Toimivan kuvakommunikaatio- materiaalin suunnittelu ja käyttö
Toimivan kuvakommunikaatiomateriaalin suunnittelu ja käyttö Avaimet osallisuuteen | Taina Honkanen Ohjelma 08:30-09:00 11:45-12:30 13.45-14.00 15:15-15:30 AAMUKAHVI ja esittäytyminen Puhetta tukeva ja korvaava kommunikaatio Yksittäisistä kuvista lausetasoiseen ilmaisuun Mallittaminen Lausetasoista ilmaisua tukevan kansion rakenne RUOKAILU Kansion käytön harjoittelua Toimintataulut KAHVI Toimintataulun laatimisharjoitus Käyttäjälle sopivan kansio-/taulumallin valinta ja käyttötavat Toimiva kommunikointiympäristö Keskustelu ja palaute Kommunikoinnin kolme osatekijää Sisältö, muoto ja käyttö • Kiinteässä yhteydessä toisiinsa • Vaikuttavat valmiudet: • • • • Toiminnallinen, älyllinen ja kielellinen taso Kyky sosiaaliseen vuorovaikutukseen Motoriset taidot Aistit ja hahmottaminen Motivaatio kommunikoinnin generaattorina Huuhtanen, 2012 Sisältö • Merkitykset • Kieli opitaan sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa taitavampien kielenkäyttäjien mallin avulla • Jaettu huomion kohde • Alle vuoden iässä • Varhaisesta vuorovaikutuksesta tietoiseen kommunikointiin • Merkityksille nimet • Ympäristöön tutustuminen • Käsite < oman kehon kautta kokemukset ympäröivästä maailmasta Muoto Ei-avusteinen kommunikointi • Itse tuotetut ilmaisut • • • Eleet Tukiviittomat Puhe ja sen oheisviestintä Avusteinen kommunikointi • Kielellinen ilmaus fyysisesti käyttäjästä erillään • Käytettävät merkit valitaan • • • • Graafiset kommunikointikeinot Apuvälineet Kosketeltavat merkit Esineet Käyttö suunnata huomiota kiittää manipuloida antaa tietoa myöntää kieltää vastata kysyä käskeä pyytää vitsailla luoda yhteyttä ilmaista mielipiteitä jakaa tietoa ilmaista tunteita ohjata protestoida kuvailla keskustella ”ottaa kontaktia” kommentoida pyytää/saada huomiota valittaa tervehtiä huijata Jos keinot eivät vastaa tarpeita, avuksi AAC! AAC = Augmentative and Alternative Communication = Puhetta tukeva ja korvaava kommunikointi Kaksi tapaa käyttää AAC:ta 1. Puheen, kielen ja kommunikoinnin tukena 2. Puhetta korvaavana keinona, äidinkielenä AAC puheen ja kielen tukena Asiakas käyttää omassa kommunikoinnissaan puhetta puhe voi olla puutteellista, mutta sen ajatellaan kehittyvän lähelle ikätasoa Arvioidaan, että AAC-keinoa ei tarvita pysyvänä, pääasiallisena kommunikointikeinona esim. odotetaan kurovan ikätason kiinni tai tarvitsee vain vieraiden kommunikointikumppaneiden kanssa AAC-keinoja käytetään ajattelun ja toiminnan jäsentämisen apuvälineenä Yksittäiset merkit Toimivat hyvin ennakkoon suunnitelluissa tilanteissa struktuurin luomisessa oman toiminnan ohjauksessa muistin tukena valintojen teossa Ympäristön kuvittaminen muistuttaa esineiden käyttötarkoituksesta helpottaa paikkojen hahmottamista auttaa ajan jäsentämistä Yksittäiset kuvat vs. lausetasoinen kuvien käyttö Yksittäisten kuvien avulla ”selviydytään” ohjataan toimintaa Lausetasoinen kuvien käyttö tukee paremmin puheen ymmärtämistä lisää kielellistä tietoisuutta ja sisäisen kielen kehittymistä mahdollistaa tarkemman itsensä ilmaisun Lausetasoinen kuvien käyttö 1. Yksittäiset merkit 2. Toimintataulut 3. Kommunikointikansiot Lauseiden rakentaminen valintojen avulla Asiakkaille, jotka ovat varhaisella kommunikatiivisella tasolla Asiakas tekee valintoja muutaman kuvan välillä Kommunikointikumppanin tuella saadaan tehtyä kokonainen lause 1.Kuka tekee? 2.Mitä tekee? 3.Mihin tekeminen liittyy? Vygotskin sosiaalisen kehityksen teoria (Vygotski, 1982) • Teoreettiset ajatukset liittyvät sosiaalisen vuorovaikutuksen keskeiseen merkitykseen oppimisessa sekä kielen ja ajattelun väliseen yhteyteen • Kieli opitaan sosiaalisessa vuorovaikutuksessa taitavampien kielen käyttäjien antaman mallin avulla • Lähikehityksen vyöhyke • Tiedollisen toiminnan alue tai taso, jolla oppija pystyy toimimaan pätevän ohjaaja tuen avulla, mutta ei itsenäisesti Mallittamisen merkitys Tyypillinen puheen kehitys: Puhe Puhe Tyypillinen AAC-keinojen käytön kehitys: Puhe AAC Ainoa keinoa oppia käyttämään esim. kansiota: Puhe + kansio Kansio Mahdollisesti puhe Mallittamisen avulla opitaan 1. Mitä merkit tarkoittavat 2. Mitä merkkejä keino sisältää ja mistä ne löytyvät 3. Kuinka yhdistää merkkejä lauseiksi 4. Miten tehdään kieliopillisesti oikeita lauseita 5. Kuinka keinossa liikutaan paikasta toiseen 6. Kuinka käyttää rajoitettua keinoa joustavasti ja monipuolisesti Muita mallittamisen etuja Mallituksen vaikutus puheeseen → lisää puheen ymmärtämistä Sanavarasto yksinkertaistuu Puhe hidastuu Lauserakenteet yksikertaistuvat Puhuttujen sanojen rinnalle tulee visuaalinen tuki Sosiaalinen hyväksyntä ja tasa-arvo Käytännön ohjeita mallittamiseen Mallita oppilaalle omasta elämästäsi, esim. mitä tein eilen, mitä teen illalla jne. Konkretiasta hyötyville oppilaille kannattaa mallittaa käsillä olevista asioista Mallita asioita, jotka tapahtuvat seuraavaksi Kysy mallittamalla ja ohjaa vastaamaan AAC-keinolla Anna oppilaalle mahdollisuus toistaa/harjoitella lausetta Laajenna oppilaan epätäydellisiä ilmauksia Pitäkää hauskaa! Merkkien käytön ei tarvitse olla aina vakavaa. AAC-kuntoutuksen kolme tärkeää tavoitetta Hyvä ympäristö eli ihmisiä, jotka ymmärtävät AAC-keinon käyttöä osaavat tukea lasta ovat motivoituneita ja halukkaita von Tetzchner & Grove, 2003 Sopiva keino riittävän laaja mahdollistaa itsenäisen ilmaisun von Tetzchner & Grove, 2003 Lapsen taidot ”Kommunikatiivinen kompetenssi” Light 1989 AACi-kommunikointikansiot (http://www.ruskis.fi/kommunikointipalvelut) Ensimmäiset AACi-kommunikointikansiot Ruskeasuon koulun oppilaiden käyttöön 2004 10-vuotisjuhlan kunniaksi isoja uudistuksia Pohjautuvat Gayle Porterin työhön Australialainen puheterapeutti Työskentelee Cerebral Palsy Education Centerissä (CPEC) Kehittänyt PODD-kommunikointikansiot (Pragmatic Organisation Dynamic Display) Luennoinut Suomessa ja ympäri maailmaa (esim. PODD workshops, ISAAC) AACi-kommunikointikansioiden periaatteet Kommunikoinnin pitäisi olla niin ymmärrettävää, tarkkaa, tehokasta, itsenäistä ja sosiaalisesti hyväksyttävää kuin mahdollista (Porter, 2007) • merkkivarasto on laaja ja merkit jaoteltu keskuteluaiheittain kategorioihin • jokaisessa kategoriassa on useaan sanaluokkaan kuuluvia merkkejä • viestin teko aloitetaan yleensä kertomalla kommunikoinnin käyttötarkoitus • mahdollisuus kieliopillisten asioiden ilmaisuun → Mallittaminen niin helppoa kuin mahdollista Kategoriat Näkyvissä jatkuvasti Mahdollisuus lauseiden tekoon Ennakoitu sanasto AACi-kansioiden perusmallit (www.ruskis.fi/aaci-kommunikointikansiot) Pikku-AACi Midi-AACi Pikkuinen Midi-AACi Iso-AACi Pikkuinen Iso-AACi Super-AACi Pikkuinen Super-AACi AACin korvat AACin silmät ja korvat Sanastot: päiväkoti eskari koulu aikuinen autismin kirjo Monenlaisia käyttäjiä Sopivat henkilöille, joilla Kielen kehityksen erityisvaikeus Viivästynyt kielen kehitys Puhemotorinen häiriö Liikuntavamma, esim. CP-vamma Kehitysvamma Autismi Afasia Monivammaisuus, esim. näönkäytön ongelmia AACi-kansioita on myös eri ikäryhmille Päiväkoti ja eskari Koulu Aikuiset AACikommunikointikansioiden perusrakenne AACien etukansi Näkyvissä, vaikka kansio suljettuna Lyhyitä nopeita viestejä Sosiaalisesti nopeisiin tilanteisiin Asiat, mitkä pitää sanoa nopeasti tai ei lainkaan Houkuttelee kommunikoimaan Vastaaminen Mielipide Huumori Ohjaus Käännettävä lisäkansi Kategoriamerkit näkyvissä jatkuvasƟ → keskustelun sujuva siirtäminen aihealueelta toiselle Helposti saatavilla ja luontevasti ennen viestiä: Kysymyssanat Struktuuri ja siirtymät Ajan määreitä Sanaston joustava käyttö: Melkein kuin Sisäkansi Ydinsanat Konjunktioita Pronomineja Adverbejä Voidaan jättää pois, jolloin kannet ilman kääntyvää lisäosaa Itsenäisyyttä navigoinnin avulla Kategoriat jatkuvasti näkyvillä Kategoriat Perustuvat sanaluokkaan merkityssuhteisiin käyttötarkoitukseen AACi-kansioiden kategoriat o o o o o o o o o Jokin on huonosti Terveys Ihmiset Vapaa-aika Koti Matkustaminen Paikat Maapallo Eläimet o o o o o o o o o Ruoka Vaatteet Erityispäivät Aika Koulu/päiväkoti/yhteiskunta Kuvailevat/mielipide Kirjaimet ja numerot Esineet ja asiat Verbit Kategorioiden käyttö Kategorioiden käyttö mallituksen yhteydessä tärkeää • Osoita aina kategoriamerkkiä, ennen kuin käännät sivua • Kielellistä toimintasi, esim. menen kotisivuille Oppilaat oppivat kategorioiden käytön osana kielen rakennetta nähdessään muiden ihmisten käyttävän niitä • ei tarvitse ymmärtää yläkäsitteitä, vaan oppia reittejä Alakategoriat Käytetään vähentämään • Pääkategorioiden määrää • Sivunkääntöjä kategorioiden sisällä Linkit Pieni valkoinen ruutu merkkien oikeassa alalaidassa Sisältää kirjaimen tai numeron Käytetään Merkitsemään alakategoriaa Ohjaamaan keskustelua loogisesti eteenpäin alakategoriaan tai toiseen kategoriaan Surffausmerkit Tarvitaan, jos asiakas ei pysty fyysisesti operoimaan kansiota itsenäisesti Mahdollistaa itsenäisen käytön Asiakas voi antaa ohjeita kansiossa liikkumisesta kommunikointikumppanille Vähentää kommunikointikumppanin tarvetta tehdä tarkentavia kysymyksiä Kaikkialta pitää päästä kaikkialle Samat surffausmerkit kaikissa uudistuneissa AACi-kansioissa Ei enää jaottelua askeltajan ja sivunkääntäjän versioihin Pragmaattiset aloitukset Ovat kansion ensimmäisellä aukeamalla Tärkeitä, kun viestien rakentaminen vielä epätäydellistä Kompensoivat kykyä käyttää eleitä, intonaatiota, ilmeitä ja toimintaa puhutun viestin tukena Tarve vähenee, kun asiakas oppii tuottamaan pidempiä ja tarkempia viestejä Voivat silti olla hyödyllisiä ja nopeampia joissain tilanteissa Esittelysivut Linkki pragmatiikkamerkeistä Nopea tapa kertoa jotain itsestään Kysymykset kommunikointikumppa nille tukemaan vastavuoroisuutta Kuulumiset Kuulumiset-sivujen avulla voidaan kertoa nopeasti pidempiä viestejä Käyttäjä kontrolloi kuulumiset-sivujen käyttöä • Mitä kirjoitetaan • Miten se kirjoitetaan • Kerrotaan kuulumiset vai ei Kielioppi Kieliopin mallittaminen tärkeää Vaihtelee eri kansioissa Voidaan ja on hyvä yksilöllistää asiakkaan tarpeiden mukaan Iso-AACin kielioppimerkit ovat 1. 2. 3. 4. 5. Kieltomuoto Mennyt aikamuoto Omistusmuoto Monikko Taivutus Kielioppimerkkien käyttö Kielioppimerkki pääsanan jälkeen tukee suomen kielen oppimista, kun tuottamisessa on sama tapa kuin käyttäjän kuulemassa puheessa tukee visuaalisesti suomen kielen oppimista tukee kirjoittamaan oppimista ympäristö omaksuu helpommin Listat Mahdollistavat yksilöllisen sanaston lisäämisen ilman kansion “paisumista” Mahdollistavat sanaston lisäämisen heti Vähentävät tarvetta tehdä teknisiä muutoksia Löytyvät jokaisen alakategorian lopusta (muutama poikkeus) Oppilas käyttää listan sanoja pääasiallisesti auditiivisen askelluksen avulla Nipsut Auttavat fyysisesti oikean sivun löytämistä Jotta pääsee haluamalleen sivulle, nipsu täytyy viedä sivun vasempaan reunaan Alakategorioiden nipsut on sijoitettu päällekkäin Sanaston sijoittelu 1. Toistuva sanasto on pyritty sijoittamaan samalle paikalle tai alueelle Auttaa automatisoitumisessa – helpottaa ja nopeuttaa Vähentää työmuistin kuormitusta 2. Samantyyppinen sanasto yhteen AACi-kansioissa käytetty semanttista yhteenkuuluvuutta 3. Samantyyppiset merkit sijoitetaan ylhäältä alas Auttaa visuaalista etsimistä Askeltajille parempi 4. Merkit sijoitetaan siten, että lauseet muodostuvat vasemmalta oikealle – luku- ja kirjoitussuuntaan Ihmiset, verbit, kuvailevat, substantiivit ja fraasit Sanaston sijoittelu jatkuu 5. Merkit värikoodataan Ihmiset sinisiä Verbit punaisia Kuvailevat vihreitä Substantiivit keltaisia Surffausmerkit ja kielioppi harmaita Fraasit ja muut valkoisia 6. Surffaus- ja kategoriamerkit erottuvat visuaalisesti 7. Paljon käytettyjen merkkien sijoitteluun kiinnitetään huomioita Askeltajat Kansion yksilöllistäminen Todella tärkeää tehdä kansiosta “omanlaisensa” Tärkeimmät yksilöllistettävät kategoriat ovat Ihmiset, Vapaa-aika, Paikat, Koulu/Päiväkoti Tehdään yhteistyössä kaikkien lähiympäristön ihmisten kanssa Parhaat tulokset saadaan, kun kansio yksilöllistetään ennen käyttöönottoa Lomakkeen käyttö auttaa yksilöllistämisen tekijää Toimintataulut Tehdään tiettyyn tilanteeseen tai tietystä aiheesta Useimmiten 1-2 sivuinen Monesti ensimmäinen askel kohti lausetasoista merkkien käyttöä Täydentää hyvin kommunikointikansioita Voidaan käyttää arvioidessa kansion tarvetta ja tyyppiä Toimintataulujen ruusut ja risut Voidaan sijoittaa juuri sinne, missä niitä yleisimmin tarvitaan Mahdollistavat monenlaisten viestien tekemisen kyseiseen tilanteeseen Yksinkertaisia ja nopeita käyttää Voi kommunikoida vain asioista, jotka liittyvät kyseiseen aiheeseen Käyttäjä ei saa taulua usein itsenäisesti käyttöönsä Merkkien vaihtuvuus voi vaikeuttaa ja hidastaa oppimista Toimintataulun suunnittelu Huomioon otettavia asioita 1.Oppilaan sensoriset taidot Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne. 2.Oppilaan motoriset taidot KäyƩötapa → suora valinta vai askeltaminen 3.Oppilaan kognitiiviset taidot 4.Oppilaan kielelliset taidot ja vaatimukset Semanttiset ja syntaktiset 5.Toiminnallisuus Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus Toimintataulun aihe • Mikä saa asiakkaan “tikittämään”? • Motivaatiolla iso merkitys • Lapsilla leikkitilanteet ja pelit hyviä • Teini-ikäiset nauttivat ikätasoisista aiheista, esim. Idols, hiustenlaitto • Aikuisille erityiset mielenkiinnon kohteet hyviä, esim. golf, valokuvaus, sienestys jne. • Käyttäkää mielikuvitusta! • Kun merkkien käyttö on tullut tärkeäksi, niin taulujen aiheet voivat “tylsistyä” AACi-taulujen pohjissa valmiiksi (www.ruskis.fi/aaci-toimintataulut) Kommunikatiiviset tehtävät, esim. Kysyminen Eri mieltä oleminen → kieltomuoto Kielioppi, esim. Kieltomuoto, mennyt aikamuoto, omistusmuoto Strategiset merkit, esim. Virhe, ei merkkiä, tarvitsen oman kansion Surffaus Sanaston kerääminen Helpointa ehkä lähteä liikkeelle substantiiveista Mitä verbejä ne tarvitsevat ympärilleen Aina mahdollisuus lausetasoiseen viestintään Muutama adjektiivi mielipiteiden ilmaisuun Jos riittävästi tilaa, esim. 42 tai 56 merkkiä Voi olla hyödyllistä kerätä sanasto erilliselle paperille Merkkien sijoittelu • Vasemmalta oikealle → ihmiset, verbit, adjekƟivit, substanƟivit, fraasit • Lause muodostuu luku-ja kirjoitussuuntaan • Värikoodaa merkit • Ihmiset sinisiä, verbit punaisia, kuvailevat vihreitä, substantiivit keltaisia, kielioppi ja surffaus harmaita, fraasit ja kysymyssanat valkoisia • Sijoita sanasto ylhäältä alas • • Yhden sanaluokan sisällä Semanttisen yhteenkuuluvuuden mukaan • Kieltomuoto ja mennyt aikamuoto aina ennen verbejä Älä muuta periaatteita ilman selkeää syytä! Sopivan AACi-kansion valinta • Tärkeää, että kansio on valittu huolellisesti vastaamaan oppilaan ja hänen toimintaympäristönsä tarpeita • Päätös ei kuitenkaan ole ikuinen – kansio tulee vaihtaa oppilaan kielellisten ja kommunikatiivisten taitojen kehittyessä • Yleisin virhe on, että kansio arvioidaan alakanttiin l. oppilaalle hankitaan liian suppea kansio Sopivan AACi-kansion valinta Huomioon otettavia asioita Oppilaan sensoriset taidot • Merkkien koko, sijoittelu, väritys jne. Oppilaan motoriset taidot • KäyƩötapa → suora valinta vai askeltaminen Oppilaan kognitiiviset taidot Oppilaan lingvistiset taidot ja vaatimukset • Semanttiset ja syntaktiset Toiminnallisuus • Koko, laminoitu vai ei, kannettavuus Miten arvioidaan Yksinkertaisimmillaan asiakkaan täytyy selvitä vain yhdestä aukeamasta kerrallaan – muu opitaan mallittamisen avulla Perustesti ottaa esille yhden sivun niin laajasta kansiosta kuin uskaltaa näyttää asiakkaalle erillistä isoa PCS-kuvaa pyytää etsimään ja osoittamaan saman kuvan kansiota Raakatestattu 1) sensorinen, 2) motorinen ja 3) kognitiivinen Eri käyttötavat – erityisen tärkeitä henkilöillä, joilla motorisia haasteita Kuvanvaihto Taustalla PECS ideologia (Picture Exchange Communication System) Käytetään, kun kuvan kommunikatiivisen arvon ymmärtäminen on vielä haastavaa Tavoitteena myös aloittaminen, kohdistaminen ja sinnikkyys (Nivarpää-Hukki, Tanskanen & Tarpila, 2012) Paljon syy-seuraus –tyyppisiä akƟviteeƩeja → konkretian tarve suuri Suora osoittaminen Nopein ja tehokkain tapa Vaatii hyvän kuvan kommunikatiivisen arvon ymmärtämisen Voi osoittaa millä tahansa, esim. sormella, rystysellä, otsatikulla Huomioon otettavaa Vaikutus kuvan koolle Vaara liian moneen haasteeseen Koodaus Käytetään katsetta halutun merkin valitsemiseen Voi olla melko nopeaa Vaatii melko hyvät kognitiiviset taidot Voidaan aloittaa yhdellä koodilla, esim. pelkkä numero Askeltaminen Haluttu merkki valitaan kyllä/ei –vastauksien avulla AACi-kansioissa tehdään aina tietyssä järjestyksessä 1. Alue (ensimmäinen sivu, toinen sivu, vasen reuna) 2. Sarake eli pystyrivi 3. Merkki kerrallaan ylhäältä alas KatseƩa voidaan käyƩää alueen valintaan → nopeuƩaa Aloittelevalle käyttäjällä täytyy auditiivista askellusta tukena eli luetella merkkejä ääneen Vähintään sarake, mutta myös aukeama, jos aikaa Merkit luetaan aina ääneen, kun niitä osoitetaan yksitellen Kun asiakas on valinnut merkit, askellus aloitetaan aina samalta alueelta ja ensimmäiseltä sarakkeelta Yhdistelmät Voidaan käyttää eri käyttötapojen yhdistelmiä Suora osoittaminen ja askellus Tarpeeksi liikettä, jotta voi osoittaa halutun alueen Alueen valinnan jälkeen siirrytään askeltamiseen Katseen käyttö ja askellus Vaatii kohtuullisen hyvää katseen käyttöä ja kommunikointikumppanin vastapäätä Halutun merkin katsominen nopeuttaa kommunikointia Helppo nähdä, millä alueella merkki on Joskus katseen perusteella voi nähdä myös sarakkeen Oppilaiden täytyy nähdä lähiympäristönsä ihmiset käyttämässä heidän käyttötapaansa oppiakseen käyttämään sitä itse. Kommunikointikansio oppilaalle -polku Kommunikoinnin perusarviointi Ohjaus •Arvioidaan muun muassa oppilaan puhetta tukevan ja korvaavan kommunikointikeinon tarvetta ja kommunikointikansion soveltuvuutta sellaiseksi • Apuvälineen käyttö osaksi oppilaan arkipäivää Oppilaalle sopivan kansion valinta Alkuperehdytys Kuka arvioi? Mikä kansio ? Mikä sanasto? • Kuka tekee? Kansion hankinta ja rakentaminen • Maksaja? Palvelun tuottaja? • Kuka tekee? Rinnakkaiskansio yhteisölle! • OSAAVA KOMMUNIKOINTIKUMPPANI Yksilöllistäminen ja päivittäminen • MOTIVAATIO KANSION KÄYTTÖÖN • Kuka tekee?Onko riittävät taidot / työkalut? Riippumatta siitä, mikä AAC-keino on käytössä, henkilö tarvitsee osaavan kommunikointikump panin! Osaava kommunikointikumppani Reagoi henkilön kommunikointialoitteisiin Antaa aikaa Aikuisilla taipumus dominoida keskusteluja Vaadittu reaktioaika saattaa olla pitkä Kysyy avoimia kysymyksiä Vältä kyllä/ei –kysymyksiä, jos mahdollista Ei puhu AAC-käyttäjän puolesta Pitää huolta siitä, että AAC-keinot ovat läsnä Mallittaa AAC-keinojen käyttöä Tarjoaa tukirakenteita Ryhmän vetäjän merkitys • Can make it or brake it • Kommunikointikansioiden käyttö ja mallittaminen vaatii ryhmässä • Aikaa – ei saa olla kiire ja puhuvatkin voivat odottaa välillä • Vetäjä malliJaa koko ryhmälle → sosiaalinen hyväksyntä • Oppilaille mallittaminen → vetäjä sanoo, mitä mallitetaan ja milloin → taitava vetäjä antaa ohjeita AAC-keinon käytöstä • Simultaanimallittaminen → vaikeaa ja riskialtista • Yhdessä suunnittelun tärkeys • Sitoutuminen paranee ja AAC-keinot siirtyvät luontevasti muihinkin tilanteisiin Miten luoda ympäristö, jossa AACkeinon oppiminen onnistuu? 1. Tarvittavan sanaston ja AAC-keinojen täytyy olla aina saatavissa 2. AAC-keinoja täytyy käyttää aitoihin tarkoituksiin aidoissa kommunikointitilanteissa läpi koko päivän 3. Lähihenkilöiden kouluttautuminen AACkeinojen käyttöön AAC saatavilla Löydä AAC-keinoille hyvä sijainti ja mallita sijainnin paikkaa Huomauta AAC-keinojen puuttumisesta sanallisesti Muodostakaa sopimuksia esim. julisteiden avulla Tarkista, että sanasto vastaa nykyhetken käytännöllisiä ja tulevaisuuden kehityksellisiä tarpeita Kielen kehitystä ajaa eteenpäin halu kommunikoida Merkkejä täytyy käyttää aitoihin kommunikatiivisiin tarkoituksiin Mallituksen täytyy tapahtua aidoissa tilanteissa “Luonnolliset” tilanteet Kaikenlaiset arjen tilanteet Tehokkainta nuorilla lapsilla Muut kommunikointikeinot saattavat olla tehokkaampia jossain tilanteissa Lausetasoisen kuvien käytön täytyy vastata täyttämättömiin kommunikointitarpeisiin Luodaan tilanteita, joissa kuvien käyttö on tehokkain keino Tärkeitä työkaluja 1. Muokataan olemassa olevia rutiineja, jotta saadaan syitä kommunikoida Rutiinin sabotoiminen (esim. annetaan väärä tavara, hukataan tavara, jätetään vaihe väliin, tehdään jotain “tuhmaa”) Luova tyhmyys 2. Luodaan rutiineihin tilanteita, joissa annetaan tilaisuuksia harjoitella ja käyttää eri AAC-keinoja Hauskat lauseet Rakennetaan lauseita ryhmänä → vain vähän vaatimuksia lapsille, pelkästään valintoja Hyvä aloitteleville kommunikoijille Tarvittavat materiaalit Sinisiä, punaisia, vihreitä ja keltaisia paperineliöitä Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja ja/tai kansioita Jos käytetään yksittäisiä kuvia, niin muistettava lisätä “takaportti” eli joku muu sana Täydennä lause Oppilaat täydentävät opettajan aloittaman lauseen Voi käyttää yksittäisiä merkkejä, toimintatauluja ja/tai kansioita Voivat olla helppoja ja hyvin avoimia, esim. Minä tykkään… tai vaikeampia, esim. Täydennä lause kuvan perusteella Hyviä äidinkielen tunnin aktiviteetteja Ystäväni-kirja Haastatellaan ystäviä ja vastataan heidän kysymyksiinsä Tarvitaan ystäväni-kirjan sivu ja kommunikointikansio Voidaan käyttää lisänä myös puhelaitteita Taitavammille kommunikoijille Pelit ja leikit kansion käytön harjoittelua varten Mukava tapa harjoitella yhdessä ja saada ikätoverit mukaan Erilaisia mahdollisuuksia Perinteinen nopallinen lautapeli, missä kansiotehtäviä Yksi lapsista antaa sanan ja muut miettivät, mihin kategoriaan se kuuluu → helppo lisätä puhelaitteiden käyttöä Kuka löytää annetun symbolin nopeimmin Tärkeää muistaa AAC-keinojen käyttö vaatii aikuisilta aikaa ja vaivaa, mutta se kannattaa Täytyy olla sinnikäs – liian aikaisin ei saa luovuttaa Työyhteisössä tärkeä miettiä yhtenäiset käytännöt ja periaatteet Johdolta täytyy saada tukea Mistä löydetään aika materiaalin teolle Kiitos ja hei hei! Avaimet osallisuuteen | Etunimi Sukunimi Lähteet 1 Binger, C. & Light, J. (2004). Supporting multi-symbol acquisition for preschoolers using AAC through modelling. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil Bruner, J. S. (1983). Child’s Talk. Oxford UK: Oxford University Press. Burkhart, L. (2006). Partner-assisted communication strategies for children who face multiple challenges. Paper presented at the ISAAC Conference: Düsseldorf, Germany Farrier, L., Yorkston, K., Marriner, N. & Beukelman, D. (1985). Conversational control in nonimpaired speakers using an augmentative communication system. Augmentative and Alternative Communication, 1, 65-73. Harris, D. (1982). Communicative interaction processes involving non-vocal physically handicapped children. Topics in Language Disorders, 2, 21-38. Huuhtanen, K. (toim.) (2011) Puhetta tukevat ja korvaavat kommunikointimenetelmät Suomessa. Uudistettu laitos. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Kraat, A. (1985). Communication interaction between aided and natural speakers: A state of the art report. Toronto, Ontario: Canadian Rehabilitation Council for the Disabled. Launonen, K. (2007) Vuorovaikutus – kehitys, riskit ja tukeminen kuntoutuksen keinoin. Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. Lähteet 2 Light, J., Collier, B. & Parnes, P. (1985). Communicative interaction between young nonspeaking physically disabled children and their primary caregivers: Part I – discourse patterns. Augmentative and Alternative Communication, 1, 74-83. Light, J. (1988). Interaction involving individuals using augmentative and alternative communication systems: state of the art and future directions. Augmentative and Alternative Communication, 4, 66-82. Light, J. (1989). Toward a defenition of communicatibe competence for individuals using augmentative and alternative communication. Augmentative and Alternative Communication, 4, 137-144. Light, J. (1997). ”Communication is the essence of human life”: reflections on communicative competence. Augmentative and Alternative Communication, 4, 6682. Lund, S. K. (2004). Facilitating grammar development using augmented input and recasting. Paper presented at the ISAAC conference: Natal, Brazil. Lyytinen, P. (1999). Lapsen varhaisen kommunikaation ja kielen kehityksen arviointi. NMI-Bulletin, Vol. 9, No. 4. Musselwhite, C. & Burkhart, L. (2001). Can we chat? Co-planned sequenced social scripts. MN, United States: AbleNet Lähteet 3 Nivarpää-Hukki, E., Tanskanen, H., Tarpila, S. (2012). Kommunikaation kolmio ja kulmakivet. Helsinki: Erweko OY. Porter, G. (2003). A pragmatic approach to the design and use of dynamic displays. Paper presented at Sillalla-seminar: Helsinki, Finland. Porter, G. (2003). Language development using aided symbols. Paper presented at Sillallaseminar: Helsinki, Finland. Romski, M. A. & Sevcik, R. A. (2005). Augmentative communication and early intervention: myths and r ealities. Infants and Young Children 18 (3), 174. Smith, M. & Grove, N. (2003). Asymmetry in input and output for individuals who use augmentative and alternative communication. J. Light, D. Beukelman & J. Reichle (toim.). Communicative competence of individuals who use augmentative and alternative communication. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co. von Tetzchner, S. & Martinsen, H. (1999). Johdatus puhetta tukevaan ja korvaavaan kommunikointiin. K. Launonen (suom.) Helsinki: Kehitysvammaliitto ry. von Tetzchner, S. & Grove, N. (2003). Augmentative and alternative communication: Developmental issues. London: Whurr Publishers Ltd. Vygotsky, L. S. 1982. Ajattelu ja kieli. Espoo: Weilin&Göös. Internetsivuja • www.papunet.net/tietoa • www.ruskis.fi
© Copyright 2024