm. Keilaniemeen ja lentokentän läheisyyteen Kehäteiden varsille. Merkittäviä Granlundin suunnittelemia toimistorakennushankkeita
tuolta ajalta olivat Pfizerin pääkonttori Munkkivuoressa, Kone Oyj:n torni Keilaniemessä, Metlan puurakenteinen toimistorakennus Joensuussa sekä Kuntien eläkevakuutuksen rakennus Kaisaniemessä.
Samalla vanhoja keskustan rakennuksia alettiin saneerata asuinhuoneistoiksi, joita ne usein
alun perin olivat olleetkin. Myös uusia hotelleja alkoi syntyä vanhoihin rakennuksiin Helsingin keskustan alueelle. Granlund oli suunnittelijana mm. Katajanokan vankilan muutoksessa sekä
Valmistuneet
Y rityksen historia
79
Bulevardin ja Erottajan kulmassa olevan Klaus
K:n täydellisessä uudistamishankkeessa.
Liikerakentaminen jatkoi kasvuaan koko 2000luvun. Elintarvikekaupan keskittyminen oli alkanut jo edellisellä vuosikymmenellä ja 2000-luvulle tultaessa oli käytännössä jäljellä kaksi suurta
ketjua, Kesko ja SOK. Niiden keskinäinen kilpailu
hyvistä markkinapaikoista johti kaupunkien keskustojen ulkopuolelle rakennettavien liikekeskusten tai supermarketien syntymiseen. Tämä kehitys ei pysähtynyt edes vuoden 2008 globaaliin taloustaantumaan, vaan jatkuu Suomessa edelleenkin. Valtiovallan kaavoitustoimenpiteet tulevat
siihen kuitenkin vaikuttamaan seuraavina vuosina, sillä uusien valtavien kauppakeskusten kaavoitus kaupunkien keskustojen ulkopuolelle on
energia- ja ympäristösyistä tehty lähes mahdottomaksi.
Ulkomaisia yrityksiä on tullut markkinoille
muutamia kuten Lidl elintarvikekauppaan, Ikea
huonekalukauppaan ja Bauhaus rautakauppaan.
Myös kodinelektroniikkasektorilla toimii muutamia ulkomaisia ketjuja. Kaikkiaan niiden osuus
on jäänyt kuitenkin melko vähäiseksi Ikeaa lukuun ottamatta, jonka Suomen valloitus näyttää
vuonna 2010 jatkuvan kasvavalla vauhdilla.
Granlundille näistä liikerakennuskohteista on
kuluneella vuosikymmenellä ollut runsaasti toimeksiantoja ja Kesko on ollut viimeisten vuosien ajan ollut yksi yhtiön tärkeimmistä asiakkaista.
Vastaavasti aluetoimistot ovat toteuttaneet useita
SOK:n hankkeita. Ikealle on suunniteltu Vantaan
myymälä ja parhaillaan Kuopion toimisto laatii
Kuopion Ikean talotekniikkasuunnitelmia.
2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen suurin ja vaativin liiketilahanke on kuitenkin ollut
Helsingin keskustan Stockmannin tavaratalokorttelin saneeraus ja laajennus, johon myös liittyy Mannerheimintien alle toteutetun paikoitusluolan suunnittelu. Projekti käynnistyi jo vuonna
2003 ja jatkuu vielä vuoden 2011 puolelle. Myymälätilat on pidetty koko ajan käytössä ja saneerauksesta huolimatta lämpötilaolosuhteiden on
80
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
vastattava asiakkaan vaatimuksia. Niinpä muutostyöt ovat tapahtuneet pitkälti yöaikaan.
Olemassa olevien kauppakeskusten muutostyöt
ovat työllistäneet yritystä vuosittain. Etenkin Itäkeskuksen ja Forum-korttelin osalla on ollut runsaasti toimeksiantoja.
Julkisen sektorin rooli
ja EU:n kilpailulainsäädännön
merkitys suunnittelijavalinnoissa
EU:n kilpailulainsäädäntö tuli Suomessa voimaan
1990-luvun laman pahimmilla hetkillä. Suunnittelutehtävistä oli puutetta, mutta Suomen lainsäädäntö piti harmonisoida vastaamaan EU:n direktiivejä, jotta Suomi täyttäisi jäsenyysvaatimukset. Se aiheutti aluksi lähes kaaosmaisen tilanteen, kun tilaajat eivät osanneet määritellä käytännössä muita perusteita suunnittelijavalinnoille kuin halvimman hinnan. Kun tarjouspyynnöt
usein olivat epämääräisiä, syntyi paljon sekaannusta ja lukuisissa hankkeissa tehtiin valituksia,
jolloin hankkeet viivästyivät.
Tilanne oli vakava Granlundin kannalta, sillä
mm. Valtion kiinteistölaitos (aiemmin rakennushallitus ja myöhemmin Senaatti-kiinteistöt) oli
yhtiölle tärkeä asiakas. Samoin suurten kuntainliittojen sairaalat ja kaupunkien hankkeet kuten
koulut, päiväkodit ja vanhusten palvelutalot kuuluivat julkisen kilpailulainsäädännön piiriin.
Vähitellen valveutuneet tilaajat kuitenkin ymmärsivät, että valinnoissa voidaan huomioida
myös erilaisia laatutekijöitä, joilla suunnittelijoita voidaan pisteyttää ja samalla vähentää halvimman kiinteän tarjoushinnan merkitystä. Tarjouspyyntöjen tehtävämäärittelyt täsmentyivät myös
vähitellen. Tähän vaikuttivat osaltaan vuonna
1995 julkaistut uudet suunnittelun tehtäväluettelot.
Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja Aulis
Kohvakka kommentoi kilpailuttamista keväällä
2010 seuraavasti:
HYKSin Meilahden alue.
”Suunnittelijoiden valinta perustuu edelleen kilpailutukseen. On päästy siihen, ettei pelkästään hinta ratkaise. Laatupisteiden osuus on 60–70 prosenttia. Silti hinta saattaa olla se ratkaiseva. Tarjouksen
jättäjät pitäisi pystyä laittamaan paremmuusjärjestykseen. Etenkin arkkitehdit ovat herkkiä näille laatupisteille. On kuitenkin paljon rakennuttajia, jotka
omaa työtään helpottaakseen antavat hinnan ratkaista. Neuvottelumenettely on mahdollinen, etenkin saneerauskohteissa, ja silloin kuin laatu ratkaisee. Tilanne pitäisikin nähdä, kuin se olisi jääkiekkokaukalo, jossa laitojen tuleekin välillä ryskyä. Jos tilaa ratakiskoa, saa sitä kilohintaan, mutta jos tarvitaan erikoisteräksiä, niin pitää tietää mitä tilaa.”
Kaiken kaikkiaan Granlundin julkiselta sektorilta saamat toimeksiannot eivät vähentyneet, vaikka
alku näyttikin vaikealta. Pienempien kuntien osalta tilanne oli kuitenkin pitkään hankala ja yhtiö
pidättäytyi laatimasta niille tarjouksia. Suuret tilaajat tekivät myös vuosisopimuksia pienemmistä tehtävistä, jolloin niihin voitiin valita suunnittelijat suoraan ilman monimutkaista kilpailutusta, johon helposti kului yhtä paljon aikaa kuin koko suunnittelutehtävän tekemiseen. Arkkitehtikilpailut, joissa voittanut tiimi insinöörisuunnittelijat mukaan luettuna saivat työn sekä kehitys-pilottiprojektit olivat myös mahdollisuuksia välttää
tarjouskilpailu.
Granlundin suurimpiin julkisen sektorin asiakkaisiin viimeisen vuosikymmenen aikana ovat
kuuluneet Senaatti-kiinteistöt, HUS ja Helsingin
kaupunki. Sairaalat ovat olleet edelleen tärkeä
Y rityksen historia
81
Muita 2000-luvun julkisen sektorin hankkeita
ovat mm. Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennuksen ja saneerauksen sähkösuunnittelu, Länsimetron asemien (7 kpl) LVI-suunnittelu, puitesopimukset Kehäradan suunnittelusta sekä vastaavasti puitesopimukset Helsingin kaupungin tilakeskuksen ja VR:n kanssa.
TKK:n päärakennus, Otaniemi.
Viron rakentaminen
käynnistyy
Oikealla TKK:n TUAS-rakennus.
alue yhtiölle ja Granlundilla ja sen tytäryhtiöillä on toimeksiantoja sekä pääkaupunkiseudulla
(HYKS, Jorvi, Peijas, Lohja, Porvoo) kuin myös
monien maakuntien sairaanhoitopiirien alueilla.
Suurimmat kohteet ovat vuonna 2010 HYKS:n
vanhan Meilahden alueen pääsairaalan ”Hiltonin” täydellinen saneeraus sekä EPSHP:n Y-talo Seinäjoella. Myös Vantaan ja Espoon kaupungit ovat muuttaneet viime aikoina kilpailusääntöjään ja Granlund on valittu mm. Kaunialan sairaalan LVI-suunnittelijaksi ja Espoon uuden lähes 70 000 m2:n sairaala- ja seniorirakennuksen
sähkösuunnittelijaksi.
Senaatin 2000-luvun kohteista huomion arvoisia ovat olleet TKK:n useat rakennukset, mm.
TUAS-rakennus ja TKK:n päärakennuksen saneeraus, useat vankilat sekä ennen kaikkea Senaatin pääkonttorirakennus, josta on erillinen kertomus toisaalla.
Kaikkein merkittävin ja myös eniten huomiota saanut julkinen kohde on kuitenkin Helsingin Musiikkitalo. Sen rakennuttajana on Kiinteistö Oy Helsingin Musiikkitalo, jonka omistajina puolestaan ovat Suomen valtio, Helsingin kaupunki ja Yleisradio. Musiikkitalon suunnittelusta
on myös oma erillinen kuvaus.
82
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
Neuvostoliiton hajottua Viro julistautui itsenäiseksi 20.8.1991. Viron kehitys lähti yllättävän nopeasti käyntiin ja Granlund sai merkittävän roolin 1990-luvulla Viron ja ennen kaikkea Tallinnan suurimpien uusien rakennushankkeiden
suunnittelijana. Granlund oli suunnitellut Neuvostoliiton aikana mm. Tallinnan satamaa. Vantaan toimiston vetäjänä tuossa vaiheessa ollut Kari Siuru oli edellisessä työpaikassaan EKE:llä tehnyt töitä myös Viroon ja tunsi Tiit Hellak -nimisen LVI-diplomi-insinöörin. Viron itsenäistymisen jälkeen Tallinnassa oli lähinnä vielä vanhoja
venäläistyylisiä suunnitteluinstituutteja, jotka eivät toimineet kovin tehokkaasti eivätkä tunteneet
länsimaista tekniikkaa.
Ensimmäisinä kohteina lähtivät liikkeelle virolaisten pankkien pääkonttorit. Arkkitehtisuunnittelu tapahtui virolaisin voimin, mutta nuoret
pankkien johtohenkilöt halusivat rakennustensa
talotekniikan edustavan nykyaikaista länsimaista tasoa ja näin Granlundille tarjoutui mahdollisuus päästä mukaan näihin projekteihin, joita olivat Hansa-pankin, Tallinn-pankin ja Ühispankin
pääkonttorit sekä Stockmannin Tallinnan tavaratalo. Henkilökunnan keski-ikä oli näissä pankeissa tuolloin vuonna 1993–1994 todella alhainen; yritysten johtohenkilöt olivat vähän yli
30-vuotiaita ja muu henkilökunta noin 25 ­vuotta
­keski-iältään.
Yhteistyö Tiit Hellakin kanssa johti vuonna
1994 yhteisen yrityksen perustamiseen Tallin­
Y rityksen historia
83
naan. Granlund omisti siitä enemmistön. Yhtiö
sai nimekseen Granlund Eesti A/S. Yhtiössä työskenteli enimmillään 10 henkeä. Todellinen yhteistyö Helsingin ja Tallinnan välillä jäi kuitenkin melko vähäiseksi, mikä johtui lähinnä suurista kulttuurieroista ja taustoista, miten suunnitteluprosessia pitäisi hoitaa. Suurimmaksi yhteiseksi hankkeeksi muodostui Tallinnan taidemuseon (Eesti Kunstimuuseum) hanke eli KUMU, joka oli suomalaisen arkkitehti Pekka Vapaavuoren
hieno kilpailuvoitto vuodelta 1994. Tyypilliseen
tapaan kesti useita vuosia ennen kuin hanke lähti
liikkeelle ja rakentaminen alkoi vuonna 2002. Rakennus valmistui vihdoin vuonna 2006.
Tallinnan toimistolla oli käytännössä omat projektinsa ja Helsingin toimisto toteutti omia hankkeitaan, joista merkittävimpiä ovat olleet Virukeskus ja Viru-hotellin saneeraus, Swissôtelin yli
30-kerroksinen viiden tähden hotelli sekä Tarton
Biomedicum. Viroon alkoi nopeasti tulla 1990-luvun loppupuolella omia yksityisiä suunnittelutoimistoja. Markkinat ylikuumenivat 2000-luvulla ja
Granlund päätti myydä Viron yrityksen vuonna
2006 Tiit Hellakille, koska oli nähtävissä, että lainarahoilla toimivat markkinat voivat romahtaa,
kuten sitten vuonna 2008 kävikin.
2000-luvulla Granlund on tehnyt jonkin verran yhteistyötä tekniikan tohtori Gery ­Einbergin
kanssa. Granlund rahoitti Geryn väitöskirjan tekoa KTH:lla Tukholmassa ja Gery työskenteli
myös pari vuotta Granlundin Helsingin toimistossa. Muutamissa projekteissa on käytetty myös
pieniä virolaisia toimistoja alikonsultteina.
Vastaavia yhteyksiä syntyi myös Latviassa ja
hieman vähäisemmässä määrin Liettuassa. Näiltä
markkinoilta kartoitettiin tilannetta 2000-luvun
alkupuolella ja myös saatiin joitakin toimeksiantoja. Suunnittelualan yritykset olivat siellä kuten
Virossakin hyvin pieniä muutaman hengen yrityksiä, jotka sitten keräsivät usean yrityksen ryhmän. Paikallinen hintataso oli kuitenkin nousukauden aikanakin niin alhainen Suomen hintatasoon verrattuna, että näihin maihin ei lähdetty
84
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
Stockmannin tavaratalo ja Swissôtel Tallinnassa.
perustamaan omaa yritystä. Taantuman alettua
rakentamisen määrä niissä on romahtanut vielä
Viroakin voimakkaammin ja tällä hetkellä esim.
latvialaiset rakennusyritykset ja työvoima menevät Viroon ja vastaavasti virolaiset suuntaavat
Suomeen.
Venäjän toiminnan
uudelleen aktivointi
Suomalaiset rakennusalan yritykset lähtivät
1990-luvun puolivälin jälkeen hakemaan uusia
markkinoita aluksi lähinnä Venäjältä ja Baltian
maista sekä myöhemmin myös muualta Itä-Euroopan maista. Venäjän ruplakriisi vuonna 1998
Moskovan toimistomme 6 metriä korkea tila!
hillitsi hieman vauhtia, mutta vauhti kiihtyi nopeasti 2000-luvun alkupuolella, jolloin yritykset
perustivat eri maihin omia yhtiöitä tai ostivat paikallisia rakennusliikkeitä.
Ensimmäisiä hankkeita, joissa Granlund oli
mukana, olivat Pietarin ja Jaroslavlin monitoimiurheiluareenat, jotka rakennettiin vuoden 2000
jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuja varten.
Markkinat Venäjällä alkoivat kehittyä suotuisasti, sillä investoinnit kasvoivat vauhdilla ja paikalliset vanhat suunnitteluinstituutit alkoivat natista liitoksissaan. Alalle tuli uusia yrityksiä, jotka
usein tarjosivat monipuolista palvelua laitemyynnistä suunnitteluun ja urakointiin. Suomalaiset
rakennusliikkeet alkoivat vaatia, että mikäli heidän vientiprojekteissaan aikoo olla mukana, on
suunnittelua siirrettävä tapahtuvaksi suoraan Venäjällä. Aiemminhan suomalaiset tekivät eräänlaiset urakkalaskentasuunnitelmat, jotka rakennusliikkeet sitten muutattivat paikallisia määräyksiä ja normeja vastaaviksi yleensä em. suunnitteluinstituuteissa. Tällaisen palvelun hoitamiseen ei enää välttämättä löytynyt tekijöitä ja vastuu suunnitelmien laatimisesta venäläisten normien mukaisiksi alkoi siirtyä suomalaisille suunnittelutoimistoille.
Edellä mainitut realiteetit vaikuttivat päätökseen perustaa vuonna 2004 Moskovaan oma
sata­prosenttisesti Granlundin omistama y­ ritys
OOO Granlund. Päätös noudatti Granlundin periaatteita luoda kaikki itse ja myös periaatteessa
omistaa kaikki, oli sitten kyse kiinteistöstä, työ­
Y rityksen historia
85
OOO Granlundin historian molemmat General Directorit,
Yevgeny Funtov ja Göran Langhoff.
suhdeautoista tai ATK-laitteista. Ainoa ostettu
yrityshän oli tähän mennessä ollut Insinööritoimisto Erkki Lahtinen vuonna 1982. Venäjän yrityksen perustamisessa avusti suuresti Suomalaisvenäläinen kauppakamari. Venäjällä byrokratia
aiheuttaa monesti ongelmia ja esimerkiksi yhtiön perustamisen yhteydessä sen rekisteröinti ei
ole mahdollista, mikäli yrityksellä ei ole venäläistä osoitetta. Tilan vuokraus on taas vaikeaa, mikäli yritys ei ole rekisteröity Venäjälle. Näistä esteistä kuitenkin selvittiin ja ensimmäiseksi ”general directoriksi” valittiin venäläinen Jevgeni Funtov. Hänellä ei ollut talotekniikan koulutusta, joten henkilökunnan valinta ei alussa onnistunut
kovin hyvin. Venäjällä vallitsi tuossa vaiheessa
kova rakentamisen volyymin kasvu, joten palkkakustannukset pyrkivät kasvamaan nopeasti tai
sitten henkilökunta vaihtoi helposti työpaikkaa,
mikäli toinen yritys tarjosi parempaa taloudellista
korvausta. Moskovan kustannukset, mm. toimitilojen ja asuntojen vuokrat, olivat jo tuolloin noin
kolminkertaiset Helsingin vastaaviin verrattuna.
Alku ei ollut siten kovin lupaavaa. Venäläistä
henkilökuntaa ei kiinnostanut toimia suoma­lais­
86
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
ten tekemien projektien ”venäläistäjinä”, mikä oli
yksi toimiston perustamiseen vaikuttaneista tekijöistä. Vähitellen tilanne kehittyi siten, että Moskovan toimistolla oli omat projektinsa, mutta taloudellisesti se tuotti jatkuvasti tappiota. Jevgeni
Funtov luopui tehtävästä muutaman vuoden jälkeen ja hänen tilalleen löytyi sattumalta Moskovan lennoilta vanha Granlundin ”sotaratsu”, Göran Langhoff, joka oli ollut 1990-luvun alusta lähtien Pietarissa LVI-urakoitsijan palveluksessa ja
oli nyt ollut Moskovassa hoitamassa erästä projektia, joka oli juuri päättymässä.
Göranin myötä henkilökunnan valinnassa onnistuttiin paremmin ja myös tilanne vakiintui
niin, että henkilökunnan vaihtuvuus väheni. Henkilökuntaa oli vuoden 2008 alussa 13 henkilöä.
Samaan aikaan Venäjän projektien määrä Helsingin toimistossa oli nopeasti kasvanut ja Helsingin
toimiston liikevaihto Venäjälle oli vuosina 2007–
2008 lähes kaksi miljoonaa euroa. Oma yritys Venäjällä vaikutti osaltaan liiketoimintojen kasvuun,
vaikka yhteistyö Moskovan toimiston kanssa ei
vieläkään toiminut toivotulla tavalla.
Venäjän toimintaan tuli kuitenkin lokakuussa
2008 täydellinen pysähdys, kun maailmantalouden lama iski myös Venäjän markkinoille. Rupla
devalvoitui 30 % ja öljyn hinta romahti. Pankkien
rahoitushanat menivät kiinni. Tilanne jatkui kuvatun kaltaisena koko vuoden 2009, jolloin yhtiö
teki päätöksen supistaa Moskovan toimiston henkilökunta minimiin, kolme henkeä ja Göran. Helsingissä viennin romahdus onnistuttiin paikkaamaan melko hyvin kotimaisilla projekteilla, joita valtion ja muun julkisen sektorin elvyttämänä
käynnistyi vuoden 2009 aikana.
Vuosi 2010 on näyttänyt hieman valoisammalta ja Venäjälle on tehty lukuisia tarjouksia. Pietarista vuokrattiin 1.3.2010 alkaen oma toimistotila
ja odotukset markkinoiden elpymisestä ovat varovaisen toiveikkaat. Venäjällä on herännyt myös
kiinnostus energia- ja ympäristöasioita kohtaan.
Ympäristöluokituksista tiedustellaan varsinkin
Sotšin Olympiakisarakennusprojekteihin.
Globalisaatio realisoituu
myös suomalaisessa
rakentamisessa ja suunnittelussa
Varsinainen globalisaatio alkoi realisoitua Granlundin tehtäväkuvassa, kun Nokia lähti rakentamaan tuotantoaan maailmalla. Granlund oli mukana useissa Nokian hankkeissa aina siitä asti kun
Nokia lähti Saksaan Bochumiin 1990-luvulla. Jatkoa seurasi, kun yritys avasi tuotantolaitokset Unkarin Komaromiin vuoden 2000 alussa. Euroopan
jälkeen oli vuorossa Kiina, Intian Chennai sekä
Etelä-Korean Masan. Chennaissa Granlundin henkilöt toimivat myös useita vuosia talotekniikan valvojina. Bochumin tehtaiden sulkemispäätöksen jälkeen Granlund oli mukana Romaniaan rakennetun
Cluj-Napocan tuotantolaitoksen suunnittelussa.
Nokia ja Siemens yhdistivät verkkoliiketoimintansa ja yhteisyrityksen nimeksi tuli Nokia Siemens Networks. Se aloitti toimintansa huhtikuussa 2007. Tämä lisäsi vielä Granlundin tehtävämäärää, kun yhdistymisen myötä saatiin toimeksiantoja uuden NSN:n puolelta.
Myös Nokian Meksikon ja Brasilian toimipisteissä on ollut konsultointitehtäviä, mm. energian
tavoitekulutuksen määrittelyt sekä globaalin ylläpidon ja huollon ns. campus-kohtaisen raportointijärjestelmän kehittäminen.
Nokian menestyksen myötä monet muutkin
suomalaiset suuryritykset alkoivat siirtää tuotantoaan ulkomaille. Puu- ja paperiteollisuus oli toki
jo kansainvälistynyt aiemmin, mutta sillä alueella Granlundilla ei ole ollut tiiviitä asiakassuhteita. Sen sijaan kone- ja metalliteollisuuden puolella Granlund on ollut mukana useissa Kone Oyj:n
hankkeissa mm. Tšekin tasavallassa, Meksikossa
ja Kiinassa. Vastaavasti Wärtsilä on työllistänyt
yhtiötä Kiinan ja Korean projekteillaan. Kuopion
tytäryhtiöllä on lisäksi ollut toimeksiantoja Perlokselta Englannissa, Kiinassa ja Intiassa, etenkin
puhdastilasuunnitteluasiantuntijana.
Globalisaatio näyttää edelleen jatkuvan ja vuoden 2009 taantuman jälkeen vauhti näyttää jälleen
kiihtyvän. Granlundin kannalta se tietää taas uusia tilauksia, mikäli yritys pystyy tarjoamaan sellaisia palveluja, jossa vaaditaan mm. energia- ja
ympäristöasioiden hyvää asiantuntemusta.
Vuosien 2007–2008
finanssikriisi
– taantuman vaikutukset
Suomessa ja Granlundilla
Uusi vuosituhat alkoi suuren toiveikkuuden merkeissä. Uskottiin, että ICT- ja mobiilimaailma ratkaisee kaikki ongelmat ja luo uuden maailmantalouden perustan. Vuosi 2001 toi kuitenkin mukanaan syyskuun 11. päivän tapahtumat ja samoihin
aikoihin ”Dot.com-kupla” puhkesi. USA:n keskuspankissa pelättiin talouden lähtevän iskujen myötä taantumaan. Pankki pumppasi rahaa markkinoille alhaisella korolla. Amerikkalaiset perheet
ajettiin velkavankeuteen luomalla ”talouden virtuaalisen toipumisen”, jota rahoittavat massiiviset
kulutusluotot. Koskaan ennen historiassa ei velkaisuus ole lisääntynyt taloudellisen toipumisen
aikakaudella, pikemminkin päinvastoin.
Yhdysvaltalainen unelma oman talon omistamisesta oli ennätysmäisen lainaamisen pääsyy, jota alhaisimmat korot 43 vuoteen ruokkivat. Ne tekivät pankkilainan oton helpoksi, itse talo-osake
riitti takuuksi. Nämä lainat, jotka ovat sidottuja
asuntokauppojen kasvaviin hintoihin, mahdollistivat yhdysvaltalaisten perheiden rahoittavan uusia kalusteita, autoja ja vaikka mitä muuta lisäksi. Kaikki tämä kulutus loi talouden paranemisen
harhan, jonka alla oli kuitenkin suuri ja koko ajan
kasvava lainataakka. Dot.com-kupla muuntautui
suuremmaksi ja enemmän uhkaavaksi asuntokauppojen ”Real Estate” -kuplaksi.
Tilanne alkoi kärjistyä vuonna 2007. Lainat,
jotka vielä eilen näyttivät maksettavilta, muuttuivat yhtäkkiä mahdottomiksi maksaa. Syntyi ns. Subprime-kriisi eli asuntomarkkinoiden
lainakriisi, jossa korkean riskin asuntoluotoissa
Y rityksen historia
87
lainanottajan maksukyky ja luottokelpoisuus
olivat normaaleja alempia. Se johti seuraavana
vuonna rahoitussektorin finanssikriisiin ja loppuvuodesta 2008 maailmanlaajuiseen taantumaan.
Kriisin syynä oli pankkien asuntoluottojen myöntäminen usean vuoden ajan riskiasiakkaille, mikä
johti asuntojen hintojen laskiessa pankkien suuriin luottotappioihin.
Kriisi levisi lokakuussa 2008 kaikkialle maailmaan. Se käynnistyi syyskuun puolivälissä, kun
Lehman Brothers, yksi USA:n suurimmista investointipankeista, ajautui vakaviin vaikeuksiin
ja 15.9.2008 konkurssiin. Pankit olivat myyneet
toisilleen näitä subprime-lainoja ja sitä kautta siihen asti USAn ongelmana pidetty asia levisi ympäri maailmaa ja pian myös Suomeen, vaikka vielä lokakuussa Suomen hallitus vakuutti, että sillä
ei ole vaikutusta Suomen talouteen.
Talouden taantuman merkit alkoivat näkyä jo
vuoden 2008 alussa Suomen taloudessa. Teollisuustuotteiden vienti väheni ja rakentamisen
vuodesta 2001 lähtien jatkunut investointien kasvu pysähtyi. Lokakuussa 2008 tapahtui kuitenkin
romahdus, kun pankkien keskinäinen luottamus
romahti ja rahaa ei löytynyt enää markkinoilla.
Ensimmäisenä tämä vaikutti asuntorakentamisen pysähtymiseen, koska rakennusliikkeiden
myymättömien asuntojen määrä oli kasvanut, eivätkä ne enää menneet kaupaksi lainansaannin
vaikeutuessa. Vielä voimakkaammin romahdus
näkyi Venäjällä ja muualla Itä-Euroopassa, jossa
kaikki rakentaminen pysähtyi kuin seinään. Pahimmillaan Venäjällä oli laskujen suhteen pelko, ettei pankkien kautta kannata maksaa mitään,
koska oltiin epävarmoja menevätkö rahat perille.
Granlundilla oli käynnissä vuonna 2008 useita suuria projekteja Venäjällä ja Ukrainassa. Ne
kaikki pysähtyivät lokakuussa 2008 ja laskujen
maksu alkoi kangerrella. Yhtiö oli joutunut ensimmäisen kerran sitten 1990-luvun laman tilanteeseen, jossa sen volyymi aleni. Hankalinta oli
löytää uusia töitä yli 20:lle vientiprojekteissa työskennelleelle.
88
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
Näkymät vuoden 2009 alussa olivat synkät.
Suomessa käynnistyivät YT-neuvottelut useissa
teollisuusyrityksissä eikä uusia teollisuuden investointeja käynnistynyt. Rakennusliikkeet eivät
aloittaneet käytännössä yhtään ”kovan rahan”
asuinrakennushanketta. Myöskään uusia toimistorakennuksia ei tarvittu, koska työttömyysaste
oli nousussa.
Suomen hallitus päätti alkuvuonna 2009 vauhdittaa julkisen sektorin rakennusinvestointeja ja
tukea rakennusten perusparannuksia ja putkistoremontteja. Pelkona oli rakennusalan suurtyöttömyys, joka näillä toimenpiteillä vältettiin.
Hankkeita käynnistyi vilkkaasti jo keväällä 2009
ja tilanne normalisoitui melko nopeasti. Loppujen lopuksi Granlundin kotimaan liikevaihto kasvoi vuonna 2009 lähes 7 %. Viennin määrä putosi
kuitenkin 20 %:sta 7 %:iin, joten yhtiön vuoden
2009 liikevaihto oli noin miljoona euroa edellistä
vuotta alhaisempi. Voidaankin sanoa, että julkinen sektori pelasti paljolti monen suunnittelu- ja
rakennusyrityksen pahemmilta kolhuilta.
2000-luvun ensimmäinen
vuosikymmen
– kasvua maakunnissa
Edellä mainituista maailmantalouden mullistuksista huolimatta 2000-luvun ensimmäistä vuosikymmentä voidaan pitää menestyksellisimpänä
Granlund-konsernin historiassa. Sen kokonaishenkilömäärä kasvoi vuosituhannen vaihteen 230
henkilöstä nykyiseen 370 henkilöön.
Vuosikymmenen jälkipuoliskolla oli päästy tavoitteeseen, joka oli asetettu Granlundin aluetoimistoille niitä yhtiöitettäessä edellisellä vuosikymmenellä: kasvaa alueensa johtavan talotekniikkatoimiston asemaan. Kaikki pystyivät tarjoamaan LVI-, sähkö- ja rakennusautomaatiosuunnittelun lisäksi kiinteistönpidon palveluita sekä
hyödyntämään Granlundin moninaisia ohjelmistoja. Aluetoimistojen kasvu oli myös suhteellisesti
Aluetoimistojen johtoa: Vaasan LVI-osaston johtaja Pekka Pajuniemi, Kuopion tj.
Jukka Vasara ja Tampereen tj. Tarmo Wilén vuonna 2009.
nopeampaa kuin Helsingin emoyhtiön ja niiden
osuus konsernin kokonaisliikevaihdosta oli kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 alle 20 %:sta
33 %:iin vuoteen 2010 mennessä.
Viime vuosina monien pienempien suunnitteluyritysten vetäjät olivat jäämässä eläkkeelle ja he
tarjosivat yrityksiään ostettavaksi taatakseen jatkuvuuden yrityksensä henkilökunnalle ja toivoivat
myös tietysti ansaitsevansa jotain yrityksestään.
Ensimmäinen yritysosto tapahtui Vaasassa, jossa tarvittiin pätevää sähköosaston vetäjää. Vuonna
2006 Insinööritoimisto Christer Harv Oy sulautettiin Insinööritoimisto Granlund Vaasa Oy:öön.
Christer jatkoi menestyksellisesti tehtävässä aina
vuoteen 2009 saakka, jolloin hän jäi eläkkeelle.
Vuonna 2009 tarve uudesta sähköosaston vetäjästä Pohjanmaalla tuli akuutiksi. Granlund Vaasa oli jo hieman aiemmin perustanut oman alue­
toimiston Seinäjoelle lähinnä palvelemaan Seinäjoen keskussairaalan suunnittelutarpeita. Gran­
lundilla oli siellä tuolloin vain LVI-henkilöitä.
Keskussairaala-alueen sähkösuunnittelusta vastasi pitkälti Sähköinsinööritoimisto Raimo YläSulkava Oy, joka oli vuonna 2008 valittu Raklin
ja STUL:n toimesta vuoden sähkösuunnittelijaksi sama titteli, jonka Insinööritoimisto Olof Granlund Oy sai kolme vuotta aiemmin. Raimo oli tulossa myös lähivuosina eläkeikään ja halusi löytää
jatkuvuutta yritykselleen. Keskustelut johtivat samanlaiseen sulautumiseen vuonna 2009 kuin tapahtui aikaisemmin Christer Harvin kanssa. Raimo jatkoi johtajana Seinäjoen toimipisteessä, johon yhdistettiin Granlund Vaasan paikallinen
LVI-ryhmä. Koska Vaasan ja Seinäjoen, kahden
kilpailevan naapurin, kannalta Insinööritoimisto
Granlund Vaasa Oy ei vaikuttanut ”myyvältä” nimeltä Seinäjoella, tehtiin kompromissi ja yrityksen nimeksi tuli 1.1.2010 alkaen Insinööritoimisto
Granlund Pohjanmaa Oy pääpaikkanaan Vaasa.
Vuonna 2008 perustettiin tytäryhtiö Riihimäelle, Insinööritoimisto Granlund Riihimäki Oy,
palvelemaan Riihimäki-Hyvinkää-­Hämeenlinnaaluetta, jossa oli selvä aukko suunnittelijakentässä.
Sen toimitusjohtajaksi valittiin DI Riku Bitter.
Kuopiossa oli myös kasvuhaluja Joensuuhun
päin, olihan siellä ollut merkittäviä asiakkaita kuten keskussairaala, Perlos ja Laakkonen. Vuonna
2009 päätettiin perustaa Insinööritoimisto Granlund Kuopio Oy:lle oma aluetoimisto Joensuuhun.
Kuopio oli samana vuonna käynnistänyt neuvottelut kuopiolaisen Insinööritoimisto Vihreä Putki Oy:n kanssa yhdistymisestä. Nämä neuvottelut
johtivat maalikuussa 2010 vastaavanlaiseen sulautumisprosessiin kuin aiemmin Vaasassa. Vihreän
Putken koko henkilökunta siirtyi kesällä 2010 Insinööritoimisto Granlund Kuopion palvelukseen.
Toinen Vihreän Putken omistajista, Pertti Kuronen, nimitettiin Joensuun toimipisteen johtajaksi.
Granlund Tampereella koettiin t­oukokuussa
2010 raskas menetys, kun koko vuosikymmenen
toimitusjohtajana toiminut Tarmo Wilén me­neh­
tyi vakavaan sairauteen 65-vuotiaana. Uudeksi toimitusjohtajaksi nimitettiin insinööri Risto
Y rityksen historia
89
Toimitusjohtaja Reijo Hänninen, LVI-osaston johtaja Mika Reinikainen
sekä Rakennusautomaatio-osaston johtaja Anders Strand.
Suojanen, joka oli toiminut jo aiemmin projektipäällikkönä Tampereella. Risto aloitti tehtävässä
elokuun 2010 alussa.
Itse emoyhtiö Granlundin osalta ulkopuoliset yrityshankinnat ovat jääneet vähäisemmiksi.
Tietomallinnusvaatimusten (Building Information Modelling) tultua voimaan Senaatti-kiinteistöjen hankkeissa 1.10.2007 yhtiön johto katsoi tarpeelliseksi kehittää palveluita, joiden avulla voitaisiin varmistaa arkkitehtien tietomallien oikeellisuus. Samalla haluttiin varmistaa, että
mallit ovat hyödynnettävissä Granlundin omassa suunnitteluprosessissa, jota yritys oli kehittänyt
aiemmin ja joka perustui tietomallien tehokkaaseen käyttöön. Koska ei vaikuttanut uskottavalta, että Granlund palkkaisi arkkitehteja palvelukseensa, päädyttiin yhteistyössä Rapal Oy:n kanssa
ratkaisuun, että perustetaan erillinen yritys, jossa työntekijät ovat tietomallintamisen hallitsevia
arkkitehteja. Tähän löytyi sopiva kumppani, Studio HEMA Oy, jonka omistivat arkkitehdit Tomi
90
I nsinööritoimisto O lof G ranlund O y
Hallituksen puheenjohtaja, varatoimitusjohtaja Kari Kaleva ja
talousjohtaja Aira Merjovirta vuonna 2009.
Henttinen ja Mika Jaatinen. He olivat jo toistakymmentä vuotta olleet arkkitehdeille suunnattujen CAD- ja tietomallipohjaisten ohjelmistojen
asiantuntijoita. Granlund ja Rapal tulivat Studio
HEMA:n osaomistajiksi ostamalla 50 % yhtiön
osakepääomasta. Samalla yhtiön nimeksi muutettiin Gravicon Oy. Yhtiön toimitusjohtajana toimii
Tomi Henttinen. Vuonna 2010 perustettiin myös
Tanskaan vastaavalla konseptilla toimiva Graviconin tytäryhtiö Gravicon Danmark, jossa Graviconin lisäksi osakkaina ovat Jan Karlshøj ja Bengt
Kalderén.
Toinen ulkopuolinen laajennus Granlundin liiketoimintaan tapahtui syksyllä 2009, kun Sairaalatekninen insinööritoimisto Aarnio Oy:n koko
henkilökunta siirtyi Granlundin palvelukseen,
kuten jo kiinteiden sairaalalaitteiden suunnittelua kuvaavassa osassa on kerrottu.
Vuosi 2010
– Insinööritoimisto
Olof Granlund Oy 50 vuotta
Insinööritoimisto Olof Granlund Oy ei ole koskaan haaveillut menemisestä pörssiyhtiöksi kuten
eräät muut suomalaiset konsulttitoimistot. Yhtiön osakkeen arvo on kuitenkin noussut vuonna
2001 tapahtuneen jakautumisen jälkeen sijoitusyhtiö Remkab Investiin ja Insinööritoimisto Olof
Granlund Oy:öön lähes 17-kertaiseksi. Osakkeen
arvon noususta noin puolet tosin selittyy onnistuneella kiinteistön ostolla.
Granlundin asiakkuus on monien merkittävien julkisten ja yksityisten asiakkaiden kanssa jatkunut useita vuosikymmeniä ja yhteistyö perustuu jatkuvaan asiakassuhteen ja tarjottavien palveluiden kehittämiseen. Yhtiön kehityspanostus
on noin 10 % koko kapasiteetista eli 50 000 työtuntia vuodessa, mikä vastaa suhteellisesti Nokian prosentuaalista T&K-panostusta.
Vuosikymmenen aikana yhtiön hallituksessa
on tapahtunut muutoksia, kun Reijo Honkaranta jäi vuonna 2001 sairauseläkkeelle. Jukka Meller jäi eläkkeelle vuoden 2003 lopulla, jonka jälkeen hallituksen muodostivat Bo Söderholm (puheenjohtaja), Reijo Hänninen, Kari Kaleva ja Aira Merjovirta.
Kun myös kolme muuta alkuperäistä yhtiön
Olof Granlundilta vuonna 1989 ostanutta henkilöä, Aira, Bosse ja Reijo, alkoivat lähestyä eläkeikää, ryhdyttiin yrityksessä valmistautumaan
”kolmanteen” sukupolven vaihtoon. Hallitukseen
valittiin vuonna 2008 uusina jäseninä LVI-osaston johtaja insinööri Mika Reinikainen ja kiinteistönpito-osaston johtaja insinööri Jack WestrénDoll. Seuraavana vuonna Bo Söderholmin jäädessä eläkkeelle hänen tilalleen valittiin rakennusautomaatio-osaston johtaja DI Anders Strand.
Vuodet 2010 ja 2011 ovat yrityksen historian
merkittävimpiä hetkiä sitten vuoden 1989, kun
yhtiö saa kolmannen toimitusjohtajansa 1.11.2010
alkaen. Tehtävään valittiin DI Pekka Metsi, jolla
Pekka Metsi
on takanaan lähes kymmenen vuoden aikaisempi
työkokemus Granlundilla (vuosina 1988–1997).
Reijo Hänninen jatkaa vielä vienti- ja kehitystoiminnan erityistehtävissä ennen eläkkeelle lähtöään 30.4.2011. Samaan aikaan jää eläkkeelle myös
talousjohtaja Aira Merjovirta.
Yhtiön omistuspohjaa laajennettiin vuonna
2010 tarjoamalla yhtiön osakkeita yhtiössä työskenteleville henkilöille. Kiinnostus oli positiivisen runsasta ja yhtiön osakkeenomistajien määrä kasvoi lokakuussa 2010 huomattavasti nykyisestä 22:sta.
Y rityksen historia
91