Elämässä mukana – muutoksissa tukena
Kansaneläkelaitos Elämässä mukana – muutoksissa tukena 19.10.2010 1 Kansaneläkelaitos Toimintolaskenta Kelassa 1. KELA 2. Taustaa Kelan toimintolaskennasta 3. Toimintolaskentaprojektin esihanke 4. Toimintolaskentaprojekti 5. Migraatio SAS 9.1.3 -> SAS 9.2 6. Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt 7. Mitä seuraavaksi 19.10.2010 2 Kansaneläkelaitos Kaikkien Kela • Kansaneläkelaitos (Kela) huolehtii Suomessa asuvien perusturvasta. • Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita. • Myös ulkomailla asuvat voivat kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin ja saada Kelalta etuuksia. 19.10.2010 3 Kansaneläkelaitos Äitiysavustuksesta eläkkeeseen • Maasta- ja maahanmuutto • Opiskelu ja työ – Koulumatkatuki – Opintotuki • Koti ja perhe – Asevelvolliset – Lapsiperheelle – Työttömän koulutus ja aktivointi – Asumiseen tukea • Terveys – Kun sairastat • – Työttömyysturva Eläkeasiat – Kuntoutus – Eläkkeellä – Työterveyshuolto – Omaisen kuolema – Vammaisetuudet 19.10.2010 4 Kansaneläkelaitos Kelan hoitamat etuudet 1937 alkaen Suluissa etuuksien alkamisvuodet ennen kuin ne tulivat Kelan hoidettaviksi. 19.10.2010 5 Kansaneläkelaitos Parasta palvelua Kelasta • 19.10.2010 Peruslähtökohtana on ajatus palvella asiakasta helposti ja läheltä. 6 Kansaneläkelaitos Kelan palveluverkko Väestö 5 326 109 asukasta Vakuutuspiirejä 29 kpl + Ulkomaan yksikkö + Opintotukikeskus + Yhteyskeskus + Tulkkauspalvelukeskus Toimistoja 235 kpl Sivuvastaanottoja 18 kpl Yhteispalveluja 85 kpl Työvoiman palvelukeskuksia 39 kpl Aluekeskukset Oulu, Seinäjoki, Kuopio, Turku, Lahti 19.10.2010 Kelan toimistot 7 Kansaneläkelaitos Kelan toiminta • Kansaneläkelaitos (Kela) on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka toimii eduskunnan valvonnassa. • Sen hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat 12 valtuutettua ja heidän valitsemansa 8 tilintarkastajaa. • Laitoksen toimintaa johtaa ja kehittää sen 10jäseninen hallitus, jonka valtuutetut valitsevat kolmeksi vuodeksi kerrallaan. • Työntekijöitä Kelassa on n. 6200 19.10.2010 8 Kansaneläkelaitos Kelan organisaatio 19.10.2010 9 Kansaneläkelaitos Kelan kulut • • 19.10.2010 Kansaneläkelaitoksen kulut vuonna 2009 12 214 milj. euroa Kelan kokonaiskulut ovat vuosittain noin 12 miljardia euroa. Tästä etuuksiin kuluu yli 11 miljardia euroa, lähes 2 200 euroa asukasta kohden. Toimintakulujen osuus kokonaiskuluista on noin 4 %. Valtion osuus Kelan rahoituksesta on noin 64 %, vakuutusmaksuilla rahoitetaan noin 31 % ja kuntien suoritukset ovat 5 %. 482 4% 48 0% Kansaneläkevakuutus 428 4% 3 355 27 % 833 7% Sairausvakuutus, työtulovakuutus Sairausvakuutus, sairaanhoitovakuutus Työttömyysturvaetuudet 1 945 16 % Lapsiperheiden etuudet Opintotukietuudet Yleinen asumistuki 975 8% 2 106 17 % 2 042 17 % Muut etuudet Toimintakulut 10 Kansaneläkelaitos Taustaa Kelan toimintolaskennasta • Kelassa on tehty toimintolaskentaa usean vuoden ajan. Ensimmäiset erillislaskelmat tehtiin 90-luvun lopulla. • Vuonna 2004 siirryttiin automatisoituun järjestelmään, joka oli käytössä vuoden 2007 loppuun. • Laskenta oli SAS- ja Oros-pohjaista • Pohja Kelan toimintolaskentamallille ja logiikalle luotiin tällöin 19.10.2010 11 Kansaneläkelaitos Taustaa Kelan toimintolaskennasta 19.10.2010 • 2006 Kelassa käynnistyi SAP-hanke, jolloin suurin osa vanhan toimintolaskentajärjestelmän lähdejärjestelmistä korvattiin SAP:lla (SAP FICO, SAP PS ja SAP CATS) ja vanha toimintolaskenta-järjestelmä ajettiin alas. • SAP -järjestelmää rakennettaessa pyrittiin tulevan toimintolaskennan tarpeet huomioimaan niin hyvin kuin se ennakkoon oli mahdollista. • SAP-hankkeen viimeisessä vaiheessa käynnistyi toimintolaskennan esihanke, jossa käytiin läpi laskentamallin rakenne, logiikka ja rakennettavan järjestelmän erilaiset toteutusvaihtoehdot. • Selvitysten jälkeen päätettiin, ettei vanhaa toimintolaskentajärjestelmää uudisteta, vaan tehdään kokonaan uusi, mikä hyödyntää olemassa olevia järjestelmiä mahdollisimman laajasti. 12 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprojektin esihanke • Mallin karkeistus – 800 kustannuspaikasta -> 80 kustannuspaikkaryhmään – 200 kustannuslajia -> 35 kustannuslajiryhmää – 130 toimintoa -> noin 50:een Kelalle tärkeintä – Laskentakohteet 28 -> 35:een • Esihankkeen aikana käytiin myös laskentamallin ajurit kriittisesti läpi – Työajan jakauma – Ennalta määritellyt vakiojakaumat – Projekteille kohdistetut kustannukset – Rekisteritiedot ja lokitiedot 19.10.2010 13 Kansaneläkelaitos SAP BW-arkkitehtuuri ZISSAS001 ... ZISSAS018 Open hub –palvelu: infospoket ZCOOM_C02 8 BW Perustiedot: Yritys, Laskenta-alue Kust.lajit Kp/Tyks ... 6 ZODSSUOR ZCATS_C03 2 7 Toimintolaskennan SAP BW ratkaisu – pelkistetty esitys 3 5 ZMCCATS01 ZCATS_C02 4 Nuolien selitys: 1 Tietojen poiminta ECC:stä 2 ODS: suoritteet ja suoriteryhmät 3 Perustietojen päivitys ECC:stä 4 Työaikakirjausten lataus 5 Työaikakirjausten jatkokäsittely toimintolaskentaa varten 6 CO-tietojen lataus 7 Kontrolliraportointi ja vertailut 8 Perustietojen/ työaikakirjausten/tuottoje n ja kulujen käsittely Open Hub -palvelulla ja tietojen purku tauluihin SAS-latausta varten ZCATS_C01 1 CO ECC CO 19.10.2010 PS md + laajennus prr-osa USR02/03 PS CATSDB BW ekstraktorit CATS + laajennus toimintoal. 14 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprojekti • Tavoitteena oli saada järjestelmä, joka tuottaa automatisoidusti tietoa resurssien käytöstä sekä toimintojen ja suoritteiden kustannuksista • Luoda Kelalle uusi toimintolaskentaprosessi • Parantaa tulosten käytettävyyttä johtamisen apuna yksinkertaistamalla laskentamallia • Siirtää SAS -osaamista DI-logiikasta, ABM:stä ja raportoinnista, niin että Kela pystyy itsenäisesti ylläpitämään järjestelmää 19.10.2010 15 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprojekti • Projekti alkoi marraskuussa 2008 ja päättyi kesäkuussa 2009 • Projektiin osallistuivat KELA, SAS ja Siemens – Siemens oli Kelan yhteistyökumppani SAP järjestelmän käyttöönotossa, ja osallistui SAP ECC ja BW -komponenttien määrittelyyn sekä rakentamiseen • Ennen varsinaista projektia suoritettiin yhdessä projektin arviointi, joka sisälsi aikataulutuksen, resursoinnin ja tehtävät. • Projekti toteutettiin kaksivaiheisena. Ensiksi toteutettiin ABM-laskenta, jonka jälkeen raportointi 19.10.2010 16 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprojekti OSA 2 - Raportointidata OSA 1 - KELA ABM Installation Assessment & Yksityiskohtainen laajuus Requirements Projektisuunnitelma Tekninen suunnitelma Design Construct Raportointi data Raportit Tekninen suunnitelma Design Construct Testaus suunnitelma ABM & DI Data Integraatio ABM User Acceptance Validointi & testaus Test Testaussuunnitelma User Acceptance Validointi & testaus Acceptance to continue Test Deployment Käyttöönotto Acceptance to continue Ongoing maintenance & small development 19.10.2010 17 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprojekti • Projekti onnistui hyvin + Suunnitellut lopputulokset saavutettiin + Projekti valmistui aikataulussa ja budjetissa • Onnistumisessa auttoivat + Projektin tavoitteet olivat selkeät + Hyvä ennakkovalmistautuminen projektia varten. Perustiedot (resurssit, toiminnot, laskentakohteet), laskentamallin rakenne sekä tarvittavat raportit oli hyvin pitkälle määritelty ennen projektin alkua. + Projektiin osallistuneet henkilöt niin Kelan kuin Siemensin, SAS:n ja heidän alihankkijansa Affecton puolelta olivat osaavia ja motivoituneita. + Yhteistyö eri osapuolten välillä oli sujuvaa ja projektin henki oli hyvä. • 19.10.2010 Kehitettäviä asioita - Kelalla ei ollut täysin tuotantoa vastaavaa dataa testiympäristössä. Sen järjestäminen kesti liian kauan, tietoturvasyyt. Järjestelmää jouduttiin aluksi kehittämään ja testaamaan puutteellisella datalla. - Design vaiheessa ei onnistuttu luomaan riittävää käsitystä käyttöoikeus tarpeista eri osapuolten välille, ja vielä projektin loppumetreillä käyttöoikeudet tuottivat päänsärkyä. - SAS –ohjelmien asennusprojekti oli erillinen ABM projektista. Testi- ja tuotantoympäristön saaminen kesti ennakoitua kauemmin. 18 Kansaneläkelaitos Toimintolaskentaprosessi Lähtötiedot Vaihe 1 SAS Data Systeemi Rekisteri SAP ECC SOVAKA ABM Laskenta SAP BW KELASTO Vaihe 2 Raportointi Data Raportit ABM mallin rakennetieto Excelit 19.10.2010 ABM mallin vakiokohdistin Excelit 19 Kansaneläkelaitos 19.10.2010 20 Kansaneläkelaitos Migraatio • Migraatioprojektin taustalla oli kaksi merkittävämpää tarvetta – SAS 9.2 kehitysympäristön saaminen muille sovelluksille – SAS 9.2 raportoinnin uusien ominaisuuksien saaminen ABM sovelluksen käyttöön (automaattinen % -osuus taulukkoon, visual totals, esivalintojen/valintalistojen uudet ominaisuudet…) • Migraatio oli ajoittui v. 2010 alkuun SAP BI ja SAP ECC versionvaihtoprojektin väliin. Aikaa toteutukselle ja testaukselle oli n. 2,5 kk. 19.10.2010 21 Kansaneläkelaitos Migraatio 19.10.2010 • Pienien viivästysten vuoksi aikataulu tiukkeni entisestään. • Migraatioon lähdettiin puolin ja toisin hieman ”takki auki”. Valmistelun jälkeen toteutus ei mennyt yhtä hyvin kuin ABM -projektissa. • Kela oli Suomessa ensimmäisten joukossa vaihtamassa 9.2 –versioon. SAS:illa ei ollut vielä vakiintunutta konseptia tehtyyn versionvaihtoon. • Alkukankeuksien jälkeen migraatio tehtiin n. 7 viikossa 22 Kansaneläkelaitos Migraatio 19.10.2010 23 Kansaneläkelaitos Migraatio • Hyvää – Laskentajärjestelmä on ajantasainen ABM:ää lukuun ottamatta, eikä suuriin päivityksiin ole lähiaikoina tarvetta – SAS WRS:n uusien ominaisuuksien saaminen käyttöön • Pieniä pettymyksiä – Kaikkia odotettuja uusia ominaisuuksia ei tullutkaan migraation mukana, vaan ne vaativat Maintenance – pakettien asennuksen. 19.10.2010 24 Kansaneläkelaitos Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt • Käytössä on automatisoitu laskentajärjestelmä • Raporttien käytettävyys on lisääntynyt - Käyttäjien kannalta merkittävin muutos on raportointi, joka oli aiemmin toteutettu pitkälti räätälöidyllä ratkaisulla. Nyt käytössä on SAS:in web-pohjainen valmisratkaisu, joka on mahdollistanut kuutioraportoinnin ja porautumisen tietoihin yksityiskohtaisella tasolla. - Käyttäjät pystyvät itse rakentamaan raportteja ja muokkaamaan omien tarpeidensa mukaisia näkymiä valmisratkaisuihin ilman SAS-koodaustaitoja. • Toimintolaskentajärjestelmä tuottaa tietoa mm. – Resurssien, toimintojen ja suoritteiden kustannuksista – Etuuksien toimeenpanokustannuksista – Kelan toimintakuluista rahastokohtaisesti 19.10.2010 25 Kansaneläkelaitos Nykytilanne ja toimintolaskennan hyödyt • Toimintolaskenta on osaltaan nostanut kustannustietoisuutta ja parantanut kustannusten hallintaa Kelan organisaatiossa. • Toimintolaskenta tuottaa tietoa tuloskorttien ja tulossopimusten pohjaksi. • Laskenta on tuottanut tärkeää tietoa rahoitusuudistusten ja investointien pohjaksi. • Laskentatietoja on hyödynnetty myös hankkeissa, joissa Kela on pyrkinyt tasaamaan työkuormitusta ja resursseja yksiköiden välillä. 19.10.2010 26 Kansaneläkelaitos Mitä seuraavaksi • SAS ABM 6.4 -sovelluksen migratointi SAS ABM 7.1 –versioon • Raporttien ja laskentamallin pienkehitystä • Toimintolaskennan tulosten laajempaa hyödyntämistä Kelan suunnittelussa ja seurannassa • Kelan tulevan prosessijohtamisen tarpeisiin vastaaminen • DI-logiikan ja raportointi-osaamisen siirtoa SAS:ilta 19.10.2010 27 Kansaneläkelaitos KIITOS Pasi Karinharju Talousosasto Kansaneläkelaitos puh 020 63 41754 [email protected] 19.10.2010 28
© Copyright 2024