Kilpailu viraston uutislehti 2 • 2012 Uutta: Laaja ohjelma kilpailun edistämiseksi Hallitus hyväksyi syyskuussa terveen kilpailun edistämisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua merkittävällä osalla Suomen markkinoita. Toimenpide-ehdotukset koskevat erityisesti päivittäistavarakauppaa sekä lainsäädännöstä johtuvia kilpailun esteitä muun muassa kaavoituksessa ja rakentamisessa. JATKUU S. 3 Tavoitteena tehokas lääkehuolto KIVI ja KUV yhteen Kilpailuvirasto julkisti elokuussa laajan lääkehuoltoa koskevan selvityksen, jossa esitetään useita uudistuksia Suomen apteekkijärjestelmää ja muuta lääkehuoltoa koskevaan sääntelyyn. Uudistusten keskeisenä tavoitteena olisi lääkehuollon yhteiskunnalle aiheuttamien kustannusten pienentäminen. JATKUU S. 6 Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta on tarkoitus muodostaa uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaisi toimintansa 1.1.2013. Uutta virastoa koskeva lakiesitys annettiin eduskunnalle 17. syyskuuta. JATKUU S.5 Hallitukselta laaja ohjelma terveen kilpailun edistämiseksi Kohti uutta Kilpailu- ja kuluttajavirastoa Kilpailuviraston suosituksia lääkehuollon uudistamiseksi Tavoitteena yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat Näkökulmia kilpailuun Kilpailuvaikutusten arviointi lain esitöissä Henkilöstöuutisia Kilpailuoikeudellinen vuosikirja 2011 Julkaisija: Kilpailuvirasto Pitkänsillanranta 3 A PL 332, 00531 Helsinki 029 505 3300 www.kilpailuvirasto.fi Päätoimittaja: Päivi Kari, viestintäpäällikkö 029 505 3390 [email protected] Toimittaja: Eine Kuneinen, tiedottaja 029 505 3331 [email protected] Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sähköposti: [email protected] Julkaisu on maksuton. TAITTO: Harri Heikkilä Paino: PunaMusta 2012 Hyvät lukijat, Kilpailuviraston toimintakykyä on tänä vuonna vahvistettu harmaan talouden torjuntaan saatujen lisämäärärahojen turvin. Virastoon on rekrytoitu taloudellisen analyysin, sähköisen tarkastuksen, tiedonhallinnan ja kilpailuoikeuden osaajia, ja kesäkuussa toimintansa aloitti kartellien vastaiseen työhön erikoistunut uusi kartelliryhmä. Ryhmän keskeisenä tavoitteena on kartellitapausten käsittelyn ja kartellien havaitsemisen tehostaminen. Toinen keskeinen asia viraston toiminnassa on ollut marraskuussa 2011 voimaan tulleen kilpailulain uuden priorisointisäännöksen soveltaminen. Kilpailulain 32 §:ää on sovellettu säännöllisesti poistamalla ripeästi käsittelystä kansantaloudellisesti vähämerkitykselliset asiat. Suurin osa tutkijoiden työajasta on pystytty näin käyttämään kansantalouden kannalta keskeisten kilpailuongelmien käsittelyyn. Viraston selvitysten ja tutkimusten kohteina ovat kuluvana vuonna olleet muun muassa päivittäistavarakauppa, kaavoitus, rakentaminen ja kaukolämpö. Kesän lopulla virasto julkaisi laajan selvityksen Suomen lääkehuollon kehittämistarpeista. Virasto on lisäksi myötävaikuttanut aktiivisesti kilpailun avaamiseen linja-autoliikenteessä, katsastuksessa ja postitoiminnassa. Priorisoinnin lisäksi tapaustutkintaa on muutenkin tehostettu, ja tapausten keskimääräiset käsittelyajat ovat laskeneet mer- kittävästi. Yli kolme vuotta käsittelyssä olleiden tapausten määrä tulee tänä vuonna olemaan jo alle kymmenen, mikä on pienin määrä koko 2000-luvulla. Tavoitteena on, että ensi vuoden lopussa yli kolme vuotta vanhoja tapauksia on käsittelyssä enää vain poikkeuksellisesti ja perustelluista syistä. Valtioneuvoston syyskuussa hyväksymä terveen kilpailun edistämisohjelma on tärkeä kilpailupoliittinen virstanpylväs, joka tulee ohjaamaan tulevina vuosina myös kilpailuviranomaisten työtä. Ohjelman kattamilla toimialoilla voidaan odottaa monia markkinoiden toimivuutta edistäviä toimenpiteitä. Mikäli eduskunta hyväksyy uutta Kilpailu- ja kuluttajavirastoa koskevan lain, uusi virasto aloittaa toimintansa 1.1.2013. Tarvittavat valmistelut virastojen yhdistämiseksi aloitettiin jo keväällä, jotta mahdollinen yhdistyminen voisi tapahtua sujuvasti. Yhteisiin tiloihin virastot muuttavat näillä näkymin kesällä 2013. Kilpailuviraston ydintoiminnoista muodostetaan uuden viraston kilpailuvastuualue. Yhdistetyn viraston painoarvo tulee olemaan merkittävästi edeltäjiään suurempi. n JAANIS KERKIS TÄSSÄ NUMEROSSA: Hallitukselta laaja ohjelma terveen kilpailun edistämiseksi Hallitus hyväksyi 19. syyskuuta pitämässään iltakoulussa työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellun terveen kilpailun edistämisohjelman, jonka tavoitteena on lisätä kilpailua erityisesti kotimarkkinasektoreilla. Ohjelmaan sisältyvien toimialojen arvonlisä on noin 50 miljardia euroa eli noin neljännes bruttokansantuotteesta. Ohjelmaan sisältyy useita toimenpiteitä, joilla lisätään päivittäistavarakaupan kilpailua, turvataan tasave- roiset kilpailuolosuhteet julkisen ja yksityisen sektorin liiketoiminnalle sekä karsitaan lainsäädännöstä johtuvia kilpailun esteitä eri aloilla. Toimenpiteiden valmistelu jatkuu seuraavaksi eri ministeriöissä. Pt-kauppa polttopisteessä Kilpailulakiin (948/2011) ehdotetaan lisättäväksi uusi 7 a §, jonka mukaan päivittäistavarakaupan toimijan todettaisiin olevan määräävässä markkina-asemassa päivittäistavarakaupan markkinoilla, jos sen markkinaosuus Suomessa ylittää 30 %. Lakimuutoksen ansiosta Kilpailuvirasto voisi valvoa päivittäistavarakauppaa aiempaa tehokkaammin. Hallituksen esitys asiasta on tarkoitus antaa vielä kuluvan syksyn aikana. Nykyisillä päivittäistavarakaupan markkinaosuuksilla tämä tarkoittaisi sitä, että K- ja S-ryhmien keskusliikkeiden tulisi ottaa toiminnassaan huomioon kilpailulain säännös, joka kieltää määräävän markkina-aseman väärinkäytön. Hallitus aikoo lisäksi omistajaohjauksen keinoin vaikuttaa siihen, että Alkon myymälöiden sijoittelussa otetaan huomioon sijoittelupäätösten vaikutukset päivittäistavarakaupan kilpailuun. Kilpailuneutraliteetti turvattava Kilpailuviraston toimivaltaa on ohjelman mukaan tarkoitus laajentaa JATKUU S.4 – Kilpailu- ja elinkeinopolitiikka on tarpeen ottaa huomioon jo kaavoituksessa. Timo Mattila Ylijohtaja Kilpailuvirasto ISSN 1795–2220 3 koskemaan julkisen sektorin harjoittaman elinkeinotoiminnan valvontaa. Tarkoitus on turvata tasaveroiset kilpailuolosuhteet julkisen ja yksityisen sektorin elinkeinotoiminnalle. Kilpailuviraston olisi pyrittävä turvaamaan kilpailuneutraliteetti ensisijaisesti neuvotteluteitse. Jos tämä ei onnistuisi, virasto voisi kieltää toiminnan tai asettaa sellaiset velvoitteet, jotka varmistavat tasapuoliset markkinaolosuhteet. Tältäkin osin hallituksen esitys kilpailulain muuttamiseksi pyritään antamaan vielä syksyn kuluessa. Rakenteellisia esteitä poistettava Hallituksen ohjelma sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla poistetaan lainsäädännöstä johtuvia kilpailun esteitä ja rajoituksia. Toimenpiteet koskevat kaavoitusta ja rakentamista, kolmatta sektoria, jätemarkkinoita, lääkemarkkinoita ja digitaalisia markkinoita. Kaavoituksen, rakentamisen ja jätehuollon osalta jatkotyö tapahtuu ympäristöministeriössä. Tavoitteena on muun muassa lisätä kaavoitusta ja tonttien tarjontaa sekä kehittää maakuntien liittojen asemaa kaavoituksessa. Ministeriö myös uudistaa maankäyttö- ja rakennuslakia niin, että kilpailu- ja elinkeinopolitiikka otetaan huomioon kaavoituksessa. Jätelain soveltamiskäytännöstä laaditaan ministeriössä selvitys. Pelisääntöjä kolmannen sektorin toiminnasta markkinoilla on tarkoitus selkeyttää sosiaali- ja terveysministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä. Kolmannen sektorin kehitykselle pyritään turvaamaan tasapuoliset edellytykset verrattuna julkiseen palvelutuotantoon ja yksityiseen voittoa tavoittelevaan tuotantoon. Lisäksi selvitetään Raha-automaattiyhdistyksen tukipolitiikan uudistustarpeet kolmannen sektorin toimintaedellytysten turvaamisen kannalta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö selvittävät puolestaan digitaalisiin markkinoihin liittyviä kysymyksiä. Suunnitellut toimenpiteet kohdistuvat yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmän uudistamiseen ja tekijänoikeusjärjestöjen asemaan. Muihin Pohjoismaihin verrattuna voimakkaasti säännellyn apteekkialan kehittämistä jatketaan sosiaali- ja terveysministeriössä. Tavoitteena on turvata kustannustehokas lääkehuoltojärjestelmä. Tarkasteluun otetaan apteekkilupien myöntämisprosessi, apteekkiverkoston tiheys, apteekkitoiminnan tehostaminen, apteekkimaksu sekä lääketaksa. Kohti uutta Määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä voi kilpailulain 7 §:n mukaan olla erityisesti: 1)kohtuuttomien osto- tai myyntihintojen taikka muiden kohtuuttomien kauppaehtojen suora tai välillinen määrääminen; 2)tuotannon, markkinoiden tai teknisen kehityksen rajoittaminen kuluttajien vahingoksi; Ohjelma myös kuluttajapolitiikasta Hallitus hyväksyi kesäkuussa myös uuden kuluttajapoliittisen ohjelman. Sen mukaan kilpailun esteiden ja tarpeettoman sääntelyn purkamisesta hyötyvät ennen kaikkea kuluttajat. Terveillä ja toimivilla markkinoilla yritykset toimivat vastuullisesti, eivätkä heikennä kansalaisten hyvinvointia ja kansantalouden kilpailukykyä kilpailulain vastaisilla toimilla. Uusi kuluttajapoliittinen ohjelma sisältää analyysin toimintaympäristöstä, kuluttajapolitiikan lähtökohdat sekä konkreettiset toimenpide-ehdotukset ja hankkeet vuosille 2012–2015. n 3)erilaisten ehtojen soveltaminen eri kauppakumppanien samankaltaisiin suorituksiin kauppakumppaneita epäedulliseen kilpailuasetelmaan asettavalla tavalla; tai 4)sen asettaminen sopimuksen syntymisen edellytykseksi, että sopimuspuoli hyväksyy lisäsuoritukset, joilla niiden luonteen vuoksi tai kauppatavan mukaan ei ole yhteyttä sopimuksen kohteeseen. Lähteet: Terveen kilpailun edistämisohjelma sekä TEM:n tiedotteet 14.6.2012 ja 19.9.2012 Kilpailuviraston ylijohtaja Juhani Jokinen siirtyi toukokuussa työ- ja elinkeinoministeriöön johtamaan terveen kilpailun edistämisohjelmaa. Jokisen tilalle viraston määräaikaiseksi ylijohtajaksi ajalle 1.5.2012–30.4.2013 nimitettiin DI, VTM Timo Mattila. Mattila siirtyi tehtävään Kilpailuviraston apulaisjohtajan paikalta. 4 Kilpailu- ja kuluttajavirastoa Kilpailuvirastosta ja Kuluttajavirastosta muodostetaan hallituksen 17.9. antaman lakiesityksen mukaan uusi Kilpailu- ja kuluttajavirasto, joka aloittaa toimintansa 1.1.2013. Virastofuusion tarkoituksena on lisätä kilpailu- ja kuluttaja-asioiden yhteiskunnallista painoarvoa ja tehostaa hallintoa. Uuden viraston tavoitteena ovat terveet ja toimivat markkinat, joilla yritykset ja muut toiminnanharjoittajat käyttäytyvät vastuullisesti ja ottavat huomioon myös kuluttajien edut. toimivalta säilyvät uudistuksessa ennallaan. Kilpailuasioiden ja kuluttaja-asioiden vastuualueiden valvontatoiminta järjestetään esityksen mukaan niin, että alueet ovat toisistaan erillisiä. Kilpailutai kuluttaja-asioiden valvontaan käytettävää tietoa voidaan hyödyntää toisella vastuualueella vain, jos tieto sisältyy julkiseen päätökseen. Uuden viraston budjetiksi vuodelle 2013 esitetään 11 miljoonaa euroa eli lähes täsmälleen samaa summaa, joka virastoilla on ollut yhteensä käytössään vuonna 2012. Työntekijöitä uudella virastolla on noin 150. Virastojen työntekijät siirtyvät uuteen virastoon vanhoina työntekijöinä. Kilpailu- ja kuluttajavirastoa koskeva hallituksen lakiesitys (HE 108/2012 vp) löytyy osoitteesta www.eduskunta.fi n Uuden viraston tehtävät liittyvät kilpailu- ja kuluttajapolitiikan toteuttami- Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön seen, markkinoiden toimivuuden var- tiedote 17.9.2012 mistamiseen, kilpailulain ja EU:n kilpailusääntöjen täytäntöönpanoon sekä kuluttajan taloudellisen ja oikeudellisen aseman turvaamiseen. Nykyisten virastojen lakisääteisiä tehtäviä ei siten uudistuksen yh– Nykyisten virasteydessä muuteta. tojen tehtäviä ei Kilpailu- ja kuluttamuuteta fuusion javirastoon ehdotetaan yhteydessä. perustettavaksi kilpailuasioiden vastuualue ja kuluttaja-asioiden vastuualue. Kuluttaja-asiamiehenä toimii esityksen mukaan kuluttaja-asioiden vastuualueen ylijohtaja. Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja ei voi ottaa päätettäväkseen kuluttaja-asiamiehen asioita, ja kuluttajaasiamiehen lakisääteiset tehtävät ja 5 Kilpailuviraston suosituksia lääkehuollon uudistamiseksi Kilpailuvirasto julkisti elokuussa laajan lääkehuoltoa koskevan selvityksen, jossa esitetään useita uudistuksia Suomen apteekkijärjestelmää ja muuta lääkehuoltoa koskevaan sääntelyyn. Selvityksessä suositetaan muun muassa apteekkien perustamiseen liittyvän tarvehankinnan ja apteekkien toimipisteiden määrää koskevien rajoitusten poistamista. Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin -selvitys sai julkisuudessa osakseen paljon huomiota ja herätti vilkasta keskustelua. Lääkehuolto muodostaa Suomessa yhteiskunnalle aiheuttamien kustanerittäin merkittävän toimialan, jonka nusten pienentämiseen tätä kautta. vuotuinen liikevaihto on kahden mil- Myös lääkkeiden käyttäjät hyötyisivät jardin euron tasolla. Yhteiskunta sään- uudistuksista lääkkeiden halvempina telee yksityiskohtaisesti alan toimin- hintoina ja niiden saatavuuden parataympäristöä, menettelyjä ja hintoja nemisena. – ja korvaa myös suuren osan lääkkeiTarveharkinnasta luovuttava den kustannuksista. Hallitus on äskettäin esittänyt lääkekorvauksia leikattaToimilupamenettely apvaksi niin, että säästö teekkia perustettaessa valtiontalouteen olisi on kiistatta ongelmalli– Suosituksilla reilut 100 miljoonaa nen seikka markkinoiltähdätään lääkeeuroa vuodessa. Kille tulon näkökulmasta. huollon tehokpailuviraston mieTarveharkinta vähentää kuuden merkittälestä menettelyllä lisäksi potentiaalisen vään ja pysyvään saavutetaan kyllä kilpailun tuomaa painetta ja suosii erityisessäästöjä lyhyellä aiparanemiseen. kavälillä, mutta alan ti suurissa keskuksissa kilpailuintensiteettiä toimivia apteekkareita. ja tehokkuutta sillä ei Kilpailuviraston esitsaada pysyvästi lisää. tämää suositusta tarveSelvitykseen perustuvilla suosi- hankinnan poistamisesta on arvostuksilla tähdätään lääkehuollon te- teltu muun muassa sillä perusteella, hokkuuden ja tuottavuuden merkit- että lääkkeiden maanlaajuinen lääketävään paranemiseen ja lääkehuollon saatavuus saattaisi vaarantua ja syrjäseudut jäädä ilman apteekkia. – Kilpailuviraston mielestä apteekkipalvelujen saatavuus tulee turvata myös syrjäseuduilla kaikissa olosuhteissa, korostaa selvitystyötä virastossa ohjannut apulaisjohtaja Seppo Reima vuo. Tämä on mahdollista ilman tarveharkintaa myös Suomessa, sillä se on ollut mahdollista muuallakin. – Esimerkiksi Norjassa ongelma on ratkaistu valtion ja apteekkien välisillä sopimuksilla, eikä yksikään harvaanasutuilla alueilla oleva apteekki ole siellä lopettanut toimintaansa vuonna 2001 tapahtuneen tarveharkinnan poistamisen jälkeen. On myös todennäköistä, että lääkkeiden laillinen verkkomyynti tulee lähivuosina kehittymään voimakkaasti, Reimavuo muistuttaa. Lääketaksasta enimmäishinta Lääkkeiden hinnoittelua esitetään selvityksessä uudistettavaksi niin, että lääketaksan mukainen lääkkeen hinta olisi jatkossa enimmäishinta, jonka alapuolella apteekit voisivat määrätä vapaasti valmisteen hinnan. Hintakilpailua lisäisi myös rinnakkaistuontilääkkeiden ottaminen mukaan viitehintajärjestelmään jo alkuperäislääkkeen patentin voimassaoloaikana. Itsehoitolääkkeiden kohdalla hintojen laskua ja saatavuuden paranemista olisi mahdollista edistää sallimalla turvallisiksi luokiteltavien itsehoitolääkkeiden myynti myös apteekkien ulkopuolella. – Kaikissa muissa Pohjoismaissa vastaava uudistus on jo toteutettu lääketurvallisuuden siitä vaarantumatta, Reimavuo huomauttaa. Turvallisuus ja osaaminen säilytettävä Suomessa apteekkarit on tulkittu apteekkiluvan henkilökohtaisen luonteen vuoksi yksityisiksi elinkeinonharjoittajiksi. Lääketurvallisuuden Lääkehuollosta lääkemarkkinoihin Kilpailuviraston lääkealaa koskevassa selvityksessä käsitellään lääkehuollon koko arvoketjua. Tarkasteltavana ovat sekä lääketeollisuus, lääketukkutoiminta että lääkkeiden vähittäismyynti eli apteekit. Näistä perusteellisemman selvityksen kohteeksi valikoitui apteekkijärjestelmä, jota myös Kilpailuviraston ehdottamat suositukset pääosin koskevat. Lääkealaa koskevasta selvityksestä vastasi Kilpailuvirastossa tutkija Sari Valliluoto. Työn ohjaajina toimivat apulaisjohtaja Seppo Reimavuo ja erikoistutkija Kalle Määttä. Selvitystä varten haastateltiin lukuisia alan keskeisiä toimijoita ja asiantuntijoita. Vuonna 2011 Kilpailuvirasto julkaisi toisen laajan katsauksen (Viisas sääntely – toimivat markkinat), jossa käytiin läpi hyvän sääntelyn peruselementtejä ja havainnollistettiin niitä 11 eri toimialaa koskevilla esimerkeillä. Lääkehuoltoa ei kuitenkaan tuolloin käsitelty. Molemmat selvitykset löytyvät sähköisessä muodossa Kilpailuviraston verkkosivuilta (www.kilpailuvirasto.fi / Julkaisut), ja niitä voi tilata painettuna osoitteesta [email protected]. JATKUU S.8 6 7 Tavoitteena yhteiset eurooppalaiset sähkömarkkinat Yksi Euroopan Unionin energiapolitiikan tärkeimmistä tavoitteista on yhteisten sähkömarkkinoiden luominen. Yhteismarkkinoiden uskotaan laskevan sähkön hintaa, edistävän sähkön toimitusvarmuutta ja helpottavan uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa. Yhteisillä eurooppalaisilla sähkömarkkinoilla tarkoitetaan aluksi lähinnä yritysten välisiä sähkön tukkumarkkinoita. Tukkumarkkinoiden tosiasiallinen yhdistäminen vaatii vielä mittavia investointeja eurooppalaiseen kantaverkkoon. Tästä syystä yhteismarkkinat tulevat kehittymään asteittain maiden välisten ja sisäisten siirtoyhteyksien kehittyessä. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n mukaan kantaverkkoon tulisi sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 104 miljardia euroa. Verkkoinvestointien ohella yhteismarkkinat tarvitsevat yhteiset säännöt ja instituutiot. Yksi keskeisimmistä instituutioista on eurooppalainen sähköpörssijärjestelmä, jonka tulisi olla valmis jo vuoteen 2014 mennessä. Järjestelmän yksityiskohdat ovat vielä sopimatta, mutta todennäköisesti kaupankäynti yhteismarkkinoilla tulee muistuttamaan pohjoismaisen sähköpörssin toimintaa. Yksi pohjoismaisen järjestelmän keskeisimpiä piirteitä on aluehintajärjestelmä, jolla hallitaan sähkön siirtoverkossa esiintyviä pullonkauloja. Hintaerot signaaleina Hintaerot alueiden välillä ovat myös merkki sijoittajille siitä, minne päin Eurooppaa uudet investoinnit on kannattavinta sijoittaa. Halvan sähkön alueet houkuttelevat energiaintensiivistä teollisuutta ja kalliin sähkön alueet uusia voimalainvestointeja. Hintasignaali ohjaa kulutuksen ja tuotannon sinne, missä niiden arvo on järjestelmän kannalta kaikkein korkein, ja vähentää samalla uusien verkkoinvestointien tarvetta. Tällä tavalla sisämarkkinat edistävät myös niin sanottua dynaamista taloudellista tehokkuutta. EU:ta on kuitenkin arvosteltu siitä, että sen kunnianhimoinen uusiutuvan energian ohjelma on osittain ristiriidassa sähkön sisämarkkinoiden kanssa. Ongelman ydin on, että jokaiselle jäsenmaalle on asetettu oma uusiutuvan energian tavoite, joka riippuu ensisijaisesti maan bruttokansantuotteesta eikä sen uusiutuvan energian potentiaalista. Koska uusiutuvan energian tavoitteet pitää saavuttaa käytännössä kansallisin toimenpitein, joutuvat varakkaat maat tukemaan tuotantoa, joka olisi kannattavampaa rakentaa jonnekin muualle. Sähkön aluehinnan tulisi olla yksi sijoituspäätökseen vaikuttavista tekijöistä. Sitäkin tärkeämpänä voidaan tietysti pitää uusiutuvalle energialle otollisia luonnonoloja. Jokaisella jäsenmaalla on omat poliittiset ohjauskeinonsa uusiutuvan energian edistämiseksi. Kansalliset tukijärjestelmät, kuten kiinteähintaiset syöttötariffit, katkaisevat usein yhteyden investoinnin kannattavuuden ja sähkön hinnan välillä. Tämä suojaa sijoittajia investointeihin liittyviltä riskeiltä, mutta samalla mene- Artikkelin kirjoittaja, KTT Olli Kauppi siirtyi Kilpailuviraston palvelukseen elokuussa 2012. Sähkömarkkinoiden kilpailullisuudesta väitellyt Kauppi työskentelee erikoistutkijana Toimialat 2 -ryhmässä energiaja telemarkkina-asioiden parissa. Ennen Kilpailuvirastoa Kauppi työskenteli Nottinghamin yliopistossa. NINA KAVERINEN hyvä taso voidaan kuitenkin Kilpailuviraston mielestä turvata myös muussa yritysmuodossa, ja apteekkareille tulisikin antaa vapaus valita apteekkinsa yritysmuoto itse. – Erityisesti suurempien apteekkien yhteydessä toimii jo nytkin apteekkarien omistamia osakeyhtiömuotoisia yrityksiä, jotka myyvät muun muassa kosmetiikka- ja terveydenhoitotuotteita ja erilaisia ravintolisiä, muistuttaa Reimavuo. Apteekkilupa voidaan tällä hetkellä myöntää vain laillistetulle proviisorille. Myös tästä omistajan tutkintovaatimuksesta voitaisiin Kilpailuviraston mielestä nykyoloissa luopua. Apteekin henkilökunnan farmasiaosaaminen tulee kuitenkin luonnollisesti säilyttää. – Apteekkilupia myönnetään vuosittain noin 70 laillistetulle proviisorille, ja hakemuksia tulee yhteensä noin 1400. Kun apteekkien lukumäärä lisääntyisi tarveharkinnasta luopumisen myötä, paranisi alan koulutuksen saaneiden henkilöiden työllisyys, ja myös urapolulla eteneminen olisi aiempaa joustavampaa, Reimavuo arvioi. n Näkökulmia kilpailuun Kesällä julkaistu Kilpailuviraston vuoden 2012 vuosikirja – Näkökulmia – sisältää yhteenvedon viraston toiminnasta vuonna 2011 sekä asiantuntija-artikkeleita eri aiheista. Kirjoituksissa käsitellään muun muassa relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelyä, määrähinnoittelua sekä julkisten palvelumarkkinoiden haasteita. Kirjoittajina ovat pääosin viraston omat asiantuntijat. Kirja sisältää seuraavat artikkelit: • Tom Björkroth: Ajatuksia relevanttien maantieteellisten markkinoiden määrittelystä • Juha Karjanlahti: Kilpailuviraston kaukolämpöalaa koskevat selvitykset • Jarno Sukanen: Määrähinnoittelun arvioinnnista kilpailunrajoituksena • Ari Ahonen: Postin yleispalvelun rahoitus ja kilpailu -työryhmän keskeisten näkemysten tarkastelua • Heli Frosterus: Makeisvero luo kilpailuongelmia • Kalle Määttä: Kilpailun edistäminen ja sääntely • Pekka Valkama ja Martti Virtanen: Julkisten palvelumarkkinoiden haasteet • Päivi Kari: Sidosryhmien rooli Kilpailuviraston toiminnassa Vuosikirja löytyy pdf-muodossa osoitteesta www.kilpailuvirasto.fi / Julkaisut. Painetun version voi tilata maksutta osoitteesta [email protected]. JATKUU S.10 8 9 Haaste kilpailuvalvonnalle Sähkön tukkumarkkinoiden tiedetään olevan erityisen alttiita markkinavoimalle, jolla tarkoitetaan käytännössä yritysten kykyä vaikuttaa sähkön tukkuhintaan. Maantieteellisten markkinoiden yhdistäminen on yksi keino vähentää tuottajien kykyä vaikuttaa hintoihin. Mitä suuremmat markkinat, sitä pienempiä ovat yksittäiset yritykset suhteessa markkinoiden kokoon. Tämä oli yksi peruste myös pohjoismaisten sähkön tukkumarkkinoiden perustamiselle 1990-luvulla. Nykytilanteessa markkinavoima on vielä sähköverkon pullonkaulojen vuoksi ensisijaisesti alueellinen ilmiö. Siirtoverkkojen vahvistuessa markkinavoiman vaikutukset ulottuvat tulevaisuudessa yhteisen sähköverkon vuoksi läpi koko mantereen, mikä tekee kilpailuvalvonnasta entistä haastavampaa. Tähän asti viranomaisten käytössä olleet tiedot ja työkalut ovat vaihdelleet jäsenmaasta toiseen. Vuoden 2011 lopussa voimaan tullut REMIT-asetus pyrkii lisäämään markkinoiden läpinäkyvyyttä ja parantamaan viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Lisäksi REMIT antaa energiamarkkinoiden sääntelyviranomaisille aiempaa laajemmat ja yhdenmukaisemmat valtuudet puuttua sisäpiiritiedon hyödyntämiseen ja markkinamanipulaatioon. Suomessa asetus lisää ennen kaikkea Energiamarkkinaviraston toimivaltuuksia. Samalla kasvaa myös Kilpailuviraston ja Energiamarkkinaviraston välisen yhteistyön ja koordinaation merkitys. n Kilpailuvaikutusten arviointi lain esitöissä Artikkelin kirjoittaja OTT, dosentti Kalle Määttä aloitti Kilpailuviraston palveluksessa 1.6.2012. Määttä työskentelee erikoistutkijana kilpailunedistämisryhmässä, jossa hänen tehtäviinsä kuuluvat erityisesti rakenteellisiin kilpailunrajoituksiin liittyvät ongelmat. Aikaisempaa työkokemusta Määtällä on mm. eduskunnasta sekä Joensuun yliopistosta, jonka professorina hän toimi vuosina 1999–2010. Kilpailuvirastoon Määttä siirtyi Valtiontalouden tarkastusvirastosta. – Sääntelemättömyyskin voi olla vaihtoehto. NINA KAVERINEN tetään aluehintojen investointeja ohjaava vaikutus. Kun eurooppalainen kantaverkko vahvistuu, ongelman merkitys pienenee. Tasapuolisten toimintaedellytysten takaaminen edellyttää silloinkin kansallisten tukijärjestelmien harmonisointia EU-tasolla. Myös siirtoverkon vahvistamiseen liittyy omat ongelmansa. Fysiikan lakien mukaan sähkö ei virtaa suorinta reittiä kahden pisteen välillä, vaan kulkee siirtoverkon kaikkia mahdollisia yhteyksiä pitkin. Tästä syystä yhden siirtolinkin vahvistamisella on vaikutus periaatteessa koko Euroopan sähköverkkoon. Kun osapuolia on useita, yhteisymmärryksen löytäminen investointiin liittyvien kustannusten jakamisesta on monesti vaikeaa. Tällaisessa tilanteessa osa kannattavista verkkoinvestoinneista voi jäädä toteuttamatta. Käytännössä investointeja hidastavat myös maankäyttöön liittyvien lupaprosessien pitkät käsittelyajat. Kilpailuvirastossa on parhaillaan käynnissä selvitys siitä, kuinka huolellisesti kilpailuvaikutukset on otettu huomioon lain esitöissä. Lähtökohtaa vaikutusarvioinnille voi pitää kohtuullisen hyvänä, koska vuoden 2007 säädösehdotusten vaikutusarviointiohjeissa kilpailuvaikutuksille ja markkinoiden toimivuudelle annetaan huomattava painoarvo. Vaikutusarviointia koskevissa ohjeissa nousevat esille muun muassa uusien yritysten markkinoille pääsy, markkinoilla toimivien yritysten määrä ja markkinoiden keskittymisaste sekä kilpailukeinojen käyttö. Pelkät ohjeet eivät kuitenkaan riitä, vaan niitä olisi myös noudatettava. Eräs ongelma on ollut myös se, että jo pelkästään ohjeiden noudattamisen seuranta on osoittautunut puutteelliseksi. Kyse koko prosessista Yksi aspekti lakiehdotusten kilpailuvaikutusten – ja myös muiden vaikutusten – arviointia on se, että vaikutusarviointi on osa koko lainsäädäntöprosessia eikä takapainotteinen osa tätä prosessia, kuten nykyisin usein tapahtuu. Ensinnäkin nykytilaa arvioitaessa ei suinkaan ole riittävää, että kahlataan voimassa oleva oikeustila läpi, vaan olisi analysoitava, onko vallitseva tilanne ylipäänsä epätyydyttävä ja relevantit syyt sille. Näin vahvistetaan sitä tietopohjaa, jonka varassa lainsäädäntöprosessi etenee. Tällöin tulee paremmin esille myös se, että sääntelemättömyyskin on vaihtoehto. Toinen ja keskeinen vaihe prosessia on sääntelyvaihtoehtojen analysointi. Tällöin ei ole riittävää, että toteuttamiskelpoiset vaihtoehdot kartoitetaan pintapuolisesti, vaan näiden osalta on tehtävä asianmu- kainen vaikutusarviointi. Mitä olennaisemmin lainsäädäntöuudistus sivuaa elinkeinotoimintaa, sitä tärkeämmäksi kilpailuvaikutusten arviointi yleensä muodostuu. Toisaalta jo aikaisemmissa selvityksissä ja tutkimuksissa on havaittu puutteita nimenomaan sääntelyvaihtoehtojen vertailussa. Osittain tähän liittyen kansainvälistä vertailuaineistoa olisi hyödynnettävä aikaisempaa enemmän lakiehdotusten vaikutusten arvioinnissa: koska ehdotuksia ei voi testata laboratoriossa, kansainvälinen aineisto lainsäädäntövaihtoehtojen toimivuudesta olisi nostettava aikaisempaa vahvemmin lainvalmistelussa esille. Kolmanneksi hiottaessa lakia lopulliseen muotoonsa on vaikutusarviointi pidettävä edelleen mielessä. Tällöin on nähtävä erityisesti se, että lakitekniset yksityiskohdat ja lain toimeenpanoon liittyvät seikat voivat olennaisesti vaikuttaa lain vaikutuksiin, ml. kilpailuvaikutuksiin. Myös seuranta tärkeää Lakien kilpailuvaikutusten arviointi ei suinkaan pysähdy ennakolliseen arviointiin, vaan merkittävien lainsäädäntöuudistusten kohdalla keskeisessä asemassa on lainsäädännön vaikutusten jälkiseuranta. Lakiehdotusten eduskuntakäsittelyssä onkin jouduttu puuttumaan tähän seikkaan. Jälkiseurantaa on pidetty tarpeellisena aina, kun kysymys on merkittävästä uudistuksesta tai lain muutoksesta. Seurannan tärkeys korostuu silloin, kun lakiehdotusten vaikutuksista vallitsee ennakkoon epävarmuutta tai huomattavaa erimielisyyttä. Samoin jälkiseurannan tarve aktualisoituu erityisesti silloin, kun kysymys on hyvin uudenlaisesta lainsäädännöstä. Vaikutusten jälkiseuranta kuvastaa osaltaan lainsäädäntöprosessin jatkuvaa luonnetta: havaitut epäkohdat ovat impulsseja lain tarkistamiselle, jolloin olemmekin taas lainsäädäntöprosessin alussa eli arvioimassa nykytilaa ja tarvetta uusille lainsäädäntötoimille. n 11 Henkilöstöuutisia Kartelliryhmä Kilpailuvirastoon perustettiin 1. kesäkuuta uusi kartelleihin erikoistunut yksikkö – kartelliryhmä. Ryhmä keskittyy vakavimpien (eli ns. hard core-) kartellien käsittelyyn, vastaa kartelliilmiantoihin liittyvien sakkovapautushakemusten käsittelystä ja kehittää viraston selvitystoimintaa. Ryhmän päällikkönä toimii apulaisjohtaja Mika Hermas. Hänen lisäkseen ryhmään siirtyivät viraston sisältä tutkimuspäällikkö Antti Nor kela, erikoistutkija Helena Kukkonen sekä järjestelmäasiantuntija Peter Berglund. Viraston ulkopuolelta kartelliryhmään rekrytoitiin OTK Niina Hänninen, joka on aikaisemmin työskennellyt mm. ulkomaisessa asianajotoimistossa ja Euroopan komission kilpailun pääosastolla. Kalle Määttä. Heistä ja heidän erikoisaloistaan lisää sivuilla 8–11. Muihin auki olleisiin tutkijan virkoihin nimitettiin virastossa aikaisemmin määräaikaisina tutkijoina työskennelleet Mikko Heinonen, Kaisa Kokko ja Eleo nora Skaffari-Väisänen. Avoinna olleeseen tutkimusassistentin virkaan nimitettiin FM Piia Rautiala. Rautialan toimenkuvaan kuuluvat myös tiedonhakuun ja asiakirjahallintoon liittyvät tehtävät. Aikaisempaa kokemusta tietopalveluista Rautialalla on KHO:sta ja Helsingin hovioikeudesta. Uuteen järjestelmäasiantuntijan virkaan nimitettiin Rajavartiolaitoksessa yli 10 vuotta työskennellyt datanomi Pasi Pursiainen. Uuteen verkkotiedottajan virkaan nimitettiin virastossa aiemmin määräaikaisena viestintäavustajana työskennellyt tait. yo. Antti Hovila. Muut nimitykset Ylijohtaja Juhani Jokisen tilalle määräajaksi siirtyneen apulaisjohtaja Timo Mattilan sijaisena Toimialat 2 –ryhmän päällikkönä toimii DI Valtteri Vir tanen. Virtasen sijaisena yhtenä T2ryhmän tutkimuspäälliköistä toimii puolestaan VTM Henrikki Oravainen. Kartelliryhmään siirtyneen Antti Norkelan tilalle T2-ryhmän tutkimuspäälliköksi nimitettiin virastossa aiemmin erikoistutkijana työskennellyt OTK Päivi Tammilehto. Alkuvuodesta auki olleisiin erikoistutkijan virkoihin nimitettiin viraston ulkopuolelta KTT Olli Kauppi ja OTT 12 Eroja Kilpailu-uutiset -lehden pitkäaikainen toimittaja, tiedottaja Marketta Sa lin siirtyi kesäkuun alussa eläkkeelle. Lokakuun alusta eläkkeelle jäi myös tarkastaja Pirjo Tuomola, jonka viime vuosien tehtävät virastossa liittyivät tietopalveluun ja kirjaston hoitoon. Molemmat toimivat Kilpailuvirastossa viraston toiminnan alusta eli vuodesta 1988 alkaen. Myös erikoistutkijat Kirsi Ola ja Heidi Zeus ovat irtisanoutuneet viraston palveluksesta. Kilpailuoikeudellinen vuosikirja 2011 Suomen kilpailuoikeudellisen yhdistyksen uusin vuosikirja sisältää 400-sivuisen katsauksen kilpailuoikeuden ja kilpailun taloustieteen ajankohtaisiin aiheisiin. Näitä ovat mm. komission kartelliprosessin kesto ja vaikutukset yritysten oikeusturvaan sekä kilpailuviranomaisten hajotusvaltuudet kilpailuoikeudellisena työkaluna. Vuosikirjassa käsitellään myös EU:n tuomioistuimien viimeaikaista kilpailuoikeuskäytäntöä sekä kotimaista kilpailuoikeuskäytäntöä ja ratkaisukäytäntöä julkisissa hankinnoissa. Lisäksi kirjassa tarkastellaan Ison-Britannian kokemuksia kartellimenettelyn kriminalisoinnista sekä kysymystä siitä, onko erilliselle kilpailuoikeudelliselle kriminalisoinnille tarvetta Suomessa. Kirjoittajina on sekä suomalaisia että kansainvälisiä kilpailuoikeuden asiantuntijoita. Kirjan voi tilata maksamalla 50 euroa yhdistyksen tilille (Nordea FI46 1014 3000 2267 18) ja samalla ilmoittamalla postitusosoitteen (tilaaja ja osoite) kirjan päätoimittajalle Arttu Mentulalle ([email protected]). Myös aikaisempia vuosikirjoja on vielä saatavilla hintaan 25 € / kpl.