sivut 8-10 - Lapin Isännöitsijät ry

8
www.lapinisannoitsijat.fi
Sähkönsiirrossa ja kaukolämmössä on selvien
SÄÄSTÖJEN PAIKKA
Oikein valittu sähkön siirtotuote ja tarkistetut kaukolämpömaksut
merkitsevät pysyvää säästöä kiinteistön energiakuluissa.
SKAPAT ENERGIAN KOKONAISVALTAISET ENERGIAPALVELUT
Olemme oikea kumppani kiinteistöjen kaikissa energia-asioissa.
Meiltä saat mm. seuraavat palvelut:
•
•
•
•
•
Sähkönsiirtotuotteenoptimointi
Kaukolämmönperusmaksuselvitys
Kiinteistönenergiaselvitys
Lämmöntalteenottoselvitys
Lämmitystapavertailu
Ota yhteyttä ja aloita
säästäminen energiakuluissa!
Asiakaspalvelu puh. 020 7414 110
[email protected]
www.skapatenergia.fi
Loma-asuntojen isännöintiä Rukalla
TUNNUSLUKUJA
Ruka: 4 hotellia, joissa 1400
vuodepaikkaa, yhteensä
kaikkiaan 23 000 vuodepaikkaa. Koko Kuusamo:
40 000 vuodepaikkaa (hotellitasoisia 3309), 5900
mökkiä.
OMISTUSTAPOJA
Loma-asuntojen omistus
voi olla erillisissä mökeissä,
viikko-osakkeina, kiinteistöosakeyhtiöiden osakkeina
tai asunto-osakeyhtiöiden
osakkeina. Erilliset mökit
omilla tonteilla ovat vähemmistönä Rukan ydinalueella
ja asuminen on keskittynyt
erikokoisiin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöihin.
IKÄJAKAUMA
Ensimmäiset yhtiömuotoiset loma-asunnot ovat valmistuneet 1970-luvun puolivälissä, jolloin valmistui
Kiinteistö Oy Kelokaltiokylään 52 höylähirsimökkiä.
Nimestä huolimatta keloa
ei käytetty rakentamisessa
ollenkaan. Rakentaminen
jatkui 1980-luvun alussa
ja huippuvuodet ajoittuivat
vuosiin 1988-1990. Yhtiömuotoinen rakentaminen
pysähtyi vuosiksi ja raken-
nettiin vain tilauksesta ja
yksittäisien rakentajien toimesta yksittäisiä mökkejä.
Rakentaminen elpyi
2000-luvulle tultaessa ja
ydinkeskustaan ja hyppyrimäen alapuoliseen rinteeseen on valmistunut jo
satoja loma-asuntoja, joissa moneen sisältyy tiukka
vuokraus-velvoite.
Tälläkin hetkellä on Rukan ydinkeskustassa rakenteilla kohde, jossa on alakerrassa ravintola- ja liiketilaa
ja ylemmissä kerroksissa 52
loma-asuntoa. Hankkeelle
on jatkoa vireillä. Muuten
rakentaminen on hiljennyt
2000-luvun huippuvuosista.
ISÄNNÖINTI
Loma-asuntojen isännöinti
ei periaatteessa poikkea
tavallisten asuntojen isännöinnistä mitenkään. Sama
hallinto-, vastikeperintä-,
tilinpäätös- ja korjausten
järjestelyprosessi on tehtävä myös loma-asunnoissa.
Eroa syntyy siinä, noudatetaanko yhtiöön asuntoosakeyhtiölakia vai osakeyhtiölakia.
Asunto-osakeyhtiölakia
noudatetaan ilman erillistä
määräystä kaikissa asun-
to-osakeyhtiömuotoisissa
lomayhtiöissä sekä uudemmissa kiinteistöosakeyhtiöissä (mikäli yhtiöjärjestyksessä ei ole mainittu,
että noudatetaan osakeyhtiölakia). Vanhemmissa
kiinteistöosakeyhtiöissä
noudatetaan siis osakeyhtiölakia.
Tilinpäätöskaavat eroavat hieman toisistaan
asunto-osakeyhtiöissä ja
kiinteistöosakeyhtiöissä.
Käytännössä eroja syntyy
myös siinä, että loma-asuntojen käyttö keskittyy talven
ja kevään sesonkiviikkoihin
ja muuna aikana käyttö on
satunnaista.
Loma-asuntojen osalta hallituksien kokouksia
voidaan pitää puhelin- ja
sähköpostikokouksina,
koska jäsenet ovat ympäri
Suomea. Joissakin yhtiöissä tilinpäätöskokouksia
pidetään myös muualla,
jolloin isännöitsijä matkustaa paikan päälle. Lähinnä
näitä kokouksia pidetään
Helsingissä.
Yhtiökokoukset pidetään pääasiassa Rukalla tai
Kuusamossa aikana, jolloin
osakkaat ovat parhaiten
paikan päällä. Käytännössä
tämä tarkoittaa pääsiäisen
aikaa. Pitkäperjantai voi
olla todella ”pitkä”, kokouksia voi olla jopa viidestä
kahdeksaan.
täytyy ajoittaa hiljaisiin
aikoihin ja se tarkoittaa
tietenkin kesäaikaa.
KORJAUKSET
Loma-asuntojen yhtiöjärjestyksissä on aika usein
asunto-osakeyhtiölaista
poikkeavia määräyksiä
korjaus-vastuusta. Pelkistetyimmillään yhtiöjärjestyksessä on maininta, että
osakas vastaa kokonaan
mökkinsä kunnossapidosta,
yhtiö vastaa sähköjohdoista
mittarille saakka ja vesijohdosta sekä viemäristä
sokkelin ulkopintaan saakka. Useassa yhtiössä on
kylpyhuoneiden korjausvastuu määrätty osakkaalle.
Pienten aikaosuusyhtiöiden
yhtiöjärjestyksessä on usein
määrätty huoltoviikko, johon korjaukset, suursiivoukset ym. pitäisi saada
mahdutettua. Aina se ei
onnistu ja osakkailta pitää
tiedustella vapaita viikkoja,
jolloin korjaus tms. saadaan tehtyä. Lomayhtiöissä erilaisten korjaustöiden
järjestämisessä ja läpiviemisessä on isännöitsijällä
itsenäisempi rooli, kuin
vakituisesti asutuissa yhtiöissä. Hallitus (ja asukkaita)
ei ole paikalla valvomassa
1970-luvulla rakennettuja
loma-asuntoja ”korjataan”
purkamalla entinen pois ja
rakentamalla uusi ja entistä
suurempi tilalle. Rakentaminen tapahtuu osakkaan
vastuulla, mutta silti sillä
on isännöitsijää ”työllistävä” vaikutus. 1980-luvulla
rakennetuissa loma-asunnoissa voi olla yläpohjaongelmia. Ongelma tulee
esiin joko kondensiovuotona tai lämpövuoto alhaalta
päin aiheuttaa jäätymistä
ja sulamista katolla jolloin
palahuopa-katto päästää
veden läpi.
Tämä vaatii koko katon
purkamista, villoituksen
lisäämistä, höyrynsulkujen
korjaamista, tuuletuksen
parantamista ja uuden katon
rakentamista. Myös ”hullujen vuosien” työn jälki
näkyy.
Uudemmissa loma-asunnoissa on edelleen tehty
samoja virheitä yläpohjan
osalta kuin 1980-luvun mökeissä ja niitä joudutaan
korjailemaan. Korjaukset
YHTIÖJÄRJESTYS
työtä ja usein hallitus osallistuu vain vastaanottotarkastukseen. Korjaustöiden
onnistumisessa toivotulla
tavalla on ratkaisevassa
asemassa hyvät suunnitelmat ja osaavat urakoitsijat.
Molemmilla, niin tilaajalla,
kuin tekijälläkin, täytyy
olla hyvin selvillä tavoite
mihin pyritään. Isännöitsijän ammattitaitoon kuuluu
yhteistyöverkostot, joihin
otetaan mukaan urakoitsijat,
suunnittelijat ja valvojat.
Niin, miten muuten loma-asuntojen isännöinti
poikkeaa tavallisista asuntoyhtiöistä? Kerran minulle
soitettiin. Oli hoidettava
kiireellinen asia. Soittaja
oli menossa jossain Oulun
eteläpuolella kotiinsa lomalta.
Kiireisessä lähdössä oli
pikkuneidin nalle unohtunut mökkiin. Soittaja pyysi
hakemaan nallen ja laittamaan postissa tulemaan
ensi tilassa. Että tämmöinen
tapaus…
Kari Nissi
Isännöitsijä jo vuodesta
1980 lähtien
9
www.lapinisannoitsijat.fi
Jätehuollon
muutoksista
Niin jätehuolto kuin monet
muutkin asumiseen liittyvät asiat ovat jatkuvassa
muutoksessa. Jätehuoltoa
verotetaan samaan tapaan
kuin autoja tai sähköä. Jätehuollosta saattaakin asiaan
perehtymätön saada käsityksen jätteen olevan kelpo
bisnestä, sillä kuinka moni
tietää, että kaatopaikalle
sijoitettavan jätteen vastaanottohinta sisältää noin
puolet summastaan jäteveroa ja arvonlisäveroa?
Rovaniemen, Ranuan ja
Pellon alueella toimivan
jäteyhtiön Napapiirin Residuumin jätemaksut nousivat 1.11.2012 Rovaniemen
kaupungin teknisen lautakunnan jätehuoltojaoston
päätöksellä. Jaosto toimii
jätehuollon viranomaisena,
joka päättää nykyisin kuntien teknisten lautakuntien
sijaan jätehuollon palveluista. Taksa nosti jätteiden
vastaanottohintoja sekä jätehuollon perusmaksuja,
eli tutummin ekomaksuja.
Ekomaksut nousevat vuodelle 2013 ensimmäisen
kerran niiden käyttöönoton
aikana. Ensimmäiset ekomaksut perittiin vuonna
2008. Vakituisesti asuttujen
asuntojen ekomaksu on
hinnannousun jälkeen 32
euroa vuodessa ja vapaaajan asunnon ekomaksu
16 euroa vuodessa. Hinnat
sisältävät arvonlisäveroa
23 %. Rakennus- ja sekajätteen hinta Alakorkalon
jäteasemalla 154,68 euroa/
tuhat kiloa ja Kuusiselän
kaatopaikalla 129,77 euroa/
tuhat kiloa.
1.1.2013 jäteveron nousu
nostaa uudelleen jätemaksuja jäteveron alaisille jätteille. Vero nousee 40 eurosta
50 euroon tuhannelta kilolta
jätettä.
Remontoija säästää
lajittelemalla
Rovaniemen, Ranuan ja
Pellon alueilla alettiin toukokuussa 2012 kerätä tavanomaisen rakennusjätteen
lisäksi kierrätyspuuta ja
puujätettä. Ensimmäiset
murskaukset suoritettiin
lokakuussa, johon mennessä Alakorkalon jäteasemalle puujätettä oli
kertynyt 416 420 kiloa ja
kierrätyspuuta 92 900 kiloa.
Murskattu kierrätyspuu ja
puujäte tullaan toimittamaan energiahyötykäyttöön lähiaikoina. Puujätettä
vastaanotetaan toistaiseksi
vain Rovaniemellä Alakorkalon jäteasemalla, mutta
kierrätyspuuta voi toimittaa
kaikille Residuumin jäteasemille.
Rakentamisessa ja remontoimisessa syntyvistä
jätteistä pystyy kierrätyspuun ja puujätteen keräyksen myötä lajittelemaan
miltei kaiken puutuotteen ja
säästämään siten jätehuoltokustannuksissa. Esimerkiksi
puujätteen vastaanottohinta
on noin puolet rakennusjätteen vastaanottohintaa
pienempi. Kierrätyspuu on
puhdasta puuta tai puutuote,
joka ei sisällä pintakäsittelyaineita. Puujäte puolestaan
on rakennus- ja purkutoi-
minnassa syntyvää puista
jätettä sekä puunjalostusteollisuudessa syntyvää jätepuuta, joka sisältää maalia,
lakkaa tai muita vastaavia
aineita, poikkeuksena painekyllästettypuu, joka ei
sovellu puujätteeksi vaan
on vaarallista jätettä.
Käytetyt sähkölaitteet
voi palauttaa
kauppaan
Käytettyjen piensähkölaitteiden kauppakeräyspilotti alkoi 1.10.2012 Rovaniemellä, Pellossa ja Ranualla. Keräyksen myötä
kotitaloudet ovat voineet
lokakuusta lähtien palauttaa käytöstä poistuneen
sähkölaitteen kauppaan ostaessaan uuden vastaavan
tuotteen. Pilottiprojektin
perusteella tullaan kehittämään valtakunnallinen
kaupan vastaanottojärjestelmä nyt jo toimivan vastaanottopisteverkoston (www.
kierratys.info) oheen. Laki
kaupan vastaanotosta astuu
voimaan 1.5.2013.
Nämä kaupat vastaanottavat piensähkölaitteita:
Lapin Toimistotekniikka
Oy, Kodin Terra Rovaniemi, K-rauta Rovaniemi,
K-citymarket Rovaniemi,
Anttila Oy Rovaniemi, Smarket Ranua, S-market
Pello, Sähköareena (Esko
Ruohonen ky) ja Prisma
Rovaniemi.
Aila Kauppila
tiedottaja
Napapiirin
Residuum Oy
10
Ota tämä tämä au
AMMATTI-ISÄNNÖINTIÄ LAPIN LÄÄNISSÄ
ROVANIEMI
KUUSAMO
KIINTEISTÖTAHKOLA
Rovakatu 38 A
96200 Rovaniemi
p. 0207 480 260
fax 0207 480 261
etunimi.sukunimi@
kiinteistotahkola.fi
www.kiinteistotahkola.fi
AUKTORISOITU
ISÄNNÖINTIYHTEISÖ
DK-ENORMI OY, ISA
Hallituskatu 20 A 3. krs
96100 Rovaniemi
gsm 0400 693 135
[email protected]
ISÄNNÖINTIKUUSAMO
Auktorisoitu
isännöintiyhteisö ISA
Maaseläntie 5, 93600 Kuusamo
www.isannointikuusamo.fi
OVENIA-ISÄNNÖINTI
Hallituskatu 26
96100 Rovaniemi
p. 020 1774 890,
asiakaspalvelu.rovaniemi@
ovenia.fi
www.ovenia.fi
ISÄNNÖINTI TT OY
Valtakatu 20 A 3
96200 Rovaniemi
040 551 6889/
Taru Tornberg
[email protected]
REALIA ISÄNNÖINTI OY
Rovakatu 36
96200 Rovaniemi
p. 010 228 8500
www.realiaisannointi.fi
ISA- Yritysauktorisoitu
ISÄNNÖINTIPALVELU
EERO LANTTO
Hallituskatu 26
96100 Rovaniemi
p. 342 2827,
gsm 0400 399 615
[email protected]
KEMI
ISÄNNÖINTIPALVELU
JES OY
Maakuntakatu 29-31 A
96200 Rovaniemi
gsm 040 540 7651
[email protected]
ARENNA OY
Keskuspuistokatu 6-8
94100 Kemi
p. 0201 774 733,
fax 0201 774 739
[email protected]
www.arenna.fi
ISÄNNÖINTIPALVELU
LAUHA KY
Lapinkävijäntie 1
96100 Rovaniemi
p. 040 5045 468
[email protected]
www.lauha.net
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Rovakatu 10
96100 Rovaniemi
p. 0207 311 360,
fax 0207 311 361
[email protected]
www.lapinisannointikeskus.fi
ISÄNNÖINTIPALVELU
JP LOUSTE OY
Valtakatu 21-23, 94100 Kemi
p. isännöitsijä 050 5969 030
p. toimisto 050 5754 494
isannointipalvelu.jp.louste.oy@
pp.inet.fi
KIINTEISTÖTAHKOLA
Kelantie 2, 93600 Kuusamo
p. 0207 480 270
fax 0207 480 271
etunimi.sukunimi@
kiinteistotahtkola.fi
www.kiinteistotahkola.fi
SODANKYLÄ
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Ostoskuja 3
99600 Sodankylä
0207 311 368
www.lapinisannointikeskus.fi
REALIA ISÄNNÖINTI OY
Jäämerentie 18
99600 Sodankylä
p. 010 228 8500
[email protected]
SAARISELKÄ
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Kelotie 1, 99830 Saariselkä
0207 311 369
www.lapinisannointikeskus.fi
KITTILÄ
KIINTEISTÖHUOLTOA
ROVANIEMELLÄ
ALLTIME OY
Vaihdekatu 2
96100 Rovaniemi
Päivystys: 0400 253 000
Toimisto: 0400 233 700
[email protected]
LAPIN
HUOLTOPALVELU
Kiviniementie 8
96400 Rovaniemi
Puh. 0400 692 566
www.lapinhuoltopalvelu.fi
NN KIINTEISTÖTYÖ OY
Aronrinne 6
96190 Rovaniemi,
Puh. 0400-692 114
[email protected]
www..nnkiinteistotyo.fi
KIINTEISTÖHUOLTO
JA MAANRAKENNUS
MARTIN OY
Evakkotie 47, 96100
Rovaniemi
Puh. 040 766 5568 / 040
547 7244
kiinthuolto-jamaanrak@
martinoy.inet.fi
KIINTEISTÖPALVELU
LINTULA KY
Hallituskatu 20 B 2 krs.
96100 Rovaniemi
Puh. 044 0290312
huolto@
kiinteistopalvelulintula.fi
SIIVOUSLIIKKEITÄ
ROVANIEMELLÄ
Rovaniemen
Rappusiivous Ky
Veitikantie 40
96100 Rovaniemi
Puh. 0400 695 582
T:mi Kukkola
Marja-Terttu
Kämpäntie 4 C 11
96460 Rovaniemi
Puh. 0400 695 289
JARKAT KY /
Kati VIrTAnen
Lehtotie 7
96910 Rovaniemi
Puh. 040 703 6300
PAAVON
PUHDISTUSPALVELU
Kallioniementie 2 A 10
96300 Rovaniemi
Puh. 040 538 1043
LAPIN
ISÄNNÖINTIKESKUS OY
Mariankuja 6, 99130 Levi
0207 311 367
www.lapinisannointikeskus.fi
Kiinteistövakuutus ja kotivakuutus
Tiesithän, että
taloyhtiöllä on velvollisuus vakuuttaa vain itsensä, ja
että asukkaat vastaavat itse oman
omaisuutensa
vakuuttamisesta?
Taloyhtiön ottama kiinteistövakuutus korvaa vakuutetulle omaisuudelle
aiheutuneen äkillisen ja
ennalta arvaamattoman ehtojen mukaisen vahingon.
Kiinteistövakuutuksella
vakuutetaan rakennus ja
siihen kiinteästi asennetut
rakenteet ja kalusteet sekä
kiinteistöä palveleva lvistekniikka.
Asukkaiden omaisuus ei
kuulu kiinteistövakuutuksen
korvauspiiriin, vaan se on
vakuutettava erikseen kotivakuutuksella. Kun kiinteistössä sattuu vahinko
- esimerkiksi putkivuoto, tulipalo, ilkivaltaa - aiheutuu
siitä usein menetyksiä myös
asukkaiden irtaimistolle.
Yleisimmin asukkaalle aiheutuneita
vahinkoja ovat:
• irtaimistovahingot
• ylimääräiset muutto- ja muualla asumisen
kustannukset
• irtaimiston varastointikustannukset
• taloudelliset menetykset
Irtaimiston vaurioitumisen/tuhoutumisen lisäksi
asukkaille voi aiheutua ylimääräisiä muualla asumisen
kustannuksia, irtaimiston
varastointikustannuksia ja
taloudellisia menetyksiä,
joiden osalta täytyy kääntyä
oman kotivakuutusyhtiön
puoleen.
Asukas voi
joutua korvausvastuuseen
Lisäksi asukas saattaa
joutua vastuuseen kiinteistölle aiheuttamistaan vahingoista. Jos asukas aiheuttaa
huolimattomuudellaan vahinkoa kiinteistön rakenteille, taloyhtiö voi vaatia
korvauksia asukkaalta. Jos
kotivakuutukseen on liitetty
vastuuvakuutus, asukas voi
hakea korvausta omasta
vakuutuksestaan.
Kotivakuutus
irtaimistosi
turvaksi!
Kotivakuutus on usein
yhdistelmä kodin irtaimen
omaisuusvakuutuksesta,
vastuuvakuutuksesta ja oikeusturvavakuutuksesta.
Tarjolla on kuitenkin hyvin
erilaisia tuotteita pelkästä
palovakuutuksesta hyvin
laajaan turvakokonaisuuteen.
Oman vakuutuksen korvaavuus on syytä selvittää
ennakkoon, sillä laajakaan kotivakuutus ei korvaa kaikkia vahinkoja. Lisätietoja saa Kuluttajien Vakuutustoimiston ja Vakuutuslautakunnan
sivuilta www.vakuutusneuvonta.fi.
Tarkista pesukoneiden
liitännät
Pyykin- ja astianpesukoneessa on oltava
koneen valmistajan hyväksymä ja viranomaismääräysten mukainen täyttö- ja poistoletku
liitäntöineen. Laitteet on liitettävä kiinteästi
vesi- ja viemäriverkostoon.
Suositus on, että vesijohtoverkostoon liitettyjen laitteiden letkut vaihdetaan 10 vuoden
välein. Liitännät on tarkistettava säännöllisesti.
Pesukonetta on valvottava käytön aikana, ja
hana on pidettävä suljettuna, kun kone ei ole
käytössä.
Putkistoissa ja laitteistoissa havaitut viat
pitää heti korjauttaa tai ilmoittaa taloyhtiölle tai
huoltoyhtiölle. Asukkaan pitää tehdä viivyttelemättä ilmoitus myös muista havaitsemistaan
rakenteellisista vioista ja kosteusvaurioista.
Vesivahinkotilanteessa on heti otettava yhteys kiinteistön hoidosta vastaavaan ja pyrittävä
estämään vuoto esimerkiksi sulkemalla veden
tulo sulkuventtiilistä. Mikäli veden tuloa ei
voida estää, on pyrittävä mahdollisuuksien
mukaan rajoittamaan veden leviämistä huoneistossa
KIINTEISTÖVISA
2012
1. Onko vuokralaisella oikeus,
omistajan tietämättä, tilata
isännöitsijältä huoneistoon uusi
avain kadonneen tilalle?
2. Hallituksen kokous pitää kutsua koolle
a) kahta viikkoa
b) viikkoa
c) riittävän ajoissa ennen kokousta
3. Onko isännöitsijän oltava aina
läsnä hallituksen kokouksissa?
4. Kuuluuko WC:n bidesuihku
(letku ja kahva) osakkaan korjausvastuulle?
5. Olet estynyt, hallituksen jäsenenä, pääsemästä hallituksen
kokoukseen. Voitko valtuuttaa
vaikka naapurin, joka ehtisi
paikalle kokoukseen?
6. Aviopari omistaa ja asuu
yhteisesti osakehuoneistoa.
Voiko toinen heistä edustaa yhtiökokouksessa molempia ilman
valtakirjaa?
7. Mikä on minimiaika yhtiökokouksen koollekutsumiselle?
a) yksi viikko
b) kaksi viikkoa
c) kolme viikkoa
8. Mikä pätevyys vaaditaan tilintarkastajalta?
9. Kenen vastuulla, asuntoosakeyhtiölain mukaan, on
ilmoittaa vuokralaisen muutosta
taloyhtiöön?
10. Missä kokouksessa päätetään
taloyhtiössä hoitovastikkeen
suuruudesta?
Vastaukset: s. 19