Isännöintikeskus nyt Klingendahlissa Isännöintikeskus nyt
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 11.10.2009 14:15 Sivu 1 Isännöintikeskus nyt Klingendahlissa Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 2 11.10.2009 14:15 Sivu 2 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Uusi laki tuo turvaa ja selventää vastuita Hallitus antoi maaliskuun lopussa eduskunnalle esityksen uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Lakiesityksen tarkoituksena on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa myös osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Lisäksi tavoitteena on selventää yhtiön ja osakkeenomistajan välisen vastuun rajoja kunnossapitovastuun, osakkeenomistajan muutostöiden sekä niihin liittyvän päätöksenteon osalta. Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki valmisteltiin 1960-1980 -luvuilla, jolloin yli 60 prosenttia nykyisestä asuntokannasta rakennettiin. Sen jälkeen hyvä rakennustapa on kehittynyt ja osakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset asumisen suhteen ovat selkeytyneet. On myös saatu enemmän tietoa siitä, miten asuinrakennusten elinkaarta voidaan pidentää ja ympäristölle aiheutuvia rasitteita vähentää. Asunto-osakeyhtiöiden hyvinvoinnin merkitystä korostaa se, että niissä asuu noin kaksi miljoonaa suomalaista eli lähes puolet kansasta ja asuntoosakeyhtiöiden omistamat kiinteistöt muodostavat hyvin suuren osan kansallisvarallisuudesta. Pitkään valmistelussa ol- leen uuden lain tavoitteena on kannustaa taloyhtiöitä kunnossapitoon ja selventää päätöksentekoa, mikä edistäisi tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä. Tiedonsaantiin parannuksia Osakkaiden tiedonsaantiin ehdotetaan parannuksia, jotka helpottaisivat korjausten ja uudistusten oikeaa ajoitusta sekä mahdollisuuksia ennakoida asumiskustannusten kehitystä. Uutta olisi, että yhtiökokouksessa pitäisi vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiökokoukseen osallistumista helpotettaisiin ja kokousasiakirjojen saatavuutta parannettaisiin. Myös vastikkeina kerättyjen varojen käyttöä koskevia tilinpäätösvaatimuksia selvennettäisiin osakkaiden oikeusturvan parantamiseksi. Laki muuttaa varsinaisen yhtiökokouksen pitämistä koskevia määräaikoja. Yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Säännös on pakottava eli yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä kuutta kuukautta lyhyemmästä ajasta. Pelisääntöihin selvennyksiä Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyisi pääosin ennallaan. Ehdotuksen mukaan kuitenkin hanat ja WC-istuimet vesilaitteistoineen siirtyisivät taloyhtiön vastuulta osakkaalle. Sitä vastoin esimerkiksi lämmitysjärjestelmät, kuten sähköpatterit, kuuluisivat vastaisuudessa yhtiölle. Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyisi ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta kuitenkin laajennettaisiin siten, että osakkaan olisi ilmoitettava kaikista sel- laisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa olevien tilojen käyttämiseen työn aikana. Ilmoituksessa tulisi olla tiedot, joiden perusteella yhtiö tai toinen osakas voi arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa. Uudistuksen jälkeen kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat säännökset sisältyisivät asunto-osakeyhtiölakiin, eikä osakeyhtiölakia enää sovellettaisi asunto-osakeyhtiöihin. Uuden asunto-osakeyhtiölain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010. Isännöintikeskus valmis muutokseen Isännöintikeskus on koko lain valmistelun ajan tehnyt toimia, jotka helpottavat taloyhtiöiden ja niiden hallinnon siirtymistä uuden lain mukaisiin velvoitteisiin. Asiakasyhtiöissämme on tehty kuntoarviot, joiden pohjalta yhtiöiden hallitukset voivat laatia lain vaatiman lähivuosien korjaussuunnitelman. Kuntoarvion pohjalta isännöintitodistuksiin on lisätty myös kuntotodistus. Isännöitsijäntodistuksen osaksi liitetään nykyisin niin ikään lain vaatima energiatodistus, joka pohjautuu sähköisen huoltokirjan avulla kerättäviin reaaliaikaisiin kulutustietoihin. Valmistelut ovat nyt tehty ja Isännöintikeskuksen puolesta uusi laki voisi astua voimaan vaikka huomenna. Mikko Niskanen Toimitusjohtaja Pirkan Isännöintikeskus Oy Risto Jaakkola Toimitusjohtaja Isännöintikeskus Tampere Oy 3 Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 4 11.10.2009 14:15 Sivu 4 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Tässä lehdessä lisäksi mm. Tekninen yksikkö auttaa kiinteistön korjauksissa Ketterästi ja joustavasti taloyhtiön asialla Isännöintikeskus on perustanut teknisen yksikön, joka on taloyhtiön apuna korjaushankkeen eri vaiheissa. Lisäksi yksikkö tekee erilaisia tutkimuksia ja antaa lausuntoja kiinteistöjen teknisestä kunnosta. T E K N I N E N yksikkö perustettiin alkuvuodesta 2009. – Alalla on tapahtunut murros, johon Isännöintikeskus on hyvin systemaattisesti valmistautunut viimeisen kolmen vuoden ajan. Tarve tuottaa omia teknisiä palveluita oli yksinkertaisesti niin selvässä kasvussa, että ratkaisu oli ainoa looginen. Kiinteistöissä on tänä päivänä tekniikkaa mitä enenevässä määrin, ja tämän puolen osaamista halusimme entisestään vahvistaa isännöintitoiminnassamme, toimitusjohtaja M i k k o N i s kanen toteaa. Teknisen isännöinnin palveluita ovat muun muassa lämpökamerakuvaukset, lämpötilamittaukset sekä kosteusmittaukset ja -lausunnot. Tekninen yksikkö huolehtii myös lain vaatimien energiatodistusten laatimisesta. Saneeraushankkeissa yksiköstä löytyy taloyhtiöiden palvelukseen asiantuntemusta rakennuttamisesta ja valvonnasta sekä projektien johtamisesta. – Asiakaskunnassa on selvästi tarvetta tällaisille palveluille, eikä se tarve ainakaan lähivuosina vähene, Niskanen sanoo. Suunnitteluvaiheessa kuvaan mukaan Helmikuun alussa Isännöintikeskuksen teknisessä yksikössä aloitti työnsä rakennusinsinööri Panu Rasimus. Hänellä on insinöörin koulutuksen lisäksi lisäopintoja mm. rakennusfysiikassa. Panu on suorittanut kosteuden mittaajan koulutusohjelman, märkätila-asentajan tutkinnon sekä kuntotarkastajan pätevöitymisohjelman. – Toistaiseksi kuntoarviot on vielä den aikasäästöt, kun suunnittelu ja rakentaminen nivoutuvat paremmin yhteen. Suunnittelutyön kilpailutusvaihe jää korjaushankkeen vaiheista kokonaan pois, jolloin päästään suoraan hankesuunnittelusta kilpailuttamisen ja urakoitsijan valintaan. Prosessi on sen vuoksi paljon virtaviivaisempi ja nopeampi, Panu Rasimus selventää. – Suurin haaste tässä mallissa on riittävän yksityiskohtaisen hankesuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjan laatimisessa. Kun tämä vaihe tehdään huolella, lopputulos on myös taloyhtiölle kokonaistaloudellisesti edullisempi. Rakentamisen parissa koko ikänsä Pirkan Isännöintikeskus Oy:n tekninen yksikkö toimii asiantuntijana korjaushankkeissa ja kiinteistötutkimuksissa. teetetty ulkopuolella, mutta jatkossa mahdollisesti tulemme itsekin tarjoamaan näitä palveluja taloyhtiöille kilpailukykyiseen hintaan, Rasimus kertoo. Pääpaino lähivuosina on varmasti korjaushankkeiden läpiviennissä. Isännöitsijät käynnistävät tarveselvityksen kuntoarvioineen, ja sen perusteella yhtiössä määritellään korjaustarve sekä alustava kustannusarvio. Kun hankesuunnittelupäätös on tehty, laaditaan hankeselvitys ja sen pohjalta hankeohjelma. – Investointipäätöksen teon jälkeen tekninen yksikkö astuu korjaushankkeessa vahvemmin kuvaan mukaan. Autamme suunniteltujen asioiden eteenpäin viennissä osallistuen mm. rakennussuunnittelun organisointiin ja ohjaukseen sekä tarjouspyyntöasiakirjojen laadintaan. Kun rakentamispäätös on tehty ja urakkasopimukset laadittu, varsinainen rakennustyö voi alkaa, Panu Rasimus selventää. – Urakkaneuvotteluissa on kiinnitettävä huomioita oikeisiin asioihin. Niillä on lopputuloksen kannalta usein ratkaiseva merkitys. Tilaajan etujen varmistaja Korjaushankkeen edetessä varsinaiseen rakennusvaiheeseen taloyhtiö tarvitsee oman edunvalvojansa. Tällöin se voi turvautua ulkopuoliseen konsulttiin tai Isännöintikeskuksen tekniseen yksikköön. – Toimimme sovittaessa taloyhtiön puolesta rakennuttajatehtävissä johtaen hanketta tilaajan näkökulmas- ta, Panu Rasimus toteaa. Hallituksen päätettyä myöntää ylimääräinen 10 prosentin suhdanneavustus tänä vuonna käynnistettäviin korjaushankkeisiin taloyhtiöt ovat pistäneet töpinäksi. – Avustus pamautti korjaustoiminnan täysillä käyntiin. Isännöintikeskuksen hoidossa olevasta kiinteistökannasta ainakin kymmenellä prosentilla on joku hanke menossa. Joukossa on pienempiä hankkeita kattomuodon muutoksista aina miljoonien putki- ja julkisivusaneerauksiin. – Ei tässä minuuttiakaan ole tarvinnut peukaloita työpöydän takana pyöritellä. KVR-urakkamalli tulossa Panu Rasimus uskoo KVR-urakkamallin yleistyvän myös putkistosaneerauksissa. Mallissa urakoitsija toteuttaa myös suunnitelmat. Toimintatapa nopeuttaa hankkeiden läpivientiä merkittävästi. – Hankkeen kokonaiskestossa voidaan saada parhaimmillaan jopa vuo- 5 Panu Rasimus on pitkän linjan ammattilainen rakennusalalla. – Olen puuhaillut korjausrakentamisen kanssa koko ikäni. 13-vuotiaana oli töissä mansikkamaalla, mutta sen jälkeen olen ollut aina jollain tapaa rakentamisen kanssa tekemisissä. Rakennusinsinööriksi valmistumisensa jälkeen hän toimi kahdeksan vuotta pääkaupunkiseudulla YIT:n korjausrakentamisyksikössä työmaajohdon tehtävissä. Vuosina 2004-2008 hänellä oli oma kuntotutkimusyritys, mutta taantuman alkaessa hän lähti hyödyntämään osaamistaan uusien haasteiden parissa. – Minun vahvuuteni ja työnantajan tarpeet kohtasivat sataprosenttisesti. Olen ollut erittäin tyytyväinen monipuoliseen työnkuvaan, jossa voin hyödyntää vahvuuksiani ja kokemustani laidasta laitaan. Teknisen yksikön osalta Rasimus listaa tulevaisuuden haasteiksi yksikön resurssien sovittamisen asiakasyhtiöiden tarpeita vastaavaksi niin, että palvelua voidaan antaa jatkuvasti riittävän laadukkaasti, ketterästi ja kustannustehokkaasti. – Takana on ajatus, että pystymme antamaan hallinnollisille isännöitsijöille aina oikean ja riittävän tiedon päätöksenteon pohjaksi, tekninen isännöitsijä Pasi Rasimus toteaa. sivu 8 Kokonaisvastuurakentaminen eli KVR-urakointi tekee tuloaan myös putkistosaneerauksiin. Taloyhtiölle yhden sopimuksen malli on kätevä ja aikaa säästävä sivu 11 Suunnitelmallisesti hoidettuun kiinteistöön saa myös lainaa. Tilinpäätöstietojen lisäksi rahoittajia kiinnostavat myös kiinteistön teknistä kuntoa arvioivat dokumentit. Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 6 11.10.2009 14:15 Sivu 6 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy muutti Klingendahliin Isännöintikeskus otti käyttöön sähköisen arkistointiohjelman Isännöintikeskus vahvisti organisaatiotaan Parempi ote taloyhtiöiden piirustuksista Isännöintikeskus Tampere Oy on ostanut Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n liiketoiminnot. Tampereen toimipisteet yhdistyivät ja syyskuun alusta koko henkilöstö on toiminut yhdessä Klingendahlin kiinteistössä sijaitsevassa toimipisteessä. Kaikkien Isännöintikeskuksen hoidossa olevien kiinteistöjen piirustukset ja dokumentit on viety sähköiseen arkistointiohjelmaan. Tieto on nyt helposti löydettävissä ja päivitettävissä. TA M P E R E E N Kiinteistökeskus Oy on vuonna 1986 perustettu yksityinen isännöitsijätoimisto, jonka toimitusjohtaja T imo Parviainen on työskennellyt yhtiössä vuodesta 1989 alkaen ja on yhtiön omistaja. Isännöintikeskus Tampere Oy on yksityinen kotimainen yritys, jonka omistajat Mikko Niskanen, AIT, ISA, KIJO, JET ja R i s t o J a a k k o l a, LKV, ISA, JET ovat kokeneita kiinteistö- alan ammattilaisia ja tuovat oman ja organisaationsa osaamisen nyt myös Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n asiakkaiden käyttöön. Liiketoiminta Klingendahlissa on jatkunut Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n osalta keskeytyksettä kesäkuussa tehdyn liiketoimintakaupan jälkeen. Kaikki Kiinteistökeskuksen toimihenkilöt siirtyivät Isännöintikeskus Tampere Oy:n palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Syyskuun alussa Isännöintikeskus Tampere Oy:n henkilöstö muutti toimipisteensä Puutarhakadulta Klingedahlin tiloihin. Tampereen Kiinteistökeskus Oy on rekisteröity Isännöintikeskus Tampere Oy:n aputoiminimeksi. Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n toimitusjohtajan Timo Parviaisen kanssa on sovittu, että hän jatkaa sovittuja tehtäviä vähintään seuraavat kaksi ja puoli vuotta. Sari Ranta vastaanottaa asiakkaita Klingendahlin kiinteistössä, osoitteessa Pyhäjärvenkatu 5 A. A R K I S T O I N T I O H J E L M A mahdollistaa eri tavoin tehtyjen ja eri muotoihin tallennettujen piirustusten, karttojen, kuvien ja muiden dokumenttien katselun, tulostuksen ja yhdistämisen. Graafisen informaation käyttö on lisääntynyt merkittävästi kiinteistönhoidossa, kun suunnittelu on siirtynyt lähes yksinomaan CAD-järjestelmille. Sähköiseen arkistointijärjestelmään tallennettujen vanhojen piirustusten tietoa on helpompi hallita – etsiä, päivittää, tulostaa ja tarvittaessa siirtää. Arkistointiohjelma nopeuttaa huomattavasti työrutiineja. – Paperilla olleiden piirustusten hallinta oli työlästä ja vei sekä tilaa että aikaa. Sähköisesti arkistoidut dokumentit ovat muutamalla näppäimen painalluksella minkä tahansa työaseman ruudulla. Oikeiden asiakirjojen etsimiseen ei mene turhaa aikaa, tekninen isännöitsijä Panu Rasimus toteaa. – Dokumenttien siirtäminen esimerkiksi saneerauskohteen suunnittelijoille käy helposti. Kuvat siirtyvät tietoverkkojen avulla sinne, missä niitä tarvitaan. Kyllä sähköinen arkistointi on nykypäivää. Näin Isännöintikeskus vastaa myös uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimukseen korjausrekisterin ylläpidosta. Sähköisen huoltokirjan käyttö edellyttää sähköisiä piirustuksia. 7 Tekninen isännöitsijä Panu Rasimus näkee asiakasyhtiöiden kiinteistöjen piirustukset nyt nopeasti omalta tietokoneeltaan. Uusi laki tuo uusia isännöintipalveluita Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo mukanaan uusia isännöintipalveluita, kuten muutostyörekisteri ja viisivuotinen korjaussuunnitelma. – Taloyhtiön on sovittava uusien vastuiden hoitamisesta isännöintiyrityksen kanssa, teroittavat lakiin perehtyneet asianajaja Timo A. Järvinen Juridia Oy:stä ja kiinteistölakimies Tapio Nevala. Mikko Niskanen (vas.) ja Risto Jaakkola tutustumassa Klingendahlin miljööseen. J Ä RVISEN ja Nevalan mielestä isännöintityön arvostus kasvaa merkittävästi uuden lain myötä. He uskovat, että ei-ammattimainen isännöinti häviää vähitellen vaatimusten ki- ristyessä. Yhä harvempi ei-ammattilainen haluaa ottaa tiukentuvaa vastuuta itselleen. Laissa velvoitetaan asuntoosakeyhtiöt muun muassa pitämään muutostyörekisteriä huoneistoissa tehtävistä remonteista. Muutostyö- ja kunnossapitoilmoitusten vastaanottaminen, käsittely, tarkastaminen, rekisterin ylläpitäminen ja tietojen siirtäminen isännöitsijäntodistuksiin tuo isännöintiyrityksille lisää työtä. – Käytännössä asunto-osakeyhtiön hallituksen ei tarvitse näistä sen enempää murehtia, uusista töistä on vain sovittava isännöintiyrityksen kanssa. Isännöintipalvelu laajenee selvästi, mikä näkyy luonnollisesti myös hinnoitte- lussa, Järvinen kuvaa lain vaikutuksia. Isännöintiyrityksissä kiireet lisääntyvät. Helsingin Ammatti-Isänöitsijät HAI ry:n puheenjohtaja Reijo Savolainen toivoo, että uusista palveluista saadaan sovittua ajoissa. – Parasta olisi puhua näistä asioista taloyhtiössä mahdollisimman pian. Kasvava palvelukokonaisuus yhdistettynä vaikeaan työvoimatilanteeseen huolestuttaa isännöintiyritysten johtoa. Isännöintiyrityksiin tarvitaan lisää työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä. Isännöintiyrityksissä onkin kovat odotukset, että alan uusista opinto-ohjelmista löytyy kentälle uutta työvoimaa. Asunto-osakeyhtiölakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja tulee voimaan vuonna 2010. Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 8 11.10.2009 14:15 Sivu 8 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 9 KVR-urakka on taloyhtiön kannalta selkeä ratkaisu Putkistosaneeraus liikkeelle perinteistä mallia nopeammin Kokonaisvastuurakentaminen eli KVR-urakointi on Suomessa etenkin saneerauskohteissa vielä uudehko, mutta kansainvälisesti paljon käytetympi toimintamalli. Siinä urakoitsija ottaa vastuun koko hankkeen mukaisesta toteutuksesta suunnitteluineen. Taloyhtiön kannalta malli on selkeä ja mahdollistaa perinteistä urakkamallia nopeamman liikkeellelähdön. TA M P E R E L A I N E N Asunto-osakeyhtiö Voionmaankatu 71-75 on kolmen asuinkerrostalon yhtiö, jonka rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1964. Rakennusten viemäriputkistot ovat pääsääntöisesti alkuperäisessä kunnossa olevia valurautaviemäreitä. 102 asuntoa sisältävän kiinteistön vesijohtoja on osittain uusittu kupariputkilla vuonna 1992. Kiinteistössä on tehty kuntoarvio ja putkistojen kuntotutkimus, jotka antoivat hyvät lähtötiedot hankesuunnitelman laatimiseen. Niiden pohjalta taloyhtiö sai kokonaisvaltaisen kuvan tilanteesta. – Tarjousten vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että urakkasisältö on yksilöity riittävän tarkasti. Silloin “ Voionmaankatu 71-75 on kolmen asuinkerrostalon yhtiö, jonka rakennukset ovat valmistuneet 1960-luvun puolivälissä. Asuntoja taloissa on yhteensä 102. tarjoukset saadaan sisällöltään mahdollisimman samankaltaisiksi. Kun määrittelyt ovat hyvät, urakkatarjoukset ovat selkeää laskettavaa, toteaa hankesuunnitelman osana omaa diplomityötään laatinut Tomi Häikiö Insinööritoimisto LaRa Oy:stä. Yksi sopimuskumppani Tomi Häikiö on laatinut hankesuunnitelman Voionmaankadun putkistoremonttiin. Odotukset KVR-mallin toimivuudesta ovat kovat KVR-urakassa tilaaja kertoo tilatarpeensa toteuttajalle ja saa heti projektin alkuvaiheessa urakoitsijaa sitovat kustannusarviot rakentamispäätöksen pohjaksi. Rakennushanke voidaan aloittaa tarvittaessa vaikka heti rinnan suunnittelun kanssa. – Taloyhtiön kannalta malli on sel- keä, koska sillä on tilaajana vain yksi sopimuskumppani. Myös taloyhtiön nimeämä valvoja valvoo vain yhtä kokonaisuutta. Liikkeelle päästään nopeammin, koska päätökseen tarvitaan yleensä vain yksi tai pari yhtiökokousta. Perinteisessä mallissa jokaiselle päätökselle on haettava erikseen valtuutus. Prosessi on hidas ja jäykkä, Tomi Häikiö sanoo. Esimerkiksi Voionmaankadun putkistosaneerauksen osalta nopea liikkeellelähtö on yksi avainasioista, koska taloyhtiö pyrkii saamaan urakkaan valtion suhdanneluonteista avustusta. Se edellyttää töiden aloittamista tämän vuoden puolella ja urakan loppuunsaattamista vuoden 2010 lop- puun mennessä. Urakkasopimukset allekirjoitettiin syyskuun puolivälissä ja asbestipurku- sekä yleisten tilojen purkutyöt alkoivat heti seuraavalla viikolla. Kellareiden osalta työt pyritään tekemään pääosin valmiiksi jo tämän vuoden puolella. Asuntojen työt aloitetaan vuodenvaihteen jälkeen ja valmistumispäiväksi kirjattiin 30.12.2010. – Aikataulu on tämänkokoiselle urakalle haastava, muttei mahdoton. Normaalisti näin isoon urakkaan varattaisiin hieman pidempi työaika. Hankkeen osalta päästiin kuitenkin tekemään jo hieman ennakkovalmisteluja ennen yhtiökokouksen lo- pullista päätöstä. – Saimme tarjoukset kymmeneltä urakoitsijalta. Niistä kaksi erottui joukosta ja heidän kanssaan käytiin tarkempia neuvotteluja. Molemmilla tarjoajilla olivat samat suunnittelijat, joten suunnittelua päästiin hieman aloittelemaan jo ennen sopimusten allekirjoitusta, Häikiö kertoo. Positiivisin odotuksin Vaikka KVR-mallin käyttö putkistosaneerauksissa on ainakin Tampereen seudulla uutta, uskoo Tomi Häikiö tämän mallin etuihin. Toki haasteitakin KVR-mallin käyttöön liittyy. – Mallin mukaan urakoitsija valit- Taloyhtiön kannalta malli on selkeä, koska sillä tilaajana on vain yksi sopimuskumppani. see itse yhteistyökumppaninsa. Jos aliurakoitsijoiden joukossa on lenkki, josta tilaajalla ei ole tietoa tai josta on huonoja kokemuksia, tuo se omat haasteensa valintaprosessille. Tilaajan on mietittävä, miten tällaiset tekijät pisteytetään suhteessa hintaan, Tomi Häikiö pohtii. Kaikki uusi aiheuttaa yleensä ensi alkuun epäilyjä. Häikiökin myöntää, että aluksi ajatus KVR-mallin käytöstä putkistosaneerauksessa tuntui vieraalta. – Ajattelin, että se tulee taloyhtiölle perinteistä tapaa kalliimmaksi. Nyt ennakkoluuloni ovat hälventyneet. En tiedä, johtuuko se rakennusalan yleisestä työtilanteesta vai urakkamuodosta, mutta taloyhtiön saamat tarjoukset osuivat aika hyvin siihen budjettiin, joka ennalta oli mietitty. Positiivisin odotuksin lähden seuraamaan tämän hankkeen etenemistä. Voionmaankadulla urakkakokonaisuuteen kuuluu perinteisellä mallilla tehtävien käyttövesi- ja viemärisaneerausten lisäksi muun muassa kylpyhuoneiden nykyaikaistaminen, huoneistokohtaisten vesimittarien asennukset sekä yleisten sauna- ja pesulatilojen saneeraukset ja pienimuotoiset tilamuutokset. Pihalla toteutetaan sadevesiviemäröinti ja uusitaan rakennusten salaojajärjestelmä sekä sokkeleiden vedeneristykset. Urakkasisältöön kuuluvat myös asuntojen sähköistyksen uusiminen kolmivaiheiseksi ja yleiskaapelointi, jotka on luontevaa tehdä samalla, kun rakenteita avataan. – Rakennukset ovat selkeitä elementtitaloja, joten rakenteet ovat aika hyvin tiedossa. Siinä mielessä tämä on koostaan huolimatta aika helppo saneerauskohde. Isoja yllätyksiä ei toivottavasti ole edessä, Tomi Häikiö toteaa koputtaen samalla puuta. Mallista tuli toimiva Hankesuunnitelmaa laatiessa Tomi Häikiö joutui aloittaman nollapisteestä. Valmista tällaiseen urakkamuotoon sopivaa määrittelymallia ei ollut olemassa. – Lähdin liikkeelle tyhjästä exceltaulukosta, johon aloin kerätä kaikkia mahdollisia tällaisen putkistourakan yhteydessä kyseeseen tulevia töitä. Kun lista oli valmis, aloin tehdä yksilöintiä tätä hanketta koskien periaatteella tehdäänkö kyseinen työ vai ei, Häikiö kertoo. – Se oli aikaa vievä työvaihe. Lopulta siitä tuli kuitenkin hyvä työkalu, josta löytyvät kaikki pääasiat riittävän yksinkertaisessa muodossa. Varmaan käytämme sitä jatkossakin vastaavan tyyppisissä hankkeissa. Työkalu helpottaa hankkeiden huolellista ennakkovalmistelua. Häikiö uskoo KVR-mallin yleistyvän Suomessakin myös putkistosaneerauskohteissa. – Tarve saneerauksille vain kasvaa tulevaisuudessa, joten menetelmiä ja työtapoja on kehitettävä. KVR-urakassa kokonaisvastuu on yhdellä toimijalla, mikä on tilaajan kannalta selkeää, Tomi Häikiö toteaa. Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 10 11.10.2009 14:15 Sivu 10 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN Kaskitie 22, 33540 Tampere Kai Bergholm 041 539 5762 www.kb-rakennus.fi t Talotekniset peruskorjaukset, rakennusurakat sekä kokonaisurakat tParveke- ja julkisivutyöt tVesikattojen puutyöt tLiike- ja toimistotilat, myös julkiset kohteet tToiminta Pirkanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Ota yhteyttä, kun tarvitset osaavaa ja kilpailukykyistä rakennusurakoitsijaa! Satamawoudissa asut toimivassa ympäristössä www.skanska.fi/kodit As. Oy Härmälänrannan Satamawouti, Viimankatu 1 Pyhäjärven rannalla kerrostalokoteja, joissa toimivat tilaratkaisut. Suurimmasta osasta asuntoja avarat järvinäkymät. Järvi, Härmälänsaari ja rantoja myötäävät kävelyreitit tarjoavat monia harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia. Tampereen keskustan tavoittaa helposti bussilla, pyörällä tai omalla autolla. Peruspalvelut ovat valmiina vanhan Härmälän puolella ja tarjontaa täydentää Pirkkalan puolella sijaitseva ostoskeskittymä. Huoneistoesimerkkejä 2h+k+s+p 55 m2 2. krs mh. 90.950 € vh. 181.900 € 3h+k+s+p 90,5 m2 2. krs mh. 143.800 € vh. 287.600 € 3-4h+k+s+p 110 m2 1. krs mh. 177.750 € vh. 355.500 € Uuteen kotiin -tunnus: 3729 Kiinnostuitko? Lisätietoja asuntomyynnistämme Verstaankatu 1, 33100 Tampere, p. 0800 150 051 (maksuton), ma-pe klo 8.30-16.30 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 11 Lainoihin tulossa lisää vaihtoehtoja ASUNTO-OSAKEYHTIÖISSÄ korjaustarpeet vain kasvavat. Rahoituslaitokset ovat sen vuoksi lähteneet kehittämään yhä uusia vaihtoehtoja korjausten rahoittamiseksi. Lasse Saari Nordean Nokian konttorista pitää taloyhtiöitä luotettavina luottoasiakkaina. – Ne seisovat hyvin monella tukijalalla. Jos kiinteistö ja yhtiö muuten on huolellisesti hoidettu, taloyhtiö on pankille varsin turvallinen asiakas. – Vielä jos yhtiössä on tehty jonkin verran etukäteissäästöjä eli on perustettu rakentamisrahastoja, niin lainapäätös on aina helpompi tehdä. Tietysti yhtiön on myös pystyttävä esittämään luotettavat suunnitelmat korjaushankkeesta, Saari sanoo. Energiatodistusten, kuntoluokitusten ja muiden kiinteistön kuntoa selvittävien asiakirjojen yleistyminen on Saaresta hyvä asia. – Ne ovat tärkeitä tietoja varsinkin asunnon ostajalle. Kun pankit rahoit- tavat asunnon ostajia, meidänkin on hyvä tietää tulossa olevista remonteista. Se helpottaa lainanhakijan maksukyvyn arviointia. Jos odotettavissa on useita isoja remontteja, se tietää melkoista painetta vastikkeisiin. Nordeassa on huomattu valtion suhdanneluonteisen korjausavustuksen vaikutus lainahakemusten määrän kasvuna. – Alkuvuodesta lähdettiin liikkeelle pienillä hankkeilla, syksyn myötä mukaan ovat tulleet isommat, pidempää suunnittelua vaatineet hankkeet. Korjausvelkaa yhtiöillä tuntuu olevan, joten ei niiden rahoittamistarve ainakaan vähenemässä ole, Saari toteaa. – Nordealle taloyhtiöt ovat tärkeä rahoituskohde. Olemmekin kehittäneet aivan uudenlaisen rahoituspaketin juuri korjausrakentamista varten. Lähiaikoina markkinoille tuleva ratkaisu helpottaa rahoitussuunnitelua ja turvaa korkotasoa. Sovi oma esittelyaika p. 0800 150 051 Antti Alenus ja Antti Tuomi Tampereen Seudun Osuuspankin Nokian konttorista sanovat rahoittajien arvostavan suunnitelmallista kiinteistönhoitoa. Rahoittajakin arvostaa hyvin hoidettua kiinteistöä Taloyhtiön hakiessa lainaa yhtiön velkaantuneisuusaste on yksi merkittävimmistä kriteereistä lainapäätöstä tehtäessä. Tilinpäätöstietojen lisäksi rahoittajat ovat entistä kiinnostuneempia myös kiinteistön teknistä kuntoa arvioivista dokumenteista, kuten kunto- ja energiatodistuksesta tai tähtiluokittelusta. Suunnitelmallisesti kiinteistöään hoitava taloyhtiö on aina lainaneuvotteluissa hyvissä asemissa. R A H O I T TA J AT haluavat aina tutustua taloyhtiön tilanteeseen pelkkiä tilinpäätöstietoja tarkemmin. – Pienellä paikkakunnalla on etuna se, että me tunnemme melkein jokaisen yhtiön ja niiden tilanteen. Tarvittaessa kiinteistöllä on myös helppo käydä omin silmin katsomassa, miltä sen kunto näyttää, toteavat joh- taja A n t t i A l e n i u s ja A n t t i Tu o m i Tampereen Seudun Osuuspankin Nokian konttorista. Konttorin asiakkaista noin kymmenen prosenttia on yrityksiä ja yhteisöjä. Tähän kategoriaan kuuluvat myös taloyhtiöt. Luotonannosta niiden osuus on noin viidennes. – Taloyhtiöitä rahoitettaessa lähtökohtana on aina se, että meidän on tunnettava yhtiö. Meillä on tässä kiinteistönvälitystoimintaa saman katon alla, joten uskallan sanoa, että meillä on aika hyvä näppituntuma alueen kiinteistöihin, Alenius sanoo. Dokumentit vaikuttavat laina-aikaan Rahoituspäätöstä pohdittaessa taloyhtiön velkaantumisaste on painava tekijä. – Haluamme tutkia, onko kiinteistöä hoidettu suunnitelmallisesti ja korjauksia tehty jo aiemmin vai ovatko kaikki isot investoinnit tulossa niskaan yhdellä kertaa. Tietysti myös taloyhtiön koolla on merkitystä, Antti Tuomi kertoo. Asiansa hyvin hoitaneen yhtiön on paljon helpompi lähestyä rahoittajia. – Onhan se ihan eri asia lähteä myöntämään esimerkiksi 20 vuoden lainaa, jos yhtiöllä on olemassa PTSsuunnitelma, joka pohjautuu tehtyihin kuntotarkastuksiin ja jota on järjestelmällisesti noudatettu. Jatkossa näiden asioiden painoarvo varmaan entisestään nousee. Rahoittajat haluavat mm. nähdä, ovatko kiinteistön energiakulut hallinnassa. Tuomi ja Alenius uskovat, että kiinteistön teknistä kuntoa arvioivia dokumentteja olisi jo nyt pyydetty useammin, mikäli taloyhtiöille tehtäisiin rating-arvioita yritysten tapaan. – Siihen ei ole ollut kuitenkaan tarvetta, koska taloyhtiöt eivät ole voittoa hakevia tulosyksiköitä. Taloyhtiöt edelleen haluttuja asiakkaita Taloyhtiöt koetaan rahoittajien keskuudessa edelleen varsin turvallisiksi luottoasiakkaiksi, vaikka talouden kriisin myötä lainoista perittävät marginaalit ovat nousseet. – Ei rahoittajien suhtautuminen taloyhtiöihin ole muuttunut, mutta marginaalit ovat nousseet kautta linjan. Taloyhtiöiden lainat ovat usein pitkä- aikaisia ja varsinkin niiden osalta myös pankkien kulut ovat nousseet. Muutama vuosi sitten marginaali saattoi olla taloyhtiöllä jopa 0,3 luokkaa, mutta tälle tasolle tuskin enää palataan. Markkinat sen tosin viime kädessä säätelevät, Antti Tuomi toteaa. Taloyhtiön lainat sidotaan yleisimmin euribor-korkoihin. Kiinteäkorkoisia lainoja tai koronvaihtosopimuksia ei suosita niiden joustamattomuuden vuoksi. – Niin taloyhtiöt kuin rahoittajat haluavat, että osakkailla on vähintään kerran vuodessa mahdollisuus maksaa oma lainaosuutensa pois. Osakkaille tarjotaan yleensä myös muita vaihtoehtoja kuin rahoitusvastikkeena maksettava yhtiölaina. Lainan ottaminen henkilökohtaisesti voi monta kertaa olla joustavampi ja kilpailukykyisempi vaihtoehto osakkaalle, Tuomi sanoo. Laina-ajasta päätettäessä perustana on remontin todellinen käyttöikä. – Ei esimerkiksi maalausurakkaan myönnetä 20 vuoden laina-aikaa. Sen sijaan putkiremonteissa oletettu käyttöikä on jo tätä luokkaa. Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 14:15 Sivu 12 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 13 Jokainen taloyhtiö saa nettiin omat sivut, josta löytyvät tiedotteet ja pöytäkirjat Kotisivut aukeavat syksyn aikana Tämän vuoden loppuun mennessä jokaisella Isännöintikeskuksen asiakasyhtiöllä on internetissä omat kotisivut. Sieltä löytää kätevästi esimerkiksi remonttiaikataulut, taloyhtiön tiedotteet ja hallituksen päätökset. Taloyhtiölaina vai henkilökohtainen laina? >KVYcR^SXY^^KWKcR^SVKSXKUYRNS]^__UKSUUSSXY]KUUKS]SSX ]KWKVVK^K`KVVKTYVVYSX`K]^SUO]KK^^KKTYSNOXUSXUYRNKVVKXY_]^K UYR^__^^YWKXUY\UOKU]S>sVVSXROXUSVUYR^KSXOXZO\_]UY\TK_] VKSXKTYVVK`YS^WKU]KKcR^SVKSXKY]__NOXZYS]`YSYVVKZK\OWZS `KSR^YOR^Y=YS^KZ`WWZWWK¬ZO"¬TK`K\KK KSUKUO]U_]^OV__X Teemme sen mahdolliseksi Pirkkalaistori 1 Nokia puh 0200 3000 nordea.fi Nordea Pankki Suomi Oyj 12 11.10.2009 T Ä L L Ä hetkellä omat kotisivut ovat käytössä jo osalla Isännöintikeskuksen asiakasyhtiöistä. – Käytännössä nettisivut ovat tähän asti olleet yhtiöillä, jotka ovat ne halunneet meiltä tilata. Näitä yhtiöitä on kymmenkunta, Isännöintikeskuksen toimistopäällikkö, kiinteistösihteeri Kati Niskanen kertoo. Tänä vuonna kaikki muutkin yhtiöt saavat omat kotisivut. – Kotisivuja avataan samalla, kun kohteissa aloitetaan putkistosaneerauksia ja muita isoja korjaushankkeita. Meillä on alkamassa ja käynnissä useita remontteja tänä vuonna. Kotisivuja voidaan hyvin hyödyntää isojen urakoiden tiedottamisessa. Netissä voidaan kertoa esimerkiksi remontin aikatauluista ja sieltä löytyvät myös urakoitsijan tiedotteet, Niskanen sanoo. – Osakkailta onkin jo tullut kiitosta siitä, että enää ei tarvitse etsiä kotiin jaettuja lippuja ja lappuja, kun tiedot löytyvät nyt helposti netistä ja säilyvät siellä arkistossa. Netissä voi kertoa tulevista talkoista Taloyhtiön kotisivuilta löytyvät ainakin taloyhtiön tiedotteet, pelastussuunnitelmat, järjestyssäännöt ja hallituksen omasta osiosta pöytäkirjat. – Nettisivut päivitetään meillä Isännöintikeskuksessa, mutta niiden sisältö riippuu jonkin verran taloyhtiön hallituksen aktiivisuudesta. Hallitus voi halutessaan toimittaa sivuille omia tiedotteitaan ja muutakin materiaalia, Kati Niskanen sanoo. – Jo olemassa olevien nettisivujen sisältö vaihtelee jonkin verran hallituksesta riippuen. Aktiiviset puheenjohtajat lähettävät viestiä muutamankin kerran kuukaudessa ja pyytävät lisäämään nettisivuille tietoa vaikkapa tulevista talkoista tai pihalta löytyneestä avaimesta. Tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki pyrkii parantamaan tiedonkulkua, jo- hon internet on hyvä apuväline. Nettisivujen avulla voidaan tiedottaa itse asiassa tehokkaamminkin, kuin laki edellyttää. Kotisivuille on helppo laittaa tietoa myös sellaisista asukkaita kiinnostavista asioista, joista ei tarvitse ilmoittaa joka postiluukkuun jaettavilla tiedotteilla. – Tällä hetkellä taloyhtiön kotisivu toimii virallisena tiedotuskanavana Isännöintikeskuksen, taloyhtiön hallituksen ja osakkaiden välillä. Tulevaisuudessa kotisivuille voidaan avata vapaamuotoisempi asukaspalstakin, mikäli sellaiselle koetaan olevan tarvetta, Kati Niskanen sanoo. Osakkaat arvostavat sujuvaa tiedonkulkua Kotisivujen ulkoasu on joka taloyhtiöllä samanlainen. Helppokäyttöisiltä sivuilta löytää tietoa vaivattomasti, vaikka ei olisikaan tottunut tietokoneen käyttäjä. – Ohjelmistotoimisto on tehnyt kotisivuille järkevän pohjan, Kati Niskanen kiittelee. Laki ei edellytä isännöintitoimiston tekevän asiakkailleen kotisivuja, mutta Pirkan Isännöintikeskuksessa palvelu on koettu hyödylliseksi. –Teemme asiakastyytyväisyyskyselyitä parin vuoden välein. Kyselyyn vastanneet arvostavat erityisesti sitä, että informaatio kulkee isännöintitoimistolta ja hallitukselta asukkaille. Kotisivuista onkin tarkoitus tehdä osa isännöitsijöiden arkea, Niskanen kertoo. Taloyhtiön hallituksen jäsenille kotisivut mahdollistavat myös kirjanpidon seuraamisen. – Voimme laittaa nettiin kirjanpitomateriaalia, jolloin hallituksen jäsenet pystyvät omilla salasanoillaan helposti seuraamaan taloyhtiön talouspuolta ja maksuliikennettä. Taloyhtiöiden kotisivut eivät ole kaikkien internetissä kulkevien luettavana. Osakkaat saavat salasanan, jolla he pääsevät suojatuille nettisivuille. Taloyhtiön kotisivu on arkisto, jossa tiedotteet ja pöytäkirjat pysyvät tallessa ja järjestyksessä. Tietoa kaipaavan ei tarvitse etsiskellä postiluukusta jaettuja lappusia, vaan tiedot löytyvät helposti tietokoneelta. Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 14 11.10.2009 14:15 Sivu 14 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 15 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009 Valtion suhdanneluonteisten korjausavustusten hakuaikaa jatkettiin S U O M E N Kiinteistöliitto pitää tervetulleena hallituksen päätöstä jatkaa asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisten korjausavustuksien myöntämistä kolmella kuukaudella maaliskuun 2010 loppuun saakka. Päätös estää korjausten suunnittelun ja rakennustöiden ruuhkautumisen vuoden lopussa sekä vauhdittaa hintojen putoamista. Kiinteistöliitto on huolissaan rakennuskustannusten hitaasta laskusta. Korjausrakentamisen suunnittelun, rakennusmateriaalien ja rakennustöiden hinnat eivät vielä ole juurikaan laskeneet. Avustusajan jatkaminen mahdollistaa nyt korjausrakentamisen kustannustason alentumisen. Korjausavustusten jatkoajan lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä kohdentaa suhdanneluonteiset 10 % kor- jausavustukset huhti- toukokuusta 2010 lähtien taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin korjauksien sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton tukemiseen. Taloyhtiöiden on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan korjaushakkeita, jotka ajoittuvat keväästä eteenpäin. Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisia korjausavustuksiin varataan 50 miljoonaa euroa ja rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä suosiviin avustuksiin varataan valtuutta 37 miljoonaa euroa. Budjetissa turvataan myös valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Talonrakennusalan työttömiä ja lomautettuja muuntokoulutetaan korjausrakentamisen osaajiksi. Ta m p e r e : Isännöintikeskus Tampere Oy:n henkilökunta Asiakaspalvelu puh. 0207 209 410 Pyhäjärvenkatu 5 A 3 3 1 0 0 Tampere Av o i n n a a r k . 8 . 0 0 - 1 6 . 0 0 etunimi.sukunimi @ isannointikeskus.fi Risto Jaakkola Mikko Niskanen Timo Parviainen Anssi Seppä Seppo Finnilä Taija Sulander vastaava isännöitsijä, LKV, JET, ISA toimitusjohtaja Puh. 0207 209 411 hallituksen puheenjohtaja AIT, ISA, KIJO, JET isännöitsijä, AIT, ISA isännöitsijä, ITS Puh. 0207 209 415 isännöitsijä, ITS Puh. 0207 209 416 isännöitsijä, ITS-TEK Tekninen yksikkö Pauli Walden Juha Moberg Juha Tiainen Sari Ranta Jaana Piispanen Päivi Hakala Panu Rasimus isännöitsijä avustava isännöitsijä, IAT avustava isännöitsijä, IAT Puh. 0207 209 417 toimistopäällikkö, KiSi Puh. 0207 209 410 kiinteistösihteeri kiinteistösihteeri Puh. 0207 209 450 Tekninen isännöitsijä Puh. 0207 209 412 Timo Jantunen Päivi Koskinen Juha-Pekka Mäkinen Pirkan Isännöintikeskus Oy Putkistosaneerauksien ammattilainen Teemme ammattitaidolla mm: x Vesi-, viemäri– ja lämpösaneeraukset x Kaukolämmön lämmönsiirtimien asennukset x Patteriventtiilien vaihdot x Huollot ja korjaukset x Timanttiporaukset ja –sahaukset Teemme joustavasti niin pienet kuin suuretkin kohteet. Ota yhteyttä niin kerromme lisää! Sileesuonkatu 4 33330 Tampere www.putkityokv.com [email protected] Puhelin: 020 766 9920 Urakointi: 020 766 9921 Huolto: 0400-732 152 Faksi: 020 766 9926 REMONTTI TULOSSA? Yritysverkostomme on Suomen johtavia korjausrakentamisen, rakennesuunnittelun ja kiinteistöjen teknisen elinkaarenhallinnan asiantuntijoita. Mikko Niskanen vastaava isännöitsijä, toimitusjohtaja Markku Niskanen Pirkka-Matti Pennanen Tero Jarmas Kiinteistöpäällikkö, PKL Puh. 0207 209 413 Kirjanpitoyksikkö TARJOAMME SEURAAVIA PALVELUJA: Arkkitehti- ja pääsuunnittelu Rakenne- ja korjaussuunnittelu Talotekninen suunnittelu Rakennuttaminen Rakennus- ja talotekninen valvonta Kuntoarviot ja -tutkimukset, huoltokirjat Energiakatselmukset ja -todistukset PutkiremonttiPlus-palvelu linjasaneerauksiin VAHANEN TAMPERE OY Itsenäisyydenkatu 17 B 21, 33500 Tampere puh. 020 769 8638 www.vahanen.com Kati Niskanen Jenni Heikkinen Leila Pirttikoski Niina Lehtola Anne Komppa Maarit Kärnä Sisko Teelmäki Puh. 0207 209 451 Puh. 0207 209 452 Toimistomme Nokialla osoitteessa: Härkitie 5, 37100 Nokia Avoinna ark. 8.00-16.00 (kesäperjantaisin suljemme klo 15.00) Asiakaspalvelun puh. 0207 209 420 • sähköpostiosoite: [email protected] sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: etunimi.sukunimi @isannointikeskus.fi Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE 16 11.10.2009 14:15 Sivu 16 Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
© Copyright 2024