1. No category

VUOHISPUNKKI
(Jalkakapi, chorioptic mange, leg and tail mange)
01/01/2015
Sairauden aiheuttaa Chorioptes equi tai Chorioptes bovis loinen joka syö hilsettä pääasiassa jalan
alaosissa, mutta voi ulottautua kainaloon ja nivusiin asti. Vuohispunkki on 0,3–0,6 mm kokoinen
hämähäkkieläin. Aikuinen punkki voi elää noin 70 vrk kuivikkeissa ja tallin lattialla etenkin jos
siellä on hevosen hilsettä. Punkki ei elä niin hyvin auringonpaisteisella laitumella. Kantajaeläimet
voivat olla oireettomia ja infektio voi näin levitä vuodesta toiseen.
Vuohispunkki on tavallisempi hevosilla, joilla on runsaat vuohiskarvat (irlannincob, glydesdale,
shire, ardenner, jyllanninhevonen, friisiläinen) mutta myös muut hevoset voivat sairastua.
Vuohispunkki leviää suoran kontaktin ja esimerkiksi harjojen välityksellä. Chorioptes lajin punkit
infektoivat hevosten lisäksi lehmiä, lampaita, vuohia ja kaneja. Punkki ei tartu ihmiseen.
Oireet
Oireita ovat kutina, ärsytys, levottomuus, jalkojen tömistely ja jalkojen pureskelu. Hevonen voi
hangata jalkojaan karsinan seinään tai esineisiin. Ärsytys voi olla voimakkaampaa lämpimällä
ilmalla, vaikkakin talvella punkkeja on yleensä enemmän. Hevonen voi myös hangata häntäänsä.
Laikuttainen karvattomuus, katkenneet karvat ja voimakas hilseily Pitkäaikaisesta ärsytyksestä
voi seurata ihon paksuuntuminen ja sekundaariset bakteeri-infektiot.
Punkkien määrä ei aina korreloi oireisiin. Muutamakin punkki voi aiheuttaa voimakkaat oireet.
Diagnoosi
Raapenäyte iholta otetaan parafiiniöljyn avulla ja tutkitaan mikroskoopilla. Näyte on paras ottaa
rupiselta alueelta: karvat ajellaan, iho kostutetaan parafiiniöljyllä ja ihoa raaputetaan skalpellin
terällä. Näytettä otettaessa iho olisi hyvä saada hieman verille. Näyte pyyhitään terästä
objektilasille. Punkkia on kuitenkin vaikea löytää ja pitkät vuohiskarvat vaikeuttavat
näytteenottoa. Yleensä hoidetaan oireiden perusteella. Näytettä otettaessa voidaan käyttää
hyönteismyrkkyliuosta, jotta estetään punkkien liikkuminen pois objektilasilta.
Erotusdiagnoosit
Atopia, väivetartunta, rivi, kesäihottuma, kihomatotartunta, trombiculidiaasi (samettipunkki).
Hoito
Kaikki toistensa kanssa kontaktissa olleet hevoset tulisi hoitaa. Selkeää hoitoprotokollaa ei ole
olemassa. Hoidosta on erilaisia suosituksia ja kaikilla käytetyillä valmisteilla indikaationa ei
virallisesti ole Choriopteksen hoito. Usein käytetään ivermektiinin ja jonkin paikallisvalmisteen
yhdistelmää. Karvojen leikkaamista jaloista suositellaan, jotta hoitoaineet vaikuttavat paremmin
1
ja jalkoja on helpompi tarkkailla. Myös karsina olisi syytä tyhjentää ja desinfioida. Hoitovälineet
desinfioidaan ja loimet pestään. Punkin elinkierto on kolme viikkoa, minkä takia paikallislääkitys
uusitaan 3–4 viikon kuluttua. Valeluliuos voidaan laittaa renkaana jokaisen jalan yläosaan. Myös
punkkipantoja on ulkomailla kokeiltu infektion hillitsemiseksi.
Ivermektiini tai moksidektiini
Lääke annetaan normaaliannoksella suun kautta kaksi kertaa kahden viikon välein. Pistoksena
annettavalla ivermektiinillä ei tiettävästi saavuteta mitään etua suun kautta annettavaan
lääkkeeseen verrattuna. Ivermektiinistä on myös valeluliuosvalmiste, jolla on idikaationa
Chorioptes boviksen häätö. Toisaalta on suositeltu ivermektiiniä annettavan 1,5 kertaisella
annoksella (0,3 mg/kg) neljä kertaa viikon välein.
Fiproniili suihke
- Koirien valmiste, indikaationa kirppujen, puutiaisten ja väiveiden häätö.
- Elinikäinen teurastuskielto hevoselle
- Jokainen jalka suihkutetaan kyynärpäästä ja takapolvesta alaspäin 125ml:lla suihketta.
Deltametriini valeluliuos
- Lehmien ja lampaiden lääke; indikaationa täiden, väiveiden ja kärpästen häätö.
Eprinomektiini valeluliuos
- Lehmien lääke; indikaationa Chorioptes boviksen häätö
Kalsiumsulfidi (Lime sulphur, rikkikalkki)
- Lime plus shampoo
- Pesu neljä kertaa viikon välein
- Hyönteisiä tappava vaikutus
Seleenisulfidi shampoo
- Hevonen pestään kolme kertaa viiden päivän välein ja annetaan shampoon vaikuttaa 10
minuuttia
- Kutinaa helpottava ja hilsettä poistava vaikutus
Lähteitä
Knottenbelt D.C. Pascoe’s Principles and Practise of equine dermatology, Saunders-Elsevier 2009
Saari S ja Nikander S. Elinympäristönä hevonen, Pfizer Oy Animal Health 2006.
Scott D.W. Miller W.H Jr. Equine Dermatology, Saunders 2003
2