Isännöintikeskus nyt Klingendahlissa Isännöintikeskus nyt

Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
11.10.2009
14:15
Sivu 1
Isännöintikeskus
nyt Klingendahlissa
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
2
11.10.2009
14:15
Sivu 2
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Uusi laki tuo turvaa
ja selventää vastuita
Hallitus antoi maaliskuun lopussa eduskunnalle esityksen uudesta asunto-osakeyhtiölaista. Lakiesityksen tarkoituksena on lisätä asunto-osakeyhtiömuotoisen asumisen
turvallisuutta ja tehokkuutta sekä kannustaa myös osakkaita pitämään huolta huoneistoistaan. Lisäksi tavoitteena on selventää yhtiön ja osakkeenomistajan välisen vastuun rajoja kunnossapitovastuun, osakkeenomistajan muutostöiden sekä niihin liittyvän päätöksenteon osalta.
Voimassa oleva asunto-osakeyhtiölaki valmisteltiin 1960-1980 -luvuilla, jolloin yli
60 prosenttia nykyisestä asuntokannasta
rakennettiin. Sen jälkeen hyvä rakennustapa on kehittynyt ja osakkaiden ja yhteiskunnan vaatimukset asumisen suhteen ovat
selkeytyneet. On myös saatu enemmän tietoa siitä, miten asuinrakennusten elinkaarta voidaan pidentää ja ympäristölle aiheutuvia rasitteita vähentää.
Asunto-osakeyhtiöiden hyvinvoinnin
merkitystä korostaa se, että niissä asuu noin
kaksi miljoonaa suomalaista eli lähes puolet kansasta ja asuntoosakeyhtiöiden
omistamat kiinteistöt muodostavat hyvin suuren osan kansallisvarallisuudesta.
Pitkään valmistelussa ol-
leen uuden lain tavoitteena on kannustaa
taloyhtiöitä kunnossapitoon ja selventää
päätöksentekoa, mikä edistäisi tarpeellisten rakennustöiden käynnistämistä taloyhtiöissä.
Tiedonsaantiin parannuksia
Osakkaiden tiedonsaantiin ehdotetaan parannuksia, jotka helpottaisivat korjausten
ja uudistusten oikeaa ajoitusta sekä mahdollisuuksia ennakoida asumiskustannusten kehitystä.
Uutta olisi, että yhtiökokouksessa pitäisi vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta. Yhtiökokoukseen osallistumista helpotettaisiin ja kokousasiakirjojen saatavuutta parannettaisiin. Myös vastikkeina
kerättyjen varojen käyttöä koskevia tilinpäätösvaatimuksia selvennettäisiin osakkaiden oikeusturvan parantamiseksi.
Laki muuttaa varsinaisen yhtiökokouksen pitämistä koskevia määräaikoja. Yhtiökokous on pidettävä vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
Säännös on pakottava eli yhtiöjärjestyksessä ei voida määrätä kuutta kuukautta lyhyemmästä ajasta.
Pelisääntöihin selvennyksiä
Yhtiön ja osakkeenomistajan välisen kunnossapitovastuun jako säilyisi pääosin ennallaan. Ehdotuksen mukaan kuitenkin hanat ja WC-istuimet vesilaitteistoineen siirtyisivät taloyhtiön vastuulta osakkaalle. Sitä vastoin esimerkiksi lämmitysjärjestelmät, kuten sähköpatterit, kuuluisivat vastaisuudessa yhtiölle.
Osakkaan oikeus tehdä muutoksia omissa tiloissaan säilyisi ennallaan. Ilmoitusvelvollisuutta kuitenkin laajennettaisiin siten,
että osakkaan olisi ilmoitettava kaikista sel-
laisista muutostöistä, jotka voivat vaikuttaa yhtiön tai toisen osakkaan hallinnassa
olevien tilojen käyttämiseen työn aikana.
Ilmoituksessa tulisi olla tiedot, joiden
perusteella yhtiö tai toinen osakas voi arvioida hyvän rakennustavan noudattamista sekä muutostyöstä mahdollisesti aiheutuvaa vahinkoa tai haittaa.
Uudistuksen jälkeen kaikki asunto-osakeyhtiöitä koskevat säännökset sisältyisivät asunto-osakeyhtiölakiin, eikä osakeyhtiölakia enää sovellettaisi asunto-osakeyhtiöihin. Uuden asunto-osakeyhtiölain on
tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010.
Isännöintikeskus
valmis muutokseen
Isännöintikeskus on koko lain valmistelun
ajan tehnyt toimia, jotka helpottavat taloyhtiöiden ja niiden hallinnon siirtymistä
uuden lain mukaisiin velvoitteisiin. Asiakasyhtiöissämme on tehty kuntoarviot, joiden pohjalta yhtiöiden hallitukset voivat
laatia lain vaatiman lähivuosien korjaussuunnitelman. Kuntoarvion pohjalta isännöintitodistuksiin on lisätty myös kuntotodistus.
Isännöitsijäntodistuksen osaksi liitetään
nykyisin niin ikään lain vaatima energiatodistus, joka pohjautuu sähköisen huoltokirjan avulla kerättäviin reaaliaikaisiin kulutustietoihin.
Valmistelut ovat nyt tehty ja Isännöintikeskuksen puolesta uusi laki voisi astua voimaan vaikka huomenna.
Mikko Niskanen
Toimitusjohtaja
Pirkan Isännöintikeskus Oy
Risto Jaakkola
Toimitusjohtaja
Isännöintikeskus Tampere Oy
3
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
4
11.10.2009
14:15
Sivu 4
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Tässä lehdessä
lisäksi mm.
Tekninen yksikkö auttaa kiinteistön korjauksissa
Ketterästi ja joustavasti taloyhtiön asialla
Isännöintikeskus on perustanut teknisen yksikön, joka on taloyhtiön
apuna korjaushankkeen
eri vaiheissa. Lisäksi yksikkö tekee erilaisia tutkimuksia ja antaa lausuntoja kiinteistöjen teknisestä kunnosta.
T E K N I N E N yksikkö perustettiin
alkuvuodesta 2009.
– Alalla on tapahtunut murros, johon Isännöintikeskus on hyvin systemaattisesti valmistautunut viimeisen kolmen vuoden ajan. Tarve tuottaa omia teknisiä palveluita oli yksinkertaisesti niin selvässä kasvussa, että ratkaisu oli ainoa looginen. Kiinteistöissä on tänä päivänä tekniikkaa
mitä enenevässä määrin, ja tämän
puolen osaamista halusimme entisestään vahvistaa isännöintitoiminnassamme, toimitusjohtaja M i k k o N i s kanen toteaa.
Teknisen isännöinnin palveluita
ovat muun muassa lämpökamerakuvaukset, lämpötilamittaukset sekä
kosteusmittaukset ja -lausunnot. Tekninen yksikkö huolehtii myös lain vaatimien energiatodistusten laatimisesta. Saneeraushankkeissa yksiköstä
löytyy taloyhtiöiden palvelukseen
asiantuntemusta rakennuttamisesta
ja valvonnasta sekä projektien johtamisesta.
– Asiakaskunnassa on selvästi tarvetta tällaisille palveluille, eikä se tarve ainakaan lähivuosina vähene, Niskanen sanoo.
Suunnitteluvaiheessa
kuvaan mukaan
Helmikuun alussa Isännöintikeskuksen teknisessä yksikössä aloitti työnsä rakennusinsinööri Panu Rasimus.
Hänellä on insinöörin koulutuksen lisäksi lisäopintoja mm. rakennusfysiikassa. Panu on suorittanut kosteuden
mittaajan koulutusohjelman, märkätila-asentajan tutkinnon sekä kuntotarkastajan pätevöitymisohjelman.
– Toistaiseksi kuntoarviot on vielä
den aikasäästöt, kun suunnittelu ja
rakentaminen nivoutuvat paremmin
yhteen. Suunnittelutyön kilpailutusvaihe jää korjaushankkeen vaiheista
kokonaan pois, jolloin päästään suoraan hankesuunnittelusta kilpailuttamisen ja urakoitsijan valintaan. Prosessi on sen vuoksi paljon virtaviivaisempi ja nopeampi, Panu Rasimus selventää.
– Suurin haaste tässä mallissa on
riittävän yksityiskohtaisen hankesuunnitelman ja tarjouspyyntöasiakirjan laatimisessa. Kun tämä vaihe
tehdään huolella, lopputulos on myös
taloyhtiölle kokonaistaloudellisesti
edullisempi.
Rakentamisen parissa
koko ikänsä
Pirkan Isännöintikeskus Oy:n tekninen yksikkö toimii asiantuntijana korjaushankkeissa ja kiinteistötutkimuksissa.
teetetty ulkopuolella, mutta jatkossa mahdollisesti tulemme itsekin tarjoamaan näitä palveluja taloyhtiöille
kilpailukykyiseen hintaan, Rasimus
kertoo.
Pääpaino lähivuosina on varmasti
korjaushankkeiden läpiviennissä.
Isännöitsijät käynnistävät tarveselvityksen kuntoarvioineen, ja sen perusteella yhtiössä määritellään korjaustarve sekä alustava kustannusarvio.
Kun hankesuunnittelupäätös on tehty, laaditaan hankeselvitys ja sen pohjalta hankeohjelma.
– Investointipäätöksen teon jälkeen tekninen yksikkö astuu korjaushankkeessa vahvemmin kuvaan mukaan. Autamme suunniteltujen asioiden eteenpäin viennissä osallistuen
mm. rakennussuunnittelun organisointiin ja ohjaukseen sekä tarjouspyyntöasiakirjojen laadintaan. Kun
rakentamispäätös on tehty ja urakkasopimukset laadittu, varsinainen rakennustyö voi alkaa, Panu Rasimus
selventää.
– Urakkaneuvotteluissa on kiinnitettävä huomioita oikeisiin asioihin.
Niillä on lopputuloksen kannalta
usein ratkaiseva merkitys.
Tilaajan etujen varmistaja
Korjaushankkeen edetessä varsinaiseen rakennusvaiheeseen taloyhtiö
tarvitsee oman edunvalvojansa. Tällöin se voi turvautua ulkopuoliseen
konsulttiin tai Isännöintikeskuksen
tekniseen yksikköön.
– Toimimme sovittaessa taloyhtiön
puolesta rakennuttajatehtävissä johtaen hanketta tilaajan näkökulmas-
ta, Panu Rasimus toteaa.
Hallituksen päätettyä myöntää ylimääräinen 10 prosentin suhdanneavustus tänä vuonna käynnistettäviin
korjaushankkeisiin taloyhtiöt ovat pistäneet töpinäksi.
– Avustus pamautti korjaustoiminnan täysillä käyntiin. Isännöintikeskuksen hoidossa olevasta kiinteistökannasta ainakin kymmenellä prosentilla on joku hanke menossa. Joukossa on pienempiä hankkeita kattomuodon muutoksista aina miljoonien putki- ja julkisivusaneerauksiin.
– Ei tässä minuuttiakaan ole tarvinnut peukaloita työpöydän takana
pyöritellä.
KVR-urakkamalli tulossa
Panu Rasimus uskoo KVR-urakkamallin yleistyvän myös putkistosaneerauksissa. Mallissa urakoitsija toteuttaa myös suunnitelmat. Toimintatapa
nopeuttaa hankkeiden läpivientiä
merkittävästi.
– Hankkeen kokonaiskestossa voidaan saada parhaimmillaan jopa vuo-
5
Panu Rasimus on pitkän linjan ammattilainen rakennusalalla.
– Olen puuhaillut korjausrakentamisen kanssa koko ikäni. 13-vuotiaana
oli töissä mansikkamaalla, mutta sen
jälkeen olen ollut aina jollain tapaa rakentamisen kanssa tekemisissä.
Rakennusinsinööriksi valmistumisensa jälkeen hän toimi kahdeksan
vuotta pääkaupunkiseudulla YIT:n
korjausrakentamisyksikössä työmaajohdon tehtävissä.
Vuosina 2004-2008 hänellä oli oma
kuntotutkimusyritys, mutta taantuman alkaessa hän lähti hyödyntämään osaamistaan uusien haasteiden
parissa.
– Minun vahvuuteni ja työnantajan
tarpeet kohtasivat sataprosenttisesti. Olen ollut erittäin tyytyväinen monipuoliseen työnkuvaan, jossa voin
hyödyntää vahvuuksiani ja kokemustani laidasta laitaan.
Teknisen yksikön osalta Rasimus
listaa tulevaisuuden haasteiksi yksikön resurssien sovittamisen asiakasyhtiöiden tarpeita vastaavaksi niin,
että palvelua voidaan antaa jatkuvasti riittävän laadukkaasti, ketterästi ja
kustannustehokkaasti.
– Takana on ajatus, että pystymme
antamaan hallinnollisille isännöitsijöille aina oikean ja riittävän tiedon
päätöksenteon pohjaksi, tekninen
isännöitsijä Pasi Rasimus toteaa.
sivu 8
Kokonaisvastuurakentaminen eli
KVR-urakointi tekee tuloaan myös
putkistosaneerauksiin. Taloyhtiölle
yhden sopimuksen malli on kätevä ja
aikaa säästävä
sivu 11
Suunnitelmallisesti hoidettuun kiinteistöön saa myös lainaa. Tilinpäätöstietojen lisäksi rahoittajia kiinnostavat myös kiinteistön teknistä kuntoa arvioivat dokumentit.
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
6
11.10.2009
14:15
Sivu 6
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy muutti Klingendahliin
Isännöintikeskus otti käyttöön sähköisen arkistointiohjelman
Isännöintikeskus vahvisti
organisaatiotaan
Parempi ote taloyhtiöiden piirustuksista
Isännöintikeskus Tampere Oy on ostanut Tampereen Kiinteistökeskus
Oy:n liiketoiminnot. Tampereen toimipisteet yhdistyivät ja syyskuun alusta
koko henkilöstö on toiminut yhdessä Klingendahlin kiinteistössä sijaitsevassa toimipisteessä.
Kaikkien Isännöintikeskuksen hoidossa olevien
kiinteistöjen piirustukset
ja dokumentit on viety
sähköiseen arkistointiohjelmaan. Tieto on nyt helposti löydettävissä ja
päivitettävissä.
TA M P E R E E N Kiinteistökeskus
Oy on vuonna 1986 perustettu yksityinen isännöitsijätoimisto, jonka toimitusjohtaja T imo Parviainen on työskennellyt yhtiössä vuodesta 1989 alkaen ja on yhtiön omistaja.
Isännöintikeskus Tampere Oy on
yksityinen kotimainen yritys, jonka
omistajat Mikko Niskanen, AIT, ISA,
KIJO, JET ja R i s t o J a a k k o l a, LKV,
ISA, JET ovat kokeneita kiinteistö-
alan ammattilaisia ja tuovat oman ja
organisaationsa osaamisen nyt myös
Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n
asiakkaiden käyttöön.
Liiketoiminta Klingendahlissa on
jatkunut Tampereen Kiinteistökeskus Oy:n osalta keskeytyksettä kesäkuussa tehdyn liiketoimintakaupan
jälkeen. Kaikki Kiinteistökeskuksen
toimihenkilöt siirtyivät Isännöintikeskus Tampere Oy:n palvelukseen
vanhoina työntekijöinä. Syyskuun
alussa Isännöintikeskus Tampere
Oy:n henkilöstö muutti toimipisteensä Puutarhakadulta Klingedahlin tiloihin.
Tampereen Kiinteistökeskus Oy on
rekisteröity Isännöintikeskus Tampere Oy:n aputoiminimeksi. Tampereen
Kiinteistökeskus Oy:n toimitusjohtajan Timo Parviaisen kanssa on sovittu, että hän jatkaa sovittuja tehtäviä
vähintään seuraavat kaksi ja puoli
vuotta.
Sari Ranta vastaanottaa asiakkaita Klingendahlin kiinteistössä, osoitteessa Pyhäjärvenkatu 5 A.
A R K I S T O I N T I O H J E L M A mahdollistaa eri tavoin tehtyjen ja eri
muotoihin tallennettujen piirustusten, karttojen, kuvien ja muiden dokumenttien katselun, tulostuksen ja
yhdistämisen.
Graafisen informaation käyttö on
lisääntynyt merkittävästi kiinteistönhoidossa, kun suunnittelu on siirtynyt lähes yksinomaan CAD-järjestelmille. Sähköiseen arkistointijärjestelmään tallennettujen vanhojen piirustusten tietoa on helpompi hallita
– etsiä, päivittää, tulostaa ja tarvittaessa siirtää.
Arkistointiohjelma nopeuttaa huomattavasti työrutiineja.
– Paperilla olleiden piirustusten
hallinta oli työlästä ja vei sekä tilaa
että aikaa. Sähköisesti arkistoidut dokumentit ovat muutamalla näppäimen painalluksella minkä tahansa
työaseman ruudulla. Oikeiden asiakirjojen etsimiseen ei mene turhaa
aikaa, tekninen isännöitsijä Panu Rasimus toteaa.
– Dokumenttien siirtäminen esimerkiksi saneerauskohteen suunnittelijoille käy helposti. Kuvat siirtyvät
tietoverkkojen avulla sinne, missä niitä tarvitaan. Kyllä sähköinen arkistointi on nykypäivää.
Näin Isännöintikeskus vastaa myös
uuden asunto-osakeyhtiölain vaatimukseen korjausrekisterin ylläpidosta. Sähköisen huoltokirjan käyttö
edellyttää sähköisiä piirustuksia.
7
Tekninen isännöitsijä Panu Rasimus näkee asiakasyhtiöiden kiinteistöjen piirustukset nyt nopeasti omalta tietokoneeltaan.
Uusi laki tuo uusia isännöintipalveluita
Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuo mukanaan uusia
isännöintipalveluita, kuten muutostyörekisteri ja
viisivuotinen korjaussuunnitelma.
– Taloyhtiön on sovittava
uusien vastuiden hoitamisesta isännöintiyrityksen kanssa, teroittavat
lakiin perehtyneet asianajaja Timo A. Järvinen
Juridia Oy:stä ja kiinteistölakimies Tapio Nevala.
Mikko Niskanen (vas.) ja
Risto Jaakkola
tutustumassa
Klingendahlin
miljööseen.
J Ä RVISEN ja Nevalan mielestä
isännöintityön arvostus kasvaa merkittävästi uuden lain myötä. He uskovat, että ei-ammattimainen isännöinti häviää vähitellen vaatimusten ki-
ristyessä. Yhä harvempi ei-ammattilainen haluaa ottaa tiukentuvaa vastuuta itselleen.
Laissa velvoitetaan asuntoosakeyhtiöt muun muassa pitämään muutostyörekisteriä
huoneistoissa tehtävistä remonteista. Muutostyö- ja kunnossapitoilmoitusten vastaanottaminen, käsittely, tarkastaminen, rekisterin ylläpitäminen ja tietojen siirtäminen
isännöitsijäntodistuksiin tuo
isännöintiyrityksille lisää työtä.
– Käytännössä asunto-osakeyhtiön hallituksen ei tarvitse näistä sen enempää murehtia, uusista töistä on vain sovittava isännöintiyrityksen
kanssa. Isännöintipalvelu laajenee selvästi, mikä näkyy
luonnollisesti myös hinnoitte-
lussa, Järvinen kuvaa lain vaikutuksia.
Isännöintiyrityksissä kiireet lisääntyvät. Helsingin Ammatti-Isänöitsijät
HAI ry:n puheenjohtaja Reijo Savolainen toivoo, että uusista palveluista
saadaan sovittua ajoissa.
– Parasta olisi puhua näistä asioista taloyhtiössä mahdollisimman pian.
Kasvava palvelukokonaisuus yhdistettynä vaikeaan työvoimatilanteeseen huolestuttaa isännöintiyritysten
johtoa. Isännöintiyrityksiin tarvitaan
lisää työntekijöitä, mutta osaavaa työvoimaa ei tahdo löytyä. Isännöintiyrityksissä onkin kovat odotukset, että
alan uusista opinto-ohjelmista löytyy kentälle uutta työvoimaa.
Asunto-osakeyhtiölakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä ja
tulee voimaan vuonna 2010.
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
8
11.10.2009
14:15
Sivu 8
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
9
KVR-urakka on taloyhtiön kannalta selkeä ratkaisu
Putkistosaneeraus liikkeelle perinteistä mallia nopeammin
Kokonaisvastuurakentaminen eli KVR-urakointi
on Suomessa etenkin saneerauskohteissa vielä
uudehko, mutta kansainvälisesti paljon käytetympi toimintamalli. Siinä
urakoitsija ottaa vastuun
koko hankkeen mukaisesta toteutuksesta suunnitteluineen.
Taloyhtiön kannalta malli on selkeä ja mahdollistaa perinteistä urakkamallia nopeamman liikkeellelähdön.
TA M P E R E L A I N E N Asunto-osakeyhtiö Voionmaankatu 71-75 on kolmen asuinkerrostalon yhtiö, jonka rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1964. Rakennusten viemäriputkistot ovat pääsääntöisesti alkuperäisessä kunnossa olevia valurautaviemäreitä. 102 asuntoa sisältävän kiinteistön vesijohtoja on osittain uusittu kupariputkilla vuonna 1992.
Kiinteistössä on tehty kuntoarvio
ja putkistojen kuntotutkimus, jotka
antoivat hyvät lähtötiedot hankesuunnitelman laatimiseen. Niiden pohjalta taloyhtiö sai kokonaisvaltaisen kuvan tilanteesta.
– Tarjousten vertailtavuuden kannalta on tärkeää, että urakkasisältö
on yksilöity riittävän tarkasti. Silloin
“
Voionmaankatu 71-75 on kolmen asuinkerrostalon yhtiö, jonka rakennukset ovat valmistuneet 1960-luvun puolivälissä. Asuntoja taloissa on yhteensä 102.
tarjoukset saadaan sisällöltään mahdollisimman samankaltaisiksi. Kun
määrittelyt ovat hyvät, urakkatarjoukset ovat selkeää laskettavaa, toteaa
hankesuunnitelman osana omaa diplomityötään laatinut Tomi Häikiö Insinööritoimisto LaRa Oy:stä.
Yksi sopimuskumppani
Tomi Häikiö on laatinut hankesuunnitelman Voionmaankadun putkistoremonttiin. Odotukset KVR-mallin toimivuudesta ovat kovat
KVR-urakassa tilaaja kertoo tilatarpeensa toteuttajalle ja saa heti projektin alkuvaiheessa urakoitsijaa sitovat kustannusarviot rakentamispäätöksen pohjaksi. Rakennushanke voidaan aloittaa tarvittaessa vaikka heti rinnan suunnittelun kanssa.
– Taloyhtiön kannalta malli on sel-
keä, koska sillä on tilaajana vain yksi sopimuskumppani. Myös taloyhtiön
nimeämä valvoja valvoo vain yhtä kokonaisuutta. Liikkeelle päästään nopeammin, koska päätökseen tarvitaan
yleensä vain yksi tai pari yhtiökokousta. Perinteisessä mallissa jokaiselle
päätökselle on haettava erikseen valtuutus. Prosessi on hidas ja jäykkä,
Tomi Häikiö sanoo.
Esimerkiksi Voionmaankadun putkistosaneerauksen osalta nopea liikkeellelähtö on yksi avainasioista, koska taloyhtiö pyrkii saamaan urakkaan
valtion suhdanneluonteista avustusta. Se edellyttää töiden aloittamista
tämän vuoden puolella ja urakan loppuunsaattamista vuoden 2010 lop-
puun mennessä.
Urakkasopimukset allekirjoitettiin
syyskuun puolivälissä ja asbestipurku- sekä yleisten tilojen purkutyöt alkoivat heti seuraavalla viikolla. Kellareiden osalta työt pyritään tekemään pääosin valmiiksi jo tämän vuoden puolella. Asuntojen työt aloitetaan vuodenvaihteen jälkeen ja valmistumispäiväksi
kirjattiin
30.12.2010.
– Aikataulu on tämänkokoiselle
urakalle haastava, muttei mahdoton.
Normaalisti näin isoon urakkaan varattaisiin hieman pidempi työaika.
Hankkeen osalta päästiin kuitenkin tekemään jo hieman ennakkovalmisteluja ennen yhtiökokouksen lo-
pullista päätöstä.
– Saimme tarjoukset kymmeneltä
urakoitsijalta. Niistä kaksi erottui joukosta ja heidän kanssaan käytiin tarkempia neuvotteluja. Molemmilla tarjoajilla olivat samat suunnittelijat, joten suunnittelua päästiin hieman
aloittelemaan jo ennen sopimusten
allekirjoitusta, Häikiö kertoo.
Positiivisin odotuksin
Vaikka KVR-mallin käyttö putkistosaneerauksissa on ainakin Tampereen
seudulla uutta, uskoo Tomi Häikiö tämän mallin etuihin. Toki haasteitakin
KVR-mallin käyttöön liittyy.
– Mallin mukaan urakoitsija valit-
Taloyhtiön kannalta malli on
selkeä, koska sillä tilaajana on
vain yksi sopimuskumppani.
see itse yhteistyökumppaninsa. Jos
aliurakoitsijoiden joukossa on lenkki,
josta tilaajalla ei ole tietoa tai josta
on huonoja kokemuksia, tuo se omat
haasteensa valintaprosessille. Tilaajan on mietittävä, miten tällaiset tekijät pisteytetään suhteessa hintaan,
Tomi Häikiö pohtii.
Kaikki uusi aiheuttaa yleensä ensi alkuun epäilyjä. Häikiökin myöntää, että aluksi ajatus KVR-mallin käytöstä putkistosaneerauksessa tuntui
vieraalta.
– Ajattelin, että se tulee taloyhtiölle perinteistä tapaa kalliimmaksi. Nyt
ennakkoluuloni ovat hälventyneet. En
tiedä, johtuuko se rakennusalan yleisestä työtilanteesta vai urakkamuodosta, mutta taloyhtiön saamat tarjoukset osuivat aika hyvin siihen budjettiin, joka ennalta oli mietitty. Positiivisin odotuksin lähden seuraamaan
tämän hankkeen etenemistä.
Voionmaankadulla urakkakokonaisuuteen kuuluu perinteisellä mallilla
tehtävien käyttövesi- ja viemärisaneerausten lisäksi muun muassa kylpyhuoneiden nykyaikaistaminen, huoneistokohtaisten vesimittarien asennukset sekä yleisten sauna- ja pesulatilojen saneeraukset ja pienimuotoiset tilamuutokset. Pihalla toteutetaan sadevesiviemäröinti ja uusitaan
rakennusten salaojajärjestelmä sekä sokkeleiden vedeneristykset.
Urakkasisältöön kuuluvat myös
asuntojen sähköistyksen uusiminen
kolmivaiheiseksi ja yleiskaapelointi,
jotka on luontevaa tehdä samalla, kun
rakenteita avataan.
– Rakennukset ovat selkeitä elementtitaloja, joten rakenteet ovat aika hyvin tiedossa. Siinä mielessä tämä on koostaan huolimatta aika helppo saneerauskohde. Isoja yllätyksiä ei
toivottavasti ole edessä, Tomi Häikiö
toteaa koputtaen samalla puuta.
Mallista tuli toimiva
Hankesuunnitelmaa laatiessa Tomi
Häikiö joutui aloittaman nollapisteestä. Valmista tällaiseen urakkamuotoon sopivaa määrittelymallia ei ollut
olemassa.
– Lähdin liikkeelle tyhjästä exceltaulukosta, johon aloin kerätä kaikkia mahdollisia tällaisen putkistourakan yhteydessä kyseeseen tulevia töitä. Kun lista oli valmis, aloin tehdä yksilöintiä tätä hanketta koskien periaatteella tehdäänkö kyseinen työ vai
ei, Häikiö kertoo.
– Se oli aikaa vievä työvaihe. Lopulta siitä tuli kuitenkin hyvä työkalu,
josta löytyvät kaikki pääasiat riittävän yksinkertaisessa muodossa. Varmaan käytämme sitä jatkossakin vastaavan tyyppisissä hankkeissa. Työkalu helpottaa hankkeiden huolellista
ennakkovalmistelua.
Häikiö uskoo KVR-mallin yleistyvän Suomessakin myös putkistosaneerauskohteissa.
– Tarve saneerauksille vain kasvaa
tulevaisuudessa, joten menetelmiä ja
työtapoja on kehitettävä. KVR-urakassa kokonaisvastuu on yhdellä toimijalla, mikä on tilaajan kannalta selkeää, Tomi Häikiö toteaa.
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
10
11.10.2009
14:15
Sivu 10
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
LUOTETTAVA KORJAUSRAKENTAMISEN AMMATTILAINEN
Kaskitie 22, 33540 Tampere
Kai Bergholm
041 539 5762
www.kb-rakennus.fi
t Talotekniset peruskorjaukset,
rakennusurakat sekä
kokonaisurakat
tParveke- ja julkisivutyöt
tVesikattojen puutyöt
tLiike- ja toimistotilat,
myös julkiset kohteet
tToiminta Pirkanmaalla ja
pääkaupunkiseudulla
Ota yhteyttä,
kun tarvitset osaavaa ja
kilpailukykyistä
rakennusurakoitsijaa!
Satamawoudissa asut
toimivassa ympäristössä
www.skanska.fi/kodit
As. Oy Härmälänrannan Satamawouti, Viimankatu 1
Pyhäjärven rannalla kerrostalokoteja, joissa toimivat tilaratkaisut. Suurimmasta osasta asuntoja avarat järvinäkymät. Järvi, Härmälänsaari ja rantoja myötäävät kävelyreitit
tarjoavat monia harrastus- ja ulkoilumahdollisuuksia.
Tampereen keskustan tavoittaa helposti bussilla, pyörällä
tai omalla autolla. Peruspalvelut ovat valmiina vanhan
Härmälän puolella ja tarjontaa täydentää Pirkkalan
puolella sijaitseva ostoskeskittymä.
Huoneistoesimerkkejä
2h+k+s+p 55 m2 2. krs mh. 90.950 € vh. 181.900 €
3h+k+s+p 90,5 m2 2. krs mh. 143.800 € vh. 287.600 €
3-4h+k+s+p 110 m2 1. krs mh. 177.750 € vh. 355.500 €
Uuteen kotiin -tunnus: 3729
Kiinnostuitko? Lisätietoja asuntomyynnistämme
Verstaankatu 1, 33100 Tampere,
p. 0800 150 051 (maksuton), ma-pe klo 8.30-16.30
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
11
Lainoihin tulossa
lisää vaihtoehtoja
ASUNTO-OSAKEYHTIÖISSÄ
korjaustarpeet vain kasvavat. Rahoituslaitokset ovat sen vuoksi lähteneet
kehittämään yhä uusia vaihtoehtoja
korjausten rahoittamiseksi.
Lasse Saari Nordean Nokian konttorista pitää taloyhtiöitä luotettavina
luottoasiakkaina.
– Ne seisovat hyvin monella tukijalalla. Jos kiinteistö ja yhtiö muuten
on huolellisesti hoidettu, taloyhtiö on
pankille varsin turvallinen asiakas.
– Vielä jos yhtiössä on tehty jonkin
verran etukäteissäästöjä eli on perustettu rakentamisrahastoja, niin lainapäätös on aina helpompi tehdä. Tietysti yhtiön on myös pystyttävä esittämään luotettavat suunnitelmat korjaushankkeesta, Saari sanoo.
Energiatodistusten, kuntoluokitusten ja muiden kiinteistön kuntoa selvittävien asiakirjojen yleistyminen on
Saaresta hyvä asia.
– Ne ovat tärkeitä tietoja varsinkin
asunnon ostajalle. Kun pankit rahoit-
tavat asunnon ostajia, meidänkin on
hyvä tietää tulossa olevista remonteista. Se helpottaa lainanhakijan
maksukyvyn arviointia. Jos odotettavissa on useita isoja remontteja,
se tietää melkoista painetta vastikkeisiin.
Nordeassa on huomattu valtion
suhdanneluonteisen korjausavustuksen vaikutus lainahakemusten määrän kasvuna.
– Alkuvuodesta lähdettiin liikkeelle pienillä hankkeilla, syksyn myötä
mukaan ovat tulleet isommat, pidempää suunnittelua vaatineet hankkeet.
Korjausvelkaa yhtiöillä tuntuu olevan,
joten ei niiden rahoittamistarve ainakaan vähenemässä ole, Saari toteaa.
– Nordealle taloyhtiöt ovat tärkeä
rahoituskohde. Olemmekin kehittäneet aivan uudenlaisen rahoituspaketin juuri korjausrakentamista varten. Lähiaikoina markkinoille tuleva ratkaisu helpottaa rahoitussuunnitelua ja turvaa korkotasoa.
Sovi oma
esittelyaika
p. 0800 150 051
Antti Alenus ja Antti Tuomi Tampereen Seudun Osuuspankin Nokian konttorista sanovat rahoittajien arvostavan suunnitelmallista kiinteistönhoitoa.
Rahoittajakin arvostaa hyvin
hoidettua kiinteistöä
Taloyhtiön hakiessa lainaa yhtiön velkaantuneisuusaste on yksi merkittävimmistä kriteereistä
lainapäätöstä tehtäessä.
Tilinpäätöstietojen lisäksi rahoittajat ovat entistä
kiinnostuneempia myös
kiinteistön teknistä kuntoa arvioivista dokumenteista, kuten kunto- ja
energiatodistuksesta tai
tähtiluokittelusta.
Suunnitelmallisesti kiinteistöään hoitava taloyhtiö on aina lainaneuvotteluissa hyvissä asemissa.
R A H O I T TA J AT haluavat aina tutustua taloyhtiön tilanteeseen pelkkiä tilinpäätöstietoja tarkemmin.
– Pienellä paikkakunnalla on etuna se, että me tunnemme melkein jokaisen yhtiön ja niiden tilanteen. Tarvittaessa kiinteistöllä on myös helppo käydä omin silmin katsomassa,
miltä sen kunto näyttää, toteavat joh-
taja A n t t i A l e n i u s ja A n t t i Tu o m i
Tampereen Seudun Osuuspankin Nokian konttorista.
Konttorin asiakkaista noin kymmenen prosenttia on yrityksiä ja yhteisöjä. Tähän kategoriaan kuuluvat
myös taloyhtiöt. Luotonannosta niiden osuus on noin viidennes.
– Taloyhtiöitä rahoitettaessa lähtökohtana on aina se, että meidän
on tunnettava yhtiö. Meillä on tässä
kiinteistönvälitystoimintaa saman katon alla, joten uskallan sanoa, että
meillä on aika hyvä näppituntuma alueen kiinteistöihin, Alenius sanoo.
Dokumentit vaikuttavat
laina-aikaan
Rahoituspäätöstä pohdittaessa taloyhtiön velkaantumisaste on painava
tekijä.
– Haluamme tutkia, onko kiinteistöä hoidettu suunnitelmallisesti ja
korjauksia tehty jo aiemmin vai ovatko kaikki isot investoinnit tulossa niskaan yhdellä kertaa. Tietysti myös taloyhtiön koolla on merkitystä, Antti
Tuomi kertoo.
Asiansa hyvin hoitaneen yhtiön on
paljon helpompi lähestyä rahoittajia.
– Onhan se ihan eri asia lähteä
myöntämään esimerkiksi 20 vuoden
lainaa, jos yhtiöllä on olemassa PTSsuunnitelma, joka pohjautuu tehtyihin kuntotarkastuksiin ja jota on järjestelmällisesti noudatettu. Jatkossa näiden asioiden painoarvo varmaan
entisestään nousee. Rahoittajat haluavat mm. nähdä, ovatko kiinteistön
energiakulut hallinnassa.
Tuomi ja Alenius uskovat, että kiinteistön teknistä kuntoa arvioivia dokumentteja olisi jo nyt pyydetty
useammin, mikäli taloyhtiöille tehtäisiin rating-arvioita yritysten tapaan.
– Siihen ei ole ollut kuitenkaan tarvetta, koska taloyhtiöt eivät ole voittoa hakevia tulosyksiköitä.
Taloyhtiöt edelleen
haluttuja asiakkaita
Taloyhtiöt koetaan rahoittajien keskuudessa edelleen varsin turvallisiksi luottoasiakkaiksi, vaikka talouden
kriisin myötä lainoista perittävät marginaalit ovat nousseet.
– Ei rahoittajien suhtautuminen taloyhtiöihin ole muuttunut, mutta marginaalit ovat nousseet kautta linjan.
Taloyhtiöiden lainat ovat usein pitkä-
aikaisia ja varsinkin niiden osalta
myös pankkien kulut ovat nousseet.
Muutama vuosi sitten marginaali saattoi olla taloyhtiöllä jopa 0,3 luokkaa,
mutta tälle tasolle tuskin enää palataan. Markkinat sen tosin viime kädessä säätelevät, Antti Tuomi toteaa.
Taloyhtiön lainat sidotaan yleisimmin euribor-korkoihin. Kiinteäkorkoisia lainoja tai koronvaihtosopimuksia
ei suosita niiden joustamattomuuden
vuoksi.
– Niin taloyhtiöt kuin rahoittajat
haluavat, että osakkailla on vähintään
kerran vuodessa mahdollisuus maksaa oma lainaosuutensa pois. Osakkaille tarjotaan yleensä myös muita
vaihtoehtoja kuin rahoitusvastikkeena maksettava yhtiölaina. Lainan ottaminen henkilökohtaisesti voi monta kertaa olla joustavampi ja kilpailukykyisempi vaihtoehto osakkaalle,
Tuomi sanoo.
Laina-ajasta päätettäessä perustana on remontin todellinen käyttöikä.
– Ei esimerkiksi maalausurakkaan
myönnetä 20 vuoden laina-aikaa. Sen
sijaan putkiremonteissa oletettu käyttöikä on jo tätä luokkaa.
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
14:15
Sivu 12
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
13
Jokainen taloyhtiö saa nettiin omat sivut, josta löytyvät tiedotteet ja pöytäkirjat
Kotisivut aukeavat syksyn aikana
Tämän vuoden loppuun mennessä jokaisella
Isännöintikeskuksen asiakasyhtiöllä on internetissä omat kotisivut. Sieltä löytää kätevästi esimerkiksi remonttiaikataulut, taloyhtiön tiedotteet ja hallituksen päätökset.
Taloyhtiölaina vai henkilökohtainen laina?
>KVYcR^SƒXY^^KWKcR^SƒVKSXKUYRNS]^__UKSUUSSXY]KUUKS]SSX
]KWKVVK^K`KVVKTYVVYSX`K]^SUO]KK^^KKTYSNOXUSXUYRNKVVKXY_]^K
UYR^__^^YWKXUY\UOKU]S>sVVƒSXROXUSVƒUYR^KSXOXZO\_]UY\TK_]
VKSXKTYVVK`YS^WKU]KKcR^SƒVKSXKY]__NOXZYS]`YSYVVKZK\OWZS
`KSR^YOR^Y=YS^KZ`WWZWWK¬ZO"¬TK`K\KK
KSUKUO]U_]^OV__X
Teemme sen mahdolliseksi
Pirkkalaistori 1
Nokia
puh 0200 3000
nordea.fi
Nordea Pankki Suomi Oyj
12
11.10.2009
T Ä L L Ä hetkellä omat kotisivut
ovat käytössä jo osalla Isännöintikeskuksen asiakasyhtiöistä.
– Käytännössä nettisivut ovat tähän asti olleet yhtiöillä, jotka ovat
ne halunneet meiltä tilata. Näitä yhtiöitä on kymmenkunta, Isännöintikeskuksen toimistopäällikkö, kiinteistösihteeri Kati Niskanen kertoo.
Tänä vuonna kaikki muutkin yhtiöt
saavat omat kotisivut.
– Kotisivuja avataan samalla, kun
kohteissa aloitetaan putkistosaneerauksia ja muita isoja korjaushankkeita. Meillä on alkamassa ja käynnissä useita remontteja tänä vuonna. Kotisivuja voidaan hyvin hyödyntää isojen urakoiden tiedottamisessa. Netissä voidaan kertoa esimerkiksi remontin aikatauluista ja sieltä löytyvät
myös urakoitsijan tiedotteet, Niskanen sanoo.
– Osakkailta onkin jo tullut kiitosta siitä, että enää ei tarvitse etsiä kotiin jaettuja lippuja ja lappuja, kun
tiedot löytyvät nyt helposti netistä ja
säilyvät siellä arkistossa.
Netissä voi kertoa
tulevista talkoista
Taloyhtiön kotisivuilta löytyvät ainakin taloyhtiön tiedotteet, pelastussuunnitelmat, järjestyssäännöt ja hallituksen omasta osiosta pöytäkirjat.
– Nettisivut päivitetään meillä
Isännöintikeskuksessa, mutta niiden
sisältö riippuu jonkin verran taloyhtiön hallituksen aktiivisuudesta. Hallitus voi halutessaan toimittaa sivuille omia tiedotteitaan ja muutakin materiaalia, Kati Niskanen sanoo.
– Jo olemassa olevien nettisivujen
sisältö vaihtelee jonkin verran hallituksesta riippuen. Aktiiviset puheenjohtajat lähettävät viestiä muutamankin kerran kuukaudessa ja pyytävät
lisäämään nettisivuille tietoa vaikkapa tulevista talkoista tai pihalta löytyneestä avaimesta.
Tuleva uusi asunto-osakeyhtiölaki
pyrkii parantamaan tiedonkulkua, jo-
hon internet on hyvä apuväline. Nettisivujen avulla voidaan tiedottaa itse asiassa tehokkaamminkin, kuin laki edellyttää. Kotisivuille on helppo
laittaa tietoa myös sellaisista asukkaita kiinnostavista asioista, joista
ei tarvitse ilmoittaa joka postiluukkuun jaettavilla tiedotteilla.
– Tällä hetkellä taloyhtiön kotisivu toimii virallisena tiedotuskanavana Isännöintikeskuksen, taloyhtiön
hallituksen ja osakkaiden välillä. Tulevaisuudessa kotisivuille voidaan avata vapaamuotoisempi asukaspalstakin, mikäli sellaiselle koetaan olevan
tarvetta, Kati Niskanen sanoo.
Osakkaat arvostavat
sujuvaa tiedonkulkua
Kotisivujen ulkoasu on joka taloyhtiöllä samanlainen. Helppokäyttöisiltä sivuilta löytää tietoa vaivattomasti,
vaikka ei olisikaan tottunut tietokoneen käyttäjä.
– Ohjelmistotoimisto on tehnyt kotisivuille järkevän pohjan, Kati Niskanen kiittelee.
Laki ei edellytä isännöintitoimiston tekevän asiakkailleen kotisivuja,
mutta Pirkan Isännöintikeskuksessa
palvelu on koettu hyödylliseksi.
–Teemme asiakastyytyväisyyskyselyitä parin vuoden välein. Kyselyyn vastanneet arvostavat erityisesti sitä, että informaatio kulkee isännöintitoimistolta ja hallitukselta asukkaille. Kotisivuista onkin tarkoitus tehdä osa isännöitsijöiden arkea, Niskanen kertoo.
Taloyhtiön hallituksen jäsenille kotisivut mahdollistavat myös kirjanpidon seuraamisen.
– Voimme laittaa nettiin kirjanpitomateriaalia, jolloin hallituksen jäsenet pystyvät omilla salasanoillaan
helposti seuraamaan taloyhtiön talouspuolta ja maksuliikennettä.
Taloyhtiöiden kotisivut eivät ole
kaikkien internetissä kulkevien luettavana. Osakkaat saavat salasanan,
jolla he pääsevät suojatuille nettisivuille.
Taloyhtiön kotisivu on arkisto, jossa tiedotteet ja pöytäkirjat pysyvät
tallessa ja järjestyksessä. Tietoa kaipaavan ei tarvitse etsiskellä postiluukusta jaettuja lappusia, vaan tiedot löytyvät helposti tietokoneelta.
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
14
11.10.2009
14:15
Sivu 14
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
15
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009
Valtion suhdanneluonteisten
korjausavustusten
hakuaikaa jatkettiin
S U O M E N Kiinteistöliitto pitää
tervetulleena hallituksen päätöstä jatkaa asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisten
korjausavustuksien myöntämistä kolmella kuukaudella maaliskuun 2010
loppuun saakka. Päätös estää korjausten suunnittelun ja rakennustöiden
ruuhkautumisen vuoden lopussa sekä vauhdittaa hintojen putoamista.
Kiinteistöliitto on huolissaan rakennuskustannusten hitaasta laskusta. Korjausrakentamisen suunnittelun, rakennusmateriaalien ja rakennustöiden hinnat eivät vielä ole juurikaan laskeneet. Avustusajan jatkaminen mahdollistaa nyt korjausrakentamisen kustannustason alentumisen.
Korjausavustusten jatkoajan lisäksi hallitus päätti budjettiriihessä kohdentaa suhdanneluonteiset 10 % kor-
jausavustukset huhti- toukokuusta
2010 lähtien taloyhtiöiden energiatehokkuutta parantaviin korjauksien sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton tukemiseen. Taloyhtiöiden
on syytä ottaa tämä huomioon suunnitellessaan korjaushakkeita, jotka
ajoittuvat keväästä eteenpäin.
Asunto-osakeyhtiöiden ja vuokrataloyhtiöiden suhdanneluonteisia
korjausavustuksiin varataan 50 miljoonaa euroa ja rakennusten energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä suosiviin avustuksiin varataan
valtuutta 37 miljoonaa euroa.
Budjetissa turvataan myös valtakunnallisten kosteus- ja hometalkoiden rahoitus. Talonrakennusalan työttömiä ja lomautettuja muuntokoulutetaan korjausrakentamisen osaajiksi.
Ta m p e r e :
Isännöintikeskus Tampere Oy:n henkilökunta
Asiakaspalvelu
puh. 0207 209 410
Pyhäjärvenkatu 5 A
3 3 1 0 0 Tampere
Av o i n n a a r k . 8 . 0 0 - 1 6 . 0 0
etunimi.sukunimi @
isannointikeskus.fi
Risto
Jaakkola
Mikko
Niskanen
Timo
Parviainen
Anssi
Seppä
Seppo
Finnilä
Taija
Sulander
vastaava isännöitsijä,
LKV, JET, ISA
toimitusjohtaja
Puh. 0207 209 411
hallituksen
puheenjohtaja
AIT, ISA, KIJO, JET
isännöitsijä, AIT, ISA
isännöitsijä, ITS
Puh. 0207 209 415
isännöitsijä, ITS
Puh. 0207 209 416
isännöitsijä, ITS-TEK
Tekninen
yksikkö
Pauli
Walden
Juha
Moberg
Juha
Tiainen
Sari
Ranta
Jaana
Piispanen
Päivi
Hakala
Panu
Rasimus
isännöitsijä
avustava isännöitsijä, IAT
avustava isännöitsijä, IAT
Puh. 0207 209 417
toimistopäällikkö, KiSi
Puh. 0207 209 410
kiinteistösihteeri
kiinteistösihteeri
Puh. 0207 209 450
Tekninen isännöitsijä
Puh. 0207 209 412
Timo
Jantunen
Päivi
Koskinen
Juha-Pekka
Mäkinen
Pirkan Isännöintikeskus Oy
Putkistosaneerauksien
ammattilainen
Teemme ammattitaidolla mm:
x
Vesi-, viemäri– ja lämpösaneeraukset
x
Kaukolämmön lämmönsiirtimien
asennukset
x
Patteriventtiilien vaihdot
x
Huollot ja korjaukset
x
Timanttiporaukset ja –sahaukset
Teemme joustavasti niin pienet kuin suuretkin kohteet.
Ota yhteyttä niin kerromme lisää!
Sileesuonkatu 4
33330 Tampere
www.putkityokv.com
[email protected]
Puhelin: 020 766 9920
Urakointi: 020 766 9921
Huolto: 0400-732 152
Faksi: 020 766 9926
REMONTTI TULOSSA?
Yritysverkostomme on Suomen johtavia korjausrakentamisen, rakennesuunnittelun ja kiinteistöjen
teknisen elinkaarenhallinnan asiantuntijoita.
Mikko
Niskanen
vastaava isännöitsijä,
toimitusjohtaja
Markku
Niskanen
Pirkka-Matti
Pennanen
Tero
Jarmas
Kiinteistöpäällikkö, PKL
Puh. 0207 209 413
Kirjanpitoyksikkö
TARJOAMME SEURAAVIA PALVELUJA:
Arkkitehti- ja pääsuunnittelu
Rakenne- ja korjaussuunnittelu
Talotekninen suunnittelu
Rakennuttaminen
Rakennus- ja talotekninen valvonta
Kuntoarviot ja -tutkimukset, huoltokirjat
Energiakatselmukset ja -todistukset
PutkiremonttiPlus-palvelu linjasaneerauksiin
VAHANEN TAMPERE OY
Itsenäisyydenkatu 17 B 21, 33500 Tampere
puh. 020 769 8638
www.vahanen.com
Kati
Niskanen
Jenni
Heikkinen
Leila
Pirttikoski
Niina
Lehtola
Anne
Komppa
Maarit
Kärnä
Sisko
Teelmäki
Puh. 0207 209 451
Puh. 0207 209 452
Toimistomme Nokialla osoitteessa: Härkitie 5, 37100 Nokia Avoinna ark. 8.00-16.00 (kesäperjantaisin suljemme klo 15.00)
Asiakaspalvelun puh. 0207 209 420 • sähköpostiosoite: [email protected]
sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: etunimi.sukunimi @isannointikeskus.fi
Pirkan Isännöintikeskus_09_TRE
16
11.10.2009
14:15
Sivu 16
Isännöintikeskus Tampere Oy:n asiakaslehti • 2009